Hankeraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankeraportti 2012 2015"

Transkriptio

1 Hankeraportti Keuruun kaupunki Työllisyyspalvelut Keuruun Työllisyyspalvelut ja TYP-palvelut Keuruulla Keuruun Työkanava hankkeen loppuraportti, joka on samalla ehdotus kaupungin työllisyyspalvelujen sekä monialaisen työvoiman palvelukeskuksen asiakaslähtöisen toiminnan järjestämiseksi Keuruulla.

2 1 TERTTU KANANEN KIRSI ESKELINEN ANNA-MAIJA KORPELA KIRSI SAARELAINEN KATI SOMPPI Keuruun Työllisyyspalvelut ja TYP-palvelut Keuruulla KEURUUN TYÖKANAVA HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI

3 2 TIIVISTELMÄ Keuruun Työkanava hanke on ollut yksi 26 valtakunnallisesta työllisyyden kuntakokeiluhankkeista ajalla syyskuu 2012 joulukuu Valtakunnallisesti työllisyyden kuntakokeilujen yhteisenä tavoitteena on ollut löytää ja kehittää ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon sekä jäsentää valtion ja kuntien välistä vastuunjakoa työllisyydenhoidon kysymyksissä. Keuruun kaupungin näkökulmasta Työkanava hankkeen tavoitteena on ollut vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja rakentaa Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut tulosalueelle kattavampi ja suorituskykyisempi työllisyydenhoidon rakenne. Lähtötilanteessa vuonna 2012 Keuruun työllisyystilanne oli muuta Keski-Suomea heikompi. Toukokuussa 2012 Keuruulla oli työttömiä työnhakijoita 11,9 %, kun koko Keski-Suomessa työttömien osuus työvoimasta oli 10,9 %. Hankkeen toiminta-aika sijoittui valtakunnallisesti talouden ja työllisyyden kannalta erittäin haastavaan aikaan: koko maassa työttömyysluvut nousivat hankevuosien aikana. Samoin kävi myös Keuruulla, mutta verrattuna koko Keski-Suomen tilanteeseen, Keuruun tilanne ei heikentynyt samassa tahdissa muun maakunnan kanssa: toukokuussa 2015 Keuruulla työttömiä työnhakijoita oli 14,9 %, kun koko Keski-Suomessa työttömien osuus työvoimasta oli jopa 16,3 %. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä saatiin Keuruulla laskuun, kun muualla maassa ja Keski-Suomessa suunta on ollut päinvastainen. Hanke pääsi tavoitteeseensa vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Työkanava-hanke rakensi pitkäaikaistyöttömien palveluihin kokonaisen palveluprosessin, jossa on seitsemän eri vaihetta. Prosessin eri kohtiin on yhdistetty palveluja laajalta alueelta yli organisaatiorajojen: paitsi kaupungin sisältä eri hallintokunnista, myös Keuruulla toimivista yhdistyksistä ja säätiöistä, Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta, koulutusorganisaatioista, TE-hallinnosta ja Kelasta. Myös Kehitysyhtiö Keulink Oy ja alueen yritykset ovat palveluprosessissa merkittäviä yhteistyökumppaneita. Palveluprosessi rakennettiin asiakastyön tekemisen rinnalla, joten se on ollut hankkeen aktiivisessa käytössä ja osoittautunut toimivaksi. Heinäkuuhun 2015 mennessä hankkeen asiakkaaksi oli ohjautunut runsaat 300 asiakasta, joista 117 asiakkuus oli tuohon mennessä ehtinyt jo päättyä. Suurimmalla osalla eli 75 %:lla asiakkaista toimeentulo oli asiakkuuden alkaessa työmarkkinatuki. Asiakkuuden päättyessä työmarkkinatuki oli toimeentulona enää 24 %:lla asiakkaista, ja toimeentulona oli palkka yli 30 %:lla ja eläke vajaalla 20 %:lla asiakkaista. Työllisyyden kuntakokeilun seurantatutkimuksen loppuraportissa (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 47/2015) Keuruun Työkanava hanke arvioitiin yhdeksi esimerkilliseksi laadulliseksi kärkihankkeeksi. Työkanava hankkeen katsottiin sisältävän kunnan työllisyydenhoidon kokonaisvaltaisia elementtejä, ja samat piirteet löytyivät kuntakokeiluhankkeista Keuruun lisäksi Vantaan, Kemin ja Oulun hankkeista.

4 Sisällys 1 Johdanto Toiminnan perusteet Asiakaskunnan kuvaus Palveluja tuottavat tahot Keuruun kaupunki Työllisyyspalvelut Sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut Keski-Suomen TE-toimisto Kela Keski-Suomen seututerveyskeskus Koulutusorganisaatiot Kehittämisyhtiö Keulink Oy ja yritykset Työttömän asiakkaan palveluprosessi Palveluprosessin alku Kartoitusvaihe Työ- ja toimintakyvyn arviointivaihe Ylläpitävä vaihe Asiakkaalle ei ole tarjota tarkoituksenmukaisia palveluja Kuntoutumisvaihe Koulutukseen suuntaamisen vaihe Työllistymisvaihe TYPiin kuuluvat vaiheet Hankkeessa kehitetyt palvelut ja työkalut Asiakkaan kohtaaminen ja ohjaus Alkupalvelut Työ- ja toimintakyvyn arviointi Tavoitteellinen kuntouttava työtoiminta Aktivointisuunnitelmat etäpalveluna Kevennetty aktivointisuunnitelma Ryhmäinfo pitkäaikaistyöttömille Velkaneuvonta Osaamisen kehittäminen Keuruun kaupungin oppisopimusopas

5 Oppimisympäristöt ja osaamistodistus Työvoimakoulutusesitykset Kohti koulutusta ohjauspalvelu ja koulutuksen aikainen lisätuki Työllistymisen edistäminen kohti avoimia työmarkkinoita Kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin eri hallintokuntiin Välityömarkkinatoimijat Yritysyhteistyö Kuntalisä Edelleenohjaus Muita työkaluja Yritys- ja yhdistysrekisteri Opas välityömarkkinatoimijoista Tuntiseuranta Hankkeessa tehdyn työn arviointia eri mittarien valossa Asiakkaiden etenemät työntekijöiden tekemää arviointia Asiakaskyselyn tuloksia Asiakasraadin ajatuksia Arviointia asiakastietokannan lukujen valossa Arviointia työllisyyslukujen pohjalta Arviointia kaupungin talouden kannalta Pohdintaa ja tulevaisuuden näkymiä LIITTEET... 55

6 5 1 Johdanto Keuruun Työkanava on yksi valtakunnallisista työllisyyden kuntakokeiluhankkeista, jonka toiminta-aika on ollut syyskuusta 2012 joulukuuhun Valtakunnallisesti työllisyyden kuntakokeilujen yhteisenä tavoitteena on ollut löytää ja kehittää ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon sekä jäsentää valtion ja kuntien välistä vastuunjakoa työllisyydenhoidon kysymyksissä. Keuruulla kuntakokeiluhanke on toiminut runsaan asukkaan itsenäisessä kunnassa ja pyrkinyt löytämään paikallisesti toimivia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hankehakemuksessa 2012 hankkeen ydintavoite oli Keuruun kaupungin näkökulmasta kuvattu seuraavasti: Keuruun Työkanava -hankkeen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja rakentaa Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut tulosalueelle kattavampi ja suorituskykyisempi työllisyydenhoidon rakenne. Hankkeeseen lähdetään liikkeelle asiakastyön ja työllistymistä edistävien rakenteiden kartoituksen ja uudistamisen kautta. Tässä raportissa kuvataan, - mitä havaintoja Työkanava-hankkeen aikana on tehty kaupungin työllisyyspalvelujen ja velvoitteiden piiriin kuuluvasta asiakaskunnasta, - mitkä tahot työskentelevät yhteistyössä pitkään työttöminä olleiden parissa, - millaiseksi työttömän asiakkaan palveluprosessi on hankkeen aikana rakennettu, - mitä palveluja ja työkaluja hankkeessa on kehitetty, - mitä vaikuttavuutta hankkeella on ollut ja - mitä näkymiä työllisyyden hoidon tulevaisuudesta Keuruulla avautuu. Hankkeen toiminta-aika sijoittui valtakunnallisestikin talouden ja työllisyyden kannalta erittäin haastavaan aikaan: toukokuussa 2012 koko maassa työttömiä työnhakijoita oli 8,3 % työvoimasta, kun toukokuussa 2015 vastaava luku oli jo 12,5 %. Haastavasta tilanteesta huolimatta hankkeessa tehtiin sekä tuloksekasta asiakastyötä että mallinnettiin, minkälaisia palveluja, yhteistyöverkostoa ja toimintatapoja pitkäaikaistyöttömien parissa tehtävässä työssä tarvitaan. Tämä raportti pyrkii kokoamaan hankkeen aikana tehdyn työn ja kokemukset hyödynnettäväksi myös muualla kuin Keuruulla.

7 6 2 Toiminnan perusteet Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut tulosalue on perustettu 2010 ja se toimii perusturvan alaisuudessa (ks. tarkemmin luku 4.1). Kunnilla ei ole velvoitetta järjestää erillisiä työllisyyspalveluja, vaikka niillä onkin lakisääteisiä velvoitteita liittyen työttömien kuntalaistensa palveluihin: - Kuntien velvollisuudesta järjestää työttömien terveystarkastukset säädetään Terveydenhuoltolaissa (1326/2010). - Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) velvoittaa kunnat, TE-toimiston ja Kansaneläkelaitoksen yhdessä arvioimaan asiakkaan palvelutarpeen, suunnittelemaan palvelukokonaisuudet ja vastaamaan työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Lain mukaan TE-toimisto, kunta ja työtön laativat kartoitusjakson aikana yhdessä monialaisen työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan työttömän palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta. TE-hallinnon vastuualuetta ovat julkiset työvoimapalvelut, kunnan vastuulla ovat sosiaali- ja terveyspalvelut ja Kelan vastuulla kuntoutuspalvelut. - Uudistuneessa sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään mm. asiakkaan oikeudesta palvelutarpeen arvioon sekä oikeudesta saada omatyöntekijä palveluprosessin ajaksi. Lisäksi laissa painotetaan monialaista yhteistyötä paitsi kunnan sisällä myös muiden toimijoiden välillä sekä asiakkaan oikeutta yhdenvertaisiin, asiakaslähtöisiin palveluihin. Lain tavoitteena on myös nopeuttaa asiakasprosessia ja lyhentää asiakkuuksien kestoa. Lisäksi laissa säädetään sosiaalisesta kuntoutuksesta, jolla tarkoitetaan sosiaalityön ja ohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvat muun muassa valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan sekä ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin. - Aiempi sosiaalihuoltolaki (710/1982) on voimassa osin saakka. Sen 27 d ja e pykälissä säädetään vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta sekä vammaisten henkilöiden työtoiminnasta. Työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisiä työhön sijoittumista edistäviä kuntoutus- ja tukitoimia. Työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. - Myös laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sisältää velvoitteen kunnalle: Jos työttömän työnhakijan työttömyyspäiväraha päättyy hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta, kunnan on järjestettävä hänelle vähintään kuuden kuukauden työntekomahdollisuus. - Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) säädetään aktivointisuunnitelman teosta ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Lain tarkoituksena on parantaa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavien henkilöiden edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Laki velvoittaa kunnan aloittamaan viipymättä toimenpiteet aktivointisuunnitelman laatimiseksi jokaiselle alle 25-vuotiaalle, jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeiset neljä kuukautta ollut toimeentulotuki, sekä jokaiselle 25 vuotta täyttäneelle,

8 jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kk:n aikana ollut toimeentulotuki. Työmarkkinatukea saavien henkilöiden kohdalla aloitevelvollisuus on TE-toimistolla. Alle 25- vuotiaalle on laadittava aktivointisuunnitelma, kun hän on saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana. 25 vuotta täyttäneelle aktivointisuunnitelma on tehtävä, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä tai kun hän on työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä. Kun suunnitelma laaditaan työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa, aktivointisuunnitelman sijasta käytetään nimitystä monialainen työllistymissuunnitelma. Jos TE-toimisto arvioi, ettei henkilölle voida viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarjota julkisia työvoimapalveluja, aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta. Kuntouttavaan työtoiminnan ohella aktivointisuunnitelmaan on sisällytettävä tarpeellisia muita sosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Itse kuntouttava työtoiminta määritellään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) sosiaalipalveluksi. Kunnan velvoitteena on vastata kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä lainsäädännön mukaisesti. Työttömän kuntalaisen velvollisuuksista säädetään mm. toimeentulolaissa (1412/1997) ja laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (187/2001). Toimeentulolain perusteella toimeentulotukea saavan vuotiaan kuntalaisen on ilmoittauduttava työnhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän ole jo töissä, opiskele päätoimisesti tai ole muun laissa määritellyn syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (187/2001) säädetään työmarkkinatukea tai toimeentulotukea pääasiallisena toimeentulonaan saavan henkilön velvollisuudesta osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja siihen merkittyyn kuntouttavaan työtoimintaan. Työttömyysturvalaissa (1290/2002) määritellään paitsi työttömän työnhakijan etuudet, myös etuuden saajan oikeudet ja velvollisuudet sekä säädetään esimerkiksi työllistymistä edistävään palvelukseen osallistumisesta. Keuruun kaupungin työllisyyspalvelujen ydintehtävä on kaupungin puolelta koordinoida ja osaltaan toteuttaa em. lakeihin perustuvaa monialaista työtä pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Keskeisimmät yhteistyötahot ovat asiakas, kaupungin sosiaalitoimi, Keski-Suomen TE-toimisto ja tuleva Keski-Suomen eteläisen alueen TYP, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen Keuruun terveysasema sekä Kela. Muita merkittäviä yhteistyötahoja ovat kaupungin muut hallintokunnat, useat eri koulutusorganisaatiot, kuten JAO ja SASKY, kehitysyhtiö Keulink Oy, yritykset, yhdistykset ja seurakunnat. 7

9 8 3 Asiakaskunnan kuvaus Keuruun Työkanava hankkeen asiakkaina on ollut vuosien aikana noin 350 pitkäaikaistyötöntä. Pääosa asiakkaista on ollut yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. Asiakastyötä on tehty yhdessä kaupungin työllisyyspalvelujen sekä nuorten työllistämishankkeiden kanssa siten, että asiakkuudet ovat olleet osin yhteisiäkin. Asiakkaiden tarpeiden mukaan on mm. tehty työparityöskentelyä tai asiakkaita on ohjattu joko kaupungin tai hankkeiden työntekijöiden tapaamisiin. Keuruun Työkanava -hankkeen ja työllisyyspalvelujen asiakaskunta painottuu pitkään eli käytännössä useita vuosia työttömänä olleisiin. Vain pienellä osalla asiakkaista on ainoana ongelmana työn puute. Monella asiakkaalla on ongelmia sekä fyysisessä että psyykkisessä terveydessä, mutta myös sosiaalisissa suhteissa ja taloudellisessa tilanteessa. Asiakkailla on siis monenlaista kuntoutuksen tarvetta. Hankkeen asiakastyössä on havaittu, että ongelmat ovat moninaisia. Osalla on kokemuksia koulukiusaamisesta, yksinäisyydestä ja oppimisvaikeuksista tai väkivallan kohteeksi joutumisesta; joillakin on myös itsellä alttiutta käyttää väkivaltaa omissa lähisuhteissaan. Joidenkin taustalta löytyy jo varhaisen lapsuuden aikaista huono-osaisuutta ja kaltoinkohtelua, joista kumpuaa perusturvattomuuden ja keinottomuuden tunnetta. Päihteiden käyttö on osalla asiakkaista runsasta. Motivaation herätteleminen työllistämistoimiin, päihteiden käytön vähentämiseen tai hoidon pariin lähtemiseen ja sitoutumiseen on haastavaa useiden toisiinsa limittyvien ongelmien vuoksi. Yhteistyösuhteen ja luottamuksen synnyttämiseen tarvitaankin aikaa ja työntekijältä ammattitaitoa säilyä levollisena ja luottavaisena. Moni asiakas tarvitsee kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia voidakseen rakentaa luottamusta itseensä ja omiin toimintamahdollisuuksiinsa. Tämän myötä hän alkaa työskennellä itse tulevaisuutensa eteen, ja työntekijälle jää rinnalla kulkijan ja matkaan saattelijan rooli. Taulukko 1: Asiakkaiden sukupuolijakauma vuosikymmenittäin. Tilanne kesäkuussa Syntymävuosikymmen Nainen Mies Yhteensä Prosenttia 50-luku % 60-luku % 70-luku % 80-luku % 90-luku % Yhteensä % Naisten / miesten osuus 31 % 69 % Kesäkuussa 2014 Työkanava-hankkeessa kartoitettiin hankkeen asiakaskuntaa monelta eri kannalta: selvitettiin ikäjakaumaa, terveydellisiä ongelmia, viimeisimmän työsuhteen ajankohtaa, koulutusta tai sen puutetta. Alkaneita asiakkuuksia oli hankkeen toiminnan alusta eli loppuvuodesta 2012 kesäkuuhun 2014 mennessä yhteensä 225. Merkille pantavaa on, että miesten osuus

10 henkilöä asiakaskunnassa on selvästi suurempi kuin naisten. Ikäjakaumaltaan asiakaskunta painottuu 50- ja 60-luvulla syntyneisiin. (Ks. Taulukko 1: Asiakkaiden sukupuolijakauma vuosikymmenittäin.) Kun hankkeessa kartoitettiin, kuinka monella asiakkaalla on jotain sairautta (somaattista tai mielenterveyteen liittyvää) tai päihdeongelmaa, käytössä ei ollut terveydenhuollon rekisteriä, vaan laskelmat perustuvat asiakkailta saatuihin tietoihin. Kaiken kaikkiaan noin 2/3:lla asiakkaista on jonkinlaista terveydellistä vaivaa. Erityisesti mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat korostuvat niitä on kaikkiaan yli 50 %:lla asiakkaista (ks. Kaavio 1: Hankkeen asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat terveydentilan ongelmat). Kaavio 1: Hankkeen asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat terveydentilan ongelmat. Tilanne kesäkuussa Mt/Päihde Som. Mt/Pä/Som. Ei sair luku 80-luku 70-luku 60-luku 50-luku 43% 10% 13% 34% Mielenterveysja/tai päihde Somaattiset sairaudet Mt- ja/tai päihde + somaattiset sairaudet Ei sairautta Hankkeen asiakkaista tilastoitiin, kuinka pitkän aikaa heillä on viimeisimmästä palkkatyöjaksosta. Tilastoon otettiin mukaan vain ne työsuhteet, joita on tehty ilman palkkatukea. Noin puolella asiakkaista oli viimeisimmästä työsuhteesta ilman tukitoimia varsin pitkä aika: yli viisi tai yli 10 vuotta. Asiakkaissa oli myös niitä (16 %), jotka eivät ole olleet koskaan töissä ilman tukitoimia. Sukupolvien ero näkyy siinä, että 50- ja 60-luvuilla syntyneillä on työhistoriaa, kun taas 70-luvulla syntyneistä lähtien alkaa lisääntyä täydellinen työhistorian puute. (Ks. Kaavio 2: Töissä ilman palkkatukea viimeksi X vuotta sitten.) Asiakkaista kartoitettiin myös, onko heillä jokin ammattiin pätevöittävä koulutus vai ei. Kaiken kaikkiaan noin 40 %:lta asiakkaista puuttuu ammatillinen koulutus. Koulutuksen puute oli tavallisinta 50-luvulla syntyneillä, mutta tyypillistä myös nuorilla asiakkailla (90-luvulla syntyneillä). (Ks. Kaavio 3: Jokin ammattiin pätevöittävä koulutus.) Kartoitus ei kuitenkaan kerro koko totuutta keuruulaisten työttömien nuorten tilanteesta: nuoria eli 90-luvulla ja 80-luvun lopussa syntyneitä asiakkaita Työkanava-hankkeessa on ollut kohtalaisen vähän johtuen siitä, että nuoria ohjattiin pääasiassa Nuorten Navikka hankkeen piiriin.

11 henkilöä henkilöä 10 Kaavio 2: Töissä ilman palkkatukea viimeksi X vuotta sitten. Tilanne kesäkuussa % % 22 % 90-luku % 16 % 80-luku 70-luku v 2-5 v 5-10 v >10 v Ei koskaan pt 60-luku 50-luku Kaavio 3: Jokin ammattiin pätevöittävä koulutus. Tilanne kesäkuussa Ei koulutusta osuus ilmoitettu prosentteina kustakin ikäryhmästä % 53% % % % luku 80-luku 70-luku 60-luku 50-luku On koulutus Ei koulutusta Työkanava-hankkeen asiakaskunnassa on siis keskimääräistä enemmän terveydellisiä ongelmia ja koulutuksen puutetta. Viimeisin työssäolojakso sijoittuu noin puolella asiakkaista 2000-luvun alkuvuosiin, joillakin jopa 1990-luvun puolelle. Enemmistö on iältään yli 40-vuotiaita, ja miehiä on asiakkaissa enemmän kuin naisia.

12 11 4 Palveluja tuottavat tahot Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) velvoittaa kunnat, TEtoimiston ja Kansaneläkelaitoksen yhdessä arvioimaan työttömän asiakkaan palvelutarpeen, suunnittelemaan palvelukokonaisuudet ja vastaamaan työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Keuruun pitkäaikaistyöttömien (TYP-asiakkaiden) palveluista vastaavat Keuruun kaupunki, TE-toimisto ja Kela ne muodostavat TYPin (katso Kuva 1: Keuruun TYP-verkosto). Prosessiin kuuluvia terveydenhuollon palveluja tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Kuntouttavan työtoiminnan palveluja tuottavat kaupungin Navikka-toimintakeskuksen ja kaupungin eri yksiköiden lisäksi ostopalveluna yhdistykset ja seurakunnat. Merkittävinä yhteistyökumppaneina ovat Kehittämisyhtiö Keulink Oy, alueen yritykset sekä eri koulutusorganisaatiot. Koulutusorganisaatiot JAO, SasKY ym. Keulink Oy Yritykset Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun terveysasema: terveydenhoitaja Keuruun kaupunki Työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö palveluohjaajat + Navikka-toimintakeskus lääkärit TYP- Sosiaalitoimi fysioterapeutit Sosiaalityöntekijät psykologit palveluohjaajat sos.työntekijä depr.hoitaja (KSSHP) Erityispalveluyksikkö verkosto Sivistyspalvelut aikuiskoulutuspäällikkö nivelvaiheen opo K-S:n eteläisen alueen TYP Keski-Suomen TEtoimisto asiantuntijat ammatinvalinta- ja uraohjaus Kela asiantuntija (kuntoutuspalvelut) psyk. ja päihdesh:t psykologi lääkärit Kuva 1: Keuruun TYP-verkosto. Kaikki hallintokunnat: kuntouttavan työtoiminnan paikkoja Välityömarkkinat: Yhdistykset, säätiöt, seurakunnat, valtio kuntouttavaa työtoimintaa

13 Keski-Suomeen on suunnitteilla kaksi TYP-verkostoa, joista Keuruu kuuluu Keski-Suomen eteläisen alueen TYP-verkostoon. Keskustelut TYP-verkoston johdosta ja hallinnoinnista sekä TEtoimiston ja Kelan resursseista ovat tätä raporttia kirjoitettaessa käynnissä. Toiminnan on määrä alkaa viimeistään Keuruun kaupunki Keuruun kaupungissa työttömien palveluprosessiin osallistuvat kaikki hallintokunnat. Päävastuu on perusturvalautakunnan alaisella työllisyyspalveluilla, mutta työhön osallistuvat muutkin yksiköt tarjoamalla kuntouttavan työtoiminnan paikkoja sekä työkokeilu- ja palkkatukityöpaikkoja Työllisyyspalvelut Työllisyyspalvelut perustettiin Keuruun kaupungin perusturvan alaisuuteen vuonna Tällöin kunnan vastuulla oleva työllistäminen liitettiin samaan tulosalueeseen ja siihen yhdistettiin erityishuoltolain- ja sosiaalihuoltolain mukainen työllistäminen, kuntouttava työtoiminta, kaupungin palkkatukityöllistäminen sekä työllisyyshankkeet. Pitkäaikaistyöttömien ohjaus tehostui, kun uuden tulosalueen myötä palveluohjaaja pystyi keskittymään pelkästään pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämiseen (ks. Kaavio 4: Passiivilistan henkilömäärät sekä Kaavio 5: Henkilömäärät kuntouttavassa työtoiminnassa ). Keuruun kaupungin työtoimintaa järjestävässä Navikka-toimintakeskuksessa lisääntyi kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä, ja keskus on tälläkin hetkellä suurin kuntouttavaa työtoimintaa järjestävä yksikkö Keuruulla. Vuodesta 2013 lähtien kuntakokeiluhankkeen myötä pitkäaikaistyöttömien ohjaus ja palvelut tehostuivat edelleen. Kaavio 4: Passiivilistan henkilömäärät

14 13 Kaavio 5: Henkilömäärät kuntouttavassa työtoiminnassa Keuruun kaupungin eri hallintokuntien palkkatukipaikkojen keskittämisen myötä työllisyyspalveluilla on 442 (2015) palkkatukikuukautta. Kaupungin eri hallintokunnissa työllistyy vuoden aikana noin 73 eri henkilöä. Palkkatukipaikat on keskitetty pääasiassa pitkäaikaistyöttömille, joiden on mahdollista saada 40 % tai 50 % palkkatukea. Palkkatukipaikat ovat myös kuntouttavan työtoiminnan jatkumona ja tarjoavat palkkatyötä siirryttäessä kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita. Työllisyyspalveluissa on 9,5 vakituista vakanssia: työllisyyspäällikkö, palveluohjaaja ja palvelusihteeri sekä Navikka-toimintakeskuksessa 6,5 ohjaajaa. Lisäksi Työkanava-kuntakokeilussa on 5 ja Nuorten työllisyyshankkeessa 2 hanketyöntekijää. Työllisyyspalveluiden toiminnasta, henkilöstön esimiestyöstä ja tuloksesta vastaa työllisyyspäällikkö. Työllisyyspäällikön keskeisenä työn painopisteenä on rakenteellinen työllisyyden edistämistyö Keuruulla (mm. yhteistyö yrityksiin, yhdistyksiin ja kehittämisyhtiöihin, palkkatukiasioissa neuvominen ja yrityksille tiedottaminen, kaupungin sisäinen yhteistyö). Työllisyyspäällikkö tekee myös asiakastyötä painopisteen ollessa palveluprosessin loppuvaiheen asiakkaissa (koulutukseen suuntaamisen ja työllistymisvaiheen asiakkaat) ja palkkatukityöllistämisessä kaupungin palkkatukipaikkoihin yhdessä palvelusihteerin kanssa. Työllisyyspäällikkö päättää tarvittaessa asiakkaan monialaisen yhteispalvelun alkamisesta ja päättymisestä. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamisesta päävastuu on ollut palveluohjaajalla. Työllisyyspalvelut on solminut ostopalvelusopimuksia alueen yhdistysten kanssa, jolloin myös sivukylillä asuvat pystyvät osallistumaan toimintaan eikä kulkemisesta muodostu ongelmaa. Vastuu asiakaslähtöisyydestä on toimintapaikalla palveluohjaajan ollessa tarvittaessa tavoitettavissa. Työllisyyspalveluiden palvelusihteeri vastaa työllisyyspalveluiden toimistotyöstä mm. asiakkaiden maksuista ja työsopimusten teosta, tukien hakemisesta, laskutuksesta, tilastoinnista ja palkkatukiseurannas-

15 14 ta. Palvelusihteeri kokoaa myös tietoa kaupungin vapautuvista palkkatukityöpaikoista ja kuntouttavan työtoiminnan paikoista ja muistuttaa niiden ajantasaisesta täyttämisestä. Työkanava-hankkeen päätyttyä tavoitteena on, että Keuruun työllisyyspalveluissa työskentelisi yhden palveluohjaajan lisäksi kaksi uutta ohjaajaa. Kaikki kolme toimisivat kaupungin edustajina Keuruun TYPissä asiakkaan monialaisen työllistymissuunnitelman laadinnassa, seurannassa ja tarkistamisessa. Ohjaajat tekevät kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden sopimuksia sekä päättävät kaupungin edustajina asiakkaan monialaisen yhteispalvelun päättymisestä. He vastaavat asiakkaan palveluprosessin etenemisestä: ohjaajat pitävät huolta esimerkiksi siitä, että asiakas pääsee kuntoutumisvaiheesta (kuntouttavasta työtoiminnasta) siirtymään työllistymisvaiheeseen muun muassa kaupungin palkkatukipaikkojen avulla. Palveluohjaajilla on TYPin asiakkaiden ja asiakasprosessivastuun lisäksi myös muita tehtäviä ja asiakkaita kaikki luvussa 5 kuvaillut seitsemän eri palveluprosessin vaihetta kuuluvat heidän palvelupalettiinsa. Keuruun TYPiin kuuluvat palveluprosessista kartoitusvaihe, terveydentilan selvittelyvaihe, kuntoutumisvaihe, koulutukseen suuntaamisen vaihe sekä työllistymisvaihe. Asiakkaat, jotka ovat ylläpitävässä vaiheessa tai joille ei ole tarjolla tarkoituksenmukaisia palveluja, eivät kuulu TYPin asiakkaisiin, mutta ovat kuitenkin edelleen työllisyyspalvelujen ja/tai sosiaalitoimen asiakkaita. Ohjaajan tehtävässä on hyvä olla erityisosaamista joltakin seuraavalta alueelta: a) ohjausosaamisen ylläpito ja kehittäminen (esim. dialogiset ohjauskäytännöt), kuntouttavan työtoiminnan sisällön ja laadun jatkuva kehittäminen, ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen, yhteistyö kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa, valtakunnallisen sosiaalisen kuntoutuksen uudistustyön seuranta, yhteistyö Työpajayhdistyksen suuntaan b) työ- ja toimintakyvyn arviointiin, eläkeselvittelyihin ja kuntoutukseen (lääkinnälliseen ja ammatilliseen) liittyvät seikat, yhteistyö terveydenhuollon suuntaan yhdessä sosiaalitoimen kanssa, yhteistyö Kelaan ja Kelan kuntoutusmahdollisuuksiin perehtyminen ja niihin ohjaaminen c) yritys- ja välityömarkkinayhteistyö, työkokeiluun ja palkkatukeen sekä velkaneuvontaan liittyvät seikat, osaamistodistukset, oppimisympäristöjen laajentamismahdollisuuksien selvittäminen, koulutuksellinen näkökulma. Tavoitteena on, että jokaisella asiakkaalla on oma, nimetty työntekijä, joka vastaa koko prosessista ja on yhteyshenkilönä eri vaiheissa eri yhteistyötahojen suuntaan. Kunkin työntekijän erityisosaamista hyödynnetään konsultoiden toinen toistaan. Tarvittaessa asiakas vaihdetaan saattaen hänen palvelutarvealueensa parhaiten tuntevalle työntekijälle Sosiaalipalvelut Sosiaalihuoltolaki velvoittaa sosiaalitoimen työntekijät monialaiseen yhteistyöhön sekä rakenteelliseen sosiaalityöhön. Sosiaalitoimen asiakastyöhön perustuva tieto, asiantuntemus ja tavoitteellinen toiminta tulee laaja-alaisesti hyödyntää kuntalaisten hyvinvoinnin ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi.

16 Keuruun sosiaalitoimistossa työskentelee kuusi sosiaalityöntekijää: johtava sosiaalityöntekijää, kolme sosiaalityöntekijää lastensuojelutehtävissä ja kaksi aikuissosiaalityössä. Lisäksi on palveluohjaaja ja kaksi palvelusihteeriä. Sosiaalitoimi ohjaa asiakkaita työllisyyspalvelujen asiakkuuteen, ja työllisyyspalvelut ohjaa asiakkaita sosiaalitoimen palvelujen pariin. Asiakastyötä ja asiakastapaamisia tehdään tarvittaessa yhdessä. Sosiaalityön nimetty työntekijä vastaa lääkärin yhteistyövastaanottojen koordinoinnista. Perustoimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta voi vahvistaa aikuissosiaalityön osuutta työllistämisessä. 15 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus: Valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on valmisteltu noin 10 vuotta. Nykyisen hallitusohjelman mukaan uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Uudistusta valmistellaan enintään 19 itsehallintoalueen pohjalle. Elokuussa 2015 jätetyn selvityshenkilöhankkeen (STM:n raportteja ja muistioita 36/2015) esityksen mukaan vuoden 2019 alusta toteutettavassa uudistuksessa alueita olisi noin 9 12 ja rahoitus toteutuisi joko itsehallintoalueen omalla verotusoikeudella tai valtion rahoituksella. Raportin mukaan pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien palveluiden järjestämiseen ja kunnille säädettyjen työllisyyden edistämisen velvoitteiden toteuttamiseen ja siinä itsehallintoalueiden ja kuntien väliseen työnjakoon on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jatkovalmistelussa myös kiinnitettävä huomiota taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeänä kokonaisuutena. Lähtökohtana tulisi olla, että pitkäaikaistyöttömien sote-erityispalveluiden ja varsinkin vaikeasti työllistyvien erityisten palveluiden järjestäminen mukaan lukien työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) ja sitä toteuttavien työvoiman palvelukeskusten järjestäminen on itsehallintoalueiden tehtävä. Kunnan tehtäväksi jää työllistymisen edistäminen elinkeinopolitiikan keinoin ja siihen liittyen myös kehittämällä ja järjestämällä tarpeen mukaan sosiaalista yritystoimintaa. Rahoitusjärjestelyissä on tarpeen ottaa huomioon työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun rahoitustarpeet Sivistyspalvelut Sivistyspalvelujen aikuiskoulutuspäällikkö: Aikuiskoulutuspäällikkö tekee yhteistyötä Keuruun kaupungin eri hallintokuntien kanssa ja muun yhteistyöverkoston kanssa aikuiskoulutuksen kehittämiseksi Keuruulla. Yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. kehittämisyhtiö Keulink Oy, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, TE-hallinto, Keski-Suomen Ely-keskus, Sastamalan koulutuskuntayhtymä ja seutukunnan yritykset sekä muita sidosryhmiä. Aikuiskoulutuspäällikkö tekee myös sovitusti ja tarvittaessa asiakastyötä, kun asiakkaan koulutussuunnitelmat ovat selvät. Palveluina ovat mm. aikuiskoulutuskentän rahoitus- ja koulutuspolkujen esittely sekä tutkintojen esittely. Asiakas ohjautuu aikuiskoulutuspäällikölle niin, että lähettävä taho kertoo ensin, miksi asiakas on tulossa, yhdessä sovitaan kohtaamisaika tai asiakas ottaa yhteyttä itse. Palveluina ovat asiantuntijaneuvot aikuiskoulutuksesta ja ohjaus kohti opintoja. Aikuiskoulutuspäällikkö ja toisen asteen ammatillisten opintojen ohjaaja tekevät yhteistyötä tarpeen mukaan asiakkaiden neuvonnassa ja kohtaamisessa. Aikuiskoulutuspäällikkö ylläpitää oppimisympäristöjen ajantasaisuutta, markkinoi niitä ja tarvittaessa kehittää eteenpäin.

17 Aikuiskoulutuspäällikkö seuraa aikuiskoulutukseen liittyvää uudistustyötä ja tiedottaa tarvittavilta osin niistä työllisyyspäällikköä ja sosiaalitoimea. Toisen asteen ammatillisten opintojen opinto-ohjaaja: Palvelut työllisyyspalveluiden ja sosiaalitoimen asiakkaille, joiden suunnitelmat koulutuksen suhteen eivät ole selvät. Palveluina ovat mm. ammatinvalintatestit, oppimisvaikeuksien selvittäminen ja niissä tukeminen sekä lausunnon kirjoittaminen opiskeluissa erityistä tukea varten, opiskelijan ongelmatilanteissa neuvominen ja opiskelijoiden opiskelutilanteen selvittäminen sekä lisäohjaus opintojen edistämiseksi. Opintoohjaaja tekee myös oppimaan oppimisen ohjausta. Asiakas ohjautuu niin, että lähettävä taho kertoo ensin, miksi asiakas on tulossa, ja yhdessä sovitaan kohtaamisaika. Jatkokohtaamiset sovitaan tarpeen mukaan. Kaupungin palkkatukijakson lopussa opinto-ohjaaja voi antaa ohjausta työnhaussa, ansioluettelon teossa ja jatkosuunnitelmien teossa (kohti opintoja tai kohti työelämää). Aika varataan joko työllisyyspäällikön toimesta tai henkilö voi ottaa itse yhteyttä. Jatkosuunnitelman tiedot toimitetaan työllisyyspäällikölle. Lisäksi opinto-ohjaaja on mukana Keuruun Työnhakuvalmennuksissa, kun järjestäjänä on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Keski-Suomen TE-toimisto Tätä loppuraporttia kirjoitettaessa ei ole vielä tarkkaa tietoa, millaisiksi Keski-Suomen eteläisen alueen työvoiman palvelukeskuksen TE-toimiston resurssit muodostuvat. Keski-Suomessa TYPit ovat toimineet vain Jyväskylässä ja Äänekoskella. Elokuussa 2015 Jyväskylän TYPissä on käytössä TE-toimiston osalta 10 henkilötyövuotta. Uuteen Keski-Suomen eteläisen alueen TYPiin pyritään saamaan TE-toimistolle 5 8 henkilötyövuoden resurssi lisää. Jos 8 henkilötyövuoden lisäresurssi toteutuu, on yhdellä TYPin TE-toimiston työntekijällä vastuullaan noin asiakasta. Jos lisäresurssi on 5, yhden asiantuntijan vastuulle tulee noin 400 asiakasta. TYPin käytössä ovat lisäksi kaikki julkiset työvoimapalvelut (kuten uraohjaus, ammatinvalintapsykologin palvelut jne.). 4.3 Kela Kelan asiantuntijat ovat tarvittaessa mukana TYPin asiakasprosesseissa. TYPin asiakkaille tarjotaan myös Kelan kuntoutuspalveluja kunkin tarpeiden mukaan. 4.4 Keski-Suomen seututerveyskeskus Keski-Suomen seututerveyskeskuksen Keuruun terveysasemalla työttömien terveystarkastuksista vastaa nimetty terveydenhoitaja. Lisäksi on sovittu yhteistyökäytännöistä fysioterapeuttien kanssa. Työttömille on tarjolla myös suun terveydenhuollon palveluja; erityisesti asiakkaita ohjataan aluksi suuhygienistillä käyntiin. Yhteistyötä tehdään myös terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän kanssa. Nimetyn lääkärin kanssa järjestetään yhteistyövastaanottoja, joissa on mukana lääkäri, asiakas ja asiakkaan ns. omatyöntekijä sekä tarvittaessa muita ammattilaisia taikka asiakkaan läheisiä. Kaupungin suunnalta asiakkuutta ja yhteistyötä tarkasteltaessa toimitaan seuraavasti:

18 a) Lähtökohta on, että kaikki asiakkaat ohjataan työllisyyspalveluista ja sosiaalitoimesta terveydenhoitajalle terveystarkastukseen, ellei asiakas ole sellaisessa lähivuosien aikana jo käynyt. Jos terveydenhoitaja havaitsee asiakkaan tilanteessa lääkäriajan tarvetta yksittäiselle vaivalle, terveydenhoitaja varaa asiakkaalle ajan omalääkärille. Jos asiakas tarvitsee laaja-alaista työ- ja toimintakyvyn arviointia, kaupungin työllisyyspalvelujen tai sosiaalitoimen työntekijä varaa asiakkaalle ajan yhteistyövastaanotolle, johon osallistuvat lääkäri, asiakas ja työllisyyspalvelujen tai sosiaalitoimen työntekijä, tarpeen mukaan muitakin. Ennen yhteistyövastaanottoa työllisyyspalvelujen tai sosiaalitoimen työntekijä tekee asiakkaasta kattavan taustatietoselvityksen ja keskustelee asiakkaan kanssa alustavasti, mihin suuntaan asiakas on menossa (työhön, eläkkeelle, saamaan hoitoa, kuntoutusta tms.). b) Jos asiakkaan tilannetta on jo käsitelty yhteistyövastaanotolla ja/tai asiakkaan tilanne on hyvin monimutkainen ja hän käyttää runsaasti palveluja eri organisaatioissa, järjestetään jo vuosia Keuruulla käytössä ollut ns. pikku-aspa -tapaaminen, jonka koolle kutsuja on terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä. Jos tarve havaitaan työllisyyspalveluissa tai sosiaalitoimessa, asiakkaan omatyöntekijä ottaa asiakkaan luvalla yhteyttä terveyskeskuksen sosiaalityöntekijään asian vireille saattamiseksi. Asiakkaalta pyydetään jo olemassa olevan käytännön mukaisesti kirjallinen suostumus asian käsittelyn kannalta tarpeellisten tietojen antamiseen eri viranomaistahoille. Terveyskeskuksen suunnalta asiakkuutta ja yhteistyötä tarkasteltaessa toiminta etenee: Kun terveyskeskuslääkärin potilaana on työtön asiakas, jolla on monenlaista vaivaa ja ongelmaa, lääkäri kysyy, saako hän antaa potilaan yhteystiedot terveyskeskuksen sosiaalityöntekijälle tai työllisyyspalvelujen työntekijälle yhteydenottoa varten. Jos em. tapaamisessa sovitaan yhteydenottajaksi terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä, hän ottaa yhteyttä potilaaseen ja sopii jatkotoimista. Sosiaalityöntekijä tilaa tarvittaessa potilaan suostumuksella muilta paikkakunnilta potilaspapereita ja on potilaan luvalla yhteydessä työllisyyspalveluihin ja/tai sosiaalitoimeen. Yhteistyössä sovitaan jatkotoimista työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Jos lääkäritapaamisessa yhteydenottajaksi on sovittu kaupungin työllisyyspalvelujen työntekijä, tämä ottaa yhteyttä potilaaseen eli asiakkaaseen ja aloittaa yhdessä asiakkaan kanssa toimet työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja mahdollisten kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi Koulutusorganisaatiot Keuruun kaupunki on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunta. Lisäksi Keuruun kaupungilla on Jyväskylän ammattiopiston kanssa puitesopimus koulutusten järjestämisestä paikkakunnalla. Yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla myös muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. 4.6 Kehittämisyhtiö Keulink Oy ja yritykset Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut tekee tiivistä yhteistyötä Keulinkin kanssa tavoitteena on mm. luottamuksellinen, asiakkaiden ja yritysten suostumuksiin perustuva tietojenvaihto työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamisen edistämiseksi.

19 Keulink Oy tarjoaa pääsääntöisesti maksuttomia palveluita seutukunnan yrityksille ja yrittäjiksi aikoville. Palveluiden kirjo kattaa yritystoiminnan perustamisesta omistajanvaihdoksiin. Keulink Oy on seutukunnan elinkeinoyhtiö, jonka osakkeista 99 % omistaa kaupunki, muut omistajat ovat Multian kunta sekä 24 paikallista yritystä. Työllisyyspalveluiden ja Keulinkin välinen yhteistyö korostuu lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä Keulink on ohjannut työllisyyspalveluille yrittäjien kyselyitä, jotka ovat koskeneet palkkatukea tai oppisopimusasioita. Keulinkin kanssa on kehitetty myös yhteistyömalli kaksi kertaa vuodessa pidettävän Rekrytilaisuuden järjestämisestä. Hanke ja työllisyyspalvelut ovat olleet hankkeen olemassaoloajan mukana rekrytointitilaisuuksissa joko järjestävänä tahona tai osallistuvana osapuolena. Työllisyyspalvelut ovat hankkeet kautta kolmen vuoden aikana osallistuneet seminaariin kutsuttavien puhujien hankintaan, käytännön järjestelyihin, työpaikkojen etsimiseen työssäkäyntialueen sisällä, mainontaan, työttömien asiakkaiden tilaisuuteen kutsumiseen jne. Kesäkuussa 2015 hanke ja Keulink teki yhteistyömallin käytännön toteutuksesta ja laadullisesta sisällöstä, jossa työnhakijoiden ja antajien osallistumisen astetta lisätään. Keskitytään lyhyisiin yritysesittelyihin, laadukkaisiin kohtaamisiin ja pienimuotoisiin tapahtuman sisällä järjestettäviin matchmaking-tapaamisiin. Huomioidaan myös erityisesti kohderyhmien tarpeet, kuten (paluu)muuttajat. Tehostetaan tilaisuuden järjestämistä siten, että Keuruun kaupungin työllisyyspalveluiden ja Keulinkin vastaavat asiantuntijat pystyvät keskittymään työnhakijoiden ja antajien palvelemiseen sekä matchmakingiin. Yhdistetään tilaisuus Keuruun seudun muihin palveluihin, kuten CV-pankkiin ja yrityskohtaisiin koulutussuunnitelmiin (ote REKRYTILAISUUDEN tuotteistamisen materiaalista 6/2015). Samassa yhteydessä sovittiin myös Keulinkin CV-pankin tuotteistamisesta. CV-pankki syntyi yritysten tarpeesta. Osaavaa työvoimaa ei yksinkertaisesti löydy ja tietyillä aloilla on selkeä työvoimapula. Yritykset eivät välttämättä halua avoimesti kertoa rekrytointitarpeesta vaan odottavat mieluummin sopivaa henkilöä. Toisaalta vain 1/3 avoimista työpaikoista löytyy TE-hallinnon mol.fi-sivuilta, ja piilotyöpaikkojen löytäminen on haaste työttömille työnhakijoille. Keulink keskittyy yritysrajapintaan ja muuttajiin, Keulink sekä kaupungin työllisyyspalvelut hoitavat toiminnan työntekijäkohderyhmään päin. Yrityskontaktin ottanut taho vastaa prosessin toteutumisesta. Keulink ja työllisyyspalvelut tuottavat suostumuslomakkeen, johon yrityksen suostumuksella luottamuksellinen tieto rekrytointitarpeesta voidaan välittää eteenpäin CV-pankin toteutusverkostossa. Taustalla tapahtuvien työvaiheiden ei tarvitse näkyä työnantajataholle vaan työnantaja voi odottaa vain tuloksia. Vastaava lupapohja tulee tehdä myös Keulinkin ja työllisyyspalveluiden käyttöön, jolla annetaan CV-pankin toteuttajille lupa käsitellä hakijan CV:tä ja tietoja sekä välittää niitä eteenpäin työnantajille. Rekisteriseloste tarvitaan molemmista luvista luonnosteluvaiheessa. 18

20 19 5 Työttömän asiakkaan palveluprosessi 5.1 Palveluprosessin alku Asiakas tulee Keuruun työllisyyspalvelujen asiakkaaksi hakeutumalla palveluun itse, sosiaalitoimen ohjaamana tai työllisyyspalvelujen työntekijä kutsuu kirjeellä (liite 2) asiakkaan tapaamiseen, kun Kelasta on tullut tieto asiakkaan työttömyyden pitkittymisestä. Asiakas voidaan kutsua myös työllisyyspalvelujen ja TE-toimiston yhteiseen infotilaisuuteen, johon TE-toimisto kutsuu kerralla useita pitkään työttömänä olleita. Myös terveydenhuollosta, erityisesti työttömien terveystarkastuksesta, voidaan ohjata asiakkaita kaupungin työllisyyspalveluihin. Kartoitusvaihe - haastattelu - tavoitteiden asettelu - terveystarkastus, fys.ter., suuhyg. - tutustumiskäynnit - yhteistyö Kela - monialainen työllistymissuunnitelma Kuntoutumisvaihe a) kuty b) Kelan kuntoutus c) päihdekuntoutus Työ- ja toimintakyvyn arviointivaihe Koulutukseen suuntaamisen vaihe Työllistymisvaihe Ylläpitävä vaihe Ei tarkoituksenmukaisia palveluja Kuva 2. Palveluprosessi asiakkuuden alkamisen jälkeen Keuruun työllisyyspalveluissa. 5.2 Kartoitusvaihe Kartoitusvaiheessa asiakas haastatellaan ja pyritään luomaan asiakkaaseen luottamuksellinen yhteistyösuhde. Työskentelyn pohjana käytetään haastattelurunkoa (liite 3) ja toimintakykymittaria (liite 4). Luottamuksellisen suhteen varassa asiakas kykenee asettamaan itselleen realistisia tavoitteita, joihin hän pystyy myös sitoutumaan. Avainkysymyksenä on, että työntekijä hahmottaa, miten ihminen itse näkee tilanteensa. Asiakkaan oman näkökulman hahmottamisen kautta voidaan alkaa miettiä vaihtoehtoja. Lisäksi on muistettava oikean ajoituksen tärkeys: ihminen kykenee vain sen mittaisiin askeliin, minkä verran hän itse näkee eteenpäin. Palvelut: Haastattelu tapaamisissa työntekijän kanssa, terveystarkastus (liite 5), tarvittaessa fysioterapeutilla (liite 6) ja suuhygienistillä käynnit, yhteistyö Kelan asiantuntijan kanssa, mahdollisesti tutustumiskäyntejä kuntouttavan työtoiminnan paikoissa ja yrityksissä, tarvittaessa asiakkaan saattaminen päih-

21 dehoidon pariin. Yhteistyötä terveydenhuollon suuntaan tehdään asiakkaan allekirjoittaman suostumuksen mukaisesti. Yhteistyönä TYPin (TE-toimiston) asiantuntijan kanssa työttömyyden keston ja palkkatukimahdollisuuksien tarkistaminen. Monialainen työllistymissuunnitelma sitten, kun suunta on selvä tai hahmottumassa tai joka tapauksessa viimeistään 3 kk:n kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta Työ- ja toimintakyvyn arviointivaihe Kartoitusvaiheessa tai monialaisessa työllistymissuunnitelmassa on päädytty työ- ja toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen arviointiin. Palvelut: Kootaan yhteistyövastaanottoa varten kattava sosiaalisen tilanteen taustaselvitys yhteistyössä asiakkaan kanssa. Ollaan yhteydessä terveydenhoitajaan/terveyskeskukseen, jotta vastaanotolle saadaan tarvittaessa tilattua muualta potilasasiakirjoja. Kerätään muuta tietoa tarpeen mukaan: koulutodistuksia, URA-järjestelmästä työ- ja koulutushistoria, väliarvioinnit kuntouttavasta työtoiminnasta ja tarvittaessa kuty-ohjaajan perusteellinen kirjallinen arvio työtoiminnassa selviytymisestä. Työntekijä osallistuu yhteistyövastaanotolle. Lopputulos yhteistyövastaanotosta voi olla - B-lausunto sairauslomaa tai työkyvyttömyyseläkettä varten. Tällöin työntekijä auttaa tarvittaessa sairausloman tai eläkkeen hakemisessa, sopii yhteydenotosta ja sen ajankohdasta, jolloin tarkistetaan, onko sairausloma tai eläke myönnetty. Jos asiakas saa hylkäävän päätöksen, sovitaan tapaamisesta ja uudesta suunnitelmasta. - lähete erikoissairaanhoitoon tutkimuksiin, esim. kuntoutustutkimuspoliklinikalle, tai Kelan kuntoutusselvitykseen. Työntekijä osallistuu asiakkaan suostumuksella kuntoutustutkimuksen loppupalaveriin ja kuntoutussuunnitelman tekoon. Tarvittaessa uusi monialainen työllistymissuunnitelma. - B-lausunto osatyökykyisyydestä palkkatukea varten. Tällöin asiakas on työllistymisvaiheen asiakas, ja palvelut sen mukaisesti. - B-lausunto kuntoutukseen hakeutumista varten. Tällöin asiakas on kuntoutumisvaiheb:n asiakas, palvelut sen mukaisesti. 5.4 Ylläpitävä vaihe Asiakkaalle on ikänsä, terveydentilansa ja/tai kykyjensä perusteella suuria vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille eikä osatyökykyisen palkkatukimahdollisuuskaan tue työllistymistä. Kuntouttava työtoiminta on asiakkaan kohdalla terveydentilaa ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävää. Palvelut: Yhteisissä tapaamisissa sovittu työtoiminnan ajankohdat ja paikka, työtehtävät ja toiminnan tavoitteet sekä niiden seuranta-ajankohta. Ohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa, tavoitteissa edistymisen seuranta ja väliarviointi asiakkaan ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan yhteistyönä, tarvittaessa työllisyyspalvelujen työntekijä mukana väliarvioinnissa. Määräajoin (vuoden kahden välein) tarkistetaan ohjaajan, asiakkaan ja työntekijän kanssa, onko kuntouttava työtoiminta edelleen oikea palvelu, tuolloin monialaisen työllistymissuunnitelman päivitys. Työntekijän tehtävänä on huolehtia, että kukaan asiakas ei unohdu kuntouttavaan työtoimintaan, koska pitkittyessään kuntouttava työtoiminta saattaa olla myös asiakasta syrjäyttävä toimenpide.

22 5.5 Asiakkaalle ei ole tarjota tarkoituksenmukaisia palveluja Asiakas on terveydentilansa, päihteidenkäyttönsä, vastarintaisen asenteensa tai muun syyn takia kykenemätön sitoutumaan tapaamisiin työntekijän kanssa ja tätä kautta asettamaan itselleen tavoitteita. Palvelut: Työntekijän yhteydenotto/ottoja. Asiakkaalle on todettava, että tämän suunta ei ole tällä kohtaa kohti työelämää. Lisäksi on tiedotettava siitä, kehen voi halutessaan ottaa yhteyttä. Kysymyksenä on, mikä on asiakkaan ensisijainen toimeentulon muoto tässä tapauksessa työmarkkinatuki vai toimeentulotuki? Kuntoutumisvaihe Monialaisessa työllistymissuunnitelmassa on päädytty a) kuntouttavaan työtoimintaan, b) Kelan kuntoutukseen tai c) päihdekuntoutukseen. Palvelut: Tarvittaessa velkaneuvonta. Lisäksi: a) Kuntouttavaan työtoimintaan lähdettäessä on sovittu yhteistyössä paitsi työtoiminnan ajankohdat ja paikka, myös työtehtävät ja selkeät tavoitteet sekä niiden seurantaajankohta. Olennaisina palveluina ovat myös ohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa, tavoitteissa edistymisen seuranta, väliarviointi ja seuraavan palvelun suunnittelu asiakkaan, kuty-ohjaajan ja työntekijän yhteistyönä. Osaamistodistus, jos siitä on sovittu ja siihen on perusteet. Uusi monialainen työllistymissuunnitelma, kun tavoitteet muuttuvat, tai vähintään määräajoin. Edellä kuvattua, yksilöllistä kuntouttavaa työtoimintaa voi edeltää ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta, joka sijoittuu palveluiltaan kartoitusvaiheen ja kuntoutumisvaiheen välimaastoon. Ryhmätoiminta voi olla erityisen tarpeen silloin, kun asiakkaan kannalta realistisen suunnitelman tekoon tarvitaan tavallista enemmän aikaa ja/tai useamman työntekijän näkökulmia. b) Kelan kuntoutuksen aikana työntekijä ottaa sovituin välein yhteyttä asiakkaaseen. Kuntoutuksen päätyttyä tapaaminen ja (tarvittaessa) uusi monialainen työllistymissuunnitelma, ellei asiakas ole siirtynyt pois asiakkuuden piiristä. Jos Kelan kuntoutus on kuntoutuspsykoterapiaa tai harvajaksoista sopeutumisvalmennusta, sen yhteyteen voidaan sopia yksilöllisten tarpeiden mukaisesti muita palveluja (työntekijän tapaamisia, kuntouttavaa työtoimintaa tms.). c) Työntekijän osallistuminen asiakkaan suostumuksella avomuotoisen tai laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen yhteistapaamisiin ja hoitoneuvotteluun/neuvotteluihin. Avomuotoisen kuntoutuksen yhteyteen sovitaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti muita palveluja (työntekijän tapaamisia ja/tai yhteydenottoja, kuntouttavaa työtoimintaa tms.). 5.7 Koulutukseen suuntaamisen vaihe Asiakas on motivoitunut suuntaamaan koulutukseen jollain realistisella aikavälillä. Palvelut asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti: A) Alkuvaiheessa kuntouttava työtoiminta osaamistodistustavoitteineen. Lisäksi keskustelut toisen asteen ammatillisten opintojen opinto-ohjaajan kanssa sisältäen tarvittaessa aikuiskoulutuspäällikön konsultoinnin. Tarvittaessa TE-hallinnon ammatinvalintapsykologin ja urasuunnittelun palvelut. Opinto-ohjaaja tekee tarvittaessa oppimisvaikeustestausta, laatii siitä lausunnon tuki-

23 toimia varten ja ohjaa, miten asiakas voi ohjata omaa opiskeluaan oppimisvaikeudesta huolimatta. B) Jatkovaiheessa TE-hallinnon palvelut: työ- ja koulutuskokeilut, työvoimakoulutus, oppisopimus, omaehtoinen opiskelu. TYPin TE-toimiston työntekijän vastuulla on hankkia asiakkaalle em. palveluja. Lisäksi eri koulutusorganisaatioiden tarjoamat erilaiset opiskelupolut sekä kaupungin oppisopimuspaikat. Alkuvaiheen ohjaus on siis tiivistä työllisyyspalvelujen puolelta, jatkovaiheessa ohjausvastuu on TYPin TE-hallinnon työntekijällä ja koulutusorganisaatiolla sekä nivelvaiheen opinto-ohjaajalla. Asiakkaalle annetaan tieto, että opiskeluja aloittaessaan hänen omatyöntekijänään toimii tarvittaessa nivelvaiheen opinto-ohjaaja Työllistymisvaihe Asiakkaan terveydentila sekä sosiaalinen, elämänhallinnallinen ja taloudellinen tilanne ovat siinä kunnossa, että asiakas kykenee päivittäiseen osa- tai kokoaikaiseen työhön. Edeltävästi on selvitetty tarvittaessa mahdollisuus osatyökykyisen palkkatukeen. Palvelut: A) Työllisyyspalvelujen palvelut: Työntekijä ohjaa TE-toimiston ja Keulinkin palveluihin, on yhteistyössä asiakkaan, TE-toimiston asiantuntijan ja Keulinkin kanssa. Työntekijän yhteydenotot yrityksiin, kaupungin palkkatukityöpaikkojen kartoitus. Työntekijä selvittää asiakkaan kanssa yhteistyössä myös vaihtoehtoisia työllistymisreittejä (osuuskunnat, edelleenohjaus ym.). Työntekijä tai nivelvaiheen opinto-ohjaaja neuvoo tarvittaessa työhakemusten ja CV:n teossa ja haastatteluun valmistautumisessa. B) TE-hallinnon palvelut: ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, työkokeilut, tieto- ja neuvontapalvelut, palkkatuettu työ, työnhakutaitojen varmistaminen (CV ja muut asiakirjat), työnhakuvalmennus, työhönvalmennus. TYPin työntekijän vastuulla on varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa TE-hallinnon palvelut. 5.9 TYPiin kuuluvat vaiheet Keuruu on osa Keski-Suomen eteläisen alueen työvoiman palvelukeskusta. Niin sanottuihin TYPpalveluihin kuuluvat edellä mainituista palveluista kartoitusvaihe, kuntoutumisvaihe, työ- ja toimintakyvyn arviointivaihe sekä osin koulutukseen suuntaamisen vaihe sekä työllistymisvaihe. Kun asiakkaalle ei ole tarjota tarkoituksenmukaisia palveluja, hän ei ole TYPin asiakas. Myös ylläpitävässä vaiheessa oleva asiakas ei todennäköisesti ole TYPin asiakas, joskin hän on Keuruun työllisyyspalvelujen asiakas. Työllisyyspalvelujen työntekijöiden yhtenä tehtävänä on ohjata asiakkaita TYPin palvelujen piiriin aina, kun se sopii asiakkaan tilanteeseen.

24 23 TYPin palvelut Kartoitusvaihe - tavoitteiden asettelu - terveystarkastus, fys.ter., suuhyg. - tutustumiskäynnit - yhteistyö Kela - monialainen työllistymissuunnitelma Kuntoutumisvaihe d) kuty e) Kelan kuntoutus f) päihdekuntoutus Terveydentilan selvittelyvaihe ja/tai sairauden hoitovaihe Koulutukseen suuntaamisen vaihe Työllistymisvaihe Ylläpitävä vaihe Ei tarkoituksenmukaisia palveluja Kuva 3. Keuruun TYPiin kuuluvat palvelut (vihreän soikion sisällä).

25 24 6 Hankkeessa kehitetyt palvelut ja työkalut 6.1 Asiakkaan kohtaaminen ja ohjaus Alkupalvelut Viitaten kuvaan Palveluprosessi asiakkuuden alkamisen jälkeen Keuruun työllisyyspalveluissa (Kuva 2) hankkeessa on kehitetty kokonaisvaltainen, asiakaslähtöinen ja -keskeinen palvelumalli. Koko polun alkupisteenä on asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen kahden ihmisen, samanarvoisen, mutta eri rooleissa olevan ihmisen kohtaaminen. Lähtökohtana on asiakkaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti ja voimavaroihin huomiota kiinnittäen. Siinä syntyvät tavoitteet ja luottamus, joiden pohjalta viedään tavoitteita yhdessä käytäntöön. Asiakkaan tehtävänä on lähteä kokeilemaan, työntekijän velvollisuutena seurata, että suunnitelmaa toteutetaan. Yhdessä suunnitelmia myös muutetaan vähennetään, lisätään, vaihdetaan aina tarpeen ja kertyneen kokemuksen mukaan. Tällä tavalla jokainen etenee omalla polullaan, omassa tahdissaan. Yhteistyö on monialaista ja -ammatillista eri toimijoiden kesken. Asiakaslähtöinen toiminta perustuu ennen muuta luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön asiakkaan kanssa. Alkukartoituksessa palveluohjaajat huomioivat asiakkaiden voimavarat ja työskentelevät päämäärätietoisesti tulevaisuuteen ja tavoitteisiin tähdäten. Alkupalvelut toimintamallilla pyritään aitoihin tuloksiin, jotka ovat pitkällä tähtäimellä mitattuna tuloksellisia ja vaikuttavia. Asiakkaan kutsuminen ja yhdenmukainen kohtaaminen: Asiakkaat ohjautuivat hankkeen asiakkaaksi joko työllisyyspalveluista, sosiaalitoimen ohjaamana tai kutsuttuna kirjeellä tapaamiseen (ks. liite 2). Kohtaamisessa käytetään kaikkien asiakkaiden kanssa haastattelurunkoa (ks. liite 3). Yhtenäinen haastattelurunko mahdollistaa tasapuolisen asioiden huomioimisen kaikkien asiakkaiden kanssa. Lisäksi käytössä on kuntaliiton kehittämä toimintakykymittari keskustelun pohjaksi ja palvelutarpeen arvioinnin tueksi. Toimintakykymittari lähetetään asiakkaalle täytettäväksi kutsukirjeen mukana tai halutessaan asiakas voi täyttää sen tapaamisessa (ks. liite 4) Työ- ja toimintakyvyn arviointi Työ- ja toimintakyky näkyvät parhaiten työssä tai muussa toiminnassa. Työkyvyn arvioinnin lähtökohtana on diagnoosin sijasta jäljellä oleva toimintakyky suhteessa työhön ja osaamiseen. Työja toimintakykyä ei mitata pelkästään lääketieteellisillä tiedoilla eikä terveystarkastuksissa, koska toimintakyky ei ole sama asia kuin terveys. Toimintakykyä tulee arvioida toiminnan kautta eri tilanteissa, esimerkiksi kuinka asiakas selviytyy arkitoiminnoissa, vuorovaikutuksessa toisten kanssa, osallisuudessa yhteiskuntaan, opinnoissa, työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Jos toimintakyky näissä on heikentynyt, lääkärin tehtävä on selvittää, johtuuko tämä heikentyminen jostakin sairaudesta ja voidaanko tilaa jotenkin hoitaa kuntoutuksella. Lääkärin omat havainnot ovat osa kokonaisuutta, josta tulkintaa tehdään. Tässä vaiheessa polkua pitkäaikaistyötön asiakas tarvitsee tukea ja rinnalla kulkijaa asioiden eteenpäin viemiseksi ja kuntoutuksen koordinoimiseksi. Palveluohjaaja kokoaa tapaamisten ja haastattelun pohjalta tiedot asiakkaan kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä ja yhteisesti laaditusta suunnitelmasta. Tietojen vaihtoon ja yhteistyön mahdollistamiseksi on käytössä suostumuslomake työttömien terveystarkastukseen (liite 5), fysioterapi-

26 aan (liite 6) sekä potilasasiakirjojen tilaamiseen aiemmilta asuinpaikkakunnilta ja hoitolaitoksista (liite 7). Saatu palaute toimintakyvystä ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä tekee yhteistyön ja tietojenvaihdon sujuvaksi. Hankkeen yksilövalmentaja on kehittänyt joillekin asiakkaille yksilöllisiä päiväkirjalomakkeita, joihin asiakas voi merkitä esim. kipujensa voimakkuutta kuntouttavan työtoimintapäivän aikana ja jälkeen. Myös näistä saadaan tarpeellista tietoa yhteistyövastaanotolle. Työ- ja toimintakyvyn arviointiin hankittiin talvella kuntoutuslääkäri Raija Kerättären koulutusta ns. Kunnon syyni toimintamalliin. Myös toimintamallin lomakkeet ostettiin käyttöön, jotta niitä voidaan hyödyntää asiakastyössä ja arvioinnissa tarpeen mukaan. Lääkärin yhteistyövastaanotolle menevät sekä asiakas että palveluohjaaja mukanaan koottu taustatieto. Lääkäri pääsee nopeasti käsitykseen asiakkaan kokonaistilanteesta valmiiksi koottujen taustatietojen ansiosta, jolloin keskustelulle ja yhteiselle jatkosuunnitelmalle jää tarpeeksi aikaa. Yhteistyövastaanoton jälkeen mukana ollut työntekijä koordinoi suunniteltujen palveluiden ja toimenpiteiden toteutumista ja jatkaa yhteistyötä kuntoutuspalveluita tuottavien tahojen kanssa sekä muiden asiakkaan yhteistyöverkostossa olevien kanssa. Työttömien terveystarkastukseen on ohjautunut asiakkaita hankkeen aikana noin 80 hlöä / vuosi, eli asiakasmäärä on noin kaksinkertaistunut, kun ennen hanketta työttömien terveydenhoitajan vastaanotolla kävi keskimäärin asiakasta vuodessa. Yhteistyövastaanotot käynnistyivät elokuussa 2014, ja vuoden loppuun mennessä asiakkaita oli käynyt näillä vastaanottokäynneillä 25 henkilöä. Vuoden 2015 aikana kesäkuun loppuun mennessä (6 kk) sama luku on 15 henkilöä. (Hankkeen tavoite koko vuodelle oli 15 henkilöä). Asiakkaita on edennyt näiden vastaanottojen myötä muun muassa työkyvyttömyyseläkkeelle, erikoissairaanhoitoon jatkotutkimuksiin ja Kelan kuntoutuksiin (kuten ammatillisen kuntoutukseen) Tavoitteellinen kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaan työtoimintaan on kehitelty ja alettu käyttää työkaluja asiakkaiden kuntoutumisen edistymisen seurannassa ja työkyvyn arvioinnissa. Alkuhaastattelussa määritellään työtoiminnan tehtävät ja kuntoutumisen tavoitteet (liite 8). Ennen kuntouttavaan työtoimintaan lähtemistä keskustellaan myös pitkän tähtäimen suunnitelmasta sekä sovitaan ainakin alustavasti väliarviointikeskustelun ajankohta. Väliarviointikeskustelun pohjaksi hankkeessa laadittiin väliarviointikaavake sekä ohjaajalle että osallistujalle (ks. liitteet 9 ja 10). Nämä toimivat hyvinä pohjina keskustella edistymisestä, uusista tavoitteista ja motivaation kasvattamisesta. Jatkohaastattelussa määritellään uuden kuntouttavan työtoiminnan tehtävät ja tavoitteet, jos asiakas jatkaa kuntouttavassa työtoiminnassa (ks. liite 11). Asiakaslähtöiset tavoitteet ja yksilöllinen tuki työtoimintajakson aikana auttavat työtöntä asiakasta kokemaan kuntouttavassa työtoiminnassa osaamisen kokemuksia ja laatimaan jatkotavoitteista itselleen realistiset. Tarkoituksena on, että kuntouttava työtoiminta on sopivan haasteellista, kuntouttavaa ja eteenpäin vievää Aktivointisuunnitelmat etäpalveluna Hankkeen toiminta-aikana Keuruulla suljettiin TE-hallinnon toimipiste Alkukankeuksien jälkeen yhteistyö Keski-Suomen TE-toimiston kanssa on lähtenyt käyntiin hyvin etäpalvelujen avulla: Keuruulla on TE-toimisto auki ajanvarauksella kaksi kertaa viikossa, aina tiistai- ja tors-

27 taiaamupäivisin. Tuolloin asiakas ja hankkeen tai työllisyyspalvelujen työntekijä tapaavat kaupungintalon etäpalveluhuoneessa TE-toimiston virkailijan etäpalvelulaitteen välityksellä. Tapaamisissa keskustellaan yhdessä asiakkaan tilanteesta ja tehdään aktivointisuunnitelmia. Käytäntö on osoittautunut erittäin toimivaksi. Tapaamisia voidaan järjestää sovittaessa myös muulloin kuin kyseisinä ajankohtina Kevennetty aktivointisuunnitelma Kevennetty aktivointisuunnitelma otettiin käyttöön Keuruulla jo Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut sekä kuntakokeilun työnsuunnittelija saivat tuolloin tehdä 500 päivää työttömyysetuutta saaneelle aktivointisuunnitelman, jos paikka kuntouttavaan työtoimintaan on tiedossa. Menetelmä kehitettiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Paikalla aktivointisuunnitelmaa tehtäessä on asiakas ja kaksi aktivointisuunnitelmia tekevää työntekijää. Kun kaikki kolme henkilöä ovat allekirjoittaneet aktivointisuunnitelman, tieto suunnitelmasta ja asiakkaasta lähetetään TE-toimiston asiantuntijalle. Tämän jälkeen TE-toimiston asiantuntija kopioi TYPPI-järjestelmään tehdyn aktivointisuunnitelman URAan ja tekee lausunnon kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta. Aktivointisuunnitelman siirto URAaan TYPPI-järjestelmän kautta nopeuttaa asiakkaan asian etenemistä. Aktivointisuunnitelman teossa TYPPI-järjestelmää hyväksi käyttäen pystyttiin samalla keventämään TE-toimiston työpanosta, mutta asiakas oli tietoinen TE-toimiston roolista. Syntyi uusi kevennetty malli aktivointisuunnitelman tekoon 500 päivää työttömänä olleille. Keuruulla tehdään kevennettyjä aktivointisuunnitelmia aina tarvittaessa niille, jotka ovat Kelan työmarkkinatuen maksatuslistalla. Kevennetty aktivointisuunnitelma on nykyään käytössä myös Jyväskylän Typissä sekä useassa muussa Keski-Suomen kunnassa. Keuruulla tarve kevennettyihin aktivointisuunnitelmiin on vähentynyt toimivien etäpalvelujen vuoksi. Kuva 4: Kevennetyn aktivointisuunnitelman malli.

28 6.1.6 Ryhmäinfo pitkäaikaistyöttömille Ryhmäinfomallissa TE-toimiston rooli on tehdä kutsusta velvoittava, jolloin asiakkaat saadaan varmasti kohdattua. Kutsujana on TE-palvelut yhdessä kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Malli kehitettiin tarpeeseen, jolloin Keuruun paikallinen TE-toimisto lopetti toimintansa eivätkä etäpalvelutapaamiset vielä toimineet. Vuoden 2014 aikana ryhmäinfojen tarve lakkasi, kun TEtoimiston etäpalvelut alkoivat toimia säännöllisesti viikoittain. Nyt työttömien määrän edelleen kasvaessa tarve ryhmäinfojen järjestämiselle on muuttumassa ajankohtaiseksi ja asiasta on jo alustavasti keskusteltu TE-toimiston kanssa. Toistaiseksi kaksi kertaa viikossa etäpalvelun kautta pidetyt aktivointisuunnitelmat ovat riittäneet työttömien tavoittamiseen, mutta ryhmäinfojen sisältöä hieman muuttamalla luotu malli saadaan toimimaan nykyisten työmarkkinatukimuutosten mukaiseksi. Keski-Suomen TE-toimisto tekee ryhmäinfoja nykyään myös parin muun Keski- Suomen kunnan kanssa. 27 Kuva 5: Ryhmäinfomallin rakenne Velkaneuvonta Työllistymisen esteet ovat moninaiset. Yksi esteistä on velkaantuminen. Hanke on systemaattisesti alkupalveluissa kartoittanut velkaneuvonnan tarpeen. Maaliskuussa 2015 velkaneuvontajonossa hankkeen asiakkaita oli jo 20. Ongelmana on velkaneuvonnan sijainti Jyväskylässä. Hanketyöntekijät ovat koko hankkeen ajan huolehtineet asiakkaiden ajanvarauksista ja viennistä velkaneuvontaan. Osa asiakkaista kykenee käymään itsenäisesti Jyväskylässä, mutta osalle liikkuminen velkaneuvontaan on haasteellista. Syynä ovat mm. varattomuus sekä julkisten kulkuvälineiden pelko (paniikkihäiriö). Syyskuussa 2013 aloitettiin neuvottelut velkaneuvonnan jalkauttamiseksi Keuruulle. Kesäkuussa 2014 saatiin yksi ja vuoden 2015 alkupuolelle kaksi velkaneu-

29 vontapäivää, niin että heinäkuun 2015 loppuun mennessä velkaneuvoja oli tavannut Keuruulla 19 asiakasta. Kesäkuussa 2015 käytiin myös keskustelut sivuvastaanottopisteen avaamisesta Keuruulle, ja talous- ja velkaneuvonta alkaa tarjota säännöllisesti velkaneuvontaa Keuruulla elokuusta 2015 lähtien. Loppuvuoden 2015 velkaneuvontapäivät sovittiin kuukausittain vuoden loppuun saakka. Ajanvaraus tapahtuu normaalisti puhelinpäivystyksen kautta ja ensisijaisesti palvellaan vastaanottopaikkakunnan ja sen lähiseudun asukkaita. Kuitenkin koko sopimusalueella eli Keski- Suomessa on mahdollista varata aika mihin vastaanottopisteeseen tahansa. Jonotusajat pyritään pitämään tasaisina koko sopimusalueella, ja sen vuoksi sivuvastaanoton käyntipäivä voidaan perua velkaneuvonnan toimesta. Hankkeen päättyessä velkaneuvonta vakiintuu Keuruulle, jonka johdosta talous- ja velkaneuvontaa tarvitsevat saavat palvelua matalan kynnyksen periaatteella. Matkustaa ei tarvitse vaan palvelut tuodaan omalle asuinpaikkakunnalle. Lisäksi tarkoituksena ei ole vain ohjata asiakkaita velkajärjestelyyn vaan tarjota myös ennaltaehkäisevää neuvontaa. Tämä auttanee myös helpottamaan Jyväskylän velkaneuvonnan ruuhkautumista Osaamisen kehittäminen Keuruun kaupungin oppisopimusopas Työkanava-hankkeen koulutuskoordinaattori teki yhteistyössä sivistyspalvelujen aikuiskoulutuspäällikön ja työllisyyspalvelujen työllisyyspäällikön kanssa Keuruun kaupungin oppisopimusoppaan. Sen tarkoitus on selventää ja helpottaa oppisopimukseen liittyviä käytänteitä Keuruun kaupungin henkilöstöorganisaatiossa. Oppisopimuskoulutuksella on tärkeä rooli niin rekrytoinneissa, henkilöstön lisäkoulutuksessa kuin työllisyyden hoidossa. Työllisyyspalveluiden käyttämästä oppisopimuskoulutuksesta mallinnettiin kouluttava polku, jonka kautta siirtyy osaavaa työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Kouluttava polku on tarkoitettu henkilöille, joiden työttömyys on pitkittynyt, heiltä puuttuu ammatillinen tutkinto, tutkinnon suorittaminen on joskus keskeytynyt tai tutkinto on vanhentunut, henkilö on motivoitunut koulutukseen, henkilö on edennyt muissa työllisyyspalveluiden palveluissa sekä koulutus tukee heidän työllistymistään avoimille työmarkkinoille. Kouluttavan polun perusehtona on, että henkilöllä on palkkatukirahaan mahdollisuus koko oppisopimuskoulutuksen ajaksi. Kouluttavan polun kautta työllisyyspalveluiden asiakkaiden on mahdollisuus saada ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto tai suorittaa tutkinnon osia. Työllisyyspäällikkö koordinoi kouluttavan polun prosessin eri vaiheet. Oppisopimusoppaasta on selkeää hyötyä myös kaupungin muille yksiköille kuin työllisyyspalveluille. Osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat Keuruun menestystekijöitä. Keuruu 2017 kuntaja palvelusuunnitelmastrategian mukaisesti hyvinvoiva henkilöstö on perusedellytys palvelutuotannon onnistumiselle. Osana Palveleva Keuruu -kehittämisohjelmaa Keuruun kaupunki kehittää rekrytointia ja kouluttaa henkilöstöä suunnitelmallisesti. Osana Elinvoimainen Keuruu - kehittämisohjelmaa pyritään puolestaan saamaan lisää koulutettuja työntekijöitä avoimille markkinoille.

30 29 Keuruun kaupungin oppisopimusopas löytyy linkistä Oppimisympäristöt ja osaamistodistus Työllisyyden hoidossa kuntouttavalla työtoiminnalla, työkokeilulla ja palkkatuetulla työllä tuetaan henkilöiden polutuksia kohti avoimia työmarkkinoita ja koulutusta. Toimenpiteet ovat eteenpäin vieviä palveluita ja niiden toteuttaminen ja koordinointi on ohjausammattilaisten toteuttamaa. Toimenpiteiden aikana henkilöt ovat työssäoppimassa eli he ovat oppimassa työllistymistä tai työssä pysymistä edesauttavia taitoja. Tavoitteena on henkilöiden työmarkkina- ja koulutusaseman parantaminen. Näiden palveluiden rinnalle tuotuna ajatus oppimisympäristöistä tukee työttömän henkilön ammatillista kasvua uudella tavalla. Valtakunnallisesti työpajoissa on hyödynnetty jo jonkin aikaa oppimisympäristöjen tunnistamista. Työkanava-hanke lähti viemään tätä toimivaa käytäntöä kaupunkiorganisaation sisälle eri hallintokuntiin. Käytännössä oppimisympäristöjen tunnistaminen tarkoittaa, että ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimuksia verrataan kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun tai palkkatukityön työtehtäviin ja oppimismahdollisuuksiin. Tunnistettu oppimisympäristö antaa mahdollisuuden kirjoittaa osaamistodistuksia. Ohjausalan ammattilaiset tekevät oman arvioinnin ja havainnoinnin kautta osaamistodistukset. Tunnistamistyössä ja osaamistodistuspohjana on hyödynnetty PAIKKO-hankkeen tuottamaa materiaalia. Oppimisympäristön tunnistaminen on toteutettu joko oppilaitoksen tai PAIKKO-hankkeen henkilön toimesta. PAIKKO-hanke on tuottanut tietokannan osaamistodistuksen tekemiseen. Tietokannan käyttämiseen on koulutettu tarvittavat henkilöt kaupunkiorganisaatiosta. Osaamistodistusten tekeminen on osa työllisyyspalveluiden alkupalveluiden työntekijöiden työnkuvaa (katso kuva 6: Oppimisympäristöt asiakkaiden ohjaustyössä). Oppimisympäristöjen kehittäminen ja ylläpitäminen on osa sivistyspalveluiden aikuiskoulutuksen työnkuvaa. (Katso liite 12: Oppimisympäristöt kaupungin eri hallintokunnissa ja yhteistyöyrityksissä.) Oppimisympäristöjen kehittyminen vaatii, että kerättyä tietoa hyödynnetään oppilaitosten kanssa tehtävässä yhteistyössä, osaamistodistuksia tehdään, ammattitaitovaatimusten tavoitteita hyödynnetään asiakkaiden tavoitteiden asettelussa ja työntekijät viestivät käytännön kokemuksista aikuiskoulutus- ja työllisyyspäälliköille. Työn oikea juurtuminen toimintatapoihin ja kehittyminen on kuitenkin pitkälti kiinni siihen osallistuvien henkilöiden omasta tahtotilasta hyödyntää luotua mallia ja työvälinettä. Oppimisympäristöjen tuomat hyödyt eri tahoille: Asiakas Oman osaamisen tullessa näkyväksi yksilölle kehittyy realistisempi, osaamisperusteinen minäkuva sekä hänen itsetuntonsa ja motivaationsa kasvavat. Osaamistodistuksen kautta henkilöt mieltävät työllistämistoimenpiteessä käytetyn ajan hyödylliseksi, koska todistuksen eteen työskenneltävän prosessin aikana heille jäsentyy selkeä, tavoitteellinen oppimisen kaari ja

31 30 itse todistuksessa tehty ja opittu työ tulee näkyväksi. Tavoitteiden selkeys toimii hyvänä motivointikeinona oppia ja tehdä asioita. Asiakkaan polutus kohti opintoja nopeutuu. Kaupungin yksikkö Työyhteisö voi kannustaa yksilöitä kohti tavoitteita kertomalla oppimisympäristöstä. Yksikön yhteyshenkilöt voivat ottaa yhteyttä työllisyyspalveluihin, kun huomaavat, että asiakas on oppinut ajanjaksolle suunnitellut tavoitteet. Viimeistään väliarvioinnissa asia nousee esille keskusteluiden kautta. Oppimisympäristöjen dokumentoiminen tuo esille myös yksikön henkilökunnalle, miten moninaisia tehtäviä yksikön ympäristössä voi tehdä. Tätä tietoa voi käyttää hyödyksi myös yksikön perehdyttämismateriaalin päivityksessä. Koulutusorganisaatio - Opintoihin hakeutuessa dokumentti viestii kouluttajaorganisaatiolle henkilölle kertyneen tietotaidon. Kouluttajaorganisaation työ helpottuu henkilökohtaistamisessa, aiemman osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Päällekkäinen työ vähentyy ja tavoitteena on, että koulutuksen läpäisevyys nopeutuu. Työnhaun tuki Työhaussa dokumentti viestii yrittäjälle ja työnantajalle selkeästi, mitä tuleva työntekijä on oppinut tekemään. Dokumentti toimii todistuksena tehdystä työstä ja opituista asioista. Oppimisympäristöjen mahdollisuudet tulevaisuudessa: Oppimisympäristöt tarjoavat vaihtoehtoisen paikan ja toteutustavan koulutukselle. Keuruun kaupungissa aikuiskoulutuksen tarjonta on vähäistä ja tutkintoon johtavia opintoja toteutetaan pysyvästi vain lähihoitajan perustutkintoon. Oppimisympäristöjen kautta voidaan koulutusta toteuttaa yksilöllisesti, työssäoppimispainotteisesti, oikea-aikaisesti ja olemassa olevia resursseja hyödyntäen. Toimintatapa vaatii ajattelutavan laajentamista, yhteisen tahtotilan löytymistä sekä yhteisten käytänteiden sopimista monen eri organisaation kesken. Avainasemassa ovat koulutusorganisaatiot, TE-toimisto, Ely-Keskus, Kela ja Keuruun kaupunki. Työllisyyspalveluiden alkupalveluiden, Navikka-toimintakeskuksen ja kaupungin yksiköiden henkilökunta pystyvät tarjoamaan ammattimaista työ- ja yksilöohjausta, konkreettisten työtehtävien opetusta ja aitoja työtilanteita. Kun kahden toimijan vahvuudet yhdistetään, voidaan koulutusta toteuttaa niin, että opetuksen ja oppimisen laatu eivät kärsi. Ympäristöt antavat mahdollisuuden monelle erilaiselle oppijalle, ja ne pitäisi nähdä koulutusorganisaation opetus- ja ohjauspalveluita täydentävänä palveluna. Erityisesti työpajoilla voidaan tuottaa koulutusta erityistä tukea tarvitsiville.

32 Asiakas Alkupalvelut Yhteisesti asetetut tavoitteet sovitaan räätälöidysti ja asiakkaan erityistarpeet huomioiden. Tavoitteet vievät asiakasta eteenpäin. Työllisyyspalvelujen ja sosiaalitoimen työntekijän ammattitaitoa on asiakashaastattelussa havaita asiakkaan kiinnostuksen kohteet ja mahdolliset taipumukset sekä niiden yhteys työelämään ja ammattitutkintoihin. Työntekijä tuo havaintonsa esille tavoitekeskusteluun yhteisen pohdinnan kohteeksi: voisiko tavoitteiden asettelussa ottaa huomioon oppimisympäristöt ja niiden antamat oppimismahdollisuudet? Oppimisympäristöt tukevat yksilöllisiä tavoitteita, tuovat uuden työvälineen ohjaus- ja motivointityöhön sekä havainnollistavat asiakkaalle oman kehittymisen ja tekevät tehdyn työn näkyväksi. Kiinteistöpalveluiden pt. (osat) Puualan pt. Hotelli- ja cateringalan pt. (osat) Kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt. Käsi- ja taideteollisuuden pt. Sosiaali- ja terveysalan pt. (osat) Kone- ja metallialan pt. (osat) Metsäalan pt. (osat) Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen pt. (osat) Liiketalouden pt. Työelämään Koulutukseen Osaamistodistus toimii todistuksena tehdystä työstä ja dokumenttina koulutusorganisaatiolle kertyneestä osaamisesta. Kuva 6: Oppimisympäristöt asiakkaiden ohjaustyössä

33 32 Tilanteet, joissa oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää, ovat monet: - oppilaitosopiskelija voi siirtyä oppimisympäristöön suorittamaan opintojaan yhteisestä sopimuksesta. Koulutusmallin toteutustapana silloin työssäoppimispainotteisuus. Soveltuu niille, joille koulu- ja luokkahuoneopiskelu ei luonnistu. - työtön henkilö voi työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan jälkeen jatkopoluttua opiskelemaan oppimisympäristöön. - opinnot keskeyttänyt henkilö motivoituu opiskelemaan kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun motivointijakson jälkeen opinnot loppuun oppimisympäristössä tai alkaa opiskelemaan uutta tutkintoa. - henkilö suorittaa osan opinnoista kaupungin oppimisympäristössä ja siirtyy työelämään oppisopimuksella / omaehtoisesti suorittamaan opinnot loppuun. Kuntalisä on monessa kaupungissa käytössä. Tämän rinnalle olisi syytä nostaa ajatus koulutuslisämallista, jossa kaupunki maksaa yritykselle, kun yritys tarjoaa oppimisympäristön työllisyyspalveluiden opiskelijalle. Koulutuslisä kohdentuisi yrityksiin, jotka sitoutuvat oppimisympäristökartoitukseen ja työssäoppimispainotteisen koulutuksen toteutukseen yksilöllisesti. Näin Keuruun kaupunki voisi paikallisesti tukea kuntalaisten kouluttautumista ja seutukunnan työllisyyttä uudella tavalla Työvoimakoulutusesitykset Työvoimakoulutusten tavoitteena on parantaa henkilöiden mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja turvata alueen työnantajille osaavan työvoiman saatavuus. Työvoimakoulutus on tarkoitettu työikäisille ja on pääasiassa ammatillista koulutusta. Koulutukseen voivat osallistua sekä työttömät että työttömyysuhanalaiset henkilöt. Työvoimakoulutuksia toteutetaan harvakseltaan Keuruulla. Yleisimmät koulutusmallit ovat työnhakuvalmennus ja monialainen rekrykoulutus. Monialainen rekrykoulutus kohdentuu aina aitoon, avoinna olevaan työpaikkaan ja koulutus räätälöidään työnantajan ja rekrytoivan henkilön näköiseksi. Koulutusajan kustannukset jakaantuvat ELY-keskuksen ja työnantajan välille. Tämä koulutusmalli on hyvä mutta ei tue pitkäaikaistyöttömien koulutuksellisia ja ohjauksellisia tarpeita eivätkä työnantajat ensisijaisesti ole valitsemassa koulutukseen työllisyyspalveluiden asiakasta. Työvoimakoulutusesitysten tekeminen Keski-Suomen ELY-keskukselle on tärkeä aikuiskoulutuksen seutukunnallisen kehittämisen väline. Esityksiä on lähdetty tuottamaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Useampiakin voidaan tehdä, jos tarpeita nousee esille. Esityksiin kootaan yhteen monen tahon tarpeet. Dokumentteina käytetään Keski-Suomen ELYkeskuksen tuottamia asiakirjoja. Koonnin koordinoi aikuiskoulutuspäällikkö. Esityksiin tuottavat materiaalia työllisyyspalvelut, sivistyspalvelut ja Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Esityksissä huomioidaan kattavasti koko Keuruun seutukunnan aikuisväestön koulutuksellisia tarpeita sekä yrityskentän koulutukselliset signaalit. Kaupungin hallintokunnat ja seutukunnan yritykset voivat ilmoittaa aikuiskoulutuspäällikölle suoraan erilaisista koulutuksellisista tarpeista, joihin aikuiskoulutuspäällikkö lähtee rakentamaan

34 ratkaisuja joko työvoimakoulutusesitysten kautta tai muilla aikuiskoulutuksen tarjoamilla mahdollisuuksilla. Hankkeen kautta asiakkaille on ostettu työelämäkorttikortteja tilanteissa, jossa he ovat edistyneet omalla polullaan tai ovat siirtymässä kohti työelämää. Hankittuja kortteja ovat työturvallisuus-, tieturva 1- ja tulityökortti, hygieniapassi ja ensiapu1. Hankkeen kautta on toteutettu ATK:n perusteet -koulutus vasta-alkajille pienryhmämuotoisena. Mm. nämä koulutukselliset tarpeet on nostettu esille Työvoimakoulutusesityksissä. Työelämäkortit on esitetty hankittavaksi siinä tilanteessa, kun asiakkaalla on työpaikka tiedossa. 33 TOPPIS-pilotti Keuruulle saatiin 2014 hankkeen vetämien yhteisten keskusteluiden kautta TOPPIS-pilotti kaupan ja myynnin alalle. Kilpailutuksen voitti Jyväskylän aikuisopisto. Suoritettava tutkinto oli Myynnin ammattitutkinnon osa Myyntiin valmistautuminen. Ryhmäkoko koulutukseen oli kahdeksan henkilöä. Koulutukseen haki kahdeksan henkilöä. Koulutuksen kohderyhmäksi määriteltiin ensin hankkeen asiakaskunta, mutta tästä joukosta hakijoita ei saatu tarpeeksi. Näin ollen hakumahdollisuus avautui kaikille. Hankkeen asiakkaista kaksi haki koulutukseen. Keski-Suomen ELY-keskus vaati ennen koulutuksen kilpailutusta, että hanke kartoittaa kahdeksan yritystä, joissa koulutuksen työssäoppiminen ja palkkatukijakso tullaan toteuttamaan. Hanke kartoitti tarvittavan määrän yrityksiä, kartoitustyö toteutettiin 11/ /2014. Koulutusaika alkoi 03/2014 ja kestoltaan se oli 80 opiskelijatyöpäivää eli 4 kuukautta. Tästä kaksi ensimmäistä kuukautta toteutettiin lähiopetuksena. Tämän perään alkoi kahden kuukauden työssäoppiminen. TOPPIS ideologian mukaisesti työvoimakoulutuksen perään alkoi kuuden kuukauden palkkatukijakso. Koska työssäoppiminen alkoi vasta toukokuussa, oli kartoitettujen yritysten tilanne ehtinyt muuttua eikä työssäoppimis- ja palkkatukityöpaikkaa pystytty enää tarjoamaan. Opiskelijoiden joukossa oli myös sellaisia henkilöitä, jotka olivat tuttuja entuudestaan työnantajille eivätkä nämä halunneet tarjota enää mahdollisuutta tulijalle. Opiskelijat tahtoivat myös itse kartoittaa yrityksen itselleen. Lopputuloksena oli, että alun perin kartoitetusta kahdeksasta yrityksestä vain kahteen ohjautui TOPPIS-opiskelija. Koulutuksen keskeytti neljä henkilöä. Neljä ohjautui palkkatukijaksoon, joista kolme suoritti osatutkinnon. Koulutuksen toteuttaja viesti, että opiskelijoilla on sitoutumisen puutetta ja monenlaista ongelmaa. Hankkeen näkökannalta tavoiteltiin yksilöllistä, monialaista TOPPIS-koulutusta, jossa yhdistyvät työvoimakoulutuksen osuus ja palkkatukijakso. Työvoimakoulutuksen osuudeksi toivottiin rakennetta, joka olisi vahvasti työssäoppimispainotteinen, esimerkiksi 70 / 30 jaottelulla. Myös ohjauksen resursointiin pyydettiin kiinnittämään huomioita, koska koulutuksen kohderyhmäksi ensisijaisesti ajateltiin työllisyyspalveluiden asiakkaat, jotka siirtyvät hallitusti ja oikea-aikaisesti opiskelemaan koulutusmallin kautta.

35 Koulutusmallilla haettiin ratkaisua koulutuksellisiin tarpeisiin syrjäalueelle, jossa ei ole omaa ammatillista oppilaitosta ja jossa julkinen liikenne ei tue liikkumista lähipaikkakuntien opintoihin. Koulutuksen jälkeen hankkeen koulutuskoordinaattori ja Osaamisella Töihin projekti tuottivat esityksen yksilöllisestä TOPPIS-koulutuksesta Keski-Suomessa ELY-keskukselle ja TE-toimistolle koulutusmallin kehittämiseksi toimivampaan muotoon työllisyyden hoidossa. Esitys ei tuottanut jatkokeskusteluita. (Katso liitteet, liite 13: Esitys: TOPPIS-koulutuksen polut Keski-Suomessa, ja liite 14: TOPPIS-esimerkit 1 ja 2.) Kohti koulutusta ohjauspalvelu ja koulutuksen aikainen lisätuki Oikea-aikainen koulutuspalveluiden tarjoaminen sosiaalitoimiston ja työllisyyspalveluiden asiakkaalle on tärkeää lopputulosta ajatellen. Vaikuttavuudeltaan hyviä lopputuloksia ovat työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja / tai koulutukseen pääsy. Keuruun kaupungilla on kaksi asiantuntijaa aikuiskoulutusasioissa ja heidän linkittämisensä työllisyyspalveluiden asiakkaiden tilanteisiin tulee hoitaa laadukkaasti ja yhteisten sovittujen käytänteiden mukaisesti. Hankkeen koulutuskoordinaattori teki yhteistyössä sivistyspalveluiden aikuiskoulutuspäällikön ja ammatillisten opintojen opinto-ohjaajan kanssa heidän toimenkuvansa näkyviksi ja loi prosessin yhteisistä menetelmistä asiakkaiden ohjaustyössä. (Katso liite 15: Palvelukartta / toimijakartta koulutusasioissa.) Olemassa olevista henkilöresursseista nousi esille kaksi väylää, jotka mallinnettiin. Väylät tuovat mahdollisuuden työllisyyspalveluiden ja sosiaalitoimiston henkilökunnalle ohjata asiakasta oikean henkilön palveluun oikea-aikaisesti. Palveluiden ero tulee asiakkaiden tilanteesta: ovatko heidän koulutussuunnitelmansa selvät vai eivät. (Katso liite 16: Väyläkaavio koulutusasioissa.) Olemassa olevista resursseista löytyi myös koulutuksen aikainen tukipalvelu. Tukipalvelua voidaan hyödyntää tilanteissa, joissa opinnot eivät jostain syystä etene tai opintojen aikana on noussut esille ongelmia, joiden tarkasteluun on hyvä pyytää ulkopuolista henkilöä mukaan. Palvelun tuottaa ammatillisten opintojen opinto-ohjaaja. 6.3 Työllistymisen edistäminen kohti avoimia työmarkkinoita Kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin eri hallintokuntiin Kaupungin hallintokuntiin tehtiin vuodenvaihteessa kysely, jossa kartoitettiin, olisiko eri yksiköissä mahdollista ottaa vastaan henkilöitä tekemään kuntouttavaa työtoimintaa. Kyselyn taustalla oli tilanne, että kuntouttavan työtoiminnan paikoista alkoi olla pulaa. Vuoden 2014 loppupuolelle mentäessä hanke oli jo etsinyt kattavasti yhdistyksistä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja myös Navikka-toimintakeskukseen oli sijoitettu runsaasti työtoiminnassa olevia. Tästä viestittiin kaupungin johtoryhmää, ja keskustelujen jälkeen kaupunginjohtaja edellytti, että kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on saatava lisää jokaiseen eri hallintokuntaan. Kyselyn tuloksena saatiin paitsi kartoitettua tarkemmin jo olemassa olevia paikkoja, myös hankittua kokonaan uusia työtoimintapaikkoja. Työhön linkitettiin myös oppimisympäristöjen kartoitusta. Hanke näki kyselyn tuomat keskustelut sekä työtoimintapaikat erityisen merkityksellisinä

36 näin tuotiin näkyväksi, että työllistämistyö on koko kaupungin yhteistä työtä, ja samalla saatiin uusia toimintapaikkoja aidoista työ- ja oppimisympäristöistä. Keväällä 2015 kaupungin palvelukseen teknisen toimen alaisuuteen palkattiin määräaikainen ohjaaja, jonka tehtävänä on vetää muutaman hengen ryhmiä kuntouttavassa työtoiminnassa. Työtoiminnassa mukana olevat saavat harjoitella oikeita töitä kaupungin ulkoalueiden hoidossa ja opetella erilaisten työvälineiden kuten raivaussahan käyttöä Välityömarkkinatoimijat Välityömarkkinatoimijoille kohdentuu suuri vastuu työllisyydenhoidossa. Vastuu näkyy mm. asiakasmäärien lisääntymisessä. Keuruun kaupunki toimii yhteistyössä välityömarkkinoilla kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatukityöllistämisen kautta. Tapaamisia on elokuuhun 2015 mennessä ollut 11 (sisältäen kolmen kerran koulutuksen). Työllisyyspalvelut ja hanke kokivat, että tapaamisten tavoitteet (ks. kuva 7) ovat merkittävät kuntouttavan työtoiminnan laadun kehittämiselle. Kaikki ostopalvelusopimukset kuntouttavasta työtoiminnasta uusittiin syksyn 2014 aikana. Sopimukseen sisältyi tuottajatahon velvoitteellisuus osallistua työllisyyspalveluiden järjestämiin koulutuksiin tai järjestettyihin tapaamisiin. Syksyllä 2014 tähän liittyväksi koulutukseksi järjestettiin kolmipäiväinen kokonaisuus, jonka aiheena oli työ- ja yksilöohjaus. Toteuttajatahona oli Bovallius ammattiopisto. Koulutuksen tavoitteena oli luoda yhtenäinen pohja ohjaustyöhön ja työpaikkaohjaukseen (katso liite 17.) Osallistujilta kerättiin palaute koulutuksen tuottajan toimesta (katso liite 18). Keuruun työllisyyspalvelut pyrkii jatkossa järjestämään koulutuspaketteja välityömarkkinatoimijoilleen joko yksin tai mahdollisesti yhteistyössä muiden lähialueen kuntien tai kaupunkien kanssa. Verkostoyhteistyö yhdistysten ja kaupungin työllisyyspalveluiden välillä on lisääntynyt, mutta vielä kaivataan välityömarkkinatoimijoiden keskinäistä verkostoitumista niin Keuruun sisällä kuin Keurusseudun alueella. Elokuussa 2015 järjestettiin toinen kahden eri kunnan välinen välityömarkkinakohtaaminen, kun Mänttä-Vilppulan sekä Keuruun välityömarkkinatoimijat kohtasivat Keuruulla. Aiemmin Keuruun välityömarkkinatoimijoille oli järjestetty tutustumiskierros Mänttä- Vilppulan toimintayksiköihin. Tapaamisten myötä syntynyt verkosto antoi ja antaa jatkossakin uusia ajatuksia omiin toimintoihin. Kuva 7: Välityömarkkinatoimijoiden tapaamisten tavoitteet.

37 36 Keuruun Työkanava on saanut olla osallisena (kuntakokeilujen edustajana Keski-Suomesta) Keski-Suomen ELYn välityömarkkinakehittäjäryhmässä. Työryhmä on kohdannut vuosina yhteensä 7 kertaa. Kohtaamisten ydinajatukseksi on noussut osaamisen kehittäminen. ELY painottaa syksyn 2015 hankehaussa välityömarkkinatoimijoiden hakemusten sisällössä koulutusnäkökulman huomioimista. Lisätietoa löytyy osoitteessa Yritysyhteistyö Yrityksiin jalkautuminen ei ole mitään uutta ja mullistavaa, mutta se on tehokasta. Keuruulla toimivien yrityksien tahtotila työllistää on hyvä. Keulink Oy:n kuukausittaiset yrityskirjeet sekä Keuruun yrittäjien lähettämät kirjeet jäsenilleen olivat korvaamaton apu vuoden 2015 alun palkkatukiviidakon avaamisessa. Yhteistyössä tehty tiedottaminen palkkatukimuutoksesta tavoitti useita yrittäjiä ja kontaktien otto työllisyyspalveluihin palkkatukien sekä työkokeilujen tiedottajana lisääntyi. Yrityskirjeet sekä Keuruun yrittäjien omat kontaktit auttavat jatkossakin työllisyyspalveluiden sujuvassa tiedottamisessa silloin, kun on kyse yrityksille kohdistuneessa uutisoinnissa. Alueen yritykset kertovat onnistuneiden kokemuksien myötä palkkatukimahdollisuuksista toisilleen, mutta on yhä useita pienyrityksiä, joihin ei ole saatu yhteyttä yrityksistä huolimatta. Apuna kontaktien otossa on käytetty Keulinkin sivuilla olevaa yritysrekisteriä. Yhteensä hankkeen aikana tehtiin yrityskontaktointeja noin 150 kpl. Pienessä kaupungissa työllisyyspalvelut saa pian tietoonsa yritykset, joissa on lomautuksia ja/tai irtisanomisia. Näitä yrityksiä on Keuruulla valitettavan paljon tilauskantojen vaihtelun vuoksi. Toisaalta uusia yrityksiä on aloittanut toimintansa Keuruulla. Näiden kasvutarinoiden kautta toivomme positiivista liikehdintää myös työllistämisrintamalle. Edellytyksenä työllistymiselle yrityksiin on ollut se, että työtön henkilö on itse motivoitunut saamaan töitä ja on lisäksi työkykyinen. Mikäli työtön asiakas on toivonut pääsevänsä työkokeiluun yritykseen, tämä on pääsääntöisesti mahdollistunut polutusajattelun näkökulmasta (työkokeilusta palkkatukitöihin). Mikäli yritys ei ole kyennyt tarjoamaan henkilölle palkka/palkkatukipaikkaa, on yritys avoimesti kertonut asian jo alkuvaiheessa, eikä asia ole tullut yllätyksenä työkokeiluperiodin aikana tai sen jälkeen. Työttömän työllistyminen työkokeilulla tai palkkatuella on usein vaatinut tiivistä yhteistyötä yrittäjän kanssa. Tukimuotojen suomentaminen, hakemisprosessissa avustaminen sekä työllistämisprosessin tavoitteiden kirjaaminen ovat vaatineet vähintään kaksi kohtaamista kasvokkain sekä useamman konsultaatiosähköpostin tai -puhelun työnantajatahon kanssa. Työllistämisprosessi on aina asiakaslähtöistä, ja tästä syystä törmäämme usein kohtaanto-ongelmaan. Työllisyyspalveluiden rooliksi on muodostunut positiivisen sovittelijan rooli työnantajan ja työttömän välillä. Selvitetään mahdollisuudet, vahvuudet, uhat ja heikkoudet, etsitään sopiva polku ja luodaan tavoitteet kohti maalia yhdessä. Kontaktit eivät pääty työsuhteen alkamiseen vaan kuulumisia kysellään pitkin työkokeilu- ja palkkatukijaksoa.

38 6.3.4 Kuntalisä Keuruun kaupunki otti vuonna 2015 käyttöön kuntalisän eli Keuruu-lisän, suuruudeltaan 250 e/kk, jota käytetään vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työllistämiseen palkkatuella. Keuruulla ei ole aiemmin ollut käytössä kuntalisää työllistämiseen. Kuntalisä on tuki, jonka toivotaan kompensoivan menetettyjä palkkatukikuukausia, joita palkkatukeen tulleet muutokset aiheuttivat kaupungille. Elokuun 2015 loppuun mennessä Keuruu-lisää on myönnetty 10 yritykselle. Kunnan maksuosuuksien aikaistuminen jo 300 päivää työmarkkinatukea saaneille vaatii uudenlaisia työllistämistä tukevia päänavauksia Edelleenohjaus Hanke hyödynsi työllisyyspalvelujen käytössä ollutta edelleenohjausta (eli palkkatuella palkatun työntekijän siirtämistä toisen työnantajan palvelukseen). Ohjausta on tehty yrityksiin elokuuhun 2015 mennessä 15 kappaletta 13 eri yrityksen kanssa. Edelleenohjausmalli on yksi pitkäaikaistyöttömän työllistymisvaihtoehdoista. Vuonna 2015 tulleen palkkatukimuutoksen myötä edelleenohjauksen käyttö väheni radikaalisti (palkkatuen määrä muuttui kaikille 30/40/50- prosenttiseksi), mutta tarvetta mallin käytölle on yhä satunnaisesti olemassa. Edelleenohjauksen kestoaika on kuusi kuukautta. Päätökset edelleenohjauksen ajallisesta pidentämisestä tehdään asiakaslähtöisesti ja tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeista käsin. Edelleenohjauksesta tehdään esisopimukset sekä työnantajan että työttömän työnhakijan kanssa, jolle ollaan hakemassa palkkatukea. Palkkatuen myönnön jälkeen tehdään virallinen edelleenohjaussopimus. Edelleenohjauksella työllistänyt yritys ei ole oikeutettu kuntalisään. 6.4 Muita työkaluja Hankkeessa on kehitetty eteen tulleiden tarpeiden mukaan edellä kerrottujen lisäksi vielä muitakin työkaluja käytännön työhön, esimerkiksi tilastointia tai asiakkaiden ohjausta helpottamaan Yritys- ja yhdistysrekisteri Yritys- ja yhdistysrekisteri on kehitelty työllisyyspalveluiden käyttöön. Rekisteri tullaan ottamaan käyttöön loppuvuodesta 2015 rekisteriselosteen myötä. Kyseinen rekisteri auttaa eri työllisyyspalveluiden työntekijöitä etsimään avoinna olevat kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun sekä palkkatuki/palkkatyöpaikat yhteystietoineen. Rekisteri pysyy vain työllisyyspalveluiden käytössä Opas välityömarkkinatoimijoista Hankkeessa on laadittu oma Välityömarkkinatoimijat Keuruulla opas, jota Keuruun työllisyyspalvelut päivittää. Oppaassa ovat mukana kaikki, jotka ovat tehneet ostopalvelusopimuksen kuntouttavasta työtoiminnasta. Oppaaseen voi tarvittaessa lisätä kunnan tarjoamat omat työllistämiskohteet. Opasta päivitetään tarvittaessa. Asiakkailla on nähtävissä versio ilman yhteystietoja,

39 sillä kontaktit tapahtuvat välityömarkkinatoimijoihin pääsääntöisesti työllisyyspalveluiden kautta Tuntiseuranta Toimintakeskus Navikan tuntikirjaamista varten kehitettiin ennen käytetyn VAT-järjestelmän tilalle excel-pohjainen tuntiseuranta. Tätä mallia voi soveltaa myös esim. kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden läsnäolopäivien keräämisessä. Toinen kehittämiskohde liittyy Navikka-toimintakeskuksen töiden vastaanottoon ja organisointiin. Tähän kehitettiin tilaustietokanta, joka on muokattu yritys- ja yhdistystietokannasta.

40 39 7 Hankkeessa tehdyn työn arviointia eri mittarien valossa Hankkeen tekemää työtä voidaan arvioida monella eri tavoin: kaupungin talouden kannalta, työttömyyslukujen valossa, yksittäisten asiakaskertomusten pohjalta, vertailemalla alkaneiden ja päättyneiden asiakkuuksien määrää, työntekijöiden kokemuksellisen tiedon valossa, yhteistyöverkostossa tapahtuneiden muutosten perusteella ja niin edelleen. Koska hankkeessa tehty asiakastyö on niin monimuotoista, ettei sitä voida mitata vain esim. kaupungin työmarkkinatuen maksuosuuksien loppusummalla, mietittiin hankkeessa vuonna 2015 erilaisia vaihtoehtoja mitata ja kuvata tehtyä työtä. Tähän lukuun on koottu eri tavoin hankittua tietoa siitä, mitä hankkeessa on tehty ja mitä vaikutusta tehdyllä työllä on ollut. 7.1 Asiakkaiden etenemät työntekijöiden tekemää arviointia Huhti kesäkuun 2015 aikana hankkeen työntekijät kokosivat tietoa niistä asiakkaista, joiden kohdalla työntekijät ovat nähneet tapahtuneen selkeitä etenemisiä. Tavoitteena oli saada koottua vähintään 30 asiakkaan pohjalta tietoa siitä, mitkä asiat auttavat asiakkaiden etenemisessä omalla polullaan. Ajatuksena oli, että tällaisten asioiden selville saaminen voisi auttaa suuntaamaan työntekijöiden huomiota oikeisiin asioihin. Tarkoituksena oli saada sekä määrällistä että laadullista tietoa niin, ettei ketään voida tunnistaa. Lopputuloksena saatiin 31 eri asiakkaasta kerättyä tietoa seuraavasti: - sukupuoli, ikä, koulutus on/ei - työttömyyden kesto asiakkuuden alkaessa - asiakkuuden kesto - yhteistyötahot - lopputilanne - asiakkaan etenemistä edistävät asiat. Asiakkaan etenemistä selvästi edistäviä asioita koottiin siten, että projektikoordinaattori pyysi työntekijöitä kuvaamaan vapaasti omin sanoin, mitkä seikat erityisesti auttoivat asiakasta etenemään. Näistä lauseista koottiin ryhmiä tai luokkia, joita ensin oli 12, mutta joista myöhemmin keskustelujen jälkeen tiivistettiin 10 ryhmää. Tämän jälkeen kukin työntekijä vielä kertaalleen mietti ko. asiakkaidensa kohdalta kolme selkeimmin asiakkaan etenemistä edistävää seikkaa. Arvioinnissa oli mukana 31 asiakasta, joista miehiä oli 17 ja naisia 14. Naisten osuus tässä otannassa painottui hieman verrattuna koko asiakaskunnan sukupuolijakaumaan kesäkuussa 2014 tehdyssä asiakasanalyysissa miehiä oli asiakkaista noin 68 %. Asiakkaita oli kaikista ikäryhmistä (20 yli 60-vuotiaat), mutta selkeimmin painottuivat ja vuotiaat, jotka kaiken kaikkiaan ovat olleet muutoinkin Työkanavan asiakaskunnassa eniten edustettuja. (Ks. Kaavio 6: Asiakkaiden etenemät ikä- ja sukupuolijakauma.)

41 40 Kaavio 6: Asiakkaiden etenemät ikä- ja sukupuolijakauma nainen mies Kyselyn asiakkailla oli taustalla jokin ammatillinen koulutus hieman useammin kuin kesäkuussa 2014 asiakkaiden analyysissa eli 2/3:lla oli taustalla koulutus (20 henkilöllä), ja 1/3:lta sellainen puuttui (11 henkilöllä). Kesäkuussa 2014 tehdyssä asiakasanalyysissä noin 40 %:lta asiakkaista puuttui koulutus. Miesten ja naisten välillä ei ollut eroa tässä otannassa: miehistä koulutus oli 11:llä, naisista 9:llä ja kouluttamattomia miehiä oli kuusia ja naisia viisi. (Ks. Kaavio 7: Asiakkaiden etenemät koulutus on/ei.) Kaavio 7: Asiakkaiden etenemät koulutus on/ei nainen mies 0 on ei Etenemäkyselyssä tuli esille, että jokainen hankkeen työntekijä on tehnyt jokaisen asiakkaan kanssa yhteistyötä useampien eri tahojen kanssa. Keskimäärin yhteistyötahoja oli 3,2 asiakasta kohti. Kun kuhunkin yhteistyötahoon liittyy usein monia yksittäisiä henkilöitä / työntekijöitä, on asiakaskunnan kanssa työskentelevä henkilöjoukko vielä laajempi. Esimerkiksi terveydenhuollosta yhteistyötahona puhuttaessa työntekijäkumppaneina ovat tavallisimmin terveydenhoitaja ja lääkäri, toisinaan myös fysioterapeutti, päihdesairaanhoitaja tai kokonainen erikoissairaanhoidon poliklinikan hoitoryhmä. Yrityspuolen yhteistyötahoina voi yhden asiakkaan kohdalla olla montakin yritystä ja niissä useita eri henkilöitä.

42 Eniten yhteistyötä tehtiin TE-toimiston kanssa, toiseksi eniten toisten hanketyöntekijöiden kanssa. Hankkeessa on ollut voimavarana se, että työntekijät ovat edustaneet erilaisia osaamisaloja, joten työparityöskentely tai konsultointi puolin ja toisin on ollut hyödyksi asiakastilanteissa. Muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat terveydenhoito, kaupunki eri hallintokuntineen, yritykset sekä yhdistykset ja koulutusorganisaatiot. Kela ja vakuutuslaitokset ovat edellisiä harvemmin keskeisiä kumppaneita, vaikka usean asiakkaan kohdalla Kelan puoleen käännytäänkin puhelimitse jonkin yksittäisen kysymyksen tiimoilta. Etenemäkysely toi erityisen selvästi esille, että pitkäaikaistyöttömien kanssa ei kukaan työntekijä voi työskennellä yksin ja yrittää ratkoa asioita vain omalla tietämyksellä, jos halutaan saavuttaa etenemiä asiakkaan tilanteessa. (Ks. Kaavio 8: Asiakkaiden etenemät yhteistyötahot.) 41 Kaavio 8: Asiakkaiden etenemät yhteistyötahot. Keskimäärin 3,2 yhteistyötahoa / asiakas TE-tsto terv.hoito kaupunki välityömarkkinat yritykset koulutusorganisaatiot hanketyöntekijät Kela ja vakuutusyhtiöt Asiakkaiden työttömyys oli asiakkuuden alkaessa kestänyt vähintään vuoden, kuten hankkeen asiakkuuteen vaadittiinkin. Pääosa kyselyn asiakkaista oli ollut työttömänä 2 5 vuotta, heitä oli 17. Yli 5 vuotta työttömänä olleita oli kuusi ja 1 2 vuotta työttömänä olleita oli kahdeksan. Asiakkuuden keston suhteen kyselyn asiakkaat jakautuivat tasaisesti: asiakkuuden kesto vaihteli melko tasaisesti kaikissa eri ryhmissä. (Ks. Taulukko 2: Asiakkuuden kesto Työkanavahankkeessa.) Taulukko 2: Asiakkuuden kesto Työkanava-hankkeessa 0 6 kk 8 hlöä 6 12 kk 7 hlöä kk 10 hlöä yli 24 kk 6 hlöä Merkille pantavaa on, että työttömyyden kesto ja asiakkuuden kesto eivät ole suorassa suhteessa toisiinsa: usean vuodenkin työttömyysjakson viettänyt asiakas saattaa edetä yhtä nopeasti

43 kuin noin vuoden työttömänä ollut ja toisaalta 1 2 vuoden työttömyys ei välttämättä ennusta nopeaa etenemistä. (Ks. Kaavio 9: Asiakkaiden etenemät työttömyyden kesto ja asiakkuuden kesto.) 42 Kaavio 9: Asiakkaiden etenemät työttömyyden kesto ja asiakkuuden kesto v 2-5 v yli 5 v työttömyyden kesto kk 6-12 kk kk yli 24 kk asiakkuuden kesto Asiakkaista suurin osa eli 14 oli työllistynyt, yhdeksän lähtenyt opiskelemaan, viisi päässyt kuntoutukseen (ammatilliseen tai muuhun kuntoutukseen) ja kolme oli päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle. (Ks. Kaavio 10: Asiakkaan tilanne asiakkuuden päätyttyä tai tarkasteluhetkenä.) Kaavio 10: Asiakkaan tilanne asiakkuuden päätyttyä tai tarkasteluhetkenä työ opiskelu kuntoutus eläke työ opiskelu kuntoutus eläke Työntekijöiden näkemysten mukaan asiakkaita selvästi eteenpäin auttavista asioista nousi esille kolme seikkaa yli muiden: asiakkaalle sopiva kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun paikka

44 (17 asiakkaalla), asiakkaan oma motivaatio (16 asiakkaalla) sekä työntekijän oma ammattitaito nähdä asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti (15 asiakkaalla). Näiden jälkeen seuraavat tärkeät, lähes samanarvoiset seikat (vähintään kymmenellä asiakkaalla) ovat asiatiedon ymmärrettävä jakaminen asiakkaalle, luottamukselliset keskustelut asiakkaan kanssa sekä konkreettisen avun antaminen asiakkaalle esim. hakemusten täyttämisessä tai CV:n teossa. Kohta näiden jälkeen merkittävänä etenemistä edistävänä asiana tulee asiakkaan terveydentilan selvittäminen (yhteensä kahdeksan asiakkaan kohdalla). Tilaisuudet tai vierailut (esim. rekrytointitilaisuus) on auttanut viittä asiakasta. Merkille pantavaa työn tekemisen kannalta on, että asiakkaan oma motivaatio nousi esille vain 16 tapauksessa eli vain puolessa tapauksista. Asiakkaan etenemisen alkuehto ei siis ole asiakkaan oma motivaatio, vaikka sitä ja sitoutumista tarvitaankin matkan varrella. Motivaatio voi syntyä ja kehittyä, kun asiakas esimerkiksi saa onnistumisen kokemuksia kuntouttavassa työtoiminnassa tai kun hän saa kuulluksi tulemisen ja ikävien asioiden jakamisen kokemuksia luottamuksellisissa kohtaamisissa työntekijän kanssa. (Ks. Kaavio 11: Asiakkaan etenemät asiakkaan etenemistä selvästi edistävät seikat.) 43 Kaavio 11: Asiakkaan etenemät asiakkaan etenemistä selvästi edistävät seikat oma motivaatio luottamuksellisuus asiatieto konkreettinen apu tilaisuudet, vierailut sopiva paikka TE-toimisto Terveydentilan selvittely Työntekijän ammattitaito Jokin muu 7.2 Asiakaskyselyn tuloksia Kesä heinäkuussa 2015 lähetettiin kysely kaikille hankkeen asiakkaille, joiden asiakkuus oli siinä vaiheessa jo päättynyt. Lomakkeessa pyydettiin asiakasta kertomaan anonyymisti perustietoja tilanteestaan (sukupuoli, ikä, työllisyystilanne) ja kertomaan, mitkä asiat auttoivat häntä asiakkuuden aikana. Tähän kysymykseen asiakkaille annettiin samankaltaiset vaihtoehdot, jotka olivat työntekijöiden asiakkaiden etenemistä koskevassa kyselyssä muodostuneet pääryhmiksi. Asiakkaita pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista 1 3 seikkaa, jotka hänen mielestään auttoivat häntä eniten. (Ks. liite 19: Asiakaskysely: saatekirje ja kyselylomake.)

45 Päättyneitä asiakkuuksia oli runsas 100, mutta kaikkien osoitetietoja ei ollut saatavilla ja muutama asiakas oli jo kuollut, joten lähetettyjä kyselyjä oli lopulta yhteensä tasan 100. Vastauksia tuli 31, eli vastausprosentti oli 31. Vastauslomakkeista osa oli täytetty puutteellisesti: puuttuvia tietoja saattoi olla niin sukupuolen, iän, työllisyystilanteen kuin auttavien asioidenkin kohdalla. Muutamassa lomakkeessa auttavista asioista oli valittu useampia kuin pyydetyt 1 3, joissakin valinnaksi tulkittavia merkkejä tai numeroita oli joka kohdassa. Tuloksista on jätetty pois ne vastaukset, joissa kaikki vaihtoehdot oli valittu. Vastanneista oli miehiä 14, naisia 16; yksi vastanneista ei ilmoittanut sukupuoltaan. Vastaajien ikäjakauma painottuu 40 vuotta täyttäneisiin. (Ks. Kaavio 12: Asiakaskysely ikäjakauma.) 44 Kaavio 12: Asiakaskysely ikäjakauma mies nainen Kolmasosa (10) vastanneista oli töissä, 8 eläkkeellä ja 8 työttömänä. Vastaajissa ei ollut yhtään tällä hetkellä koulutuksessa olevaa. Kahden vastaajan tilanne ei ilmennyt vastauslomakkeesta. (Ks. Kaavio 13: Asiakaskysely: elämäntilanne.) Kaavio 13: Asiakaskysely: elämäntilanne nainen mies

46 Asiakkaat kokivat tilannettaan auttaneiksi seikoiksi melkein samat asiat kuin työntekijät olivat tuoneet esille. On huomioitava, että työntekijöiden kyselyn asiakkaat ja asiakaskyselyn vastaajat eivät ole sama asia, vaikka samoja henkilöitä saattaa olla joukossa. Tärkeimmäksi seikaksi asiakkaat nostivat työntekijän ammattitaidon nähdä asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti. Tämän jälkeen yhtä vahvoina nousivat esille oma motivaatio ja asiatiedon saaminen, ja näiden jälkeen konkreettinen apu, luottamukselliset keskustelut ja terveydentilan tutkiminen lähes yhtä vahvoina. Sopiva kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun paikka ei ollut ollenkaan niin tärkeässä roolissa asiakaskyselyyn vastanneiden mukaan kuin se oli työntekijöiden arvioinnissa. Rekrytointitilaisuus, TE-toimiston palvelut ja jokin muu saivat kukin vain yhden valinnan (jokin muu vaihtoehdon tarkennuksessa kerrottiin esimerkki työntekijän yhteydenotosta). (Ks. Kaavio 14: Asiakaskysely: Tilanteessani auttaneet seikat.) Vastauksissa huomiota kiinnitti se, että naiset valitsivat miehiä useammin auttaneeksi asioiksi luottamuksellisen keskustelun ja asiatiedon saamisen, kun taas miehillä oli enemmän valintoja kohdissa työntekijän ammattitaito, terveydentilan tutkiminen sekä konkreettinen apu esim. lomakkeiden täyttämisessä. 45 Kaavio 14: Asiakaskysely: Tilanteessani auttaneet seikat nainen mies Kolmessa lomakkeessa ei ollut valittu yhtään vaihtoehtoa, vaan lomakkeen loppuun oli kirjoitettu vapaamuotoista kommentointia pakottamisesta ja karensseilla uhkailusta. Kyseiset vastaukset kertovat, että asiakaskohtaaminen on hyvin herkkää työtä. Ammattitaitoisellakin työntekijällä on haastavissa tilanteissa uhkana ajautua vastakkainasettelun tielle, joka ei johda minkäänlaisiin tuloksiin ja etenemisiin, vaan tuottaa sekä asiakkaalle että työntekijälle kuluttavia pettymysten kokemuksia.

47 7.3 Asiakasraadin ajatuksia Keuruun Työkanava -hanke toteutti yhteistyössä kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden asiakasraadin huhtikuussa 2015 (ks. liite 20: Kutsu asiakasraatiin). Raadin tavoitteena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia ja huomioita kuntouttavasta työtoiminnasta sekä työllisyyspalveluista asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaat rekrytoitiin raatiin työtoimintapaikkoihin toimitettujen mainosten avulla sekä suoraan asiakkaita pyytämällä. Raatiin ilmoittautuneet olivat sekä Työkanava-hankkeen että työllisyyspalvelujen asiakkaita. Tavoitteena oli saada 5 8 asiakasta mukaan raatiin. Raatiin ilmoittautui yhteensä seitsemän asiakasta, joista lopulta viisi osallistui aktiivisesti toimintaan. Mukana oli kolme miestä ja kaksi naista. Raatilaiset olivat kuntouttavassa työtoiminnassa sekä kaupungin omissa yksiköissä että yhdistyksissä ja järjestöissä. Asiakasraati toteutettiin vapaamuotoisena pienryhmänä. Ryhmää varten varattiin Keuruun kaupunginkirjaston ryhmätila. Tällä luotiin mahdollisuus rauhalliseen ja luottamukselliseen keskusteluun puolueettomassa ympäristössä. Ryhmä kokoontui yhteensä kolme kertaa ja kukin ryhmäkerta oli kestoltaan 1,5 tuntia. Asiakasraadissa käytiin runsaasti läpi eri aihealueita. Eniten keskustelua herättivät asiakkaan kutsuminen työllisyyspalvelujen ja Työkanava-hankkeen tapaamisiin sekä kuntouttavan työtoiminnan kokemukset ja kehittäminen. Asiakkaat kokivat ensimmäisen kohtaamisen kaupungin työntekijän kanssa haastavaksi. Kutsumistapa kirjeitse koettiin ongelmalliseksi ja asiakkaat kokivat, että heidät aktivoidaan työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin välittömästi asiakkuuden alkaessa. Työvoimahallinnon ja kaupungin työllisyyspalvelujen toimenkuvien ero oli hämärä: asiakkaat sekoittivat ne helposti keskenään. Esimerkiksi kaupungin työllisyyspalvelujen lähettämät kutsut koettiin velvoittavaksi, koska Työ- ja elinkeinotoimiston kutsut ovat velvoittavia. Näiden organisaatioiden eroja ja toimintaperiaatteita selvennettiin raatilaisille. Lisäksi ongelmalliseksi koettiin eri organisaatioiden (Työ- ja elinkeinotoimisto, Kela, kaupunki) keskeinen tiedonkulku. Asiakkaat toivovat yhtenäisempää tiedotusmallia, jolloin yhdelle organisaatiolle annettu tieto kulkeutuisi saumattomasti myös muille asiaa hoitaville tahoille. Kutsukirjettä ja asiakkaan ensimmäistä kohtaamista pohdittiin myöhemmin raatilaisten kanssa uudestaan ja heitä pyydettiin miettimään, miten tätä voisi kehittää. Kutsukirjeessä pyydetään ottamaan mukaan tarvittavat työ-, opiskelu- tai eläkeselvitystodistukset. Asiakkaat kertoivat kokeneensa, ettei todistuksiin kiinnitetty tarpeeksi huomiota ja kokivat niiden toimittamisen turhaksi. Tämä ei heidän mukaansa edesauta luottamuksellisen, vuorovaikutuksellisen asiakassuhteen syntymistä. Raatilaiset toivoivat työntekijöiden kiinnittävän tähän huomiota jatkossa. Asiakkaiden tutustuessa kutsukirjeeseen tarkemmin, he totesivat sen olevan selkeä ja johdonmukainen. Kirjettä ei koettu hyökkääväksi eikä se velvoita. Kutsu on esitetty asiallisesti ja annetut ohjeet ajanvarauksen siirtämiseksi ovat helposti ymmärrettävissä. Raatilaiset esittivät myös idean, että kirjeen sijaan asiakasta lähestyttäisiin ensimmäisen kerran puhelimitse. Näin saataisiin käsitys, millaisen työntekijän kanssa ollaan tekemisissä, ja se voi madaltaa asiakkaan kynnystä saapua tapaamiseen. Keskustelua herätti myös kuntouttavan työtoiminnan esitteleminen, joka koettiin vääränlaiseksi. Kuntouttava työtoiminta koettiin asiakkaiden näkökulmasta muun muassa uhkaavana ja pakottavana toimenpiteenä työllistymistä edistävän palvelun sijaan. Raatilaisten mukaan esimerkiksi karenssin uhkaa nostettiin esiin. Lisäksi työtoimintapaikan valintaprosessia voisi kehittää. Työ- 46

48 toimintapaikkoja olisi hyvä esitellä monipuolisesti sekä järjestää tutustumiskäyntejä useampaan eri paikkaan. Motivaatio kärsii, koska kuntouttavaan työtoimintaan ohjaaminen koetaan pakkona. Raatilaiset toivoivat, että sopivan paikan etsimiseen ja valintaan paneudutaan huolellisesti, jolloin löydetään varmasti asiakkaan kannalta mielekäs työtoimintapaikka. Työtehtäviä tulisi olla sopivasti, koska pelkkä joutenolo ei motivoi asiakasta. Lisäksi he esittivät idean niin kutsutusta kuntouttavan työtoiminnan koeajasta, jonka aikana työtoimintapaikkaa voisi vaihtaa tarvittaessa mielekkäämpään. Raatilaiset toivoivat myös enemmän tietoa muun muassa kaupungin palkkatukipaikoista sekä muista työ- ja opiskelumahdollisuuksista, jotka edesauttavat asiakkaan jatkopolun suunnittelua. Raatilaisille selvennettiin kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöä, joka luo reunaehdot työtoiminnalle. Lisäksi heille kerrottiin, että sopimusten ja lainsäädännön puitteissa työtoimintapaikkaa on mahdollista vaihtaa perustelluista syistä johtuen. Asiakkaiden palaute sekä arviointi ovat tärkeitä. Näin työtoimintajaksosta saadaan asiakkaalle mielekäs, jolloin hän kykenee saavuttamaan jaksolle asetetut tavoitteet. Ryhmää pyydettiin pohtimaan myös positiivisia seikkoja kuntouttavasta työtoiminnasta. Raatilaiset kokivat, että kuntouttava työtoiminta tuo mukanaan sosiaalista kanssakäymistä sekä aikatauluja, rutiinia ja sisältöä arkeen. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että nämä tukevat ja edesauttavat elämän- ja arjenhallintaa. Lisäksi raatilaiset antoivat positiivista palautetta työtoimintapaikkojen ohjaamisesta, perehdyttämisestä sekä esimiestoiminnasta. Asiakasraati kokonaisuudessaan sai hyvää palautetta. Raatilaiset arvostivat mahdollisuutta verkostoitua muiden kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden kanssa ja kokivat asiakasraadin tärkeäksi tiedon jakamisen välineeksi eri työtoimintapaikkojen välillä. He kokivat myös olevansa etuoikeutettuja saadessaan toimia asiakkaiden asemassa olevien edustajina. Raatilaiset toivoivat, että heidän mielipiteitään arvostetaan ja otetaan huomioon kuntouttavan työtoiminnan sekä asiakastyön kehittämisessä. Asiakasraati voidaan kokeilun perusteella todeta hyväksi työkaluksi kehittämistyössä ja siitä on helppo muodostaa vakiintunut käytäntö pienin resurssein Arviointia asiakastietokannan lukujen valossa Työkanava-hankkeen toimintaan on liittynyt alusta asti asiakkaiden tilastointivelvollisuus Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoimaan TYPPI-tietojärjestelmään, joka on käytössä myös kaikissa Työvoiman palvelukeskuksissa. Tietojärjestelmän avulla pystytään seuraamaan muun muassa asiakasmääriä ja asiakkuuksien kestoa. Työkanavan asiakkaiksi on heinäkuun 2015 alkuun mennessä tullut yhteensä 342 asiakasta, joista pääosa on iältään vuotiaita. Asiakkuus on päättynyt yhteensä 117 asiakkaan kohdalla. (Ks. Kaavio 15: Alkaneiden ja päättyneiden asiakkuuksien määrät ikäluokittain.)

49 48 Kaavio 15: Alkaneiden ja päättyneiden asiakkuuksien määrät ikäluokittain alkaneet päättyneet v v v v 60- Asiakkuuden kestoa ei voida järjestelmässä tarkastella ikäryhmittäin. Järjestelmästä saa kuitenkin selville sen, mikä on ollut päättyneiden asiakkuuksien kesto. Tavallisin kesto on ollut 1 2 vuotta eli kuukautta. (Ks. Kaavio 16: Päättyneiden asiakkuuksien kesto.) Kaavio 16: Päättyneiden asiakkuuksien kesto kk 6-11 kk kk 24- kk Lisäksi TYPPI-järjestelmästä näkee päättyneistä asiakkuuksista kootusti lukumääräiset tiedot toimeentulomuodosta asiakkuuden alkaessa ja päättyessä. Selvästi suurimmalla osalla eli 75 %:lla asiakkaista on toimeentulo ollut asiakkuuden alkaessa työmarkkinatuki. Asiakkuuden päättyessä työmarkkinatuki on ollut toimeentulona enää vain 24 %:lla asiakkaista. (Ks. Kaavio 17: Toimeentulo asiakkuuden alkaessa ja päättyessä.)

50 49 Kaavio 17: Toimeentulo asiakkuuden alkaessa ja päättyessä alkaessa päättyessä Edellä olevasta kaaviosta näkyy, että asiakkaita on siirtynyt työmarkkinatuelta palkkatulon tai eläkkeen piiriin, samoin mm. sairauspäivärahalle tai kuntoutustuelle (luokka muu ). Edelleen osa asiakkaista saa asiakkuuden päättymisen jälkeenkin toimeentulotukea, työmarkkinatukea ja työttömyyspäivärahaa, mutta koska tilasto ei kerro yksittäisiä alku- ja lähtötilanteita, voivat nämäkin lukemat sisältää siirtymiä esimerkiksi työmarkkinatuelta työttömyyspäivärahalle, jolloin asiakkuuden aikana asiakkaalla on ollut työllistymisjakso. 7.5 Arviointia työllisyyslukujen pohjalta Hankkeen toiminta-aika sijoittui paitsi Keuruun kannalta, myös valtakunnallisesti talouden ja työllisyyden kannalta erittäin haastavaan aikaan: toukokuusta 2012 toukokuuhun 2015 koko maan työttömien työnhakijoiden osuus nousi 8,3 %:sta 12,5 %:iin työvoimasta. Keuruulla työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2012 toukokuussa 11,9 % ja vuoden 2015 toukokuussa 14,9 % työvoimasta. Koko Keski-Suomessa tilanne heikkeni Keuruutakin enemmän: työttömien osuus työvoimasta kasvoi vastaavalla ajanjaksolla 10,9 %:sta 16,3 %:iin. Erityisesti huolta on aiheuttanut pitkäaikaistyöttömyyden osuuden kasvu. Haastavasta tilanteesta huolimatta Keuruulla pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on saatu hankkeen toiminta-aikana hillittyä: toukokuussa 2012 keuruulaisista työttömistä yli vuoden työttömänä olleita oli 30,9 %, kun toukokuussa 2015 vastaava luku oli 28,1 %. Vastaavat luvut koko Keski-Suomessa olivat 30,4 % (toukokuu 2012) ja 35,5 % (toukokuu 2015). Kun muualla Keski-Suomessa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli kasvanut, Keuruulla osuus oli saatu käännettyä laskuun. (Ks. Taulukko 3: Työttömät työnhakijat.) Koko maan työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli 32,0 %

51 toukokuussa Keuruun tilanne pitkäaikaistyöttömien osalta on siis koko maan yleistä tilannetta parempi. Hankkeen asiakaskuntaa ovat olleet pääasiassa yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Vuoden 2015 alusta alkaen hankkeeseen on työmarkkinatuen kuntien maksuosuusmuutosten myötä ohjautunut myös 300 päivää työmarkkinatukea saaneita. Hankkeen kohderyhmää ovat olleet myös yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleet, mutta heidän osuutensa asiakkaista on koko hankkeen ajan ollut hyvin pieni. Edellä mainitut ja alla olevassa taulukossa esiintyvät luvut osoittavat, että hanke on onnistunut asiakastyössään, kun keuruulaisten pitkäaikaistyöttömien määrän kasvua on onnistuttu hillitsemään haastavasta talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta. 50 Taulukko 3: Työttömät työnhakijat. Luvut Keuruulla ja Keski-Suomessa toukokuussa 2012 ja toukokuussa Työvoiman määrä. Työttömien määrä ja osuus työvoimasta. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä ja osuus työttömistä. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työttömien määrä ja osuus työttömistä. 5/2012 Työvoima Työttömiä Osuus työvoimasta Yli vuoden tyött. olleet Yli vuoden tyött. olleiden osuus työttömistä Vamm. ja pitkäaikaissairaat Keuruu ,7 % ,9 % 68 12,8 % Vamm. ja pitkäaik.s. osuus työttömistä Keski- Suomi ,9 % ,4 % ,4 % 5/2015 Keuruu ,9 % ,1 % 59 9,2 % Keski- Suomi ,3 % ,5 % ,1 % Hankkeen ja Keuruun työllisyyspalvelujen työn tuloksia voi tarkastella myös pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteen valossa. Keuruun osalta luvut näyttävät, että Keuruulla pitkäaikaistyöttömät ovat muuta Keski-Suomea useammin aktiivitoimenpiteiden parissa. Erityisesti vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste on Keuruulla selvästi korkeampi (yli 60 %) kuin muualla Keski-Suomessa (noin 20 %). (Ks. Taulukko 4: Työmarkkinatukiseuranta, aktivointiasteet.)

52 51 Taulukko 4: Työmarkkinatukiseuranta, aktivointiasteet. Työmarkkinatukiseuranta helmikuu 2015 (www.kelasto.fi) yhteensä työttömyysajan työmarkkinatuki työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteet yhteensä päivää työmarkkinatukea saaneet Keski-Suomi ,9 Keuruu , päivää työmarkkinatukea saaneet Keski-Suomi ,2 Keuruu ,2 Vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea saaneet Keski-Suomi ,4 Keuruu ,7 aktivointiaste (%) 7.6 Arviointia kaupungin talouden kannalta Ennen hanketta Keuruun kaupungin maksuosuus työmarkkinatuen määrästä oli toukokuun 2012 osalta euroa. Tuolloin vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä oli 117. Joulukuussa 2014 maksuosuus oli euroa ja henkilöitä 52. Näiden lukujen valossa hankkeen ja työllisyyspalvelujen palveluohjaajan tekemä asiakastyö on tuottanut kaupungille taloudellisia säästöjä. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut muutos työmarkkinatuen maksuosuuksissa tarkoitti sitä, että kunnan maksuvelvollisuuden piiriin tulivat myös vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneet ja että vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden kohdalla maksuosuus nousi 50 prosentista 70 prosenttiin. Muutos nosti kuntien maksuvelvoitetta merkittävästi, mikä on näkynyt Keuruullakin selvänä maksuosuuden kasvuna kaikesta tehdystä työstä huolimatta. Toukokuussa 2015 kaupungin maksama osuus työmarkkinatuesta oli euroa. Jos edellä mainittua maksuosuusmuutosta ei olisi tullut, kaupungin maksuosuus olisi toukokuussa 2015 ollut noin euroa. Alla olevasta taulukosta (taulukko 5: Työmarkkinatuen kuntaosuus Keuruulla) näkyy vuosina Keuruun kaupungin maksamat osuudet työmarkkinatuesta. Taulukosta voi havaita työllisyyspalvelujen perustamisen vaikutuksen (2010) sekä Työkanava-hankkeen vaikutuksen. Vuonna 2015 maksuosuus on voimakkaassa kasvussa em. maksuosuusmuutoksen, palkkatukiuudistuksen ja yleisen vaikean työllisyystilanteen vuoksi. Taulukko 5: Työmarkkinatuen kuntaosuus Keuruulla Vuosi summa e e e e e e 2015 arvio

53 52 8 Pohdintaa ja tulevaisuuden näkymiä Edellisen luvun tilastot kertovat, että hankkeen tekemä työ on ollut tuloksekasta paitsi kaupungin myös usean asiakkaan talouden kannalta. Hankkeen tulokset ovat näkyvissä myös työllisyystilastoissa: pitkäaikaistyöttömien osuuden kasvua kaikista työttömistä on Keuruulla saatu hillittyä, vaikka työttömyystilanne onkin pahentunut muun maan kehityskulun mukaisesti. Työllisyyden kuntakokeilun seurantatutkimuksen loppuraportissa (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 47/2015) Keuruun Työkanava hanke arvioitiin yhdeksi esimerkilliseksi laadulliseksi kärkihankkeeksi. Työkanava hankkeen katsottiin sisältävän kunnan työllisyydenhoidon kokonaisvaltaisia elementtejä, ja samat piirteet löytyivät kuntakokeiluhankkeista Keuruun lisäksi Vantaan, Kemin ja Oulun hankkeista. Hankkeen asiakastyössä voi nähdä vaikuttavuutta ja merkitystä myös muuten kuin talouden näkökulmasta. Asiakastyön tekemisen ja asiakkaana olemisen kokemusten pohjalta on kyselyissä noussut esille työntekijän ja asiakkaan kohtaamisten merkitys: asiatiedon jakamisen, konkreettisen avun, luottamuksellisten keskustelujen, erilaisten näkökulmien esille tuomisen ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisen käsittelyn myötä on monelle työttömälle avautunut uusia polkuja, joilla he ovat myös edenneet. Voidaankin sanoa, että tulos syntyy työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa. Onnistunut kohtaaminen tuottaa jotain sellaista, jota kumpikaan osapuoli ei yksinään saa aikaan. Hankkeen tehtävä luoda työllisyydenhoidon malli Keuruun kaupunkiin ei ole ollut helppo. Uuden luomiseen vaikuttavat niin monet huomioon otettavat eri asiat, esimerkiksi kaupungin olemassa oleva organisaatio ja toimintatavat, kunnallinen päätöksenteko, taloudelliset näkemykset, lakien asettamat velvoitteet, muissa organisaatioissa kuten TE-hallinnossa tapahtuvat muutokset ja niin edelleen. Kaiken tämän lisäksi mallia tulisi luoda asiakaslähtöisesti. Hankkeessa on kehitetty palveluprosessia ja siihen liittyviä työkaluja sitä mukaa, millaisia tarpeita asiakastyössä on tullut eteen. Mallia on siis rakennettu asiakastyön lomassa. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tämä sitä, mitä on haluttu. Työtä ohjaavien arvojen pohdinta ja niistä keskustelu on tärkeää, ja erityisen tärkeää se on silloin, kun on kyse ihmisten kanssa tehtävästä työstä. Yhteisen arvomäärittelyn kautta luodaan visio, näkemys ihannetilasta, miten asioiden halutaan olevan, ja hahmotetaan ne yksityiskohtaisemmat tavoitteet, joiden kautta lähestytään ihannetilaa. Jälkikäteen arvioituna tällaista keskustelua olisi ollut syytä käydä enemmän, jotta olisi varmistettu, että kaikilla niin työntekijöillä, esimiehillä, ohjausryhmällä kuin kaupungin johdollakin on sama käsitys suunnasta. Työllisyyden hoidon sijoittuminen kunnan organisaation on monitahoinen kysymys. Useassa kunnassa se on sijoitettu suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen, monessa taas, niin kuin Keuruullakin, perusturvalautakunnan alaisuuteen. Molemmissa asetelmissa on hyvät ja huonot puolensa. Työllisyysasiat ovat joka tapauksessa koko kuntaa läpileikkaavia asioita, ja työllisyyden hyvä hoito edellyttää laaja-alaista työtä, niin kuin edellisissä luvuissa on jo tullut esille. Myös hyvällä paikallistuntemuksella on tärkeä merkityksensä tässä työssä. Työllisyyden hoito on kunnan elinvoiman kehittämiseen liittyvää työtä, ja silloin voidaan puhua esimerkiksi kunnan elinkeino- ja kaavoituspolitiikan merkityksellisyydestä, samoin oma osuutensa tässä on vapaa-aikaja liikuntatoimella. Työllisyyden hoito on työvoiman osaamiseen liittyvää työtä, ja silloin sivistystoimella koulutusorganisaatioyhteyksineen on tärkeä roolinsa. Työllisyyden hoitoon liittyy myös

54 työikäisten terveyden edistäminen ja terveydenhoito, ja tällöin kunnassa järjestetyn terveydenhuollon toimivuudella on suuri merkitys. Työllisyyden hoito on työtä kuntalaisten yhdenvertaisuuden, sosiaalisen osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, ja siinä työssä sosiaalitoimi on keskeisimmässä roolissa. Heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevien kohdalla työllisyyteen liittyvä työ tarkoittaa elämänhallintaan, taloudellisiin vaikeuksiin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvien asioiden kanssa työskentelyä, ja myös tällöin sosiaalityö on keskeisimmässä roolissa. 53 Hankkeen tavoitteiden määrittelyssä todettiin, että uuden työllisyydenhoidon toimintamallin syntymisen myötä muuttuu myös tapa tehdä yhteistyötä. Tavoitetilaksi asetettiin strateginen ja jäsentynyt työllisyydenhoidon toimintamalli, jossa moniammatillinen ja monialainen yhteistyö muuttuvat monitoimijaiseksi yhteiseksi työksi (ks. muun muassa Työkanavan hankesuunnitelma 2015). Hankkeen loppuvaiheessa on todettava, että monitoimijaiseen yhteiseen työhön on vielä matkaa, mutta toisaalta suunta on sitä kohti. Kuten kuvasta 8 (Monitoimijaista kohti) voi nähdä, ennen kuin tavoitetilaan päästään, työstettävää on monella tasolla: muun muassa organisaatioiden sisällä toimintatavoissa, organisaatioiden välillä tietoisuuden lisäämisessä siinä, mikä on kunkin organisaation ja ammattialan ydintä, päällekkäisyyksien karsimisessa ja rajapintojen yhteen liittämisessä. Lisäksi tavoitetilaan pääseminen edellyttää, että saadaan käyttöön yhteinen, toimiva asiakastietojärjestelmä. Kuva 8: Monitoimijaista kohti. (Leppä 2012, Siuralaa [2011] ja Isoherrasta [2008] mukaillen) Suunnitteilla oleva sote-uudistus ja muut rakenteelliset uudistukset vaikuttavat myös Keuruulla siihen, mihin kohtaan organisaatiossa työllisyyspalvelut tulee myöhemmin sijoittumaan ja miten ylipäätään työtä työttömien hyväksi tehdään. Hankkeessa ei kuitenkaan haluttu jäädä odottamaan lopullista tietoa sote-uudistuksesta, vaan lähdettiin tekemään paikallisesti toimivaa mallia

55 luottaen siihen, että hyväksi havaittua ei uudistuksissakaan hylätä. Tässä vaiheessa hanketta voidaan todeta, että hankkeessa kehitetty palveluprosessi tarvitsee jatkossakin aktiivisia, yhteistyö- ja kehittämishaluisia työntekijöitä ja työn johtajia. Joka tapauksessa: olivatpa rakenteet tai mallit mitkä hyvänsä, monialaisen ja monitoimijaisen työn tarve yli hallintokuntien ja organisaatiorajojen ei häviä mihinkään. 54

56 55 9 LIITTEET Hankkeen perustiedot Kutsukirje tapaamiseen Alkuhaastattelun runko Kuntaliitto: Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari Suostumus tietojenvaihtoon: työttömien terveystarkastus Suostumus tietojenvaihtoon: työttömien terveystarkastus: fysioterapeutin tutki- Asiakirjojen tilauslomake Kuntouttavan työtoiminnan alkuhaastattelu Kuntouttavan työtoiminnan väliarviointi: osallistuja Kuntouttavan työtoiminnan väliarviointi: ohjaaja Kuntouttavan työtoiminnan jatkohaastattelu Oppimisympäristöt kaupungin eri hallintokunnissa ja yhteistyöyrityksissä Esitys: TOPPIS-koulutuksen polut Keski-Suomessa LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 mus LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 LIITE 14 TOPPIS-esimerkit 1 ja 2 LIITE 15 LIITE 16 LIITE 17 LIITE 18 LIITE 19 Liite 20 Palvelukartta / toimijakartta koulutusasioissa Väyläkaavio koulutusasioissa Välityömarkkinatoimijoiden koulutus Välityömarkkinatoimijoiden antama palaute koulutuksesta Asiakaskysely: saatekirje ja kyselylomake Kutsu asiakasraatiin

57 56 LIITE 1 Hankkeen perustiedot Työllisyyden kuntakokeilut: Keuruun Työkanava -hanke postiosoite: Multiantie 5 käyntiosoite: Multiantie 7, Keuruu Hankkeen toiminta-aika: Keuruun Työkanava -hanke sijoittuu Keuruun kaupungin organisaatiossa työllisyyspalveluiden tulosyksikön alle kaupungin perusturvapalveluihin. Työllisyyspalvelut tulosyksikköön kuuluu työllisyyspäällikkö, palveluohjaaja ja -sihteeri. Toimintakeskus Navikassa on toiminnanohjaaja ja viisi ohjaajaa, Keuruun Työkanava -hankkeessa on viisi työntekijää ja Nuorten Navikka -hankkeessa kaksi työntekijää. Työllisyyspalvelujen kokonaisvahvuus on näin ollen 16 henkilöä. Keuruun Työkanava hankkeen työntekijät Tehtävä Nimi Koulutus Ajalla Projektipäällikkö Verkostokoordinaattori Kati Somppi sosionomi AMK Yrityskoordinaattori Vesa Perätalo restonomi AMK Koulutuskoordinaattori Tanja Leppä sosionomi YAMK Koulutuskoordinaattori Kirsi Eskelinen tradenomi AMK, NTM Urasuunnittelija Projektikoordinaattori Terttu Kananen psykologi, PsM, FM Työnsuunnittelija Pertti Nurmi merkonomi Työnsuunnittelija Kirsi Saarelainen kuntoutuksen ohjaaja AMK Palveluohjaaja

58 57 Palveluohjaaja Anna-Maija Korpela sosionomi AMK Tiimi on muodostunut eri alojen asiantuntijoista. Monialainen osaaminen kerryttää osaamispääomaa asiakkuuksien hoidossa sekä rakenteellisessa toimintakulttuurin kehittämisessä. Kukin hankkeen työntekijä on monialaisen yhteistyön osaaja. Hankkeen ohjausryhmä Keuruun Työkanava -hankkeen toiminnan etenemistä on ohjannut ja valvonut perusturvalautakunnan nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän edustajat ovat Keuruun kaupunginhallituksesta, perusturvalautakunnasta, perusturvapalveluista, sivistyslautakunnasta ja työllisyyspalveluista, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistosta, Kelan Keski-Suomen vakuutuspiiristä, Jyväskylän aikuisopistosta, Keski-Suomen Seututerveyskeskuksesta sekä Keuruun yrittäjät ry:stä. Ohjausryhmän tapaamisia oli vuosittain noin neljä, yhteensä 13 kpl. Ohjausryhmän toimintaan ovat osallistuneet seuraavien tahojen edustajat: Keuruun kaupunginhallitus: Markku Ritola Keuruun perusturvalautakunta: Timo Kaijanmäki, Marja Lankinen Keuruun sivistyslautakunta: Jyri Pesonen, Kaija Yrjänä Keski-Suomen ELY-keskus: Sirpa Lehto, Sari Jokinen Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto: Jouko Solmula, Pasi Alanko, Leena Kauhanen, Sari Paananen, Anneli Arola Kelan Keski-Suomen vakuutuspiiri: Anneli Leppänen Jyväskylän aikuisopisto: Teija Taskinen, Riitta Saarinen, Hannele Huusko Keuruun yrittäjät ry: Tapani Paasu Keski-Suomen seututerveyskeskus: Timo Vanhatalo, Helena Ala-Viinikka Keuruun kaupunki, perusturvapalvelut: Riitta Vanhanen, Riitta Peltonen, Alisa Veistämö Keuruun kaupunki, työllisyyspalvelut: Erja Koivula, Pertti Nurmi

59 58 LIITE 2 Keuruulla Hei! Keuruun kaupungin työllisyyspalvelujen tehtävänä ja tavoitteena on selvittää pitkään työttömänä olleiden työllistymis- tai opiskelunäkymiä tai vaihtoehtoisesti kuntoutus- tai eläkehakemusmahdollisuuksia. Tavoitteenamme on tavata henkilökohtaisesti myös pitkään kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olleita. Sinulle _XXX_ on varattu aika (työntekijän nimike ja nimi) XXXX:n tapaamiseen _tiistaina klo _ Osoite on Multiantie 7 eli virastotalo (vanha verotoimisto), 2. krs. Tapaamisen tarkoituksena on selvitellä yhdessä tulevaisuuden näkymiäsi. Tapaamisessa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Tapaamiseen kannattaa varata aikaa noin tunti. Ota mukaasi sellaisia asiapapereita, joilla on mielestäsi merkitystä työllistymis- tai eläkehakemusasioissa (esim. työ/opiskelutodistuksia, lääkärinlausuntoja, kuntoutustukipäätöksiä tai vastaavia). Jos varattu aika ei sovi Sinulle, ota yhteyttä! Ystävällisin terveisin XXX nimike puh. sähköposti

Hankeraportti 2012 2015

Hankeraportti 2012 2015 Hankeraportti 2012 2015 Keuruun kaupunki Työllisyyspalvelut Keuruun Työllisyyspalvelut ja TYP-palvelut Keuruulla Keuruun Työkanava hankkeen loppuraportti, joka on samalla ehdotus kaupungin työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke Renessanssi-hanke - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke 2015 2018 Heikki Rantala Oma Häme II Järjestöfoorumi : Renessanssi-hankkeen järjestöyhteistyö Heikki

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa 19.1.2015 Pori 20.1.2015 Turku 22.1.2015 Helsinki 26.1.2015 Lahti 27.1.2015 Tampere 29.1.2015 Kouvola 2.2.2015 Oulu 3.2.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Keuruun kaupunki / Työllisyyspalvelut

Keuruun kaupunki / Työllisyyspalvelut Keuruun kaupunki / Työllisyyspalvelut Hankesuunnitelma 2015 Keuruun Työkanava hankkeen eteneminen vuonna 2015 Hanke etenee vuonna 2015 muutosprosessissa kohti vuoden 2016 tavoitetilaa: luoda Keski-Suomen

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP)

Lisätiedot

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Sohvi - Suunnitelmaehdotuksen laatiminen Oma asiointi -palvelussa Pohjolainen Heli

Sohvi - Suunnitelmaehdotuksen laatiminen Oma asiointi -palvelussa Pohjolainen Heli Sohvi - Suunnitelmaehdotuksen laatiminen Oma asiointi -palvelussa 1 24.3.2017 Pohjolainen Heli Taustaa Asiakkaille tulee järjestää määräaikaishaastattelu kun yhdenjaksoinen työttömyys on jatkunut kolme

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU Johtava sosiaalityöntekijä Kristiina Aho 11.3.2014 12.3.2014 1 Peruslähtökohtia nuoren hyvinvoinnille jokaisella nuorella on kykyjä olennaista on, mitä nuori voi tehdä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot