Suomen. lehti No 4 joulukuu 2010 helmikuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2010 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti No 4 joulukuu 2010 helmikuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2010 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 4 joulukuu 2010 helmikuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2010 Onko monikanavaisella rahoitusjärjestelmällä tulevaisuutta? Sosiaali ja terveysministeri Juha Rehula Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on potilaankin etu, Johtaja Arja Holopainen, tutkijat Teija Korhonen ja Anne Korhonen Suomen Potilasliitto ry 40 vuotta - ja yhä vaan tarvitaan, pj. Paavo Koistinen Noin suomalaista kärsii virtsan karkailusta - ja häpeää aivan turhaan, tiedottaja Jaakko Ojanne LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 20 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki puh fax Sähköposti: kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Paula Määttä, Elsa Sipilä, Inka Svahn, Brita Pawli, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Arto Pyykkönen. Seuraavat numerot: 1/2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Suomen Potilasliitto ry 40 vuotta ja yhä vaan tarvitaan...3 Ledare: Finlands Patientförbundet rf 40 år och fortsättningsvis behövs vi...4 Onko monikanavaisella rahoitusjärjestelmällä tulevaisuutta?...6 Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on potilaidenkin etu...8 Suomen Lääkäriliitto, lääketieteen etiikan päivä seminaari Huono hoito on kalleinta hoitoa!...12 Noin suomalaista kärsii virtsan karkailusta ja häpeää aivan turhaan...13 Suomen Potilasliitto ry:n vertaistukikoulutus...14 Ojanne pohtii...15 Ensimmäinen Terveyttä taiteesta -palkinto Sairaalaklovneille...16 Suomen Potilasliitto mukana Terveysmessuilla...17 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle...19 Järjestösivut Sairaalaolosuhteita Romaniassa Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN , 33. vuosikerta Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Talven taikaa Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painopaikka: Newprint Oy, Loimaa Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Suomen Potilasliitto ry 40 vuotta ja yhä vaan tarvitaan Suomen Potilasliitto täytti nyt päättyvänä vuonna 40 vuotta. Liiton perustivat muutamat potilaat vuonna 1970 ajamaan suomalaisten potilaiden etuja ja oikeuksia. Virallisesti katsotaan potilasasiamiestoiminnan saaneen alkunsa tästä oikeuksien puolesta kamppailusta, jonka Suomen Potilasliitto toiminnallaan aloitti. Tämä työ ei jäänyt pelkäksi julkilausumien antamiseksi tai puheeksi edustustilaisuuksissa. Jo vuonna 1973 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta pyysi Potilasliitolta lausuntoa potilasasiamiesjärjestelmästä. Asia ja ajatus alkoi vahvasti itää virallisessakin päätöksentekokoneistossa. Vuonna 1976 alkoi ilmestyä Suomen Potilas-lehti. Siinä ryhdyttiin määrittelemään potilasasiamiehen työtä, roolia ja tehtäväkenttää sairaanhoidon sektorilla. Vuonna 1983 Potilasliitto esitti jo eduskunnalle eräitä toimenpiteitä, joilla suomalaisen potilaan oikeudellista asemaa voitaisiin kohentaa. Ehdotuksessa mainittiin taas potilasasiamiesjärjestelmä. Helsingin kaupungin terveysvirasto oli jo vuodesta 1981 alkaen ryhtynyt kokeilemaan potilasasiamiestoimintaa. Saman vuosikymmenen alussa toiminta laajeni Vantaalle ja HYKS:in toiminta-alueelle. Saavutukset eivät ole jääneet tähän. Asiamiestoiminta luonnollisesti turvasi potilaan asemaa, mutta tarvittiin vielä erillinen laki, joka määrittelee tuon aseman ja potilaalle kuuluvat oikeudet. Niinpä 17. päivä elokuuta 1992 annettiin laki Potilaan asemasta ja oikeuksista. Kyseessä oli laajin lainmuutos vuonna 1989 annetun erikoissairaanhoitolain ja vuonna 1990 annetun mielenterveyslain jälkeen. Aivan poikkeuksellista suomalaisessa lainsäädäntötyöskentelyssä oli ennen kaikkea se, että potilaslain säätämiseen johti potilasliikkeen, Suomen Potilasliiton aktiivinen toiminta ja aloitteellisuus asiassa. Potilaslaki on kirjaimellisesti potilaiden oma ja omista lähtökohdista kehitetty laki. Meidän yhteisellä Potilasliitollamme on siis erittäin vahva perusta omalle toiminnalleen. Edelleen liittomme antaa lukuisia lausuntoja erilaisesta potilaita ja terveydenhoitoa koskevissa lakiasioissa. Liittomme on myös kiinteästi mukana monessa muussa yhteiskunnallisesti tärkeässä kehityshankkeessa. On ollut havaittavissa, että toisinaan prosesseissa menevät eteenpäin sellaiset kannanotot, jotka on suoraan otettu liittomme antamista lausunnoista. Suomen Potilasliitto on mukana muun muassa seuraavissa työryhmissä, toimikunnissa ja yhteisöissä: Suomen Kuluttajaliitossa, Elintarvikkeet ja ravitsemus- toimintaryhmän sekä Hoitotyön tutkimussäätiön neuvottelukunnan jäsenenä, Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Biotekniikan neuvottelukunnan sekä Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Palveluseteliopastyöryhmän jäsenenä, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Lääkepolitiikka 2020 ohjausryhmän sekä valmisteluryhmän jäsenenä, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) Kansallisen potilasturvallisuusstrategian asiantuntijaryhmän jäsenenä ja Etelä-Suomen alueen Kastehanke Hyvä vastaanotto-hankkeen ohjausryhmän ja Harvinaiset-verkoston jäsenenä. Työ jatkuu eikä syke sammu. Työn on lisäksi pakkokin jatkua. Lokakuussa julkisuuteen tuli tietoja suomalaisesta vanhustenhoidosta. Maassamme tutkittiin 1237 vanhustenhuoltoa harjoittavaa laitosta, joista ainoastaan 149 täytti kaikki toiminnalle asetetut kriteerit. Valvira ryhtyy tehovalvontaan peräti 190:n laitoksen kohdalla. Näistä suurin osa on julkisen sektorin laitoksia. Parhaan mahdollisen tuloksen tutkituista sai seitsemän tutkittua kohdetta. Niistä ainoastaan yksi ainut on julkisen sektorin laitos. Yleisin puute on se, että vanhukset ovat nälässä. Henkilökunnan pätevyyden ja määränkin suhteen on paljon toivomisen varaa. Näissä laitoksissa asuu tällä hetkellä noin ihmistä. Yksityinen sektori pärjäsi paremmin pääasiassa siitä syystä, että ennen toimintansa aloittamista yksityisen laitoksen tulee tehdä tarkka selvitys viranomaisille toimintansa edellytyksistä. Julkisella sektorilla ei hoitoa koskevaa valtakunnallista laadunvalvontajärjestelmää ole olemassa. Kattava haittarekisterikin puuttuu, joten edellä kerrotun tapaisia selvitystuloksia saadaan vain erikseen tutkimalla. Surullista ajatella kuinka moni vanhus on noissa olosuhteissa jo ennättänyt siirtyä ajasta ikuisuuteen. 3

4 Suomen lehti Suomen Potilasliitto tekee parasta aikaa pilottihankettaan, jolla tavoitteena on Suomeen saatava laadunvalvontajärjestelmä ja haittarekisteri. Tässä suhteessa Ruotsin esimerkkiä on kannattavaa seurata. Se on kannattavaa inhimillisesti ja taloudellisesti. Potilasliitto ei nyt päättyvänä juhlavuonnaan pitänyt erikseen tarjoilutilaisuuksia tai prameita kokkareita. Paras tapa juhlia on jatkaa herkeämättä sitä työtä, joka alkoi vuonna Haasteet kun eivät ota loppuakseen. Sen sijaan Potilasliitto aikoo järjestää tulevana vuonna useamman luentotilaisuuden eri puolella maata, jotta voisimme tavoittaa valtakunnallisen järjestömme jäsenkuntaa muuallakin kuin pääkonttorillamme Helsingissä. Uskomme ja tulkitsimme hallituksessa, että tämä on koko jäsenkuntammekin toive. Tässä samassa yhteydessä on todettava vielä sekin, että joskus poikasetkin lähtevät pesästä. Suomen Kilpirauhasliitto jättää Suomen Potilasliiton 31. joulukuuta Liittoa edelsi Suomen Kilpirauhasyhdistys ry, jonka alullepanijana Suomen Potilasliitto toimi vuonna Suomalaiset kilpirauhaspotilaat tarvitsivat oman yhdistyksen, jonka puitteissa toimia, koota ja jakaa tietoa sekä organisoida kuntoutustoimintaa. Tässä tehtävässä perustettu yhdistys saattoikin toimia onnistuneesti. Samalla käytettävissä oli Suomen Potilas-lehti, jonka kautta kilpirauhasasiaa saatettiin levittää laajemmallekin piirille, aina poliittista päätöksentekojärjestelmää myöten. Vuonna 1999 nimi muuttui Suomen Kilpirauhasliitoksi. Nyt 14 vuotta jatkunut yhteinen taival päättyy ja on paikallaan kiittää kuluneesta yhteisestä ajasta. Potilasliitto on tehnyt oman osuutensa ja Kilpirauhasliitto voi jatkaa oman toivomuksensa mukaisesti uusille urilleen. Potilasliiton puheenjohtajana on miellyttävää ajatella, että liittomme on saattanut olla tällaisessakin tärkeässä toiminnassa alullepanijana. Näissä mietteissä on hyvä ottaa vastaan vuoden juhlavin aika ja valmistautua uuteen vuodenkiertoon. Oikein hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2011! LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Finlands Patientförbundet rf 40 år och fortsättningsvis behövs vi Under det gångna året har Patientförbundet fyllt 40 år. Förbundet grundades år 1970 sålunda att några patienter tog som sin uppgift att aktivt börja driva patienternas intressen och rättigheter. Detta initiativ blev startskottet till patientombudsmannaverksamheten och Finlands Patientförbund, som officiellt började försvara de rättigheter som tillkommer patienterna. Arbetsuppgiften har inte bara knutit an till att ge utlåtanden eller hålla tal vid högtidliga tillfällen. År 1973 bad Finlands delegation vid Nordiska Rådet om Patientförbundets syn på patientombudsmannasystemet. I den offentliga beslutsapparaten började sakoch tankefröet också att gro. 4 År 1976 inleddes utgivningen av Finlands Patienttidning. Tidningen gick in för att definiera patientombudsmannens funktion, roll och uppgiftsfält. År 1983 föredrog Patientförbundet inför riksdagen åtgärder, som bättre skulle trygga patientens rättsliga ställning. I förslaget aktualiserades patientombudsmannasystemet. Redan år 1981 hade man vid Helsingfors stads hälsovårdsverk startat patientombudsmannaverksamhet på försök. Vid samma tidpunkt utvidgades patientombudsmannaverksamheten även till Vanda och till verksamhetsenheter inom HUCS sjukvårdsområde. Prestationerna har inte stannat vid detta. Ombudsmannaverksamheten garanterade patientens ställning men en separat lag, som definierar patientens ställning och de rättigheter som tillfaller patienten, behövdes. Den 17 augusti 1992 antogs lagen om Patientens ställning och rättigheter. Detta var den största lagförändring som gjorts efter 1989 års specialsjukvårdslag och 1990 års mentalvårdslag. Som en direkt följd av detta unika lagstiftningsarbete och statsfästelsen av patientlagen startade patientrörelsen - Finlands Patientförbunds verksamhet som aktör och initiativtagare i nämnda frågor. Kort och kraftigt uttryckt: patientlagen är patienternas egen lag, utvecklad ur ett patientperspektiv.

5 Verksamheten vid vårt Patientförbund står sålunda på stabil och stadig grund. Fortsättningsvis ger vårt förbund utlåtanden i anslutning till den lagstiftning, som knyter an till patienter som hör till olika specialgrupper och till frågeställningar på hälsovårdens område. Vårt förbund är även starkt med i många andra utvecklingsprojekt av central, samhällelig betydelse. Det är glädjande notera att det, i den fortsatta processen, nu och då funnits med direkta citat ur de utlåtanden, som förbundet givit. Patientförbundet är representerat i bl.a. Finlands Konsumentförbund samt medlem i verksamhetsgruppen för Mat och näring, i delegationen för Nursing Research Foundation; i Biotekniska delegationen vid Social- och hälsovårdsministeriet (SHM), i arbetsgruppen; riktlinjer för servicesedlar vid SHM, i styr- och beredningsgruppen för Läkemedelspolitik vid SHM, i expertgruppen för Nationell strategi för patientsäkerhet vid Institutet för hälsa och välfärd (THL), i styrgruppen för Bra mottagning inom Södra Finlands KASTE-projekt och i nätverket för Harvinaiset sairausja vammasryhmät. Arbetet fortsätter, pulsen stannar inte. Arbetet måste fortsätta. I oktober offentliggavs faktainformation om den finländska äldrevården. Av 1237 kartlagda verksamhetsenheter för äldre fyllde endast 149 enheter alla de kriterier som finns stipulerade för verksamhetsområdet. Vid 190 enheter kommer Valvira, Tillstånds- och tillsyningsverket för social- och hälsovård, att intensifiera övervakningen. Flertalet av dessa enheter finns inom den offentliga sektorn. Bästa möjliga resultat nådde sju enheter upp till. Av dessa representerar endast en enhet den offentliga sektorn. Den mest allmänna bristen är att de äldre hungrar. Mycket är att önska vad beträffar personalens kompetens och antal. För tillfället bor c:a äldre på dessa institutioner. Den privata sektorn klarade sig bättre, främst därför att då en privat aktör startar verksamhet måste han/hon föredra myndigheterna noggranna utredningar om verksamhetens förutsättningar. Inom den offentliga sektorn finns inte ett riksomfattande kvalitetsövervakningssystem gällande vård och omsorg. Även ett omfattande skaderegíster saknas. Kartläggningsresultat av nämnda slag fås enbart via enskilda utredningar. Med sorg i hjärtat frågar jag mig hur många äldre som redan gått in i evigheten under dylika, bristfälliga levnadsbetingelser. Finlands patientförbund är med i ett pågående pilotprojekt där målet är att ta i bruk ett kvalitetsövervakningssystem och ett skaderegister i Finland I dethär avseendet är det av betydelse att följa Sveriges exempel. Det är av betydelse även ur mänsklig och ekonomisk aspekt. Under detta jubileumsår har Patientförbundet inte inbjudit till fest eller cocktailparty. Bästa sättet att fira är att oförtrutet fortsätta det arbete som påbörjades år Det syns inget slut på utmaningarna. Under det kommande året har Patientförbundet planer på att ordna föreläsningstillfällen i olika delar av landet och på så sätt få möjlighet att träffa medlemmar ur vår riksomfattande organisation på andra platser än på huvudkontoret i Helsingfors. Styrelsen tror och tolkar att detta är vad hela vår medlemskår önskar och vill! I detta sammanhang måste ytterligare lyftas fram det som vi alla vet; att ungarna lämnar boet, förr eller senare. Finlands sköldkörtelförbund lämnar Finlands Patientförbund den 31 december Finlands Sköldkörtelförening rf. grundades år1996 med Finlands Patientförbund som primus motor. Föreningen föregick alltså förbundet. Sköldkörtelpatienterna i Finland hade länge varit i behov av en egen förening inom vilken de kunde vara aktiva, samla in och dela ut faktainformation samt organisera rehabilitering. I detta avseende har utfallet av föreningens verksamhet utfallit väl. Samtidigt hade föreningen tillgång till Finlands Patienttidning med vars hjälp viktiga frågor i sköldkörtelärenden fick bred spridning, ända till det politiska beslutsfattarsystemet. År 1999 bytte föreningen namn till Finlands Sköldkörtelförbund. Den gemensamma färden under 14 gångna år avslutas. Det är tid att tacka för dessa gemensamma 14 år. Patientförbundet har gjort sin andel och Sköldkörtelförbundet kan nu fortsätta i enlighet med egna önskemål in på nya spår. Som ordförande för Patientförbundet känns det bra konstatera att vårt förbund haft en initiativtagande roll även i denna viktiga verksamhetsutveckling. Med dessa reflektioner i tankarna känns det också bra att ta emot årets mest firade högtid och samtidigt förbereda sig inför det nya året. En riktigt God Jul ch ett framgångsrikt Gott Nytt År 2011! 5

6 Suomen lehti Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula Onko monikanavaisella rahoitusjärjestelmällä tulevaisuutta? Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä on kaikkine monimutkaisuuksineen kova pähkinä purtavaksi. Kunnallisen palvelujärjestelmän osalta rahoituksen kokonaisuus on melko selkeä: kunnat päättävät omien verotulojensa ja valtionosuuksiensa käytöstä. Ne myös päättävät asiakkailta perittävistä maksuista lain ja asetusten asettamissa puitteissa. Muiden palvelujen osalta tilanne on monimutkaisempi. Palvelusta riippuen verorahoitus, pakollinen sairaanhoitovakuutus, työtulovakuutus, vapaaehtoiset vakuutukset ja asiakkaiden maksut muodostavat erilaisia yhdistelmiä. Myös alan asiantuntijoille rahoituksen kokonaisuuden ymmärtäminen on haastava tehtävä. Monimutkaisuus onkin jo itsessään eräänlainen terveydenhuoltomme rahoituksen perusongelma: järjestelmän ohjaaminen yhtenä kokonaisuutena on vaikeaa, ellei mahdotonta. Rinnakkaisista rahoituskanavista on ollut myös hyötyä. Historiallisesti ajatellen se on ollut yksi keskeinen selitys sille, että järjestelmästämme on pystytty kehittämään niin toimiva kuin se nykyään on. Ongelmia hyötyjä enemmän? Monikanavainen rahoitusmalli aiheuttaa kuitenkin suuren joukon toiminnallisia ja 6 taloudellisia ongelmia. Ongelmat syntyvät siitä, että eri toimijoiden kannattaa pyrkiä siirtämään kustannuksia muiden kannettaviksi. Palveluprosessit pirstoutuvat palvelujen käyttäjän kannalta kohtuuttomaan vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Silloin kun palvelut maksaa joku muu kuin niiden käyttäjä, syntyy sekä käyttäjälle että tuottajalle kiusaus käyttää ja tuottaa sellaisiakin palveluja, jotka eivät ole tarpeellisia. Monikanavainen rahoitus luo vaarallisen houkutuksen myös palveluiden rahoittajille: niiden kannattaa yrittää siirtää kustannusvastuuta pois itseltä, vaihtoehtoisille kustannusvastuun kantajille. Seurauksena sekä palvelujen tehokkuus että oikeudenmukaisuus ovat uhattuina. Tehokkuus voi laskea palveluprosessin pirstoutuessa, päällekkäisten investointien ja kokonaisohjauksen puutteen takia. Palvelut toimivat oikeudenmukaisesti silloin, kun ne kohdentuvat tarpeen mukaan. Oikeudenmukaisuus on taas uhattuna silloin, kun toissijaiset tekijät esimerkiksi taloudelliset vaikuttavat palvelujen kohdentumiseen. Monikanavarahoituksen pulmat käytännössä Suomessa käytetään avohoidossa melko paljon lääkkeitä, ja monessa lääkeryhmässä juuri kalleimpia valmisteita. Lääkkeitä määräävillä lääkäreillä tai heidän työnantajillaan ei ole kannustimia pidättäytyä vain tarpeelliseen lääkekäyttöön, koska maksaja on muualla. Tilanne on toinen silloin, kun lääkkeitä käytetään sairaalassa. Silloin ne maksetaan sairaalan omasta budjetista. Tällöin syntyy kannustin siirtää lääkehoidot avohoitoon ja siis Kelan ja potilaan maksettaviksi. Esimerkiksi reumahoidossa tehokkaimmat uudet ns. biologiset lääkkeet on annosteltava suonen sisäisesti. Niinpä usein päädytään suun kautta annosteltaviin, huonomman hoitotehon lääkkeisiin onhan niiden maksaja toinen. Kuntoutuksen rahoitus on muita sosiaali- ja terveyspalveluja monikanavaisempi. Kenttä on hajanainen, ja on syytä epäillä, että vastuiden epäselvyys johtaa toiminnallisiin haittoihin. Esimerkiksi sydäninfarktin jälkeistä kuntoutusta käytetään Suomessa liian vähän. Sairaalamme hoitavat oman osuutensa akuuttivaiheen hoidosta hyvin tuloksin, mutta laiminlyöty kuntoutus uhkaa kokonaishoidon pitkäaikaistuloksia. Hammashoidossa puolestaan sairausvakuutuksen kautta tuetuissa yksityisissä palveluissa potilaita ylihoidetaan, ja kunnallisissa palveluissa olevia potilaita alihoidetaan. Paljon palveluita tarvitsevien kansalaisten ongelma on se, että erilaisille käytöstä aiheutuville kustannuksille on

7 erilliset maksukatot. Kokonaisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki sairastamisesta aiheutuvat kulut olisivat yhden yhteisen maksukaton alla. Pääosin yksityisesti tuotetun ja mm. työtulovakuutuksen kautta rahoitetun työterveyshuollon kasvu on ollut viime vuosina vahvaa. Tämä on merkinnyt sitä, että julkisten palvelujen, erityisesti terveyskeskusten, vaikeudet saada työvoimaa ovat pahentuneet. Rinnakkaisilla rahoituskanavilla on siis merkittäviä työvoimavaikutuksia. Nämä heijastuvat suoraan organisaatioiden palvelukykyyn. Merkittävässä osassa Suomen terveyskeskuksia vastaanottoaikojen saatavuus ei ole hyväksyttävällä tasolla. Monikanavarahoitus vaikuttaa palvelujen kohdentumisen oikeudenmukaisuuteen sekä alueellisesti että tuloluokittain. Yksityiset palvelut eivät kata koko maata tasaisesti, vaan painottuvat suurempiin keskuksiin. Sairausvakuutuksen kautta kuntaan tullutta terveydenhuollon rahoitusta ei kuitenkaan huomioida valtionosuutta määritettäessä. Tällainen tilanne suosii niitä usein suuria paikkakuntia, joilla on runsas yksityinen palvelutarjonta. Työterveyshuolto on syystäkin yksi suomalaisen terveydenhuollon ylpeydenaiheista. Se tarjoaa käytön hetkellä ilmaisen ja käytännössä usein jonottoman pääsyn lääkärille. Se on myös yleinen hakeutumisreitti kunnalliseen sairaalahoitoon. Kokonaisuuden kannalta tilanne ei kuitenkaan ole ihanteellinen. Nyt paras pääsy palveluihin on aktiiviseen työvoimaan kuuluvilla. Vanhukset ja eri syistä työvoiman ulkopuolella olevat joutuvat turvautumaan terveyskeskuksiin, joiden jonotilanne on paikoin erittäin huono. Näiden ryhmien sairastavuus ja siis palvelujen tarve on aktiivista työvoimaa paljon suurempi. Paljolti rahoitusjärjestelmän rakenteesta johtuen Suomessa lääkärikäynnit kohdistuvatkin hyvätuloisia suosien. Erilaisia rahoitusmalleja voisi kokeilla alueellisesti Tähänastiset selvitykset ovat usein keskittyneet yksittäisiin ongelmiin huomioimatta niiden mittaluokkaa. Siksi puurot ja vellit ovat joskus uhanneet mennä sekaisin. Monikanavaisuuden haasteita on ratkottu pienin askelin, poistamalla yksittäisiä selkeitä kipupisteitä. Pitemmän päälle tällaiset rajatut täsmätoimenpiteet eivät kuitenkaan yksin riitä. Onkin myönteinen asia, että eri toimijat ovat esittäneet uusia aloitteita rahoitusjärjestelmän kokonaisremontista. Kokoamalla kaikki julkinen palvelujen rahoitus yhdeksi kokonaisuudeksi olisi mahdollista luoda aidosti yksikanavainen järjestelmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisia järjestämismalleja on tällä hallituskaudella kehitetty eri puolilla maata. Useammatkin näistä alueista voisivat soveltua seuraavan hallituskauden aikana toteutettavan kokeilun isännäksi. Mikäli valmistelutyöhön ryhdyttäisiin ripeästi, voitaisiin niin sovittaessa eri puolilla maata kokeilla myös keskenään erilaisia malleja. Näin kertyisi monipuolista näyttöä strategisen päätöksenteon tueksi. Suomalainen potilas ja terveydenhuolto ansaitsevat rahoitusmallin, jossa olemassa olevat resurssit käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Yksikään malli ei ole ongelmaton, mutta tilanteessa missä ilman muutoksia ei varmuudella aikaan saada mitään parempaa, eikä kauniilta näyttävillä kokonaisuuden kannalta pienillä viilauksilla kyetä ongelmia poistamaan, olisi uskallettava ja tehtävä kokonaisremontti - ihmisen parhaaksi. Suomen Potilasliitto ry on puoluepoliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton kaikkien potilaiden edunvalvonta - ja palvelujärjestö. Potilasliitto kokoaa ja kannustaa terveydenhuoltopalvelujen kuluttajia toimimaan muun muassa, potilaiden, vanhusten ja pitkäaikaissairaiden paremman elämänlaadun sekä taloudellisen, oikeudellisen ja terveydellisen turvan aikaansaamiseksi. Jatkossakin neuvomme ja ohjaamme, myös kilpirauhaspotilaita, sosiaali - ja terveydenhuoltoomme liittyvissä kysymyksissä. 7

8 Suomen lehti Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus Arja Holopainen, johtaja Teija Korhonen, tutkija Anne Korhonen, tutkija Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on potilaidenkin etu Tutkimustiedon avulla voidaan estää hoitokäytäntöjen vaihteluita 8 Hoitokäytännöt vaihtelevat eri paikkakuntien ja terveydenhuollon eri organisaatioiden välillä. Tämä tarkoittaa potilaiden näkökulmasta tarkasteltuna sitä, että he voivat saada erilaista hoitoa ja ohjausta esimerkiksi asuinpaikasta tai hoitoa tarjoavasta organisaatiosta riippuen. Hoitokäytäntöjen vaihtelut voivat johtua useista eri syistä. Terveydenhuollon organisaatiot ja hoitoyksiköt ovat kehittäneet omia hoitokäytäntöjään esimerkiksi sillä perusteella, millaiset resurssit niillä on ollut kehittämiseen käytettävissä. Tämä on johtanut siihen, että eri paikkakunnille ja organisaatioihin on syntynyt erilaisia ns. talontapoja, joiden vaikuttavuudesta tai merkityksestä ei voida olla varmoja. Hoitokäytännöt ovat voineet muovautua ja vakiintua käyttöön myös käytännössä joskus hyviksi havaittuihin, mutta nyt jo vanhentuneisiin tai riittämättömiin käytäntöihin. Tällöin toimintaa ohjaavat aikaisemmat perinteet eli traditiot, joiden perusteita ei kenties enää kukaan oikein muista. Hyvä asia on, että edellä mainituista organisaatio- tai paikkakuntakohtaisista toimintatavoista on harvoin koitunut suoranaista vahinkoa potilaalle joskin niiden hyöty voi joissakin tapauksissa olla kyseenalainen. Sen sijaan organisaation kannalta tehottomista toimintatavoista ja hoitokäytännöistä on voinut ainakin jossakin määrin olla haittaa, kun resursseja on käytetty esimerkiksi potilaan terveydentilan ja hoidon kannalta turhiin toimintoihin. Viimeisimmän tutkimustiedon valossa erilaiset talontavat tai aikaisempaan traditioon perustuvat käytännöt eivät välttämättä vastaa sitä käytäntöä, joka potilaan hoidon kannalta johtaisi parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Siksi niitä tuleekin arvioida suhteessa tutkimustietoon, jolloin niiden ajantasaisuus ja kehittämisen tarve arvioidaan parhaan mahdollisen tutkimustiedon valossa. Käytännön hoitotyössä on paljon esimerkkejä siitä, miten tutkimustiedon avulla on muutettu käytäntöjä niin, että ne ovat potilaan hoidon kannalta parempia. Esimerkiksi ennen pidettiin hyvänä hoitokäytäntönä sitä, että leikattu potilas oli toimenpiteen jälkeen useita vuorokausia vuodelevossa. Nykyisen tutkimustiedon valossa tämä käytäntö on osoittautunut potilaan toipumista hidastavaksi ja potilaat pyritäänkin saamaan jalkeille jo leikkauspäivänä, mikäli potilaan tilanne muuten sen sallii. Nykytietämyksen mukaan varhainen liikkuminen vähentää veritulpan riskiä ja nopeuttaa potilaan toipumista. On siis tärkeää, että potilaan hoito perustuu tutkimuksiin, joissa eri hoitomenetelmien merkitystä ja vaikuttavuutta potilaan terveydelle on kriittisesti arvioitu. Tutkimustietoa on kyllä paljon saatavilla, mutta tutkimusten laatu ja siten myös hyödynnettävyys voi vaihdella suurestikin. Osa tutkimuksista on erinomaisesti toteutettuja ja niiden tulokset useilla uusintakokeilla vahvistettuja,

9 kun taas osa tutkimuksista voi olla hyvinkin heikkotasoisia ja siten huonosti käytäntöön sovellettavissa. Lisäksi yksittäisillä hoitajilla ei välttämättä ole aikaa ja taitoa arvioida ja tehdä päätelmiä eri tutkimusten luotettavuudesta ja hyödynnettävyydestä. Ajan ja taitojen puute voi olla myös esteenä sille, että hoitajat eivät aina pysty riittävästi perustelemaan potilaalle ja hänen läheisilleen, miksi jokin toimintatapa tai hoitokäytäntö potilaan kohdalla on tutkimustenkin mukaan se paras mahdollinen. Edellä olevasta johtuen tarvitaan siis tahoja, jotka arvioivat valmiiksi erilaisia hoitomenetelmiä arvioineita tutkimuksia ja tiivistävät näiden tutkimusten tiedon sellaiseen muotoon, että se on helposti ja selkeästi terveydenhuollon henkilöstön ja myös palvelujen käyttäjien saatavilla. Näiden tahojen joukkoon kuuluvat myös Hoitotyön Tutkimussäätiö (Hotus) ja sen yhteyteen perustettu Suomen JBI yhteistyökeskus. Suomen JBI yhteistyökeskus tukea hoitokäytäntöjen kehittämiselle Australialaisen Joanna Briggs Instituutin (JBI) tarkoituksena on muun muassa kehittää tutkimusnäyttöön perustuvaa toimintaa terveydenhuollossa. JBI:lla on useita kymmeniä yhteistyökeskuksia eri puolilla maailmaa ja se tunnetaan laadukkaan tutkimustiedon välittäjänä. Suomen JBI yhteistyökeskus käynnistyi viime heinäkuussa ja se on ensimmäinen Pohjoismaissa. Joanna Briggs Instituutti ja sen yhteistyökeskukset kokoavat, arvioivat ja tiivistävät tutkimusnäyttöä eri aihealueista, jotta nykyisiä hoitokäytäntöjä voidaan luotettavasti arvioida ja tarvittaessa kehittää tutkimusnäyttöön perustuen. JBI:n yhtenä tärkeänä periaatteena on, että terveydenhuollon asiakkaita ja potilaita kuullaan hoitokäytäntöjen kehittämistyössä. Tämän vuoksi JBI edellyttää, että myös yhteistyökeskusten toiminnassa ovat potilaat mukana ja heidän odotuksiaan kuullaan, kun mietitään hoitokäytäntöjen kehittämis- ja yhtenäistämistarpeita. Suomen Potilasliitto ry on ollut aktiivisesti mukana Hoitotyön Tutkimussäätiön neuvottelukunnan toiminnassa ja siten edustanut säätiön toiminnassa potilaiden ääntä. Jatkossa myös Suomen JBI:n yhteistyökeskus haluaa toimia yhteistyössä Suomen Potilasliitto ry:n kanssa. Yhteystiedot: Suomen Lääkäriliitto, lääketieteen etiikan päivä seminaari Rahat ja/tai henki pitääkö potilaan tietää hoitonsa kokonaiskustannukset, Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Paavo Koistinen luento Arvoisat kuulijat, Sairaan ihmisen hoitaminen perustuu tavallaan eräänlaiselle elämän realiteettien paradoksille, ristiriidalle: elämä on korvaamattoman arvokasta ja rahassa mittaamatonta, mutta jokaisella hoitotoimenpiteellä on hintansa. Niinpä syntyy tilanne, jossa rajatonta pitää hallinnoida rajallisin voimavaroin. Poliitikollehan tämä on tietenkin ihanteellinen tilanne. Jokainen poliittinen päättäjä tai sellaiseksi aikova voi olla vakuuttunut siitä, että hänen sanomaansa kuunnellaan silloin, kun hän lupaa tehdä kaikkensa edistääkseen sairaiden hoitamista, elämän vaalimista ja kansalaisten hyvinvointia. Tuskinpa tänä 2010 päivänä kukaan täysijärkinen poliitikko alkaisi julistaa päinvastaisia julkilausumia. Samat poliittiset päättäjämme saattavat kuitenkin likimain samassa puheenvuorossa ja samaan hengenvetoon julistaa säästöjen tärkeyttä, leikkausten välttämättömyyttä ja tehokkuuden lisäämisen vääjäämättömyyttä. Me potilaat olemme olleet huomaavinamme, että suomalainen sairaanhoito, vanhusten hoiva ja lääkäripalveluiden saatavuus ei aivan ole tänä päivänä samassa linjassa sen yhteishyvän yleisen linjan kanssa, jota kovin laajalti Suomenmaassa ollaan julistettu. Vaikka tässä puheenvuorossa en katso tarpeelliseksi luetella pitkää esimerkkien listaa siitä, missä kohtaa suomalainen sairaanhoito ei tunnu vastaavan siihen asetettuja lupauksia, saati sitten odotuksia, voisin kuitenkin heittää keskusteluun yhden yleisellä tasolla olevan kysymyksen: miksi Kehä III:n ulkopuolella ja ruuhka-suomen ulkopuolisilla alueilla lääkäripalveluiden saatavuus on niin onnettomalla tolalla? Siitä juontaa jatkokysymys: kuinka paljon tällainen asian tila meille kaikille maksaa? 9

Paavo Koistinen Puheenjohtaja Suomen Potilasliitto ry. Rahat ja/tai henki pitääkö potilaan tietää hoidon kokonaiskustannukset?

Paavo Koistinen Puheenjohtaja Suomen Potilasliitto ry. Rahat ja/tai henki pitääkö potilaan tietää hoidon kokonaiskustannukset? 1 Paavo Koistinen Puheenjohtaja Suomen Potilasliitto ry Suomen Lääketieteen etiikan päivä 22.9.2010 Rahat ja/tai henki pitääkö potilaan tietää hoidon kokonaiskustannukset? Arvoisat kuulijat, Sairaan ihmisen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot