Tietoliikenne. Taustaa

Transkriptio

1 Tietoliikenne Taustaa Tietokoneet verkotettiin jo varhaisessa vaiheessa (tietoverkko, network, net). Aluksi verkko oli paikallinen ja keskitetty (paikallisverkko, local area network, LAN) jolloin samassa tilassa tahi lähirakennuksissa olevat koneet olivat suorassa sähköisessä yhteydessä toisiinsa. Yleensä yhdessä koneessa pidettiin keskitetysti kaikki käsiteltävä tieto sekä ohjelmat ja se "palveli" siihen liitettyjä muita koneita (siitä nimitys palvelin, server). Palvelimeen oltiin yhteydessä muilta koneilta. Palvelin (server) on tietokonesysteemi, jolla on suuri tiedon tallennuskapasiteetti sekä tehokas keskusyksikön (CPU, central processor unit) jota tarvitaan kun useat muut koneet käyttävät samanaikaisesti sen tietovarantoja sekä ohjelmia. Nykyään on useimmissa kodeissa LAN-verkko (Local Area Network, paikallisverkko, WLAN = langaton paikallisverkko) jossa kodin eri koneet ja tulostimet ovat yhteydessä keskenään. Koneiden keskinäisen keskustelun ohjauksesta vastaa kytkin (switch). Se yhdistää paikallisen tietoverkon eri osia (laitteita) sekä ohjaa tietopaketteja LAN-verkossa eri koneiden välillä. Kun tietoverkkoa laajennettiin käsittämään useita eri toimipisteitä, jotka saattoivat olla maantieteellisesti kaukanakin toisistaan, kehitettiin laajaverkko (wide area network, WAN). Tämä tarkoittaa sitä, että LAN-verkot liitettiin toisiinsa reitittimien kautta (router). Näin esimerkiksi saman firman eri kaupungeissa sijaitsevat toimipisteet saadaan samaan tietoverkkoon. Kun tätä verkkosysteemiä pidetään suljettuna ulkomaailmalta, kutsutaan sitä monasti intranetiksi (sisäverkko). Sibelius Akatemiassa on mm. hallinnon käyttämä oma intranet. Internet, verkkojen verkko, pohjautuu USAn puolustusvoimien 1960 alussa kehittelemään ARPANET-verkkoon, joka oli suunniteltu tuhoutumattomaksi. Kun tieto lähtee joltain koneelta kohti kohdettaan, se hajotetaan pieniin tietopaketteihin joilla kaikilla on tieto kohteesta sekä pala alkuperäistä tietoa. Kun nämä paketit leviävät kaikkialle verkkoon ei yhden tai useammankaan koneen toimimattomuus estä tiedon saapumista kohteeseen koska aina löytyy kiertoteitä. Vastaanottavalla palvelimella sitten kootaan eri puolilta tulleet tietopaketit taas tietokokonaisuudeksi joka toimitetaan asiakaskoneelle (client). Tietoliikenteessä on aina asiakas (client), esim. kotona oleva käyttäjä, joka hyödyntää Internettiin liitettyä palvelinta (server). Asiakas on siis liittynyt palvelimen kautta Internetiin. Palvelimen, palvelun tarjoaja (Sonera, HTV, Elisa jne.) hoitaa kotikoneen liittämisen Internetiin toimittamansa yhteyspäätteen kautta (esim. ADSL- tai kaapeli-modemi). Mikäli kotona on useampi tietokone, niin asiakas voi hankkia itselleen reitittimen (tai kytkimen) jonka kautta hän yhdistää kotikoneensa toisiinsa sekä palveluntarjoajan yhteyspäätteen kautta Internetiin. Yhteyspäätteen ja reitittimen liitos tapahtuu Ethernet-kaapelilla jonka pää näyttää puhelinjohdon liittimeltä mutta on isompi. RJ45 Ethernet-liitin IP (Internet Protocol) on pakettipohjaisen tietoliikenteen protokolla (yhteystavan määrittely, kieli ) joka huolehtii, että tietopaketit menevät oikeaan osoitteeseen. Internetissä käytävä liikennöinti on nykyään lähes kokonaan TCP/IP liikennöintiä (Transfer Control Protocol / Internet Protocol). 1/7

2 Sähköposti Tietoverkkojen suurin liikenne koostuu sähköpostiviesteistä. Osa niistä on tarpeellisista (n. 30%) ja suurin osa on valitettavasti roskapostista (n. 70%). Sähköposti koostuu kahdesta osiosta; itse tekstuaalisesta viestistä sekä mahdollisista liitetiedostoista. Sähköpostin tarkoituksena on lähettää ytimekäs viesti vastaanottajalle (To-kenttä) sekä mahdolliset kopiot tiedoksi muille (Cc-kenttä, Carbon-Copy). Joissain viestiohjelmissa on mahdollista laittaa tiedoksisaajat myös piilokopio-kenttään (Bcc, Blind Carbon-Copy) jolloin siinä kentässä olevat vastaanottajat eivät näe muiden osoitteita. Käytä Bcc:tä kun lähetät useille vastaanottajille viestiä, koska monet eivät halua, että heidän sähköpostiosoitteensa leviää tuntemattomille. Netiketti (netti-etiketti) on yleistynyt säännöstö jota jotkut jopa noudattavat. Muutamia netiketin sääntöjä: - otsikko on lyhyt ja ytimekäs kuvaus viestin sisällöstä (helpottaa mm. kännykällä selaamista) - sähköpostin varsinainen tekstiosa on kompakti ja lyhyt (max. 5 riviä) - jos sinulla on enemmän kerrottavaa, liitä sanottavasi liitetiedostoon - käytä hillittyä kieltä koska se mikä on sinulle huumoria ei välttämättä ole sitä muille - käytä hymiöitä ;-) :-/ :-( ;-P =O =D - käytä lyhenteitä; IMHO (in my humble opinion), ASAP (as soon as possible), RTFM jne. - ÄLÄ KÄYTÄ KAPITEELEJA SE ON HUUTAMISTA vaan käytä korostamiseen *tähtiä* sanan ympärillä - ole tietoinen vastaanottajan mahdollisuuksista avata liitetiedostot asianmukaisella ohjelmalla (turha lähettää esim. Sibelius-nuottitiedostoa jos vastaanottajalla ei ole Sibeliusohjelmaa) - muista, että s-postista jää jälki joka voidaan varmentaa (lähetysaika sekä sen reitti) - harkitse avaatko tuntemattomilta saamasi liitetiedoston, kyseessä on yleensä haittaohjelma - To-kentässä oleva(t) vastaavat viestiin, Cc- tai Bcc-kentässä olevilta ei odoteta kommenttia Sähköpostiosoite on pohjimmiltaan muotoa: käyttäjätunnus@palvelin.palveluntarjoaja.maatunnus (esim. oromanow@amadeus.siba.fi). Sibiksessä riittää: käyttäjätunnus@siba.fi (oromanow@siba.fi). Nimipalvelin osaa monasti myös laajentaa käyttäjätunnukset (vielä ilman skandeja eli äåökirjaimia) eli Otto.Romanowski@siba.fi tulkitaan nimipalvelimella osoitteeksi saadaan Macintosh-näppäimistöllä painamalla alt-2 (vasen tai oikea alt). Huomaa, että siba.fi osoitteesi lakkaa toimimasta valmistumisesi jälkeen. Sitten sinun täytyy hankkia palvelu jonkun palveluntarjoajan kautta ja sähköpostiosoitteesi muuttuu. Koska monasti on työlästä ilmoittaa muuttunutta osoitetta kaikille entisille vastaanottajille, kannattaa harkita kiinteän osoitteen ostamista. Kiinteä osoite tarkoittaa, että saat yhden ainoan osoitteen jonka kautta postisi ohjautuu sen hetkiseen haluamaasi osoitteeseen. Suomessa eräs kiinteän osoitteen palvelua tarjoava on IKI ry ( Minä käytän sähköpostiosoitetta: Otto.Romanowski@iki.fi joka tällä hetkellä ohjautuu Sibiksen postiin. Sähköpostia voi lähettää ja vastaanottaa joko käyttämällä erityisiä sähköpostiohjelmia (Entourage, Mail, Pegasos, Eudora jne.) tai käyttämällä verkkoselaimen kautta toimivaa webmail-palvelua. Tässä esityksessä tutustutaan selainpostin käyttöön (webmail). 2/7

3 WebMail, selainposti Käynnistä joku selain (FireFox, Safari, Internet Explorer jne.). Luokan P-417 koneissa se löytyy työpöydän oikeassa reunassa olevan Programs-kansion sisällä olevasta Internet-kansiosta. Internet-kansion sisältö Esimerkkitapauksessa käynnistämme Firefox-selaimen (tuplaklikkaamalla ikonia). Selaimen osoite-kenttään kirjoitamme osoitteeksi: webmail.siba.fi Tällä osoitteella pääset mistä päin maailmaa tahansa Sibiksen sähköpostijärjestelmään. Osoitteen kirjoitus Painettuamme Return-näppäintä ja saamme varoituksen luotettavuusepäilystä: Sertifikaatin anto Osoita painiketta: Accept this certificate permanently Eipä tämän istunnon aikana tuota epäilystä tule uudestaan mutta kun kirjaudut joskus ulos, niin seuraavalla kerralla esitetään taas tämä epäily. 3/7

4 Seuraavaksi tulee muistutus siitä, että olet käyttämässä salattua liikennettä eli ulkopuolisten on erittäin hankalaa seurata viestintääsi, mikä on itse asiassa hyvä asia. Turvallisuusmuistutus Tunne olosi turvalliseksi ja paina sinistä OK-painiketta (tai paina Return-näppäintä). Hetken kuluttua sinulle avautuu kirjautumisikkuna. Kirjautuminen Valitse kieleksi Language-ponnahdusvalikosta Suomi ja täytä kohdat: Käyttäjätunnus (Username) sekä Salasana (Password). Paina sitten log in tai kirjaudu sisään -painiketta (mikäli muutit kieleksi suomen). Eteesi avautuu Inbox-näkymä jossa näet sinulle tulleiden sähköpostien otsikot. 4/7

5 INBOX-näkymä Tämä on webmailin INBOX-ikkuna joka näyttää kaikki tulleet viestit otsikkomuodossa. INBOX ikkuna 1 Vasemmalla on sinisessä palkissa seuraavat komennot: - INBOX jota painamalla pääset muualta tähän näkymään - Kirjoita viesti, avaa sähköpostin kirjoitusikkunan - Osoitekirja, voit hallinnoida s-postiosoitteita - Kansiot, hallinnoi lisäkansioita (harvemmin tarpeen) - Asetukset, voit tehdä muutamia käyttöliittymään liittyviä asetuksia ( ei tarpeen) - Kirjaudu ulos, poistut sähköpostista ja palaat alun kirjautumisikkunaan 2 Tässä näet yleistietoa eri posteista - voit merkata postin poistettavaksi laittamalla rastin neliölaatikkoon - kirjekuva nuolen kera tarkoittaa lukematonta viestiä - klemmarin kuva tarkoittaa viestiä jossa on liitetiedosto 3 Tässä näet lähettäjätiedot sekä sähköpostin otsikon - klikkaamalla lähettäjätietoa tai otsikkotekstiä avaat sähköpostin luettavaksi 5/7

6 Sähköpostin lukeminen Kun klikkaat INBOX-ikkunassa jonkun viestin otsikkotekstiä, avautuu viestin lukuikkuna Viestin lukuikkuna Viestin sekä sen oheistietojen lisäksi näet kohdassa Viestin osat kaikki ne komponentit, mistä tämä viesti koostuu. - ensin on itse viestin tekstiosa [ei kuvausta], mutta senhän näetkin jo alempana ikkunan valkoisessa osassa - sitten on mahdollinen(-set) liitetiedosto(t) sekä niiden tyyppitiedot (esim. msword) - lopussa on mahdollisuus katsoa koko viesti raakamuodossa turha ymmärtää Liitetiedoston oikealla puolella on pieni kynällä varustettu disketin kuva (ks. ympyrä ylhäällä). Se on erittäin tärkeä painike. Siitä tallennat liitetiedoston koneellesi. Liitetiedostot kannattaa aina ensin tallentaa ja avata ne vasta sitten omalta koneelta! Kun klikkasimme tuota disketin kuvaa saamme liitetiedoston tallennusikkunan tallennusikkuna Valitse Save to Disk valintapainike sekä paina OK (tai Return-näppäintä). Sitten sinulle avautuu normaali Finderin tallennusikkuna josta valitset paikan jonne tallennat. 6/7

7 Sähköpostin lähetys Sähköpostia lähetetään klikkaamalla hiirellä ikkunan vasemmassa reunassa olevaa Kirjoita Viesti -linkkiä. Vastaanottaja-kenttään kirjoitat vastaanottajan s-postiosoitteen (tai useamman pilkulla erotettuna). Kopio-kenttään (Cc) kirjoitat niiden osoitteet joille haluat lähettää tämän viestin tiedoksi mutta joiden ei tarvitse välttämättä reagoida tähän viestiin. Piilokopio-kenttään (Bcc) kirjoitat kuten Kopio-kenttäänkin, mutta sillä erotuksella, että Piilokopio-kentän vastaanottajat eivät näe muiden osoitteita. Käytä tätä kun haluat lähettää useille saman viestin (esim. laittamalla vastaanottajaksi itsesi ja kirjoittamalla Bcc-kenttään koko sukusi osoitteet). Otsikko-kenttään tulee lyhyt kuvaus viestin sisällöstä (esim. kokous, tapaaminen, peruutus jne.). Ole lyhytsanainen, kännykällä viestejä lukevat pitävät sinusta! Mikäli haluat liittää s-postiin liitetiedostoja tietokoneeltasi (esim. gradusi tai Sibeliusnotaatiosi), niin klikkaa painiketta Browse jolloin sinulle avautuu tietokoneesi tiedostojen selausikkuna jossa voit etsiä ja valita liittämäsi tiedoston. Valintasi jälkeen tiedostonimi (ja hakemistopolku) ilmestyy viereiseen laatikkoon. Sinun täytyy vielä hyväksyä valintasi painamalla painiketta Liitä valittu tiedosto Hyväksyttyäsi liitetiedoston liittämisen, ilmestyy Liitetiedostolistaus. Siinä luetellaan kaikki tähän viestiin valitut liitetiedostot. Tiedostonimen vieressä on pieni valkoinen neliö. Siitä merkataan tiedostot jotka halutaan poistaa tästä viestistä (painamalla painiketta Poista valitut liitetiedostot) Sitten voitkin kirjoittaa viestisi tarkemman sisällön alla olevaan isoon valkoiseen laatikkoon. Mikäli päätät myöhemmin lisätä lisää liitetiedostoja, voit liittää niitä lisää, tai poistaa merkkaamalla ne poistettavaksi ja painamalla Poista valitut liitetiedostot. Lopuksi kun viestisi on liitetiedostoineen valmis, paina painiketta Lähetä viesti. Tässä pikaoppaassa emme puutu osoitekirjan käyttöön. Kokeile itse. Se on helppoa! 7/7