VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ"

Transkriptio

1

2

3 Tekes Finnwell-ohjelma Terveydenhuollon prosessit ja logistiikka Tepro II Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämishanke VALSAI VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ case Kymenlaakso Fredrik Eklund Erkki Vauramo Antti Autio Hennu Kjisik HEMA Instituutti Teknillinen korkeakoulu

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ Teknillisen korkeakoulun terveydenhuollon tutkimuksesta Lähteistä Visiosta Yhteenveto UUDEN VUOSITUHANNEN ALKU Eurooppa vanhenee Muutos on edessä Palveluprosessien kehittyminen Uusi mittarointi ja uudet ohjausjärjestelmät Ruotsin lähihoitomalli Sairaalarakennus kehittyy Alankomaissa Ydinsairaalakonsepti Yhteenveto SUURI IKÄLUOKKA JA SUOMEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Tulevaisuuden raporteista Eliniänodote, henkilöresurssit ja BKT-osuus Alueelliset erot eliniän odotteessa ja kuolleisuudessa Suomi eläköityy Eläkkeet ovat pienet myös tulevaisuudessa Ensin työvoimapula, sitten vanhuspalvelujen tarpeen kasvu Yhteenveto ERIKOISSAIRAANHOITO SELVIÄÄ TUOTTAVUUDEN NOSTOLLA Rakennemuutos mahdollisuus tuottavuuden nostoon Konservatiivinen päiväsairaala Leikkaustoimenpiteiden määrä riittää myös tulevaisuudessa Päiväkirurgiassa on kasvunvaraa Avosairaanhoidon tuottavuutta voidaan lisätä Päivystys keskittää akuuttihoitoa Vastaanottoprosessien uusiminen esimerkki innovaatiosta Laboratorioissa on runsaasti piiloresursseja Terveydenhuollon sisäinen työ käyttämätön voimavara Yhteenveto UUSITTAVA VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄ Suomi- OECD:n laitostavin maa Potilas- ja asiakaslaskennan tuloksia Nykytilanne vanhuslaitoksissa -- Kymenlaakson esimerkki Ahdas terveyskeskussairaala huonontaa kuntoa Sairaaloista vanhusten palvelukeskuksiin Oppia Ruotsista irti vanhentuneesta hoitojärjestelmästä Alankomaiden strategia Tarvitaan tilojen laatuvaatimukset Tarvitaan uusi vanhusrakennuskanta Tarvitaan uusi linjaus Sosiaali- ja terveysministeriöltä Yhteenveto RAKENNETULLE YMPÄRISTÖLLE UUDET VAATIMUKSET Sairaalarakennuksen kehittyminen Kompaktin yleissairaalarakennuksen voittokulku Vastareaktio ja postmodernismi Tulevaisuuden kestävyys ( Future Proofing ) Kaupunkimetafora

6 6.6 Public Private Partnership (PPP) / Private Finance Initiative (PFI) Yleisten arkkitehtuuritrendien vaikutus Evidence-based design / healing environment Näyttöön perustuvat tila- ja toimintaratkaisut Sairaalarakennuksen elinkaari Sairaalan uudistaminen korjausrakentamisen kautta Suunnitteluprosessin kehitys - tarvitaan Master planning -ajattelua Yhteenveto KYMENLAAKSON SAIRAANHOITOPIIRI JA TULEVAISUUDEN ONGELMAT Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ongelmat Palvelujärjestelmän kuvaus Palvelujärjestelmän taloudellinen analyysi Demografiset ennusteet ja vaikutukset verotuloihin Palvelujärjestelmän talouskuvaus Palvelujärjestelmän talousennusteet Yhteenveto VISIO UUDESTA ALUEELLISESTA PALVELUVERKOSTA Future health -verkkomalli Erittäin erikoistunut hoito 10 % resursseista Erikoissairaanhoito 40 % resursseista Uudistuva perushoito 50 % resursseista Tulevaisuudessa yhden organisaation palvelumatriisi Kokonaan uusi tapa tuottaa palveluja? Yhteenveto VISIO VANHUSTEN PALVELURAKENTEESTA Miten selvitään suuren ikäluokan vanhenemisesta Vuositason kustannustarkastelu Rakennemuutokseen tarvittavat investoinnit ja taloudellinen vaikutus Tuloksen merkitys investointi kuoleutuu nopeasti Yhteenveto VISIO ALUEELLISESTA TAUDINHALLINNASTA Taudin alueellinen kokonaishallinta Kustannusten hallinta alueellisella tasolla taudin elinkaariajattelu Kroonisten ongelmien kustannusten hallinta Uuteen kustannusnäkemykseen Yhteenveto HALLINTO ON MODERNISOITAVA Taloudellisen ajattelun ja laskentajärjestelmien uudistaminen on välttämätöntä Tarvitaan uusi taloussuunnitteluote Tietotekniikan investointien tuottavuus- onko sitä? Ostettavat palvelut uusi kumppanuus Tarvitaan uusi taloudellinen ajattelu Yhteenveto VISIOSTA UUTEEN RAKENTEESEEN Visio Kymenlaakson terveys- ja sosiaalipalvelujen muutoksen välttämättömyydestä Uusi palvelu- ja kustannusrakenne Tarvittavat investoinnit Kymenlaakson selviämispolku LÄHTEET

7 KUVALUETTELO Kuva 1 Eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien toiminta-alue [II] Kuva 2 Resurssit ja väestön terveys muutos tavoitteissa ongelma resurssien kohdentamisessa (II) Kuva 3 Terveydenhuollon kolmas ikä prioriteetin oikea kohdentaminen [II] Kuva 4 Kapasiteettimallista kokonaisjärjestelmämalliin (II) Kuva 5 Järjestelmäuudistus kokonaissysteemin tehokkuus saavutetaan uudella tasapainolla (II) Kuva 6 Palvelutarvematriisi [II] Kuva 7 Kroonisen hoidon strategia (II) Kuva 8 Skånen visio ja resurssijako Kuva 9 Hollannin uusi yleissairaalamalli Kuva 10 Hoidon alueellinen hallinta, eri osapuolten rooli ja uudistaminen Kuva 11 Future hospital -kilpailun voittajaehdotus ydinsairaalasta Kuva 12 Ennusteita Suoman hoiva- ja hoitopalveluiden menojen kehityksestä (kustannusten % -osuus bruttokansantuotteesta) [VI] Kuva 13 Eliniänodote OECD-maissa vuonna 2003 [XVIII] Kuva 14 Molempien sukupuolien eliniänodote vs. työntekijää per 1000 asukasta [XVIII] Kuva 15 Työntekijää per 1000 asukasta vs. terveydenhuollon BKT-osuus [XVIII] Kuva 16 Terveydenhuollon työntekijät 1000 asukasta kohti vs. terveydenhuollon BKT-osuus [XVIII] Kuva 17 Suomalaiset miehet: eliniänodote ja yli 60-vuotiaiden miesten kuolleisuus Kuva 18 Suomalaiset naiset: eliniänodote ja yli 60-vuotiaiden naisten kuolleisuus Kuva 19 Suomen väestöennuste [XVII] Kuva 20 Suomen väestöjakauma ikäryhmittäin Kuva 21 Ikäryhmien kasvuvauhti Kuva 22 Ikäryhmien suhteet ( eläköitysmissuhde ja huoltosuhde ) Kuva 23 Kaikkien Suomessa asuvien eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma [XXVI] Kuva 24 Kunta-alan eläkepoistuma työkyvyttömyyseläkkeelle (vihreä) ja vanhuseläkkeelle (sininen) Kuva 25 Henkilöstöpula uudistuksen käynnistäjänä ja uuden rakenteen mahdollisuutena Kuva 26 Osaamiskeskusmalli (Kainuun malli) sovellettuna Kymenlaaksoon Kuva 27 Toimenpiteelliset hoitojaksot ikäryhmittäin 2003 vs [XXVI] Kuva 28 OECD:n leikkausindikaatiot [XIX] Kuva 29 TK- lääkärikäynnit ja niiden peittävyys 1000 asukasta kohti Kuva 30 Terveyskeskuslääkärikäynnit ja sairausvakuutuksen korvaamat lääkärikäynnit 1000 asukasta kohti Kuva 31 Henkilötunnit per 1000 asukasta ja henkilötunnit per saapunut potilas kansainvälinen vertailu. [Future Health 2006] Kuva 32 Keskimääräinen pään haava potilaan odotusaika päivystysyksikössä ja henkilötunnit per 1000 asukasta kansainvälinen vertailu [Future Health 2006 ] Kuva 33 OECD Health Data: pitkäaikaishoidon sairaansijoja 1000 yli 65-vuotiasta kohti 2004 [XVIII] Kuva 34 Terveyskeskusten ja sosiaalihuollon osuudet kaikista yli 75-vuotiaiden hoitopäivistä [Sotka] Kuva 35 Kahden vanhuksen koti neljäksi vuodeksi Helsingissä Kuva 36 Vanhuksen koti Pohjois-Karjalassa 16m 2, omat kalusteet puuttuvat Kuva 37 Vanhuspalvelujen integrointi palvelukeskusjärjestelmässä Kuva 38 Amerikkalainen esimerkki asumissoluihin ja yhteistiloihin jaetusta palvelukeskuskonseptista Kuva 39 Hollantilainen 6 hengen solu aputiloineen Kuva 40 Sairaalarakennusten elinkaari Kuva 41 Sairaanhoitopiirien nykyiset taloudelliset ja hallinnolliset suhteet [IV] Kuva 42 Palvelutuottajat järjestelmässä vuoden 2004 lopussa (n. 400 toimijaa) [XVI] Kuva 43 Henkilökunta palvelujärjestelmässä vuoden 2004 lopussa (n. 8,100 henkilöä) [XIV] Kuva 44 Sairaanhoitopiirien henkilöstövertailu vuoden 2004 lopussa [XIV] Kuva 45 Kymenlaakson koko väestön, veroa maksavan väestön ja verotulojen kehitys (nimellisarvoina) Kuva 46 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kustannukset 2005 erikoisaloittain Kuva 47 Kymenlaakson koti-, vanhusten laitos-, hammashuolto- ja perusterveydenhuolto- kustannukset Kuva 48 Kymenlaakson kuntakohtainen kustannusmuutos per palvelumuoto

8 Kuva 49 Palvelujärjestelmän rahoitus ja tuloslaskelmaennusteet 2005PF E Kuva 50 Palvelujärjestelmän kassavirtaennusteet 2005PF E Kuva 51 Palvelujärjestelmän tase-ennusteet 2005PF E Kuva 52 Kymenlaakson palvelujärjestelmän omistusrakenne kunnittain Kuva 53 Väestömuutokseen perustuva kustannuskehitys 2005PF-2035E (nimellisarvoina) Kuva 54 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakenne [II] Kuva 55 Asiakkaat eri palvelumuodoissa vuonna 2005 hoitojakson pituuden mukaan Kuva 56 Eri laitosmuotoihin sidottu pääoma Suomessa vuoden 2005 lopussa Kuva 57 Kustannusmuutos palvelumuotokohtaisesti kohdeasiakkaiden uudelleenjärjestelyssä [MEUR] Kuva 58 Kohdeasiakkaiden sidottu pääoma ja järjestelmäuudistusten vaikutus [MEUR] Kuva 59 Kolmas aikakausi sydän- ja verisuonitautien hallinta Kuva 60 Aivoverisuonitautien kuolleisuus Suomessa [ ]. Karttaan on merkitty paperitehtaat Kuva 61 Aivoverisuonitautien kuolleisuusriski Kymenlaaksossa [ ] Kuva 62 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden vuodeosastokustannukset Kuva 63 Sepelvaltimotautipotilaiden vuodeosastokustannukset Kuva 64 Kymenlaakson aivoverenkiertohäiriöpotilaiden määrä ja heidän aikaisempi palvelujen käyttö samoilla diagnooseilla Kuva 65 Kymenlaakson sepelvaltimotautipotilaiden määrä ja heidän aikaisempi palvelujen käyttö samoilla diagnooseilla Kuva 66 Kymenlaakson vuoden 2005 aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitopäivät ja heidän aikaisemmat hoitopäivät samoilla diagnooseilla Kuva 67 Kymenlaakson vuoden 2005 sepelvaltimotautipotilaiden hoitopäivät ja heidän aikaisemmat hoitopäivät samoilla diagnooseilla Kuva 68 Kymenlaaksolaisten aivoverenkiertohäiriö- ja sepelvaltimotautipotilaiden ( ) arvioitu hoitopäivien määrä samoilla diagnooseilla perustuen historialliseen palvelujen käyttöön Kuva 69 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden arvioitu vuodeosastohoidon kustannusjakauma vuosille perustuen historialliseen palvelujen käyttöön Kuva 70 Sepelvaltimotautipotilaiden arvioitu vuodeosastohoidon kustannusjakauma vuosille perustuen historialliseen palvelujen käyttöön Kuva 71 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden vuodeosastokustannusjakauma Kuva 72 Sepelvaltimotautipotilaiden vuodeosastokustannusjakauma Kuva 73 Aivoverenkiertohäiriö- ja sepelvaltimotautipotilaiden palvelujen käyttö Kymenlaakson alueella Kuva 74 Aivoverenkiertohäiriö- ja sepelvaltimotautipotilaiden arvioitu resurssitarve Kymenlaakson alueella vuoden 2015 menneessä

9 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin väestönkehitys Taulukko 2 Päiväkirurgian % osuus kaikista leikkauksista sairaanhoitopiireittäin Taulukko 3 Terveyskeskuksen lääkärikontaktien peittävyys Taulukko 4 Suomen laitosrakenne vuonna Taulukko 5 Laitosten asiakkaiden hoitoisuusluokitus (asiakkaiden määrä, akkumuloidut hoitopäivät ja keskimääräisen hoitojakson pituus) [XXVIII] Taulukko 6 Laitoksissa olon syy (asiakkaiden määrä, akkumuloidut hoitopäivät ja keskimääräisen hoitojakson pituus) [XXVIII] Taulukko 7 Henkilökunnan käsitys oikeasta hoitopaikasta, luvut potilaita [XXVIII] Taulukko 8 Tulosyyn mukainen hoitopäiväresurssien käyttö potilaslaskennan mukaan [XXVIII] Taulukko 9 Palvelujärjestelmän pro forma tuloslaskelma Taulukko 10 Palvelujärjestelmän pro forma tase ja kassavirta Taulukko 11 Palvelujärjestelmän tuloslaskelmaennusteet 2005P F- 2035E Taulukko 12 Palvelujärjestelmän kassavirta- ja tase-ennusteet 2005PF E Taulukko 13 Palvelujärjestelmän tarvittava rahoitus riippuen siitä, miten suuri osuus väestömuutokseen perustuvasta kustannuskasvusta toteutuu Taulukko 14 Ulkoisen rahoituksen tarve riippuen palvelujärjestelmän osuudesta kuntien verotuloista ja vuosittaisten palvelujärjestelmään kohdistettujen valtionosuuksien suuruudesta Taulukko 14 Ulkoisen rahoituksen tarve riippuen ulkoisen rahoituksen korkotasosta Taulukko 16 Rakennemuutoksen investointilaskelman taustaoletukset Taulukko 17 Rakennemuutoksen investointilaskelma (10 vuotta) Taulukko 18 Rakennemuutoksen investointilaskelma (30 vuotta)

10 1 VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ 1.1 Teknillisen korkeakoulun terveydenhuollon tutkimuksesta Teknilliseen korkeakouluun muodostettiin HEMA ryhmä yhdistämällä BIT-tutkimuskeskuksen (Business Innovations Technology) ja Soteran (Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti) resursseja yhteisiin projekteihin. Seuraava terveydenhuollon järjestelmien kehittämistä koskeva visio perustuu HEMA-ryhmän tutkimustyön tuloksiin vuosilta , jolloin osana Finnwell-ohjelmaa on toteutettu useita tutkimushankkeita. Näistä mainittakoon Terveydenhuollon prosessit ja logistiikka (TEPRO) I ja II, TKK:n Laskennallisen tekniikan laboratorion projekti Terveydenhuollon prosessien hallinnan uudet analyysimenetelmät (TERANA) sekä Työterveyslaitoksen koordinoima VALSAI-projekti, jonka visio-osuutta tämä raportti palvelee. Erikseen on mainittava vuosina toteutettu INTERREG3C: Network for Future Regional Health Care -projekti, jonka Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja HUSin yhteinen organisaatio Technomedicum koordinoi. Siihen osallistui kaikkiaan yhdeksän maata: Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Ruotsi, Saksa, Suomi koordinaattorina, Tanska ja Viro sekä 20 eri instituuttia. Näkemys edustaa vahvaa Pohjoismaista ja Baltian alueen osaamista. Projektit ovat kukin olleet menestyksellisiä, ja niiden tuloksia on käytetty seuraavassa raportissa. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri on ollut mukana TEPRO I ja II -projekteissa, siksi se on valittu esimerkkipiiriksi. Sairaanhoitopiirin tilanne on vaikea, koska väki vanhenee, vähenee, veronmaksukyky laskee sekä teollisuus alueella taantuu. INTERREG-projektin kuluessa syntyi yhteistyö European Health Property Network (EuHPN) organisaation kanssa. Organisaatio on intressiorganisaatio, jossa taustaorganisaationa on mm. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö, eurooppalaisia yliopistoja ja kehityskeskuksia yhteensä 17 eri maasta. Tämän organisaation tehtäviin kuuluu resurssinäkökohdista käsin arvioida terveydenhuollon toimivuutta ja sinne investoitujen pääomien tuottavuutta. Organisaation työhön osallistuu myös WHO sekä Euroopan Kehityspankki. INTERREG-projektin ja EuHPN:n yhteistyö on jatkunut TEPRO II-projektin aikana, ja EuHPN:n kanssa on tarkoitus nyt jatkaa VALSAI- projektin kuluessa. Raportissa on neljä kirjoittajaa. Fredrik Eklund on vastannut Kymenlaakson visiosta ja talousanalyyseistä. Erkki Vauramo on kirjoittanut kansainvälisen osuuden ja osallistunut vision muodostamiseen. Antti Autio ja Hennu Kjisik vastaavat raportin arkkitehtuuria koskevasta osasta. Kokonaisuuden luomiseen ovat kaikki kirjoittajat osallistuneet. 1.2 Lähteistä Seuraava raportti perustuu aineistoihin, jotka on saatu Suomessa Stakesista hoitoilmoitusrekisteristä ja terveydenhuollon työntekijöitä koskevista rekistereistä, väestöennusteen ja kuntatietojen osalta Tilastokeskuksesta. Muista tilastolähteistä keskeisin on OECD:n Health Data. Visiossa on vahva kansainvälinen näkemys taustalla. Network for Future Regional Health Care projektin raportit, jotka ovat nyt ilmestyneet ja saatavina sekä verkkojulkaisuina (www.futurehealth.fi) että Helsingin yliopiston painamina. Raporttisarja käsittää neljä osaa: Future 7

11 Visions of Health Care, Transforming Health Care Organizations, New Concepts New Environments ja Implementations of Future Health Care Visions. HEMAlla on ollut käytettävissään runsaasti EuHPN:n toimittamaa aineistoa, joista tuorein on EU:n komission sisäisen valmisteluseminaarin, Seminar on Health Investment (Bryssel ), materiaali. EuHPN:n, Euroopan Investointipankin ja WHO:n toimesta ollaan arvioimassa palvelujärjestelmien resurssienkäytön tehokkuutta. Tavoitteena on julkaista raportti European Observatory - sarjassa. Teknillisen korkeakoulun aineistoa on osittain julkaistu Teknillisen korkeakoulun 1 ja INTERREGprojektin www-sivustoilla. 1.3 Visiosta Visio on sanakirjassa paitsi tulevaisuuden näkymä myös harhanäky. Sen jänneväli on riittävän pitkä kattamaan kehityksen 2-3 sukupolvea eteenpäin. Siksi harhanäky voi usein olla totta. Toisaalta, kun terveydenhuollon rakennusprojekti on helposti 5-7 vuotta edellyttää visio noin 20 vuoden jänneväliä. Toisaalta rakennusten elinkaari on noin 40 vuotta ja lääkkeen kehityksen vastaava aika 10 vuotta, joten aivan vierasta ei pitkäjänteinen ajattelu ole. Visio ei ole koskaan tarkka, mutta uusimalla se ajoittain se on kuitenkin työkalu, jolla pystytään ennakoimaan todennäköisiä tapahtumia, vaikka ne eivät sitten myöhemmässä vaiheessa juuri sellaisina toteutuisikaan. Visiolla on lähes aina seuraava rakenne: Kuvataan nykytila ja sen ongelmat Huomioidaan megatrendit Määritellään tavoitetila Esitetään toiminnot, joilla tavoitetilaan päästään Tunnistetaan kehittämiskohteet Laaditaan kartta ja aikataulu Tämä rakenne on myös tässä raportissa taustalla, joskaan sitä ei noudateta orjallisesti. Lähtökohtana on Suomen olemassa oleva palvelurakenne, väestömuutos ja suomalaisten veronmaksukyky. Palvelurakenteen muutostarpeen oletetaan tulevan väestön ikärakenteen muutoksesta ja siihen liittyvästä veronmaksukyvyn muutoksesta. Muita olettamuksia on toki olemassa, esimerkiksi voimakas maahanmuutto, mutta ne on tarvittaessa myöhemmin helppo huomioida, kun jotain konkreettista tiedetään. Visio on laajan kehittämisohjelman perustyö. Sillä määritellään kehityksen suunta ja haluttu lopputulos. Näkökulma noudattaa EuHPN:n eurooppalaista kokonaisnäkemystä. Tarkastelu kattaa erikoissairaanhoidon, perushoidon ja sosiaalipuolen vanhusten laitospalvelut. Näkökulma on palvelurakenteellinen, eikä hoidon sisältöön tässä yhteydessä puututa. Visio muistuttaa tutkimustyötä analyyttisuudellaan, mutta poikkeaa siitä heuristisen otteen vuoksi. Kun tutkimustyössä pyritään selvittämään asia tarkasti, riittää visioinnissa suunnan oivaltaminen, kuten palvelujen rakennemuutoksen välttämätön suunta ilman tarkkaa kehittämissuunnitelmaa. 1 8

12 Tavoitteena on tehdä visio siitä, miksi ja miten sairaanhoitopiirit joutuvat uusimaan palvelujärjestelmiään. Vision tarkoituksena on käynnistää kehityskeskustelu Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä ja myös VALSAI-projektiin osallistuvissa sairaanhoitopiireissä. Lähtökohdat ovat näissä kuitenkin erilaisia, joten tulokset eivät ole sellaisenaan suoraan sovellettavia. Tarkastelun jänneväliksi valittiin vuodet ; 2005 koska tilastoja on saatavissa ja 2035, koska suuren ikäluokan elämä päätyy ja palvelutarve on huipussaan. Reunaehdoksi asetettiin lisäksi vain väestön ikärakenteen palvelujärjestelmään kohdistuvan vaikutuksen tarkastelu. Kaikki spekulaatiot uusista hoitomuodoista ja lääkkeistä jätettiin pois. Eli nykyiset 60-vuotiaat sairastavat samoja tauteja ja elävät suunnilleen yhtä pitkään kuin aikaisemmat vastaavat sukupolvet. Tätä tukee myös käytettävissä olevat kliinikkolääkäreiden näkemykset (www.futurehealth.fi). Tarkastelun kohteeksi valitussa Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä tulee esille samanaikaisesti sekä työssä käyvän aikuisväestön pieneneminen eräissä ikäluokissa lähes 20 prosentilla ja samanaikaisesti yli 75-vuotiaiden vanhusten määrän kasvaminen yli 80 prosentilla (taulukko 1). Taulukko 1 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin väestönkehitys KYMENLAAKSON SH-PIIRI, VÄESTÖ / , , , , , , , , , ,75 Yhteensä , ,86 Kerroin 1 1,13 1,60 1,86 Seuraava raportti lähtee Tepro I ja II -projektien näkökulmasta; lähtökohtina ovat prosessit, ja logistiikka. Näitä tarkastellaan makronäkökulmasta ja kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä Esiin nousee kolmio: prosessit rakennukset resurssit. Resursseilla ymmärretään sekä henkilökuntaa että rahoitusta. Rakentamisen merkitys on aliarvioitu ja siksi se on korostetusti mukana. Toiminnan muuttumisen osalta käytetään hyväksi Network for Future Regional Health Care -projektin tuloksia. Tarkastelusta rajautuu pois moni mielenkiintoinen ja tärkeä hoitotapahtumiin liittyvä näkökulma tai henkilökunnan tuleva työnjako. Niillä on kuitenkin ikääntymisprosessiin verrattuna marginaalinen merkitys. Koska kyseessä on keskusteludokumentti, lähdeviittauksista mukana ovat vain oleellisimmat. Voidaan pitää todennäköisenä, että vuoteen 2030 mennessä, jolloin suuri ikäluokka on hoidon tarpeessa, palvelujärjestelmät ovat kehittyneet siten, ettei enää ole hallinnollisia rajoja kuten tänä päivänä. Siksi palvelujärjestelmää on käsitelty lähinnä prosessien kannalta ottamatta huomioon nykyisten palvelujärjestelmien hallinnollisia tai rahoitusjärjestelmien asettamia reunaehtoja. Taustalla on siis noin asukkaan alue, jossa on niukkenevat resurssit ja ikääntyvä väestö. 9

13 1.4 Yhteenveto Vision avulla voidaan nähdä alueellisella tasolla terveydenhuollon suuret kehityslinjat sekä suunnitella palvelujärjestelmä vastaamaan tulevaisuuden tehtäviin. Tavoitteena on yhden esimerkkisairaanhoitopiirin kautta löytää keinot selvitä suuren ikäluokan vanhenemisesta. Visiossa tarkastellaan vain ikärakenteen vaikutusta, koska uusien hoitomenetelmien läpimurroista ei ole konkreetista näyttöä Koska ongelmat ovat Suomen sairaanhoitopiireille sekä muulle Euroopalle samat, pyritään hyödyntämään kansainvälistä näkökulmaa. 10

14 2 UUDEN VUOSITUHANNEN ALKU 2.1 Eurooppa vanhenee Ongelmat Euroopassa ovat samankaltaiset: väestö vanhenee, hoidon mahdollisuudet kasvavat ja rahoitus vaikeutuu. Terveydenhuollon palvelujärjestelmät ovat voineet jatkuvasti kasvaa, mutta nyt taloudelliset rajat ovat tulleet vastaan. Toisaalta terveydenhuoltojärjestelmien tilanne ei voi koskaan olla staattinen. Tietämys kasvaa, rahoitusraamit muuttuvat ja menetelmät kehittyvät. Siksi järjestelmien on sopeuduttava jatkuvaan muutokseen. Toisen maailmansodan jälkeinen suurten ikäluokkien vanheneminen on kaikille Euroopan valtioille yhteinen ongelma. Ratkaisutkin ovat samansuuntaisia. Olennaista ratkaisuissa on, että 50-luvulla syntynyt palvelujärjestelmä, joka perustui pitkälti Maailman Terveysjärjestön 3-portaiseen malliin: perushoito, erikoissairaanhoito, erityisen vaikeiden tapauksien hoito yliopistosairaaloissa ei enää toimi, vaan tilalle on kehitettävä uusia palveluverkkoon perustuvia toimintatapoja. Vuonna 2050 kolmannes Euroopan väestöstä on yli 65-vuotiaita. Vuosisadan jälkipuoliskolla on useissa Euroopan maissa jo ryhdytty vanhushoidon radikaaliin muuttamiseen. Yksistään odotettavissa olevien sydänkohtausten kasvun määrä 2½-kertaiseksi seuraavan 25 vuoden kuluessa tulee vaatimaan aivan erilaisen hoitojärjestelmän. Seuraavan vuoden aikana ihmisten rappiotaudit, kuten sokeritauti, aivohalvaus, aivoverisuonitauti ja sydänongelmat saavuttavat epidemian tason. Tähän ei liity pelkästään ongelmia vanhusten olosuhteissa, vaan myös työikäisen väestön kannalta. He ovat terveydenhuollon työntekijöitä, omaisia ja veronmaksajia. Tulevaisuuteen liittyy myös voimakkaasti riski epätasa-arvoisesta palvelujen käytöstä ja palveluihin pääsystä. Yleinen keskeinen lähtökohta on resurssien rajallisuus. Terveydenhuolto tarvitsee sekä rahaa että käsiä ja aivoja. Kun tarkastelemme terveydenhuoltojärjestelmien ominaisuuksia, voidaan todeta, että käsien ja aivojen määrä vaihtelee vähemmän kuin rahan määrä. Taustatekijänä on mm. vaihteleva palkkataso. Vaikka yhteiskunta ympärillä muuttuu, terveydenhuoltojärjestelmä kehittyy omien pelisääntöjensä mukaan. Hoitoperiaatteet ovat kansainvälisiä ja kehittyvät rajoista piittaamatta. 2.2 Muutos on edessä Tulevaisuuden terveydenhuollon palvelujärjestelmä joutuu vastaamaan sekä Euroopassa että Suomessa ikääntymisongelmiin. Järjestelmä tulee muuttumaan ja olemaan varsin monimuotoinen riippuen paikallisista olosuhteista ja lähtökohdista. Lähtökohtana ovat koko palvelujärjestelmän prosessit sekä niiden aiheuttamat muutospaineet järjestelmälle. Tilannetta kuvaa hyvin kuva 1, jossa nähdään eurooppalaisen terveydenhuollon järjestelmien toiminta-alue. Järjestelmät tasapainoilevat terveydenhuollon kustannusten ja palvelujärjestelmiin kohdistuvien toiveiden välillä. Odotukset ovat aina suuremmat sekä käyttäjillä että henkilökunnalla kuin mitä taloudelliset realiteetit antavat myöten. 11

15 Odotukset Kustannukset Toiminta-alue Poliittiset tavoitteet Sosiaaliset tarpeet Taloudelliset rajat Epästabiili - sosiaalisesti Epästabiili - taloudellisesti Kuva 1 Eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien toiminta-alue [II] Palvelujärjestelmissä ei ole yhtä totuutta. Järjestelmiä ei voida pakottaa tiettyyn toimintaa kuvaavaan lukuun. Siksi jokaisella toiminnalla on jokin alue, jonka sisällä toiminnan on tapahduttava. Kokonaisuus muodostuu erilaisten osapalvelujen summasta. Kun kokonaisuudella on aina kustannuskatto ja yleensä hyvin toimiva osa-alue käyttää enemmän resursseja, merkitsee se myös resurssien niukkuutta jollakin toisella alueella. Alueen palvelujen muodostaman kokonaisuuden ominaisuudet ja toimintatapa ovat yleensä tuntemattomia. Niitä selvitetään tässä raportissa. Kun kehitys on jatkuva, niin organisaatiot, tilat kuin järjestelmätkin ovat jatkuvasti muutostilassa. Näin kuuluukin olla. Viime vuosisadan loppupuolella somaattisten potilaiden vuodeosastohoito on vähentynyt dramaattisesti. Vielä suuremmat muutokset ovat olleet geriatristen potilaiden hoidossa. Euroopassa on suljettu 1970-luvun alusta lähtien noin kolmannes sairaansijoista ja ne on korvattu erilaisilla palvelu- ja tukiasumisjärjestelyillä. Palvelujärjestelmät ovat alueellisesti integroitumassa. Joulukuussa pidetyssä Euroopan Unionin komission (EU Seminar on Health Investement ) terveydenhuollon rahoituksen valmistelukokouksessa on katsottu terveydenhuollon kehitystä viimeisten vuosikymmenien aikana. 100 kuolema akuutti krooninen väestö hyvinvointi sairaus vanhus 0 Terveydenhuollon muuttuvat prioriteetit Hoitoprosessien uudelleenmäärittely itse maksettavaksi tai luksukseksi? 0 ikä 100 Kuva 2 Resurssit ja väestön terveys muutos tavoitteissa ongelma resurssien kohdentamisessa (II) 12

16 Euroopassa perinteinen terveydenhuollon palvelurakenne, avohoito-sairaalahoito, on vahvasti muuttumassa. Teknologian kehittyminen ja väestörakenteen muutos tulee muuttamaan myös palvelujärjestelmää. Palvelujärjestelmän rakenne muuttuu yksittäisten sairaaloiden muodostamista tauteja parantavista linnoituksista alueen väestön terveydentilaa parantavaksi toiminnaksi. Tarpeet luokitellaan kolmeen tasoon: väestön akuutti hoito, kroonisten tautien hallinta ja vanhuuden hoivan tarve. Tämä tulee vaatimaan myös rahoituksen uudelleen kohdentamista. Keskeinen näkemys on pelkistetty kuvaan 2. EU:n komission valmistelussa uskotaan palvelujen tuotantotapojen muutokseen. Tällöin keskeiseksi tulee yhteisö- ja elintavat ja niiden muuttaminen terveempään suuntaan. Hoidon ja hoivan erottaminen sekä monitautisten hallinta tulee olemaan myös palvelujärjestelmän uudistamisen painopistealueita. Ensi vuosikymmenellä painopiste siirtyy tautien hallintaan [Kuva 3]. Tautien alueellinen ilmeneminen ja sen erilaisuus vaatii alueellista tai jopa pienalueellista terveyspolitiikkaa. Toisaalta täsmälääkitykselle asetetaan suuria toiveita. Päivystys & elvytys Avohoito Yhteisö Elintavat Integroidut palveluverkot Tautien kohdistettu hallinta Monitautisuus Hoito Sairaala Sairaala Hoiva Tervydenhuolto Akuuttihoito Kroonisten tautien hallinta Vanhusten hoito Kuva 3 Terveydenhuollon kolmas ikä prioriteetin oikea kohdentaminen [II] Tulevaisuusraporteissa uskotaan, että vuonna 2015 palveluverkot toimivat sekarahoitteisina ja kumppanuusperiaatteella. Tällöin strategiset tavoitteet ja yhteistyökuviot muuttuvat. Tilaajatuottajamalli katoaa. Tilalle tulevat rahoitussopimukset ja kumppanuusverkot. Huolimatta biotekniikan valtavasta kehittämis- ja tutkimuspanoksesta, voidaan vain rajoitetusti tuloksia odottaa välisenä aikana. Edelleen uskotaan, että biolääketieteen kehittämien keinojen avulla pystytään pääsemään tarkemmin taudin hallintaan. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että uudet lääkkeet ja geenitekniikka parantaisivat seuraavan 10 vuoden aikana rajallisia potilasryhmiä. Heidän määränsä on kaikista hoidettavista ehkä 2 3 %. Laajemmat uudistukset ja paranemiset tulevat tapahtumaan suuren ikäluokan poistumisen jälkeen. 13

17 Ennaltaehkäisystä odotetaan merkittävää tekijää terveydenhuollon ongelmien ratkaisijana. Tautien on todettu ryvästyvän pienalueille alueellisiksi keskittymiksi. Ennaltaehkäisy ja alueellinen taudin hallinta edellyttää tarkempia analyyseja sairastavuudesta ja kuolemisesta. Tulevaisuudessa keskeiseksi tulee eliniänodotteessa olevat alueelliset erot ja hallinnollisten järjestelmien rajoihin liittyvät kuolleisuuserot. Laskentamenetelmiäkin on vielä kehitettävä. Vaikka seuraavassa joissakin yhteyksissä optimistisesti kohdistetaan toiveita ennaltaehkäisyyn, on muistettava, että nyt 60-vuotias suuri ikäluokka tulee sairastamaan samoja tauteja kuin edelliset sukupolvet. Olisi kovin optimistista olettaa, että heidän terveyspalvelujen tarpeensa poikkeaisi merkittävästi nykyisestä terveyspalvelujen käytöstä. Vuosituhannen vaihteessa päiväkirurgiatyyppiset noninvasiiviset järjestelmät ovat korvanneet vanhoja hoitojaksoja ja leikkaustoimenpiteitä. Näiden yksiköiden toiminnallinen vaatimus on kuitenkin tarkkaan harkittu potilasprosessi ja hoitotapahtuman tarkka kontrolli. Terveydenhoito on koko viime vuosisadan jatkanut erikoistumistaan, koska lääketieteellinen tutkimus tuottaa jatkuvasti uusia tuloksia. Kehitys tulee edelleen jatkumaan, mutta enää ei voida terveydenhuoltojärjestelmää eriyttää siten, että jokaisella erikoisalalla olisi oma osastonsa. Palvelujärjestelmä etsiikin nykyisin integroituja ratkaisuja, joissa eri alojen spesialistit ovat samassa organisaatiossa saman ongelman ympärillä. Esimerkiksi kardiologia ja sydänkirurgia ovat useissa organisaatioissa irtoamassa omaksi sydänyksiköksi. 2.3 Palveluprosessien kehittyminen Euroopan nykyinen järjestelmä on useissa maissa hajanainen. Jokainen palvelutuotantoyksikkö toimii omaehtoisesti omalla budjetilla. Kun yksiköt optimoivat omat budjettinsa, ei kokonaistehokkuutta välttämättä saavuteta. Tulevaisuuden eurooppalaisen järjestelmän uskotaan olevan modulaarinen. Sen yksikköinä ovat koti, perushoito, lähisairaala, akuuttisairaala, kuntoutus ja asuminen. Näillä kaikilla on yhtenäinen hallinto tai kiinteä yhteistoiminta. Henkilöpalveluja tarvitessaan potilas kulkee tämän järjestelmän sisällä saaden tarvitsemansa palvelun. Organisaatioiden rajapinnat muodostavat potilaan hoidon kannalta esteitä. Keskeisenä tavoitteena on purkaa eri palvelutuottajien väliset palomuurit, joiden läpi neuvotellaan potilas erilaisilla lähetejärjestelmillä. Tämä synnyttää jonoja. Kun palvelut keskitetään alueellisesti tai verkotetaan sopimuksin, vältetään päällekkäisyydet. Alueella tulee investoinnit keskittää, jotta saataisiin muodostettua toimiva kokonaisuus. Siten voidaan rakentaa koko palvelujärjestelmä: akuuttihoito ja siihen liittyvät välittömät kuntoutuspalvelut, perushoito ja pitkäaikaishoito asumisineen yhtenäiseksi palvelujärjestelmäksi. Sisäinen uudelleenorganisointi on välttämätön ja merkittävin uudistamisen voimavara. Muutos on käynnissä, kuten uudet ahkerasti käytetyt käsitteet hoitoprosessi, hoitopolku ja palveluverkko kuvaavat. Muutos edellyttää myös rahoitusjärjestelmän uudistusta. Tavoitteena on kehittää uusi järjestelmä, jossa nykyisen kapasiteettimallin asemasta rahoitetaan hoitoprosessit ja koko hoitopolku yhdellä lääketieteellisellä hoitopäätöksellä. Tämä johtaa uusiin rakenteisiin, joissa yleissairaalasta kehittyy sairaala sairaalassa konseptilla uusia yksiköitä, kuten tekonivelsairaala Coxa tai Pirkanmaan sydänkeskus Tampereen yliopistosairaalassa. 14

18 Akuutti Välimuoto Perushoitokeskus Pitkäaikainen Yksiköt päättävät. Palvelun tarve neuvotellaan palomuurien läpi lähetteillä. Syntyy jonoa. Kapasiteettimalli Kokonaisjärjestelmä -malli Salkku/ keskitety investoinnit Akuutti Välimuoto Perushoitokeskus Pitkäaikainen Kuva 4 Kapasiteettimallista kokonaisjärjestelmämalliin (II) Kun tätä tulevaisuuden järjestelmää verrataan nykyiseen suomalaiseen järjestelmään, jossa rajat ovat yhtäältä perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä ja toisaalta sosiaalisektorin ja terveyssektorin välillä, nähdään, että ajattelu tulee muuttamaan merkittävästi nykyistä palvelujärjestelmää. Uusi järjestelmä tarvitsee uudet käsitteet. On kehitettävä laatukustannusstandardit, käsitteistö järjestelmän tehokkuudelle, tavat laskea kustannuksia hoitopolulle ja uusi hallintomalli, kuva 5. Taloudellisuus & standardit Koti Perushoito Lähisairaala Akuuttisairaala Kuntoutus Asuminen Järjestelmätehokkuus Hoitopolku Kustannukset Uudistusten läpivienti Määrärahan tehokkuus Palvelujen uudelleenmääritys Kuva 5 Järjestelmäuudistus kokonaissysteemin tehokkuus saavutetaan uudella tasapainolla (II) Taloudellisuus perustuu järjestelmän kokonaistehokkuuteen. Tämä merkitsee sitä, että jotkut osat järjestelmässä voivat joutua toimimaan osittain epätehokkaasti, jotta kokonaistehokkuus saavutettaisiin. Kokonaistehokkuus vaatii uudenlaista ajattelua ja uusia tapoja arvioida kustannuksia. Siksi tarvitaan hoitopolkuun liittyvä kustannuslaskenta. 15

19 Vaikka hoitopolkuajattelu on tulossa voimakkaasti, tulee se kattamaan vain noin puolet hoidon tarpeesta. Asiantuntija-arviot vaihtelevat noin hoitopolun suuruusluokassa. Jäljelle jää siis edelleen yleisakuuttihoidon tarve. Väestön tasolla tuotettavia palveluja voidaan tarkastella matriisin muodossa. Matriisin muodostaa yhtäältä väestön erilainen palvelutarve ja toisaalta palvelutarpeen vaatima tarjonta. Lapset Nuoret Aikuiset Kroonikot Vanhukset Satunnaiset tarpeet Parantuva vakava Moniongelmainen Terveyskeskus Sairaala Sairaala/ kuntoutus Hoitotulos, tyytyväisyys, taloudellisuus Kuva 6 Palvelutarvematriisi [II] Aluejärjestelmiä ei vielä ole rakennettu palvelumatriisien pohjalta. Nyt kroonisten tautien hoito on nousemassa keskeiseksi vanhenevassa Euroopassa. Siihen ei nykyinen palvelujärjestelmä kykene vastaamaan. Vastaus ei ole myöskään löydettävissä akuutin erikoishoidon keinovalikoimasta. Siihen tarvitaan uusi lähestymistapa, jossa aikajänne on kymmeniä vuosia. Tautien hallinta ennalta ehkäisemällä edellyttää systemaattista riskien hallintaa ja kokonaisstrategiaa. Nämä ovat vielä kehittämättä, mutta tullevat käyttöön ensi vuosikymmenellä, kuva 7. 16

20 Pelastava akuuttihoito Diagnoosi Hengenvaara Hengenvaara Oireiden ilmeneminen Oireiden ilmeneminen Vakavuus Vakavuus Ennusteet Hoito Taudin hallinta Riskien muuttaminen Ikä TÄSTÄ TÄHÄN Ikä Kuva 7 Kroonisen hoidon strategia (II) 2.4 Uusi mittarointi ja uudet ohjausjärjestelmät Jatkuva muutos vaatii nykyistä parempia ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. Terveydenhuoltojärjestelmää on pakko ryhtyä ohjaamaan kvantitatiivisesti. Tämä tulee edellyttämään uudenlaista taloushallintojärjestelmää, jossa kustannukset lasketaan palvelutuote- tai potilaskohtaisesti, tunnetaan resurssit ja resurssien käyttö sekä niiden taloudelliset vaikutukset. Järjestelmän on oltava läpinäkyvä. Terveydenhuoltojärjestelmän uudelleenarvioinnissa on mittariston tavoitteena laadun ja taloudellisuuden saavuttaminen. Monimutkaisen järjestelmän laatua ei voida mitata yhdellä kriteerillä. Viimeisimmät laatutavoitteet kehitettiin Yhdysvaltojen Tiedeakatemian lääketieteellisen osaston toimesta [XXIX]. Kuusi yhteistä tavoitetta ovat tehokkuus, vaikuttavuus, turvallisuus, potilaskeskeisyys, oikea-aikaisuus ja tasa-arvoisuus. Yhdysvaltojen terveysministeriö on hyväksynyt tavoitteet ja myös Iso-Britannian National Health Service on ottanut ne käyttöön. Eräissä tapauksissa laatu saavutetaan hoitamalla enemmän samoja tapauksia. Tämä skaalaetu edellyttää, että samantyyppiset tapaukset keskitetään, jotta erikoistunut ryhmä saa riittävän vuotuisen tapausmäärän. Tämä pätee etenkin leikkaustoiminnassa. Tautikohtaisesti tästä voidaan laskea toiminnalle tarvittava väestöpohja. Edellisiin tavoitteisiin liittyy myös vaikeuksia, jotka korostuvat etenkin harvaan asutussa maassa. On vaikea tarjota suurien etäisyyksien vuoksi samanaikaisesti sekä tehokkuutta että oikeaaikaisuutta. Harvaan asutussa maassa läheisyysperiaate toteutuu kehittämällä verkkotyyppisiä ratkaisuja, joissa keskuspaikka vastaa laadusta, vaikka toteutus on hajanaista. Tämän tyyppiset järjestelmät tulevat käyttöön yleisemmin silloin, kun keskus-hoitopolku-järjestelmää ryhdytään toteuttamaan. 17

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN SISÄLTÖ Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta,

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT 18.5.2010 PARETO-hankkeen esittely Antti Autio Arkkitehti SAFA Projektipäällikkö, PARETO-hanke HEMA-instituutti, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Juha Kinnunen, Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Tarvitsemme Keski-Suomeen pidemmän aikavälin

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA MITÄ ON VERTIKAALINEN INTEGRAATIO? Kun yritys on vastuussa kahdesta toiseensa liittyvästä peräkkäisestä arvoketjuprosessin tuotantovaiheesta Integrointi taaksepäin

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Miksi GLP (Good Laboratory Practice)? Kemikaalien ja lääkkeiden turvallisuuden testaamiseksi myyntilupaa tai rekisteröintiä varten

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

turvataan myös talouden hitaan kasvun aikana Finlandia talo, Peruspalveluministeri Paula Risikko

turvataan myös talouden hitaan kasvun aikana Finlandia talo, Peruspalveluministeri Paula Risikko Sairaanhoidon palvelut turvataan myös talouden hitaan kasvun aikana Finlandia talo, 24.11.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko Nykytila Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi i ja terveydentila parantunut

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Kuntatalo, Helsinki Benjamin Strandberg, Asiantuntija Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollosta Euroopassa Pohjoismaiden ja

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Sisältö Määritelmät Miksi tarvitaan tuottavuutta / vaikuttavuutta?» Tarinan alku hoitoon pääsy» Trendit:

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari 12.9.2012 Ari Leppälahti Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2011

Markkinaraportti / joulukuu 2011 Markkinaraportti / joulukuu 211 Yöpymiset 4 % plussalla joulukuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui joulukuussa ja kasvua kirjattiin 4,1 %. Lisäys painottui vientimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot