Työterveys ja - turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveys ja - turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000-luvulla"

Transkriptio

1 Työterveys ja - turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000-luvulla Sosiaali- ja terveysalan riskiprofiili Annika Parantainen Marjukka Laine Työterveyslaitos Turku

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TYÖHÖN LIITTYVÄT RISKIT Henkinen kuormitus ja väkivalta Fyysinen kuormitus ja vuorotyö Työympäristön riskit AMMATTITAUDIT JA AMMATTITAUTIEPÄILYT SAIRAUSPOISSAOLOT TYÖTAPATURMAT YHTEENVETO LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Tämä raportti kuvaa sosiaali- ja terveysalaa työhyvinvoinnin (työterveys ja -turvallisuus) näkökulmasta. Toimiala on laaja, ja kattaa lukuisia työtehtäviä hammashuollosta lasten päivähoitoon ja kirurgiasta kotipalveluun. Työhön liittyvät riskit ovat yhtä moninaiset. Osa niistä esiintyy ainoastaan tarkasti rajatuissa tehtävissä tai on leimallista esimerkiksi vain terveydenhuollon alalla. Sosiaali- ja terveyshuollon työn yhtäläisyyksiä on kuitenkin vähintään yhtä paljon kuin eroavaisuuksia, eikä näitä sektoreita sen vuoksi ole katsottu järkeväksi tässä raportissa erotella. Sosiaali- ja terveysala työllistää merkittävän osan kaikesta Suomen työllisestä työvoimasta ja sen palvelut koskettavat jokaista suomalaista. Toimiala käy parhaillaan läpi suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Muutosten taustalla ovat mm. kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, sosiaali- ja terveystoimen yhdentyminen, tuottavuusvaatimukset, väestön ikääntyminen, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen ja teknologinen kehitys. Nämä kaikki luovat uudenlaisia haasteita myös työhyvinvoinnin johtamiselle. 2 HENKILÖSTÖ Sosiaali- ja terveysalalla työskentelee 15 % Suomen työllisestä työvoimasta ( henkilöä keväällä 2010). Jo hieman useampi kuin joka neljäs Suomen työssä käyvistä naisista työskentelee sosiaali- ja terveysalalla. Alalla työskentelevien määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut rajusti, ja kasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Työ painottuu julkiselle sektorille: kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee henkilöä ja yksityissektorilla noin henkilöä (Stakes 2008). Yksityisten palvelujen tuottajien osuus on noussut, ja henkilöstön määrä yli kaksinkertaistui vuosien 1990 ( henkilötyövuotta) ja 2006 (81 345) välillä. Yksityisen sektorin osuus työntekijöistä vaihtelee suuresti toimialan sisällä; huomattavan suuren osan työstä yksityiset yritykset hoitavat esimerkiksi hammashuollon, silmäsairaanhoidon ja gynekologian alalla. Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen henkilöstöä on suunnilleen yhtä paljon (taulukko 1). Kunnallisten terveydenhuoltopalvelujen henkilöstöstä reilu puolet työskentelee sairaalassa. Sosiaalipalveluissa eniten työllistävät lasten päivähoito (vajaa puolet sosiaalipalvelujen henkilöstöstä vuonna 2006), kotipalvelut (12,5 %) ja vanhusten laitoshoito (12 %). Yksityisellä sektorilla sosiaalipalveluiden henkilöstöä oli vuonna 2006 puolitoistakertainen 3

4 määrä terveydenhuoltopalveluiden henkilöstöön nähden (taulukko 2). Palvelutalot ja ryhmäkodit ovat ylivoimaisesti suurin työllistäjä: niiden palveluksessa oli vuonna % koko yksityisten sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. Toimialalla työskentelevien keski-ikä on noussut varsin paljon viimeisten vuoden aikana. Vuonna 2008 puolet työntekijöistä oli yli 45-vuotiaita ja alle neljäsosa alle 35- vuotiaita. Ala on hyvin naisvaltainen: yhdeksän kymmenestä on naisia. Miehiä on eniten lääkintävahtimestari-sairaankuljettajissa, lääkäreissä, mielenterveyshoitajissa, kuntohoitajissa ja psykoterapeuteissa. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut 2000-luvulla. Syntyperältään ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2007 välillä. Vuoden 2008 alussa heitä oli hieman alle Osuus on siis noin kolme prosenttia alan koko työvoimasta (Ailasmaa 2010). Työsuhde on määräaikainen 24 %:lla, eli määräaikaisuus on keskimääräistä yleisempää. Epätyypilliset työajat ovat toimialalla yleisiä. Vuotuinen eläkepoistuma on kasvamassa. Kuntasektorin vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöstä lähes 40 % jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Eläkepoistuma on tätä suurempi johtotehtävissä, hammaslääkäreillä, sosiaalityöntekijöillä sekä perus- ja lähihoitajilla (Halmeenmäki 2007). Alle 60-vuotiaana eläköityi vuonna 2009 suhteellisesti eniten perus- ja lähihoitajia sekä sairaanhoitajia (Kunta-alan eläkkeet 2009). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi samana vuonna suhteellisesti eniten perhepäivähoitajia ja omaishoitajia (kuva 1). Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli eniten perus- ja lähihoitajien sekä sairaanhoitajien keskuudessa. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä oli suurin sairaanhoitajien sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajien keskuudessa. 4

5 Taulukko 1. Sosiaali- ja terveysalan kunnallinen henkilöstö päätoimintasektoreittain (henkilötyövuodet). Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2009, THL Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Sosiaaliset avopalvelut Sairaalapalvelut Kunnalliset terveyskeskukset Terveyskeskusten vuodeosastohoito Taulukko 2. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö päätoimintasektoreittain vuonna 2006 (henkilötyövuodet). Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina Järjestöt Yritykset Yhteensä Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Sosiaaliset avopalvelut Sairaalapalvelut Lääkäripalvelut Hammashoito Muut terveydenhuoltopalvelut (esim. fysioterapia ja laboratoriotutkimukset)

6 Eläkelajit kunta-alalla ammattiryhmittäin vuonna % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Perushoitajat ja lähihoitajat Sairaala- ja hoitoapulaiset Sairaanhoitajat Perhepäivähoitajat ym. Kodinhoitajat kotiavustajat Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Omaishoitajat Henkilökohtaiset avustajat Osastonhoitajat Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät Sos.- ja terv.h.alan johtajat työttömyys osatyökyvyttömyys kuntoutus työkyvyttömyys vanhuus Kuva 1. Eläkkeelle siirtyneet kunta-alalla ammatin ja eläkelajin mukaan vuonna TYÖKYKY JA TYÖHÖN LIITTYVÄT RISKIT Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö arvioi terveydentilansa kyselyissä yleensä hyväksi. Terveydentila- ja työkykyarviot ovat samalla tasolla kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Terveysarviot vaihtelevat kuitenkin melko paljon toimialan sisällä. Huonoimpana terveyttään pitävät vanhustyössä toimivat eli terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja kotipalvelutyössä toimivat (Laine ym. 2011). Terveyden puolesta eläkeikään saakka työssä selviytymiseen uskotaan samassa määrin kuin muillakin toimialoilla (Perkiö-Mäkelä ym. 2009). Useimmin selviytymistään epäilevät vanhainkodeissa ja palvelutaloissa työskentelevät, mutta myös näillä sektoreilla kuten koko alalla epäilyt siitä, ettei terveytensä puolesta pysty selviytymään, ovat vähentyneet (Laine ym. 2011). Työn terveysriskit painottuvat ruumiilliseen ja henkiseen kuormitukseen. Työkuormitus aiheuttaa haasteita henkilöstön säilymiselle työkykyisenä. Kuormitusta lisää monella työpaikalla henkilöstöresurssien puute; perusmiehitys on usein minimissä. Lisäksi 6

7 työympäristössä esiintyy biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia vaaratekijöitä. Yötyö on sekin toimialan työn terveydellinen riskitekijä Henkinen kuormitus ja väkivalta Työtä pidetään sekä henkisesti että ruumiillisesti jokseenkin rasittavana. Työ- ja terveys haastattelututkimuksessa lähes puolet sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä vastaajista piti työtään henkisesti melko tai hyvin rasittavana. Stressiä koettiin saman verran kuin muillakin toimialoilla. Työolot ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla -kyselyssä 12 % vastaajista ilmoitti kokevansa stressiä työssään; luku oli samalla tasolla myös aiemmissa kyselyissä vuosina 1999 ja 2010 (Laine ym. 2011). Itse työ koetaan sosiaali- ja terveysalalla yleisesti mielekkääksi ja sisäisesti palkitsevaksi. Toisaalta useat alan työt vaativat jatkuvaa oman persoonan käyttämistä ja ovat siten henkisesti raskaita. Kiire kuormittaa edelleen, joskaan uusimpien tutkimustulosten mukaan ei samassa määrin kuin aikaisemmin (Laine ym. 2011). Tyytyväisyys organisaation johtamiseen on vuonna 2010 samalla matalalla tasolla, johon se 2000-luvun alkupuoliskolla laski eli vain kolmannes henkilöstöstä on tyytyväisiä. Oman työyksikön johtamiseen sitä vastoin puolet henkilöstöstä on tyytyväisiä ja nähtävissä on hienoista noususuuntaa. Mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja työaikoihin liittyviin asioihin eivät nekään ole kovin hyvät, joskin eroja eri ammattiryhmien välillä esiintyy (Perkiö-Mäkelä ym. 2009, Laine ym. 2011). Eettiset kysymykset mietityttävät yleisesti: asiakas- tai potilastyötä tekevistä kaksi kolmasosaa kohtaa ainakin silloin tällöin eettisiä tai moraalisia ongelmia työssään. Yleisintä eettisten ongelmien kohtaaminen on sosiaalipalveluissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vammaishuollossa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä (Laine ym. 2011). Huoli väkivallasta on lisääntynyt ja väkivaltatilanteet työssä ovat yleisempiä kuin muilla toimialoilla. Työ ja terveys -haastattelussa 23 % toimialalla työssä olevista oli viimeisen vuoden aikana joutunut uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi työssä tai työmatkalla (Perkiö-Mäkelä ym. 2009). Samana vuonna kaikista palkansaajista vain noin 7 % raportoi vastaavia kokemuksia. Myös kunta-alan työolobarometrin haastatteluissa väkivaltakokemukset terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa ovat edelleen muita sektoreita korkeammalla tasolla (Ylöstalo ym. 2009). Vuonna 2010 alan henkilöstölle tehdyssä kyselyssä väkivalta oli huolenaiheena yleisimmin vanhustenhuollossa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä vammaishuollossa (Laine ym. 2011). Edellä mainittujen lisäksi myös sosiaalipalvelut oli toiminta-alue, jossa itselle oli sattunut muita alueita useammin väkivaltatilanteita. Ilmenneet tilanteet olivat useimmiten lyömistä, tönimistä ja 7

8 potkimista, tavaroiden heittelemistä ja paikkojen rikkomista sekä sanallista uhkailua. Väkivallan esiintymiseen vaikuttaa se, että asiakkaista yhä suurempi osa on päihteiden käyttäjiä. Aggressiiviset omaisetkaan eivät ole enää harvinaisia Fyysinen kuormitus ja vuorotyö Kuntasektorin toimialoista sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö kokee työnsä selvästi muita useammin fyysisesti raskaaksi (Ylöstalo ym. 2009). Pitkäaikaisista, lääkärin toteamista sairauksista tai vammoista useimmat liittyvät tuki- ja liikuntaelimiin. Ne ovatkin, niska- ja hartiavaivojen ohella, leimallisia nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Fyysistä kuormitusta aiheuttavat raskaat nostot, toistuvat selän kumarat ja kiertyneet asennot, staattiset työasennot sekä usean kuormitustekijän yhteisvaikutukset. Monilla sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla potilasnostot on suurin fyysinen riski. Useihin tehtäviin liittyy myös paljon seisomista ja kävelyä. Käsin nostaminen on yleistä: yli 25 kilon taakkoja käsitellään käsin useammin kuin useimmilla muilla toimialoilla (Perkiö-Mäkelä ym. 2009). Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolojen ja kuormituksen vähentäminen edellyttää laaja-alaista ja pitkäjänteistä työtä fyysisten riskien hallintaan. Fyysisten riskien vähentämisessä oleellista on työntekijöiden ergonomia-tietämyksen lisääminen ja potilaan avustamiskäytäntöjen kehittäminen. Nostolaitteet ja muut siirtymisen apuvälineet oikein käytettyinä vähentäisivät kuormitusta oleellisesti. Alan henkilöstöön kohdistuneessa seurantakyselyssä työ koettiin fyysisesti raskaimmaksi pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhusten laitoshoidossa (Laine ym. 2011). Tehtyjen toistuvaiskyselyiden perusteella kokemus työn fyysisestä rasittavuudesta näyttäisi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana asteittain lisääntyneen lähes kaikilla sosiaali- ja terveysalan toiminta-alueilla. Ainoastaan kotihoidon/kotipalvelun alueella kokemus työn ruumiillisesta kuormittavuudesta on vuosien mittaan vähentynyt. Viidennes tule-vaivoista kärsivistä kokee näiden vaivojen haittaavan työntekoaan (Työ ja terveys -haastattelu 2009). Ammattiluokkien välillä on eroja: työkykyarviot olivat vuoden 2011 kyselytutkimuksessa korkeimmat lääkäreillä, psykologeilla ja kuntoutustyötä tekevillä ja matalimmat fyysisesti raskaammassa työssä olevilla kotipalvelutyöntekijöillä ja avustavaa hoitotyötä tekevillä (Laine ym. 2011). Työ ja terveys haastattelututkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalalla esiintyy enemmän tuki- ja liikuntaelinvaivoja kuin muilla toimialoilla (kuva 2). Niska- ja hartiavaivatkin ovat yleisiä, mutta erot muihin toimialoihin nähden pienempiä (kuva 3). 8

9 Koetut tuki- ja liikuntaelinvaivat vuonna Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus Teollisuus Rakentaminen Maa- ja metsätalous Kuva 2. Koetut tuki- ja liikuntaelinvaivat muutamilla toimialoilla Työ ja Terveys kyselyn mukaan (% vastaajista; kysymys: onko vastaajalla viimeisen kuukauden aikana ollut pitkäaikaisesti tai toistuvasti em. vaivoja). Koetut niska- ja hartiavaivat eri toimialoilla vuonna Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus Teollisuus Rakentaminen Maa- ja metsätalous Kuva 3. Koetut niska- ja hartiavaivat muutamilla toimialoilla Työ ja Terveys kyselyn mukaan (% vastaajista; kysymys: onko vastaajalla viimeisen kuukauden aikana ollut pitkäaikaisesti tai toistuvasti em. vaivoja). 9

10 Tiettyjä sosiaali- ja terveysalan ammatteja tai töitä leimaa vuorotyö, jolla on sekä fyysisiä että psyykkisiä vaikutuksia työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin. Muutokset unen määrässä ja laadussa ovat yksi tekijä, jonka kautta työajat vaikuttavat hyvinvointiin. Tyypillisiä vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyviä terveysriskejä ovat sydän- ja verisuonisairaudet sekä tapaturmat. Vuorotyötä tekevillä on myös eräiden havaintojen mukaan päivätyöntekijöitä enemmän psykosomaattisia oireita, kuten kroonista väsymystä, hermostuneisuutta ja masentuneisuutta. Sosiaalisen elämän kannaltakin vuorotyö koetaan usein hankalana. (Hakola ym. 2007) 3.3. Työympäristön riskit Sosiaali- ja terveysalan työympäristössä esiintyy biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia vaaratekijöitä. Infektiovaara on terveydellinen riskitekijä. Työntekijät voivat altistua mikrobeille ja saada infektion veri-, aerosoli-, pisara- tai kosketustartuntana. Vaikka riski on nykyajan hoito- ja hoivatyössä pieni, se on edelleen todellinen. Verialtistus voi aiheuttaa riskin saada hepatiitti B, hepatiitti C, HI- tai muu virustartunta. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen B- hepatiittitartuntojen määrä vaihteli terveydenhuoltoalalla vuosina nollasta yhteen. Samalla ajanjaksolla työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin yhteensä viisi C- hepatiittitapausta. Suomessa ei ole raportoitu yhtään työperäistä HIV-tapausta, mutta muualla maailmalla terveydenhuoltohenkilökunnalla näitä on raportoitu. Ilma- ja kosketusteitse tarttuvista mikrobeista merkittävimpinä työntekijän kannalta pidetään tuberkuloosibakteerin aiheuttamaa riskiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden sairastavuus ei kuitenkaan ylitä väestön keskimääräistä sairastavuutta. Vuosina on todettu ammattitautina kolme tuberkuloositartuntaa. Virusperäisten hengitystie- ja suolistoinfektioiden riski vaihtelee eri työpisteissä. Virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot aiheuttavat työntekijöille infektioista eniten poissaoloja työstä ja työkyvyn alenemisjaksoja. Pandemiat ja niiden uhat luovat henkilöstölle erityisiä suojautumistarpeita. ASA-rekisteriin kerätään tietoja syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneista työntekijöistä ja heidän työpaikoistaan. Vuonna 2007 viisi prosenttia altistuneista työskenteli sosiaali- ja terveysalalla, kun vastaava luku oli vuonna 2005 neljä prosenttia (ASA 2005, ASA 2007). He muodostivat 0,3 % kaikista toimialan työllisistä. Solunsalpaajat ovat tärkein syöpäsairauden vaaraa aiheuttava ryhmä (taulukko 3). 10

11 Taulukko 3. Yleisimmät syöpävaaralliset altisteet sosiaali- ja terveysalalla vuosina 2005 ja 2007 (ASA 2005, ASA 2007). ALTISTE ALTISTUVIKSI ILMOITETTUJA TYÖNTEKIJÖITÄ TYYPILLINEN / TODENNÄKÖINEN ALTISTAVA TYÖ Syklofosfamidi Lääkkeellinen syöpähoito ja solunsalpaajaliuosten valmistus Iso-fosfoamidi Lääkkeellinen syöpähoito ja solunsalpaajaliuosten valmistus Melfalaani Lääkkeellinen syöpähoito ja solunsalpaajaliuosten valmistus Klorambusiili Lääkkeellinen syöpähoito Direct Red Laboratoriotyöt Etyleenioksidi Välineiden sterilointi Kloroformi Laboratoriotyöt Trypan Blue Laboratoriotyöt Ympäristön tupakansavu Yhteensä Muita kuin syöpävaaralliseksi luokiteltuja, toimialalle tyypillisiä kemiallisia altisteita ovat muun muassa muut kuin edellämainitut lääkeaineet, pesu- ja desinfiointiaineet, vesiliuosten sisältämät säilöntäaineet, suojakäsineiden sisältämät kumikemikaalit ja luonnonkumi(latex)proteiinit, hammashoidossa käytetyt akrylaattimuovit sekä anestesiakaasut. Viime vuosina tapahtuneiden käsinemateriaalien ja hammashoidon työtapojen muutosten myötä ihon ja hengitysteiden altistuminen luonnonkumiproteiineille ja akrylaateille on vähentynyt. Koko toimialalle on tyypillistä usein toistuva käsienpesu ja märkätyö sekä suojakäsineiden käytön aiheuttama ihon hautuminen. Nämä tekijät lisäävät erityisesti käsi-ihottuman riskiä. Terveydenhuollon laboratorioissa saatetaan käsitellä lukuisia haitallisia laboratoriokemikaaleja, joiden aiheuttamat riskit ovat työpaikka- ja tapauskohtaisia. 11

12 Tietyissä työtehtävissä käytetään ionisoivaa säteilyä, joka on perimälle vahingollista. Terveydenhuollossa säteilytyötä tekee noin 5000 ihmistä. Työntekijät jaetaan potentiaalisen altistuksen mukaan säteilytyöluokkiin A ja B. Luokkaan A kuuluvat henkilöt, joiden työ on jatkuvaa ja kerralla käsiteltävänä oleva aktiivisuus ylittää 100 MBq (gammasäteilijät sekä beetasäteilijät E max >0,3 MeV) tai 10 MBq (beetasäteilijät E max 0,1-0,3 MeV). Tällaisia henkilöitä työskentelee röntgentoiminnassa, sädehoidossa ja isotooppihoidossa. Säteilyn käyttöä valvoo säteilylain (592/91) nojalla Säteilyturvakeskus. Se valvoo myös työntekijöille aiheutuvan altistuksen määrää. Omana riskinään voidaan mainita sisäilma- ja tilaongelmat. Sosiaali- ja terveysalalla kiinteistöjen kunnolle asetettavat vaatimukset ovat usein tavanomaista suuremmat. Pääosin 60-luvulla rakennettuja sairaalakiinteistöjä saneerataan parhaillaan monilla paikkakunnilla. Monella toimialan työpaikalla sisäilma- ja tilaongelmat arvioidaan merkittäväksi terveydelliseksi riskiksi. Valtaosa sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista on oiretasoisia, ja todettujen sairauksien osuus on oireiluun nähden pieni. Silti homesienet ovat määrällisesti suurin yksittäinen ammattitauteja aiheuttava altiste. Työ ja terveys haastattelun mukaan sisäilmastotekijöistä haittaavimmiksi koetaan ilman kuivuus, kylmyys ja veto, tunkkaisuus sekä melu (Perkiö-Mäkelä ym. 2009). 4 AMMATTITAUDIT JA AMMATTITAUTIEPÄILYT Ammattitauti on diagnosoitu sairaus (ei pelkkä oire), joka on aiheutunut työssä esiintyvästä biologisesta, kemiallisesta tai fysikaalisesta altisteesta. Ammattitauti on sekä lääketieteellinen että juridinen käsite; mikäli sairaus todetaan ammattitaudiksi, perustuvat korvauskäytännöt ammattitautilakiin. Ammattitautidiagnoosi edellyttää, että työssä ilmenevän altisteen tiedetään voivan aiheuttaa kyseisen sairauden, ja että kyseinen sairaus johtuu tästä altisteesta. Työntekijän tulee olla altistunut kyseiselle altisteelle ennen sairastumistaan (Seuri & Uitti 2004). Työperäinen sairaus on laajempi käsite kuin ammattitauti. Siinä työssä ilmenevä tekijä myötävaikuttaa sairauden syntymiseen, mutta myös muilla tekijöillä, kuten elintavoilla on merkitystä työperäisen sairauden puhkeamisessa. Ammattitautien määrä sosiaali- ja terveysalalla vuonna 2007 oli 571 eli noin 150 tapausta työllistä kohden. Kaikilla työllisillä keskimäärin niitä esiintyy lähes kaksinkertainen ja teollisuudessa kolminkertainen määrä. Ammattitaudeista vajaa puolet on ihotauteja, neljäsosa hengitystieallergioita ja vajaa 10 % rasitussairauksia. 12

13 Tärkeimmät ammattitauteja ja -epäilyjä aiheuttavat tautiryhmät ovat ihotaudit ja hengitystieallergiat (taulukko 4). Ne selittävät yhteensä kaksi kolmasosaa tapauksista. Ihotauteja ovat mm. allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ihon infektiotaudit, proteiinikosketusihottuma sekä kosketusurtikaria, jotka ilmenevät useimmiten käsi-ihottumina. Allergista kosketusihottumaa voivat aiheuttaa esimerkiksi hammashuollon proteesi- ja paikka-aineet (akrylaatit) sekä kumikäsineiden sisältämät kumikemikaalit ja pesuaineiden sisältämät säilöntäaineet. Ärsytyskosketusihottuman pääaiheuttajat ovat märkätyö, pesuaineet ja suojakäsineiden aiheuttama käsien hautuminen. Luonnonkumi(latex)proteiinit voivat aiheuttaa sekä ihon että hengitysteiden allergioita; nykyiset luonnonkumikäsineet sisältävät aiempaa vähemmän herkistäviä proteiineja, joten luonnonkumiallergia on vähentynyt 2000-luvun aikana. Hengitystieallergioita ovat ammattinuha, ammattiastma ja allerginen alveoliitti eli keuhkorakkulatulehdus. Hengitysteiden ammattitauteja ovat 2000-luvulla aiheuttaneet enimmäkseen kosteusvauriomikrobit. Muut toimialalla esiintyvät altisteet aiheuttavat hengitystieammattitauteja vain harvoin. Joitakin tapauksia ovat aiheuttaneet mm. luonnonkumiproteiinit, hammashuollon akrylaatit ja synteettisten kipsimateriaalien sisältämät (isosyanaatti)yhdisteet. Kolmanneksi suurin ammattitautiryhmä ovat rasitussairaudet vajaan kymmenen prosentin osuudella. Todetut ammattitaudit ovat useimmiten jännetupentulehduksia tai olkaluun sivunastan tulehduksia (Työsuojeluhallinto). Kosteusvauriomikrobit (home- ja sädesienet) sekä erilaiset kemialliset yhdisteet ovat suurimmat ammattitauteja ja -epäilyjä aiheuttavat altisteryhmät (taulukko 5). Näistä mikrobit selittävät erityisesti hengitystieallergioita, ja kemialliset yhdisteet ihotauteja. Homesienet ovat useimmissa ammattiryhmissä yleisin altiste. Hammashuollossa kemialliset tekijät aiheuttavat eniten ammattitauteja tai -epäilyjä, ja märkä työ perus- ja lähihoitajille. Ammattitauteja todetaan tai epäillään toimialan ammattiryhmistä määrällisesti eniten sairaanhoitajilla, lähi- ja perushoitajilla sekä hammashoitajilla (taulukko 6). 13

14 Taulukko 4. Ammattitaudit ja -epäilyt sosiaali- ja terveysalalla tautiryhmittäin vuosina (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005, 2006 ja 2007). TAUTIRYHMÄ Asbestisairaudet Meluvammat Rasitussairaudet Ihotaudit Muut Hengitystieallergiat Yhteensä Taulukon y tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ylläpitämään työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR). 14

15 Taulukko 5. Eniten ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa aiheuttaneet altisteryhmät vuonna 2007 (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2007). AIHEUTTAJA Homesienet Kosteuvauriot Tarkemmin määrittelemättömät kemialliset tekijät TAPAUSTEN MÄÄRÄ Miehet Naiset Yhteensä Toistotyö Tarkemmin määrittelemättömät orgaaniset materiaalit Punkit Suurin osa syyhypunkin aiheuttamia ihosairauksia Märkä työ Tarkemmin luetteloimattomat, käyttötarkoituksen mukaan määritellyt aineet Osa epäilyasteella olevia tapauksia, joissa tarkkaa aiheuttajaa ei ole tunnistettu tai joita ei lopulta todeta ammattitaudiksi Melu Ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä yhteensä

16 Taulukko 6. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden joidenkin ammattien ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt tautiryhmittäin 2007 (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2007). MELU- RASITUS- HENGITYSTIE- IHO- ASBESTI- VAMMAT SAIRAUDET ALLERGIAT TAUDIT SAIRAUDET MUUT YHT. Hammaslääkärit Lastentarhanopettajat Sosiaalityöntekijät Fysioterapeutit, toimintaterapeutit ym. Sairaanhoitajat, kätilöt ym Sairaanhoitajat Hammashuoltajat Perushoitajat ja lähihoitajat Hammashoitajat Perus- ja lähihoitajat, lastenja kodinhoitajat ym Lastenhoitotyöntekijät Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Henkilökohtaiset avustajat ym Sairaala- ja hoitoapulaiset Toimialalla yhteensä SAIRAUSPOISSAOLOT Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2008 keskimäärin 12,6 sairauspoissaolopäivää työllistä kohden, mikä on hieman enemmän kuin työllisillä keskimäärin. Sosiaali- ja terveysalan sairauspoissaolot muodostavat viidenneksen kaikista korvatuista sairauspoissaoloista (KELAn sairausvakuutustilastot ). KELAn korvaamia sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2008 keskimäärin 7,2 työntekijää kohden (taulukko 7). Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat 16

17 poissaolot muodostavat reilun kolmanneksen (korvatuista) sairauspoissaoloista. Toiseksi yleisin sairauspoissaolojen aiheuttaja ovat mielenterveyden häiriöt (noin neljännes tapauksista), ja kolmantena ovat vammat ja myrkytykset (noin 10 %). Yli puolet sairauspoissaoloista vuonna 2008 koski terveyden- ja sairaanhoitotyötä (taulukko 8). Palkansaajilla vajaa kolmannes oli enintään kuuden päivän poissaoloja, ja vajaa neljännes päivän poissaoloja. Itsenäisten alan yrittäjien ja ammatinharjoittajien keskuudessa oli eniten (23,4 %) päivän poissaoloja (taulukko 9). Sairauspäivärahapäiviä oli määrällisesti eniten vuotiaiden naisten ikäryhmässä (taulukko 10). Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksen mukaan kunta-alan terveys- ja sosiaalipalvelujen ammattiryhmistä eniten sairastavat kodinhoitajat, jotka olivat vuonna 2008 pois työstä sairauden takia keskimäärin 28 päivää (Kauppinen ym. 2010). Vähiten sairauden takia olivat pois työstä lääkärit, keskimäärin 8 9 päivää. Sairauspoissaoloissa on siis yli kolminkertaiset erot eniten ja vähiten sairastavien ammattiryhmien välillä. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksessa on seurattu neljän sairaanhoitopiirien henkilökuntaa. Näissä organisaatioissa työskentelee noin viidennes koko kunta-alan henkilöstöstä. Vaikka vakinaisten sairauspoissaolojen lisäys on taittunut, määräaikaisten poissaolot ovat kuitenkin jatkaneet tasaista lisääntymistä. Vuonna 2008 vakinaisella henkilöstöllä oli 20,2 sairauspoissaolopäivää ja määräaikaisilla 15,5 päivää työvuotta kohti. Määräaikaisessa työsuhteessa olevilla oli sairauspoissaoloja vuonna 2000 noin seitsemän päivää vähemmän vuodessa kuin vakinaisessa työsuhteessa olevilla. Tämä ero on kaventunut noin viiteen päivään vuonna Myös naisten ja miesten väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kasvaneet 2000-luvulla. Vuonna 2008 naiset olivat noin viisi päivää enemmän sairauden takia poissa töistä kuin miehet, vuonna 2000 vähän yli kolme päivää enemmän. (Kauppinen ym. 2010) 17

18 Taulukko 7. Korvatut sairauspäivärahapäivät sosiaali- ja terveysalalla sairauspääryhmittäin vuosina Lähde: KELA:n sairausvakuutustilastot VUOSI KORVATUT SAIRAUSPÄIVÄRAHAPÄIVÄT Työllisten lkm* Tuki- ja liikuntaelinsairaudet lkm lkm/ työllinen Mielenterveyden häiriöt lkm lkm/ työllinen Vammat, myrkytykset ym. lkm lkm/ työllinen Kaikki yhteensä lkm lkm/ työllinen , , , , , , , , , , , ,2 * Palkansaajat: vuotias työllinen työvoima Suomessa. Lähteet: Palkansaajat toimialoittain (TOL 2008) ; Työvoimatutkimus 2007, joulukuu. Taulukko 8. Sairauspäivärahat vuonna 2008 ammatin ja ammattiaseman mukaan. Lähde: KELA:n sairausvakuutustilasto AMMATTI Sairauspäivärahat vuonna 2008* Päivärahansaajat Alkaneet kaudet Päivärahapäivät (1000 kpl) Työllinen työvoima %* Terveyden- ja sairaanhoitotyö Terveydenhuollon kuntouttava työ ,5 6, ,7 0,6 Hammashoitoalan työ ,1 0,4 Apteekkialan työ ,2 0,3 Sosiaalialan työ ,6 2,4 Lasten päivähoitotyö ,5 2,1 Psykologinen työ ,1 0,1 Harrastus- ja vapaaaika-toiminnan ohjaus Muu terveydenhuollon tai sosiaalialan työ Itsenäiset alan yrittäjät tai ammatinharjoittajat ,7 0, ,3 0, ,5 0,9 Yhteensä ,1 14,1 * vuotias työllinen työvoima Suomessa. Lähde: työvoimatutkimus 2008, Tilastokeskus. 18

19 Taulukko 9. Vuonna 2007 alkaneiden sairauspäivärahakausien kesto sosiaali- ja terveysalalla (KELA:n sairausvakuutustilasto 2008). SAIRAUSLOMAN PITUUS ERI IKÄRYHMISSÄ 2007 (kauden kesto, päiviä %) Palkansaajat 31,5 15,3 24,3 13,3 4,7 5,2 5,7 Itsenäiset alan yrittäjät ja ammatinharjoittajat 20,9 20,4 23,4 18,4 6,5 7,0 3,5 Taulukko 10. Vuonna 2008 korvatut sairauspäivärahapäivät sosiaali- ja terveysalalla ikäryhmittäin. Korvatut sairauspäivärahapäivät 2008* Yht. Naiset 44,3 324,2 433,2 795,4 783,3 2380,4 Miehet 4,2 24,2 76,2 57,9 8,3 245,5 Yhteensä 48,5 348,5 509,4 853,3 866,2 2625,9 * Päivärahapäivien yksikkö päivää ** Luvuissa mukana eläinlääkintähuolto sekä ympäristön- ja terveydensuojelutyö 6 TYÖTAPATURMAT Työtapaturmalla tarkoitetaan vamman tai sairauden aiheuttamaa äkillistä, ennalta arvaamatonta, ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työpaikalla tai työmatkalla. Työtapaturmat jaetaan työpaikkatapaturmiin ja työmatkatapaturmiin (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948). Tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että työtapaturmatilastoihin kirjautuvat vain vakuutuksen perusteella korvatut työtapaturmat. Ilmoittamatta jätetyt työtapaturmat eivät näy virallisissa tilastoissa. Työtapaturmia sosiaali- ja terveysalan töissä sattuu keskimääräistä vähemmän (taulukko 11). Vuonna 2007 sattui työtapaturmaa työntekijää kohden. Työtapaturmien määrä 19

20 näyttää vuosittain kuitenkin hienoisesti nousseen aikavälillä Työmatkatapaturmia sosiaali- ja terveysalan työntekijöille sattuu keskimäärin hieman useammin kuin muiden toimialojen työntekijöille (taulukko 12). Tilastojen mukaan yleisin tapaturmatyyppi on äkillinen fyysinen kuormittuminen (kuva 4), kuten esimerkiksi äkillinen ponnistus taakkaa nostaessa tai horjahtaminen. Kaatumisia, liukastumisia ja vastaavia on lähes yhtä paljon. Seuraavina ovat terävien esineiden aiheuttamat tapaturmat sekä väkivalta- ja järkyttävät tilanteet. Näiden tapaturmatyyppien keskinäiset osuudet eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuosien aikana. Valtaosa tapaturmista sattuu terveyden- ja sairaanhoitotyössä sekä sosiaalialan työssä (kuva 5). Terveyden- ja sairaanhoitotyössä suhteellisesti hieman suurempi osuus tapaturmista johtuu terävistä esineistä; sosiaalialan ja lasten päivähoitotyössä kaatumisista ja liukastumisista. Harrastus- ja vapaa-aikatoiminnan ohjaamisessa kolmasosa tapaturmista liittyy väkivaltatilanteisiin. Tarkkaa tietoa pisto- ja viiltotapaturmien määrästä Suomessa vuosittain ei ole olemassa. Sairaaloissa ne ovat kuitenkin usein yleisin tapaturmatyyppi. Työterveyslaitoksen arvion mukaan verialtistustapaturmien yleisyys suomalaisissa sairaaloissa potilastyössä olisi keskimäärin 100 pistoa vuodessa tuhatta työntekijää kohden. Todellisen luvun arvioidaan olevan suurempi, koska suuri osa tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista jää ilmoittamatta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on raportoitu noin 500 verialtistustilannetta vuosittain ja noin 50 tapauksessa altistuksen lähteen tiedetään olleen hepatiitti C-, hepatiitti B- tai HI-viruksen kantaja. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin ei toimialan mukaan luokiteltuna ole merkitty yhtäkään kuolemaan johtanutta työtapaturmaa vuodesta 1985 lähtien (TOT-tietojärjestelmä, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto). Työympäristön mukaan luokiteltuna kuolemantapauksia on ollut neljä (hoitolaitos, klinikka, sairaala ja hoitokoti). Mikään näistä tapaturmista ei liittynyt varsinaiseen potilas- tai asiakastyöhön. 20

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Sosiaalialan osaamiskeskusten selvitysten mukaan 6.. Jorma Kurkinen jorma.kurkinen@ulapland.fi SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Tiedot

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Löner och arbetskraftskostnader 2015 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Personalen inom hälso- och socialvården

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2009 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Kuopion seutukunta Heikki Miettinen/30.12.2005 Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Henkilöstötarpeen ennakointi

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 25 Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-736-1 LISÄTIETOJA Sanna Ranto,

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Tapaturmat ja väkivallan uhka

Tapaturmat ja väkivallan uhka Tapaturmat ja väkivallan uhka Tuula Putus Turun yliopisto Hoitoalan työtapaturmat Sosiaali- ja terveysalan työssä sattuu Suomessa keskimääräistä vähemmän työtapaturmia. Tapaturmien määrä on kuitenkin ollut

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS Sisällys 1. Oppaan tausta ja tarkoitus 3 2. Fyysinen työturvallisuus 5 2.1 Fyysinen kuormittuminen 6 2.2 Fysikaaliset tekijät 8 2.2.1 Melu 8 2.2.2 Lämpö

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Hyvinvointia työstä Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Merja Perkiö-Mäkelä, erikoistutkija, FT, ft KoneAgria seminaari 8.10.2015 8.10.2015 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot