VALOKUITU-LAAJAKAISTAVERKKO: VALOA KUNTIEN JA KUNTALAISTEN TULEVAISUUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALOKUITU-LAAJAKAISTAVERKKO: VALOA KUNTIEN JA KUNTALAISTEN TULEVAISUUTEEN"

Transkriptio

1 VALOKUITU-LAAJAKAISTAVERKKO: VALOA KUNTIEN JA KUNTALAISTEN TULEVAISUUTEEN PEKKA NEITTAANMÄKI JUKKA VALKONEN MARTTI LEHTO

2 TIIVISTELMÄ Nopeita internetyhteyksiä tarvitaan, jotta talous voisi kasvaa voimakkaasti ja luoda työpaikkoja ja hyvinvointia ja jotta voitaisiin varmistaa, että kansalaiset voivat käyttää haluamiaan sisältöjä ja palveluja. Tulevaisuuden talous on verkkopohjainen osaamistalous, jonka ytimen muodostaa internet. Tarvitaan laajasti saatavilla olevia ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä nopeita ja ultranopeita internetyhteyksiä. Valtioneuvosto asetti joulukuussa 2008 tavoitteeksi, että nopeiden (100 Mbit/s) laajakaistayhteyksien tulee olla lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla kysynnän mukaisesti koko maassa vuoden 2015 loppuun mennessä. Paremman laajakaistan tuoma kilpailukykyetu saavutetaan, jos nopeiden yhteyksien kysyntä lisääntyy samassa tahdissa tarjonnan kanssa. Nopeiden yhteyksien kysyntää voidaan edistää markkinoinnilla, mutta myös erilaisin viestintäpoliittisin keinoin. Jokaisella ihmisellä tulee olla yhtäläinen mahdollisuus osallistua yhteiskunnassa tiedon jakamiseen ja käyttää digitaalisia palveluja. Saatavuudelle luo perustan koko Suomeen rakennettavat nopeat laajakaistayhteydet. Globalisaatio ei ole pelkästään ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikettä, vaan entistä merkityksellisempää on se millaiset mahdollisuudet tiedolla on liikkua. Itämeren merikaapelin yhdistäminen kattavaan maanpäälliseen kaapeliverkkoomme, tuo koko Suomen maailman nopeimpien tietoyhteyksien äärelle. Kiinteästä laajakaistasta voidaan rakentaa maakunnan ja kuntien digitaalinen palveluverkko. Kiinteä laajakaista tarjoaa palvelutuotannolle ylivoimisen kustannustehokkuuden ja palveluiden tasalaatuisuuden. Se mahdollistaa kuntalaisten tasavertaisuuden ja sillä voidaan saada aikaan monipalvelupiste kuntalaisen kotiin. Lisäksi huippunopealla laajakaistalla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Huippunopea laajakaista mahdollistaa niin viranomaispalvelut, koulutuksen, työnteon, kuluttajapalvelut sekä terveyspalvelut entistä kattavammin myös haja-asutusalueille palveluiden virtualisoituessa. Lisäksi viranomaispalveluiden kehittyminen aika- ja paikkariippumattomammaksi, kuluttajien uudet viihdekäytön sovellukset sekä korkeampi laatutaso koulutuksessa ja terveydenhoidossa sekä muissa palveluammateissa tuovat lisäarvoa yhteiskuntaan. Keski-Suomen ICT-strategian toimenpitein Keski-Suomea kehitetään yhdeksi maan johtavista ICT-maakunnista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että maakuntaan aikaan saadaan tehokas ICT-infrastruktuuri = Laajakaista kaikille. Keski-Suomen tavoite on olla yksi johtavista ICT-palvelujen ja -sisältöjen käyttäjistä ja ICT-palvelujen saatavuus tulee olla tasapuolinen koko maakunnassa.

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ LAAJAKAISTAN KANSALLINEN KEHITTÄMINEN EU:n digitaaliagenda Suomen laajakaistaohjelma Suomesta tietoliikenteen väylä Aasiasta Eurooppaan Kansallinen palveluväylä TORI-hanke SADe-hanke KESKI-SUOMEN ICT-STRATEGIAN LAAJAKAISTATAVOITTEET VALOKUITUVERKON TARVE Tiedonsiirron tarpeen kasvu Kiinteästä laajakaistasta kansallisen hyvinvoinnin infrastruktuuri Laajakaistaverkon tehokkuudesta Uudet palvelut lisäävät laajakaistan tarvetta... 18

4 1 LAAJAKAISTAN KANSALLINEN KEHITTÄMINEN 1.1 EU:n digitaaliagenda Euroopan komission mukaan kansalaisten, kuluttajien ja työntekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää digitaalitekniikkaa haittaavat yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyvä epäilys, puutteelliset internetyhteydet, puutteellinen käytettävyys, tarvittavien taitojen puute tai esteettömyyden puutteet. Komissio on määritellyt seitsemän merkittävintä estettä, jotka haittaavat Euroopan maiden digitaalisten palveluiden kehittymistä ja laajentumista: hajanaiset digitaaliset markkinat puutteellinen yhteentoimivuus yleistyvä verkkorikollisuus ja riski alhaisesta luottamuksesta verkkoihin puutteelliset investoinnit verkkoihin riittämätön tutkimus- ja innovointitoiminta digitaalisen lukutaidon ja osaamisen puute menetetyt mahdollisuudet vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin EU näkee puutteita investoinneissa kansallisiin laajakaistaverkkoihin. Eurooppalaisella tasolla tarvitaan vielä lisätoimia, jotta kaikille kansalaisille voidaan tarjota laajakaistayhteys ja suuremmat tiedonsiirtonopeudet sekä kiinteällä että langattomalla tekniikalla. Nopeita internetyhteyksiä tarvitaan, jotta talous voisi kasvaa voimakkaasti ja luoda työpaikkoja ja hyvinvointia ja jotta voitaisiin varmistaa, että kansalaiset voivat käyttää haluamiaan sisältöjä ja palveluja. Tulevaisuuden talous on verkkopohjainen osaamistalous, jonka ytimen muodostaa internet. Eurooppa tarvitsee laajasti saatavilla olevia ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä nopeita ja ultranopeita internetyhteyksiä. Eurooppa strategiassa korostetaan laajakaistan yleisen käyttöönoton merkitystä sosiaalisen osallisuuden ja EU:n kilpailukyvyn kannalta. Strategiassa toistetaan tavoite, jonka mukaan peruslaajakaistayhteyden olisi oltava kaikkien eurooppalaisten ulottuvilla vuoteen 2013 mennessä, ja siinä pyritään varmistamaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien eurooppalaisten saatavilla on paljon nopeammat (30 Mbit/s tai enemmän) internetyhteydet ja vähintään 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista on internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kehitettävä kattava politiikka, joka perustuu erilaisten teknologioiden yhdistelmään ja jossa keskitytään kahteen rinnakkaiseen päämäärään: ensinnäkin taataan laajakaistan yleinen saatavuus (kiinteän ja langattoman tekniikan yhdistelmällä) siten, että liittymänopeuksissa päästään asteittain vähintään arvoon 30

5 5 Mbit/s, ja pidemmällä aikavälillä edistetään ultranopeat internetyhteydet (yli 100 Mbit/s) mahdollistavien seuraavan sukupolven liityntäverkkojen (NGA-verkkojen) käyttöönottoa suuressa osassa EU:n aluetta. Kansalaiset ja yritykset enenevässä määrin ympäri maailmaan vaativat nykyisin huomattavasti nopeampia seuraavan sukupolven NGA-verkkoja. Eurooppa on tässä suhteessa jäänyt jälkeen eräistä tärkeimmistä kansainvälisistä kilpailijoistaan. Merkittävä indikaattori on kuitu kotiin -yhteyksien (Fibre To The Home, FTTH) levinneisyys, joka on Euroopassa hyvin alhainen ja paljon pienempi kuin johtavissa G20-maissa. KUVIO 1 Kuitu kotiin -yhteyksien penetraatioaste 2012 EU:n näkökulmasta digitaalisen yhteiskunnan hyötyjen olisi oltava kaikkien ulottuvilla. Komission laajakaistatavoitteet ovat: Peruslaajakaista kaikille vuoteen 2013 mennessä: peruslaajakaista kattaa 100 % kansalaisista Nopea laajakaista vuoteen 2020 mennessä: 30 Mbit/s tai nopeampi laajakaista kattaa 100 prosenttia EU:n kansalaisista Ultranopea laajakaista vuoteen 2020 mennessä: 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista olisi oltava internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s

6 6 1.2 Suomen laajakaistaohjelma ICT2015- työryhmän raportin mukaan Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa. Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. Valtioneuvoston digitaaliagendan vuosille mukaan tietoyhteiskuntakehityksellä ja digitalisoinnilla on merkittävä rooli koko Suomen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja tuottavuuden parantamisessa. Informaatioteknologian tehokkaalla hyödyntämisellä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla voidaan edesauttaa huomattavasti talouden kasvua. Julkishallinnon sähköisen asioinnin ja palvelutuotannon kehittämiseen tähtäävät keskeisimmät toimenpiteet ovat sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittäminen, tätä tukevan lainsäädännön luominen sekä monikanavaisen yhteispalvelun suunnittelu ja toimeenpano (SADe-ohjelma). Digitaalisten palvelujen kehittämisen lähtökohtana tulee olla se, että niistä tehdään käyttäjälle helppoja ja turvallisia. Käyttäjälle tulee tarjota mahdollisuus koota arjessaan tarvitsemat asiointipalvelunsa (esim. vero-, vakuutus-, asumis-, pankki- ja sosiaalipalvelut) kokonaisuutena sopivaan ympäristöön. Samalla tietoaineistojen (esim. rekisteritiedot, dokumentit, ilmoitukset, todistukset, laskut, päätökset) tulee olla käyttäjien itsensä käytettävissä soveltuvien kanavien kautta. Digitaaliset asiointipalvelut vaativat toimiakseen tukipalveluja, kuten tunnistamista, suostumustenantoa, sopimusten hyväksyntää ja tavoitettavuustietoja. Erityisesti viranomaisten, viestinvälittäjien ja pankkien sähköistä infrastruktuuria on kehitettävä niin, että uusien palvelujen kehittäjät voivat tuottaa sovelluksia olemassa oleviin käytäntöihin perustuen. Yrityksille ja kansalaisille tulee luoda käyttäjien itsensä ajan tasalla pitämät, sähköistä asiointia helpottavat osoitteistopalvelut. Suomi on sitoutunut EU:n laajakaistatavoitteisiin. Vuoden 2011 hallitusohjelman mukaan hallituskaudella edistetään huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä, jotta Suomi nousee Euroopan johtavaksi laajakaistamaaksi. Toimenpideohjelmalla pyritään edistämään tasapuolisesti sekä kiinteitä että langattomia yhteyksiä niin, että uusia digitaalisia palveluja voitaisiin tarjota ja hyödyntää nykyistä laajamittaisemmin. Toimenpideohjelma keskittyy erityisesti pientaloalueisiin, jotka jäävät tällä hetkellä huippunopeiden yhteyksien runsaan kaupallisen tarjonnan ja julkisesti tuettujen laajakaistahankkeiden ulkopuolelle. Digitaalinen agenda esittää kansalliset tavoitteet nopeille laajakaistayhteyksille. Valtioneuvosto asetti joulukuussa 2008 tavoitteeksi, että nopeiden (100 Mbit/s) laajakaistayhteyksien tulee olla lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla kysynnän mukaisesti koko maassa vuoden 2015 loppuun mennessä.

7 7 Laajakaistahankkeen etenemiselle tärkeää on, että mahdollisimman moni kotitalous liittyy rakennettaviin verkkoihin. Liittymishalukkuuteen vaikuttaa puolestaan se, miten hyvä kuva loppukäyttäjillä on tarjolla olevista palveluista. Puutteelliset tiedot tarjolla olevista palveluista hidastavat nopeiden verkkojen käyttöönottoa sekä kaupungeissa että haja-asutusalueilla. Nopean ja luotettavan laajakaistayhteyden turvin sähköinen asiointi helpottuu ja nopeutuu. Kuituliittymä mahdollistaa tehokkaan etätyön, tiedonsiirron ja erilaiset viihdepalvelut. Jo pelkästään nopean yhteyden mahdollistama liikkuvan kuvan siirtäminen tuo runsaasti uusia käyttömahdollisuuksia. Tulevaisuudessa esimerkiksi vanhusten on mahdollista asua kotona pidempään, kun osa terveys- ja hyvinvointipalveluista voidaan toteuttaa kuvayhteyksien välityksellä, vaikkapa taulutelevision ruutua käyttämällä. Tällöin esimerkiksi kotisairaanhoitaja pystyy ottamaan asiakkaan kotoa yhteyden lääkäriin tai kunnan tarjoamiin palveluihin ja hän voi avustaa asiakasta tämän asioiden hoidossa. Paremman laajakaistan tuoma kilpailukykyetu saavutetaan, jos nopeiden yhteyksien kysyntä lisääntyy samassa tahdissa tarjonnan kanssa. Nopeiden yhteyksien kysyntää voidaan edistää markkinoinnilla, mutta myös erilaisin viestintäpoliittisin keinoin. Jokaisella ihmisellä tulee olla yhtäläinen mahdollisuus osallistua yhteiskunnassa tiedon jakamiseen ja käyttää digitaalisia palveluja. Saatavuudelle luo perustan koko Suomeen rakennettavat nopeat laajakaistayhteydet. Yhteyksien saaminen kouluihin ja vapaasti käytettävissä olevien päätelaitteiden tarjoaminen myös kodin ulkopuolella on turvattava. Lisäksi koulutusta, tutkimusta ja oppimisympäristöjä on kehitettävä. 1.3 Suomesta tietoliikenteen väylä Aasiasta Eurooppaan Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan kautta, eikä liikennettä häiriötilanteissa pystytä helposti siirtämään muille reiteille. Valtion tavoitteena on rakentaa korkealuokkainen, kyberturvallinen ja nopea yhteys eurooppalaisiin ja globaaleihin verkkoihin Suomesta Saksaan kulkevan merenalaisen valokuitukaapelin avulla. Kaapelilla varmistetaan kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä idän ja lännen välillä ja tuetaan suomalaisen digitaalisen talouden ja teollisen Internetin kasvua. Saksasta Itämeren pohjaa kulkeva merikaapeli yhdistyy Suomen rautateiden vieritse kulkevaan kuitukaapeliverkostoon. Näin koko Suomi yhdistyy huippunopeiden tietoyhteyksien piiriin tehden maasta entistä kilpailukykyisemmän tieto- ja viestintäteknologiateollisuuden sekä digitaalisten palveluiden alueena. Uusi tietoliikennekaapeli nostaa Suomen ulkomaanyhteyksien varmistuksen ja tietoturvallisuuden uudelle tasolle ja luo edellytykset datakeskusinvestoinneille ja tietointensiivisen teollisuuden sijoittumiselle maahamme. Itämeren merikaapelia tarvitaan myös pilviliiketoiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi. Hanketta kohtaan on osoitettu kiinnostusta sekä kansainvälisten että kotimaisten operaattoreiden ja mui-

8 8 den toimijoiden osalta. Myös joukko merkittäviä kansainvälisiä ICT- ja Big Data - toimijoita on osoittanut investointihalukkuuksia uusien yhteyksien avauduttua. KUVIO 2 Itämeren kaapeli Eurooppaan Globalisaatio ei ole pelkästään ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikettä, vaan entistä merkityksellisempää on se millaiset mahdollisuudet tiedolla on liikkua. Merikaapelin yhdistäminen kattavaan maanpäälliseen kaapeliverkkoomme, tuo koko Suomen maailman nopeimpien tietoyhteyksien äärelle. Venäjällä suunnitellaan uutta Euroopan ja Aasian yhdistävää merikaapelia Koillisväylää pitkin (ROTACS-hanke). Itämeren kaapeli ja Koillisväylän kaapeli voidaan kytkeä toisiinsa Murmanskissa, jolloin syntyy uusi, suora yhteys Manner-Euroopan ja Aasian välille. Yhdessä nämä kaksi kaapelia lyhentäisivät olennaisesti Manner-Euroopan ja Aasian välistä etäisyyttä ja samalla tiedonsiirron viivettä. Uusi, yhtenäinen merikaapeli olisi myös huomattavasti toimintavarmempi kuin nykyinen lukuisista osista muodostuva ja monien valtioiden aluevesien halki kulkeva eteläinen reitti. Tällöin Suomesta tulee ratkaiseva linkki globaalien tietoyhteyksien verkostossa. Tämä uusi tilanne tulee muuttamaan täysin Suomen asemaa ja avaa huikeat mahdollisuudet. Suomi yhdistäisi Euroopan Jäämerelle ja käytännössä Aasiaan.

9 9 KUVIO 3 Aasia-Eurooppa valokuitukaapeli Suomen uusi asema ilmentyy Haminan Googlen palvelinkeskuksessa ja Kajaanin IBM:n konesalissa. Venäläinen hakukoneyhtiö Yandex rakentaa konesalin Mäntsälään. Tieto Suomen merikaapelihankkeesta on poikinut yhteydenottoja isoilta ICT-toimijoilta. Viestintäinfrastruktuurin parantaminen nostaa Suomen kansainvälisesti huippunopeiden yhteyksien eturintamaan. Kehitys on pyrittävä hyödyntämään täysimääräisesti varmistamalla, että maahan syntyy samanaikaisesti myös palveluita, jotka hyödyntävät nopeiden yhteyksien tarjoamia mahdollisuuksia. 1.4 Kansallinen palveluväylä Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden tarvitsema tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille tietoa tarvitseville palveluille. Kukin palveluväylään liitetty järjestelmä hallitsee omia tietojaan sekä vastaa siitä, että muiden tarvitsemat tiedot ovat saatavissa välitysalustan kautta ottaen huomioon tietojen käyttöön liittyvät mahdolliset rajoitukset. Kansallisen palveluväylän tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä paremmin asiakaspalveluiden ja palveluprosessien kehittäminen palveluissa tarvittavan tiedonvaihdon ja yleispalvelut mahdollistavan ratkaisukokonaisuuden avulla. Kansallinen palveluväylän määrittämät ja määräämät rajapinnat sekä väylään oleellisesti kuuluvat infrastruktuuri-

10 10 ja yleispalvelut mahdollistavat uusien tietolähteiden avaamisen palvelujen käytettäväksi yhdenmukaisilla tavoilla sekä uusien palvelujen helpomman luonnin mahdollistamalla eri tietolähteille yhteneväiset rajapinnat. Kansallinen palveluväylä tarvitsee kiinteän laajakaistan nopeat yhteydet tuottaakseen asiakkaille tehokkaat palvelut. KUVIO 4 Kansallisen palveluväylän periaate 1.5 TORI-hanke Kaikki valtion toimialariippumattomat ICT-palvelut kootaan yhteen palvelukeskukseen vuosien aikana. Valtion toimialariippumattomilla ICT-palveluilla tarkoitetaan palveluita, joiden tuottaminen tai järjestäminen ei vaadi merkittävää toimialakohtaista osaamista ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin laite- ja ohjelmistoratkaisuihin ja -teknologioihin. Palveluiden saatavuus edellyttävät kiinteän laajakaistan rakentamista, jotta käytön luotettavuus voidaan taata.

11 11 KUVIO 5 ICT-palvelukartan TORI-palvelut 1.6 SADe-hanke Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) tavoitteena on edistää kansalaisten ja yritysten sähköistä asiointia keskeisissä palveluissa. Palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Tavoitteena on myös koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, Kela ja muu välillinen julkinen hallinto) tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja lainsäädännön kehittäminen. Ohjelma koostuu viidestä palvelukokonaisuudesta ja kahdesta erillishankkeesta, joiden valinnassa on painotettu erityisesti kuntien tuottavuutta lisääviä hankkeita: Osallistumisympäristö (OM), Oppijan palvelukokonaisuus (OKM), Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuus (YM), Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus (STM) Yrityksen palvelukokonaisuus (TEM) Kansalaisen yleisneuvontapalvelu (VM) Etäpalvelut (VM)

12 KUVIO 6 SADe-ohjelman hankkeet 12

13 13 2 KESKI-SUOMEN ICT-STRATEGIAN LAAJAKAISTATAVOITTEET Keski-Suomen ICT:n kehittämisen visiona on, että Keski-Suomi on maan johtavia ICTmaakuntia, jossa ICT:n mahdollisuudet on hyödynnetty tehokkaalla, turvallisella ja kestävällä tavalla. Vision saavuttamisessa korostuu ICT- ja kyberturvallisuusalan vaikuttavan liiketoimintafokusoituneen ekosysteemin rakentaminen. Keski-Suomen ICT:n kehittäminen perustuu viiteen ohjelmapilariin, joita ova digitaalinen, ICT-huippuosaamisen, ICT-SOTE, ICT-liiketoiminnan ja Kyberturvallisuuden Keski- Suomi. Valtioneuvoston asettaman tavoitteen mukaan kaikilla tulee olla mahdollisuus ja taito käyttää digitaalisia palveluita. Jokaisella kansalaisella tulee olla yhtäläinen mahdollisuus osallistua yhteiskunnassa tiedon jakamiseen ja käyttää digitaalisia palveluja. Saatavuudelle luo perustan koko Suomeen rakennettavat nopeat laajakaistayhteydet. Digitaalinen Keski-Suomi -ohjelman tavoitteena Keski-Suomea kehitetään yhdeksi maan johtavista ICT-maakunnista. Tavoitteena on, että Keski-Suomi on julkisten digitaalisten palveluiden käytön edelläkävijä Suomessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että maakuntaan aikaan saadaan tehokas ICT-infrastruktuuri = Laajakaista kaikille. Keski-Suomen tavoite on olla ICT-palvelujen ja sisältöjen toteuttajana kolmen voimakkaimmin kehittyvän maakunnan joukossa ja ICT-palvelujen saatavuus tulee olla tasapuolinen koko maakunnassa. Lisäksi maakunnassa kunnalliset ICT-palvelut tulee olla valtakunnan käyttäjäystävällisimmät ja kustannustehokkaimmat. Yritykset odottavat kunnilta hyviä tietoliikenneyhteyksiä ja muuta perusinfrastruktuuria, mitkä ovat perusedellytyksiä liiketoiminnan toteuttamiselle ja kasvulle. ICT-huippuosaamisen Keski-Suomi -ohjelman avulla Keski-Suomea kehitetään ICThuippuosaamisen maakunnaksi. Tavoitteena on, että Keski-Suomi on tunnustettu kansainvälisen tason ICT-osaamisen maakunta. Keski-Suomella on mahdollisuus nousta globaalisti merkittäväksi toimijaksi oppimisratkaisujen kehittäjänä ja tarjoajana. Verkossa oleva tieto on oppijoiden saatavilla yhä joustavammin missä ja milloin vain, mutta laadukkaan ja relevantin sisällön hajanaisuus asettaa haasteita näiden uusien resurssien mielekkäälle hyödyntämiselle. Käynnissä olevilla hankkeita kuten USUKO-, Temaattinen oppimisympäristö- ja SysTech-hankkeita luodaan perustaa ICThuippuosaamisen rakentumiselle Keski-Suomeen ja edistetään merkittävästi osaamista, jonka avulla kehitetään parempia sekä käyttötarpeeseen ja -tilanteisiin soveltuvia digitaalisia oppimisratkaisuja. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää maakunnallista kiinteää laajakaistaverkkoa, jotta uusien oppimisympäristöjen edut voidaan saavuttaa täysimääräisesti.

14 14 ICT-SOTE Keski-Suomi -ohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollolla on laaja rajapinta kansalaisiin. Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Väestön ikääntyessä tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotolla voidaan edesauttaa kotona-asumista ja itsenäistä selviytymistä mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen kehittämistä palvelutuotannossa. ICT-SOTE Keski-Suomi -ohjelma koostuu hankkeista, joilla Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluihin kehitetään tehokkaat, laadukkaat ja yhteentoimivat ICT-rakenteet ja -palvelut. Tavoitteena on, että Keski-Suomessa on tehokas sosiaali- ja terveyspalveluiden ICT-järjestelmä- ja palvelukokonaisuus. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on käytössä laadukkaat, kansalaisia ja potilaan koko hoitoprosessia tukevat sähköiset palvelut ja kattava sähköinen dokumentointi.

15 15 3 VALOKUITUVERKON TARVE 3.1 Tiedonsiirron tarpeen kasvu Kansalaiset ovat sitä mieltä, etteivät he tarvitse niin suurta tietoliikennekapasiteettia mitä valokuitu voi tarjota. Internetyhteyksien nopeudet ovat koko ajan kasvaneet ja samalla aina on ilmaantunut uutta teknologiaa, joka on käyttänyt hyväkseen lisääntyneen kaistaleveyden. Tästä kehityksestä on kokemusperäistä tietoa. Jakob Nielsenin kehittämä laki/periaate vuodelta 1998 osoittaa historiallisen kehityksen, jonka mukaan edelläkävijämarkkinoiden internet-nopeudet kasvavat 50 % vuodessa, eli 7.5-kertaisiksi 5 vuodessa ja 57-kertaiseksi 10 vuodessa. Massamarkkina seuraa edelläkävijöitä 2-3 vuotta perässä. On odotettavissa, että kaistanleveydet kasvavat edelleen, etenkin kun internetin samanaikainen käyttö kodeissa lisääntyy. Kotitalouksissa on tulevaisuudessa yhä enemmän käyttäjiä, sovelluksia ja internetiin liitettäviä laitteita. Näistä yhtenä esimerkkinä ovat kodin turvallisuus- ja valvontajärjestelmät. Myös korkeatasoinen internetvideokuva vaatii suuren määrän kaistaa ja samalla se lisää nopeiden yhteyksien tarvetta. Ciscon Systemsin selvitys ennustaa, että internetliikenne kolminkertaistuu vuosien 2012 ja 2017 välisenä aikana pääasiassa internetpohjaisten videopalveluiden kysynnän seurauksena. Valokuituoperaattorit ovat siis huomanneet, että kun asiakkaat saavat paremmat yhteysnopeudet niin he käyttävät sen hyväkseen. Eräässä vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa havaittiinkin, että valokuituasiakkaat tilasivat enemmän palveluja ja käyttivät kolmesta neljään kertaa enemmän kaistanleveyttä verrattuna niihin, jotka käyttivät DSL-yhteyttä. Kasvua lisäävät uudet interaktiiviset HD-televisiot siirryttäessä tulevaisuudessa yhä kehittyneempiin ratkaisuihin. Maailmassa on enemmän päätelaitteita kun ihmisiä ja kodeissa useita yhtäaikaisia käyttäjiä. Cisco Systemsin tutkimuksessa selvitettiin laajakaistan laadun ja levinneisyyden merkitystä kansantaloudelle 40 sosioekonomisen muuttujan osalta. Laajakaistan levinneisyys korreloi selkeästi taloudellisen tasa-arvon ja riippumattomuuden kanssa. Laatu vastaavasti korreloi innovaatiokyvyn, korkeatasoisen koulutuksen, hyvien kansalaispalveluiden ja yleisen kilpailukyvyn kanssa (Cisco Broadband Study 2010).

16 3.2 Kiinteästä laajakaistasta kansallisen hyvinvoinnin infrastruktuuri 16 Kiinteä valokuituverkko edistää tutkitusti kestävää kehitystä. FTTH Council Europe on teettänyt tutkimuksen FTTH-verkkojen (Fibre to the home, kuitu kotiin -verkko) merkityksestä ympäristönäkökulmasta. Tutkimuksen mukaan FTTH:n nettovaikutus on positiivinen alle 15 vuodessa. Tutkimuksessa on verrattu tyypillisen FTTH-verkon ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta verkosta saataviin hyötyihin. Selvityksessä on tarkasteltu passiivisten komponenttien tuotantoa, kuljetusta, kaikkien laitteiden asennusta ja energian kulutusta. FTTH maksimoi palvelujen käytön kymmeniksi vuosiksi eteenpäin ja minimoi verkon asennuksessa ja huollossa tarvittavat päästöt ja energian kulutuksen. Kiinteästä laajakaistasta voidaan rakentaa maakunnan ja kuntien digitaalinen palveluverkko. Kiinteä laajakaista tarjoaa palvelutuotannolle ylivoimisen kustannustehokkuuden ja palveluiden tasalaatuisuuden. Se mahdollistaa kuntalaisten tasavertaisuuden ja sillä voidaan saada aikaan monipalvelupiste kuntalaisen kotiin. Kuntalaisille kiinteä laajakaista tarjoaa runsaan valikoiman digitaalisia palveluita. Se mahdollistaa joustavan ja kustannustehokkaan etätyön, lisäksi julkiset palvelut ja asiointi ovat käden ulottuvilla. Opiskelussa voidaan käyttää uusimpia mahdollisuuksia ja saada globaalitieto kotiin. Koti mahdollistaa yrittäjyyttä ja elinkeinon harjoittamista. Se tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen ja sen avulla voidaan luoda kodin turvallisuusratkaisuja. Kyläyhteisöille kiinteä laajakaista mahdollistaa alueellista tasavertaisuutta, kunnassa maakunnassa ja koko maassa. Kiinteä laajakaista luo viihtyvyyttä ja kylän elinkelpoisuutta. Sen avulla voidaan hyödyntää koko kunnan potentiaali: osaaminen yrittäjyys ja kulttuurinen rikkaus. Maakunnan kaikenkokoisten yritysten toiminta vaatii luotettavia ja nopeita yhteyksiä asiakkaisiin, toimittajiin, jakelukanaviin, julkisiin palveluihin, pankkipalveluihin yli eri toimialojen. Luotettava ja nopea verkko mahdollistaa globaalin liiketoiminnan missä vaan, milloin vaan ja kenelle tahansa. Digitalisoituminen perustuu toimiviin verkkoihin ja se luo uuttaa liiketoimintaa siellä missä on osaamista, innovatiivisuutta ja toimivat nopeat verkot. IT-järjestelmät ja palvelu tulevat yhä useammin pilvipalveluina (toiminnanohjaus, markkinointi, asiakkuudenhallinta, kassajärjestelmät) ja tämä kehitys vaatii nopeat luotettavat verkot. Sijaintipaikan valinnan kannalta laajakaistayhteydet ovat yrityksille ratkaisevan tärkeitä. Laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä myös nykyaikaisessa maataloudessa. Valokuituverkkoinvestointi on signaali yrittäjille ja yrityksille tulevaisuuden investointimahdollisuuksista. Huippunopean laajakaistan taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat etäläsnäolotekniikoiden mahdollistaman resurssitehokkuuden kautta. Etäläsnäolon hyödyntämisen keskeiset edut ovat matkustamistarpeen vähentyminen (liikematkustus, hoivapalvelut, asiakkaat), resurssien maantieteellisen ja ajallisen kattavuuden lisääntyminen ja re-

17 17 surssien tehokas hyödyntäminen (koulutus, B2B palvelut jne.) sekä huippuresurssien tehokkaampi ajankäyttö ja vaikuttavuus (lääkärit, asiantuntijat) Resurssitehokkuuden näkökulmasta yritysten etätyöt ja videoneuvottelut sekä terveydenhoidon etähoiva ja etälääkäripalvelut vapauttavat kaikki satojen miljoonien eurojen arvosta työaikaa uuteen käyttöön vähentämättä tehdyn työn määrää. Keskeisimmät muutokset liittyvät matkustuksen vähentymiseen sekä hukka-ajan välttämiseen ja oman työajan käytön optimoimiseen. Toisaalta erityisesti ICT- ja media-aloille huippunopea laajakaista mahdollistaa entistä monimuotoisempia palveluita ja yhä kansainvälisemmän toimintakentän, jotka lisäävät menestyvien yritysten mahdollisuuksia tarjota globaaleja palveluita yhä kevyemmin kustannuksin. Lisäksi huippunopealla laajakaistalla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Huippunopea laajakaista mahdollistaa niin viranomaispalvelut, koulutuksen, työnteon, kuluttajapalvelut sekä terveyspalvelut entistä kattavammin myös haja-asutusalueille palveluiden virtualisoituessa. Lisäksi viranomaispalveluiden kehittyminen aika- ja paikkariippumattomammaksi, kuluttajien uudet viihdekäytön sovellukset sekä korkeampi laatutaso koulutuksessa ja terveydenhoidossa sekä muissa palveluammateissa tuovat lisäarvoa yhteiskuntaan. 3.3 Laajakaistaverkon tehokkuudesta Kiinteä laajakaista tarjoaa lähes rajattoman siirtokapasiteetin (monikymmenkertainen langattomiin verrattuna nyt ja tulevaisuudessa). Maaston muodot ja olosuhteet eivät aiheuta katveita tai yhteyden laadun heikkenemistä. Asiakkaat voivat valita yhteysnopeuden omien tarpeidensa mukaan. Valokuituverkko on nopea, häiriötön, luotettava, symmetrinen, toimintavarma yhteys ja kapasiteettia on helppo lisätä. Yhtä tiedonsiirtoväylää pitkin voidaan hoitaa koko kodin tai yrityksen tietoliikenne ilman että muiden verkossa olijoiden kuorma haittaa toimintaa. Kiinteä laajakaista ei ole liikkuvan laajakaistan kilpailija vaan kummallakin on omat tehtävänsä. Valokuituverkkoon liitetyllä WLAN asemalla verkkoa saa jatkettua lähietäisyyksille liikkuvaan käyttöön (tuotantotilat, ulkona oleminen jne.). Langattomien yhteyksien haaste tulee aina olemaan saatavuus/kuuluvuus (= käytettävyys) ja nopeudenvaihtelut (kapasiteetti). Nopeusvertailu: Nykyinen 3G: maksiminopeus n. 10 Mbit/s Tuleva 4G LTE: maksinopeus n. 50 Mbit/s Valokuitu tänään: Mbit/s Esimerkkinä valokuva-albumin (300 kuvaa, 700 Mtavua) lähettämiseen kuluva aika eri nopeuksilla:

18 18 1 Mbit/s: 93,3 min 10 Mbit/s: 9,3 min 100 Mbit/s: 56 s Langaton tai mobiili laajakaista ei ole korvaava vaihtoehto kiinteälle laajakaistalle. Hitaammissa interaktiivisissa perussovelluksissa (Web, sähköposti, VoIP) voidaan käyttää langattomia tai mobiiliyhteyksiä, jos tarjottu nopeus ja palvelutaso tilaajalle riittävät. Langattomilla tekniikoilla ei voida rakentaa kestävän kehityksen periaatteita tukevia tiedon valtateitä, missä tilaajayhteyksillä tarvitaan tulevaisuudessa satojen megabittien, jopa gigabittien siirtonopeuksia. 3.4 Uudet palvelut lisäävät laajakaistan tarvetta Eräs keskeinen mahdollistaja huippunopean laajakaistan sovellutuksille on myös asiakaspäätelaitteiden teknologinen murros, joka on muuttanut niin puhelimet, televisiot kuin kodinelektroniikankin IP-yhteydellä varustetuiksi tiedonkäsittelylaitteiksi. Muutos on vuodessa ollut valtaisa, ja kuluttajien näkökulmasta erillisistä, yksittäisiin käyttötarkoituksiin kootuista laitteista on siirrytty yleiskäyttöisiin laitteisiin. Uudet laitteet, kuten älypuhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet ja älytelevisiot sisältävät runsaasti yhteisiä piirteitä. Palvelu- ja laitekerroksen eriydyttyä kullakin laitteella on mahdollista ohjelmistopohjaisesti hyödyntää puhelupalveluita (esim. Skype), musiikkipalveluita (omat musiikkisoittimet ja musiikkikirjastot, kuten Spotify), muita sovelluksia sekä televisiokuvaa (nettitelevisio, omat videokirjastot). Suuri osa laitteista osaa eri tilanteissa hyödyntää eri nopeuksisia ja laatuisia laajakaistayhteyksiä. Huippunopea laajakaista edistääkin merkittävästi all-ip -palvelumaailmaa, jossa laitteisiin voidaan tarjota käytännössä kaikki palvelut, jotka ylipäätään ovat digitalisoitavissa. Tämän mahdollistaa se, että laajakaistaa hyödyntävät laitteet eivät aseta merkittäviä rajoitteita huippunopean laajakaistan innovaatioille. Myös ns. internet of things, asioiden internet, tulee olemaan merkittävässä roolissa huippunopean laajakaistan hyödyntämisessä. Vaikka laitteet yksittäisinä eivät vaadi huippunopeita yhteyksiä, niillä on suuri merkitys huippunopean laajakaistan hyödyntämismahdollisuuksille. Kun kodeista tulee yhä verkottuneempia, kodin automaatio ja sensorit ovat internetissä ja kodeissa on riittävä määrä internetiin tarvittaessa kytkeytyviä kameroita (esim. nykyiset kamerakännykät), ovat näiden mahdollisuudet huippunopean laajakaistan kautta esimerkiksi vanhusten hoidossa, asiantuntijapalveluiden tarjoamisessa ja terveydenhoidossa valtavat. Mitä enemmän kotia tai muuta tilaa pystytään ohjaamaan ja valvomaan tarvittaessa myös etänä, sitä tehokkaammin etäpalvelut pystyvät kuluttajia, yrityksiä ja julkista sektoria palvelemaan.

19 19 KUVIO 7 Tietosisältöjen vaatimat kaistaleveydet Käytännössä suurin osa huippunopean laajakaistan nykyisistä tietosisällöistä ei siis yksittäisenä vaadi välttämättä huippunopeaa yhteyttä. Toisaalta yhä useamman tyyppistä sisältöä hyödynnetään uusissa sovelluksissa yhdenaikaisesti ja osa sovelluksista vaatii huippunopeuden sijaan jatkuvasti edellä kuvatun kaltaisia kaksisuuntaisia nopeustasoja. Huippunopeiden laajakaistayhteyksien kysyntä perustuukin erityisesti sille, että samaa yhteyttä käytetään samanaikaisesti useisiin eri sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, ja sama yhteys jakautuu esimerkiksi kotitalouksissa ja yrityksissä useampien samanaikaisten käyttäjien kesken. Kotitaloudet tulevat kasvattamaan uusien pilvipalveluiden käyttöä. Pilvipalveluilla mahdollistetaan tietotekniikkaresurssien joustava käyttö, jossa käyttäjät voivat hankkia laskentakapasiteettia, tallennuskapasiteettia, ohjelmistoalustoja ja sovelluksia palvelusopimuksilla ilman merkittäviä investointeja omaan infrastruktuuriin tai lisensseihin. Pilvipalveluiden etuna on myös pääsy käytön mukaan dynaamisesti skaalautuviin virtuaalisiin resursseihin. Pilvipalveluiden tehokas käyttö vaativat kiinteitä laajakaistayhteyksiä.

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014 Päätöksentekomalli Toiminto A Toiminto B Päätöksentekijät Päätös A Päätös

Lisätiedot

HUIPPUNOPEA KIINTEÄ LAAJAKAISTAVERKKO - INFORMAATIOTEKNOLOGIAN STRATEGINEN INFRASTRUKTUURI- INVESTOINTI

HUIPPUNOPEA KIINTEÄ LAAJAKAISTAVERKKO - INFORMAATIOTEKNOLOGIAN STRATEGINEN INFRASTRUKTUURI- INVESTOINTI HUIPPUNOPEA KIINTEÄ LAAJAKAISTAVERKKO - INFORMAATIOTEKNOLOGIAN STRATEGINEN INFRASTRUKTUURI- INVESTOINTI PEKKA NEITTAANMÄKI MARTTI LEHTO 23.4.2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

Lisätiedot

Huippunopea kiinteä laajakaistaverkko - informaatioteknologian strateginen infrastruktuuri-investointi

Huippunopea kiinteä laajakaistaverkko - informaatioteknologian strateginen infrastruktuuri-investointi Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 13/2014 Martti Lehto, Pekka Neittaanmäki Huippunopea kiinteä laajakaistaverkko - informaatioteknologian strateginen infrastruktuuri-investointi Informaatioteknologian

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa 24.5.2011 Esko Miikkulainen SSP Yhtiöt Oy Miksi tietoliikenne kuuluu liikenneseminaariin Liikenteen merkitys

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Strateginen tutkimusavaus / TEKES

Strateginen tutkimusavaus / TEKES Kyberturvallinen älykäs palveluväylä 10+10 Strateginen tutkimusavaus / TEKES Vaikutukset Jyväskylässä 6.3.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Kyberturvallinen älykäs palveluväylä 10+10 = 10 % säästöt

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu?

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Miksi valokuitu? 1 Sisältö Mistä puolueetonta tietoa? Miksi valokuitu? Mihin maailma on menossa? Mitä hyötyä jo tänään? Mitä tarkoittaa pilvipalvelut Operaattori

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Laajakaistan tilanne Suomessa

Laajakaistan tilanne Suomessa Laajakaistan tilanne Suomessa Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaari 23.4.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö 2 Valtion rooli ICT-sektorilla Keskeinen rooli viestintäpolitiikan suunnannäyttäjänä

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

TERVETULOA VALOKAISTALLE!

TERVETULOA VALOKAISTALLE! TERVETULOA VALOKAISTALLE! SSPNET TÄNÄÄN VALOKUITUTEKNIIKAN EDELLÄKÄVIJÄ Olemme tietoliikenneyhteyksien ja internetpalveluiden luotettava asiantuntija. Tarjoamme jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluja.

Lisätiedot

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Kansalaisen yleisneuvontapalvelu hankkeen aloitusseminaari 16.10.2012, Helsinki Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi MIKÄ ON SADE-OHJELMA? 2 1 Julkishallinnon ensimmäinen

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Vauhtia verkkoon. Sadan megan Suomi

Vauhtia verkkoon. Sadan megan Suomi Vauhtia verkkoon Sadan megan Suomi 1 Sisältö 1. Mikä 100 megan laajakaista? sivu 2-3 4. Mitä kaikkea valokuidulla saa? sivu 6 2. Tee sijoitus tulevaisuuteen sivu 4 5. Tilaa huippunopea laajakaista kotiisi

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Julkinen Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Sisältö DNA:n televisioliiketoiminta Televisiokatselun muutosten vaikutukset Antenniverkko osana DNA:n televisiotarjontaa Yhteenveto Julkinen /

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus

Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus Visio Määrittely Kilpailutus Valvonta Sulava Ray Byman Käyttöönotto Käyttö ray.byman@sulava.com Puhelin: 040 5920960 www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelut seminaari Helsinki, Finlandia-talo Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi 9.12.2013 Sisältö Oppijan palvelut osana SADe-ohjelmaa

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle.

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle. LAAJAKAISTASELVITYS PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE Loppuraportti V1.0 3.6.2008 Liikenne- ja viestintäministeriölle Oy Omnitele Ab Teemu Huttunen Jyri Puumalainen Ari Ojaniemi

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Saarijärvi. Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Martti Lehto 3.3.

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Saarijärvi. Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Martti Lehto 3.3. Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Saarijärvi Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Martti Lehto 3.3.2014 Tilanne- ja riskianalyysi 1. Suomessa, maakunnassa ja kunnassa Valtion

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Sisällysluettelo 1) Mitä ollaan tekemässä ja miksi 2) Globaalit datakeskusinvestoinnit 3) Markkina-ajureita

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Yksi kumppani riittää

Yksi kumppani riittää Yksi kumppani riittää Jari Toivola Johtaja / Yritysasiakasliiketoiminta Haasteita tämän päivän työskentelyympäristössä Miten kehittää ja hallita monipuolistuvaa tieto- ja informaatioteknologiaympäristöä?

Lisätiedot

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Digitalisoituminen pakoittaa työnteon ja johtamisen mobiiliksi Hallitse tilanne, ennen kuin tilanne hallitsee sinua

Digitalisoituminen pakoittaa työnteon ja johtamisen mobiiliksi Hallitse tilanne, ennen kuin tilanne hallitsee sinua Digitalisoituminen pakoittaa työnteon ja johtamisen mobiiliksi Hallitse tilanne, ennen kuin tilanne hallitsee sinua Pete Nieminen +358-50-4636969 pete.nieminen@atea.fi fi.linkedin.com/in/petenieminen/

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Kansallinen palveluarkkitehtuuri 3.11.2015 Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Yhden luukun palvelumalli ja tiedonhallintalainsäädäntö

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

DNA Welho 7.3.2012 / Hki

DNA Welho 7.3.2012 / Hki DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana 140 osallistujaa (+ 27% viime vuodesta) 37% (52) Rakennuttajat 21% (29) Toimittajat (aktiivi / passiivikomponentit) 17% (24) Urakoitsijat (suunnittelu / rakentaminen)

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 12.2.2015

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 12.2.2015 Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa Jorma Flinkman 12.2.2015 Maatila ICT hanke lyhyesti Etelä-Savon Maatila ICT -hanke on maakunnallinen, vuosina 2013 2015 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisinä

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015

Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015 Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015 Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic. - Arthur C Clarke Millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat? Internet

Lisätiedot

Valokuituselvitys, kevät 2015

Valokuituselvitys, kevät 2015 Valokuituselvitys, kevät 2015 Pälkäneen kunta Harri Pinola, Timo Ojala, Aleksi Saukkoriipi 3.6.2015 1. Johdanto Kiinteitä, nopeita laajakaistayhteyksiä on selvitetty Pälkäneen kunnassa useiden hankkeiden

Lisätiedot