Uusia paukkuja puututkimukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusia paukkuja puututkimukseen"

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj P u u t u o t e t e o l l i s u u d e n u u t i s - j a a m m a t t i l e h t i 1 2 / Uusia paukkuja puututkimukseen Sivu 4 Uusiutuminen ja ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat Suomessa ainut pitkän aikavälin keino parantaa puutuoteteollisuuden kannattavuutta ja vähentää syklisyyttä, korostaa johtaja Pertti Laine Metsäteollisuus ry:stä. Uusiutumiseen tarvitaan tutkimus- ja kehitystoimintaa ja sen resurssit puutuoteteollisuudessa ovat perinteisesti olleet niukat. Lisäksi toiminta on ollut koordinoimatonta ja hajallaan. Keväällä perustettu Metsäklusteri Oy:kin painottuu voimakkaasti kemiallisen metsäteollisuuden kehittämiseen, toki puutuoteteollisuus on sielläkin osina mukana isojen integraattiyritysten kautta. Lähtökohtana tarpeet Marraskuun puolivälissä käynnistyivät toden teolla keskustelut Metsäteollisuus ry:n johdolla puutuoteteollisuuden tutkimusstrategian luomiseksi. Mukana ovat tällä hetkellä suurimmat metsäteollisuudenyritykset, puutuoteteollisuuden pk-yritysten edustajia, alan laitevalmistajia, liima- ja kemikaalivalmistajia sekä tutkimuslaitoksista VTT, Metla, Teknillinen Korkeakoulu ja Lappeenrannan yliopisto. Johtaja Pertti Laine kertoo, että tutkimusstrategiassa lähdetään heti alusta alkaen uudelta pohjalta. Vanhat ajattelumallit, jossa resursseja jaetaan malliin: jotain sahateollisuudelle, jotain huonekaluvalmistukseen jne. unohdetaan kokonaan. Nyt strategian kehittämisessä lähdetään liikkeelle toisaalta loppukäyttöaloista, kuluttajien tarpeista ja toisaalta tuotannon arvon ja kannattavuuden parantamisesta. Tällöin omina kehittämiskohteina ovat liiketoimintakonseptit, itse valmistusprosessit, materiaalien ominaisuudet, standardisointi, ympäristöasiat, matalaenergiarakentaminen ym. Näille alueille on jo avattu työryhmät, joita Metsäteollisuus ry koordinoi. Työryhmien tehtävänä on tehdä varsinainen selvitystyö, mitä halutaan tutkia. Yritykset itse siis määrittävät tutkimustarpeet. - Tutkimusohjelmiin ovet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille ja rahoitukseen osallistuville ja alan oma aktiivisuus ja valinnat ovat avainasemassa, korostaa Laine. Puutuoteteollisuudella lupaavat näkymät Kilpailukykyä pitää jatkuvasti parantaa, se on tilanne kaikilla aloilla. Paperiteollisuudella on omat tunnetut vaikeutensa, mutta Laine korostaa puutuoteteollisuuden monia lupaavia näkymiä, myös eurooppalaisella tasolla. Puurakentamisesta on tulossa entistä voimakkaampi kasvuala, esim. ilmastopolitiikka voi tuoda paljon positiivisia asioita alan kehittymiseen. On toki uhkiakin, puupulasta alkaen. Puurakentamisessa standardisoinnin merkitys kasvaa ja tutkimuksen sekä eurooppalaisen yhteistyön avulla pitäisikin päästä siihen, että standardit vaikeuttamisen sijaan helpottaisivat ja virtaviivaistaisivat valmistusta ja kaupankäyntiä ja avaisivat uusia liiketoiminta-alueita, muistuttaa Laine. Johtaja Pertti Laine lupaa lisää resursseja puututkimukseen. Kehityskelpoisille löytyy rahoitusta Pertti Laine myöntää, että puutuoteteollisuuden resurssit tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat olleet aivan liian alhaiset. Tutkimusstrategian luominen on tässä vaiheessa vielä avoinna, joten hänen mukaansa rahoituksesta ei vielä voida tarkasti kertoa, mutta hän korostaa yritysten aktiivisuuden ja oman panostushalun merkitystä. - Toivoa on, että julkinen 50 prosenttia tutkimusrahoitusta saadaan kasaan, kun tutkimuksen hyödyntäjät määrittelevät tavoitteet ja löytävät sen toisen 50 prosenttia rahoituksesta, selvittää Laine lisääntyviä tutkimusresursseja. Tekesin uudet rahoitusmuodot mahdollistavat myös pienten yritysten osallistumisen tutkimustoimintaan. Jo tällä hetkellä on olemassa innovaatiotoimintaan kannustava rahoitus, jota on mahdollisuus saada euroa. Tulossa on myös uusia rahoitusmuotoja innovaatiopalvelujen ostamiseen ja nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille jopa miljoonan euron rahoitus on mahdollista. Nämä rahoitusmuodot ovat tarkoitettuja kaikille pk-yrityksille. Suoraan työhön Pertti Laine selvittää, että tähän mennessä on tehty jo aika paljon erilaisia taustatöitä. Visiotyötä on tehty, osaamisklusterit ovat jo olemassa, joten nyt päästään pian oikeisiin töihin. Tavoitteena on, että tutkimusstrategia valmistuu jo näillä lumilla ja ensi keväänä päästäisiin eteenpäin. Laine muistuttaa kuitenkin, että on syytä käydä eri aihepiirit huolella yhdessä läpi ja rajata yhdessä tutkittavat alueet. Eihän yritysten sisään voida mennä ja levittää liikesalaisuuksia kaikille. Raaka-aineissa, prosesseissa ja arvoketjun asiakaspäässä on paljon sellaista tutkittavaa, mistä kaikki hyötyvät. Kun alueet on määritelty, voidaan yhdessä lähetä eteenpäin. Yhteydet eri puolille Organisaatioita organisaation vuoksi ei haluta rakentaa. Pääosassa ovat tutkimukset teettäjät ja tekijät. Tutkimusorganisaation tehtävänä on koordinoida tutkimusta, jotta eri tahoilla tiedetään, mitä tapahtuu. Myös EU-tasolla on tarkoitus toimia ja pitää yhteyksiä eurooppalaisiin yhteistutkimusprojekteihin. Jo nyt Suomesta isot yritykset ovat mukana mm. CEI Boisin eli Euroopan puutuoteteollisuuden puurakentamisohjelmassa. Myös koko eurooppalainen puuntutkimus on tiivistymässä, sillä CEI Bois on palkkaamassa tutkimuskoordinaattoria. Maija-Liisa Saksa Metsäsektorin irrottauduttava vanhasta Meidän kaikkien pitää löytää yhteinen tahtotila, jossa kehitämme omaa puualan osaamistamme pärjätäksemme tulevaisuudessa. Meidän pitää oppia ennakoimaan tulevaisuutta ja etsiä uusia innovaatioita perinteisen metsäsektorin rajapinnoilta sekä kokonaan ulkopuolelta, seurata, mitä muilla aloilla on tapahtumassa. Tieto on valttia tuotannossakin Tuotannonohjauksen tarpeet vaihtelevat yrityksen toiminnan ja koon mukaan. Pienissä yrityksissä pärjätään exelillä ja paperilla, isommissa turvaudutaan tuotannonohjaukseen. Se voi olla haasteellista, sillä usein yrityksessä on tarve tehdä tuotteita varastoon ja asiakasohjautuvasti samalla järjestellä samaan aikaan. Uusi teknologia takaamaan joustavuutta Maamme johtava kiintokalustemarkkinoiden ovivalmistaja Mellano Oy on saanut päätökseen mittavan pintakäsittelylinjan uudistuksen. 2,3 miljoonan euron investointi hakee maamme oloissa vertaistaan. Punatammea poikakouluun Sivu 6 Sivu 10 Sivu 16 Mahtavat tammet kasvavat pienistä siemenistä, tai tässä tapauksessa, punatammet versovat arkkitehtuurillisista siemenpalkoista, jotka Arkkitehtitoimisto Peter Haddon & Partners istutti Northhamptonin poikakouluun. Siirtovoimaa

2 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Tarkennuksia puukustannuksiin Viime Puu & Tekniikan numerossa käsiteltiin Metlan suhdannekatsausta ja mm. puukustannusten osuutta lopputuotteen hinnasta. Katsauksessa esitetyt luvut saivat sahayrittäjät kyselemään, mistä luvut ovat peräisin. Puukustannusten osuus kun tuntui liian alhaiselta. Toimitus pyysi selvennystä Metlasta ja saimmekin sieltä lisäselvityksen kustannusrakenteeseen. Tuoreimman kustannusrakennelaskelman mukaan (Metsäsektorin suhdannekatsaus , s. 29) koko puutuoteteollisuuden (sisältäen mm. sahateollisuuden, puulevyteollisuuden ja rakennepuusepän tuotteiden valmistuksen) kustannuksista puuraaka-aineen osuus oli keskimäärin 32 %. Tämä kustannuserä sisältää kotimaisen puun kantorahan, kotimaisen puun korjuun, tuontipuun arvon rajalla sekä kotimaisen ja tuontipuun kuljetuksen Suomessa. Näistä puuraaka-ainekustannuksista kantorahan osuus oli puutuoteteollisuudessa keskimäärin 69 %. Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin ja puukustannusten rakenteen osalta myös Metlan aineistoon. Puuraaka-ainekustannusten osuus kokonaiskustannuksista on sahauksessa huomattavasti suurempi kuin puutuoteteollisuudessa keskimäärin, arviolta n , jopa 80 prosenttia, ja vaihtelu yritysten välillä, jatkojalostuksesta riippuen on suurta (vrt. aiemmat Metsäsektorin suhdannekatsaukset). Valitettavasti virallisiin Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvaa tarkempaa kustannusrakennetta pelkästään sahateollisuudelle ei ole voitu laskea, joten kantorahan osuuden arvio sahateollisuuden kustannuksista perustuu koko puutuoteteollisuuden lukuihin. Mikäli kantorahan osuus puuraaka-ainekustannuksista sahauksessa on likimain sama kuin puutuoteteollisuudessa keskimäärin (edellä mainittu 69 %), kantorahan laskennalliseksi osuudeksi sahauksen kokonaiskustannuksista muodostuu % (jopa 56 %). Näin ollen kantorahan kustannusosuuden vaihteluväli on suuri ja tämä olisi toki ollut hyvä kertoa myös katsauksessamme. Toisaalta tila oli rajallinen ja 35 % varovaisin arvio. Kyseistä lukua on katsauksessamme käytetty ensisijaisesti vain havainnollistamaan sitä, miksi puutuoteteollisuuden kannattavuus on tänä vuonna kohentunut huomattavasti: tuotehintojen nousun aiheuttama tulovaikutus on ollut kantohintojen nousun kustannusvaikutusta suurempi. Tämä tosiasia ei muuttuisi, vaikka kantorahan laskennallisen osuuden sahauksen kustannuksista arvioitaisiin olevan yli puolet. Laskelmat ovat siis karkeita yleistyksiä ja tilastoviiveen vuoksi tänä vuonna tapahtuneen kantohintojen voimakkaan nousun vaikutusta kustannusrakenteeseen päästään arvioimaan virallisiin Tilastokeskuksen tilastoihin perustuen vasta runsaan vuoden kuluttua. Hämmennystä aiheuttanut asia olisi ollut varmasti selkeämpi, jos myös tänä vuonna Metsäsektorin suhdannekatsauksessa olisi esitetty metsäteollisuuden laskennalliset kustannusosuusjakaumat, kuten on tehty aiempina vuosina. Ensi vuonna tilanne on päätetty korjata. Lisätietoja: Puukauppa hiljeni lokakuussa Metsäteollisuus osti lokakuussa yksityismetsistä 4,2 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli 9 % vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tammi - lokakuussa on ostettu 37,2 miljoonaa kuutiota puuta, mikä ylittää 49 prosentilla edellisvuoden saman aikavälin ostot. Sahatavaran ja vanerin raaka-aineeksi käytettävien tukkien ostomäärä on kasvanut tänä vuonna eniten. Mäntytukkia on ostettu yli 70 % enemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuusi- ja koivutukkia on ostettu yli 45 % ja kuitupuuta lähes 40 % edellisvuotta enemmän. Pystykauppojen osuus oli 87 % ostomäärästä. Vuoden 2006 lokakuuhun verrattuna mänty- ja kuusitukin kantohinnat ovat nousseet yli 30 %, koivutukin 10 %, kuusikuidun 8 % ja mänty- ja koivukuidun noin 20 %. Kantohintojen nousu tasaantui kesän huipun jälkeen. Mäntytukin kantohinta oli lokakuussa keskimäärin 68 euroa, kuusitukin 69 euroa ja koivutukin 48 euroa/m3. Mäntyja koivukuidun kantohinta oli keskimäärin euroa/m3 ja kuusikuidun 24 euroa/m3. L a h d e n M e s s u k e s k u k s e s s a L a h t i F a i r C e n t r e PUUNTYÖSTÖ WOODWORKING Tervetuloa näytteilleasettajaksi puuntyöstöalan kansainvälisille erikoismessuille. Lisätietoja ja näyttelytilavaraukset: Markkinointipäällikkö Irina Lehtonen Puh. (03) GSM Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Kimmo Janas puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Levikki: Yli kpl, yli 9000 eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 12/2007 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Tullit ja puun saatavuus Maija-Liisa Saksa Toimituspäällikkö Puutulleista on sittenkin toivoa päästä jonkinlaiseen kompromissiin EU:n ja Venäjän välillä. Ainakin ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen uskoi näin vielä viime torstaina selvittäessään tällä viikolla käytävien Suomen ja Venäjän kahdenkeskisten neuvottelujen lähtökohtia. Suomen tavoite neuvotteluissa on turvata laajapohjainen tuonti pysyvällä ja kannattavalla tavalla. Koivukuidun osalta on Väyrysen mukaan saatavissa ratkaisu. Koivu- ja havutukkeja Venäjä haluaa kuitenkin käsitellä erillään. Suomen esitys tämän viikon pääministeritapaamisessa oli, että Suomella olisi mahdollisuus tullivapaisiin, historiallisiin tuontilukuihin perustuviin tukkikiintiöihin. Tulevat keskustelut näyttävät, millaiseen sopimukseen on päästävissä. Vai onko. Suomella on kiire saada sopimus aikaan, sillä teollisuus tarvitsee puuta. Siksi Suomi käy kahdenkeskisiä neuvotteluja, vaikka sopimus tulleista tehdään EU:n ja Venäjän välillä. Tuontipuun osuus on ollut teollisuuden puunkäytöstä viidennes ja metsäteollisuutemme viime aikojen kasvu onkin nojautunut Venäjältä tulevaan halpaan puuhun. Puu ei ole enää halpaa ja kysynnän vähentämiseksi ensimmäiset tehtaat ovat saaneet tuomionsa. Ennustajia riittää kertomaan, että myös sahapuolella tapahtuu pysyvää ja reilua kapasiteetin pudotusta muutoinkin kuin joulunajan seisokkien merkeissä. Tämä on mielenkiintoinen tilanne, sillä naapurissamme Ruotsissa on vastikään kerrottu Holmenin peräti kuution sahan rakentamisesta Norrköpingiin. Kilpailija Rörvik Timber on suunnitellut samoille seuduille samankokoista sahaa Ei siis taida olla ruotsalaista meille apua tuontipuun suhteen tulevaisuudessa. Yksityismetsien hakkuita on vara nostaa tämän vuoden 52 miljoonasta kuutiosta 60 miljoonaan kuutioon. Tähän pääsemiseksi tarvitaan lisää harvennushakkuita ja lisää työntekijöitä metsään. Korjuu on muodostumassa puun saannin pullonkaulaksi. Hakkuiden lisääminen joudutaan kohdistamaan mäntyyn ja koivuun, sillä kuusta on viime aikoina jatkuvasti hakattu liikaa eikä määriä voida enää nostaa. Tämä merkitsee myös tuotannon siirtämistä kuuselta männylle. Vaikka juuri tällä hetkellä sahateollisuuden tilanne on hankala, näyttää tulevaisuus pitkällä aikavälillä positiiviselta. Euroopassa kysynnän uskotaan pysyvän hyvänä ja sahatavaravarastojen sulavan. Samoin Pohjois-Amerikan tilanteen uskotaan muuttuvan vuonna 2009 ja viennin sinnekin alkavan vetää. Koettelemuksia on siis edessä, mutta myös valoa. Puu & Tekniikka toivottaa kaikille lukijoilleen valoisaa joulumieltä ja hyvää uutta vuotta. KORKEALAATUISET Wagner-maalauslaitteet ammattilaiselle Pintecolta Pintakäsittelyn ammattilainen Tiedustelut: Tiedustelut: Markku Otronen puh Markku Otronen puh. Petikontie Vantaa Puh Fax Purokatu Raisio Puh Tuottajantie Seinäjoki Puh

4 4 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Metsäsektorin irrottauduttava vanhasta Kuva: Aki Paavola Esko Ahon mukaan meillä ei ole mitään esteitä tulla maailman johtavaksi teknologian soveltajaksi, paitsi ajatuksellisia ja asenteellisia esteitä. Näihin ajatuksiin kiteytettiin Opetushallituksen järjestämässä seminaarissa metsäsektorin tulevaisuuden haasteet.. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila painotti, että emme enää pysty kilpailemaan samoilla ehdoilla kuin aiemmin. Suurin kasvu tapahtuu nykyisin Aasiassa, ei perinteisillä markkinoillamme Euroopassa, jonne viemme 80 metsäteollisuuden tuotteistamme. Metsäklusteri on maamme hyvinvoinnille edelleen äärimmäisen tärkeä ja se työllistää joka kymmenennen maassamme, henkilöä. Puuta jalostavan teollisuuden pärjääminen on siis elinehto maamme hyvinvoinnin kannalta. Kilpailukyky ei nouse nykyisen jatkamisella Toimitusjohtaja Brunila korosti, että kiristynyt kilpailu mm. Etelä-Amerikan taholta ei tarkoita, ettemmekö pärjäisi, mutta meidän pitää pystyä vahvistamaan metsäalan osaamistamme, uudistamaan sitä ja siinä koulutus on avainasemassa. Koulutuksen edellytetään olevan entistä laaja-alaisempaa, silti prosessien kokonaishallinta on kaiken perusta. - Tarvitsemme uusia tuotteita, tehokkaampaa toimintaa, kokonaan uusia toimintatapoja ja Suomen on toiminta-alueena pysyttävä kilpailukykyisenä. Kilpailukykyä tulee jalostusasteen nostamisesta, uusista tuotteista ja uusien tuotteiden kehittämisestä ei nykyisen tilan jatkamisesta entisenä, muistutti Brunila. Koulutuksen osalta kehittämistoimet ovat pitkäaikaisia nyt tehtävät panostukset alkavat tuottaa vasta kymmenen vuoden kuluttua. Uusia toimialoja Tulevaisuuden metsäklusteri on todennäköisesti hyvin erinäköinen kuin nyt. Nykyiset rajapinnat muihin aloihin häviävät, toimialojen rajat lähenevät, syntyy kokonaan uutta liiketoimintaa, uusia toimintatapoja, uusia aloja. Uusien toimintatapojen synnystä Sitran yliasiamies Esko Aho otti esimerkiksi pankkisektorin. 90-luvun alussa pankkipalvelujen laadun kriteeri oli konttorin läheisyys. Tänä päivänä meistä kovinkaan moni ei pidä sitä pankkipalvelujen laadun mittarina. Pankit joutuivat pakon edessä hylkäämään kokonaan ahtaan liikkumatilansa silloisessa toimintaympäristössä. Ne aloittivat aivan uudelta pohjalta ja hyödynsivät olemassa olevaa teknologiaa ja siirsivät palvelut verkkoon. Aluksi verkkokäyttäjiä oli vähän, mutta suomalaiset valveutuneet ja hyvin koulutetut kuluttajat ottivat muutoksen vastaan positiivisesti. Samaa ei voi sanoa tapahtuneet USA:ssa, jossa teknologia olisi kyllä käytettävissä, mutta kuluttajat eivät näe verkkopalveluja tarpeelliseksi. Shekit ovat siellä edelleen käytössä. Ei esteitä maailman johtavaksi, paitsi - Me emme ole olleet maailmanluokkaa teknisten ratkaisujen hyödyntämisessä, me olemme olleet loistavaa insinöörikansa, mutta me emme ole olleet teknologina soveltajia, suomi Aho meitä suomalaisia. - Meillä ei ole esteitä. Meillä on valtavat mahdollisuudet tulla maailman johtavaksi teknologian soveltajaksi, vain taivas on rajana. Paitsi ajatuksellisia, asenteellisia, organisatorisia esteitä. Me teemme usein virheen tuomitessamme alkuunsa ajatukset, jotka murtavat jotain vanhaa. Innovaatio on aina vanhan olemassa olevan kyseenalaistamista. Kuinka helposti sanommekaan Tuosta nyt ei ainakaan mitään tule. Innovaation vastakohtahan on imitaatio. Sen hyödyntämisessä ei sinällään ole mitään pahaa, mitä muuta me olimme sodan jälkeen kuin imitoijia, kysyi Aho. - Mutta se ei riitä, kun pitäisi ottaa seuraava askel johtajana. Eikä innovaatioita synnytetä suurella rahalla kyllä Nokiankin nousu johtui enemmän rahanpuutteesta, pakosta keskittyä siihen, mitä se uskoi pystyvänsä tekemään parhaiten. - Suomalainen metsäsektori on nyt eräänlaisessa suppilossa, siellä kapeassa päässä, jossa liikkumatila ja toimintamahdollisuudet ovat vähäi- Mikropuulta tukkiröntgen Hr-prof on ainutlaatuinen, täysin myrkytön, ekologinen palonsuojaaine / neste, jolla on korkein mahdollinen puulle (mänty, kuusi ja koivu) myönnetty palonsuojaluokitus B s1,d0 (erittäin vaikeasti syttyvä, savun tuotto erittäin vähäistä, palavia pisaroita tai osia ei synny). Myyntierät: 1 l, 3 l, 20 l, 200 l, l. Teollisuustoimitukset myös suuremmissa yksiköissä (tankeissa tai konteissa). HR-Invest Oy, Kivenlahdenkatu 1 b, Espoo. Puh. (09) , fax. (09) Myynti Katso web-sivuiltamme miten puu ja kuiva heinä ei pala. Mikropuun tuotevalikoima on saanut laajennusta tukkiröntgenillä. Yhdensuunnan Opmes Ax1 röntgenlaitteisto hoitaa yhdessä Opmes 604 3D-mittarin kanssa StoraEnso Timberin Uimaharjun tukkilajittelua. Järjestelmän automaattilaadutuksella pyritään perinteisten sahatavaralaatujen etsinnän lisäksi keräämään raaka-aine sekä erikoistoimituksiin että uuteen sormijatkoskomponenttilinjaan. Röntgenin edut tulevat nopeasti esiin raaka-aineen paremman ohjattavuuden ja optimoidun käytön myötä. Toimitukseen kuuluva röntgenlaitteisto asennettiin käyttöön kesällä 2006 ja ohjelmistoa on kehitetty yhdessä asiakkaan kanssa lukuisilla testeillä ennen kuin tukkien laadutus uskallettiin jättää koneen hoidettavaksi. Ohjelmisto jalostaa röntgenkuvista arvokasta tietoa lajitteluohjelman käyttöön ja olemassa olevia lajitteluohjelmia on monipuolistettu reilulla 20 uudella röntgenparametrilla. Sahan tuotannonsuunnittelija pystyy nyt entistä paremmin vaikuttamaan tukkilajitteluun vaihtelevan sahatavarakysynnän ja raaka-aineen hinnan mukaan.

5 numero 12/2007 Puu&Tekniikka 5 Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! w w w. p r o j e c t a. f i tuu vuosittain miljoona insinööriä. Siinä on länsimaille ja pienelle Suomelle haastetta riittämiin. Ei riitä, että pärjäämme nykyisellä osaamisella. Osaamisen kilpailuetu tarkoittaa sitä, että olemme parempia kuin muut ne miljoonat insinöörit. Metsäteollisuudelle tämä merkitsee, että tarvitaan uudenlaista ajattelua, meidän on lähdettävä pois vanhoista laatikoistamme. Metsä pitää ymmärtää laajasti suomalaisena luonnonvarana ja osaamisena, jolla on monenlaista käyttöä ja vientipotentiaalia, korosti Helsingin Kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen. Hänen mukaansa emme ole olleenkaan hyödyntäneet metsävarojamme niin paljon kuin pystyisimme: turismi, ilmastonmuutoksen aiheuttamat päästökauppakysymykset ja ilmansuojeluasiat, lääketeollisuus, terveysteollisuus, kaikki nämä luovat uutta potentiaalia hyödyntää metsiämme. Maksukykyistä asiakaskuntaa löytyy kasvavassa määrin Aasiasta. Elämysmatkat, erikoispuutuotteet, arkkitehtuuri- että tuotedesign ym. ovat osaamisen alueita, joista löytyy uusia avauksia, uskoo Kasanen. Maija-Liisa Saksa siä. Nyt pitäisikin lähetä toiseen suuntaan, sinne missä on tilaa ja katsoa asioita kokonaan uudesta näkökulmasta. Kuten pankkisektori teki, muistutti Aho. Kysyntälähtöinen tuotekehitys Yliasiamies Aho korosti voimakkaasti, että helposti kuvitellaan uusia innovaatioita syntyvän kun laitetaan iso määrä insinöörejä kasaan ja annetaan riittävät resurssit. Kun siten ryhdytään kehittämään innovaatiosta sovellusta, voidaan joutua täydelliseen umpikujaan kun insinöörien mielestä täydellinen tuote ei menekään kaupaksi. Hänen mukaansa on myös kyseenalaista liiketoiminnallisesti naittaa insinööritaito ja liiketoimintataito. Tuloksellisempaa olisi, jos jo tutkimus- ja kehitystoiminnassa olisi mukana riittävästi liiketoimintaymmärrystä. Olemme tottuneet kehämalliin, jonka ytimessä on tutkimus- ja tuotekehitys. Kun siihen lisätään resursseja, kehitystyön hyvät vaikutukset leviävät ympäristöön. Uusi ja vanha tuotanto käyttävät hyväkseen tutkimuksen tuloksia ja kaikki paisuu kuin pullataikina. Näin on Ahon mukaan ollutkin aina luvulle asti, mutta nyt hän näkee tilanteen muuttuneen, kääntyneen toisin päin. Nyt tärkeimmät signaalit ytimeen eli tuotekehitykseen tulevatkin ympäristöstä, kuluttajilta ja tämä aiheuttaa ison kysymyksen. Miten suomalaisen koulutusjärjestelmä ja koko teollinen järjestelmä pystyy vastamaan näihin kysyntälähtöisiin haasteisiin? Aho uskoo ratkaisuna olevan, että rakennetaan kokonaisuuksia, joissa systemaattisesti yhdistetään tieteen ja teknologian osaamista, kehitetään sovelluksia ja rakennetaan selkeät toimintatavat, joilla kuluttajien signaalit otetaan huomioon. Huippuosaamista tarvitaan Kiinassa ja Intiassa valmis- Ilmoitus tuotti kontakteja pitkään Ennen Jyväskylän messuja kutsuimme Puu & Tekniikka -lehdessä lukijoita osastollemme tutustumaan pelletöintilaitteeseemme. Puhelimet alkoivat heti soida, ja ilmoitus toi myös paljon kävijöitä osastollemme. Kokemuksemme mukaan Puu & Tekniikka tavoittaa meille tärkeän kohderyhmän, joka myös lukee lehden hyvin. Lehtiä ei ilmeisesti heitetä heti pois, koska ilmoitus on tuottanut yhteydenottoja myös messujen jälkeen. Myynti-insinööri Samuli Savela Aimo Kortteen Konepaja Oy Myynti nousuun!

6 6 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Tieto on valttia tuotannossakin Tuotannonsuunnittelija tarvitsee käyttöönsä luotettavaa ja reaaliaikaista tietoa tilauksista, raaka-ainetilanteesta sekä koneja henkilökapasiteetista. Näiden tietoja avulla voidaan sopivasti vaihdella erilaisten, esim. imu-työntö- tai kapeikko-ohjaustapojen välillä, selvittää toimitusjohtaja Mikko Maja Profimill Oy:stä tuotannonohjauksen yleistä problematiikkaa. Profimill Oy on kotkalainen erityisesti puutuoteteollisuuden tuotannonohjausjärjestelmiä suunnitteleva ja markkinoiva yritys. Tuotannonohjaus on monitahoista Yritysten toiminnanohjausjärjestelmät (ERP = Enterprice Rescource Planning) sisältävät yleensä talous- ja asiakashallinnan että myynnin toiminnot. Joissakin on mukana myös tuotannonohjausta, mutta yleispätevinä ne ovat yleensä sellaisenaan riittämättömiä. Valmistavissa yrityksissä voidaan oikein toteutetulla tuotannonohjauksella saada merkittävästi lisää tehoa tuotantoon. Pienikin kapasiteetin lisäys volyymituotannossa vaikuttaa nopeasti tulokseen. Kapasiteetin lisäystä saadaan aikaan samoilla resursseilla kun läpimenoaikoja pystytään parantamaan häiriötekijöitä poistamalla. Jalostustehtaassa tuotannonohjauksen tärkeimpiä toimintoja ovat: tilausten käsittely ja valmistuksen järjestely, raaka-aineiden hallinta, tuotannonsuunnittelu kuormituksineen, henkilöstöhallinta työajansuunnitteluineen, tuotevarastojen ja kuljetusten hallinta, tiedonkeruu, raportointi ja tulosteet, laadunvalvonta raportteineen sekä tarvittavat integraatiot yrityksen ERP -järjestelmään, tuotantolinjaan sekä mahdollisten yhteistyöyritysten järjestelmiin. Tekniikkaa tulee usein lisää Tuotannonohjausjärjestelmä ei ole erillinen saareke vaan se liitetään yleensä osaksi yrityksen tietojärjestelmää. Oma palvelin tarvitaan, mutta muut toiminnot voidaan sijoittaa olemassa olevan tietojärjestelmän laitteisiin. Usein havaitaan, että tehtaan verkkoratkaisut kaipaavat kohennusta, mm. työkoneiden liittäminen langattomilla verkoilla järjestelmään saattaa olla edessä. Tällöin hankittavaksi tulee laitehankintoja esim. trukkipäätteisiin. Voidaan myös tarvita laajennuksia tulostimiin ja viivakoodilukijoihin. Todellista tehokkuutta ei aina tiedetä Tuotannon todellinen tehok- kuus saattaa olla monelle yritykselle shokki, kun asiaa aletaan tutkia kunnolla, esim. tuotannonohjausjärjestelmään liittyvän tehokkuuden seurantaohjelmalla. Erilaiset tuotantoa rajoittavat tekijät saattavat pudottaa kokonaistehokkuuden reilusti alle puoleen maksimiarvoistaan, kertoo Mikko Maja. Kokonaistehokkuuden mittaamisessa tarkastellaan tiettyä aikaväliä, esim. viikkoa ja siihen sisältyviä työtunteja. Kalenteriajasta vähennetään odotusajat, häiriöt. huoltoseisokit, tauot ym. jaksot, jolloin koneet eivät pyöri. Tämän jälkeen selvitetään, millä nopeudella koneet pyörivät, voisiko linja toimia nopeammin? Voidaan päätyä esim. 80 prosentin tehokkuuteen. Tämän jälkeen lasketaan vielä hukkatuotanto, raakit, ym. ja lopputuloksena voikin olla, että linjan kokonaistehokkuus on ollut vain kolmasosan luokkaa teoreettisesta maksimistaan. Kun tuotannosta kerätään tehokkuuden seurantaohjelmalla jatkuvasti tietoja, saadaan tärkeää tietoa päätöksen tekoa varten: kuinka monta tukkia sahattiin, millaista tavaraa saatiin, kuinka kauan paneelierän maalaaminen kesti jne. Kun yritykseen on saatu tietoa riittävän pitkältä ajalta kohdistettuna eri tuotteisiin, pystytään sen avulla löytämään mahdolliset ongelmakohteet. Mitä ei kannata tehdä? Yrityksessä voidaan valmistaa satoja tuotteita, mutta ei tiedetä mitkä niistä ovat kannattamattomia. - Poppakonstia ratkaisun löytämiseksi ei ole: tietoa pitää kerätä riittävän pitkältä ajalta, jotta faktat puhuvat puolestaan. Kappaletavaratuotannossa ja jalostuksessa on kannattavuuden kannalta oleellista, kuinka paljon tietyssä ajassa saadaan tuotantoa tehtyä, jolloin kaikkiin tuotantoa alentaviin häiriötekijöihin on tärkeää puuttua, korostaa Maja. Sahateollisuudessa raakaaineiden osuus kustannuksista on niin merkittävä, että kannattavuuden kannalta on oleellisinta saada tukista mahdollisimman paljon mahdollisimman katteellisia tuotteita. Kaikille samaa tietoa Tuotannosta kerättyjen tietojen avulla voidaan prosessia käsitellä avoimesti ja läpinäkyvästi. Kaikki saavat samaa tietoa ja näin tuotannon ongelmakohdat eivät juutu esimerkiksi väliportaaseen, kuten joskus saattaa käydä. Työntekijät myös mieltävät oman työpanoksensa merkityksen ja tällä voi olla merkittävä vaikutus sekä tehokkuuteen että työilmapiiriin. Sitoutuminen tärkeää Tiedot saattavat paljastaa, että jokin tuote aiheuttaa aina häiriöitä linjalle, jokin vuoro saa tuotantoa aikaan vähemmän kuin muut tms. Löydetty ongelma viedään takaisin tuotannonohjaukseen, jotta se voidaan ratkaista. Mikään ohjelma ei ole ratkaisu ongelmiin, jos yrityksessä ei sitouduta kehitystyöhön. Toimitusjohtaja Maja korostaa, että johdon tuki on äärimmäisen tärkeää. Saatuihin raportteihin pitää reagoida, jotta parannuksia tapahtuu. Ohjelmiston käyttöönotto ei myöskään ole mikään yksi määräaikainen projekti, vaan jatkuvan kehityksen prosessi. Olemassa olevien linjojen kehittäminen on jatkuvaa ja jos tulee uusia linjoja, aloitetaan niiden seuranta. Soveltuu pienehköillekin yrityksille Yhden tehdasyksikön ohjelmistopaketin hinta on euroa, ohjelmistomoduulien määrästä riippuen, kertoo toimitusjohtaja Maja Profimillin tarjoamista tuotteista. Takaisinmaksuajasta puhuttaessa Maja puhuu kuukausista eikä vuosista ja hänen mukaansa ohjelmistopaketti soveltuu suhteellisen pienille, parinkymmenen hengen yrityksille. Puualalla pienin Profimillin ohjelmistojen käyttäjä työllistää 30 henkilöä, suurimmat ovat puolestaan isoja metsäintegraatteja. Maija-Liisa Saksa

7 numero 12/2007 Puu&Tekniikka 7 Virheet vähenivät, toimitusajat lyhenivät ti haluttiin tehokkaampaan käyttöön kuormittamalla tuotantoa todellisen kapasiteetin pohjalta. Tähän päästään huomioimalla eri tuotteiden erilaiset läpimenoajat ja asetteiden vaihdot. Kuljetukset haluttiin hallintaan ja osaksi tuotannonohjausta, jotta toimitukset lähtevät ajallaan, varastossa ei seiso turhia tuotteita ja kuljetuskustannukset voi- hoidetaan uudella Profimill - järjestelmällä. Tiedot järjestelmien välillä siirretään automaattisesti. Aluksi tuotannonohjauksen tietoja kirjattiin rinnalla myös käsin ja kaksinkertainen työ ei ilahduttanut kaikkia. Nyt kun paperiseurannasta on päästy pois, kertoo toimitusjohtaja Sojakka henkilöstön ottaneen järjestelmän käyttöön hyvin. vuorokauden viive, joka aiheutti ongelmia. Tilausrytmi on nopeutunut ja reaaliaikaisuus mahdollistaa nopeat ja joustavat tuotannon muutokset. - Totuttujen toimintatapojen muuttaminen vie aikansa. Aiemmin toimimme viikon toimitusajalla, nyt sitä on pystytty nopeuttamaan puoleen viikkoon ja teoriassa olisi mahdollista nopeuttaa toimitusaikoja edelleen. Siparila Oy:ssä päätettiin siirtyä tietokantasovelluksesta ja paperille tulostetuista työmääräimistä erilliseen tuotannonohjausjärjestelmään, jotta laajan ja monipuolisen tuotannon hallitseminen tehostuisi. Siparila Oy on erikoistunut erityisesti ulkoja sisäverhoustuotteiden valmistamiseen. Vuodessa yritys käyttää kuutiota sahatavaraa. Sahatavara ostetaan useista eri lähteistä ja perustuotteita on noin 50. Lisäksi on laaja, satojen tuotteiden projektikohtainen tuotevalikoima. Tuotanto on laajentunut voimakkaasti viime vuosina ja toimintojen tehostamisen tarve kasvanut, kertoo toimitusjohtaja Juha Sojakka. Viime kesänä käyttöön otettu Profimill Oy:n kehittämä tuotannonohjausjärjestelmä täydentää käytössä olevaa ERP -toiminnanohjausjärjestelmää. Uusi ohjelmisto mahdollistaa reaaliaikaisen puutavaran varastohallinnan, tuotannonsuunnittelun ja tuotannonohjauksen linjoilla sekä tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän tuotannon tehokkuuden seurantaan. Monenlaisia tarpeita Pari kuukautta kestäneen suunnitteluvaiheen aikana kirjattiin yrityksen tarpeet. Suunnittelu tehtiin yhteistyössä ohjelmistotoimittaja Profimill Oy:n henkilöstön kanssa. Tarvelistan tärkeimpiä kohtia olivat: Materiaalinhallinta oli saatava reaaliaikaiseksi kaikilla tasoilla, jotta toimitusaikoja voidaan nopeuttaa ja toimitusvarmuutta parantaa. Myös tuotantokapasiteet- daan optimoida. Tuotannon tehokkuuden seuraamisesta ja kehittämisestä haluttiin jatkuva prosessi, jotta kilpailukykyä voidaan kehittää ja mahdollisiin ongelmakohtiin puuttua nopeasti. Tietojärjestelmille haluttiin selkeät roolit, jotta henkilökunta oppii nopeasti toiminnot ja päästään yhden kirjauksen periaatteeseen, jota toimitusjohtaja Sojakka pitää hyvin merkittävänä. Jo suhteellisen lyhyen käytön perusteella on voitu todeta virheellisten kirjaustietojen aiheuttamien tuotereklamaatioiden vähentyneen. - Vaikka virheellistä valmistusta ei aiemminkaan ollut paljoa, on reklamaation selvittämien turhauttavaa työtä. Nyt olemme selvästi säästyneet tuotesekaannuksilta. Toiminnanohjausjärjestelmällä hoidetaan myynti, ostot ja taloushallinto. Tuotanto Uutta tekniikkaa tarvittiin Tuotantoon lisättiin anturointia, jonka avulla saatiin aikaan reaaliaikainen materiaalinseuranta ja tuotantotehokkuuden valvonta. Kaikilla linjoilla on nyt tietokonepäätteet tuotannonohjaus- ja häiriöseurantaohjelmiston käyttöä varten. Tehtaalle rakennettiin myös langaton WLAN -verkko, jonka avulla pyöräkuormaajiin ja trukkeihin saatiin päätteet. joilla tehdään varastomerkinnät, vastaanotetaan lastausohjeet ja seurataan reaaliajassa tuotannon materiaalitarpeita. Reaaliaikaisuus tärkeää Järjestelmän tuomina etuina toimitusjohtaja Sojakka listaa reaaliaikaisuuden mukanaan tuomat edut. Aiemmin varastotilanteen osalta oli Myös häiriöihin on päästy yrityksessä aiempaa paremmin kiinni, sillä nyt ne kirjataan tarkemmin ja voidaan ottaa tulevissa laiteinvestoinneissa huomioon, jatkaa Sojakka saavutettujen hyötyjen listaa. Kustannukset Kun tulee puhe kustannuksista, toteaa Sojakka kaiken olevan suhteellista. Rautaan eli erilaisiin tuotantokoneisiin yritys on satsannut viimeisen kahden vuoden aikana pari miljoonaa euroa. Siihen verrattuna Sojakka ei pidä noin euron investointia ohjelmistoon ja tarvittaviin ympäristölaitteisiin suhteettoman suurena. Varsinkin, kun investoinnin takaisinmaksuajaksi hän uskoo korkeintaan kaksi vuotta. Maija-Liisa Saksa Mielenkiintoisia ilmoituksia Puu & Tekniikassa on hyviä, ytimekkäitä artikkeleita. Niitä lukemalla pysyy asioista perillä. Lehdessä on myös mielenkiintoisia ilmoituksia, joista olen saanut hyviä kontakteja. Kokonaisuudessaan hyvä lukupaketti! Jorma Freyberg Yöveden Puu ja Kone Oy Myynti nousuun!

8 8 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme Hyvää joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! SALPATERÄ OY Keskikankaantie 4, Hollola 2 Puh , , Fax Rauhallista joulua! toivottaa Hallitie 8, Mustasaari Puh. (06) Fax. (06) HYVÄÄ JOULUA JA ISO KIITOS KULUNEESTA VUODESTA VANHOILLE JA NUORILLE ASIAKKAILLEMME! 7 Billskogintie SIUNTIO Puh Fax Kuusimäentie NURMIJÄRVI Puh Fax Mertaniemenkatu LAPPEENRANTA Puh Fax Kiilatie JYVÄSKYLÄ Puh Fax Vaasankatu PARKANO Puh Fax

9 numero 12/2007 Puu&Tekniikka 9 Vaihtelevin mielin eteenpäin Kauppa- ja teollisuusministeriö on julkistanut yhteistyössä TEkeskusten ja Finpron kanssa vuoden 2007 valtakunnalliset puutuotealan toimialaraportit, joista oheisena lyhyet yhteenvedot. PUUN SAHAUS, HÖYLÄYS JA KYLLÄSTYS Korkeasuhdanteesta epävarmuuteen Sahatavara on käynyt hyvin kaupaksi nousevin hinnoin vuonna 2006 ja vielä kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Markkinatilanteen muutos aiempaa epävarmemmaksi on kuitenkin tiedostettu USA:n ja Japanin asuntorakentamisen supistuessa sekä eurooppalaisen sahatavaratuotannon kasvaessa. Myös kotimaassa asuntorakentaminen supistunee hieman. Epävarmuutta lisää raaka-aine: mikä on tukkipuun tuleva saatavuus, liikkuvuus ja hintataso verrattuna kilpailijamaihin? Epävarmuus on pahin venäläistä tukkipuuta käyttävillä sahoilla Itä-Suomessa. Sahatavaraa tuotettaneen tuotannon rajoituksista huolimatta kuluvana vuonna viimevuotinen määrä (12 milj. m3), josta vientiä on vajaat 8 milj. m3. Edellytykset tuotannon säilymiselle nykytasolla ovat olemassa. Tämä vaatii kuitenkin liiketoimintamallien kehittämistä ja toimintaan liittyvien kustannusten saamista vähintään kilpailijoiden tasolle. Sahatavaran jalosteiden osalta kehitys on ollut kaksijakoinen. Höylättyjen tuotteiden tuotanto- ja vientimäärät eivät juuri ole muuttuneet aiemmista vuosista, eikä merkittävää kasvua liene odotettavissa. Saha- ja höylätavaran kyllästysmäärät ovat kasvaneet maa- ja ympäristörakentamisen kasvaessa. Kasvu kuitenkin hidastunee. Selkeästi ovat kasvaneet lämpökäsitellyn puun, liimapuun sekä liimahirsien tuotanto ja vienti, joiden tuotanto- ja vientinäkymiä voi pitää varsin tyydyttävinä. Liimapuun Japanin vientivaikeuksien odotetaan jäävän väliaikaisiksi. Kohonneiden sahatavarahintojen seurauksena toimialan kannattavuus kehittyi myönteisesti vuonna Myönteinen kehitys jatkui myös vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla kunnes sahatavaran hintakehitys pysähtyi ja osittain kääntyi laskuun. Kalliilla ostetun raakaaineen sahaaminen on johtanut kannattavuusongelmiin. Toivottavaa olisi tilanteen nopea normalisoituminen, sillä lyhyeksi jääneen korkeasuhdanteen jälkeen yritysten resurssit selviytyä tulevaisuuden haasteista kaipaisivat edelleen vahvistamista. Vuonna 2006 investoinnit supistuivat edellisvuoteen verrattuna. Useiden arvioiden mukaan suomalainen sahateollisuus on jäänyt kilpailijoistaan jälkeen tuottavuudessa ja tuotannon tehokkuudessa. Investoinneilla tulisikin uudistaa tuotantoprosessia kilpailijoita paremman tuottavuuden ja tehokkuuden saavuttamiseksi. Muista kehittämistoimista esiin nousevat asiakkuuksien ja uusien liiketoimintamallien parantaminen. RAKENNUSPUUSEPÄNTEOLLISUUS Alan vienti kasvuun omistusjärjestelyillä Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden kysynnän kasvu on taittunut, puun korkea hinta syönee kannattavuutta vuonna Positiivisin kuva lähitulevaisuudesta on hirsitalojen valmistajilla, joiden vienti ja liikevaihto ovat kasvussa. Kotimaassa on vapaa-ajan asuntojen kysyntä hyvä ja viennissä on löytynyt kasvua mm. Ranskasta. Venäjän kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla, kun taas vanhat hyvät vientimaat Saksa ja Japani ovat olleet laskusuunnassa. Tehdasvalmisteisten puuelementtitalojen kysyntä on kääntynyt hienoiseen laskuun ja teollisuus onkin jo reagoinut asiaan YT-menettelyin. Monen yrityksen kapasiteettia lisäävien investointien vaikutukset alkavat vasta näkyä tuotannon kasvuna, samaan hetkeen osuva kysynnän lasku tuo alalle varmasti lisää kilpailua. Markkinan kasvusta huolimatta kannattavuus on monella yrityksellä jäänyt heikoksi, kilpailun kasvu tuonee lopettamisia suhteellisen pian. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien (ikkunat ja ovet) kysynnän lasku on pienempi kuin puutalojen valmistajilla. Kilpailu kuitenkin kiristynee näilläkin aloilla ja viime vuosien tuotantoprosessien tehostaminen palkinnee lähivuosina. Yritysten entistä automaattisemmat linjat auttavat myös kohtaamaan pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Ikkunapuolella alan rakennetta on muuttanut ruotsalainen sijoitusyhtiö Inwido hankittuaan omistukseensa jo kolme ikkunatehdasta. Muutaman vuoden kuluttua keskittymistä on todennäköisesti tapahtunut myös ovien ja talovalmistajien kohdalla. Positiivista keskittymisessä on se, että yrityksen resurssit liiketoiminnan kehittämiseen paranevat ja kauan alamaissa ollut vienti saataneen kasvuun. HUONEKALUTEOLLISUUS Huonekalujen valmistuksen liikevaihdon taso säilynyt keittiökalusteiden avulla Huonekalujen valmistuksen liikevaihto pysyy taas samana, noin 1,3 milj. eurossa. Tuotannon volyymi on usean vuoden alamäestä kääntynyt hienoiseen kasvuun. Liikevaihdon tasoa on vahvimmin ylläpitänyt keittiökalusteet, jonka liikevaihto on kasvanut koko 2000-luvun. Keittiökalusteiden kysyntä jatkuu edelleen hyvänä, vaikka kasvua ei alalle uskalla enää luvata. Varustelutason nousu ylläpitää liikevaihtoa, samoin kuluttajien haluama palvelutason nousu. Lähivuosien haasteita alan valmistajille ovat kysynnän tasaantuminen, korkeakiiltoisten tuotteiden osuus tuotteissa, korkeampi varustelutaso ja pitkälle viety palvelu. Kysynnän tasaantuminen lisää hintakilpailuriskiä ja kolme viimeksi mainittua asiaa nostavat kustannuksia, koska ne useimmiten ostetaan ulkopuolelta. Näin oman jalostusarvon osuus alalla pienenee. Myymälä- ja julkitilakalusteiden valmistuksen liikevaihto on ollut laskusuunnassa. Silti odotettavissa on, että alan liikevaihto kasvaa. Kasvulle luovat edellytyksiä liike- ja toimistorakentamisen kasvu sekä hyvä risteilyalusten tilauskanta. Kotikalusteiden valmistuksen liikevaihto on laskenut koko 2000-luvun, vaikka samaan aikaan huonekalukaupan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti. Huonekalukaupan liikevaihdon kasvusta osa tulee muista sisustustuotteista ja huonekalujen osalla kasvun ovat vieneet tuontihuonekalut. Tuonnin (490 milj. euroa vuonna 2006) huippu lienee saavutettu ja tässä tasapainotilassa toimitaan muutama vuosi. Jakelijoiden voimakas keskinäinen kilpailu asettaa edelleen paineita alan valmistajille, toisaalta murros tuo aktiivisille toimijoille myös mahdollisuuksia kasvaa. Raportit ovat maksutta saataville osoitteessa: www. toimialaraportit.fi Mainoksemme Puu & Tekniikassa on tavoittanut kohderyhmämme hyvin! Myyntipäällikkö Markku Otronen Pinteco Oy Myynti nousuun!

10 10 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Uusi teknologia takaamaan joustavuutta Maamme johtava kiintokalustemarkkinoiden ovivalmistaja Mellano Oy on saanut päätökseen mittavan pintakäsittelylinjan uudistuksen. 2,3 miljoonan euron investointi hakee maamme oloissa vertaistaan. Kolmella tuotantolaitoksellaan 190 henkeä työllistävä Mellano valmistaa Lapinlahdella maalattavia ovia, Pieksämäellä kalvopinnoitettuja ovia ja Alapitkässä liukuovia. Pyhännän Rakennustuotteen ostettua Mellanon osaksi PRT Groupia vuonna 1992 liikevaihdon kasvu on ollut tasaista 6-8 % vuositahtia. Liikevaihdosta noin 65 % on maalattuja ovia ( kpl) ja 15 % kalvopinnoitettuja ( kpl). Tasot ja liukuovet edustavat alle 10 prosenttia ja helatuonti 10 %. Investointivauhti on ollut viime vuosina varsin kovaa, mutta tulee kehitysjohtaja Tommi Hietalan mukaan hiljentymään jatkossa. Joustavuudella tuontia vastaan Kilpailu kiintokalustepuolella on Hietalan mukaan kovaa. Mellanon osalta tilannetta helpottaa se, että yritys on käytännössä ainoa kokonaistoimittaja, jolta löytyy niin kalusterungot kuin ovet, tasot ja helat. Eri tuoteryhmissä kuitenkin riittää niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin kilpailijoita. Tänä päivänä Baltian tuonti nostaa eniten paineita kotimaisella valmistajalla. Onpa markkinoilla liikkunut kaavailuja myös Kiinasta tuotavista kalusteovista, mutta Mellanossa ei tälle huhulle hätkähdetä. Kyllä kotimainen tuotanto päihittää nopeudessaan ja joustavuudessaan kaukaa tuotavat kilpailijat, huomauttaa tekninen päällikkö Erkki Kaatrasalo. Vaikka levytavaralla saadaankin kontti helposti täyteen, vaaditaan todellisia ennustajan lahjoja täyttää kontti oikeilla tuotteilla. On vaikea ennustaa, mitä asiakas haluaa kuukauden kuluttua. Puolen vuoden päähän on jo täysin mahdoton ennustaa, lisää Tommi Hietala. Tänä päivänä Mellanon normaali toimitusaika on 5-7 päivää, mutta pikapalvelua löytyy tarvittaessa jopa 3 päivän toimitusajalla. Lyhyet toimitusajat ja tuotannon joustavuus perustuvat vielä tänä päivänä hyvin pitkälle ammattitaitoiseen työvoimaan, mutta jatkossa painopiste tulee siirtymään voimakkaammin tuotannon virtaviivaistamiseen. Tulemme lyhentämään läpimenoajan kahteen päivään, lupaa Kaatrasalo. Ja siihen eivät kiinalaiset pysty vastaamaan, eivätkä edes eestiläiset, hän naurahtaa. Tommi Hietalan kertoman mukaan asiakkaat ovat tänä päivänä valmiit maksamaan nopeasta ja täsmällisestä palvelusta, vaikka hintakilpailukin käy kuumana. Sitä vastoin kotimaisuudella ei tunnu hänen mukaansa olevan vetovoimaa. Lisäarvoa tuotteille Kapasiteetin lisääminen ja uuden teknologian hyödyntäminen olivat teknisen päällikön Erkki Kaatrasalon kertoman mukaan tärkeimmät syyt lähteä suunnittelemaan suurinvestoitia Lapinlahden tuotantolaitokseen. Uusilla koneilla saamme parannettua toimitusvarmuuttamme ja kohotettua laatuamme, Kaatrasalo toteaa. Koska haluamme olla markkinoilla laadukkaimmilla tuotteilla, se ei onnistu kovin vanhoilla koneilla. Osittain uusi linja onkin myös korvausinvestointi, sillä samalla paikalla toimi aikaisemmin varsin iäkäs pohjakäsittelyä tekevä linja. Sen käynnissäpitäminen ei ollut enää kannattavaa, joten päätimme tehdä samalla isomman investoinnin saadaksemme lisäarvoa tuotteillemme, Erkki Kaatrasalo huomauttaa. Alustava työ tärkeää Ajatuksia uuden pintakäsittelylinjan hankinnasta oltiin Mellanossa pyöritelty jo vuosia, mutta lopullinen investointipäätös tehtiin viime vuoden lopulla. Yhteistyö niin pintakäsittelyaineiden kuin laitetoimittajienkin kanssa on ollut erittäin tiivistä sopivaa ratkaisua etsittäessä. Vuosina Mellano osallistui Ylivieskan Centrian tutkimushankkeeseen, ja muutenkin Centrian tutkimusyksikön osaamista on hyödynnetty investointihankkeen eri vaiheissa. Tommi Hietala näkee tämän tasoisen linjan rakentamisen erittäin haasteellisena tehtävänä. Suljettu kierto ja usean toimittajan laitteiden yhteensovittaminen edellytti runsasta pohjustustyötä. Suurin ongelma meillä oli asennusvaihe, jolloin piti saada normaali tuotanto jatkumaan, kun pihassa odotti 16 rekallista laitteita asennusta, Kaatrasalo muistelee.

11 numero 12/2007 Puu&Tekniikka 11 Raakalevystä valmiiksi tuotteeksi Projectan Mellanolle toimittama Ceflan pintakäsittelylinja on merkittävin viimeaikoina toimitettu pintakäsittelylinja Suomessa. Siinä on monia uusia ratkaisuja, joita Suomeen ei vielä ole toimitettu. Mm. Cefla ROC3 ruiskuautomaatti erikoissuodattimin, Cefla Easy/W ruiskuautomaatti märkäsuodattimilla ja vaihtovarsilla sekä Cefla VN2000 kerrosuuni ilman kuljetusketjuja. Linjaan liittyvät kenties Suomen suurimmat 3 Costa Levigatricin hiomakonetta (MDF-puuhionta, matta- ja kiiltävän pinnan välihionmakoneet) toimitti Penope Oy, jonka lisäksi vanhasta linjasta hyödynnettiin pienempi välihiomakone. Linja pystyy pintakäsittelemään kappaleen raakalevystä valmiiksi tuotteeksi yhdellä sisäänsyötöllä, kertoo Erkki Kaatrasalo. Tuotteesta riippuen pintakäsiteltävä erä kulkee linjan uumenissa 3 4 tuntia. Linja vaatii kaksi työntekijää/vuoro. Hionnan siirtyminen käsityöstä koneille takaa suurimmat säästöt työvoimakuluissa. Ja riippumatta siitä, onko maanantai vai perjantai, kone tekee tasalaatuista tuotetta, Kaatrasalo huomauttaa. Yksi runsaat 600 pintakäsiteltävää kappaletta/erä vetävän linjan erikoisuuksia on nopea sävynvaihto. Kolmeaneljää sävyvaihtoehtoa voidaan Hietalan kertoman mukaan vaihtaa keskenään reilusti alle minuutissa. Meillä on mallistossamme yli 4000 vakiosävyä, joten myös tällaisiin asioihin joudumme panostamaan, lisää Erkki Kaatrasalo. kään pintaan ei tulisi pölyhiukkasia. Cefla VN2000 on uuden teknologian kerrosuuni, jossa työkappaletasoja ei siirretä ylä/alasuunnassa ketjuilla, kuten perinteisesti on tehty, vaan siirto tapahtuu vahvan kardaanitangon välityksellä. Tällöin uunissa on mahdollisimman vähän komponentteja, jotka keräisivät pölyä. Suomessa jo jonkin aikaa vallinnut korkeakiiltoisten kalusteovien suosio on näkynyt myös Mellanon tuotannossa. Nyt käyttöön otettu linja onkin maamme ainoa korkeakiiltoisten tuotteiden teollisessa mittakaavassa toimiva tuotantolinja. Mellanossakin korkeakiiltoiset ovet on tehty tähän mennessä manuaalisesti. Väreistä valkoinen hallitsee vankasti markkinoita, 90 % Mellanon korkeakiiltoisista ovista on juuri valkoisia. Kaatrasalon arvion mukaan musta ja punainen ovat myös nousemassa suosikkilistalla. Tosin on pakko myöntää, että musta on vaikeutensa puolesta suoranaista myrkkyä valmistajalle, hän naurahtaa. Uudella linjalla pystytään ajamaan niin vesiohenteisia kuin korkeakiiltoainepitoisia aineista, mutta toistaiseksi vesiohenteisilla ei pystytä saavuttamaan tarpeellista laatua. Ala keskittyy Vaikka talousuutisissa uumoillaan voimakastakin taloustaantumaa USA:n rahoitusmarkkinoilla ja asuinrakentamisessa, ei Tommi Hietala näe Mellanon tulevaisuutta mitenkään harmaana. Meillä päämarkkinat löytyvät saneeraus- ja korjausrakentamisen puolelta, jota tuntuu riittävän vaikka uudisrakentaminen väliaikaisesti hiljenisikin. Hän näkee myös alan keskittyvän tulevaisuudessa paikallisten toimijoiden eläköityessä. Remonttifirmat tulevat ottamaan markkinoita entistä enemmän haltuunsa. Ja heille taas kokonaistoimitukset ovat erittäin tärkeitä. Tässä markkinaraossa uskomme pärjäävämme tulevaisuudessakin, Hietala arvioi. Kimmo Janas Korkeakiiltoisuus kiinnostaa Suurempi Ceflan ruiskuautomaateista on tarkoitettu lähinnä massatuotteisiin, kun taas pienempi automaatti keskittyy korkeakiiltoisiin tuotteisiin. Kuivausuuneissa täytyy myös huolehtia pölyttömyydestä vähintään niin kauan kunnes korkeakiiltoinen uretaanilakka on pölykuiva. Mellanon linjalle valittu Cefla VN2000 kerrosuuni on paineistettu hypersuodattimella samaan tapaan ruiskuautomaatin kanssa, jotta mär-

12 12 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Grass ja Mepla-Alfit yhteen 60. juhlavuottaan viettävä itävaltalainen helavalmistaja Grass ja samaan Würth Groupiin kuuluva Mepla-Alfit yhdistyvät. Jatkossa noin 300 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä ja runsaat 2000 henkeä työllistävä yritys tulee toimivaan Grass brandin alla pääpaikkanaan Höchst Itävallassa. Kahden yrityksen yhdistyminen on tärkeä askel entistä hyökkäävämmässä strategiassa tulevina vuosina. Yhdistetyt vahvuudet valjastamalla uusi yritys haluaa hyödyntää mahdollisimman hyvin synergian edut. Keskittymällä yhteen brandiin ja tarjoamalla laajaa tuotevalikoimaa jatkamme tulevaisuudessa menestyksekästä toimintaa entistä keskittyneemmin. Tarkoitus on yhdistää voimat tukemaan Grass -brandin tietä markkinajohtajaksi lähivuosina ja laajentaa markkinoitamme ympäri maailmaa, kertovat toimitusjohtajat Mark Harmori ja Frank Nessler. Ensiesiintyminen ZOW:ssa Jos ennen fuusiota kahden yrityksen kehitys oli varsin kannattavaa. Niin Grass kuin Mepla-Alfitkin tunnetaan huonekaluteollisuudessa ympäri maailmaa. Viimeisten kolmen vuoden aikana uusiin tuotantolaitoksiin ja teknologiaan on investoitu lähes 90 miljoonaa euroa. Myös lukuisia uusia tuotteita on kehitty kummassakin yrityksessä. Tavoitteena on saavuttaa tulevina vuosina kaksinumeroisia kasvulukuja liikevaihdossa. Würth Group aikoo jatkossakin panostaa toiminnan kehittämiseen. Grassia varten on laadittu runsaan 100 miljoonan euron investointisuunnitelma, joka pitää sisällään niin tuotantolaitosten modernisointia kuin tuotekehitykseen panostamistakin. Tarkoitus on nostaa liikevaihto vuoteen 2015 mennessä yli 700 miljoonaan euroon. Fuusio ei tule aiheuttamaan henkilöstön vähennyksiä, pikemminkin päinvastoin. Yritysten henkilökunnassa tullaan kuitenkin suorittamaan uudelleenjärjestelyjä päällekkäisyyksien poistamiseksi. Frank Nessler tulee vastaamaan maailmanlaajuisesta myynnistä ja Mark Hamori markkinoinnista. Ensimmäinen yhteisesiintyminen Grass -brandin nimissä tapahtuu ensi helmikuussa Bad Salzuflenissa järjestettävillä ZOW -messuilla. Miten fuusio tulee vaikuttamaan Suomen helamarkkinoihin, on lehden painoon mennessä vielä auki, mutta seuraamme suunnitelmien kehittymistä ja pidämme lukijamme ajantasalla. Grass miehen ikään 60 vuotta Grassin nimi on yhdistetty maailman kalusteteollisuudessa korkealuokkaisiin heloihin. Eikä vauhti ole hiljenemäänpäin tulevaisuudessakaan. Elimme sodanjälkeisessä Euroopassa, eikä meillä ollut oikeastaan muuta kuin ammattitaitomme, ideamme ja toivomme kuten niin monilla siihen aikaan. Vuokrasimme pienen voimistelusalin, jossa oli tarpeeksi tilaa tuottaa ensimmäisiä tuotteitamme. Se oli vaatimaton alku, mutta meitä ajoi eteenpäin toive löytää jotakin parempaa, on Alfred Grass KG.n perustaja, Alfred Grass sen. ( ) muistellut yrityksen alkutaivalta. Alfred Grass alkoi kumppaninsa Oskar Hennapelin kanssa valmistaa komponentteja alihankkijana Neljä vuotta myöhemmin metalliverstaan vuokratut tilat eivät enää riittäneet, joten edessä oli omien tuotantotilojen rakentaminen Itävaltaan Höchstin kaupunkiin samalle paikalle, missä konsernin pääkonttori nykyisin sijaitsee. Vuonna 1963 miesten kekseliäisyys ja into alkoi tuottaa tulosta. Grass lanseerasi maailman ensimmäisen täysin metallisen saranasysteemin. Ja kuusi vuotta myöhemmin yritys osallistui ensimmäisille interzum -messuille Kölnissä. Tulevina vuosina tuotevalikoima laajeni voimakkaasti, ja 1980 yritys alkoi valmistaa myös omia heloitusautomaatteja. Vuonna 2004 oli varsinainen mullistusten vuosi Grassin historiassa kansainvälisen Würth Groupin ostaessa edellisenä vuonna kuolleen Alfred Grassin perinkunnalta yrityksen osakkeet. Ja näin juhlavuoden päätteeksi Grass ottaa seuraavan ison askeleen taipaleellaan fuusioituessaan Mepla-Alfitin kanssa. Lukulamppu Uudet osat historiasarjaan Metsäteollisuuden maa historiasarjan kaksi ensimmäistä osaa on käyty Puu & Tekniikan sivuilla läpi tämän vuoden aikana. Marraskuun lopussa sarja täydentyi kahdella uudella osalla, kun Juhana Aunesluoman Paperipatruunat Metsäteollisuus sodassa ja jälleenrakentamisessa ja Niklas Jensen- Eriksenin Läpimurto Metsäteollisuus kasvun, integraation ja kylmän sodan Euroopassa ilmestyivät. Paperipatruunoissa tarkastellaan puunjalostusteollisuuden dramaattisia vaiheita toisen maailmansodan ja jälleen- rakentamisen vuosina. Sotatalouden vaatimukset pakottivat yhtiöitä uudistamaan tuotantoaan ja tiivistämään yhteistoimintaansa. Rauhan myötä metsäteollisuuden nopeasti kasvaneista vientituloista muodostui vahva veturi, jolla kansantalous vedettiin kuivalle maalle: sotakorvaukset saatiin maksettua ja jälleenrakentaminen alkuun. Aikakauteen kuului uudenlaisten kumppanuuksien muotoutuminen niin yksityisen teollisuuden ja julkisen sektorin kuin tehtaiden omistajien ja työntekijöidenkin välille. Kirjassa tarkastellaan metsäteollisuuden ja sen yhteistoiminnan lisäksi suomalaisen markkinatalouden murrosta kohti sodanjälkeisiä vuosikymmeniä leimannutta suljettua ja säänneltyä järjestelmää. Läpimurto osassa kuvataan Suomen metsäteollisuuden historiaa Korean sodan ja ensimmäisen öljykriisin välisenä aikana, jota sävyttivät tuotannon kasvu, jalostusasteen nousu, kylmän sodan viileät puhurit ja Euroopan integraatio. Suomalaisyritykset olivat jo maailmansotien välisenä aikana onnistuneet nostamaan tuotantonsa jalostusastetta, mutta vasta ja 1960-luvuilla tässä tapahtui lopullinen läpimurto: suurten investointien myötä Suomen metsäteollisuuden painopiste siirtyi sahatavaran ja sellun tuotannosta paperin ja kartongin valmistukseen. Metsäteollisuus ei seurannut passiivisesti sivusta, kun poliitikot ja virkamiehet tekivät sen kannalta ratkaisevan tärkeitä päätöksiä. Teollisuuden edustajat sukkuloivat vallan käytävillä sekä kotimaassa että ulkomailla pyrkiessään vaikuttamaan poliittisten päätösten sisältöön. Monia teoksessa kuvattuja tapahtumia ja kehityslinjoja ei ole aikaisemmin tarkasteltu yksityiskohtaisesti.

13 numero 12/2007 Puu&Tekniikka 13 osa 11 Suomi seisoi puujalkojen varassa. Maamme 20 suurimman yrityksen joukossa oli 14 puunjalostusyritystä. Myös vientitulot tulivat metsästä. Kun mukaan lasketaan raakapuun vienti, sotien välillä puunjalostusteollisuuden osuus vientituloista oli prosenttia. Halpatyövoiman käytöstä syytöksiä Lyhyesti Juuri ennen toista maailmansotaa Suomi meni Ruotsin ohi johtavana pohjoismaisena paperinviejämaana. Suomalaista kustannustasoa kuvaa se, että sellua kannatti viedä Pohjois-Amerikkaan. Sieltä, ja myös Ruotsista kuului syytöksiä suomalaisen teollisuuden liian alhaisista palkoista. Niitä saatettiin verrata jopa Neuvostoliiton orjatyövoiman tasoon. Palkat olivatkin joustaneet eikä ay-liike ollut saanut vielä jalansijaa. 20-luvulla teollisuus yritti pitää ay-liikkeen kaukana koko puunjalostusteollisuudesta ja osin onnistuikin, porkkanoiden ja keppien avulla. Työnantajataho katsoi, ettei ay-liikkeelle ollut moraalisia eikä käytännön perusteluja, sillä työehtosopimus tasaisi palkat ja olisi siten epäoikeudenmukainen ahkerille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Lisäksi kansalaissodan jäljiltä työväestöä pyrittiin valkaisemaan ja osin tavoitteisiin päästiin. Teollisuusyhdyskunnissa työnantajat tarjosivat luontaisetuja: rakensivat asuntoja ja pyrkivät parantamaan elinolosuhteita varsinaista palkkatasoa nostamatta. Suotuisissa tilanteissa työnantaja myös nosti palkkoja ennen kuin työntekijät olivat sitä ennättäneet vaatia. Tämä aiheutti hämmennystä ay-liikkeessä, sillä näin oli entistä vaikeampi saada uusia jäseniä. Jäsenyysinnokkuuteen vaikutti myös työnantajien kepit: ayaktiiveja erotettiin tarvittaessa ja työnantajilla oli myös listoja, joissa työntekijät saattoivat olla luokiteltuja jopa 8 eri luokkaan luotettavuutensa perusteella. Rafael Haarla sai Yhdysvalloista mallin työsopimukseen, jossa joulukuussa palkkaa maksettiin 10 prosenttia ylimääräisenä, jos työntekijä ei ollut vuoden aikana ollut ay-liikkeen jäsen. Työsopimus levisi useaan muuhunkin metsäalan yritykseen. Sähköllä kasvuun Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä maassamme oli 63 paperikonetta, joiden keskimääräinen kapasiteetti oli 3000 tonnia vuodessa. 30-luvulla paperikoneiden konekapasiteetti oli viisinkertaistunut ja sellun tuotanto oli kymmenkertaistunut. Uudet, entistä isommat koneet lisäsivät kapasiteettia ja myös vähensivät työvoiman tarvetta. Massa- ja paperiteollisuudessa tärkeimpiä tuotannon ja tuottavuuden kasvun tärkeimpiä tekijöitä oli kuitenkin laaja sähköenergian käyttöönotto. Energia oli aiemmin tuotettu vesivoimalla ja polttopuilla, joilla tuotettiin paperikoneita pyörittävien höyrykoneiden tarvitsema höyry. Paperitehtaat käyttivätkin puuta enemmän polttoon kuin paperin valmistukseen. Sähkön käyttöönoton jälkeen polttopuun tarve paperitonnia kohden putosi esim. Yhtyneillä Paperitehtailla 9,5 kuutiosta 4,5 kuutioon. Sahatavaran tuotanto sahasi hyvin voimakkaasti: vuonna ,7 miljoonaa kuutiota, kuusi vuotta myöhemmin 6,6 miljoonaa kuutiota, vuonna 31 jälleen alas 3,8 miljoonaan kuutioon josta kiivettiin vuoden 38 6,4 miljoonaan kuutioon. Sahapankki paha pankki CE-merkintä muuttaa ovien vaatimustasoja Ulko-ovien CE-merkintä tuli mahdolliseksi alkaen, kun standardin EN :2006 siirtymäaika alkoi. CE-merkintä tullee nostamaan ulko-ovien vaatimustasoa aiempaan kansalliseen käytäntöön verrattuna. Ikkunoiden ja ovien vaatimustasot muuttuvat myös lähemmäksi toisiaan, koska standardi EN koskee sekä ikkunoita että ovia. Suomessa ikkunoiden kansalliset vaatimukset ovat käytännössä ilman- ja sateenpitävyyden sekä tuulenpaineen kestävyyden osalta muodostuneet ovien vastaavia vaatimuksia selvästi tiukemmiksi. Ikkunastandardissa on ollut useita vaatimustasoja, ja valmistajat ovat pyrkineet niiden osalta vaativimpiin luokkiin. Ovistandardista nämä vaativammat luokat ovat puuttuneet. Testaukset on tehty 50 tai 100 Pascalin paine-eroilla ilman- ja sateenpitävyystesteissä. Tuulikuormankestävyyden testausta ei ole ovilta edellytetty. Uuden ikkuna- ja ovistandardin mukaan on mahdollista luokituttaa ikkuna ja ovi 50 Pa portain ilman- ja sateenpitävyyden osalta aina 600 Pa painetasoluokkiin tai jopa ylemmäs sekä tuulikuorman kestävyyden osalta aina 2000 Pa paineenkestävyysluokkaan asti. Olettaen, että uusien vaativimpien luokkien käyttömahdollisuus vaikuttaa tähän samaan tapaan kuin aiemmin ikkunoiden kohdalla, ovivalmistajat hyödyntänevät tämän mahdollisuuden. Mikäli näin käy, uusi EN-standardi tulee parantamaan ovien laatua ja osaltaan vähentämään rakennusten energiankulutusta. Kansallisosakepankki rahoitti voimakkaasti mekaanista metsäteollisuutta. Vuonna 1922 se rahoitti 124 saha- ja puuteollisuusyritystä, ja sen asiakkaat vastasivat kolmasosasta sahatavaran tuotannosta. Lamavuosina sahapankki sai myös toisen nimen paha pankki. Arvostelua herätti lamavuosien toiminta, sillä pankinjohtajien väitettiin kartuttaneen omaa henkilökohtaistakin varallisuuttaan laman vuoksi vaikeuksiin ajautuneiden yritysten konkursseissa. 30-luvun alussa pankki rahoittikin enää 66 sahaa. KOP perusti holdingyhtiön, josta samalla muodostui Rauma-Repolan esiaste, Suomen Puuvienti Oy:n. Siihen kuului 18 vientisahaa ja ne vastasivat kuudesosasta Suomen sahatavaran viennistä. Puunvienti Oy:n kautta hoidettiin sahojen vienti yhteisesti, muuten sahat toimivat itsenäisinä yrityksinä. Puun pelättiin loppuvan Valtiovalta esitti 30-luvulla, että puunjalostus oli tullut luonnollisille äärirajoille eikä puunjalostusta enää voida lisätä. Teollisuuden mielestä sekä tonneja että kuutioita oli vielä vara lisätä, mutta jalostusarvoa haluttiin lisää. Vaneriteollisuus kehittikin uusia tuotteita mm. visakoivu- ja lentokonevanerin. Näiden avulla va- ne- rite- ollisuu- den viennin arvo vastasi 30-luvun puolivälissä tärkeimpien maataloustuotteiden viennin arvoa. Muutenhan tuotannon jalostusarvo oli melko alhainen. Tähän vaikuttivat erityisesti paperiteollisuudessa hienopaperin voimakkaat tuontitullit eri maissa. Euroopassa oli runsaasti vanhanaikaisia pieniä paperikoneita ja niiden tuotanto haluttiin turvata. Englannista muodostui sanomalehtipaperin osalta viennin ykkösmaa, sillä siellä sanomalehdistö kampanjoi tehokkaasti tulleja vastaan korostamalla että halpa paperi takaa halvat sanomalehdet. Englannista tulikin 30-luvulla Suomen tärkein kauppakumppani: viennistä meni sinne 44 prosenttia, tuonnistamme oli 22 prosenttia brittiläisiä tuotteita. Saksan vienti oli pääosin tullien ansiosta pudonnut 14 prosenttiin, tuontikin putosi brittimyönteisten kampanjoiden ansiosta 40 prosentista 20 prosenttiin. Lähde: Kai Häggman: Metsän tasavalta Maija-Liisa Saksa Vuoden 2008 ilmestymisaikataulu Nro Aineistot Ilmestyy Teema + jakelu Kalusteteollisuus ja sopimusvalmistus, erikoisjakelu suunnittelijoille, jaossa Sasmilissa ( ) Talo- ja rakennuspuusepänteollisuus, jaossa Raksassa ( ) Puualan koulutus, materiaalinkäsittely Pintakäsittely, uudet materiaalit, jaossa Materia 08:ssa ja Pinta 08:ssa ( ) Puutavaran kuivaus, bioenergia Saha- ja puuntyöstökoneet, rahoitus, jaossa Xylexpossa ( ) Sahateollisuus, jaossa Trä & Teknikissä ( ) Rakennuspuusepän-, kaluste- ja huonekaluteollisuus, jaossa SisustusRaksassa ( ) ja Finnbuildissä ( ) Erikoisjakelu suurimmille rakennuttajille ja rakennusliikkeille Puuntyöstökoneet, terähuolto, jaossa Puuntyöstö 08:ssa ( ) Bioenergia, jaossa Energia 08-messuilla ( ) Materiaalinkäsittely, huolinta ja kuljetukset Markkina-alueena Venäjä, työturvallisuus Kysy lisää: Maija-Liisa Saksa, puh. (09)

14 14 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Pohjoista Karjalassa on rakennettu uutta kapasiteettia ja korjattu vanhaa. Kuva Stora-Enson Impilahdella sijaitsevalta sahalta. yhteistyötä Metsä on Barentsin alueen tärkeimpiä luonnonvarjoja ja sen hyödyntäminen on alueen asukkaille elinehto. Yhteistyötä puuvarojen hyödyntämiseksi tarvitaan. Karjalan teollisuusja luonnonvarojen varaministeri Vladimir Yuryevin mukaan Karjala pystyy itse hyödyntämään tukkipuunsa vuoteen 2010 mennessä. Alueelle rakennetaan uutta teollisuutta ja vanhaa modernisoidaan ja puusta on jo nyt kilpailua. Puunviennin lopettavat tuontitullit eivät siis varaministeri Yuryevin mukaan vaikuttaisi negatiivisesti Karjalan talouteen, lukuun ottamatta koivukuitua, jolle ei pystytä löytämään nopeasti korvaavaa käyttöä. Koivukuidun osalta Karjalan tasavalta onkin ollut yhteydessä Venäjän valtiojohtoon, ja tuonut esiin, että koivukuituun kohdistuvat tullit astuvat voimaan liian aikaisin. Näin selvitti varaminitseri Yuryev tullikysymystä Joensuussa alkukuusta pidetyssä Barentsin Metsäfoorumissa., johon oli kokoontunut metsäalan edustajia Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Suomesta selvittämään yhteistyön mahdollisuuksia alueen metsäteollisuuden kehittämiseksi. Vanhempi neuvonantaja Juhani Numminen Euroopan Jälleenrakennuspankista EBRD:stä toi esiin, että elinkelpoisille ja hyvin suunnitelluille hankkeille Luoteis- Venäjälle löytyy rahoitusta. EBRD rahoittaa investointeja entisen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluneilla alueilla. Barentsin merkittävät raaka-ainevarat Barentsin alueeseen kuuluu kolmetoista pohjoisinta aluetta Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Luoteis-Venäjältä. Alueen pinta-ala on suuri, se vastaa noin 45 % Euroopan Unionin pinta-alasta, asukkaita alueella on vain noin 6 miljoonaa. Metsät ovat yksi alueen tärkeimmistä luonnonvaroista. Barentsin alueen metsien pinta-ala on noin 90 miljoonaa hehtaaria. Se on noin 25 % Euroopan metsäpintaalasta ja vastaa 60 % Euroo- pan unionin metsäpinta-alasta. Puuston tilavuus on noin 8 miljardia kuutiometriä, metsien vuotuinen kasvu noin 120 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuiset hakkuut noin 50 miljoonaa kuutiometriä. Alueen metsävaroista noin 80 % sijaitsee Luoteis-Venäjällä, mutta hakkuista noin puolet tehdään Ruotsissa ja Suomessa. Tämä kuvastaa selviä eroja alueen sisällä metsävarojen käytössä. Metsiin ja metsäteollisuuteen liittyvä yritystoiminta edistää Barentsin kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Merkittävä osa alueen asukkaista onkin riippuvaisia metsäsektorista ja sen tarjoamista työpaikoista, metsänomistuksesta ja metsiin liittyvästä elämäntavasta. Metsien monikäyttö on monipuolista ja tärkeää. Alueella sijaitsee myös merkittäviä luonnonsuojelualueita. Barentsin alue tuottaa vuosittain yli 8 miljoonaa kuutiometriä havusahatavaraa, yli 6 miljoonaa tonnia paperia, sekä paljon muita metsäteollisuuden tuotteita. Osa sahatavarasta jalostetaan alueen talo-, huonekalu- ja puusepäntehtaissa lopputuotteiksi. Maija-Liisa Saksa AMMATTILAISEN HELATALOSTA! TRIOMAX harmaa profiililaatikko Täysin ulostuleva hidastinliuku Kantavuus 50 kg Sivun korkeus 83mm Nopea asentaa Integroitu sivuttaisvakaaja Metallitakasarjat Sisälaatikko Koroke- ja jakajareelingit Varastomitat - 270mm - 350mm - 400mm - 450mm - 500mm Tuottajantie 39, Seinäjoki Puh. (06) , fax (06) Wärtsilä toimittaa lämpölaitoksen Vapolle Wärtsilä on saanut tilauksen lämpölaitoksen toimittamisesta Vapo Oy:lle. Puupohjaisia polttoaineita sekä palaturvetta käyttävä lämpölaitos rakennetaan Vapo Timber Oy:n sahan yhteyteen Hankasalmelle Keski-Suomeen. Laitoksen teho on 10 MWth. Lisäksi Wärtsilä toimittaa raskasta polttoöljyä käyttävän lämpölaitoksen, jonka teho on kuusi MWth. Lämpölaitokset on tarkoitus ottaa käyttöön marraskuussa Lämpölaitos käyttää polttoaineena sahauksessa syntyviä sivutuotteita sekä turvetta. Laitos tuottaa lämpöä sahan kuivausprosessiin sekä toimitilojen lämmitykseen.

15 numero 12/2007 Puu&Tekniikka 15 Ammattilaiset asialla Ensi vuonna joka numerossa! Lämpökäsiteltyä puutavaraa Nosto- ja siirtolaitteet Pintakäsittelylaitteet Pintakäsittelyä HTJ-Holz Oy Vilppula puh Heinolan Ruskopuu Oy Hevossaari Heinola Puh. (03) Mika Erjansalo Telefax (03) JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja Vantaa Puh Jorma Laaksonen Telefax Hiojankuja 5, Espoo, puh D3 System PL Järvenpää Puh Sarja-Maalaamo Oy Teollisuuden alihankintamaalaukset Kytkintie 47, Helsinki Puh: Fax: Maalit ja lakat Pinnoite- ja päällystemateriaalit Puhaltimet Pumput Akzo Nobel Coatings Oy PL 104, Vantaa Puh Fax Pintakäsittelyaineet puuteollisuuteen! Formica IKI Oy Kolho Puh. (03) Telefax (03) JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja Vantaa Puh Jorma Laaksonen Telefax Nordstock Oy Nallekuja Nurmijärvi puh. (09) fax (09) Pintakäsittelylaitteet Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) Mittarit Puutavaraa Terät ja terähuoltoa Ammattilaiset asialla Ilmoitushinnat: JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja Vantaa Puh Jorma Laaksonen Telefax Hakalan Puutukku Oy Mukkulankatu Lahti Puh. (03) / Jukka Mattila Telefax (03) Terätoimitus Salonen Oy Vipusenkatu Lahti Puh. (03) Telefax (03) x 50 mm ladottu 300 euroa / 4 numeroa 40 x 50 mm 4-v kehystetty 600 euroa / 4 numeroa Myös muut koot mahdollisia Alv lisätään hintoihin Soita (09) Maija-Liisa Saksa Mekaaninen kiinnike Eurolightkennolevylle Viimekeväisillä Ligna - messuilla esitteli saksalainen Zimmer yhdessä konevalmistaja Homagin kanssa kennolevyille soveltuvan uuden mekaanisen kiinnikkeen. Panfix -kiinnikettä löytyy kolmea eri pituutta; 8 mm pintalevyillä varustetuille 38, 50 ja 60 mm kennolevyille. Molempiin pintalevyihin Panfix kiinnitetään poraamalla tasapäisellä terällä 8,5mm reiät ja käytetään 13 mm pitkiä ruuveja (M4). Esim. pöydänjalkojen ja lujuutta vaativien sarana-alusten kiinnittämiseen soveltuvan Panfixin vetolujuus on peräti 500 N = 50 kg/kiinnike. Suomalainen kalusteteollisuus on jo löytänyt uutuuden ja lähtenyt hyödyntämään sitä, vaikka Panfixille ei jostain syystä ole vielä löytynytkään maahantuojaa. Lisätietoja: Zimmer GmbH Puh ASIANTUNTIJA- KUMPPANISI PUUN JALOS- TUKSESSA ø Suomen johtavalla kuivaamoasiantuntijalla on puolen vuosisadan kokemus taloudellisten ja teknisesti toimivien kuivaamoratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Jartek toimittaa sekä kamari- että kanavakuivaamot kaikissa kokoluokissa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kamarit ø trukkikäyttöiset ø läpiajettavat Kanavat ø kaksivaiheiset esilämmityksellä ø myös täysautomaattiset ø SVINHUFVUDINKATU 19, PL 14, LAHTI > PUH. (03) > FAX (03) > >

16 16 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Punatammea poikakouluun Mahtavat tammet kasvavat pienistä siemenistä, tai tässä tapauksessa, punatammet versovat arkkitehtuurillisista siemenpalkoista, jotka Arkkitehtitoimisto Peter Haddon & Partners istutti Northhamptonin poikakouluun. Amerikkalainen punatammi yhdistää eri tiloja toisiinsa. Eri suuntiin kaarevat pinnat olivat puusepille varsinainen haaste. Voidaanko arkkitehtuurilla vaikuttaa opiskelumenestyksen parantumiseen? Kuinka opettajat voivat tehokkaasti opettaa, jos luokkahuoneiden liika kuumuus tai kylmyys häiritsee keskittymistä? Tai jos opiskelutilat ovat liian pimeitä näkemiseen ja lukemiseen. Jos opiskelijoille tarjotaan vain vähimmäisedellytykset työskentelyynsä, miksi me olemme yllättyneitä, jos he vastaavat opiskeluun samalla mitalla? Arkkitehtuuri ja hyvä muotoilu ovat toki vain osa ratkaisua, mutta ainakin Peter Haddon & Partnersin mielestä hyvin tärkeä osa sitä. Uutta vanhaa kunnioittaen Kun Northamptonshiren kunnanvaltuusto teki päätöksen lopettaa joitakin alueensa kouluista, siirrettiin 450 opiskelijaa jo entuudestaan täpötäyteen Northamptonin poikakouluun. Koulun johtokunta päätti rakennuttaa lisärakennuksen, joka näyttäisi uudenaikaiselta ulospäin, mutta ottaisi kuitenkin huomioon vanhan koulun historiallisen ympäristön. Arkkitehtitoimisto Peter Haddon & Partners sai tehtäväksi suunnitella uuden rakennuksen, jonka avulla voitaisiin päästä eroon perinteikkään Northamptonin poikakoulun tilanpuutteesta ja huonoista kulkuyhteyksistä sekä vuonna 1964 rakennetun ruokasalin ahtaudesta ja ränsistyneisyydestä. Samalla haluttiin uusia luokkahuoneita ja muita yhteisiä tiloja nykyiseen koulurakennukseen, joka oli rakennettu aikoinaan ilman varsinaista yleissuunnitelmaa. Kaikki rakennuksen osat olivat erilaisia niin tyyliltään kuin materiaaleiltaankin. Uuden siiven haluttiin olevan yhdistävä tekijä neljän vanhemmat rakennuksen kanssa. Viime keväänä käyttöönotettu, 9,4 miljoonaa puntaa maksanut uusi siipi suunniteltiin koulun oppimisympäristöksi, joka koostuu 16 uudesta luokkahuoneesta, ruokasali/kokoustila/esiintymistilasta, tiimien toimistoista, majoitustilasta, myymälästä ja wc-tiloista. Punatammi yhdistävänä tekijänä Käyttäytyivätpä opiskelijat kuinka hyvin tahansa, kouluympäristö on kova testi eri materiaaleille ja niiden kestävyydelle. Siksi koulumaail- ma onkin aina panostanut oikeiden materiaalien valinnan tärkeyteen ja rakennusten viimeistelyyn. PHP:n arkkitehtitoimisto oli tutustunut punatammeen kymmenen vuotta aikaisemmin ja vuosikymmenen kokemusten perusteella se ei epäröinytkään suositellessaan amerikkalaista punatammea uuden rakennuksen yhdistäväksi tekijäksi. Me olemme aina pitäneet amerikkalaisen punatammen rikkaasta väristä ja etenkin sen loimukuviosta viilussa, kertoo PHP:n projektiarkkitehti Mark Pennington. Punatammi osoittautui kestäväksi, lujaksi materiaaliksi ja mukavaksi koskettaa. Jokainen osa-alue tarvitsi oman persoonallisuuden yksilöllisten detaljien avulla. Tiimien toimistot ovat kuin siemenpalot väliseinineen. Sixth Form on paneloitu vaakasuoraan tavalla, joka saa panelit nousemaan ylös ja muodostamaan laivanrungonkaltaisen rakenteen sisäpihan ylle. Appelsiininkuoriportaikko muuttuu suorasta kaarevaksi pystysuorilla säleillä aivan kuin paperinen alusliinakotelo. Pintamateriaalit palkojen ulkopinnoissa, portaissa, ovipuitteissa, listoituksessa, myymälän varusteissa ja luokkahuoneiden vaatenaulakoissa ovat kaikki punatammea. DNA:n keksijä Francis Crick on koulun entisiä opiskelijoita, josta syystä häntä on haluttu kunnioittaa parven kaiteen DNA-kuviolla, punatammisella tietenkin. CAD puuseppien apuna Hankkeen alkuvaiheessa osa potentiaalisista aliurakoitsijoista oli huolissaan palkojen rakennettavuudesta. Ne olivat geometrisesti monimutkaisia rakenteita ja edellyttivät toteutuksessa korkeata ammattitaitoa ja yhteistyötä eri osapuolten kesken. Architectural Joinery Servicen tiimi työskenteli arkkitehtioimiston kanssa kiinteässä yhteistyössä saaden geometrian paitsi toteutuskelpoiseksi myös soveltumaan niin rakennustyömaan ohjelmaan kuin esivalmistusprosessiinkin. AJS:n verstaalla Yorkissa valmistetut vaneriosat kuljetettiin työmaalle, missä puurungon mitoitus tarkistettiin paikan päällä, ja korkealuokkaiset viilutetut panelit asennettiin paikoilleen vasta myöhemmässä vaiheessa mahdollisten vahinkojen minimoimiseksi. Mark Pennington selvittää: AJS käytti uudenaikaista

17 numero 12/2007 Puu&Tekniikka 17 Uusi rakennus kuvastaa eteenpäin pyrkivää, modernia arkkitehtuuria. puusepänteollisuuteen tarkoitettua CAD-ohjelmaa, joka latisti palkojen kolmiulotteiset ulkopinnat ja mahdollisti panelien sahaamisen levyistä. Sen jälkeen osat muotopuristettiin ja minimoitiin työmaalla tapahtuma sovittaminen. Valmiit elementit ovat enemmänkin korkealuokkaisia huonekaluja kuin rakennuselementtejä. Punatammi edustaa noin 35 % Amerikan lehtipuumetsistä. Yhdysvaltain vuotuinen lehtipuuvaranto on arviolta 373 miljoonaa kuutiota. Punatammea on hakattu erilaisiin käyttötarpeisiin ensimmäisten eurooppalaisten siirtolaisten tulosta lähtien, ja kuitenkin vuotuinen kasvu on on lisääntynyt kestävän metsänhoidon ansiosta. AHEC Uusi siipi yhdistyy tyylikkäästi perinteiseen osaan. Pakina Edessä auvoinen tulevaisuus Turistivirtaa Korpiharjun lasiseinäiselle miehittämättömälle koppatehtaalle oli riittänyt koko lomakauden tasaisesti. Kerrotut luvut eivät olleet huimia, mutta lähes omillaan sanottiin touhun pysyneen, siis taloudellisesti, kun otettiin huomioon, että koppavalmistus tuotti sinänsäkin jotakin. Se, mitä tehtaan katsottiin merkitsevän kunnan näkyvyydelle, etenkin imagon myönteisyydelle, ja sitä kautta kuntatalouden tilalle kokonaisuutena, perustui arvauksiin. Useat niistä, jotka olivat vastuussa Korpiharjulla tapahtuvasta ja olivat olleet mukana synnytyksessä, kuutioivat julkisissa puheissaan hyödyn mittavaksi. Muissa joukoissa taas tuhahdeltiin tämän tästä, että kaikkea hullua sitä hullut kuvittelivat. Eräs mittavien hyötyjen arvuuttelija oli kunnanjohtaja Into Surutta. Parhaillaan hän istui työhuoneessaan ja katsoi tietokoneelta tulostamiaan kirkkaan värisiä diagrammeja. Mutta ei mahtanut mitään. Huono, huono ja huono. Pitkospuukaistat olivat auttaneet, mutta tulot olivat taas laskussa samalla tavalla kuin menneinäkin vuosina. Yhtäkkiä Surutta irvisti. Hänen päähänsä pälkähti näet ajatus, että jos hän tulostaisi tappioina, ei tarvitsisi valehdella, kun hän kertoisi, että käyrät olivat nousussa. Niin menisi pian aikaa vuosi. Irvistettyään uudelleen kunnanjohtaja keräsi paperit nippuun ja alkoi ruokkia niillä silppuria. - Eipähän ainakaan ole, hän mumisi ja kohensi kravattiaan, joka, näin arkisin, ei ollut vaneerinen saranamalli vaan sekoitekuitunauha, joka toki sekin oli mikroprosessorikuosinen. Neuvoton kunnanjohtaja Surutta ei suinkaan ollut. Hänen päässään oli jo kauan kehkeytynyt eräs ajatus. Oli selvää, että koppatehtaan kaltaisen, sanoisimmeko, teknisen tietotaidon kiteyttämän magneetin vetovoima taittuisi joskus kyllästyspisteeseensä, ainakin toviksi. Eikä mies, joka oli päässyt sentään kunnanjohtajaksi, saanut jäädä neuvottomaksi. Sitä paitsi hän jos kuka oli otettu, kun katsottiin, että hän samastui mielellään siihen naishenkilöön, jonka kerrottiin, kun tämä oli kahlannut kainaloitaan myöten hangessa, sanoneen: - Eteenpäin. Suruttaa alkoi naurattaa. Se kävi hyvin päinsä, sillä huoneessa ei ollut muita. Ja mielenliikkeen synnytti tietysti mielihyvä, innostus hänen oivalluksensa laadusta. Hän tarttui puhelimeen. - Terve, hän sanoi kun toisesta päästä vastattiin. - Kuuleppas, minulla kun olisi sellainen asia että... Selostus kesti ehkä kymmenen minuuttia kuuntelijan saamatta suun vuoroa. Mutta kun kunnanjohtaja vaikeni, alkoi kuulokkeesta, joka tunnetusti ei ollut kaiutin, kuulua sanoja, joista olisivat saaneet selvän muutkin huoneessa olijat. - Mustako mannekiini? Voi...! Luulekko sinä, että meikäläisen voi tuosta vain kääntää nurin, kuin rukkasen? Ja niin edelleen. Ääni oli Jarrumiehen. Surutan mukaan Lylyn verstas kannattaisi muuttaa niin että kaikki, mitä tapahtui, olisi näytösluonteista. Tänä päivänä kuulemma vanhan oikean kunnon ihmistyön näkemisestä oltiin valmiita maksamaan hyvin. Taito Hyppynen Euroopan suurin ja monipuolisin puutuote- ja huonekalualan koulutusja teknologiakeskus Tarjoamme yrityksille ja yhteistyökumppaneillemme asiakaskohtaisesti räätälöityjä rekrytointi- ja koulutuspalveluja, pintakäsittely- ja Cnc- alihankintapalveluja sekä uuden teknologian kehittämispalveluja. Lisätietoa: puh tai Metsäteollisuuden maa -sarja 42 /kpl Markku Kuisma Metsäteollisuuden maa Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä Kai Häggman Metsän tasavalta Suomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa Juhana Aunesluoma Paperipatruunat Metsäteollisuus sodassa ja jälleenrakentamisessa Niklas Jensen-Eriksen Läpimurto Metsäteollisuus kasvun, integraation ja kylmän sodan Euroopassa SKS:n Kirjatalo Mariankatu 3, Helsinki Verkkokirjakauppa nlit.fi /kirjat 2250,- PUUNTYÖSTÖ- KONEITA VAATIVALLE KÄYTTÄJÄLLE OTA YHTEYTTÄ TILAA ESITTEET BERNARDO TK 315 F - työntökelkka (anodisoitua alumiinia), jossa ohjaustangot (karkaistua terästä) - pitkälle ulottuva viistevasteviivain (1200 mm), jossa kaksi vastepalkkia - pöydän levennys 1260 mm työstöleveydelle - sahanterän kallistus käsipyörän avulla max. 45 Vakiona: - piirtoteräyksikkö - purunpoistoputkiliitäntä - poikittaisvaste rajoittimella BERNARDO T 750 R - työpöytä massiivisesta valuraudasta - karan kierrosnopeuden näyttö helppolukuisella Led-näytöllä - tukevassa sivuohjaimessa integroitu purunpoistoliitäntä - kallistuva kara karan pyörimisnopeus 4-portainen kierrosta/min Lisävarusteena liukupöytä. ( Hinnat 0% Alv ) KONESENTTERI OY HARMOKATU TURKU P ,-

18 18 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Tuoteturvallisuus haaste yrityksille Tuotteiden vaatimuksenmukaisuuden varmentamisella lisätään turvallisuutta kuluttajatuotteisiin menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille ei pääse kuluttajan kannalta vaarallisia tuotteita. Näille arviointipalveluille on kasvava tarve kansainvälisillä markkinoilla, kun kansallisten menettelyjen sijasta siirrytään yhteiseurooppalaiseen toimintatapaan ja kuluttajatuotteiden turvallisuus nousee entistä enemmän esille. VTT:n mukaan on tärkeää, että kuluttajat tiedostavat hyväksyntäjärjestelmän olemassaolon ja osaavat vaatia tuotteilta haluamiaan ominaisuuksia ja kyseenalaistaa tarvittaessa tuotteiden toimivuuden. Tuotteiden turvallisuus on länsimaisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeinen perusasia. Ilman tuotteiden hyväksyntämenettelyä kuluttajat eivät voisi luottaa siihen, että markkinoilla olevia tuotteita ja ratkaisujen voi turvallisesti käyttää niille suunniteltuun tarkoitukseen, toteaa toimialajohtaja Laura Apilo VTT:ltä. Puolueettomana toimijana VTT pyrkii osaltaan varmistamaan, että tuotteet ovat turvallisia ja soveltuvat aiottuun käyttötarkoitukseensa. VTT mm. toimii ns. kolmantena osapuolena, joka varmentaa tarkastelun kohteena olevan tuotteen, järjestelmän, palvelun tai henkilön vaatimustenmukaisuuden. Varmennetulle kohteelle myönnetään sertifikaatti, joka osoittaa, että tuotteen oleelliset tekniset ominaisuudet on määritetty ja luotettavasti osoitettu. Vaadittava laatutaso sopeutetaan tuotteen käytöstä syntyvään riskiin. Esimerkiksi rakennustuotteissa vaatimukset laadunvarmistukselle ovat kovat silloin, kun tuotteilla on oleellinen vaikutus rakenteiden lujuuteen tai käyttäytymiseen tulipalossa. Tähän liittyen ympäristöministeriö laajensi VTT:n toimialuetta rakennustuotteiden tyyppihyväksyjänä entisestään marraskuun alusta, jolloin myös ovet ja lämmöneristetuotteet tulivat mukaan hyväksynnän piiriin. Kilpailukykyinen sisämarkkina-alue Ns. kolmannen osapuolen tarjoamat vaatimuksen mukaisuuden arviointipalvelut - testaus, tarkastus, sertifiointi ovat kasvava ja kansainvälistyvä liiketoiminnan alue. Suuri osa direktiiveistä on tehty parantamaan ja varmistamaan tuotteiden tai palvelujen turvallisuutta. Esimerkiksi EU:ssa tuotteiden CE-merkintää käytetään välineenä tehdä Euroopasta yksi markkina-alue niin, että kansallisten menettelyjen sijasta siirrytään yhteiseurooppalaiseen toimintatapaan, sanoo VTT:n tekninen johtaja Matti Lanu. Vaatimuksen mukaisuuden arviointipalveluille onkin tarvetta kasvavilla Euroopan yhteismarkkinoilla, joilla tuotteiden tarjoajat kilpailevat globaalisti ja tarjoavat kuluttajalle entistä suuremman tuotevalikoiman. Tästä syystä on VTT:n mukaan tärkeää, että kuluttajat tiedostavat hyväksyntäjärjestelmän olemassaolon ja osaavat vaatia tuotteilta haluamiaan ominaisuuksia ja kyseenalaistaa tarvittaessa tuotteiden toimivuuden. EU:n sisämarkkinoilla tuotteita koskevan sääntelyn tärkeä väline on uusi lähes- tymistapa (New Approach), jonka mukaisilla direktiiveillä varmistetaan sisämarkkinoiden syntyminen. Keskeisenä periaatteena on, että uuden lähestymistavan direktiiveihin sisällytetään vain ne olennaiset vaatimukset, jotka katsotaan käyttötarkoituksen ja tuoteturvallisuuden kannalta keskeisiksi. Vaatimuksenmukaisuuden varmentamisen menettelyt määritellään standardeissa. EU antaa eurooppalaisille standardisoimisjärjestöille standardisointimandaatin, ja direktiivien vaatimukset toteuttavat standardit laaditaan yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja teollisuuden kesken. Standardit ovat vapaaehtoisia, mutta käytännössä niiden avulla voidaan helpoimmin osoittaa, että tuotteet täyttävät lainsäädännön (direktiivien) turvallisuusvaatimukset. Toimivat sisämarkkinat nähdään kuluttajan ja yhteiskunnan etuna. Uuden lähestymistavan mukainen järjestelmä mahdollistaa innovatiivisen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön, jossa ei ole yrityksiä ja kuluttajia haittaavia kaupan teknisiä esteitä. Turvallisuus varmistetaan noudattamalla direktiivien ja standardien menettelyjä. Erilaiset vapaaehtoiset sertifiointimenettelyt ja muut laadunvarmistustoimenpiteet soveltuvat käytettäväksi yhdessä direktiivien osoittamien minimimenettelyjen kanssa. Näin yrityksillä on mahdollisuus kilpailla laadulla. Järjestelmällä pyritään eroon kustannuksia nostavasta ja kilpailua rajoittavasta toistuvasta testauksesta ja tarkastuksesta. Toimiva järjestelmä edellyttää VTT:n mukaan vastuullisia valmistajia, päteviä arviointilaitoksia, valistuneita kuluttajia ja toimivaa markkinavalvontaa. Rakennustuotteiden laadun varmistaminen VTT:n tekemät testit osoittavat, että esimerkiksi ikkunoiden ja ovien vedenpitävyys vaihtelee yllättävän paljon. Rakennustuotteiden ominaisuudet eivät aina täytä kaikkia käyttäjien odotuksia. Usein pienetkin muutokset muun muassa valmistustavoissa, materiaaleissa ja valmistuksen sekä asennuksen huolellisuudessa saattavat heijastua voimakkaina tiettyihin ominaisuuksiin. Sekä rakennuttajille että loppukäyttäjille tuotteiden laatu ja kestävyys ovat tärkeitä. Kun rakennusalan investoinneissa tuotteiden elinkaariodotukset ovat usein vuosikymmenienkin pituisia, tulisi rakennustuoteteollisuuden kiinnittää huomiota valmistamiensa tai hankkimiensa tuotteiden ominaisuuksiin ja suorituskykyyn. Kansalliset rakennustuotteiden hyväksyntäkäytännöt korvautuvat tuote tuotteelta eurooppalaisilla menettelyillä (esimerkiksi CE-merkintä). Näin on käynyt myös ovien ja ikkunoiden osalta. Tämä kiristää jonkin verran tuotteille asetettavia vaatimuksia, ja korostaa entisestään valmistajan vastuuta ja heidän oman laadunhallinnan merkitystä. Valmistajien pitää varmistaa oman valmistusprosessin ja myös alihankkijoiden laatu ja käyttää tarvittaessa ulkopuolisia palveluntarjoajia varmentamaan, että tuotteet täyttävät luvatut ominaisuudet. Tähän on hyvät edellytykset, sillä valmistajat ovat kokeneita ja ammattitaitoisia. Rakennustuotteille on perinteisesti ollut toimivat tarkastusjärjestelmät Suomessa. Laatutason vaihtelut ovat VTT:n käsityksen mukaan syynä havaittuihin puutteisiin. Yhteistyöllä valmistajien ja muiden toimijoiden kesken saadaan puutteet korjattua. Lyhyesti Puuntyöstöä ja komponentteja Dremassa Puolassa Milanon uudella messualueella järjestettävät Xylexpo -messut pistävät 40 vuoden aikana kertyneen perinteen uusiksi kertaheitolla. Ensimmäinen muutos näkyy jo messujen nimeen tulevassa liitteessä NEW. Perinteisten puusepänteollisuuden konemessujen anti laajenee käsittämään myös alan käyttämät komponentit, puolivalmisteet ja tarvikkeet sekä puurakenteet. Xylexpo on julkistanut myös yhteistyönsä metsäkoneita ja tarvikkeita esittelevän Dimaf -tapahtuman kanssa, joka siirtyy lokakuulta toukokuulle laajentaen omalta osaltaan messutarjontaa metsän suuntaan. Eli ainakin tämänhetkisten tietojen mukaan Xylexposta on muotoutumassa entistä selkeämpi kilpailija Hannoverin Ligna+ -messuille. Messuorganisaatio haluaa tarjota messuvieraille yhdessä tapahtumassa kaikki alaa kiinnostavat osa-alueet. Näyttelyhallien pohjaratkaisuissa muutokset näkyvät myös selvästi. Koneet ja työstölinjat esittäytyvät sulassa sovussa samassa hallissa tarvikkeiden ja komponenttien kanssa. Esimerkiksi pintakäsittelyaineisiin voi tutustua samassa hallissa kuin pintakäsittelykoneisiin ja -linjoihin, samoin hiontatarvikkeita esitellään hiomakoneiden lähellä. Puolassa, Pozananissa järjestetään ensi huhtikuun päivä kansainväliset Drema puuntyöstökonemessut samanaikaisesti Furnica huonekalualan komponenttimessujen kanssa. Tavoitteena on, että yli 800 näytteilleasettajaa esittelee tuotteitaan neliön tiloissa. Tänä vuonna messukävijöitä oli yli ja näytteilleasettajia 461 kahdeksastatoista eri maasta Näyttelytilaa oli käytössä neliötä. Useimmat ulkomaiset näytteilleasettajat tulivat Saksasta, lisäksi tuli Italiasta, Espanjasta. Itävallasta ja Tanskasta. Dremassa esitellään ammattilaisille uusinta puuntyöstöteknologiaa aina sahoista jatkojalostukseen valmiiksi lopputuotteeksi asti kuten oviksi, ikkunoiksi tai huonekaluiksi. Dremassa on nähtävillä ulkomaisia johtavia laitevalmistajia, ja messuilta löytyy näin ratkaisuja niin pienen, keskisuuren kuin suuren teollisuuden erilaisiin tuotantotarpeisiin. Furnican tarjoaa paljon nähtävää myös huonekalusuunnittelijoille ja valmistajille. Tarjolla on esillä runsaasti uusimpia komponentteja ja tarvikkeita. Viime vuonna Dremassa ja Furnicassa esiteltiin yli 200 uutta tuotetta. Järjestäjät tuovat esiin messuille rekis- teröityjä uutuuksia sekä nettisivuillaan että messuyleisölle suunnatuissa julkaisuissa. Näin messukävijät ja messuista kiinnostuneet saavat heti tiedon uutuuksista. Erikoistapahtumat Messuilla on nähtävillä erikoisalueita, joita ei löydy muualta. Toimiva Huonekalutehdas avataan jälleen 2008 ja siellä voi nähdä viimeisintä tekniikkaa, jolla valmistetaan tuoleja ja laatikoita. Sieltä löytyy mielenkiintoisia investointikohteita niin tehdaslinjan suunnittelijalle kuin yksittäisiä koneita etsivälle. Yksityiskohtien Viehätys on alue, jossa huonekalusuunnittelijat ja valmistajat voivat keskustella värien ja valon merkityksestä huonekalukokonaisuuksien suunnittelussa. Lisätietoja:

19 numero 12/2007 Puu&Tekniikka 19 Joulukuu Lestechprodukzia WoodEx, puutuoteteollisuuden kansainväliset ammattimessut, Moskova Florida Industrial Woodworking Expo, puuntyöstöala, huonekaluja, Orlando (USA) Vinamac, materiaaleja ja koneita, Ho Chi Minh (Vietnam) Tammikuu IMM, Kölnin kansainväliset huonekalumessut, huonekaluja, Köln The Furniture Show, huonekaluja, Birmingham Planéte Meuble Paris, huonekaluja, Pariisi Salon du Meuble, Pariisin huonekalumessut, Pariisi Furnitec Business, huonekaluja, Tessalonika (Kreikka) Innbau, sisustussuunnittelu ja puuntyöstö, Liepzig IMOB, Istanbul Furniture Fair, huonekaluja, Istanbul ZOW Istanbul, huonekaluteollisuuden komponentteja ja tarvikkeita, Istanbul. Helmikuu Sasmil, huonekaluteollisuuden komponentteja ja tarvikkeita, Rho-Pero (Italia) Woodshow, Dubain kansainvälinen puu ja puuntyöstökonenäyttely, Dubai Australian International Furniture Fair, huonekaluja, Sydney Stockholm Furniture Fair, huonekaluja, Tukholma. webfair2.stofair.se/furniturefair_eng Maaliskuu RAKSA, rakennusala, Lahti Expobois, puuntyöstökoneita, Pariisi. en.expobois.fr/exposiumcms/do/admin/visu?reqcode=accueil Huhtikuu Pinta 08, teollinen pintakäsittely, Helsinki Materia 08, materiaalitekniikan ja materiaalien jatkojalostuksen erikoismessut, Helsinki. Toukokuu Proposte, verhoilumateriaalit, Gernobbio (Italia) Furnidec, huonekaluja, Tessalonika (Kreikka) Copenhagen International Furniture Fair, huonekaluja, Kööpenhamina Meble, huonekaluja, Poznan (Puola). meble.mtp.pl/en Xylexpo New, puusepänteollisuuden koneita, tarvikkeita, puolivalmisteita, Milano. Elokuu Trä & Teknik, puuntyöstökoneita, Göteborg. nemonet.swefair.se/templates/startpagemain_1059.aspx Syyskuu SisustusRAKSA, huonekaluja ja sisustustarvikkeita, Lahti Finnbuild 2008, rakennusala, Helsinki. Lokakuu Tapahtumia Puuntyöstö 08, puuntyöstökoneita, Lahti. Lyhyesti M Technology Award 2008 Puitesopimus tutkimusmetsien käytöstä Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos (Metla) ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen Metsähallituksen hallinnassa olevien alueiden käytöstä tutkimustarkoituksiin. Samalla Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas ja Metlan ylijohtaja Hannu Raitio allekirjoittivat sopimuksen vuoden vaihteessa tapahtuvan alueiden ja rakennusten siirtämisen yksityiskohdista. Metlalta siirtyy Metsähallituksen hallintaan ensi vuoden alussa hehtaaria maata. Nykyisiä suojelualueita tästä on 7000 hehtaaria, Suomen Kone ja Terä Oy Suomen Kone ja Terä Oy: n terämyyjänä Kaakkois- Suomen alueella on aloittanut Kimmo Koski asemapaikkanaan Valkeala. Suomen Kone ja Terä Oy:n palvelukseen Koski siirtyi SPO- Yhtymä Oy:n myyntiedustajan tehtävistä. Dynea International Oy VTM Teija Elomaa- Laaksonen on nimitetty HRD Specialistiksi Dynean Human Resources -osastolle. KTM Lauri Larjavaara on nimitetty Financial Controlleriksi Dynea Finance - yksikköön. Larjavaara työskenteli aiemmin budjettivir- Ura putkessa Bad Salzuflenissa Saksassa järjestettävät huonekaluteollisuuden tarvike- ja alihankintamessut ZOW ovat kasvaneet vuosien varrella ja versoneet omat tytärtapahtumat myös Pordenoneen, Madridiin, Moskovaan, Shanghaihin ja ensi vuonna myös Istanbuliin. Viime keväänä messujen yhteydessä ensi kertaa järjestetty M Technology Award - kilpailu saa jatkoa ensi vuonna. Niin ZOWin näytteilleasettajille kuin muillekin asiasta kiinnostuneille avoimella kilpailulla etsitään innovatiivisia, korkeat muotoilukriteerit täyttäviä tuotteita, jotka ovat olleet markkinoilla korkeintaan kaksi vuotta ennen seuraavia ZOW -messuja ( ). Kilpailuluokkia ovat: helat, kemialliset tuotteet, komponentit, puolivalmisteet, sisustustuotteet, pinnat, materiaalit ja konseptit (eivät siis vielä tuotannossa). Kilpailuehdotukset on lähetettävä kilpailun järjestäjälle mennessä. Kilpailutulokset julkistetaan ZOWin avajaisissa ja palkitut tuotteet ovat esillä kaikilla ensi vuonna järjestettävillä ZOW-messuilla Saksan lisäksi Italiassa, Espanjassa, Venäjällä, Kiinassa ja Turkissa. Kilpailuun osallistuvien on rekisteröidyttävä netissä Lisätietoja: if International Forum Design GmbH Heike Meier puh joukossa myös Kolin kansallispuisto. Erilaisia rakennuksia siirtyy noin 400. Hallinnansiirron yhteydessä Metsähallitukseen on siirtynyt ja siirtyy noin 40 Metlan työntekijää. Heidän sijoittamisensa Metsähallituksen eri tehtäviin on loppusuoralla. Osapuolet ovat tyytyväisiä hallinnansiirtoon ja niihin periaatteisiin ja käytäntöihin joilla tutkimustoiminnan intressit jatkossa turvataan. Ylijohtaja Hannu Raition mukaan metsien hallinnan siirto auttaa Metlaa keskittymään ydintoimintaansa tutkimukseen ja vahvistaa Metsähallituksen ja Metlan strategista kumppanuutta. Metlan kannalta tärkeää on muun muassa pitkien, jopa vuosikymme- Mainos PUUTEKNIIKKA JUL kamiehenä Euroopan komissiossa. M.Sc. (For.Econ.) Anne Manner on nimitetty viestintäpäälliköksi nimikkeellä Manager, Internal Communications. Akat. siht. Tuire Parvela on nimitetty HR Administratoriksi Dynean Human Resources -osastolle. KTM Pekka Pennanen on nimitetty Treasury Controlleriksi Dynea International Oy:n Treasury-osastolle. Ennen Dyneaa hän on ollut mm. Fortum Oyj:n palveluksessa. M.Sc. (Comm.) Nienke van den Bos on nimitetty toimitusjohtajan assistentiksi nimikkeellä Executive Assistant. Tradenomi Petri Wistrand on nimitetty Treasury Manageriksi Dynea International Oy:n Treasury-osastolle. Aiemmin Wistrand toimi Elcoteq Finland Oy:n palveluksessa. Jartek Oy Mari Rainikka on nimitetty projektitoiminnan kehityspäälliköksi alkaen. Dynea Chemicals Oy Puuseppää aina tarvitaan! PUU- JA HUONEKALUALAN AIKUISKOULUTUSTA TEUVALLA TEAK on Euroopan suurin ja monipuolisin puu- ja huonekalualan koulutus- ja teknologiakeskus. PUUSEPÄNALAN, PINTAKÄSITTELYALAN, ENTISÖINTIALAN JA VERHOILUALAN sekä CNC- JA CAD, KALUSTEASENTAJAN JA SISUSTAJAN KOULUTUKSET Koulutukset kestävät 4 20 kk! Seuraava 14.1, hakuaika päättyy Hae työvoimakoulutukseen lähimmän työvoimatoimiston kautta (www.mol.fi) tai omaehtoiseen ammatilliseen perus- tai lisäkoulutukseen lähettämällä hakemus tai osoitteella: Teak Oy, PL 17, TEUVA. Koulutus on maksutonta, omaetoisille ilmainen asunto ja lounas. Majoittumismahdollisuus Teakin asuntolassa 170 /1hh. Ota yhteyttä! Puh Jorma Uusi-Laitila / Jari Hakala tai internet Myydään käytettyjä koneita niä kestävien kokeiden turvaaminen, minkä nyt allekirjoitettu sopimus takaa. Pääjohtaja Jyrki Kangas sanoo toimenpiteen parantavan metsäntutkimuksen, käytännön metsätalouden ja suojelualueiden hoidon välistä yhteistyötä, mikä on Metsähallituksen kaltaisen merkittävän maanhaltijan ja metsätalouden harjoittajan kannalta erittäin tärkeää. FM Olli Hietamies on nimitetty tuotekehityskemistiksi Dynea Chemicals Oy: n Haminan tehtaalle. Hietamies työskennellyt aiemmin Santem Oy:llä. Insinööri (AMK) Timo Mäkinen on nimitetty myynti-insinööriksi Dynea Chemicals Oy:n Haminan tehtaan puu- ja erikoisliimayksikköön. Ennen Dyneaa Mäkinen on työskennellyt mm. Ahlstrom Glassfibre Oy:n ja UPM-Kymmene Wood Oy:n palveluksessa. P.O.Korhonen Oy Erkki Laine on nimitetty tuotantopäälliköksi ja hän vastaa komponenttien tuotannosta. Lisäksi hänen vastuullaan on työntekijöiden työsuhdeasiat ja hän toimii yrityksen työsuojelupäällikkönä. Veijo Paavola on nimitetty materiaalipäälliköksi ja hän vastaa asiakastoimituksista. Lisäksi hänen vastuullaan on ostotoiminta ja tuotannon tietojärjestelmät Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot Kimmo Janas puh. (09)

20 20 Puu&Tekniikka numero 12/2007 Uusi Transit SportVan Honeywell on tuonut markkinoille sarjan (EHM) antureita, jotka on tarkoitettu käytettäväksi koneiden kunnon valvontaan. Antureita käytetään tarkkailemaan erilaisten tuotanto-, kuljetus-, ym. koneiden ja laitteiden, sekä moottoreiden käynnissä ja kunnossa tapahtuvia muutoksia, jotka saattavat aiheuttaa tuotantokatkoja, huoltokustannusten kasvua tai jopa täydellistä tuhoa. EHM anturit, jotka esiteltiin jo vuonna 2005, tarkkailevat koneiden ja laitteiden lämpötiloja, värähtelyä, ym. käytön, vioittumisen ja huollon kannalta tärkeitä suureita. Anturit antavat automaattisesti hälytyksen, jos valvottavan suureen arvo poikkeaa Nissan esitteli Tokion autonäyttelyssä loka-marraskuun vaihteessa uuden sukupolven hyötyajoneuvokonsepti NV200:n. Vahvan ilmeen luovassa muotoilussa poikkeuksellinen matkustamo on yhdistetty perinteiseen kuormatilaan. Fordin Transit-mallisto laajenee uudella SportVan-mallilla. Voimansiirtopuolella esitellään ensimmäistä kertaa etuvetoiseen Transitiin saatava 6-portainen Durashiftvaihteisto, joka on suorituskykyinen ja sen tarjoama teho ja vääntö ovat omiaan moottoritiellä ja pitkillä matkoilla. 5-vaihteinen vaihteisto sopii puolestaan paremmin kaupunkiajoon. Transit SportVan on etuvetoinen ja lyhyt akselivälinen malli käyttää voimanlähteenään uutta 2.2 litran Duratorq TDCi-moottoria, joka tuottaa 140 hevosvoimaa ja vääntöä 350 Nm. Parinaan sillä on uusi 6-portainen Durashiftvaihteisto. Uusi Transit SportVan on nimensä mukaisesti sporttinen 18-tuumaisine kevytmetallivanteineen ja 235/45-renkaineen. Sporttisuutta korostavat myös korinvärinen etuspoileri ja helmapellit. Vakiovarusteena on ilmastointi, Fordin 6006-audiojärjestelmä kuuden CD:n vaihtajalla, sähkötoimiset ikkunat ja sähkötoimiset, lämmitettävät peilit. Ajomukavuutta ja turvallisuutta lisääviä Muunneltavassa kuormatilassa on ainutlaatuinen kapseli, joka soveltuu monenlaisiin kuljetustarpeisiin. Kapseli on jaettu muokattaviin tasoihin ja lokeroihin, joissa työvälineet, materiaalit, työvarusteet ja muut tarvikkeet pysyvät hyvässä järjestyksessä. elementtejä ovat ajotietokone ja vakionopeudensäädin sekä myös etumatkustajalle vakiona oleva turvatyyny. Sisätilojen tyylikkyyttä lisäävät nahkainen, alumiinipuolainen ohjauspyörä ja nahkainen vaihdekepin nuppi. Vakiovarusteena on myös automaattiset ajovalot ja tuulilasinpyyhkijät, lämmitettävä tuulilasi, sävytetyt ikkunat ja integroidut etusumuvalot. Saatavilla on myös satelliittinavigaattori, Bluetooth liitäntä, Thatcham CAT 1 varashälytin ja nahkaistuimet. Antureita koneiden kunnon valvontaan ennalta määritellystä arvosta. Näin saadaan käyttäjille ja huollolle tieto jatkotoimenpiteitä varten. Kymmenen EHM anturin sarjassa on antureita lämpötilan pudotukselle, nesteen virtaukselle, lämpötilan nousulle, mekaaniselle häiriö-äänelle, nestevuodolle,mekaani selle kulumiselle, kuultavalle häiriöäänelle, värähtelylle, kallistukselle (kallistuskulman muutokselle) ja mekaaniselle tiiveydelle. Lisätietoja: Hormel Oy Antti Horttonen p. (014) Älykäs työkalu aktiivisille ammattilaisille Esittelyssä ollut NV200 oli varusteltu erityisesti merenalaisvalokuvaajan tarpeita ajatellen. Työskentelytilaan oli asennettu erikoiskameran kaukosäätöpaneeli ja muita varusteita kuvien järjestelyyn ja muokkaukseen työtehtävien aikana. Pilkeharvesterin puintimenetelmä uudistaa pilkkeen tuotannon Uudella Nokka Klapimoto -pilkeharvesterilla pilkkeet puidaan suoraan pystystä kuivaus- ja kuljetussäiliöön. Erillisiä työvaiheita ei enää tarvita, vaan paksunkin energiapuun korjuu muistuttaa viljan puintia. Nokka Klapimoto -pilkeharvesterilla voidaan kaataa, katkoa, karsia ja halkaista halkaisijaltaan mm puita. Harvesteripää kytketään kourakuormaimeen kouran tilalle. Nokka-pilkeharvesteri soveltuu myös yrittäjän ainoaksi harvesteriksi, koska sillä voidaan tehdä myös kuitu- ja tukkipuuta (työstöpaksuuden rajoissa). Puun katkaisu tapahtuu itsekantavalla terällä varustetun giljotiinin avulla. Giljotiinin etu sahakatkaisuun nähden on pienempi herkkyys kiville tai muille vaurioita aiheuttaville kohteille. Puun kaato tehdään tilttisylinterillä avustaen. Pilkeharvesteria voidaan käyttää automaattisesti tai käsiohjauksella. Puun karsinta, halkaisu ja siirto tapahtuvat sykeliikkeellä. Sykkeen iskunpituutta voidaan säätää elektronisesti. Maksimi sykeliike on 750 mm, mutta tavanomainen valittu sykkeen pituus on haluttu pilkkeen pituus (esimerkiksi mm). Puu voidaan valinnan mukaan halkaista kahteen tai neljään osaan, tai jättää halkaisu kokonaan tekemättä kun tehdään tukki- tai kuitupuuta. Nokka Klapimoto -pilkeharvesteri tulee markkinoille vuoden 2008 aikana. Tuote sijoittuu alle euron hintaluokkaan. Pilkeharvesterilla on kattava patenttisuoja. Pilkeharvesteri monipuolistaa maaseutuyrittäjien mahdollisuuksia vastata puuteollisuuden kasvaneisiin puuhuoltotarpeisiin ja laajentaa tuotantomahdollisuuksia kattamaan sekä energiapuun että teollisuuspuun tuotantotarpeet. Pilkkeen korjuu- ja tuotantoteknologian kehitys on luomassa valtakunnalliset pilkemarkkinat ja kasvattamassa pilkkeen vientiä. Jo nyt suomalaista pilkettä viedään Norjaan. Yhdessä koneellisen kuivauksen ja pakkauksen kanssa pilkeharvesteri voi olla merkittävä keino yrittäjien uudenlaiseen valtakunnalliseen toimintaan ja viennin lisäämiseen, kertoo TTS tutkimuksen puun korjuumenetelmiin ja polttopuun valmistustekniikkaan erikoistunut tutkija Arto Mutikainen. Lisätietoja: Nokka-yhtiöt Oy Pekka Alaspää p Uutisnenä, joka pureutuu puualan asioihin. Seuraavat Puu Tekniikka -lehdet: Teemana kalusteteollisuus ja sopimusvalmistus Erikoisjakelu suunnittelijoille (Saha-, ja sisustusarkkitehdit, -suunnittelijat), aineistot mennessä Teemana talo- ja rakennuspuusepänteollisuus Jaossa Raksassa ( ), aineistot mennessä. Soita (09) / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi. Ilmoitushinnat osoitteessa

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4. Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rakennusmarkkinat vuonna

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Q1 Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia Liikevaihto 33,4 (32,8) miljoonaa euroa Liikevoitto laski

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Mill-Planner Tuotannonohjausjärjestelmä

Mill-Planner Tuotannonohjausjärjestelmä Mill- Planner on valmistavalle teollisuudelle tarkoitettu tuotannonohjausjärjestelmä. Mill-Planner on kehitetty suomalaisten teollisuusyritysten kanssa, jotka ovat aikaisemmin tehneet tuotannonohjausta

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212 Sisällys Lopputuotemarkkinoiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012 Elinvoimaa metsistä seminaari, Lahti 6.11.2013 Teemana yrittäjyys, kannattavuus ja digitalisaatio LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT - Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle - Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Huhti-kesäkuu 2011 lyhyesti Vahva kasvu jatkui Liikevaihto kasvoi 23,4 (19,2) milj. euroon toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot