TEKSTIILI LEHTI. Teema: kestävä kehitys & turvallisuus Tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKSTIILI LEHTI. Teema: kestävä kehitys & turvallisuus 5-6. 2014. Tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti"

Transkriptio

1 TEKSTIILI Tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti Teema: kestävä kehitys & turvallisuus LEHTI Kuva: TouchPoint Oy, kuvaustiimi Marjo Tokkari, Kikka Pesonen Tekstiili 5-6/2014 1

2 PÄÄKIRJOITUS Suomessa arktinen on arkinen Koillisväylä pysyy pian kulkukelpoisena ympäri vuoden, ja maapallomme pohjoisella napa-alueella alkaa kuhista väkeä. Alueella aukeaa työpaikkoja energiantuotannon, mineraalien, merenkulun, kalastuksen ja turismin parissa. Kun katsoo vaikkapa Etelä-Euroopasta, koko Suomi on osa arktista aluetta. Täällä osataan liikkua, rakentaa, pukeutua ja pitää yhteiskunta toiminnassa, vaikka sataisi lunta, olisi liukasta, pimeää tai kova pakkanen. Tästä suomalaisiin syväänjuurtuneesta osaamisesta riittäisi liiketoiminnaksi ja vientiin mainiosti. Kasvavassa kylmänsuojavaatetuksen tarpeessa piilee paljon bisnesmahdollisuuksia. Standardeista, lämpimästi Olin ensi kertaa kuluvana syksynä Työterveyslaitoksen Työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivillä. Tunnelma oli ihmeen lämmin. Ihmiset tunsivat toisensa, olivat tavanneet näissä merkeissä vuosittain. Kuulin kommentteja, kuten «Olen täällä nyt kahdeksatta vuotta», tai «Olen paikalla vasta toista vuotta», ja «Ensi vuonna sinunkin täytyy tulla molemmiksi päiviksi ja jäädä yöksi.» Meillä Suomessa on tanakkaa työ- ja suojavaate- sekä standardisointiosaamista ja sen ympärillä tällainen yhteisö, joka kokoontuu vuosittain. Ja jossa ensikertalainenkin tuntee itsensä tervetulleeksi. Se tuntuu hienolta ja arvokkaalta, kuin pääomalta itsessään. Tämän lehden teemoina ovat kestävä kehitys ja turvallisuus. Kestävä kehitys on pitkän aikavälin globaalia turvallisuutta, ja siksi nämä aiheet nivoutuvat helposti yhteen. Tekstiililehti toivottaa lukijoilleen oikein hyvää joulunaikaa ja menestystä vuodelle Elina Palovuori Päätoimittaja Julkaisija: Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry Puheenjohtaja: Pertti Nousiainen puh Sihteeri: Mari Kuukkula 2 Tekstiili 5-6/2014 STTL ry:n hallitus 2014 Pertti Nousiainen, puheenjohtaja, Tampereen teknillinen yliopisto Mari Kuukkula, sihteeri, Image Wear Oy Rauno Enqvist, varapuheenjohtaja, Valmet Fabrics Oy Mari Varonen, rahastonhoitaja, Touchpoint Oy Katja Aaltonen,Tampereen seudun ammattiopisto Johanna Anttonen, Ejendals Suomi Oy Oskar Engblom, Ari Ilmakunnas Oy Sini Holma, Blue Import BIM Oy Milka Mustonen, Tampereen teknillinen yliopisto Seija Ryynänen, Lindström Oy Tomi Takala, Ahlstrom Tampere Oy Sanna Tiikkainen, Nanso Group Oy Henna Vuorisalo,Tampereen ammattikorkeakoulu Toimitus: Tekstiililehti c/o Elina Palovuori Paavo Cajanderin katu 7 A Hämeenlinna puh tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset: Toimituksen sihteeri Sari Granni puh tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Ilmoitusmyynti: Irma Boncamper puh Päätoimittaja: Elina Palovuori puh tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Taitto: Muotikaupan Liitto ry Maija Yliluoma Ilmoitusaineistot: maija.yliluoma(at)muotikaupanliitto.fi Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN Lehtiarkisto Vanhoja Tekstiililehtiä, jopa vuodesta 1980, jäsenistö pääsee lukemaan kotisivujemme jäsenosiosta. Tunnukset ja salasanat jäsenosioon on lähetetty kirjeitse jäsenmaksukirjeen yhteydessä, mutta jos nämä ovat hukkuneet, saat ne uudelleen ottamalla yhteyttä Tekstiililehteen.

3 PUHEENVUORO Tekstiilien elinkaaren pidentäminen askel kestävämpään suuntaan Ekologisesti kestävässä tekstiiliketjussa tekstiilien tuotanto kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, tuotettavat tekstiilit ovat sekä aikaa että kulutusta kestäviä ja korjattavia, ja kuluttajat hankkivat tekstiilejä harkiten ja vain tarpeeseen. Kuluttajien hankinnat kohdistuvat käytettyihin tai kierrätysmateriaalista valmistettuihin tuotteisiin. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäytettäväksi, sen elämä jatkuu materiaalina uusissa tuotteissa. Tämä on kuitenkin kaukana siitä, mitä tekstiiliketjussa nykyään tapahtuu. Tekstiilien tuotanto on merkittävä ympäristön kuormittaja. Puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan 29 kuutiometriä vettä, saman verran kuin yksi suomalainen kuluttaa puolessa vuodessa. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä syntyy 15 kg CO 2 -ekv. yhtä tekstiilikiloa kohti. 1 Ruotsin kemikaalivirasto on tunnistanut yli 1900 kemiallista ainetta, joita tiedetään käytettävän tekstiilien tuotannossa 2.Tekstiilien käytössä ympäristökuormitusta aiheuttaa tekstiilien huolto, kuten pesuveden ja energian kulutus. Tekstiiliketjun ekologisen kestävyyden edistäminen vaatii toimenpiteitä jokaisessa ketjun vaiheessa. Suomen ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF ry:n yhteistyönä toteutettavassa TEXJÄ- TE-hankkeessa sekä pohjoismaisissa yhteistyöhankkeissa on selvitetty mahdollisuuksia tekstiilien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseen (Lisätietoa hankkeista Tekstiilejä kulutetaan kasvavia määriä ja niitä päätyy myös jätteeksi kasvavassa määrin. Nykyisellään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kulutetaan noin 14 kiloa tekstiiliä asukasta kohti vuodessa. Tästä noin 30 prosenttia päätyy käytön jälkeen hyväntekeväisyysjärjestöjen keräykseen, vajaa kymmenen prosenttia varastoidaan koteihin, mutta noin 60 prosenttia päätyy jätteeksi, joko polttoon tai kaatopaikalle. 3 Tekstiilien uuden tuotannon tarve vähenee uudelleenkäytöllä sekä osin kierrätyksellä, jossa tekstiili hyödynnetään materiaalina uusiin tekstiilituotteisiin. Kierrätys on toistaiseksi lähes olematonta Pohjoismaissa. Keskeisiä kysymyksiä tekstiilejä hyödyntäville tahoille ovat tekstiilijätteen määrän, laadun ja saatavuuden varmistaminen. Tekstiilien keräystä tulee laajentaa uudelleenkäyttöön kelpaamattomaan, esimerkiksi rikkinäiseen tekstiiliin. Pohjana tulee kuitenkin olla nykyinen, hyvin toimiva keräys. Lajittelua on tehostettava volyymien kasvaessa. Pohjoismaisen lajittelulaitoksen toimintamahdollisuuksia mietitään. Tuottajavastuujärjestelmä, vapaaehtoisena tai pakollisena, on yksi keinoista, joilla toimintaa kokonaisuudessaan voisi ohjata. Kierrätys ei toimi ilman kysyntää, eli samanaikaisesti tarvitaan imua kierrätysmateriaaleille ja -tuotteille. Voisivatko julkiset hankinnat olla suunnannäyttäjiä ja vaatia kierrätysmateriaalin käyttöä hankittavissa tuotteissa? Entä voisiko huonekaluteollisuus olla edelläkävijä ja siirtyä käyttämään kierrätysmateriaaleja tuotteissaan? Tekstiilikentällä tapahtuu, sekä meillä että muualla Pohjoismaissa. Askeleita kohti kestävämpää toimintaa otetaan. Ongelmitta ei selvitä, mutta yhdessä niitä on helpompi ratkoa. Erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus Lähteet: [1] Palm, D Improved waste management of textiles. Project 9, Environmentally improved recycling. IVL, B a /B1976.pdf [2] KEMI Hazardous chemicals in textiles report of a government assignment. Swedish Chemicals Agency. Report No 3/13. NIMI Helena Dahlbo TYÖ Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa, tehtävänä jätteisiin, jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät asiantuntija- ja tutkimustehtävät KOULUTUS MMM, ympäristönsuojelu ASUU Helsingissä PERHE Mies ja teini-ikäinen poika HARRASTUKSIA Talvi- ja kesäuinti, Pilates, lukeminen ja musiikki [3] Palm ym Towards a Nordic textile strategy: Collection, sorting, reuse and recycling of textiles. Nordisk ministerråd, TemaNord 2014:538. norden.diva-portal.org/smash/record.jsf? pid=diva2%3a720964&dswid=-285 Tekstiili 5-6/ Kuva Kim Dahlbo

4 77.VUOSIKERTA Kansainvälinen toiminnallisten tekstiilien kokous ja sen yhteydessä suomalaisille suunnattu seminaari Tampereella tammikuussa BFUNTEX on Euroopan Unionin rahoittama nelivuotinen ( ) koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on edesauttaa funktionaalisiin tekstiileihin liittyvien teknologioiden ja innovaatioiden siirtymistä tutkimuslaitoksista ja yliopistoista teollisuuden käyttöön. Koordinaatiohanke pyrkii verkottamaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijoita teollisuuden ja yritysten kanssa. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta 2BFUNTEX-hankkeen työpajoja ja kokouksia on järjestetty eri puolilla Eurooppaa, ja tammikuussa on VTT:n vuoro isännöidä tapaamista Tampereella. Vuoden 2013 syksyllä VTT, Finatex ja STTL ry yhdessä järjestivät Suomen tekstiiliteollisuudelle seminaarin, jossa esiteltiin tekstiilialan tutkimusta ja tutkimusmahdollisuuksia. Nyt 2BFUNTEX-hankkeen kokouksen yhteydessä järjestetään edelliselle seminaarille jatkoa. Seminaarissa tutustutaan erilaisiin rahoitus- ja verkostoitumismahdollisuuksiin sekä onnistuneisiin tutkimushankkeisiin yritysten näkökulmasta. Puhujina on sekä menestyneiden ja innovatiivisten suomalaisten alan yritysten että yhteistyöhankkeita esittelevien tutkimuslaitosten edustajia. Kohdeyleisönä ovat suomalaiset tekstiilialan yritykset sekä muut tekstiilialan toimijat. Seminaaripäivä jakautuu suomenkieliseen aamupäivään ja englanninkieliseen iltapäivään, johon osallistuvat myös 2BFUNTEX-vieraat. Teollisuuden edustajat ovat tervetulleita myös keskiviikon BFUNTEX-työpajoihin, joiden aiheina ovat muun muassa nanoteknologiat, palosuojaus, antimikrobisuus sekä ympäristöä säästävät tekstiilit. Seuraa ilmoitteluamme. Lisätietoa antaa Pirjo Heikkilä Myös pienet erät! Kun merkillä on väliä NOSTA BRÄNDISI ARVOA Kudotut kangasmerkit PUHEENVUORO Tekstiilien elinkaaren pidentäminen - askel kestävämpään suuntaan 3 UUTISIA 2BFUNTEX seminaari 4 Arctic Design Week Rovaniemellä, R+T -messut Stuttgartissa, Techtextil ja Texprocess Frankfurtissa 5 Tekstiilikongresseja Turkissa, Lindström Award 6 Designing cellulose for the future 7 Opiskelijoiden syksyinen opintomatka Pariisiin 8 Uusia ideoita opetuspesulaan, Detergo-messut Milanossa 10 Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot 12 KIRJA Loista rekrytoijana -hoida kosiomatka tyylillä 13 TEEMA Ympäristöasiat aiheena LeatherKokkolassa 14 Kilpailukykyä ja vihreämpää nahkaa 15 Vaatteiden eettisyys kiinnostaa eduskunnassakin 16 Vastuullisuus tekstiili- ja vaateteollisuudessa 17 Vaatteita kaikkein pienimmille 18 Työvaate on investointi ihmisiin 20 Jalakselta lämpimät mutta viileät pyökkisukat 22 Suomalainen kylmäosaaminen liiketoiminnaksi 23 Palosuojakankaat yleistyvät työvaatteissa vauhdilla 24 Henkilösuojainten lainsäädäntöä uudistetaan 26 Standardiuudistusten lomassa tavattiin tuttuja 27 Uusi standardi käsien suojaukseen 28 Lasten turvallisuus tärkeää eurooppalaisessa standardisointityössä 29 Koulutushakemisto 30 Ostajan palveluhakemisto 32 Mediatiedot Tekstiililehti on ainoa Suomessa ilmestyvä tekninen tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti. Lehti seuraa alan teknistä ja taloudellista kehitystä, ammatillisia kysymyksiä sekä tapahtumia. Asiantuntijoiden avustuksella kootuissa teemoissa paneudutaan kuusi kertaa vuodessa ajankohtaisiin aiheisiin. Ilmoittamalla Tekstiililehdessä tavoitat alan ammattilaiset sekä alan tapahtumia seuraavat. Lehti luetaan tarkkaan, joten ilmoitusten huomioarvo on suuri. Kun haluat lisätietoja, ota yhteyttä päätoimittajaan. Ilmoitusmyynti: Irma Boncamper puh tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Tekstiililehti vuonna 2015 Teema Ilmestymispäivä 1 Ulkoistus ja toimitusketjun hallinta Kaivos & energia Techtextil Kestävä kehitys & turvallisuus Lehdet 2-3 ja 5-6 ovat kaksoisnumeroita. Kaikki numerot julkaistaan sekä painettuna että verkossa -sivulla 4 Tekstiili 5-6/2014

5 Viikon designtapahtumia ovat esimerkiksi yrityksille ja elinkeinoelämälle suunnattu seminaari, työpajat, designnäyttely ja -putiikki. Yksi odotetuimmista tapahtumista on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Arctic Fashion Show. Lisäksi ohjelmassa on tänä vuonna muun muassa Alvar Aalto -tutkijoiden kansainvälinen seminaari, Aalto beyond Finland. Arctic Design Weekin järjestävät Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen Kehitys Oy yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan, Metsähallitus/Tiedekeskus Pilkkeen, Arktikumin sekä monien muiden yhteistyö- ja yrityskumppaneiden kanssa. Seuraa tapahtumaa: R+T-messut Stuttgartissa helmikuussa beyond Voit tavata näytteilleasettajia yli 60 maasta. Löydät sisustustekstiilien uudet innovaatiot. Pääset kokemaan tulevat trendit intensiivisemmin kuin koskaan ennen. Saat ideoita, jotka voit ottaa suoraan käyttöön omassa työssäsi ja liiketoiminnassasi. Nämä mahdollisuudet ovat tarjolla vain maailman suurimmilla kodintekstiilien ja projektisisustamisen messuilla. Lisätietoja ja liput osoitteesta heimtextil.messefrankfurt.com Puh Maailman johtavat messut kaihtimille, oville/ikkunoille ja aurinkosuojajärjestelmille järjestetään Stuttgartissa helmikuuta R+T -messut juhlistaa 50-vuotista taivaltaan uudistamalla ohjelmistoaan. Keskiössä ovat rakennusten julkisivusuunnittelu, uudet teknologiat ja materiaalit. Rullaverhot, kaihtimet ja markiisit ovat merkittävä teknisten tekstiilien osa-alue, joihin liittyvät kiinteästi monenlaiset säätö- ja ohjausjärjestelmät. Paitsi että rullaverhot ja kaihtimet ovat sisustuksellisesti esteettisiä, niitä käyttämällä voidaan säästää merkittävästi sekä rakennusten jäähdytyskuluissa kesäisin että lämmityskuluissa talvisin, kertoo Oliver Hopert, ITRS:n (Industrial Association for Technical Textiles, Roller Shutters and Sun Protection) puheenjohtaja. Kolmen vuoden välein järjestettäville messuille saapuu yli 800 näytteilleasettajaa. Heimtextil Theme Park Experience Trends 2015/2016. Nyt uutena hallissa 4.0 Techtextil ja Texprocess Frankfurtissa toukokuussa Kansainväliset teknisten tekstiilien ja kuitukankaiden Techtextil- sekä tekstiilivalmistuksen Texprocess-messut järjestetään Frankfurtissa toukokuuta Techtextil-messuille on tulossa merkittävästi enemmän näytteilleasettajia kuin edellisillä messuilla vuonna Tämä kertoo järjestäjien mukaan taloustilanteen elpymisestä ja teollisuuden kasvuodotuksista. techtextil.messefrankfurt.com Tekstiili 5-6/ Finnland Arctic Design Week on maailman pohjoisin muotoiluviikko, joka järjestetään Rovaniemellä jo seitsemännen kerran helmikuuta Teemana on Transparency Läpinäkyvyys. Above and DU: Arctic Design Week Rovaniemellä helmikuussa _HT_allg_Tekstililehti_103x297 CD-Rom ISO 39 CMYK mg: UUTISIA

6 UUTISIA Oma esitykseni käsitteli kierrätettäviä selluloosakuituja ja uusia menetelmiä niiden valmistamiseksi mukaan lukien ioniset liuottimet, sekä vaahtorainausta kuitukankaan valmistusmenetelmänä. Tekstiilikonferensseja Turkissa EGEMEDITEX nd International Congress on Healthcare and Medical Textiles, Cesme, Järjestäjänä konferenssissa oli paikallinen yliopisto yhdessä IFKT:n (Kansainvälisen neulontateknologian federaation) kanssa, joista jälkimmäisellä oli rinnakkaistapahtuma. Paikaksi oli valittu rantahotelli Turkin Cesmestä. Lääketieteellisten tekstiilien keskiössä olivat haavanhoito, lääkkeitä luovuttavat materiaalit ja antimikrobiset tuotteet. Tätä täydensivät useat esitykset kehittyneistä neulosrakenteista (spacer fabric). Oma esitykseni käsitteli kierrätettäviä selluloosakuituja kuitukankaiden raaka-aineena ja näiden kuitukankaiden uusia käsittelymenetelmiä, kuten vaahtopäällystystä ja atomikerroskasvatusta. FUTURE TECHNICAL TEXTILES 2014, Istanbul Tämän konferenssin järjestivät yhteistyössä ITA Aachen, IMRI Bolton ja ITA Istanbul, joista viimeinen oli isäntänä. Kokouspaikkana oli ITA tutkimus- ja koulutuskeskus Marmara-yliopiston yhteydessä. Ohjelma oli varsin laaja, ja se käsitteli älykkäitä ja teknisiä tekstiilejä sekä ympäristöystävällisiä materiaaleja. Sähköä johtavat ja antimikrobiset materiaalit olivat näkyvästi esillä, kuten myös tekniset tekstiilirakenteet. Myös tutut teemat antibakteerisista, optisista ja pietsosähköisistä kuiduista olivat esillä. Kestävistä materiaaleista keskiöön nousi lähinnä luonnonmateriaalien käyttö. Näin tilaisuuden yleisilme oli varsin perinteinen. Lindström Award työvaatesuunnittelukilpailun finalistit valittu Kilpailutöissä näkyy rohkea graafisuus Lindström Award -työvaatesuunnittelukilpailuun ilmoittautui lähes 250 opiskelijaa 22 eri maasta. Kilpailussa suunnitellaan työvaatemallisto tallinnalaiselle tavarataloketju Kaubamajalle. Tuomaristo valitsi kilpailun finalistit Tallinnassa Finalistit ovat: Ester Soidla, Estonian Academy of Arts, Viro Jenny Hanna Hirvonen, Kolding School of Design, Tanska Pablo Alejandro Maas, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi Riikka Kälkäjä, Lapin yliopisto, Suomi Isla Vainio, Muotoilu- ja taideinstituutti, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi Suunnitelmissa näkyvät selkeinä trendeinä viistot leikkaukset, printit ja puhtaat kirkkaat värit. Tänä vuonna kilpailun taso on ollut korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Kilpailutöissä on huomioitu erinomaisesti, että vaatteiden on oltava mukavia päällä, kestettävä käyttöä ja sovittava erilaisille vartalotyypeille, sanoo Lindströmin Vice President Design and Brand Management Anna-Kaisa Huttunen. Kilpailun tuomaristoon kuuluva Kaubamajan henkilöstö- ja asiakaspalvelujohtaja Piret Suitsun mukaan finalistitöiden graafisuus toi niihin erityisen säväyksen. Työt sisältävät myös asusteita, kuten erilaisia hattuja ja laukkuja. Seuraavien kuukausien aikana kilpailijat työstävät työvaateideansa toimiviksi prototyypeiksi Lindströmin mallimestari Meeri Taimiston sekä kaava- ja näytevalmistuskumppani Portex Oü:n kanssa. Kilpailun voittaja julkistetaan Lindström Award -gaalassa Tallinnassa helmikuussa Finalisteille voidaan tarjota mahdollisuutta työharjoittelupaikkaan Lindströmillä. Tuomaristoon kuuluvat Heikki Haldre (fits.me), Piret Suitsu (Kaubamaja), Reet Aus (muotisuunnittelija) sekä Lindströmin toimitusjohtaja Juha Laurio ja Vice President Design and Brand Management Anna-Kaisa Huttunen. Vuodesta 2002 alkaen järjestetty Lindström Award on joka toinen vuosi järjestettävä työvaatesuunnittelukilpailu eurooppalaisille ja aasialaisille vaatesuunnittelun opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työvaatteiden laadukkaan suunnittelun tärkeydestä ja myös parantaa tietoa työvaatesuunnittelusta ammattivaihtoehtona. Tänä vuonna kilpailun tavoitteena on esitellä nuorille suunnittelijoille erityisesti kestävän kehityksen periaatteita. Teksti Ali Harlin, VTT 6 Tekstiili 5-6/2014

7 Aalto ARTSilla Helsingissä pidetyssä seminaarissa kuultiin, miten muotoilu ja tiede yhdessä avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia selluloosalle. Avajaispuheessaan VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin kertoi DWoC (Design Driven Value Chains in the World of Cellulose) -hankkeen tämänhetkisestä tilasta, ja toivotti kaikki seminaariosallistujat tervetulleiksi mukaan nostamaan yhdessä suomalainen sellu maailmanluokan brändiksi. Tutkimusprofessori Olli Salmi VTT:ltä kertoi innostavasti uudelle selluloosapohjaiselle liiketoiminnalle laaditusta visiosta vuoteen 2030 ja siihen johtavasta tiekartasta. UUTISIA Designing cellulose for the future Seminaari ja näyttely Teksti ja kuvat Elina Palovuori ACEL- advanced Cellulose to Novel Products ohjelmassa tutkitaan tekstiilikuituja, termomuokattavia kuituja ja kationisia kemikaaleja. Tutkimusjohtaja Markku Leskelä, FIBICistä käsitteli puheenvuorossaan tätä käynnissä olevaa ohjelmaa, jossa on mukana lukuisia suomalaisia yrityksiä esimerkiksi metsä-, kemian- ja tekstiiliteollisuudesta. Tarkoitus on luoda olosuhteet sovellustutkimukselle tuomalla yhteen tarvittava selluloosaosaaminen, tutkimusympäristöt ja alan yrityksiä koko arvoketjun pituudelta. Hyvällä muotoilulla saadaan uusia konsepteja ja tuotteita monipuolisista ja moneen taipuvista sellupohjaisista materiaaleista. Tämän toi esille Aalto ARTSin Pirjo Kääriäinen esityksessään. Hän painotti erityisesti kestävän kehityksen näkökulmaa, kierrätettävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä sekä materiaaleissa että suunnittelussa ja valmistuksessa. TaM Jukka Itälä niinikään Aalto ARTSista kertoi valaisevin esimerkein muotoilun vaikutuksesta materiaalitutkimukseen. Erilaisista uusista selluloosan työstömenetelmistä kertoivat Aalto-yliopiston tutkija Arto Salminen (3D-tulostaminen), VTT:n johtava tutkija Jukka Ketoja (Vaahdotus ja puupohjaiset tuotteet), Noin 240 osallistujaa kuunteli tarkkaavaisesti, millaisia uusia sovelluksia on kehitteillä suomalaiselle sellulle. VTT:n tutkija Tuomas Hänninen (kuitulankaa ilman sellun liotusta) sekä Aaltoyliopiston tutkija Shirin Asaadi (Tekstiililankoja kierrätysmateriaaleista). Tilaisuuden järjestivät Aalto-yliopisto, VTT, TTY ja FIBIC päärahoittajanaan Tekes. Tilaisuuteen kuului myös näyttely, jossa esiteltiin suomalaista selluloosan tutkimusta, kehitystä ja muotoilua. Esillä oli esimerkiksi langan valmistusta uusin menetelmin, selluloosapohjaisista kierrätysmateriaaleista kehrättyjä lankoja sekä sellun värjäys-, 3D-printtaus- ja komposiittikokeiluja. Pirjo Kääriäinen, Designer in Residence Aaltoyliopiston muotoilun laitokselta ennustaa, että selluloosa on seuraava supermateriaali. Ali Harlin ja Pirjo Heikkilä VTT:ltä olivat tyytyväisiä seminaarin saamaan yleisömäärään. Tekstiili 5-6/2014 7

8 UUTISIA Opiskelijoiden syksyinen opintomatka Pariisiin Uniqlo-liike Marais-kaupunginosassa Metropolia Ammattikorkeakoulun vestonomi-opiskelijat suorittivat Vaatetusalan kansainvälinen messukäytäntö -opintojakson tekemällä opintomatkan Pariisiin ja tutustumalla kangasmessuihin Ryhmässä oli 29 kolmannen ja neljännen vuoden vaatetusalan koulutusohjelman opiskelijaa. Kohteena olivat Texworld- ja Apparelsourcing-messut Le Bourgetissa sekä Premièrevision-, Expofil-, Indigo-, Modamont-, Cuir a Paris- ja Zoom -messut Villepintessä Pariisin ulkopuolella. Osa opiskelijoista etsi myös neuloksia työelämäprojektiin, jota tehdään suomalaisen lastenvaatteita valmistavan yrityksen kanssa. Matkaan valmistauduttiin jo Suomessa tekemällä matkasuunnitelma ja opettelemalla karttojen avulla liikkumista metrolla ja RER-junilla Pariisissa. Oppi- 8 Tekstiili 5-6/2014 mistehtävässä opiskelijat seuloivat valtavaa informaatiotulvaa trendeistä kuvitteellisen tai jonkin olemassa olevan yrityksen näkökulmasta. Kankaita, neuloksia ja lisätarvikkeita etsittiin tämän yrityksen kohderyhmämäärityksen mukaan. Tarjonta messuilla on niin suurta, että se yleensä yllättää opiskelijat. Niin kävi tälläkin kertaa. Nopeasti opiskelijat kuitenkin orientoituivat tehokkaaseen trendien hahmottamiseen ja suunnitelmalliseen etenemiseen messuilla. Yhteistapaamisissa puitiin syntyneitä vaikutelmia ja tehtiin toimintasuunnitelmia etenemisestä. Projektiryhmä löysi muutamia oikean tyyppisiä neuloksia tarjoavia yrityksiä ja otti näiden kokoelmat lähempään tarkasteluun. Fiilereitä tilattiin, ja näin harjoiteltiin myös oikeaa toimintatapaa messuilla. Modamont-messuilta tilattiin projektin mallistoon lisätarvikenäytteitä. Opiskelijoihin suhtauduttiin ystävällisesti, kun oli kysymys todellisesta toiminnasta. Messuilla sesonkina oli syksy-talvi Opiskelijoita innostivat kankaat ja neulokset, joissa oli voimakas struktuuri. Erilaiset kerrokselliset materiaalit ja runsaat kuosit olivat myös yllätys monille. Väreissä syvien tummien värien yhdistäminen vaaleisiin sävyihin oli kiinnostavaa. Sävyt kaiken kaikkiaan olivat hehkultaan sammutettuja, poiketen edellisestä sesongista. Neuleille oli tehty oma trendi-infopiste. Yksi osa tärkeää messukokemusta oli messuvieraiden tarkkailu, jota tehtiin tauoilla. Premièrevisionin trendi-informaatio oli huomattavasti uskottavampaa kuin Texworld-messujen. Panostus trendikerrontaan oli siellä suurempaa. Messutapahtumana Texworld kuitenkin kasvaa koko ajan. Messu on lähinnä aasialaisten kangastehtaiden esittelytilaisuus. Catwalkalueella oli näytöksiä, jotka innostivat myös opiskelijoita. Vestonomi-koulutus on bisneslähtöistä. Se tarkoittaa, että tuotanto on ulkoistettu tapahtuvaksi eri puolilla maailmaa. Tästä syystä Apparelsourcing- ja Zoom-messut

9 ovat tärkeitä. Näillä messuilla myydään tuotantokapasiteettia valmistuttamista varten. Nämä messut myös kasvavat vuosi vuodelta. UUTISIA Kaupungilla tutkimuskohteena olivat valikoima- ja bränditarjonta. Pariisissa kierreltiin pienissä ryhmissä ennakkosuunnitelman mukaisesti. Le Marais-, St Germain-, La Défense- ja Étienne Marcel -muotialueilla tutustuttiin muotiliikkeisiin. Putiikeista kiinnostusta herättivät mm. Colette, The Other Stories, Kiliwatch, Kiloshop, All Saints ja Uniqlo. Useat opiskelijat kävivät myös tutustumassa suomalaisen Anna Ruohosen muotitaloon. Suurien tavaratalojen Galeries Lafayette-, Printemps-, Citadium- ja Le Bon Marché -valikoimat olivat myös analyysien kohteena. Pariisin kauppojen valikoimatarjontaa tarkasteltiin oppimistehtävän yrityksen kohderyhmän kautta. Mitkä ovat suuntaukset ja kaupallisesti hyödynnetyt trendit Pariisissa? Sesonkina tällöin oli syksy-talvi Analyysit tehtiin kauppojen tarjonnasta suhteessa sesongin ennustettuihin trendeihin. Kaupoissa näkyi paljon 1980-luvun henkisiä villakangastakkeja herrainkauluksilla ja kimonoleikkauksilla. Neuleissa oli runsautta ja pörröisiä pintoja. Erilaiset puvut ja mekot ovat muodikkaita. Hameissa suosittu oli kellotettu a-linjainen muoto. Housuissa jatkaa edelleen voimakkaasti lahkeeseen kapeneva vajaapituinen linja. Nahkaiset tennarit tai talvilenkkarit ovat yhdistettävissä miltei minkä pukeutumiskokonaisuuden kanssa tahansa. Miesten pukeutuminen oli rennon eleganttia. Kaupoissa näkyi tweedtakkeja ja lämpimiä neuleita hauskoin yksityiskohdin. Kuosit ovat myös vallanneet miesten muodin. Kaupunkikierroksella kiinnitettiin huomiota vaatteiden lisäksi myös visuaaliseen markkinointiin, näyteikkunoihin ja tuotteiden esillepanoon sekä myyntitilojen stailaukseen. Tämä osa-alue kuuluu myös vestonomi-tutkintoon. Pienellä budjetilla liikuttaessa innostuttiin La Vallée Villagen outlet-myymälöistä, joista saattoi tehdä löytöjä edellisen sesongin valikoimista. Samoin innostusta herätti vintage-kauppojen laaja tarjonta. Printemps-tavaratalon Kenzo -esillepano ikkunassa. Dries Van Noten -näyttelystä. Ajankohtaiset näyttelyt kuuluivat tietysti matkaohjelmaan. Dries Van Noten -näyttely Louvren Musèe des Arts Dècoratif -museossa oli monille hieno kokemus. Näyttely kertoo suunnittelijan suunnitteluprosessista. Esillä on esineitä ja museovaatteita, joista suunnittelija on saanut inspiraation mallistoihinsa. Toinen hyvä näyttely oli Palais Gallierassa (Musèe de la Mode de la Ville de Paris). Näyttely Les annèes 50 kertoo 50-luvun haute couture -muodista Ranskassa. Erityisesti kaavoituksesta ja mitoituksesta kiinnostuneille opiskelijoille upeaa kaavatyöskentelyä sisältävät vaatteet olivat antoisia tutkimuskohteita. Hienot vartalonmyötäiset leikkaukset, yksityiskohdat ja hienostuneet kimonohihat olivat taidokkaasti tehtyjä, ja niitä sai tarkastella riittävän läheltä. Messumatkakokemus on opiskelijoille merkittävä. Monet opintojakson aikaisemmin suorittaneet ovat sanoneet, että on helpompi lähteä toimimaan työelämässä, kun on jo jonkinlainen käsitys messuista. Näin osataan ennakoida, kuinka messuilla kannattaa toimia, jotta saadaan tuloksia aikaan. Pääosin opiskelijat kustansivat matkansa itse, mutta korkeakoulu antoi matkaan pienen avustuksen. Suurin osa opiskelijoista asui kotimajoituksissa, mikä onkin edullinen ja kiva tapa tutustua tavallisten pariisilaisten elämään. Lähteet: Opiskelijoiden matka-, messuja trendiraportit. Teksti ja kuvat Sylvia Kuutama Tekstiili 5-6/2014 9

10 UUTISIA Uusia ideoita opetuspesulaan Tekstiilihuollon Detergo-messut Milanossa Keudan aikuisopiston opetuspesulan remonttisuunnitelmat etenivät kertaheitolla, kun kävimme lokakuussa Milanossa tekstiilihuollon Detergo-messuilla. Opetuspesulan remontti on tarkoitus toteuttaa 2016 syksyyn mennessä, joten suunnittelu on jo hyvällä alulla. Keudan aikuisopiston tarjoamaa tekstiilihuollon koulutusta on ollut Järvenpäässä jo reilut 20 vuotta. Opetuspesulan tiloja on ajanmukaistettu vuosien saatossa tarpeen mukaan, mutta nyt suunnitteilla olevassa remontissa on tarkoitus tehdä perusteellisempia korjauksia, jossa konevaihtojen lisäksi uusitaan muun muassa LVI-, sähkö- ja lämmitystekniikkaa. Myös luokkahuoneet nykyaikaistetaan pinnoiltaan ja tvt-tekniikaltaan. Toimittajatapaamisia Messumatkalle lähtivät kouluttajat Maarit Mansio ja Sari Mallat-Ahola sekä tuntikouluttajamme Päivi Mansikkamäki. Tapaamisia kone- ja pesuainetoimittajien kanssa oli sovittu etukäteen useita, jotta messumatkasta saisi ammatillisesti mahdollisimman paljon hyötyä. Suomalaisten toimittajien kanssa kiersimme usealla osastolla tutustuen erilaisiin koneisiin, laitteisiin ja kemikaaleihin. Tapaamamme toimittajat olivat: Hanna Aaltonen, Ecolab, Mika Rahunen, Christeyns Tuomas Niinisaari ja Pirita Vuorinen, J. Niinisaari Oy sekä Mikko Nissi, Oy Vestek Ab. He kaikki toimivat Suomessa maahantuojina ja edustajina joko pesukemikaaleille tai useille konevalmistajille. Suomalaisten yhteyshenkilöiden kanssa perehdyimme uuteen tekniikkaan ja kehitykseen ja mietimme samalla sen soveltamista opetuspesulassa. Remontin punaisena lankana on opetuksellinen näkökanta kaiken tehtävän muutoksen tulee palvella ensisijaisesti tekstiilihuollon opiskelijoitamme. Putkipesukoneen pesuyksikkö. Opetuspesulan tavoitteet tulevaisuudessa Opetuspesulan toimintaperiaatteen mukaan tavoitteenamme on pysyä tekstiilihuollon kehityksen mukana ja varmistaa tekstiilihuollon opetuksen laatua tarjoamalla asianmukaiset harjoitustilat ja -laitteet tulevaisuudessakin. Suunnittelutyötä on tehty yhdessä lukuisten työelämäyhteistyökumppaneidemme kanssa ja heiltä on saatu paljon arvokkaita ideoita. Myös tekstiilihuollon opiskelijat ovat päässeet ideoimaan ja suunnittelemaan tulevaisuuden opetuspesulaa, jonka pitäisi vastata opetuksen tarpeisiin vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Messuilla päivän sana oli edelleenkin ympäristön huomioiminen; kaikessa on tarkoitus säästää aikaa, rahaa, energiaa ja ennen kaikkea ympäristöä. Aina joku tuo markkinoille jotain täysin uutta toimintatapaa tai tekniikkaa valkaisuun, tahranpoistoon, desinfektioon, tai vaikkapa putkipesukoneen vedenkulutuksen säätelyyn. Vesipesun pesuohjelmia lyhennetään, veden kulutusta vähennetään, mutta laadusta ei tingitä. Kemiallisen pesun puolella on kehitetty uusia liuottimia, jotta tulevaisuudessa voitaisiin perkloorietyleeni (P) korvata muilla vaihtoehdoilla. RFID-tekniikassa uusin innovaatio oli se, että tunnistesiru on joustava ja kestää pesun jälkeisen puristimen, mankeloinnin tai prässäyksen. 10 Tekstiili 5-6/2014

11 Pyykkisäkin voi lukea RFID-tunnisteen avulla. Viimeistelylaitteet olivat monipuolisia ja niissäkin oli keksitty uusia työtapoja: Miksei housua voi höyryttää lahkeensuut ylöspäinkin! Eräs italialainen toimittaja esitteli kaappia, jossa vaikkapa opiskelijan tai hotelliasiakkaan yksi vaatekerta pingotettuna puhdistuu ja siliää helposti ja nopeasti yhdellä Colf-laitteella. Messuilla oli myös useita eri valmistajien tekemiä mattojen tasopesukoneita, joilla matonpesu näyttää sujuvan huomattavasti helpommin kuin painehuuhtelulaitteella. Monet näistä erikoisemmista laitehankinnoista jäävät kuitenkin meidän osaltamme vain haaveiksi. Silti on tärkeää voida kertoa opiskelijoille mitä maailmalla on tarjolla ja mitkä ovat tulevaisuuden suuntaukset. Loppupäätelmät Kaiken kaikkiaan Detergo-messut oli hyödyllinen ja antoisa kokemus. Saimme monipuolista lisätietoa erilaisista toimittajista ja konevaihtoehdoista sekä opetusta, että opetuspesulan remonttia ajatellen. Opiskelijoille tuotuja erilaisia esitteitä ja näytteitä voidaan laitetietouden lisäksi hyödyntää myös tekstiilihuoltoalan ammatillisessa vieraskielisessä sanastossa. Yllä esitetyt esimerkit ovat vain murto-osa siitä informaatiosta jota messuilla oli tarjolla. Mielenkiintoinen sivusto lukea lisää on suosittelen. Kävimme paljon keskusteluita näytteilleasettajien kanssa ja oli mukava huomata, miten positiivisesti tekstiilihuoltoalan koulutukseen suhtauduttiin. Kukaan ei ollut ylipäätään aikaisemmin kuullut tekstiilihuollon koulutuksesta ja taidamme olla edelleen tekstiilihuoltoalan ainoa oppilaitos Euroopassa! Housut voi viimeistellä myös ylösalaisin. Olisiko tässä ihanteellinen ratkaisu opiskelijan vaatehuoltoon? Maarit Mansio, Sari Mallat-Ahola, Päivi Mansikkamäki ja Hanna Aaltonen Ecolabin messuosastolla. Teksti Sari Mallat-Ahola Kouluttaja, opetuspesulan vastuuhenkilö, Keudan aikuisopisto, Palvelualat, tekstiilihuolto Kuvat Sari Mallat-Ahola ja Päivi Mansikkamäki Tahranpoistopöytä, Ecocab. Rotondin pieniä höyrypäitä pienkappaleiden ja erikoisen muotoisten tekstiilien viimeistelyyn. Verhojen prässäystä suurella Macpin tasoprässillä. Tekstissä mainittujen tahojen internetosoitteet: tekstiilihuollon-koneet-info/ Tekstiili 5-6/

12 UUTISIA Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot FinnClean messujen yhteydessä pidettiin Tekstiilihuoltoalan ajankohtaisseminaari. Tekstiilihuoltoliitto ry:n järjestämässä seminaarissa käsiteltiin tekstiilihuoltoalan standardisointi-asioita, julkisia hankintoja ja lainsäädännön uudistamista sekä tekstiiliteollisuuden tulevaisuuden haasteita. Yhtenä luentoaiheena seminaarissa oli tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot. Marja Rissasen pitämä esitys painottui uusiin kuituihin ja viimeistyksiin. Noin 75 prosenttia tekstiilikuiduista valmistetaan uusiutumattomista raaka-aineista, jotka pohjautuvat raakaöljyyn. Suosituin tekstiilikuitu tällä hetkellä on polyesteri. Sen suosio perustuu edulliseen hintaan ja riittävän hyviin yleisominaisuuksiin. Sitä voidaan varioida erilaisilla profiileilla ja muuttamalla kuidun läpimittaa. Polyesteristä voidaan valmistaa onttoja kuituja, jolloin saadaan kuituun lämmöneristävyyttä, tai profiilikuituja, jolloin kosteus siirtyy nopeasti tekstiilin läpi. Kuidun ontto rakenne ja profiilimuoto voidaan myös yhdistää, jolloin saadaan sekä lämpimiä että kosteuden siirtäviä tekstiilejä. Kuidun läpimittaa pienentämällä saadaan myös lisättyä kuidun kosteudensiirto-ominaisuuksia. Tällä hetkellä ohuimmat polyesterikuidut ovat läpimitaltaan 700 nm. Normaalisti tekokuidut ovat halkaisijaltaan µm. Kuidun pintaa muokkaamalla saadaan jopa kosteutta imevä polyesterikuitu, vaikka polyesteri ei normaalisti ime kosteutta käytännössä lainkaan. Polyesterikuidun ongelmina ovat biohajoamattomuus ja raaka-aineen uusiutumattomuus. Viime vuosina on havahduttu merien muovijätteeseen, josta osa tulee synteettisten tekokuitujen pyykinpesusta. Vaikka pesuvedet menisivät jätevedenpuhdistamolle, suodatuslaitteisto ei poista riittävän hyvin ohuita kuitupartikkeleita. Biopohjaiset ja biohajoavat kuidut Biopohjaisille ja biohajoaville tekokuiduille on selkeä markkinapotentiaali. Polylaktidi on ollut markkinoilla jo useita vuosia, mutta se ei ole saavuttanut tekstiilikäytössä kovin suurta suosiota. Polylaktidia saadaan tärkkelyksestä fermentoimalla se maitohapoksi ja edelleen polymeroimalla polymaitohapoksi eli polylaktidiksi. Polylaktidikuituja voidaan käyttää niin vaatetuksessa, sisustustekstiilinä kuin kertakäyttötuotteissa, kuten pyyhinnässä ja hygieniatuotteissa. Polylaktidin tuotannossa syntyy noin 60 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja verrattuna polyesterin valmistukseen. Tekstiilikuituna polylaktidi kestää 40 0C pesun ja rumpukuivauksen C:ssa. Polylaktidi hajoaa esimerkiksi toimivassa kompostissa, kun lämpötila on yli C. Markkinoille on myös tullut useita synteettisiä kuituja, joita voidaan valmistaa ainakin osittain uusiutuvista raaka-aineista ja jotka on perinteisesti valmistettu kokonaan uusiutumattomista raaka-aineista. Tällaisia osittain uusiutuvista raaka-aineista valmistettavia kuituja ovat esimerkiksi PTT polyesteri, polyamidi 11 ja polyuretaani. Selluloosapohjaiset kuidut ovat sekä biohajoavia että uusiutuvasta raaka-aineesta saatavia. Selluloosaa on käytetty tekstiilikuitujen valmistukseen viskoosiprosessilla jo yli sadan vuoden ajan. Viskoosin haittapuolena ovat sen tuotantoprosessissa käytettävät haitalliset kemikaalit. Suomessa on innovoitu viime vuosina uusia selluloosapohjaisia kuituja. Aalto-yliopisto on kehittänyt Ioncell-F kuidun, jonka valmistuksessa selluloosa liuotetaan ioniseen liuottimeen ja kuidutetaan ilmarakokehruulla. Ilmarakokehruuta käytetään myös esimerkiksi lyocell-kuidun valmistuksessa. Tampereen teknillisen yliopiston materiaalitekniikan laitoksella on kehitetty Biocelsol-kuitu. Prosessissa selluloosa käsitellään entsyymeillä, jolloin se liukenee natriumsinkaattiliuokseen, jolloin kuitu voidaan valmistaa märkäkehruulla viskoosin tapaan. Biocelsol-kuitu kihartuu kuidutuksen yhteydessä, jolloin erillistä kuidun teksturointia ei tarvita. Kuitu on hyvin taipuisa, jolloin se tuntuu miellyttävältä ihoa vasten. Selluloosan lisäksi tekokuituja voidaan valmistaa myös proteiineista. Esimerkkeinä ovat soijaproteiinista valmistettu soijakuitu ja maitoproteiinista valmistettu kaseiinikuitu. Molempien kuitujen valmistustapa on keksitty jo satakunta vuotta 12 Tekstiili 5-6/2014

13 KIRJA sitten, mutta ne ovat viime vuosina kokeneet uuden renessanssin biopohjaisten kuitujen suosion myötä. Viimeistyskäsittelyt Tekstiilien viimeistyskäsittelyissä on viime vuosina tullut markkinoille erilaisia nanoviimeistyksiä, mutta myös viimeistysten tuoteturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Haitalliset tekstiilikemikaalit pyritään korvaamaan vähemmän haitallisilla tai haitattomilla kemikaaleilla. Formaldehydilliset siliävyyskemikaalit pystytään korvaamaan täysin formaldehydittömillä siliävyyskemikaaleilla. Näillä voi kuitenkin olla hieman alhaisempi pesunkesto verrattuna perinteisiin siliävyyskemikaaleihin. Tiettyjen bromipitoisten - ja yleensä halogeenipitoisten - palonsuoja-aineiden on todettu olevan hyvin pysyviä yhdisteitä, kertyvän ravintoketjussa ja siten aiheuttavan erilaisia terveysongelmia niin eläimille kuin ihmisille. Halogeenittomat palonsuoja-aineet ovat joko fosfori-, typpi- tai piipitoisia. Veden- ja lianhylkivyyskemikaalien valmistuksessa voi syntyä perfluorattuja yhdisteitä, jotka ovat myös hyvin pysyviä ja ravintoketjussa kertyviä yhdisteitä. Perfluorattuja yhdisteitä voidaan välttää käyttämällä lyhyempiä hiilivetyketjuja (C6) fluorokemikaalissa tai siirtymällä täysin fluorittomiin kemikaaleihin. Näillä ei välttämättä saada yhtä hyvää lianhylkivyyttä kuin aikaisemmilla kemikaaleilla, mutta erinomainen vedenhylkivyys. Fluorittomat hylkivyysviimeistykset voivat perustua joko nanodispersioihin tai partikkeleihin. Nanopartikkeleilla voidaan tehdä itsestään puhdistuvia tekstiilejä. Nanopartikkeleina voidaan käyttää esimerkiksi silikaattiyhdisteitä. Partikkelien avulla veden ja kankaan kontaktikulma saadaan vähintään 1500:een suuruiseksi, jolloin vesipisara vierii kankaan pinnalla ja puhdistaa sen likapartikkeleista. Tekstiilihuoltoon soveltuva uusi, mielenkiintoinen viimeistys on deodoroiva viimeistys. Tässä viimeistyksessä hikoilusta syntyvät orgaaniset molekyylit menevät viimeistysmolekyylin sisään. Sen täyttyessä tuote pestään, jolloin hikipartikkelit poistuvat viimeistyskemikaalin sisältä. Pesun jälkeen se pystyy ottamaan sisäänsä uusia hikipartikkeleita. Tämä viimeistys ei perustu hopeapitoisiin kemikaaleihin, joten se ei lisää jätevesien hopeapitoisuutta, kuten hopeaan perustuvat antimikrobiviimeistykset. Nanopartikkeleihin perustuvien viimeistysten tuoteturvallisuudessa tulee kiinnittää huomiota partikkelin hyvään kiinnittymiseen tekstiiliin. Tekstiileistä irtoavat nanopartikkelit osaltaan lisäävät hengitysilman nanopartikkelipitoisuutta. Nanopartikkeleita irtoaa vähiten hengitysilmaan, jos ne ovat kuidun sisällä eivätkä kuidun pinnalla. Teksti Marja Rissanen TkT, yliopistonlehtori Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos Kuva Schoeller textiles Salli - Takatalo: Loista rekrytoijana - hoida kosiomatka tyylillä. Kauppakamari, 2014, 144 s. Minna Salli ja Sini Takatalo ovat kirjoittaneet tiiviin ja kattavan kuvauksen rekrytointiprosessista. Kirjan kohderyhmään kuuluvat ensisijaisesti rekrytointia tekevät, kuten esimiehet ja HR-alan tekijät. Tehtävänsä kirja täyttää hyvin, ja se kuvaa esimerkein höystettynä koko rekrytointiprosessin - juridisia yksityiskohtia unohtamatta. Työnhakijalle teos tarjoaa hyvän kokonaiskuvan rekrytoinnin kipupisteistä työnantajan näkökulmasta. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja analysoiminen on väylä onnistuneeseen rekrytointiin niin työnantajan kuin työnhakijankin kannalta. Prosessin ymmärrys parantaa valmistautumismahdollisuuksia työnhakuun: erityisesti haastattelutekniikoihin on hyvä tutustua jo etukäteen. Kirjassa esitelty SCARF-malli on hyvä pohja mihin tahansa vuorovaikutustilanteeseen, ja SOARA-tekniikkaan tutustuminen avaa mainiosti rekrytoivan henkilön näkökulmaa haastattelutilanteessa. Kun hahmottaa, mitä kysymyksillä haetaan, on niihin helpompi vastata, ja nostaa omia vahvuuksia luontevammin esille. Kirjan alkuun olisin toivonut lyhyttä tietopakettia siitä, mitä on jo pitänyt tapahtua ennen varsinaisen rekrytointiprosessin alkua. Rekrytointitarpeen taustalla kun olisi syytä olla huolella pohdittu henkilöstösuunnitelma sekä osaamiskartoitus niin nykyisistä kuin tulevaisuudessa tarvittavista taidoista. Sujuva, selkeä ja hyvin informoitu prosessi on kaikkien intressi: parhaimmillaan se toimii hyvänä markkinointikanavana ei vain työpaikkailmoitusten muodossa, vaan myös työnhakijoiden kertoessa hyvin hoidetusta hausta omille sidosryhmilleen. Jos siis haluat vaivattoman katsauksen rekrytointiin, tämä kirja on tarkoitukseen erinomainen niin kokeneemmalle ammattilaiselle kuin uransa alkuvaiheessa olevallekin. Lisäksi kirja avaa valaisee prosessin toista puolta myös jokaiselle potentiaaliselle työnhakijalle! Teksti Hilla von Essen Kirjoittaja on rekrytoija. Tekstiili 5-6/

14 TEEMA Ympäristöasiat aiheena LeatherKokkolassa Kestävä kehitys ja ympäristöasiat olivat puheenaiheina Kokkola Material Weekin LeatherKokkolaseminaarissa. Kokkola Material Week järjestettiin toista kertaa Kokkolan kaupungintalolla. Yksi päiväteemoista oli LeatherKokkola. Tapahtuman puheenvuoroissa keskityttiin etenkin ekologisemman nahan valmistukseen ja kestävään kehitykseen. Puhujien joukossa oli niin kemikaalivalmistajien edustajia kuin tutkijoitakin. LeatherKokkolaan sisältyi myös tutustuminen Ahlskog Leather Oy:n tiloihin ja toimintaan. Kemikaalivalmistajien näkemyksiä kestävästä kehityksestä toivat esiin Stahlin Mike Tomkin ja Tamincon Ilkka Pollari. Tomkinin edustama Stahl on yksi maailman suurimmista nahkakemikaalien toimittajista. Yritys kehittää jatkuvasti uusia kromivapaita parkituskemikaaleja, joilla pystytään vähentämään syntyvän jätteen määrää ja mahdollisesti yksinkertaistamaan parkitusprosessia. Hyvä esimerkki tällaisesta kemikaalista on Granofin Easy F-90, jota käyttämällä saadaan aikaan valkoista nahkaa ja pystytään jättämään kokonaisia työvaiheita pois parkitusprosessista. Tamincon vastine kromittomaan parkitukseen on Tanfor T parkituskemikaali. Tanfor T:n tuottama kirkkaan valkoinen väri mahdollistaa nykymuodin suosimien kirkkaiden värien valmistuksen. Kromiin liittyvien ympäristöongelmien lisäksi perinteinen kromiparkitus aiheuttaa nahkoihin erittäin voimakkaan sinisen värin, joten kirkkaiden värien valmistus siten on mahdotonta. Nahkatehtaat käyttävät prosesseissaan erittäin suuria määriä vettä. Veden kulutukselle on nyt jo tiukat rajat, mutta tulevina vuosina nahkatehtaiden veden käyttöä tullaan rajoittamaan entisestään. Tähän ongelmaan ratkaisua tarjosi Joachim Karthäuser omassa puheenvuorossaan. Hänen edustamansa ruotsalainen SiOx Machines 14 Tekstiili 5-6/2014 on keskittynyt ylikriittiseen hiilidioksidiin perustuvan laitteiston kehittämiseen. Laitteisto toimii periaatteessa kuten pesukone, mutta veden sijasta laitteistossa on ylikriittistä hiilidioksidifluidia. Ylikriittisellä fluidilla tarkoitetaan ainetta, joka on periaatteessa yhtä aikaa neste ja kaasu. Fluidi syntyy, kun aineen lämpötilaa ja painetta nostetaan kyseisen yhdisteen kriittisen pisteen yli. Hiilidioksidi muuttuu ylikriittiseksi noin 30 Celsius-asteessa, paineen ollessa noin 70 bar. Tällä fluidilla on vettä matalampi viskositeetti ja muita ominaisuuksia, jotka mahdollistavat parkituskemikaalien kuljettamisen nahan sisälle tehokkaasti. Karthäuserin mukaan myös valtaosa hiilidioksidista pystytään ottamaan talteen ja käyttämään uudelleen. Tämä teknologia voi mahdollistaa tulevaisuudessa täysin vedettömän nahanparkitusprosessin. Anna Virolaisen puheenvuoro käsitteli Euroopan komission vuonna 2011 kehitettyä, uutta PEF-metodiikkaa. PEF tulee sanoista Product Environmental Footprint, ja sen periaatteet ovat hyvin samankaltaisia kuin perinteisen elinkaarianalyysin. PEF-metodiikalla toivotaan saatavan aiempaa yksinkertaisempi ja harmonisempi tapa tehdä elinkaarianalyysejä. Tällä hetkellä Euroopan komissio testaa PEF-metodiikkaa pilottimittakaavassa eri tuotteilla. Nahkateollisuuden kannalta merkittävää on nahan mukanaolo pilottivaiheessa. Nahka-alan tutkimusta tehdään jatkuvasti Euroopan alueella. Edustamiensa yritysten nahkatutkimuksesta olivat kertomassa tutkijat Anabela Martins CeNTIstä ja Aatto Rautio Teknologiakeskus KETE- Kistä. CeNTI on portugalilainen nanoteknologian ja älykkäiden materiaalien tutkimuslaitos, jossa tutkitaan nahan värjäystä entsymaattisilla väriaineilla. Nahkojen värjäämisessä käytetään yleisesti synteettisiä, ympäristössä vaikeasti hajoavia yhdisteitä. Kasveista saatavat entsymaattiset väriaineet voisivat tuoda helpotusta väriaineiden ympäristöongelmiin. Rautio ja Teknologiakeskus KETEK ovat EcoLeather-hankkeessaan keskittyneet kromivapaiden parkituskemikaalien, esimerkiksi aikaisemmin mainittujen Granofin Easy F-90:n ja Tanfor T:n, testaamiseen ja projektin kumppaniyritysten Kokkolan Nahka Oy:n ja Ahlskog Leather Oy:n parkitusprosessien optimoimiseen. Kromin poistaminen prosessista ja valmistuksen optimoiminen toisivat yrityksille merkittäviä säästöjä jätteiden käsittelykulujen pienentyessä. Teksti Aatto Rautio, Tutkija, Teknologiakeskus KETEK Oy Kuva Jenny Kåla

15 TEEMA Kilpailukykyä ja vihreämpää nahkaa - EcoLeather-hankkeessa etsitään ratkaisuja kromivapaaseen parkitukseen Kilpailu globaaleilla nahkamarkkinoilla on kovaa. Tuotannon siirtyessä yhä enemmän Aasian halpatuotantomaihin, ovat verrattain pienet suomalaiset nahkatehtaat ahtaalla. Useat tehtaat ovat todenneet, etteivät pysty kilpailemaan Aasian maiden kanssa tuotantovolyymilla, vaan merkittävä selviytymiskeino kilpailun kiristyessä on tuotteen laatuun panostaminen. Lisähaasteensa kilpailutilanteeseen tuo myös Suomen ja Euroopan tiukentuva ympäristölainsäädäntö. Päästöjen ja jätteiden raja-arvot kiristyvät jatkuvasti, mikä aiheuttaa tehtaille merkittäviä lisäkustannuksia. Suurimman jäteongelman luovat parkitusprosessissa syntyvät kloridi-, sulfaatti- ja kromipitoiset jätteet, joiden kuljetus- ja käsittelykulut kasvavat alati. Yli 90 prosenttia maailmassa tuotetusta nahasta parkitaan kromi(iii)sulfaattipohjaisilla parkituskemikaaleilla. Vaikka näillä kemikaaleilla saadaan aikaan joitain ylivertaisia ominaisuuksia, kyseisistä kemikaaleista pyritään kuitenkin hiljalleen eroon. Tietynlaisissa olosuhteissa parkituskemikaaleissa oleva kolmiarvoinen kromi voi hapettua karsinogeeniksi luokiteltavaksi kuusiarvoiseksi kromiksi. Kromiparkitun nahan näkyvimpänä haittana on väri. Kromipohjaiset parkitusaineet aiheuttavat nahkoihin erittäin voimakkaan sinisen värin, jolloin tämän hetken muotimaailman suosimien kirkkaiden värien valmistus voi olla haastavaa. Edellä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi Teknologiakeskus KETEK Oy:ssä käynnistyi vuonna 2013 EcoLeather-hanke jatkona aikaisemmin toteutetulle Nahkajäte-hankkeelle. EcoLeather-hankkeen päätavoitteena on löytää vaihtoehtoinen, ympäristöystävällisempi ratkaisu kromi- (III)sulfaattipohjaisten parkituskemikaalien korvaamiseksi ja saada tehtaiden jä- tevirrat täysin kromivapaiksi. Hankkeessa pyritään myös pienentämään tehtaiden jätteiden ja sivuvirtojen kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Valtaosa jätteissä olevasta sulfaatista on peräisin parkituksessa käytettävästä kromi(iii)sulfaatista, joten sen käytöstä poistaminen tuo helpotusta myös jätteiden sulfaattimääriin. Valtaosa jätevesien kloridista on peräisin vuotien suolauksesta. Tästä johtuen kloridin määrän pienentäminen on huomattavasti haastavampaa. Aikaisemmin kromi(iii)sulfaatin vaihtoehtoina olivat erilaiset kasviparkit. Niiden tuomat laadulliset ominaisuudet eivät kuitenkaan ole lähelläkään samaa tasoa kuin perinteisen krominahan. Suuret nahkakemikaalitoimittajat ovat myös tunnistaneet kyseisen ongelman ja kehittäneet viime vuosina lupaavia, täysin kromivapaita parkituskemikaaleja. Suurin osa näistä kemikaaleista toimii samalla tavalla ja samoissa olosuhteissa kuin kromi(iii)sulfaatti, jolloin niiden käyttöönotto onnistuu ilman isompia muutoksia parkitusprosessissa. Osa kemikaaleista mahdollistaa jopa joidenkin työvaiheiden jättämisen pois. Näiden kemikaalien laatuominaisuuksista ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tietoa, jotta kromi(iii)sulfaatista voitaisiin kokonaan luopua. Uusien modernien parkituskemikaalien käyttöönotto poistaisi myös kromiparkitun nahan väriongelman. Uudet kromivapaat kemikaalit tuottavat erittäin valkoista nahkaa, jolloin myös kirkkaat värit ovat mahdollisia. Myös väriaineiden kulutuksen väheneminen toisi nahkatehtaille merkittäviä säästöjä. EcoLeather on Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Kokkolanseudun Kehitys Oy:n rahoittama julkinen hanke. KETEK Oy vastaa hankkeen päätoteutuksesta toimien yhteistyössä Kokkolan Nahka Oy:n ja Ahlskog Leather Oy:n kanssa. Teksti ja kuva Aatto Rautio, Tutkija, Teknologiakeskus KETEK Oy Tekstiili 5-6/

16 TEEMA Vaatteiden eettisyys kiinnostaa eduskunnassakin Eettisen tuotannon ja kuluttamisen edistäminen kiinnostaa myös eduskunnassa. Kansanvallan ytimessä toimii eettisen tuotannon toimintaryhmä (EETT), joka perustettiin syksyllä Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoa eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta sekä edistää eettiseen kuluttamiseen liittyvää toimintaa Suomessa. Järjestimme syksyllä 2012 kansanedustaja Jani Toivolan kanssa eettiseen vaatetuotantoon liittyvän seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa. Saimme siitä hyvää palautetta, ja mieleen jäi hautumaan ajatus jatkaa keskustelua eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta eduskunnassa. Pohdintojen perusteella eduskunnan eettisen tuotannon toimintaryhmä perustettiin viime syksynä. Työryhmä koostuu eri alojen asiantuntijoista sekä kansanedustajista ja muusta eduskunnan henkilöstöstä. Mukana on myös ihmisiä, joilla on esimerkiksi oma vaatemerkki, kertoo ryhmän puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen. Ennen ryhmän perustamista eduskunnassa toimi jo muun muassa väestö- ja kehitysryhmä, jossa sivutaan myös EETT:n aiheita, kuten ihmisoikeuskysymyksiä. Tässä uudessa ryhmässä haluttiin Salosen mukaan kuitenkin keskittyä nimenomaan eettiseen tuotantoon. Vaateteollisuus on ryhmässä korostunut, koska sen ongelmat ovat olleet paljon esillä viime vuosina Bangladeshin vaatetehtaissa tapahtuneiden tuhoisien onnettomuuksien vuoksi. Lähdemme siitä, että vaikka kuluttaja voi omilla valinnoillaan ja vaateostoksillaan vaikuttaa, vastuu kestävien valintojen tekemisessä ei ole pelkästään hänellä. Ihmisiä ei pidä syyllistää asialla. Tällä hetkellä voi olla vaikea tietää, mikä vaate on eettisesti tuotettu ja mikä ei. Kolmen lapsen äiti ei kiireessä ehdi tutkia jokaisen ostamansa vaatteen alkuperämaata, tehtaan tuotantooloja tai tuotannossa käytettyjä ympäristömyrkkyjä. Tässä kuvaan astuvat vahvasti yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja ne virallisemmat keinot, joilla esimerkiksi lainsäädännöllä voidaan helpottaa kuluttajan tiedonsaantia ja valinnan tekemistä, Salonen toteaa. Paljon onkin jo tällä saralla tekeillä. Esimerkiksi EU:ssa yritysvastuukysymykset ovat entistä enemmän esillä ja eurooppalaisten yritysten toiminnan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia halutaan perata yhä tarkemmin. Suomessa on puolestaan meneillään hanke YK:n yrityksiä ja ihmisiä koskevien periaatteiden kansallisesta toimeenpanosta. Salonen näkee, että kansallisesti olisi tehtävää myös esimerkiksi eettisempien julkisten hankintojen edistämisessä. Tähän asti olemme pyrkineet ryhmänä lähinnä levittämään tietoa eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta eduskuntaan ja sen ulkopuolelle. Luonnollisesti pitkän aikavälin tavoite on juurruttaa ryhmän toiminta vahvasti eduskuntaan ja vaikuttaa virallisemminkin lainsäädäntöön. Ainakin nostamme ahkerasti eettisyyteen liittyviä asioita keskusteluun. Seuraavia hallitusneuvotteluja varten valmistelemme myös omat hallitusohjelmatavoitteemme, joita tulisi seuraavalla vaalikaudella edistää. Uskon vahvasti, että kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on keskeinen osa tulevaisuuden globaalia markkinataloutta. Suomella olisi nyt mahdollisuus olla kehityksen etulinjassa, päättää Salonen. Teksti Pilvi-Elina Kupias M.A., HuK Kansanedustaja Kristiina Salosen avustaja puh / Tekstiili 5-6/2014

17 Teksti Marjo Blomberg ja Pia Vilenius, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry TEEMA Vastuullisuus tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa Vastuullisuus tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Vastuullisesti toimiva yritys ottaa laajasti toiminnassaan huomioon niin ympäristö- ja kemikaaliasiat kuin sosiaalisen ja taloudellisenkin vastuun. Tekstiilien tuotannon vastuullisuus nousee jatkuvasti keskusteluun eri foorumeilla. Kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä, miten ja missä olosuhteissa heidän käyttämänsä tuotteet on valmistettu ja mitä kemikaaleja ne sisältävät. Suomalaiset tekstiili- ja vaatetusalan yritykset haluavat vastata asiakkaiden toiveisiin. Yritykset ja myymälät muun muassa kouluttavat henkilöstöään, jotta työntekijät osaavat kertoa asiakkaille vastuullisuuteen liittyvistä asioista. Sosiaalinen vastuu Vastuullinen hankinta ja sen merkitys osana globaaleja tuotantoketjuja on noussut yhä enemmän esille keväällä 2013 Bangladeshin Rana Plaza -vaatetehtaassa sattuneen erittäin vakavan onnettomuuden jälkeen. Mitä pidempiä yritysten yhteistyöketjut ovat, sitä vaikeampi niiden on hallita ja arvioida koko toimitus-, tuotanto- ja hankintaketjun vastuullisuutta. Monikansalliset yritykset kohtaavat vastuullisuuteen liittyviä haasteita erityisesti silloin, kun ne toimivat erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja heikon hallinnon maissa. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa tekstiilija vaatetusteollisuudessa lainsäädännön ja sopimusten noudattamista ja niiden seurantaa, hyvien käytäntöjen esille nostamista ja arviointia sekä eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Yritystoiminnalla on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnan kehittymiseen, ja globaali tekstiili- ja vaatetusteollisuus luo hyvinvointia vähemmän kehittyneisiin maihin. Yritysten tulee kuitenkin olla tietoisia pitkissä tuotantoketjuissa syntyvistä riskeistä, esimerkiksi lapsityövoiman käytöstä. On selvää, että työolosuhteiden tulee olla inhimilliset. Niiden toteutuminen on myös tekstiili- ja vaatevalmistajien etu. Siksi Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry on mukana parantamassa yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia. Suomalaisten alan toimijoiden käyttöön on laadittu Vastuullisuuskäsikirja, ja alan yrityksiä koulutetaan vastuulliseen liiketoimintaan. Viimeksi toimialan vastuullisuutta käsiteltiin muun muassa sen eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken OECD:n ja ILO:n järjestämässä yhteiskonferenssissa syyskuun lopussa Pariisissa. Kemikaalit ja ympäristöasiat Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa ympäristövastuullisuudella on tärkeä rooli. Kemikaalikuormaa on pyritty viime vuosina vähentämään, ja on siirrytty mahdollisuuksien mukaan käyttämään kemikaaleja, jotka ovat entistä haitattomampia ihmisen terveydelle ja ympäristölle. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on kemikaalilainsäädäntö REACHiin liittyen julkaissut listan erittäin haitallisista, niin sanotuista erityistä huolta aiheuttavista kemikaaleista, joiden käyttö on jatkossa luvanvaraista tai jotka tullaan mahdollisesti kokonaan kieltämään. Ruotsissa ja Norjassa joidenkin kemikaalien käyttökieltoa valmistellaan kansallisesti. Näillä listoilla on useita kemikaaleja, jotka ovat käytössä tekstiilien värjäyksessä tai nahkatuotteiden valmistuksessa. Näille aineille tulee jatkossa löytää korvaavat haitattomammat tuotteet. Myös merkintävaatimusta kemikaalien käytöstä tuotteen valmistuksessa tullaan todennäköisesti viemään eteenpäin. Muutoin ympäristöasiat tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa liittyvät pääasiassa veden, energian ja viljelysmaan käyttöön. Esimerkiksi puuvillan tuotanto vaatii paljon maapinta-alaa ja kasteluvettä, lisäksi puuvillan viljelyssä käytetään runsaasti tuholaismyrkkyjä. Näillä asioilla on suuri merkitys tuotantomaan ympäristölle ja asukkaille. Vedenkulutus ei pääty raaka-aineen viljelyyn ja muuhun valmistukseen, vaan sitä kuluu paljon tuotannon eri vaiheissa, kuten värjäyksessä ja pesuissa. On arvioitu, että farkkujen tuotantoon kuluisi jopa litraa vettä. Tuotannossa veden lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Useissa tuotantolaitoksissa tähän onkin kiinnitetty huomiota, ja energian ja veden kulutus on saatu kuriin kehittämällä sisäisiä kiertoja. Myös tekstiilien pesu kotona kuluttaa paljon vettä ja pesuaineita. Tällä on suuri vaikutus tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Puuvillan ja muiden kuitujen viljelyn sijaan tekstiilien tuotannossa tullaan jatkossa käyttämään yhä enemmän kierrätettyjä kuituja ja esimerkiksi sellusta valmistettuja kuituja. Näiden ympäristövaikutus on neitseellisiä kuituja ja esimerkiksi puuvillaa huomattavasti pienempi. Uusia tekniikoita kuitujen kierrätykseen ja uusien kuituraaka-aineiden käyttöön tekstiilien valmistuksessa kehitetään parhaillaan suomalaisvoimin. Laajamittaisessa tuotannossa niiden arvioidaan olevan noin viiden vuoden päästä. Marjo Blomberg toimii Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:ssä vastuullisuusasioiden asiantuntijana. Pia Vilenius toimii asiantuntijana ympäristö- ja kemikaaliasioissa. Kuvat Finatex ry Tekstiili 5-6/

18 TEEMA Vaatteita kaikkein pienimmille Helsinkiläisen Beibamboo Oy:n taival lähti vuonna 2007 siitä, kun yrittäjä Nina Ignatius tuoreena keskostytön äitinä ihmetteli vauvanvaatteiden huonoa suunnittelua. Vauvan herkkä iho on kovilla vaatteiden sisällä olevien jäykkien saumojen ja raapivien niskalappujen alla. Nykyään Beibamboo suunnittelee, valmistuttaa ja myy ympäristö- ja ihoystävällistä vauvanvaatemallistoa. Konsepti on tarkkaan mietitty. Vaatteiden suunnittelussa on otettu huomioon pienen vauvan herkkä iho, helppo puettavuus sekä se, että vauvat kasvavat nopeasti. Hellävaraisuutta iholle ja vähän kuormaa ympäristölle Malliston vaatteet ovat käytännöllisiä perusvaatteita, jotka on valmistettu luonnonvalkoisesta luomupuuvilla-bambuviskoosineuloksesta. Vaatteet ovat rennon väljiä, ja niissä on kasvunvaraa esimerkiksi hihojen ja lahkeensuiden käänteissä, sekä bodyn haaraosassa tuplarivineppareilla. Vähät saumat ja hoito-ohjemerkit ovat vaatteen ulkopuolella. Saumat ja nepparilistat on peitetty pehmeällä logonauhalla. Vaatteet ovat kokoa cm. Beibamboo-vaatteet ommellaan Latviassa. Materiaalien alkuperä on jäljitettävissä: luomupuuvilla tulee Intiasta ja bambuviskoosi kiinalaisilta viljelijöiltä. Kaikki materiaalit täyttävät Öko-Tex 100 standardin vaatimukset eivätkä sisällä myrkkyjä, raskasmetalleja tai torjunta-ainejäämiä. Reunusnauhoja lukuun ottamatta kankaat ovat värjäämättömiä. Vähemmän kipua keskoselle Mallistossa on ajateltu erityisesti keskosvauvan hoitoa. Sairaalassa vauvan vaatteiden vaihtoa hankaloittavat esimerkiksi infuusiokanyylit ja vauvan tarvitsemat seurantalaitteet. Kanyylien irrotus aiheuttaa vauvalle kipua ja lisää tulehdusriskiä. Aihe on Ignatiukselle omakohtainen, sillä hänen oma tyttärensä syntyi keskosena ja vietti sairaalassa kahdeksan ensimmäistä elinviikkoaan. Beibamboo-vaatteiden pukemista helpottaa se, että ne voidaan avata tasoksi ja liittää taas neppareilla kiinni. Koska kanyyleja ei tarvitse irrottaa, vanhemmat voivat vaihtaa itse vauvan vaatteet ja vaipat, ja sairaalahenkilökunnan aikaa vapautuu muuhun. Tutkimusten mukaan vauvan sairaalahoidon tarve vähenee ja vauva kotiutuu nopeammin, jos hänen omat vanhempansa hoitavat häntä mahdollisimman paljon. Kosketus ja hoiva vahvistavat vauvan ja vanhempien välistä tunnesidettä, Ignatius kertoo. Nykyään Suomen suurimpien sairaaloiden keskososastoilla käytetään Beibamboon vaatteita. Tällä hetkellä selvitetään mahdollisuuksia avata myynti USA:n sairaalavaatemarkkinoille. Beibamboovaatteet ovat koekäytössä sairaaloissa USA:ssa, jotta saadaan osoitettua vaatteiden kestävyys sairaalakäytössä. Vaateautomaatti sairaalaan Vaatteita on alusta asti tarjottu sekä sairaalakäyttöön että yksityisille kuluttajille. Beibamboo-vaatteita myydään omassa nettikaupassa sekä jakelijoiden kautta muun muassa Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja valituilla markkinoilla Euroopassa. Jakelijoita haetaan aktiivisesti, ja suunnitelmissa on laajentaa myyntiverkosto kattamaan kaikki keskeisimmät markkinat. Alun perin tarkoituksena oli myös vuokrata kuluttajille Beibamboo-vaatepaketteja kuukausivuokralla. Koska vauvanvaatteiden käyttöikä on usein kovin lyhyt, niitä ei ole välttämättä järkevää omistaa. Tällä hetkellä toiminta on resurssipulan takia jäissä, mutta sitä jatketaan ehkä jo ensi vuonna. Nina Ignatius osoittaa, että luovuutta voi käyttää suunnittelun lisäksi vauvanvaatteiden jakelussa. Sairaalakäyttöön tarkoitettujen vaatteiden jakelussa on vahvoilla suunnitelma, jossa synnytyssairaalan aulassa olisi vauvanvaateautomaatti, josta voisi ostaa tarvitsemansa vaatteet. Kun vauva syntyy paljon ennen laskettua aikaa, 18 Tekstiili 5-6/2014

19 TEEMA ei vanhemmilla välttämättä ole vaatteita valmiina tai mukana sairaalassa. Etenkin keskosten vaatteet ovat niin pieniä, että harva sellaisia varaa kotiinsa valmiiksi. Vauvanvaateautomaatti vaatisi laitetoimittajan ja täyttöpalvelun. Sen yhteyteen voisi laittaa myös keräyssäiliön, johon vanhemmat voisivat halutessaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen käytetyt, likaisetkin, Beibamboo-vaatteet, Ignatius pohtii. Myyntiautomaatti myös vapauttaisi sairaaloissa säilytystilaa ja poistaisi sairaalalta vaatteidenostovastuuta vapauttaen resursseja varsinaiseen ydintoimintaan. Eiköhän sairaaloissa arvosteta tuotteita ja käytäntöjä, jotka helpottavat hoitajien työtä ja nopeuttavat potilaiden paranemista ja siten kotiutumista, Ignatius pohtii. Palkintoja ja kehitystyötä Aloittaessaan vauvanvaatteiden suunnittelua Nina Ignatiuksella ei ollut kokemusta vaatesuunnittelusta tai teollisuudesta, mutta mainioita ideoita riitti. Ja riittää yhä. Kokemusta tuotebrändeistä on karttunut hänen työskenneltyään kansainvälisissä design-toimistoissa lukuisissa maissa. Hän nousi lisäksi Forbesin maailman 40 innovatiivisimman naisen listalle kesäkuussa Design-kokemus ja -näkemys näkyvät Beibamboon tuotteissa, nettisivuilla ja markkinointimateriaaleissa. seamless opens up completely foldable mitts labels on the outside Tulevaisuudessa on mahdollista laajentaa konseptia vanhustenhoitoon sekä vammaisten toiminnalliseen vaatetukseen. Mahdollisesti tulossa on myös hellävaraista kosmetiikkaa vauvojen ihonhoitoon, Ignatius väläyttelee yrityksensä tulevaisuudensuunnitelmia. Yritys on parhaillaan nostamassa myös näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, koska sen merkitys kasvaa koko ajan. Vastasyntyneen vanhemmat käyttävät sosiaalista mediaa etsiessään tietoa lastensa hoidosta sekä uusista ja olemassa olevista tuotteista. Lisäksi vanhemmat jakavat käytännönläheistä tietoa lastensa hoidosta ja kokemuksiaan tuotteista. Varsinkin keskosvaatepuolella internet on vanhemmille tärkeä tietolähde. Beibamboo on menestynyt lukuisissa suunnittelu- ja innovaatiokilpailuissa. Sillä on myös Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Design from Finland merkki, ja se voitti Vuoden Designteko tunnustuksen. Päällissaumoja peittävälle Beibamboo-peitenauhalle haetaan patenttia (Pat. Pending PCT/FI2011/050002). Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2013 alle , mutta kasvua on näkyvissä. Yrityksen perustaja Nina Ignatius pyrkii myös jatkossa olemaan paljon esillä ja puhumaan muun muassa yrittäjyyden puolesta. Hän osoittaa omalla esimerkillään, että uskomalla vankasti omaan ideaansa ja työskentelemällä määrätietoisesti korkeallekin asetetut päämäärät on mahdollista saavuttaa. Teksti Elina Palovuori Kuvat Beibamboo Oy Tekstiili 5-6/

20 TEEMA muovipullosta valmistettu Re-PET-materiaali muuttui TouchPointin käsissä Hesburgerin trendikkäiksi työvaatteiksi. Kuva: TouchPoint, kuvaustiimi Marjo Tokkari, Kikka Pesonen. Työvaate on investointi ihmisiin Yrityskulttuurissa haetaan nyt konkreettisia tapoja yritysvastuun ja ympäristöarvojen toteuttamiseen. Vaikka kestävä kehitys on paljon esillä ja ekologiset materiaalit jo luonnollinen osa monia tuotteita, on työvaatemarkkinoilla paljon mahdollisuuksia kehittää ekologisten ratkaisujen tarjontaa. Finnwatchin tekemän selvityksen mukaan noin kolmasosa julkisista hankkijoista ilmoittaa, että heillä on ostoilleen eettisiä kriteerejä. Suurin osa Suomen markkinoilla olevista työvaatteista valmistetaan Baltian maissa, lähinnä Virossa, ja Aasiassa, etupäässä Kiinassa. Muotivaatteisiin verrattuna työvaatteita tuotetaan enemmän lähialueilla kuin Kiinassa. Suomessa tuotanto on vähäistä. 20 Tekstiili 5-6/2014 Eettisyyttä ja etenkin läpinäkyvyyttä työvaatteiden tuotantoon tarvitaan nykyistä enemmän, toteaa TouchPoint Oy:n perustaja ja myynti- ja markkinointijohtaja Carita Peltonen. Vuonna 2008 perustettu TouchPoint on suomalainen ekologiseen tarjontaan keskittynyt työvaatteiden valmistaja. Yritys haluaa olla työvaatteiden kestävän kehityksen edelläkävijä. Se esimerkiksi tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tuotantopaikkojen auditointiin ja osallistuu myös eduskunnan eettisen tuotannon toimintaryhmään. Työasu vahvistaa brändiä Työvaatteiden merkitys on yritykselle suuri sekä liiketoiminnallisesti, hankintaprosessina että yrityksen brändiarvon rakentamisessa. Taloudellisten tilanteiden muutoksista huolimatta palvelusektorilla on ainainen tarve työasuille. Työasu vaikuttaa myös työtehoon, -motivaatioon ja brändimielikuvan muodostumiseen. Parhaimmillaan työasu mahdollistaa hyvän ja tuottavan palvelukokemuksen. Minkä yrityksen työvaatteissa haluaisit itse työskennellä? Peltonen kysyy. Yrityksen näkemyksen mukaan pakollisen suojavaatteen sijaan työvaatteet ovat investointi ihmisiin. Kierrätystrendi on jo näkyvissä Uusia ekologisia materiaaleja kehitetään tällä hetkellä valtavasti. Innovaatioita syntyy paljon, mutta niiden kaupallistaminen voi viedä jopa vuosia. Uusiomateriaaleja tuotetaan esimerkiksi kierrätetyistä kuituja polymeerimateriaaleista, esimerkkinä on muovipulloista tehty Re-PET. Ylijäämästä ja kierrätysmateriaalista valmistetaan uusia tuotteita hyödyntämällä käytetty tekstiili uuteen tuotteeseen ilman kuidun uudelleenmuokkausta. Tällöin hyväkuntoinen ja laadukas tekstiilimateriaali

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015 KOKOEKOseminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Kierrätä pala Siljaa KOKOEKO- seminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Tallink Silja haastoi nuoret suunnittelijat luomaan kierrätyshengessä uusia tuotteita - Kaksiosainen

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Kiertotalous ja tekstiilialan tulevaisuus

Kiertotalous ja tekstiilialan tulevaisuus Kiertotalous ja tekstiilialan tulevaisuus 20.9.2016 Ohjelma 9.00 Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen, Suomen Tekstiili & Muoti ry 9.10 Key note: Pure Waste Textiles kiertotalouden edelläkävijä

Lisätiedot

Ryhmäkeskustelujen esittely

Ryhmäkeskustelujen esittely Ryhmäkeskustelujen esittely Helena Dahlbo, SYKE Tekstiilijätteen kierrätyksen edistäminen, workshop 28.10.2013 Suomen ympäristökeskus Ryhmäkeskustelujen kulku, yleisesti 6 ryhmää 3. ja 4. kerroksen neuvotteluhuoneissa

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Työvaateprofilointi Painettu & Valmis PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Nykyään yhä useampi yritys haluaa työvaatteisiin yrityksen logon. Ahlsell

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja

Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja 25.1.2017 Aalto Design Factory Elina Kähkönen (Aalto yliopisto) & Matti Vainio (Euroopan kemikaalivirasto, ECHA) Source: Aalto University Annual Report

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD. Tekstiilien kierrätysjärkeä

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD. Tekstiilien kierrätysjärkeä VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Tekstiilien kierrätysjärkeä vai ei PUUVILLAN YMPÄRISTÖHAASTE POLYESTERIN ÖLJYPOHJAISUUS TEKSTIILI POIS KAATOPAIKALTA POLTTO VIIMEISENÄ Textiles, Mio t Visio

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HydroHeater HW HydroHeater UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi Tuotantokyky: 103 kw 0-100 0 C Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HW HydroHeater Liikkuva yksikkö lämpimän veden nopeaan toimitukseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Biotalouden uudet tuotteet

Biotalouden uudet tuotteet Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Palvelut. 308 Somistus. Lajivastaavat. Riikka Ihalainen Koulutuskeskus Salpaus riikka.ihalainen(at)salpaus.fi puh. 044 708 0436.

Palvelut. 308 Somistus. Lajivastaavat. Riikka Ihalainen Koulutuskeskus Salpaus riikka.ihalainen(at)salpaus.fi puh. 044 708 0436. Palvelut 308 Somistus Lajivastaavat Riikka Ihalainen Koulutuskeskus Salpaus riikka.ihalainen(at)salpaus.fi puh. 044 708 0436 1 / 11 Helena Suomala Koulutuskeskus Salpaus helena.suomala(at)salpaus.fi puh.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 13

Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Nuorisovaltuusto 21.01.2016 Sivu 1 / 13 Kokoustiedot Aika 21.01.2016 torstai klo 17:00 Paikka Valtuustosali, Espoonkatu 5 Lisätietoja Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.10.2015 klo 14.00 15.45 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Paikalla:

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 n kokous Kokousaika kello 14:00 16.15 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Messukeskus looginen kohtaamispaikka

Messukeskus looginen kohtaamispaikka Messukeskus looginen kohtaamispaikka Kehityksen kiihtyvä vauhti, informaatiotulva ja ihmisten kasvava ajanpuute lisäävät tapahtumien merkitystä kohtaamispaikkana Kävijät tulevat tapahtumaan saadakseen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015 Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin Jukka Vasama 17.11.2015 Suomalaisen laivanrakennuksen vahvuudet 2 Suomalaisen laivanrakennuteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaneet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot