Kieli teettää kovasti töitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kieli teettää kovasti töitä"

Transkriptio

1 No espanjalaiset kotkassa Kieli teettää kovasti töitä mitä maksaa hoitajatuonti? työvoimapula s hyvän työpaikan ominaisuutta tunnista onnesi ansat hyvinvointi s. 34 ortoreksia sairaus s. 32

2 Irti masennuksesta Jan-Henry Stenberg, Salla Saiho, Satu Pihlaja, Helena Service, Matti Holi, Grigori Joffe Irti masennuksesta esittelee itsehoito-ohjelman, jonka avulla voi nousta ylös masennuksen kuopasta. Kirja perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyyn verkkoterapiaan, joka tarjoaa kohdennettua etähoitoa mielenterveyden häiriöihin. Syyskampanjan aikana kirjat 25 % 1. painos 2013, 152 s., ISBN Sh. 19 Tarjous 14,25 Irti paniikista Jan-Henry Stenberg (toim.) Irti paniikista esittelee itsehoitoohjelman, jonka avulla voi vapautua paniikkihäiriöstä. Kirja perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyyn verkkoterapiaan, joka tarjoaa kohdennettua etähoitoa mielenterveyden häiriöihin. Se pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, joka on tehokas hoito ahdistukseen ja paniikkihäiriöön. Kulttuuri pidentää ikää Markku T. Hyyppä Kirja valottaa kulttuurin terveyttä edistäviä vaikutuksia ja kokoaa yhteen aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen. Neurologi ja tietokirjailija Markku T. Hyyppä on koonnut tutkimustulokset, jotka kiistatta osoittavat, että kulttuurifriikki elää sohvaperunaa pitempään. Ruuhkataidot Iloa vanhemmuuteen Kaisla Joutsenniemi, Veera Mustonen Pienten lasten vanhemmille tieteeseen pohjautuvia neuvoja elämän ruuhkavuosiin. Kymmenen mielen ja vuorovaikutuksen taidon avulla vanhemmat voivat helpottaa arjen pyöritystä ja omiin tavoitteisiin pääsemistä. Vanhemman taitava vuorovaikutus auttaa myös lasta omaksumaan vastaavia taitoja. Sairaus ja toivo Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen, Kaija Saarelma (toim.) Sairaus ja Toivo -teos käsittelee useista eri näkökulmista toivon ylläpitämistä näennäisen toivottomissa tilanteissa terveydenhuollon arjessa. Kirjan kohderyhmänä ovat lääkärit ja tulevat lääkärit, mutta myös muut terveydenhuollon ammattihenkilöt ja suuri yleisö. 1. painos 2013, 130 s. ISBN painos 2013, 132 s. ISBN painos 2013, 237 s. ISBN painos 2013, 270 s. ISBN Sh. 19 Tarjous 14,25 Sh. 23 Tarjous 17,25 Sh. 29 Tarjous 21,75 Sh. 32 Tarjous 24 Syyskampanjan aikana kaikki normaalihintaiset kirjamme -25 % suositushinnasta Duodecimista, Suomalaisesta Kirjakaupasta sekä kampanjakoodilla RFLEEC8K verkkokaupastamme osoitteessa Syyskampanjaan eivät kuulu D-pokkarit ja pysyvästi tarjouksessa olevat kirjat.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: ANNIKA RAUHALA 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Lois Berry 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 12 Kotka polki palkkoja 14 Aikaa ja avoimia ovia 20 Ammatissa: Hädän hetkellä 23 Kolumni 24 kansi Suomi uskoo tuontiin 30 Terveys 32 kansi Sairaus: Ahdistusta lautasella 34 kansi Hyvinvointi: Onni on ansa 38 Talvilomakalenteri 40 kansi Vetää kuin magneetti 45 Tutkimus 60 Krypto 70 Tieni tähän: Turvallisuudesta tuli työura 72 Ihana arki: Karavaani kulkee 74 Suolaa haavoille tehyläinen 48 Keskustelua 50 Me kaksi 52 Tehy-uutiset 53 Jäsentapahtumat 56 Hyöty 58 Homma hoidossa 14 pesutupa Avoin ovi kertoo Kellokoskella luottamuksesta, Susanna Celik esittelee. kolme työpaikan tilaa 20 sokkihuone Tapaturmaasemalla tarvitaan kylmiä hermoja ja lämmintä sydäntä. 59 Tarkastaja Hoitotyön on osoitettava oma paikkansa ja vaikuttavuutensa. Hoitotyön opettaja Lois Berry sivulla piha Kiipeilyä, pulkkailua ja ja kaupunkiviljelyä. Esittelyssä päiväkotien pihat. TEHY t

4 Helsingin messukeskus Näyttö käyttöön hoitotyössä! Vuoden sessio haussa! Hoitotyön kehittäminen on tärkeää potilashoidon hyvälle laadulle ja sairaanhoitajien ammatissa kehittymiselle. Sairaanhoitajapäivillä tuodaan esille hoitotyön hyviä käytäntöjä sekä uusimpia kehittämistöitä ja tutkimuksia. Nyt on jokaisella terveydenhuollon työ- ja tutkimusyhteisöllä, oppilaitoksella ja järjestöllä mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan esille. Ota haaste vastaan! Suunnittele ja toteuta vuoden 2014 paras sessiokokonaisuus ja voita 500 euroa palkinto suunnitteluryhmälle! Voittaja selviää Sairaanhoitajapäivien jälkeen suoritettavalla sähköisellä arvioinnilla. Lähetä ehdotus viimeistään TEHY t

5 pääkirjoitus Hyvä hoito vetää töihin Päätoimittaja päivi jokimäki kesällä virisi jälleen keskustelua siitä, onko sosiaali- ja terveydenhuollossa työvoimapulaa vai ei. Hoitajia ei saada tarpeeksi töihin, ja tämä vaikeuttaa jo terveydenhuollon toimintaa. Onko kyseessä siis hoitajapula vai kuitenkin rahapula? Eräs sairaanhoitaja, sanotaan häntä vaikka Mirjaksi, on ollut monta kertaa yhteydessä toimitukseen ja kertonut tuloksettomasta työnhaustaan. Mirjan asuinseudulla kunnat ilmoittavat, että eivät saa sairaanhoitajia töihin. Tavatessani alueen tehyläisiä nousi puheenaiheeksi työvoimapula, joka väsyttää vakiväkeä. He joutuvat paikkaamaan vajetta jatkuvasti tekemällä esimerkiksi tuplavuoroja. Vinkkasin tietysti Mirjalle, että tässä kunnassa on tarvetta sairaanhoitajille. Mutta Mirja saikin heti työhönottajalta vastauksen: ei ole varaa palkata sairaanhoitajia. Kunnassa ei ole pulaa henkilökunnasta. Siellä vain on valittu mieluummin lyhytnäköisten säästöjen tie, mikä johtaa huonoon hoitoon ja henkilökunnan vaihtuvuuteen. Optimistinakaan en pysty uskomaan, että kyseessä olisi pelkkä yksittäistapaus. terveydenhuollon ammattilaiset viihtyvät siellä, missä annetaan hyvää Kunnalla ei ole varaa palkata sairaanhoitajia. hoitoa potilaille. Tämä tärkeä havainto on tehty Yhdysvalloissa, jossa on kamppailtu työvoimapulaa vastaan jo kymmenet vuodet luvulla maassa alettiin tehdä laajaa tutkimusta siitä, mikä saisi hoitajat pysymään töissä. Yhden tutkimuksen keskeinen kysymys oli yksinkertaisuudessaan nerokas: mitä hoitajien vaihtuvuus kertoo heidän onnellisuudestaan? Hoitajien haastattelujen avulla saatiin lista vetovoimatekijöistä, jotka ovat nykyäänkin pitkälti samat. Hoitoalalla työskentelevät haluavat tehdä työtään hyvin, ja tulevat sinne, missä se on mahdollista. alan ongelmat ovat varmasti meillä kipeästi tiedossa. Siksi onkin erityisen hienoa lukea Kuopion yliopistosairaalan vetovoimahankkeesta (sivu 40). Miten järkevää, miten mielekästä! Laatua luodaan fiksuilla käytännön toimintatavoilla. Johtaminen on osallistavaa ja organisaatio matala. Kehittyminen uralla on mahdollista ja toivottavaa, työ itsenäistä. Potilasturvallisuuteen panostetaan. Asiantuntijuudesta maksetaan ja sitä hyödynnetään työyhteisössä. Hoitotyö nojaa näyttöön. Tutkimus, opetus ja hoitotyön kehittäminen kulkevat yhtä jalkaa. Miksipä ei tehtäisi näin muuallakin? 30 VUOTTA SITTEN Suojelutyö oli kiireistä, mutta myös antoisaa lakon aikainen suojelutyö oli arvokasta työtä. Sen sujumisesta oli paljolti kiinni myös lakon onnistuminen. Suojelutyö oli myös hyvin raskasta työtä. Lastenhoitaja Anna-Liisa Vottonen ja sairaanhoitaja Irmelin Rosendal olivat lähestyvän eläkeikänsä vuoksi suojelutyössä koko lakon ajan. Vaikka työ olikin raskasta ja työn jälkeen ei jaksanut muuta kuin syödä ja nukkua, Irmelin sanoo kuitenkin kokemuksen olleen hyvä. Uudella osastolla tutustuin uusiin ihmisiin, meille syntyi hyvä yhteistyö sekä hoitajien että lääkäreiden kesken. Myös vanhemmat auttoivat ja ymmärsivät tilanteen. TEHY 22/1983 TEHY t

6 itse asiassa Laadun puolustaja Työnantajat tinkivät Kanadassa hoitajien koulutustasosta, kertoo Lois Berry. teksti Mervi Flinkman kuva Liisa Takala 1 Mikä on suurin haaste Kanadan terveydenhuollossa? Isoimmat haasteet liittyvät terveydenhuollon laadun parantamiseen, potilaskeskeisyyden lisäämiseen ja vanhustenhuollon ongelmiin. Talouden taantuma näkyy Kanadassakin. Varsinkin vanhustenhoidossa pyritään korvaamaan koulutettuja hoitajia kouluttamattomilla. 2 Millaiset terveydenhuollon organisaatiot ovat vetovoimaisia Kanadassa? Kanada koostuu kymmenestä provinssista. Terveydenhuollon järjestäminen on niiden vastuulla. Esimerkiksi palkka vaihtelee provinsseittain. Koulutettu hoitohenkilöstö haluaa sellaisiin työpaikkoihin, joissa on panostettu ammatilliseen kehittymiseen. 3 Onko Kanadassa pulaa koulutetusta hoitohenkilöstöstä? Kysymys on enemmänkin siitä, onko provinsseilla varaa palkata lisää koulutettua hoitohenkilöstöä. Esimerkiksi sairaanhoitajia on korvattu säästösyistä vähemmän koulutusta saaneilla hoitajilla. 4 Miten täydennyskoulutus on järjestetty? Työnantaja järjestää täydennyskoulutusta käytännön hoitotyöhön liittyen. Lisäksi yliopistot, ammattiliitot ja yritykset tarjoavat täydennyskoulutusohjelmia, mutta niissä opiskelu tapahtuu yleensä omalla ajalla ja kustannuksella. Kanadan Sairaanhoitajaliitolla (CNA) on kansallinen hoitotyön sertifiointiohjelma. Maassa on jo yli sertifioitua sairaanhoitajaa. Sertifiointi uudistetaan viiden vuoden välein. 5 Kanadassa on kaksi virallista kieltä: englanti ja ranska. Täytyykö terveydenhuollossa työskentelevän osata kumpaakin? Ranska on pääkieli vain Quebeckissä. Koulutetun hoitohenkilöstön täytyy osata puhua sujuvasti sitä kieltä, mitä suurin osa provinssin asukkaista puhuu. Kaksikielisyys on etu hoitajalle. 6 Perhe tulisi ottaa entistä enemmän mukaan hoitoon. Mitä vaaditaan, jos haluaa töihin Kanadan terveydenhuoltoon? Kaikissa kymmenessä provinssissa on oma järjestelmänsä. Ulkomailta tulevalta vaaditaan riittävä kielitaito ja tutkinnon on oltava Kanadan tasoa. Esimerkiksi sairaanhoitajilta vaaditaan bachelor-tason tutkinto. Lisäksi tulee suorittaa rekisteröityjen sairaanhoitajien kuulustelu. Toistaiseksi Kanadassa on vain vähän ulkomailta muuttaneita hoitajia. 7 Onko koulutettu hoitohenkilöstö järjestäytynyt? Se riippuu provinssista. Omassa provinssissani Saskatchewassa miltei kaikki hoitajat kuuluvat ammattiliittoon, mutta esimerkiksi Ontariossa vain noin puolet. 8 Mitä tiedät Suomen terveydenhuollosta? Tiedän, että terveydenhuolto on korkeatasoista ja potilaat saavat hoitoa tulotasosta riippumatta. Suomessa on sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon organisaatioita toisin kuin omassa provinssissani, jossa kaikki organisaatiot ovat julkisesti rahoitettuja. 9 Olet sairastanut rintasyövän. Mitä olet oppinut potilaana? Opin sen, kuinka haavoittuva potilas on. Oli todella raskasta olla potilaan roolissa ja avuton, kun muuten olen ollut elämässä pärjäävä ja tehnyt paljon asioita. Miten hoitotyötä tulisi kehittää? 10 Potilaskeskeisyyttä pitäisi lisätä ja perhe ottaa entistä enemmän mukaan hoitoon. Lisäksi hoitotyö tulisi tehdä näkyväksi eli osoittaa se lisäarvo, minkä koulutettu hoitohenkilöstö voi tuoda potilaan hoitoon. Hoitotyön on osoitettava oma paikkansa ja vaikuttavuutensa. 6 TEHY t

7 Lois Berry, 60 Toiminut hoitotyön opettajana yli 30 vuotta. Toimii varadekaanina Saskatchewan yliopistossa Kanadassa. Kiinnostunut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, hoitotyön johtamisen, terveydenhuollon laadun sekä sairaanhoitajien koulutuksen kehittämisestä. Kirjoittanut viime vuonna Kanadan sairaanhoitajaliitolle (CNA) katsauksen hoitajamitoituksen yhteydestä hoitotyön laatuun. Filosofian tohtori, sairaanhoitaja. Aviomies ja kolme aikuista lasta. Harrastaa penkkiurheilua, lukemista ja mökkeilyä. tytärtä kannustamassa. Lois Berry oli Vantaalla seuraamassa Kanadan maajoukkueessa amerikkalaista jalkapalloa pelaavan tyttärensä peliä. TEHY t

8 Hae nyt Tehyn lomaviikkoja! PIXMAC Talven parhaat viikot Tehyn lomaviikkojen haku Viikot 52/ /2014 arvotaan kaikkien hakijoiden kesken Hakuun voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä tiistai Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille viikkojen aikana sähköpostitse tai kirjeitse (mikäli sähköpostia ei ole käytettävissä), ei puhelintiedusteluja. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, jossa on enintään kolme toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. Haettavissa olevat viikot Katinkulta Viikot 52, 6 17 (550 /vko), viikot 1 5, 18, (430 /vko) Vierumäki Viikot 52, 5 15, (viikonloppu pe ma 350 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 350 /4 vrk) Airisto Viikot 52, 8 10 (510 /vko), viikot 1 7, (400 /vko) Saariselkä Viikot 52 1, 8 17 (550 /vko), viikot 2 7 (430 /vko) Pyhä Holy Suites Viikot 8 15 (570 /vko), viikot 5 7 (450 /vko) Himos Viikot 52 1, 4 14 (viikonloppu pe ma 360 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 360 /4 vrk) Ruka Pienempi huoneisto: Viikot 52 1, 8 18 (410 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (320 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52 1, 8 10, 13 15, (550 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (430 /vko) Tampereen Kylpylä Pienempi huoneisto: Viikot 52, 3, 6 7, 9 10, 14 15, (viikonloppu pe ma 210 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto: Viikot 11, 16, (viikonloppu pe ma 260 /3 vrk tai arkiviikko, ma pe 260 /4 vrk) Lisätiedot Holiday Club Yrityspalvelu (Jenni Karvonen, Kari Rinne ja Ville Mäkinen). Puh (arkisin klo 9 16) Sähköposti: Huoneistoihin voit tutustua Holiday Clubin varaussivustolla. 8 TEHY t

9 puheenjohtajalta Vielä on aikaa Tehyn puheenjohtaja rauno vesivalo heinäkuussa porissa järjestetyssä Suomi Areena -tapahtumassa oli mahdollisuus kuulla suomalaisia kansainvälisestikin arvostettuja talouspolitiikan huippuasiantuntijoita. Kaikkien selkeä viesti oli, että maailman talous ja varsinkin Suomen valtion ja kuntien talous ovat menossa heikompaan suuntaan. Nousu ja optimismi eivät nyt pelasta tilannetta, vaan on tehtävä päätöksiä, joilla saadaan talousura oikenemaan. Päätökset on pystyttävä perustelemaan siten, että suomalaiset ymmärtävät ja pystyvät hyväksymään ne. Tulevasta syksystä ja seuraavasta puolesta vuodesta voi tulla todella hankala ja riitaisa aika, jolleivät työmarkkinaosapuolet ja maan hallitus pysty sopimaan jostain kokoavasta työehtosopimusratkaisusta. Toivottavasti tällainen ratkaisu syntyy. Vielä on aikaa järjen valon syttymiseen. Ratkaisu ei synny työnantajien sanelulla, vaan aidolla kaikille jotain hyvää tarjoavalla yrityksellä päästä yhteisymmärrykseen. Pahasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että työmarkkinoilla päädytään liittokierrokselle, joka voi johtaa hyvinkin eriarvoistaviin tuloksiin. tehyläisten nykyiset työehtosopimukset päättyvät tammi huhtikuussa Vielä on aikaa järjen valon syttymiseen Tämä antaa neuvotteluille ainakin aikaa. Tehyn tavoitteena on koulutetun hoitohenkilöstön oma sopimus oli sitten kysymyksessä jokin niputettu ratkaisu tai liittokierros. Sopimusjärjestelmää on saatava myös ajanmukaistettua. Ei ole oikein, että työnvaativuuteen perustuvat paikalliset palkkausjärjestelmät eivät toimi, palkkaliukumia ei synny, työnantajien taloudellinen tilanne estää myönteisen palkkakehityksen ja paikallinen sopiminen on viime kädessä työnantajien sanelua. Sopimusjärjestelmän tulee olla siten joustava, että sitä osataan hyödyntää eri henkilöstöryhmien hyvinkin monenlaisissa työelämän tilanteissa. epätietoisuus vallitsee monilla tehyläisten työpaikoilla. Miten kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tai taloustilanne tulee vaikuttamaan omalla työpaikalla? Tunnelma voi muuttua positiiviseksi, kun teemme asioita yhdessä ja luotamme toisiimme. Yhdessä sopimalla ja tekemällä Suomi on menestynyt ja menestyy varmasti jatkossakin. Vielä on kesää jäljellä nautitaan siitä, jotta jaksamme työntäyteisen loppuvuoden. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Kuparikahvoilla infektioita vastaan kuparin tehoa infektioiden ehkäisyssä tutkitaan muun muassa Husin Meilahden sairaalassa ja Lahdessa Iskun työterveysasemalla. Kuparia käytetään erilaisten kosketuspintojen materiaalina. Kuparilla on vahva antimikrobinen ominaisuus, joka tuhoaa mikrobeja ja estää niiden lisääntymisen. Kuparin toivotaan vähentävän infektiotartuntoja, joista yli 80 prosenttia saadaan kosketuksen välityksellä. ss Kokeilussa maksuton ehkäisy länsi-pohjan sairaanhoitopiiri jakaa ensi vuoden alusta ilmaisia ehkäisyvälineitä nuorille naisille. THL:n tilastoista käy ilmi, että Länsi-Pohjassa on 2000-luvulla tehty enemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin muualla maassa. Sairaanhoitopiiri aikoo selvittää kokeilun yhteydessä aborttien lisääntymisen syitä. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Lapin Kansa. rh Säteilydirektiivi hyväksyttiin eu:n parlamentti hyväksyi kesällä sähkömagneettisia kenttiä käsittelevän työsuojeludirektiivin Suomen toivomassa muodossa. Direktiivi velvoittaa työnantajaa poistamaan tai minimoimaan työympäristön turvallisuutta ja terveyttä vaarantavat tekijät. Kansallisen lainsäädännön valmistelu alkaa syksyllä perustettavassa asiantuntijoiden ja työmarkkinaosapuolten yhteisessä jaostossa. ss yhteinen asia. Hyvä ikäohjelma ottaa huomioon kaikenikäiset työntekijät. Ikäohjelma lisää työvuosia ikänäkökulman ottaminen huomioon työpaikoilla voi pidentää työuria tehokkaammin kuin muodollinen eläkeiän nosto. Neuvoja työpaikan omaan ikäohjelmaan saa työkaarimalliksi nimetystä ikäohjelmaoppaasta. Oppaan on tehnyt työmarkkinakeskusjärjestöjen työryhmä. Ikäjohtaminen, työssä jatkamisen suunnittelu, ammattitaidon parantaminen ja terveystarkastukset ovat keinoja pitää ihmiset työelämässä. STTK haluaa ikäohjelmat kaikille työpaikoille. Ikäohjelmia jo laatineet ja toteuttaneet työpaikat ovat saaneet hyviä tuloksia. Henkilöstön hyvinvointi on parantunut ja eläkkeellesiirtymisikä on myöhentynyt jopa useilla vuosilla, sanoo sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi STTK:sta. Työryhmän toimeksianto pohjautui raamisopimukseen. Työryhmässä oli edustus Elinkeinoelämän keskusliitosta, KT Kuntatyönantajista, Akavasta, SAK:sta, Valtion työmarkkinalaitoksesta, Kirkon työmarkkinalaitoksesta ja STTK:sta. rh hyvä työelämä 1 Ikäjohtamisen merkitys kasvaa, kun työvoimapula uhkaa ikäluokkien pienentyessä. 2 Suomalainen on nykyään työelämässä keskimäärin 34 vuotta. 3 Ikäohjelma merkitsee työntekijälle mielekkäämpää työtä ja parempaa elämänlaatua. ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t

11 SUOMEN SUURIN AIKAKAUSLEHTI ,50 e ajankohtaista Diabetes yleistä myös maahanmuuttajalapsilla suomessa asuvilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kohonnut riski sairastua ykköstyypin diabetekseen. Tutkija Valma Harjutsalon mukaan helsinkiläisillä somalilapsilla on ykköstyypin diabetesta yhtä paljon kuin kantasuomalaisilla lapsilla. Ykköstyypin diabetekseen sairastuu Suomessa noin 600 lasta vuodessa, mikä on eniten maailmassa. Seuraavalla sijalla tilastossa on Ruotsi. Myös siellä on havaittu, että maahanmuuttajalapset sairastuvat diabetekseen yhtä usein kuin kantaväestön lapset. Noin 20 prosentilla suomalaisista on geneettinen alttius sairastua ykköstyypin Rokkarin kiitos helsingin Tavastia-klubilla järjestetään hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tuotto ohjataan Hyksin tehoklinikan ja sydänkirurgisen yksikön hyväksi. Tapahtuman isä on Uriah Heep -yhtyeestä tunnettu Ken Hensley, jonka nuorempi veli Trevor sai sydänkohtauksen tammikuussa ollessaan Helsingissä esiintymässä. Trevor Hensleyn sydän leikattiin Hyksin Meilahden yksikössä. Trevor omaisineen oli vaikuttunut sairaalan ammattitaidosta ja haluaa omalta osaltaan auttaa sairaalaa. Uriah Heepin lisäksi Tavastian lavalla nähdään muun muassa suomalaisten huippumuusikoiden muodostama Crazy World ja yllätysesiintyjiä.vt tavastia ke 4.9.,www.tiketti.fi tukikonsertti. Uriah heep -tähti Ken Hensley kerää rahaa Hyksin teho-osastolle. diabetekseen, mutta myös ympäristötekijät vaikuttavat. Mahdollisia laukaisevia tekijöitä ovat eräät virukset, suoliston vääränlainen bakteerikanta, lyhyt imetys, varhainen siirtyminen viljatuotteita ja lehmänmaitoa sisältävään ruokavalioon, D-vitamiinin puute ja nopea painonlisäys. rh yle.fi, lääkärilehti, lund university diabetes centre kysely 52 % suomalaisista on valmis maksamaan lisää veroja hyvinvointivaltion turvaamiseksi. t-median kansan arvot -tutkimus Mediatähystys Ei ole samantekevää, mitä ruokaa päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja vanhainkotien keittiöissä valmistetaan. Suomalainen peruna ja juurekset ovat sekä ihmisen terveyden että ympäristön kannalta parempi valinta kuin esimerkiksi tuontiriisi. ministeri paula risikko, stm uutiset 3.7. Vastavalmistuneen sairaanhoitajan palkka on ammattiliitto Tehyn mukaan vain noin euroa. Jos vertaa tätä vuokralääkärin euron kuukausipalkkaan, niin kyllä tämä kohtuuttomalta tuntuu. kansanedustaja merja kuusisto, uutispäivä demari Lomarahojen ja pekkaspäivien lopettaminen tai vuosilomien lyhentäminen ovat täysin poissuljettuja vaihtoehtoja palkansaajille. Tilastot osoittavat, ettei Suomessa ole mitenkään erityisen pitkät lomat tai lyhyt vuosityöaika. sak:n strategia- ja hallintojohtaja eija hietanen, taloussanomat Kun poikani aikoinaan täytti 11 vuotta, hän kertoi laskeneensa, että olin ollut työn takia poissa hänen elämästään yhdeksän vuotta. Se osui. 12 teatteriohjaaja kurt nuotio, et 12/2013 Uusi sarja MATKALLA MUMMIKSI TEATTERIOHJAAJA KURT NUOTION VAUHDIKAS ELÄMÄ 3 x VIRON VIRKISTÄVÄT VEDET MITÄ KAIKKEA SAA KOTITALOUS- VÄHENNYKSELLÄ? KÄVIMME PÄÄTALOPÄIVILLÄ Kal l e oli kuin isä meille MIES, MITEN ETURAUHASESI VOI? CARITA JA TOMMY HELLSTEN Rahat menivät mutta rakkaus jäi Loppukesän lumoa! Lahjaksi! RISTIKKO- LIITE Mehevät maut purkkiin Seitsemän sisaruksen sopumökki Kaj Chydenius ja vanamon tuoksu PLUS Kesäjalat kuntoon TEHY t

12 ajankohtaista Kotka polki palkkoja Ensihoitajat saivat Kotkassa liian vähän palkkaa. teksti Riitta Hankonen kuva Jari Lifländer työtuomioistuin on tuominnut Kotkan kaupungin korvaamaan tehyläisille ensihoitajille ja sairaankuljettajille noin euroa palkkasaatavia. Työnantaja toimi vastoin Tehy-sopimusta ja kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES), kun se alkoi vuoden 2008 alusta maksaa ensihoitajille palkkaa hoitoalan ammattitehtävien mukaan. Aiemmin kyseiset työntekijät olivat saaneet palkan vaativien hoitoalan ammattitehtävien mukaan. Kyseiset palkkahinnoittelukohdat määritellään KVTES:ssä. Tehy vei asian työtuomioistuimeen. Työtuomioistuimen mukaan alempi palkka ei käytännössä vastannut Kymenlaakson pelastuslaitoksen työntekijöiltä edellytettyä pätevyyttä tai tehtävien vaativuutta. Päätöksen mukaan työntekijöiltä oli edellytetty ammattikorkeakoulutai opistoasteen tutkintoa ja hoitotason velvoitetta. Kaikilla ensihoitajilla oli ammattikorkeakoulu- tai opistotason tutkinto. Hoitotason velvoite puolestaan oli vastannut työtuomioistuimen mukaan sitä, mitä hoitotason ensihoitajalta on edellytetty Duodecimin ensihoito-oppaassa, sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaassa sekä pelastuslaitoksen omassa lääkehoitosuunnitelmassa. kotka joutuu maksamaan tehyläisille sairaankuljettajille takautuvasti myös samapalkkaerän. He eivät ole samoja henkilöitä kuin väärässä palkkahinnoittelukohdassa olleet. Sairaankuljettajat olivat jääneet ilman palkankorostusta, koska he eivät työnantajan mielestä palkkaa jälkikäteen. Kotka joutuu korvaamaan maksattamatta jääneet palkat ja palkankorotukset. kuuluneet Tehy-sopimuksen mukaisen maksuun tulleen samapalkkaerän piiriin. Työnantajan mielestä samapalkkaerää ei tarvinnut maksaa, koska tehyläiset työskentelivät sairaankuljettajina eivätkä lääkintävahtimestareina tai lääkintävahtimestari-sairaankuljettajina. Tehy-sopimuksen mukaan samapalkkaerä piti maksaa esimerkiksi lääkintävahtimestareille tai vastaavissa tehtävissä toimiville. Tehy-sopimusta täydentävän muistion mukaan erä piti maksaa nimikkeestä riippumatta muun muassa lääkintävahtimestareille ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajille. Työtuomioistuimen mukaan samapalkkaerän oli tarkoitus kattaa koko tehyläinen kenttä ja turvata korotus tehyläisille. Tehy-sopimuksessa ja sitä koskevassa muistiossa oli mainittu hoitoalan ammattitehtävissä työskentelevät tehyläiset ammattiryhmät. Lääkintävahtimestari-nimikkeen alle kuuluu myös työ, jota tehdään lääkintävahtimestari-sairaankuljettajana tai sairaankuljettajana. Työtuomioistuin myös totesi, että lääkintävahtimestarin ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan työtehtävät ovat samanlaisia kuin sairaankuljettajan tehtävät. Lisäksi KT Kuntatyönantajat ja Kotkan kaupunki korvaavat Tehyn oikeudenkäyntikulut, jotka ovat noin euroa. 12 TEHY t

13 TEHOAA RESISTENTTEIHIN MIKROBEIHIN EI KEHITÄ RESISTENTTIÄ MIKROBIKANTAA Turvallinen ja tehokas antimikrobinen haavanhoitomenetelmä TURVALLINEN KÄYTTÄÄ KAIKEN- TYYPPISIIN HAAVOIHIN LAAJA SIDOSVALI- KOIMA VAIKEASTI PARANEVAT HAAVAT SORBACT TUKEE HAAVAN LUONNOLLISTA PARANEMISTA JA EHKÄISEE HAAVAINFEKTION SYNTYÄ NYT UUDET PIRTEÄT PAKKAUKSET AKUUTIT HAAVAT JA PALOVAMMAT SORBACT EHKÄISEE HAAVAINFEKTION SYNTYÄ JA VÄHENTÄÄ HAAVAKIPUA ALIPAINEIMUHOITO SORBACT SITOO PATOGEENIT MIKROBIT JA JAKAA ALIPAINEEN TASAISESTI HAAVAN ALUEELLE IHON PINNALLISET SIENI-INFEKTIOT SORBACT HOITAA TEHOKKAASTI IHON PINNALLISEN SIENI-INFEKTION Tuotenäytteet: TEHY t Markkinointi: Oy Verman Ab, Puh. (09)

14 14 TEHY t

15 väkivalta Aikaa ja avoimia ovia Kellokoskella ehkäistään väkivaltaa yhdessä potilaiden kanssa. teksti Sinikka Sajama kuvat Kirsi Tuura potilaiden aloitteesta. Apulaisosastonhoitaja Susanna Celik pitää biljardipöytää erinomaisena hankinta. Vaikka osa hoitajista epäili sitä turvallisuusuhkaksi, se on osoittautunut rauhan takaajaksi. TEHY t Kellokosken psykiatrisen sairaalan osasto 20:n päivähuoneessa on jännittynyt tunnelma. Potilas survaisee napakan lyönnin, kuuluu terävä kilaus ja hoitajan epätoivoinen kiljahdus. Pitäisikö hälyttää apuvoimia paikalle? Ei suinkaan! Osastonhoitaja Minna Huuskonen selviää hävityn biljardimatsin aiheuttamasta pettymyksestä omin voimin. Mutta pakko myöntää: tilanteessa on jotain hyvin poikkeuksellista. Oikeus psykiatrisella osasto 20:llä hoidetaan Hus-alueen vaikeimmin oireilevia, moniongelmaisia ja aggressiivisia potilaita. On tavatonta, että tänne on hankittu potilaiden toivomuksesta biljardipöytä. Kyllä tästä viikkotolkulla keskusteltiin. Pelättiin, että kovat pallot ja kepit olisivat vaarallisia potilaiden käsissä. Mutta hyvin tämä on mennyt. Biljardia pelataan sovitusti ja aina hoitajien läsnäollessa, apulaisosastonhoitaja Susanna Celik kertoo. Läsnäolo on avainsana, joka toistuu useasti, kun hoitajat puhuvat väkivallasta ja uhkaavista tilanteista. Siihen kiteytyy yksi neljästä oivalluksesta, jotka Turun yliopiston vetämä tutkimus väkivaltatilanteiden hallinnasta on synnyttänyt. Kolme muuta ovat mielekäs tekeminen, potilaan osallisuus ja turhien kieltojen kumoaminen. Näitä elementtejä vahvistamalla voidaan ehkäistä väkivaltaisten tilanteiden syntyä. Ne antavat keinoja myös väkivaltatilanteiden hallintaan. Samoja oivalluksia jalostetaan Kellokosken lisäksi tutkimukseen osallistuvilla Husin psykiatrisilla osastoilla Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Vantaan Jorvissa. turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on jo vuosia paneuduttu yhteen psykiatrisen hoidon hankalimmista ongelmista: pakkokeinojen käyttöön. Rajoittaminen, eristäminen ja sitominen ovat menetelmiä, joihin kukaan ei ole tyytyväinen. Valtaosa potilaista ei hyväksy niitä, ja henkilökunta kokee niiden käytön eettisesti hyvin raskaaksi. Pakkokeinojen vaikuttavuudesta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä. Niiden 15

16 väkivalta kuvatekstiotsikko. Kuvatekstiä... henkilöstö ratkaisee. Osastonlääkäri Mika Rautanen ja osastonhoitaja Minna Huuskonen korostavat, että potilaiden aggression hallinta edellyttää riittävää määrää koulutettua henkilöstöä. i Tutkimuksen tavoitteet Tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen soveltuvista työmenetelmistä. Kuvata hoitajien terveyttä, työhyvinvointia ja niitä ennustavia tekijöitä. Kehittää uusi työmenetelmä väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen. Kaksivuotisen hankkeen rahoittaa Työsuojelurahasto. käyttö perustuu ristiriitaiseen kokemustietoon, joka vaihtelee kokijan näkökulman mukaan, tutkimusta vetävä hoitotieteen professori Maritta Välimäki kertoo. Vuosi sitten turkulaiset aloittivat uuden hankkeen. Tällä kertaa tutkijat eivät tukeutuneet valmiisiin teorioihin tai malleihin, vaan lähtivät psykiatrisille osastoille kartoittamaan ongelmia ja etsimään ratkaisuja. Heidän tavoitteenaan on kehittää yhdessä potilaiden, hoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa uusi työmenetelmä väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen. Tutkijat analysoivat väkivaltaa osastolla kirjattujen dokumenttien perusteella. He haastattelivat hoitajia, Pakkokeinojen käyttö perustuu ristiriitaiseen kokemustietoon. Hoitotieteen professori Maritta Välimäki potilaita ja omaisia. Kuva väkivallan syntyhetkistä alkoi kirkastua. Usein aggression puhkeaminen liittyi hoitajien läsnäoloon tai pikemminkin sen puutteeseen. Huomasimme, että eniten väkivaltatilanteita syntyy aikoina, jolloin henkilökunta on sidottu johonkin muuhun kuin potilastyöhön. Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi kokouk set ja ruokatunnit, Välimäki kertoo. Kellokoskella oli huomattu sama asia. Osaan tilanteista oli helppo löytää ratkaisuja. Henkilöstön ruokailutauot porrastettiin ja raportointiaikoja lyhennettiin. Kirjaamista kehittämällä raporttien uskotaan vielä tiivistyvän ja kohdentuvan tarkemmin. Niukasti miehitettyjen iltavuorojen rutiinit ovat nyt suurennuslasin alla, sillä silloin osaston potilaasta vastaa vain neljä hoitajaa. Hoitajien huomiota vaativia tapahtumia on niin paljon, ettei läsnäolon vaatimus aina toteudu. Tyhjä tila täyttyy turvattomuudella ja levottomuudella, jotka ovat hyvä kasvualusta kahnauksille, jopa avoimelle aggressiolle. osaston käytävällä vaeltaa ahdistuneeseen kumaraan painunut pitkä mies. Hän liimautuu jokaisen ohikulkevan hoitajan läheisyyteen pyyntöineen. Osastonlääkäri Mika Rautasta hän ei päästä kertaakaan ohi vaatimatta lisää lääkettä. Olo on paha, eikä mikään tunnu auttavan. Miestä rauhoitellaan sanoin. Lääkkeitten eväämistä perustellaan. Häntä houkutellaan katsomaan televisiota tai polkemaan kuntopyörää, jotta ajatukset 16 TEHY t

17 meidän jengi. Potilashuoneiden ikkunaruudut voi tuunata itsensä näköiseksi. kaiken varalta. Taskussa kulkeva hälytin on henkilöstön vakiovaruste. irtautuisivat edes hetkeksi ahdistuksen ja lääkityksen oravanpyörästä. Rautasen mukaan väkivaltaiset purkaukset syntyvät usein juuri tällaisista tilanteista. Ahdistunut, mahdollisesti harhainen ja lääkeriippuvainen potilas vaatii kiihkeästi hoitohenkilöstön huomiota. Jollei potilas saa haluamaansa, hän saattaa turvautua tönimiseen, läpsimiseen, joskus vakavampaankin väkivaltaan, joka voi kohdistua yhtä hyvin hoitohenkilöstöön kuin muihin potilaisiin. Toinen tyypillinen aggressiivisuuteen ajautuva ryhmä ovat pelokkaasti, jopa vainoharhaisesti ympäristöönsä suhtautuvat potilaat, jotka eivät erota ystävää vihollisesta. Yksin ja vaille huomiota jääneinä heidän todellisuuden tajunsa ja tilanteen hallinta ovat vaarassa kadota. Osasto 20:n potilaiden tavallisimmat diagnoosit ovat skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja päihdeongelmat TEHY t usein kaksoisdiagnoosina. Pieni osa potilaista on joko mielentilatutkimuksessa tai tuomioistuimen määräämässä pakkohoidossa. Suurin osa on Hus-alueen muiden psykiatristen sairaaloiden lähettämiä moniongelmaisia potilaita. Kun laitoshoitoa puretaan, vähenee vaikeasti oireilevien potilaiden hoitoon tarvittava kokemus ja osaaminen psykiatrisissa sairaaloissa. Kun potilaiden kanssa ei enää pärjätä, heidät lähetetään meille. Rautanen pitää hoitotyön kehittämistutkimusta tärkeänä. Potilaiden ja omaisten osallistuminen ja toiminnan avoimuus toimivat kaikkien hyödyksi. Koulutettujen hoitajien läsnäolon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Aggression hallinta ilman pakkokeinoja on mahdollista vain, jos henkilöstöä on riittävästi. Esimerkiksi vierihoito sitoo yhden hoitajan potilaan vierelle pitkäksi toviksi. Siihen meidän resurssimme eivät valitettavasti tahdo riittää. tutkimukseen osallistuneilla osastoilla huomattiin, että myös mielekäs tekeminen vaikuttaa myönteisesti potilaiden hyvinvointiin, osaston ilmapiiriin ja turvallisuuteen. Celikin mukaan väkivaltatilanteet ovat hyvin harvinaisia toiminta- ja työterapiaan osallistuvilla potilailla. Kellokoskella vaihtoehtoja on tarjolla kiitettävästi, kauppapuutarhasta työkeskukseen. Eniten käytöshäiriöitä ja aggressiivisuutta on potilailla, jotka joutuvat viettämään aikansa osastolla niin kutsutussa sisähoidossa. Heille pyritäänkin järjestämään entistä enemmän virikkeitä ja mielekästä tekemistä. Ulkoilu on kuulunut päiväohjelmaan aina. Biljardi ja kuntopyörä ovat uusia hankintoja. Suosittuun karaokelaitteeseen hankittiin uudet mik- 17

18 väkivalta rofonit ja ompelukonekin on lähdössä korjattavaksi. Yritämme myös elvyttää hiipunutta ryhmätoimintaa siirtämällä vetovastuun toimintaterapeuteilta hoitajille. Suunnitteilla on erilaisia tilaisuuksia bingosta levyraatiin, keskustelutuokioihin ja AA- tai NA-ryhmien kokouksiin, Huuskonen Potilasta kunnioittavampi tapa toimia säästää hoitajien työaikaa. Apulaisosastonhoitaja Susanna Celik kertoo. Vaikka muutokset kuulostavat pieniltä ja arkisilta, pohjimmiltaan ne voivat olla hyvinkin mullistavia. Ne eivät synny ylhäältä sanelemalla, vaan yhdessä neuvotellen. Ne vahvistavat askel kerrallaan niin hoitajien kuin potilaiden osallisuutta osaston arjen suunnittelussa olipa kyse viriketoiminnasta, yhteisistä pelisäännöistä tai potilaan omasta hoidosta. yhteisiä asioita puidaan potilastoimikunnassa, yhteisökokouksissa ja jokaaamuisissa kokoontumisissa. Potilastoimikuntaa vetävän Celikin mukaan hoitajien ja potilaiden keskustelu on avointa ja rohkeaa. Vaikeitakaan asioita ei lakaista maton alle. Sama pätee kahdenkeskisiin hoitokeskusteluihin ja yhteistyöhön omaisten kanssa. Tähän mennessä yhteiset pohdinnat ovat johtaneet monen turhan rajoituksen purkamiseen ovien avaamiseen symbolisesti ja kirjaimellisesti. Ensimmäiseksi avattiin liinavaate- ja potilasvaatekaappi ja sen jälkeen pyykkihuone vapaaseen käyttöön. Nyt potilaat voivat hakea puhtaita vaatteita ja pestä likaisia itsenäisesti ja oman aikataulun mukaan. Ja hyvin on mennyt. Ehkä vaatekaappi on hiukan entistä sekaisempi, mutta kukaan ei ole syönyt pesuaineita, niin kuin epäilijät ennustivat. Tämä on potilasta kunnioittavampi tapa toimia, ja se säästää hoitajien työaikaa. Olihan se ihan älytöntä, että meidän piti käydä avaamassa pyykkihuoneen ovi joka linkouksen välissä. Celik muistuttaa yksinkertaisesta totuudesta: jos potilaat ovat tyytyväisiä, ei väkivaltaisille purkauksille ole aihetta. Asioiden sopiminen yhdessä sitoo potilaat ja hoitajat tekemään yhteistyötä yhteisin säännöin. Tässä hengessä annetut vapaudet eivät vaaranna kenenkään turvallisuutta. t Tohvelisankari_puolensivun_Tehy_PRINT.pdf 1 8/7/13 12:40 PM 20% Alennuskuponki

19 UUSI lehti aikuisille! TILAA HETI! 6 numeroa VAIN 21,90 Kaupan päälle Aarikan kaunis piknik-kassi. (norm. 42,90 ) Ota ihana piknik-kassi mukaan lomalle tai kesälaitumille! Kassi pitää juomat ja ruoka tavarat nautittavan raikkaina koko retkesi ajan. Arvo 49,90 Oma Aika käsittelee aikuisten naisten ja miesten elämää lähellä olevia asia-aiheita. Lehden vakiosisältöjä ovat oma talous ja laki, työelämä, matkat, terveys ja kunto sekä perhe ja ihmissuhteet. Vahvat henkilöhaastattelut ovat tärkeä osa lehteä. TOIMI HETI! Tilaa ja voita ,00 puhtaana käteen. Tarjous on voimassa asti ja koskee kotimaan tilaajia sekä talouksia joihin ei ole tilattu Oma Aika -lehteä viimeisen 6 kk aikana. Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Aller Media Oy:n asiakaspalveluun: Aller Media Oy / Asiakaspalvelu, Pursimiehenkatu A, Helsinki, puh Varaamme mahdollisuuden toimittaa kaupanpäällisen tilalle toisen vastaavan tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tuotteiden määrän. Tuote toimitetaan noin kuukauden kuluessa tilausmaksun saapumisesta. Emme lähetä noutamatta jääneitä tilaajalahjoja uudestaan. Arvonnan säännöt: Aller Media Oy järjestää arvonnan, jonka päävoittona on ,00. Arvonta suoritetaan ja siihen osallistuvat kaikki mennessä vastanneet. Osallistuminen ei edellytä tilaamista. Kaikki arvontahetkellä voimassa olevat Aller Media Oy:n kestotilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnassa. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilö kohtaisesti. Voittajan nimi voidaan julkaista Aller Media Oy:n lehdissä tai internet-sivuilla. Arpajaisveron maksaa Aller Media Oy. Aller Media Oy:n henkilökunta perheineen ei voi osallistua arvontaan. Alle 18-vuotiaat tarvitsevat huoltajan suostumuksen osallistuakseen arvontaan. TILAUS- JA ARVONTAKORTTI Kyllä kiitos! Tilaan Oma Aika -lehden tutustumis tarjouksena ja saan 6 kk:n lehdet (6 nroa) VAIN 21,90 (norm. 42,90 ) Saan kaupan päälle Aarikan piknik-kassin (arvo 49,90 )! Osallistun samalla ,00 arvontaan. Tilaukseni jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Kestotilaus on jatkuva ellei sitä erikseen irtisanota. TILAA NETISTÄ: Tilaustunnus: TILAA TEKSTIVIESTILLÄ! Lähetä viesti: OMA 139 numeroon (Palvelu toimii normaalin tekstiviestin hinnalla.) TILAA PUHELIMITSE: (ma-to , pe ) Tilaustunnus: Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sukunimi 570/ Kyllä kiitos! Haluan saada uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta sähköpostitse tekstiviestinä Sähköposti Oma Aika maksaa tilauksen postimaksun Aller Media Oy Tunnus: Info: O VASTAUS- LÄHETYS Ei kiitos. En nyt tilaa lehteä, mutta osallistun arvontaan. Palautan tilauskortin ja maksan postimaksun itse.

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: TRAUMAHOITAJA Hädän hetkellä työpinna käyttöön. Jp Jääskeläisen mukaan hyvä traumahoitaja on reipas mutta rauhallinen. Työvaatteet päällä pinnan on oltava pitempi kuin siviilissä. Traumahoitajalta vaaditaan kylmiä hermoja ja lämmintä sydäntä. teksti Laura Kosonen kuvat Annika Rauhala 20 TEHY t

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON KANSALLINEN SEMINAARI 27.9.2010 Opteam lyhyesti TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010 Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa HYKSin Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettava pilottihanke ulkomaisen työvoiman

Lisätiedot