power ABB Oy:n asiakaslehti

Transkriptio

1 power 3 14 ABB Oy:n asiakaslehti Älykkään sähkön Kalasatama Selkeä tuotannonohjausjärjestelmä tuo uutta potkua margariinitehtaalle 6 Bunge Finlandin Raision tehtaalla tuotantoa ohjaa cpmplus OEE Laivan tasavirtasähköverkko säästää polttoainetta ja huoltokustannuksia 16 Dina Starilla tehdyt mittaukset todistivat teorian oikeaksi Länsimetrosta rakennetaan maailman turvallisin metro 20 Valvontajärjestelmä ja savukaasunpoisto turvallisuuden takaajina

2 Pääkirjoitus 04 Nopeaa latausta Vantaalla Volkswagenilla Vantaalla sähköautot pikaladataan Terra 53 CT -pikalatausasemalla. 06 Margariinia täydellä teholla Bunge Raision margariinitehdas on ottanut käyttöön uuden cpmplus OEE -tuotannonohjausjärjestelmän. power 3 14 Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy YK:n ilmastopaneeli asetti marraskuussa tiukan tavoitteen: fossiilisista polttoaineista tulee päästä kokonaan eroon vuoteen 2100 mennessä. Suomen oma tavoite on olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Melko kovia tavoitteita vai ovatko sittenkään? Elämme valtavien ympäristöhaasteiden ja samalla historiallisen energiamurroksen aikaa. Maapallon tulevaisuuden turvaaminen edellyttää, että teemme asiat toisin kuin on ollut tapana. Insinöörityö synnyttää jatkuvasti uusia ratkaisuja, joilla ympäristöä voidaan säästää talouden tavoitteista tinkimättä. Asiat vain tehdään toisin. Hyvä esimerkki tästä on Helsingin Kalasatama, missä uusimmat älykkäät ratkaisut realisoituvat ihmisten, yritysten ja ympäristön hyväksi. Innovaatioita löytyy niin kiinteistöistä ja kodeista kuin infran perusrakenteista: sähköverkosta, lämmityksestä ja jäähdytyksestä, jätehuollosta ja liikenteestä. Kalasatama on kaupunkirakentamisen uusi standardi. ABB on mukana maailmaa muuttavissa projekteissa, joilla haetaan uutta lähestymistä energiankulutuksen leikkaamiseen ympäristön hyväksi. Meriliikenteessä tuloksena on polttoaineenkulutuksen, ympäristörasituksen ja käyttökustannusten pienentäminen. Tässä numerossa esittelemme laivojen tasavirtaratkaisun, joka leikkaa alusten polttoaineenkulutusta parhaimmillaan jopa 27 prosenttia. Askel kohti parempaa maailmaa on myös närpiöläisen kurkunviljelijän ratkaisu hyödyntää ABB:n muuntajan hukkalämpö kasvihuoneen lämmitykseen. Pieni askel ihmiskunnalle, suuri säästö kasvihuoneviljelijälle. Antoisia lukuhetkiä! ABB power 3 14 ABB:n asiakaslehti 31. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p , jaana.nikkari@fi.abb.com Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Jaana Laukkanen, Leena Munde, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Matti Vaattovaara, Antti Vuorivirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Paino: SP-Paino, 2014 Painosmäärä: ISSN: ABB power 3 14

3 Sisältö 20 Turvallinen metro Espoon Matinkylään matkaava länsimetro rakennetaan maailman turvallisimmaksi. 10 Suomen fiksuin kaupunginosa Helsingin Kalasataman älyverkkoratkaisut herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa. Uutiset 4 Uudenlainen robotti IRB robotti on näppärä ja tilaasäästävä robottimalliuutuus. 5 Älyverkkoa pilotoidaan Vaasassa Vaasassa pilotoidaan uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa. Asiantuntija 14 GIS-suurjännitekojeistot huoltoon Seppo Lehdolla on yli 25 vuoden kokemus GIS-huolloista. Kestävä kehitys 19 Kurkkuja energiatehokkaasti Närpiöläisessä kasvihuoneessa kurkut kasvavat osin hukkalämmön avulla. Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi slidesharemerkillä merkityt jutut esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/abbsuomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut. ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi Mitä ihmettä 23 Nippuside sopii kaikkialle Thomas & Bettsin kehittämä nippuside sopii käyttöön kuin käyttöön formula-autoista saunavihdan tekoon. ABB power

4 Uutiset Kompakti robottiuutuus ABB on esitellyt uuden pienten teollisuusrobottien mallisarjan, joka on suunniteltu erityisesti materiaalinkäsittelyn ja työstötekniikan sovelluksiin. Liikkuvuutensa ja pienen kokonsa ansiosta IRB robotti mahdollistaa robottisolussa jopa 15 prosentin tilansäästön ja 10 prosenttia nopeamman työkierron aiempiin malleihin verrattuna. IRB robotin muotoilu on erittäin kompakti. Uutena ominaisuutena robotin kakkosakseli on suoraan ykkösakselin yläpuolella, mikä lisää ulottuvuutta ja mahdollistaa työkappaleen käsittelyn hyvin lähellä robottia. Sähkö-, signaali- ja paineilmakytkennät voidaan tilan säästämiseksi sijoittaa myös robotin jalustan pohjaan. IRB malli on saatavana kahtena versiona. 700 millimetrin ulottuvuudella varustettu malli pystyy käsittelemään 7 kilon hyötykuormaa ja 900 millimetrin versio puolestaan 5 kilon. Robotti voidaan asentaa mihin asentoon tahansa, ja sen normaali tiiviysluokitus on IP 40. IP 67 -suojaus on saatavana tilauksesta. Lisätietoja: Jari Hyytiäinen, p Pikalatausta Vantaalla Volkswagenin toimipisteessä Vantaalla on voinut syyskuun puolivälistä alkaen ladata sähköautonsa nopeasti ABB:n Terra 53 CT -pikalatausasemalla. Asemalla voi samanaikaisesti ladata kahta sähköautoa AC 3~- ja CCS-standardien mukaan. Pikalataus kestää noin 5 20 minuuttia. Latausaika vaihtelee akun kapasiteetin, ulkolämpötilan ja varaustason mukaan. ABB:n latauspalveluasemien kehitys etenee. Lokakuussa julkistettiin ecartechissä Münchenissä merkittäviä lisätoimintoja ABB:n Terra 23/53 -pikalatausasemiin. Jatkossa lataus palveluliiketoiminnan aloittaminen on entistä helpompaa uudentyyppisen maksutaparatkaisun ansiosta. Uutuus on päivitettävissä Terra 23/53 -malleihin. Uusi web-pohjainen Driver Care on ratkaisu, jonka avulla julkisen latauspalveluaseman käytettävyys ja käyttöaste voidaan maksimoida. Lisätietoja: Jukka Mäkinen, p Suojareleiden päivitys muutamassa tunnissa Suojareleen uusiminen on aiemmin ollut työläs prosessi, joka on kestänyt useita viikkoja. ABB:n uusi Relay Retrofit Program lyhentää releiden uusimiseen tarvittavan ajan. Ohjelma sisältää kaikki tarvittavat laitteet, asennustyökalut ja ohjelmistot, joiden avulla valitut suojarelemallit voidaan vaihtaa uusiksi Relion 615-sarjan suojaus- ja ohjauslaitteiksi vain muutamassa tunnissa. Ohjelman migraatiotyökalu mallintaa ja siirtää olemassa olevan suojareleen parametrit uuteen suojareleeseen tehden siitä täydellisen kopion. Uusi suojarele voidaan sovittaa kojeistoon helposti leikkaustyökalun tai peitelevyn avulla. Suojareleiden päivitys mahdollistaa kojeistojen elinkaaren jatkamisen pitkälle tulevaisuuteen. Lisätietoja Olli Rintamäki, p ABB power 3 14

5 Tuoteuutuudet IMPRESSIVO - kalusteet saneerauskohteisiin Uudet IMPRESSIVO -pinta- kalusteet sopivat saneerauskohteisiin. Tuotteita on kolmea Impressivo-perusväriä. Siisti asennusjälki saadaan käyttämällä listapistorasioita, jolloin johdot saa helposti piilotettua jalkalistan taakse. Niiden avulla on helppo toteuttaa sähköremontti niin, että jälki on tyylikäs ja nykyaikainen. Lisätietoja: Ari Hartikainen, p Uusi Next Level -strategian ABB julkaisi syyskuussa uuden Next Level -strategian ja taloudelliset tavoitteet vuosille Uuden strategian ytimessä on johtavan sähkövoima- ja automaatioportfolion kestävän arvonluonnin kasvattaminen ja nopeuttaminen. Strategian mukaisesti yhtiö tulee siirtämään painopisteen kannattavaan orgaaniseen kasvuun, kilpailukyvyn vahvistamiseen ja riskien pienentämiseen. Markkinafokusta terävöitetään vähentämällä regioonien määrä kahdeksasta kolmeen. Lue lisää: Menestyksen tekijät Tänä vuonna tuli kuluneeksi 125 vuotta siitä, kun Strömberg, ABB:n edeltäjä Suomessa, perustettiin. Juhlavuoden kunniaksi ABB kutsui asiakkaita ja yhteistyökumppaneita Menestyksen tekijät -juhlaseminaariin kuulemaan ja keskustelemaan sähkövoiman ja automaation ajan - kohtaisista ilmiöistä ja trendeistä. Lähes 500 seminaarivierasta pääsi kuulemaan muun muassa Olli Rehniä ja ABB:n pääjohtajaa Ulrich Spiesshoferia, joka avasi seminaariväelle ABB:n tuoretta strategiaa vuosille Seminaariesitykset löytyvät osoitteesta hakusanalla Menestyksen tekijät. Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan Vaasassa sijaitsevassa Sundomin kylässä testataan ja pilotoidaan uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta. Hanke luo edellytykset myös tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle. Sundomissa sähköverkko on muuttumassa haja-asutusalueen verkosta kaupunkimaisemmaksi. Verkossa yhdistyvät sekä maakaapeloidut osuudet että avojohtoverkko. ABB testaa Sundomissa uusinta verkon automatisoitua vianhallintatekniikkaa. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on maasulun vianhallinta, jota tarvitaan verkon maakaapelointiasteen lisääntyessä. Lisäksi tavoitteena on rakentaa ratkaisut, jotka tukevat uusiutuvien energiantuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä alueella. Pilottihankkeessa mukana ovat ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja Vaasan yliopisto. Uusi ovipuhelinjärjestelmä ABB-Welcome M -ovipuhelinjärjestelmä sopii niin uudisrakentamiseen kuin saneerauskohteisiin. Se voidaan asentaa omakoti-, rivi- ja kerrostaloihin tai erityistä turvallisuutta vaativiin kohteisiin. Ovipuhelimen muotoilu on selkeä, kompakti ja moderni. Ovipuhelinjärjestelmä on helppo kytkeä ja ottaa käyttöön. Tuotteen voi asentaa sekä upotettuna että pintaan. Ulkoyksikkö on testattu simuloiduissa olosuhteissa ja sen on kestettävä jopa 70 asteen kuumuutta, 40 asteen pakkasta, suolaista meri-ilmaa, rankkasateita ja pitkäaikaista UV-säteilyä haalistumatta. Videosisäyksikön ulkonäkö sopii yhteen IMPRESSIVO -asennuskalusteiden kanssa. Yksinkertaisten toimin tojen ja selkeiden symbolien ansiosta näyttöä on helppo käyttää. Sisäyksikkö voi olla myös ainoastaan kuuloke, jossa on monipuoliset toiminnot, kuten automaattinen oven avaus, ovien tilatarkistus, toisen lukon avaaminen tai vartijan kutsuminen. Lisätietoja: Kari Pulkkinen, p ABB power

6 Tuotannonohjausjärjestelmä Vanha järjestelmä oli työläs. Piti juosta eri paikkaan, avata koneet ja lukea virheiden viivakoodeja, tuotantoassistentti Anette Wallenius kertoo. Wallenius on ollut tukipilari ja linkki tuotannon suuntaan. 6 ABB power 3 14

7 Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Margariinitehtaan sykemittari Suomen ainossa margariinitehtaassa Raisiossa vanha tuotannonohjaus järjestelmä piti pekkaspäiviä enemmän kuin teki töitä. Uuden järjestelmän myötä omaa tekemistä kyetään haastamaan, kun asiat voidaan mitata. Teksti Sini Silvan Kuvat Jussi Vierimaa Raisiossa tuotannonohjausjärjestelmä toimii tehokkuuden johtamisessa kuin sykemittari urheilijalla. Vauhtia ja tehoa mittaamalla järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden kehittää suorituskykyä ja kuntoa eli tehtaan tuotantoa kustannustehokkaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi. Vanhassa järjestelmässä tekniikka vanheni, se oli enemmän pekkaspäivillä kuin toimintakunnossa. Uudelta järjestelmältä odotamme paljon, tekninen päällikkö Mika Tammi Bunge Finlandista kertoo. Vanhan järjestelmän käyttökokemuksesta oli kuitenkin etua. Se helpotti paljon uuden suunnittelua ja uuteen järjestelmään siirtymistä. Pystyimme hyötymään entisestä ja ottamaan siihen uusia osia. ABB:n myyntipäällikkö Juha Välimaa sanookin, että vaikka cpmplus OEE -tuotannonohjausjärjestelmästä on olemassa tietty peruspaketti, käytännössä jokainen järjestelmä räätälöidään. Me emme myy näitä hyllytavarana, vaan asiakkaiden tarpeisiin muokattuna avaimet käteen -järjestelmänä. Käyttökelpoista tietoa Vanha järjestelmä saattoi raportoida useita kymmeniä erilaisia teknisiä häiriöitä, jotka johtuivat koneen logiikasta. Rikkinäiset viivakoodinlukijat olivat päivittäisiä ongelmia. Nyt esimerkiksi pakkauskoneen ongelmiksi on selkeytetty neljä eri häiriötyyppiä: rasiansyöttö, kannensyöttö, oblaatti ja saumaus. Näin kunnossapito tietää välittömästi mitä tehdä. Aikaisemman järjestelmän pitkällä häriölistalla yhdellä häiriöillä vuorokaudessa ei ollut mitään statistista arvoa. Dataa ei pystytty hyödyntämään, Välimaa painottaa. Nyt voidaan keskittyä ongelman syyhyn. Päästään kiinni siihen, mitä tulisi parantaa, jotta tuotantotehokkuus paranisi. Myös kunnossapidon tehokkuutta voidaan mitata. Pystytään mittaamaan esimerkiksi vasteajat sille, miten kunnossapito ehtii paikalle ja kuinka kauan korjaus vie aikaa. Tuotantokatkosten perussyyt saadaan luotettavasti näkyviin. Eihän teknisistä häiriöistä koskaan päästä täysin eroon, mutta voimme pienentää niiden määrää. Korjausinvestoinnille löydetään laskennalliset perusteet. Suuntaa kehitystyölle Järjestelmän tuottama aikajana värikoodeineen kertoo paljon. Kun linja käy oikein, valo palaa vihreänä. Häiriö näyttää punaista. Koodit kertovat myös, mitä etua on tuotannollisten taukojen suunnitelmallisuudesta. Tuotannon kokonaistehokkuuden jäljillä ABB:n cpmplus OEE eli Collaborative Production Management Overall Equipment Effectiveness -järjestelmä mittaa tuotannon tehokkuutta. Kun tuotannossa on kappalemääräinen tavoite, järjestelmä laskee tuotantomäärät ja suhdeluvun, mikä kertoo tuotannon tehokkuuden. Samalla raportoidaan mahdollisia tuotannon häiriöiden syitä. Järjestelmän perusfilosofia on laskea OEE-luku, joka tulee kolmen osatekijän eli käytettävyyden, nopeuden ja laadun, yhdistelmänä. ABB power

8 Tuotannonohjausjärjestelmä 01 Bunge Finlandin Mika Tammi esittelee ABB:n Juha Välimaalle käyttöliittymän kosketusnäyttöä. 02 Bunge Finland Oy:n tehdas Raisiossa on Suomen ainoa margariinitehdas. Tehtaan volyymi on 24 miljoonaa kiloa vuodessa ja päätuotteet ovat Keiju- ja Sunnuntai-margariinit. Tehtaalla on 83 työntekijää. Markkinat ovat Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Virossa. 03 Bunge Finland on joustava, pieni tehdas. Kun tuotelinjoilla tehdään suuri määrä vaihtoja, hukataan rahaa, ellei järjestelmä mittaa tuotantoa. Järjestelmän tuottamilta tehokkuusluvuilta ja erityisesti linjakohtaisilta luvuilta odotetaan paljon. Ne kertovat myös tekijöille, miten työ sujuu. Järjestelmällä voidaan haastaa omaa väkeä, kun asiat voidaan mitata. Meillä on nyt hyvä alusta, johon voidaan lisätä moduuleja, päivittää järjestelmää ja saada lisäarvoa myös tulevaisuudessa, Tammi toteaa. 01 Viivan alus ratkaisee Yksi esimerkki lisäarvosta on mahdollisuus laskea pullotusosaston sähkönkulutus erikseen. Peruslähtökohta on se, että kun markkinat ja kilpailu ovat kovia, on tiedettävä todelliset kustannukset. Haluamme nähdä, miten kehitymme. Jos ja kun tehokkuusluvut paranevat, tiedämme nopeasti, miten se vaikuttaa meidän tulokseemme. Ratkaisevaa on se, mitä jää viivan alle. Järjestelmän avulla haluamme parantaa kilpailukykyämme, Tammi sanoo. Järjestelmä taipuu moneen Tuotannonohjausjärjestelmä on tarpeen 02 niin nousu- kuin laskusuhdanteessa. Noususuhdanteessa on tärkeää saada tuotteita ulos jatkuvasti ja mahdollisimman paljon. Laskusuhdanteessa pyritään tuottamaan sen verran kuin markkinat vetävät, mahdollisimman pienin kustannuksin, ABB:n Juha Välimaa pohtii. 03 ABB:n tuotannonohjausjärjestelmä toimii teollisuuden alasta tai tuotantotyypistä riippumatta. Erotumme kilpailijoista sillä, että teemme järjestelmän loppuun asti. Hieromme yksityiskohdat niin, että kokonaisuus toimii, Välimaa toteaa. Pilvipalvelu helpottaa asiakasta ABB:n cpmplus OEE -järjestelmä eroaa perinteisestä versiosta siinä, että aiemmin kauppaan kuului niin laiteserveri kuin siihen liittyvät ohjelmistot. Asiakkaan vastuulla oli pitää laite kunnossa. Nyt kokonaisratkaisu tarjotaan leasing-sopimuksena. Palvelulla tuotetaan OEE-luvut ja haluttu data tarpeiden mukaan. ABB vastaa palvelun tuottamisesta ja hoitaa kokonaisuuden pilvipalvelun kautta. Asiakkaalla on järjestelmään käyttöliittymä. Kun meille tulee ongelma, ABB vastaa pilvipalvelimen huollosta, Bunge Finlandin tekninen päällikkö Mika Tammi kertoo. Leasing-sopimus sopii hyvin amerikkalaisomisteiselle tehtaalle. Tuottavuuteen liittyvissä investoinneissa takaisinmaksuvelvoite on meillä 1,5 2 vuotta, mikä on kova tavoite. Leasing-sopimuksen myötä kynnys toteuttaa tällaisia hankkeita on matalampi. Uusi järjestelmä helpottaa ja nopeuttaa työtä. Se toimii kosketusnäytöllä ja on kokonaisuudessaan käyttäjäystävällisempi. Usein uusi järjestelmä runnotaan läpi: tällainen tuli ja ensi viikolla pitää näkyä tuloksia. Nyt on koettu tärkeäksi, että työkalusta tulee käyttäjäystävällinen. Kun uusi järjestelmä helpottaa oikeasti työtä, vastaanotto on myönteinen, Tammi toteaa. Jotta järjestelmästä on hyötyä, sen pitää olla kaikilla tasoilla hyväksytty. Vain sillä tavoin se tuottaa haluttua dataa. 8 ABB power 3 14

9 Figure Maailman1. Ruotsalainen energiayhtiö E.ON valitsi uudistettavan Ledingen vesivoimalaitoksen katkaisijaksi maailman ensimmäisen hiilidioksidia eristeenä käyttävän suurjännitekatkaisijan. Teksti Johanna Haveri Kuvat ABB ja Shutterstock ABB uusii E.ON-energiayhtiön Sollefteån lähellä sijaitsevan Ledingen vesivoimalaitoksen sähköistys- ja automaatiojärjestelmät. Uudistuksella lisätään laitoksen tehokkuutta ja toimintavarmuutta. Päivitetty automaatiojärjestelmä antaa laitokselle tarkempaa seurantatietoa järjestelmästä ja koko laitoksen tilasta, mikä helpottaa huoltoa ja ylläpitoa. Samalla myös niiden kustannukset pienenevät, projektipäällikkö Christian Hästbacka ABB:ltä kertoo. E.ON valitsi kestävän kehityksen linjaustensa mukaisesti Ledingen voimalaan ABB:n kehittämän LTA suurjännitekatkaisijan, joka on maailman ensimmäinen hiilidioksidia eristeenä hyödyntävä katkaisija. Katkaisijassa on käytetty eristeenä hiilidioksidikaasua, joka on kasvihuonekaasuna moninkertaisesti ympäristöystävällisempää kuin aiemmin käytetty SF 6 -kaasu. 30 vuoden käyttöikänsä aikana LTA-katkaisijan lasketaan vähentävän kasvihuonekaasujen päästöjä jopa 18 prosenttia, mikä perustuu SF 6 -kaasun korvaamiseen hiilidioksidilla, Hästbacka arvioi. Vesivoiman osuus on noin 80 prosenttia maailman uusiutuvasta energiantuotannosta. Suurimmat vesivoiman rakentamispotentiaalit ovat kehittyvissä maissa. Sen sijaan teollistuneissa maissa lähivuosien vesivoimalaprojektit ovat pääosin nykyisten laitosten uudistamisia. Vesivoiman merkitys kasvaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon kasvaessa. Sääoloista riippuvaiset tuuli- ja aurinkoenergia tarvitsevat rinnalleen vesivoiman kaltaista nopeasti säädettävää energiantuotantoa, jotta sähköverkon tasapaino säilyy. LTA suurjännitekatkaisijan käyttöikä on 30 vuotta. 30 vuoden aikana se vähentää kasvihuonepäästöjä jopa 18 prosenttia, kiitos hiilidioksidin. ABB power

10 Kalasatama Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Tätä on Kalasatama Rakenteilla oleva asuinalue Helsingin itäisessä kantakaupungissa Alueella noin 2000 asukasta, luvun alkuun mennessä noin Työpaikkoja odotetaan noin 8000 Kestävä kehitys suunnittelun ajurina Helenin, ABB:n ja Fingridin älykkäät energiajärjestelmät avainroolissa Kierrätyksessä jätteitä hyötykäyttävä järjestelmä Alueella korostuvat arjen toimivat ratkaisut ja fiksujen asukkaiden rooli niiden suunnittelussa ja käyttöönotossa Alueella panostetaan vahvasti julkisen tiedon avaamiseen ja avoimen datan hyödyntämiseen Lähde: Fiksu Kalasatama 10 ABB power 3 14

11 Kaupunkirakentamisen uusi standardi Helsingin Kalasatamaan syntyy älykäs kaupunginosa, joka toimii ihmisten, yritysten ja ympäristön hyväksi. Teksti Risto Pennanen Kuvat SRV ja Olli Urpela Satunnainen jalankulkija törmää Helsingin Kalasatamassa älykkäisiin ratkaisuihin lähes joka korttelissa. Asukkaat pudottavat jätteet maanalaiseen putkistoon, älykontissa testataan itsepalvelukirjastoa ja ihmiset varaavat yhteiskäytössä olevia sähköautoja matkapuhelimella. Lisää innovatiivisuutta löytyy asunnoista, joiden asukkaat voivat muun muassa hallinnoida sähkön ja veden käyttöä älyratkaisuilla. Uudenlaiset infrastruktuurin perusrakenteet tuovat mukavuutta ja luotettavuutta ilman, että ihmiset edes huomaavat niitä. Lisäksi tällä kestävän kehityksen alueella on välitön yhteys luontoon, vaikka se on vain 1,5 kilometrin päässä ydinkeskustan kauppatorilta. Kun kaikki nämä elementit yhdistyvät, syntyy maailman hienoin asuinalue, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. Alueen kehittäjät pitävät Kalasatamaa kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Uskon että Kalasatamasta muodostuu kaupunkirakentamisen uusi standardi, jonka rakenteita pidetään 20 vuoden päästä itsestäänselvyyksinä, toimitusjohtaja Pekka Manninen Helsingin Energiasta toteaa. ABB power

12 Kalasatama Helsinki on jo nyt kuuma nimi startup-maailmassa, ja uskon Kalasataman toimivan alustana täysin uusille innovaatioille ja yrityksille. Jussi Pajunen Helsingin kaupunginjohtaja Vanhat haasteet, uudet ratkaisut Kalasataman suunnittelussa on vastattu ihmiskunnan ja suurten kaupunkien tuttuihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ruuhkautumiseen ja yhteisöllisyyden puutteeseen. Uudella alueella vanhoja haasteita on voitu ratkoa luovasti. Kalasatamaan on suunniteltu älykkäi- tä ratkaisuja, jotka osaltaan mahdollistavat uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen paikallisesti ja laajemminkin. Tällaista kokonaisuutta on ollut vaikea hallita perinteisillä ratkaisuilla. Kalasatamassa tämän mahdollistavat muun muassa uudet automaatioratkaisut verkossa ja kiinteistöissä, tai vaikkapa alueelle suunniteltu energiavarasto, joka on älykkään sähköverkon sydän, myyntijohtaja Matti Vaattovaara ABB:ltä kertoo. Kalasataman energiaratkaisuissa älyä on tuotu sekä energian tuotantoon, jakeluun että kulutukseen. Tämä lisää sekä joustavuutta että luotettavuutta. Koko Helsingin energiaratkaisu perustuu erittäin energiatehokkaiden tuotantotapojen, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä uusiutuvien energiamuotojen integroimiseen fiksuksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi, Manninen sanoo. Sähkön merkitys on kaikessa toiminnassa yhä suurempi, joten lyhyetkin katkot ovat entistä haitallisempia. Siksi Helsingin sähköverkkoon on tehty monia luotettavuutta parantavia ratkaisuja. Helenin hyödyntämä yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on ollut pitkään kansainvälinen malliesimerkki tehokkaasta energiantuotannosta. Yhtiö on yhdistänyt pakettiin vielä kaukojäähdytyksen. Kaukojäähdytyksen avulla voimme kuumana kesäpäivänä kerätä aurinkolämpöä niin paljon, että saamme lämmitettyä sen avulla käyttöveden noin ihmiselle. Vastaavan aurinkolämpömäärän keräämiseen olisi tarvittu 22 hehtaaria aurinkokeräimiä, Pekka Manninen kertoo. Älykkäät ratkaisut parantavat koko kaupungin energiatehokkuutta. Kalasatamassa uusin tulokas on Suvilahden aurinkovoimala, josta tulee valmistuessaan Suomen suurin. Aurinkovoimala toimii nimikkopaneeli-periaatteella: kuluttajat voivat ostaa oman nimikkopaneelinsa sähköntuotannon ilman suuria alkuinvestointeja. Kalasataman älykkäät ratkaisut Tuotanto: Ekotehokas kaukojäähdytys Hajautetun, uusiutuvan energiatuotannon lisääminen Jakelu: Sähkövarasto Kauko-ohjattava muuntamo Rengasverkko Kulutus: Kiinteistön kysyntäjoustovalmiudet Sähköautojen latausmahdollisuudet 12 ABB power 3 14

13 Sähkön merkitys on kaikessa toiminnassa yhä suurempi, joten lyhyetkin katkot ovat entistä haitallisempia. Siksi verkkoon on tehty monia luotettavuutta parantavia ratkaisuja. Pekka Manninen toimitusjohtaja, Helen Fiksu kalasatama on eräänlainen alusta innovaatiolle, joita emme tänään osaa kuvitellakaan, pohtivat Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, energiayhtiö Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen ja ABB:n myyntijohtaja Matti Vaattovaara. Helsingin Energian tavoitteena on hiilidioksidineutraali tulevaisuus Tähän tarvitaan uusia ratkaisuja, uutta teknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä. Mahdollisuus uusille yrityksille Ratkaisuja kehittäville yrityksille Kalasataman kaltaiset pilotit ja vaativat asiakkaat ovat tärkeitä. ABB:lle ne ovat kehityksen kulmakivi. Uskon, että myös rakennusteollisuus löytää näiden kautta uusia mahdollisuuksia omalle tuotekehitykselleen, Matti Vaattovaara sanoo. Kun perusrakenteet valmistuvat, syntyy merkittäviä mahdollisuuksia myös uusien palveluiden tuottajille. Kalasatama on tässä mielessä alusta testata tulevaisuuden ideoita, joita edes alueen suunnittelijat eivät vielä tunnista. Helsinki on jo nyt kuuma nimi startupmaailmassa. Uskon Kalasataman toimivan alustana täysin uusille innovaatioille, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoo. Älykkäät kaupunkiratkaisut ovat vahva ase myös kaupunkien välisessä kisassa, jossa kilpaillaan yritysten sijoittumisesta. Kaupunginjohtaja Pajunen muistuttaa, että Kalasataman kaltaiset ratkaisut tukevat sekä kansalaisten hyvinvointia että yritysten toimintaa. Tällaiset pilottiprojektit ovat tärkeitä, kun yritykset pohtivat, mikä on paras toimintaympäristö niille, Pajunen sanoo. Tällaista kokonaisuutta on ollut vaikea hallita perinteisillä ratkaisuilla. Teknologian kehitys asiakkaan uusien tarpeiden pohjalta on ABB:n tuotekehityksen ydin. Matti Vaattovaara Myyntijohtaja, ABB Älyä koko energiaketjuun Helsingin Kalastaman energiaratkaisuissa fiksuinta on se, että älykkäät energiaratkaisut otetaan käyttöön koko ketjussa energian tuotannosta jakelun kautta kulutukseen. Yksittäiset investoinnit tukevat toinen toisiaan. Tuotannossa älykkyys tarkoittaa esimerkiksi hajautetun, uusiutuvan energiantuotannon lisäämistä. Kalasatamaan rakennetaan parhaillaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa. Kun auringon tai tuulen osuus kasvaa, vaihtelee tuotanto enemmän sääolosuhteiden mukaan. Siksi verkon tasapainon ylläpitäminen vaatii älykkyyttä verkkoon, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä sanoo. Kalasatamassa tasapainottajaksi on suunniteltu muun muassa yli megawatin sähkövarastoa. Varasto auttaa pitämään kantaverkon taajuuden vakiona, tasaa tuotannon ja kulutuksen huippuja, tukee paikallisen sähköverkon varmuutta ja toimii myös varavoimana kriittisissä tilanteissa. Kauko-ohjattavalla muuntamolla voidaan vähentää sähkökatkon kesto kymmenykseen, kun vikapaikka pystytään paikallistamaan ja eristämään nopeasti. Kalasataman keskusta varten on suunniteltu suljettu keskijänniterengasverkko. Näin voidaan varmistaa kriittisten kohteiden katkeamaton sähkönsyöttö myös keskijänniteverkon vikatilanteissa. Kuluttajalle älykkyys lisää sekä käyttömukavuutta että tietoa omasta sähkönkulutuksesta lähes reaaliaikaisesti. Tieto sähkön- ja vedenkulutuksesta auttaa kuluttajaa valinnoissa. Asukas voi vaikuttaa omaan energian- ja vedenkäyttöönsä, kun palautteen näkee lähes samanaikaisesti. Turvallisuus lisääntyy oleellisesti, kun sähkökuorma ei jää vahingossa päälle, toimialajohtaja Harri Liukku ABB:ltä sanoo. Asukas voi esimerkiksi yhdellä kosketuksella kytkeä pois verkosta laitteet, jotka eivät saa jäädä päälle asunnosta lähdettäessä. Saman voi myös tehdä etänä. ABB power

14 Asiantuntija Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Sertifioitua GIS-osaamista ABB toteuttaa säännöllisesti erittäin vaativia kaasueristeisten suurjännitekojeistojen ja voimalaitosten generaattorikatkaisijoiden huoltoja sekä asennuksia ja käyttöönottoja. Mies huoltojen takana on Seppo Lehto. Teksti Thomas Freundlich Kuva Junnu Lusa Lehdon toimialaan kuuluvat muun muassa kaasueristeiset GISsuurjännitekojeistot (Gas-Insulated Switchgear). GIS-kojeistoissa käytettävä eristekaasu on huomattavasti ilmaa parempi sähköeriste, mikä mahdollistaa kojeiston rakentamisen turvallisesti pienempään kokoon. Tilansäästöstä on etua niin teollisuuden sovelluksissa, voimalaitoksissa kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä, Lehto sanoo. Viime vuosina GIS-kojeistojen kysyntä on kasvanut samalla kun niiden hinnat ovat laskeneet. ABB toteuttaa säännöllisesti isoja GIShuoltoja sähköverkko- ja voimayhtiöille 400 ja 110 kilovoltin kojeistoihin. Lisäksi huolletaan säännöllisesti voimalaitoksissa käytettäviä suurivirtaisia generaattorikatkaisijoita (GCB, Generator Circuit Breaker). Pitkä koulutusputki Kaasueristeisten kojeistojen huolto vaatii poikkeuksellisen laaja-alaista asiantuntemusta. Laitteiden elinkaaret ovat useita vuosikymmeniä, joten täyshuollossa huollettavat laitteet ovat tyypillisesti vähintään 20 vuotta vanhoja. Tämä edellyttää kattavaa tietoa paitsi uusimmasta tekniikasta myös vanhemmista laitesukupolvista, Lehto kertoo. GIS-huollot edellyttävät aina tehtaan sertifiointia ja vuosien koulutusta. Parin kolmen vuoden perehdytyksen, teoriaja laitekoulutuksen sekä oman erityiskiinnostuksen pohjalta on mahdollista aloittaa varsinainen kouluttautuminen. Sertifiointi vastuulliseksi huoltoasiantuntijaksi kestää vähintään 6 8 vuotta, kertoo Lehto, jolla on yli 25 vuoden kokemus alalta. Kaasueristeisten kojeistojen huolloissa otetaan aina myös ympäristö huomioon. Eristekaasuna käytettävän SF 6 -kaasun (rikkiheksafluoridin) talteenottoon tarvitaan huippukehittyneet laitteet ja erityiskoulutus. Tavoitteena huollossa ovat aina 0-tason kaasupäästöt, Lehto kertoo. Huoltojen yhteydessä on hyvä mahdollisuus lisätä GIS-laitteistoon SF 6 -kaasun online-valvontajärjestelmä. Järjestelmän avulla sekä vähennetään tarkastuskäyntejä asemalla että pienennetään kaasupäästöjä, kun alkavaan vuotoon päästään heti kiinni ja korjaus voidaan tehdä suunnitellusti. ABB:n uusissa 72,5 420 kv:n Compact GIS -tuotteissa SF 6 -kaasun määrä on jopa 60 prosenttia pienempi aiempaan verrattuna. Tämä vähentää luonnollisesti osaltaan kaasupäästöjä tulevaisuudessa. Jatkoa käyttöikään Täyshuoltojen lisäksi GIS-kojeistoille tehdään noin kahdeksan vuoden välein tarkistus- ja mittaushuoltoja. Huoltojen yhteydessä kojeistoihin tehdään parannuksia, joiden avulla niiden elinkaarta voidaan jatkaa. Suomen sähköverkko laajeni nopeasti 1970-luvulla, joten suurjännitekojeistojen ja -generaattorikatkaisijoiden uusinnat ovat nyt ajankohtaisia verkko- ja voimayhtiöillä. Säännöllisellä ja asiantuntevalla huollolla ja uudistuksilla kaasueristeisten kojeistojen käyttöikä voi olla vuotta. ABB on ollut edelläkävijä GIS-tekniikassa jo 1960-luvun puolivälistä alkaen. GIS-kojeistoja valmistetaan ABB:n tehtailla Saksassa ja Sveitsissä, mutta huoltopalvelut ovat lähellä kotimaisia asiakkaita. Suomessa on todella vankka osaaminen tällä alueella, joten huoltojen asennusvalvojia ei tarvitse tuoda ulkomailta. Seppo Lehdon Top 5 -lista Onnistumisen avaimet GIS-huoltoihin 01 Huippuosaaminen kotimaassa: sertifioidut asiantuntijat lähellä asiakasta. 02 Laaja-alainen laitetuntemus uusista ja vanhemmista laitesukupolvista. Kiinteät yhteydet tehtaisiin ja alan parhaisiin asiantuntijoihin. 03 Pitkä kokemus huolloista niin laitteiden uudistuksista ja yksittäisistä huoltotöistä kuin useiden vuosien huolto- ja uusintaprojekteista. 04 Valmiiksi mietityt ratkaisut asiakkaan tarpeisiin. 05 Jatkuva kehitys aktiivista asiantuntijuuden kehittämistä ja monipuolista osaamista. 14 ABB power 3 14

15 Asiantuntija isolla A:lla. Seppo Lehto vastaa ABB:n kaasueristeisten suurjännitekojeistojen ylläpidosta elinkaaren alusta alkaen. Asennukset, käyttöönotot ja huollot edellyttävät tehtaan sertifikaattia sekä laajaa erityisosaamista. ABB power

16 Ratkaisu Tasavirran uusi kulta-aika ABB:n innovaatio tuo tasavirtaverkon takaisin meriliikenteeseen. Alusten tasavirtasähköverkko säästää polttoainetta, ympäristöä ja huoltokustannuksia suurin lukemin. Teksti Heli Satuli Kuvat ABB Päästöjen, käyttökustannusten ja polttoaineenkulutuksen vähentäminen ovat laivaliikenteen kolme ehdotonta päätavoitetta. Pohdimme, miten ABB voi auttaa saavuttamaan nuo tavoitteet ja parantamaan alusten hyötysuhdetta, kertoo teknologiapäällikkö Klaus Vänskä ABB:ltä. Tulevaisuuden ratkaisua etsittiin ABB:llä katsomalla pitkälle sähkövirran historiaan. Tiesimme, että tasavirtateknologiassa on potentiaalia, mutta sen hyödyt ylittivät odotuksemme moninkertaisesti. ABB:n kehittämä innovaatio nostaa koko aluksen käytettävyyden uudelle tasolle, projektia teknologianäkökulmasta johtanut Vänskä toteaa innostuneena. Kuudennes kulutuksesta pois Tasavirtasähköverkkoa on jo päästy testaamaan käytännössä. Mittaukset tehtiin Myklebusthaug Offshoren öljynporauslautan tukialuksella Dina Starilla. Testauksen suoritti dieselkoneita toimittava Pon Power. Jotta tuloksista saatiin täysin vertailukelpoisia, alus ajoi läpi yhdenmukaisen aikaja käyttöprofiilin ensin samalla taajuudella kuin vaihtovirtasähköverkossa ja sen jälkeen tasavirtasähköverkossa. Dina Starilla polttoaineen ominaiskulutus laski parhaimmillaan 27 prosenttia. Vuositasolla polttoainesäästöt ovat mittauksen mukaan 13 prosenttia. Lukemissa on toki aina pieniä aluskohtaisia eroja, toteaa Vänskä. Testeissä mitattiin polttoaineenkulutusta myös vaikeissa sääoloissa. Alus käyttää tällöin dynaamista asemointia, jossa tietokoneet säilyttävät aluksen asemoinnin ja suunnan automaattisesti pää- ja ohjailupotkureita hyödyntäen. Dynaamisessa asemoinnissa testi vahvisti polttoainetta säästyneen 14 prosenttia. Haitalliset päästöt pienenivät vielä polttoaineenkulutustakin enemmän. Koska tasavirtasähköverkossa aluksen koneet on mahdollista säätää toimimaan koko ajan optimaalisesti, polttoaine palaa puhtaammin ja synnyttää näin myös suhteellisesti vähemmän päästöjä. 16 ABB power 3 14

17 Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Tasavirtateknologian hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä enemmän alus ajaa vaihtelevilla tehoilla. Klaus Vänskä ABB ABB power

18 Ratkaisu Tasavirtateknologia vastaa tuleviin kansainvälisiin ja paikallisiin päästörajoihin. ABB:n innovaatio ei ole kiertotie vaan aidosti uusi ratkaisu, joka auttaa kattavasti vähentämään meriliikenteen ympäristövaikutuksia, huomauttaa Vänskä. Kuin luotu uusiutuvalle energialle Toisin kuin vaihtovirtasähköverkon, tasavirran voi dieselin lisäksi liittää vaivatta melkein mihin tahansa energialähteeseen: akustoon, poltto- tai aurinkokennoon ja Tasavirtasähköverkko auttaa ratkaisemaan meriteollisuuden kärkiongelmia. ABB:n innovaatio luotsaa laivaliikenteen uudelle aikakaudelle. ABB:n tasavirtasähköverkko on esimerkki innovaatiosta, joka syntyy, kun kehitystyön lähtökohdaksi otetaan ongelmanratkaisu. jopa energiavarastoihin. Energiavarastojen käyttö parantaa entisestään aluksen energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Samalla laivan käytettävyys paranee esimerkiksi kiihdytettäessä. Suurin hyötyjä ovat jäänmurtajat, jotka tarvitsevat vääntövoimaa. Tasavirtasähköverkko onkin ylivoimainen vaihtoehto öljynporausaluksiin, autolauttoihin, hinaajiin sekä muihin työja huoltoaluksiin, jotka käyttävät vaihtelevia tehoja. Teknologia auttaa myös hitaasti kiihtyviä nesteytettyä maakaasua käyttäviä koneita pääsemään samalle tasolle dieselkäyttöisten kanssa. Tasavirtasähköverkko on kuin luotu hybridilaitteille, jotka tulevat väistämättä lisääntymään laivoissa, lisää Vänskä. Lisäksi tasavirtateknologia auttaa kutistamaan aluksen huoltokustannuksia jopa kymmenillä prosenteilla. Innovaatiosta on iloa myös henkilökunnalle, sillä testien mukaan melutaso laivan konehuoneessa laskee 30 prosenttia. Kiistatonta kilpailuetua Viime vuonna vesille laskettu 93-metrinen Dina Star on pilotointien jälkeen ensimmäinen alus, joka on varustettu ABB:n tasavirtateknologialla. Tasavirtasähköverkkoja voidaan tällä hetkellä asentaa vain suhteellisen pieniin aluksiin, sillä kaikille tehoalueille ei ole vielä saatavilla tarvittavia komponentteja. Innovaation käyttöönottoa hidastaa yllättäen myös kilpailun puute. ABB on tasavirtasähköverkkojen edelläkävijä, eikä markkinoilla ole muita, jotka pystyisivät saavuttamaan saman toiminnallisen tason. Vänskän mukaan kiinnos- tuneita yhteydenottoja on sen sijaan tullut kasvavalla trendillä. Tasavirtasähköverkon näytöt ja sen tarjoamat kilpailuedut ovat niin kiistattomia, että voimme liioittelematta puhua käänteentekevästä ratkaisusta laivaliikenteessä, Vänskä kiteyttää. Tasavirtaverkon hyödyt: päästöjen väheneminen käyttökustannusten väheneminen polttoainekulutuksen väheneminen tasavirran voi liittää mihin tahansa energalähteeseen sopii hybridilaitteille vähentää huoltokustannuksia konehuoneen melutaso laskee Tasavirtasähköverkko on aina optimi Nyky-yhteiskunta pyörii pitkälti vaihtosähköverkon piirissä. Sähkön alkuaikoina vaihto- ja tasavirtaverkot toimivat jonkin aikaa rinnakkain. Tasavirtasähkön siirto pitkien etäisyyksien päähän oli kuitenkin vaikeaa. Laivoissa sähköä ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja, mutta muun teknologian mukana myös niissä päädyttiin käyttämään vaihtosähkövirtaa. Nyt ABB tuo tasavirtasähköverkon takaisin meriliikenteeseen vaihtovirran rinnalle. Vaihtovirtajärjestelmässä kaikkien voimanlähteiden on pyörittävä samassa tahdissa kiinteällä nopeudella ja taajuudella. Vaihtovirran taajuus on laivaverkossa tavallisesti 60 hertsiä, eli virran suunta muuttuu 120 kertaa yhden sekunnin aikana. Laitteiden pyörimisnopeuden on vastattava tätä 60 hertsin taajuusverkkoa olosuhteista riippumatta. Tasavirtaverkossa puolestaan taajuus on nolla, eli taajuudella ei ole merkitystä. Vaihto- ja tasavirtaverkon kesken ei ole hyötyeroja, jos laiva ajaa täysillä. Mutta laivan kulkiessa osateholla, vaihtaessa nopeutta ja pysähdellessä on tasavirtateknologia ylivoimainen. Tällöin koneita voidaan ajaa ajotilanteiden mukaan eri taajuuksilla. Kun aluksen moottorien kierrosnopeus voidaan säätää vapaasti, kulloinkin optimitaajuudelle, aluksen hyötysuhde paranee merkittävästi. 18 ABB power 3 14

19 Kohti parempaa maailmaa Muuntajan hukkalämmöllä vihreämpiä kurkkuja Närpiöläisessä kasvihuoneessa haluttiin säästää energian hinnassa. Ratkaisu löytyi hukkalämmön hyödyntämisestä. Muuntajan kuormituksesta syntyvästä lämmöstä hyötyvät nyt kurkut. Samalla energialasku pieneni jopa euroa vuodessa. Teksti Johanna Haveri Kuva Shutterstock Närpiöläinen kurkuntuottaja Oy Jan-Eric Sigg Ab päätti viime talvena toteutetun kasvihuonelaajennuksen yhteydessä investoida omaan sähköasemaan ja ostaa sähköä suoraan 110 kilovoltin verkosta. Pinta-alaltaan noin 6,7 hehtaarin suuruisessa kasvihuoneessa kurkkujen kasvatukseen käytetyn energian hinta on merkittävä kilpailutekijä. Kun tehoa tarvitaan paljon ja sähkön siirtohinta on korkea, investointi omaan sähköasemaan on pitkällä aikavälillä edullisempi ratkaisu, kertoo Siggin konsulttina ja yhteyshenkilönä projektissa työskennellyt Tor Manngård. Sähköasemaa suunniteltaessa päätettiin hyödyntää muuntajan kuormituksesta syntyvä lämpö kasvihuoneiden lämmittämiseen. Järjestelmässä 25 MVA:n muuntajan kuoressa kiertävän öljyn lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimen avulla ja syötetään maalämpöpumpulle, joka lämmittää kasvihuoneen lämminvesivaraajaa. Sähköasema otettiin käyttöön keväällä. Hukkalämmön hyödyntäminen on ekologisesti tärkeä asia ja pienentää Siggin energialaskua jopa euroa vuodessa, Manngård sanoo. ABB:n tuoteasiantuntijan Heli Ristamäen mukaan Lämpöässä-nimisen yrityksen kanssa yhdessä toteutettu projekti on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pitkälle kehitetyn ja korkealla hyötysuhteella toimivan muuntajan tehokkuutta voidaan parantaa tarkastelemalla asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Muuntajien häviölämpöjä voidaan hyödyntää monissa erilaisissa asiakaskohteissa, Ristamäki sanoo. ABB power

20 Case Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Turvallista metromatkaa Matinkylään Teksti Camilla Lehtinen Kuvat Länsimetro ja Sami Soininen, Suomen TPP Oy Länsimetroa rakennetaan kunnianhimoisesti maailman turvallisimmaksi. Väsymätön valvontajärjestelmä seuraa metroverkkoa vuorokauden ympäri. Pahimman varalta vartiossa on 32 savukaasunpoiston erikoismoottoria puhaltimineen. 20 ABB power 3 14