Salon kaupungin tietotekniset linjat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon kaupungin tietotekniset linjat 2005-2008"

Transkriptio

1 Salon kaupungin tietotekniset linjat

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Saate Lähtökohdat Organisaatio Tietotekninen palvelutuotanto Palvelimet Työasemat Kouluympäristö Tietoliikenneverkko Keskeisimmät käyttöalueet Meneillään olevat kehittämishankkeet Kouluympäristön hakemistorakenne Kouluympäristön atk-laitteiden vakiointihanke Helpdesk tietojärjestelmä Inventointi ja keskitetty asennus Esityslistojen ja pöytäkirjojen sähköistäminen Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Dokumenttienhallinta Taloudenohjauksen ja henkilöstöhallinnon seudullisen järjestelmän kehittäminen Seudullinen sähköisten palveluiden kehittämishanke...15 Tavoitetila Tavoitteiden kriittiset menestystekijät: Toimialakohtaisten tietoteknisten strategioiden luonti ja ylläpitäminen Atk osaston suositukset ohjaavat laitteistojen ja sovellusten hankintaa, käyttöä sekä tietoteknistä toimintaa Keskitetty, laadukas ja tehokas tietotekniikan palvelutuotanto Osaava henkilöstö Informaation ja tietopääoman jakelu- / etsintäkanavat Laitteistojen hankinnassa käytetään direktiivien mukaista mahdollisuutta asettaa tuotteille ympäristökriteereitä Asiakaslähtöisten sähköisten palveluiden käyttöönoton edistäminen Tietoteknisten järjestelmien tietoturvan ja tietosuojauksien varmistaminen Palveluprosessien uudistaminen tietotekniikan avulla Verkottumisen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Yhteensopivat tietojärjestelmät Tietotekniikan tarjoamien taloudellisten ja toiminnallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Ulkopuolisen palvelutarjonnan hyödyntäminen LIITE 1 Salo Somero Pertteli Datacenter LIITE 2 Kaupungin kuituverkkoyhteydet (2004) LIITE 3 Mindmap hahmotelma kriittisistä menestystekijöistä...32

3 2 1.1 Saate Tietotekniikan merkityksen kasvu ja käyttökohteiden lisääntyminen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat myös tulevaisuudessa Salon kaupunkiin. Oikein käytettynä tietotekniikalla voidaan, kaupungin nykyisen toiminnan tason ylläpitämisen lisäksi, parantaa palvelukykyä ja työn mielekkyyttä. Suunnitelmallisesti toimimalla on myös saavutettavissa selviä kustannussäästöjä ja jopa tuottavuushyppy, joka tarvitaan julkisten palveluiden tuottamisen parantamiseksi. Kaupunginjohtaja on päätöksellään asettanut työryhmän laatimaan Salon kaupungille kattavaa tietotekniikkastrategiaa vuosille Työryhmän johtoryhmässä ovat toimineet talousjohtaja Seppo Juntti, hallintojohtaja Irma Nieminen, kaupunginlakimies Esa Nieminen ja vs. atk-päällikkö Pasi Hutanen. 1.2 Lähtökohdat Organisaatio Talousjohtaja Teknisen toimen johtaja ATK-osasto ATK-päällikkö ATK-suunnittelija ATK-suunnittelija Operaattori ATK-suunnittelija ATK-assistentti Sosiaalitoimi / ATK vastuuhenkilö Koulutoimi / Koulujen ATK vastuuhenkilöitä15 kpl kuva 1. Tietotekninen organisaatiokuvaus Salon tietotekninen palvelutuotanto-organisaatio on viimeisen kymmenen vuoden aikana käynyt läpi luonnollisen kasvuvaiheen, jonka seurauksena on syntynyt osittain mutkikaskin tietotekniikkakokonaisuus. Tämä kokonaisuus on jo nyt välttämätön ja jopa kriittinen kaupungin jokapäiväisen toiminnan kannalta. Salon kaupungin tietoteknistä ympäristöä ylläpidetään ja kehitetään sekä omin voimin että ostopalveluina. Talousosaston atk-osastolla on viisi henkilöä: atk päällikkö, kaksi atk - suunnittelijaa, operaattori ja atk assistentti. Kaupunkitekniikan osastolla on oma atk

4 3 suunnittelija. Lisäksi sosiaalitoimessa ja jokaisessa koulussa toimii oman toimensa ohella atk- vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu yleensä rutiiniluontoisten atk -tehtävien hoito. Edellä mainittujen henkilöresurssien lisäksi useassa toimipisteessä on ollut tapana käyttää atk- harjoittelijoita yleisten atk -tehtävien hoitamiseen. Käytännöksi on myös muodostunut toimintamalli, jossa joku toimipisteen työntekijä, henkilökohtaiseen aktiivisuuteen perustuen, on valikoitunut tietotekniseksi yhteyshenkilöksi Tietotekninen palvelutuotanto Tietotekninen palvelutuotanto voidaan jakaa useaan osa-alueeseen: sovellustukipalveluihin, työasema-, tulostus-, palvelin- ja tietoliikennepalveluihin sekä tietoturvapalveluihin. Omaa palvelutuotantoa on täydennetty muualta ostettuna palveluna silloin, kun tarvitaan kapeaa osaamisaluetta tai se henkilöriskitekijöiden takia on mielekästä. Atk-osaston roolina onkin toimia oman ja ostetun palvelun integraattorina. On myös todettava että tietotekninen palveluntarjonta toimii monen ristikkäisen muutospaineen keskellä: Asiakkaiden laatutietoisuus, kriittisyys ja odotukset palveluun kasvavat joka päivä Tietotekniikan nopeasta kehitystahdista johtuen toimintojen menestyksellinen hoitaminen edellyttää henkilöstöltä valmiutta jatkuviin muutoksiin ja osaamisensa kehittämiseen. Linjauksien käytännön toimeenpano voimakkaasti laajentuvassa ympäristössä korkean tavoitetason saavuttamiseksi vaatii lähivuosina suuria ponnistuksia. Palvelutuotannon riskitekijöinä voidaan pitää teknisen viraston osittain eriytynyttä asemaa tietoteknisessä organisaatiossa (kuva 1 ja 2). Keskitetyn palvelutuotannon kaikki synergiaedut eivät ole nykyisellä mallilla mahdollisia. Kouluympäristön palvelutuotannossa on myös vajaus, jonka todellista suuruutta on kehittämishankkeiden keskeneräisyyden takia vaikea mitata.

5 A T K osaston palvelutuotanto sosiaalitoimi tekninen toimi muut kouluympäristö sosiaalitoimi teknisen viraston atk-suunnittelija koulujen atk yhteyshenkilöt kuva 2. Palvelutuotannon jakautuminen tietoteknisen organisaation kesken Palvelimet Verkon fyysinen keskus sekä suurin osa palvelinlaitteista sijaitsee Salon kaupungin vuokraamassa laitetilassa. Laitetila täyttää yleiset palvelinlaitetiloilta vaadittavat suositukset turvariskien ja teknisten varmuustoimintojen suhteen. Hallintokäytössä olevien palvelinlaitteistojen selkärankana toimii Windows 2003 Active Directory hakemistorakenne, joka on toteutettu niin, että ympäristöön voidaan liittää helposti uusia palveluita ja toimialueita. Active directory ympäristö ja suuri osa palveluista on jaettu Someron kaupungin ja Perttelin kunnan kanssa, kuitenkin niin, että kaikilla tahoilla on oma eriytetty alueensa. Tällä hetkellä yhteisinä palveluina on tarjolla: sähköposti, selainsähköposti, laitteiden ja ohjelmistojen inventointi / jakelujärjestelmä, palvelinten ylläpitojärjestelmä, dokumenttien hallintajärjestelmä, roskapostinsuodatuspalvelu sekä mobiilipostijärjestelmä. Seudullisen Datacenterin tarkempi kuvaus on tämän dokumentin erillisenä liitteenä. Datan tallennustilana toimii levyjärjestelmä, jota tilantarpeen kasvaessa on täydennetty lisälevyhyllyillä ja lisätallennustilalla. Salon kaupungin omistama levyjärjestelmä sisältää myös Someron ja Perttelin sähköpostilaatikot. Laitteistot on hankittu 36 kk vuokrasopimuksilla ja ne kaikki täyttävät vikasieto-ominaisuuksiltaan vaativan tietoteknisen käytön asettamat tarpeet. Jaetun ympäristön palveluista sähköpostia ja juurikirjautumispalvelimia valvotaan myös ulkoisen tahon toimesta. Käytettävä tietotekninen palvelu voi tulla monesta eri lähteestä. Osa palveluista on itse toteutettuja, osa seudullisia ja osa toimii suojattuna julkisen internetin läpi. Tekniikka ei

6 5 enää nykypäivänä aseta palveluntarjoajalle fyysisiä sijaintipaikkavaatimuksia. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tietoteknisen kuntayhteistyön eri puolella Suomea oleville kunnille. kuva 3. Tietoteknisten palveluiden lähteet Työasemat Uudet työasemat, sekä hallinto että kouluympäristöön, hankitaan standardimikro - konseptia hyväksikäyttäen. Leasing laitteiden osalta elinkaari toteutuu suunnitelmallisesti kolmevuotisena poistoprosessiin asti, mutta ostettujen laitteistojen käytöstä poistamiseksi ei ole tehty keskitettyä ja vakioitua prosessia. Koneiden lukumäärä Käyttäjätunnukset Sosiaalivirasto 98 Sosiaalivirasto 260 Tekninenvirasto 136 Tekninenvirasto 123 Oppilasverkko 500 Oppilasverkko 150 Muut 445 Muut kuva 4. tukihenkilöalueittan jaetut laitemäärät (2004)

7 6 Kansalaisopisto 6 Keskushallinto 64 Kirjastotoimi 41 Koulutoimi 153 Kulttuuritoimi 12 Kuluttajaneuvonta 1 Liikuntatoimi 13 Maaseututoimi 1 Musiikkiopisto 7 Nuorisotoimi 13 Rakennusvalvonta 11 Sosiaalitoimi 99 Tekninen toimi 136 Muut 119 yhteensä 676 kuva 5. toimistotyöasemien toimipistekohtaiset määrät (2004) Kouluympäristö Kouluympäristön verkkoinfrastruktuuri on yhtenäinen hallintoverkon kanssa ja on esitelty tarkemmin verkkoympäristön nykytila-analyysin yhteydessä. Sovellus- ja laitetukipalvelut sen sijaan on jaettu kahden tahon kesken. Atk - osaston henkilöresursseista atk assistentti on pääsääntöisesti suunnattu kouluverkon tukitoimia varten. Lisäksi jokaisella koululla on erikseen asetettu atk - vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu omien toimien ohella myös oman toimipisteen tukitoimia. Tuntimäärät vaihtelevat kouluittain, keskiarvon ollessa kaksi tuntia viikossa. Tukitehtävät voidaan jakaa tekniseen, sovellus- ja pedagogiseen tukeen. Vuoden 2004 alussa kouluympäristön kehittämishankkeen yhteydessä perustettiin epävirallinen atk ydinryhmä, joka koostuu ala-asteen, yläasteen, lukioiden, erityisopetuksen, atk-osaston ja kouluviraston edustajasta. Ryhmän tehtävänä on toimia kouluympäristön suositusten tekijänä sekä informaatiokanavana opettajien, rehtoreiden, kouluviraston ja atk osaston välillä. KOULUVIRASTO RAHATOIMISTO ATK-OSASTO ATK-ASSISTENTTI ATK- YDINRYHMÄ KOULUJEN REHTORIT KOULUJEN ATK- VASTAAVAT KOULUJEN OPETTAJAT JA OPPILAAT kuva 6. atk ydinryhmän asemointi (2004)

8 7 Opetusministeriö asetti 1999 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia suunnitelman toteuttamista varten ohjausryhmän ja toimeenpano-organisaation. Siihen kuuluvan Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmän yhtenä tavoitteena on seurata laite- ja verkkoympäristöihin liittyvien resurssien jakaantumista valtakunnallisesti, alueellisesti ja oppilaitosyksiköittäin. Tietokoneiden lukumäärä Salon kaupungin kouluympäristössä on hieman parempi kuin Suomen keskiarvo. Peruskoulun osalta ylitetään jopa ohjausryhmän suositusarvot. Lukioiden osalta tilanne on keskiarvoa parempi, mutta laitteiden määrissä jäädään ohjausryhmän tavoitearvoista. Tätä kirjoitettaessa on kuitenkin jo tiedossa tilanteen parantuminen syksyllä 2005 käyttöönotettavan Salon lukion laitehankintojen yhteydessä. oppilaita / työasema Ohjausryhmän suositus Suomen keskiarvo Salon toteutuma ala-asteet ,02 yläasteet ,42 erityisopetus - 5 2,81 lukiot ,49 kuva 7. Oppilas / työasema salon kouluympäristössä (2004) Oppilas/työasema 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 4,5 8,1 3,5 11,6 9,4 0,0 9,9 4,2 6,3 7,3 7,4 7,9 7,6 2,9 0,6 3,8 Hakastaro Meritalo Anjala Sirkkula Pajula Ollikkala Tupuri Keskusta Karjaskylä Alhainen Aikuislukio Laurilu Hermannilu Moisio Lauriya Hermanniya oppilas/työasema kuva 8. Oppilas / työasema jakauma salon kouluympäristössä (2004)

9 8 Suosituksen mukaan yli kuusi vuotta vanhojen koneiden osuus tulisi olla 0 %. Koko suomen tasolla tästä tavoitteesta jäädään reilusti. Salon tilanne on keskiarvoa parempi. Keskiarvoa heikentää muutamien yksittäisten oppilaitosten laitteistotilanne. Suosituksen mukaan neljännes konekannasta tulisi vaihtaa joka vuosi. Tämä tarkoittaisi vuosittaista 150 kappaleen laitehankintaa. Viime vuosina uusia laitteita on hankittu kappaleen vuosivauhdilla. vanhojen työasemien Ohjausryhmän suositus Suomen keskiarvo Salon toteutuma osuus (> 6vuotta) Peruskoulut 0 % 63 % 23,4 % Erityisopetus 0 % 63 % 4,6 % Lukiot 0 % 54 % 12,7 % kuva 9. Vanhojen työasemien osuus kokonaislaitemäärästä (0%=paras, 100%=huonoin) TYÖASEMAT Oppilas uudet vanhat lkm XP / W2K NT / -95/-98 Hermanniya Lauriya Moisio Hermannilu Laurilu Alhainen Karjaskylä Keskusta Tupuri Ollikkala Pajula Sirkkula Anjala 7 7 Meritalo Hakastaro kuva 10. Laitteiden jakautuminen Salon kouluympäristön sisällä (2004) Suosituksen mukaan tietokoneiden määrä yhtä tukihenkilötyövuotta kohden pitäisi olla maksimissaan 50. Tutkimuksessa tukipalvelutoimi jaetaan teknisen tukeen ja pedagogiseen tukeen. Salon kaupungin kouluympäristössä tekninen tukitoimi on tullut lähinnä atk osastolta ja pedagoginen tuki koulun atk - yhteyshenkilöltä. Rajanveto ei kuitenkaan ole käytännössä näin selvää, vaan tilanteeseen vaikuttaa myös osatoimisten henkilöiden oma aktiivisuus ja pätevyys. Eriteltyjä pedagogisen tuen tuntimääriä ei ole määritelty.

10 9 Teknisen tukitoimen osalta henkilöresurssi / konemäärä ei kuitenkaan kerro totuutta. Vähintään yhtä merkittävää on työasemien toimintaympäristön tila, vakiointiaste, ulkoistettujen palveluiden määrä, ympäristön automatisointi, palveluprosessien tila ja ympäristön suunnitteluun / kehittämiseen asetetut resurssit. Myös tukitoimien hoitamiseen vaadittava osaaminen voidaan jakaa kahteen osaan. Pedagogisena tukena toimiminen edellyttää tieto- ja viestintätekniikan koulutusta. Teknisen tukitoimen hoitaminen edellyttää tietoteknisen koulutuksen lisäksi teknisen ympäristön prosessien kehittämiseen, vakiointiin ja suunnitteluun liittyviä osa-alueita. Koneita / tietotekninen henkilötyövuosi Ohjausryhmän suositus Suomen keskiarvo Salon toteutuma max 50 1 % kouluista < 50 noin 334 konetta / tietotekninen 4 % kouluista < 100 henkilötyövuosi 18 % kouluista < % kouluista < % kouluista > 300 kuva 11. Tukipalveluiden saatavuus kouluympäristössä (2004) Tietoliikenneverkko Tietoliikenneverkko aktiivilaitteineen toimii kaupungin tietojärjestelmien verisuonistona kuljettaen tarvittavan datan toimipisteiden ja palvelintilojen välillä. Lähiverkon toteutusvaihtoehtoja on useita ja käytettävä ratkaisu perustuukin aina kohteen tarpeiden, kriittisyyden ja kustannustehokkuuden mukaisiin vaatimuksiin. Olemassa olevan kuituverkon karkean tason kuvaus on dokumentin erillisellä liitteellä Palomuuri Palvelinosiossa kuvatussa seudullisessa datacenterissä sijaitsee Shorewall - palomuuriohjelmistolla varustettu Foobar Linux -palvelinpari, joka toimii Salon kaupungin dataliikenteen porttina ulos ja sisäänpäin kulkeville yhteyksille. Palomuurin ylläpito on erityisosaamista vaativana annettu ulkoisen toimijan hoidettavaksi. Ylläpito sisältää päivitysten asentamisen ja muun ohjelmistohuollon. Teknisenä ratkaisuna palomuuri tarjoaa suositusten mukaisen vikasietoisen suojan monipuolisine raportointimahdollisuksineen. Ulkoistaminen on myös tuonut mukanaan riippuvuuden ulkoisesta palveluntarjoajasta, mitä pyritään oman organisaation perusosaamistasoa kasvattamalla mahdollisuuksien mukaan pienentämään Rakennusten välinen kaapelointi Lähiverkon runkoyhteydet on toteutettu pääasiassa vuokratuilla valokuituyhteyksillä. Fyysinen kaapelointi on suoritettu sähköyhtiön tai paikallisen puhelinyhtiön toimesta. Uudisrakennuksiin ja remontointikohteisiin on myös mahdollisuuksien mukaan myös pyritty asentamaan kaupungin omia johdotuksia.

11 10 Vaihtoehtoisena toteutustapana niihin kohteisiin, joihin valokuitu ei yllä tai se ei ole taloudellisesti järkevää, käytetään DSL tekniikkaa. Näissä tapauksissa siirtotienä ovat perinteiset kupariset parikaapelit eli puhelintilaajajohdot. Uutena ratkaisumahdollisuutena runkoverkon laajennustarpeisiin on tullut myös langaton verkkotekniikka. Toistaiseksi sen käyttö on vielä vähäistä ja toteutetut kohteet ovat kriittisyydeltään pieniä. KUITUYHTEYS M LANGATON VERKKO M VDSL 10 M SHDSL 2 M Internet ADSL 0,2 1 M kuva 12. Verkon yhteysvaihtoehdot Rakennusten sisäinen kaapelointi Kaupungin sisäiset ATK-verkot on toteutettu yleisimmin parikaapeleilla, joissa on rakenteellisesti neljä johdinparia. Kaapelointitehtävä on toteutuskohtaisesti tilattu sähköurakointipalveluita tarjoavilta yrityksiltä. Johdotukseen on yleisimmin käytetty ns. suojamaattomia kaapeleita. Ratkaisua voidaan käyttää Ethernet protokollissa 100 BaseT ja 1000 BaseT,

12 11 maksimisiirtonopeuden ollessa tällöin 1000 Mbit/s. Kyseinen nopeus vastaa tämän hetken ja lähitulevaisuuden siirtokapasiteettitarpeita Suunnittelu Verkkoympäristön suunnittelu ja laitehankinnat on keskitetty atk - osaston tehtäväksi. Ratkaisuissa on tärkeää ottaa huomioon yhteensopivuus olemassa olevan ympäristön kanssa. Ympäristön kokonaishallinta on tällöin erityisen suuressa asemassa. Tavoitteena on koko kaupungin verkon tasapuolinen ja kustannustehokas kehittäminen. Suunnittelua haittaavana ajoittain esiintyvänä ongelmana on ollut se, että verkotettavien saneeraus- ja uudisrakennuskohteiden suunnitteluvaiheessa ei ole mielletty atk - osaston roolia riittävän tärkeäksi. Verkkoratkaisujen suunnitteluvaiheen olisi parasta käynnistyä jo silloin kun rakennusratkaisut ovat vielä piirustuslaudalla. 1.3 Keskeisimmät käyttöalueet Tietotekniikkaa käyttää tällä hetkellä työssään noin 1200 henkilöä. Jos mukaan lasketaan myös kaupungin palveluita käyttävät ihmiset ja koulujen oppilaat, on lukumäärä arviolta kymmenkertainen. Käyttäjät muodostavat useita toisistaan poikkeavia käyttäjäryhmiä. Keskeisimpinä tehtävinä tällä hetkellä on erilaisten sisäisten hallintotehtävien tukeminen, palveluprosessien tehostaminen, informaatiokanavana oleminen sekä koulujen didaktinen toiminta. Erilaisia tietojärjestelmiä on käytössä yli sata. Ne poikkeavat laajuudeltaan yhden käyttäjän tietokannasta kaikkia käyttäjiä palvelevaan tietojärjestelmään. Tarkkoja kuvauksia tietojärjestelmistä, niiden toimittajista ja vastuuhenkilöistä ei tällä hetkellä ole dokumentoituna. 1.4 Meneillään olevat kehittämishankkeet Kouluympäristön hakemistorakenne Fyysistä verkkoinfrastruktuuria lukuun ottamatta kouluympäristö voidaan jakaa kahteen eri toiminta-alueeseen: hallinto- ja oppilasympäristöön. Edellä mainitut alueet ovat tietoturvasyistä eriytetty toisistaan. Hallintoympäristön tietotekniikkaa hyödyntävät ydinprosessit ovat pääasiassa erinäisiä kaupungin hallinnollisen palvelutuotannon tukitoimia. Kouluympäristössä tietotekniikan ydintehtävänä on opetuksen tukeminen. Oppilasympäristössä työskentelevän opettajakunnan toiminnassa hallinnollisilla toimilla on kuitenkin myös suuri rooli. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että osa verkkoon tarjottavista palveluista täytyy myös kahdentaa. Vuonna suoritettiin hallintoalueen osalta suuri hyppäys muutosta ja hallittavuutta tukevaan Active Directory hakemistorakenteeseen. Samalla aloitettiin voimakas palvelinympäristön konsolidointi. Migraatiovaiheen valmistuessa 2003 oli tilanne, jossa ympäristöjen palveluntarjonta ja toimivuus oli eritasoista. Tämä on heijastunut myös toimivuuteen ja vikamääriin, jotka huipentuivat syksyn 2004 tukitapauspiikkiin.

13 12 Kouluympäristön siirtäminen active directory järjestelmään aloitettiin vuoden 2004 alussa ja on tätä kirjoitettaessa rakenteellisesti suurimmilta osin suoritettu. Seuraava vaihe vielä meneillään olevassa kehittämishankkeessa on palvelujen siirtäminen / kehittäminen hakemistorakenteen päälle. Siirtämisessä käytetään soveltuvilta osilta hallintoverkon olemassa olevia palveluita (esim. virustorjunta) ja muilta osin kouluympäristöön rakennetaan hallintoverkkoa vastaavat toiminnot (esim. kotihakemistot). Kehittämishankkeen on suunniteltu valmistuvan perusrakenteen osalta hallintoverkon tasolle vuoden 2005 aikana. Kouluympäristön nykytilan esittelyssä esille tullut tietokonelaitteistojen vaihteleva laatutaso ja vakioimattomuus estävät kuitenkin vielä tällä hetkellä tason nostamisen hallintoympäristöä vastaavaksi. Ratkaisu tähän ongelmaan on esitelty atk-laitteiden vakiointihankkeen yhteydessä. EDUSALO Kirjautumispalvelin 1 WIN 2003 Sovelluspalvelin 1 WIN 2000 ville ja otto (virustorjunta) Tiedostopalvelin 1 WIN 2003 (voisi olla erikseen) Tulostuspalvelin 1 WIN 2003 (voisi olla erikseen) Keskitetty varmuuskopiointi (tulevaisuudessa) Kirjautumispalvelin 2 WIN 2003 Tiedostopalvelin WIN 2000 Tiedostopalvelin WIN 2000 kuva 13. Kouluympäristön kehittämishankkeen palveluperiaate (2003) Kouluympäristön atk-laitteiden vakiointihanke Kuten kouluympäristön nykytila-analyysissä on kuvattu, on kouluympäristön laitteiden hankintaprosessi ollut vakioituna prosessina määrittelemätön ja näin ollen tapauskohtaisesti vaihteleva. Tämän seurauksena on ollut laitekannan rikkonaisuus, vakioitujen tukitoimien puutteellisuus ja yleensäkin epätietoisuus suositeltavista toimintatavoista. Perinteisen ajattelutavan mukaan tietoteknisten laitteiden hankinta käsittää vain laitteen oston. Laajemmin ajateltuna ajanjakso tarpeen syntymisestä ja kartoittamisesta laitteen asentamiseen pitää sisällään useita eriteltäviä osioita.

14 13 Vuoden 2004 lopulla rahatoimisto kilpailutti yhdessä kouluviraston kanssa kouluympäristön hankintaprosessin osa-alueet. Prosessissa painotettiin erityisesti vakiointia ja laitteiden pitkiä elinkaariominaisuuksia. Tämän johdosta on oletettavissa, että kouluympäristön laitteistot vähitellen vakioituvat ja mahdollistavat synergiaedut. Päätöksen positiiviset vaikutukset näkyvät kuitenkin voimakkaimmin vasta usean vuoden kuluttua, sillä laitteistojen vaihtotiheys on noin viisikymmentä laitetta vuodessa. Rakennettava keskuslukio laitehankintoineen lisää synergiamahdollisuuksia, josta oletettavasti on hyötyä myös muualla kouluympäristössä. 4. Laitetoimitus kuva 14. Hankintaprosessin tieto ja materiaalivirrat Helpdesk tietojärjestelmä Virheitä ennaltaehkäisevä suunnittelu tietokoneiden tukitoiminnassa on tukiprosessin keskeinen tavoite. Tämä vaatii onnistuakseen tietojärjestelmän, josta on keskitetysti saatavissa eriytettyjä tukitehtäväraportteja. Muodostuva tietokanta on myös pohjana tietoteknisten kustannusten analysoinnissa, kustannusten jaossa sekä koulutussuunnittelussa. Tukitoimien yhteydessä kertyvää tietokantaa voidaan myös käyttää ongelmanratkaisupankkina, joka nopeuttaa uusien työtekijöiden perehdyttämistä sekä pienentää henkilöriskiä.

15 14 Helpdesk tietojärjestelmän ominaisuuksien testaukset alkavat vuoden 2005 alusta. Lähtökohtana on helppokäyttöisyys ja soveltuvuus olemassa olevaan ympäristöön. Onnistuessaan testaukset johtavat ratkaisulähtöiseen tarjouspyyntöön, järjestelmän hankintaan, käyttökoulutukseen ja käyttöönottoon Inventointi ja keskitetty asennus Yhtenä osana seudullista palvelinalustaa on laitteiden ja sovellusten inventointi ja asennusjärjestelmä SMS (system management server). Järjestelmän avulla voidaan nopeuttaa laitteiden ja sovellusten käyttöönottoprosessia ja myös saada reaaliaikaista tietoa koko kaupungin laite- ja sovelluskannasta. Käyttöönottoon vaaditaan palvelimen sovellusversion päivitys-, järjestelmä- ja käyttöoikeusmäärittely sekä toimintakoulutus kaikille järjestelmää tulevaisuudessa käyttävälle. Suunniteltu käyttöönotto tapahtuu vuoden 2005 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Järjestelmä otetaan samanaikaisesti käyttöön myös Someron kaupungin tietohallinto-osastolla ja Perttelissä Esityslistojen ja pöytäkirjojen sähköistäminen Valtuustoaloitteesta liikkeelle lähtenyt luottamushenkilöiden sähköiset palvelut hanke pyrkii tarjoamaan päättäjille pääsyn päätöksenteossa tärkeän informaation lähteille. Tavoitteena on rakentaa extranet -tyyppinen alusta, jonne kaupunginvaltuutetuille hyödyllinen tietovaranto annetaan tarjolle. Vuoden 2005 aikana kaupunginhallituksen pöytäkunta saa esityslistat ja pöytäkirjat sähköisenä perinteisen paperiaineiston rinnalla. Toisessa vaiheessa järjestelmä laajennetaan koskemaan myös lautakuntia. Vuoteen 2008 mennessä tavoitteena on sähköinen toimisto eli koko valmisteluprosessin sähköistäminen Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Koko sosiaalisektoria koskeva tietojärjestelmäuudistus on ollut meneillään vuoden 2004 alusta lähtien. Migraatio on edennyt pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta suunnitellun aikataulun mukaisesti, mutta hankkeen laajuudesta ja osa-alueiden lukumäärästä johtuen, se tulee ulottumaan todennäköisesti vuoteen 2006 asti. Tietojärjestelmässä on käytetty hyväksi seudullisia yhteistyömahdollisuuksia, tosin etenkin tietokanta-alustan osalta seudullisia konsolidointitoimenpiteitä saatetaan vielä tehdä. Päätökset mahdollisista muutoksista tehdään ajankohdan mahdollisuudet ja yleistilanne huomioonottaen Dokumenttienhallinta Aiemmin kuvattu valtuutettujen sähköiset palvelut hanke rakentuu osaltaan keskitetyn dokumenttienhallintajärjestelmän (SPS) toimintoihin nojautuen. Palvelu mahdollistaa sähköisessä muodossa olevien dokumenttien tallentamisen ja jakelun järjestelmän käyttäjien

16 15 kesken. Strategiaa kirjoitettaessa vireillä olevia järjestelmän käyttöönottosuunnitelmia on keskitetyn valokuvapankin, sisäisen puhelinluettelon ja intranet palvelun osalta. Toteutuessaan edellä mainitut kohteet vaativat implementointivaiheessa käyttäjäkoulutusta ja tarjoavat mahdollisuuden prosessien kehittämiseen. Dokumenttienhallinnan laajempi käyttöönotto ajoittuu todennäköisesti vuoteen 2006 ja on todennäköisesti osana toimialuekohtaisten strategioiden lisäksi myös tämän dokumentin ensimmäisessä päivitysversiossa Taloudenohjauksen ja henkilöstöhallinnon seudullisen järjestelmän kehittäminen Salon kaupungin taloushallinnon henkilöstö on osallistunut työryhmiin, joissa on määritelty taloushallinnon prosessien nykytila ja tuleville järjestelmille asetettavat vaatimukset. Kaupungin taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmiä on pidetty ajan tasalla, joitakin osajärjestelmiä lukuun ottamatta, päivittämällä ne uusiin versioihin. Nykyisten taloushallinnon ohjelmien elinkaari kestää järjestelmätoimittajan mukaan vuoteen Järjestelmien vaihtaminen aikaisemminkin on perusteltua jos ratkaisut ovat seudullisesti yhteensopivia ja hankinnalla saavutetaan taloudellisia sekä toiminnallisia etuja. Valmistelutyö on kehityskeskuksen kuntapalveluasiantuntijoiden vetämää ja on Salon kaupungin edun mukaista olla siinä mukana. Yhteisten järjestelmien käyttöönotto ei edellytä kunnissa organisaatiomuutoksia. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Salon kaupunki - on edelleen mukana seudullisten taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmien valmistelutyössä. - liittyy seudullisiin talouden ohjauksen ja henkilöstöhallintojärjestelmiin vuoden 2006 alusta tai yhteisesti sovittuna muuna myöhempänä ajankohtana - antaa kehittämiskeskuksen tehtäväksi kilpailuttaa talouden ohjauksen ja henkilöstöhallintojärjestelmät - antaa kehittämiskeskuksen tehtäväksi kilpailuttaa järjestelmien ylläpitopalvelut, jos tätä ei sovita järjestelmätoimittajan kanssa - on nimennyt talousjohtaja Seppo Juntin ja kirjanpidonesimies Eila Katajan edustajiksi taloudenohjauksen ohjausryhmään ja henkilöstöpäällikkö Petri Alaluusuan sekä suunnittelupäällikkö Kauko Lindholmin henkilöstöhallinnon ohjelmien hankintaa ja käyttöönottoa valmistelevaan ohjausryhmään. - antaa ohjausryhmän tehtäväksi valmistella kuntien välisen kustannusjaon ja päättää yksityiskohtaisemmasta käyttöönottoaikataulusta Seudullinen sähköisten palveluiden kehittämishanke Vuonna 2002 Salon seudun kunnat ja kuntayhtymät solmivat yhteistyösopimuksen seudullisten sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Käynnistys tapahtui osaksi EU - rahoitteisena ja toiminnan vakiinnuttua sitä on jatkettu kehittämiskeskuksessa osana aluekeskusohjelmaa. Seudullisia palvelujärjestelmiä tuotetaan toimialoittain. Palveluprosessien

17 16 kehittämisen rinnalla kehitetään myös yhteneviä teknisiä ratkaisuja. Yhtenäistämällä ja keskittämällä voidaan toteuttaa helpommin ylläpidettäviä yhdenmukaisia työmenetelmiä ja -välineitä. Ensimmäisenä toteutettu kirjastotietojärjestelmä -hanke on mahdollistanut seudullisen kirjastokortin käyttöönoton mukana olevien kymmenen kunnan kirjastoissa. Tätä kirjoitettaessa meneillään oleva merkittävä kehityskohde on seudullisen alueverkon kilpailutus. Seudullisten sähköisten palvelujen kehittämishankkeen tarkempi esittely löytyy osoitteesta:

18 17 V I S I O Salon kaupungin tietotekninen ympäristö tukee kaupunkikonsernin johtamista ja palvelujen tuottamista, turvaa päätöksenteon edellytykset, palvelujen tehokkuuden, taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ajantasaisin ja luotettavin tiedoin. Tavoitetila Kaupungin työntekijällä on käytössään kustannustehokas, tietoturvallinen, työtehtävien suorittamista helpottava ja tarkoituksenmukainen tietotekninen ympäristö. 2. Kaupungin henkilöstö osaa hyödyntää töissään tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. 3. Tietotekninen ympäristö tarjoaa tukitoimien lisäksi toimintoja tehostavia palveluita ja välineitä henkilöstön käytettäväksi. 4. Laitteistot ja tietojärjestelmät mahdollistavat sosiaali- ja terveystoimessa saumattoman hoitoketjun periaatteen toteuttamisen. 5. Kaupunki käyttää soveltuvilta osin hyväkseen seutuyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet tietojärjestelmien hankinnassa, ylläpidossa ja käytössä. 6. Luottamushenkilöille tarjotaan luottamustehtävien hoitamiseen tarvittavat verkkopalvelut ja laitteistot.

19 18 7. Asiointi kaupungin hallinnon ja palvelutuottajien kanssa on tietoturvallista. 8. Kaupunki tarjoaa perinteisten asiointi- ja tiedotuspalveluiden lisäksi tietoverkkopalveluita (hakemus, lupa, ilmoitus, varaus). 9. Laitteistot ja järjestelmät ovat kestävän kehityksen periaatteen mukaisia. 10. Opetustoimessa olevat laitteistot ja tietojärjestelmät takaavat kaikille opiskelijoille monipuolisen, tasa-arvoisen ja ajanmukaisen oppimisympäristön.

20 19 Tavoitteiden kriittiset menestystekijät: 1. Toimialakohtaisten tietoteknisten strategioiden luonti ja ylläpitäminen. Kaupungin toimialojen ja tietoteknisen kehittämisen tavoitteet ovat yhteneväiset. Yhteisenä tavoitteena on palveluiden parantaminen ja turvaaminen sekä tuottavuuden ja laadun kohottaminen. Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi on etsittävä yhdessä toimialueiden vastuuhenkilöiden ja strategiasta vastuussa olevien kanssa. Näkökohdat yhdistämällä varmistetaan toimialakohtaisen hyödyn lisäksi se, että ratkaisut noudattavat koko kaupungin tietoteknisiä linjauksia. Samalla turvataan kaupungin hallinnossa syntyvän tiedon hyödynnettävyys läpi koko kaupunkikonsernin. Laajoissa kehityshankkeissa on voitava tehdä useampivuotisia resursointipäätöksiä. Oman lisänsä toimialakohtaiseen suunnitteluun tuo kaupunkikonsernin eri osien kehityshankkeiden erilaisuus ja eriaikaisuus. Kehittämisessä tulee ottaa huomioon mahdolliset tulevat koko kaupungin tarpeet. Tavoitetaso 2008 Toimialoilla on oma kaupungin yleisiä linjoja noudattava ja tietotekniikan mahdollisuuksia hyödyntävä kehityssuunnitelma. Arviointikriteeri Toimialakohtainen kehityssuunnitelma 2. Atk osaston suositukset ohjaavat laitteistojen ja sovellusten hankintaa, käyttöä sekä tietoteknistä toimintaa. Yhteiset menettelytavat, ohjeet, standardit ja suositukset ovat keinoja, joilla tietotekninen ympäristö saadaan pidettyä kustannustehokkaasti toimintakunnossa. Toiminnan lähtökohtana ovat useat tutkimukset, joiden mukaan vakiointi, keskitetty toiminta ja pitkät elinkaariominaisuudet tuottavat kokonaistaloudellisesti parhaan lopputuloksen. Laite ja sovellushankinnoissa pyritään volyymihintaetujen lisäksi saavuttamaan yhtenäisen ympäristön mukanaan tuomia koulutus-, tukitoimi- ym. synergiaetuja. Tavoitetaso 2008 Laitteiden hankintaan on kehitetty sähköinen palveluprosessi, joka helpottaa ja var- Arviointikriteeri Laitehankintaprosessi

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Seuraavassa konkretisoidaan palvelualuetarkkuudella toiminnallista vastuunjakoa toimittajan ja tilaajan välillä. 1. HelpDesk-palvelu Tietopalveluiden tuottama käyttäjätuki

Lisätiedot

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Esityksen kulku Esittely ja taustaa Virtualisoinnin vaiheet ja käyttöhuomiot Laitteistot ja yhteenveto Kankaanpää: 12 136 asukasta

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu?

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu? Opetuksen ict -palveluverkko Seudullinen ratkaisu? 1 Opetustoimialan visio Seudullisessa tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön suunnitelmassa ( v. 2012) linjataan seudullisesta tavoitetilasta seuraavaa:

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

KUUMA-ICT:n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6

KUUMA-ICT:n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6 :n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6 13.4.2016 Käytettyjen lyhennysten selvitykset: R = responsible (vastuullinen) - R-toimija suorittaa annetun tehtävän - jokaisella tehtävällä on ainakin

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan seutukunnallinen tietohallinto

Etelä-Pirkanmaan seutukunnallinen tietohallinto Etelä-Pirkanmaan seutukunnallinen Tampere, 11.5.2004 Esityksen sisältö Taustaa seudulliselle tietohallinnolle Etelä-Pirkanmaan tieto- / seutuverkko Nykyiset tietoverkon käyttökohteet Tietohallintoyhteistyö

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää Antti Turunen ICT-asiantuntija Perustietoa Peruskouluja 6 Toimipisteitä 7 Lukio Oppilasmäärät Perusopetuksessa n.1900 oppilasta Lukiossa n. 470 opiskelijaa

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) 1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Decens - Sujuvaa yhteistyötä Decens on ICT palvelutoimittaja Perustettu vuonna 2008 Päätoimipaikka on Tampere Yrityksessä työskentelee n. 70 henkilöä Toimipisteet:

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä hallinnon että opetuksen käytön näkökulmasta. Hallinnon

Lisätiedot

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 1 Oulun Kuntalaisportaali Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 2 Agenda Palveleva ja avoin tietoyhteiskunta Oulun Kaupungin tietohallinnon strategia palvelevaan avoimeen

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Ilkka Lyytikäinen Riku Honkanen Tietopalvelut SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Lähtökohta Tieto siiloutunut sähköpostikansiot ja -liitteet levyhakemistot

Lisätiedot

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus 1. Tampereen seutukunta 2. Volyymit 3. Miksi hankkia yhdessä 4. Seudullinen tietohallintoyhteistyö

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä Ari Saloranta 09.09.2004 datatiimi - Tietojenkäsittely Päijät-Hämeen suurin tietotekniikan yrityskouluttaja Yrityksen henkilöstökoulutus

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Hallinto ja tukipalvelut : Vaikuttavuus ja palvelukyky : Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Toteutuminen

Hallinto ja tukipalvelut : Vaikuttavuus ja palvelukyky : Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Toteutuminen Hallinto ja tukipalvelut : Vaikuttavuus ja palvelukyky : Seutuyhteistyö Valmistuvat selvitykset ja toimenpiteet PARAS-hanke - puitelain seudullisten tavoitteiden edistäminen (lukion ja toisen asteen hanke,

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki Tietoturva tiedon varastoinnissa 1 Sisällysluettelo Miksi Tietoturvaa? Tietoturva vrs. Tietosuoja Uhkia Tietoturvan osa-alueet

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Tiedostojen jakaminen turvallisesti

Tiedostojen jakaminen turvallisesti Tiedostojen jakaminen turvallisesti Taustaa Tiedostojen jakaminen sähköisesti (File Sharing) on ollut joissakin organisaatioissa ongelmallista hallita. Jaettaviksi halutut viestit ovat liitetiedostoineen

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Toimintaohjeistus. Tietoturvallisuusohjeistus TIETOTURVASUUNNITELMAT

Toimintaohjeistus. Tietoturvallisuusohjeistus TIETOTURVASUUNNITELMAT TIETOTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Opettaja: Tuija Kyrölä 040-5455465 tuija.kyrola@kolumbus.fi Toimintaohjeistus Tietoturvallisuusohjeistus I-TASO II-TASO III-TASO Ylin johto hyväksyy Konsernihallinto valmistelee

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Porilainen tapa toimia

Porilainen tapa toimia Porilainen tapa toimia Asukkaita 83 292 (31.12.2012) 11. suurin Pinta-ala 820km 2 107. suurin Päivähoidossa lapsia: 3061 Peruskoulun oppilaita: 7082 Lukio tutkintoon opiskelevia: 1504 Opettajia: 702 (+22

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja

Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja Lyhyesti: Suomessa ja Baltiassa Liikevaihto 29,25 (noin 50) milj. Euroa Henkilöstöä Suomessa 46 (115) Juuret vuonna 1989 perustetussa Santa Monica

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Unto Kariniemi, Johtava konsultti, Talent Vectia Kuntamarkkinat 11.9.2013 Huone 4.12, klo 15:30 15:50

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012. Jukka Ehto tietohallintopäällikkö

JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012. Jukka Ehto tietohallintopäällikkö JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012 Jukka Ehto tietohallintopäällikkö Kankaanpään kaupunki Pohjois Satakunta n. 24 000 asukasta Tietohallinnon organisointi Kankaanpäässä tietohallintopäällikkö,

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot