Kaupunginjohtajan esitys. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kaupunginjohtajan esitys Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma Hallintokeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Strategiset kehittämishankkeet Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa 13 2 Yleinen taloudellinen tilanne 14 3 Kuntatalouden näkymät 15 4 Jyväskylän kaupungin talous Alijäämän kattamisvelvollisuus Tulossuunnitelma Käyttötalous Henkilöstömenot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Taloussuunnitteluprosessi Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalousosa Investointiosa Tulossuunnitelmaosa Rahoitussuunnitelmaosa Kunnan liikelaitokset Tytäryhteisöt Käyttösuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Erityismääräyksiä 39

3 TULOSSUUNNITELMA 40 Tulossuunnitelman lukuohje 41 Tulossuunnitelma Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan Tulossuunnitelman erittely 44 RAHOITUSSUUNNITELMA 46 Rahoitussuunnitelman lukuohje 47 Rahoitussuunnitelma Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan Rahoitussuunnitelman erittely 50 KÄYTTÖTALOUSOSA 52 Talous määrärahoittain Toimintamenot määrärahoittain Toimintatulot määrärahoittain Toimintakate määrärahoittain ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA KONSERNIHALLINTO 57 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 60 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 64 Konsernihallinto 66 Tietohallinto 72 TERVEYS- JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS 76 Johdon tukipalvelut 78 Terveydenhuollon palvelut 80 Sosiaalisen tuen palvelut 82 TOIMINTAKYKY JA ARJEN SUJUVUUS 85 KASVU, OPPIMINEN JA PERHEET 92 Johdon tukipalvelut 95 Varhaiskasvatuspalvelut 96 Perusopetuspalvelut 98 ELÄMÄNLAATU JA KULTTUURI 101 Kansalaisopisto 106 Kulttuuripalvelut 108 Kirjastopalvelut 108 Museopalvelut 110 Liikuntapalvelut 111 Jyväskylän Sinfonia 113 Jyväskylän kaupunginteatteri 115 ELINYMPÄRISTÖ JA KAUPUNKIRAKENNE 116 Johdon tukipalvelut 120 Liikenne- ja viheralueet 121 Maankäyttö 125 Rakentaminen ja ympäristö 128

4 INVESTOINTIOSA 131 Investoinnit yhteensä Investointiosan erittely 133 Kunnallistekniikan investoinnit Talonrakennusinvestoinnit Toimitilojen vuokrahankkeet 150 LIIKELAITOKSET 152 Tilapalvelu Liikelaitos 154 Työterveys Aalto Liikelaitos 158 Talouskeskus Liikelaitos 162 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 166 Kylän Kattaus Liikelaitos 170 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 175 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 187 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuonna Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 193 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 197 Jyväskylän Energia Oy 198 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 199 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 200 Total Kiinteistöpalvelut Oy 201 Education Facilities Oy 202 Jyväs-Parkki Oy 203 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 204 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 205 Jykes Kiinteistöt Oy 206 Jyväskylän Jäähalli Oy 207 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 208

5

6 1 YLEISPERUSTELUT

7 2 YLEISPERUSTELUT 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2012 lopussa jyväskyläläisiä oli enemmän kuin vuoden alussa, väkilukujen kehitys oli myönteinen myös muissa ympäristökunnissa lukuun ottamatta Hankasalmea ja Toivakkaa. Ympäristökunnista Uurainen, Laukaa ja Muurame kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työllisten suhde työelämän ulkopuolella olevaan väestöön) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä selittyy eriyisesti Jyväskyl lasten ja opiskelijoiden suhtellisesta runsaudesta ja yli kymmen prosentin työttömyydestä. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Kymmenen Jyväskylä suurinta keskimäärin Väkiluku Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluvun muutos 2011 (%) 1,0 0,9 1,5 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2012 (%)* 1,0 0,9 1,1 0, vuotiaiden osuus väestöstä 2011 (%) 16,2 15,5 17,1 14,8 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2011 (%) 14,9 16,2 13,4 17,4 Työllisten osuus väestöstä 2010 (%) 43,3 46,4 49,5 43,0 Työpaikkojen muutos (%) 16,3 9,4 11,5 8,6 Korkea-asteen koulutus 2010 (%), yli 15 v. 32,8 32,1 36,9 30,0 Yhden henkilön talouksia 2011 (%) 43,3 44,5 40,7 46,1 Keskimääräiset tulot 2010 ( /tulonsaaja) Muutos 2010 (%) 3,2 4,2 1,6 2,9 Työttömyysaste 9/2012 (%) 11,9 10,6 7,2 12,0 Vuosimuutos (%-yksikköä) 0,5 0,6 0,5 0,6 Toimeentulotukimenot 2011, /as Toimeentulotukimenojen muutos 2011 (%) 1,4 1,3 4,4 0,0 Asuntotuotanto / 1000 asukas Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2011 ( /m 2 ) Vuosimuutos (%) 3,8 2,6 3,0 2,4 Verotulojen muutos 2011 (%) 1,4 3,9 5,7 3,1 Lainakanta TP 2011 ( /asukas) Lähteet: Tilastokeskus, THL., suurten kaupunkien tilinpäätöstiedot 2011, * = ennakkotieto. Aluejako 2012

8 3 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti paremmin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :lla eli 13,3 prosenttia. Samalla ajanjaksolla työttömien määrä väheni 470:llä vähennyksen oltua vuosina Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1 395:llä vuosina (14,7 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikääisten määrä väheni ko. jaksolla 643:lla eli 7,6 prosenttia luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2011 lopulla vuotiaita oli eli enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli neljätuhatta enemmän kuin nyt. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella tuhannella. Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin Jyväskylän väestöntiheys (113 asukasta per neliökilometri) on kymmenen suurimman kaupungin neljänneksi pienin Kouvolan, Kuopion ja Oulun jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin jyväskyläläistä asuu haja-asutusalueilla.

9 4 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi /49 kaupunkistrategian nimellä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Strategian mukaan kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne Strategiassa teemat ovat seuraavat: 1. Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet ovat tehneet omia linjauksiaan. Lisäksi päätöksenteossa on ollut kaupunkistrategian mukaisia koko kaupunkia koskevia ohjelmia ja kertomuksia (mm. ympäristöpolitiikka 2010, ilmasto-ohjelma 2011 ja hyvinvointikertomus 2012).

10 5 1.3 Strategiset kehittämishankkeet Talouden tasapainotus Uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta 2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapainottamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun. Tätä varten kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella kaupunginhallitukselle esitys valtuustokauden mittaisista toimenpiteistä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna Taloustoimikunnan apuna toimii kaupunginjohtajan nimeämä talousohjausryhmä (talousjohtaja ja talousvastaavat), joka valmistelee, seuraa ja raportoi talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä yhdessä apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien kanssa. Muutosjohtajan ja kehittämisen vastuualueen sekä henkilöstöhallinnon vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen apulaiskaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien apuna. Työssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita erikseen rajattujen kohteiden selvittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talousarvion määrärahojen ylittyminen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johtamisen tehostamiseksi vuonna 2013 laajennetaan johdon sopimuskäytäntöä, jolloin myös apulaiskaupunginjohtajille, vastuualuejohtajille ja liikelaitosjohtajille tehdään vuosisopimukset, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien tulee huolehtia siitä, että palvelukokonaisuuden määräraha ei ylity. Mahdollisen ylitysuhkien osalta on kuukausiraportoinnin yhteydessä raportoitava toimenpiteistä, jolla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Apulaiskaupunginjohtajien tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen. Valtuuston päätettäväksi valmistellaan palveluverkkoja koskevat periaatelinjaukset siten, että toiminnan tehostumisen ja kiinteistökustannusten pienenemisen kautta saadaan aikaan tilakustannusten viiden prosentin säästö. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä tuodaan valtuuston päätettäviksi kevään 2013 aikana. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet tuodaan hallituksen päätettäväksi kevään 2013 aikana.

11 6 2. Kaupunkistrategia ja palvelulinjaukset Kaupungin uuden strategian valmistelu aloitetaan seuraavien painopisteiden pohjalta: Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien lisäksi kaupungin palvelulinjaukset kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Palvelulinjausten ydinkohdat tulevat myöhemmin osaksi kaupunkistrategiaa. Uusi kaupunkistrategia kokonaisuudessaan tuodaan valtuuston päätettäväksi valtuustokauden aikana. 3. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys Kaupungin uusi luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio tulee voimaan hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Uuteen organisaatioon siirtymistä tuetaan muutosvalmennuksella organisaation eri tasoilla. Samoin vahvistetaan luottamushenkilöorganisaation toimivuuden edellytyksiä, hyvää hallitustyöskentelyä sekä kehitetään paikallisdemokratian uusia muotoja.

12 7 Uudistukseen jatkokehitykseen kuuluvat mm. uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto, tietotuotannon ja toimintaympäristökuvauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin valmistelu. 4. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset Suuret keskuskaupungit ja kaupunkiseutujen muut kunnat ovat kasvun ja kilpailukyvyn edistäjiä ja työssäkäynnin edellytysten luojia alueillaan. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Jyväskylän kaupunki on aloitteellinen hallitusohjelman tavoitteiden edistämisessä. Jyväskylä oli ensimmäisenä aloittamassa suurten kaupunkien kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta. Kaupunginvaltuusto katsoo 1. lausunnossaan /32 valtiovarainministeriölle, että rakennetyöryhmän ehdottamalla Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon ja kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta. Valtuusto antaa 2. lausunnon kuntarakennelaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjauksista valtiovarainministeriölle alkuvuodesta Kaupungilla on tilaisuus esittää kuntajakolain mukaisen erityisselvityksen aloittamista jo vuonna Samanaikaisesti valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjausten mukaisia järjestelyjä. Kaupunki on mukana myös itäisen erityisvastuualueen (ERVA) organisoitumisen valmistelussa. 5. Suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma päättyi vuonna Vuonna 2013 valmistaudutaan uudenlaiseen alue- ja kaupunkipolitiikan toteuttamiseen. Vuodesta 2014 alkaen yli asukkaan kaupunkiseuduille tehdään kasvusopimukset ja muodostetaan innovaatiokeskittymien verkosto. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja voimavarojen käyttöä suurten kaupunkien ja valtion keskeisten toimijoiden välillä. Suurten kaupunkien innovaatiokeskittymien tavoitteina ovat korkealuokkainen innovaatioympäristö, huipputason tutkimus- ja kehittämisosaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne sekä tehokkaan toiminnan mahdollistavat riittävät voimavarat. Innovaatiokeskittymien luomiseksi työ- ja elinkeinoministeriö avaa kansallisen kilpailun, joka päättyy alkuvuonna Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän valmistelussa määritellään strategiset painopisteet ja teemat. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylä Innovation Oy solmivat keväällä 2012 aiesopimuksen innovaatiokeskittymän rakentamisesta. Innovaatiokeskittymien ja niihin liittyvien hankkeiden pääasiallinen rahoituslähde on Euroopan aluekehitysrahasto. Uusi Innovatiiviset kaupungit ohjelma tukee tätä työtä 50 prosentin rahoitusosuudella. 6. Nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta vuodesta 2013 alkaen. Nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia vahvistetaan vuonna Kaupunki on myös mukana Jämsän ja Muuramen kanssa työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämässä työllisyydenhoidon kuntakokeilu yhteishankkeessa, jonka kokonaisrahoitus on 6,5 milj. euroa. Tarkoitusta varten talousarvioon on varattu euroa, johon kaupunki saa rahoituksen. Kokeilun tavoitteena on, että kokeilualueella on sen päättyessä ainakin 200

13 8 toimijaa, joilla aktiivinen rooli työllistämisessä ja ainakin työllistettävästä 70 prosentille on pystytty tarjoamaan työpaikkoja tai muita työllistymistä edistäviä toimia. 7. Kankaan alueen kehittäminen Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Modernin asumisen, laadukkaiden palvelujen ja yli 2000 työpaikan Kangas muodostaa ydinkeskustan vetovoimaisen laajentumisalueen.

14 9 1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöllä on vuoden 2013 loppuun asti kestävä kuntajakolain ja erillisen henkilöstösopimuksen mukainen palvelusuhdeturva. Kuntajakomuutoksen yhteydessä sopijakunnat sitoutuivat siihen, ettei Jyväskylän kaupunki työnantajana irtisano, osa-aikaista tai lomauta henkilöstöään taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Vuoteen 2015 mennessä Jyväskylän kaupungilta jää eläkkeelle tai eroaa muusta syystä noin työntekijää. Henkilöstön suuri poistuma luo mahdollisuuden talouden tervehdyttämiseen ja rakenteiden muuttamiseen. Tiukan rekrytointipolitiikan kanssa samanaikaisena haasteena on osittainen hankaluus työvoiman saatavuudessa ja myönteisen työnantajamielikuvan säilymisessä. Taulukko 1. Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Liikelaitokset: Kylän Kattaus Talouskeskus Pelastuslaitos Tilapalvelu Työterveys Aalto Altek Aluetekniikka Yhteensä Muutos Luvut ovat kokonaislukuja. Vakituisten henkilöstömäärä ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä.

15 10 Taulukko 2: Vakituisen henkilöstömäärän muutos VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN TP 2011 TPE 2012 TA 2013 Muutos MUUTOS ( ) Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Liikelaitokset Kylän Kattaus Talouskeskus Pelastuslaitos Tilapalvelu Työterveys Aalto Altek Aluetekniikka Henkilöstö yhteensä Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla: + Henkilöstön lisäys yht Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt Jyte Seudullinen työterveyshuolto 40 + Talouskeskus 16 + Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet Määräaikaisten vakinaistaminen 45 - Henkilöstön vähennys yht Kaup.org. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle -36 Muutos ed. vuoteen * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 Vakituisen henkilöstömäärän kehitystä ja muutosta kuvaaviin taulukoihin on koottu talousarvion yhteydessä tehtyjen henkilöstösuunnitelmien tiedot. Taulukoissa on huomioitu vertailtavuuden takia palvelu- ja organisaatiouudistukseen liittyvät henkilöstösiirrot myös vuoden 2011 ja 2012 henkilöstömäärissä. Palvelukokonaisuuksien henkilöstösuunnitelmat tulevat olemaan vuoden 2013 täyttölupamenettelyn pohja ja seurannan väline. Täyttölupamenettelyssä jatketaan vuonna 2012 aloitettua käytäntöä, jossa apulaiskaupunginjohtajat ja vastuualuejohtajat määrittelevät virkojen ja työsuhteiden täytön annetun raamin mukaisesti (raami = henkilöstösuunnitelma). Jokaista vapautuvaa palvelussuhdetta ei täytetä. Täyttölupamenettely on vuoden 2013 osalta erittäin tiukka, jolloin vain talousarvion mukana hyväksytyssä henkilöstösuunnitelmassa olevat täytöt voidaan toteuttaa. Näissäkin tapauksissa edellytetään aina vielä tapauskohtaista harkintaa sekä ajankohdan taloustilanteen huomioimista. Vakituista henkilöstöä rekrytoitaessa on edellisen lisäksi aina huomioitava kaupungin jo vakituisessa henkilöstössä olevat terveydellisistä syistä uudelleen sijoitettavat työntekijät. Terveydellisin syin uudelleen sijoitettavan henkilöstön huomioimisella rekrytoinnissa ehkäistään työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää ja näin vaikutetaan eläkemenojen kasvuun pienentävästi.

16 11 Taulukko 3: Määräaikaisen henkilöstömäärän kehitys Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Liikelaitokset: Kylän Kattaus Talouskeskus Pelastuslaitos Tilapalvelu Työterveys Aalto Altek Aluetekniikka Yhteensä Muutos Luvut ovat kokonaislukuja. Määräaikainen henkilöstömäärä ei sisällä sijaisia, tuntityönohjaajia, harjoittelijoita ja kausityöntekijöitä, oppisopimuskoulutettavia, työllistettäviä ja sivutoimisia vakituisia. Taulukko 4: Sijaisten henkilöstömäärän kehitys Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Liikelaitokset: Kylän Kattaus Talouskeskus Pelastuslaitos Tilapalvelu Työterveys Aalto Altek Aluetekniikka Yhteensä Muutos Kaupungin henkilöstöstä noin 20 prosenttia toimii määräaikaisissa palvelussuhteissa. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä toimii sijaisuuksissa (perhevapaat, sairauslomien sijaisuudet jne.). Henkilöstömenojen kokonaishallinnan näkökulmasta myös määräaikaisen henkilöstön ja sijaistyövoiman palkkaamiseen tehdään tarkka tarveharkinta. Kaikkia sijaisuuksia ei pidä täyttää tai sijaisuus voidaan täyttää vain osaksi aikaa. Palvelukokonaisuudet laativat vuoden 2013 alkuun mennessä omat sijaisten käyttöä koskevat linjaukset. Sijaisten käyttöä koskevat linjaukset käsitellään tammikuun alussa kaupungin johtoryhmässä. Henkilöstömenojen ja määrän kehitys raportoidaan normaalin kuukausiraportoinnin yhteydessä kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle.

17 12 Taulukko 5: Vakituisen henkilöstön poistuma Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Liikelaitokset: Kylän Kattaus Talouskeskus Pelastuslaitos Tilapalvelu Työterveys Aalto Altek Aluetekniikka Yhteensä Muutos Taulukko 6: Vakituisen henkilöstön poistuma ja vapautuvista tehtävistä täytettävät 2013 poistuma 2013 Vapautuvista tehtävistä täytetään Jätetään täyttämättä Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Liikelaitokset: Kylän Kattaus Talouskeskus Pelastuslaitos Tilapalvelu Työterveys Aalto Altek Aluetekniikka Yhteensä Taulukko 7: Vakituisen henkilöstön ulkoiset rekrytoinnit Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Liikelaitokset: Kylän Kattaus Talouskeskus Pelastuslaitos Tilapalvelu Työterveys Aalto Altek Aluetekniikka Yhteensä Muutos

18 Tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta. 1. Strategiset tavoitteet Kaupungin strategiset tavoitteet päätetään kaupunginvaltuustossa sen hyväksyessä kaupungin strategian yleensä kerran valtuustokaudessa. Talousarvion toiminnallisten ja kehittämistavoitteiden tulee olla yhdensuuntaisia hyväksytyn strategien kanssa ja kuvata toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti. 3. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteilla kuvataan talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään lautakuntakohtaisesti.

19 14 2 Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi 2,7 % ja kasvu oli pitkälti yksityisen kotimaisen kysynnän varassa. Yksityinen kulutus kasvoi 2,5 % ja yksityiset investoinnit 7,7 % edellisestä vuodesta. Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2012 mukaan Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuonna 2013 prosentin tuntumaan ja vuonna 2014 noin kahteen prosenttiin. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta Suomen talouteen. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa talouden kehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa suuntaa myös Suomessa. Pitkittynyt ja vaikeutunut euromaiden velkakriisi aiheuttaa epävarmuutta tulevasta ja heikentää Suomen vientikysyntää kuluvana vuonna erityisesti euroalueella. Myös Euroopan ulkopuolinen vientikysyntä on aiemmin arvioitua heikompaa. Vienti alenee hieman tänä vuonna ja kääntyy nousuun vasta ensi vuoden aikana, kun epävarmuuden hellittäessä maailmankauppa vauhdittuu ja myös euroalue pääsee kasvuun. Vuonna 2013 vienti kasvaa 2,5 %. Heikentyneiden viestimarkkinoiden johdosta Suomen taloudellinen kasvu on jo pidemmän aikaa ollut pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Tämän kulutusvetoisen talouskasvun kääntöpuolena on kotitalouksien velkaantumisasteen nousu uudelle ennätystasolle. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puoli prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2013 kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %.

20 15 3 Kuntatalouden näkymät Valtion budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Suurin yksittäinen leikkaus on kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien 125 miljoonan euron leikkaus vuoden 2012 tasoon nähden. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla vuoden 2012 valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Välittömien kuntien tulopohjaan kohdistuvien leikkauksien lisäksi kuntien taloudellista tilaa heikentää kunnille tulevat uudet palveluvelvoitteet. Kuntarakenneuudistus tulee osaltaan vaikuttamaan kunnallisten palvelujen järjestämiseen tulevina vuosina. Peruspalveluohjelman mukaan kuntatalouden näkymät kiristyvät merkittävästi vuonna 2012 sekä kehyskaudella tulojen kasvun hidastuessa. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntatalouden kiristyessä uhkana on kuntatalouden velkaantumisen jatkuminen voimakkaana. Kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2011 noin 4,5 % ja toimintamenojen ennakoidaan kasvavan tulevina suunnitteluvuosina keskimäärin noin 4 prosentin tasolla. Henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla ja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvun täydennettävän palvelujen oston kautta. Kuntien yhteenlasketun vuosikatteen ennustetaan heikkenevän vuodelle 2013 noin 2,3 mrd. euroon ja tilikauden tuloksen olevan alijäämäinen poistotason noustessa 2,8 mrd. euroon. Kuntien yhteenlasketun investointitason arvioidaan pysyvän tämän vuoden tasolla ja olevan noin 4,3 mrd. euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kolminkertaistunut 2010-luvulla. Vuoden 2013 lopussa kuntien yhteenlasketun lainakannan arvioidaan olevan 14,76 mrd. euroa, joka on 1,2 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2012 lopussa lainakannan arvioidaan olevan.

21 16

22 17 4 Jyväskylän kaupungin talous Taloussuunnitelmassa vuoden 2013 tavoitteeksi asetetaan 15,2 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 18,6 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 23,9 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa. Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan 48,5 miljoonalla eurolla vuonna 2013, joten lainaa tulee olemaan vuoden 2013 lopussa 438,3 miljoonaa eli euroa asukasta kohti. Vuosi 2013 on talousarvion mukaan 66,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu ja vuosikate nousee poistojen tasolle vuonna Vuosien 2014 ja 2015 taloussuunnitelmassa asetettu vuosikatetavoite on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että käyttötalouden menot ja tulot kasvavat 0,6 % vuoden 2013 tasosta. Tämä tulee edellyttämään talousarvion pitävyyttä ja toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina vuoden 2013 tasolla.

23 Alijäämän kattamisvelvollisuus Vuoden 2011 tilinpäätös osoitti yhteensä 142,3 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2012 alijäämäksi arvioidaan noin 35,2 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei vuonna 2013 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää. Kumulatiivinen ylijäämä supistuu merkittävästi niin, että vuonna 2014 sen määrä on 22,7 miljoonaa. Talousuunnitelman mukaan talous tasapainotetaan siten, että vuonna 2015 ei synny enää alijäämää

24 Tulossuunnitelma Käyttötalous Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa. Käyttötalouden menot kasvavat talousarvion mukaan 2,2 % eli 16,6 miljoonaa euroa. Tästä noin 5 miljoonaa on seurausta palkkatason noususta ja 8,3 miljoonaa sisäisten vuokramenojen kasvusta. Liikelaitokset mukaan lukien menojen kasvu on 24,7 miljoonaa euroa eli 2,8 %. Toimintatulojen siirrot 2013 Elinvoima Terveys Toimintakyky Elämänlaatu Kasvu Elinympäristö ALTEK Maaseutupalvelut Koulukuraattorit Vammaisten lasten iltapäivätoiminta Yhteensä Toimintamenojen siirrot 2013 Elinvoima Terveys Toimintakyky Elämänlaatu Kasvu Elinympäristö ALTEK Hallinto Henkilöstö Kehittäminen Viestintä Talous Maaseutupalvelut Yksityistieavustukset Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset Koulukuraattorit Koulupsykologit Ympäristöterveydenhuolto Vammaisten lasten iltapäivätoiminta Yhteensä Nettomenojen siirrot 2013 Elinvoima Terveys Toimintakyky Elämänlaatu Kasvu Elinympäristö ALTEK Hallinto Henkilöstö Kehittäminen Viestintä Talous Maaseutupalvelut Yksityistieavustukset Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset Koulukuraattorit Koulupsykologit Ympäristöterveydenhuolto Vammaisten lasten iltapäivätoiminta Yhteensä Palvelukokonaisuuksien väliset toimintojen ja henkilöstön siirrot toteutetaan edellä olavan taulukon mukaisesti. Siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti, joten ne eivät lisää tai vähennä kaupungin kokonaismenoja tai -tuloja. Ne vaikuttavat kuitenkin merkittävästi eri palvelukokonaisuuksien tulojen, menojen ja nettomenojen loppusummiin. Seuraavissa taulukoissa siirrot ja eräät muut erät on eliminoitu niin, että palvelukokonaisuuksien menojen muutos olisi vertailukelpoinen.

25 20 Käyttötalousmenojen muutos TP Arvio TAE Muutos % Konsernihallinto ,9 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus ,0 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus ,6 % Kasvu, oppiminen ja perheet ,1 % Elämänlaatu ja kulttuuri ,4 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne ,8 % Toimintamenot palvelukokonaisuudet ,2 % Konsernihallinto % Toimintojen siirrot 425 Henkilöstön siirrot Vuokrat Menojen muutos ,2 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Toimintojen siirrot Henkilöstön siirrot Menojen muutos ,5 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vammaisten lasten iltapäivätoiminta, siirto 512 Menojen muutos ,0 % Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintojen siirrot Henkilöstön siirrot 854 Kotikuntakorvausten kasvu -396 Vuokrat, mm. Palokka, Mankola, Huhtasuo, Liinalampi Menojen muutos ,5 % Elämänlaatu ja kulttuuri Toimintojen siirrot -10 Henkilöstön siirrot 98 Aalto Alvarin toimintojen aloitus -360 Vuokrat, mm. AaltoAlvari Menojen muutos ,3 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne Toimintojen siirrot Henkilöstön siirrot 528 Asuntomessut Pelastuspalvelut -546 Altekin hinnankorotusten vaikutus -500 Vuokrat -257 Menojen muutos ,2 %

26 21 Käyttötalouden tulojen muutos vuoden 2012 toteutumaennusteeseen verrattuna on 1,8 miljoonaa euroa eli + 1,4 %. Käyttötaloustulojen muutos TP Arvio TAE Muutos % Konsernihallinto ,6 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus ,6 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus ,3 % Kasvu, oppiminen ja perheet ,7 % Elämänlaatu ja kulttuuri ,6 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne ,3 % Toimintatulot palvelukokonaisuudet ,4 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus % Ympäristöterveydenhuolto, siirto Toimintojen siirrot 30 Tulojen muutos ,3 % Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintojen siirrot -30 Elinympäristö ja kaupunkirakenne Ympäristöterveydenhuolto, siirto Ympäristöterveydenhuolto, tulojen lisäys -306 Maankäyttösopimusten pieneneminen Tulojen muutos ,7 % Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate kasvaa talousarvion mukaan 14,7 miljoonaa euroa eli 2,4 % ja liikelaitokset mukaan lukien 8,9 miljoonaa (1,5 %).

27 22 Käyttötalouden nettomenojen muutos TP Arvio TAE Muutos % Konsernihallinto ,4 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus ,3 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus ,0 % Kasvu, oppiminen ja perheet ,9 % Elämänlaatu ja kulttuuri ,0 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne ,5 % Toimintakate palvelukokonaisuudet ,4 % Konsernihallinto % Toimintojen siirrot 425 Henkilöstön siirrot Vuokrat Nettomenojen muutos ,4 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Toimintojen siirrot Henkilöstön siirrot Nettomenojen muutos ,5 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vammaisten lasten iltapäivätoiminta, siirto 512 Nettomenojen muutos ,6 % Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintojen siirrot Henkilöstön siirrot 854 Kotikuntakorvausten kasvu -396 Vuokrat, mm. Palokka, Mankola, Huhtasuo, Liinalampi Nettomenojen muutos ,2 % Elämänlaatu ja kulttuuri Toimintojen siirrot -10 Henkilöstön siirrot 98 Aalto Alvarin toimintojen aloitus -360 Vuokrat, mm. AaltoAlvari Nettomenojen muutos ,0 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne Toimintojen siirrot Henkilöstön siirrot 528 Asuntomessut Maankäyttösopimusten pieneneminen Pelastuspalvelut -546 Altekin hinnankorotusten vaikutus -500 Vuokra- ja siivousmenojen nousu -257 Nettomenojen muutos ,8 %

28 23 Lautakuntien esityksiin nähden talousarvioesitys on muuttunut seuraavista syistä: Lautakuntien esitykset, nettomenot Sisäisten erien muutos + Vuokrat ja siivous Henkilösivukulut ja eläkemaksut Kotikuntakorvaukset Altek Muut muutokset 533 YHTEENSÄ Vuoden 2012 toiminnan tason huomioiminen + Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Kasvu, oppiminen ja perheet 900 YHTEENSÄ Talouden ja palvelujen tasapainotus - Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Kasvu, oppiminen ja perheet Elämänlaatu ja kulttuuri -145 YHTEENSÄ Talousarvioesitys, nettomenot muutos lautakuntien esityksiin 6 605

29 Henkilöstömenot Talousarvion laadinnan lähtökohtana on solmittujen työehtosopimusten mukainen palkkamenojen nousu vuonna Palkkoja tarkistetaan alkaen keskimäärin 2,06 prosentilla, talousarviossa on huomioitu tarkistuksen vuosikustannusvaikutus 1,9 %. Ennakkotietojen mukaan sairaausvakuutusmaksu on laskemassa 0,09 %-yksikköä ja työttömyysvakuutusmaksu nousemassa 0,10 %-yksikköä. Palkkaperusteinen eläkemaksu nousee ennakkotiedon mukaan 0,2 %-yksikköä vuoden 2012 tasosta ja tämä on otettu huomioon henkilösivukulujen laskennassa. Eläkemenoperusteisen maksun ja Varhe-maksun määriä ei ole talousarviossa muutettu. Maksuja korjataan keväällä 2013 talousarviomuutosten yhteydessä tasauslaskujen perusteella. Henkilöstömenoja ja taloussuunnitelmakaudelle laaditun henkilöstösuunnitelman toteutumista tullaan vuoden aikana seuraamaan kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. HENKILÖSIVUKULUT TA Muutos Prosenttia maksetuista palkoista %-yks. Sairasvakuutus 2,12 % 2,03 % -0,09 % Tapaturmavakuutus 0,32 % 0,32 % 0,00 % Ryhmähenkivakuutus 0,15 % 0,15 % 0,00 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % 3,30 % 0,10 % YHTEENSÄ 5,79 % 5,80 % 0,01 % Palkkaperusteinen maksu 16,35 % 16,55 % 0,20 % YHTEENSÄ 22,14 % 22,35 % 0,21 % Opettajien VAEL-maksu 20,88 % 20,88 % 0,00 % 1000 euroa TA Eläkemenoperusteinen eläkemaksu , ,5 3,64 % VARHE -maksu 2 906, ,0-17,29 % Yhteensä , ,5 0,5 % Muutos ,4

30 Kunnallisvero Vuoden 2013 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 404,2 miljoonaa euroa, mikä on 16,6 miljoonaa (4,3 %) enemmän kuin vuoden 2012 arvioitu kunnallisveron tuotto. Verotuloarvio perustuu 19,50 % kunnallisveroon eli veroprosentti pysyy vuoden 2012 tasolla. Verotuloarvio perustuu lokakuussa 2012 käytettävissä olleisiin tietoihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä vuosina VEROTULOARVIO 2013 Miljoonaa euroa Arvio Arvio Muutos Ennakonpidätykset 366,0 380,0 14,0 3,8% Tilitykset ed. vuodelta 46,3 46,0-0,3-0,6% Yhteensä 412,3 426,0 13,7 3,3 % Maksuunpanotilitys -37,7-34,0 3,7-9,8% Aik. vuosien tilitykset 13,0 12,2-0,8-6,2% KUNNALLISVEROT 387,6 404,2 16,6 4,3 % Yhteisövero 17,7 17,9 0,2 1,1 % Kiinteistövero 36,2 36,9 0,7 1,9 % YHTEENSÄ 441,5 459,0 17,5 4,0 %

31 Yhteisövero Talousarviossa vuoden 2012 yhteisöveron määräksi on arvioitu 17,9 miljoonaa euroa, joka on 1,1 % (0,2 miljoonaa euroa) enemmän kuin vuonna 2012 arvioidaan kertyvän. Valtio nosti kuntien yhteisöveron jako-osuutta 10 prosenttiyksiköllä 32,03 prosenttiin vuosiksi Vuonna 2012 tämä väliaikainen lisäys laski 5 prosenttiyksiköllä. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus jatkuu vuosina Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 36,9 miljoonaa euroa, joka on 1,9 % (0,7 miljoonaa euroa) enemmän kuin vuonna 2012 arvioidaan kertyvän. Kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2011 tasolla koko suunnitelmakauden Verotusarvo Kiinteistövero Veron tuotto 1000 % 1000 Vakituinen asunrakennus ,50 % Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,10 % 470 Yleishyödyllinen yhteisö ,15 % Voimalaitokset 0 2,85 % 0 Rakentamaton rakennuspaikka ,00 % 195 Yleinen kiinteistövero, maa-alueet ,15 % Yleinen kiinteistövero, rakennukset ,15 % Yhteensä

32 27

33 Valtionosuudet VALTIONOSUUDET TP TA+M TP TA TAE Muutos % Yhden putken valtionosuus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset ,9 % Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset ,3 % Laskennalliset perusteet ,5 % Yleinen osa (yleinen valtionosuus) ,1 % Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) ,0 % Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ,0 % Laskennallinen valtionosuus ,4 % Kunnan rahoitusosuus ,36 /asukas ,32 /asukas ,49 /asukas ,60 /asukas ,3 % Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta ,2 % Verotulotasaus (+/-) % 1. Yhden putken valtionosuus yhteensä , ,3 % 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,1 % Lukiokoulutus Kertaerä Valtionosuudet tuloslaskelmassa ,2 % Arvio keväällä TULOSLASKELMA Muutos Elatustukisaamiset ( tulona KH:n määrärahassa ) 407, ,0 % Kotikuntakorvaukset perusopetuksessa Saatavat kotikuntakorvaukset 633, ,9 % Maksettavat kotikuntakorvaukset , ,2 % Kotikuntakorvaukset yhteensä , ,2 % YHTEENSÄ ,0 % Kaupungin vuoden 2013 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 142,6 miljoonaa euroa, mikä on 4,5 miljoonaa euroa (3,2 %) enemmän kuin vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin: yleisen osan määräytymisperusteisiin; sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin; esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin; taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin; ja erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjille oppilasmäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennal-

34 29 lisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Sosiaalija terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia määräytymistekijöitä (mm. työllisyys-, lastensuojelu-, vammaiskertoimen tiedot) ei ole vielä pystytty päivittämään. Näiden tietojen osalta laskelmat päivittyvät loppuvuoden 2012 aikana. Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,89 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisesti tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Kunnan veroprosenttimuutoksilla ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään, koska tasauksen perusteena olevia laskennallisia verotuloja laskettaessa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosenttien sijaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella kahden vuoden viiveellä, joten vuoden 2013 valtionosuudet tasataan verovuoden 2011 verotustietojen perusteella. Valtionosuuksissa on otettu huomioon päätös vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Jyväskylän osuus leikkauksesta on noin 3 miljoonaa euroa. Valtionosuusmenetysten kompensointi Kuntajakolain mukaan kuntaliitosten valtionosuusmenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti viiden vuoden ajan. Jyväskylän kaupungin osalta saatava kompensaatio vuosina on euroa vuodessa. Kompensaatio lasketaan vuoden 2008 valtionosuustiedoilla ja se säilyy samana koko kompensaation ajan. Valtionosuusmenetysten kompensaatio näkyy tulona kaupunginhallituksen määrärahassa. VALTIONOSUUSMUUTOKSET LIITOSTAPAUKSESSA Vuoden 2008 valtionosuustiedoilla Valtionosuusmuutokset: Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2008: v. 2008: VM (yl.valt.os.) VM (verotulotas.) STM OPM Yhteensä: