Suomen. lehti No 4 joulukuu 2010 helmikuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2010 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti No 4 joulukuu 2010 helmikuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2010 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 4 joulukuu 2010 helmikuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2010 Onko monikanavaisella rahoitusjärjestelmällä tulevaisuutta? Sosiaali ja terveysministeri Juha Rehula Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on potilaankin etu, Johtaja Arja Holopainen, tutkijat Teija Korhonen ja Anne Korhonen Suomen Potilasliitto ry 40 vuotta - ja yhä vaan tarvitaan, pj. Paavo Koistinen Noin suomalaista kärsii virtsan karkailusta - ja häpeää aivan turhaan, tiedottaja Jaakko Ojanne LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 20 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki puh fax Sähköposti: kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Paula Määttä, Elsa Sipilä, Inka Svahn, Brita Pawli, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Arto Pyykkönen. Seuraavat numerot: 1/2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Suomen Potilasliitto ry 40 vuotta ja yhä vaan tarvitaan...3 Ledare: Finlands Patientförbundet rf 40 år och fortsättningsvis behövs vi...4 Onko monikanavaisella rahoitusjärjestelmällä tulevaisuutta?...6 Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on potilaidenkin etu...8 Suomen Lääkäriliitto, lääketieteen etiikan päivä seminaari Huono hoito on kalleinta hoitoa!...12 Noin suomalaista kärsii virtsan karkailusta ja häpeää aivan turhaan...13 Suomen Potilasliitto ry:n vertaistukikoulutus...14 Ojanne pohtii...15 Ensimmäinen Terveyttä taiteesta -palkinto Sairaalaklovneille...16 Suomen Potilasliitto mukana Terveysmessuilla...17 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle...19 Järjestösivut Sairaalaolosuhteita Romaniassa Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN , 33. vuosikerta Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Talven taikaa Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painopaikka: Newprint Oy, Loimaa Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Suomen Potilasliitto ry 40 vuotta ja yhä vaan tarvitaan Suomen Potilasliitto täytti nyt päättyvänä vuonna 40 vuotta. Liiton perustivat muutamat potilaat vuonna 1970 ajamaan suomalaisten potilaiden etuja ja oikeuksia. Virallisesti katsotaan potilasasiamiestoiminnan saaneen alkunsa tästä oikeuksien puolesta kamppailusta, jonka Suomen Potilasliitto toiminnallaan aloitti. Tämä työ ei jäänyt pelkäksi julkilausumien antamiseksi tai puheeksi edustustilaisuuksissa. Jo vuonna 1973 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta pyysi Potilasliitolta lausuntoa potilasasiamiesjärjestelmästä. Asia ja ajatus alkoi vahvasti itää virallisessakin päätöksentekokoneistossa. Vuonna 1976 alkoi ilmestyä Suomen Potilas-lehti. Siinä ryhdyttiin määrittelemään potilasasiamiehen työtä, roolia ja tehtäväkenttää sairaanhoidon sektorilla. Vuonna 1983 Potilasliitto esitti jo eduskunnalle eräitä toimenpiteitä, joilla suomalaisen potilaan oikeudellista asemaa voitaisiin kohentaa. Ehdotuksessa mainittiin taas potilasasiamiesjärjestelmä. Helsingin kaupungin terveysvirasto oli jo vuodesta 1981 alkaen ryhtynyt kokeilemaan potilasasiamiestoimintaa. Saman vuosikymmenen alussa toiminta laajeni Vantaalle ja HYKS:in toiminta-alueelle. Saavutukset eivät ole jääneet tähän. Asiamiestoiminta luonnollisesti turvasi potilaan asemaa, mutta tarvittiin vielä erillinen laki, joka määrittelee tuon aseman ja potilaalle kuuluvat oikeudet. Niinpä 17. päivä elokuuta 1992 annettiin laki Potilaan asemasta ja oikeuksista. Kyseessä oli laajin lainmuutos vuonna 1989 annetun erikoissairaanhoitolain ja vuonna 1990 annetun mielenterveyslain jälkeen. Aivan poikkeuksellista suomalaisessa lainsäädäntötyöskentelyssä oli ennen kaikkea se, että potilaslain säätämiseen johti potilasliikkeen, Suomen Potilasliiton aktiivinen toiminta ja aloitteellisuus asiassa. Potilaslaki on kirjaimellisesti potilaiden oma ja omista lähtökohdista kehitetty laki. Meidän yhteisellä Potilasliitollamme on siis erittäin vahva perusta omalle toiminnalleen. Edelleen liittomme antaa lukuisia lausuntoja erilaisesta potilaita ja terveydenhoitoa koskevissa lakiasioissa. Liittomme on myös kiinteästi mukana monessa muussa yhteiskunnallisesti tärkeässä kehityshankkeessa. On ollut havaittavissa, että toisinaan prosesseissa menevät eteenpäin sellaiset kannanotot, jotka on suoraan otettu liittomme antamista lausunnoista. Suomen Potilasliitto on mukana muun muassa seuraavissa työryhmissä, toimikunnissa ja yhteisöissä: Suomen Kuluttajaliitossa, Elintarvikkeet ja ravitsemus- toimintaryhmän sekä Hoitotyön tutkimussäätiön neuvottelukunnan jäsenenä, Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Biotekniikan neuvottelukunnan sekä Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Palveluseteliopastyöryhmän jäsenenä, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Lääkepolitiikka 2020 ohjausryhmän sekä valmisteluryhmän jäsenenä, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) Kansallisen potilasturvallisuusstrategian asiantuntijaryhmän jäsenenä ja Etelä-Suomen alueen Kastehanke Hyvä vastaanotto-hankkeen ohjausryhmän ja Harvinaiset-verkoston jäsenenä. Työ jatkuu eikä syke sammu. Työn on lisäksi pakkokin jatkua. Lokakuussa julkisuuteen tuli tietoja suomalaisesta vanhustenhoidosta. Maassamme tutkittiin 1237 vanhustenhuoltoa harjoittavaa laitosta, joista ainoastaan 149 täytti kaikki toiminnalle asetetut kriteerit. Valvira ryhtyy tehovalvontaan peräti 190:n laitoksen kohdalla. Näistä suurin osa on julkisen sektorin laitoksia. Parhaan mahdollisen tuloksen tutkituista sai seitsemän tutkittua kohdetta. Niistä ainoastaan yksi ainut on julkisen sektorin laitos. Yleisin puute on se, että vanhukset ovat nälässä. Henkilökunnan pätevyyden ja määränkin suhteen on paljon toivomisen varaa. Näissä laitoksissa asuu tällä hetkellä noin ihmistä. Yksityinen sektori pärjäsi paremmin pääasiassa siitä syystä, että ennen toimintansa aloittamista yksityisen laitoksen tulee tehdä tarkka selvitys viranomaisille toimintansa edellytyksistä. Julkisella sektorilla ei hoitoa koskevaa valtakunnallista laadunvalvontajärjestelmää ole olemassa. Kattava haittarekisterikin puuttuu, joten edellä kerrotun tapaisia selvitystuloksia saadaan vain erikseen tutkimalla. Surullista ajatella kuinka moni vanhus on noissa olosuhteissa jo ennättänyt siirtyä ajasta ikuisuuteen. 3

4 Suomen lehti Suomen Potilasliitto tekee parasta aikaa pilottihankettaan, jolla tavoitteena on Suomeen saatava laadunvalvontajärjestelmä ja haittarekisteri. Tässä suhteessa Ruotsin esimerkkiä on kannattavaa seurata. Se on kannattavaa inhimillisesti ja taloudellisesti. Potilasliitto ei nyt päättyvänä juhlavuonnaan pitänyt erikseen tarjoilutilaisuuksia tai prameita kokkareita. Paras tapa juhlia on jatkaa herkeämättä sitä työtä, joka alkoi vuonna Haasteet kun eivät ota loppuakseen. Sen sijaan Potilasliitto aikoo järjestää tulevana vuonna useamman luentotilaisuuden eri puolella maata, jotta voisimme tavoittaa valtakunnallisen järjestömme jäsenkuntaa muuallakin kuin pääkonttorillamme Helsingissä. Uskomme ja tulkitsimme hallituksessa, että tämä on koko jäsenkuntammekin toive. Tässä samassa yhteydessä on todettava vielä sekin, että joskus poikasetkin lähtevät pesästä. Suomen Kilpirauhasliitto jättää Suomen Potilasliiton 31. joulukuuta Liittoa edelsi Suomen Kilpirauhasyhdistys ry, jonka alullepanijana Suomen Potilasliitto toimi vuonna Suomalaiset kilpirauhaspotilaat tarvitsivat oman yhdistyksen, jonka puitteissa toimia, koota ja jakaa tietoa sekä organisoida kuntoutustoimintaa. Tässä tehtävässä perustettu yhdistys saattoikin toimia onnistuneesti. Samalla käytettävissä oli Suomen Potilas-lehti, jonka kautta kilpirauhasasiaa saatettiin levittää laajemmallekin piirille, aina poliittista päätöksentekojärjestelmää myöten. Vuonna 1999 nimi muuttui Suomen Kilpirauhasliitoksi. Nyt 14 vuotta jatkunut yhteinen taival päättyy ja on paikallaan kiittää kuluneesta yhteisestä ajasta. Potilasliitto on tehnyt oman osuutensa ja Kilpirauhasliitto voi jatkaa oman toivomuksensa mukaisesti uusille urilleen. Potilasliiton puheenjohtajana on miellyttävää ajatella, että liittomme on saattanut olla tällaisessakin tärkeässä toiminnassa alullepanijana. Näissä mietteissä on hyvä ottaa vastaan vuoden juhlavin aika ja valmistautua uuteen vuodenkiertoon. Oikein hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2011! LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Finlands Patientförbundet rf 40 år och fortsättningsvis behövs vi Under det gångna året har Patientförbundet fyllt 40 år. Förbundet grundades år 1970 sålunda att några patienter tog som sin uppgift att aktivt börja driva patienternas intressen och rättigheter. Detta initiativ blev startskottet till patientombudsmannaverksamheten och Finlands Patientförbund, som officiellt började försvara de rättigheter som tillkommer patienterna. Arbetsuppgiften har inte bara knutit an till att ge utlåtanden eller hålla tal vid högtidliga tillfällen. År 1973 bad Finlands delegation vid Nordiska Rådet om Patientförbundets syn på patientombudsmannasystemet. I den offentliga beslutsapparaten började sakoch tankefröet också att gro. 4 År 1976 inleddes utgivningen av Finlands Patienttidning. Tidningen gick in för att definiera patientombudsmannens funktion, roll och uppgiftsfält. År 1983 föredrog Patientförbundet inför riksdagen åtgärder, som bättre skulle trygga patientens rättsliga ställning. I förslaget aktualiserades patientombudsmannasystemet. Redan år 1981 hade man vid Helsingfors stads hälsovårdsverk startat patientombudsmannaverksamhet på försök. Vid samma tidpunkt utvidgades patientombudsmannaverksamheten även till Vanda och till verksamhetsenheter inom HUCS sjukvårdsområde. Prestationerna har inte stannat vid detta. Ombudsmannaverksamheten garanterade patientens ställning men en separat lag, som definierar patientens ställning och de rättigheter som tillfaller patienten, behövdes. Den 17 augusti 1992 antogs lagen om Patientens ställning och rättigheter. Detta var den största lagförändring som gjorts efter 1989 års specialsjukvårdslag och 1990 års mentalvårdslag. Som en direkt följd av detta unika lagstiftningsarbete och statsfästelsen av patientlagen startade patientrörelsen - Finlands Patientförbunds verksamhet som aktör och initiativtagare i nämnda frågor. Kort och kraftigt uttryckt: patientlagen är patienternas egen lag, utvecklad ur ett patientperspektiv.

5 Verksamheten vid vårt Patientförbund står sålunda på stabil och stadig grund. Fortsättningsvis ger vårt förbund utlåtanden i anslutning till den lagstiftning, som knyter an till patienter som hör till olika specialgrupper och till frågeställningar på hälsovårdens område. Vårt förbund är även starkt med i många andra utvecklingsprojekt av central, samhällelig betydelse. Det är glädjande notera att det, i den fortsatta processen, nu och då funnits med direkta citat ur de utlåtanden, som förbundet givit. Patientförbundet är representerat i bl.a. Finlands Konsumentförbund samt medlem i verksamhetsgruppen för Mat och näring, i delegationen för Nursing Research Foundation; i Biotekniska delegationen vid Social- och hälsovårdsministeriet (SHM), i arbetsgruppen; riktlinjer för servicesedlar vid SHM, i styr- och beredningsgruppen för Läkemedelspolitik vid SHM, i expertgruppen för Nationell strategi för patientsäkerhet vid Institutet för hälsa och välfärd (THL), i styrgruppen för Bra mottagning inom Södra Finlands KASTE-projekt och i nätverket för Harvinaiset sairausja vammasryhmät. Arbetet fortsätter, pulsen stannar inte. Arbetet måste fortsätta. I oktober offentliggavs faktainformation om den finländska äldrevården. Av 1237 kartlagda verksamhetsenheter för äldre fyllde endast 149 enheter alla de kriterier som finns stipulerade för verksamhetsområdet. Vid 190 enheter kommer Valvira, Tillstånds- och tillsyningsverket för social- och hälsovård, att intensifiera övervakningen. Flertalet av dessa enheter finns inom den offentliga sektorn. Bästa möjliga resultat nådde sju enheter upp till. Av dessa representerar endast en enhet den offentliga sektorn. Den mest allmänna bristen är att de äldre hungrar. Mycket är att önska vad beträffar personalens kompetens och antal. För tillfället bor c:a äldre på dessa institutioner. Den privata sektorn klarade sig bättre, främst därför att då en privat aktör startar verksamhet måste han/hon föredra myndigheterna noggranna utredningar om verksamhetens förutsättningar. Inom den offentliga sektorn finns inte ett riksomfattande kvalitetsövervakningssystem gällande vård och omsorg. Även ett omfattande skaderegíster saknas. Kartläggningsresultat av nämnda slag fås enbart via enskilda utredningar. Med sorg i hjärtat frågar jag mig hur många äldre som redan gått in i evigheten under dylika, bristfälliga levnadsbetingelser. Finlands patientförbund är med i ett pågående pilotprojekt där målet är att ta i bruk ett kvalitetsövervakningssystem och ett skaderegister i Finland I dethär avseendet är det av betydelse att följa Sveriges exempel. Det är av betydelse även ur mänsklig och ekonomisk aspekt. Under detta jubileumsår har Patientförbundet inte inbjudit till fest eller cocktailparty. Bästa sättet att fira är att oförtrutet fortsätta det arbete som påbörjades år Det syns inget slut på utmaningarna. Under det kommande året har Patientförbundet planer på att ordna föreläsningstillfällen i olika delar av landet och på så sätt få möjlighet att träffa medlemmar ur vår riksomfattande organisation på andra platser än på huvudkontoret i Helsingfors. Styrelsen tror och tolkar att detta är vad hela vår medlemskår önskar och vill! I detta sammanhang måste ytterligare lyftas fram det som vi alla vet; att ungarna lämnar boet, förr eller senare. Finlands sköldkörtelförbund lämnar Finlands Patientförbund den 31 december Finlands Sköldkörtelförening rf. grundades år1996 med Finlands Patientförbund som primus motor. Föreningen föregick alltså förbundet. Sköldkörtelpatienterna i Finland hade länge varit i behov av en egen förening inom vilken de kunde vara aktiva, samla in och dela ut faktainformation samt organisera rehabilitering. I detta avseende har utfallet av föreningens verksamhet utfallit väl. Samtidigt hade föreningen tillgång till Finlands Patienttidning med vars hjälp viktiga frågor i sköldkörtelärenden fick bred spridning, ända till det politiska beslutsfattarsystemet. År 1999 bytte föreningen namn till Finlands Sköldkörtelförbund. Den gemensamma färden under 14 gångna år avslutas. Det är tid att tacka för dessa gemensamma 14 år. Patientförbundet har gjort sin andel och Sköldkörtelförbundet kan nu fortsätta i enlighet med egna önskemål in på nya spår. Som ordförande för Patientförbundet känns det bra konstatera att vårt förbund haft en initiativtagande roll även i denna viktiga verksamhetsutveckling. Med dessa reflektioner i tankarna känns det också bra att ta emot årets mest firade högtid och samtidigt förbereda sig inför det nya året. En riktigt God Jul ch ett framgångsrikt Gott Nytt År 2011! 5

6 Suomen lehti Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula Onko monikanavaisella rahoitusjärjestelmällä tulevaisuutta? Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä on kaikkine monimutkaisuuksineen kova pähkinä purtavaksi. Kunnallisen palvelujärjestelmän osalta rahoituksen kokonaisuus on melko selkeä: kunnat päättävät omien verotulojensa ja valtionosuuksiensa käytöstä. Ne myös päättävät asiakkailta perittävistä maksuista lain ja asetusten asettamissa puitteissa. Muiden palvelujen osalta tilanne on monimutkaisempi. Palvelusta riippuen verorahoitus, pakollinen sairaanhoitovakuutus, työtulovakuutus, vapaaehtoiset vakuutukset ja asiakkaiden maksut muodostavat erilaisia yhdistelmiä. Myös alan asiantuntijoille rahoituksen kokonaisuuden ymmärtäminen on haastava tehtävä. Monimutkaisuus onkin jo itsessään eräänlainen terveydenhuoltomme rahoituksen perusongelma: järjestelmän ohjaaminen yhtenä kokonaisuutena on vaikeaa, ellei mahdotonta. Rinnakkaisista rahoituskanavista on ollut myös hyötyä. Historiallisesti ajatellen se on ollut yksi keskeinen selitys sille, että järjestelmästämme on pystytty kehittämään niin toimiva kuin se nykyään on. Ongelmia hyötyjä enemmän? Monikanavainen rahoitusmalli aiheuttaa kuitenkin suuren joukon toiminnallisia ja 6 taloudellisia ongelmia. Ongelmat syntyvät siitä, että eri toimijoiden kannattaa pyrkiä siirtämään kustannuksia muiden kannettaviksi. Palveluprosessit pirstoutuvat palvelujen käyttäjän kannalta kohtuuttomaan vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Silloin kun palvelut maksaa joku muu kuin niiden käyttäjä, syntyy sekä käyttäjälle että tuottajalle kiusaus käyttää ja tuottaa sellaisiakin palveluja, jotka eivät ole tarpeellisia. Monikanavainen rahoitus luo vaarallisen houkutuksen myös palveluiden rahoittajille: niiden kannattaa yrittää siirtää kustannusvastuuta pois itseltä, vaihtoehtoisille kustannusvastuun kantajille. Seurauksena sekä palvelujen tehokkuus että oikeudenmukaisuus ovat uhattuina. Tehokkuus voi laskea palveluprosessin pirstoutuessa, päällekkäisten investointien ja kokonaisohjauksen puutteen takia. Palvelut toimivat oikeudenmukaisesti silloin, kun ne kohdentuvat tarpeen mukaan. Oikeudenmukaisuus on taas uhattuna silloin, kun toissijaiset tekijät esimerkiksi taloudelliset vaikuttavat palvelujen kohdentumiseen. Monikanavarahoituksen pulmat käytännössä Suomessa käytetään avohoidossa melko paljon lääkkeitä, ja monessa lääkeryhmässä juuri kalleimpia valmisteita. Lääkkeitä määräävillä lääkäreillä tai heidän työnantajillaan ei ole kannustimia pidättäytyä vain tarpeelliseen lääkekäyttöön, koska maksaja on muualla. Tilanne on toinen silloin, kun lääkkeitä käytetään sairaalassa. Silloin ne maksetaan sairaalan omasta budjetista. Tällöin syntyy kannustin siirtää lääkehoidot avohoitoon ja siis Kelan ja potilaan maksettaviksi. Esimerkiksi reumahoidossa tehokkaimmat uudet ns. biologiset lääkkeet on annosteltava suonen sisäisesti. Niinpä usein päädytään suun kautta annosteltaviin, huonomman hoitotehon lääkkeisiin onhan niiden maksaja toinen. Kuntoutuksen rahoitus on muita sosiaali- ja terveyspalveluja monikanavaisempi. Kenttä on hajanainen, ja on syytä epäillä, että vastuiden epäselvyys johtaa toiminnallisiin haittoihin. Esimerkiksi sydäninfarktin jälkeistä kuntoutusta käytetään Suomessa liian vähän. Sairaalamme hoitavat oman osuutensa akuuttivaiheen hoidosta hyvin tuloksin, mutta laiminlyöty kuntoutus uhkaa kokonaishoidon pitkäaikaistuloksia. Hammashoidossa puolestaan sairausvakuutuksen kautta tuetuissa yksityisissä palveluissa potilaita ylihoidetaan, ja kunnallisissa palveluissa olevia potilaita alihoidetaan. Paljon palveluita tarvitsevien kansalaisten ongelma on se, että erilaisille käytöstä aiheutuville kustannuksille on

7 erilliset maksukatot. Kokonaisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki sairastamisesta aiheutuvat kulut olisivat yhden yhteisen maksukaton alla. Pääosin yksityisesti tuotetun ja mm. työtulovakuutuksen kautta rahoitetun työterveyshuollon kasvu on ollut viime vuosina vahvaa. Tämä on merkinnyt sitä, että julkisten palvelujen, erityisesti terveyskeskusten, vaikeudet saada työvoimaa ovat pahentuneet. Rinnakkaisilla rahoituskanavilla on siis merkittäviä työvoimavaikutuksia. Nämä heijastuvat suoraan organisaatioiden palvelukykyyn. Merkittävässä osassa Suomen terveyskeskuksia vastaanottoaikojen saatavuus ei ole hyväksyttävällä tasolla. Monikanavarahoitus vaikuttaa palvelujen kohdentumisen oikeudenmukaisuuteen sekä alueellisesti että tuloluokittain. Yksityiset palvelut eivät kata koko maata tasaisesti, vaan painottuvat suurempiin keskuksiin. Sairausvakuutuksen kautta kuntaan tullutta terveydenhuollon rahoitusta ei kuitenkaan huomioida valtionosuutta määritettäessä. Tällainen tilanne suosii niitä usein suuria paikkakuntia, joilla on runsas yksityinen palvelutarjonta. Työterveyshuolto on syystäkin yksi suomalaisen terveydenhuollon ylpeydenaiheista. Se tarjoaa käytön hetkellä ilmaisen ja käytännössä usein jonottoman pääsyn lääkärille. Se on myös yleinen hakeutumisreitti kunnalliseen sairaalahoitoon. Kokonaisuuden kannalta tilanne ei kuitenkaan ole ihanteellinen. Nyt paras pääsy palveluihin on aktiiviseen työvoimaan kuuluvilla. Vanhukset ja eri syistä työvoiman ulkopuolella olevat joutuvat turvautumaan terveyskeskuksiin, joiden jonotilanne on paikoin erittäin huono. Näiden ryhmien sairastavuus ja siis palvelujen tarve on aktiivista työvoimaa paljon suurempi. Paljolti rahoitusjärjestelmän rakenteesta johtuen Suomessa lääkärikäynnit kohdistuvatkin hyvätuloisia suosien. Erilaisia rahoitusmalleja voisi kokeilla alueellisesti Tähänastiset selvitykset ovat usein keskittyneet yksittäisiin ongelmiin huomioimatta niiden mittaluokkaa. Siksi puurot ja vellit ovat joskus uhanneet mennä sekaisin. Monikanavaisuuden haasteita on ratkottu pienin askelin, poistamalla yksittäisiä selkeitä kipupisteitä. Pitemmän päälle tällaiset rajatut täsmätoimenpiteet eivät kuitenkaan yksin riitä. Onkin myönteinen asia, että eri toimijat ovat esittäneet uusia aloitteita rahoitusjärjestelmän kokonaisremontista. Kokoamalla kaikki julkinen palvelujen rahoitus yhdeksi kokonaisuudeksi olisi mahdollista luoda aidosti yksikanavainen järjestelmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisia järjestämismalleja on tällä hallituskaudella kehitetty eri puolilla maata. Useammatkin näistä alueista voisivat soveltua seuraavan hallituskauden aikana toteutettavan kokeilun isännäksi. Mikäli valmistelutyöhön ryhdyttäisiin ripeästi, voitaisiin niin sovittaessa eri puolilla maata kokeilla myös keskenään erilaisia malleja. Näin kertyisi monipuolista näyttöä strategisen päätöksenteon tueksi. Suomalainen potilas ja terveydenhuolto ansaitsevat rahoitusmallin, jossa olemassa olevat resurssit käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Yksikään malli ei ole ongelmaton, mutta tilanteessa missä ilman muutoksia ei varmuudella aikaan saada mitään parempaa, eikä kauniilta näyttävillä kokonaisuuden kannalta pienillä viilauksilla kyetä ongelmia poistamaan, olisi uskallettava ja tehtävä kokonaisremontti - ihmisen parhaaksi. Suomen Potilasliitto ry on puoluepoliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton kaikkien potilaiden edunvalvonta - ja palvelujärjestö. Potilasliitto kokoaa ja kannustaa terveydenhuoltopalvelujen kuluttajia toimimaan muun muassa, potilaiden, vanhusten ja pitkäaikaissairaiden paremman elämänlaadun sekä taloudellisen, oikeudellisen ja terveydellisen turvan aikaansaamiseksi. Jatkossakin neuvomme ja ohjaamme, myös kilpirauhaspotilaita, sosiaali - ja terveydenhuoltoomme liittyvissä kysymyksissä. 7

8 Suomen lehti Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus Arja Holopainen, johtaja Teija Korhonen, tutkija Anne Korhonen, tutkija Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on potilaidenkin etu Tutkimustiedon avulla voidaan estää hoitokäytäntöjen vaihteluita 8 Hoitokäytännöt vaihtelevat eri paikkakuntien ja terveydenhuollon eri organisaatioiden välillä. Tämä tarkoittaa potilaiden näkökulmasta tarkasteltuna sitä, että he voivat saada erilaista hoitoa ja ohjausta esimerkiksi asuinpaikasta tai hoitoa tarjoavasta organisaatiosta riippuen. Hoitokäytäntöjen vaihtelut voivat johtua useista eri syistä. Terveydenhuollon organisaatiot ja hoitoyksiköt ovat kehittäneet omia hoitokäytäntöjään esimerkiksi sillä perusteella, millaiset resurssit niillä on ollut kehittämiseen käytettävissä. Tämä on johtanut siihen, että eri paikkakunnille ja organisaatioihin on syntynyt erilaisia ns. talontapoja, joiden vaikuttavuudesta tai merkityksestä ei voida olla varmoja. Hoitokäytännöt ovat voineet muovautua ja vakiintua käyttöön myös käytännössä joskus hyviksi havaittuihin, mutta nyt jo vanhentuneisiin tai riittämättömiin käytäntöihin. Tällöin toimintaa ohjaavat aikaisemmat perinteet eli traditiot, joiden perusteita ei kenties enää kukaan oikein muista. Hyvä asia on, että edellä mainituista organisaatio- tai paikkakuntakohtaisista toimintatavoista on harvoin koitunut suoranaista vahinkoa potilaalle joskin niiden hyöty voi joissakin tapauksissa olla kyseenalainen. Sen sijaan organisaation kannalta tehottomista toimintatavoista ja hoitokäytännöistä on voinut ainakin jossakin määrin olla haittaa, kun resursseja on käytetty esimerkiksi potilaan terveydentilan ja hoidon kannalta turhiin toimintoihin. Viimeisimmän tutkimustiedon valossa erilaiset talontavat tai aikaisempaan traditioon perustuvat käytännöt eivät välttämättä vastaa sitä käytäntöä, joka potilaan hoidon kannalta johtaisi parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Siksi niitä tuleekin arvioida suhteessa tutkimustietoon, jolloin niiden ajantasaisuus ja kehittämisen tarve arvioidaan parhaan mahdollisen tutkimustiedon valossa. Käytännön hoitotyössä on paljon esimerkkejä siitä, miten tutkimustiedon avulla on muutettu käytäntöjä niin, että ne ovat potilaan hoidon kannalta parempia. Esimerkiksi ennen pidettiin hyvänä hoitokäytäntönä sitä, että leikattu potilas oli toimenpiteen jälkeen useita vuorokausia vuodelevossa. Nykyisen tutkimustiedon valossa tämä käytäntö on osoittautunut potilaan toipumista hidastavaksi ja potilaat pyritäänkin saamaan jalkeille jo leikkauspäivänä, mikäli potilaan tilanne muuten sen sallii. Nykytietämyksen mukaan varhainen liikkuminen vähentää veritulpan riskiä ja nopeuttaa potilaan toipumista. On siis tärkeää, että potilaan hoito perustuu tutkimuksiin, joissa eri hoitomenetelmien merkitystä ja vaikuttavuutta potilaan terveydelle on kriittisesti arvioitu. Tutkimustietoa on kyllä paljon saatavilla, mutta tutkimusten laatu ja siten myös hyödynnettävyys voi vaihdella suurestikin. Osa tutkimuksista on erinomaisesti toteutettuja ja niiden tulokset useilla uusintakokeilla vahvistettuja,

9 kun taas osa tutkimuksista voi olla hyvinkin heikkotasoisia ja siten huonosti käytäntöön sovellettavissa. Lisäksi yksittäisillä hoitajilla ei välttämättä ole aikaa ja taitoa arvioida ja tehdä päätelmiä eri tutkimusten luotettavuudesta ja hyödynnettävyydestä. Ajan ja taitojen puute voi olla myös esteenä sille, että hoitajat eivät aina pysty riittävästi perustelemaan potilaalle ja hänen läheisilleen, miksi jokin toimintatapa tai hoitokäytäntö potilaan kohdalla on tutkimustenkin mukaan se paras mahdollinen. Edellä olevasta johtuen tarvitaan siis tahoja, jotka arvioivat valmiiksi erilaisia hoitomenetelmiä arvioineita tutkimuksia ja tiivistävät näiden tutkimusten tiedon sellaiseen muotoon, että se on helposti ja selkeästi terveydenhuollon henkilöstön ja myös palvelujen käyttäjien saatavilla. Näiden tahojen joukkoon kuuluvat myös Hoitotyön Tutkimussäätiö (Hotus) ja sen yhteyteen perustettu Suomen JBI yhteistyökeskus. Suomen JBI yhteistyökeskus tukea hoitokäytäntöjen kehittämiselle Australialaisen Joanna Briggs Instituutin (JBI) tarkoituksena on muun muassa kehittää tutkimusnäyttöön perustuvaa toimintaa terveydenhuollossa. JBI:lla on useita kymmeniä yhteistyökeskuksia eri puolilla maailmaa ja se tunnetaan laadukkaan tutkimustiedon välittäjänä. Suomen JBI yhteistyökeskus käynnistyi viime heinäkuussa ja se on ensimmäinen Pohjoismaissa. Joanna Briggs Instituutti ja sen yhteistyökeskukset kokoavat, arvioivat ja tiivistävät tutkimusnäyttöä eri aihealueista, jotta nykyisiä hoitokäytäntöjä voidaan luotettavasti arvioida ja tarvittaessa kehittää tutkimusnäyttöön perustuen. JBI:n yhtenä tärkeänä periaatteena on, että terveydenhuollon asiakkaita ja potilaita kuullaan hoitokäytäntöjen kehittämistyössä. Tämän vuoksi JBI edellyttää, että myös yhteistyökeskusten toiminnassa ovat potilaat mukana ja heidän odotuksiaan kuullaan, kun mietitään hoitokäytäntöjen kehittämis- ja yhtenäistämistarpeita. Suomen Potilasliitto ry on ollut aktiivisesti mukana Hoitotyön Tutkimussäätiön neuvottelukunnan toiminnassa ja siten edustanut säätiön toiminnassa potilaiden ääntä. Jatkossa myös Suomen JBI:n yhteistyökeskus haluaa toimia yhteistyössä Suomen Potilasliitto ry:n kanssa. Yhteystiedot: Suomen Lääkäriliitto, lääketieteen etiikan päivä seminaari Rahat ja/tai henki pitääkö potilaan tietää hoitonsa kokonaiskustannukset, Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Paavo Koistinen luento Arvoisat kuulijat, Sairaan ihmisen hoitaminen perustuu tavallaan eräänlaiselle elämän realiteettien paradoksille, ristiriidalle: elämä on korvaamattoman arvokasta ja rahassa mittaamatonta, mutta jokaisella hoitotoimenpiteellä on hintansa. Niinpä syntyy tilanne, jossa rajatonta pitää hallinnoida rajallisin voimavaroin. Poliitikollehan tämä on tietenkin ihanteellinen tilanne. Jokainen poliittinen päättäjä tai sellaiseksi aikova voi olla vakuuttunut siitä, että hänen sanomaansa kuunnellaan silloin, kun hän lupaa tehdä kaikkensa edistääkseen sairaiden hoitamista, elämän vaalimista ja kansalaisten hyvinvointia. Tuskinpa tänä 2010 päivänä kukaan täysijärkinen poliitikko alkaisi julistaa päinvastaisia julkilausumia. Samat poliittiset päättäjämme saattavat kuitenkin likimain samassa puheenvuorossa ja samaan hengenvetoon julistaa säästöjen tärkeyttä, leikkausten välttämättömyyttä ja tehokkuuden lisäämisen vääjäämättömyyttä. Me potilaat olemme olleet huomaavinamme, että suomalainen sairaanhoito, vanhusten hoiva ja lääkäripalveluiden saatavuus ei aivan ole tänä päivänä samassa linjassa sen yhteishyvän yleisen linjan kanssa, jota kovin laajalti Suomenmaassa ollaan julistettu. Vaikka tässä puheenvuorossa en katso tarpeelliseksi luetella pitkää esimerkkien listaa siitä, missä kohtaa suomalainen sairaanhoito ei tunnu vastaavan siihen asetettuja lupauksia, saati sitten odotuksia, voisin kuitenkin heittää keskusteluun yhden yleisellä tasolla olevan kysymyksen: miksi Kehä III:n ulkopuolella ja ruuhka-suomen ulkopuolisilla alueilla lääkäripalveluiden saatavuus on niin onnettomalla tolalla? Siitä juontaa jatkokysymys: kuinka paljon tällainen asian tila meille kaikille maksaa? 9

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Mitä biopankkilaki pitää 23.3.2012 VT Sirpa Soini sisällään Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Biopankkilain valmistelu HE 86/2011 biopankkilaiksi sekä kudoslain ja potilaslain muuttamiseksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista BET-120665-1 02.2013 RELEVANS.NET Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista ASTELLAS PHARMA Falcon Business Park Vaisalantie 2 8 02130 Espoo Puhelin 09 8560 6000 info.fi@astellas.com www.astellas.fi Virtsarakko.fi

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot