TEKSTIILI LEHTI. Teema: kestävä kehitys & turvallisuus Tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKSTIILI LEHTI. Teema: kestävä kehitys & turvallisuus 5-6. 2014. Tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti"

Transkriptio

1 TEKSTIILI Tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti Teema: kestävä kehitys & turvallisuus LEHTI Kuva: TouchPoint Oy, kuvaustiimi Marjo Tokkari, Kikka Pesonen Tekstiili 5-6/2014 1

2 PÄÄKIRJOITUS Suomessa arktinen on arkinen Koillisväylä pysyy pian kulkukelpoisena ympäri vuoden, ja maapallomme pohjoisella napa-alueella alkaa kuhista väkeä. Alueella aukeaa työpaikkoja energiantuotannon, mineraalien, merenkulun, kalastuksen ja turismin parissa. Kun katsoo vaikkapa Etelä-Euroopasta, koko Suomi on osa arktista aluetta. Täällä osataan liikkua, rakentaa, pukeutua ja pitää yhteiskunta toiminnassa, vaikka sataisi lunta, olisi liukasta, pimeää tai kova pakkanen. Tästä suomalaisiin syväänjuurtuneesta osaamisesta riittäisi liiketoiminnaksi ja vientiin mainiosti. Kasvavassa kylmänsuojavaatetuksen tarpeessa piilee paljon bisnesmahdollisuuksia. Standardeista, lämpimästi Olin ensi kertaa kuluvana syksynä Työterveyslaitoksen Työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivillä. Tunnelma oli ihmeen lämmin. Ihmiset tunsivat toisensa, olivat tavanneet näissä merkeissä vuosittain. Kuulin kommentteja, kuten «Olen täällä nyt kahdeksatta vuotta», tai «Olen paikalla vasta toista vuotta», ja «Ensi vuonna sinunkin täytyy tulla molemmiksi päiviksi ja jäädä yöksi.» Meillä Suomessa on tanakkaa työ- ja suojavaate- sekä standardisointiosaamista ja sen ympärillä tällainen yhteisö, joka kokoontuu vuosittain. Ja jossa ensikertalainenkin tuntee itsensä tervetulleeksi. Se tuntuu hienolta ja arvokkaalta, kuin pääomalta itsessään. Tämän lehden teemoina ovat kestävä kehitys ja turvallisuus. Kestävä kehitys on pitkän aikavälin globaalia turvallisuutta, ja siksi nämä aiheet nivoutuvat helposti yhteen. Tekstiililehti toivottaa lukijoilleen oikein hyvää joulunaikaa ja menestystä vuodelle Elina Palovuori Päätoimittaja Julkaisija: Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry Puheenjohtaja: Pertti Nousiainen puh Sihteeri: Mari Kuukkula 2 Tekstiili 5-6/2014 STTL ry:n hallitus 2014 Pertti Nousiainen, puheenjohtaja, Tampereen teknillinen yliopisto Mari Kuukkula, sihteeri, Image Wear Oy Rauno Enqvist, varapuheenjohtaja, Valmet Fabrics Oy Mari Varonen, rahastonhoitaja, Touchpoint Oy Katja Aaltonen,Tampereen seudun ammattiopisto Johanna Anttonen, Ejendals Suomi Oy Oskar Engblom, Ari Ilmakunnas Oy Sini Holma, Blue Import BIM Oy Milka Mustonen, Tampereen teknillinen yliopisto Seija Ryynänen, Lindström Oy Tomi Takala, Ahlstrom Tampere Oy Sanna Tiikkainen, Nanso Group Oy Henna Vuorisalo,Tampereen ammattikorkeakoulu Toimitus: Tekstiililehti c/o Elina Palovuori Paavo Cajanderin katu 7 A Hämeenlinna puh tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset: Toimituksen sihteeri Sari Granni puh tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Ilmoitusmyynti: Irma Boncamper puh Päätoimittaja: Elina Palovuori puh tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Taitto: Muotikaupan Liitto ry Maija Yliluoma Ilmoitusaineistot: maija.yliluoma(at)muotikaupanliitto.fi Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN Lehtiarkisto Vanhoja Tekstiililehtiä, jopa vuodesta 1980, jäsenistö pääsee lukemaan kotisivujemme jäsenosiosta. Tunnukset ja salasanat jäsenosioon on lähetetty kirjeitse jäsenmaksukirjeen yhteydessä, mutta jos nämä ovat hukkuneet, saat ne uudelleen ottamalla yhteyttä Tekstiililehteen.

3 PUHEENVUORO Tekstiilien elinkaaren pidentäminen askel kestävämpään suuntaan Ekologisesti kestävässä tekstiiliketjussa tekstiilien tuotanto kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, tuotettavat tekstiilit ovat sekä aikaa että kulutusta kestäviä ja korjattavia, ja kuluttajat hankkivat tekstiilejä harkiten ja vain tarpeeseen. Kuluttajien hankinnat kohdistuvat käytettyihin tai kierrätysmateriaalista valmistettuihin tuotteisiin. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäytettäväksi, sen elämä jatkuu materiaalina uusissa tuotteissa. Tämä on kuitenkin kaukana siitä, mitä tekstiiliketjussa nykyään tapahtuu. Tekstiilien tuotanto on merkittävä ympäristön kuormittaja. Puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan 29 kuutiometriä vettä, saman verran kuin yksi suomalainen kuluttaa puolessa vuodessa. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä syntyy 15 kg CO 2 -ekv. yhtä tekstiilikiloa kohti. 1 Ruotsin kemikaalivirasto on tunnistanut yli 1900 kemiallista ainetta, joita tiedetään käytettävän tekstiilien tuotannossa 2.Tekstiilien käytössä ympäristökuormitusta aiheuttaa tekstiilien huolto, kuten pesuveden ja energian kulutus. Tekstiiliketjun ekologisen kestävyyden edistäminen vaatii toimenpiteitä jokaisessa ketjun vaiheessa. Suomen ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF ry:n yhteistyönä toteutettavassa TEXJÄ- TE-hankkeessa sekä pohjoismaisissa yhteistyöhankkeissa on selvitetty mahdollisuuksia tekstiilien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseen (Lisätietoa hankkeista Tekstiilejä kulutetaan kasvavia määriä ja niitä päätyy myös jätteeksi kasvavassa määrin. Nykyisellään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kulutetaan noin 14 kiloa tekstiiliä asukasta kohti vuodessa. Tästä noin 30 prosenttia päätyy käytön jälkeen hyväntekeväisyysjärjestöjen keräykseen, vajaa kymmenen prosenttia varastoidaan koteihin, mutta noin 60 prosenttia päätyy jätteeksi, joko polttoon tai kaatopaikalle. 3 Tekstiilien uuden tuotannon tarve vähenee uudelleenkäytöllä sekä osin kierrätyksellä, jossa tekstiili hyödynnetään materiaalina uusiin tekstiilituotteisiin. Kierrätys on toistaiseksi lähes olematonta Pohjoismaissa. Keskeisiä kysymyksiä tekstiilejä hyödyntäville tahoille ovat tekstiilijätteen määrän, laadun ja saatavuuden varmistaminen. Tekstiilien keräystä tulee laajentaa uudelleenkäyttöön kelpaamattomaan, esimerkiksi rikkinäiseen tekstiiliin. Pohjana tulee kuitenkin olla nykyinen, hyvin toimiva keräys. Lajittelua on tehostettava volyymien kasvaessa. Pohjoismaisen lajittelulaitoksen toimintamahdollisuuksia mietitään. Tuottajavastuujärjestelmä, vapaaehtoisena tai pakollisena, on yksi keinoista, joilla toimintaa kokonaisuudessaan voisi ohjata. Kierrätys ei toimi ilman kysyntää, eli samanaikaisesti tarvitaan imua kierrätysmateriaaleille ja -tuotteille. Voisivatko julkiset hankinnat olla suunnannäyttäjiä ja vaatia kierrätysmateriaalin käyttöä hankittavissa tuotteissa? Entä voisiko huonekaluteollisuus olla edelläkävijä ja siirtyä käyttämään kierrätysmateriaaleja tuotteissaan? Tekstiilikentällä tapahtuu, sekä meillä että muualla Pohjoismaissa. Askeleita kohti kestävämpää toimintaa otetaan. Ongelmitta ei selvitä, mutta yhdessä niitä on helpompi ratkoa. Erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus Lähteet: [1] Palm, D Improved waste management of textiles. Project 9, Environmentally improved recycling. IVL, B a /B1976.pdf [2] KEMI Hazardous chemicals in textiles report of a government assignment. Swedish Chemicals Agency. Report No 3/13. NIMI Helena Dahlbo TYÖ Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa, tehtävänä jätteisiin, jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät asiantuntija- ja tutkimustehtävät KOULUTUS MMM, ympäristönsuojelu ASUU Helsingissä PERHE Mies ja teini-ikäinen poika HARRASTUKSIA Talvi- ja kesäuinti, Pilates, lukeminen ja musiikki [3] Palm ym Towards a Nordic textile strategy: Collection, sorting, reuse and recycling of textiles. Nordisk ministerråd, TemaNord 2014:538. norden.diva-portal.org/smash/record.jsf? pid=diva2%3a720964&dswid=-285 Tekstiili 5-6/ Kuva Kim Dahlbo

4 77.VUOSIKERTA Kansainvälinen toiminnallisten tekstiilien kokous ja sen yhteydessä suomalaisille suunnattu seminaari Tampereella tammikuussa BFUNTEX on Euroopan Unionin rahoittama nelivuotinen ( ) koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on edesauttaa funktionaalisiin tekstiileihin liittyvien teknologioiden ja innovaatioiden siirtymistä tutkimuslaitoksista ja yliopistoista teollisuuden käyttöön. Koordinaatiohanke pyrkii verkottamaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijoita teollisuuden ja yritysten kanssa. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta 2BFUNTEX-hankkeen työpajoja ja kokouksia on järjestetty eri puolilla Eurooppaa, ja tammikuussa on VTT:n vuoro isännöidä tapaamista Tampereella. Vuoden 2013 syksyllä VTT, Finatex ja STTL ry yhdessä järjestivät Suomen tekstiiliteollisuudelle seminaarin, jossa esiteltiin tekstiilialan tutkimusta ja tutkimusmahdollisuuksia. Nyt 2BFUNTEX-hankkeen kokouksen yhteydessä järjestetään edelliselle seminaarille jatkoa. Seminaarissa tutustutaan erilaisiin rahoitus- ja verkostoitumismahdollisuuksiin sekä onnistuneisiin tutkimushankkeisiin yritysten näkökulmasta. Puhujina on sekä menestyneiden ja innovatiivisten suomalaisten alan yritysten että yhteistyöhankkeita esittelevien tutkimuslaitosten edustajia. Kohdeyleisönä ovat suomalaiset tekstiilialan yritykset sekä muut tekstiilialan toimijat. Seminaaripäivä jakautuu suomenkieliseen aamupäivään ja englanninkieliseen iltapäivään, johon osallistuvat myös 2BFUNTEX-vieraat. Teollisuuden edustajat ovat tervetulleita myös keskiviikon BFUNTEX-työpajoihin, joiden aiheina ovat muun muassa nanoteknologiat, palosuojaus, antimikrobisuus sekä ympäristöä säästävät tekstiilit. Seuraa ilmoitteluamme. Lisätietoa antaa Pirjo Heikkilä Myös pienet erät! Kun merkillä on väliä NOSTA BRÄNDISI ARVOA Kudotut kangasmerkit PUHEENVUORO Tekstiilien elinkaaren pidentäminen - askel kestävämpään suuntaan 3 UUTISIA 2BFUNTEX seminaari 4 Arctic Design Week Rovaniemellä, R+T -messut Stuttgartissa, Techtextil ja Texprocess Frankfurtissa 5 Tekstiilikongresseja Turkissa, Lindström Award 6 Designing cellulose for the future 7 Opiskelijoiden syksyinen opintomatka Pariisiin 8 Uusia ideoita opetuspesulaan, Detergo-messut Milanossa 10 Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot 12 KIRJA Loista rekrytoijana -hoida kosiomatka tyylillä 13 TEEMA Ympäristöasiat aiheena LeatherKokkolassa 14 Kilpailukykyä ja vihreämpää nahkaa 15 Vaatteiden eettisyys kiinnostaa eduskunnassakin 16 Vastuullisuus tekstiili- ja vaateteollisuudessa 17 Vaatteita kaikkein pienimmille 18 Työvaate on investointi ihmisiin 20 Jalakselta lämpimät mutta viileät pyökkisukat 22 Suomalainen kylmäosaaminen liiketoiminnaksi 23 Palosuojakankaat yleistyvät työvaatteissa vauhdilla 24 Henkilösuojainten lainsäädäntöä uudistetaan 26 Standardiuudistusten lomassa tavattiin tuttuja 27 Uusi standardi käsien suojaukseen 28 Lasten turvallisuus tärkeää eurooppalaisessa standardisointityössä 29 Koulutushakemisto 30 Ostajan palveluhakemisto 32 Mediatiedot Tekstiililehti on ainoa Suomessa ilmestyvä tekninen tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti. Lehti seuraa alan teknistä ja taloudellista kehitystä, ammatillisia kysymyksiä sekä tapahtumia. Asiantuntijoiden avustuksella kootuissa teemoissa paneudutaan kuusi kertaa vuodessa ajankohtaisiin aiheisiin. Ilmoittamalla Tekstiililehdessä tavoitat alan ammattilaiset sekä alan tapahtumia seuraavat. Lehti luetaan tarkkaan, joten ilmoitusten huomioarvo on suuri. Kun haluat lisätietoja, ota yhteyttä päätoimittajaan. Ilmoitusmyynti: Irma Boncamper puh tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Tekstiililehti vuonna 2015 Teema Ilmestymispäivä 1 Ulkoistus ja toimitusketjun hallinta Kaivos & energia Techtextil Kestävä kehitys & turvallisuus Lehdet 2-3 ja 5-6 ovat kaksoisnumeroita. Kaikki numerot julkaistaan sekä painettuna että verkossa -sivulla 4 Tekstiili 5-6/2014

5 Viikon designtapahtumia ovat esimerkiksi yrityksille ja elinkeinoelämälle suunnattu seminaari, työpajat, designnäyttely ja -putiikki. Yksi odotetuimmista tapahtumista on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Arctic Fashion Show. Lisäksi ohjelmassa on tänä vuonna muun muassa Alvar Aalto -tutkijoiden kansainvälinen seminaari, Aalto beyond Finland. Arctic Design Weekin järjestävät Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen Kehitys Oy yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan, Metsähallitus/Tiedekeskus Pilkkeen, Arktikumin sekä monien muiden yhteistyö- ja yrityskumppaneiden kanssa. Seuraa tapahtumaa: R+T-messut Stuttgartissa helmikuussa beyond Voit tavata näytteilleasettajia yli 60 maasta. Löydät sisustustekstiilien uudet innovaatiot. Pääset kokemaan tulevat trendit intensiivisemmin kuin koskaan ennen. Saat ideoita, jotka voit ottaa suoraan käyttöön omassa työssäsi ja liiketoiminnassasi. Nämä mahdollisuudet ovat tarjolla vain maailman suurimmilla kodintekstiilien ja projektisisustamisen messuilla. Lisätietoja ja liput osoitteesta heimtextil.messefrankfurt.com Puh Maailman johtavat messut kaihtimille, oville/ikkunoille ja aurinkosuojajärjestelmille järjestetään Stuttgartissa helmikuuta R+T -messut juhlistaa 50-vuotista taivaltaan uudistamalla ohjelmistoaan. Keskiössä ovat rakennusten julkisivusuunnittelu, uudet teknologiat ja materiaalit. Rullaverhot, kaihtimet ja markiisit ovat merkittävä teknisten tekstiilien osa-alue, joihin liittyvät kiinteästi monenlaiset säätö- ja ohjausjärjestelmät. Paitsi että rullaverhot ja kaihtimet ovat sisustuksellisesti esteettisiä, niitä käyttämällä voidaan säästää merkittävästi sekä rakennusten jäähdytyskuluissa kesäisin että lämmityskuluissa talvisin, kertoo Oliver Hopert, ITRS:n (Industrial Association for Technical Textiles, Roller Shutters and Sun Protection) puheenjohtaja. Kolmen vuoden välein järjestettäville messuille saapuu yli 800 näytteilleasettajaa. Heimtextil Theme Park Experience Trends 2015/2016. Nyt uutena hallissa 4.0 Techtextil ja Texprocess Frankfurtissa toukokuussa Kansainväliset teknisten tekstiilien ja kuitukankaiden Techtextil- sekä tekstiilivalmistuksen Texprocess-messut järjestetään Frankfurtissa toukokuuta Techtextil-messuille on tulossa merkittävästi enemmän näytteilleasettajia kuin edellisillä messuilla vuonna Tämä kertoo järjestäjien mukaan taloustilanteen elpymisestä ja teollisuuden kasvuodotuksista. techtextil.messefrankfurt.com Tekstiili 5-6/ Finnland Arctic Design Week on maailman pohjoisin muotoiluviikko, joka järjestetään Rovaniemellä jo seitsemännen kerran helmikuuta Teemana on Transparency Läpinäkyvyys. Above and DU: Arctic Design Week Rovaniemellä helmikuussa _HT_allg_Tekstililehti_103x297 CD-Rom ISO 39 CMYK mg: UUTISIA

6 UUTISIA Oma esitykseni käsitteli kierrätettäviä selluloosakuituja ja uusia menetelmiä niiden valmistamiseksi mukaan lukien ioniset liuottimet, sekä vaahtorainausta kuitukankaan valmistusmenetelmänä. Tekstiilikonferensseja Turkissa EGEMEDITEX nd International Congress on Healthcare and Medical Textiles, Cesme, Järjestäjänä konferenssissa oli paikallinen yliopisto yhdessä IFKT:n (Kansainvälisen neulontateknologian federaation) kanssa, joista jälkimmäisellä oli rinnakkaistapahtuma. Paikaksi oli valittu rantahotelli Turkin Cesmestä. Lääketieteellisten tekstiilien keskiössä olivat haavanhoito, lääkkeitä luovuttavat materiaalit ja antimikrobiset tuotteet. Tätä täydensivät useat esitykset kehittyneistä neulosrakenteista (spacer fabric). Oma esitykseni käsitteli kierrätettäviä selluloosakuituja kuitukankaiden raaka-aineena ja näiden kuitukankaiden uusia käsittelymenetelmiä, kuten vaahtopäällystystä ja atomikerroskasvatusta. FUTURE TECHNICAL TEXTILES 2014, Istanbul Tämän konferenssin järjestivät yhteistyössä ITA Aachen, IMRI Bolton ja ITA Istanbul, joista viimeinen oli isäntänä. Kokouspaikkana oli ITA tutkimus- ja koulutuskeskus Marmara-yliopiston yhteydessä. Ohjelma oli varsin laaja, ja se käsitteli älykkäitä ja teknisiä tekstiilejä sekä ympäristöystävällisiä materiaaleja. Sähköä johtavat ja antimikrobiset materiaalit olivat näkyvästi esillä, kuten myös tekniset tekstiilirakenteet. Myös tutut teemat antibakteerisista, optisista ja pietsosähköisistä kuiduista olivat esillä. Kestävistä materiaaleista keskiöön nousi lähinnä luonnonmateriaalien käyttö. Näin tilaisuuden yleisilme oli varsin perinteinen. Lindström Award työvaatesuunnittelukilpailun finalistit valittu Kilpailutöissä näkyy rohkea graafisuus Lindström Award -työvaatesuunnittelukilpailuun ilmoittautui lähes 250 opiskelijaa 22 eri maasta. Kilpailussa suunnitellaan työvaatemallisto tallinnalaiselle tavarataloketju Kaubamajalle. Tuomaristo valitsi kilpailun finalistit Tallinnassa Finalistit ovat: Ester Soidla, Estonian Academy of Arts, Viro Jenny Hanna Hirvonen, Kolding School of Design, Tanska Pablo Alejandro Maas, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi Riikka Kälkäjä, Lapin yliopisto, Suomi Isla Vainio, Muotoilu- ja taideinstituutti, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi Suunnitelmissa näkyvät selkeinä trendeinä viistot leikkaukset, printit ja puhtaat kirkkaat värit. Tänä vuonna kilpailun taso on ollut korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Kilpailutöissä on huomioitu erinomaisesti, että vaatteiden on oltava mukavia päällä, kestettävä käyttöä ja sovittava erilaisille vartalotyypeille, sanoo Lindströmin Vice President Design and Brand Management Anna-Kaisa Huttunen. Kilpailun tuomaristoon kuuluva Kaubamajan henkilöstö- ja asiakaspalvelujohtaja Piret Suitsun mukaan finalistitöiden graafisuus toi niihin erityisen säväyksen. Työt sisältävät myös asusteita, kuten erilaisia hattuja ja laukkuja. Seuraavien kuukausien aikana kilpailijat työstävät työvaateideansa toimiviksi prototyypeiksi Lindströmin mallimestari Meeri Taimiston sekä kaava- ja näytevalmistuskumppani Portex Oü:n kanssa. Kilpailun voittaja julkistetaan Lindström Award -gaalassa Tallinnassa helmikuussa Finalisteille voidaan tarjota mahdollisuutta työharjoittelupaikkaan Lindströmillä. Tuomaristoon kuuluvat Heikki Haldre (fits.me), Piret Suitsu (Kaubamaja), Reet Aus (muotisuunnittelija) sekä Lindströmin toimitusjohtaja Juha Laurio ja Vice President Design and Brand Management Anna-Kaisa Huttunen. Vuodesta 2002 alkaen järjestetty Lindström Award on joka toinen vuosi järjestettävä työvaatesuunnittelukilpailu eurooppalaisille ja aasialaisille vaatesuunnittelun opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työvaatteiden laadukkaan suunnittelun tärkeydestä ja myös parantaa tietoa työvaatesuunnittelusta ammattivaihtoehtona. Tänä vuonna kilpailun tavoitteena on esitellä nuorille suunnittelijoille erityisesti kestävän kehityksen periaatteita. Teksti Ali Harlin, VTT 6 Tekstiili 5-6/2014

7 Aalto ARTSilla Helsingissä pidetyssä seminaarissa kuultiin, miten muotoilu ja tiede yhdessä avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia selluloosalle. Avajaispuheessaan VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin kertoi DWoC (Design Driven Value Chains in the World of Cellulose) -hankkeen tämänhetkisestä tilasta, ja toivotti kaikki seminaariosallistujat tervetulleiksi mukaan nostamaan yhdessä suomalainen sellu maailmanluokan brändiksi. Tutkimusprofessori Olli Salmi VTT:ltä kertoi innostavasti uudelle selluloosapohjaiselle liiketoiminnalle laaditusta visiosta vuoteen 2030 ja siihen johtavasta tiekartasta. UUTISIA Designing cellulose for the future Seminaari ja näyttely Teksti ja kuvat Elina Palovuori ACEL- advanced Cellulose to Novel Products ohjelmassa tutkitaan tekstiilikuituja, termomuokattavia kuituja ja kationisia kemikaaleja. Tutkimusjohtaja Markku Leskelä, FIBICistä käsitteli puheenvuorossaan tätä käynnissä olevaa ohjelmaa, jossa on mukana lukuisia suomalaisia yrityksiä esimerkiksi metsä-, kemian- ja tekstiiliteollisuudesta. Tarkoitus on luoda olosuhteet sovellustutkimukselle tuomalla yhteen tarvittava selluloosaosaaminen, tutkimusympäristöt ja alan yrityksiä koko arvoketjun pituudelta. Hyvällä muotoilulla saadaan uusia konsepteja ja tuotteita monipuolisista ja moneen taipuvista sellupohjaisista materiaaleista. Tämän toi esille Aalto ARTSin Pirjo Kääriäinen esityksessään. Hän painotti erityisesti kestävän kehityksen näkökulmaa, kierrätettävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä sekä materiaaleissa että suunnittelussa ja valmistuksessa. TaM Jukka Itälä niinikään Aalto ARTSista kertoi valaisevin esimerkein muotoilun vaikutuksesta materiaalitutkimukseen. Erilaisista uusista selluloosan työstömenetelmistä kertoivat Aalto-yliopiston tutkija Arto Salminen (3D-tulostaminen), VTT:n johtava tutkija Jukka Ketoja (Vaahdotus ja puupohjaiset tuotteet), Noin 240 osallistujaa kuunteli tarkkaavaisesti, millaisia uusia sovelluksia on kehitteillä suomalaiselle sellulle. VTT:n tutkija Tuomas Hänninen (kuitulankaa ilman sellun liotusta) sekä Aaltoyliopiston tutkija Shirin Asaadi (Tekstiililankoja kierrätysmateriaaleista). Tilaisuuden järjestivät Aalto-yliopisto, VTT, TTY ja FIBIC päärahoittajanaan Tekes. Tilaisuuteen kuului myös näyttely, jossa esiteltiin suomalaista selluloosan tutkimusta, kehitystä ja muotoilua. Esillä oli esimerkiksi langan valmistusta uusin menetelmin, selluloosapohjaisista kierrätysmateriaaleista kehrättyjä lankoja sekä sellun värjäys-, 3D-printtaus- ja komposiittikokeiluja. Pirjo Kääriäinen, Designer in Residence Aaltoyliopiston muotoilun laitokselta ennustaa, että selluloosa on seuraava supermateriaali. Ali Harlin ja Pirjo Heikkilä VTT:ltä olivat tyytyväisiä seminaarin saamaan yleisömäärään. Tekstiili 5-6/2014 7

8 UUTISIA Opiskelijoiden syksyinen opintomatka Pariisiin Uniqlo-liike Marais-kaupunginosassa Metropolia Ammattikorkeakoulun vestonomi-opiskelijat suorittivat Vaatetusalan kansainvälinen messukäytäntö -opintojakson tekemällä opintomatkan Pariisiin ja tutustumalla kangasmessuihin Ryhmässä oli 29 kolmannen ja neljännen vuoden vaatetusalan koulutusohjelman opiskelijaa. Kohteena olivat Texworld- ja Apparelsourcing-messut Le Bourgetissa sekä Premièrevision-, Expofil-, Indigo-, Modamont-, Cuir a Paris- ja Zoom -messut Villepintessä Pariisin ulkopuolella. Osa opiskelijoista etsi myös neuloksia työelämäprojektiin, jota tehdään suomalaisen lastenvaatteita valmistavan yrityksen kanssa. Matkaan valmistauduttiin jo Suomessa tekemällä matkasuunnitelma ja opettelemalla karttojen avulla liikkumista metrolla ja RER-junilla Pariisissa. Oppi- 8 Tekstiili 5-6/2014 mistehtävässä opiskelijat seuloivat valtavaa informaatiotulvaa trendeistä kuvitteellisen tai jonkin olemassa olevan yrityksen näkökulmasta. Kankaita, neuloksia ja lisätarvikkeita etsittiin tämän yrityksen kohderyhmämäärityksen mukaan. Tarjonta messuilla on niin suurta, että se yleensä yllättää opiskelijat. Niin kävi tälläkin kertaa. Nopeasti opiskelijat kuitenkin orientoituivat tehokkaaseen trendien hahmottamiseen ja suunnitelmalliseen etenemiseen messuilla. Yhteistapaamisissa puitiin syntyneitä vaikutelmia ja tehtiin toimintasuunnitelmia etenemisestä. Projektiryhmä löysi muutamia oikean tyyppisiä neuloksia tarjoavia yrityksiä ja otti näiden kokoelmat lähempään tarkasteluun. Fiilereitä tilattiin, ja näin harjoiteltiin myös oikeaa toimintatapaa messuilla. Modamont-messuilta tilattiin projektin mallistoon lisätarvikenäytteitä. Opiskelijoihin suhtauduttiin ystävällisesti, kun oli kysymys todellisesta toiminnasta. Messuilla sesonkina oli syksy-talvi Opiskelijoita innostivat kankaat ja neulokset, joissa oli voimakas struktuuri. Erilaiset kerrokselliset materiaalit ja runsaat kuosit olivat myös yllätys monille. Väreissä syvien tummien värien yhdistäminen vaaleisiin sävyihin oli kiinnostavaa. Sävyt kaiken kaikkiaan olivat hehkultaan sammutettuja, poiketen edellisestä sesongista. Neuleille oli tehty oma trendi-infopiste. Yksi osa tärkeää messukokemusta oli messuvieraiden tarkkailu, jota tehtiin tauoilla. Premièrevisionin trendi-informaatio oli huomattavasti uskottavampaa kuin Texworld-messujen. Panostus trendikerrontaan oli siellä suurempaa. Messutapahtumana Texworld kuitenkin kasvaa koko ajan. Messu on lähinnä aasialaisten kangastehtaiden esittelytilaisuus. Catwalkalueella oli näytöksiä, jotka innostivat myös opiskelijoita. Vestonomi-koulutus on bisneslähtöistä. Se tarkoittaa, että tuotanto on ulkoistettu tapahtuvaksi eri puolilla maailmaa. Tästä syystä Apparelsourcing- ja Zoom-messut

9 ovat tärkeitä. Näillä messuilla myydään tuotantokapasiteettia valmistuttamista varten. Nämä messut myös kasvavat vuosi vuodelta. UUTISIA Kaupungilla tutkimuskohteena olivat valikoima- ja bränditarjonta. Pariisissa kierreltiin pienissä ryhmissä ennakkosuunnitelman mukaisesti. Le Marais-, St Germain-, La Défense- ja Étienne Marcel -muotialueilla tutustuttiin muotiliikkeisiin. Putiikeista kiinnostusta herättivät mm. Colette, The Other Stories, Kiliwatch, Kiloshop, All Saints ja Uniqlo. Useat opiskelijat kävivät myös tutustumassa suomalaisen Anna Ruohosen muotitaloon. Suurien tavaratalojen Galeries Lafayette-, Printemps-, Citadium- ja Le Bon Marché -valikoimat olivat myös analyysien kohteena. Pariisin kauppojen valikoimatarjontaa tarkasteltiin oppimistehtävän yrityksen kohderyhmän kautta. Mitkä ovat suuntaukset ja kaupallisesti hyödynnetyt trendit Pariisissa? Sesonkina tällöin oli syksy-talvi Analyysit tehtiin kauppojen tarjonnasta suhteessa sesongin ennustettuihin trendeihin. Kaupoissa näkyi paljon 1980-luvun henkisiä villakangastakkeja herrainkauluksilla ja kimonoleikkauksilla. Neuleissa oli runsautta ja pörröisiä pintoja. Erilaiset puvut ja mekot ovat muodikkaita. Hameissa suosittu oli kellotettu a-linjainen muoto. Housuissa jatkaa edelleen voimakkaasti lahkeeseen kapeneva vajaapituinen linja. Nahkaiset tennarit tai talvilenkkarit ovat yhdistettävissä miltei minkä pukeutumiskokonaisuuden kanssa tahansa. Miesten pukeutuminen oli rennon eleganttia. Kaupoissa näkyi tweedtakkeja ja lämpimiä neuleita hauskoin yksityiskohdin. Kuosit ovat myös vallanneet miesten muodin. Kaupunkikierroksella kiinnitettiin huomiota vaatteiden lisäksi myös visuaaliseen markkinointiin, näyteikkunoihin ja tuotteiden esillepanoon sekä myyntitilojen stailaukseen. Tämä osa-alue kuuluu myös vestonomi-tutkintoon. Pienellä budjetilla liikuttaessa innostuttiin La Vallée Villagen outlet-myymälöistä, joista saattoi tehdä löytöjä edellisen sesongin valikoimista. Samoin innostusta herätti vintage-kauppojen laaja tarjonta. Printemps-tavaratalon Kenzo -esillepano ikkunassa. Dries Van Noten -näyttelystä. Ajankohtaiset näyttelyt kuuluivat tietysti matkaohjelmaan. Dries Van Noten -näyttely Louvren Musèe des Arts Dècoratif -museossa oli monille hieno kokemus. Näyttely kertoo suunnittelijan suunnitteluprosessista. Esillä on esineitä ja museovaatteita, joista suunnittelija on saanut inspiraation mallistoihinsa. Toinen hyvä näyttely oli Palais Gallierassa (Musèe de la Mode de la Ville de Paris). Näyttely Les annèes 50 kertoo 50-luvun haute couture -muodista Ranskassa. Erityisesti kaavoituksesta ja mitoituksesta kiinnostuneille opiskelijoille upeaa kaavatyöskentelyä sisältävät vaatteet olivat antoisia tutkimuskohteita. Hienot vartalonmyötäiset leikkaukset, yksityiskohdat ja hienostuneet kimonohihat olivat taidokkaasti tehtyjä, ja niitä sai tarkastella riittävän läheltä. Messumatkakokemus on opiskelijoille merkittävä. Monet opintojakson aikaisemmin suorittaneet ovat sanoneet, että on helpompi lähteä toimimaan työelämässä, kun on jo jonkinlainen käsitys messuista. Näin osataan ennakoida, kuinka messuilla kannattaa toimia, jotta saadaan tuloksia aikaan. Pääosin opiskelijat kustansivat matkansa itse, mutta korkeakoulu antoi matkaan pienen avustuksen. Suurin osa opiskelijoista asui kotimajoituksissa, mikä onkin edullinen ja kiva tapa tutustua tavallisten pariisilaisten elämään. Lähteet: Opiskelijoiden matka-, messuja trendiraportit. Teksti ja kuvat Sylvia Kuutama Tekstiili 5-6/2014 9

10 UUTISIA Uusia ideoita opetuspesulaan Tekstiilihuollon Detergo-messut Milanossa Keudan aikuisopiston opetuspesulan remonttisuunnitelmat etenivät kertaheitolla, kun kävimme lokakuussa Milanossa tekstiilihuollon Detergo-messuilla. Opetuspesulan remontti on tarkoitus toteuttaa 2016 syksyyn mennessä, joten suunnittelu on jo hyvällä alulla. Keudan aikuisopiston tarjoamaa tekstiilihuollon koulutusta on ollut Järvenpäässä jo reilut 20 vuotta. Opetuspesulan tiloja on ajanmukaistettu vuosien saatossa tarpeen mukaan, mutta nyt suunnitteilla olevassa remontissa on tarkoitus tehdä perusteellisempia korjauksia, jossa konevaihtojen lisäksi uusitaan muun muassa LVI-, sähkö- ja lämmitystekniikkaa. Myös luokkahuoneet nykyaikaistetaan pinnoiltaan ja tvt-tekniikaltaan. Toimittajatapaamisia Messumatkalle lähtivät kouluttajat Maarit Mansio ja Sari Mallat-Ahola sekä tuntikouluttajamme Päivi Mansikkamäki. Tapaamisia kone- ja pesuainetoimittajien kanssa oli sovittu etukäteen useita, jotta messumatkasta saisi ammatillisesti mahdollisimman paljon hyötyä. Suomalaisten toimittajien kanssa kiersimme usealla osastolla tutustuen erilaisiin koneisiin, laitteisiin ja kemikaaleihin. Tapaamamme toimittajat olivat: Hanna Aaltonen, Ecolab, Mika Rahunen, Christeyns Tuomas Niinisaari ja Pirita Vuorinen, J. Niinisaari Oy sekä Mikko Nissi, Oy Vestek Ab. He kaikki toimivat Suomessa maahantuojina ja edustajina joko pesukemikaaleille tai useille konevalmistajille. Suomalaisten yhteyshenkilöiden kanssa perehdyimme uuteen tekniikkaan ja kehitykseen ja mietimme samalla sen soveltamista opetuspesulassa. Remontin punaisena lankana on opetuksellinen näkökanta kaiken tehtävän muutoksen tulee palvella ensisijaisesti tekstiilihuollon opiskelijoitamme. Putkipesukoneen pesuyksikkö. Opetuspesulan tavoitteet tulevaisuudessa Opetuspesulan toimintaperiaatteen mukaan tavoitteenamme on pysyä tekstiilihuollon kehityksen mukana ja varmistaa tekstiilihuollon opetuksen laatua tarjoamalla asianmukaiset harjoitustilat ja -laitteet tulevaisuudessakin. Suunnittelutyötä on tehty yhdessä lukuisten työelämäyhteistyökumppaneidemme kanssa ja heiltä on saatu paljon arvokkaita ideoita. Myös tekstiilihuollon opiskelijat ovat päässeet ideoimaan ja suunnittelemaan tulevaisuuden opetuspesulaa, jonka pitäisi vastata opetuksen tarpeisiin vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Messuilla päivän sana oli edelleenkin ympäristön huomioiminen; kaikessa on tarkoitus säästää aikaa, rahaa, energiaa ja ennen kaikkea ympäristöä. Aina joku tuo markkinoille jotain täysin uutta toimintatapaa tai tekniikkaa valkaisuun, tahranpoistoon, desinfektioon, tai vaikkapa putkipesukoneen vedenkulutuksen säätelyyn. Vesipesun pesuohjelmia lyhennetään, veden kulutusta vähennetään, mutta laadusta ei tingitä. Kemiallisen pesun puolella on kehitetty uusia liuottimia, jotta tulevaisuudessa voitaisiin perkloorietyleeni (P) korvata muilla vaihtoehdoilla. RFID-tekniikassa uusin innovaatio oli se, että tunnistesiru on joustava ja kestää pesun jälkeisen puristimen, mankeloinnin tai prässäyksen. 10 Tekstiili 5-6/2014

11 Pyykkisäkin voi lukea RFID-tunnisteen avulla. Viimeistelylaitteet olivat monipuolisia ja niissäkin oli keksitty uusia työtapoja: Miksei housua voi höyryttää lahkeensuut ylöspäinkin! Eräs italialainen toimittaja esitteli kaappia, jossa vaikkapa opiskelijan tai hotelliasiakkaan yksi vaatekerta pingotettuna puhdistuu ja siliää helposti ja nopeasti yhdellä Colf-laitteella. Messuilla oli myös useita eri valmistajien tekemiä mattojen tasopesukoneita, joilla matonpesu näyttää sujuvan huomattavasti helpommin kuin painehuuhtelulaitteella. Monet näistä erikoisemmista laitehankinnoista jäävät kuitenkin meidän osaltamme vain haaveiksi. Silti on tärkeää voida kertoa opiskelijoille mitä maailmalla on tarjolla ja mitkä ovat tulevaisuuden suuntaukset. Loppupäätelmät Kaiken kaikkiaan Detergo-messut oli hyödyllinen ja antoisa kokemus. Saimme monipuolista lisätietoa erilaisista toimittajista ja konevaihtoehdoista sekä opetusta, että opetuspesulan remonttia ajatellen. Opiskelijoille tuotuja erilaisia esitteitä ja näytteitä voidaan laitetietouden lisäksi hyödyntää myös tekstiilihuoltoalan ammatillisessa vieraskielisessä sanastossa. Yllä esitetyt esimerkit ovat vain murto-osa siitä informaatiosta jota messuilla oli tarjolla. Mielenkiintoinen sivusto lukea lisää on suosittelen. Kävimme paljon keskusteluita näytteilleasettajien kanssa ja oli mukava huomata, miten positiivisesti tekstiilihuoltoalan koulutukseen suhtauduttiin. Kukaan ei ollut ylipäätään aikaisemmin kuullut tekstiilihuollon koulutuksesta ja taidamme olla edelleen tekstiilihuoltoalan ainoa oppilaitos Euroopassa! Housut voi viimeistellä myös ylösalaisin. Olisiko tässä ihanteellinen ratkaisu opiskelijan vaatehuoltoon? Maarit Mansio, Sari Mallat-Ahola, Päivi Mansikkamäki ja Hanna Aaltonen Ecolabin messuosastolla. Teksti Sari Mallat-Ahola Kouluttaja, opetuspesulan vastuuhenkilö, Keudan aikuisopisto, Palvelualat, tekstiilihuolto Kuvat Sari Mallat-Ahola ja Päivi Mansikkamäki Tahranpoistopöytä, Ecocab. Rotondin pieniä höyrypäitä pienkappaleiden ja erikoisen muotoisten tekstiilien viimeistelyyn. Verhojen prässäystä suurella Macpin tasoprässillä. Tekstissä mainittujen tahojen internetosoitteet: tekstiilihuollon-koneet-info/ Tekstiili 5-6/

12 UUTISIA Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot FinnClean messujen yhteydessä pidettiin Tekstiilihuoltoalan ajankohtaisseminaari. Tekstiilihuoltoliitto ry:n järjestämässä seminaarissa käsiteltiin tekstiilihuoltoalan standardisointi-asioita, julkisia hankintoja ja lainsäädännön uudistamista sekä tekstiiliteollisuuden tulevaisuuden haasteita. Yhtenä luentoaiheena seminaarissa oli tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot. Marja Rissasen pitämä esitys painottui uusiin kuituihin ja viimeistyksiin. Noin 75 prosenttia tekstiilikuiduista valmistetaan uusiutumattomista raaka-aineista, jotka pohjautuvat raakaöljyyn. Suosituin tekstiilikuitu tällä hetkellä on polyesteri. Sen suosio perustuu edulliseen hintaan ja riittävän hyviin yleisominaisuuksiin. Sitä voidaan varioida erilaisilla profiileilla ja muuttamalla kuidun läpimittaa. Polyesteristä voidaan valmistaa onttoja kuituja, jolloin saadaan kuituun lämmöneristävyyttä, tai profiilikuituja, jolloin kosteus siirtyy nopeasti tekstiilin läpi. Kuidun ontto rakenne ja profiilimuoto voidaan myös yhdistää, jolloin saadaan sekä lämpimiä että kosteuden siirtäviä tekstiilejä. Kuidun läpimittaa pienentämällä saadaan myös lisättyä kuidun kosteudensiirto-ominaisuuksia. Tällä hetkellä ohuimmat polyesterikuidut ovat läpimitaltaan 700 nm. Normaalisti tekokuidut ovat halkaisijaltaan µm. Kuidun pintaa muokkaamalla saadaan jopa kosteutta imevä polyesterikuitu, vaikka polyesteri ei normaalisti ime kosteutta käytännössä lainkaan. Polyesterikuidun ongelmina ovat biohajoamattomuus ja raaka-aineen uusiutumattomuus. Viime vuosina on havahduttu merien muovijätteeseen, josta osa tulee synteettisten tekokuitujen pyykinpesusta. Vaikka pesuvedet menisivät jätevedenpuhdistamolle, suodatuslaitteisto ei poista riittävän hyvin ohuita kuitupartikkeleita. Biopohjaiset ja biohajoavat kuidut Biopohjaisille ja biohajoaville tekokuiduille on selkeä markkinapotentiaali. Polylaktidi on ollut markkinoilla jo useita vuosia, mutta se ei ole saavuttanut tekstiilikäytössä kovin suurta suosiota. Polylaktidia saadaan tärkkelyksestä fermentoimalla se maitohapoksi ja edelleen polymeroimalla polymaitohapoksi eli polylaktidiksi. Polylaktidikuituja voidaan käyttää niin vaatetuksessa, sisustustekstiilinä kuin kertakäyttötuotteissa, kuten pyyhinnässä ja hygieniatuotteissa. Polylaktidin tuotannossa syntyy noin 60 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja verrattuna polyesterin valmistukseen. Tekstiilikuituna polylaktidi kestää 40 0C pesun ja rumpukuivauksen C:ssa. Polylaktidi hajoaa esimerkiksi toimivassa kompostissa, kun lämpötila on yli C. Markkinoille on myös tullut useita synteettisiä kuituja, joita voidaan valmistaa ainakin osittain uusiutuvista raaka-aineista ja jotka on perinteisesti valmistettu kokonaan uusiutumattomista raaka-aineista. Tällaisia osittain uusiutuvista raaka-aineista valmistettavia kuituja ovat esimerkiksi PTT polyesteri, polyamidi 11 ja polyuretaani. Selluloosapohjaiset kuidut ovat sekä biohajoavia että uusiutuvasta raaka-aineesta saatavia. Selluloosaa on käytetty tekstiilikuitujen valmistukseen viskoosiprosessilla jo yli sadan vuoden ajan. Viskoosin haittapuolena ovat sen tuotantoprosessissa käytettävät haitalliset kemikaalit. Suomessa on innovoitu viime vuosina uusia selluloosapohjaisia kuituja. Aalto-yliopisto on kehittänyt Ioncell-F kuidun, jonka valmistuksessa selluloosa liuotetaan ioniseen liuottimeen ja kuidutetaan ilmarakokehruulla. Ilmarakokehruuta käytetään myös esimerkiksi lyocell-kuidun valmistuksessa. Tampereen teknillisen yliopiston materiaalitekniikan laitoksella on kehitetty Biocelsol-kuitu. Prosessissa selluloosa käsitellään entsyymeillä, jolloin se liukenee natriumsinkaattiliuokseen, jolloin kuitu voidaan valmistaa märkäkehruulla viskoosin tapaan. Biocelsol-kuitu kihartuu kuidutuksen yhteydessä, jolloin erillistä kuidun teksturointia ei tarvita. Kuitu on hyvin taipuisa, jolloin se tuntuu miellyttävältä ihoa vasten. Selluloosan lisäksi tekokuituja voidaan valmistaa myös proteiineista. Esimerkkeinä ovat soijaproteiinista valmistettu soijakuitu ja maitoproteiinista valmistettu kaseiinikuitu. Molempien kuitujen valmistustapa on keksitty jo satakunta vuotta 12 Tekstiili 5-6/2014

13 KIRJA sitten, mutta ne ovat viime vuosina kokeneet uuden renessanssin biopohjaisten kuitujen suosion myötä. Viimeistyskäsittelyt Tekstiilien viimeistyskäsittelyissä on viime vuosina tullut markkinoille erilaisia nanoviimeistyksiä, mutta myös viimeistysten tuoteturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Haitalliset tekstiilikemikaalit pyritään korvaamaan vähemmän haitallisilla tai haitattomilla kemikaaleilla. Formaldehydilliset siliävyyskemikaalit pystytään korvaamaan täysin formaldehydittömillä siliävyyskemikaaleilla. Näillä voi kuitenkin olla hieman alhaisempi pesunkesto verrattuna perinteisiin siliävyyskemikaaleihin. Tiettyjen bromipitoisten - ja yleensä halogeenipitoisten - palonsuoja-aineiden on todettu olevan hyvin pysyviä yhdisteitä, kertyvän ravintoketjussa ja siten aiheuttavan erilaisia terveysongelmia niin eläimille kuin ihmisille. Halogeenittomat palonsuoja-aineet ovat joko fosfori-, typpi- tai piipitoisia. Veden- ja lianhylkivyyskemikaalien valmistuksessa voi syntyä perfluorattuja yhdisteitä, jotka ovat myös hyvin pysyviä ja ravintoketjussa kertyviä yhdisteitä. Perfluorattuja yhdisteitä voidaan välttää käyttämällä lyhyempiä hiilivetyketjuja (C6) fluorokemikaalissa tai siirtymällä täysin fluorittomiin kemikaaleihin. Näillä ei välttämättä saada yhtä hyvää lianhylkivyyttä kuin aikaisemmilla kemikaaleilla, mutta erinomainen vedenhylkivyys. Fluorittomat hylkivyysviimeistykset voivat perustua joko nanodispersioihin tai partikkeleihin. Nanopartikkeleilla voidaan tehdä itsestään puhdistuvia tekstiilejä. Nanopartikkeleina voidaan käyttää esimerkiksi silikaattiyhdisteitä. Partikkelien avulla veden ja kankaan kontaktikulma saadaan vähintään 1500:een suuruiseksi, jolloin vesipisara vierii kankaan pinnalla ja puhdistaa sen likapartikkeleista. Tekstiilihuoltoon soveltuva uusi, mielenkiintoinen viimeistys on deodoroiva viimeistys. Tässä viimeistyksessä hikoilusta syntyvät orgaaniset molekyylit menevät viimeistysmolekyylin sisään. Sen täyttyessä tuote pestään, jolloin hikipartikkelit poistuvat viimeistyskemikaalin sisältä. Pesun jälkeen se pystyy ottamaan sisäänsä uusia hikipartikkeleita. Tämä viimeistys ei perustu hopeapitoisiin kemikaaleihin, joten se ei lisää jätevesien hopeapitoisuutta, kuten hopeaan perustuvat antimikrobiviimeistykset. Nanopartikkeleihin perustuvien viimeistysten tuoteturvallisuudessa tulee kiinnittää huomiota partikkelin hyvään kiinnittymiseen tekstiiliin. Tekstiileistä irtoavat nanopartikkelit osaltaan lisäävät hengitysilman nanopartikkelipitoisuutta. Nanopartikkeleita irtoaa vähiten hengitysilmaan, jos ne ovat kuidun sisällä eivätkä kuidun pinnalla. Teksti Marja Rissanen TkT, yliopistonlehtori Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos Kuva Schoeller textiles Salli - Takatalo: Loista rekrytoijana - hoida kosiomatka tyylillä. Kauppakamari, 2014, 144 s. Minna Salli ja Sini Takatalo ovat kirjoittaneet tiiviin ja kattavan kuvauksen rekrytointiprosessista. Kirjan kohderyhmään kuuluvat ensisijaisesti rekrytointia tekevät, kuten esimiehet ja HR-alan tekijät. Tehtävänsä kirja täyttää hyvin, ja se kuvaa esimerkein höystettynä koko rekrytointiprosessin - juridisia yksityiskohtia unohtamatta. Työnhakijalle teos tarjoaa hyvän kokonaiskuvan rekrytoinnin kipupisteistä työnantajan näkökulmasta. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja analysoiminen on väylä onnistuneeseen rekrytointiin niin työnantajan kuin työnhakijankin kannalta. Prosessin ymmärrys parantaa valmistautumismahdollisuuksia työnhakuun: erityisesti haastattelutekniikoihin on hyvä tutustua jo etukäteen. Kirjassa esitelty SCARF-malli on hyvä pohja mihin tahansa vuorovaikutustilanteeseen, ja SOARA-tekniikkaan tutustuminen avaa mainiosti rekrytoivan henkilön näkökulmaa haastattelutilanteessa. Kun hahmottaa, mitä kysymyksillä haetaan, on niihin helpompi vastata, ja nostaa omia vahvuuksia luontevammin esille. Kirjan alkuun olisin toivonut lyhyttä tietopakettia siitä, mitä on jo pitänyt tapahtua ennen varsinaisen rekrytointiprosessin alkua. Rekrytointitarpeen taustalla kun olisi syytä olla huolella pohdittu henkilöstösuunnitelma sekä osaamiskartoitus niin nykyisistä kuin tulevaisuudessa tarvittavista taidoista. Sujuva, selkeä ja hyvin informoitu prosessi on kaikkien intressi: parhaimmillaan se toimii hyvänä markkinointikanavana ei vain työpaikkailmoitusten muodossa, vaan myös työnhakijoiden kertoessa hyvin hoidetusta hausta omille sidosryhmilleen. Jos siis haluat vaivattoman katsauksen rekrytointiin, tämä kirja on tarkoitukseen erinomainen niin kokeneemmalle ammattilaiselle kuin uransa alkuvaiheessa olevallekin. Lisäksi kirja avaa valaisee prosessin toista puolta myös jokaiselle potentiaaliselle työnhakijalle! Teksti Hilla von Essen Kirjoittaja on rekrytoija. Tekstiili 5-6/

14 TEEMA Ympäristöasiat aiheena LeatherKokkolassa Kestävä kehitys ja ympäristöasiat olivat puheenaiheina Kokkola Material Weekin LeatherKokkolaseminaarissa. Kokkola Material Week järjestettiin toista kertaa Kokkolan kaupungintalolla. Yksi päiväteemoista oli LeatherKokkola. Tapahtuman puheenvuoroissa keskityttiin etenkin ekologisemman nahan valmistukseen ja kestävään kehitykseen. Puhujien joukossa oli niin kemikaalivalmistajien edustajia kuin tutkijoitakin. LeatherKokkolaan sisältyi myös tutustuminen Ahlskog Leather Oy:n tiloihin ja toimintaan. Kemikaalivalmistajien näkemyksiä kestävästä kehityksestä toivat esiin Stahlin Mike Tomkin ja Tamincon Ilkka Pollari. Tomkinin edustama Stahl on yksi maailman suurimmista nahkakemikaalien toimittajista. Yritys kehittää jatkuvasti uusia kromivapaita parkituskemikaaleja, joilla pystytään vähentämään syntyvän jätteen määrää ja mahdollisesti yksinkertaistamaan parkitusprosessia. Hyvä esimerkki tällaisesta kemikaalista on Granofin Easy F-90, jota käyttämällä saadaan aikaan valkoista nahkaa ja pystytään jättämään kokonaisia työvaiheita pois parkitusprosessista. Tamincon vastine kromittomaan parkitukseen on Tanfor T parkituskemikaali. Tanfor T:n tuottama kirkkaan valkoinen väri mahdollistaa nykymuodin suosimien kirkkaiden värien valmistuksen. Kromiin liittyvien ympäristöongelmien lisäksi perinteinen kromiparkitus aiheuttaa nahkoihin erittäin voimakkaan sinisen värin, joten kirkkaiden värien valmistus siten on mahdotonta. Nahkatehtaat käyttävät prosesseissaan erittäin suuria määriä vettä. Veden kulutukselle on nyt jo tiukat rajat, mutta tulevina vuosina nahkatehtaiden veden käyttöä tullaan rajoittamaan entisestään. Tähän ongelmaan ratkaisua tarjosi Joachim Karthäuser omassa puheenvuorossaan. Hänen edustamansa ruotsalainen SiOx Machines 14 Tekstiili 5-6/2014 on keskittynyt ylikriittiseen hiilidioksidiin perustuvan laitteiston kehittämiseen. Laitteisto toimii periaatteessa kuten pesukone, mutta veden sijasta laitteistossa on ylikriittistä hiilidioksidifluidia. Ylikriittisellä fluidilla tarkoitetaan ainetta, joka on periaatteessa yhtä aikaa neste ja kaasu. Fluidi syntyy, kun aineen lämpötilaa ja painetta nostetaan kyseisen yhdisteen kriittisen pisteen yli. Hiilidioksidi muuttuu ylikriittiseksi noin 30 Celsius-asteessa, paineen ollessa noin 70 bar. Tällä fluidilla on vettä matalampi viskositeetti ja muita ominaisuuksia, jotka mahdollistavat parkituskemikaalien kuljettamisen nahan sisälle tehokkaasti. Karthäuserin mukaan myös valtaosa hiilidioksidista pystytään ottamaan talteen ja käyttämään uudelleen. Tämä teknologia voi mahdollistaa tulevaisuudessa täysin vedettömän nahanparkitusprosessin. Anna Virolaisen puheenvuoro käsitteli Euroopan komission vuonna 2011 kehitettyä, uutta PEF-metodiikkaa. PEF tulee sanoista Product Environmental Footprint, ja sen periaatteet ovat hyvin samankaltaisia kuin perinteisen elinkaarianalyysin. PEF-metodiikalla toivotaan saatavan aiempaa yksinkertaisempi ja harmonisempi tapa tehdä elinkaarianalyysejä. Tällä hetkellä Euroopan komissio testaa PEF-metodiikkaa pilottimittakaavassa eri tuotteilla. Nahkateollisuuden kannalta merkittävää on nahan mukanaolo pilottivaiheessa. Nahka-alan tutkimusta tehdään jatkuvasti Euroopan alueella. Edustamiensa yritysten nahkatutkimuksesta olivat kertomassa tutkijat Anabela Martins CeNTIstä ja Aatto Rautio Teknologiakeskus KETE- Kistä. CeNTI on portugalilainen nanoteknologian ja älykkäiden materiaalien tutkimuslaitos, jossa tutkitaan nahan värjäystä entsymaattisilla väriaineilla. Nahkojen värjäämisessä käytetään yleisesti synteettisiä, ympäristössä vaikeasti hajoavia yhdisteitä. Kasveista saatavat entsymaattiset väriaineet voisivat tuoda helpotusta väriaineiden ympäristöongelmiin. Rautio ja Teknologiakeskus KETEK ovat EcoLeather-hankkeessaan keskittyneet kromivapaiden parkituskemikaalien, esimerkiksi aikaisemmin mainittujen Granofin Easy F-90:n ja Tanfor T:n, testaamiseen ja projektin kumppaniyritysten Kokkolan Nahka Oy:n ja Ahlskog Leather Oy:n parkitusprosessien optimoimiseen. Kromin poistaminen prosessista ja valmistuksen optimoiminen toisivat yrityksille merkittäviä säästöjä jätteiden käsittelykulujen pienentyessä. Teksti Aatto Rautio, Tutkija, Teknologiakeskus KETEK Oy Kuva Jenny Kåla

15 TEEMA Kilpailukykyä ja vihreämpää nahkaa - EcoLeather-hankkeessa etsitään ratkaisuja kromivapaaseen parkitukseen Kilpailu globaaleilla nahkamarkkinoilla on kovaa. Tuotannon siirtyessä yhä enemmän Aasian halpatuotantomaihin, ovat verrattain pienet suomalaiset nahkatehtaat ahtaalla. Useat tehtaat ovat todenneet, etteivät pysty kilpailemaan Aasian maiden kanssa tuotantovolyymilla, vaan merkittävä selviytymiskeino kilpailun kiristyessä on tuotteen laatuun panostaminen. Lisähaasteensa kilpailutilanteeseen tuo myös Suomen ja Euroopan tiukentuva ympäristölainsäädäntö. Päästöjen ja jätteiden raja-arvot kiristyvät jatkuvasti, mikä aiheuttaa tehtaille merkittäviä lisäkustannuksia. Suurimman jäteongelman luovat parkitusprosessissa syntyvät kloridi-, sulfaatti- ja kromipitoiset jätteet, joiden kuljetus- ja käsittelykulut kasvavat alati. Yli 90 prosenttia maailmassa tuotetusta nahasta parkitaan kromi(iii)sulfaattipohjaisilla parkituskemikaaleilla. Vaikka näillä kemikaaleilla saadaan aikaan joitain ylivertaisia ominaisuuksia, kyseisistä kemikaaleista pyritään kuitenkin hiljalleen eroon. Tietynlaisissa olosuhteissa parkituskemikaaleissa oleva kolmiarvoinen kromi voi hapettua karsinogeeniksi luokiteltavaksi kuusiarvoiseksi kromiksi. Kromiparkitun nahan näkyvimpänä haittana on väri. Kromipohjaiset parkitusaineet aiheuttavat nahkoihin erittäin voimakkaan sinisen värin, jolloin tämän hetken muotimaailman suosimien kirkkaiden värien valmistus voi olla haastavaa. Edellä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi Teknologiakeskus KETEK Oy:ssä käynnistyi vuonna 2013 EcoLeather-hanke jatkona aikaisemmin toteutetulle Nahkajäte-hankkeelle. EcoLeather-hankkeen päätavoitteena on löytää vaihtoehtoinen, ympäristöystävällisempi ratkaisu kromi- (III)sulfaattipohjaisten parkituskemikaalien korvaamiseksi ja saada tehtaiden jä- tevirrat täysin kromivapaiksi. Hankkeessa pyritään myös pienentämään tehtaiden jätteiden ja sivuvirtojen kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Valtaosa jätteissä olevasta sulfaatista on peräisin parkituksessa käytettävästä kromi(iii)sulfaatista, joten sen käytöstä poistaminen tuo helpotusta myös jätteiden sulfaattimääriin. Valtaosa jätevesien kloridista on peräisin vuotien suolauksesta. Tästä johtuen kloridin määrän pienentäminen on huomattavasti haastavampaa. Aikaisemmin kromi(iii)sulfaatin vaihtoehtoina olivat erilaiset kasviparkit. Niiden tuomat laadulliset ominaisuudet eivät kuitenkaan ole lähelläkään samaa tasoa kuin perinteisen krominahan. Suuret nahkakemikaalitoimittajat ovat myös tunnistaneet kyseisen ongelman ja kehittäneet viime vuosina lupaavia, täysin kromivapaita parkituskemikaaleja. Suurin osa näistä kemikaaleista toimii samalla tavalla ja samoissa olosuhteissa kuin kromi(iii)sulfaatti, jolloin niiden käyttöönotto onnistuu ilman isompia muutoksia parkitusprosessissa. Osa kemikaaleista mahdollistaa jopa joidenkin työvaiheiden jättämisen pois. Näiden kemikaalien laatuominaisuuksista ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tietoa, jotta kromi(iii)sulfaatista voitaisiin kokonaan luopua. Uusien modernien parkituskemikaalien käyttöönotto poistaisi myös kromiparkitun nahan väriongelman. Uudet kromivapaat kemikaalit tuottavat erittäin valkoista nahkaa, jolloin myös kirkkaat värit ovat mahdollisia. Myös väriaineiden kulutuksen väheneminen toisi nahkatehtaille merkittäviä säästöjä. EcoLeather on Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Kokkolanseudun Kehitys Oy:n rahoittama julkinen hanke. KETEK Oy vastaa hankkeen päätoteutuksesta toimien yhteistyössä Kokkolan Nahka Oy:n ja Ahlskog Leather Oy:n kanssa. Teksti ja kuva Aatto Rautio, Tutkija, Teknologiakeskus KETEK Oy Tekstiili 5-6/

16 TEEMA Vaatteiden eettisyys kiinnostaa eduskunnassakin Eettisen tuotannon ja kuluttamisen edistäminen kiinnostaa myös eduskunnassa. Kansanvallan ytimessä toimii eettisen tuotannon toimintaryhmä (EETT), joka perustettiin syksyllä Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoa eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta sekä edistää eettiseen kuluttamiseen liittyvää toimintaa Suomessa. Järjestimme syksyllä 2012 kansanedustaja Jani Toivolan kanssa eettiseen vaatetuotantoon liittyvän seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa. Saimme siitä hyvää palautetta, ja mieleen jäi hautumaan ajatus jatkaa keskustelua eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta eduskunnassa. Pohdintojen perusteella eduskunnan eettisen tuotannon toimintaryhmä perustettiin viime syksynä. Työryhmä koostuu eri alojen asiantuntijoista sekä kansanedustajista ja muusta eduskunnan henkilöstöstä. Mukana on myös ihmisiä, joilla on esimerkiksi oma vaatemerkki, kertoo ryhmän puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen. Ennen ryhmän perustamista eduskunnassa toimi jo muun muassa väestö- ja kehitysryhmä, jossa sivutaan myös EETT:n aiheita, kuten ihmisoikeuskysymyksiä. Tässä uudessa ryhmässä haluttiin Salosen mukaan kuitenkin keskittyä nimenomaan eettiseen tuotantoon. Vaateteollisuus on ryhmässä korostunut, koska sen ongelmat ovat olleet paljon esillä viime vuosina Bangladeshin vaatetehtaissa tapahtuneiden tuhoisien onnettomuuksien vuoksi. Lähdemme siitä, että vaikka kuluttaja voi omilla valinnoillaan ja vaateostoksillaan vaikuttaa, vastuu kestävien valintojen tekemisessä ei ole pelkästään hänellä. Ihmisiä ei pidä syyllistää asialla. Tällä hetkellä voi olla vaikea tietää, mikä vaate on eettisesti tuotettu ja mikä ei. Kolmen lapsen äiti ei kiireessä ehdi tutkia jokaisen ostamansa vaatteen alkuperämaata, tehtaan tuotantooloja tai tuotannossa käytettyjä ympäristömyrkkyjä. Tässä kuvaan astuvat vahvasti yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja ne virallisemmat keinot, joilla esimerkiksi lainsäädännöllä voidaan helpottaa kuluttajan tiedonsaantia ja valinnan tekemistä, Salonen toteaa. Paljon onkin jo tällä saralla tekeillä. Esimerkiksi EU:ssa yritysvastuukysymykset ovat entistä enemmän esillä ja eurooppalaisten yritysten toiminnan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia halutaan perata yhä tarkemmin. Suomessa on puolestaan meneillään hanke YK:n yrityksiä ja ihmisiä koskevien periaatteiden kansallisesta toimeenpanosta. Salonen näkee, että kansallisesti olisi tehtävää myös esimerkiksi eettisempien julkisten hankintojen edistämisessä. Tähän asti olemme pyrkineet ryhmänä lähinnä levittämään tietoa eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta eduskuntaan ja sen ulkopuolelle. Luonnollisesti pitkän aikavälin tavoite on juurruttaa ryhmän toiminta vahvasti eduskuntaan ja vaikuttaa virallisemminkin lainsäädäntöön. Ainakin nostamme ahkerasti eettisyyteen liittyviä asioita keskusteluun. Seuraavia hallitusneuvotteluja varten valmistelemme myös omat hallitusohjelmatavoitteemme, joita tulisi seuraavalla vaalikaudella edistää. Uskon vahvasti, että kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on keskeinen osa tulevaisuuden globaalia markkinataloutta. Suomella olisi nyt mahdollisuus olla kehityksen etulinjassa, päättää Salonen. Teksti Pilvi-Elina Kupias M.A., HuK Kansanedustaja Kristiina Salosen avustaja puh / Tekstiili 5-6/2014

17 Teksti Marjo Blomberg ja Pia Vilenius, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry TEEMA Vastuullisuus tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa Vastuullisuus tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Vastuullisesti toimiva yritys ottaa laajasti toiminnassaan huomioon niin ympäristö- ja kemikaaliasiat kuin sosiaalisen ja taloudellisenkin vastuun. Tekstiilien tuotannon vastuullisuus nousee jatkuvasti keskusteluun eri foorumeilla. Kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä, miten ja missä olosuhteissa heidän käyttämänsä tuotteet on valmistettu ja mitä kemikaaleja ne sisältävät. Suomalaiset tekstiili- ja vaatetusalan yritykset haluavat vastata asiakkaiden toiveisiin. Yritykset ja myymälät muun muassa kouluttavat henkilöstöään, jotta työntekijät osaavat kertoa asiakkaille vastuullisuuteen liittyvistä asioista. Sosiaalinen vastuu Vastuullinen hankinta ja sen merkitys osana globaaleja tuotantoketjuja on noussut yhä enemmän esille keväällä 2013 Bangladeshin Rana Plaza -vaatetehtaassa sattuneen erittäin vakavan onnettomuuden jälkeen. Mitä pidempiä yritysten yhteistyöketjut ovat, sitä vaikeampi niiden on hallita ja arvioida koko toimitus-, tuotanto- ja hankintaketjun vastuullisuutta. Monikansalliset yritykset kohtaavat vastuullisuuteen liittyviä haasteita erityisesti silloin, kun ne toimivat erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja heikon hallinnon maissa. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa tekstiilija vaatetusteollisuudessa lainsäädännön ja sopimusten noudattamista ja niiden seurantaa, hyvien käytäntöjen esille nostamista ja arviointia sekä eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Yritystoiminnalla on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnan kehittymiseen, ja globaali tekstiili- ja vaatetusteollisuus luo hyvinvointia vähemmän kehittyneisiin maihin. Yritysten tulee kuitenkin olla tietoisia pitkissä tuotantoketjuissa syntyvistä riskeistä, esimerkiksi lapsityövoiman käytöstä. On selvää, että työolosuhteiden tulee olla inhimilliset. Niiden toteutuminen on myös tekstiili- ja vaatevalmistajien etu. Siksi Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry on mukana parantamassa yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia. Suomalaisten alan toimijoiden käyttöön on laadittu Vastuullisuuskäsikirja, ja alan yrityksiä koulutetaan vastuulliseen liiketoimintaan. Viimeksi toimialan vastuullisuutta käsiteltiin muun muassa sen eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken OECD:n ja ILO:n järjestämässä yhteiskonferenssissa syyskuun lopussa Pariisissa. Kemikaalit ja ympäristöasiat Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa ympäristövastuullisuudella on tärkeä rooli. Kemikaalikuormaa on pyritty viime vuosina vähentämään, ja on siirrytty mahdollisuuksien mukaan käyttämään kemikaaleja, jotka ovat entistä haitattomampia ihmisen terveydelle ja ympäristölle. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on kemikaalilainsäädäntö REACHiin liittyen julkaissut listan erittäin haitallisista, niin sanotuista erityistä huolta aiheuttavista kemikaaleista, joiden käyttö on jatkossa luvanvaraista tai jotka tullaan mahdollisesti kokonaan kieltämään. Ruotsissa ja Norjassa joidenkin kemikaalien käyttökieltoa valmistellaan kansallisesti. Näillä listoilla on useita kemikaaleja, jotka ovat käytössä tekstiilien värjäyksessä tai nahkatuotteiden valmistuksessa. Näille aineille tulee jatkossa löytää korvaavat haitattomammat tuotteet. Myös merkintävaatimusta kemikaalien käytöstä tuotteen valmistuksessa tullaan todennäköisesti viemään eteenpäin. Muutoin ympäristöasiat tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa liittyvät pääasiassa veden, energian ja viljelysmaan käyttöön. Esimerkiksi puuvillan tuotanto vaatii paljon maapinta-alaa ja kasteluvettä, lisäksi puuvillan viljelyssä käytetään runsaasti tuholaismyrkkyjä. Näillä asioilla on suuri merkitys tuotantomaan ympäristölle ja asukkaille. Vedenkulutus ei pääty raaka-aineen viljelyyn ja muuhun valmistukseen, vaan sitä kuluu paljon tuotannon eri vaiheissa, kuten värjäyksessä ja pesuissa. On arvioitu, että farkkujen tuotantoon kuluisi jopa litraa vettä. Tuotannossa veden lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Useissa tuotantolaitoksissa tähän onkin kiinnitetty huomiota, ja energian ja veden kulutus on saatu kuriin kehittämällä sisäisiä kiertoja. Myös tekstiilien pesu kotona kuluttaa paljon vettä ja pesuaineita. Tällä on suuri vaikutus tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Puuvillan ja muiden kuitujen viljelyn sijaan tekstiilien tuotannossa tullaan jatkossa käyttämään yhä enemmän kierrätettyjä kuituja ja esimerkiksi sellusta valmistettuja kuituja. Näiden ympäristövaikutus on neitseellisiä kuituja ja esimerkiksi puuvillaa huomattavasti pienempi. Uusia tekniikoita kuitujen kierrätykseen ja uusien kuituraaka-aineiden käyttöön tekstiilien valmistuksessa kehitetään parhaillaan suomalaisvoimin. Laajamittaisessa tuotannossa niiden arvioidaan olevan noin viiden vuoden päästä. Marjo Blomberg toimii Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:ssä vastuullisuusasioiden asiantuntijana. Pia Vilenius toimii asiantuntijana ympäristö- ja kemikaaliasioissa. Kuvat Finatex ry Tekstiili 5-6/

18 TEEMA Vaatteita kaikkein pienimmille Helsinkiläisen Beibamboo Oy:n taival lähti vuonna 2007 siitä, kun yrittäjä Nina Ignatius tuoreena keskostytön äitinä ihmetteli vauvanvaatteiden huonoa suunnittelua. Vauvan herkkä iho on kovilla vaatteiden sisällä olevien jäykkien saumojen ja raapivien niskalappujen alla. Nykyään Beibamboo suunnittelee, valmistuttaa ja myy ympäristö- ja ihoystävällistä vauvanvaatemallistoa. Konsepti on tarkkaan mietitty. Vaatteiden suunnittelussa on otettu huomioon pienen vauvan herkkä iho, helppo puettavuus sekä se, että vauvat kasvavat nopeasti. Hellävaraisuutta iholle ja vähän kuormaa ympäristölle Malliston vaatteet ovat käytännöllisiä perusvaatteita, jotka on valmistettu luonnonvalkoisesta luomupuuvilla-bambuviskoosineuloksesta. Vaatteet ovat rennon väljiä, ja niissä on kasvunvaraa esimerkiksi hihojen ja lahkeensuiden käänteissä, sekä bodyn haaraosassa tuplarivineppareilla. Vähät saumat ja hoito-ohjemerkit ovat vaatteen ulkopuolella. Saumat ja nepparilistat on peitetty pehmeällä logonauhalla. Vaatteet ovat kokoa cm. Beibamboo-vaatteet ommellaan Latviassa. Materiaalien alkuperä on jäljitettävissä: luomupuuvilla tulee Intiasta ja bambuviskoosi kiinalaisilta viljelijöiltä. Kaikki materiaalit täyttävät Öko-Tex 100 standardin vaatimukset eivätkä sisällä myrkkyjä, raskasmetalleja tai torjunta-ainejäämiä. Reunusnauhoja lukuun ottamatta kankaat ovat värjäämättömiä. Vähemmän kipua keskoselle Mallistossa on ajateltu erityisesti keskosvauvan hoitoa. Sairaalassa vauvan vaatteiden vaihtoa hankaloittavat esimerkiksi infuusiokanyylit ja vauvan tarvitsemat seurantalaitteet. Kanyylien irrotus aiheuttaa vauvalle kipua ja lisää tulehdusriskiä. Aihe on Ignatiukselle omakohtainen, sillä hänen oma tyttärensä syntyi keskosena ja vietti sairaalassa kahdeksan ensimmäistä elinviikkoaan. Beibamboo-vaatteiden pukemista helpottaa se, että ne voidaan avata tasoksi ja liittää taas neppareilla kiinni. Koska kanyyleja ei tarvitse irrottaa, vanhemmat voivat vaihtaa itse vauvan vaatteet ja vaipat, ja sairaalahenkilökunnan aikaa vapautuu muuhun. Tutkimusten mukaan vauvan sairaalahoidon tarve vähenee ja vauva kotiutuu nopeammin, jos hänen omat vanhempansa hoitavat häntä mahdollisimman paljon. Kosketus ja hoiva vahvistavat vauvan ja vanhempien välistä tunnesidettä, Ignatius kertoo. Nykyään Suomen suurimpien sairaaloiden keskososastoilla käytetään Beibamboon vaatteita. Tällä hetkellä selvitetään mahdollisuuksia avata myynti USA:n sairaalavaatemarkkinoille. Beibamboovaatteet ovat koekäytössä sairaaloissa USA:ssa, jotta saadaan osoitettua vaatteiden kestävyys sairaalakäytössä. Vaateautomaatti sairaalaan Vaatteita on alusta asti tarjottu sekä sairaalakäyttöön että yksityisille kuluttajille. Beibamboo-vaatteita myydään omassa nettikaupassa sekä jakelijoiden kautta muun muassa Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja valituilla markkinoilla Euroopassa. Jakelijoita haetaan aktiivisesti, ja suunnitelmissa on laajentaa myyntiverkosto kattamaan kaikki keskeisimmät markkinat. Alun perin tarkoituksena oli myös vuokrata kuluttajille Beibamboo-vaatepaketteja kuukausivuokralla. Koska vauvanvaatteiden käyttöikä on usein kovin lyhyt, niitä ei ole välttämättä järkevää omistaa. Tällä hetkellä toiminta on resurssipulan takia jäissä, mutta sitä jatketaan ehkä jo ensi vuonna. Nina Ignatius osoittaa, että luovuutta voi käyttää suunnittelun lisäksi vauvanvaatteiden jakelussa. Sairaalakäyttöön tarkoitettujen vaatteiden jakelussa on vahvoilla suunnitelma, jossa synnytyssairaalan aulassa olisi vauvanvaateautomaatti, josta voisi ostaa tarvitsemansa vaatteet. Kun vauva syntyy paljon ennen laskettua aikaa, 18 Tekstiili 5-6/2014

19 TEEMA ei vanhemmilla välttämättä ole vaatteita valmiina tai mukana sairaalassa. Etenkin keskosten vaatteet ovat niin pieniä, että harva sellaisia varaa kotiinsa valmiiksi. Vauvanvaateautomaatti vaatisi laitetoimittajan ja täyttöpalvelun. Sen yhteyteen voisi laittaa myös keräyssäiliön, johon vanhemmat voisivat halutessaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen käytetyt, likaisetkin, Beibamboo-vaatteet, Ignatius pohtii. Myyntiautomaatti myös vapauttaisi sairaaloissa säilytystilaa ja poistaisi sairaalalta vaatteidenostovastuuta vapauttaen resursseja varsinaiseen ydintoimintaan. Eiköhän sairaaloissa arvosteta tuotteita ja käytäntöjä, jotka helpottavat hoitajien työtä ja nopeuttavat potilaiden paranemista ja siten kotiutumista, Ignatius pohtii. Palkintoja ja kehitystyötä Aloittaessaan vauvanvaatteiden suunnittelua Nina Ignatiuksella ei ollut kokemusta vaatesuunnittelusta tai teollisuudesta, mutta mainioita ideoita riitti. Ja riittää yhä. Kokemusta tuotebrändeistä on karttunut hänen työskenneltyään kansainvälisissä design-toimistoissa lukuisissa maissa. Hän nousi lisäksi Forbesin maailman 40 innovatiivisimman naisen listalle kesäkuussa Design-kokemus ja -näkemys näkyvät Beibamboon tuotteissa, nettisivuilla ja markkinointimateriaaleissa. seamless opens up completely foldable mitts labels on the outside Tulevaisuudessa on mahdollista laajentaa konseptia vanhustenhoitoon sekä vammaisten toiminnalliseen vaatetukseen. Mahdollisesti tulossa on myös hellävaraista kosmetiikkaa vauvojen ihonhoitoon, Ignatius väläyttelee yrityksensä tulevaisuudensuunnitelmia. Yritys on parhaillaan nostamassa myös näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, koska sen merkitys kasvaa koko ajan. Vastasyntyneen vanhemmat käyttävät sosiaalista mediaa etsiessään tietoa lastensa hoidosta sekä uusista ja olemassa olevista tuotteista. Lisäksi vanhemmat jakavat käytännönläheistä tietoa lastensa hoidosta ja kokemuksiaan tuotteista. Varsinkin keskosvaatepuolella internet on vanhemmille tärkeä tietolähde. Beibamboo on menestynyt lukuisissa suunnittelu- ja innovaatiokilpailuissa. Sillä on myös Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Design from Finland merkki, ja se voitti Vuoden Designteko tunnustuksen. Päällissaumoja peittävälle Beibamboo-peitenauhalle haetaan patenttia (Pat. Pending PCT/FI2011/050002). Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2013 alle , mutta kasvua on näkyvissä. Yrityksen perustaja Nina Ignatius pyrkii myös jatkossa olemaan paljon esillä ja puhumaan muun muassa yrittäjyyden puolesta. Hän osoittaa omalla esimerkillään, että uskomalla vankasti omaan ideaansa ja työskentelemällä määrätietoisesti korkeallekin asetetut päämäärät on mahdollista saavuttaa. Teksti Elina Palovuori Kuvat Beibamboo Oy Tekstiili 5-6/

20 TEEMA muovipullosta valmistettu Re-PET-materiaali muuttui TouchPointin käsissä Hesburgerin trendikkäiksi työvaatteiksi. Kuva: TouchPoint, kuvaustiimi Marjo Tokkari, Kikka Pesonen. Työvaate on investointi ihmisiin Yrityskulttuurissa haetaan nyt konkreettisia tapoja yritysvastuun ja ympäristöarvojen toteuttamiseen. Vaikka kestävä kehitys on paljon esillä ja ekologiset materiaalit jo luonnollinen osa monia tuotteita, on työvaatemarkkinoilla paljon mahdollisuuksia kehittää ekologisten ratkaisujen tarjontaa. Finnwatchin tekemän selvityksen mukaan noin kolmasosa julkisista hankkijoista ilmoittaa, että heillä on ostoilleen eettisiä kriteerejä. Suurin osa Suomen markkinoilla olevista työvaatteista valmistetaan Baltian maissa, lähinnä Virossa, ja Aasiassa, etupäässä Kiinassa. Muotivaatteisiin verrattuna työvaatteita tuotetaan enemmän lähialueilla kuin Kiinassa. Suomessa tuotanto on vähäistä. 20 Tekstiili 5-6/2014 Eettisyyttä ja etenkin läpinäkyvyyttä työvaatteiden tuotantoon tarvitaan nykyistä enemmän, toteaa TouchPoint Oy:n perustaja ja myynti- ja markkinointijohtaja Carita Peltonen. Vuonna 2008 perustettu TouchPoint on suomalainen ekologiseen tarjontaan keskittynyt työvaatteiden valmistaja. Yritys haluaa olla työvaatteiden kestävän kehityksen edelläkävijä. Se esimerkiksi tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tuotantopaikkojen auditointiin ja osallistuu myös eduskunnan eettisen tuotannon toimintaryhmään. Työasu vahvistaa brändiä Työvaatteiden merkitys on yritykselle suuri sekä liiketoiminnallisesti, hankintaprosessina että yrityksen brändiarvon rakentamisessa. Taloudellisten tilanteiden muutoksista huolimatta palvelusektorilla on ainainen tarve työasuille. Työasu vaikuttaa myös työtehoon, -motivaatioon ja brändimielikuvan muodostumiseen. Parhaimmillaan työasu mahdollistaa hyvän ja tuottavan palvelukokemuksen. Minkä yrityksen työvaatteissa haluaisit itse työskennellä? Peltonen kysyy. Yrityksen näkemyksen mukaan pakollisen suojavaatteen sijaan työvaatteet ovat investointi ihmisiin. Kierrätystrendi on jo näkyvissä Uusia ekologisia materiaaleja kehitetään tällä hetkellä valtavasti. Innovaatioita syntyy paljon, mutta niiden kaupallistaminen voi viedä jopa vuosia. Uusiomateriaaleja tuotetaan esimerkiksi kierrätetyistä kuituja polymeerimateriaaleista, esimerkkinä on muovipulloista tehty Re-PET. Ylijäämästä ja kierrätysmateriaalista valmistetaan uusia tuotteita hyödyntämällä käytetty tekstiili uuteen tuotteeseen ilman kuidun uudelleenmuokkausta. Tällöin hyväkuntoinen ja laadukas tekstiilimateriaali

Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot

Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot Tekstiilihuollon ajankohtaisseminaari 30.9.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Marja Tampereen teknillinen yliopisto Materiaaliopin laitos Sisältö Tekstiiliteollisuuden

Lisätiedot

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015 KOKOEKOseminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Kierrätä pala Siljaa KOKOEKO- seminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Tallink Silja haastoi nuoret suunnittelijat luomaan kierrätyshengessä uusia tuotteita - Kaksiosainen

Lisätiedot

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Helena Dahlbo, SYKE 5.6.2013 Poistotekstiiliseminaari Forssa Tekstiilijätemäärät kasvussa Lyhytikäinen muoti, heikkolaatuiset vaatteet Tekstiilien

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA

LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Pentti Järvelä TkT, professori TTY, Materiaalioppi Muovi-ja elastomeeritekniikka 1 LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Tässä esityksessä keskitytään luonnon materiaalien käyttöön

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet Konferenssin avaus RFID ja teollisen internetin mahdollisuudet Jukka Wallinheimo Toiminnanjohtaja RFIDLab Finland ry RFID ja Teollinen Internet konferenssin ohjelma

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala 1 2. joulukuuta 2013 Polymeeri- ja kuitutekniikka Materiaalitekniikan toinen ydinosaamisvaihtoehto Laaja-alainen polymeeripohjaisten materiaalien opiskelukokonaisuus,

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille Texvex poistotekstiilipankeilla yksi toimintamuoto on uusien tuotteiden valmistaminen poistotekstiileistä. Yksi hyvä kanava

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Biotalouden uudet tuotteet

Biotalouden uudet tuotteet Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen

Lisätiedot

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN 10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN Suomen poistotekstiilit ry Puheenjohtaja Helena Käppi 040-5899 300, kuisma72@gmail.com Yhdistys rekisteröity 4 / 2012 Kuluttajalähtöinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Kehity, niin menestyt Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Mikä yhdistää BP:n katastrofia Meksikonlahdella ja kansainvälisten vaatejättien osallisuutta Bangladeshin vaatetehtaan kohtalokkaassa

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Ravintolatekstiilipalvelut. Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle

Ravintolatekstiilipalvelut. Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle Ravintolatekstiilipalvelut Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle Tekstiilipalvelujen vahva ja osaava ammattilainen Lindström on suomalainen perheyritys, joka perustettiin jo vuonna 1848. Jatkuvan ja pitkäjänteisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

maailmaa Renkaat pyörittävät

maailmaa Renkaat pyörittävät Sinun Juuri nyt maailmassa rullaa miljardeja renkaita Joka päivä valmistetaan satoja tuhansia uusia renkaita renkaanjälkesi Millaisen renkaanjäljen sinä jätät? Renkaat pyörittävät maailmaa Kaikki ympärilläsi

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Heke-tiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Edellisen kokouksen muistio 3 9 Työnohjaus 4 10 Opettajien työssäjaksaminen 5 11 Savuton työyhteisö -toimenpideohjelma 6 12 Rekrytoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulmia

Tutkimuksen näkökulmia Tutkimuksen näkökulmia Materiaalitehokkuus yrityksissä -seminaari Torstai 11.4.2013, Lahden Urheilukeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava Tiina Malin (DI) Esityksen

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Työvaateprofilointi Painettu & Valmis PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Nykyään yhä useampi yritys haluaa työvaatteisiin yrityksen logon. Ahlsell

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Elintarvikeala. Kokonaisuus ratkaisee

Elintarvikeala. Kokonaisuus ratkaisee Elintarvikeala Kokonaisuus ratkaisee Kattava ja luotettava kokonaispalvelu elintarvikealalle Lindström tarjoaa elintarvikealalle kattavaa ratkaisua työvaatteiden, henkilösuojainten, mattojen ja hygienialaitteiden

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

& KESÄN 2015 PARHAAT LIIKELAHJAIDEAT

& KESÄN 2015 PARHAAT LIIKELAHJAIDEAT kevään uutuuksia & KESÄN 2015 PARHAAT LIIKELAHJAIDEAT Yrityksesi visuaalinen ilme ja arvot saavat näkyä myös liikelahjoissa. Meidän kauttamme se onnistuu. Voit tilata tuotteet haluamallasi kuvalla kudottuna

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa.

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. UUDET living by Danfoss -termostaatit. Harppaus kohti laadukkaampaa asumista. Asenna ja unohda Uudet living by Danfoss termostaatit

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

PESUMERKINTÖJEN ABC. Vaatteen hoito- ohjeiden lisäksi on muistettava pesuaineen annosteluohjeet sekä pyykin lajittelu.

PESUMERKINTÖJEN ABC. Vaatteen hoito- ohjeiden lisäksi on muistettava pesuaineen annosteluohjeet sekä pyykin lajittelu. PESUMERKINTÖJEN ABC Jokaisesta vaatteesta löytyvä pesumerkintä kertoo, miten voi parhaiten välttää vaatteen kutistumisen, venymisen, nyppyyntymisen ja värien lähdön. Ennen pyykinpesua kannattaa siis uhrata

Lisätiedot

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Cleantech-insinöörit -projekti

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Cleantech-insinöörit -projekti Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Cleantech-insinöörit -projekti Materiaalitehokkuudella parempaa tulosta rakennusteollisuudessa koulutus 18.10.2012, LAMK, Tekniikan ala Lehtori Ilkka Tarvainen

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Ekokemin ympäristöseminaari Perjantai 14.6.2013, Helsingin Messukeskus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Myynti Suomessa Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Ympäristöystävälliset PlastRex- tuotteet Yrityksistä FinnVaateri Oy on PlastRex tuotteiden

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Profiilit kierrätysmuovista Tuotekuvasto

Profiilit kierrätysmuovista Tuotekuvasto Profiilit kierrätysmuovista Tuotekuvasto MUOVIX Ekokem muovinkierrätys Kierrätysmuovista valmistetut profiilit Muovix-profiileja voidaan käyttää monissa kohteissa, joissa yleensä on totuttu käyttämään

Lisätiedot

KYLMÄTEKNIIKKAA MODERNIIN MYYMÄLÄÄN

KYLMÄTEKNIIKKAA MODERNIIN MYYMÄLÄÄN KYLMÄTEKNIIKKAA MODERNIIN MYYMÄLÄÄN UUSI TÄYDELLINEN HUURRE BY ARNEG -KYLMÄKALUSTEMALLISTO KÄYTÄ KYLMÄÄ JÄRKEÄ KYLMÄKALUSTEHANKINNOISSA OTA KOKO URAKKA HUURTEELTA Huurre on tunnustettu kylmäalan kokonaisosaaja,

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

MATKA 2010 tilastotietoa

MATKA 2010 tilastotietoa MATKA 2011 MATKA 2010 tilastotietoa 11,249 m² näyttelypinta-alaa 1,202 näytteilleasettajayritystä 366 päänäytteilleasettajayritystä 836 alanäytteilleasettajayritystä 72 maata edustettuna lisäksi messuilla

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Cement Design. Osa kestävää kehitystä

Cement Design. Osa kestävää kehitystä Cement Design Cement Design tarkoittaa kirjaimellisesti sementillä suunnittelua ja muotoilua. Uudet mikrosementit ovat tehneet sementin- ja betoninoloisista pinnoista trendikkäitä niin yksityisissä kodeissa

Lisätiedot

voitu valloittaa uusi alue: beach-pukeutuminen, johon Nanson värit ja raikkaat printit sopivat erinomaisesti.

voitu valloittaa uusi alue: beach-pukeutuminen, johon Nanson värit ja raikkaat printit sopivat erinomaisesti. Nanso Oy Nanso on perustettu Nokialle vuonna 1921. Toiminta käynnistyi palkkavärjäämönä, kehittyen alusvaatetuotantoon ja edelleen 30-luvulla nykylinjoille kilpailukykyiseksi trikootehtaaksi. Nanson vahvuutena

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Lehdistötiedote 18.11.2011 Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Klippanin uusi lasten turvaistuin Triofix on markkinoiden monipuolisin: pienin säädöin se muuntuu sopivaksi

Lisätiedot

Porin valmistuvat rakennusinsinöörit ry toivottaa teidät ja edustamanne yrityksen lämpimästi tervetulleeksi vuoden 2015 messuille.

Porin valmistuvat rakennusinsinöörit ry toivottaa teidät ja edustamanne yrityksen lämpimästi tervetulleeksi vuoden 2015 messuille. Porin Rakennus- ja LVI-messut järjestetään tänä vuonna (21.-22.03.2015) 42. kerran paikkanaan tuttu Porin Karhuhalli. Messut ovat kasvaneet yhdeksi Suomen suurimmista opiskelijaprojekteista ja kävijämääräkin

Lisätiedot