Työterveys ja - turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveys ja - turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000-luvulla"

Transkriptio

1 Työterveys ja - turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000-luvulla Sosiaali- ja terveysalan riskiprofiili Annika Parantainen Marjukka Laine Työterveyslaitos Turku

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TYÖHÖN LIITTYVÄT RISKIT Henkinen kuormitus ja väkivalta Fyysinen kuormitus ja vuorotyö Työympäristön riskit AMMATTITAUDIT JA AMMATTITAUTIEPÄILYT SAIRAUSPOISSAOLOT TYÖTAPATURMAT YHTEENVETO LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Tämä raportti kuvaa sosiaali- ja terveysalaa työhyvinvoinnin (työterveys ja -turvallisuus) näkökulmasta. Toimiala on laaja, ja kattaa lukuisia työtehtäviä hammashuollosta lasten päivähoitoon ja kirurgiasta kotipalveluun. Työhön liittyvät riskit ovat yhtä moninaiset. Osa niistä esiintyy ainoastaan tarkasti rajatuissa tehtävissä tai on leimallista esimerkiksi vain terveydenhuollon alalla. Sosiaali- ja terveyshuollon työn yhtäläisyyksiä on kuitenkin vähintään yhtä paljon kuin eroavaisuuksia, eikä näitä sektoreita sen vuoksi ole katsottu järkeväksi tässä raportissa erotella. Sosiaali- ja terveysala työllistää merkittävän osan kaikesta Suomen työllisestä työvoimasta ja sen palvelut koskettavat jokaista suomalaista. Toimiala käy parhaillaan läpi suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Muutosten taustalla ovat mm. kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, sosiaali- ja terveystoimen yhdentyminen, tuottavuusvaatimukset, väestön ikääntyminen, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen ja teknologinen kehitys. Nämä kaikki luovat uudenlaisia haasteita myös työhyvinvoinnin johtamiselle. 2 HENKILÖSTÖ Sosiaali- ja terveysalalla työskentelee 15 % Suomen työllisestä työvoimasta ( henkilöä keväällä 2010). Jo hieman useampi kuin joka neljäs Suomen työssä käyvistä naisista työskentelee sosiaali- ja terveysalalla. Alalla työskentelevien määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut rajusti, ja kasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Työ painottuu julkiselle sektorille: kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee henkilöä ja yksityissektorilla noin henkilöä (Stakes 2008). Yksityisten palvelujen tuottajien osuus on noussut, ja henkilöstön määrä yli kaksinkertaistui vuosien 1990 ( henkilötyövuotta) ja 2006 (81 345) välillä. Yksityisen sektorin osuus työntekijöistä vaihtelee suuresti toimialan sisällä; huomattavan suuren osan työstä yksityiset yritykset hoitavat esimerkiksi hammashuollon, silmäsairaanhoidon ja gynekologian alalla. Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen henkilöstöä on suunnilleen yhtä paljon (taulukko 1). Kunnallisten terveydenhuoltopalvelujen henkilöstöstä reilu puolet työskentelee sairaalassa. Sosiaalipalveluissa eniten työllistävät lasten päivähoito (vajaa puolet sosiaalipalvelujen henkilöstöstä vuonna 2006), kotipalvelut (12,5 %) ja vanhusten laitoshoito (12 %). Yksityisellä sektorilla sosiaalipalveluiden henkilöstöä oli vuonna 2006 puolitoistakertainen 3

4 määrä terveydenhuoltopalveluiden henkilöstöön nähden (taulukko 2). Palvelutalot ja ryhmäkodit ovat ylivoimaisesti suurin työllistäjä: niiden palveluksessa oli vuonna % koko yksityisten sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. Toimialalla työskentelevien keski-ikä on noussut varsin paljon viimeisten vuoden aikana. Vuonna 2008 puolet työntekijöistä oli yli 45-vuotiaita ja alle neljäsosa alle 35- vuotiaita. Ala on hyvin naisvaltainen: yhdeksän kymmenestä on naisia. Miehiä on eniten lääkintävahtimestari-sairaankuljettajissa, lääkäreissä, mielenterveyshoitajissa, kuntohoitajissa ja psykoterapeuteissa. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut 2000-luvulla. Syntyperältään ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2007 välillä. Vuoden 2008 alussa heitä oli hieman alle Osuus on siis noin kolme prosenttia alan koko työvoimasta (Ailasmaa 2010). Työsuhde on määräaikainen 24 %:lla, eli määräaikaisuus on keskimääräistä yleisempää. Epätyypilliset työajat ovat toimialalla yleisiä. Vuotuinen eläkepoistuma on kasvamassa. Kuntasektorin vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöstä lähes 40 % jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Eläkepoistuma on tätä suurempi johtotehtävissä, hammaslääkäreillä, sosiaalityöntekijöillä sekä perus- ja lähihoitajilla (Halmeenmäki 2007). Alle 60-vuotiaana eläköityi vuonna 2009 suhteellisesti eniten perus- ja lähihoitajia sekä sairaanhoitajia (Kunta-alan eläkkeet 2009). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi samana vuonna suhteellisesti eniten perhepäivähoitajia ja omaishoitajia (kuva 1). Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli eniten perus- ja lähihoitajien sekä sairaanhoitajien keskuudessa. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä oli suurin sairaanhoitajien sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajien keskuudessa. 4

5 Taulukko 1. Sosiaali- ja terveysalan kunnallinen henkilöstö päätoimintasektoreittain (henkilötyövuodet). Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2009, THL Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Sosiaaliset avopalvelut Sairaalapalvelut Kunnalliset terveyskeskukset Terveyskeskusten vuodeosastohoito Taulukko 2. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö päätoimintasektoreittain vuonna 2006 (henkilötyövuodet). Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina Järjestöt Yritykset Yhteensä Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Sosiaaliset avopalvelut Sairaalapalvelut Lääkäripalvelut Hammashoito Muut terveydenhuoltopalvelut (esim. fysioterapia ja laboratoriotutkimukset)

6 Eläkelajit kunta-alalla ammattiryhmittäin vuonna % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Perushoitajat ja lähihoitajat Sairaala- ja hoitoapulaiset Sairaanhoitajat Perhepäivähoitajat ym. Kodinhoitajat kotiavustajat Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Omaishoitajat Henkilökohtaiset avustajat Osastonhoitajat Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät Sos.- ja terv.h.alan johtajat työttömyys osatyökyvyttömyys kuntoutus työkyvyttömyys vanhuus Kuva 1. Eläkkeelle siirtyneet kunta-alalla ammatin ja eläkelajin mukaan vuonna TYÖKYKY JA TYÖHÖN LIITTYVÄT RISKIT Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö arvioi terveydentilansa kyselyissä yleensä hyväksi. Terveydentila- ja työkykyarviot ovat samalla tasolla kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Terveysarviot vaihtelevat kuitenkin melko paljon toimialan sisällä. Huonoimpana terveyttään pitävät vanhustyössä toimivat eli terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja kotipalvelutyössä toimivat (Laine ym. 2011). Terveyden puolesta eläkeikään saakka työssä selviytymiseen uskotaan samassa määrin kuin muillakin toimialoilla (Perkiö-Mäkelä ym. 2009). Useimmin selviytymistään epäilevät vanhainkodeissa ja palvelutaloissa työskentelevät, mutta myös näillä sektoreilla kuten koko alalla epäilyt siitä, ettei terveytensä puolesta pysty selviytymään, ovat vähentyneet (Laine ym. 2011). Työn terveysriskit painottuvat ruumiilliseen ja henkiseen kuormitukseen. Työkuormitus aiheuttaa haasteita henkilöstön säilymiselle työkykyisenä. Kuormitusta lisää monella työpaikalla henkilöstöresurssien puute; perusmiehitys on usein minimissä. Lisäksi 6

7 työympäristössä esiintyy biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia vaaratekijöitä. Yötyö on sekin toimialan työn terveydellinen riskitekijä Henkinen kuormitus ja väkivalta Työtä pidetään sekä henkisesti että ruumiillisesti jokseenkin rasittavana. Työ- ja terveys haastattelututkimuksessa lähes puolet sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä vastaajista piti työtään henkisesti melko tai hyvin rasittavana. Stressiä koettiin saman verran kuin muillakin toimialoilla. Työolot ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla -kyselyssä 12 % vastaajista ilmoitti kokevansa stressiä työssään; luku oli samalla tasolla myös aiemmissa kyselyissä vuosina 1999 ja 2010 (Laine ym. 2011). Itse työ koetaan sosiaali- ja terveysalalla yleisesti mielekkääksi ja sisäisesti palkitsevaksi. Toisaalta useat alan työt vaativat jatkuvaa oman persoonan käyttämistä ja ovat siten henkisesti raskaita. Kiire kuormittaa edelleen, joskaan uusimpien tutkimustulosten mukaan ei samassa määrin kuin aikaisemmin (Laine ym. 2011). Tyytyväisyys organisaation johtamiseen on vuonna 2010 samalla matalalla tasolla, johon se 2000-luvun alkupuoliskolla laski eli vain kolmannes henkilöstöstä on tyytyväisiä. Oman työyksikön johtamiseen sitä vastoin puolet henkilöstöstä on tyytyväisiä ja nähtävissä on hienoista noususuuntaa. Mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja työaikoihin liittyviin asioihin eivät nekään ole kovin hyvät, joskin eroja eri ammattiryhmien välillä esiintyy (Perkiö-Mäkelä ym. 2009, Laine ym. 2011). Eettiset kysymykset mietityttävät yleisesti: asiakas- tai potilastyötä tekevistä kaksi kolmasosaa kohtaa ainakin silloin tällöin eettisiä tai moraalisia ongelmia työssään. Yleisintä eettisten ongelmien kohtaaminen on sosiaalipalveluissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vammaishuollossa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä (Laine ym. 2011). Huoli väkivallasta on lisääntynyt ja väkivaltatilanteet työssä ovat yleisempiä kuin muilla toimialoilla. Työ ja terveys -haastattelussa 23 % toimialalla työssä olevista oli viimeisen vuoden aikana joutunut uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi työssä tai työmatkalla (Perkiö-Mäkelä ym. 2009). Samana vuonna kaikista palkansaajista vain noin 7 % raportoi vastaavia kokemuksia. Myös kunta-alan työolobarometrin haastatteluissa väkivaltakokemukset terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa ovat edelleen muita sektoreita korkeammalla tasolla (Ylöstalo ym. 2009). Vuonna 2010 alan henkilöstölle tehdyssä kyselyssä väkivalta oli huolenaiheena yleisimmin vanhustenhuollossa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä vammaishuollossa (Laine ym. 2011). Edellä mainittujen lisäksi myös sosiaalipalvelut oli toiminta-alue, jossa itselle oli sattunut muita alueita useammin väkivaltatilanteita. Ilmenneet tilanteet olivat useimmiten lyömistä, tönimistä ja 7

8 potkimista, tavaroiden heittelemistä ja paikkojen rikkomista sekä sanallista uhkailua. Väkivallan esiintymiseen vaikuttaa se, että asiakkaista yhä suurempi osa on päihteiden käyttäjiä. Aggressiiviset omaisetkaan eivät ole enää harvinaisia Fyysinen kuormitus ja vuorotyö Kuntasektorin toimialoista sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö kokee työnsä selvästi muita useammin fyysisesti raskaaksi (Ylöstalo ym. 2009). Pitkäaikaisista, lääkärin toteamista sairauksista tai vammoista useimmat liittyvät tuki- ja liikuntaelimiin. Ne ovatkin, niska- ja hartiavaivojen ohella, leimallisia nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Fyysistä kuormitusta aiheuttavat raskaat nostot, toistuvat selän kumarat ja kiertyneet asennot, staattiset työasennot sekä usean kuormitustekijän yhteisvaikutukset. Monilla sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla potilasnostot on suurin fyysinen riski. Useihin tehtäviin liittyy myös paljon seisomista ja kävelyä. Käsin nostaminen on yleistä: yli 25 kilon taakkoja käsitellään käsin useammin kuin useimmilla muilla toimialoilla (Perkiö-Mäkelä ym. 2009). Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolojen ja kuormituksen vähentäminen edellyttää laaja-alaista ja pitkäjänteistä työtä fyysisten riskien hallintaan. Fyysisten riskien vähentämisessä oleellista on työntekijöiden ergonomia-tietämyksen lisääminen ja potilaan avustamiskäytäntöjen kehittäminen. Nostolaitteet ja muut siirtymisen apuvälineet oikein käytettyinä vähentäisivät kuormitusta oleellisesti. Alan henkilöstöön kohdistuneessa seurantakyselyssä työ koettiin fyysisesti raskaimmaksi pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhusten laitoshoidossa (Laine ym. 2011). Tehtyjen toistuvaiskyselyiden perusteella kokemus työn fyysisestä rasittavuudesta näyttäisi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana asteittain lisääntyneen lähes kaikilla sosiaali- ja terveysalan toiminta-alueilla. Ainoastaan kotihoidon/kotipalvelun alueella kokemus työn ruumiillisesta kuormittavuudesta on vuosien mittaan vähentynyt. Viidennes tule-vaivoista kärsivistä kokee näiden vaivojen haittaavan työntekoaan (Työ ja terveys -haastattelu 2009). Ammattiluokkien välillä on eroja: työkykyarviot olivat vuoden 2011 kyselytutkimuksessa korkeimmat lääkäreillä, psykologeilla ja kuntoutustyötä tekevillä ja matalimmat fyysisesti raskaammassa työssä olevilla kotipalvelutyöntekijöillä ja avustavaa hoitotyötä tekevillä (Laine ym. 2011). Työ ja terveys haastattelututkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalalla esiintyy enemmän tuki- ja liikuntaelinvaivoja kuin muilla toimialoilla (kuva 2). Niska- ja hartiavaivatkin ovat yleisiä, mutta erot muihin toimialoihin nähden pienempiä (kuva 3). 8

9 Koetut tuki- ja liikuntaelinvaivat vuonna Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus Teollisuus Rakentaminen Maa- ja metsätalous Kuva 2. Koetut tuki- ja liikuntaelinvaivat muutamilla toimialoilla Työ ja Terveys kyselyn mukaan (% vastaajista; kysymys: onko vastaajalla viimeisen kuukauden aikana ollut pitkäaikaisesti tai toistuvasti em. vaivoja). Koetut niska- ja hartiavaivat eri toimialoilla vuonna Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus Teollisuus Rakentaminen Maa- ja metsätalous Kuva 3. Koetut niska- ja hartiavaivat muutamilla toimialoilla Työ ja Terveys kyselyn mukaan (% vastaajista; kysymys: onko vastaajalla viimeisen kuukauden aikana ollut pitkäaikaisesti tai toistuvasti em. vaivoja). 9

10 Tiettyjä sosiaali- ja terveysalan ammatteja tai töitä leimaa vuorotyö, jolla on sekä fyysisiä että psyykkisiä vaikutuksia työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin. Muutokset unen määrässä ja laadussa ovat yksi tekijä, jonka kautta työajat vaikuttavat hyvinvointiin. Tyypillisiä vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyviä terveysriskejä ovat sydän- ja verisuonisairaudet sekä tapaturmat. Vuorotyötä tekevillä on myös eräiden havaintojen mukaan päivätyöntekijöitä enemmän psykosomaattisia oireita, kuten kroonista väsymystä, hermostuneisuutta ja masentuneisuutta. Sosiaalisen elämän kannaltakin vuorotyö koetaan usein hankalana. (Hakola ym. 2007) 3.3. Työympäristön riskit Sosiaali- ja terveysalan työympäristössä esiintyy biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia vaaratekijöitä. Infektiovaara on terveydellinen riskitekijä. Työntekijät voivat altistua mikrobeille ja saada infektion veri-, aerosoli-, pisara- tai kosketustartuntana. Vaikka riski on nykyajan hoito- ja hoivatyössä pieni, se on edelleen todellinen. Verialtistus voi aiheuttaa riskin saada hepatiitti B, hepatiitti C, HI- tai muu virustartunta. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen B- hepatiittitartuntojen määrä vaihteli terveydenhuoltoalalla vuosina nollasta yhteen. Samalla ajanjaksolla työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin yhteensä viisi C- hepatiittitapausta. Suomessa ei ole raportoitu yhtään työperäistä HIV-tapausta, mutta muualla maailmalla terveydenhuoltohenkilökunnalla näitä on raportoitu. Ilma- ja kosketusteitse tarttuvista mikrobeista merkittävimpinä työntekijän kannalta pidetään tuberkuloosibakteerin aiheuttamaa riskiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden sairastavuus ei kuitenkaan ylitä väestön keskimääräistä sairastavuutta. Vuosina on todettu ammattitautina kolme tuberkuloositartuntaa. Virusperäisten hengitystie- ja suolistoinfektioiden riski vaihtelee eri työpisteissä. Virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot aiheuttavat työntekijöille infektioista eniten poissaoloja työstä ja työkyvyn alenemisjaksoja. Pandemiat ja niiden uhat luovat henkilöstölle erityisiä suojautumistarpeita. ASA-rekisteriin kerätään tietoja syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneista työntekijöistä ja heidän työpaikoistaan. Vuonna 2007 viisi prosenttia altistuneista työskenteli sosiaali- ja terveysalalla, kun vastaava luku oli vuonna 2005 neljä prosenttia (ASA 2005, ASA 2007). He muodostivat 0,3 % kaikista toimialan työllisistä. Solunsalpaajat ovat tärkein syöpäsairauden vaaraa aiheuttava ryhmä (taulukko 3). 10

11 Taulukko 3. Yleisimmät syöpävaaralliset altisteet sosiaali- ja terveysalalla vuosina 2005 ja 2007 (ASA 2005, ASA 2007). ALTISTE ALTISTUVIKSI ILMOITETTUJA TYÖNTEKIJÖITÄ TYYPILLINEN / TODENNÄKÖINEN ALTISTAVA TYÖ Syklofosfamidi Lääkkeellinen syöpähoito ja solunsalpaajaliuosten valmistus Iso-fosfoamidi Lääkkeellinen syöpähoito ja solunsalpaajaliuosten valmistus Melfalaani Lääkkeellinen syöpähoito ja solunsalpaajaliuosten valmistus Klorambusiili Lääkkeellinen syöpähoito Direct Red Laboratoriotyöt Etyleenioksidi Välineiden sterilointi Kloroformi Laboratoriotyöt Trypan Blue Laboratoriotyöt Ympäristön tupakansavu Yhteensä Muita kuin syöpävaaralliseksi luokiteltuja, toimialalle tyypillisiä kemiallisia altisteita ovat muun muassa muut kuin edellämainitut lääkeaineet, pesu- ja desinfiointiaineet, vesiliuosten sisältämät säilöntäaineet, suojakäsineiden sisältämät kumikemikaalit ja luonnonkumi(latex)proteiinit, hammashoidossa käytetyt akrylaattimuovit sekä anestesiakaasut. Viime vuosina tapahtuneiden käsinemateriaalien ja hammashoidon työtapojen muutosten myötä ihon ja hengitysteiden altistuminen luonnonkumiproteiineille ja akrylaateille on vähentynyt. Koko toimialalle on tyypillistä usein toistuva käsienpesu ja märkätyö sekä suojakäsineiden käytön aiheuttama ihon hautuminen. Nämä tekijät lisäävät erityisesti käsi-ihottuman riskiä. Terveydenhuollon laboratorioissa saatetaan käsitellä lukuisia haitallisia laboratoriokemikaaleja, joiden aiheuttamat riskit ovat työpaikka- ja tapauskohtaisia. 11

12 Tietyissä työtehtävissä käytetään ionisoivaa säteilyä, joka on perimälle vahingollista. Terveydenhuollossa säteilytyötä tekee noin 5000 ihmistä. Työntekijät jaetaan potentiaalisen altistuksen mukaan säteilytyöluokkiin A ja B. Luokkaan A kuuluvat henkilöt, joiden työ on jatkuvaa ja kerralla käsiteltävänä oleva aktiivisuus ylittää 100 MBq (gammasäteilijät sekä beetasäteilijät E max >0,3 MeV) tai 10 MBq (beetasäteilijät E max 0,1-0,3 MeV). Tällaisia henkilöitä työskentelee röntgentoiminnassa, sädehoidossa ja isotooppihoidossa. Säteilyn käyttöä valvoo säteilylain (592/91) nojalla Säteilyturvakeskus. Se valvoo myös työntekijöille aiheutuvan altistuksen määrää. Omana riskinään voidaan mainita sisäilma- ja tilaongelmat. Sosiaali- ja terveysalalla kiinteistöjen kunnolle asetettavat vaatimukset ovat usein tavanomaista suuremmat. Pääosin 60-luvulla rakennettuja sairaalakiinteistöjä saneerataan parhaillaan monilla paikkakunnilla. Monella toimialan työpaikalla sisäilma- ja tilaongelmat arvioidaan merkittäväksi terveydelliseksi riskiksi. Valtaosa sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista on oiretasoisia, ja todettujen sairauksien osuus on oireiluun nähden pieni. Silti homesienet ovat määrällisesti suurin yksittäinen ammattitauteja aiheuttava altiste. Työ ja terveys haastattelun mukaan sisäilmastotekijöistä haittaavimmiksi koetaan ilman kuivuus, kylmyys ja veto, tunkkaisuus sekä melu (Perkiö-Mäkelä ym. 2009). 4 AMMATTITAUDIT JA AMMATTITAUTIEPÄILYT Ammattitauti on diagnosoitu sairaus (ei pelkkä oire), joka on aiheutunut työssä esiintyvästä biologisesta, kemiallisesta tai fysikaalisesta altisteesta. Ammattitauti on sekä lääketieteellinen että juridinen käsite; mikäli sairaus todetaan ammattitaudiksi, perustuvat korvauskäytännöt ammattitautilakiin. Ammattitautidiagnoosi edellyttää, että työssä ilmenevän altisteen tiedetään voivan aiheuttaa kyseisen sairauden, ja että kyseinen sairaus johtuu tästä altisteesta. Työntekijän tulee olla altistunut kyseiselle altisteelle ennen sairastumistaan (Seuri & Uitti 2004). Työperäinen sairaus on laajempi käsite kuin ammattitauti. Siinä työssä ilmenevä tekijä myötävaikuttaa sairauden syntymiseen, mutta myös muilla tekijöillä, kuten elintavoilla on merkitystä työperäisen sairauden puhkeamisessa. Ammattitautien määrä sosiaali- ja terveysalalla vuonna 2007 oli 571 eli noin 150 tapausta työllistä kohden. Kaikilla työllisillä keskimäärin niitä esiintyy lähes kaksinkertainen ja teollisuudessa kolminkertainen määrä. Ammattitaudeista vajaa puolet on ihotauteja, neljäsosa hengitystieallergioita ja vajaa 10 % rasitussairauksia. 12

13 Tärkeimmät ammattitauteja ja -epäilyjä aiheuttavat tautiryhmät ovat ihotaudit ja hengitystieallergiat (taulukko 4). Ne selittävät yhteensä kaksi kolmasosaa tapauksista. Ihotauteja ovat mm. allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ihon infektiotaudit, proteiinikosketusihottuma sekä kosketusurtikaria, jotka ilmenevät useimmiten käsi-ihottumina. Allergista kosketusihottumaa voivat aiheuttaa esimerkiksi hammashuollon proteesi- ja paikka-aineet (akrylaatit) sekä kumikäsineiden sisältämät kumikemikaalit ja pesuaineiden sisältämät säilöntäaineet. Ärsytyskosketusihottuman pääaiheuttajat ovat märkätyö, pesuaineet ja suojakäsineiden aiheuttama käsien hautuminen. Luonnonkumi(latex)proteiinit voivat aiheuttaa sekä ihon että hengitysteiden allergioita; nykyiset luonnonkumikäsineet sisältävät aiempaa vähemmän herkistäviä proteiineja, joten luonnonkumiallergia on vähentynyt 2000-luvun aikana. Hengitystieallergioita ovat ammattinuha, ammattiastma ja allerginen alveoliitti eli keuhkorakkulatulehdus. Hengitysteiden ammattitauteja ovat 2000-luvulla aiheuttaneet enimmäkseen kosteusvauriomikrobit. Muut toimialalla esiintyvät altisteet aiheuttavat hengitystieammattitauteja vain harvoin. Joitakin tapauksia ovat aiheuttaneet mm. luonnonkumiproteiinit, hammashuollon akrylaatit ja synteettisten kipsimateriaalien sisältämät (isosyanaatti)yhdisteet. Kolmanneksi suurin ammattitautiryhmä ovat rasitussairaudet vajaan kymmenen prosentin osuudella. Todetut ammattitaudit ovat useimmiten jännetupentulehduksia tai olkaluun sivunastan tulehduksia (Työsuojeluhallinto). Kosteusvauriomikrobit (home- ja sädesienet) sekä erilaiset kemialliset yhdisteet ovat suurimmat ammattitauteja ja -epäilyjä aiheuttavat altisteryhmät (taulukko 5). Näistä mikrobit selittävät erityisesti hengitystieallergioita, ja kemialliset yhdisteet ihotauteja. Homesienet ovat useimmissa ammattiryhmissä yleisin altiste. Hammashuollossa kemialliset tekijät aiheuttavat eniten ammattitauteja tai -epäilyjä, ja märkä työ perus- ja lähihoitajille. Ammattitauteja todetaan tai epäillään toimialan ammattiryhmistä määrällisesti eniten sairaanhoitajilla, lähi- ja perushoitajilla sekä hammashoitajilla (taulukko 6). 13

14 Taulukko 4. Ammattitaudit ja -epäilyt sosiaali- ja terveysalalla tautiryhmittäin vuosina (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005, 2006 ja 2007). TAUTIRYHMÄ Asbestisairaudet Meluvammat Rasitussairaudet Ihotaudit Muut Hengitystieallergiat Yhteensä Taulukon y tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ylläpitämään työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR). 14

15 Taulukko 5. Eniten ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa aiheuttaneet altisteryhmät vuonna 2007 (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2007). AIHEUTTAJA Homesienet Kosteuvauriot Tarkemmin määrittelemättömät kemialliset tekijät TAPAUSTEN MÄÄRÄ Miehet Naiset Yhteensä Toistotyö Tarkemmin määrittelemättömät orgaaniset materiaalit Punkit Suurin osa syyhypunkin aiheuttamia ihosairauksia Märkä työ Tarkemmin luetteloimattomat, käyttötarkoituksen mukaan määritellyt aineet Osa epäilyasteella olevia tapauksia, joissa tarkkaa aiheuttajaa ei ole tunnistettu tai joita ei lopulta todeta ammattitaudiksi Melu Ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä yhteensä

16 Taulukko 6. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden joidenkin ammattien ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt tautiryhmittäin 2007 (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2007). MELU- RASITUS- HENGITYSTIE- IHO- ASBESTI- VAMMAT SAIRAUDET ALLERGIAT TAUDIT SAIRAUDET MUUT YHT. Hammaslääkärit Lastentarhanopettajat Sosiaalityöntekijät Fysioterapeutit, toimintaterapeutit ym. Sairaanhoitajat, kätilöt ym Sairaanhoitajat Hammashuoltajat Perushoitajat ja lähihoitajat Hammashoitajat Perus- ja lähihoitajat, lastenja kodinhoitajat ym Lastenhoitotyöntekijät Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Henkilökohtaiset avustajat ym Sairaala- ja hoitoapulaiset Toimialalla yhteensä SAIRAUSPOISSAOLOT Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2008 keskimäärin 12,6 sairauspoissaolopäivää työllistä kohden, mikä on hieman enemmän kuin työllisillä keskimäärin. Sosiaali- ja terveysalan sairauspoissaolot muodostavat viidenneksen kaikista korvatuista sairauspoissaoloista (KELAn sairausvakuutustilastot ). KELAn korvaamia sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2008 keskimäärin 7,2 työntekijää kohden (taulukko 7). Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat 16

17 poissaolot muodostavat reilun kolmanneksen (korvatuista) sairauspoissaoloista. Toiseksi yleisin sairauspoissaolojen aiheuttaja ovat mielenterveyden häiriöt (noin neljännes tapauksista), ja kolmantena ovat vammat ja myrkytykset (noin 10 %). Yli puolet sairauspoissaoloista vuonna 2008 koski terveyden- ja sairaanhoitotyötä (taulukko 8). Palkansaajilla vajaa kolmannes oli enintään kuuden päivän poissaoloja, ja vajaa neljännes päivän poissaoloja. Itsenäisten alan yrittäjien ja ammatinharjoittajien keskuudessa oli eniten (23,4 %) päivän poissaoloja (taulukko 9). Sairauspäivärahapäiviä oli määrällisesti eniten vuotiaiden naisten ikäryhmässä (taulukko 10). Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksen mukaan kunta-alan terveys- ja sosiaalipalvelujen ammattiryhmistä eniten sairastavat kodinhoitajat, jotka olivat vuonna 2008 pois työstä sairauden takia keskimäärin 28 päivää (Kauppinen ym. 2010). Vähiten sairauden takia olivat pois työstä lääkärit, keskimäärin 8 9 päivää. Sairauspoissaoloissa on siis yli kolminkertaiset erot eniten ja vähiten sairastavien ammattiryhmien välillä. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksessa on seurattu neljän sairaanhoitopiirien henkilökuntaa. Näissä organisaatioissa työskentelee noin viidennes koko kunta-alan henkilöstöstä. Vaikka vakinaisten sairauspoissaolojen lisäys on taittunut, määräaikaisten poissaolot ovat kuitenkin jatkaneet tasaista lisääntymistä. Vuonna 2008 vakinaisella henkilöstöllä oli 20,2 sairauspoissaolopäivää ja määräaikaisilla 15,5 päivää työvuotta kohti. Määräaikaisessa työsuhteessa olevilla oli sairauspoissaoloja vuonna 2000 noin seitsemän päivää vähemmän vuodessa kuin vakinaisessa työsuhteessa olevilla. Tämä ero on kaventunut noin viiteen päivään vuonna Myös naisten ja miesten väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kasvaneet 2000-luvulla. Vuonna 2008 naiset olivat noin viisi päivää enemmän sairauden takia poissa töistä kuin miehet, vuonna 2000 vähän yli kolme päivää enemmän. (Kauppinen ym. 2010) 17

18 Taulukko 7. Korvatut sairauspäivärahapäivät sosiaali- ja terveysalalla sairauspääryhmittäin vuosina Lähde: KELA:n sairausvakuutustilastot VUOSI KORVATUT SAIRAUSPÄIVÄRAHAPÄIVÄT Työllisten lkm* Tuki- ja liikuntaelinsairaudet lkm lkm/ työllinen Mielenterveyden häiriöt lkm lkm/ työllinen Vammat, myrkytykset ym. lkm lkm/ työllinen Kaikki yhteensä lkm lkm/ työllinen , , , , , , , , , , , ,2 * Palkansaajat: vuotias työllinen työvoima Suomessa. Lähteet: Palkansaajat toimialoittain (TOL 2008) ; Työvoimatutkimus 2007, joulukuu. Taulukko 8. Sairauspäivärahat vuonna 2008 ammatin ja ammattiaseman mukaan. Lähde: KELA:n sairausvakuutustilasto AMMATTI Sairauspäivärahat vuonna 2008* Päivärahansaajat Alkaneet kaudet Päivärahapäivät (1000 kpl) Työllinen työvoima %* Terveyden- ja sairaanhoitotyö Terveydenhuollon kuntouttava työ ,5 6, ,7 0,6 Hammashoitoalan työ ,1 0,4 Apteekkialan työ ,2 0,3 Sosiaalialan työ ,6 2,4 Lasten päivähoitotyö ,5 2,1 Psykologinen työ ,1 0,1 Harrastus- ja vapaaaika-toiminnan ohjaus Muu terveydenhuollon tai sosiaalialan työ Itsenäiset alan yrittäjät tai ammatinharjoittajat ,7 0, ,3 0, ,5 0,9 Yhteensä ,1 14,1 * vuotias työllinen työvoima Suomessa. Lähde: työvoimatutkimus 2008, Tilastokeskus. 18

19 Taulukko 9. Vuonna 2007 alkaneiden sairauspäivärahakausien kesto sosiaali- ja terveysalalla (KELA:n sairausvakuutustilasto 2008). SAIRAUSLOMAN PITUUS ERI IKÄRYHMISSÄ 2007 (kauden kesto, päiviä %) Palkansaajat 31,5 15,3 24,3 13,3 4,7 5,2 5,7 Itsenäiset alan yrittäjät ja ammatinharjoittajat 20,9 20,4 23,4 18,4 6,5 7,0 3,5 Taulukko 10. Vuonna 2008 korvatut sairauspäivärahapäivät sosiaali- ja terveysalalla ikäryhmittäin. Korvatut sairauspäivärahapäivät 2008* Yht. Naiset 44,3 324,2 433,2 795,4 783,3 2380,4 Miehet 4,2 24,2 76,2 57,9 8,3 245,5 Yhteensä 48,5 348,5 509,4 853,3 866,2 2625,9 * Päivärahapäivien yksikkö päivää ** Luvuissa mukana eläinlääkintähuolto sekä ympäristön- ja terveydensuojelutyö 6 TYÖTAPATURMAT Työtapaturmalla tarkoitetaan vamman tai sairauden aiheuttamaa äkillistä, ennalta arvaamatonta, ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työpaikalla tai työmatkalla. Työtapaturmat jaetaan työpaikkatapaturmiin ja työmatkatapaturmiin (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948). Tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että työtapaturmatilastoihin kirjautuvat vain vakuutuksen perusteella korvatut työtapaturmat. Ilmoittamatta jätetyt työtapaturmat eivät näy virallisissa tilastoissa. Työtapaturmia sosiaali- ja terveysalan töissä sattuu keskimääräistä vähemmän (taulukko 11). Vuonna 2007 sattui työtapaturmaa työntekijää kohden. Työtapaturmien määrä 19

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki Hyvät ja vähemmän hyvät tilastouutiset Irmeli Vuoriluoto Tehy ry Sisältö: 1. Sote

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian. Avaus Lappeenrannan Kasino, 5.-6.6.2008

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian. Avaus Lappeenrannan Kasino, 5.-6.6.2008 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija-työseminaari tij t i i Avaus Lappeenrannan Kasino, 5.-6.6.28 Irmeli Vuoriluoto, TTK:n kuntaryhmän asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ergonomiaverkoston vaikuttavuus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report terveyspalvelujen henkilöstö 2008 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166,

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Porin ammattiopisto 13..27 1 Sisältö - työvoiman rekrytointi, avoimet paikat - rekrytointiongelmat ja työvoimapula - rekrytointiongelmien syyt ja keinot -

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Terveydenhuoltohenkilöstön terveys

Terveydenhuoltohenkilöstön terveys Terveydenhuoltohenkilöstön terveys työssä; TULE näkökulma Pauli Forma 4.6.2009 Turku Terveydenhuoltoalan potilassiirtoergonomian asiantuntija- työseminaari Muuttuva kuntatyö Katukivenlaskijoita työssään

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2010 Personalen inom social- och hälsovården 2010

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2010 Personalen inom social- och hälsovården 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Löner och arbetskraftskostnader 2013 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2010 Personalen inom social- och hälsovården

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla 5.5.2011 9.5.2011 1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet Eläkeikäisten osuus maakunnan väestöstä on kasvussa. Yli 65-vuotiaiden osuus lähentelee 30

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Rakennusalan terveys ja turvallisuus 2000- luvulla

Rakennusalan terveys ja turvallisuus 2000- luvulla Rakennusalan terveys ja turvallisuus 2000- luvulla Rakennusalan riskiprofiili Eero Priha Susanna Repo Minna Savinainen Jorma Lappalainen Panu Oksa Työterveyslaitos Tampere 9.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2008. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2008. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2008 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2008 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Löner och arbetskraftskostnader 2015 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Personalen inom hälso- och socialvården

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön

Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön Ikääntyminen, työsuorituskyky ja subjektiivinen eläköitymisikä. Mikä ja kuka motivoi eri ikäisiä työntekijöitä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2009 100 työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työ ja terveys. 4.1 Työtapaturmat. Tapaturmatilanne yleisesti

Työ ja terveys. 4.1 Työtapaturmat. Tapaturmatilanne yleisesti 4 Työ ja terveys Tilastoitujen työtapaturmien, ammattitautien, työkyvyttömyystapausten, sairauspoissaolojen ym. haitallisten terveysvaikutusten lisäksi työntekijän terveyttä ja turvallisuutta voidaan kuvata

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2009 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Oulu

Toimintaympäristö. TTL Oulu Toimintaympäristö TTL Oulu Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen vastuualue on koko Pohjois-Suomi, sisältäen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat Alue on kooltaan 160 518 km²

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden laskenta

Rekrytointitarpeiden laskenta Rekrytointitarpeiden laskenta Henkilöstön tarve kehittyy kuten palvelutarve Vaihtoehtoisessa laskelmassa henkilötyön tuottavuus paranee valitulla tasolla (esim. 0,5 %/v) Palvelutarve-ennuste perustuu ennustettuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue 27.11.2014 Heikki Miettinen Laskelmat kuvaavat: a) eläkkeelle siirtymistä ja b) henkilöstötarpeiden ennakoitua muutosta korvaavan rekrytointitarpeen Tämän

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2010 Personal inom kommunernas sociala tjänster och hälso- och sjukvård 2010 Personnel in Municipal

Lisätiedot