UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI. Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen. Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI. Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen. Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste"

Transkriptio

1

2 2 UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste 2006

3 3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueelliset erityispiirteet Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Helsinki ja pääkaupunkiseutu Uusimaa Itä-Uusimaa Tutkimustoiminta Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuoltojärjestelmä Alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat Alue- ja rakennepoliittisen strategian alueelliset suunnitelmat Uudenmaan maakunta Itä-Uudenmaan maakunta Alueelliset osaamiskeskukset ja -keskittymät Sisäasianministeriön osaamiskeskukset Muut osaamiskeskittymät Työterveyden ja -turvallisuuden indikaattorit Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille Alueellisen työterveyden ja turvallisuuden kehitystarpeet...37 Lähteet...39 Liitteet...40

5 5 Tiivistelmä Toimintaympäristöanalyysi käsittää Uudenmaan makunnan ja Itä-Uudenmaan maakunnan. Se luo perustan Työterveyslaitoksen alueella toteutettavalle työterveyden ja -turvalisuuden edistämistyölle ja yleensä alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatio-suunnitelmaa. Se on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käytöön. Analyysin tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Uudenmaan maakunta Väestökehitys Uudenmaan maakunnan väkiluku kasvoi varsin nopeasti 1990-luvulla. Kasvu hidastui luvun alussa ja nopeutui uudelleen vuonna 2005, jolloin väkiluku kasvoi asukkaalla. Nykyään makunnassa asuu lähes 1,4 miljoonaa ihmistä, yli asukasta enemmän kuin 1990-luvun alussa. Väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 Uudenmaa väkiluku on nykyistä suurempi. Uusimaa on muuhun Suomeen verrattuna enemmän nuorten aikuisten, palkansaajien, ruotsinkielisen väestön ja maahanmuuttajien maakunta. Uudenmaan asukasluku kasvaa 25 vuodessa nykyisen Espoon kaupungin väkimäärän. Hyvä talouskehitys johtaa siihen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on asukkaita nykyistä enemmän, koska taloudellisen kasvun ja asukasluvun välillä on yhteys. Taloudellinen kasvu parantaa työllisyyttä ja lisää muuttoliikettä Uudellemaalle. Työ, työvoima ja tuotantorakenne Uudenmaan tuotantorakenne on palveluvaltainen, työpaikoista lähes kolme neljästä on palveluissa. Neljännes työpaikoista on julkisissa palveluissa, osuus on vähän pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuselinkeinojen osuus työpaikoista on lähes viidennes. Uudenmaan teollisuuden suurimmat toimialat työllisyydellä mitattuna ovat kustannus- ja painatustoiminta sekä tietoliikenne. Uudellamaalla toimii vajaat yritystä eli kolmannes koko maamme yritystoiminnasta. Työpaikoista yli 60 % on kaupassa ja erilaisissa palveluissa. Palvelutöistä suuri osa on tyypillisesti toimistotyötä. Yhtenä voimakkaasti voimavaroja viime vuosina vaatinut, erityisesti Uudellamaalla, on sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa menot ovat eri mittareilla ja arvioiden mukaan muun maan keskiarvoa suuremmat. Suurimmat työllistäjät alueella ovat koko Uudenmaan kattava HUS sairaanhoitopiiri (keskimäärin lähes työntekijää) ja alueella toimivat 27 terveyskeskusta. Teollisuuden osuus noin 8 % ja maa- ja metsätalouden osuus ainoastaan 1 %. Uudellemaalle on tyypillistä korkean teknologian yritystoiminta. Tämän sektorin liikevaihdosta yli 39 % syntyy Uudellamaalla. Maakunnan kilpailukyvyn uskotaan jatkossakin perustuvan korkeaan teknologiaan ja osaamiseen. Suomen ICT-työpaikoista ja liikevaihdosta noin puolet tulee Uudeltamaalta. Uudenmaan työtätekevistä työskentelee tällä hetkellä noin 15 % informaatiosektorilla. Kasvun oletetaan tapahtuvan palveluissa tieto- ja osaamisintensiivisillä aloilla. Talouskasvu tulee jatkossa perustumaan nykyistäkin enemmän tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja uudelleenkäyttöön. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointiin ja terveyteen sekä vapaa-ajan viettoon liittyvien yksilöpalvelujen kysyntää ja sitä kautta edelleen yritystoiminnan kasvua.

6 6 Kehittämisohjelmat Maakunnan erilaisissa kehittämisohjelmissa painotetaan elinkeinoelämän edistämishankkeita, jotka voivat olla rakenteiden kehittämistä, jonkin elinkeinosektorin alueellisesta lähtökohdin tapahtuvaa kehittämistä tai ns. kärkiteknologian kehittämistä. Kehittämisohjelmia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että usein näkökulma on uuden teknologian ja innovaatiopainotteisen toiminnan toteutuksesta, jolloin niiden työllistävyyttä tai tuotannon laaajuutta maakunnassa ei ole valintakriteereissä huomioitu. Kehittämisohjelmien hankkeita Edistetään uusien innovaatioiden syntymistä ja kaupallistumista liiketoiminnan ja yrittäjyydenkasvun varmistamiseksi Uudellamaalla (TL 1) Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan innovaatiostrategioiden toimenpiteitä toteutetaan maakuntaohjelmakaudella. Vahvistetaan Uudenmaan avainklustereiden kasvua ja klustereiden välistä yhteistyötä (TL 2) Toimenpidekokonaisuudet / kärkihankkeet Huippuosaamisen avainklusteritoiminnan edistäminen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kautta. Valitut klusterit ovat: ohjelmistoliiketoiminta, digimedia ja sisältötuotanto, hyvinvointi ja osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut. Alueellisten kehitysohjelmien valmistelu ja verkottaminen valtakunnallisiin klusteri- ja teknologiaohjelmiin valituilla kärkisektoreilla: Ympäristöala (GNF-verkosto), bioala (HBCP mukana valtakunnallisessa osaamiskeskusklusterissa), nano- ja mikrosysteemit (Uudenmaan toimijat mukana valtakunnallisessa osaamiskeskusklusterissa), elintarvikesektori valtakunnallisessa klusterissa(viikki Food Centre), nostamisen ja siirtämisen osaaminen valtakunnallisessa metalliklusterissa (Techvilla Oy) Alueellisten ja seudullisten kärkialojen kehittämisohjelmien /kärkihankkeiden valmistelu. Kärkialat ovat: Luovat alat, asumisen klusteri (Pk-seudun elinkeinostrategia), logistiikka (Koko Uusimaa), palveluliiketoiminta, hyvinvointipalvelut (Koko Uusimaa), metalli (Hy- Ri, Kuuma, Hiisi, Raasepori), rakentaminen (Kuuma, Hiisi, Raasepori), matkailu (Uudenmaan matkailustrategian toteutus, seutustrategiat: Raasepori,, Hiisi, Kuuma) Seudullisten osaamiskeskittymien luominen ja verkottaminen alueellisiin ja valtakunnallisiin osaamisverkostoihin Pääkaupunkiseudulla toteutetaan v.2005 valmistuneen pk-elinkeinostrategian mukaiset toimenpiteet ohjelmakaudella Raaseporissa raskaiden ajoneuvojen ja siihen liittyvän teknologian sekä autologistiikan osaamiskeskittymä Hyvinkään Riihimäen seudulla nostamisen ja siirtämisen osaamiskeskittymä Lohjan seudun nanoteknologiakeskittymä osana valtakunnallista nano- ja mikrosysteemiteknologiaa. Vahvistetaan pk-yritysten osaamista, kasvua ja kansainvälistymistä seudullisen yrityspalveluverkoston avulla (TL 3) Edistetään Helsingin seudun kilpailuasemaa Itämeren piirissä liiketoiminnan, osaamisen ja logistiikan keskuksena (TL 4)

7 7 Itä-Uudenmaan maakunta Itä-Uudenmaan maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista. Porvoon seutukunnassa asuu noin ja Loviisan seutukunnassa noin asukasta. Porvoo onkin maakunnan selkeä keskus noin asukkaallaan. Kokonaisuudessaan maakunta (noin asukasta) on kuitenkin pieni valtakunnallisessa mittakaavassa. Itä-Uudenmaan maakuntaa leimaa voimakkaasti pääkaupunkiseudun läheisyys. Varsinkin maakunnan läntisissä kunnissa tämä näkyy koko maan mittakaavassa mitattuna alhaisena työttömyytenä ja voimakkaana väestön lisäyksenä. Itäisessä osassa maakuntaa työttömyys on sen sijaan melko korkea, mikä on pääasiassa johtunut koko maata koetelleesta rakennemuutoksesta. Pääkaupunkiseudun läheisyys näkyy myös koko maan alhaisimpana julkisen sektorin osuutena bruttokansantuotteessa. Varsinkin valtion työpaikkojen puuttuminen on alueelle leimallista. Palveluala työllistää noin kaksi kolmannesta, teollisuus noin neljänneksen ja maa- ja metsätalous noin viisi prosenttia itä-uusmaalaisista. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat öljyteollisuus, kemianteollisuus, sähkö- ja muiden koneiden valmistus sekä kustannus- ja painotoiminta. Kuntien ohella elinkeinoelämän toimijoita (elinkeinoelämä itse, kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot) ja potentiaalisia rahoittajia on Itä-Uudellamaalla laajahko joukko. Itä-Uudenmaan alueella panostetaan elinkeinojen kehittämiseen projektitoiminnan kautta varsin voimakkaasti. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma kokoaa alueen innovatiiviset toimijat yhteen tekemään yhteistä tulevaisuutta. Elinkeinopolitiikassa uudella kaudella toiminnan painopiste suunnataan elinkeinoja erikoistumisstrategioiden kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä osaamisperustan ja luovien toimialojen kehittämiseen. Kärkihankkeena Sähköinen talotekniikka ja Luovat toimialat. Toinen toiminnan painopiste on kulttuuri-, hyvinvointi- ja palveluyrittäjyydessä. Työterveyden indikaattorit koko Uudenmaan alueella Uudenman väestö on keskimäärin terveempää kuin koko Suomen väestö. Osasyynä on Uudenmaan koko maata nuorempi ja koulutetumpi väestö, ikävakioitunakin Uudenmaan väestö on terveempää kuin koko maan väestö keskimäärin. Työterveyshuollon kattavuus on Uudellamaalla suhteellisen hyvä. Sekä ammattihenkilöstön että asiantuntijoiden määrä on kasvanut Uudellamaalla 2000-luvulla, esim, työterveyslääkäreistä on 33% Uudellamaalla. Työterveyshuoltojärjestelmä on selkeästi yksityisen sektorin hallussa, lääkärikeskukset ja yritystenomat/yhteiset asemat ovat noin 90% kaikista toimipisteistä. Ammattitautien määrän ja ilmaantuvuuden perusteella ongelmallisimmat toimialat ovat Uudellamaalla teollisuus ja rakentaminen. Tautiryhmittäin ammattitautien lukumääräisesti eniten vuonna 2002 ilmoitettiin meluvammoja ja rasitussairauksia. Meluvammat uudellamaalla olivat 28 % koko maan ao. ammattitaudeista, kun yleensä Uudenmaan osuus muissa ammattitaudeissa oli pääsääntöisesti alle 20 %. Työtapaturmien määrät ja esiintyys (tapaturmasuhde alueella/1000 palkansajaa) olivat suurimmat rakentamisessa ja maaliikenne; putkijohtokuljetuksissa. Myös suhde oli näissä korkeampi kuin koko maan suhdeluvut.

8 8 Erikoistumista ja toiminnan painopisteitä pohdittaessa lähtökohtana voivat olla esim. seuraavat analyysiin pohjautuvat toimintaalueet: Palvelualan työterveyden, -turvallisuuden ja työyhteisöjen kehittämisen tukeminen Maahanmuuttajien työhönsijoittumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset Kemian teollisuus Rakennusteollisuus Päätökset: Työterveyslaitoksen johtoryhmän seminaarissa sovittiin, että alueellisten toimintaympäristöanalyysien perusteella päätetään pelkästään toimialavastuista. Muut esitetyt painopisteet hoidetaan osaamiskeskusten, tiimien ja vaikuttavuustavoitteiden kautta. Helsingin koordinaatiovastuulle tulivat seuraavat toimialat: Kauppa ja yksityiset palvelut Kemian teollisuus, kumi ja muoviteollisuus tieto- ja viestintäteknologia (IN-osk)

9 9 1. Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään valtakunnalliset elinkeinoelämän linjaukset (Liite 1) toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakenne maakuntien strategiset linjaukset alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi käsittää Uudenmaan makunnan ja Itä-Uudenmaan maakunnan. Se luo perustan Työterveyslaitoksen alueella toteutettavalle työterveyden ja -turvalisuuden edistämistyölle ja yleensä alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatio-suunnitelmaa, jota aluetoimipisteessä ja alueella toimivat tiimit hyödyntävät toiminnassaan. Se on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käytöön. Analyysin tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on laadittu aluejohtajan johdolla ja sitä on käsitelty Helsingin aluetoimipisteen koordinaatioryhmässä Toimintaympäristöanalyysistä on pyydetty kommentit osaamiskeskusten johtoryhmiltä, jonka jälkeen analyysin tuloksia on käsitelty myös TTL:n johtoryhmän seminaarissa

10 10 2. Alueelliset erityispiirteet 2.1 Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Helsinki ja pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu käsittää neljä kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Koko maan runsaasta viidestä miljoonasta asukkaasta pääkaupunkiseudulla asuu lähes miljoona suomalaista. Kaupunkien välisenä yhteistyöelimenä toimii Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, jonka tehtävänä on tuottaa jäsenkunnilleen joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja kehityssuunnittelun palveluja. (lähde: Helsingin seudun toimialakatsaus 2/2006)

11 11 (lähde: Helsingin seudun toimialakatsaus 2/2006) Helsinki Helsingin väkiluku oli vuoden 2006 vuoden alussa Vuonna 2005 työllisten määrä Helsingissä oli , työttömiä oli Helsingin työttömyysaste on 7,1 prosenttia, kun se koko maassa on 8,4. Espoo Espoo poikkeaa perinteisestä suomalaisesta yhden keskuksen ympärille kehittyneestä kaupungista. Espoon kaupunkirakenne koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta ja kahdesta paikalliskeskuksesta. Kaupunkikeskuksia ovat Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus. Paikalliskeskukset ovat Kalajärvi ja Kauklahti. Espoossa on asukasta. Väestönkasvu on yli kaksi kertaa suurempaa kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Vuoden 2005 aikana Espoon väestömäärä kasvoi asukkaalla, mikä oli noin tuhat henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoon työttömyysaste oli työministeriön tietojen mukaan 6,4 prosenttia, kun se oli koko maassa keskimäärin 10,6. Espoon työpaikoista yli neljännes on yhteiskunnallisten palvelujen

12 12 toimialoilla, joihin kuuluvat mm. sosiaali- ja terveysala, koulutusala ja julkinen hallinto. Noin neljännes työpaikoista on liike-elämän palvelualoilla ja vajaa neljännes kaupan alalla. Vantaa Vantaalla asukasmäärän kasvu oli runsas viidesosa 15 vuodessa ja vantaalaisia oli tämän vuoden tammikuussa Kauniainen Kauniainen on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista. Se sijaitsee naapurikaupunkinsa Espoon keskellä 15 km Helsingistä länteen. Tyypillistä Kauniaisille on, että kaupunki on vuosien varrella pystynyt säilyttämään luonteensa huvila- ja puutarhakaupunkina. Kauniaisissa on noin asukasta. Työpaikkoja kaupungissa on n. 2400, joista puolet on julkisten ja puolet yksityisten palvelujen piirissä. Kaupan piirissä toimii n. 870 henkilöä. Kauniaisten kaupunki on suurin työnantaja ja sen palveluksessa on 500 henkilöä. Ammatissa toimivan väestön määrä Kauniaisissa on n henkilöä Uusimaa Nykytilakuvaus Uusimaa on Suomessa väestön, talouden; erityisesti kaupan ja liikenteen sekä hallinnon, kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen keskus. Uusimaa on myös pääkaupunkimaakunta. Metropoli- ja pääkaupunkitoiminnot erottavat Uudenmaan monella Suomen muista maakunnista. Metropolina Uudellamaalla on keskeinen rooli uusien ajatusten, ideoiden ja innovaatioiden synnyttäjänä, vastaanottajana ulkomailta ja levittäjänä muualle Suomeen. Uusimaa on muuhun Suomeen verrattuna enemmän nuorten aikuisten, palkansaajien, ruotsinkielisen väestön ja maahanmuuttajien maakunta. Neljännes suomalaisista asuu monikulttuurisella Uudellamaalla Uudenmaan väkiluku kasvoi varsin nopeasti 1990-luvulla. Kasvu hidastui 2000-luvun alussa ja nopeutui uudelleen vuonna 2005, jolloin väkiluku kasvoi asukkaalla. Nykyään täällä asuu lähes 1,4 miljoonaa ihmistä, yli asukasta enemmän kuin 1990-luvun alussa. Väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 Uudenmaa väkiluku on nykyistä suurempi (tästä asiasta enemmän luvussa 3). Viime vuosien väestönkasvusta noin 60 prosenttia on johtunut muuttoliikkeestä ja noin 40 prosenttia siitä, että syntyvyys on ollut suurempaa kuin kuolleisuus. Yli puolet Suomen ulkomaalaisesta ja ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Uudellamaalla. Uudellemaalle on muuttanut paljon lasten hankintaiässä olevia nuoria aikuisia. Muuttoliike ei ole ainoastaan kasvattanut Uudenmaan väkilukua, vaan se on myös nuorentanut Uudenmaan muuttovoittoalueiden väestörakennetta. Väestön ikärakenteen alueelliset erot ovat suuret Uudellamaalla. Tammisaaren seutukunta eroaa selvästi Helsingin ja Lohjan seutukunnista. Tammisaaren seutukunnan väestö on ikärakenteeltaan lievästi vanhempaa kuin koko Suomen väestö. Väestön ikärakenne on nuori viime vuosina nopeasti kasvaneissa kunnissa kuten Kirkkonummella, Nurmijärvellä ja erityisesti Pornaisissa. Uudenmaan ruotsinkielisin kunta on Tammisaari, jonka väestöstä 82 % on ruotsinkielisiä. Koko Tammisaaren seutukunnan väestöstä on ruotsinkielisiä yli 60 %. Helsingin ja Lohjan seutukunnat ovat kokonaisuutena varsin suomenkielisiä. Kuitenkin Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Siuntiossa on suuri ruotsinkielinen vähemmistö. Absoluuttisesti ruotsinkielistä väestöä on paljon Helsingissä ja Espoossa. Koko pääkaupunkiseudulla asuu ruotsinkielistä ihmistä. Jotain kolmatta kieltä eli muuta kieltä kuin ruotsia tai suomea äidinkielenään puhuvia on pääkaupunkiseudulla jokseenkin yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä, molempia 6,5 %. Venäjä on Uudenmaan väestön yleisin kolmas kieli.

13 13 Maahanmuuttajien voimavarojen nykyistä parempi hyödyntäminen antaa monia mahdollisuuksia maakunnan monipuolisessa, innovatiivisessa kehittämisessä. Suomen ja Uudenmaan lähivuosien sekä lähivuosikymmenten keskeinen haaste on väestön ikääntyminen. Tähän haasteeseen voidaan osittain löytää ratkaisuja nykyistä suuremmalla maahanmuuttajaväestöllä. Kasvava maahanmuutto on moninainen haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Metropolialueena Uudellamaalla on parhaat mahdollisuudet vastata maahanmuuttajien tuomiin haasteisiin. Uudenmaan kuntien väestö vuonna 2004 (lähde Uudenmaan maakuntaohjelma luonnos ) Uudenmaan väestö on keskimäärin hyvin koulutettua. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on jonkin verran suurempi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan korkea koulutustaso koskee kuitenkin vain Helsingin seutukuntaa. Lohjan ja Tammisaaren väestön alhaisen koulutustason lisäksi Uudenmaan koulutuksellisena ongelmana ovat nuoret, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun tai yo-tutkinnon, mutta eivät ammatillista tutkintoa. Tällaisten nuorten (17 24-vuotiaiden) osuus on kaikissa Uudenmaan seutukunnissa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Tammisaaren seutukunnassa tällaisia nuoria on lähes viidennes. Väestönkehitys Uusmaalaisia on noin 1,36 miljoona eli neljännes Suomen väestöstä. Vajaa miljoona eli noin viidennes suomalaisista asuu pääkaupunkiseudulla ja noin pääkaupunkiseutua ympäröivällä ns. Kehys-Uudellamaalla. Uudenmaan seutukunnat ovat hyvin erilaisia ja niiden kasvunäkymissä on eroja. Maakuntasuunnitelmassa todettiin, että väestön jakautumista alueelle seutukunnittain ja kunnittain tullaan tarkemmin tarkastelemaan maakuntaohjelma- ja kehityskuvatyön yhteydessä.

14 14 Uudenmaan väestönkehitys on pitkällä aikavälillä ollut hyvin vakaasti kasvava, ollen keskimäärin prosentin vuodessa luvulla Uudenmaan väkimäärä kasvoi suurimmillaan yli asukasta vuodessa ja vuonna 2004 uusia asukkaita tuli alle Vuonna 2005 Uudenmaan väkiluku kasvoi asukkaalla. Väestönlisäyksestä noin 40% on luonnollista kasvua. Muuttovoitossa nettosiirtolaisuuden osuus on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2005 Uudellamaalla maahan muuttajia oli noin 3450 enemmän kuin maasta poislähtijöitä. Seutukunnittaiset kasvun vaihtelut ovat suuremmat luvun alun laman aikaan kasvu oli painottunut pääkaupunkiseudulle. Tällä vuosituhannella väestön kasvu on jakautunut laajemmalle alueelle. Uudenmaan väestön ikärakenne on muuta maata nuorempi. Seutukuntien väestörakenteessa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Tammisaaren seutukunnan väestön ikärakenne on jopa lievästi vanhempi kuin koko Suomen. Suomen kaupungistuminen jatkuu suurella todennäköisyydellä, mikä tarkoittaa muuttovoittoa muualta Suomesta Uudellemaalle. Lisäksi tavoitteena oleva hyvä taloudellinen kehitys kasvattaa työpaikkojen määrää niin, että tarvitaan sekä kotimaista että ulkomaista muuttovoittoa, jotta työvoimatarve saadaan tyydytettyä. Työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan uudella työpaikalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin Uudellamaalla on yhteensä noin työpaikkaa. Väestön ennakoidaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana vajaalla asukkaalla eli 1,65 miljoonaan asukkaaseen vuonna Koska ennusteissa, etenkin sen jakautumisesta alueellisesti on epävarmuutta, on laskettu kaksi vaihtoehtoehtoista väestökehitystä; perusvaihto 1,61 miljoonaa asukasta, joka on todennäköinen vähimmäiskehitys ja varautumisvaihtoehto 1,7 miljoonaa asukasta, johon on maankäytössä ja toimintojen kehittämisessä syytä varautua, eli väestön lisäystä tulisi vuodesta Suurin osa väestökasvusta suuntautuu pääkaupunkiseudulle vaikka muun Uudenmaan suhteellinen osuus väestökasvusta kasvaa. Yksi julkisten palvelujen kehittämiseen olennaisesti vaikuttava tekijä on vuoden 2005 puolella käynnistynyt kunta- ja palvelurakenne (PARAS) hanke. Toimeenpanovaiheella on vaikutuksia myös maakuntaohjelman sisältöön lähes kaikilla ohjelman painopistealueilla. Julkisiin palveluihin haetaan rationalisointietuja. Uudenmaan asukasluku kasvaa 25 vuodessa nykyisen Espoon kaupungin väkimäärän. H talouskehitys johtaa siihen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on asukkaita nykyistä enemmän, koska taloudellisen kasvun ja asukasluvun välillä onyhteys. Taloudellinen kasvu parantaa työllisyyttä ja lisää muuttoliikettä Uudellemaalle. Väestönkasvusta 60 prosenttia on arvioitu johtuvan muuttoliikkeestä. Muuttoliike tuo Uudellemaalle nuorta, koulutettua ja yhä enemmän ulkomaalaista väestöä. Ikärakenne muuttuu vanhemmaksi, tosin ei yhtä voimakkaasti kuin muualla maassa. Työpaikkoja Uudellamaalla arvioidaan olevan vuonna 2030 noin nykyistä enemmän. (lähde: Maakuntasuunnitelma pähkinänkuoressa)

15 15 (lähde: Maakuntasuunnitelma pähkinänkuoressa) Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot korkeat Uudenmaan väestö on keskimäärin terveempää kuin koko Suomen väestö. Osasyynä on Uudenmaan koko maata nuorempi väestö, ikävakioitunakin Uudenmaan väestö on terveempää kuin koko maan väestön keskimäärin. Alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot asukasta kohti ovat selvästi suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti kolmen suuren kaupungin Helsingin, Vantaan ja Espoon sosiaalitoimen menot ovat suuret asukasta kohti. Tälle asialle ei ole yhtä yksittäistä syytä, mutta lasten päivähoito on kallista kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa myös Kauniaisissa. Terveydenhuollon (ml. vanhusten laitoshoito) menot ylittävät koko maan tason Helsingissä ja useimmissa läntisen Uudenmaan kunnissa, eivät kuitenkaan Karjalohjalla eikä Lohjalla. Stakes on arvioinut terveydenhuollon menoja myös suhteessa tarpeisiin. Tarvevakioidut terveydenhuollonmenot ovat useimmissa Uudenmaan kunnissa suuremmat kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Tämä voi johtua kolmesta syystä: 1) palvelut tuotetaan Uudenmaan kunnissa tehottomammin, 2) palvelutuotanto on laajempaa tai kattavampaa 3) terveydenhuollon henkilöstön palkkataso parempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Uudenmaan osuus Suomen bruttokansantuotteesta yli kolmannes Suomen kokonaistuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT) Uudenmaan osuus on yli 35 %. BKT asukasta kohti on Uudellamaalla lähes 40 prosenttia korkeampi kuin koko maassa. Uudenmaan koko maata korkeampi tuotannon taso koskee kuitenkin vain Helsingin seutukuntaa. Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa tuotannontaso alittaa selvästi koko maan tason. Uudenmaan tuotantorakenne on palveluvaltainen, työpaikoista lähes kolme neljästä on palveluissa. Neljännes työpaikoista on julkisissa palveluissa, osuus on vähän pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuselinkeinojen osuus työpaikoista on lähes viidennes. Lohjan seutukunnassa jalostuselinkeinojen osuus on yli kolmannes ja Tammisaaren seutukunnassa lähes kolmannes. Uudenmaan teollisuuden suurimmat toimialat työllisyydellä mitattuna ovat kustannus- ja painatustoimina sekä tietoliikenne. Uudellamaalla toimii vajaat yritystä eli kolmannes koko maamme yritystoiminnasta. Työpaikoista yli 60 % on kaupassa ja erilaisissa palveluissa, teollisuuden osuus noin 8 % ja

16 16 maa- ja metsätalouden osuus ainoastaan 1 %. Uudellemaalle on tyypillistä korkean teknologian yritystoiminta. Tämän sektorin liikevaihdosta yli 39 % syntyy Uudellamaalla. Maakunnan kilpailukyvyn uskotaan jatkossakin perustuvan korkeaan teknologiaan ja osaamiseen. Suomen ICT-työpaikoista ja liikevaihdosta noin puolet tulee Uudeltamaalta. Uudenmaan työtätekevistä työskentelee tällä hetkellä noin 15 % informaatiosektorilla. Täällä kasvu tapahtuu palveluissa tieto- ja osaamisintensiivisillä aloilla. Talouskasvu tulee jatkossa perustumaan nykyistäkin enemmän tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja uudelleenkäyttöön. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointiin ja terveyteen sekä vapaa-ajan viettoon liittyvien yksilöpalvelujen kysyntää ja sitä kautta edelleen yritystoiminnan kasvua. Työelämän rakenteellista muutosta kuvaa vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö. Tilastokeskuksen mukaan työvoimanvuokrausyritykset ovat kasvattaneet toimintaansa nopeammin kuin mitkään muut palvelualan yritykset 2000-luvulla. Eniten vuokratyövoimaa käytetään rakennusalalla sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Julkisella sektorilla työvoiman vuokraus on yleistynyt mm. terveydenhuollossa. Suomen työvoiman vuokrausyrityksistä on VATIn mukaan Uudellamaalla 34% ja henkilömäärästä 66%. Vaikka Helsingin seutu on lukuisissa kansainvälisissä kilpailukykyä mittaavissa arvioinneissa listattu ykköseksi tai vertailujen kärkipäähän, ei tämä ole tuonut alueelle riittävästi investointeja, yrityksiä ja osaajia. Investointikiinnostus on kasvussa, mutta nykyistä enemmän tarvitaan osaajia sekä laaja-alaista kansainvälisen verkottumisen kehittämistä uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Monikulttuurisuus voimavarana yritystoiminnassa on välttämätöntä kilpailukyvyn kannalta. Työpaikat alueittain toimialan mukaan (e) Vuosi 2004(e) Alueet Työpaikkojen toimiala Uudenmaan maakunta KOKO MAA 01 Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Työttömiä Hangon ja Lohjan yhteisen asukasluvun verran Uudellamaalla oli työtöntä vuoden 2005 lopussa, työministeriön lukujen mukaan. Maakunnan työttömyysaste oli 7,8 % ja koko maan 11,1 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on ollut Uudellamaalla jo useita vuosia suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan nuorten, alle 25-vuotiaiden, osuus työttömistä on ollut Uudellamaalla pienempi kuin koko maassa. Talouskasvu jäi alhaiseksi 2000-luvun ensimmäisinä vuosina, jolloin työllisyystilanne vähän heikkeni. Vuosina 2004 ja 2005 taloudellinen kasvu nopeutui, ja myös työllisyystilanne alkoi kohentua. Samalla avointen työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli talvella 2006 vajaat Yhtäaikainen korkeahko työttömyys ja avointen työpaikkojen määrä kertovat rakenteellisesta työttömyydestä. Riski on suurehko, että rakenteellinen työttömyys pahenee lähivuosina. Viime vuosikymmenen alun lama romahdutti työllisyyden ja sen seurauksena taloudellisen huoltosuhteen (ei-työlliset / työlliset). Parantuneen työllisyyden myötä myös huoltosuhde on kehittynyt myönteisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Uudenmaan seutukuntien väliset erot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Oulu

Toimintaympäristö. TTL Oulu Toimintaympäristö TTL Oulu Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen vastuualue on koko Pohjois-Suomi, sisältäen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat Alue on kooltaan 160 518 km²

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Kuopio

Toimintaympäristö. TTL Kuopio Toimitaympäristö TTL Kuopio Toimita-alue Työterveyslaitokse Kuopio aluetoimipistee vastuualueesee kuuluvat Keski-Suome, Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala maakuat Alue o kooltaa 61 339 km² eli oi 18 % koko

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot