Porin kaupungin henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 3 2012"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Ajankohtaista Teema Kaupunginosat Laki yhteistoiminnasta tärkeä. Pori syrjäytymistä vastaan. Saaristo, helmi Porin kruunussa. s. 3 s. 6-8 s. 13

2 2 Pääkirjoitus On aika rummuttaa myönteisiä asioita! Porilaiseen mentaliteettiin liittyy kielteisten asioiden ylikorostaminen ja myönteisten vähättely. Hyvätkin asiat esitetään usein negaatioiden kautta. Porilainen ymmärtää paikallisen kielen koukerot toisin kuin ulkopuoliset. Rikomme nyt porilaista etikettiä ja etenemme positiivinen kärki edellä. Porin asema on kehittynyt hyvään suuntaan viime vuosina. Myönteiset asiat jäävät kuitenkin edelleen liian usein kielteisten asioiden varjoon. Haluamme nostaa tikun nokkaan kolme esimerkkiä, jotka ovat irrallisia paloja isossa palapelissä, mutta joiden merkitys heijastuu myönteisesti useaan asiaan. Ensimmäinen esimerkki liittyy työllisyyskehitykseen. Satakunnan Ely-keskus on julkaissut 1980-luvulta alkaen kuukausittain tilastoja alueiden työllisyyskehityksestä. Heinäkuun lopun tilastot olivat poikkeukselliset niin Satakunnan kuin Porin kannalta. Satakunnan työttömyysaste oli neljänneksi alhaisin kaikkien alueiden joukossa, ja ensimmäisen kerran alhaisempi kuin Varsinais-Suomessa. Kehitys tulee vielä selkeämmin esiin Porin kohdalla. Porin työttömyysasteen ero 20 suurimpaan kaupunkiin oli enää vain 1,1 %-yksikköä. Pahimmillaan ero oli yli 10 %-yksikköä 1990-luvulla ja noin 5 %-yksikköä vielä 2000-luvun alussa. Kyse on valtavasta muutoksesta aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Porin työttömyysaste on jo alhaisempi kuin esimerkiksi Turussa, Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä tai Lahdessa. Toinen esimerkki liittyy väestökehitykseen. Porissa asui asukasta kesäkuun lopussa vuonna Asukasluku on noussut yhtäjaksoisesti vuoden 2005 jälkeen. Väkiluvun kääntyminen nousuun ja muuttovoitot ovat Porin henkisen ilmapiirin ja tulevaisuususkon kannalta isompia asioita kuin Porin kehitystarina sisältää onnellisen draaman ainekset. osaamme ehkä edes ajatella. Pori on saanut muuttovoittoa nuorista, opiskelijoista ja maahanmuuttajista noin henkilöä vuoden 2005 jälkeen. Siis samoista ryhmistä, joista tuli aikaisemmin suurimmat muuttotappiot. Pori on saanut kahden viime vuoden aikana enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 1974 jälkeen. Kolmas esimerkki liittyy elinkeinopolitiikkaan. Porin seudun elinkeino- ja toimialarakenne on monipuolistunut pitkän rakennemuutoksen seurauksena. Teollinen perusta on tänä päivänä vahva, uusiutunut ja kilpailukykyinen. Neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyy kuitenkin pk-yrityksiin. Tämä unohtuu usein julkisuudessa, joka korostaa yksittäisten suuryritysten sijoittumispäätöksiä. Kunnan verotulo- ja työllisyyskehityksen kannalta on ratkaisevaa, kuinka hyvin alueella toimivat ja aloittavat pk-yritykset pärjäävät. Suuryrityksiä tarvitaan, mutta pkyritysten menestyminen on alueen hyvinvoinnin perusta. Porissa aloittaa jo joka vuosi noin sata yritystä enemmän kuin lopettaa toimintansa. Pori haluaa panostaa määrätietoisesti yritysten toimintaedellytyksiin. Tästä on osoituksena mm. kaupungin, Satakunnan kauppakamarin sekä Porin ja Satakunnan yrittäjät ry:n välinen elinkeinotiimi ja tulevaisuuden haasteet kestävän elinkeino-organisaation rakentaminen. Porin kehitystarina sisältää onnellisen draaman ainekset: jatkuvasta kasvusta syvään rakennemuutokseen ja jälleen uudelleennousuun 2000-luvulla. Porin nousun taustalla on useita tekijöitä, jotka perustuvat oikeisiin ja määrätietoisiin valintoihin. Positiivisia asioita kannattaa rummuttaa aina kun siihen on aihetta: nyt on! Timo Aro Tomi Lähteenmäki Hei isä, minä olen täällä maailman toisella puolen. Kiva kun ilmoitit. Me vanhemmat kun olemme huolissamme lapsistamme. Olisipa niin kaikkien lasten kohdalla. Silloin täyttyisi yksi ehto lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Lopusta jo erilaiset yhteiskunnan turvaverkot ehkä kykenisivät huolehtimaan. Valitettavasti on vanhempia, joiden huolenpito jää kesken. Ei se aina ole omassa kädessä. Erilaiset sairaudet, sosiaalinen syrjäytyminen, työttömyys ja vielä monet muutkin syyt saattavat johtaa lapsista ja nuorista huolehtimisen epäonnistumiseen. Silloin yhteiskunnan turvaverkkoja pitää tiivistää. Meillä on hieno neuvolajärjestelmä. Sieltä siirrytään koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Matkalla apuna voivat olla lastensuojelu, perheneuvolat ja tietenkin koulu. Koulu viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä. Koululle tuntuu kuuluvan nykyisin kaikesta huolehtiminen. Opettajat ovat opetustehtävänsä ohella kasvattajia ja auttavat oppimisvaikeuksien kohdatessa. Opettajat eivät voi vastata sosiaalisesta ja terveydellisestä huolenpidosta. Heidän pitää kyllä olla ketjussa mukana, sen yksi osa. Jos lapsia palautetaan terveydenhuollosta kouluun toteamuksella, ettei voida auttaa, niin tuntuu siltä, että turvaverkoissa toimii vastuun siirtämisen politiikka. Moniammatillisessa yhteistyössä jokaisen pitää tuntea ammatillinen vastuunsa. Eikä koulun pidä olla se viimeinen klinikka. Nelikymmenvuotias peruskoulu on jo olemassaolollaan keskeisessä osassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamisessa. Ainaisista koulukiusaamispuheista huolimatta koulu on monelle päivän turvallisin paikka. Eikä kiusaaminen koulusta poistu ennenkuin se poistuu yhteiskunnasta. Kiusaamista ei koulussa opita. Onneksi kouluilla on käytettävissä pieni määrä sosiaalista ja psykologista osaamista. Koulukuraattoreja ja koulupsykologeja on kovin vähän. Oppilashuollon verkoston tärkeänä osana heitä tarvitaan. Työn tulisi kohdistua ennaltaehkäisevään varhaiseen tunnistamiseen sekä oppimisvaikeuksien voittamiseen. Verkostoon kuraattoreiden ja psykologien lisäksi tarvitaan kuitenkin riittävästi sosiaalipuolen ja terveydenhoidon osaamista, jonka järjestäminen kuuluu terveydenhuollolle. Koulun tehtävä on opettaa ja kasvattaa. Onko Pori tulevina vuosina vanhemmuutta tukeva lasten ja nuorten kaupunki? Sen ratkaisee heistä huolehtivien verkostojen vahvuus. Jari Leinonen

3 Henkilöstöasioita Yhteistoimintalaki on tarkoitettu noudatettavaksi Yhteistoiminta voidaan määritellä toimintavaksi jolla työyhteisön asioita hoidetaan. Sen perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Kunta-alalla on oma yt-laki Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan Sen piirissä ovat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Laki korvasi yleissopimuksen yhteistoiminnasta. Yt-laki on perusta työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan järjestämiselle kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteistoimintaelin. Myötätuulen viikko-ohjelma: Maanantai Niska-hartia-selkäryhmä Nuorisotalo/peilisali klo Kuntosali, naiset ja miehet Keskustan uimahalli, kuntosali klo Vesivoimistelu, naiset ja miehet Keskustan uimahalli, iso allas radat 7 ja 8 klo Tiistai Kahvakuula, Tekniikkaryhmä, jossa hiotaan tarkemmin tekniikkaa ja perehdytään liikkeiden oikeaan suoritukseen. Nuorisotalon peilisali klo Keskiviikko Kahvakuula Tempoltaan kovempi tasoinen ja sopii kokeneemmille harrastajille. Nuorisotalon isosali klo Torstai Lattari-tanssi Nuorisotalon alasali klo Ryhmät ovat maksuttomia. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumisia. Ryhmiin osallistuvien henkilöiden tulee olla Porin kaupungin palveluksessa. Yhteistoiminta toteutuu välittömässä vuorovaikutuksessa työntekijän ja esimiehen kesken silloin, kun asia koskee yhtä työntekijää työpaikoilla esim. työpaikkakokouksissa yhteistyötoimikunnissa käsitellään henkilöstöä laajasti tai yleisesti koskevia yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Kyllin hyvä työyhteisö Mitkä asiat on käsiteltävä yhteistoiminnassa? Yt-laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on ainakin käsiteltävä asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia. palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Työnantajan tulee ennen kuin hän ratkaisee edellä tarkoitetun asian neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee Teksti Helena Metsälä Sovittaa yhteen yksilön kyvyt ja työn vaatimukset. Iloitsee, kun työssä onnistutaan tukee kun on vaikeuksia. Kunnioittaa erilaista osaamista ja erilaisia vahvuuksia. Antaa kaksisuuntaista ja rehellistä palautetta, joka perustuu tosiasioihin Antaa mahdollisuuden tehdä työn niin hyvin kuin osaa ja kehittyä siinä. Pystyy käsittelemään ristiriitoja ei halvaannu pienistä kahakoista. Antaa tilaa yhdessä olemiselle ja jakamiselle työn lomassa. Tunnustaa ihmisen rajallisuuden hyväksyy, ettei kukaan ole aina hyvässä terässä. On turvallinen. Suomen Mielenterveysseura Tiedustelut: Porin kaupungin vapaa-aikavirasto Hannele Wallin, puh Kuntosalit ajalla : Oma osuus Energy Puls Wellness Center, Herralahdenraitti 1 8,00 Friitala Sport Center, Tehtaantie 1, Ulvila 4,00 FysioCenter Mikael, Mikonkatu ,00 Joogasali, Valtakatu 4 4,00 Kunnon Fiilis, Kalevanpuisto 54 5,00 LadyLine, ei kertakäyntejä, vain jäsenyys, Eteläpuisto 9 4,00 Piukat Paikat, Itsenäisyydenkatu 42 3,50 Porihalli, Paanakedonkatu 18 4,00 Porin Kuntokeskus, Sampsantie 8 4,00 Seniori Center, Isolinnankatu 22 4,00 Wellness Friski, Karjalankatu 16 Rauma 10,00 Kun tulet salille, esitä henkilökuntakorttisi kassalla ja merkitse tietosi kansioon. Yhdeltä henkilöltä tuettu määrä on 2 kertaa viikossa tai 8 kertaa kuukaudessa. Uimahallit Porin uimahallien sisäänpääsymaksusta sekä Merikarvian, Kankaanpään ja Ulvilan uimahallikäynneistä saa alennusta henkilökuntakorttia näyttämällä 1 /käyntikerta. Avantouinti alkaen Yyterin leirintäalue / saunarakennus, käyntikerta 2,00. Tiistai klo Kulttuuriedut Alennuksen osuus pääsylipusta: Luontotalo Arkki, 2 Pori Sinfonietta, 3 Porin taidemuseo, 2 Porin Teatteri, 3 Rauman kaupunginteatteri, 2 Rosenlew-museo, 2 Satakunnan Museo, 2 Uudistuva työyhteisö -kilpailu 2012 Vielä ehtii mukaan! Mikäli työyhteisösi toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti, tuloksellisesti ja taloudellisesti, niin sillä on kaikki edellytykset pärjätä Uudistuva työyhteisö kilpailussa, joka on parasta aikaa käynnissä. Palkintona on 1000 euroa, käytettäväksi esimerkiksi työyhteisösi tyhy-päivän kustannuksiin. Kilpailuun osallistuminen hoituu täyttämällä hakemuslomake, joka löytyy Patarummusta, henkilöstöpalvelut -valikosta. Kilpailun tavoitteena on innostaa työyhteisöjä parantamaan työnsä tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. Mittelössä menestymisen avainsanoja ovat osallistuvuus, innovatiivisuus, vaikuttavuus ja yleistettävyys. Hakemus tulee toimittaa henkilöstöpalveluihin mennessä. Voittajasta päättää kaupunkitason yhteistyötoimikunta, joka valitsee tunnustuspalkinnon saajan vuoden viimeisessä kokouksessaan. Hakuprosessista ja palkinnosta voi kysellä Riitta Saariselta henkilöstöpalveluista. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Kristiina Seppä Myötätuuliohjelma löytyy myös Patarummusta Myötätuuliterveisin Heidi Suominen, puh

4 4 Henkilöstöasioita Henkilöstökoulutus syksyllä 2012 Tietotekniikkaa ja esimiestaitoja Uusi koulutusopas on ilmestynyt. Tämän syksyn erityishaasteena on vastaaminen tietotekniikan koulutustarpeisiin. Onhan kaupunki ottamassa laajamittaisesti käyttöön Windows 7-käyttöjärjestelmän ja Office 2010-ohjelmistopaketin. Toisena osaamisen kehittämisen haasteena on talous- ja henkilöstöhallinnon perusteiden hyvä hallinta sekä työterveyshuollon palveluiden käyttö. Esimiehille on suunnitteilla kaupungin omiin ohjeisiin ja käytäntöihin pohjautuva laaja valmennuspaketti. Uusille esimiehille vuodesta 2005 toteutettu perehdyttämiskoulutus Esimiestaitojen perusteet sisältää samoja elementtejä. Uusien taloushallintajärjestelmien koulutusta järjestetään keväällä 2013 Taloustuki Kuntapalvelujen ja talouspalvelujen toimesta. Kustannussäästöjä hankintaosaamisella Sisäistä koulutusta lisäämällä halutaan kehittää myös hankintaosaamista. Kaupungin hankintaohjeita noudatetaan valtaosin hyvin suurten hankintojen osalta, mutta erillishankintojen hankintamenettelyjä on tarpeen tehostaa ja saada aikaan kustannussäästöjä. Tilauskoulutukset täydentävät tarjontaa Syksyn aikana järjestettävissä koulutuksissa perehdytään julkisten hankintojen hankintaprosessiin sekä tarjousten arviointiin, valintaan ja päätöksentekoon. Lisäksi tutustutaan sähköiseen kilpailutusjärjestelmään. Syksyn hankintakoulutukset sisältää kolme peruskoulutusta hankintojen pelisäännöistä sekä kolme jatkokoulutusta hankintojen kilpailuttamisesta. Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on kehittää henkilöstön tiedollisia, taidollisia, sosiaalisia ja asenteellisia valmiuksia hoitaa tehtäviään. Koulutuksella halutaan edistää moniosaamisen kehittymistä ja osaamisen jakamisen käytäntöjä sekä tukea työyhteisöjen toimivuutta, henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jatkamista, toteaa kehittämisasiantuntija Riitta Saarinen. Henkilöstöpalvelut suunnittelee ja toteuttaa koulutus- ja kehittämistoimintaa yhteistyössä johdon ja henkilöstön edustajien kanssa. Sisäistä koulutusta järjestetään muun muassa johtajuuden ja esimiestyön, hallinto- ja talousasioiden, tietotekniikan, viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä työhyvinvoinnin teemoista. Koulutusoppaan tilauskoulutuksia voidaan myös räätälöidä työyhteisöjen toiveiden ja tarpeiden pohjalta, Saarinen muistuttaa. Uusi ilmoittautumisjärjestelmä Koulutusohjelma löytyy Patarummusta henkilöstöpalveluiden sivustolta sekä hallintokuntiin jaettavista koulutusoppaista ja esitteistä. Koulutuksiin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti sähköisesti. Tänä syksynä on otettu käyttöön Lyyti-ilmoittautumisjärjestelmä, joka mm. näyttää, paljonko koulutuksessa on paikkoja jäljellä. Järjestelmä lähettää automaattisesti vahvistuksen ilmoittautujan sähköpostiin. Seuraa koulutusilmoittelua ja käytä hyväksesi työnantajan tarjoamat kehittymismahdollisuudet. Ilmoittaudu ajoissa niin varmistat paikkasi! Teksti Kalle Aaltonen Kuva Kristiina Seppä Turvallisesti verkossa ilman riskejä Porin kaupungin tietoturvan ylläpidosta vastaa IT-palvelut. Yksikkö huolehtii muun muassa siitä, että tietoturvallisuuden perusasennukset ovat kunnossa. Huolimatta siitä, että IT-palvelut hoitaa keskitetysti esimerkiksi työkoneesi virustorjunnan, niin jokainen on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei omalla toiminnallaan aiheuta tietoturvariskejä. Internetin käyttö ei ole ongelmatonta. Jokaisen on syytä harkita tarkkaan ennen kuin siirtää luottamuksellista tietoa internetin tai sähköpostin välityksellä kaupungin sisäisen verkon ulkopuolelle. On lähes mahdotonta tietää mitä reittiä tiedot kulkevat ja miten monessa kohdassa sanomat voidaan kaapata tai muuttaa. Tiimipostin käyttö kaupungin palvelimen sisällä on turvallista. Ongelmia saattaa syntyä lähinnä siitä, että sähköposti menee inhimillisen erehdyksen vuoksi vahingossa henkilölle, jolle viesti ei ollut tarkoitettu, selventää käyttöpäällikkö Tommi Virhiä ITpalveluista. Työsähköpostin käyttämistä henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen Virhiä ei suosittele. Netti on väärällään ilmaisia sähköpostipalvelimia, joten on turhan rasittaa työpostia mainospostilla tai muilla varsinaisen työn hoitamiseen kuulumattomilla viesteillä, vaikkei siihen sinällään tietoturvariskiä sisältyisikään. Puhumattakaan siitä, että roskapostin sekaan saattaa hukkua myös tuiki tärkeitä työhön liittyviä viestejä. Teksti Tarja Tiilimäki Tiedon säilömisestä lisäkustannuksia Tallettavan ja varmuuskopioitavan materiaalin määrä kasvaa koko ajan. Näin ollen kaupungin tietojenkäsittelykapasiteettia joudutaan myös jatkuvasti kasvattamaan. Henkilökohtaisen materiaalin säilöminen työpaikan järjestelmiin, sähköpostiin tai työaseman verkkolevylle aiheuttaa Tommi Virhiän mukaan kaupungille lisäkustannuksia. Kaupungin tietojärjestelmään ostettu lisäkapasiteetti maksaa moninkertaisesti, jos sitä vertaa omalle kotikoneelle hankitun lisätilan kustannuksiin. Hintaa nostaa kalliimpi teknologia, varmistukset, varmuuskopioinnit, laitteiden 24/7 ylläpitokustannukset. Tämä työtehtäviin liittymätön yksityisaineisto käsitellään joka tapauksessa aivan turhaan samalla tavalla kuin työaineisto eli se Lue lisää tietoturvasta Patarummusta. Kuva Kristiina Seppä esimerkiksi varmuuskopioidaan säännöllisesti ja kopiota säilytetään pitkiä aikoja. Virhiän mukaan voidaan täysin perustellusti puhua tietojenkäsittelykapasiteetin varastamisesta. Kun kaupungin kapasiteettia on yksityiskäytössä, niin lystin maksaa työnantaja eli viime kädessä porilainen veronmaksaja, muistuttaa Virhiä. Teksti Tarja Tiilimäki

5 Ylös, ulos ja lenkille! Lisää työhyvinvointia liikkumalla Toiko kesä ylimääräisiä kiloja vyötärölle vai onko muuten vaan vetämätön olo? Jos vastasit kyllä, niin nyt on ilmeisesti korkea aika aloittaa liikuntaharrastus. Mielekäs, säännöllinen ja riittävän monipuolinen liikuntaharrastus ehkäisee koko joukon kremppoja, joilla on tapana heikentää työ- ja toimintakykyä. Säännöllisen liikunta vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työkykyä, auttaa hallitsemaan työstressiä sekä vaikuttaa positiivisesti työsuoritukseen ja -kykyyn. Lisäksi liikunta parantaa itsetuntoa ja sillä on positiivinen vaikutus myös elämänhallintaan. Hyvä fyysinen kunto parantaa myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja luo kestävän pohjan kokonaisvaltaiselle työkykytoiminnalle. Itseä niskasta kiinni Tunnettu tosiasia on, että kunnostaan on jokainen vastuussa ihan itse. Työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, mutta sohvalta ei kukaan tule repimään. Motivaatio ja liikunnan mielekkyys on löydyttävä itsestä. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä on ylläpidettävä jatkuvasti. Kunto rapistuu yllättävän nopeasti: kestävyyskunto ja lihasvoimat heikkenevät jopa 20 prosenttia viikon vuodelevon aikana, mutta kunnon palauttaminen kestää monin verroin kauemmin. Parempi vähän kuin ei ollenkaan Kuormittavuudeltaan kohtalaista kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa vähintään kolmena päivänä viikossa. Lisäksi terveen aikuisväestön eli vuotiaiden viikkoon tulisi sisällyttää myös lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää liikuntaa. Helppoja liikuntamuotoja ovat sellaiset lajit, joita voi harrastaa ilman erityistä osaamista tai välineitä, kuten kävely, juoksu, pyöräily ja uinti. Näiden etuna on myös se, että niitä voi tehdä yksin ja silloin kun itselle parhaiten sopii. Ryhmäliikunnan etuna on, porukassa tekemisen riemun lisäksi, tuki ja ohjaus lajin tekniikasta. Teksti Tarja Tiilimäki Lähde Työterveyslaitos Olennaista on kuitenkin muistaa, että vähäinenkin liikunta on parempi kuin ei liikuntaa ollenkaan. Kuva UKK-instituutti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa Esimerkiksi päivittäinen 30 minuutin työmatkaliikunta riittää kattamaan terveysliikunnan vähimmäisvaatimukset. Työmatkat voi taittaa pyörällä tai kävellen, auton sijaan, ainakin osan matkaa. Liikuntaa tulee harrastettua ihan huomaamattaan päivän mittaan, esimerkiksi käyttämällä portaita hissin asemesta. Säännöllinen liikunta vähentää sairauspoissaoloja kohentaa työkykyä työstressin hallinta paranee itsetunto ja elämänhallinta paranevat vähentää unettomuutta elämänlaatu paranee 1 t 15 min viikossa Hiljaa hyvä tulee - aloita kuntoilu harkiten Liikuntaharrastusta käynnistelevän tavallisin sudenkuoppa on liian rankka aloitus. Kun ensimmäiselle juoksulenkille ampaistaan heti himovaihde päällä, niin seurauksena on kipeytyneet lihakset ja nivelet, eivätkä rasitusmurtumatkaan ole harvinaisia. Pahimmassa tapauksessa lenkkipolulta lähdetään jalat edellä. Liikuntaa aloitellessa on otettava huomioon realistisesti oma lähtötaso, eikä muistella miten on jaksanut esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Kehoa pitää kuunnella ja lisätä rasitusta ja kertoja vähitellen. Kehon pitää myös antaa palautua, muistuttaa työfysioterapeutti Helena Haula Satakunnan Työterveyspalveluista. Kuntoa ei kohenneta hetkessä. Liikuntamotivaatiota voi lisätä asettamalla itselleen selkeä tavoite, realistisia välietappeja unohtamatta. Päämääräksi voi asettaa vaikka asun, johon haluaa mahtua tai että ensi keväänä jaksaisi töiden jälkeen muutakin kuin maata sohvalla. Laihdutustavoitteiden saavuttamiseksi on syytä kiinnittää huomiota myös ruokavalioon. Haula muistuttaa, että mikäli oman liikuntaohjelman tekeminen tuntuu vaikealta, niin kannattaa pyytää apua ammattilaiselta. Tässäkin tapauksessa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Kristiina Seppä

6 6 Koulut ongelman keskiössä Kiire ja suuret luokkakoot ajavat nuoren ahtaalle. Suurin osa suomalaisista jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen. Osa ei kuitenkaan siihen pysty tai ole kiinnostunut. Porin peruskoulut ovat avainasemassa, kun puhutaan nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisystä. Itä-Porin yhtenäiskoulun rehtori Toni Ranteen mukaan mitään yhteistä ohjeistusta ei Porin kouluille ole aiheesta annettu. Sen sijaan Itä-Porin yhtenäiskoulu tukeutuu viisiportaiseen sapluunaan, jonka avulla tapauksiin voidaan puuttua jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda taloon tasa-arvoinen ilmapiiri, sisältäen oppilaat, opettajat sekä vanhemmat. Ketään ei nosteta jalustalle mutta ketään ei myöskään poljeta. Ainainen kiire Pohtiessaan syitä nuorten syrjäytymiseen, Ranne tuo esiin muutokset yhteiskunnassa sekä arjessa. Kiire näkyy kouluissa ja kodeissa. Enää ei ehditä asettumaan, olemaan ja keskustelemaan. Ajan antaminen lapsille ja nuorille vähenee, kun vanhemmat juoksevat töiden ja muiden asioiden perässä. Jotta opettajilla olisi kouluissa aikaa jokaiselle oppilaalle, tarvitaan riittävän pienet opetusryhmät. Valtio on myöntänyt tukea opetusryhmien pienentämiseen ja Porissa koulutoimi on kohdistanut kunnalle varatun rahan suoraan kouluille. Itä-Porin yhtenäiskoulun opetusryhmien keskimääräinen koko on tämän johdosta noin 20, kun vielä pari vuotta sitten esimerkiksi yläluokilla oppilaita oli lähes 30. Kiusaaminen kuriin Yhtenäiskoulun ympäristössä isot ja pienet oppilaat kohtaavat toisensa päivittäin. Tästä syystä on tärkeää, että kaikilla on turvallinen oppimisympäristö ja kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi. Koulun tukipalvelutiimi kokoontuu viikoittain. Siellä käsitellään myös laajempia kiusaamistapauksia ja niiden epäilyjä. Näin niihin voidaan puuttua moniammatillisesti jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Monesti myös oppilaat tuovat vinkkejä opettajille tai kuraattorille kiusaamisesta. Nykyään on paljon perheitä, joiden vanhemmilla on tarve saada koko ajan jotain aikaiseksi. Samalla oletetaan, että lapset olisivat omatoimisia ja pärjäisivät pienestä saakka yksin, mikä on täysin käsittämätöntä. Kuraattorina Kaasinen lähestyy syrjäytymisongelmaa eri suunnalta ja yksi tärkeimmistä tehtävistä on rakentaa moniammatillinen verkosto tukea tarvitsevan oppilaan ympärille. Myös luvattomiin poissaoloihin ja levottomaan käytökseen puuttuminen kuuluvat Kaasisen työhön. Jos luvattomia poissaoloja alkaa kertyä, pyydän oppilasta puheilleni ja yritämme yhdessä oppilaan, perheen ja oppilashuollollisten toimenpiteiden avulla selvittää ongelman. Poissaolot ovat iso syy, miksi koulutuksesta myöhemmin syrjäydytään. Kiusattu vetäytyy usein pois ryhmistä, mutta myös jatkuvat poissaolot ovat tunnusomainen piirre. Sähköisen seurantajärjestelmän avulla myös vanhemmat voivat valvoa lastensa poissaoloja reaaliajassa. Puhumisen tärkeys Kaasisen mukaan harva nuori tulee omatoimisesti puhumaan. Usein oppilaat pyydetään kuraattorin juttusille opettajan tai vanhemman vihjeestä. Välttämätön yhteistyö Pelkkä valvonta ei riitä. Ranne pitää yhteistyötä kotien kanssa elintärkeänä. Luottamuksen rakennuttua oppilas ryhtyy avautumaan ongelmistaan, jotka eivät vielä tässä vaiheessa välttämättä ole kovinkaan suuria. Yhteistyö ei ole pelkkää lappujen lähettelyä, vaan meillä on säännölliset vanhempaintapaamiset. Puhelinsoitolla tai sähköpostilla on helppo hoitaa arkisia asioita, mutta kasvotusten pääsee kertomaan vaikeampiakin asioita. Syrjäytyminen ei aina ole kiusaamisen tulosta. Opiskelupaikkaa vaille jäävän huoli on yhtä suuri. Koulujen kymppiluokat tarjoavat mahdollisuuden jatkamaan ja korottamaan numeroita. Oli tapaus mikä hyvänsä, Ranne myöntää, että aihe on vakava ja ajankohtainen. Tytöt puhuvat enemmän, kun taas yleensä pojat vastaavat muutamalla sanalla, mutta ottavat silti puhetta yhtälailla vastaan. Koulu on Kaasisen mukaan sukupuolesta riippumatta se paikka, jossa on mahdollisuus ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen. Oppilaan sosiaalinen vahvistaminen kouluarjessa on syrjäytymisen kokonaisvaltaista ehkäisemistä, mitä kouluissa tehdään päivittäin. Teksti Kalle Aaltonen Kuva Heli Koskela Väliinputoajat ovat tässä maassa huolestuttava ryhmä. Poissaoloihin puuttuminen Koulukuraattori Hanna Kaasinen allekirjoittaa Ranteen mietteet nykykiireestä. Osassa perheistä näkyy myös erilaiset sosiaaliset ongelmat ja sosiaalisen tukiverkoston puuttuminen. Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut ovatkin tärkeässä roolissa perheiden tukemisessa. Ranteen viisi teesiä: 1. Tasa-arvoinen ja kaikkia kunnioittava ilmapiiri 2. Sopivan kokoiset opetusryhmät 3. Hyvä ja riittävä oppilashuoltotyö 4. Välitön puuttuminen kiusaamistapauksiin ja jo niiden epäilyihin 5. Todellinen yhteistyö kotien kanssa

7 Nyt on oikea aika! Asenteet alkoholiin remontoitava Kysyimme nuorilta alkoholista Karhunpalvelus tutki lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilaiden alkoholitottumuksia. Alla on 42 opiskelijan otannan tulokset. Kyselyyn vastasi 32 tyttöä ja 10 poikaa. Käytät alkoholia: Viikoittain: 1 (2,4 %) Muutaman kerran kuukaudessa: 15 (35,7 %) Muutaman kerran vuodessa: 21 (50 %) En juo alkoholia: 5 (11,9 %) Mistä saat / onko sinulle tarjottu alkoholia: Kaverit: 36 (85,7 %) Vanhemmat/sukulaiset: 8 (19 %) Tuntemattomat: 1 (2,4 %) Onnistuin ostamaan kaupasta: 1 (2,4 %) En ole hankkinut / minulle ei ole tarjottu alkoholia: 3 (7,1 %) Kuinka paljon juot alkoholia yleensä kerralla: Humaltumiseen asti: 13 (31 %) Yhden tai muutaman annoksen: 15 (35,7 %) Vaihtelevasti edelliset vaihtoehdot: 9 (21,4 %) En juo alkoholia: 5 (11,9 %) Nuorten kommentteja suhteestaan alkoholiin: En juo, koska minusta on paljon parempiakin tapoja viettää kavereiden kanssa aikaa. Se on huono. Se ei ole hyvää. Juon joskus, kun olen jossain juhlissa. Käytän alkoholia, mutta mielestäni kohtuullisesti, enkä humaltumiseen saakka. Kaukosuhde Juoppo Se on hyvä, koska osaan käyttäytyä asiallisesti, vaikka joisin. Inhoan ihmisiä, jotka vetävät kännin. Siinä ei ole järkeä. Joskus otan vähän, kun haluan olla vapaampi. Hankala Silloin tällöin räpäytän kännin. Rakkaus Yhä nuoremmat lapset käyttävät alkoholia. Ehkäisevä päihdetyö tulee koko ajan tärkeämmäksi. Vastaiskuna nuorten asenteille Porin perusturva-alue omaksui maaliskuusta alkaen käytännön, jossa jokainen päihteiden käytöstä kiinni jäävä alaikäinen joutuu puhutteluun. Aikaisemmin nuoret ovat saaneet sosiaalityöntekijältä tai poliisilta ilmoituksen kotiin. Lisäksi poliisi on voinut antaa sakot. Nyt nuoret joutuvat kuitenkin itse pohtimaan suhdettaan alkoholiin Valomerkki-keskustelussa. Pakka-hankkeen alaiseen työryhmään on koulutettu 14 ammattilaista eri kaupungin toimipisteistä. Jokaisen ryhmäläisen työajasta on varattu kaksi tuntia viikossa keskusteluille. Pääosin jäsenet ovat perusturvasta, mutta myös vapaaaikatoimelta on yksi ja työpajalta kaksi työntekijää mukana. Aikaisemmin kaikki tapaukset olisivat menneet lastensuojeluun, vaikka valtaosa ei vaadi niin isoja toimenpiteitä. Järjestelmämme on halvempi ja koneistoltaan kevyempi, toiminnan koordinaattori Sari Ilvonen toteaa. Vanhempien osallistuminen tärkeää Valomerkki-keskusteluun osallistuvat nuoren ja työntekijän lisäksi lapsen vanhemmat. On tärkeää, että vanhemmat ovat mukana. Yksi keskustelu ei tilannetta pelasta, mutta se voi tuoda asian kotona esille. Usein vanhemmat ovatkin olleet keskustelun jälkeen tyytyväisiä. Heille on paljastunut monta asiaa, josta he eivät ole olleet tietoisia, Ilvonen kertoo. Aina vanhemmat eivät lähde innolla mukaan. Ilvonen on törmännyt tapauksiin, jossa vanhemmat ovat ilmoittaneet tulevansa vain poliisin hakiessa. Mikäli vanhempia ei saada mukaan, asiasta lähetetään palautetta lastensuojeluun. Monet nuorista on melko vaisuja keskusteluissa, mutta toiset puhuvat avoimesti. Yleensä he ovat puolustuskannalla. Valtaosa on toiminut keskusteluissa asiallisesti. Keskustelun jälkeen työntekijä pohtii, viedäänkö asia eteenpäin lastensuojeluun tai ohjataanko nuori mahdollisesti eteenpäin esimerkiksi koulukuraattorille tai harrastetoimintaan. Nuorelle voidaan tarjota myös Omin jaloin -keskustelua, jossa tämän tilannetta kartoitetaan laajemmin. Elokuun loppupuoleen mennessä valomerkillä on ollut 54 asiakasta, joista kaksi on osallistunut jatkokeskusteluun. Emme ole pakottaneet nuoria Omin jaloin -keskusteluun, ellei sitten pyyntö ole tullut lastensuojelulta. Todellisuudessa jatkokeskustelua on tarjottu useammalle, mutta keskustelusta on vaikea saada hyötyä, mikäli nuori ei ole yhteistyöhaluinen, Ilvonen harmittelee. Pois toimistosta nuorten keskuuteen Vuonna 2011 aloitettiin nuorisopäivystys, joka toimii joka toinen perjantai. Kesällä ja erikoistapauksissa, kuten koulun päättäjäisten yhteydessä päivystystä järjestetään muulloinkin. Mietimme, miksi ammattilaiset nököttävät toimistossa odottamassa nuorten hakevan apua. Päätimme jalkautua heidän keskuuteensa, Ilvonen kertoo. Nuorisopäivystys on ollut muun muassa Tikkulan ABC-asemalla, jonka nuoret ovat ottaneet illanviettopaikakseen. Kyse ei ole ketjun suosimisesta, vaan tarpeesta. Nykyään myös ABC:n työntekijät osaavat kohdata nuoret paremmin ja rohkeammin. Kesällä päivystyksellä on talvea enemmän töitä. Tämän vuoden sääolosuhteet ovat kuitenkin ehkäisseet massakokoontumisia. Keskustelut ja nuorisopäivystys ovat osa Pakka-hanketta, joka tekee monipuolisesti myös muuta ehkäisevää päihdetyötä. Hanke saa Kaste-rahoitusta vuoden 2013 lokakuuhun. Hankkeen toiminta on koettu hyväksi. Olisi hyvä, jos se vakinaistattiin, Ilvonen rummuttaa toiminnan puolesta. Teksti Kristiina Seppä Kuva Kalle Aaltonen

8 8 Häpeän varjossa Katriinan oli tarkoitus mennä peruskoulun jälkeen lukioon kavereittensa mukana. Hän kuitenkin sairastui 14-vuotiaana anoreksiaan. Olin jo valmiiksi laiha, joten sairastumiseni huomattiin nopeasti. Vanhemmat pakottivat minut ensin terapiaan ja sitten sairaalaan, Katriina kertoo. Katriinan palattua kouluun ystävät olivat muuttuneet etäisemmiksi. Yksi ystäväni ilmoitti suoraan, ettei hän halua olla enää kanssani tekemisissä. Katriina valmistui ajallaan peruskoulusta, mutta jatkopaikan hakeminen jäi. Tyttö ei ollut vielä kokonaan parantunut anoreksiasta ja aika sairaalassa oli rikkonut välit vanhempiin. Katriina oli kiukkuinen. Pakkohoito oli nöyryyttävää. Kaikki oli mennyt pieleen. Vanhemmat olivat aina tarjonneet minulle välttämättömän, mutten ole koskaan kokenut saavani heiltä henkistä tukea. Sairastuttuani anoreksiaan minusta tuntui, että he olivat pettyneitä minuun. Minusta ei heidän silmissään ollut enää mihinkään. Asuminen kotona alkoi tuntua tukalalta. Tilannetta ei auttanut, että pienellä paikkakunnalla kaikki tunsivat Katriinan. Tyttö tunsi itsensä leimatuksi. Lisäksi hän koki olevansa hukassa. Katriina löysi Porista nuorten asuntolan, jossa hän asui vajaat kaksi vuotta. Tämän ajan Katriina hyödynsi käymällä työharjoitteluissa ja osallistumalla vapaaehtoistoimintaan. Hän kävi myös vuoden nuorten psykiatrisella. Näin todella sairaita ihmisiä sekä nuorten psykiatrisella että asuntolassa. Ilmapiiri kävi itsetunnolle. Itsestäkin tuntui entistä sairaammalta, Katriina muistelee. Asuntoloissa oudointa oli, että siellä oli ongelmiltaan niin eritasoisia ihmisiä. En halua sanoa kenestäkään pahasti, mutta valitettavasi täytyy todeta, että kaikki siellä eivät parane koskaan. Tuntui oudolta, kun minulta vaadittiin yrittämistä ja toiset saivat olla rauhassa. Silloin se tuntui kiusanteolta. Asuntolassa Katriina ohjattiin hakemaan ammattikouluihin. Jatkoopiskelupaikan vastaanottaminen jäi, vaikka Katriina olisi päässyt papereillaan opiskelemaan. Hänestä tuntui, että joutuisi selittämään taustansa opiskelutovereille, tai uteliaisuus veisi jutut pahemmiksi. Joku ihmettelisi kuitenkin, miksi pidin pari välivuotta. Kertominenkin voisi pahentaa tilannetta. Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja. Olisi helppoa, jos kukaan ei ajattelisi pahaa. Nyt ei koskaan tiedä, millainen versio itsestä lähtee eteenpäin, Katriina harmittelee. Katriina opiskeli opistossa kymppiluokan kaltaisen koulutuksen. Opistokaan ei ollut mielestäni järin kehittävä paikka. Samassa ryhmässä oli esimerkiksi päihdeongelmaisia. Opiston jälkeen Katriinan elämässä oli parin vuoden tauko, jolloin hän ei tehnyt mitään. Hassua on, että koin asuntolassa sairauteni olleen pahempi, vaikka nyt olin oman onneni nojassa. Kun Katriina ei vieläkään halunnut mennä ammattikouluun, hänet autettiin työvoimatoimistoon. Katriina pääsi oppisopimuksella töihin Porin kaupungille. Oppisopimuskoulutuksessa on eri-ikäisiä ihmisiä. En pistä joukosta silmään. Minun ei tarvitse hävetä. Välillä Katriina miettii, tietävätkö nykyiset työtoverit hänen taustastaan. Olen parantunut anoreksiasta. Se ei kuulu nykyhetkeen. Ihmisillä on silti usein luulo, että työllistetyt ovat joko alkoholisteja tai muuten outoja. Olen ihan normaali ihminen, enkä halua, että kukaan ajattelee toisin, Katriina selittää. Pari vuotta sitten Katriina muutti yhteen nykyisen poikaystävänsä kanssa. Päätin alkaa elää uutta elämää, kun löysin poikaystäväni. Välit vanhempiinkin ovat jo taas ihan hyvät, mutta tuntuu, että minulla on nyt enemmän perhe kuin koskaan, Katriina toteaa tyytyväisenä. Katriinan oppisopimus kaupungin kanssa päättyy keväällä. Katriina elää toivossa, että voisi tämän jälkeen jatkaa vakituisena samassa paikassa, tai että löytäisi muualta töitä. En tiedä, olenko koskaan kokenut itseäni syrjäytyneeksi. Riippuu ihan, miten kukin syrjäytymisen ottaa. Minulla on kuitenkin ollut koko ajan sosiaalista elämää ja minua on yritetty aina auttaa. Kaikilla ihmisillä on kuitenkin erilaisia vastoinkäymisiä. Minulle isoin ongelma on häpeän tunne. Katriinan nimi on muutettu. Teksti ja kuva Kristiina Seppä

9 Elämä raiteille Kun nuoren tulevaisuus on katkolla, ET-Pori sekä Nuorten työpaja astuvat kuvioihin. Etsivän työn, ET-Porin, tehtävänä on tarjota alle 29-vuotiaille porilaisnuorille tukea, neuvontaa, ohjausta sekä vapaa-ajantoimintaa. Vuodesta 2008 toiminut nuorille vapaaehtoinen ja luottamuksellinen palvelu on alkujaan otettu Porin kaupungin nuorten verkostoon syrjäytymisen ennaltaehkäisyn työkaluksi. ET-Pori tekee tiiviisti yhteistyötä Porin kaupungin työllistämisen yksikön Nuorten työpajan kanssa. Ensimmäinen yhteydenotto ET:lle tulee yleensä toiselta nuorelta tai perheenjäseneltä. Oppilaitokset ovat laissa velvoitettuja ilmoittamaan pudokkaista tai keskeytysuhan alla olevista, kertoo työpajan vastaava yksilövalmentaja Maarit Salokangas. Yhteydenoton jälkeen nuoren kanssa sovitaan tapaaminen ja hänen tilannettaan ryhdytään kartoittamaan esimerkiksi opis- keluun, työnhakuun, talouden hoitoon tai terveyteen liittyvissä asioissa. Mikäli hänellä on halua työllistyä, hänet voidaan ohjata Nuorten työpajalle. resurssipula Työpajan valmennusjaksojen pituudet vaihtelevat työhallinnon lakien puitteissa yhden päivän kokeiluista puolen vuoden harjoitteluihin. Salokangas painottaa, että työpaja on ensisijaisesti työpaikka, jossa vallitsevat normaalit työelämän pelisäännöt. Esimerkiksi poissaoloista vaaditaan asianmukaiset lääkärintodistukset. Luvattomien poissaolojen kohdalla nuoren kanssa tehty sopimus voidaan katkaista ja hänet ohjataan takaisin ET-Poriin. Tärkeintä on löytää yhdessä se mielenkiinnon kohde, minkä jälkeen mahdollista ammatillista suuntautumista voidaan ryhtyä työstämään. Erilaisen oppimisympäristön tarjoaminen koulusta eroavalle on todella iso syrjäytymisen ehkäisykeino. Nuorten yhteiskuntatakuun astuessa voimaan ensi vuonna, ammattikoulutetuille nuorille pitää pystyä osoittamaan toimintaa kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Tällä hetkellä Nuorten työpajan puu-, metalli- sekä autohuoltotöiden verstaat ovat puutteellisia ja kysyntä on ylittämässä tarjonnan. Huoli, miten yhteiskuntatakuuseen pystytään vastaamaan, on suuri. Omalta alaltaan työkokemusta haluavaa nuorta ei voida ohjata mihin projektiin tahansa. Työllistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta kaikkien palveluiden tulisi olla toiminnassa, Salokangas toteaa. TeksTi kalle aaltonen kuva antero saari Töitä erilaisten oppimisympäristöjen luomiseksi ja ylläpitämiseksi tehdään paljon. Kansalaisopisto tarjoaa tuhat mahdollisuutta - Kaikki opiskelemaan! Porin seudun kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tehtävänä on kannustaa kaupunkilaisia elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiston rehtori Jari Kaasisen mukaan samat kädentaito- sekä kielikurssit pitävät pintansa vuodesta toiseen, mutta joukosta löytyy paljon muitakin mielenkiintoisia tärppejä. Itseäni kiinnostaisi kurssi nykyisen maailmankuvan pohtiminen nykytieteen varjossa. Tietotekniikan puolella tarjolla on tutustumista Linux-käyttöjärjestelmään sekä kamerakännykällä valokuvaamista. Yksi erikoisimmista lienee nykyheprean kielikurssi, Kaasinen luettelee. Kansalaisopiston ensimmäinen vuosi: Opetustunteja Porissa Ulvilassa 455 Osallistujia Porissa 8467 Ulvilassa 2278 Netto-opiskelijoita 5692 Naisia 74,7 % Alle 16-vuotiaita 8,1 % Vakinaista henkilökuntaa 8 Tuntiopettajia noin 140 Kansalaisopisto syntyi vuonna 2011 Porin kaupungin työväenopiston ja Ulvilan kansalaisopiston yhdistyttyä. TeksTi ja kuvat kalle aaltonen

10 10 Työn ääniä Katse hampaisiin! Suun terveydenhuolto tekee arvokasta työtä Suun terveydenhuollossa Porissa on noin käyntiä vuodessa. Yksi asiakas käy vastaanotolla keskimäärin vajaa kolme kertaa. Työntekijöitä on 100. Hammashoitoloita on Porin lisäksi Ulvilassa, Luvialla, Merikarvialla ja Pomarkussa. Uusi keskushammashoitola aloitti Puuvillassa kesällä. Viime vuosina useiden ihmisten purukaluston kunto on huonontunut hälyttävästi. Arjen ongelmat sivuuttavat hampaiden hoidon. Kansantaudeiksi luokitellut hampaiden kiinnityskudostulehdus ja hampaiden reikiintyminen eli karies vaivaavat suurta osaa aikuisväestöstä. Lähes neljännesvuosisadan ajan työparina työskennelleet hammaslääkäri Aila Kankaanpää ja hammashoitaja Mirja Nordqvist ovat nähneet jos jonkinlaista suuta. Ihmiset laiminlyövät yhä enemmän hampaidensa kotihoitoa. Tästä johtuen suuhun kasaantuu huonoja bakteereja, jotka yhdessä esimerkiksi huonojen ruokailutottumusten kanssa aiheuttavat ongelmia, täsmentää Aila Kankaanpää. Asiakkaiden yhteydenottoja helpottaa se, että Keskushammashoitolan toiminnan alkaessa myös ajanvaraukset keskitettiin. Nyt kaikki palvelut löytyvät samasta numerosta. Puheluita tuleekin tiuhaan tahtiin, pelkästään elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana puhelin pirisi yli 1200 kertaa. Kuvassa ilmoittautumisluukun takana Ritva Vaarne. Kuva Aki Riikonen Hampaat tulisi pestä huolellisesti kaksi kertaa päivässä ja hammasvälit puhdistaa kerran päivässä. Mikäli näin ei tee, voivat suun bakteerit kulkeutua verenkierron mukana ympäri kehoa, aiheuttaen tulehduksia. Tarmokkaan työparin mukaan jopa 80-luvulla syntyneillä nuorilla aikuisilla esiintyy hampaiden irtoamista puutteellisen kotihoidon vuoksi. Haastavaa mutta palkitsevaa Hammaslääkärissä käynti ei yleisesti ottaen ole sieltä pidetyimmästä päästä. Lääkärin näkökulmasta yksi työn haasteista onkin hallita ristiriitaa inhotun ja arvos- tetun välillä. Sen lisäksi, että työ vaatii tarkkuutta ja sorminäppäryyttä, pitää taitaa myös psyyken hoidon puoli. Monelle asiakkaalle hoitoon meno on jännittävä, jopa pelottava tilanne. Pelokkaan potilaan onnistunut hoitaminen onkin yksin palkitsevimmista tilanteista. On hienoa, kun saa potilaan hoidon sujumaan ja onnistuu parantamaan erittäin pahaksikin menneen hampaiston tilanteen. Paras palkinto on se, kun potilas kiittää ja haluaa mielellään tulla uudelleenkin, Kankaanpää toteaa hymyillen. Hammaslääkärin ja hammashoitajan työn oleellisin osa on saada ihmiset ymmärtämään hampaidensa kotihoidon tärkeys. Jos sen suhteen luistetaan ja annetaan liian monen asian mennä suun hyvinvoinnin edelle, syntyy ongelmia. Mitä kauemmin välttelee hoitoon menoa, sen pahemmaksi tilanne äityy ja kalliimmaksi sekä vaikeammaksi korjaaminen tulee. Hammasharja ja tahna ovat halpa hankinta eikä parin minuutin pesu aamuin illoin vie paljoa aikaa. Aila Kankaanpää ja Mirja Nordqvist ovat työskennelleet yhdessä lähes 25 vuotta. Työvuosien varrelta parivaljakon mieleen ovat parhaiten jääneet huvittavat kommellukset. Näin pidät hampaasi kunnossa Hampaittesi terveyteen vaikuttavat päivittäiset ruoka- ja puhdistustottumuksesi. Muista nämä kotona, koulussa, töissä ja harrastuksissa. Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä, käytä fluorihammastahnaa Syö 4-5 kertaa päivässä ja vältä turhia suupaloja Käytä syömisen jälkeen aina ksylitolituotteita Vältä makeita välipaloja Juo vettä janoon Teksti Hanni Huhtamaa Kuva Aki Riikonen Keskushammashoitolan myötä myös välinehuollon toiminta uudistui. Nyt huollosta vastaa välinehuoltaja, jota ei suun terveydenhuollon palveluksessa ole aiemmin ollut. Kuvassa hoitovälineitä puhdistaa vastaanottoavustaja Leena Ranne. Kuva Hanni Huhtamaa

11 Työn ääniä Muutoksen myötä kehityksen rattaille Perusturvakeskuksen suun terveydenhuolto on keskittänyt palvelujaan Keskushammashoitolaan Porin Puuvillaan. Muutos on merkittävä sekä työntekijöille että asiakkaille. Suun terveydenhuollon palvelut joutuivat väistymään remontin tieltä pois pääterveysaseman tiloista. Lyhyessä ajassa kehittyi ajatus Keskushammashoitolan perustamisesta, jonne voisi siirtyä myös osa hajallaan olevista pienemmistä palvelupisteistä. Rakennusvaiheessa ideoita haettiin toisten kaupunkien vastaavista isoista hoitoyksiköistä. Muun muassa Kuopiosta ja Varkaudesta tilojen suunnitteluun löytyi vinkkejä etenkin siitä, miten ei kannata tehdä. Jotta uusista tiloista saataisiin mahdollisimman viihtyisät, piti sovittaa yhteen sekä henkilökunnan että johdon toivomukset. Tässä onnistuttiin hyvin, sillä lopputulos on kaikille mieleinen, kertoo suun terveydenhuollon päällikkö Ilpo Pietilä. Julkisten hoitopalveluiden saralla pyritään eroon pienistä hoitoloista ja keskittämään kaikki palvelut saman katon alle. Pori tulee hieman jälkijunassa, sillä monet muut kaupungit ovat toteuttaneet tämän muutoksen jo aiemmin. Vaihtelu virkistää Uusi työympäristö on avara ja selkeästi toteutettu. Henkilökunnan keskuudessa on huomattu myönteiset muutokset. Positiivista palautetta on tullut erityisesti isommasta työporukasta. Aikaisemmin pienissä palvelupisteissä muutaman henkilön voimin työskennelleet voivat nyt tarvittaessa kysyä neuvoa laajalta asiantuntijajoukolta. Useat eri osa-alueisiin erikoistuneet ammattilaiset palvelevat aiempaa paremmin myös asiakasta. Samalla käynnillä on mahdollisuus saada laaja-alaisempaa hoitoa, toteaa osastonhoitaja Virve Forsström. Uusiin tiloihin siirtyminen vaatii kuitenkin toteuttelua. Suurin osa henkilökunnasta on sitä mieltä, että toimintatapojen ja työympäristön muuttumisen vuoksi päivittäisen rutiinin sekä yhteisen sävelen löytäminen vie aikaa. Myös asiakkaiden opastaminen uusiin tiloihin on ollut alussa hieman haastavaa. Lisäopasteiden hankinta onkin jo suunnitteilla. Kaikki tuntuvat olevan innoissaan muutosta ja sen mukanaan tuomista uudistuksista. Työpisteiden muuttuminen on virkistänyt henkilökuntaa ja kohentanut ilmapiiriä. Myös asiakkaat ovat ottaneet uudet tilat hyvin vastaan, summaa osatoiminnasta vastaava ylihammaslääkäri Pauliina Hietasalo. Teksti Hanni Huhtamaa Kuva Aki Riikonen Ilpo Pietilä, Pauliina Hietasalo ja Virve Forsström ovat kaikki tyytyväisiä suun terveydenhuollon muutoksiin. Hammashuoltokysely 1. Mitä mieltä uusista tiloista? 2. Miten julkinen hammashuolto toimii Porissa? 3. Ajanvaraus? Palvelu? Henna Kaurabäck, 23 v. 1. Uudet tilat ovat siistimmät kuin vanhat, mutta tänne oli vaikea löytää. Opasteita ei ollut tarpeeksi. 2. Tällä kertaa toimi hyvin, mutta yleensä joutuu odottamaan pitkään. Viimeksi odotin aikaa 5 kuukautta. 3. Palvelu on hyvää ja sain ajan omalle hammaslääkärille. Jani Nummi, 32 v. 1. Komeat tilat, ei valittamista. 2. Julkinen hammashuolto toimii Porissa kohtuullisen hyvin verrattuna muihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Turussa aikaa saa odottaa todella pitkään. 3. Ajanvaraus toimii. Se on silti eri asia, että saako ajan itselleen nopeasti. Kaisa Salmi, 58 v. 1. Minulla oli ongelmia löytää paikalle, selkeämpi opastus olisi tarpeen. Tiloissa ei mitään vikaa. Hyvä että vanhoja rakennuksia uusiokäytetään. 2. Omalla kohdalla toiminut hyvin. 3. Tällä kertaa ajan saaminen takkuili, mutta se johtui varmaankin hammashoitolan muutosta. Aino Vestergård, 21 v. 1. Alue oli entuudestaan tuttu yliopiston puolesta ja löysin paikalle helposti. Hyvä, että hammashoitola pääsi uusiin tiloihin. 2. Nähdäkseni julkinen hammashuolto pelaa hyvin, ei erityistä valittamista. 3. Olen oikomishoidossa, joten aikani varataan automaattisesti. Reiän paikkaamiseen saa kuitenkin odottaa aikaa välillä kauemminkin. Outi Rinnemäki, 33 v. 1. Olemme käyneet lapsemme kanssa täällä. Mielestäni uudet ja isommat tilat ovat paremmat. 2. On toiminut todella hyvin. Minulla on maailman paras hammaslääkäri, joka on karkottanut hammaslääkäripelkoni. 3. Jonkin aikaa sitten sain särkyajan todella nopeasti ja peruutusajan perässä soiteltiin kotiin asti.

12 12 Kuva-arkistonhoitaja Mervi Aho Tietoa. Mervi Aho tuntee parhaiten kuva-arkiston sisällön. Mervi Aho on työskennellyt Satakunnan Museon palveluksessa 38 vuotta. Kuva-arkistonhoitajana hän on toiminut 35 vuotta. Nykyiseen tehtäväänsä Aho siirtyi museon toimistovirkailijan työstä omakohtaisen pohdinnan tuloksena. Pori Sinfoniettan uusi kapellimestari Jan Söderblom on luotsannut orkesteria heinäkuusta lähtien. Sinfonietta ja Pori ovat tulleet hänelle kuitenkin tutuiksi jo aiempien vuosien solisti- ja kapellimestarivierailuista. - Kun kuva-arkistonhoitaja Hilja Bäckström jäi eläkkeelle 1977, sain valita, siirrynkö tekemään hänen tehtäviään vai jatkanko entisiä töitäni. Valitsin kuvaarkistotyön, koska koin sen kiinnostavammaksi, Aho kertaa kauaskantoista päätöstään. Vuosien saatossa arkiston toiminta on kehittynyt huimasti. Aikaisemmin kuvattiin filmille ja negatiiveista tehtiin mustavalkokuvat. Paljon kuvattiin myös dialle. Asiakkaille kuvat toimitettiin kuvakopioina. Nykyään pääosassa on sähköinen toimintamalli. Kuvat skannataan ja toimitetaan asiakkaille sähköpostitse tai cd:lle tallennettuna. Kuvien haussa on kuitenkin menossa vielä eräänlainen murrosvaihe. - Koska vasta osa kuvista on Vuosituhannen vaihteesta Söderblom kokee karhukaupungin kasvaneen avoimemmaksi ja valoisammaksi kasvukeskukseksi. digitoitu, niiden etsiminen arkistosta tapahtuu edelleen manuaalisesti, yleensä muistini varassa. Siirtyminen sähköiseen luettelointiin helpottaa tulevaisuudessa kuvien löytymistä, mutta vaatii valtavan työn, ennen kuin kaikki noin kuvaa on luetteloitu, kertoo Aho urauurtajatyöstään. Kuva-arkiston palveluja käyttävät eniten yliopistokeskuksen opiskelijat. Kysytyimpiä kuvia ovat rakennus- ja maisemakuvat. Myös henkilökuvat herättävät kiinnostusta etenkin sukututkijoissa ja yksityishenkilöissä. Ihmisiä kulttuuritöissä Kapellimestari Jan Söderblom Kuva-arkistossa on kuvia pääasiassa Porista ja muualta Satakunnan alueelta. Mieleen jäänyttä kuvaa kysyttäessä Mervi Ahon ei tarvitse kauaakaan miettiä vastaustaan. - Kuva on Porista, jossa etualalla on joki ja Charlotta-silta, taustalla näkyy koko kaupungin keskusta. Kuvan on ottanut John Englund vuonna - Viimeisen viidentoista vuoden aikana on tapahtunut paljon positiivista. Porilaisten usko tekemiseen ja tulevaisuuteen vaikuttaa lisääntyneen. Nykyään Pori on ihmiselle helpommin avautuva kaupunki, Söderblom tiivistää Porin kehitystä. Orkesterin nykytilaa Söderblom luonnehtii pirteäksi ja vastaanottavaiseksi. - Olen vakuuttunut orkesterissa valitsevasta positiivisesta tilasta. Orkesteri on nälkäinen musisointiin, haluaa kehittyä ja mennä eteenpäin. Meillä on hyvä flow päällä, Söderblom toteaa joen pohjoispuolella olleesta 47 metriä korkeasta pylväästä, josta vedettiin puhelinjohto kirkontorniin. Kuvaajalla on varmaan ollut melkoinen urakka saada senaikaiset kuvausvälineet ylös kuvauspaikalle, Aho kuvailee reilun 100 vuoden takaisia tapahtumia. Satakunnan Museon kuva-arkisto on osoitteessa Hallituskatu 11. Arkiston asiakkaiksi ovat kaikki tervetulleita. Museo ottaa myös vastaan kuvalahjoituksia. Porissa kulttuuri on määritelty kunnalliseksi peruspalveluksi. Tämän jokanaisen ja -miehen palvelun päivittäisestä toteutumisesta vastaa Porin kaupungin kulttuuritoimi noin parin sadan työntekijän voimin. Kulttuuritoimessa työskentelee monen eri alan ammattilaisia. Hallintokunnan suurimmat ammattiryhmät muodostuvat kirjasto- museo- ja musiikkialan työntekijöistä. Kulttuurin sekalainen työntekijäkanta sisältää mitä erilaisimpia työelämätarinoita, kuva-arkistonhoitaja Mervi Aho sekä kapellimestari Jan Söderblom avaavat omansa lukijoille. Edellä mainituista Aho edustaa pitkän linjan kulttuuripalvelun ammattilaista, Söderblom puolestaan tuoretta ja luovaa suunnannäyttäjää. - Haasteita löytyy toki aina työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja parantamisessa. Yhteisön jäsenten keskinäinen luottamus on alue johon kannattaa panostaa. Hyvässä ilmapiirissä ihminen uskaltaa pistää itsensä likoon, Söderblom jatkaa. Pori Sinfoniettan kapellimestarin toimikausi on kaksivuotinen. Nykyinen pesti kestää vuoden 2014 kesäkuun loppuun. Jan Söderblomin tavoitteena on ensimmäisellä toimikaudellaan kehittää Pori Sinfoniettan soitannollista ilmettä heittäytyvämpään suuntaan. Välittömyys, soiton- riemu ja tekemisenilo ovat Söderblomin avainsanoja siihen, millaista henkeä hän haluaa orkesterin huokuvan vuonna Uskon, että Sinfoniettan tapa musisoida, olla musiikissa, voidaan viedä sellaiseen pisteeseen, että porilaiset voivat olla varmoja siitä, että joka konsertissa on hyvä meininki, määrittelee Söderblom. Söderblom pyrkii johtajana asettamaan toiminnalle selvät visiot, päämäärät ja ääriviivat. Selkeä johtaminen antaa Söderblomin mukaan työrauhan soittajille. Hyvän sykkeen myötä Söderblom näkee laajemmin Sinfoniettan konserttipaikan, Promenadisalin, energioiden dynamona. Siellä soittajat, yleisö ja musiikki löytävät toisensa ja kulttuurin hyvää tekevät vaikutukset pääsevät valloilleen. - Promenadisalin tulisi olla jokaisen porilaisen soiva olohuone. Musiikin kokeilu ei voi epäonnistua tervetuloa dynamoon, kutsuu kapellimestari Jan Söderblom. Teksti ja kuvat Jan-Kristian Kivi Selvät sävelet. Jan Söderblom tahdittaa Pori Sinfoniettaa varmalla otteella.

13 Saaressa pienimmätkin yksityiskohdat erottuvat edukseen. Porin saaristo täynnä helmiä Outoori, Kallioluoto, Räyhät, Reposaari, Iso-Enskeri, Seliskeri, Kumppoosin karit, Gummandoora, Anttoora, Iso-Ploki, Hamskeri, Sandön ja Landskatan niemet. Miksei Yyterikin? Ja kun kai tässä asiassa ei ole vastakkainasettelua, koko Luvian saaristo, helmenä Säppi. Ja samat sanat Merikarviasta, sen monipolvisesta saaristosta: Oura, Räveli, Aspuskeri, Haminaholma. Lista on pintaliipaisu. Paljon on rantoja rakennettu, mutta paljon on rakentamatta. Ja ilmeisesti pysyykin. Porin seudulla ei osata olla tosissaan ylpeitä saaristostamme. Ei oikein ymmärretä, että meilläkin on laaja, monipuolinen saaristo, eikä vain Turun edustalla. Viesti on mennyt perille. Se on mennyt perille niin hyvin, että vuonna 2006 ilmestyneessä kirjassa Tuntematon saaristo Porin seudun saaristo unohtui. Kun kirjan alaotsikko oli Selkämeren saariston eletty maisema, missä olivat Kumppoosin kalastajamökit, missä Haminaholma? Tulo Enskeriin ulkokautta. Haminakarin eteläpään sunti alkaa olla niin matala, että huimaa. Merikotka hulmahtaa välittömästi lentoon, lokit kieppuvat ja kotkottavat sen ympärillä. Liian lähelle eivät uskalla mennä. Loppukesän kauniina päivänä tiirat valmistautuvat muuttoon. Isolla sakilla ne kalastavat Enskeristä etelään, emot opettavat poikasiaan. Rannoilla tyrnipuskat huojuvat tuuheina. Ja Enskerin pohjanokka! Sellaista luonnon muotoilemaa kivipeltoa saa hakea. Ourassa kyllä on. Pohjanokka tekee meren puolelta ison vaikutuksen, vähäinen ei ole vaikutus silloinkaan, kun oma nilkka taipuilee kivien välissä. Kävely läpi Enskerin on hieno luontokokemus. Kuin Sandön kärki, kappale kauneinta Suomea. Jääkausi jätti meille paljon rosoa ja holjuja. Jätti se myös siroa ja kaunista. Kun matka käy pohjoiseen, kirkkaana päivänä Oura siintelee upeana. Yksityiskohtiakin voi nähdä. Ajaapa merkittyä reittiä pitkin tai avomeren puolelta, Porin rajojen sisäpuolella on komea saaristo. Karu, ja samaan aikaan viehättävä. Vändstenin kivillä päivystävät monet linnut. Pariutumisikää odottavia kyhmyjoutsenia voi nähdä kerralla 200, jopa enemmänkin. Sitten pikkuisen vapaata vettä ja Räveli, Merikarvian puolella. Erikoinen, hieno luontokokemus. Kun oikaisee kivikkoon ja katselee taivaalle, näkee television luontohjelman elävänä. Merikotkia, kihuja, lokkeja, tiiroja, vesilintuja. Tuuli suhisee, merenkäynnin ääni on loputon. Pori on saaristokaupunki. Olisi kasvojen kohotuksen aika. Kuka? Ja mitä? Aloitamme Karhunpalveluksessa Porin kaupunginosia esittelevän sarjan. Saaristossa menimme kuntarajojen yli. Mikä on sinun vinkkisi mielenkiintoisesta kaupunginosasta? Kerro se ja ota rohkea näkökulma! Teksti Tapio Furuholm Kuvat Kalle Aaltonen Iso-Enskerin Pohjanokka on luonnonilmiö, joka tekee vaikutuksen.

14 14 Ympäristöpankki Grillimakkarat syynissä Kuluvan vuoden kesä-heinä-elokuun aikana Porin seudun elintarvikemyymälöissä on kiertänyt terveystarkastajia mittaamassa makkaratiskien lämpötiloja ja keräämässä näytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteeksi ei ole riittänyt makkara tai kaksi vaan terveystarkastajan kylmälaukkuun on sujahtanut koko paketti. Paketteja ei ole avattu, vaan ne on toimitettu sellaisenaan Pori Labiin, jossa tuote on säilytetty kylmässä aina viimeiseen käyttöpäivään saakka, samassa lämpötilassa kuin kaupan hyllyllä eli alle +6 asteessa. Näytteistä tutkitaan tuotteen mikrobiologisen laadun lisäksi rasvaprosentti ja vastaako se pa- ketissa ilmoitettua määrää, kertoo terveystarkastaja Liina Koskinen. Elintarvikemyymälöistä on kerätty yhteensä 30 grillimakkaranäytettä tasapuolisesti koko ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelta. Makkarat on valittu mahdollisimman monelta eri valmistajalta. Grillimakkaraprojektin tulokset valmistuvat syksyn aikana. Paikalle yllättäen Terveystarkastaja ei ilmoita vierailustaan etukäteen vaan tupsahtaa paikalle lämpötilamittarinsa ja kylmälaukkunsa kanssa yllättäen, virkakortilla varustettuna. Millaisen vastaanoton terveystarkastaja saa? mielestä on hyvä, että tutkitaan ja he ovat itsekin kiinnostuneita tuloksista. Terveystarkastajan työ ja toiminta perustuu lakiin. Elintarvikkeiden valvonnasta vastaa Porin alueella ympäristöviraston terveysvalvontayksikkö. Valvottavana on koko ympäristöterveyden yhteistoiminta-alue, johon kuuluu Porin lisäksi kuusi kuntaa. Työsarkaa riittää sillä valvottavana ovat elintarvikeliikkeiden lisäksi muun muassa päiväkodit, koulut, tarjoilupaikat, tapahtumat ja jalostuslaitokset. Valvonta on pääosin suunnitelmallista ja paikallista valvontaa varten laadittu suunnitelma perustuu valtakunnalliseen elintarvikevalvontasuunnitelmaan. Suhtautuminen on kaiken kaikkiaan positiivista. Kauppiaiden Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki Terveysvalvonnan lahjomattomat: terveystarkastaja ja lämpömittari. Valvonnan ohella Liina Koskinen antaa tarvittaessa neuvoja ja tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa. Oma Napa ohjaa - VerkkoPuntarilla elämänhallintaa Omasta terveydestä huolehtiminen on tärkeää. Kuitenkin se saattaa välillä unohtua tai tuntua hankalalta. Ajasta ja paikasta riippumaton Oma Napa verkkoalusta (VerkkoPuntari) tuo joustoa ja helppoutta elämänhallintaan. Sari Ketola on lukenut Jyväskylän yliopistossa terveystieteiden maisteriksi. Sen jälkeen hän tuli Satakunnan ammattikorkeakouluun opiskelemaan fysioterapeutiksi. Satakunnan Sydänpiiriltä tuli juuri sopivaan aikaan toive välineestä, jonka avulla voidaan ohjata ihmisiä parempiin elintapoihin verkossa. Gradunsa samantyylisestä aiheesta kirjoittanut Sari päätti ottaa haasteen vastaan. Ideasta syntyi opinnäytetyönä Oma Napa. Elintavat keskipisteessä Oma Napa on verkkoalusta, jossa terveyttä edistäviin elämäntapoihin perehdytään verkkomateriaalin, henkilökohtaisen ohjauksen ja ryhmätuen avulla omalla suljetulla verkkoalustalla. VerkkoPuntari on Satakunnan Sydänpiirin kolmivuotinen RAY-rahoitteinen hanke, jossa Oma Napa on työkaluna. Hankkeessa on pääyhteistyökumppanina Porin perusturvan yhteistoiminta-alue. Hankkeen avulla käynnistetään verkkopainonhallintaryhmiä terveydenhuollon yksiköihin. Ohjaajana voi toimia terveydenhuollon ammattilainen ja Verkkopuntariohjaajakoulutuksen käynyt henkilö, joka kerää ryhmänsä esimerkiksi työporukasta. Ryhmät alkavat aina omien tavoitteiden määrittämisellä sekä nykyisten elintapojen kartoituksella. Painoa ja liikuntamääriä voi ryhmän aikana halutessaan seurata. Elintavat ovat tässä toimintamallissa keskipisteessä. - Pelkkä painon tuijottaminen on turhaa, sillä se ei kerro kehon koostumuksen muutoksista välttämättä mitään, Sari Ketola kertoo. Ekologista ja ilmaista Oma Napa -työkalu on ekologinen ja ainakin toistaiseksi käyttäjilleen ilmainen. Kaikki materiaali on netissä. Vuonna 2009 valmistuneen alustan materiaalia päivitetään jatkuvasti. Käyttäjien palautteesta on tullut hyviä ideoita. - Ajasta ja paikasta riippumattomuutta on kiitelty sekä ryhmään osallistuneiden että ohjaajien puolesta. Tarkoituksena on saada Omasta Navasta painonhallintaryhmämalli, joka olisi mahdollisimman monien saatavilla ja olisi työkaluna terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. RAY:n hanketta on jäljellä vuoteen 2013 saakka, jolloin Oma Napa on tarkoitus tuotteistaa. Käyttäjämaksut on tarkoitus pitää kuitenkin alhaisina. - Uusia mielenkiintoisia juttuja on tulossa, ainakin nuorille on suunnitteilla oma alusta. Näihin ovat toiveet tulleet kentältä ja jatkohanketta on jo mietitty. Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoita on saatu kehittämiseen mukaan ja uusia opinnäytetöitä ollaan tekemässä, itsensä opinnäytetyöllään työllistänyt Sari Ketola kertoo. Teksti Marika Elo Kuva Harri Joensuu Sarin opinnäytetyö on palkittu Sosiaali- ja terveysalan Osaaja palkinnolla. Oma Napa toimintamalli palkittiin valtakunnallisella vuoden 2011 painonhallintaohjausteko -palkinnolla toukokuussa VerkkoPuntari-hankkeen projektikoordinaattori Sari Ketola tsemppaa ihmisiä parempiin elintapoihin. Kuvauspäivä oli Sarin viimeinen työpäivä ennen äitiyslomaa.

15 Ennakkoäänestys Karhunpalveluksen lukija, käytä äänioikeuttasi kunnallisvaaleissa! Vaikuta kotikaupunkisi asioihin! Ota kantaa, näytä suuntaa! Säilytä puheoikeutesi, äänestä! Osoitteessa on Porin kaikki ennakkoäänestyspaikat lokakuuta Sivulla on myös varsinaisen vaalipäivän, 28 lokakuuta äänestyspaikat Porissa.!! Olemme avanneet kunnallisvaalien ehdokkaille ja kuntalaisille keskustelukanavan Facebookiin. Osoite Vaalipäivä

16 16 Juuret Porissa Porin flikka kovassa paikassa Paljon saa raaputtaa, ja aina vaan neuvotteleva virkamies Katja Palonen on porilainen. Valtionvarainministeriön virkamies on saanut taklauksia kuntauudistuksen ykkösketjussa, mutta katse on tiukasti eteenpäin. Ei kukaan uskalla pilkata minun porilaisuuttani, naurahtaa neuvotteleva virkamies Katja Palonen kysymykseen, kuinka kahvitunnit sujuvat valtionvarainministeriön kuntaosastolla. Palonen on yksi niistä henkilöistä, joiden vastuulla on ollut rakentaa Suomeen kuntauudistuksen malli ja toteutus. Sopisiko tähän iänikuinen fraasi, Palosen ja kumppaneiden asemasta myrskyn silmässä? Torin kahvilassakin tilanne näkyy. Luvialainen kunnanvaltuutettu käy diplomaattisesti haastamassa. Surutta Porin puolesta En ole kahvipöydässä virkatehtävissä. Puolustan surutta Ässiä, Pesäkarhuja ja Porista maailmalle lähteneitä kulttuuripersoonia. Homma on helppo. Porissa on paljon potentiaalia ja paljon ylpeyden aiheita, vetää Palonen Pori-linjaa. - Heslaiset höpisevät jostain Hietsusta. (Hietalahden uimaranta). Porissa on sentään Yyteri, joka on kunnon uimaranta. Nakkilassa syntynyt ja viisivuotiaana Poriin muuttanut Palonen on mennyt reittiä Toejoen alaaste, Pohjois-Porin yläaste, Riihikedon lukio ja sitten yliopistoon. Vanhemmat asuvat täällä ja mökki on Noormarkun Kairilassa. Koko kesäloma kului tänäkin vuonna kuntarajan sisäpuolella. Noilla meriiteillä saa jo melkoisen Poridiplomin. Vitsinä Palonen heittää lomansa lopulla, että nyt mennään tulta päin. Sukulaiset on helssattu, mökkiremonttia tehty, urheiltu ja nautittu Porin kesästä. Tunteet yllättivät - On tämä ollut ainutlaatuinen prosessi, sanoo Katja Palonen kuntauudistuksesta ja päästää heleät naurut. Hän siirtyi kunta-asioiden mukana sisäministeriöstä valtionvarainministeriöön. Siis monessa on oltu mukana. - Vaikeuksia on ollut enemmän kuin muissa projekteissa. Tämä on niin tunnepitoista. Tunteiden kuohu on ollut yllätys. On tämä ollut aikamoista pyöritystä. Katja Palonen sanoo nähneensä niin paljon dokumentaatiota, tosiasioita talouskehityksestä, huoltosuhteesta ja muista asioista, että ei epäile kuntauudistuksen tarpeellisuutta. - Minulla on vahva näkemys, jotain on tehtävä. Kuntien rakennelaki astuu voimaan vappuna Kunnilla on kevääseen 2014 aikaa selvittää liitoshalunsa. Sen jälkeen valtio varautuu asettamaan kuntajakoselvittäjät. Jo syksyllä 2013 hallitus antaa selonteon asioiden etenemisestä. On varmaa, että kunta-asiat pysyvät esillä myös valtakunnanpolitiikassa. Porin seutu eturiviin? Katja Palonen ei innostu himmeleistä eli mutkikkaista kuntien välisistä yhteistyörakennelmista, jotka usein on rakennettu niiden kuntien kesken, joilla ei ole luonnollista yhteistä toimintaympäristöä. - Asiat menevät monimutkaisiksi, vastuu karkaa. Helpoista asioista voidaan sopia, vaikeita asioita ei kyetä ratkaisemaan. Pidän parempana vahvaa peruskuntaa, valta ja vastuu on yhdessä paikassa. Neuvotteleva virkamies pitää Porissa 6. maaliskuuta järjestettyä kuntauudistuksen aluetilaisuutta yhtenä parhaista. Henki oli hyvä. Hän odottaa, että Porin seudusta ja koko Satakunnasta tulisi malli kuntauudistukselle. - Minusta Porin seudulla on nyt mahdollisuus luoda kilpailukykyinen kaupunki, joka painii ykkössarjassa niin valtakunnan kuin kansainväliselläkin tasolla. Esimerkiksi työpaikkaomavaraisuus on täällä korkea. Toivon, että kunnat lähtevät selvitystyöhön satakuntalaisella suoruudella. Selkokielisellä satakuntalaisuudella Katja Palonen sanoo itsekin pärjänneensä vaikeissa paikoissa. - No, särmiä pitää joskus hioa. Kuntauudistajalle hiontaa taitaa tulla lähikuukausina luontoisetuna. Teksti Tapio Furuholm Kuva Antero Saari

17 Porilaista kesää Suomalainen Markku-liitto viihdytti SuomiAreenan yleisöä keskustelun ohessa Mieslaulukuoro Jämäköiden esityksillä. suomiareena Keräsi ennätysyleisön Seitsemättä kertaa järjestetty SuomiAreena jatkoi tutulla linjalla. Yleisömäärä kasvoi ennätykseen, keskusteluissa oli kävijää. Keskustelut olivat pääosassa mutta myös uudet tapahtumat keräsivät väkeä. Loistavina esimerkkeinä Kirsi Alm-Siiran kahvakuulatunti sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Virsi ja viini ilta. - Tapahtumajärjestelyt onnistuivat moitteettomasti. Järjestelyjen takana on joka vuosi lähes 80 työntekijää, joista lähes puolet tulee Porin kaupungilta. Suurin kiitos heinäkuinen lauantai Pörriäisessä.. Edellisen kerran olin ollut päivystyksessä 12 vuotta sitten ja nyt olin lupautunut vielä töihin lauantaiksi. Ajatus jännitti ja hieman pelottikin, miten pärjäisin seitsemän lapsen kanssa, lämmittäisin ruoan ja tiskaisin. Onhan se kuitenkin eri asia isossa talossa kuin kotona. Lapsia putosi hoitovarauksista kaksi pois viikon aikana ja avukseni sain vielä reippaan aputytön, Iidan, joten kaikki huoleni kaikkosivat. Päätimme viettää ikimuistoisen lauantain! onnistuneesta viikosta kuuluukin juuri näille uurastajille, toteaa SuomiAreenan toimistoa emännöinyt Kaija Laurila. Myös tulevaisuudessa tekijöitä tarvitaan, sillä SuomiAreena jatkuu Porissa ainakin vuoteen 2017 saakka. Ensi kesän tapahtumaan yhteistyökumppaneiksi ovat ilmoittautuneet eduskunta, Suomen Punainen Risti, Suomi- Venäjä seura ja TeliaSonera. - On tärkeää pystyä uudistumaan ja se on meidän haasteemme tule- vaisuudessakin. Emme halua kasvattaa määrää vaan varmistaa, että tapahtuma on laadukas joka vuosi. Ensi kesälle on varmasti luvassa jotakin uutta, mutta tietenkin pitäydymme myös siinä minkä olemme hyväksi havainneet, sanoo SuomiAreenan porilainen tuottaja Kristian Vainio. TeksTi Tiina salminen kuva ville malja Pori Folkissa oli tänäkin kesänä runsaasti pelimannimusiikkia ja maksuttomia konsertteja. Ilmaistarjonnasta etenkin Korsmanin talon pelimannisoitoissa vieraili erinomaisessa säässä runsaasti kävijöitä. Pori folk: uudet tapahtumapaikat vakuuttivat Järjestyksessään 13. kaupunkifestivaali Pori Folk onnistui suunnitellusti. Tänä vuonna osittain uusiin tapahtumapaikkoihin siirtynyt festivaali keräsi kolme päivän aikana tuhansia kävijöitä. Pori Folk järjesti ensimmäistä kertaa ohjelmaa Kulttuuritehdas Kehräämössä, Kirjurin kesäravintolassa sekä Mikaelsgårdenissa. Uudet tapahtumapaikat vastasivat järjestäjien odotuksia niin tilojen toimivuuden ja saavutettavuuden kuin kävijämäärienkin osalta. Kaupunkifestivaali Pori Folk järjestetään myös vuonna Festivaalin ajankohta, teemat ja sisällöt ovat parhaillaan työn alla. Tapahtuman tuottaa Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskus. TeksTi emma susi kuvat eetu HenTTonen visuaalinen ilme Tiina laakso Aamu alkoi yhden lapsen aamiaisella. Saimme odottaa seuraavia kavereita tunnin verran, mutta onneksemme lauantaisinkin tulee lastenohjelmia ;-). Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, niinpä lähdimme ulkoilemaan puoli kymmenen aikaan. Lapsilla oli upeita leikkejä, maalasimme vedellä ja piirsimme asfalttiin. Koko piha oli käytössämme, eikä kukaan häirinnyt tai kiusannut, ei edes sade. Iida hoiteli ruuan lämmityksen ja huuteli meitä syömään. Kaikilla oli jo kova nälkä ja kiire Äitien tekemän ruuan ääreen. Vielä vessakäynnit ja kerroimme lapsille jatkon suunnitelmat: emme menisikään lepohuoneeseen päivälevolle vaan päiväkodin pihassa ole- vaan telttaan, telttaretkelle. Lapset kuuntelivat ensin silmät pyöreinä ja alkoivat sitten hyppiä ilosta ja riemusta. Kukaan heistä ei ollut aikaisemmin telttaillut, aivan uusi kokemus olisi tulossa. Pojat kantoivat Enäjärven päiväkodista lainassa olleet kevyet sängyt ja tytöt petivaatteet, minä tulin perässä kirjojen ja lattiatyynyn kanssa. Telttaan päästyämme jokainen petasi oman sänkynsä ja otti hyvän kuunteluasennon. Oli jännittävää kuunnella satuja tuulen heilutellessa teltan seiniä. Satujen loputtua jäimme vielä hetkeksi kuuntelemaan lintujen laulelua, pienempien nukahtaessa peittojen alle. Välipalan söimme pihamme uudella pöydällä, sillä eihän telttaretkellä voi sisällä syödä. Siitä lapset pääsivät suoraan takaisin leikkeihinsä, muutaman halutessa uudestaan telttaan ihmettelemään ääniä. Viimeiset lapset haettiin puoli viiden aikaan. Päivä oli kulunut tosi nopeasti ja lapset saivat kokea jotain ainutlaatuista, mitä normaalisti ei päiväkodeissa voi tarjota lapsille. Minulle paras palkkio päivästä oli lasten tuikkivat silmät heidän kertoessaan innoissaan hakijoilleen päivän seikkailuista. maria dziok Porin Päivä Pori-Seura ry Porin Yrittäjät ry Porin Yrittäjänaiset ry 52. Porin Päivää vietetään teemalla Yritetää Yhres. Tapahtuman järjestää Pori-Seura ry yhdessä Porin Yrittäjät ry:n ja Porin Yrittäjänaiset ry:n kanssa. Juliste taiteilija, yrittäjä Simo Riikonen

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Elina Järvelä Vapauden tunne on parasta Kun tuuli yltyy ja uimarit jättävät rannan viluissaan, surffaaja Elina Järvelä säntää veteen. Itä-Porin yhtenäiskoulussa tuntiopettajana työskentelevä Elina Järvelä innostui surffauksesta sattuman kautta. Asuessaan kuusi vuotta Espanjassa hänen tanskalainen ystävänsä kertoi Järvelälle haluavansa kokeilla lajia ja pyysi tätä rannalle tuekseen. Surffaus ei kiinnostanut minua lainkaan, mutta sanoin tulevani mukaan viettämään rantapäivää. Toisena päivänä minutkin saatiin laudalle ja lopulta osat vaihtuivat. Minä jatkoin surffausta ja ystäväni lopetti kesken, Järvelä muistelee. 12 vuotta surfannut Järvelä pääsi Espanjassa vesille päivittäin, mutta Suomessa kauden pituus vaihtelee kesän ja syksyn mukaan. Porissa mieluisimmat surffipaikat löytyvät Yyteristä, Herrainpäivien pumppuasemalta sekä Kallonlahdesta, mistä Järvelän mielestä löytyy parhain ja pisin aallokko. Napakka tuuli, minimissään kymmenen metriä sekunnissa, luo pohjan ihanneolosuhteille. Aurinko ja aallot tuovat mukavan lisän. Viekkaus ennen voimaa Porista löytyy hyvät mahdollisuudet lajin aloittamiselle. Surffausharrastus ei katso ikää tai fysiikkaa ja myös liikuntarajoitteisille löytyy mukautettuja välineitä. Aloituspakettiin saa helposti upotettua 1500 euroa, mutta sen jälkeen harrastaminen onkin edullista. Lautoja ja purjeita löytyy erikokoisina eri olosuhteita varten. Itse omistan pari lautaa ja kuusi purjetta. Mitä kovemmat kelit, sitä pienemmät lauta- ja purjekoot, Järvelä selventää. Surffauksessa parhainta on Järvelän mukaan vapauden tunne sekä luonnon voimien kanssa mitteleminen. On haasteellista, kun mukana on joku tuntematon elementti, jota ei voiteta voimalla vaan viekkaudella. Surffikavereina vasarahait Suomessa surffausta voi Järvelän mukaan harrastaa pitkälle lokakuuhun, tai ainakin niin kauan kuin oma pää kestää kylmää. Talven tullessa lähdetään etelään lomailemaan, ja tietenkin surffaamaan. Mikäli lomailu ei ole mahdollista, löytyy lievitystä myös Suomen talvesta. Lumilautailu on oiva tuki, koska siinäkin molemmat jalat ovat yhdessä elementissä kiinni. Myös liike ja koordinaatio ovat samoja. Järvelälle ikimuistoisin ja ehdottomasti parhain surffauspaikka on Gran Canarian Pozo Izquierdo, jota hän luonnehtii maailman surffimekaksi. Espanjaa myötäilevä valtameri asettaa paikalle omat haasteensa. Kerran esimerkiksi tuuli yltyi liian kovaksi ja pienin purjeenikin oli olosuhteisiin liian iso. Silloin kävi mielessä, että mahtaako tästä selvitä hengissä. Kova tuuli ei ole surffaajan ainoa uhka, sillä hätkähdyttävin tilanne tapahtui Järvelälle ihanneoloissa. Hän ihmetteli miksi kelien parantuessa surffaajat vähentyivät ja yhtäkkiä joku heilutti hänelle rannalta. Palatessani rantaan minulle kerrottiin, että viiden vasarahain Haita ei Porin Yyterissä ole, mutta sitäkin paremmat surffausmahdollisuudet. parvi oli kiertänyt lahden poukamaa. Näin kyllä, että joku huitoi minulle, mutta päätin jatkaa koska olimme kerran sopineet, että koko päivä surffataan, Järvelä lopettaa huvittuneena. Teksti ja kuva Kalle Aaltonen Sinä ja Karhunpalvelus! Odotamme juttuja ja vinkkejä! Karhunpalvelus on Porin kaupungin henkilöstölehti. Pyrimme pitämään kaupunkikonsernin ja sen henkilöstön monipuolisesti esillä. Yritämme kertoa ajankohtaisista henkilöstöä koskevista asioista, uudistuksista ja muutoksista. Työn ääniä kertoo tilanteista työpaikoilla, tällä kertaa hammashuollosta. Olemme myös Porin äänitorvi. Kiinnostavat kaupunkiin liittyvät henkilöt ovat esillä, samoin Porin tapahtumat. Ajankohtaisuuden rajoite on ilmestymistiheys. älä aliarvioi omaa aihettasi älä aliarvioi kirjoittajan (kuvaajan) kykyjäsi piirrä meille odotamme juttuvinkkiäsi sovi etukäteen suunnitelmastasi noudata annettuja aikatauluja katso jutussasi eteenpäin Teksti Tapio Furuholm Kuva Heli Koskela Kysy, kerro, vihjaa: Porissa Allatum Oy:n painossa Karhunpalvelukset siirtyvät painokoneesta niputukseen ja postitukseen vauhdilla.

19 Sisäisen postin kulku sujuvammaksi Porin opetusteknologiakeskus huolehtii, että kaupungin eri hallintokuntien ja toimipisteiden sisäinen posti ja pientavara kulkevat ja löytävät oikeaan osoitteeseen. Keskuksen kautta välitetään viikoittain satoja kuoria ja muuta pienpostia. Toimipisteitä on noin 150 ympäri kaupunkia. Sisäisen postin lajittelusta vastaavat toimistonhoitaja Annukka Mäkelä ja kanslisti Tiina Vuori kumoavat väitteen, että sisäisen postin määrä olisi vähentynyt, sähköpostin käytön yleistymisen myötä. Yhä edelleen sisäisessä postissa kulkee esimerkiksi työsopimuksia, verokortteja, laskuja ynnä muuta tärkeää postia, jota ei voi sähköisesti toimittaa. Näin ollen olisi ensiarvoisen tärkeää, että kuoressa olisi vastaanottajan tiedot oikein, muistuttaa Mäkelä. Näin ei valitettavasti aina ole. Mäkelän mukaan kuoressa saattaa lukea ihan mitä sattuu. Postia yritetään saada perille esimerkiksi pelkällä etunimellä, vaikka kuoressa pitäisi olla hallintokunnan, toimipisteen ja vastaanottajan nimi. Päivittäistä salapoliisityötä Epäselviä tapauksia meille tulee päivittäin, kokonaismäärästä noin kolmasosa. Jokaisen epäselvän tapauksen selvittäminen vie suhteettoman kauan aikaa. Yleensä joudumme soittamaan useita puheluita, ennen kuin saamme selville kenelle kirje on tarkoitettu, kertoo Vuori. Vuoren mukaan, epäselvien kirjeiden vastaanottajien selvittämiseen on pahimmillaan mennyt pari tuntia aikaa päivässä, mikä on tietysti pois kaikesta muusta. Aina ei ole tietoa edes kirjeen lähettäjästä, jotta sen voisi palauttaa. Sekä lähettäjän että vastaanottajan etu on, että kirjeet saadaan nopeasti perille, Vuori toteaa. Teksti Tarja Tiilimäki Ohjeet sisäisen postin lähettäjälle Merkitse kuoreen hallintokunta toimipiste vastaanottajan koko nimi Älä käytä lyhenteitä pelkää katuosoitetta Näin toimimalla varmistat, että posti kulkee oikealle ihmiselle Porin perusturvakeskuksen uudet toimitilat syksyllä 2012 Keskushammashoitola (Pääterveysasema, Pormestarinluodon, Teljäntorin ja Toejoen hammashoitolat ovat siirtyneet uusiin tiloihin.) Porin Puuvilla, D-rakennus 3. krs Pohjoisranta 11 D Ajanvaraukset: Avoinna: klo Osastot 5 ja 6 Satalinnan sairaala 3. ja 4. krs Satalinnantie Harjavalta Osasto 5, puh Osasto 6, puh Vierailuajat: klo Itä-Porin lähipalvelukeskus Askokylä, Herralahdenraitti 2 Lääkärien, sairaanhoitajien, depressiohoitajan ja fysioterapeutin vastaanotot Laboratorionäytteenotto ajanvarauksella tiistaisin ja torstaisin klo Ajanvaraukset: Koivulan terveysasema Toukolantie 14 Alueen neuvolapalvelut: Äitiys- ja lastenneuvola ja aikuisneuvola Ajanvaraukset: Keski-Porin terveysasema Otavankatu 3, 4. krs Keski-Porin lääkäreiden ajanvaraus Keski-Porin neuvolapalvelut Pääterveysasema 1. krs Maantiekatu 31 Neuvolan ajanvaraus Parakki 1 Maantiekatu 31, pääterveysaseman takana Vastaanotot: Hygienia-, jalka-, reuma- ja depressiohoitajat, kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijät, ravitsemusterapeutit ja potilasasiamies Muut palvelut: Työsuojeluvaltuutettu, koulutusvastaava ja perusturvakeskuksen keskitetty tekstinkäsittely Länsi-Porin terveyspalvelut Pääterveysasema 1. krs Maantiekatu 31 Lääkäreiden ajanvaraus Muut palvelut: Depressio- ja hygieniahoitajat, aikuistyön terveydenhoitajat sekä lastenlääkäri Länsi-Porin neuvolapalvelut Neuvolan ajanvaraus Muut palvelut: Ehkäisyneuvola ja tartuntatautihoitaja Keski-Porin neuvolapalvelut Pääterveysasema 1. krs Maantiekatu 31 Neuvolan ajanvaraus Uuden terveysaseman toiminta käynnistyy vaiheittain joulukuuhun mennessä. Apuvälinelainaamon ja hoitotarvikejakelun toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan. Niille etsitään uusia toimitiloja ja ne muuttavat myöhemmin loppuvuonna. Apuvälinelainaamo Pääterveysasema 1. krs Maantiekatu 31 Muuttoon liittyvistä asioista voi tiedustella ma pe klo ja lisäksi ke puh Hoitotarvikejakelu Pääterveysasema 1. krs Maantiekatu 31 Muuttoon liittyvistä asioista voi tiedustella arkisin puh Perusturvakeskuksen hallinto D-rakennus Maantiekatu 31 Teksti ja kuvat Outi Vainikka-Majuri Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Taitto: Heli Koskela, viestintä Painopaikka: Allatum Oy, Pori Päätoimittaja Toimitusneuvoston puheenjohtaja Tapio Furuholm viestintä Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Inna Saarinen, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto. KANSIKUVA Meri näyttää voimansa Porin edustan saaristossa monella sortilla. Etusivun kuvassa meri on tehnyt viehättävä kiharat kiveen. Kts. myös sivu 13. Kuva Kalle Aaltonen.

20 20 Framilla Puheterapeutti Mirja Havukainen: Lasta rohkaistaan ja motivoidaan Porin kaupunki sai ensimmäisen puheterapeuttinsa Mirja Havukaisen syksyllä Tällä hetkellä perusturvassa on viisi puheterapeuttia. Kolme heistä on avoterveydenhuollossa ja kaksi sosiaali- ja perhepalveluihin kuuluvassa perheneuvolassa. Puheterapeutteina toimii myös osa-aikaisia työntekijöitä. Ammattilaisia kaivattaisiin edelleen lisää kunta-, mutta myös yksityiselle puolelle. Pula puheterapeuteista Palvelumme on rajattu alle kouluikäisille. Nuorimmat ovat noin kaksivuotiaita. Kouluikäisille painotamme oman koulun tarjoamaa tukea. Viime talvena tilanne oli toinen, kun perheneuvolassa oli oma puheterapeutti, joka otti koululaisia vastaan. Aikuiset jäävät valitettavasti palveluiden ulkopuolelle. Esimerkiksi neurologisista vaikeuksista kärsivien olisi hyvä saada hoitoa, Havukainen harmittelee. Toki Satakuntaan on saatu uusia puheterapeutteja. Porin perusturva ei taida olla kilpailukykyisin palkkojen suhteen tällä alueella. Uskon kuitenkin, että saamme uusia osaajia. Esimerkiksi perheneuvolaan etsitään tällä hetkellä uutta terapeuttia, Havukainen toteaa optimistisena. Kaupungin puheterapeutit keskittyvät erityisesti lapsiin, joiden vanhemmat ovat huolissaan pienen myöhäisestä puheen aloittamisesta, joiden puhe on epäselvää, jotka änkyttävät tai joilla on esimerkiksi suulakihalkio. Puheterapeuteilla on kaikilla oma lähipalvelualueensa. Havukainen vastaa Pohjois-Porista ja on paikannut Luoteista lähipalvelualuetta kuluneen vuoden. Aluejaoissa voidaan tosin joustaa, jos joku on parempi jossain asiassa kuin toinen, Havukainen huomauttaa. Kynnys puheterapiaan matala Lapset ja perheet tuovat Havukaisen työhön aina jotain uutta ja arvaamatonta. Hän ei koekaan tehneensä samaa työtä yli 30 vuotta. Valtaosan lähetteistä saamme neuvoloista. Vanhemmat voivat kuitenkin ottaa yhteyttä meihin myös suoraan. Kynnys puheterapiaan on uskoakseni matala, Havukainen kertoo. Päivähoidon alkaminen on perheelle taitekohta. Vanhemmat saattavat pelätä, että lapsen puhetta ei ymmärretä kodin ulkopuolella, tai että puheongelma johtaa kiusaamiseen. Myös koulunkäyn- titutustumiset näkyvät Havukaisen työssä. Tavoitteena on vastaanottaa neljästä viiteen lasta päivässä, mutta todellisuudessa tähän ei päästä läheskään aina. Työhön kuuluvat myös lapsen ympäristö ja perhe. Aikaa menee vierailuihin päiväkodeissa, joissa lapsen tilanne selvitetään. Kodin tuki on oleellinen osa terapiaa. Ympäristön myönteinen asenne on pienelle tärkeää. Lapsen huomio on usein sisällössä, eikä niinkään siinä, miten sanotaan. Oleellisinta on, että hyvä vuorovaikutus säilyy. Jotkut lapset käyvät terapiajaksoissa, joiden välissä on taukoja. Kontakti voi jatkua koulun aloittamiseen asti. Lieviin äännevirheisiin tarjotaan vain muutama käynti vastaanotolla. Perhe on tärkeä Terapeutin pitää seurata kokonaisuutta. Puhevian tai puhumattomuuden takana voi olla monia asioita. Terapeutti arvioi yhdessä perheen kanssa, mistä puhevaikeudet voivat johtua. Jos lapsi on vaikka motorisesti taitava, hänellä ei välttämättä riitä motivaatiota puhumiseen. Jos äiti tai isä ei ymmärrä, voi tehdä itse. Tällaisessa tilanteessa perhe voi harkita tukiviittomia ja kuvia kommunikaation tueksi. Puheterapia on nimensä mukaisesti terapiaa. Emme ole kylmiä analysoijia. Lasta rohkaistaan ja motivoidaan pitämällä kivaa, puheterapeutti Mirja Havukainen hymyilee. Teksti Kristiina Seppä Kuva Antero Saari Viisivuotiaalla Nuutti Koskisella on käytössä orakoje eli helmilevy, jonka avulla aktivoidaan puhemotoriikkaa ja tavoitellaan valmiuksia puheen selkiintymiselle. Orakoje muistuttaa muovista suulakiproteesia, jonka kiskossa on liikkuvia helmiä. Helmilevyyn päätyminen on yksilöllinen ja yhteistyötä vaativa ratkaisu, mistä Havukainen kiittää muun muassa hammashuoltoa.

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot