1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet"

Transkriptio

1 1 YLEISPERUSTELUT

2 2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluvun kasvu on jatkunut voimakkaana jo kymmenen vuotta ja jatkuu edelleen. Asukkaiden lisääntymisen rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä edullinen, pienin yli asukkaan kuntien vertailussa. Sen sijaan taloudellisella huoltosuhteella (muu väestö per työlliset) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien suuresta määrästä, mikä puolestaan näkyy mm. keskitulojen tasossa ja heijastuu myös kuntatalouteen. Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt Jyväskylässä hyvin, ja taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Vertailutietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Sataa työllistä kohden eläkeläisiä vuotiaita opiskelijoita työttömiä muita yhteensä Väkiluvun muutos 2003 (%) 1,59 0,70 0,78 0,67 Väkiluvun muutos 1-9/04 (%)* 1,30 0,47 0,55 0, vuotiaiden osuus väestöstä 2003 (%) 22,1 16,9 15,4 17,5 Korkea-asteen koulutus 2002 (%) 30,4 29,1 33,8 27,1 Keskimääräiset tulot 2002 ( /asukas) Vuosimuutos (%) 2,9 2,7 1,2 3,3 Työpaikkojen muutos 2002 (%)* 3,1 2,3 2,5 2,2 Työttömyysaste (%) 15,3 12,3 8,2 14,0 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,5-0,2 0,2-0,4 Toimeentulotukimenojen muutos 2003 (%) 2,1 2,6 1,8 2,9 Yhden henkilön talouksia 2003 (%) 44,9 42,7 39,0 44,3 Asuntotuotanto 2003 per asukasta 13,3 7,5 9,2 6,8 Kt-asuntojen hinnat 4-6/04 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 7,3 6,7 4,5 7,7 Asuntojen vuokrat 4-6/04 ( /m 2 /kk)** 8,51 8,70 9,61 8,24 Vuosimuutos (%) 1,4 1,6 0,6 2,1 Verotulojen muutos 2003 (%) -4,9-6,3-6,3-6,3 Lainat, emo 2004 ( /asukas) * = ennakkotieto, ** = keskimäärin, lähde: Tilastokeskus

3 3 Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä 9 268:lla eli 12,9 prosenttia. Työllisten määrän kasvu oli Päivähoitoikäisten määrä väheni samana aikana 613:lla (-9,6%), mutta määrä kasvanee jatkossa. Ala-asteikäiset vähenivät ko. jaksolla 287:lla eli 5,4 prosenttia ja vuosina suuntaus näyttää jatkuvan. Tämän jälkeen ryhmän koko suurentunee nykyiselleen.. Vuoden 2003 lopulla vuotiaita oli eli 310 enemmän kuin viisi kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2010 yli 900 enemmän. Yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosittain noin neljä prosenttia, mutta kasvu pienenee kunnes suuret ikäluokat tulevat ko. ikään. Työikäisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen noin 500:lla vuodessa, ja näin Jyväskylän väkiluku olisi vuonna Tämä kaupungin oma arvio on noin tuhat suurempi kuin Tilastokeskuksen tuore ennuste. Ero syntyy työikäisten ryhmässä, ja Tilastokeskuksen syntyvyysennuste näyttää hieman suurelta. Muilta osin näkemykset yhtyvät Jyväskylän lapset ja arvio vuoteen vuotiaat vuotiaat Jyväskylän iäkkäät ja arvio vuoteen vuotiaat Yli 75-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

4 1.1.2 Jyväskylän seutu ja sen verkostokaupunki 4 Vuoden 2004 alusta alkaen Jyväskylän seutu muodostuu yhdeksästä kunnasta ja asukasmäärä on Seudun kunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Jyväskylän seutu lasketaan suuriin suomalaisiin kaupunkiseutuihin. Se on kiistaton kasvukeskus. Esimerkiksi työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2001 runsaalla viidenneksellä. Vuonna 2003 seudun väkiluku kasvoi asukkaalla. Elinkeinopolitiikan koordinoinnista vastaavan Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n omistajakuntia ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Uurainen. Jykesin sopimuskumppaneita ovat myös muut seudun kunnat ja lisäksi Suolahti. Jyväskylän seudun verkostokaupunkihanke vastaa elinkeinopolitiikkaa laaja-alaisemmasta yhteistyöstä. Siinä ovat mukana seudun yhdeksän kuntaa ja Suolahti. Nämä kymmenen kuntaa toteuttavat Jyväskylän seudun aluekeskusohjelmaa. Sitä rahoittavat mukana olevat kunnat ja sisäasiainministeriö, hallinnoijana on Jykes, joka ostaa aluekeskusohjelman ohjelmajohtajan palvelut Jyväskylän kaupungilta. Ohjelman kustannukset ovat vuonna 2005 noin euroa, josta Jyväskylän osuus on neljännes. Verkostokaupunkihanke toteuttaa uutta yhteishallinnan ideologiaa. Yhteishallinta-ajattelun mukaan julkisen vallan ohella alueelliseen kehittämiseen osallistuvat myös markkinasektori ja vapaaehtoistoiminnasta koostuva kolmas sektori. Aika ajoin julkisuudessa verkostokaupunki sekoitetaan väittelyyn kuntajaotuksesta. Verkostokaupunki on yhteishallintaidean kautta kuntayhteistyötä syvällisempi malli. Kuntajaotuksen muutokset ovat toki sallittuja ja mahdollisia, mutta kuntajaotus on ainoastaan yksi useista tarkastelunäkökulmista. Valtioneuvosto hyväksyi aluekeskusohjelman jatkon vuosille Samalla valtioneuvosto lupasi Jyväskylän seudun verkostokaupunkihankkeelle lisää perusrahoitusta. Perusteluna oli vuosina kehitettyjen hyvien käytäntöjen vahvistaminen ja vakiinnuttaminen. Verkostokunnat ja asukasluvut Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Suolahti Toivakka Uurainen Yhteensä

5 5 Jyväskylän seudun verkostokaupunkihanke on kymmenen kunnan kumppanuuspohjainen yhteistyöverkosto, jonka yhteinen väestömäärä on Verkoston pienimmässä kunnassa on noin asukasta ja suurimmassa yli asukasta. Verkostokaupunkivisionsa mukaan Jyväskylän seutu on elinvoimainen mahdollisuuksien areena, jossa jaetaan valtaa ja vastuuta erilaisina yhdessä. Verkostokaupungissa tavoitellaan seudun kuntien yhteistyötä toiminnoittain. Päämääränä on kuntayhteistyötä syvällisempi seutuyhteistyö. Jyväskylän seudun aluekeskusohjelmatyössä lähtökohtana on, että tarvitaan niin merkittäviä muutoksia ja voimien koontia, etteivät onnistuneetkaan kuntaliitokset yksin tarjoa riittäviä ratkaisuja. Laajempaa näkökulmaa puoltaa se, että korkeintaan viidennes paikalliseen elinvoimaan vaikuttavista voimavaroista on välittömästi kuntien ohjattavissa, neljä viidennestä on markkina- ja yhteisövoimilla. Seutukehittämisen perusstrategiana on, että kullekin toiminnolle haetaan mielekkäin organisointimalli, jonka tavoitteena on turvata hyvinvointiyhteiskunta uusissa oloissa. Peruspalvelujen tilauttaminen, organisoiminen ja laadun valvonta nähdään julkiselle sektorille delegoituina tehtävinä. Tehokkuus on sitä, että asiat tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Tehokas ratkaisu maksimoi hyvinvoinnin. Eri toiminnoissa seudun rajat voivat muodostua eri tavoin. Verkostokaupungissa keskeistä on yhteistyö, kumppanuudet, osaamisen hallinta ja parhaiden käytäntöjen jakaminen. Avaimena on kyky löytää uusia tapoja järjestää yhteisiä palveluja, jossa mukana on julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Lähtökohtana on hanke- ja toimintokohtaisesti parhaiden kumppanien löytäminen. Tavoitteena on luoda kehittämisjärjestelmä, joka ruokkii aloitteellisuutta, kokoaa toimijoita sekä henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Voimavaroja kokoamalla turvataan palvelujen järjestämisen tehokkuus ja käyttöaste, henkilöstön saatavuus ja osaavuus, palvelujen laadun kehittäminen, erikoisosaamisen hyödyntäminen, riittävä massa erityispalveluille ja mahdollisuus kilpailuttamisohjaukseen. Tehokkuustavoitteen ohella joissain tapauksissa kysymys on jopa palvelun säilymisestä. Voimavarojen yhdistämisellä ja toimintojen yhdentämisellä on mahdollisuus saavuttaa mittakaavaetuja tavoitteena parempi tuottavuus. Tavoitteena on myös synnyttää lisää palvelujen tuottajia, mikä mahdollistaa kilpailuttamisen ohjauskeinona. Yhteistoiminta-alueet määrittyvät toiminnoittain ja eteneminen on vaiheittaista. Toimintojen organisoinnissa on useita vaihtoehtoja: kunta/- yhtymä (esim. asunto- ja tonttitarjonta, maankäytön suunnittelu), liikelaitos (kiinteistöpalvelut, ruokahuolto), säätiö (päihdehuolto, kehitysvammapalvelut, työvalmennuspalvelut), osakeyhtiö (elinkeinopolitiikka, matkailu, jätehuolto, jätevedet). Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kautta. Säätiömallilla, esimerkkinä päihdepalvelusäätiö, tavoitellaan voimia kokoamalla innovatiivisia ratkaisuja ottamalla samaan organisaatioon peruskuntia, sairaanhoitopiiri, paikallisia yhdistyksiä kuten Jyväskylän Katulähetys ry, valtakunnallisia järjestöjä kuten A -klinikka säätiö, Sininauhaliitto, Suomen kirkon Sisälähetysseura sekä Youth Against Drugs järjestö. Säätiöratkaisussa yhdistyy paikallinen julkisella sektorilla oleva ammatillinen osaaminen, paikallisten järjestöjen kokemusperäinen tieto sekä valtakunnallisten järjestöjen (kuten A-klinikka säätiön) monipuolinen päihdepoliittinen asiantuntemus ja vaikuttamistyö. Säätiöratkaisut soveltuvat sosiaali- ja terveydenhuollon alueella sellaisiin erityispalveluihin, joissa yksi kunta on liian pieni palvelutuottaja ja joissa kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävää osaamista ja kokemusperäistä tietoa.

6 6 Dialogisella kehittämismallilla haetaan uusia toimintakäytäntöjä arkielämän ongelmiin, mitkä eivät siististi lokeroidu ammatillisiin vastuualueisiin, vaan vaativat syvän sitoutumisen, ennakkoluulottomuuden ja asiantuntemuksen yhdistämistä - sekä ammattilaisten kesken, että ammattilaisten ja kansalaisten välillä. Yhteistä näkemystä haetaan enemmänkin toimijoiden rajapinnoille, niiden väliin kuin niiden sijaan. Vastaavaa toimintaideaa tavoitellaan työvalmennuspalveluihin keskittyvässä Tekevä -säätiössä sekä Keski-Suomen vammaispalvelusäätiössä. Vuoden 2003 alusta kunnallisena liikelaitoksena aloittanutta Total Kiinteistöpalvelua perustellaan kustannustehokkuuden ja laadun varmistamisen tavoittein. Toimialalle kaivataan myös elinkaariedullisuutta. Tavoitteena eivät ole lyhytaikaiset voitot, vaan huolehtia asiakaslähtöisesti asiakkaan kiinteistöstä koko elinkaaren ajan. Asiakaslähtöisen toimintakulttuurin uudistuksen kautta tavoitteena on sopeuttaa toiminta markkinatalouteen ja tulosvastuun vahvistamiseen. Kaupungin työterveyshuollon liikelaitostamisella pyritään saamaan aikaan seudullisia palveluja myyvä, kustannustehokas ja monipuolista osaamista edustava keskittymä. Osakeyhtiömallilla, esimerkkinä seudullinen elinkeinoyhtiö, tavoitellaan voimien koonnin ohella kunnallista joustavampia käytäntöjä seudullisen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Joustava asiakaslähtöinen toteutus osaltaan lisää alueen houkuttelevuutta yritysten sijoituspaikkana ja sijoittajien silmissä. Jyväskylän seudulla on ulkoistettu päihdeongelmaisten asumispalvelut Katulähetys ry:lle ja nuorten asumispalvelut Nuorisoasunnot ry:lle. Yhdistyspohjaisella ratkaisulla on onnistuttu kanavoimaan toimijoiden tunnepääoma, soveltuvuus ja osaaminen paikallisten sosiaalisten ongelmien ratkaisuun sekä sitouttamaan toimijat laajemminkin toimintaan syrjäytymistä vastaan Strategiset kehittämishankkeet 1. Kaupunkistrategian uudistaminen Koulutus- ja kehittämisohjelman yhteydessä uudistetaan kaupungin strategia. Poliittisten päätöksentekijöiden osallistumisesta strategian laadintaan tehdään erillinen ohjelma. Strategialla vahvistetaan verkostokaupunkiyhteistyötä, tuetaan uudistuvaa ja innovatiivista kaupunkipolitiikkaa, parannetaan palvelutuotantoprosessien toimivuutta, tehostetaan resurssien käyttöä ja saatetaan kaupungin talous tasapainoon. 2. Palvelutuotannon seudullinen uudistaminen Vuonna 2004 tehdään selvitys seudullisesta palvelurakenteesta ja -kapasiteetista. Selvityksen perusteella tunnistetaan niitä kohdealueita, joissa on eritystä tarvetta uudistaa palvelurakenteita seudulliselta perustalta. Vuonna 2005 kehittämistoimet suunnataan selvityksen perusteella valittuihin kohteisiin. Tavoitteena on nykyisen palveluranteen seudullinen tiivistäminen ja kapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen. Erityisenä tavoitteena on estää turhia investointeja ja vahvistaa yhteisten palvelujen käyttöä yli hallinnollisten rajojen. 3. Kolmannen sektorin toiminnan tukirakenteiden vahvistaminen Järjestöistä on muodostunut merkittäviä seudullisia hyvinvointipoliittisia toimijoita. Niiden kautta kanavoituu taloudellisia resursseja ja sisällöllistä osaamista seudulle. Kolmannen sektorin yhteistyön edistäjänä ja tuki- ja neuvontaorganisaationa toimii Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT). Kaupunki yhdessä seudun ja maakunnan muiden toimijoiden kanssa vahvistaa KYT:in toimintaedellytyksiä kolmannen sektorin tukirakenteiden luomisessa. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on aikaansaada Ray:n rahoituksen turvin toimitilaratkaisu (Hyvinvoinnin edistämiskeskus), joka turvaa järjestöjen ammattihenkilökunnalle riittävät ja ajanmukaiset tilat sekä edistää järjestöjen välistä yhteistyötä.

7 7 4. Vitapolis Vitapolis kokoaa yhteen ikääntyvän väestön hyvinvointiin liittyvää osaamista Jyväskylän seudulla. Tavoitteena on tuottaa palveluja sekä seudullisiin että valtakunnallisiin, ja mahdollisesti myös kansainvälisiin tarpeisiin. Vitapolis yhdistää julkista ja yksityistä osaamista ja toimintaa vankkaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkimukseen ja -opetukseen. Yhteistyönä kehitetään laaja-alaista osaamista ja näyttöön ja uusiin näkemyksiin perustuvia hyvän toiminnan malleja 5. Seudullinen päivähoito Hankkeen tavoitteena on palvelujärjestelmä, joka tarjoaa seudulla asuville perheille joustavan päivähoitopalvelun ja kuntien yhteiset erityispalvelut. Samalla tarkistetaan päivähoidon palveluverkko, toimitilatarve ja peruskorjaustarpeet. Yksityisen hoidon ja kotihoidon tuen muodot ja taso yhdenmukaistetaan. 6. Innoroad Jyväskylä - Tieliikenteen osaamiskeskus Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiantona ELC Finland Oy teki vuonna 2004 esiselvityksen tiekuljetuselinkeinon kehittämisestä Suomessa. ELC Finland Oy on tehnyt sittemmin Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön ja Keski-Suomen liiton toimeksiannosta liiketoimintasuunnitelman Jyväskylän vahvuuksista ja mahdollisuuksista tieliikenteen osaamisen kehittämiselle. Sen mukaan Jyväskylän poikkitieteellinen human technology -ajattelu sekä kuljetusinsinöörikoulutuksen pitkät perinteet luovat hyvän pohjan toimialan strategiselle kehittämiselle. Suunnitelman pohjalta käynnistettävä hanke yhdistää tieliikenteen tutkimustoiminnan (Jyväskylän yliopisto), kuljetus- ja ajoneuvoteknologian opetuksen ja kehityksen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), ammattihenkilöstön koulutuksen (Jyväskylän ammattiopisto) liiketoiminnan kehittämiseen (Jykes). 7. Tuotteistamisklinikka Suomessa on kehittämisessä, rahoittamisessa ja riskien hallinnassa tarve uusille kustannustehokkaille prosessityökaluille. Aluekeskusohjelman kautta käynnistetyssä hyvinvointiteknologiaprosessissa (Wellness Dream Lab) saatua kokemusta voidaan monistaa eri toimialoille ja laajemminkin kehittämistoimintaan. Kaupungin aloitteesta käynnistetään selvitys jatkotoimenpiteistä yhdessä prosessin toimijoiden kanssa. Tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan hankkeelle on saatavissa ulkopuolista rahoitusta, minkä lisäksi palveluille on testattua kysyntää sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Uusi lähestymistapa muuttaa myös oppimisympäristöjä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on menettely otettu jo käytäntöön, kuten myös Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä. Ammattikorkeakoulukentässä on ilmennyt kysyntää saada menettely käyttöön eri puolille Suomea. 8. Monitoimijaisessa ympäristössä tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannonohjausmalli - TUMA Hankkeen päätavoite on tuotteistaa tuotannonohjausmalli ja siihen kehitettävä tuotannonohjausjärjestelmä. Tavoitteena on tarjota palvelutuotantoon aikaisempaa tehokkaammat prosessienhallinnan, laadunvalvonnan ja kilpailuttamista tukevat työkalut. Hanke tukee yksityisten ja 3. sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia integroitua aikaisempaa paremmin kuntien hallinnoimiin palveluprosesseihin. Pienten palveluntarjoajien mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin ja aidosti kilpailla suurten kansa ovat vähäiset, ellei kehitetä uusia ratkaisuja kuntien vastuulla oleviin prosesseihin, laadunvalvontaan ja viestinnän menetelmiin.

8 8 Hankkeessa pilotoidaan sähköisiä työkaluja, jotka tarjoavat myös pienille palveluntuottajille mahdollisuuden tarkoituksenmukaiseen viestintään palvelujen tilaajan kanssa. Nämä työkalut pääosin ostetaan (kilpailutuksen perusteella) olemassa olevilta yrityksiltä ja ne räätälöidä tarpeiden ja tavoitteiden mukaisiksi. Kehitettyjen ratkaisujen pohjalta sekä viranomaisille että palveluyrityksille laaditaan koulutusohjelmat niiden tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Yritysten kasvun ja kehityksen kannalta oleellista on tuottaa palveluita liiketaloudellisesti kannattavasti ja siten, että asiakassuhteista muodostuu riittävän pitkäjänteisiä. Palvelujen tilaaja on suurimmalta osin julkinen sektori (kunnat). Yritysten toiminnan kannalta onkin tärkeää, että ne osallistuvat päämiehen prosessien kehittämiseen ja näin varmistetaan myös kehitettävien työkalujen osuvuus. Tuotannonohjauksen tavoitteet: 1. Mahdollistaa useista palveluntuottajista (monitoimijaympäristössä) koostuvan, joustavan tuotantoresurssin hyödyntämisen. 2. Antaa mahdollisuuden suunnitella ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle hänen tarpeisiinsa sopivin, kustannustehokkain palvelu ja hoito laatutasolla. 3. Mahdollistaa asiakkaan saaman palvelun ja hoidon seuraamista reaaliajassa. 4. Kehittää informaation kulkua, dokumentointia, tietoturvaa ja laadunvalvontaa. Hanke toteutetaan suurimmissa Länsi-Suomen tavoite 2-alueen kaupungeissa. Prosessimallien ja työkalujen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä erikokoisten palveluntuottajien kanssa. Projektin kokonaisjohtamisesta vastaa projektin omistaja Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Prosessin läpiviemisessä hyödynnetään Wellness Dream Labissa käyttöönotettua vaiheistettua tuotteistamismallia, jonka avulla järjestelmä saatetaan käyttöön. Malli integroi yleiset laatujärjestelmäkriteerit tuotteistamishankkeeseen. Hankkeen laadun ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota Sisäiset kehittämishankkeet 1. Hallinnon uudistuksen jatko Vuonna 2004 uudistettiin kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijahallinto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet johtosäännöt kesäkuussa Loppuvuonna tehdään toimialakohtaiset toimintasäännöt ja muita toimeenpanopäätöksiä. Uusi organisaatiorakenne tulee voimaan Vuoden 2005 aikana toteutetaan uudistuksen toteutusta varmistava kehittämis- ja koulutusohjelma, jonka yhteydessä luodaan uuden organisaation ja toimintatavan mukaiset ohjaus- ja johtamisjärjestelmät. Erityinen huomio kiinnitetään talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän toimivuuteen sekä tavoitteiden laadinnan ja niiden toteutumisen arvioinnin tehostamiseen. 2. Luottamuselinten toiminnan tukeminen Kaupunginvaltuustolle ja hallitukselle järjestään koulutusta, jonka yhteydessä sovitaan luottamuselinten työskentelyä, ryhmien välistä yhteistyötä sekä luottamushenkilöjohdon ja viranhaltijajohdon vuorovaikutusta koskevista toimintaperiaatteista ja pelisäännöistä. Uusia luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä parannetaan perehdyttämisohjelmalla, jonka toteutuksessa otetaan huomioon uusi toimialajako. Yleisenä tavoitteena on lisätä luottamushenkilöiden tietoutta oman toimialueen tehtävistä, vahvistaa luottamuselinten strategista otetta sekä parantaa luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä. 3. Seudullinen talouspalvelukeskus ja toiminnanohjausjärjestelmä Taloushallinnon kehittäminen etenee talouden perustehtävien keskittämisellä talouspalvelukeskukseen vuoden 2005 aikana. Muut seudun kunnat tulevat mukaan vaiheittain vuodesta 2006 alkaen. Talouspalvelukeskus tuottaa kaupungin muille yksiköille tehokkaasti ja ammattitaitoisesti kirjanpidon, hankinnan, ostolaskujen käsittelyn, laskutuksen, perinnän, rahoituksen ja kassanhallinnan sekä palkanlaskennan perusprosesseja. Näin kaupungin muut yksiköt

9 9 voivat keskittyä varsinaiseen ydintoimintaansa ja samalla taloustoimintoihin voidaan keskittyä tehokkaasti. Palvelukeskusmalli noudattaa kaupungin sisäistä tilaaja-tuottajamallia. Lisäksi talouspalvelukeskus edistää verkostokaupunkihankkeen osana etenevää seudullista taloushallinnon kehittämistä. Toiminnanohjausjärjestelmä on talouden, hankinnan sekä logistiikan integroitu kokonaisjärjestelmä. Järjestelmä sisältää mm. kirjanpidon, laskutuksen, osto- ja myyntireskontran, hankinnan, toimittajasuhteiden hallinnan, ostamisen, kassanhallinnan, käyttöomaisuuden, logistiikan. Taloushallinnon palvelukeskus aloittaa toimintansa olemassa olevia tietojärjestelmiä käyttäen. Kuitenkin hankkeen alusta lähtien on ollut selvää, ettei kaikkia siinä tavoiteltuja hyötyjä tai säästöjä saavuteta ilman tietojärjestelmien uudistamista. Integroidussa kokonaisjärjestelmässä tieto syötetään järjestelmään vain kerran ja se on aina kaikkien osajärjestelmien käytössä reaaliaikaisena. Näin eri osajärjestelmien välillä ei tarvita liittymiä ja tiedot ovat näin samalla tasolla kaikilta osin. Siirtyminen toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön ei ole pelkästään uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa. Enemmänkin on kyse prosessi- ja toimintatapauudistuksesta sekä tiedon ja tietämyksen hallinnasta. 4. Hyvinvointikertomuksen laadinta Kaupunginvaltuusto käsitteli ja hyväksyi kaupungin ensimmäisen hyvinvointikertomuksen syksyllä Tarkoituksena on, että hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokausittain. Seuraavan hyvinvointikertomuksen suunnittelu on käynnistynyt. Aikataulu on laadittu siten, että valmistelu tehdään vuoden 2005 aikana ja kertomus tulee luottamuselinten käsittelyyn vuonna 2006 ja että valtuusto käsittelee kertomusta syksyllä Valmisteluvaiheeseen kuuluu seminaareja muita tilaisuuksia, joihin luottamushenkilöitä kutsutaan mukaan. Hyvinvointikertomus on eri toimialojen ja muiden toimijoiden laatima katsaus kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilasta ja niiden vaikuttavista tekijöistä. Hyvinvointikertomukseen kootaan tiivistettyä tietoa kuntalaisten hyvinvoinnin kehityssuunnista ja tarpeista. Sitä voidaan käyttää hyväksi kaupungin strategioiden laadinnassa ja toiminnan ohjaamisessa. 5. Toimitila- ja infrapalvelujen järjestämisen uudet vaihtoehdot Kehittämishankkeen tavoitteena on yhdessä Kuntaliiton, Kuntarahoituksen ja osallistuvien kuntien kanssa kehittää uusia vaihtoehtoisia toiminta- ja kumppanuusmalleja kuntien toimitila- ja infrapalvelujen järjestämiselle. Keskeisinä kehittämisalueina ovat elinkaarinäkökulma, yksityisrahoitusmallit, toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen sekä laadukkaiden palvelujen turvaaminen. Hanke on kaksivaiheinen, ensimmäisessä vaiheessa selvitetään kunnille käyttökelpoiset ratkaisumallit ja toisessa vaiheessa sovelletaan malleja käytännön pilottihankkeissa Kaupungin henkilöstöstrategia Kaupungin henkilöstöstrategian lähtökohtana on kaupungin visio ja palvelutuotannon strategia. Henkilöstöstrategia kertoo, millaista henkilöstöpolitiikkaa kaupunki noudattaa pyrkiessään saavuttamaan tavoitteensa. Henkilöstöstrategiassa otetaan huomioon yhteiskunnallinen kehitys, kaupungin taloudellinen tilanne ja henkilöstön tilaa koskevat selvitykset. Näiden pohjalta määritellään ne henkilöstöstrategian kehittämisalueet, joihin henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä suunnataan. Kaupungin organisaatioiden tuloksellisuuden parantaminen on jatkuva haaste, johon vastataan kehittämällä tasapainoista tuloksellisuuden arviointia osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää. Kokonaisvaltainen tuloksellisuusarviointi edellyttää työyhteisöissä neljän näkökulman tasapainoista

10 10 huomioimista. Nämä näkökulmat ovat: vaikuttavuus/taloudellisuus, asiakaspalvelun laadukkuus ja asiakastyytyväisyys, prosessien sujuvuus ja henkilöstön aikaansaannoskyky. Palvelutuotannossa henkilöstön osuus on keskeinen. Tämän vuoksi henkilöstön aikaansaannoskyky nousee keskeiseksi osaksi tuloksellisuutta. Panostamalla aikaansaannoskykyyn rakennetaan pohjaa organisaation tulokselliselle toiminnalle myös tulevaisuudessa. Henkilöstöstrategiassa vahvistetaan henkilöstön aikaansaannoskykyyn liittyvät kehittämisalueet tuleville vuosille. Henkilöstöstrategia vuoteen 2005 Henkilöstöstrategian lähivuosien kehittämisalueita määriteltäessä on tarkasteltu erilaisia kaupunkia, työympäristöä ja henkilöstöä koskevia selvityksiä, sekä mietitty tulevaisuuden asettamia haasteita. Henkilöstötoimisto ja ammattijärjestöt ovat yhdessä hyväksyneet kehittämisalueiksi henkilöstövoimavarat, johtaminen, osaaminen, työssä jaksaminen sekä palkkauspolitiikka ja henkilöstön kannustaminen. Kehittämisalueet on hyväksytty kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Henkilöstöstrategian kehittämisalueille on vahvistettu seuraavat tavoitteet: Meillä on tulevaisuudessa riittävä, ammattitaitoinen henkilöstö Kaupungin tavoitteena on saada palvelukseensa toimintoihin nähden riittävä, laadullisesti korkeatasoinen henkilöstö. Tulevaisuudessa kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, joten kaupungin houkuttelevuus työnantajana täytyy varmistaa. Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen ja mitoittaminen edellyttää henkilöstösuunnittelua, jota toteutetaan hallintokunnissa kiinteässä yhteydessä toiminnan ja talouden suunnittelun kanssa. Henkilöstövoimavarojen seurannan välineenä hyödynnetään henkilöstötilinpäätöksiä. Johtamistapamme edistää työyhteisöjen toimivuutta ja tuloksellisuutta Kannustavan ja innostavan ilmapiirin luominen työyhteisöihin edellyttää kaupungissa avointa, aitoon yhteistyöhön perustuvaa johtamisjärjestelmää. Johtamismenetelmien tulee antaa henkilöstölle liikkumatilaa ja tukea luovuutta. Ikäjohtaminen nousee työyhteisöissä yhä keskeisempään asemaan, joten eri-ikäisten työntekijöiden erilaisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen asettaa esimiehille suuria haasteita. Henkilöstömme on osaavaa ja muutoskykyistä Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu osaamistarpeiden tarkasteluun, jossa yhdistetään yksilöiden ja tiimien tämän hetkinen sekä tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Erilaisilla kehittämis- ja koulutusjärjestelmillä sekä onnistuneilla rekrytoinneilla kehitetään henkilöstön osaamista haluttuun suuntaan. Ammatillisia valmiuksia ylläpidetään täydennyskoulutuksen avulla, minkä lisäksi työntekijöille luodaan mahdollisuudet oppia työssä. Esimiehen ja alaisen väliset suunnittelu- ja kehityskeskustelut käydään systemaattisesti. Henkilöstön työkyky säilyy hyvänä koko työuran Työkykyä ylläpitävän toiminnan avulla vahvistetaan henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista läpi työelämän. Henkilöstön ikääntyessä työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitys tulee lähivuosina yhä korostumaan. Työkykyä ylläpitävä toiminta on liitetty yhdeksi keskeiseksi osaksi työyhteisöjen normaalia kehittämistoimintaa, jossa esimiesten sitoutumisella on tärkeä merkitys. Tykytoiminnalla tavoitellaan osaltaan henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemistä sekä eläkkeellesiirtymisiän nostamista. Henkilöstön palkkaus ja kannustuskeinot ovat motivoivia ja oikeudenmukaisia Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen palkkauksen tulee perustua työn ja tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen sekä tuloksellisuuteen. Palkkojen täytyy muuttua tehtävien mukaan ja olla kannustavia ja kilpailukykyisiä. Myös henkilöstöpalvelut vaikuttavat henkilöstön

11 11 motivaatioon ja niitä tulee kehittää. Henkilöstöstrategian tavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään yhteistyötoimikunnan vuosittain hyväksymien kehittämistoimenpiteiden avulla Tavoitteet vuoden 2005 talousarviossa Strategiset tavoitteet Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarvion käsittelyn yhteydessä, mutta ne eivät luonteensa mukaisesti ole yksityiskohdiltaan valtuustoon nähden sitovia. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteiden avulla saavutetaan strategiset tavoitteet, kehitetään toimintaa ja viritetään organisaatiota. Sitovia kehittämistavoitteita syntyy konkreettisten päätösten kautta. Toiminnalliset tavoitteet Kuntalain tarkoittavat toiminnalliset tavoitteet eli palvelutavoitteet kuvaavat toiminnan merkitystä kaupunkilaisille. Ne kuvaavat tarpeen, panosten ja vaikutusten välistä suhdetta. Jos palvelutuotannon resursoinnissa tapahtuu muutoksia, tulisi sen vaikuttaa tavoitteisiin ja päinvastoin. Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on pyrittävä kuvaamaan kuntalaisille tuotettua hyötyä esimerkiksi palvelujen tason ja saatavuuden avulla. Henkilöstöä, tiloja, laitteita ja muita resursseja, organisaatiota, määrärahojen käyttöä, toiminnan kehittämistä tai suoritteiden ja palvelujen määrää kuvaavat tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia vain poikkeustapauksessa. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan talousarviossa sekä kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Palvelutavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne asetetaan palveluja tuottaville hallintokunnille. Konsernihallinto tuottaa lähinnä sisäisiä palveluja ja vastaa yhdessä hallintokuntien kanssa koko konsernin strategisten ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta.

12 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton mukaan valtiovarainministeriö nostanee kasvuennustettaan kuluvalle vuodelle. Myös muut ennustuslaitokset ovat korottaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita keväällä esitetyistä. Ensi vuoden kehityksestä sen sijaan näkemykset eroavat julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan. Valtiovarainministeriö painottaa ennusteessaan taloudelliseen kehitykseen liittyvää epävarmuutta muun muassa raakaöljyn hinnassa ja Yhdysvaltain taloustilanteessa. Vaikka samat epävarmuudet onkin otettu huomioon muissa ennustelaitoksissa, ne arvioivat kokonaistuotannon määrän kasvun vuonna 2005 nopeutuvan kuluvan vuoden noin kolmen prosentin lisäyksestä. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut Suomessa hidasta. Kansainvälinen inflaatio on pysynyt maltillisena, joskin muun muassa raakaöljymarkkinoilla esiintyvä epävarmuus on kohottanut hintoja. Korkotason aleneminen on myös laskenut myös kuluttajahintaindeksiä tänä vuonna. Ensi vuonna kuluttajahintaindeksin ennustetaan kohoavan noin 1,5-2 %. Inflaatio nopeutuu varsinkin, jos odotettavissa olevat kustannuspaineet alkavat purkautua ja korkotaso nousee. Työttömyysasteen arvioidaan pienenevän ensi vuonna, koska palvelujen työvoimatarve lisääntyy. Työllisyyden kohoaminen riippuu myös yritysten kysyntänäkymistä ja kannattavuuskehityksestä. Keskimääräinen työttömyysaste saattaa alentua 8½ prosenttiin. Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% - muutos) Tuotanto ( määrä ) 2,2 2,2 2,8 2,8 Palkkasumma 3,0 3,7 4,0 4,4 Ansiotaso 3,5 4,0 3,5 3,5 Inflaatio 1,6 0,9 0,2 1,8 ( % - yksikköä ) Työttömyysaste 9,1 9,0 8,8 8,5 Verot / BKT 45,8 44,8 44,8 44,8 Julkiset menot / BKT 50,1 51,1 51,0 50,9 Rahoitusjäämä / BKT 4,3 2,1 2,3 2,2 Julkinen velka / BKT 42,6 45,6 44,9 44,7 Vaihtotase / BKT 7,4 5,2 4,9 4,8 Euribor 3 kk, % 3,3 2,4 2,1 2,6 10 vuoden korko, % 5,0 4,1 4,4 4,7 1.3 Kuntatalouden näkymät vuosina Kunnallistalouden rahoitustilanne heikkeni Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan ( ) mukaan selvästi vuonna Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate heikkenee vielä vuonna 2004 ja jää poistoja pienemmäksi. Kuntatalouden rahoitustasapaino paranee vuonna 2005 ja sen jälkeisinä vuosina kehitysarvion mukaan selvästi. Vuosikate kasvaa ennakoidusta vuoden 2004 noin 1,4 mrd. eurosta noin 1,6 mrd. euroon vuonna 2005 ja se kattaa lähes käyttöomaisuuden poistot. Kuntatalouden rahoituslaskelma on mekaaninen painelaskelma eikä siihen sisälly oletuksia talouden tasapainottamisesta esimerkiksi investointeja vähentämällä tai veroprosenttia korottamalla. Vuoteen 2008 mennessä kuntatalouden kehitys johtaa siihen, että kunnissa ja kuntayhtymissä tulee

13 13 välttämättä tehdä ratkaisuja menojen kasvun hillitsemisestä, investointien määrästä, veroprosenteista, palvelurakenteesta ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina (mrd. euroa) Toimintatuotot 7,1 7,5 7,9 8,3 8,6 9,0 9,4 Toimintakulut -22,7-23,8-24,9-25,9-26,9 27,9 28,9 Toimintakate -15,8-16,4-17,0-17,6-18,3-18,9-19,5 Verotulot 14,1 13,5 13,5 14,1 14,8 15,4 15,9 Valtionosuudet 3,9 4,3 4,8 5,1 5,3 5,6 5,8 Rahoituserät, netto 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Vuosikate 2,3 1,6 1,4 1,6 1,9 2,2 2,3 Poistot -1,6-1,6-1,6-1,6-1,7-1,7-1,7 Satunnaiset erät, netto 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Tilikauden tulos 1,0 0,2 0,0 0,3 0,5 0,8 0, , ,6 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa 24 15, , , , ,7 31 1,5 23 4, , , Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate -121,1 Investointien ennakointiin liittyy ongelmia. Investointien kokonaismäärän kehitys riippuu ennen kaikkea suurten kuntien omasta verotulokehityksestä. Sen ja erityisesti yhteisöveron ennakointi on vaikeaa. Satunnaisten nettotulojen arviointiin liittyvien vaikeuksien takia niiden suuruudeksi on laskelmassa oletettu 0,3 mrd. euroa. Pienten kuntien investointitaso tulee pysymään alhaisena mm. siksi, että osalla näistä kunnista vuosikate pysyy heikkona tai negatiivisena, jolloin lisävelkaantuminen investointien johdosta ei ole mahdollista. Laskelman mukaan lainakanta kasvaa hieman ja kassavarat supistuvat vuoteen 2008 mennessä.

14 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina (mrd. euroa) Vuosikate 2,3 1,6 1,4 1,6 1,9 2,2 2,3 Satunnaiset erät, netto 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Investoinnit, netto 2,1 2,3 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 Lainananto 0,5 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Antolainojen lyhennykset 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Lainojen lyhennykset 0,8 0,8 0,8 0,7 0,8 0,8 0,8 Rahoitusjäämä/-tarve -0,6-1,3-1,4-1,1-0,8-0,5-0,6 Bruttolainanotto 1,4 1,4 1,4 1,1 1,0 0,7 0,7 Lainakanta ,8 5,6 6,2 6,6 6,8 6,8 6,7 Kassavarat ,3 3,3 3,0 2,9 2,8 2,8 2,8 Nettovelka (lainat kassavarat) 1,5 2,3 3,2 3,8 4,0 4,0 3,9 Nettovelka, % BKT:sta 1,1 1,6 2,2 2,4 2,5 2,4 2,3 Bruttovelka, % BKT:sta 3,5 3,9 4,2 4,3 4,3 4,1 3,9 Toimintamenot, % BKT:sta 16,3 16,7 16,9 16,9 17,0 17,0 17,0 8 Kuntien lainakanta ja kassavarat Miljardia euroa 7 6 5,6 6,2 6,6 6,8 6,8 6, ,4 4,4 3,9 4,0 4,3 4, ,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,3 3,3 3,0 2,9 2,8 2,8 2, Kassavarat Lainakanta Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

15 Jyväskylän kaupungin talous Kunnanhallituksen on kuntalain 70 mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kuntaliiton tilipäätössuosituksen mukaan talouden tasapainottamista koskeva esitys on tehtävä, jos tilikauden tulos poikkeaa olennaisesti siitä, mitä tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden talousarviota ja -suunnitelmaa hyväksyttäessä oli tiedossa. Hallituksen on suosituksen mukaan otettava esityksessään kantaa kuluvan vuoden talousarvion muuttamiseen tai valmisteilla olevan talousarvion ja -suunnitelman perusteiden tarkistamiseen. Talouden tasapainotuksen käsittelyä vuoden 2003 tilinpäätöksen yhteydessä ei pidetty tarpeellisena, koska vuoden 2003 tulos oli ylijäämäinen ja kumulatiivista ylijäämää oli kertynyt 3,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 talousarviota laadittaessa tavoitteena on ollut talouden tasapainotus valtuuston hyväksymän vuosien taloussuunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelmassa vuoden 2005 tavoitteeksi asetettiin vuosikatteen nostaminen 21,4 miljoonaan euroa. Vuosien taloussuunnitelmassa tätä aikaisemmin asettua vuosikatetavoitetta on jouduttu selvästi laskemaan. Vuosikate kattaa poistoista vain 18,5 % vuonna 2005 ja saavuttaa poistojen tason vuonna Arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä kuntaliiton käyttämällä asteikolla kaupungin talouden voidaan katsoa olevan heikko vuosina ja tasapainossa vuona Vuosien 2006 ja 2007 osalta asetettu vuosikatetavoite on taloussuunnitelman mukaan mahdollista saavuttaa siten, että käyttötalouden nettomenot jäädytetään vuoden 2005 tasolle. Tämä tulee edellyttämään toimintojen merkittävää tehostamista ja myös päätöksiä kaupungin tarjoamien palvelujen laajuudesta ja tasosta. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän koko suunnitelmakauden vuoden 2005 tasolla ,6 15, ,5 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa , , , ,7 37 1,5 23 4, , , "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate

16 16 Tulot 2005 Investointitulot 25 % Muut tulot 1 % Verotulot 33 % Lainanotto 8 % Valtionosuudet 7 % Käyttötulot 10 % Liikelaitosten tulot 16 % Menot 2005 Muut menot 23 % Sosiaali- ja terveystoimi 34 % Lainojen lyhennys 4 % Yhdyskuntatoimi 4 % Investointimenot 7 % Sivistystoimi 12 % Muut yksiköt 4 % Liikelaitosten menot 12 %

17 Alijäämän kattamisvelvollisuus Laki kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta (353/2000) tuli voimaan Muutokset koskivat kuntalain talousarvio ja -suunnitelmasäännöstä (65 :n 1 ja 2 momenttia) sekä kuntaa koskevien säännösten soveltamista kuntayhtymässä (86 ). 65 :n 2 momenttiin on otettu lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Lakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 valmisteltaviin talousarvioihin ja - suunnitelmiin sekä vuodelta 2001 laadittaviin tilinpäätöksiin. Talouden tasapainottamista koskevat säännökset kuntalaissa (365/1995) edellyttävät talousarvion ja -suunnitelman laatimista siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (65 2 mom.). Lisäksi kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi (70 ). Lainmuutoksen tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 157/1999 vp) mukaan täydentää ja selkeyttää mainittuja säännöksiä erityisesti talousarvion ja -suunnitelman laatimista koskevilta osin. Talouden tasapainottamiselle osoitetaan laissa ulkoiseen kirjanpitoon perustuva arviointiperuste siten, että tasapainottamistarve määräytyy taseen osoittamasta ja talousarvion laadintavuonna kertyväksi arvioidusta alijäämästä. Alijäämän kumuloituminen taseeseen pyritään laissa estämään määrittelemällä täsmällisesti milloin kattamisvelvoite syntyy ja milloin ja missä yhteydessä toimenpiteet sen kattamiseksi tulee esittää. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta kuntayhtymässä. Kattamisvelvoite määräytyy tilinpäätöksen ja talousarvion alijäämistä. Katettavaa alijäämää määritettäessä otetaan huomioon sekä yli- että alijäämäiset erät jäljempänä mainituista tase- ja talousarvioeristä. Tilinpäätöksen alijäämällä tarkoitetaan alijäämää, joka saadaan laskemalla yhteen edellisen tilikauden taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ja tilikauden yli-/alijäämä -erät. Talousarvion alijäämällä tarkoitetaan valtuuston hyväksymän, kuluvan vuoden talousarvion tuloslaskelmaosan viimeisen rivin osoittamaa alijäämää. Talousarviomuutokset otetaan huomioon yli-/ alijäämää määritettäessä. Alijäämän kattamistoimenpiteistä päättää valtuusto. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja - suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Alijäämän kattaminen talousarviossa ja - suunnitelmassa osoitetaan valmisteltavan talousarviovuoden ja/tai sitä seuraavien suunnitteluvuosien tuloslaskelmaosan ylijäämillä. Suunnitteluvuosien yli-/alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Tämä tulkinta on johdettavissa 65 2 momentin säännöksestä, joka edellyttää taloussuunnitelman laatimista siten, että kunnan tehtävien hoitaminen turvataan. Nettovaikutukseltaan alijäämäinen tulossuunnitelma, joka johtaisi taloudellisen aseman olennaiseen heikkenemiseen suunnittelukaudella, ei täyttäisi mainitun säännöksen vaatimusta. Näin ollen ei voida pitää riittävänä, että suunnittelukauden jonakin tai joinakin vuosina osoitetaan ylijäämä, joka kattaa ennen suunnittelukautta kertyneen alijäämään, mutta taloussuunnitelma kokonaisuudessaan on alijäämäinen.

18 18 Jyväskylän kaupungin vuoden 2003 tilinpäätös osoitti yhteensä 3,7 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2004 alijäämäksi arvioidaan noin 20,9 miljoonaa euroa, joten kuntalain 65 :n 2 momentin mukainen taloussuunnitelmassa katettava alijäämä on 17,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 talousarvion mukaan alijäämä tulee katetuksi vuonna 2005 saatavilla satunnaisilla tuloilla. Alijäämän määrää arvioitaessa on otettava huomioon, että vuosikate kattaa vuoden 2005 talousarvion mukaan poistoista vain 18,5 % ja että ilman satunnaisia tuloja vuodet 2005 ja 2006 olisivat edelleen selvästi alijäämäisiä Alijäämän kattamisvelvollisuus Miljoonaa euroa Taloussuunnitelma 103, ,7 78,2 78, ,7 0,4-0,2 6,4 2,1 7,3-9,1-2,7-5,0 2,1 1,6-20,9-8,5-2,4-7,3-5,2-17, * 2005* 2006* 2007* Tilinpäätös / Talousarvio Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Tulossuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista tulossuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan ja toisessa ne ovat nettona eli rahoitustuotoissa näkyy vain niiltä perittävä sijoitetun pääoman tuotto. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.

19 19 Talousarvioasetelman muutokset Konsernihallinto Kaupunkisuunnittelu -> Yhdyskuntatoimen toimiala Tietohallintotoimisto -> Liiketoimintatoimiala Rahatoimisto -> Liiketoimintatoimiala, talouspalvelukeskus Rahatoimisto -> Keskushallinto, talouden ohjaus Kaupunginosahallinto -> Liiketoimintatoimiala Työterveyshuolto -> Siirto KH:n kohtaan Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta -> Yhdyskuntatoimen toimiala Ympäristötoimi Ympäristötoimi -> Yhdyskuntatoimen toimiala Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisotyö -> Sivistystoimen toimiala, kulttuuritoimi Yleinen edunvalvonta -> Liiketoimintatoimiala Opetustoimi Opetustoimi -> Sivistystoimen toimiala Työväenopisto -> Kuntayhtymään Kulttuuritoimi Kulttuuritoimi -> Sivistystoimen toimiala Liikuntatoimi Liikuntatoimi -> Sivistystoimen toimiala Tekninen palvelukeskus Tekninen palvelukeskus -> Yhdyskuntatoimen toimiala Toimialan johto ja hallinto Sisältää toimialajohtajan ja hänen esikuntansa Apulaiskaupunginjohtaja siirtona KH:n kohdasta Yhdyskuntatoimenjohtaja budjetoidaan uutena Sivistystoimenjohtaja budjetoidaan uutena Toimialajohtajien esikunta- ja muut menot siirtoina toimialan sisältä Talouspalvelukeskus Sisältyy hallintokeskuksen menoihin Sisäinen siirto liiketoiminnan toimialalle vuoden 2005 aikana

20 Toimintatulot Kaupungin käyttötulot kasvavat vuoden 2004 talousarvion ennakoituun toteutumaan verrattuna 0,3 % eli 184 tuhatta euroa euroa Arvio TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,0 % Sosiaali- ja terveystoimi ,7 % Sivistystoimi ,8 % Yhdyskuntatoimi ,4 % Liiketoiminta ,2 % Käyttötaloustulot ,3 % Tilapalvelu ,6 % Vesilaitos ,9 % Kylän Kattaus ,4 % Aluepelastus ,2 % Altek ,0 % Työterveys ,0 % Total-kiinteistöpalvelu ,0 % Liikelaitokset yhteensä ,3 % Käyttötaloustulot ,1 % Konsernihallinto KÄYTTÖTULOT Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisotoiminta Kulttuuritoimee ,9 % Sivistystoimi Työväenopisto kuntayhtymään -780 Nuorisotoiminta SOTEPA:sta ,8 % Yhdyskuntatoimi Maan myyntitulot ,1 % Liiketoiminta

1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet

1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet 1 YLEISPERUSTELUT 2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluvun kasvu on jatkunut voimakkaana jo kymmenen vuotta ja jatkuu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS NETTO

KÄYTTÖTALOUS NETTO Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2004 TP 2003 TP 2004 Muutos Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 0,00 % Asukasluku 82 409 83 582 1173 Verotulot, milj. euroa 218,4 220,3 1,9 Vuosikate, milj. euroa 5,7 5,1-0,6

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein. Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Eero Raittila talousjohtaja 19.11.2018 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia ja toiminnalliset painopistealueet 3. Tulopohja

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja näkymät

Kuntatalouden tila ja näkymät Kuntatalouden tila ja näkymät Taloustorstai 20.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti @MinnaPunakallio Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää?

Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää? Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää? 10.1.2019 Henrik Rainio, kuntatalouspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997-2022, mrd. 5,0 4,5 4,0 3,5

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Tulevaisuuden johtajat 24.11.2017 Jari Koskinen MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Lisätietoa kuntien taloudesta

Lisätietoa kuntien taloudesta Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

TALOUSSEURANTA 1-6 / 2018 Kirjanpitotilanne

TALOUSSEURANTA 1-6 / 2018 Kirjanpitotilanne TALOUSSEURANTA 1-6 / 218 Kirjanpitotilanne 8.8.218 Nettomenojen tilinpäätösennuste (erotus TPA-TA) kesäkuun toteutuman perusteella 45 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1 Kaupunginhallitus Koulutus Kulttuuri ja musiikki

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot