Kokonaisturvallisuus tulevaisuus (Toim. Milla Anttila, Vesa Valtonen, Marja-Liisa Viherä)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.turvallisuuskomitea.fi Kokonaisturvallisuus tulevaisuus (Toim. Milla Anttila, Vesa Valtonen, Marja-Liisa Viherä)"

Transkriptio

1 Kokonaisturvallisuus tulevaisuus & Seminaariraportti (Toim. Milla Anttila, Vesa Valtonen, Marja-Liisa Viherä)

2 1. Johdanto Johdatus seminaariteemoihin - kokonaisturvallisuus ja tulevaisuus Seminaarin valmistelu ja menetelmät Valmiussihteerien tulevaisuuspaja skenaarioiden ja kuunnelmien synty Skenaariotaulukko ja skenaariot Seminaarin verstaiden valmistelu Tiedonkeruu ja analysointi Seminaarin tulevaisuusverstaat Turvallisuuskasvatus ja turvallisuustietoisuus Taustaa Keskustelua Yhteenveto Teknologia turvallisuuden takaajana Taustaa Keskustelua Yhteenveto Yhteiskunnallinen turvallisuus Taustaa Keskustelua Yhteenveto Suomalainen elinkeinorakenne turvallisen yhteiskunnan mahdollistajana Taustaa Keskustelua Yhteenveto Verstaiden ristiintaulukointi Seminaarin yhteenveto - Kohti tulevaisuutta Turvallisuuskomitea Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI ISBN: (nid.) ISBN: (pdf)

3 Esipuhe Hyvä turvallisen tulevaisuuden tekijä, Turvallisuuskomitealla oli kunnia isännöidä IV kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari. Seminaarin teemaksi valittiin kokonaisturvallisuus ja tulevaisuus. Teemavalinta pohjautui Turvallisuuskomitean päätehtävän, kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen, tunnettuuden parantamiseen ja tulevaisuuden ennakoinnin kiistattomaan tarpeellisuuteen. Valinnat varmistivat sen, että seminaarista saatiin mainoksensa mukaisesti sekä poikkihallinnollinen että poikkitieteellinen ideafoorumi, joka toi yhteen suomalaisen varautumisen, kokonaisturvallisuuden ja tulevaisuudentutkimuksen asiat ja ihmiset. Turvallisuustoiminnassa on tunnistettu tulevaisuuden ennakoinnin tarpeellisuus jo pitkään. Oma havaintoni yli kahden vuosikymmenen ajalta puolustusvoimien operatiivisessa ja strategisessa suunnittelussa sekä kriisinhallintatehtävistä mm. Balkanilta kuitenkin on, että yhtään kriisiä tai tapausta ei toteutunut laadittujen skenaarioiden mukaisesti jokainen tapahtuma käynnistyi shokin kautta, jota ei osattu skenaarioissa ennakoida. Inhorealistisesti voidaan lainata yhdysvaltalaista kenraali Perkinsiä: Jos tiedät jotain tulevaisuudesta, on lähes varmaa, ettei se toteudu. Lähtökohtaisesti on helppo yhtyä Perkinsin näkemykseen, mutta vaikka shokit ovat toistuvasti yllättäneet, niin ilman tulevaisuuden ennakointia ja vaihtoehtoisia skenaarioita emme kykenisi reagoimaan niihin - ainakaan näin hyvin. Shokitkin syntyvät aina jostain, jota ehkä pidetään hyvin epätodennäköisenä tai mustana joutsenena, mutta josta aina on olemassa heikkoja signaaleja. Heikkojen signaalien pohdinta onkin erittäin tärkeä osa skenaariotyötä. Samalla kun niiden toteutumista seurataan, on jatkuvasti varauduttava uusiin shokkeihin, jotka saattavat palauttaa tulevaisuuden ennakointiprosessin uuteen lähtötilanteeseen. Järjestetty seminaari oli erinomaisesti toteutettu ja ajatuksia herättävä. Ennakolta valmistellut skenaariot, niistä tehdyt kuunnelmat johdattivat seminaariväen keskittymään toivotun tulevaisuuden tekemiseen. Itse seminaarin esiintyjät ja tulevaisuusverstaiden vetäjät olivat ammattitaitoisia alansa huippuosaajia. Voin olla kokonaisuuteen erittäin tyytyväinen ja pidän suuressa arvossa seminaarin järjestäjien sitoutumista asiaan. Kiitän Aalto-yliopistoa innovatiivisen ympäristön ja teknisen tuen järjestämisestä, Tulevaisuudentutkimuksen seuraa ja ViheräVerstasta tulevaisuusosaamisen ja -menetelmien jakamisesta sekä Turvallisuuskomitean sihteeristöä kokonaisjärjestelyistä. Lisäksi kiitos kuuluu luonnollisesti kaikille seminaariin osallistuneille kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti olimme yhdessä tekemässä turvallisempaa tulevaisuutta! Tervehtien, Arto Räty 1

4 1. Johdanto IV kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari järjestettiin Espoon Otaniemessä. Seminaarin vastuullisena valmistelijana toimi Turvallisuuskomitea, joka valitsi teemoiksi kokonaisturvallisuuden ja tulevaisuuden. Seminaariin osallistui yli 140 turvallisen tulevaisuuden tekijää. Tämä raportti on kooste kokonaisturvallisuus ja tulevaisuusseminaarin keskeisimmistä tuloksista. Raportissa kuvataan myös seminaarissa käytettyjen skenaarioiden taustat, jotta seminaarin tuloksia voi kukin tulkita lähteisiin ja syntyhistoriaan peilaten. Raportin alussa kuvataan lyhyt johdanto teemoihin, joita seminaarissa alustettiin asiantuntijapuheenvuoroin (ks. ohjelma liitteessä 1). Tämän jälkeen käydään läpi seminaarin valmistelevia toimenpiteitä ja menetelmiä, jotka toimivat seminaarin tulevaisuusverstaiden työskentelyn pohjana. Seminaarissa työskenneltiin neljässä tulevaisuusverstaassa, joita vetivät aihepiiriensä parhaimmat asiantuntijat. (ks. liite 2). Skenaariotaulukko ja skenaariot johdattavat tulevaisuusverstaisiin, joiden käsittely kuvaa verstaiden luonnetta. Tekstit ovat raakamateriaalipohjaisia, suoria otoksia verstaiden työskentelystä. Jokainen verstas oli omanlaisensa, tämä näkyy myös dokumentointitavassa. Verstaiden ristiintaulukointi pyrkii nelikentässä hahmottamaan kokonaisturvallisuuden tulevaisuuden tekijät ja havainnollistamaan ne pääteemat, jotka yhdistivät verstaissa käytyä keskustelua. 2. Johdatus seminaariteemoihin - kokonaisturvallisuus ja tulevaisuus Kokonaisturvallisuus - suomalaisen varautumisen toimintamalli Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen toimintamallia kuvaavana terminä varsin nuori. Sen kehitystarina kokonaismaanpuolustuksesta nykyiseen muotoonsa on varsin looginen ja luonnollinen. Suomessa on pitkä perinne yhteiskunnan laaja-alaisessa kansallisessa varautumisessa, joka pohjautuu yhteistyöhön ja luottamukseen. Turvallisuuden yleinen kehitys, kuten sen laajeneminen uusille toiminta-alueille sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajan hämärtyminen, on johtanut turvallisuuden toimintakonseptien uudelleenmäärittelyyn. Kokonaisturvallisuuden kaksi tunnuspiirrettä ovat keskittyminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen ja laaja-alainen yhteistyö. Kokonaisturvallisuuden yleiset ja yhteiset periaatteet on esitetty yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, joka on valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta Toimeenpanoa ohjataan muun muassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisilla selonteoilla sekä hallitusohjelmalla. Turvallisuuskomitealla on tärkeä rooli kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisessa. Tiedon jakaminen ja vaihtaminen erilaisten asiantuntijafoorumien kanssa on olennainen osa turvallisen yhteiskunnan ylläpitoa ja kehittämistä. Tähän taustoitukseen nojautuen valittiin seminaarin teemaksi kokonaisturvallisuus. Kokonaisturvallisuus ei ole kuitenkaan koko turvallisuus. Se huomioi laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti turvallisuuden eri ulottuvuudet, mutta itse turvaaminen keskittyy yhteiskunnan kannalta tärkeisiin toimintoihin. Kaikilla toimialoilla on näiden lisäksi huomattava määrä turvallisuuteen liittyviä asioita, joita käsitellään muissa yhteyksissä. 2

5 Tulevaisuus ja turvallisuus/ Sirkka Heinonen, sivut 3-6 Tapasin tulevaisuudentutkimuksen kansainvälisessä konferenssissa (World Futures Studies Federation) hiljattain professori Johan Galtungin, rauhan- ja konfliktintutkimuksen grand old manin ja perustajan. Kysyin häneltä heti kärkeen, mikä on suurin uhka maailman rauhalle? Hän vastasi: Nykyinen talousjärjestelmä, joka synnyttää epätasa-arvoa ja sen kautta konflikteja. Tulevaisuudentutkimuksen perusteet loi jo 1940-luvulla alan pioneeri Ossip K. Flechtheim. Hän korosti tulevaisuudentutkimuksen tavoitteeksi poistaa isoja, koko ihmiskuntaa vaivaavia ongelmia kuten sodan, konfliktit ja köyhyyden. Tulevaisuus symboloi muutosta, riskejä, epävarmuuksia, yllätyksiä. Tulevaisuudentutkimus auttaa valmistautumaan tulevaisuuden erilaisiin tiloihin ja skenaarioihin. Käytännönläheinen, ongelmakeskeinen ennakointi (foresight) on osa tulevaisuudentutkimusta (futures research). Tulevaisuudentutkimus oppiaineena ja strategia-alueena Tulevaisuudentutkimus on systemaattista, kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä pitkän tähtäyksen analyysia tulevaisuutta koskevista teemoista ja tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoista. Tulevaisuudentutkimus liittyykin näin läheisesti myös turvallisuustutkimukseen. Tulevaisuudentutkimuksen taustalla on systemaattinen tulevaisuusajattelu. Tulevaisuutta voi tutkia ja tulevaisuudentutkimusta voi opiskella. Turvallisuutta voi ja tulee myös tarkastella nyt ja tulevaisuudessa. Aikaperspektiivinä voi olla esimerkiksi vuosi 2020, 2030, 2040 tai vaikkapa Turvallisuuden käsitettä voi tarkastella neljällä eri tasolla: 1) Objektiivisesti mitattavissa olevana turvallisuutena 2) Koettuna turvallisuutena 3) Kokonaisturvallisuutena ja 4) Turvallisuutena turvattomuuden vastakohtana. Tulevaisuus voidaan hahmottaa maisemana. Tulevaisuusmaiseman horisontissa voi tarkasti katsomalla havaita erilaisia toimijoita, tapahtumia ja nousevia ilmiöitä. Tulevaisuusmaisema voidaan myös nähdä neljässä ulottuvuudessa: 1) Tulevaisuus on NYT - tulevaisuus kääriytyy auki joka sekunti; 2) Tulevaisuus on LAAJA - tulevaisuus pitää sisällään useita mahdollisuuksia; 3) Tulevaisuus on SYVÄ - vain osa mahdollisuuksista todentuu nykyhetkeen ja 4) Tulevaisuus on NÄHTÄVILLÄ - etukäteismerkkejä tulevista kehityskuluista voidaan tunnistaa ennakoinnin avulla. Tulevaisuudentutkimukseen liittyy aina pitkän tähtäyksen lisäksi globaalitaso: koko maailman tulevaisuuden tarkastelu. Sitä hahmotetaan toimintaympäristön muutosten tunnistamisen avulla. Toimintaympäristöjä havainnoidaan laajalti, myös ääreisnäöllä. Muutoksia analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti, tarkastellaan keskinäisiä kytkentöjä ja tulkitaan muutoksia, yritetään ymmärtää ja pidetään mielessä tulkintojen vaikeus. 3

6 Tulevaisuudentutkimuksen kolme perusteesiä ovat: 1. Tulevaisuutta ei voi ennustaa 2. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty 3. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa (Roy Amara 1981) Tavoitteena ei ole ennustaa eksaktisti tulevaisuutta, vaan luodata erilaisia tulevaisuuskuvia, tuoda esiin tulevaisuuden mahdollisuuksia ja arvioida niiden vaikuttavuutta. Lähtökohtana on, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan siihen voidaan proaktiivisesti vaikuttaa. Tulevaisuus on tunnistettavissa ja tulkittavissa monentasoisten merkkien kautta (neljällä tasolla): 1) Megatrendit 2) Trendit 3) Heikot signaalit 4) Villit kortit/mustat joutsenet. Tulevaisuutta kannattaa ennakoida kaikkien näiden neljän tason kautta. Kuva 1. Tulevaisuus on täynnä riskejä ja epävarmuuksia, joita voi ennakoinnilla hälventää Megatrendejä Tulevaisuuteen vaikuttavia globaaleja megatrendejä ovat mm. ilmastonmuutos, väestömuutos (vanheneminen, määrä, monikulttuurisuus), globalisaatio, digitalisaatio ja elämystalous. Ilmastonmuutos tulee laskelmien mukaan johtamaan esimerkiksi siihen, että jo vuonna 2025 äärimmäinen pula puhtaasta vedestä koskee 25 % maapallon väestöstä. Energiajärjestelmien muutos johtaa ekorakennusten, uusiutuvan energian ja nollapäästöisten kulkuneuvojen yleistymiseen. 4

7 Väestömuutos merkitsee paitsi väestön määrän kasvua kehittyvissä maissa, myös ikääntymistä ja monikulttuurisuuden lisääntymistä kehittyneissä teollisuusmaissa. Globalisaatio ja hyperkaupungistuminen puolestaan näkyvät jo siinä, että yli 50 % maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, joista tulee yhä enemmän öljy- ja autoriippuvaisia. Uudenlaista asumista kokeillaan muun muassa Abu Dhabissa, jossa on rakenteilla hiiletön yhdyskunta asukkaalle (Masdar City). Digitalisaatio ja ubiikkielämä eivät merkitse vain informaatioteknologian hyödyntämistä, vaan sen konvertoimista eli muuntamista esimerkiksi lääketieteen ja nanotekniikan tarpeisiin. Etelä-Koreassa rakennetaan jo kokonaisia digikaupunkeja ja voi pohtia, syntyykö vastareaktiona teknologiavapaita vyöhykkeitä. Elämysyhteiskunnan merkkejä näkyy esimerkiksi siirtymisessä massatuotannosta räätälöityyn tuotantoon ja teknisistä innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin. Tuotteita ja palveluja suunniteltaessa, markkinoitaessa, myytäessä ja kulutettaessa, suunnitellaan, markkinoidaan, myydään ja kulutetaan nimenomaan elämyksiä. Haasteena nähdä heikkoja signaaleja Maailman muutoksen megahaasteena on nähdä heikkoja signaaleja, merkkejä orastavista asioista ja tarttua niihin. Slow- filosofia eli hidastaminen eri muodoissaan kuten hiljentämällä vauhtia elämässä, nauttimalla hidasta ruokaa, asumista ja designia on rantautunut jo Suomeenkin. Aluksi hitaasta elämästä oli näkyvillä vain heikkoja signaaleja, eikä sitä otettu vakavasti. Enää hidastamista ei nähdä laiskuutena ja joutilaisuutena, vaan oikean rytmin hakemisena levon ja työn jaksojen välillä. Työympäristössä hitaus ei vain auta jaksamaan, vaan avaa myös ovet luovuudelle. Heikkoja signaaleja näkyy myös lähielämässä, jossa pyritään omavaraisuuteen ruuan, energian ja asumisen suhteen sekä ostamaan ruoka läheltä tai lomailemaan lähiseudulla. Samansuuntainen ilmiö on vertaistuotanto, jossa kuluttajia on alettu ottaa mukaan tuotantoprosessiin, oppilaita opetusprosessiin ja kaupunkilaisia kaupunkisuunnitteluun. Kiinnostavia esimerkkejä on myös vertikaaliviljelyssä ja biomimiikassa. Muun muassa Ranskassa on rakennuksia, joissa ulkoseinä on täynnä viherkatetta, joka tuo vehreyttä, säästää energiaa ja tuottaa hyötykasvejakin. Asia on vielä kokeiluasteella, jotta homevauriot pystytään välttämään. Biomimiikassa on kyse luonnon jäljittelystä esimerkiksi rakentamisessa. Esimerkkinä kokeilut, joissa on pyritty jäljittelemään ikkunoiden rakentamisessa Lotus-kukan lehden luontaista kykyä hylkiä likaa. Mustat joutsenet muuttavat maailmaa Villit kortit eli mustat joutsenet muuttavat maailmaa eniten. Mustat joutsenet ovat harvinaisia, epätodennäköisiä, yllättäviä ja odottamattomia tapahtumia, joilla on toteutuessaan hyvin suuria vaikutuksia. Maailmaa muuttavat eniten äärimmäisen epätodennäköiset ja odottamattomat tapahtumat (Nassim Taleb Black Swan 2007). Maailmaa ovat eniten muuttaneet odottamattomat tapahtumat kuten terrori-isku vuonna 2001, tsunami vuonna 2004, Islannin tuhkapilvi vuonna 2010 ja Fukushiman kolminkertainen musta joutsen (maanjäristys + tsunami + ydinvoimalaonnettomuus) vuonna

8 Mustien joutsenten ei tarvitse aina olla negatiivisia asioita. Vaikeampaa on miettiä myönteisiä mustia joutsenia: tällainen voisi olla vaikkapa jonkun arvokkaan mineraaliesiintymän löytyminen Suomessa tai geneerisen, kaikkiin syöpälajeihin tehoavan täsmälääkkeen läpimurto. Tulevaisuuteen valmistautumiseksi onkin hyvä miettiä, millaisia mustia joutsenia ennakoimattomia tapahtumia - ylipäänsä voisi lehauttaa lentoon. Myös Suomen eduskunnan maailmassa ainutlaatuinen tulevaisuusvaliokunta on kysynyt kansalaisilta mustia joutsenia Suomen tulevaisuuden taivaalla. Parhaimmat esseekuvaukset on koottu kirjaksi. Syrjäytyminen uhkana Suomessa Suurimpana uhkana Suomessa on eräiden arvioiden mukaan syrjäytyminen. Työssä olevia puolestaan ahdistavat sirpalemaisuus, urbaani hektisyys ja äärimmäiset tehokkuusvaatimukset. Ihmiset hakevat elämään mielekkyyttä ja tasapainoa eri elämänalueiden välillä. Halu rytmittää ajankäyttö omien tarpeiden mukaan on kasvanut. Pitää päästä eroon yltiöyksilöllisyydestä ja toimia yksilönä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Avainkysymys on, miten ihmiskunta pystyy tuotannossaan ja toiminnoissaan asemoitumaan osaksi luontoa ei resursseja ja energiaa tuhlaten vaan vastuullisena toimijana ja kuluttajana viisaita valintoja tehden, lähimmäisistään ja itsestään huolta pitäen Vaikka maapallo ja sen resurssit ovat rajalliset, niin oppimisella ei ole rajoja. Jos on vahva tahtotila, voidaan edetä vääjäämättä parempaa tulevaisuutta tehden, vaikkakin pienten askelten kautta. Suuri kysymysmerkki ja tarkempaa ennakointia edellyttävä tutkimuskohde Suomen ja koko ihmiskunnan turvallisuuden kannalta on ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen ja yhteenliittymien tulevaisuus. 6

9 3. Seminaarin valmistelu ja menetelmät Seminaarin valmistelu aloitettiin palaverilla Aalto- yliopiston edustajien kanssa heinäkuussa Seminaarin valmisteluista ja menetelmän valinnasta vastasi Turvallisuuskomitean sihteeristö yhdessä ViheräVerstaan kanssa. Ongelmanomistajamenetelmää sekä tulevaisuustaulukointia päätettiin käyttää menetelmällisinä lähtökohtina valmiussihteerien tulevaisuuspajassa, joka järjestettiin Sisäministeriössä Tulevaisuuspajassa syntyivät skenaariot ja kuunnelmat seminaariin. Valmiussihteerien tulevaisuuspaja oli merkittävin yksittäinen valmisteleva toimenpide ennen seminaaria. 3.1 Valmiussihteerien tulevaisuuspaja skenaarioiden ja kuunnelmien synty Seminaarin tulevaisuusverstaiden työskentelyn pohjaksi laadittiin FAR- menetelmällä skenaariotaulukko. Huoltovarmuuskeskuksen huoltovarmuuden skenaarioihin ja Suomen akatemian työpajaan pohjautuvan taulukon laativat Huoltovarmuuskeskus, Turvallisuuskomitean sihteeristö ja ViheräVerstas Oy. Skenaariotaulukkoa jalostettiin valmiussihteerien tulevaisuuspajassa, johon osallistui lähes kaikkien hallinnonalojen asiantuntijoita. Tulevaisuuspajassa ministeriöiden valmiussihteerit pääsivät tekemään tulevaisuusskenaarioita Marja-Liisa Viherän johdolla. Tulevaisuuspajan tarkoituksena oli muodostaa aiemmin FAR- menetelmällä muodostettuihin skenaariotaulukoihin polut, ja kuvata skenaarioita lyhyesti. Skenaariotaulukosta muodostettiin valmiussihteerien kommenttien ja keskustelun perusteella kolme tulevaisuutta; todennäköinen, epätoivottu ja toivottu. Skenaariopolut merkittiin skenaariotaulukkoon väreittäin. (punainen= epätoivottu, sininen= todennäköinen ja vihreä = toivottu.) Muodostuneet skenaariot pyrittiin viemään tulevaisuuden arkeen kuunnelmien avulla. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, jonka jälkeen ViheräVerstaan avustajat jakoivat ryhmän jäsenille roolikortit, joista ilmeni henkilön ammatti sekä kaksi luonteenpiirrettä. Ryhmien piti nyt keksiä tilanne, jossa he implementoivat kutakin skenaariota niin, että skenaariopoluista nostetut pääteemat tulivat käsitellyksi. Kuunnelmissa osallistujien oli tarkoitus päästä oman työroolinsa ulkopuolelle ja ajatella asioita oman roolikorttinsa henkilön ammatin ja luonteen kautta. ViheräVerstas editoi kuunnelmat muutaman minuutin mittaisiksi. Kuunnelmien pohjalta ViheräVerstas valmisteli kuvaukset kustakin kolmesta skenaariosta. Nämä kuvaukset sekä kuunnelmat olivat katseltavissa ja kuultavissa seminaarin internet sivustolla ja ne toimivat näin johdantona ja ajatuksen herättäjänä jo ennen seminaaria. Edellä kuvatulla menetelmällä luotiin seuraavalla sivulla oleva skenaariotaulukko sekä skenaariot. 7

10 3.2 Skenaariotaulukko ja skenaariot Muuttujat VUONNA 2025 Globaalit Ympäristöuhjat, Muuttuva ilmasto, luonnovarojen riittävyys -> väestön liikkeet Epätasaisesti kehittyvä, globaalistuva kybertoiminta-ympäristö, digitalisoituva maailmanja kansantalous, Internet-talous Valtioiden poliittinen, taloudellinen ja teknologinen kehitys ja keskinäisriippuvuus, positiivisessa mielessä Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset, kaupungistuminen Yhteiskunnallinen hyvinvointi ja vakaus sekä sosiaaliset muuttujat Oikeusvaltion ylläpito kokonaisuuden tukena Julkisen palvelutuotannon yksityistäminen ja ulkoistaminen Kansalaisten toimeentulon ja hyvinvointivaltion ylläpito (mm. kuntaja aluehallinnon muutokset) Yhteiskuntarauhan horjuminen Polarisaation tion kasvu Luottamus, yhteisöllisyys Kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Sosiaalisen epätasaarvon kasvu Arvojen ja asenteiden koveneminen Kulttuuriset Monikulttuurisuus ja -kielisyys Monokulttuurisuus ja -kielisyys, eristäytyminen Ketterä ilmiökulttuuri, tosi-tv-kulttuuri Kansallinen henkinen pääoma Koettu turvallisuus Turvattomuus Korkea turvallisuuden tunne (pun ja vih) Oikea turvallisuustietoisuus, tietoon perustuva Ostoturvallisuus Suomen paikka maailmassa Suomi tiiviisti mukana globaaleissa arvoverkoissa ja integroituneissa kauppa- ja pääomavirroissa Suomen katse Euroopassa, EU:ssa ja EMU:ssa - TÄMÄ ENEMMÄNKIN TOIVOTTAVAA, MUTTA TODENNÄKÖINEN Suomi tiiviissä yhteistyössä vain lähivaltioiden kanssa Suomen pyrkimys omavaraisuuteen Elinkeinorakenne Suomessa Teknologiaintensiivinen palvelu- ja immateriaalituotanto, bio, cleantech ym. Luonnonvara- ja resurssi-intensiivinen tuotantorakenne, perinteisen teollisuuden rooli politiikkaa ohjaavana tekijänä Suomi tytäryhtiötaloutena, pääomatulot voittopuolisesti Suomen ulkopuolelle Valtio voimakkaana toimijana elinkeinoelämässä Turvallisuusosaaminen Turvalaitteiden ja -järjestelmien tuntemus Mediakasvatus Kommunikaatiotaidot Yhteistyö-/ neuvottelutaidot Turvallisuus kasvatus koteihin ja kouluihin Kuva 2. Skenaariotaulukko 8

11 Epätoivottu Pelle Pelokas Pelko ohjaa suomalaista yhteiskuntaa Epätoivottu tulevaisuus: Yhteiskunnallinen rauhattomuus oli saanut alkunsa toteutuneista ympäristökatastrofeista ja niiden aiheuttamista väestön liikkeistä. Väestö on muuttanut ulkomailta suurin joukoin Suomeen, jossa olosuhteet ovat vielä kohtuulliset. Rannikolla tosin pelätään vedennousua ja Pohjanmaan jokien tulviminen on arkipäivää. Toisten hätä on toisten rikkauksien alku, mm. turvalaitteita valmistetaan ja myydään runsaasti. Vakuutusyhtiöt nostavat maksujaan, mutta asiakkaita riittää. Kukin pitää huolta omista asioistaan ja talot suojataan turvalaitteilla. Näin tekevät ne, joilla on varaa. Köyhyys on lisääntynyt ja samalla aiheuttanut hyväosaisissa yhä suurempaa turvattomuudentunnetta ja tarvetta varautua ulkopuolisia uhkia vastaan. Ihmiset vetäytyvät omiensa joukkoon, kaikkea tuntematonta pelätään, niin kulttuuria kuin ulkomailta tulleita turvapalvelujakin. Luottamus yhteiskuntaa kohtaan on olematonta. Pyrkimys omavaraisuuteen on vahva. Luotetaan vain omaan maanviljelyyn, turvapalveluun, infrastruktuuriin jne. On palattu luonnonvara- ja resurssiintensiiviseen talouteen; perinteistä teollisuutta, puu- ja metalliteollisuutta arvostetaan omavaraisuuden takuumiehinä. Valtio on voimakas toimija elinkeinoelämässä, mm. energiatuotanto on valtion hoidossa kokonaan samoin kuljetuspalvelut. Jo pienestä pitäen kaikki opetetaan käyttämään turvalaitteita ja tuntemaan turvajärjestelmät. 9

12 Todennäköinen Pelle Neuvoton Suomi ajelehtii globaaleissa virroissa Todennäköinen tulevaisuus: On siirrytty vihdoin ubiikkiyhteiskuntaan, kaikki ovat yhteydessä kaikkiin koko ajan, niin tavarat kuin ihmisetkin. Kybertoimintaympäristö on globaali ja epätasaisesti kehittynyt. Pienenä yksityiskohtana voi mainita, että enää ei ole mahdollista, että lentokone katoaa, siitä pitävät satelliittitiedustelupalvelut huolen. Mutta köyhillä alueilla ei kaikilla ole vielä edes puhelinta. Nämä ihmiset pysyvätkin köyhinä, sillä maailman talous on siirtynyt kokonaan nettiin. Julkinen palvelutuotanto on yksityistetty ja ulkoistettu, yhteiskunnan jakamilla palveluseteleillä saa minimipalvelut, (mm. eutanasian saa hoidettua palveluseteleillä). Globaalitalouden vaatimuksesta monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat valtiovallan painopistealueita. Kouluissa opetetaan useita kieliä ja maahanmuuttajat ohjataan myös kielikoulutukseen. Monikulttuurisia kulttuurikeskuksia on perustettu joka puolelle. Tästä huolimatta juopa eri kansalaisten välillä on vielä iso ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Niinpä turvapalveluilla on kysyntää, erilaisia valvontalaitteita myydään. Turvapalvelujen tarjonta on kansainvälisten turvayhtiöiden käsissä. Suomessa toivotaan, että EU ja Emu ratkaisevat kansainväliset ongelmat, mm. kyberturvallisuuden osalta. Ulkomaisia turvapalveluja ei osata pelätä. Suomessa toimii useita tytäryrityksiä sekä terveyden, kuljetusten, energian että turvallisuuden alalla. Pääomatulot siirtyvät ulkomaille, lähinnä veroparatiiseihin. Vaikka useat puolueet ovat vaalipuheissa esittäneet veroparatiisien alasajoa, heidän voimansa eivät ole riittäneet. Tässäkin asiassa on jättäydytty EU:n varaan. Turvattomuus nähdään usein median aikaansaamana tunnekuohuna ja siksi mediakasvatus kouluissa nähdään tärkeänä. 10

13 Toivottu Pelle Peloton - Suomi mukana ketteränä toimijana ja tekniikan osaajana kansainvälisissä verkoissa Toivottu tulevaisuus: Yhteiskunnallinen kehitys perustuu näkemykseen yhteistyön merkityksestä poliittisen, taloudellisen ja teknologisen kehityksen alueella. Nähdään, että kansat ovat toisistaan riippuvaisia ja sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehitys on ainoa mahdollisuus säilyttää globaali tasapaino. Länsimaissa tapahtunut ympäristökatastrofien sarja vauhditti kestävän kehityksen visiota. Onneksi katastrofien seuraukset olivat vielä korjattavissa, tosin ei kaikkien osalta, sillä hirmumyrskyjen seurauksena tuhoutui kokonainen kaupunki. Mutta ihmiset oppivat shokkien jälkeen. Saavutetun seesteisen kauden aikana huomataan kansalaisten hyvinvoinnin olevan riippuvainen toimeentulosta ja hyvinvointivaltion ylläpidosta. Näistä asioista ei tingitä. Niinpä luottamus ja yhteisöllisyys kukoistavat, kansalaiset voivat ja saavat ja heidän toivotaan vaikuttavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kansallisesta henkisestä pääomasta huolehditaan koulujen, kirjastojen, aikuiskasvatuslaitosten, taiteen ja tieteen avulla. Byrokratiaa on vähennetty ja ketterä ilmiökulttuuri vallitsee. Aikoinaan popup- ravintoloista alkanut ja maailmanmaineeseen noussut suomalainen oma-aloitteisuus leviää ja vahvistuu edelleen. Joka korttelilla ja kylällä on oma ilmiönsä muille jaettavaksi. Verkostoituneessa maailmassa tieto leviää nopeasti, ja kaikelle löytyy matkijansa. Kansalaisille jaetaan tietoa sekä viranomaisten toimesta että muutenkin median välityksellä turvallisuuteen kuuluvista asioista. Menneen vuosikymmenen kokemukset ovat opettaneet oikeanlaisen turvallisuustietoisuuden merkityksen. Katastrofien sattuessa ollaan valmiita toimimaan oikein, eikä paniikkeja synny. Elinkeinorakenne on teknologiaintensiivistä palvelu- ja immateriaalituotantoa, mm. peliteollisuus kehittyy ja kasvaa edelleen, se on laajentunut käsittämään kaikki elämän alueet, mm. terveyden ja elämäntavan, puhumattakaan opetuksesta. Turvallisuuskasvatukseen kiinnitetään paljon huomioita, mm. neuvottelutaitoja opetellaan kaikissa opinahjoissa. Skenaariot ja kuunnelmat toteutti 11

14 3.3 Seminaarin verstaiden valmistelu Seminaarin tulevaisuusverstaat muodostettiin niin ikään näiden skenaarioiden pohjalle. Neljässä tulevaisuusverstaassa aiheita käsiteltiin kokonaisturvallisuuden toimeenpanon näkökulmasta ongelmanomistajamenetelmän 1 kautta. Keskusteluissa tavoitteena oli löytää aiheeseen sekä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen kuin kansalaistenkin näkökulma. Verstaissa oli osanottajia eri hallinnonaloilta, elinkeinoelämästä sekä järjestökentältä. 3.4 Tiedonkeruu ja analysointi Seminaariraporttia varten seminaarin järjestelyt ja sisältö dokumentoitiin tarkasti. Lähtökohtana oli, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Seminaarin alku- ja loppupuheenvuorot nauhoitettiin ja niistä havainnoitiin tärkeimmät nostot. Jokaisessa verstaassa oli oma sihteerinsä, joka kirjoitti muistiin keskustelun hedelmiä, jotka näkyivät verstastyöskentelyn ajan verstaaseen osallistujille. Verstaita arvioi myös Yhteiskuntaturvallisuuden seuran edustajat. Tämä raakadata laitettiin seminaarin sivustolle heti seminaaripäivän jälkeen, näin kaikilla oli mahdollisuus tutustua eri verstaiden tärkeimpiin keskustelunaiheisiin, havaintoihin ja ratkaisuihin. Sihteerien lisäksi verstaissa oli myös omat twitter- sihteerinsä, myös twiittien sisältö on huomioitu ja hyödynnetty raporttia tehtäessä. Kaikille seminaarin osallistujille lähetettiin palautekysely, jossa erityisesti haluttiin tietää jäikö seminaarissa jotain sanomatta? Myös palautekysely antoi omalta osaltaan lisätietoa raporttiin ja mahdollisti sisällön parantamisen vielä seminaarin jälkeenkin. Palautekyselyyn vastasi 48 seminaariin osallistunutta. 1 Ongelmanomistajamenetelmässä ongelmanomistaja ensin kertoo noin 5 minuutin ajan omasta alueestaan ja kysyy sitten: Mutta miten? Yleisö toimii asiantuntijana ja vastaa kysymykseen. Puheenjohtaja johtaa puhetta ja sihteeri kirjoittaa vastaukset kaikkien nähtäville. Kun vastauksia on tullut tarpeeksi, ongelmanomistaja etsii niistä hyviä ehdotuksia ainakin kolme ja jatkaa sitten kysymyksellä: Mutta miten? Asiantuntijat vastaavat, sihteeri kirjoittaa ylös ja puheenjohtaja innostaa vastaamaan. Näin jatketaan, kunnes ongelmanomistaja on tyytyväinen. Usein myös asiantuntija yleisö saa paljon uutta ajateltavaa omaan työhönsä. 12

15 4. Seminaarin tulevaisuusverstaat 4.1 Turvallisuuskasvatus ja turvallisuustietoisuus Jokainen ihminen ja kansalainen on turvallisuuskasvatuksen arvoinen. Jaettu turvallisuus tarvitsee osallistumistasi.#kotusem#kotusem1 Media education, media literacy, wiser use of internet, system intelligence, capability to prioritize, shared responsibility#kotusem Taustaa Kasvatus on luonteeltaan arvosidonnaista ja pitkäjänteistä, kun tietoisuus on puolestaan uskomus- ja mediasidonnaista. Turvallisuuskasvatus perustuu siten arvopohjaan ja turvallisuustietoisuus kommunikaatioon. Onko kasvatus tiedettä, vaikka kasvatus ei ole objektiivista? Kasvatushan ei ole arvovapaata, vaan arvosidonnaista toisin kuin muut tieteet. Aina pitää kysyä, mihin kasvattaa, mikä on kasvatuksen tavoite. On erimielisyyksiä siitä, onko kasvatuksen tehtävä palvella talouselämää tai yhteiskuntaa, vai tuottaa eheä kokonaisvaltainen ihminen. Kasvatuksen tehtävänä on edistää hyvää elämää, joka sisältää kyvyn dialogiin. On pohdittava valmistetaanko ihmisiä jotain vastaan vai jonkin puolesta. Kuinka kyetään synnyttämään kansalaisten mieliin tarpeellinen terve epäluulo säilyttäen samalla kyky terveeseen luottamukseen. Kasvatuksessa lähtökohtana ei voi olla epäluulo vaan tasapainon saavuttaminen. Turvallisuustietoisuuden osalta on ilmeistä, että medioihin ei voi luottaa. Sen vuoksi kyky arvioida tietoa nousee keskeiseksi kansalaistaidoksi ja luotettavan tiedon tarjoaminen tärkeäksi yhteiskunnan palveluksi. Kylmän reaalipolitiikan maailmassa esimerkiksi aseistariisuminen perustuu luottamukseen, mutta siihen sisältyy verifikaatio; luota, mutta varmista. Opettajankoulutuksen sisällön ajantasaisuus ja kyky ottaa reaalimaailman kovia tosiasioita ja asenteita huomioon kasvatuksessa ja koulutuksessa on asia johon ei voida vastata lyhyellä äkkikäännöksellä vaan pitkäjänteisellä toiminnalla, jota kasvatus on. Tähän liittyy teesi kokonaisvaltaisesta ihmisestä, renessanssi-ihmisestä, jolla on tasapainossa soul, spirit and skill eli sielun, hengen, käytännön ja ammatillisten taitojen hallinta. Vaikka maailma olisi uhan alla, niin pitää jaksaa istuttaa omenapuu ja uskoa elämään. Tietoisuudessa on kysymys mediakasvatuksesta ja kommunikaatiotaidoista. Mediakasvatuksen sisältö ja yksilön valmius tuottaa ja ottaa vastaan informaatiota, sekä osallistua vuorovaikutukseen erilaisissa yhteisöissä on perusta tietoisuudelle. Turvallisuustietoisuudessa media ei ole totuuden välittäjä. Erityisesti aikoina, jolloin vallitsee kireä ilmapiiri, niin kuin nyt, media ei ole totuuden välittäjä, eikä se sitä ehkä koskaan ollutkaan. Media on kriisin aikana erityisen propagandistinen: koskaan ei voi olla varma siitä, kuka on tuottanut minkä informaation ja missä. Jos täyttä luottamusta ei ole, niin millä valmiuksilla voidaan ottaa vastaan tietoa kohtuullisilla varmuuksilla? Sosiaalisen median toiminnasta kriisitilanteessa meillä on kokemusta se on osin samanlaista pötypuheen ja huhujen levittämistä, tunnepohjaisen tiedon välittämistä, jollaista oli aikoinaan radiopropagandassa sen tullessa uutena välineenä tietoisuuteen. Lisäksi täytyy huomata, että voi tulla muitakin kuin ihmisen aiheuttamia kriisejä. Äkillisten luonnonoikkujen seurauksena voi tapahtua jotain sellaista, mikä ei oikeastaan mahdu 13

16 siihen median välittämään tietoisuuden kuvaan jolla turvallista maailmaa ympärillemme rakennetaan. Joudutaan kysymään, että onko käytännön toimivalmiuksia silloin olemassa ja jos ei ole niin miten niitä hankkia? Kysymys kuuluu: Mihin tiedonlähteeseen yllättävässä tilanteessa voi luottaa? Olisiko sitten niin, että Suomessa Yleisradion velvollisuus olisi olla ensisijainen nopea tiedonlähde ja kuinka paljon voimme siihen luottaa? Mitkä ovat turvallisuus kasvatuksen ja tietoisuuden periaatteet? Keskustelua Mihin yhteisöön kansalainen tuntee kuuluvansa? Tapahtuu polarisaatiota ja erottautumista perinteellisestä suomalaisuudesta; osa nuorista on jo nyt maailmankansalaisia, joiden viiteryhmä ei noudata kansallisia rajoja toisaalta osalla kompetenssi johtaa syrjäytymiseen ja eräänlaiseen alkoholi ja anarkismi elämänmuotoon. Kummankin ääripään taholta kansallisvaltion rooli totuudellisen tiedon tuottajana kiistetään. Helsingissä ja joissain muissa isoissa kaupungeissa on näkyvissä maahanmuuton mukanaan tuomaa eriarvoistumista. Ylhäältä annettujen totuuksien arvo vähenee ja yksilöllisten näkökulmien arvo lisääntyy, vastalääkkeenä voidaan nähdä sivistyksen lisääminen. Mediakasvatuksen ydinkysymyksiä on, pitääkö tietää todellisuuden raakuudesta? Vai jäädä todellisuuden ulkopuolelle? Jos kerrotaan pahoista asioista, niitä vastaan osataan myös puolustautua, sekä varoa niitä. On opittava sietämään epävarmuutta ja elämään vaarojen kanssa. Yhteiskunnallinen resilienssi (sietokyky) vaatii, että on pakko oppia selviämään pahalta, jotta pysyisi eheänä persoonana. Tietoisuus perustuu paljolti vallitsevaan mediakulttuuriin ja uskomuksiin. Kriittinen medialukutaito helpottaa erilaisten tietolähteiden arviointia ja käyttöä sekä osallistumista kansalaisyhteiskunnassa käytävään toimintaan ja keskusteluun. Kommunikaatiotaidot ovatkin vuoden 2025 tärkeä kyky, erityisesti kyky kommunikoida muiden kanssa. Tämä edellyttää myös luottamusta digitaalisiin välineisiin ja medioihin, sekä kykyä tunnistaa niiden riskit. Viestintäkompetenssia ja turvallisuustietoisuutta tarvitaan yhteiskunnan rakentamiseen. Tärkeä valmius turvallisuuteen on sivistys. Sivistyksellä on merkitystä yhteisten arvojen luomisessa. Eri ikäluokkien arvot poikkeavat toisistaan ja globaaliajattelu luo uusia arvoja. Arvojen muutos on myös mahdollisuus turvallisempaan maailmaan. Yhteisöllisyyteen kasvaminen on tärkeää ja siihen pitää kasvattaa. Kokonaisturvallisuus käsitys tulee ottaa pohjakäsitteeksi. On tärkeää oppia, miten saada ääripäät keskustelemaan keskenään polarisaation pienentämiseksi. Peruskoulun oppimisympäristöjen tulee olla monipuolisempia ja lapsille tulee muun muassa opettaa henkilökohtaisesti riskienarviointia. Neuvottelutaitojen opettelua voi sisällyttää lähes päivittäin koulun arkeen. Median välittämä kuva turvallisuudesta näkyy erityisesti negatiivisten uutisten roolin kannalta. Konfliktitilanteessa ei välttämättä ole mahdollista juuttua kiistelyyn totuudesta, mutta myöskään ylhäältä annettu totuus ei välttämättä toimi. Tärkeää olisi pystyä rakentavaan, tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaan. Informaatiotulvan suhteen tarvitaan arvottamiskykyä, ja kykyä priorisoida. Sosiaalinen media ja uudet mediat herättävät monia kysymyksiä, emotionaalista liikehdintää, uusheimoistumista ja yksityisyyden turvallisuuden tunteen vähenemistä. Tietoisuuden suhteen media ei ole kasvatusvastuussa, mutta tosi-asia on, että nuoret oppivat mediasta. Länsimaisen kulttuurin kommunikaatio on ollut myös yhteyttä Jumalaan. Missä ja ketkä ovat uusheimojen jumalia? 14

17 4.1.3 Yhteenveto Turvallisuuskasvatusta ei tarvita omana oppiaineena, vaan osana yleisempää osaamista 2025 koulutusajattelussa. Erityisesti viestintätaitojen, moraalikasvatuksen ja globaalietiikan merkitys on keskeistä. Nämä ovat osa globaalia mediakasvatusta. Kommunikaatio luo yhteisön, on opittava elämään vaaran ja muutoksen kanssa. Myös nuoret ovat turvallisuuden tuottajia ja myös vanhat tarvitsevat koulutusta. Tarvitaan kokonaisvaltaisen turvallisuuskasvatuksen tavoiteohjelma. Suomalaista identiteettiä turvallisuuskasvatuksen arvoperustana on vaalittava ja medialukutaitoa on järjestelmällisesti parannettava. Saattaisi olla järkevää kehittää asevelvollisuuden rinnalle jonkinlainen kansalaispalvelus osaksi kotoutumista ja vastavoimaksi segregaatiolle. Lähdekriittisyys on osa mediaosaamista, totuus ei aina ole verkoissa. Wikipedia ei esimerkiksi kelpaa tieteelliseksi lähteeksi. Tarvitaankin kokonaisvaltaista turvallisuuskasvatuksen tavoiteohjelmaa ja toiminnallisia menetelmiä, jotka tavoittavat kaikki. On hyvä muistaa, että nuoret ovat vastaanottavia ja he pitävät turvallisuutta tärkeänä tekijänä. Turvallisuuskasvatuksen tulisi opettaa riskien arviointiin. Täydellisesti pehmustettu yhteiskunta ei tuota parasta turvallisuuskasvatustulosta, vaan (hallitun) vaaran kanssa on opittava elämään. Myös erilaisia yhteisöjä on opittava arvottamaan ja kunnioittamaan toista ihmistä, näin suojaa myös itseään. Tarvitaan myös kasvatusta resilienttiin asenteeseen - kykyyn toipua, sopeutua ja joustaa. Käytännön turvallisuusosaaminen on tärkeää, sillä ihmiset ovat hyvin avuttomia onnettomuuden edessä. On hyvä opettaa ja harjoitella oikeita toimintamalleja vaaratilanteista selviämiseen, esimerkiksi tulipalojen varalta. Aikuisten ja nuorten keskustelut auttavat suhteuttamaan kuulemansa ja näkemänsä, ymmärtämään järjestelmiä ja sitä, miten viestit muodostuvat ja muokkaavat maailmankuvaa. On hyvä myös havaita, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on paljon keskustelujen vääristäjiä ja väärän tiedon välittäjiä. Kukaan ei saakaan jäädä yksin sosiaalisen median käyttäjäksi. Medialukutaidon merkitys kasvaa nopeasti osana yleistä turvallisuuskäsitystä. Totuudella on oma perimmäinen merkityksensä, mutta Ukrainan kriisiin liittyvä informaatiosota on osoittanut, että kyky ymmärtää kehityskulkuja ja priorisoida saatua tietoa ovat välttämättömiä kun totuus piiloutuu harmaan ja mustan propagandan taakse. Kansalaista ei voi yksin asettaa vastuuseen median ymmärtämisestä vaan valtiolla on rooli tiedon prosessoinnissa ja saattamisessa kansalaisten käyttöön. Palautekommentti Turvallisuus osana hyvää elämää tulisi nähdä syvemmin ja selvemmin. Hyvä elämä on tässä yhteydessä ideaalinen käsite; ideaalisuus on tässä aristoteelista ideaalisuutta eli yhteydessä sekä tosiasialliseen hyvään ja elämäntäyteiseen olemiseen että abstraktiin hyvän elämän ihanteeseen, joka ei ole ehkä edes käsitteellistettävissä vaikkakin pitkälle käsitettävissä 15

18 4.2 Teknologia turvallisuuden takaajana #kotusem2 Ajantasainen ja luotettava tieto ympäristön tilasta voi lisätä turvallisuuden tunnetta Taustaa Peruskysymys: Miten teknologialla edistetään Pelle Peloton -tulevaisuutta? Voidaan muotoilla myös: mitä ovat luottamusta ja yhteisöllisyyttä lisäävät, pelokkuutta vähentävät, riskeihin ja yllätyksiin varautuvat ratkaisut? Mitä tämä edellyttää kyberturvallisuuden osalta? Onko lisääntyvä turvateknologia tätä tukevaa: rikosten ja onnettomuuksien, muun muassa tulipalojen ilmoitinjärjestelmät, kameravalvonta, GPS- paikannus, etävalvonta ja kulunvalvonta. Mitä ovat muut tärkeät teknologiat, jotka vievät kohti toivottua visioita? Onko teknologian arvioinnissa kyse riskien vähättelystä vai turhien pelkojen lietsonnasta? Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hidas eteneminen johtaa riskien vähättelyyn ja vapaamatkustajuuteen päästöissä. Yhtäältä turhia pelkoja käytetään liiketoiminnassa hyväksi, kuten tekevät turvavälineitä myyvät yritykset: Teidän lapsenne on autossa ilmeisessä vaarassa, ellette osta tätä parasta turvaistuinta. Toisaalta geenimuuntelulla pelottelu on tyypillinen esimerkki pelkojen varassa ratsastamisesta. 2 Geenimuuntelun hyväksymisen umpisolmu osoittaa, että tutkimuksista huolimatta turvallisuustietoisuus ei saavuta ihmisiä, sillä kertyneestä turvallisuuteen liittyvästä tiedosta huolimatta asenteet ovat tiukassa ja esimerkiksi Snellman Oy mainosti vastikään näyttävästi, ettei se käytä rehuna geenimuunneltua soijaa Keskustelua Tulevaisuudessa yksityisyys nousee yhä tärkeämpään asemaan ja Pelle Peloton -visiossa käyttäjä (yksilö) hallitsee itseään koskevaa tietoa. Isot yritykset eivät enää kontrolloi tilannetta. Yksilön ja yhteiskunnan tiedon avoimuuden ja salaisuuden pelisäännöt määritellään yksilön ja yhteiskunnan tarkoitusten ja toiveiden mukaan. Samalla luodaan riittävästi sanktioita pelisääntöjen rikkomisesta. Mikään järjestelmä ei toimi täydellisesti. Yksilön jääminen järjestelmän ulkopuolelle ei ole riski, mutta riski syntyy, jos yksilö jää järjestelmän sisälle taistelemaan. Teknologiaidentiteetin vahvistaminen samanlaiset mahdollisuudet kaikille (heikko-osaiset - parempiosaiset) on tärkeä. Mitkä voivat olla konkreettisia keinoja tämän parantamiseksi? Kybermaailmassa yksilö voi päättää omien tietojensa näkyvyydestä, mutta yksilöllä ei voi olla absoluuttista valtaa omien tietojensa hallintaan. Tiedonhallintasysteemissä määrätyllä taholla on tietyt tiedot kaikista ihmisistä, muista tiedoista yksilön täytyy itse päättää. Tiedonhallintasysteemin täytyy olla sellainen, että yksilö ei voi sitä hajottaa. 2 Yli 130 riippumattomien tutkimusryhmien tutkimusprojektia 25 vuoden ajalta osoittaa, että bioteknologia ja ennen kaikkea geenimuuntelu ei ole erikseen tarkasteltuna riskialttiimpaa kuin perinteiset kasvinviljelymenetelmät (EC 2010). EU rahoitti turvallisuutta arvioivia hankkeita noin 300 milj. :lla vuosina

19 Lainsäädäntö on yksityisyyden säätelyn lähtökohta, esimerkiksi verotusta ei pääse karkuun. Yleensä lainsäädäntö laahaa kuitenkin aina perässä, joten se ei ole paras keino turvallisuusteknologian kehittämisessä. Ongelmat ovat globaaleja. Lainsäädännön perusteet ovat kunnossa, mutta riskinä ovat yksilöt ja halu puuttua tilanteeseen. Pystyykö teknologialla hallitsemaan turvallisuutta vai meneekö teknologian kehitys edellä? Tänä päivänäkin esimerkiksi kuluttajia profiloidaan ostamiensa laitteiden ja tuotteiden perusteella. Älylaitteiden kautta tieto meistä menee globaaleille toimijoille yksilöillä (yksilön tiedoilla) käydään kauppaa. Yksilö ei pysty nykypäivänä hallitsemaan tietojaan, mikäli esimerkiksi haluaa käyttää nettikauppoja, joutuu hyväksymään sivuston evästeet. Teknologia ei ole ainoa väline, mutta se on välttämätön väline turvallisuuden varmistamiseen. Tulossa olevaa pelätään, mutta voi käydä niin, että vanha (esimerkiksi vanhat passit vs. biopassit) muuttuu uhkaksi turvallisuuden kokemisen suhteen. Ammattilaisten ja kansalaisten suhtautuminen on keskeinen kysymys. Uusia rooleja syntyy ja ammattilaisuuden raja häviää. Tietojärjestelmät työvälineenä tasavertaistavat. Kansalaisen hallintapaneeli on yksi ratkaisu hallita yksilöllisyyttä. Mallissa jokainen saa syntyessään hallintapaneelin, jossa voi itse määrittää, mitkä tiedot ovat julkisia ja mitkä eivät. Esimerkiksi sosiaaliturvatunnus olisi kansalaisen puhelinnumero ja sähköposti. Hallintapaneeli voi toimia esimerkiksi kirjautumisapuna johonkin palveluun eli toimia kaksisuuntaisesti. Jokaisen on luovutettava tietoa, jotta voi kuulua yhteisöön. Ongelmaksi muodostuu, ovatko pelisäännöt selvät yksilölle? Vastapuoli tietää säännöt, mutta ei välttämättä kerro tietoa yksilölle. Viranomaisten keräämä tieto on päätettävä demokraattisesti. Pitää luottaa, että viranomainen tekee niin kuin halutaan. Arkinen teknologia lisää turvallisuuden tunnetta ja osittain ratkaisee isoja ongelmia nyky-yhteiskunnassa. Sosiaaliset teknologiat, tiedon jakaminen ja etäläsnäolo verkon kautta lisäävät turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi kännykkä lisää yksin metsässä kulkevan vanhuksen turvallisuuden tunnetta. Taloudelliset rajoitteet pakottavat miettimään erilaisia ratkaisumalleja. Turvallisuuden tunnetta lisää myös tehokas vuorovaikutus kansalaisten ja ammattilaisten välillä, vuorovaikutukseen pitää panostaa ja sitä pitää jatkuvasti kehittää. Kenen tehtävä on se, ettei luoda vääränlaisia globaaleja teknologioita? Tekniikan käyttö muuttuu koko ajan, mutta periaatteet muuttuvat hitaammin. Periaatteet ovat meidän kulttuuriamme ja siitä otetaan lakiin vain osa. Uhkakuvien ennalta laatiminen menee usein pieleen. Jos tai kun älylaitteet ottavat vallan, niin mitä sitten? 17

20 4.2.3 Yhteenveto Yhteenvetokeskustelussa muodostettiin seuraava lista huomioita: yksityisyyden suoja saa paljon huomiota hallintapaneeli on mielenkiintoinen idea (Virossa jo osittain käytössä)! kuinka paljon yritämme ennakoida riskejä ja asettaa rajoituksia? Ei seurata kehittymistä ja reagoida siihen. muiden kuin tvt- teknologioiden huomiointi jäänyt vähille EU:ssa arvioidaan jo nyt teknologiaa case - esimerkki: Pitäisikö automatisoitujen autojen liikenteessä liikkuminen sallia? omien tietojen uskottava hallinta on olennainen kysymys lainsäädäntö on keskeinen teema (luottamusyhteiskunta) lintukotoa ei voi rakentaa Palautekommentti: Dilemma: Yksilön turvallisuutta voidaan parantaa tekniikan avulla (paikkatieto, kodin turvallisuusvalvonta, etähallinnat (lämmitys, sauna, jääkaappi, valot, etc.), mutta samalla altistaa uudentyyppiselle turvallisuusuhkalle. Järjestelmän luotettavuuden pettäessä yksilön yksityisyyteen päästään entistä syvemmälle. 4.3 Yhteiskunnallinen turvallisuus #kotusem3 raja-aita on aina jossain. Tarvitaanko aina kysymystä: kuka vastaa? Vai miten jos lähdetään hakemaan miten hoidetaan yhdessä? #kotusem3 Ketteryyttä syntyy kun luottaa että kaikki mitä ei ole erikseen sallittu ei ole kiellettyä Kansalaisyhteiskunta ei näy turvallisuusmekanismeissa.#kotusem Taustaa Tavoitetila (Pelle Peloton visio) perustuu syvään kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Nykytila on määritelty siilopohjaisesti, vastuuviranomaismallilla. Ongelmaksi nousee: kuka omistaa yhteiset ongelmat, menetelmät, kuvaustavat, rakenteet? Voidaanko yhteiseen pakottaa? Onko oma ydin jatkossakin yhteistä tärkeämpää? Tavoitetilassa kohteista tulee subjekteja. Trendi ulkoistaa turvallisuuden kansalaistaitoja viranomaisille siis käännetään ympäri. Jos kansalaiset hyväksyvät lisääntyvät resilienssivastuunsa, miten viranomaisten pitää muuttua? Jos jotkut kansalaiset ostavatkin toteutuksen yrityksiltä, miten yrityksiin pitää suhtautua? Miten ja kuka päättää, mistä viranomaiset jatkossa vastaavat? 18

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Erityisasiantuntija Kaisa Oksanen Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia kaisa.oksanen@vnk.fi Hallituksen tulevaisuustyö Vaikuttava kaksivaiheinen

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille?

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Voimmeko palvella? Kuntapalvelujen tulevaisuus Kuma 11.9.2014 Elina Laamanen Polku kohti tulevaisuutta? 2 15.9.2014

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Jokainen voi varautua - omatoiminen varautuminen ilmastovaikutuksiin

Jokainen voi varautua - omatoiminen varautuminen ilmastovaikutuksiin Jokainen voi varautua - omatoiminen varautuminen ilmastovaikutuksiin Helsingin seudun ilmastoseminaari 11.2.2016 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Karim Peltonen, karim.peltonen@spek.fi Twitter:

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Jussi Eerikäinen, 2014

Jussi Eerikäinen, 2014 Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Strategisen tason linjaukset, miten kyberuhkilta opitaan suojautumaan?

Strategisen tason linjaukset, miten kyberuhkilta opitaan suojautumaan? Strategisen tason linjaukset, miten kyberuhkilta opitaan suojautumaan? Kyberturvallisuusseminaari, 19.10.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Kestävän

Lisätiedot

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista Leena Jokinen 31.3.2006 Osaamisen ennakoinnin prosessi SWOT Asiakasanalyysi Kilpailijaanalyysi Henkilöstöhaastattelut Skenaariot Visio Kompetenssit Strategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot