KOKONAISVALTAISTA TUKEA YKSILÖLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKONAISVALTAISTA TUKEA YKSILÖLLE"

Transkriptio

1 KOKONAISVALTAISTA TUKEA YKSILÖLLE Equal-ohjelman kansallisessa teematyössä kerättyjä käytäntöjä, kokemuksia ja tuloksia Mika Ala-Kauhaluoma Hanna-Mari Lempola Kristiina Härkäpää

2 Kokonaisvaltaista tukea yksilölle Equal-ohjelman kansallisessa teematyössä kerättyjä käytäntöjä, kokemuksia ja tuloksia Mika Ala-Kauhaluoma Hanna-Mari Lempola Kristiina Härkäpää KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TYÖSELOSTEITA WORKING PAPERS 30/2005

3 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh (09) Helsinki 2005 Painopaikka: Yliopistopaino ISSN ISBN

4 TIIVISTELMÄ Ala-Kauhaluoma M, Lempola HM, Härkäpää K Kokonaisvaltaista tukea yksilölle. Equal-ohjelman kansallisessa teematyössä kerättyjä käytäntöjä, kokemuksia ja tuloksia. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 30/2005. Euroopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelmaan sisältynyt kansallinen teematyö Kokonaisvaltaista tukea yksilölle toteutettiin vuosina Teematyön koordinoinnista vastasi Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hallinnoima Majakka-Beacon -hanke. Teematyön tarkoituksena oli levittää tietoa ja kokemuksia hyviksi toimintatavoiksi osoittautuneista työllistymisen tukitoimista. Ajatuksena oli tuottaa konkreettista ja käytännönläheistä tietoa näistä tukitoimista sekä lisätä toimijoiden keskinäistä oppimista ja kokemusten vaihtoa. Teematyöhön osallistui Equal-ohjelman toimenpidekokonaisuuteen sisältyvistä 14 hankkeesta 13 hanketta. Työskentelyn ja tiedonkeruun muotoina olivat työseminaarit ja niihin sisältynyt ryhmätyöskentely sekä lomakekyselyt ja haastattelut. Aineistoa kerättiin koko teematyöprosessin ajan, ja sen kerääminen eteni vaiheittain siten, että edeltävän vaiheen tulokset olivat seuraavan pohjana. Tiedonkeruu kohdistui myös niihin ESR-tavoite 3 -ohjelman hankkeisiin, joissa kehitetään erityisesti työllistymisprosesseja ja avoimille työmarkkinoille työllistämisen toimintamalleja. Raportissa esitellään teematyöhön osallistuneiden hankkeiden toimintamallien lisäksi työllistymisen tukemisen hankekohtaisia tapauskuvauksia ja hyviä käytäntöjä. Tarkasteltavana ovat myös hankkeiden määrälliset ominaisuudet ja tulokset. Raportin lopuksi kuvataan työllistämistä tukevien hankkeiden kokemuksia työnantajayhteistyöstä ja palvelujärjestelmän toiminnasta. Tiedonkeruu osoittaa hankkeiden tavoitteiden ja keskeisten kehittämistehtävien laajuuden ja vaihtelevuuden. Eri tavoin työvalmennuksen malleja hyödyntäneet käytännöt perustuvat henkilökohtaiseen tukeen sekä työntekijän ja työnantajan tarpeiden mukaan räätälöityihin palveluihin. Työllistymisen tukemiseen liitettiin uudella tavalla mm. yksilöllistä palveluohjausta, moniammatillisia yhteistyöverkostoja sekä uudenlaisia yhteistyömuotoja yritysten ja työpaikkojen kanssa. Työllistymistä tukevat hankkeet pitivät tärkeimpänä tavoitteenaan yksilöllisemmän palvelun kehittämistä. Palvelun kehittäminen oli suunnattu erityisesti työttömille työnhakijoille. Työnantajayhteistyö oli sekä Equal- että tavoite 3 -hankkeissa määrällisesti runsasta, ja se painottui yksityiselle pk-sektorille. Uusia koulutus- ja ohjauskäytäntöjä luotiin mm. koulun ja työelämän siirtymävaiheisiin sekä ammatilliseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Osassa hankkeista kehitettiin tiedottavaa yhteistyötä yhteiskuntavastuukysymyksistä työnantajien ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen parissa. Toimivia yhteistyömalleja luotiin myös yli sektorien alueellisen työllisyyden kehittämiseen. Raportissa kuvatut työllistymistä, kuntoutusta ja palveluohjausta koskevat toimintamallit, kokemukset työnantajayhteistyöstä ja sektorirajat ylittävästä onnistuneesta kehittämistyöstä osoittavat, että peruspalveluiden rinnalle on löydettävissä uusia tuloksellisia palveluja, joista huomattavaa osaa voidaan suoraan hyödyntää täydentämään nykyistä palvelujärjestelmää. Avainsanat: työllistyminen, palveluohjaus, työnantajat, kansallinen teematyö, toimintamallit, Euroopan sosiaalirahasto

5

6 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. YHTEISÖALOITEOHJELMAT JA SOSIAALIPOLITIIKKA EUROOPAN UNIONISSA Equal-yhteisöaloite Equal-ohjelman kansalliset toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Keskeiset havainnot ja opit edelliseltä ohjelmakaudelta 7 3. HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA KANSALLISEN TEEMATYÖN TAVOITTEET KOKONAISVALTAINEN TUKI YKSILÖLLE -TEEMATYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Työseminaarit Lomakekyselyt ja haastattelut Hankkeita koskeva muu materiaali Osallistuminen eurooppalaiseen teematyöskentelyyn HANKKEIDEN TOIMINTAMALLIT JA INNOVAATIOT Toimintamallien kuvaukset Mitä tarkasteltavissa Equal-hankkeissa tehdään toisin? Yhteenvetoa tarkasteltavista Equal-hankkeista TYÖLLISTYMISEN TUKEMISEN HANKEKOHTAISET TAPAUSKUVAUKSET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työvalmennuksen malleja Paikallisen ja alueellisen työllisyyden kehittäminen Koulutus- ja ohjauskäytäntöjä koulun ja työelämän siirtymävaiheisiin Palveluohjaus- ja aktivoitumismalleja syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisvalmiuksien parantamiseen Tiedotusta ja asenteisiin vaikuttamista työelämässä esiintyvän syrjinnän ja epätasa-arvoisuuden estämiseksi 56

7 6.6. Uudet yhteisesti tunnistetut ja hyviksi havaitut toimintamallit TAVOITE 3 -OHJELMAN TYÖLLISTYMISHANKKEET TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVIEN HANKKEIDEN MÄÄRÄLLISET OMINAISUUDET JA TULOKSET Työllistymistä ja työnantajayhteistyötä kuvaavat tulokset Hankkeiden omat arviointiaineistot ja tulosmittarit Yhteenveto ONNISTUNEEN TYÖLLISTYMISPROSESSIN EDELLYTYKSET Tavoite 3 -hankkeet ja työllistymisen edellytykset Equal-hankkeet TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Työnantajayhteistyön pullonkaulat ja kultajyvät Onnistuneen työnantajayhteistyön edellytykset ja esteet Equal-hankkeissa EQUAL- JA TAVOITE 3 -HANKKEIDEN KOKEMUKSIA PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMINNASTA YHTEENVETO Teematyön tavoitteet ja toteutus Toimintamallit ja tulokset Työskentelyn itsearviointi ja opetukset Lopuksi 116 LÄHTEET 118 LIITTEET

8 1 Johdanto Euroopan unioni on perinteisesti ymmärretty talous- ja rahaliitoksi, jossa sosiaalipolitiikalla ei juurikaan ole sanottavaa. Sosiaalipolitiikka on kuitenkin nostettu viimeisten vuosien aikana talouden rinnalle, skeptikkojen mukaan tosin taloutta palvelemaan alisteiseen suhteeseen. Sosiaalipolitiikasta on tullut kiinnostavaa siksi, että sen avulla halutaan turvata talouden vakautta tai mieluiten sen kasvua, mikä taas edellyttää sosiaalisten järjestelmien toimivuutta. Sosiaalisten järjestelmien on kyettävä syöttämään jatkuvalla tahdilla uutta, osaavaa, tervettä ja pitkään työmarkkinoilla pysyvää työvoimaa. Ennakoitu Euroopan laajuinen työvoimapula koetaan laajasti todelliseksi uhkaksi. Tätä torjumaan tarvitaan työvoimaa myös niistä ryhmistä, jotka aikaisemmin on katsottu kuuluvan pääsääntöisesti työvoiman ulkopuolisiin ryhmiin. Unioni katsoo, että tarvitaan valtioiden välistä yhteistyötä työmarkkinoille pääsyä koskevan kaikenlaisen syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi. Rakennerahastot ja erityisesti yhteisöaloiteohjelma Equal on tätä tarkoitusta varten kehitetty täsmätyökalu. Euroopan unionin työllisyyspoliittisiin tavoitteisiin perustuvassa Euroopan sosiaalirahastoon kuuluvassa Equal-ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen temaattisten verkostojen avulla. Kansallista teematyötä toteutetaan Suomessa seuraavien viiden teeman alla: Kokonaisvaltainen tuki yksilölle Erilaisuus yrityksen voimavarana (Yhteinen ääni) Sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen Yritysten ja henkilöstön sopeutuminen Segregaation purku Kansallinen teematyöhanke Kokonaisvaltainen tuki yksilölle käynnistyi vuoden 2003 keväällä. Teeman toteutuksesta ja koordinoinnista vastasi Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hallinnoima Majakka- Beacon -projekti. Kyseisen teematyön yleisenä tavoitteena oli kerätä ja levittää tietoa ja kokemuksia hyviksi toimintatavoiksi osoittautuneista työllisty- 1

9 misen tukitoimista. Hyviä käytäntöjä kerättiin kahdelta teema-alueelta: yksilöllisistä työllistymis- ja aktivoitumisprosesseista sekä työnantajien ja työyhteisöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Hankesuunnitelman mukaan teematyöskentelyn tavoitteena oli tuottaa käytännönläheistä tietoa työllistymisen tukitoimien tuloksellisesta toteuttamisesta. Siten myös tämän teematyön loppuraportin lähestymistavasta on pyritty rakentamaan mahdollisimman empiirinen ja konkreettinen. Teematyön toteuttamista ohjasi ajatus siitä, että teematyössä on tärkeää tarjota tiedon tuottamisen foorumeita, koota hankkeiden kokemuksia, lisätä hankkeiden välistä vuorovaikutusta sekä tarjota mahdollisuus hankkeiden väliseen benchmarkingiin. Ajatuksena oli lisäksi, että raportissa varsinaiset tekijät, projektityöntekijät ja -päälliköt voivat puhua puolestaan. Hyvien käytäntöjen kehittymisen keskeisiä edellytyksiä ovat avoin keskustelu, oppimistilaisuudet ja näyttöön perustuva tieto (Kahan ym. 1999). Teematyöskentelyssä on pyritty tarjoamaan mahdollisuus näiden edellytysten toteutumiseen. Tähän raporttiin on kerätty tietoa lomakekyselyjen, haastattelujen, työseminaarien ja työryhmätyöskentelyn pohjalta. Teematyöhön osallistuneet hankkeet ovat tuottaneet toimintamalli- ja tapauskuvauksia onnistuneista työllistymis- ja palveluohjausprosesseista sekä työnantajayhteistyöstä. Lisäksi raportoidaan hankkeiden näkemyksiä työllistymisen palvelukapeikoista ja ongelmakohdista sekä palvelu- ja säätelyjärjestelmää koskevista parannusehdotuksista. Edellä mainittu ei luonnollisesti olisi ollut mahdollista ilman teematyöhön osallistuneiden hankkeiden ja teematyön ohjausryhmän panosta. Teematyön koordinaattorit kiittävät kaikkia työskentelyyn osallistuneita tästä monipuolisesta yhteistyöstä, jonka aikana käytiin innostavia keskusteluja, vaihdettiin kokemuksia ja verrattiin kehitettyjä toimintamalleja ja hankkeiden kehittämistuloksia. Teematyön ohjausryhmän jäseninä toimivat Ritva Hakkarainen, projektineuvoja, työministeriö; Päivi Kerminen, hallitusneuvos, työministeriö; Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry/ Näkövammaisten Keskusliitto; Kaija Miettinen, opetusneuvos, opetushallitus; Simo Pinomaa, vastaava ekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto; Riitta Säntti, erikoistutkija, sosiaali- ja terveysministeriö; Varpu Taarna, projektineuvoja, työministeriö; Liisa-Maija Verainen, suunnittelija, Lihastautiliitto ry/vammaisfoorumi ry; Auli Vuorela, ESR-koordinaattori, Uudenmaan TE-keskus. 2 Johdanto

10 2 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa Vuosituhannen vaihteeseen saakka oli vallalla yleinen käsitys, että Euroopan yhdentymisellä ei ole merkittäviä sosiaalipoliittisia seurauksia. Muutamaa vuotta myöhemmin oltiin kuitenkin yksimielisiä siitä, että yhdentymisellä on myös merkittäviä sosiaalipoliittisia vaikutuksia. Tämä käsitys vallitsee edelleen, ja siitä on alettu käyttää käsitettä Euroopan sosiaalinen malli. Käsitteellä viitataan niihin oikeudellisiin ja poliittisiin prosesseihin, joiden avulla komissio ja neuvosto koordinoivat ja yhdenmukaistavat jäsenvaltioiden talous-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisia instituutioita unionille tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. (Saari 2003, 14.) Myös suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan integraatiolla on ollut monenlaisia seurauksia. Suomen sosiaalipolitiikkaan vaikuttaneita oikeudellisia ja poliittisia virstanpylväitä ei tässä kohdin kuitenkaan ole syytä eritellä. Konkreettisin ja tärkein yhteisön sosiaalipolitiikan resurssien kohdentumiseen vaikuttava alue ovat rakennerahastot. Rakennerahastoja ylläpidetään sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, niiden avulla vähennetään kehityseroja ja tuetaan heikoimmin kehittyneitä alueita. Alue- ja rakennepolitiikan rahoitus perustuu EU:n yhteisestä budjetista saatavaan ns. rakennerahastotukeen sekä kansalliseen tukeen. Alue- ja rakennepoliittisten toimien suuntaamiseksi oikeisiin kohteisiin EU:lla on ohjelmallinen kehikko, joka jakautuu rakennerahastokaudella kolmeen tavoiteohjelmaan ja neljään yhteisöaloiteohjelmaan. Yhteisöaloiteohjelmia toteutetaan kansallisten tavoiteohjelmien täydentämiseksi. Ohjelmat korostavat kansallisuuksien, valtioiden ja alueiden rajat ylittävää yhteistyötä. Niissä painotetaan toiminnan kansainvälisyyttä, innovatiivisuutta sekä hyvien esimerkkien levittämistä. Yhteisöaloiteohjelmat keskittyvät raja-alueiden kehittämiseen, kaupunkialueiden kehittämiseen, syrjäytymisen ja epätasa-arvon ehkäisemiseen sekä maaseudun monialaiseen kehittämiseen. 3

11 EQUAL: Valtioiden välinen yhteistyö työmarkkinoille pääsyä koskevan kaikenlaisen syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi. INTERREG III: Rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö. LEADER+: Maaseudun kehittäminen. URBAN II: Kriisiin joutuneiden kaupunkien ja lähiöiden taloudellinen ja sosiaalinen elvyttäminen Equal-yhteisöaloite Equal-ohjelman tarkoituksena on torjua syrjäytymistä sekä syrjintää ja epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on työllistymisen edellytysten kohentaminen ja uusien keinojen etsiminen sekä kokeilu ja juurruttaminen normaalitoimintaan. Tarkoituksena on edistää työelämän vaatimusten ja yksilöllisten työllistymistä edistävien suunnitelmien kohtaamista. Yhteisöaloitetta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR), joka on yksi Euroopan unionin rakennerahastoista. ESR pyrkii edistämään toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja torjutaan työttömyyttä, kehitetään inhimillisiä voimavaroja ja parannetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Suomessa rahoituskehys ohjelmakaudelle on noin 165 miljoonaa euroa. Ohjelman erityisenä tavoitteena on tukea Amsterdamin sopimukseen perustuvaa Euroopan unionin työllisyysstrategiaa. Sopimuksessa määrätään eurooppalaisesta strategiasta ja työllisyyden suuntaviivoista, jotka jäsenvaltion on otettava huomioon kansallisessa politiikassaan. Suuntaviivat perustuvat neljälle pilarille (työllistyvyys, yrittäjyys, sopeutumiskyky ja yhtäläiset mahdollisuudet), ja niitä toteutetaan jäsenvaltioiden kansallisten työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmien kautta. Yhteisöaloite Equal täydentää ja tuo strategioille lisäarvoa kokeilevuuden ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Equal-yhteisöaloitteen toteuttamisen keinoja ovat: temaattinen lähestymistapa, kehittämiskumppanuudet (DP:t), kokonaisvaltainen lähestymistapa ongelmien ratkaisemiseksi, kohderyhmien valtaistaminen, 4 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa

12 kansainvälisestä yhteistyöstä saatava lisäarvo, kokeilut ja innovatiivisuus sekä hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen. Equalin käytännön toteutus perustuu alueellisiin tai tietyllä sektorilla luotuihin kokonaisvaltaisiin projektikumppanuuksiin, joita kutsutaan kehittämiskumppanuuksiksi (Development Partnership, DP). Kehittämiskumppanuuksien katsotaan olevan jo sinänsä innovaatio, koska kysymys on uudesta toimintamallista, jossa työmarkkinoiden syrjintään ja epätasa-arvoon kohdistuvia kokonaisvaltaisia kokeiluja suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään tasavertaisten kumppaneiden yhteistyönä kohderyhmien tarpeiden pohjalta. Toimintaan saadaan lisäarvoa kansainvälisestä yhteistyöstä. Temaattisen lähestymistavan vuoksi DP toimii ainoastaan yhdessä toimenpidekokonaisuudessa, millä pyritään varmistamaan kansainvälinen yhteistoiminta, temaattinen verkostoituminen ja kokemusten valtavirtaistaminen. Toimenpidekokonaisuus määritellään sen mukaan, mille teema-alueelle suurin osa toiminnasta painottuu. Tarkoituksena ei ole kerätä DP:n ratkaistavaksi esimerkiksi maantieteellisen alueen erilaisia työmarkkinoiden ja inhimillisten voimavarojen kehittämistä koskevia ongelmia vaan keskittyä toimenpidekokonaisuudessa kuvatun teema-alan ja tavoitteiden mukaiseen ongelmanratkaisuun Equal-ohjelman kansalliset toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Equal-ohjelma 1 on jaettu yhteensä kuuteen eri toimintalinjaan ja toimintalinjojen alle sijoittuviin toimenpidekokonaisuuksiin (taulukko 1). Jäsenvaltiot valitsevat toimintalinjoista ja toimenpidekokonaisuuksista ne, joita haluavat lähteä toteuttamaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Alla on esitetty Suomen valitsemat toimintalinjat toimenpidekokonaisuuksittain. Valinnat perustuvat toimintaympäristön analyysiin ja edellisen ohjelmakauden kokemuksiin sekä kohderyhmien ja yhteistyökumppaneiden kuulemiseen. Käsillä olevassa raportissa tarkastellaan toimenpidekokonaisuutta Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpottaminen kaikille avointen työmarkkinoiden luomiseksi myös niille, joilla on työmarkkinoille pääsemiseen tai 1 Luku perustuu pääosin seuraavaan lähteeseen: Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumista koskeva Equal-yhteisöaloiteohjelma: Suomi Komission hyväksymä ohjelma. 5

13 niille palaamiseen liittyviä integroitumisvaikeuksia. Toimenpidekokonaisuuden yleisenä tavoitteena on kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä ja ratkaisumalleja kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyvyyden parantamiseksi sekä työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille. Kumppanuuden hengessä pyritään kehittämään yhteistyötä erityisesti työnantajien ja yritysten, viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä kohderyhmien edustajien kesken siten, että työelämän kynnys mataloituu ja yritysten valmiudet ja rohkeus ennakkoluulottomiin rekrytointeihin paranevat. TAULUKKO 1. Suomen Equal-ohjelman toimintalinjat toimenpidekokonaisuuksittain Toimintalinja: Työllistyvyys Toimenpidekokonaisuus: Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpottaminen kaikille avointen työmarkkinoiden luomiseksi myös niille, joilla on työmarkkinoille pääsemiseen tai niille palaamiseen liittyviä integroitumisvaikeuksia Toimenpidekokonaisuus: Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla 5.2. Toimintalinja: Yrittäjyys Toimenpidekokonaisuus: Sosiaalitalouden (kolmannen sektorin) ja erityisesti yleishyödyllisten palvelujen vahvistaminen korostaen työpaikkojen laadun parantamista 5.3. Toimintalinja: Sopeutumiskyky Toimenpidekokonaisuus: Tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumiselle talouden rakennemuutokseen sekä informaatioteknologioiden ja muiden uusien teknologioiden käyttämiselle 5.4. Toimintalinja: Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet Toimenpidekokonaisuus: Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälventäminen 5.5. Toimintalinja: Turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinen ja ammatillinen integrointi 5.6. Toimintalinja: Tekninen apu Toimenpidekokonaisuudessa lähtökohtana ovat sekä työnantajien että työllistettävien yksilölliset tarpeet, joihin pyritään vastaamaan kohdennetuilla yksilöllisillä palveluilla ja ratkaisuilla. Näkökulma on verraten työelämälähtöinen ja korostaa yhteistyötä työnantajien, yritysten ja koulutuksen toteuttajien kanssa sekä kumppanuuksissa työelämän osapuolten merkitystä. Toimenpidekokonaisuus mahdollistaa myös olemassa olevien yritysten verkostojen hyödyntämisen ja kehittämisen. Toimenpidekokonaisuudella on myös läheinen yhteys kestävään kehitykseen yritysmaailman eettisten peli- 6 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa

14 sääntöjen ja yhteiskuntavastuun kautta. Globaalisti toimivalta yritykseltä saatetaan monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämisen ohella odottaa kannanottoa esimerkiksi ihmisoikeuksiin tai ympäristökysymyksiin. Yritykset voivat tietoisesti pyrkiä sovittamaan yhteen liiketoimintansa intressit yhteiskunnallisen vastuullisuuden kanssa. (Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän 2001.) ESR-viitekehys ohjaa koko maassa rakennerahastosta tuettavia toimenpiteitä, joilla pyritään työllisyyden ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen. Equalin toimenpidekokonaisuus liittyy varsinkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osalta viitekehyksen strategiapainopisteeseen, joka koskee työvoiman kysynnän hyödyntämistä ja työllistyvyyden edistämistä, sekä strategiapainopisteeseen, jonka tarkoituksena on tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Toimenpidekokonaisuudella on ohjelma-asiakirjojen mukaan yhtymäkohtia myös koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, ammatillisen liikkuvuuden edistämiseen ja työelämän suhteiden vahvistamiseen. (Emt.) Toimenpidekokonaisuuden kohderyhmiä ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, joiden pääsyä tai paluuta avoimille työmarkkinoille pyritään tukemaan yksilöllisillä ja kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena ovat syrjäytymistä ehkäisevät keinot, joilla pyritään henkilöiden voimavaraistumiseen ja osallistumiseen. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista ryhmistä huomiota kiinnitetään muun muassa pitkään työttömänä olleisiin ikääntyviin ja työikäisten vanhimpiin ikäluokkiin, nuorten erityisryhmiin sekä niihin ryhmiin (vajaakuntoiset ja vammaiset, maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt sekä muut vastaavat ryhmät), joiden kohdalla voi esiintyä työelämän syrjintää, syrjäytymisen uhkaa tai syrjäytymistä. Toimenpidekokonaisuus on nostanut esiin myös uusia kohderyhmiä ESR-ohjelmien toteutuksessa, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt Keskeiset havainnot ja opit edelliseltä ohjelmakaudelta Ohjelma- ja projektiarvioinnit osoittavat joitakin keskeisiä työllistymisprosessien ongelmakohtia. Esimerkiksi aikaisemman ohjelmakauden ( ) arviointikokemukset osoittivat yleisellä tasolla, että vaikeimmin työllistyvien tai pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden työllistyminen edellyttää usein tukitoimenpiteitä elämänhallinnan sekä sosiaalisten ja työelämän taito- 7

15 jen vahvistumiseksi. Eri arvioinneissa (esim. Arnkil ym. 2000, Kaakinen ym. 2000, Hietaniemi 2001) painottuivat usein viranomaisten yhteisasiakkaina olevien, samoin kuin jo marginalisoituneiden ryhmien, yksilölliset palvelut ja elämäntilannetta parantavat ratkaisut. Viranomaisten kykyä tunnistaa riittävän ajoissa ongelmia ja ottaa asiakkaasta vastuuta pitkäjänteisesti pidettiin tärkeänä. Ratkaisevassa asemassa toimenpiteiden onnistumisen ja henkilöiden motivaation kannalta on heidän voimavaraistumisensa ja osallistumisensa omista lähtökohdistaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Edellisellä rakennerahastokaudella järjestettiin Adapt- ja Employment-yhteisöaloiteohjelmissa kaksi hakukierrosta, joissa Suomessa valittiin toteutettaviksi yhteensä 58 Adapt- ja 70 Employment-hanketta. Käsillä olevan kansallisen teematyön pohjan muodostavat edellisen ohjelmakauden aikana toteutetun teematyöskentelyn ja muiden projektiarviointien tulokset. Edellisen ohjelmakauden yhteisöaloiteohjelmista Employment oli tavoitteiltaan hyvin samankaltainen vaikkakin laajempi kuin nykyisin Equal-ohjelman alla toteutettava toimenpidekokonaisuus Myös Employment-yhteisöaloitteen yleistavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä sekä sukupuolten välistä että erilaisten syrjäytymisuhan alaisten ryhmien tasa-arvoa edistämällä työmarkkinoiden toimivuutta ja kansalaisten osaamista. Ohjelma suunnattiin henkilöryhmille, joilla on erityisiä vaikeuksia työmarkkinoilla. Employment-aloitteeseen sisältyivät vammaisten (Horizon), ammattitaidottomien ja työttömyysuhanalaisten nuorten (Youthstart) ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden (Integra) työmarkkinaaseman parantamiseen tähtäävät alaohjelmat. Näiden lisäksi aloitteessa oli erityisesti naisille suunnattu alaohjelma NOW, joka pyrki edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. (Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän 2001.) Employment-yhteisöaloitteen projektit paransivat työllistymisen edellytyksiä, mikä ei ole kuitenkaan välttämättä vielä taannut pääsyä avoimille työmarkkinoille. Työllistymispolun osat ovat jääneet osin irrallisiksi kokonaisuuksiksi, jolloin katkeamatonta polkua ei muodostu. Myös työllistymisen jälkeinen tuki on paikoin puuttunut. Employment-ohjelma osoittautui merkittäväksi erityisesti vajaakuntoisten työllistymisen edistämiselle. Horizon-ohjelman pyrkimyksenä oli kehittää uusia toimintamalleja, joilla lisätään kestäviä työllistymismahdollisuuksia työkykyisille vammaisille, vajaakuntoisille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Vaikeimmin työllistyville kohderyhmille rakennettiin pitkäkestoisia toimenpideyhdistelmiä. Alaohjelma on tuottanut useita toimintamalleja, joiden avulla kohderyhmän ongelmi- 8 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa

16 en ratkaisua ja työllistymistä voidaan parantaa entistä tehokkaammin. Työhön johtavat toimintamallit ovat olleet kuitenkin usein projektikohtaisia ja niiden siirtäminen projektin päättyessä kuntien, työvoimatoimistojen, yritysten ja muiden työpaikkojen pysyviksi yhteistyökäytännöiksi on ollut vaikeaa. (Kaakinen ym. 2000, Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän 2001.) Toisaalta arvioinneissa on todettu, että suoran työllistymisen ohella Employment-ohjelman kohderyhmien kannalta hyvin keskeisiä ovat olleet muut elämänhallintaa tukevat vaikutukset kuten koulutus, yleinen aktivoituminen ja projektissa saatu yksilöllinen tuki henkilökohtaisten suunnitelmien toteuttamiselle. Näiden tekijöiden kuntoon saattaminen mahdollistaa työmarkkinoille siirtymisen myöhemmin. Employment-ohjelmassa saatiin hyviä tuloksia myös laaja-alaisesta yhteistyöstä. Youthstart-hankkeissa kehitettiin yhteistyötä oppilaitosten kanssa sekä lisättiin oppilaitosten ja työelämän välistä yhteyttä, jotta nuorten siirtymävaihe koulutuksesta työmarkkinoille helpottuisi. NOW-projekteissa puolestaan yhtenä keskeisenä osana oli naisten osaamispääoman hyödyntäminen työmarkkinoilla. Paikallisesti ja alueellisesti NOW-projektien on todettu vaikuttaneen siihen, että tasaarvoasiat nousivat aiempaa selvemmin esille. Ohjelmakauden kokemusten perusteella erityisesti yritysyhteyksien kehittämisen on todettu edistävän kohderyhmien työllistymistä. (Emt.) Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi nuorten kohdalla siihen, että onnistutaan tavoittamaan ne nuoret, jotka ilman tukitoimenpiteitä syrjäytyvät ammatillisen koulutuksen tai työelämän piiristä ja ovat vaarassa joutua täysin yhteiskunnan tarjoaman sosiaaliturvan piiriin. Oleellista on etsiä keinoja, joilla eri viranomaisten yhteistyötä voidaan lisätä ja kynnystä nuorten ja viranomaisten välillä madaltaa, jotta onnistuttaisiin löytämään nuorten omakseen tuntemia toimintamalleja. Esimerkiksi Youthstartin kokemusten perusteella ns. yhden luukun -malli, jossa nuori saa samasta paikasta apua elämänsä eri osa-alueisiin (asuminen, työ, päihteiden väärinkäyttö jne.), osoittautui toimivaksi tavaksi lähestyä nuoria ja tavoittaa eniten apua tarvitsevat henkilöt. Toimintamalli on edellyttänyt useamman viranomaistahon (työvoima-, sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaiset) toimivaa yhteistyötä. (Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän 2001.) Edellisellä ohjelmakaudella toteutettiin työelämäkynnysten ylittämistä koskevan kansallisen teematyön yhteydessä tutkimus (Mannila ym. 1999), joka osoitti joitakin keskeisiä hyvien hankkeiden ominaisuuksia. Tutkimuksessa ryhmiteltiin tarkastellut hankkeet kahden ulottuvuuden mukaan seuraavasti: 9

17 1) missä määrin hankkeessa pyritään kehittämään uutta toimintamallia ja missä määrin kyse on perusasiakastyön tehokkaasta soveltamisesta mm. uusiin asiakasryhmiin; 2) kuinka keskeisessä osassa yksilöinterventiot ovat hankkeen toteuttamisessa ja toisaalta miten hanke pyrkii rakenteellisiin tuloksiin. Tutkimuksen mukaan hankkeissa, joissa pyrittiin kehittämään uusia asiakastyön työotteita, näyttää keskeinen menestystekijä olevan työllistymisen ja työhön sijoittumisen tavoitteisiin kohdistuva yksilöllinen (palvelu)ohjaus. Tulokset osoittivat lisäksi, että harvaan asutuilla alueilla innovatiivinen asiakastyö korostui vähemmän kuin muun Suomen ESR-hankkeissa. Samoin harvaan asutuilla alueilla nousi esiin aluetason organisoitumisen merkitys paikallista ja valtakunnallista toiminnan tasoa enemmän. Työllistäminen ja työpaikkojen säilyttäminen tai luominen ovat harvaan asutuilla alueilla selvemmin sidoksissa muihin ESR-projektien hyväksyttyihin tavoitteisiin (mm. koulutus, tiedotus, palvelujen kehittäminen) kuin muualla Suomessa. Harvaan asutuilla alueilla korostui myös työllistämistoiminnan ja sen tuottamien uusien rakenteiden niveltyminen paikallisiin ja alueellisiin instituutioihin tuloksellisuuden edellytyksenä. Kyse ei ole vain työvoiman kysynnän ohjailusta ja työnhakijoiden kilpailukyvyn parantamisesta, vaan periferian koko sosiaalisen rakenteen ylläpitämisestä, jonka yksi osa myös työllistäminen on. (Mannila ym. 2001a.) Työelämäkynnysten ylittämisessä onnistuneiden hankkeiden yhteisenä menestystekijänä pidettiin kykyä toimia työnantajien ehdoilla sekä kielellisesti, kulttuurisesti että sisällöllisesti riippumatta siitä, onko kyse yksilöinterventioista tai yhteisöllisiä rakenteita luovista hankkeista. Tämä merkitsee asiakkuuden ymmärtämistä entistä laajempana ja monisisältöisempänä. Muita esiin tulleita projektitoiminnan menestystekijöitä olivat resurssien oikea mitoitus, eri osapuolten sitoutuminen toimintaan ja tavoitetietoisuus. Tavoitetietoisuus ilmeni vaatimuksena, että toiminnan tuli perustua alueella vallitsevaan tarpeeseen, toimintaa tuli tarkentaa jatkuvan evaluaation avulla ja levittää tietoa sen tuloksista. (Emt.) 10 Yhteisöaloiteohjelmat ja sosiaalipolitiikka Euroopan unionissa

18 3 Hyvät käytännöt ja kansallisen teematyön tavoitteet Equal-yhteisöaloiteohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota hyvien käytäntöjen levittämiseen ja valtavirtaistamiseen. Temaattista yhteistyötä hyvien käytäntöjen levittämiseksi tehdään sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Ohjelmassa on oma toiminto (toiminto 3), joka koskee hyvien käytäntöjen levittämistä ja valtavirtaistamista sekä temaattisia yhteistyöverkostoja. Toiminnolla pyritään helpottamaan uusien ja toimiviksi koettujen toimintatapojen siirtymistä kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan. Kaikki kehittämiskumppanuudet ovat velvollisia osallistumaan tähän toimintoon. Temaattisilla yhteistyöverkoilla tarkoitetaan samojen teema-alueiden parissa työskentelevien kehittämiskumppanuuksien keskenään rakentamaa yhteistyötä, jossa eri toimijat yhdistävät resurssinsa yhteisen teeman alueella. Teematyön tarkoituksena on muun muassa kartoittaa eriarvoisuuteen ja syrjintään johtavia tekijöitä, arvioida ja tehdä yhteenvetoja saavutetuista tuloksista, lisätä keskinäistä oppimista, arvioida hyviin käytäntöihin liittyviä tekijöitä ja luoda yleistettävissä olevia uusia toimintamalleja sekä tiedottaa ja levittää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Teematyön järjestämisestä vastaa hallintoviranomaisena työministeriö muiden toteuttajaministeriöiden kanssa ja sen käytännön toteutuksesta huolehtii kansallinen tukirakenne. (Työministeriö 2002.) Teematyön käytännön toteuttaminen on organisoitu projektivetoisesti. Teematyöryhmien toiminnan toteutuksen päävastuussa on tähän tehtävään valittu hanke, joka vastaa yhteistyön koordinoinnista ja työskentelyn raportoinnista. Equal-ohjelman arvioinnin väliraportissa (Syrjä ym. 2004a, 19) todetaan, että temaattinen verkostoituminen saa erilaisia painotuksia riippuen siitä, puhutaanko kansallisesta teematyöstä vai temaattisesta yhteistyöstä. Kansallinen teematyö painottaa valittuun teemaan kiinnittyvien hyvien käytäntöjen identifioimista, temaattinen yhteistyö puolestaan toimijoiden keski- 11

19 näistä oppimista ja tulosten vertailua. Kokonaisvaltainen tuki yksilölle - teemassa on pyritty ottamaan huomioon nämä molemmat painotukset: ajatuksena on ollut, että toimijoiden keskinäinen oppiminen, osallistuminen ja tulosten vertailu on arvo sinänsä, mutta samalla myös yksi työväline hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi. Hyvien käytäntöjen levittämisen ja valtavirtaistamisen osalta tulee olla jo hankkeiden hakuvaiheessa alustava suunnitelma. Valtavirtaistaminen voidaan jakaa horisontaaliseen ja vertikaaliseen valtavirtaistamiseen (Työministeriö 2002). Horisontaalisen valtavirtaistamisen avulla siirretään projekteissa kehitettyjä toimintamalleja ja menetelmiä muiden toimijoiden käyttöön. Vertikaalisella valtavirtaistamisella pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön ja kansallisen tason politiikkaan. Teematyöskentely yhteisine työkokouksineen tarjoaa projekteille foorumin horisontaaliseen valtavirtaistamiseen. Vertikaalinen valtavirtaistaminen on tavoitteena kunnianhimoisempi. Teematyön avulla projekteista hankittujen kokemusten ja konkreettisten suositusten julkinen esiin nostaminen esimerkiksi käsillä olevan raportin muodossa pyrkii omalta osaltaan tavoittamaan myös tämän ulottuvuuden. Hyvien käytäntöjen identifiointi toimii joka tapauksessa molempien valtavirtaistamisen ulottuvuuksien yhtenä perustyökaluna. Hyvän käytännön käsite ei ole tieteellisessä mielessä ongelmaton, ja arviointimenetelmänä siitä on kirjoitettu suhteellisen vähän. Aihepiirin eräänä perusteoksena pidetään brittiläisten Everetin ja Hardinkerin vuonna 1996 julkaisemaa Evaluating for Good Practice. Hyvän käytännön sisältö ja kriteeri voi olla muodollinen tai sisällöllinen. Vallitsevat ohjelma-asiakirjat ja niiden sovellusohjeet määrittelevät muodolliset kriteerit: voidaan ainakin olettaa, että mahdollisimman pitkälle ohjelma-asiakirjojen vaatimusten mukainen toiminta tuottaa myös ohjelmien tavoittelemat tulokset. Hyvä käytäntö olisi silloin toimintaa, joka noudattaisi tarkoin ohjelma-asiakirjojen vaatimuksia. Eri ohjelmakokonaisuuksien muodolliset kriteerit ovat kuitenkin työelämäkynnysten ylittämistä ajatellen keskenään erilaisia, eivätkä nämä kriteerit suinkaan aina liity työllistämiseen tai työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen. Muodolliset kriteerit eivät siten ole ainakaan yksinään riittäviä hyvien käytäntöjen valikointiperusteina, kun tavoitteena on työllistymiseen johtavien interventioiden eriyttäminen. Hyviä käytäntöjä on etsittävä perehtymällä toiminnan sisältöihin ja analysoimalla niitä työllistymisen näkökulmasta. (Mannila ym & 2001a.) Hyvän käytännön yleinen kriteeri voidaan määritellä varsin onnistuneesti ja monipuolisella tavalla esimerkiksi seuraavasti (ks. Mäkinen & Uusikylä 2004). 12 Hyvät käytännöt ja kansallisen teematyön tavoitteet

20 Hyvä käytäntö: perustuu tarpeeseen, tuo muutosta olemassa olevaan toimintaan, on siirrettävissä toiselle toimialalle tai toiseen kohderyhmään, voidaan yleistää normaaliksi toiminnaksi sekä on vaikuttava ainakin pitkällä aikavälillä. Hyvät käytännöt edustavat myös Euroopan unionin nk. uutta hallintatapaa (esim. Saari 2003, 66). Unionin uudelle hallintatavalle on tyypillistä se, että siinä ei pyritä yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden näkemyksiä asetusten, direktiivien ja päätösten avulla. Perinteisessä tai vanhassa hallintatavassa jäsenmaiden intressit sovitetaan yhteen pienimmän yhteisen nimittäjän suhteen (yhteisömetodi). Yhteisömetodin rinnalle syntynyt uusi hallintatapa nojaa siihen, että jäsenvaltiot pyrkivät oppimaan toisiltaan, vaihtamaan kokemuksiaan ja käytäntöjään. Tätä tarkoitusta palvelemaan on synnytetty myös hyvän käytännön käsite, tosin joissain tapauksissa pyritään nimeämään myös huonoja käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen etsiminen työllistämishankkeista on luonteeltaan toimeenpanon arviointia. Tarkemmin ottaen kyse on Pattonin (1997, ) luokitusta käyttäen intervention eriyttämisestä, jota voidaan pitää toimeenpanon arvioinnin tai prosessievaluaation yhtenä muotona. Edellisen ohjelmakauden hyviä käytäntöjä etsineissä tutkimuksissa 2 pyrittiin systemaattisesti hakemaan työelämäkynnysten ylittämisen kannalta hyviä hankkeita tietystä perusjoukosta ja tarkastelemaan perusteellisesti niiden toimintaa. Tavoitteena oli työnhakijoiden työllistymiseen johtaneiden tehokkaiden interventioiden löytäminen ja niiden ominaispiirteiden analysointi. Ohjelmataso määräsi tarkasteltavien hankkeiden valintaa vain osittain, ja esimerkiksi aineiston analyysi ei ollut ohjelmasidonnaista vaan ohjelmien rajat ylittävää. Ajatus siitä, että eri ohjelmakokonaisuuksissa toteutetut projektit olisivat keskenään merkittävän erilaisia, ei katsottu olleen tehtävänasettelun kannalta hedelmällistä (vrt. Patton 1997, ). Omaksuttua ohjelmien rajat ylittävää lähestymistapaa voidaan pitää myös ohjelmien yhteisiä tekijöitä hakevan teematyön tavoitteiden mukaisena. 2 Tutkimukset muodostuivat kahdesta julkaisusta (Mannila ym. 1999, Mannila ym. 2001a, myös Mannila ym. 2001b), joissa kaikissa oli sama tematiikkaa, hyvien käytäntöjen etsiminen suomalaisista ESR -projekteista. Ensimmäisen julkaisun aineisto kattoi koko maan työllisyysprojektit. Toisen julkaisun aineisto oli puolestaan koottu harvaan asutuilta alueilta. Ilmestymisjärjestyksessä kolmas julkaisu oli puolestaan edellisiä teoreettisempi, kahden empiirisen julkaisun kokemuksiin perustuva ja hyvien käytäntöjen seulomiseen liittyvään kysymyksenasetteluun keskittyvä. 13

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Maailman osaavin kansa kirjan esittely

Maailman osaavin kansa kirjan esittely Maailman osaavin kansa 2020 -kirjan esittely Koulutustutkimusfoorumin kokous 26.9.2013 Kari Nyyssölä Opetusneuvos Opetushallitus Jyrki Kataisen hallituksen tavoite Hallitus asetti tavoitteeksi nostaa suomalaiset

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot