VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ"

Transkriptio

1

2

3 Tekes Finnwell-ohjelma Terveydenhuollon prosessit ja logistiikka Tepro II Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämishanke VALSAI VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ case Kymenlaakso Fredrik Eklund Erkki Vauramo Antti Autio Hennu Kjisik HEMA Instituutti Teknillinen korkeakoulu

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ Teknillisen korkeakoulun terveydenhuollon tutkimuksesta Lähteistä Visiosta Yhteenveto UUDEN VUOSITUHANNEN ALKU Eurooppa vanhenee Muutos on edessä Palveluprosessien kehittyminen Uusi mittarointi ja uudet ohjausjärjestelmät Ruotsin lähihoitomalli Sairaalarakennus kehittyy Alankomaissa Ydinsairaalakonsepti Yhteenveto SUURI IKÄLUOKKA JA SUOMEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Tulevaisuuden raporteista Eliniänodote, henkilöresurssit ja BKT-osuus Alueelliset erot eliniän odotteessa ja kuolleisuudessa Suomi eläköityy Eläkkeet ovat pienet myös tulevaisuudessa Ensin työvoimapula, sitten vanhuspalvelujen tarpeen kasvu Yhteenveto ERIKOISSAIRAANHOITO SELVIÄÄ TUOTTAVUUDEN NOSTOLLA Rakennemuutos mahdollisuus tuottavuuden nostoon Konservatiivinen päiväsairaala Leikkaustoimenpiteiden määrä riittää myös tulevaisuudessa Päiväkirurgiassa on kasvunvaraa Avosairaanhoidon tuottavuutta voidaan lisätä Päivystys keskittää akuuttihoitoa Vastaanottoprosessien uusiminen esimerkki innovaatiosta Laboratorioissa on runsaasti piiloresursseja Terveydenhuollon sisäinen työ käyttämätön voimavara Yhteenveto UUSITTAVA VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄ Suomi- OECD:n laitostavin maa Potilas- ja asiakaslaskennan tuloksia Nykytilanne vanhuslaitoksissa -- Kymenlaakson esimerkki Ahdas terveyskeskussairaala huonontaa kuntoa Sairaaloista vanhusten palvelukeskuksiin Oppia Ruotsista irti vanhentuneesta hoitojärjestelmästä Alankomaiden strategia Tarvitaan tilojen laatuvaatimukset Tarvitaan uusi vanhusrakennuskanta Tarvitaan uusi linjaus Sosiaali- ja terveysministeriöltä Yhteenveto RAKENNETULLE YMPÄRISTÖLLE UUDET VAATIMUKSET Sairaalarakennuksen kehittyminen Kompaktin yleissairaalarakennuksen voittokulku Vastareaktio ja postmodernismi Tulevaisuuden kestävyys ( Future Proofing ) Kaupunkimetafora

6 6.6 Public Private Partnership (PPP) / Private Finance Initiative (PFI) Yleisten arkkitehtuuritrendien vaikutus Evidence-based design / healing environment Näyttöön perustuvat tila- ja toimintaratkaisut Sairaalarakennuksen elinkaari Sairaalan uudistaminen korjausrakentamisen kautta Suunnitteluprosessin kehitys - tarvitaan Master planning -ajattelua Yhteenveto KYMENLAAKSON SAIRAANHOITOPIIRI JA TULEVAISUUDEN ONGELMAT Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ongelmat Palvelujärjestelmän kuvaus Palvelujärjestelmän taloudellinen analyysi Demografiset ennusteet ja vaikutukset verotuloihin Palvelujärjestelmän talouskuvaus Palvelujärjestelmän talousennusteet Yhteenveto VISIO UUDESTA ALUEELLISESTA PALVELUVERKOSTA Future health -verkkomalli Erittäin erikoistunut hoito 10 % resursseista Erikoissairaanhoito 40 % resursseista Uudistuva perushoito 50 % resursseista Tulevaisuudessa yhden organisaation palvelumatriisi Kokonaan uusi tapa tuottaa palveluja? Yhteenveto VISIO VANHUSTEN PALVELURAKENTEESTA Miten selvitään suuren ikäluokan vanhenemisesta Vuositason kustannustarkastelu Rakennemuutokseen tarvittavat investoinnit ja taloudellinen vaikutus Tuloksen merkitys investointi kuoleutuu nopeasti Yhteenveto VISIO ALUEELLISESTA TAUDINHALLINNASTA Taudin alueellinen kokonaishallinta Kustannusten hallinta alueellisella tasolla taudin elinkaariajattelu Kroonisten ongelmien kustannusten hallinta Uuteen kustannusnäkemykseen Yhteenveto HALLINTO ON MODERNISOITAVA Taloudellisen ajattelun ja laskentajärjestelmien uudistaminen on välttämätöntä Tarvitaan uusi taloussuunnitteluote Tietotekniikan investointien tuottavuus- onko sitä? Ostettavat palvelut uusi kumppanuus Tarvitaan uusi taloudellinen ajattelu Yhteenveto VISIOSTA UUTEEN RAKENTEESEEN Visio Kymenlaakson terveys- ja sosiaalipalvelujen muutoksen välttämättömyydestä Uusi palvelu- ja kustannusrakenne Tarvittavat investoinnit Kymenlaakson selviämispolku LÄHTEET

7 KUVALUETTELO Kuva 1 Eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien toiminta-alue [II] Kuva 2 Resurssit ja väestön terveys muutos tavoitteissa ongelma resurssien kohdentamisessa (II) Kuva 3 Terveydenhuollon kolmas ikä prioriteetin oikea kohdentaminen [II] Kuva 4 Kapasiteettimallista kokonaisjärjestelmämalliin (II) Kuva 5 Järjestelmäuudistus kokonaissysteemin tehokkuus saavutetaan uudella tasapainolla (II) Kuva 6 Palvelutarvematriisi [II] Kuva 7 Kroonisen hoidon strategia (II) Kuva 8 Skånen visio ja resurssijako Kuva 9 Hollannin uusi yleissairaalamalli Kuva 10 Hoidon alueellinen hallinta, eri osapuolten rooli ja uudistaminen Kuva 11 Future hospital -kilpailun voittajaehdotus ydinsairaalasta Kuva 12 Ennusteita Suoman hoiva- ja hoitopalveluiden menojen kehityksestä (kustannusten % -osuus bruttokansantuotteesta) [VI] Kuva 13 Eliniänodote OECD-maissa vuonna 2003 [XVIII] Kuva 14 Molempien sukupuolien eliniänodote vs. työntekijää per 1000 asukasta [XVIII] Kuva 15 Työntekijää per 1000 asukasta vs. terveydenhuollon BKT-osuus [XVIII] Kuva 16 Terveydenhuollon työntekijät 1000 asukasta kohti vs. terveydenhuollon BKT-osuus [XVIII] Kuva 17 Suomalaiset miehet: eliniänodote ja yli 60-vuotiaiden miesten kuolleisuus Kuva 18 Suomalaiset naiset: eliniänodote ja yli 60-vuotiaiden naisten kuolleisuus Kuva 19 Suomen väestöennuste [XVII] Kuva 20 Suomen väestöjakauma ikäryhmittäin Kuva 21 Ikäryhmien kasvuvauhti Kuva 22 Ikäryhmien suhteet ( eläköitysmissuhde ja huoltosuhde ) Kuva 23 Kaikkien Suomessa asuvien eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma [XXVI] Kuva 24 Kunta-alan eläkepoistuma työkyvyttömyyseläkkeelle (vihreä) ja vanhuseläkkeelle (sininen) Kuva 25 Henkilöstöpula uudistuksen käynnistäjänä ja uuden rakenteen mahdollisuutena Kuva 26 Osaamiskeskusmalli (Kainuun malli) sovellettuna Kymenlaaksoon Kuva 27 Toimenpiteelliset hoitojaksot ikäryhmittäin 2003 vs [XXVI] Kuva 28 OECD:n leikkausindikaatiot [XIX] Kuva 29 TK- lääkärikäynnit ja niiden peittävyys 1000 asukasta kohti Kuva 30 Terveyskeskuslääkärikäynnit ja sairausvakuutuksen korvaamat lääkärikäynnit 1000 asukasta kohti Kuva 31 Henkilötunnit per 1000 asukasta ja henkilötunnit per saapunut potilas kansainvälinen vertailu. [Future Health 2006] Kuva 32 Keskimääräinen pään haava potilaan odotusaika päivystysyksikössä ja henkilötunnit per 1000 asukasta kansainvälinen vertailu [Future Health 2006 ] Kuva 33 OECD Health Data: pitkäaikaishoidon sairaansijoja 1000 yli 65-vuotiasta kohti 2004 [XVIII] Kuva 34 Terveyskeskusten ja sosiaalihuollon osuudet kaikista yli 75-vuotiaiden hoitopäivistä [Sotka] Kuva 35 Kahden vanhuksen koti neljäksi vuodeksi Helsingissä Kuva 36 Vanhuksen koti Pohjois-Karjalassa 16m 2, omat kalusteet puuttuvat Kuva 37 Vanhuspalvelujen integrointi palvelukeskusjärjestelmässä Kuva 38 Amerikkalainen esimerkki asumissoluihin ja yhteistiloihin jaetusta palvelukeskuskonseptista Kuva 39 Hollantilainen 6 hengen solu aputiloineen Kuva 40 Sairaalarakennusten elinkaari Kuva 41 Sairaanhoitopiirien nykyiset taloudelliset ja hallinnolliset suhteet [IV] Kuva 42 Palvelutuottajat järjestelmässä vuoden 2004 lopussa (n. 400 toimijaa) [XVI] Kuva 43 Henkilökunta palvelujärjestelmässä vuoden 2004 lopussa (n. 8,100 henkilöä) [XIV] Kuva 44 Sairaanhoitopiirien henkilöstövertailu vuoden 2004 lopussa [XIV] Kuva 45 Kymenlaakson koko väestön, veroa maksavan väestön ja verotulojen kehitys (nimellisarvoina) Kuva 46 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kustannukset 2005 erikoisaloittain Kuva 47 Kymenlaakson koti-, vanhusten laitos-, hammashuolto- ja perusterveydenhuolto- kustannukset Kuva 48 Kymenlaakson kuntakohtainen kustannusmuutos per palvelumuoto

8 Kuva 49 Palvelujärjestelmän rahoitus ja tuloslaskelmaennusteet 2005PF E Kuva 50 Palvelujärjestelmän kassavirtaennusteet 2005PF E Kuva 51 Palvelujärjestelmän tase-ennusteet 2005PF E Kuva 52 Kymenlaakson palvelujärjestelmän omistusrakenne kunnittain Kuva 53 Väestömuutokseen perustuva kustannuskehitys 2005PF-2035E (nimellisarvoina) Kuva 54 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakenne [II] Kuva 55 Asiakkaat eri palvelumuodoissa vuonna 2005 hoitojakson pituuden mukaan Kuva 56 Eri laitosmuotoihin sidottu pääoma Suomessa vuoden 2005 lopussa Kuva 57 Kustannusmuutos palvelumuotokohtaisesti kohdeasiakkaiden uudelleenjärjestelyssä [MEUR] Kuva 58 Kohdeasiakkaiden sidottu pääoma ja järjestelmäuudistusten vaikutus [MEUR] Kuva 59 Kolmas aikakausi sydän- ja verisuonitautien hallinta Kuva 60 Aivoverisuonitautien kuolleisuus Suomessa [ ]. Karttaan on merkitty paperitehtaat Kuva 61 Aivoverisuonitautien kuolleisuusriski Kymenlaaksossa [ ] Kuva 62 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden vuodeosastokustannukset Kuva 63 Sepelvaltimotautipotilaiden vuodeosastokustannukset Kuva 64 Kymenlaakson aivoverenkiertohäiriöpotilaiden määrä ja heidän aikaisempi palvelujen käyttö samoilla diagnooseilla Kuva 65 Kymenlaakson sepelvaltimotautipotilaiden määrä ja heidän aikaisempi palvelujen käyttö samoilla diagnooseilla Kuva 66 Kymenlaakson vuoden 2005 aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitopäivät ja heidän aikaisemmat hoitopäivät samoilla diagnooseilla Kuva 67 Kymenlaakson vuoden 2005 sepelvaltimotautipotilaiden hoitopäivät ja heidän aikaisemmat hoitopäivät samoilla diagnooseilla Kuva 68 Kymenlaaksolaisten aivoverenkiertohäiriö- ja sepelvaltimotautipotilaiden ( ) arvioitu hoitopäivien määrä samoilla diagnooseilla perustuen historialliseen palvelujen käyttöön Kuva 69 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden arvioitu vuodeosastohoidon kustannusjakauma vuosille perustuen historialliseen palvelujen käyttöön Kuva 70 Sepelvaltimotautipotilaiden arvioitu vuodeosastohoidon kustannusjakauma vuosille perustuen historialliseen palvelujen käyttöön Kuva 71 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden vuodeosastokustannusjakauma Kuva 72 Sepelvaltimotautipotilaiden vuodeosastokustannusjakauma Kuva 73 Aivoverenkiertohäiriö- ja sepelvaltimotautipotilaiden palvelujen käyttö Kymenlaakson alueella Kuva 74 Aivoverenkiertohäiriö- ja sepelvaltimotautipotilaiden arvioitu resurssitarve Kymenlaakson alueella vuoden 2015 menneessä

9 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin väestönkehitys Taulukko 2 Päiväkirurgian % osuus kaikista leikkauksista sairaanhoitopiireittäin Taulukko 3 Terveyskeskuksen lääkärikontaktien peittävyys Taulukko 4 Suomen laitosrakenne vuonna Taulukko 5 Laitosten asiakkaiden hoitoisuusluokitus (asiakkaiden määrä, akkumuloidut hoitopäivät ja keskimääräisen hoitojakson pituus) [XXVIII] Taulukko 6 Laitoksissa olon syy (asiakkaiden määrä, akkumuloidut hoitopäivät ja keskimääräisen hoitojakson pituus) [XXVIII] Taulukko 7 Henkilökunnan käsitys oikeasta hoitopaikasta, luvut potilaita [XXVIII] Taulukko 8 Tulosyyn mukainen hoitopäiväresurssien käyttö potilaslaskennan mukaan [XXVIII] Taulukko 9 Palvelujärjestelmän pro forma tuloslaskelma Taulukko 10 Palvelujärjestelmän pro forma tase ja kassavirta Taulukko 11 Palvelujärjestelmän tuloslaskelmaennusteet 2005P F- 2035E Taulukko 12 Palvelujärjestelmän kassavirta- ja tase-ennusteet 2005PF E Taulukko 13 Palvelujärjestelmän tarvittava rahoitus riippuen siitä, miten suuri osuus väestömuutokseen perustuvasta kustannuskasvusta toteutuu Taulukko 14 Ulkoisen rahoituksen tarve riippuen palvelujärjestelmän osuudesta kuntien verotuloista ja vuosittaisten palvelujärjestelmään kohdistettujen valtionosuuksien suuruudesta Taulukko 14 Ulkoisen rahoituksen tarve riippuen ulkoisen rahoituksen korkotasosta Taulukko 16 Rakennemuutoksen investointilaskelman taustaoletukset Taulukko 17 Rakennemuutoksen investointilaskelma (10 vuotta) Taulukko 18 Rakennemuutoksen investointilaskelma (30 vuotta)

10 1 VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ 1.1 Teknillisen korkeakoulun terveydenhuollon tutkimuksesta Teknilliseen korkeakouluun muodostettiin HEMA ryhmä yhdistämällä BIT-tutkimuskeskuksen (Business Innovations Technology) ja Soteran (Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti) resursseja yhteisiin projekteihin. Seuraava terveydenhuollon järjestelmien kehittämistä koskeva visio perustuu HEMA-ryhmän tutkimustyön tuloksiin vuosilta , jolloin osana Finnwell-ohjelmaa on toteutettu useita tutkimushankkeita. Näistä mainittakoon Terveydenhuollon prosessit ja logistiikka (TEPRO) I ja II, TKK:n Laskennallisen tekniikan laboratorion projekti Terveydenhuollon prosessien hallinnan uudet analyysimenetelmät (TERANA) sekä Työterveyslaitoksen koordinoima VALSAI-projekti, jonka visio-osuutta tämä raportti palvelee. Erikseen on mainittava vuosina toteutettu INTERREG3C: Network for Future Regional Health Care -projekti, jonka Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja HUSin yhteinen organisaatio Technomedicum koordinoi. Siihen osallistui kaikkiaan yhdeksän maata: Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Ruotsi, Saksa, Suomi koordinaattorina, Tanska ja Viro sekä 20 eri instituuttia. Näkemys edustaa vahvaa Pohjoismaista ja Baltian alueen osaamista. Projektit ovat kukin olleet menestyksellisiä, ja niiden tuloksia on käytetty seuraavassa raportissa. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri on ollut mukana TEPRO I ja II -projekteissa, siksi se on valittu esimerkkipiiriksi. Sairaanhoitopiirin tilanne on vaikea, koska väki vanhenee, vähenee, veronmaksukyky laskee sekä teollisuus alueella taantuu. INTERREG-projektin kuluessa syntyi yhteistyö European Health Property Network (EuHPN) organisaation kanssa. Organisaatio on intressiorganisaatio, jossa taustaorganisaationa on mm. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö, eurooppalaisia yliopistoja ja kehityskeskuksia yhteensä 17 eri maasta. Tämän organisaation tehtäviin kuuluu resurssinäkökohdista käsin arvioida terveydenhuollon toimivuutta ja sinne investoitujen pääomien tuottavuutta. Organisaation työhön osallistuu myös WHO sekä Euroopan Kehityspankki. INTERREG-projektin ja EuHPN:n yhteistyö on jatkunut TEPRO II-projektin aikana, ja EuHPN:n kanssa on tarkoitus nyt jatkaa VALSAI- projektin kuluessa. Raportissa on neljä kirjoittajaa. Fredrik Eklund on vastannut Kymenlaakson visiosta ja talousanalyyseistä. Erkki Vauramo on kirjoittanut kansainvälisen osuuden ja osallistunut vision muodostamiseen. Antti Autio ja Hennu Kjisik vastaavat raportin arkkitehtuuria koskevasta osasta. Kokonaisuuden luomiseen ovat kaikki kirjoittajat osallistuneet. 1.2 Lähteistä Seuraava raportti perustuu aineistoihin, jotka on saatu Suomessa Stakesista hoitoilmoitusrekisteristä ja terveydenhuollon työntekijöitä koskevista rekistereistä, väestöennusteen ja kuntatietojen osalta Tilastokeskuksesta. Muista tilastolähteistä keskeisin on OECD:n Health Data. Visiossa on vahva kansainvälinen näkemys taustalla. Network for Future Regional Health Care projektin raportit, jotka ovat nyt ilmestyneet ja saatavina sekä verkkojulkaisuina (www.futurehealth.fi) että Helsingin yliopiston painamina. Raporttisarja käsittää neljä osaa: Future 7

11 Visions of Health Care, Transforming Health Care Organizations, New Concepts New Environments ja Implementations of Future Health Care Visions. HEMAlla on ollut käytettävissään runsaasti EuHPN:n toimittamaa aineistoa, joista tuorein on EU:n komission sisäisen valmisteluseminaarin, Seminar on Health Investment (Bryssel ), materiaali. EuHPN:n, Euroopan Investointipankin ja WHO:n toimesta ollaan arvioimassa palvelujärjestelmien resurssienkäytön tehokkuutta. Tavoitteena on julkaista raportti European Observatory - sarjassa. Teknillisen korkeakoulun aineistoa on osittain julkaistu Teknillisen korkeakoulun 1 ja INTERREGprojektin www-sivustoilla. 1.3 Visiosta Visio on sanakirjassa paitsi tulevaisuuden näkymä myös harhanäky. Sen jänneväli on riittävän pitkä kattamaan kehityksen 2-3 sukupolvea eteenpäin. Siksi harhanäky voi usein olla totta. Toisaalta, kun terveydenhuollon rakennusprojekti on helposti 5-7 vuotta edellyttää visio noin 20 vuoden jänneväliä. Toisaalta rakennusten elinkaari on noin 40 vuotta ja lääkkeen kehityksen vastaava aika 10 vuotta, joten aivan vierasta ei pitkäjänteinen ajattelu ole. Visio ei ole koskaan tarkka, mutta uusimalla se ajoittain se on kuitenkin työkalu, jolla pystytään ennakoimaan todennäköisiä tapahtumia, vaikka ne eivät sitten myöhemmässä vaiheessa juuri sellaisina toteutuisikaan. Visiolla on lähes aina seuraava rakenne: Kuvataan nykytila ja sen ongelmat Huomioidaan megatrendit Määritellään tavoitetila Esitetään toiminnot, joilla tavoitetilaan päästään Tunnistetaan kehittämiskohteet Laaditaan kartta ja aikataulu Tämä rakenne on myös tässä raportissa taustalla, joskaan sitä ei noudateta orjallisesti. Lähtökohtana on Suomen olemassa oleva palvelurakenne, väestömuutos ja suomalaisten veronmaksukyky. Palvelurakenteen muutostarpeen oletetaan tulevan väestön ikärakenteen muutoksesta ja siihen liittyvästä veronmaksukyvyn muutoksesta. Muita olettamuksia on toki olemassa, esimerkiksi voimakas maahanmuutto, mutta ne on tarvittaessa myöhemmin helppo huomioida, kun jotain konkreettista tiedetään. Visio on laajan kehittämisohjelman perustyö. Sillä määritellään kehityksen suunta ja haluttu lopputulos. Näkökulma noudattaa EuHPN:n eurooppalaista kokonaisnäkemystä. Tarkastelu kattaa erikoissairaanhoidon, perushoidon ja sosiaalipuolen vanhusten laitospalvelut. Näkökulma on palvelurakenteellinen, eikä hoidon sisältöön tässä yhteydessä puututa. Visio muistuttaa tutkimustyötä analyyttisuudellaan, mutta poikkeaa siitä heuristisen otteen vuoksi. Kun tutkimustyössä pyritään selvittämään asia tarkasti, riittää visioinnissa suunnan oivaltaminen, kuten palvelujen rakennemuutoksen välttämätön suunta ilman tarkkaa kehittämissuunnitelmaa. 1 8

12 Tavoitteena on tehdä visio siitä, miksi ja miten sairaanhoitopiirit joutuvat uusimaan palvelujärjestelmiään. Vision tarkoituksena on käynnistää kehityskeskustelu Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä ja myös VALSAI-projektiin osallistuvissa sairaanhoitopiireissä. Lähtökohdat ovat näissä kuitenkin erilaisia, joten tulokset eivät ole sellaisenaan suoraan sovellettavia. Tarkastelun jänneväliksi valittiin vuodet ; 2005 koska tilastoja on saatavissa ja 2035, koska suuren ikäluokan elämä päätyy ja palvelutarve on huipussaan. Reunaehdoksi asetettiin lisäksi vain väestön ikärakenteen palvelujärjestelmään kohdistuvan vaikutuksen tarkastelu. Kaikki spekulaatiot uusista hoitomuodoista ja lääkkeistä jätettiin pois. Eli nykyiset 60-vuotiaat sairastavat samoja tauteja ja elävät suunnilleen yhtä pitkään kuin aikaisemmat vastaavat sukupolvet. Tätä tukee myös käytettävissä olevat kliinikkolääkäreiden näkemykset (www.futurehealth.fi). Tarkastelun kohteeksi valitussa Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä tulee esille samanaikaisesti sekä työssä käyvän aikuisväestön pieneneminen eräissä ikäluokissa lähes 20 prosentilla ja samanaikaisesti yli 75-vuotiaiden vanhusten määrän kasvaminen yli 80 prosentilla (taulukko 1). Taulukko 1 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin väestönkehitys KYMENLAAKSON SH-PIIRI, VÄESTÖ / , , , , , , , , , ,75 Yhteensä , ,86 Kerroin 1 1,13 1,60 1,86 Seuraava raportti lähtee Tepro I ja II -projektien näkökulmasta; lähtökohtina ovat prosessit, ja logistiikka. Näitä tarkastellaan makronäkökulmasta ja kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä Esiin nousee kolmio: prosessit rakennukset resurssit. Resursseilla ymmärretään sekä henkilökuntaa että rahoitusta. Rakentamisen merkitys on aliarvioitu ja siksi se on korostetusti mukana. Toiminnan muuttumisen osalta käytetään hyväksi Network for Future Regional Health Care -projektin tuloksia. Tarkastelusta rajautuu pois moni mielenkiintoinen ja tärkeä hoitotapahtumiin liittyvä näkökulma tai henkilökunnan tuleva työnjako. Niillä on kuitenkin ikääntymisprosessiin verrattuna marginaalinen merkitys. Koska kyseessä on keskusteludokumentti, lähdeviittauksista mukana ovat vain oleellisimmat. Voidaan pitää todennäköisenä, että vuoteen 2030 mennessä, jolloin suuri ikäluokka on hoidon tarpeessa, palvelujärjestelmät ovat kehittyneet siten, ettei enää ole hallinnollisia rajoja kuten tänä päivänä. Siksi palvelujärjestelmää on käsitelty lähinnä prosessien kannalta ottamatta huomioon nykyisten palvelujärjestelmien hallinnollisia tai rahoitusjärjestelmien asettamia reunaehtoja. Taustalla on siis noin asukkaan alue, jossa on niukkenevat resurssit ja ikääntyvä väestö. 9

13 1.4 Yhteenveto Vision avulla voidaan nähdä alueellisella tasolla terveydenhuollon suuret kehityslinjat sekä suunnitella palvelujärjestelmä vastaamaan tulevaisuuden tehtäviin. Tavoitteena on yhden esimerkkisairaanhoitopiirin kautta löytää keinot selvitä suuren ikäluokan vanhenemisesta. Visiossa tarkastellaan vain ikärakenteen vaikutusta, koska uusien hoitomenetelmien läpimurroista ei ole konkreetista näyttöä Koska ongelmat ovat Suomen sairaanhoitopiireille sekä muulle Euroopalle samat, pyritään hyödyntämään kansainvälistä näkökulmaa. 10

14 2 UUDEN VUOSITUHANNEN ALKU 2.1 Eurooppa vanhenee Ongelmat Euroopassa ovat samankaltaiset: väestö vanhenee, hoidon mahdollisuudet kasvavat ja rahoitus vaikeutuu. Terveydenhuollon palvelujärjestelmät ovat voineet jatkuvasti kasvaa, mutta nyt taloudelliset rajat ovat tulleet vastaan. Toisaalta terveydenhuoltojärjestelmien tilanne ei voi koskaan olla staattinen. Tietämys kasvaa, rahoitusraamit muuttuvat ja menetelmät kehittyvät. Siksi järjestelmien on sopeuduttava jatkuvaan muutokseen. Toisen maailmansodan jälkeinen suurten ikäluokkien vanheneminen on kaikille Euroopan valtioille yhteinen ongelma. Ratkaisutkin ovat samansuuntaisia. Olennaista ratkaisuissa on, että 50-luvulla syntynyt palvelujärjestelmä, joka perustui pitkälti Maailman Terveysjärjestön 3-portaiseen malliin: perushoito, erikoissairaanhoito, erityisen vaikeiden tapauksien hoito yliopistosairaaloissa ei enää toimi, vaan tilalle on kehitettävä uusia palveluverkkoon perustuvia toimintatapoja. Vuonna 2050 kolmannes Euroopan väestöstä on yli 65-vuotiaita. Vuosisadan jälkipuoliskolla on useissa Euroopan maissa jo ryhdytty vanhushoidon radikaaliin muuttamiseen. Yksistään odotettavissa olevien sydänkohtausten kasvun määrä 2½-kertaiseksi seuraavan 25 vuoden kuluessa tulee vaatimaan aivan erilaisen hoitojärjestelmän. Seuraavan vuoden aikana ihmisten rappiotaudit, kuten sokeritauti, aivohalvaus, aivoverisuonitauti ja sydänongelmat saavuttavat epidemian tason. Tähän ei liity pelkästään ongelmia vanhusten olosuhteissa, vaan myös työikäisen väestön kannalta. He ovat terveydenhuollon työntekijöitä, omaisia ja veronmaksajia. Tulevaisuuteen liittyy myös voimakkaasti riski epätasa-arvoisesta palvelujen käytöstä ja palveluihin pääsystä. Yleinen keskeinen lähtökohta on resurssien rajallisuus. Terveydenhuolto tarvitsee sekä rahaa että käsiä ja aivoja. Kun tarkastelemme terveydenhuoltojärjestelmien ominaisuuksia, voidaan todeta, että käsien ja aivojen määrä vaihtelee vähemmän kuin rahan määrä. Taustatekijänä on mm. vaihteleva palkkataso. Vaikka yhteiskunta ympärillä muuttuu, terveydenhuoltojärjestelmä kehittyy omien pelisääntöjensä mukaan. Hoitoperiaatteet ovat kansainvälisiä ja kehittyvät rajoista piittaamatta. 2.2 Muutos on edessä Tulevaisuuden terveydenhuollon palvelujärjestelmä joutuu vastaamaan sekä Euroopassa että Suomessa ikääntymisongelmiin. Järjestelmä tulee muuttumaan ja olemaan varsin monimuotoinen riippuen paikallisista olosuhteista ja lähtökohdista. Lähtökohtana ovat koko palvelujärjestelmän prosessit sekä niiden aiheuttamat muutospaineet järjestelmälle. Tilannetta kuvaa hyvin kuva 1, jossa nähdään eurooppalaisen terveydenhuollon järjestelmien toiminta-alue. Järjestelmät tasapainoilevat terveydenhuollon kustannusten ja palvelujärjestelmiin kohdistuvien toiveiden välillä. Odotukset ovat aina suuremmat sekä käyttäjillä että henkilökunnalla kuin mitä taloudelliset realiteetit antavat myöten. 11

15 Odotukset Kustannukset Toiminta-alue Poliittiset tavoitteet Sosiaaliset tarpeet Taloudelliset rajat Epästabiili - sosiaalisesti Epästabiili - taloudellisesti Kuva 1 Eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien toiminta-alue [II] Palvelujärjestelmissä ei ole yhtä totuutta. Järjestelmiä ei voida pakottaa tiettyyn toimintaa kuvaavaan lukuun. Siksi jokaisella toiminnalla on jokin alue, jonka sisällä toiminnan on tapahduttava. Kokonaisuus muodostuu erilaisten osapalvelujen summasta. Kun kokonaisuudella on aina kustannuskatto ja yleensä hyvin toimiva osa-alue käyttää enemmän resursseja, merkitsee se myös resurssien niukkuutta jollakin toisella alueella. Alueen palvelujen muodostaman kokonaisuuden ominaisuudet ja toimintatapa ovat yleensä tuntemattomia. Niitä selvitetään tässä raportissa. Kun kehitys on jatkuva, niin organisaatiot, tilat kuin järjestelmätkin ovat jatkuvasti muutostilassa. Näin kuuluukin olla. Viime vuosisadan loppupuolella somaattisten potilaiden vuodeosastohoito on vähentynyt dramaattisesti. Vielä suuremmat muutokset ovat olleet geriatristen potilaiden hoidossa. Euroopassa on suljettu 1970-luvun alusta lähtien noin kolmannes sairaansijoista ja ne on korvattu erilaisilla palvelu- ja tukiasumisjärjestelyillä. Palvelujärjestelmät ovat alueellisesti integroitumassa. Joulukuussa pidetyssä Euroopan Unionin komission (EU Seminar on Health Investement ) terveydenhuollon rahoituksen valmistelukokouksessa on katsottu terveydenhuollon kehitystä viimeisten vuosikymmenien aikana. 100 kuolema akuutti krooninen väestö hyvinvointi sairaus vanhus 0 Terveydenhuollon muuttuvat prioriteetit Hoitoprosessien uudelleenmäärittely itse maksettavaksi tai luksukseksi? 0 ikä 100 Kuva 2 Resurssit ja väestön terveys muutos tavoitteissa ongelma resurssien kohdentamisessa (II) 12

16 Euroopassa perinteinen terveydenhuollon palvelurakenne, avohoito-sairaalahoito, on vahvasti muuttumassa. Teknologian kehittyminen ja väestörakenteen muutos tulee muuttamaan myös palvelujärjestelmää. Palvelujärjestelmän rakenne muuttuu yksittäisten sairaaloiden muodostamista tauteja parantavista linnoituksista alueen väestön terveydentilaa parantavaksi toiminnaksi. Tarpeet luokitellaan kolmeen tasoon: väestön akuutti hoito, kroonisten tautien hallinta ja vanhuuden hoivan tarve. Tämä tulee vaatimaan myös rahoituksen uudelleen kohdentamista. Keskeinen näkemys on pelkistetty kuvaan 2. EU:n komission valmistelussa uskotaan palvelujen tuotantotapojen muutokseen. Tällöin keskeiseksi tulee yhteisö- ja elintavat ja niiden muuttaminen terveempään suuntaan. Hoidon ja hoivan erottaminen sekä monitautisten hallinta tulee olemaan myös palvelujärjestelmän uudistamisen painopistealueita. Ensi vuosikymmenellä painopiste siirtyy tautien hallintaan [Kuva 3]. Tautien alueellinen ilmeneminen ja sen erilaisuus vaatii alueellista tai jopa pienalueellista terveyspolitiikkaa. Toisaalta täsmälääkitykselle asetetaan suuria toiveita. Päivystys & elvytys Avohoito Yhteisö Elintavat Integroidut palveluverkot Tautien kohdistettu hallinta Monitautisuus Hoito Sairaala Sairaala Hoiva Tervydenhuolto Akuuttihoito Kroonisten tautien hallinta Vanhusten hoito Kuva 3 Terveydenhuollon kolmas ikä prioriteetin oikea kohdentaminen [II] Tulevaisuusraporteissa uskotaan, että vuonna 2015 palveluverkot toimivat sekarahoitteisina ja kumppanuusperiaatteella. Tällöin strategiset tavoitteet ja yhteistyökuviot muuttuvat. Tilaajatuottajamalli katoaa. Tilalle tulevat rahoitussopimukset ja kumppanuusverkot. Huolimatta biotekniikan valtavasta kehittämis- ja tutkimuspanoksesta, voidaan vain rajoitetusti tuloksia odottaa välisenä aikana. Edelleen uskotaan, että biolääketieteen kehittämien keinojen avulla pystytään pääsemään tarkemmin taudin hallintaan. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että uudet lääkkeet ja geenitekniikka parantaisivat seuraavan 10 vuoden aikana rajallisia potilasryhmiä. Heidän määränsä on kaikista hoidettavista ehkä 2 3 %. Laajemmat uudistukset ja paranemiset tulevat tapahtumaan suuren ikäluokan poistumisen jälkeen. 13

17 Ennaltaehkäisystä odotetaan merkittävää tekijää terveydenhuollon ongelmien ratkaisijana. Tautien on todettu ryvästyvän pienalueille alueellisiksi keskittymiksi. Ennaltaehkäisy ja alueellinen taudin hallinta edellyttää tarkempia analyyseja sairastavuudesta ja kuolemisesta. Tulevaisuudessa keskeiseksi tulee eliniänodotteessa olevat alueelliset erot ja hallinnollisten järjestelmien rajoihin liittyvät kuolleisuuserot. Laskentamenetelmiäkin on vielä kehitettävä. Vaikka seuraavassa joissakin yhteyksissä optimistisesti kohdistetaan toiveita ennaltaehkäisyyn, on muistettava, että nyt 60-vuotias suuri ikäluokka tulee sairastamaan samoja tauteja kuin edelliset sukupolvet. Olisi kovin optimistista olettaa, että heidän terveyspalvelujen tarpeensa poikkeaisi merkittävästi nykyisestä terveyspalvelujen käytöstä. Vuosituhannen vaihteessa päiväkirurgiatyyppiset noninvasiiviset järjestelmät ovat korvanneet vanhoja hoitojaksoja ja leikkaustoimenpiteitä. Näiden yksiköiden toiminnallinen vaatimus on kuitenkin tarkkaan harkittu potilasprosessi ja hoitotapahtuman tarkka kontrolli. Terveydenhoito on koko viime vuosisadan jatkanut erikoistumistaan, koska lääketieteellinen tutkimus tuottaa jatkuvasti uusia tuloksia. Kehitys tulee edelleen jatkumaan, mutta enää ei voida terveydenhuoltojärjestelmää eriyttää siten, että jokaisella erikoisalalla olisi oma osastonsa. Palvelujärjestelmä etsiikin nykyisin integroituja ratkaisuja, joissa eri alojen spesialistit ovat samassa organisaatiossa saman ongelman ympärillä. Esimerkiksi kardiologia ja sydänkirurgia ovat useissa organisaatioissa irtoamassa omaksi sydänyksiköksi. 2.3 Palveluprosessien kehittyminen Euroopan nykyinen järjestelmä on useissa maissa hajanainen. Jokainen palvelutuotantoyksikkö toimii omaehtoisesti omalla budjetilla. Kun yksiköt optimoivat omat budjettinsa, ei kokonaistehokkuutta välttämättä saavuteta. Tulevaisuuden eurooppalaisen järjestelmän uskotaan olevan modulaarinen. Sen yksikköinä ovat koti, perushoito, lähisairaala, akuuttisairaala, kuntoutus ja asuminen. Näillä kaikilla on yhtenäinen hallinto tai kiinteä yhteistoiminta. Henkilöpalveluja tarvitessaan potilas kulkee tämän järjestelmän sisällä saaden tarvitsemansa palvelun. Organisaatioiden rajapinnat muodostavat potilaan hoidon kannalta esteitä. Keskeisenä tavoitteena on purkaa eri palvelutuottajien väliset palomuurit, joiden läpi neuvotellaan potilas erilaisilla lähetejärjestelmillä. Tämä synnyttää jonoja. Kun palvelut keskitetään alueellisesti tai verkotetaan sopimuksin, vältetään päällekkäisyydet. Alueella tulee investoinnit keskittää, jotta saataisiin muodostettua toimiva kokonaisuus. Siten voidaan rakentaa koko palvelujärjestelmä: akuuttihoito ja siihen liittyvät välittömät kuntoutuspalvelut, perushoito ja pitkäaikaishoito asumisineen yhtenäiseksi palvelujärjestelmäksi. Sisäinen uudelleenorganisointi on välttämätön ja merkittävin uudistamisen voimavara. Muutos on käynnissä, kuten uudet ahkerasti käytetyt käsitteet hoitoprosessi, hoitopolku ja palveluverkko kuvaavat. Muutos edellyttää myös rahoitusjärjestelmän uudistusta. Tavoitteena on kehittää uusi järjestelmä, jossa nykyisen kapasiteettimallin asemasta rahoitetaan hoitoprosessit ja koko hoitopolku yhdellä lääketieteellisellä hoitopäätöksellä. Tämä johtaa uusiin rakenteisiin, joissa yleissairaalasta kehittyy sairaala sairaalassa konseptilla uusia yksiköitä, kuten tekonivelsairaala Coxa tai Pirkanmaan sydänkeskus Tampereen yliopistosairaalassa. 14

18 Akuutti Välimuoto Perushoitokeskus Pitkäaikainen Yksiköt päättävät. Palvelun tarve neuvotellaan palomuurien läpi lähetteillä. Syntyy jonoa. Kapasiteettimalli Kokonaisjärjestelmä -malli Salkku/ keskitety investoinnit Akuutti Välimuoto Perushoitokeskus Pitkäaikainen Kuva 4 Kapasiteettimallista kokonaisjärjestelmämalliin (II) Kun tätä tulevaisuuden järjestelmää verrataan nykyiseen suomalaiseen järjestelmään, jossa rajat ovat yhtäältä perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä ja toisaalta sosiaalisektorin ja terveyssektorin välillä, nähdään, että ajattelu tulee muuttamaan merkittävästi nykyistä palvelujärjestelmää. Uusi järjestelmä tarvitsee uudet käsitteet. On kehitettävä laatukustannusstandardit, käsitteistö järjestelmän tehokkuudelle, tavat laskea kustannuksia hoitopolulle ja uusi hallintomalli, kuva 5. Taloudellisuus & standardit Koti Perushoito Lähisairaala Akuuttisairaala Kuntoutus Asuminen Järjestelmätehokkuus Hoitopolku Kustannukset Uudistusten läpivienti Määrärahan tehokkuus Palvelujen uudelleenmääritys Kuva 5 Järjestelmäuudistus kokonaissysteemin tehokkuus saavutetaan uudella tasapainolla (II) Taloudellisuus perustuu järjestelmän kokonaistehokkuuteen. Tämä merkitsee sitä, että jotkut osat järjestelmässä voivat joutua toimimaan osittain epätehokkaasti, jotta kokonaistehokkuus saavutettaisiin. Kokonaistehokkuus vaatii uudenlaista ajattelua ja uusia tapoja arvioida kustannuksia. Siksi tarvitaan hoitopolkuun liittyvä kustannuslaskenta. 15

19 Vaikka hoitopolkuajattelu on tulossa voimakkaasti, tulee se kattamaan vain noin puolet hoidon tarpeesta. Asiantuntija-arviot vaihtelevat noin hoitopolun suuruusluokassa. Jäljelle jää siis edelleen yleisakuuttihoidon tarve. Väestön tasolla tuotettavia palveluja voidaan tarkastella matriisin muodossa. Matriisin muodostaa yhtäältä väestön erilainen palvelutarve ja toisaalta palvelutarpeen vaatima tarjonta. Lapset Nuoret Aikuiset Kroonikot Vanhukset Satunnaiset tarpeet Parantuva vakava Moniongelmainen Terveyskeskus Sairaala Sairaala/ kuntoutus Hoitotulos, tyytyväisyys, taloudellisuus Kuva 6 Palvelutarvematriisi [II] Aluejärjestelmiä ei vielä ole rakennettu palvelumatriisien pohjalta. Nyt kroonisten tautien hoito on nousemassa keskeiseksi vanhenevassa Euroopassa. Siihen ei nykyinen palvelujärjestelmä kykene vastaamaan. Vastaus ei ole myöskään löydettävissä akuutin erikoishoidon keinovalikoimasta. Siihen tarvitaan uusi lähestymistapa, jossa aikajänne on kymmeniä vuosia. Tautien hallinta ennalta ehkäisemällä edellyttää systemaattista riskien hallintaa ja kokonaisstrategiaa. Nämä ovat vielä kehittämättä, mutta tullevat käyttöön ensi vuosikymmenellä, kuva 7. 16

20 Pelastava akuuttihoito Diagnoosi Hengenvaara Hengenvaara Oireiden ilmeneminen Oireiden ilmeneminen Vakavuus Vakavuus Ennusteet Hoito Taudin hallinta Riskien muuttaminen Ikä TÄSTÄ TÄHÄN Ikä Kuva 7 Kroonisen hoidon strategia (II) 2.4 Uusi mittarointi ja uudet ohjausjärjestelmät Jatkuva muutos vaatii nykyistä parempia ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. Terveydenhuoltojärjestelmää on pakko ryhtyä ohjaamaan kvantitatiivisesti. Tämä tulee edellyttämään uudenlaista taloushallintojärjestelmää, jossa kustannukset lasketaan palvelutuote- tai potilaskohtaisesti, tunnetaan resurssit ja resurssien käyttö sekä niiden taloudelliset vaikutukset. Järjestelmän on oltava läpinäkyvä. Terveydenhuoltojärjestelmän uudelleenarvioinnissa on mittariston tavoitteena laadun ja taloudellisuuden saavuttaminen. Monimutkaisen järjestelmän laatua ei voida mitata yhdellä kriteerillä. Viimeisimmät laatutavoitteet kehitettiin Yhdysvaltojen Tiedeakatemian lääketieteellisen osaston toimesta [XXIX]. Kuusi yhteistä tavoitetta ovat tehokkuus, vaikuttavuus, turvallisuus, potilaskeskeisyys, oikea-aikaisuus ja tasa-arvoisuus. Yhdysvaltojen terveysministeriö on hyväksynyt tavoitteet ja myös Iso-Britannian National Health Service on ottanut ne käyttöön. Eräissä tapauksissa laatu saavutetaan hoitamalla enemmän samoja tapauksia. Tämä skaalaetu edellyttää, että samantyyppiset tapaukset keskitetään, jotta erikoistunut ryhmä saa riittävän vuotuisen tapausmäärän. Tämä pätee etenkin leikkaustoiminnassa. Tautikohtaisesti tästä voidaan laskea toiminnalle tarvittava väestöpohja. Edellisiin tavoitteisiin liittyy myös vaikeuksia, jotka korostuvat etenkin harvaan asutussa maassa. On vaikea tarjota suurien etäisyyksien vuoksi samanaikaisesti sekä tehokkuutta että oikeaaikaisuutta. Harvaan asutussa maassa läheisyysperiaate toteutuu kehittämällä verkkotyyppisiä ratkaisuja, joissa keskuspaikka vastaa laadusta, vaikka toteutus on hajanaista. Tämän tyyppiset järjestelmät tulevat käyttöön yleisemmin silloin, kun keskus-hoitopolku-järjestelmää ryhdytään toteuttamaan. 17

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

Lapin psykiatria. Levi 23.4.2009 Erkki Vauramo

Lapin psykiatria. Levi 23.4.2009 Erkki Vauramo Lapin psykiatria Levi 23.4.2009 Erkki Vauramo Terveydenhuollon vaikea ongelma Väestön odotukset Henkilökunnan käsitykset Vaalilupaukset Selviämispolku Toiminta-alue kustannukset Kuntien kantokyky Sosiaaliset

Lisätiedot

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN SISÄLTÖ Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta,

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos 19.3. AGENDA Taloustilanne: Miksi julkisin varoin rahoitettu SOTEsektori ei voi enää

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta?

Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta? Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta? Click Erkki to Vauramo edit Master subtitle style Professori Hennu Kjisik TkT, Arkkitehti 14.1.2009 Vanhus - Kaste Terveydenhuollon vaikea ongelma

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin ajankohtaiset Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Erinomainen käyttövarmuus v. 2013 Asiakastyytyväisyys parantunut Asiakastoimintamallia kehitetään Baltian spot-markkinat

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Miten suomalaista terveysjärjestelmää tulisi kehittää?

Miten suomalaista terveysjärjestelmää tulisi kehittää? Miten suomalaista terveysjärjestelmää tulisi kehittää? Kari Välimäki Kansliapäällikkö TERVEYSAKATEMIA Oulu 22.9.2010 Mitä (kunnallisella) sosiaali- ja terveydenhuollolla tavoitellaan hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Sonera Avoin Kuitu Alueellisia valokuituverkkoja ja valinnanvapautta pientaloalueille

Sonera Avoin Kuitu Alueellisia valokuituverkkoja ja valinnanvapautta pientaloalueille Sonera Avoin Kuitu Alueellisia valokuituverkkoja ja valinnanvapautta pientaloalueille Syysseminaari, Turku 4.11.2015 Markus Näkki, Development Manager, Sonera Operator Business 1. Miten valokuitua koko

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kymenlaakson SHP 2035. TKK-Tepro 2-projekti Erkki Vauramo, Fredrik Eklund 12.03.2007

Kymenlaakson SHP 2035. TKK-Tepro 2-projekti Erkki Vauramo, Fredrik Eklund 12.03.2007 Kymenlaakson SHP 2035 TKK-Tepro 2-projekti Erkki Vauramo, Fredrik Eklund 12.03.2007 European gradation in health and health facilities Expectation? Affordability cost Policy aims Social development needs

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sisältöä sote-uudistukseen

Sisältöä sote-uudistukseen tutkimus Petra Kinnula, Teemu Malmi & Erkki Vauramo Sisältöä sote-uudistukseen kaks kunnallisalan kehittämissäätiö Sisältöä sote-uudistukseen Petra Kinnula Teemu Malmi Erkki Vauramo Sisältöä sote-uudistukseen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT 18.5.2010 PARETO-hankkeen esittely Antti Autio Arkkitehti SAFA Projektipäällikkö, PARETO-hanke HEMA-instituutti, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima

Lisätiedot

MILTÄ NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN SAIRAALA?

MILTÄ NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN SAIRAALA? MILTÄ NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN SAIRAALA? Hennu Kjisik arkkitehti SAFA, TkT, professori Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik, Helsinki Oulun yliopisto STAS Helsinki 24.1.2012 TAUSTAA PYÖRÄÄ EI TARVITSE KEKSIÄ

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Juha Kinnunen, Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Tarvitsemme Keski-Suomeen pidemmän aikavälin

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07 Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- vuosi pitoisuus unssia Suomi 10 Markkaa 1879-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia IP/11/488 Bryssel 19. huhtikuuta 2011 EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä

Lisätiedot