Salon kaupungin tietotekniset linjat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon kaupungin tietotekniset linjat 2005-2008"

Transkriptio

1 Salon kaupungin tietotekniset linjat

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Saate Lähtökohdat Organisaatio Tietotekninen palvelutuotanto Palvelimet Työasemat Kouluympäristö Tietoliikenneverkko Keskeisimmät käyttöalueet Meneillään olevat kehittämishankkeet Kouluympäristön hakemistorakenne Kouluympäristön atk-laitteiden vakiointihanke Helpdesk tietojärjestelmä Inventointi ja keskitetty asennus Esityslistojen ja pöytäkirjojen sähköistäminen Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Dokumenttienhallinta Taloudenohjauksen ja henkilöstöhallinnon seudullisen järjestelmän kehittäminen Seudullinen sähköisten palveluiden kehittämishanke...15 Tavoitetila Tavoitteiden kriittiset menestystekijät: Toimialakohtaisten tietoteknisten strategioiden luonti ja ylläpitäminen Atk osaston suositukset ohjaavat laitteistojen ja sovellusten hankintaa, käyttöä sekä tietoteknistä toimintaa Keskitetty, laadukas ja tehokas tietotekniikan palvelutuotanto Osaava henkilöstö Informaation ja tietopääoman jakelu- / etsintäkanavat Laitteistojen hankinnassa käytetään direktiivien mukaista mahdollisuutta asettaa tuotteille ympäristökriteereitä Asiakaslähtöisten sähköisten palveluiden käyttöönoton edistäminen Tietoteknisten järjestelmien tietoturvan ja tietosuojauksien varmistaminen Palveluprosessien uudistaminen tietotekniikan avulla Verkottumisen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Yhteensopivat tietojärjestelmät Tietotekniikan tarjoamien taloudellisten ja toiminnallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Ulkopuolisen palvelutarjonnan hyödyntäminen LIITE 1 Salo Somero Pertteli Datacenter LIITE 2 Kaupungin kuituverkkoyhteydet (2004) LIITE 3 Mindmap hahmotelma kriittisistä menestystekijöistä...32

3 2 1.1 Saate Tietotekniikan merkityksen kasvu ja käyttökohteiden lisääntyminen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat myös tulevaisuudessa Salon kaupunkiin. Oikein käytettynä tietotekniikalla voidaan, kaupungin nykyisen toiminnan tason ylläpitämisen lisäksi, parantaa palvelukykyä ja työn mielekkyyttä. Suunnitelmallisesti toimimalla on myös saavutettavissa selviä kustannussäästöjä ja jopa tuottavuushyppy, joka tarvitaan julkisten palveluiden tuottamisen parantamiseksi. Kaupunginjohtaja on päätöksellään asettanut työryhmän laatimaan Salon kaupungille kattavaa tietotekniikkastrategiaa vuosille Työryhmän johtoryhmässä ovat toimineet talousjohtaja Seppo Juntti, hallintojohtaja Irma Nieminen, kaupunginlakimies Esa Nieminen ja vs. atk-päällikkö Pasi Hutanen. 1.2 Lähtökohdat Organisaatio Talousjohtaja Teknisen toimen johtaja ATK-osasto ATK-päällikkö ATK-suunnittelija ATK-suunnittelija Operaattori ATK-suunnittelija ATK-assistentti Sosiaalitoimi / ATK vastuuhenkilö Koulutoimi / Koulujen ATK vastuuhenkilöitä15 kpl kuva 1. Tietotekninen organisaatiokuvaus Salon tietotekninen palvelutuotanto-organisaatio on viimeisen kymmenen vuoden aikana käynyt läpi luonnollisen kasvuvaiheen, jonka seurauksena on syntynyt osittain mutkikaskin tietotekniikkakokonaisuus. Tämä kokonaisuus on jo nyt välttämätön ja jopa kriittinen kaupungin jokapäiväisen toiminnan kannalta. Salon kaupungin tietoteknistä ympäristöä ylläpidetään ja kehitetään sekä omin voimin että ostopalveluina. Talousosaston atk-osastolla on viisi henkilöä: atk päällikkö, kaksi atk - suunnittelijaa, operaattori ja atk assistentti. Kaupunkitekniikan osastolla on oma atk

4 3 suunnittelija. Lisäksi sosiaalitoimessa ja jokaisessa koulussa toimii oman toimensa ohella atk- vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu yleensä rutiiniluontoisten atk -tehtävien hoito. Edellä mainittujen henkilöresurssien lisäksi useassa toimipisteessä on ollut tapana käyttää atk- harjoittelijoita yleisten atk -tehtävien hoitamiseen. Käytännöksi on myös muodostunut toimintamalli, jossa joku toimipisteen työntekijä, henkilökohtaiseen aktiivisuuteen perustuen, on valikoitunut tietotekniseksi yhteyshenkilöksi Tietotekninen palvelutuotanto Tietotekninen palvelutuotanto voidaan jakaa useaan osa-alueeseen: sovellustukipalveluihin, työasema-, tulostus-, palvelin- ja tietoliikennepalveluihin sekä tietoturvapalveluihin. Omaa palvelutuotantoa on täydennetty muualta ostettuna palveluna silloin, kun tarvitaan kapeaa osaamisaluetta tai se henkilöriskitekijöiden takia on mielekästä. Atk-osaston roolina onkin toimia oman ja ostetun palvelun integraattorina. On myös todettava että tietotekninen palveluntarjonta toimii monen ristikkäisen muutospaineen keskellä: Asiakkaiden laatutietoisuus, kriittisyys ja odotukset palveluun kasvavat joka päivä Tietotekniikan nopeasta kehitystahdista johtuen toimintojen menestyksellinen hoitaminen edellyttää henkilöstöltä valmiutta jatkuviin muutoksiin ja osaamisensa kehittämiseen. Linjauksien käytännön toimeenpano voimakkaasti laajentuvassa ympäristössä korkean tavoitetason saavuttamiseksi vaatii lähivuosina suuria ponnistuksia. Palvelutuotannon riskitekijöinä voidaan pitää teknisen viraston osittain eriytynyttä asemaa tietoteknisessä organisaatiossa (kuva 1 ja 2). Keskitetyn palvelutuotannon kaikki synergiaedut eivät ole nykyisellä mallilla mahdollisia. Kouluympäristön palvelutuotannossa on myös vajaus, jonka todellista suuruutta on kehittämishankkeiden keskeneräisyyden takia vaikea mitata.

5 A T K osaston palvelutuotanto sosiaalitoimi tekninen toimi muut kouluympäristö sosiaalitoimi teknisen viraston atk-suunnittelija koulujen atk yhteyshenkilöt kuva 2. Palvelutuotannon jakautuminen tietoteknisen organisaation kesken Palvelimet Verkon fyysinen keskus sekä suurin osa palvelinlaitteista sijaitsee Salon kaupungin vuokraamassa laitetilassa. Laitetila täyttää yleiset palvelinlaitetiloilta vaadittavat suositukset turvariskien ja teknisten varmuustoimintojen suhteen. Hallintokäytössä olevien palvelinlaitteistojen selkärankana toimii Windows 2003 Active Directory hakemistorakenne, joka on toteutettu niin, että ympäristöön voidaan liittää helposti uusia palveluita ja toimialueita. Active directory ympäristö ja suuri osa palveluista on jaettu Someron kaupungin ja Perttelin kunnan kanssa, kuitenkin niin, että kaikilla tahoilla on oma eriytetty alueensa. Tällä hetkellä yhteisinä palveluina on tarjolla: sähköposti, selainsähköposti, laitteiden ja ohjelmistojen inventointi / jakelujärjestelmä, palvelinten ylläpitojärjestelmä, dokumenttien hallintajärjestelmä, roskapostinsuodatuspalvelu sekä mobiilipostijärjestelmä. Seudullisen Datacenterin tarkempi kuvaus on tämän dokumentin erillisenä liitteenä. Datan tallennustilana toimii levyjärjestelmä, jota tilantarpeen kasvaessa on täydennetty lisälevyhyllyillä ja lisätallennustilalla. Salon kaupungin omistama levyjärjestelmä sisältää myös Someron ja Perttelin sähköpostilaatikot. Laitteistot on hankittu 36 kk vuokrasopimuksilla ja ne kaikki täyttävät vikasieto-ominaisuuksiltaan vaativan tietoteknisen käytön asettamat tarpeet. Jaetun ympäristön palveluista sähköpostia ja juurikirjautumispalvelimia valvotaan myös ulkoisen tahon toimesta. Käytettävä tietotekninen palvelu voi tulla monesta eri lähteestä. Osa palveluista on itse toteutettuja, osa seudullisia ja osa toimii suojattuna julkisen internetin läpi. Tekniikka ei

6 5 enää nykypäivänä aseta palveluntarjoajalle fyysisiä sijaintipaikkavaatimuksia. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tietoteknisen kuntayhteistyön eri puolella Suomea oleville kunnille. kuva 3. Tietoteknisten palveluiden lähteet Työasemat Uudet työasemat, sekä hallinto että kouluympäristöön, hankitaan standardimikro - konseptia hyväksikäyttäen. Leasing laitteiden osalta elinkaari toteutuu suunnitelmallisesti kolmevuotisena poistoprosessiin asti, mutta ostettujen laitteistojen käytöstä poistamiseksi ei ole tehty keskitettyä ja vakioitua prosessia. Koneiden lukumäärä Käyttäjätunnukset Sosiaalivirasto 98 Sosiaalivirasto 260 Tekninenvirasto 136 Tekninenvirasto 123 Oppilasverkko 500 Oppilasverkko 150 Muut 445 Muut kuva 4. tukihenkilöalueittan jaetut laitemäärät (2004)

7 6 Kansalaisopisto 6 Keskushallinto 64 Kirjastotoimi 41 Koulutoimi 153 Kulttuuritoimi 12 Kuluttajaneuvonta 1 Liikuntatoimi 13 Maaseututoimi 1 Musiikkiopisto 7 Nuorisotoimi 13 Rakennusvalvonta 11 Sosiaalitoimi 99 Tekninen toimi 136 Muut 119 yhteensä 676 kuva 5. toimistotyöasemien toimipistekohtaiset määrät (2004) Kouluympäristö Kouluympäristön verkkoinfrastruktuuri on yhtenäinen hallintoverkon kanssa ja on esitelty tarkemmin verkkoympäristön nykytila-analyysin yhteydessä. Sovellus- ja laitetukipalvelut sen sijaan on jaettu kahden tahon kesken. Atk - osaston henkilöresursseista atk assistentti on pääsääntöisesti suunnattu kouluverkon tukitoimia varten. Lisäksi jokaisella koululla on erikseen asetettu atk - vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu omien toimien ohella myös oman toimipisteen tukitoimia. Tuntimäärät vaihtelevat kouluittain, keskiarvon ollessa kaksi tuntia viikossa. Tukitehtävät voidaan jakaa tekniseen, sovellus- ja pedagogiseen tukeen. Vuoden 2004 alussa kouluympäristön kehittämishankkeen yhteydessä perustettiin epävirallinen atk ydinryhmä, joka koostuu ala-asteen, yläasteen, lukioiden, erityisopetuksen, atk-osaston ja kouluviraston edustajasta. Ryhmän tehtävänä on toimia kouluympäristön suositusten tekijänä sekä informaatiokanavana opettajien, rehtoreiden, kouluviraston ja atk osaston välillä. KOULUVIRASTO RAHATOIMISTO ATK-OSASTO ATK-ASSISTENTTI ATK- YDINRYHMÄ KOULUJEN REHTORIT KOULUJEN ATK- VASTAAVAT KOULUJEN OPETTAJAT JA OPPILAAT kuva 6. atk ydinryhmän asemointi (2004)

8 7 Opetusministeriö asetti 1999 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia suunnitelman toteuttamista varten ohjausryhmän ja toimeenpano-organisaation. Siihen kuuluvan Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmän yhtenä tavoitteena on seurata laite- ja verkkoympäristöihin liittyvien resurssien jakaantumista valtakunnallisesti, alueellisesti ja oppilaitosyksiköittäin. Tietokoneiden lukumäärä Salon kaupungin kouluympäristössä on hieman parempi kuin Suomen keskiarvo. Peruskoulun osalta ylitetään jopa ohjausryhmän suositusarvot. Lukioiden osalta tilanne on keskiarvoa parempi, mutta laitteiden määrissä jäädään ohjausryhmän tavoitearvoista. Tätä kirjoitettaessa on kuitenkin jo tiedossa tilanteen parantuminen syksyllä 2005 käyttöönotettavan Salon lukion laitehankintojen yhteydessä. oppilaita / työasema Ohjausryhmän suositus Suomen keskiarvo Salon toteutuma ala-asteet ,02 yläasteet ,42 erityisopetus - 5 2,81 lukiot ,49 kuva 7. Oppilas / työasema salon kouluympäristössä (2004) Oppilas/työasema 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 4,5 8,1 3,5 11,6 9,4 0,0 9,9 4,2 6,3 7,3 7,4 7,9 7,6 2,9 0,6 3,8 Hakastaro Meritalo Anjala Sirkkula Pajula Ollikkala Tupuri Keskusta Karjaskylä Alhainen Aikuislukio Laurilu Hermannilu Moisio Lauriya Hermanniya oppilas/työasema kuva 8. Oppilas / työasema jakauma salon kouluympäristössä (2004)

9 8 Suosituksen mukaan yli kuusi vuotta vanhojen koneiden osuus tulisi olla 0 %. Koko suomen tasolla tästä tavoitteesta jäädään reilusti. Salon tilanne on keskiarvoa parempi. Keskiarvoa heikentää muutamien yksittäisten oppilaitosten laitteistotilanne. Suosituksen mukaan neljännes konekannasta tulisi vaihtaa joka vuosi. Tämä tarkoittaisi vuosittaista 150 kappaleen laitehankintaa. Viime vuosina uusia laitteita on hankittu kappaleen vuosivauhdilla. vanhojen työasemien Ohjausryhmän suositus Suomen keskiarvo Salon toteutuma osuus (> 6vuotta) Peruskoulut 0 % 63 % 23,4 % Erityisopetus 0 % 63 % 4,6 % Lukiot 0 % 54 % 12,7 % kuva 9. Vanhojen työasemien osuus kokonaislaitemäärästä (0%=paras, 100%=huonoin) TYÖASEMAT Oppilas uudet vanhat lkm XP / W2K NT / -95/-98 Hermanniya Lauriya Moisio Hermannilu Laurilu Alhainen Karjaskylä Keskusta Tupuri Ollikkala Pajula Sirkkula Anjala 7 7 Meritalo Hakastaro kuva 10. Laitteiden jakautuminen Salon kouluympäristön sisällä (2004) Suosituksen mukaan tietokoneiden määrä yhtä tukihenkilötyövuotta kohden pitäisi olla maksimissaan 50. Tutkimuksessa tukipalvelutoimi jaetaan teknisen tukeen ja pedagogiseen tukeen. Salon kaupungin kouluympäristössä tekninen tukitoimi on tullut lähinnä atk osastolta ja pedagoginen tuki koulun atk - yhteyshenkilöltä. Rajanveto ei kuitenkaan ole käytännössä näin selvää, vaan tilanteeseen vaikuttaa myös osatoimisten henkilöiden oma aktiivisuus ja pätevyys. Eriteltyjä pedagogisen tuen tuntimääriä ei ole määritelty.

10 9 Teknisen tukitoimen osalta henkilöresurssi / konemäärä ei kuitenkaan kerro totuutta. Vähintään yhtä merkittävää on työasemien toimintaympäristön tila, vakiointiaste, ulkoistettujen palveluiden määrä, ympäristön automatisointi, palveluprosessien tila ja ympäristön suunnitteluun / kehittämiseen asetetut resurssit. Myös tukitoimien hoitamiseen vaadittava osaaminen voidaan jakaa kahteen osaan. Pedagogisena tukena toimiminen edellyttää tieto- ja viestintätekniikan koulutusta. Teknisen tukitoimen hoitaminen edellyttää tietoteknisen koulutuksen lisäksi teknisen ympäristön prosessien kehittämiseen, vakiointiin ja suunnitteluun liittyviä osa-alueita. Koneita / tietotekninen henkilötyövuosi Ohjausryhmän suositus Suomen keskiarvo Salon toteutuma max 50 1 % kouluista < 50 noin 334 konetta / tietotekninen 4 % kouluista < 100 henkilötyövuosi 18 % kouluista < % kouluista < % kouluista > 300 kuva 11. Tukipalveluiden saatavuus kouluympäristössä (2004) Tietoliikenneverkko Tietoliikenneverkko aktiivilaitteineen toimii kaupungin tietojärjestelmien verisuonistona kuljettaen tarvittavan datan toimipisteiden ja palvelintilojen välillä. Lähiverkon toteutusvaihtoehtoja on useita ja käytettävä ratkaisu perustuukin aina kohteen tarpeiden, kriittisyyden ja kustannustehokkuuden mukaisiin vaatimuksiin. Olemassa olevan kuituverkon karkean tason kuvaus on dokumentin erillisellä liitteellä Palomuuri Palvelinosiossa kuvatussa seudullisessa datacenterissä sijaitsee Shorewall - palomuuriohjelmistolla varustettu Foobar Linux -palvelinpari, joka toimii Salon kaupungin dataliikenteen porttina ulos ja sisäänpäin kulkeville yhteyksille. Palomuurin ylläpito on erityisosaamista vaativana annettu ulkoisen toimijan hoidettavaksi. Ylläpito sisältää päivitysten asentamisen ja muun ohjelmistohuollon. Teknisenä ratkaisuna palomuuri tarjoaa suositusten mukaisen vikasietoisen suojan monipuolisine raportointimahdollisuksineen. Ulkoistaminen on myös tuonut mukanaan riippuvuuden ulkoisesta palveluntarjoajasta, mitä pyritään oman organisaation perusosaamistasoa kasvattamalla mahdollisuuksien mukaan pienentämään Rakennusten välinen kaapelointi Lähiverkon runkoyhteydet on toteutettu pääasiassa vuokratuilla valokuituyhteyksillä. Fyysinen kaapelointi on suoritettu sähköyhtiön tai paikallisen puhelinyhtiön toimesta. Uudisrakennuksiin ja remontointikohteisiin on myös mahdollisuuksien mukaan myös pyritty asentamaan kaupungin omia johdotuksia.

11 10 Vaihtoehtoisena toteutustapana niihin kohteisiin, joihin valokuitu ei yllä tai se ei ole taloudellisesti järkevää, käytetään DSL tekniikkaa. Näissä tapauksissa siirtotienä ovat perinteiset kupariset parikaapelit eli puhelintilaajajohdot. Uutena ratkaisumahdollisuutena runkoverkon laajennustarpeisiin on tullut myös langaton verkkotekniikka. Toistaiseksi sen käyttö on vielä vähäistä ja toteutetut kohteet ovat kriittisyydeltään pieniä. KUITUYHTEYS M LANGATON VERKKO M VDSL 10 M SHDSL 2 M Internet ADSL 0,2 1 M kuva 12. Verkon yhteysvaihtoehdot Rakennusten sisäinen kaapelointi Kaupungin sisäiset ATK-verkot on toteutettu yleisimmin parikaapeleilla, joissa on rakenteellisesti neljä johdinparia. Kaapelointitehtävä on toteutuskohtaisesti tilattu sähköurakointipalveluita tarjoavilta yrityksiltä. Johdotukseen on yleisimmin käytetty ns. suojamaattomia kaapeleita. Ratkaisua voidaan käyttää Ethernet protokollissa 100 BaseT ja 1000 BaseT,

12 11 maksimisiirtonopeuden ollessa tällöin 1000 Mbit/s. Kyseinen nopeus vastaa tämän hetken ja lähitulevaisuuden siirtokapasiteettitarpeita Suunnittelu Verkkoympäristön suunnittelu ja laitehankinnat on keskitetty atk - osaston tehtäväksi. Ratkaisuissa on tärkeää ottaa huomioon yhteensopivuus olemassa olevan ympäristön kanssa. Ympäristön kokonaishallinta on tällöin erityisen suuressa asemassa. Tavoitteena on koko kaupungin verkon tasapuolinen ja kustannustehokas kehittäminen. Suunnittelua haittaavana ajoittain esiintyvänä ongelmana on ollut se, että verkotettavien saneeraus- ja uudisrakennuskohteiden suunnitteluvaiheessa ei ole mielletty atk - osaston roolia riittävän tärkeäksi. Verkkoratkaisujen suunnitteluvaiheen olisi parasta käynnistyä jo silloin kun rakennusratkaisut ovat vielä piirustuslaudalla. 1.3 Keskeisimmät käyttöalueet Tietotekniikkaa käyttää tällä hetkellä työssään noin 1200 henkilöä. Jos mukaan lasketaan myös kaupungin palveluita käyttävät ihmiset ja koulujen oppilaat, on lukumäärä arviolta kymmenkertainen. Käyttäjät muodostavat useita toisistaan poikkeavia käyttäjäryhmiä. Keskeisimpinä tehtävinä tällä hetkellä on erilaisten sisäisten hallintotehtävien tukeminen, palveluprosessien tehostaminen, informaatiokanavana oleminen sekä koulujen didaktinen toiminta. Erilaisia tietojärjestelmiä on käytössä yli sata. Ne poikkeavat laajuudeltaan yhden käyttäjän tietokannasta kaikkia käyttäjiä palvelevaan tietojärjestelmään. Tarkkoja kuvauksia tietojärjestelmistä, niiden toimittajista ja vastuuhenkilöistä ei tällä hetkellä ole dokumentoituna. 1.4 Meneillään olevat kehittämishankkeet Kouluympäristön hakemistorakenne Fyysistä verkkoinfrastruktuuria lukuun ottamatta kouluympäristö voidaan jakaa kahteen eri toiminta-alueeseen: hallinto- ja oppilasympäristöön. Edellä mainitut alueet ovat tietoturvasyistä eriytetty toisistaan. Hallintoympäristön tietotekniikkaa hyödyntävät ydinprosessit ovat pääasiassa erinäisiä kaupungin hallinnollisen palvelutuotannon tukitoimia. Kouluympäristössä tietotekniikan ydintehtävänä on opetuksen tukeminen. Oppilasympäristössä työskentelevän opettajakunnan toiminnassa hallinnollisilla toimilla on kuitenkin myös suuri rooli. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että osa verkkoon tarjottavista palveluista täytyy myös kahdentaa. Vuonna suoritettiin hallintoalueen osalta suuri hyppäys muutosta ja hallittavuutta tukevaan Active Directory hakemistorakenteeseen. Samalla aloitettiin voimakas palvelinympäristön konsolidointi. Migraatiovaiheen valmistuessa 2003 oli tilanne, jossa ympäristöjen palveluntarjonta ja toimivuus oli eritasoista. Tämä on heijastunut myös toimivuuteen ja vikamääriin, jotka huipentuivat syksyn 2004 tukitapauspiikkiin.

13 12 Kouluympäristön siirtäminen active directory järjestelmään aloitettiin vuoden 2004 alussa ja on tätä kirjoitettaessa rakenteellisesti suurimmilta osin suoritettu. Seuraava vaihe vielä meneillään olevassa kehittämishankkeessa on palvelujen siirtäminen / kehittäminen hakemistorakenteen päälle. Siirtämisessä käytetään soveltuvilta osilta hallintoverkon olemassa olevia palveluita (esim. virustorjunta) ja muilta osin kouluympäristöön rakennetaan hallintoverkkoa vastaavat toiminnot (esim. kotihakemistot). Kehittämishankkeen on suunniteltu valmistuvan perusrakenteen osalta hallintoverkon tasolle vuoden 2005 aikana. Kouluympäristön nykytilan esittelyssä esille tullut tietokonelaitteistojen vaihteleva laatutaso ja vakioimattomuus estävät kuitenkin vielä tällä hetkellä tason nostamisen hallintoympäristöä vastaavaksi. Ratkaisu tähän ongelmaan on esitelty atk-laitteiden vakiointihankkeen yhteydessä. EDUSALO Kirjautumispalvelin 1 WIN 2003 Sovelluspalvelin 1 WIN 2000 ville ja otto (virustorjunta) Tiedostopalvelin 1 WIN 2003 (voisi olla erikseen) Tulostuspalvelin 1 WIN 2003 (voisi olla erikseen) Keskitetty varmuuskopiointi (tulevaisuudessa) Kirjautumispalvelin 2 WIN 2003 Tiedostopalvelin WIN 2000 Tiedostopalvelin WIN 2000 kuva 13. Kouluympäristön kehittämishankkeen palveluperiaate (2003) Kouluympäristön atk-laitteiden vakiointihanke Kuten kouluympäristön nykytila-analyysissä on kuvattu, on kouluympäristön laitteiden hankintaprosessi ollut vakioituna prosessina määrittelemätön ja näin ollen tapauskohtaisesti vaihteleva. Tämän seurauksena on ollut laitekannan rikkonaisuus, vakioitujen tukitoimien puutteellisuus ja yleensäkin epätietoisuus suositeltavista toimintatavoista. Perinteisen ajattelutavan mukaan tietoteknisten laitteiden hankinta käsittää vain laitteen oston. Laajemmin ajateltuna ajanjakso tarpeen syntymisestä ja kartoittamisesta laitteen asentamiseen pitää sisällään useita eriteltäviä osioita.

14 13 Vuoden 2004 lopulla rahatoimisto kilpailutti yhdessä kouluviraston kanssa kouluympäristön hankintaprosessin osa-alueet. Prosessissa painotettiin erityisesti vakiointia ja laitteiden pitkiä elinkaariominaisuuksia. Tämän johdosta on oletettavissa, että kouluympäristön laitteistot vähitellen vakioituvat ja mahdollistavat synergiaedut. Päätöksen positiiviset vaikutukset näkyvät kuitenkin voimakkaimmin vasta usean vuoden kuluttua, sillä laitteistojen vaihtotiheys on noin viisikymmentä laitetta vuodessa. Rakennettava keskuslukio laitehankintoineen lisää synergiamahdollisuuksia, josta oletettavasti on hyötyä myös muualla kouluympäristössä. 4. Laitetoimitus kuva 14. Hankintaprosessin tieto ja materiaalivirrat Helpdesk tietojärjestelmä Virheitä ennaltaehkäisevä suunnittelu tietokoneiden tukitoiminnassa on tukiprosessin keskeinen tavoite. Tämä vaatii onnistuakseen tietojärjestelmän, josta on keskitetysti saatavissa eriytettyjä tukitehtäväraportteja. Muodostuva tietokanta on myös pohjana tietoteknisten kustannusten analysoinnissa, kustannusten jaossa sekä koulutussuunnittelussa. Tukitoimien yhteydessä kertyvää tietokantaa voidaan myös käyttää ongelmanratkaisupankkina, joka nopeuttaa uusien työtekijöiden perehdyttämistä sekä pienentää henkilöriskiä.

15 14 Helpdesk tietojärjestelmän ominaisuuksien testaukset alkavat vuoden 2005 alusta. Lähtökohtana on helppokäyttöisyys ja soveltuvuus olemassa olevaan ympäristöön. Onnistuessaan testaukset johtavat ratkaisulähtöiseen tarjouspyyntöön, järjestelmän hankintaan, käyttökoulutukseen ja käyttöönottoon Inventointi ja keskitetty asennus Yhtenä osana seudullista palvelinalustaa on laitteiden ja sovellusten inventointi ja asennusjärjestelmä SMS (system management server). Järjestelmän avulla voidaan nopeuttaa laitteiden ja sovellusten käyttöönottoprosessia ja myös saada reaaliaikaista tietoa koko kaupungin laite- ja sovelluskannasta. Käyttöönottoon vaaditaan palvelimen sovellusversion päivitys-, järjestelmä- ja käyttöoikeusmäärittely sekä toimintakoulutus kaikille järjestelmää tulevaisuudessa käyttävälle. Suunniteltu käyttöönotto tapahtuu vuoden 2005 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Järjestelmä otetaan samanaikaisesti käyttöön myös Someron kaupungin tietohallinto-osastolla ja Perttelissä Esityslistojen ja pöytäkirjojen sähköistäminen Valtuustoaloitteesta liikkeelle lähtenyt luottamushenkilöiden sähköiset palvelut hanke pyrkii tarjoamaan päättäjille pääsyn päätöksenteossa tärkeän informaation lähteille. Tavoitteena on rakentaa extranet -tyyppinen alusta, jonne kaupunginvaltuutetuille hyödyllinen tietovaranto annetaan tarjolle. Vuoden 2005 aikana kaupunginhallituksen pöytäkunta saa esityslistat ja pöytäkirjat sähköisenä perinteisen paperiaineiston rinnalla. Toisessa vaiheessa järjestelmä laajennetaan koskemaan myös lautakuntia. Vuoteen 2008 mennessä tavoitteena on sähköinen toimisto eli koko valmisteluprosessin sähköistäminen Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Koko sosiaalisektoria koskeva tietojärjestelmäuudistus on ollut meneillään vuoden 2004 alusta lähtien. Migraatio on edennyt pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta suunnitellun aikataulun mukaisesti, mutta hankkeen laajuudesta ja osa-alueiden lukumäärästä johtuen, se tulee ulottumaan todennäköisesti vuoteen 2006 asti. Tietojärjestelmässä on käytetty hyväksi seudullisia yhteistyömahdollisuuksia, tosin etenkin tietokanta-alustan osalta seudullisia konsolidointitoimenpiteitä saatetaan vielä tehdä. Päätökset mahdollisista muutoksista tehdään ajankohdan mahdollisuudet ja yleistilanne huomioonottaen Dokumenttienhallinta Aiemmin kuvattu valtuutettujen sähköiset palvelut hanke rakentuu osaltaan keskitetyn dokumenttienhallintajärjestelmän (SPS) toimintoihin nojautuen. Palvelu mahdollistaa sähköisessä muodossa olevien dokumenttien tallentamisen ja jakelun järjestelmän käyttäjien

16 15 kesken. Strategiaa kirjoitettaessa vireillä olevia järjestelmän käyttöönottosuunnitelmia on keskitetyn valokuvapankin, sisäisen puhelinluettelon ja intranet palvelun osalta. Toteutuessaan edellä mainitut kohteet vaativat implementointivaiheessa käyttäjäkoulutusta ja tarjoavat mahdollisuuden prosessien kehittämiseen. Dokumenttienhallinnan laajempi käyttöönotto ajoittuu todennäköisesti vuoteen 2006 ja on todennäköisesti osana toimialuekohtaisten strategioiden lisäksi myös tämän dokumentin ensimmäisessä päivitysversiossa Taloudenohjauksen ja henkilöstöhallinnon seudullisen järjestelmän kehittäminen Salon kaupungin taloushallinnon henkilöstö on osallistunut työryhmiin, joissa on määritelty taloushallinnon prosessien nykytila ja tuleville järjestelmille asetettavat vaatimukset. Kaupungin taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmiä on pidetty ajan tasalla, joitakin osajärjestelmiä lukuun ottamatta, päivittämällä ne uusiin versioihin. Nykyisten taloushallinnon ohjelmien elinkaari kestää järjestelmätoimittajan mukaan vuoteen Järjestelmien vaihtaminen aikaisemminkin on perusteltua jos ratkaisut ovat seudullisesti yhteensopivia ja hankinnalla saavutetaan taloudellisia sekä toiminnallisia etuja. Valmistelutyö on kehityskeskuksen kuntapalveluasiantuntijoiden vetämää ja on Salon kaupungin edun mukaista olla siinä mukana. Yhteisten järjestelmien käyttöönotto ei edellytä kunnissa organisaatiomuutoksia. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Salon kaupunki - on edelleen mukana seudullisten taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmien valmistelutyössä. - liittyy seudullisiin talouden ohjauksen ja henkilöstöhallintojärjestelmiin vuoden 2006 alusta tai yhteisesti sovittuna muuna myöhempänä ajankohtana - antaa kehittämiskeskuksen tehtäväksi kilpailuttaa talouden ohjauksen ja henkilöstöhallintojärjestelmät - antaa kehittämiskeskuksen tehtäväksi kilpailuttaa järjestelmien ylläpitopalvelut, jos tätä ei sovita järjestelmätoimittajan kanssa - on nimennyt talousjohtaja Seppo Juntin ja kirjanpidonesimies Eila Katajan edustajiksi taloudenohjauksen ohjausryhmään ja henkilöstöpäällikkö Petri Alaluusuan sekä suunnittelupäällikkö Kauko Lindholmin henkilöstöhallinnon ohjelmien hankintaa ja käyttöönottoa valmistelevaan ohjausryhmään. - antaa ohjausryhmän tehtäväksi valmistella kuntien välisen kustannusjaon ja päättää yksityiskohtaisemmasta käyttöönottoaikataulusta Seudullinen sähköisten palveluiden kehittämishanke Vuonna 2002 Salon seudun kunnat ja kuntayhtymät solmivat yhteistyösopimuksen seudullisten sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Käynnistys tapahtui osaksi EU - rahoitteisena ja toiminnan vakiinnuttua sitä on jatkettu kehittämiskeskuksessa osana aluekeskusohjelmaa. Seudullisia palvelujärjestelmiä tuotetaan toimialoittain. Palveluprosessien

17 16 kehittämisen rinnalla kehitetään myös yhteneviä teknisiä ratkaisuja. Yhtenäistämällä ja keskittämällä voidaan toteuttaa helpommin ylläpidettäviä yhdenmukaisia työmenetelmiä ja -välineitä. Ensimmäisenä toteutettu kirjastotietojärjestelmä -hanke on mahdollistanut seudullisen kirjastokortin käyttöönoton mukana olevien kymmenen kunnan kirjastoissa. Tätä kirjoitettaessa meneillään oleva merkittävä kehityskohde on seudullisen alueverkon kilpailutus. Seudullisten sähköisten palvelujen kehittämishankkeen tarkempi esittely löytyy osoitteesta:

18 17 V I S I O Salon kaupungin tietotekninen ympäristö tukee kaupunkikonsernin johtamista ja palvelujen tuottamista, turvaa päätöksenteon edellytykset, palvelujen tehokkuuden, taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ajantasaisin ja luotettavin tiedoin. Tavoitetila Kaupungin työntekijällä on käytössään kustannustehokas, tietoturvallinen, työtehtävien suorittamista helpottava ja tarkoituksenmukainen tietotekninen ympäristö. 2. Kaupungin henkilöstö osaa hyödyntää töissään tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. 3. Tietotekninen ympäristö tarjoaa tukitoimien lisäksi toimintoja tehostavia palveluita ja välineitä henkilöstön käytettäväksi. 4. Laitteistot ja tietojärjestelmät mahdollistavat sosiaali- ja terveystoimessa saumattoman hoitoketjun periaatteen toteuttamisen. 5. Kaupunki käyttää soveltuvilta osin hyväkseen seutuyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet tietojärjestelmien hankinnassa, ylläpidossa ja käytössä. 6. Luottamushenkilöille tarjotaan luottamustehtävien hoitamiseen tarvittavat verkkopalvelut ja laitteistot.

19 18 7. Asiointi kaupungin hallinnon ja palvelutuottajien kanssa on tietoturvallista. 8. Kaupunki tarjoaa perinteisten asiointi- ja tiedotuspalveluiden lisäksi tietoverkkopalveluita (hakemus, lupa, ilmoitus, varaus). 9. Laitteistot ja järjestelmät ovat kestävän kehityksen periaatteen mukaisia. 10. Opetustoimessa olevat laitteistot ja tietojärjestelmät takaavat kaikille opiskelijoille monipuolisen, tasa-arvoisen ja ajanmukaisen oppimisympäristön.

20 19 Tavoitteiden kriittiset menestystekijät: 1. Toimialakohtaisten tietoteknisten strategioiden luonti ja ylläpitäminen. Kaupungin toimialojen ja tietoteknisen kehittämisen tavoitteet ovat yhteneväiset. Yhteisenä tavoitteena on palveluiden parantaminen ja turvaaminen sekä tuottavuuden ja laadun kohottaminen. Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi on etsittävä yhdessä toimialueiden vastuuhenkilöiden ja strategiasta vastuussa olevien kanssa. Näkökohdat yhdistämällä varmistetaan toimialakohtaisen hyödyn lisäksi se, että ratkaisut noudattavat koko kaupungin tietoteknisiä linjauksia. Samalla turvataan kaupungin hallinnossa syntyvän tiedon hyödynnettävyys läpi koko kaupunkikonsernin. Laajoissa kehityshankkeissa on voitava tehdä useampivuotisia resursointipäätöksiä. Oman lisänsä toimialakohtaiseen suunnitteluun tuo kaupunkikonsernin eri osien kehityshankkeiden erilaisuus ja eriaikaisuus. Kehittämisessä tulee ottaa huomioon mahdolliset tulevat koko kaupungin tarpeet. Tavoitetaso 2008 Toimialoilla on oma kaupungin yleisiä linjoja noudattava ja tietotekniikan mahdollisuuksia hyödyntävä kehityssuunnitelma. Arviointikriteeri Toimialakohtainen kehityssuunnitelma 2. Atk osaston suositukset ohjaavat laitteistojen ja sovellusten hankintaa, käyttöä sekä tietoteknistä toimintaa. Yhteiset menettelytavat, ohjeet, standardit ja suositukset ovat keinoja, joilla tietotekninen ympäristö saadaan pidettyä kustannustehokkaasti toimintakunnossa. Toiminnan lähtökohtana ovat useat tutkimukset, joiden mukaan vakiointi, keskitetty toiminta ja pitkät elinkaariominaisuudet tuottavat kokonaistaloudellisesti parhaan lopputuloksen. Laite ja sovellushankinnoissa pyritään volyymihintaetujen lisäksi saavuttamaan yhtenäisen ympäristön mukanaan tuomia koulutus-, tukitoimi- ym. synergiaetuja. Tavoitetaso 2008 Laitteiden hankintaan on kehitetty sähköinen palveluprosessi, joka helpottaa ja var- Arviointikriteeri Laitehankintaprosessi

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

KUUMA-ICT:n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6

KUUMA-ICT:n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6 :n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6 13.4.2016 Käytettyjen lyhennysten selvitykset: R = responsible (vastuullinen) - R-toimija suorittaa annetun tehtävän - jokaisella tehtävällä on ainakin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Koulujen tietotekniikkapalveluiden (perusvarustus) arviointijärjestelmän aihio

Koulujen tietotekniikkapalveluiden (perusvarustus) arviointijärjestelmän aihio Liite artikkeliin: Hautala, R., Leviäkangas, P., Öörni, R. & Britschgi, V. 2011. Millaista on toimiva ja kustannustehokas opetuksen tietotekniikka? Teoksessa M. Kankaanranta & S. Vahtivuori-Hänninen (toim.)

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Tiedostojen jakaminen turvallisesti

Tiedostojen jakaminen turvallisesti Tiedostojen jakaminen turvallisesti Taustaa Tiedostojen jakaminen sähköisesti (File Sharing) on ollut joissakin organisaatioissa ongelmallista hallita. Jaettaviksi halutut viestit ovat liitetiedostoineen

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Kieku tuki ja ylläpito

Kieku tuki ja ylläpito Kieku tuki ja ylläpito Kiekun tuen ja ylläpidon toimintamalli Kieku-infotilaisuus Mitä tuki ja ylläpito on? Käyttäjätukea Sovellusylläpitoa Järjestelmän toimivuuden valvontaa ja reagointia ongelmatilanteisiin

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Hankintapalvelut Hankintasihteeri Outi Laine 12.06.2008 Vakka-Suomen seutukunnan virustorjunta- ja palomuuriohjelmisto Vakka-Suomen seutukunta KY pyytää Teiltä tarjousta Vakka-Suomen

Lisätiedot

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA KY-verkko - pilottiasiakkaan näkökulmasta: KY-verkko, lyhyt historia LapIT, esittely yrityksestä ja asiakasympäristöstä LapIT rooli KY-verkon suunnittelussa ja pilotoinnissa KY-verkko, tavoitteet ja hyödyt

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA mikä se on? Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmä (AIneistoPAnkki ) Tulee

Lisätiedot

Service Management kokonaisvaltaisen palveluhallinnan ja suunnitelmallisen kehittämisen välineenä

Service Management kokonaisvaltaisen palveluhallinnan ja suunnitelmallisen kehittämisen välineenä Service Management kokonaisvaltaisen palveluhallinnan ja suunnitelmallisen kehittämisen välineenä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Service Management -tietoiskun

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka Tietoturvapolitiikan käsittely: Tarkastettu Tietoturvaryhmä 07.01.2016 27.01.2016 Hyväksytty Kaupunginhallitus pp.kk.2016 Tietoturvapolitiikan muutokset: Päiväys / Tekijä Kohta Muutoksen kuvaus 28.01.2016

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin tietoturvaperiaatteet 2016

Lappeenrannan kaupungin tietoturvaperiaatteet 2016 1 (7) Lappeenrannan kaupungin tietoturvaperiaatteet 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0 3.12.2015

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007 1 PEREHDYTTÄMISEN MENETTELYOHJE TAVOITE JA TARKOITUS LAAJUUS VIITTEET Tällä menettelyohjeella varmistetaan että perehdyttäminen tukipalveluyksikössä suoritetaan sovitulla tavalla ja yhtenäisen käytännön

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kieku-hanke

Kieku-hanke Yhteinen Kiekumme Kieku-hanke 2008 2016 Valtiolle yhteinen ratkaisu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin: yhtenäiset prosessit, vakioitu tapa käyttää palvelukeskus-palveluita, näitä tukevat tietorakenteet

Lisätiedot

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HELSINGIN KAUPUNKI JA LOGICA OY 1 Palvelusopimus 22005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUNA -PALVELUN TEKNINEN PALVELINYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2 PALVELUNA-PALVELU...

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Kolmannen vuoden työssäoppiminen (10 ov)

Kolmannen vuoden työssäoppiminen (10 ov) Kolmannen vuoden työssäoppiminen (10 ov) 1. Palvelujen käyttöönotto ja tuki (5 ov) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa asentaa ja vakioida työasemalaitteiston, sovellusohjelmat sekä tietoliikenneyhteydet

Lisätiedot

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Käyttöönoton Roll-Out Planning suunnittelu- & Preparation ja valmistelu Design Tiedon- Data Conversion muunnos- prosessien Processes suunnittelu Toimipisteiden

Lisätiedot

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1 Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin 12.12.2011 A-P Ollila 1 Taustaa Tiedon merkitys yhteiskunnassa ja viranomaisten toiminnassa korostuu kaiken aikaa. Viranomaisten

Lisätiedot

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Museo 2015 -aloitusseminaari 23.11.2011 Kansallismuseon auditorio, Helsinki 23.11.2011 Riitta Autere museo 2015 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot