KOKONAISVALTAISTA TUKEA YKSILÖLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKONAISVALTAISTA TUKEA YKSILÖLLE"

Transkriptio

1 KOKONAISVALTAISTA TUKEA YKSILÖLLE Equal-ohjelman kansallisessa teematyössä kerättyjä käytäntöjä, kokemuksia ja tuloksia Mika Ala-Kauhaluoma Hanna-Mari Lempola Kristiina Härkäpää

2 Kokonaisvaltaista tukea yksilölle Equal-ohjelman kansallisessa teematyössä kerättyjä käytäntöjä, kokemuksia ja tuloksia Mika Ala-Kauhaluoma Hanna-Mari Lempola Kristiina Härkäpää KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TYÖSELOSTEITA WORKING PAPERS 30/2005

3 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh (09) Helsinki 2005 Painopaikka: Yliopistopaino ISSN ISBN

4 TIIVISTELMÄ Ala-Kauhaluoma M, Lempola HM, Härkäpää K Kokonaisvaltaista tukea yksilölle. Equal-ohjelman kansallisessa teematyössä kerättyjä käytäntöjä, kokemuksia ja tuloksia. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 30/2005. Euroopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelmaan sisältynyt kansallinen teematyö Kokonaisvaltaista tukea yksilölle toteutettiin vuosina Teematyön koordinoinnista vastasi Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hallinnoima Majakka-Beacon -hanke. Teematyön tarkoituksena oli levittää tietoa ja kokemuksia hyviksi toimintatavoiksi osoittautuneista työllistymisen tukitoimista. Ajatuksena oli tuottaa konkreettista ja käytännönläheistä tietoa näistä tukitoimista sekä lisätä toimijoiden keskinäistä oppimista ja kokemusten vaihtoa. Teematyöhön osallistui Equal-ohjelman toimenpidekokonaisuuteen sisältyvistä 14 hankkeesta 13 hanketta. Työskentelyn ja tiedonkeruun muotoina olivat työseminaarit ja niihin sisältynyt ryhmätyöskentely sekä lomakekyselyt ja haastattelut. Aineistoa kerättiin koko teematyöprosessin ajan, ja sen kerääminen eteni vaiheittain siten, että edeltävän vaiheen tulokset olivat seuraavan pohjana. Tiedonkeruu kohdistui myös niihin ESR-tavoite 3 -ohjelman hankkeisiin, joissa kehitetään erityisesti työllistymisprosesseja ja avoimille työmarkkinoille työllistämisen toimintamalleja. Raportissa esitellään teematyöhön osallistuneiden hankkeiden toimintamallien lisäksi työllistymisen tukemisen hankekohtaisia tapauskuvauksia ja hyviä käytäntöjä. Tarkasteltavana ovat myös hankkeiden määrälliset ominaisuudet ja tulokset. Raportin lopuksi kuvataan työllistämistä tukevien hankkeiden kokemuksia työnantajayhteistyöstä ja palvelujärjestelmän toiminnasta. Tiedonkeruu osoittaa hankkeiden tavoitteiden ja keskeisten kehittämistehtävien laajuuden ja vaihtelevuuden. Eri tavoin työvalmennuksen malleja hyödyntäneet käytännöt perustuvat henkilökohtaiseen tukeen sekä työntekijän ja työnantajan tarpeiden mukaan räätälöityihin palveluihin. Työllistymisen tukemiseen liitettiin uudella tavalla mm. yksilöllistä palveluohjausta, moniammatillisia yhteistyöverkostoja sekä uudenlaisia yhteistyömuotoja yritysten ja työpaikkojen kanssa. Työllistymistä tukevat hankkeet pitivät tärkeimpänä tavoitteenaan yksilöllisemmän palvelun kehittämistä. Palvelun kehittäminen oli suunnattu erityisesti työttömille työnhakijoille. Työnantajayhteistyö oli sekä Equal- että tavoite 3 -hankkeissa määrällisesti runsasta, ja se painottui yksityiselle pk-sektorille. Uusia koulutus- ja ohjauskäytäntöjä luotiin mm. koulun ja työelämän siirtymävaiheisiin sekä ammatilliseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Osassa hankkeista kehitettiin tiedottavaa yhteistyötä yhteiskuntavastuukysymyksistä työnantajien ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen parissa. Toimivia yhteistyömalleja luotiin myös yli sektorien alueellisen työllisyyden kehittämiseen. Raportissa kuvatut työllistymistä, kuntoutusta ja palveluohjausta koskevat toimintamallit, kokemukset työnantajayhteistyöstä ja sektorirajat ylittävästä onnistuneesta kehittämistyöstä osoittavat, että peruspalveluiden rinnalle on löydettävissä uusia tuloksellisia palveluja, joista huomattavaa osaa voidaan suoraan hyödyntää täydentämään nykyistä palvelujärjestelmää. Avainsanat: työllistyminen, palveluohjaus, työnantajat, kansallinen teematyö, toimintamallit, Euroopan sosiaalirahasto

5

6 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. YHTEISÖALOITEOHJELMAT JA SOSIAALIPOLITIIKKA EUROOPAN UNIONISSA Equal-yhteisöaloite Equal-ohjelman kansalliset toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Keskeiset havainnot ja opit edelliseltä ohjelmakaudelta 7 3. HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA KANSALLISEN TEEMATYÖN TAVOITTEET KOKONAISVALTAINEN TUKI YKSILÖLLE -TEEMATYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Työseminaarit Lomakekyselyt ja haastattelut Hankkeita koskeva muu materiaali Osallistuminen eurooppalaiseen teematyöskentelyyn HANKKEIDEN TOIMINTAMALLIT JA INNOVAATIOT Toimintamallien kuvaukset Mitä tarkasteltavissa Equal-hankkeissa tehdään toisin? Yhteenvetoa tarkasteltavista Equal-hankkeista TYÖLLISTYMISEN TUKEMISEN HANKEKOHTAISET TAPAUSKUVAUKSET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työvalmennuksen malleja Paikallisen ja alueellisen työllisyyden kehittäminen Koulutus- ja ohjauskäytäntöjä koulun ja työelämän siirtymävaiheisiin Palveluohjaus- ja aktivoitumismalleja syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisvalmiuksien parantamiseen Tiedotusta ja asenteisiin vaikuttamista työelämässä esiintyvän syrjinnän ja epätasa-arvoisuuden estämiseksi 56

7 6.6. Uudet yhteisesti tunnistetut ja hyviksi havaitut toimintamallit TAVOITE 3 -OHJELMAN TYÖLLISTYMISHANKKEET TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVIEN HANKKEIDEN MÄÄRÄLLISET OMINAISUUDET JA TULOKSET Työllistymistä ja työnantajayhteistyötä kuvaavat tulokset Hankkeiden omat arviointiaineistot ja tulosmittarit Yhteenveto ONNISTUNEEN TYÖLLISTYMISPROSESSIN EDELLYTYKSET Tavoite 3 -hankkeet ja työllistymisen edellytykset Equal-hankkeet TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Työnantajayhteistyön pullonkaulat ja kultajyvät Onnistuneen työnantajayhteistyön edellytykset ja esteet Equal-hankkeissa EQUAL- JA TAVOITE 3 -HANKKEIDEN KOKEMUKSIA PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMINNASTA YHTEENVETO Teematyön tavoitteet ja toteutus Toimintamallit ja tulokset Työskentelyn itsearviointi ja opetukset Lopuksi 116 LÄHTEET 118 LIITTEET

8 1 Johdanto Euroopan unioni on perinteisesti ymmärretty talous- ja rahaliitoksi, jossa sosiaalipolitiikalla ei juurikaan ole sanottavaa. Sosiaalipolitiikka on kuitenkin nostettu viimeisten vuosien aikana talouden rinnalle, skeptikkojen mukaan tosin taloutta palvelemaan alisteiseen suhteeseen. Sosiaalipolitiikasta on tullut kiinnostavaa siksi, että sen avulla halutaan turvata talouden vakautta tai mieluiten sen kasvua, mikä taas edellyttää sosiaalisten järjestelmien toimivuutta. Sosiaalisten järjestelmien on kyettävä syöttämään jatkuvalla tahdilla uutta, osaavaa, tervettä ja pitkään työmarkkinoilla pysyvää työvoimaa. Ennakoitu Euroopan laajuinen työvoimapula koetaan laajasti todelliseksi uhkaksi. Tätä torjumaan tarvitaan työvoimaa myös niistä ryhmistä, jotka aikaisemmin on katsottu kuuluvan pääsääntöisesti työvoiman ulkopuolisiin ryhmiin. Unioni katsoo, että tarvitaan valtioiden välistä yhteistyötä työmarkkinoille pääsyä koskevan kaikenlaisen syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi. Rakennerahastot ja erityisesti yhteisöaloiteohjelma Equal on tätä tarkoitusta varten kehitetty täsmätyökalu. Euroopan unionin työllisyyspoliittisiin tavoitteisiin perustuvassa Euroopan sosiaalirahastoon kuuluvassa Equal-ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen temaattisten verkostojen avulla. Kansallista teematyötä toteutetaan Suomessa seuraavien viiden teeman alla: Kokonaisvaltainen tuki yksilölle Erilaisuus yrityksen voimavarana (Yhteinen ääni) Sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen Yritysten ja henkilöstön sopeutuminen Segregaation purku Kansallinen teematyöhanke Kokonaisvaltainen tuki yksilölle käynnistyi vuoden 2003 keväällä. Teeman toteutuksesta ja koordinoinnista vastasi Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hallinnoima Majakka- Beacon -projekti. Kyseisen teematyön yleisenä tavoitteena oli kerätä ja levittää tietoa ja kokemuksia hyviksi toimintatavoiksi osoittautuneista työllisty- 1

9 misen tukitoimista. Hyviä käytäntöjä kerättiin kahdelta teema-alueelta: yksilöllisistä työllistymis- ja aktivoitumisprosesseista sekä työnantajien ja työyhteisöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Hankesuunnitelman mukaan teematyöskentelyn tavoitteena oli tuottaa käytännönläheistä tietoa työllistymisen tukitoimien tuloksellisesta toteuttamisesta. Siten myös tämän teematyön loppuraportin lähestymistavasta on pyritty rakentamaan mahdollisimman empiirinen ja konkreettinen. Teematyön toteuttamista ohjasi ajatus siitä, että teematyössä on tärkeää tarjota tiedon tuottamisen foorumeita, koota hankkeiden kokemuksia, lisätä hankkeiden välistä vuorovaikutusta sekä tarjota mahdollisuus hankkeiden väliseen benchmarkingiin. Ajatuksena oli lisäksi, että raportissa varsinaiset tekijät, projektityöntekijät ja -päälliköt voivat puhua puolestaan. Hyvien käytäntöjen kehittymisen keskeisiä edellytyksiä ovat avoin keskustelu, oppimistilaisuudet ja näyttöön perustuva tieto (Kahan ym. 1999). Teematyöskentelyssä on pyritty tarjoamaan mahdollisuus näiden edellytysten toteutumiseen. Tähän raporttiin on kerätty tietoa lomakekyselyjen, haastattelujen, työseminaarien ja työryhmätyöskentelyn pohjalta. Teematyöhön osallistuneet hankkeet ovat tuottaneet toimintamalli- ja tapauskuvauksia onnistuneista työllistymis- ja palveluohjausprosesseista sekä työnantajayhteistyöstä. Lisäksi raportoidaan hankkeiden näkemyksiä työllistymisen palvelukapeikoista ja ongelmakohdista sekä palvelu- ja säätelyjärjestelmää koskevista parannusehdotuksista. Edellä mainittu ei luonnollisesti olisi ollut mahdollista ilman teematyöhön osallistuneiden hankkeiden ja teematyön ohjausryhmän panosta. Teematyön koordinaattorit kiittävät kaikkia työskentelyyn osallistuneita tästä monipuolisesta yhteistyöstä, jonka aikana käytiin innostavia keskusteluja, vaihdettiin kokemuksia ja verrattiin kehitettyjä toimintamalleja ja hankkeiden kehittämistuloksia. Teematyön ohjausryhmän jäseninä toimivat Ritva Hakkarainen, projektineuvoja, työministeriö; Päivi Kerminen, hallitusneuvos, työministeriö; Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry/ Näkövammaisten Keskusliitto; Kaija Miettinen, opetusneuvos, opetushallitus; Simo Pinomaa, vastaava ekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto; Riitta Säntti, erikoistutkija, sosiaali- ja terveysministeriö; Varpu Taarna, projektineuvoja, työministeriö; Liisa-Maija Verainen, suunnittelija, Lihastautiliitto ry/vammaisfoorumi ry; Auli Vuorela, ESR-koordinaattori, Uudenmaan TE-keskus. 2 Johdanto

10 2 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa Vuosituhannen vaihteeseen saakka oli vallalla yleinen käsitys, että Euroopan yhdentymisellä ei ole merkittäviä sosiaalipoliittisia seurauksia. Muutamaa vuotta myöhemmin oltiin kuitenkin yksimielisiä siitä, että yhdentymisellä on myös merkittäviä sosiaalipoliittisia vaikutuksia. Tämä käsitys vallitsee edelleen, ja siitä on alettu käyttää käsitettä Euroopan sosiaalinen malli. Käsitteellä viitataan niihin oikeudellisiin ja poliittisiin prosesseihin, joiden avulla komissio ja neuvosto koordinoivat ja yhdenmukaistavat jäsenvaltioiden talous-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisia instituutioita unionille tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. (Saari 2003, 14.) Myös suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan integraatiolla on ollut monenlaisia seurauksia. Suomen sosiaalipolitiikkaan vaikuttaneita oikeudellisia ja poliittisia virstanpylväitä ei tässä kohdin kuitenkaan ole syytä eritellä. Konkreettisin ja tärkein yhteisön sosiaalipolitiikan resurssien kohdentumiseen vaikuttava alue ovat rakennerahastot. Rakennerahastoja ylläpidetään sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, niiden avulla vähennetään kehityseroja ja tuetaan heikoimmin kehittyneitä alueita. Alue- ja rakennepolitiikan rahoitus perustuu EU:n yhteisestä budjetista saatavaan ns. rakennerahastotukeen sekä kansalliseen tukeen. Alue- ja rakennepoliittisten toimien suuntaamiseksi oikeisiin kohteisiin EU:lla on ohjelmallinen kehikko, joka jakautuu rakennerahastokaudella kolmeen tavoiteohjelmaan ja neljään yhteisöaloiteohjelmaan. Yhteisöaloiteohjelmia toteutetaan kansallisten tavoiteohjelmien täydentämiseksi. Ohjelmat korostavat kansallisuuksien, valtioiden ja alueiden rajat ylittävää yhteistyötä. Niissä painotetaan toiminnan kansainvälisyyttä, innovatiivisuutta sekä hyvien esimerkkien levittämistä. Yhteisöaloiteohjelmat keskittyvät raja-alueiden kehittämiseen, kaupunkialueiden kehittämiseen, syrjäytymisen ja epätasa-arvon ehkäisemiseen sekä maaseudun monialaiseen kehittämiseen. 3

11 EQUAL: Valtioiden välinen yhteistyö työmarkkinoille pääsyä koskevan kaikenlaisen syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi. INTERREG III: Rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö. LEADER+: Maaseudun kehittäminen. URBAN II: Kriisiin joutuneiden kaupunkien ja lähiöiden taloudellinen ja sosiaalinen elvyttäminen Equal-yhteisöaloite Equal-ohjelman tarkoituksena on torjua syrjäytymistä sekä syrjintää ja epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on työllistymisen edellytysten kohentaminen ja uusien keinojen etsiminen sekä kokeilu ja juurruttaminen normaalitoimintaan. Tarkoituksena on edistää työelämän vaatimusten ja yksilöllisten työllistymistä edistävien suunnitelmien kohtaamista. Yhteisöaloitetta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR), joka on yksi Euroopan unionin rakennerahastoista. ESR pyrkii edistämään toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja torjutaan työttömyyttä, kehitetään inhimillisiä voimavaroja ja parannetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Suomessa rahoituskehys ohjelmakaudelle on noin 165 miljoonaa euroa. Ohjelman erityisenä tavoitteena on tukea Amsterdamin sopimukseen perustuvaa Euroopan unionin työllisyysstrategiaa. Sopimuksessa määrätään eurooppalaisesta strategiasta ja työllisyyden suuntaviivoista, jotka jäsenvaltion on otettava huomioon kansallisessa politiikassaan. Suuntaviivat perustuvat neljälle pilarille (työllistyvyys, yrittäjyys, sopeutumiskyky ja yhtäläiset mahdollisuudet), ja niitä toteutetaan jäsenvaltioiden kansallisten työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmien kautta. Yhteisöaloite Equal täydentää ja tuo strategioille lisäarvoa kokeilevuuden ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Equal-yhteisöaloitteen toteuttamisen keinoja ovat: temaattinen lähestymistapa, kehittämiskumppanuudet (DP:t), kokonaisvaltainen lähestymistapa ongelmien ratkaisemiseksi, kohderyhmien valtaistaminen, 4 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa

12 kansainvälisestä yhteistyöstä saatava lisäarvo, kokeilut ja innovatiivisuus sekä hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen. Equalin käytännön toteutus perustuu alueellisiin tai tietyllä sektorilla luotuihin kokonaisvaltaisiin projektikumppanuuksiin, joita kutsutaan kehittämiskumppanuuksiksi (Development Partnership, DP). Kehittämiskumppanuuksien katsotaan olevan jo sinänsä innovaatio, koska kysymys on uudesta toimintamallista, jossa työmarkkinoiden syrjintään ja epätasa-arvoon kohdistuvia kokonaisvaltaisia kokeiluja suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään tasavertaisten kumppaneiden yhteistyönä kohderyhmien tarpeiden pohjalta. Toimintaan saadaan lisäarvoa kansainvälisestä yhteistyöstä. Temaattisen lähestymistavan vuoksi DP toimii ainoastaan yhdessä toimenpidekokonaisuudessa, millä pyritään varmistamaan kansainvälinen yhteistoiminta, temaattinen verkostoituminen ja kokemusten valtavirtaistaminen. Toimenpidekokonaisuus määritellään sen mukaan, mille teema-alueelle suurin osa toiminnasta painottuu. Tarkoituksena ei ole kerätä DP:n ratkaistavaksi esimerkiksi maantieteellisen alueen erilaisia työmarkkinoiden ja inhimillisten voimavarojen kehittämistä koskevia ongelmia vaan keskittyä toimenpidekokonaisuudessa kuvatun teema-alan ja tavoitteiden mukaiseen ongelmanratkaisuun Equal-ohjelman kansalliset toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Equal-ohjelma 1 on jaettu yhteensä kuuteen eri toimintalinjaan ja toimintalinjojen alle sijoittuviin toimenpidekokonaisuuksiin (taulukko 1). Jäsenvaltiot valitsevat toimintalinjoista ja toimenpidekokonaisuuksista ne, joita haluavat lähteä toteuttamaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Alla on esitetty Suomen valitsemat toimintalinjat toimenpidekokonaisuuksittain. Valinnat perustuvat toimintaympäristön analyysiin ja edellisen ohjelmakauden kokemuksiin sekä kohderyhmien ja yhteistyökumppaneiden kuulemiseen. Käsillä olevassa raportissa tarkastellaan toimenpidekokonaisuutta Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpottaminen kaikille avointen työmarkkinoiden luomiseksi myös niille, joilla on työmarkkinoille pääsemiseen tai 1 Luku perustuu pääosin seuraavaan lähteeseen: Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumista koskeva Equal-yhteisöaloiteohjelma: Suomi Komission hyväksymä ohjelma. 5

13 niille palaamiseen liittyviä integroitumisvaikeuksia. Toimenpidekokonaisuuden yleisenä tavoitteena on kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä ja ratkaisumalleja kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyvyyden parantamiseksi sekä työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille. Kumppanuuden hengessä pyritään kehittämään yhteistyötä erityisesti työnantajien ja yritysten, viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä kohderyhmien edustajien kesken siten, että työelämän kynnys mataloituu ja yritysten valmiudet ja rohkeus ennakkoluulottomiin rekrytointeihin paranevat. TAULUKKO 1. Suomen Equal-ohjelman toimintalinjat toimenpidekokonaisuuksittain Toimintalinja: Työllistyvyys Toimenpidekokonaisuus: Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpottaminen kaikille avointen työmarkkinoiden luomiseksi myös niille, joilla on työmarkkinoille pääsemiseen tai niille palaamiseen liittyviä integroitumisvaikeuksia Toimenpidekokonaisuus: Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla 5.2. Toimintalinja: Yrittäjyys Toimenpidekokonaisuus: Sosiaalitalouden (kolmannen sektorin) ja erityisesti yleishyödyllisten palvelujen vahvistaminen korostaen työpaikkojen laadun parantamista 5.3. Toimintalinja: Sopeutumiskyky Toimenpidekokonaisuus: Tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumiselle talouden rakennemuutokseen sekä informaatioteknologioiden ja muiden uusien teknologioiden käyttämiselle 5.4. Toimintalinja: Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet Toimenpidekokonaisuus: Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälventäminen 5.5. Toimintalinja: Turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinen ja ammatillinen integrointi 5.6. Toimintalinja: Tekninen apu Toimenpidekokonaisuudessa lähtökohtana ovat sekä työnantajien että työllistettävien yksilölliset tarpeet, joihin pyritään vastaamaan kohdennetuilla yksilöllisillä palveluilla ja ratkaisuilla. Näkökulma on verraten työelämälähtöinen ja korostaa yhteistyötä työnantajien, yritysten ja koulutuksen toteuttajien kanssa sekä kumppanuuksissa työelämän osapuolten merkitystä. Toimenpidekokonaisuus mahdollistaa myös olemassa olevien yritysten verkostojen hyödyntämisen ja kehittämisen. Toimenpidekokonaisuudella on myös läheinen yhteys kestävään kehitykseen yritysmaailman eettisten peli- 6 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa

14 sääntöjen ja yhteiskuntavastuun kautta. Globaalisti toimivalta yritykseltä saatetaan monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämisen ohella odottaa kannanottoa esimerkiksi ihmisoikeuksiin tai ympäristökysymyksiin. Yritykset voivat tietoisesti pyrkiä sovittamaan yhteen liiketoimintansa intressit yhteiskunnallisen vastuullisuuden kanssa. (Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän 2001.) ESR-viitekehys ohjaa koko maassa rakennerahastosta tuettavia toimenpiteitä, joilla pyritään työllisyyden ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen. Equalin toimenpidekokonaisuus liittyy varsinkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osalta viitekehyksen strategiapainopisteeseen, joka koskee työvoiman kysynnän hyödyntämistä ja työllistyvyyden edistämistä, sekä strategiapainopisteeseen, jonka tarkoituksena on tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Toimenpidekokonaisuudella on ohjelma-asiakirjojen mukaan yhtymäkohtia myös koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, ammatillisen liikkuvuuden edistämiseen ja työelämän suhteiden vahvistamiseen. (Emt.) Toimenpidekokonaisuuden kohderyhmiä ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, joiden pääsyä tai paluuta avoimille työmarkkinoille pyritään tukemaan yksilöllisillä ja kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena ovat syrjäytymistä ehkäisevät keinot, joilla pyritään henkilöiden voimavaraistumiseen ja osallistumiseen. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista ryhmistä huomiota kiinnitetään muun muassa pitkään työttömänä olleisiin ikääntyviin ja työikäisten vanhimpiin ikäluokkiin, nuorten erityisryhmiin sekä niihin ryhmiin (vajaakuntoiset ja vammaiset, maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt sekä muut vastaavat ryhmät), joiden kohdalla voi esiintyä työelämän syrjintää, syrjäytymisen uhkaa tai syrjäytymistä. Toimenpidekokonaisuus on nostanut esiin myös uusia kohderyhmiä ESR-ohjelmien toteutuksessa, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt Keskeiset havainnot ja opit edelliseltä ohjelmakaudelta Ohjelma- ja projektiarvioinnit osoittavat joitakin keskeisiä työllistymisprosessien ongelmakohtia. Esimerkiksi aikaisemman ohjelmakauden ( ) arviointikokemukset osoittivat yleisellä tasolla, että vaikeimmin työllistyvien tai pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden työllistyminen edellyttää usein tukitoimenpiteitä elämänhallinnan sekä sosiaalisten ja työelämän taito- 7

15 jen vahvistumiseksi. Eri arvioinneissa (esim. Arnkil ym. 2000, Kaakinen ym. 2000, Hietaniemi 2001) painottuivat usein viranomaisten yhteisasiakkaina olevien, samoin kuin jo marginalisoituneiden ryhmien, yksilölliset palvelut ja elämäntilannetta parantavat ratkaisut. Viranomaisten kykyä tunnistaa riittävän ajoissa ongelmia ja ottaa asiakkaasta vastuuta pitkäjänteisesti pidettiin tärkeänä. Ratkaisevassa asemassa toimenpiteiden onnistumisen ja henkilöiden motivaation kannalta on heidän voimavaraistumisensa ja osallistumisensa omista lähtökohdistaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Edellisellä rakennerahastokaudella järjestettiin Adapt- ja Employment-yhteisöaloiteohjelmissa kaksi hakukierrosta, joissa Suomessa valittiin toteutettaviksi yhteensä 58 Adapt- ja 70 Employment-hanketta. Käsillä olevan kansallisen teematyön pohjan muodostavat edellisen ohjelmakauden aikana toteutetun teematyöskentelyn ja muiden projektiarviointien tulokset. Edellisen ohjelmakauden yhteisöaloiteohjelmista Employment oli tavoitteiltaan hyvin samankaltainen vaikkakin laajempi kuin nykyisin Equal-ohjelman alla toteutettava toimenpidekokonaisuus Myös Employment-yhteisöaloitteen yleistavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä sekä sukupuolten välistä että erilaisten syrjäytymisuhan alaisten ryhmien tasa-arvoa edistämällä työmarkkinoiden toimivuutta ja kansalaisten osaamista. Ohjelma suunnattiin henkilöryhmille, joilla on erityisiä vaikeuksia työmarkkinoilla. Employment-aloitteeseen sisältyivät vammaisten (Horizon), ammattitaidottomien ja työttömyysuhanalaisten nuorten (Youthstart) ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden (Integra) työmarkkinaaseman parantamiseen tähtäävät alaohjelmat. Näiden lisäksi aloitteessa oli erityisesti naisille suunnattu alaohjelma NOW, joka pyrki edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. (Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän 2001.) Employment-yhteisöaloitteen projektit paransivat työllistymisen edellytyksiä, mikä ei ole kuitenkaan välttämättä vielä taannut pääsyä avoimille työmarkkinoille. Työllistymispolun osat ovat jääneet osin irrallisiksi kokonaisuuksiksi, jolloin katkeamatonta polkua ei muodostu. Myös työllistymisen jälkeinen tuki on paikoin puuttunut. Employment-ohjelma osoittautui merkittäväksi erityisesti vajaakuntoisten työllistymisen edistämiselle. Horizon-ohjelman pyrkimyksenä oli kehittää uusia toimintamalleja, joilla lisätään kestäviä työllistymismahdollisuuksia työkykyisille vammaisille, vajaakuntoisille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Vaikeimmin työllistyville kohderyhmille rakennettiin pitkäkestoisia toimenpideyhdistelmiä. Alaohjelma on tuottanut useita toimintamalleja, joiden avulla kohderyhmän ongelmi- 8 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa

16 en ratkaisua ja työllistymistä voidaan parantaa entistä tehokkaammin. Työhön johtavat toimintamallit ovat olleet kuitenkin usein projektikohtaisia ja niiden siirtäminen projektin päättyessä kuntien, työvoimatoimistojen, yritysten ja muiden työpaikkojen pysyviksi yhteistyökäytännöiksi on ollut vaikeaa. (Kaakinen ym. 2000, Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän 2001.) Toisaalta arvioinneissa on todettu, että suoran työllistymisen ohella Employment-ohjelman kohderyhmien kannalta hyvin keskeisiä ovat olleet muut elämänhallintaa tukevat vaikutukset kuten koulutus, yleinen aktivoituminen ja projektissa saatu yksilöllinen tuki henkilökohtaisten suunnitelmien toteuttamiselle. Näiden tekijöiden kuntoon saattaminen mahdollistaa työmarkkinoille siirtymisen myöhemmin. Employment-ohjelmassa saatiin hyviä tuloksia myös laaja-alaisesta yhteistyöstä. Youthstart-hankkeissa kehitettiin yhteistyötä oppilaitosten kanssa sekä lisättiin oppilaitosten ja työelämän välistä yhteyttä, jotta nuorten siirtymävaihe koulutuksesta työmarkkinoille helpottuisi. NOW-projekteissa puolestaan yhtenä keskeisenä osana oli naisten osaamispääoman hyödyntäminen työmarkkinoilla. Paikallisesti ja alueellisesti NOW-projektien on todettu vaikuttaneen siihen, että tasaarvoasiat nousivat aiempaa selvemmin esille. Ohjelmakauden kokemusten perusteella erityisesti yritysyhteyksien kehittämisen on todettu edistävän kohderyhmien työllistymistä. (Emt.) Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi nuorten kohdalla siihen, että onnistutaan tavoittamaan ne nuoret, jotka ilman tukitoimenpiteitä syrjäytyvät ammatillisen koulutuksen tai työelämän piiristä ja ovat vaarassa joutua täysin yhteiskunnan tarjoaman sosiaaliturvan piiriin. Oleellista on etsiä keinoja, joilla eri viranomaisten yhteistyötä voidaan lisätä ja kynnystä nuorten ja viranomaisten välillä madaltaa, jotta onnistuttaisiin löytämään nuorten omakseen tuntemia toimintamalleja. Esimerkiksi Youthstartin kokemusten perusteella ns. yhden luukun -malli, jossa nuori saa samasta paikasta apua elämänsä eri osa-alueisiin (asuminen, työ, päihteiden väärinkäyttö jne.), osoittautui toimivaksi tavaksi lähestyä nuoria ja tavoittaa eniten apua tarvitsevat henkilöt. Toimintamalli on edellyttänyt useamman viranomaistahon (työvoima-, sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaiset) toimivaa yhteistyötä. (Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän 2001.) Edellisellä ohjelmakaudella toteutettiin työelämäkynnysten ylittämistä koskevan kansallisen teematyön yhteydessä tutkimus (Mannila ym. 1999), joka osoitti joitakin keskeisiä hyvien hankkeiden ominaisuuksia. Tutkimuksessa ryhmiteltiin tarkastellut hankkeet kahden ulottuvuuden mukaan seuraavasti: 9

17 1) missä määrin hankkeessa pyritään kehittämään uutta toimintamallia ja missä määrin kyse on perusasiakastyön tehokkaasta soveltamisesta mm. uusiin asiakasryhmiin; 2) kuinka keskeisessä osassa yksilöinterventiot ovat hankkeen toteuttamisessa ja toisaalta miten hanke pyrkii rakenteellisiin tuloksiin. Tutkimuksen mukaan hankkeissa, joissa pyrittiin kehittämään uusia asiakastyön työotteita, näyttää keskeinen menestystekijä olevan työllistymisen ja työhön sijoittumisen tavoitteisiin kohdistuva yksilöllinen (palvelu)ohjaus. Tulokset osoittivat lisäksi, että harvaan asutuilla alueilla innovatiivinen asiakastyö korostui vähemmän kuin muun Suomen ESR-hankkeissa. Samoin harvaan asutuilla alueilla nousi esiin aluetason organisoitumisen merkitys paikallista ja valtakunnallista toiminnan tasoa enemmän. Työllistäminen ja työpaikkojen säilyttäminen tai luominen ovat harvaan asutuilla alueilla selvemmin sidoksissa muihin ESR-projektien hyväksyttyihin tavoitteisiin (mm. koulutus, tiedotus, palvelujen kehittäminen) kuin muualla Suomessa. Harvaan asutuilla alueilla korostui myös työllistämistoiminnan ja sen tuottamien uusien rakenteiden niveltyminen paikallisiin ja alueellisiin instituutioihin tuloksellisuuden edellytyksenä. Kyse ei ole vain työvoiman kysynnän ohjailusta ja työnhakijoiden kilpailukyvyn parantamisesta, vaan periferian koko sosiaalisen rakenteen ylläpitämisestä, jonka yksi osa myös työllistäminen on. (Mannila ym. 2001a.) Työelämäkynnysten ylittämisessä onnistuneiden hankkeiden yhteisenä menestystekijänä pidettiin kykyä toimia työnantajien ehdoilla sekä kielellisesti, kulttuurisesti että sisällöllisesti riippumatta siitä, onko kyse yksilöinterventioista tai yhteisöllisiä rakenteita luovista hankkeista. Tämä merkitsee asiakkuuden ymmärtämistä entistä laajempana ja monisisältöisempänä. Muita esiin tulleita projektitoiminnan menestystekijöitä olivat resurssien oikea mitoitus, eri osapuolten sitoutuminen toimintaan ja tavoitetietoisuus. Tavoitetietoisuus ilmeni vaatimuksena, että toiminnan tuli perustua alueella vallitsevaan tarpeeseen, toimintaa tuli tarkentaa jatkuvan evaluaation avulla ja levittää tietoa sen tuloksista. (Emt.) 10 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa

18 3 Hyvät käytännöt ja kansallisen teematyön tavoitteet Equal-yhteisöaloiteohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota hyvien käytäntöjen levittämiseen ja valtavirtaistamiseen. Temaattista yhteistyötä hyvien käytäntöjen levittämiseksi tehdään sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Ohjelmassa on oma toiminto (toiminto 3), joka koskee hyvien käytäntöjen levittämistä ja valtavirtaistamista sekä temaattisia yhteistyöverkostoja. Toiminnolla pyritään helpottamaan uusien ja toimiviksi koettujen toimintatapojen siirtymistä kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan. Kaikki kehittämiskumppanuudet ovat velvollisia osallistumaan tähän toimintoon. Temaattisilla yhteistyöverkoilla tarkoitetaan samojen teema-alueiden parissa työskentelevien kehittämiskumppanuuksien keskenään rakentamaa yhteistyötä, jossa eri toimijat yhdistävät resurssinsa yhteisen teeman alueella. Teematyön tarkoituksena on muun muassa kartoittaa eriarvoisuuteen ja syrjintään johtavia tekijöitä, arvioida ja tehdä yhteenvetoja saavutetuista tuloksista, lisätä keskinäistä oppimista, arvioida hyviin käytäntöihin liittyviä tekijöitä ja luoda yleistettävissä olevia uusia toimintamalleja sekä tiedottaa ja levittää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Teematyön järjestämisestä vastaa hallintoviranomaisena työministeriö muiden toteuttajaministeriöiden kanssa ja sen käytännön toteutuksesta huolehtii kansallinen tukirakenne. (Työministeriö 2002.) Teematyön käytännön toteuttaminen on organisoitu projektivetoisesti. Teematyöryhmien toiminnan toteutuksen päävastuussa on tähän tehtävään valittu hanke, joka vastaa yhteistyön koordinoinnista ja työskentelyn raportoinnista. Equal-ohjelman arvioinnin väliraportissa (Syrjä ym. 2004a, 19) todetaan, että temaattinen verkostoituminen saa erilaisia painotuksia riippuen siitä, puhutaanko kansallisesta teematyöstä vai temaattisesta yhteistyöstä. Kansallinen teematyö painottaa valittuun teemaan kiinnittyvien hyvien käytäntöjen identifioimista, temaattinen yhteistyö puolestaan toimijoiden keski- 11

19 näistä oppimista ja tulosten vertailua. Kokonaisvaltainen tuki yksilölle - teemassa on pyritty ottamaan huomioon nämä molemmat painotukset: ajatuksena on ollut, että toimijoiden keskinäinen oppiminen, osallistuminen ja tulosten vertailu on arvo sinänsä, mutta samalla myös yksi työväline hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi. Hyvien käytäntöjen levittämisen ja valtavirtaistamisen osalta tulee olla jo hankkeiden hakuvaiheessa alustava suunnitelma. Valtavirtaistaminen voidaan jakaa horisontaaliseen ja vertikaaliseen valtavirtaistamiseen (Työministeriö 2002). Horisontaalisen valtavirtaistamisen avulla siirretään projekteissa kehitettyjä toimintamalleja ja menetelmiä muiden toimijoiden käyttöön. Vertikaalisella valtavirtaistamisella pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön ja kansallisen tason politiikkaan. Teematyöskentely yhteisine työkokouksineen tarjoaa projekteille foorumin horisontaaliseen valtavirtaistamiseen. Vertikaalinen valtavirtaistaminen on tavoitteena kunnianhimoisempi. Teematyön avulla projekteista hankittujen kokemusten ja konkreettisten suositusten julkinen esiin nostaminen esimerkiksi käsillä olevan raportin muodossa pyrkii omalta osaltaan tavoittamaan myös tämän ulottuvuuden. Hyvien käytäntöjen identifiointi toimii joka tapauksessa molempien valtavirtaistamisen ulottuvuuksien yhtenä perustyökaluna. Hyvän käytännön käsite ei ole tieteellisessä mielessä ongelmaton, ja arviointimenetelmänä siitä on kirjoitettu suhteellisen vähän. Aihepiirin eräänä perusteoksena pidetään brittiläisten Everetin ja Hardinkerin vuonna 1996 julkaisemaa Evaluating for Good Practice. Hyvän käytännön sisältö ja kriteeri voi olla muodollinen tai sisällöllinen. Vallitsevat ohjelma-asiakirjat ja niiden sovellusohjeet määrittelevät muodolliset kriteerit: voidaan ainakin olettaa, että mahdollisimman pitkälle ohjelma-asiakirjojen vaatimusten mukainen toiminta tuottaa myös ohjelmien tavoittelemat tulokset. Hyvä käytäntö olisi silloin toimintaa, joka noudattaisi tarkoin ohjelma-asiakirjojen vaatimuksia. Eri ohjelmakokonaisuuksien muodolliset kriteerit ovat kuitenkin työelämäkynnysten ylittämistä ajatellen keskenään erilaisia, eivätkä nämä kriteerit suinkaan aina liity työllistämiseen tai työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen. Muodolliset kriteerit eivät siten ole ainakaan yksinään riittäviä hyvien käytäntöjen valikointiperusteina, kun tavoitteena on työllistymiseen johtavien interventioiden eriyttäminen. Hyviä käytäntöjä on etsittävä perehtymällä toiminnan sisältöihin ja analysoimalla niitä työllistymisen näkökulmasta. (Mannila ym & 2001a.) Hyvän käytännön yleinen kriteeri voidaan määritellä varsin onnistuneesti ja monipuolisella tavalla esimerkiksi seuraavasti (ks. Mäkinen & Uusikylä 2004). 12 Hyvät käytännöt ja kansallisen teematyön tavoitteet

20 Hyvä käytäntö: perustuu tarpeeseen, tuo muutosta olemassa olevaan toimintaan, on siirrettävissä toiselle toimialalle tai toiseen kohderyhmään, voidaan yleistää normaaliksi toiminnaksi sekä on vaikuttava ainakin pitkällä aikavälillä. Hyvät käytännöt edustavat myös Euroopan unionin nk. uutta hallintatapaa (esim. Saari 2003, 66). Unionin uudelle hallintatavalle on tyypillistä se, että siinä ei pyritä yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden näkemyksiä asetusten, direktiivien ja päätösten avulla. Perinteisessä tai vanhassa hallintatavassa jäsenmaiden intressit sovitetaan yhteen pienimmän yhteisen nimittäjän suhteen (yhteisömetodi). Yhteisömetodin rinnalle syntynyt uusi hallintatapa nojaa siihen, että jäsenvaltiot pyrkivät oppimaan toisiltaan, vaihtamaan kokemuksiaan ja käytäntöjään. Tätä tarkoitusta palvelemaan on synnytetty myös hyvän käytännön käsite, tosin joissain tapauksissa pyritään nimeämään myös huonoja käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen etsiminen työllistämishankkeista on luonteeltaan toimeenpanon arviointia. Tarkemmin ottaen kyse on Pattonin (1997, ) luokitusta käyttäen intervention eriyttämisestä, jota voidaan pitää toimeenpanon arvioinnin tai prosessievaluaation yhtenä muotona. Edellisen ohjelmakauden hyviä käytäntöjä etsineissä tutkimuksissa 2 pyrittiin systemaattisesti hakemaan työelämäkynnysten ylittämisen kannalta hyviä hankkeita tietystä perusjoukosta ja tarkastelemaan perusteellisesti niiden toimintaa. Tavoitteena oli työnhakijoiden työllistymiseen johtaneiden tehokkaiden interventioiden löytäminen ja niiden ominaispiirteiden analysointi. Ohjelmataso määräsi tarkasteltavien hankkeiden valintaa vain osittain, ja esimerkiksi aineiston analyysi ei ollut ohjelmasidonnaista vaan ohjelmien rajat ylittävää. Ajatus siitä, että eri ohjelmakokonaisuuksissa toteutetut projektit olisivat keskenään merkittävän erilaisia, ei katsottu olleen tehtävänasettelun kannalta hedelmällistä (vrt. Patton 1997, ). Omaksuttua ohjelmien rajat ylittävää lähestymistapaa voidaan pitää myös ohjelmien yhteisiä tekijöitä hakevan teematyön tavoitteiden mukaisena. 2 Tutkimukset muodostuivat kahdesta julkaisusta (Mannila ym. 1999, Mannila ym. 2001a, myös Mannila ym. 2001b), joissa kaikissa oli sama tematiikkaa, hyvien käytäntöjen etsiminen suomalaisista ESR -projekteista. Ensimmäisen julkaisun aineisto kattoi koko maan työllisyysprojektit. Toisen julkaisun aineisto oli puolestaan koottu harvaan asutuilta alueilta. Ilmestymisjärjestyksessä kolmas julkaisu oli puolestaan edellisiä teoreettisempi, kahden empiirisen julkaisun kokemuksiin perustuva ja hyvien käytäntöjen seulomiseen liittyvään kysymyksenasetteluun keskittyvä. 13

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

6Aika-strategian johtoryhmä

6Aika-strategian johtoryhmä 6Aika-strategian johtoryhmä Sähköpostikokous 20.1.2017 klo 9-15 Pöytäkirja 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2010 rakennerahasto-ohjelma Ohjaamoa tukevien valtakunnallisten ja alueellisten hakujen hakuajat Pia Pirskanen 4.11.2014 Valtakunnallinen ESR-toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus ESR-haku 1.10.2015 Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi

Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen hankehaku toimintalinjassa 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Hakuaika 19.5. - 1.7.2010 Euroopan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Asia Ehdotus neuvoston suositukseksi pitkäaikaistyöttömien integroimisesta työmarkkinoille

Asia Ehdotus neuvoston suositukseksi pitkäaikaistyöttömien integroimisesta työmarkkinoille Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2015-00346 TYO Porkka Pauliina(TEM) 25.09.2015 Asia Ehdotus neuvoston suositukseksi pitkäaikaistyöttömien integroimisesta työmarkkinoille Kokous Työllisyys-,

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ESR ohjelmakausi 2014-2020 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö Rakennerahastot: valtakunnalliset teemat Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) rahoitus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen

Lisätiedot

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017-2019 Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö Miksi? 2 Toimintaympäristön muutokset -> mm. maakuntauudistus, työvoimapalveluiden

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

JUURRUTTAMISEN EDISTÄJÄT JA ESTÄJÄT Kokemuksia työllistymispalvelujen kehittämishankkeista. Ulla Peltola Mirkka Vuorento

JUURRUTTAMISEN EDISTÄJÄT JA ESTÄJÄT Kokemuksia työllistymispalvelujen kehittämishankkeista. Ulla Peltola Mirkka Vuorento JUURRUTTAMISEN EDISTÄJÄT JA ESTÄJÄT Kokemuksia työllistymispalvelujen kehittämishankkeista Ulla Peltola Mirkka Vuorento KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TYÖSELOSTEITA WORKING PAPERS Peltola U, Vuorento M, Juurruttamisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot