UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI. Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen. Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI. Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen. Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste"

Transkriptio

1

2 2 UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste 2006

3 3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueelliset erityispiirteet Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Helsinki ja pääkaupunkiseutu Uusimaa Itä-Uusimaa Tutkimustoiminta Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuoltojärjestelmä Alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat Alue- ja rakennepoliittisen strategian alueelliset suunnitelmat Uudenmaan maakunta Itä-Uudenmaan maakunta Alueelliset osaamiskeskukset ja -keskittymät Sisäasianministeriön osaamiskeskukset Muut osaamiskeskittymät Työterveyden ja -turvallisuuden indikaattorit Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille Alueellisen työterveyden ja turvallisuuden kehitystarpeet...37 Lähteet...39 Liitteet...40

5 5 Tiivistelmä Toimintaympäristöanalyysi käsittää Uudenmaan makunnan ja Itä-Uudenmaan maakunnan. Se luo perustan Työterveyslaitoksen alueella toteutettavalle työterveyden ja -turvalisuuden edistämistyölle ja yleensä alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatio-suunnitelmaa. Se on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käytöön. Analyysin tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Uudenmaan maakunta Väestökehitys Uudenmaan maakunnan väkiluku kasvoi varsin nopeasti 1990-luvulla. Kasvu hidastui luvun alussa ja nopeutui uudelleen vuonna 2005, jolloin väkiluku kasvoi asukkaalla. Nykyään makunnassa asuu lähes 1,4 miljoonaa ihmistä, yli asukasta enemmän kuin 1990-luvun alussa. Väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 Uudenmaa väkiluku on nykyistä suurempi. Uusimaa on muuhun Suomeen verrattuna enemmän nuorten aikuisten, palkansaajien, ruotsinkielisen väestön ja maahanmuuttajien maakunta. Uudenmaan asukasluku kasvaa 25 vuodessa nykyisen Espoon kaupungin väkimäärän. Hyvä talouskehitys johtaa siihen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on asukkaita nykyistä enemmän, koska taloudellisen kasvun ja asukasluvun välillä on yhteys. Taloudellinen kasvu parantaa työllisyyttä ja lisää muuttoliikettä Uudellemaalle. Työ, työvoima ja tuotantorakenne Uudenmaan tuotantorakenne on palveluvaltainen, työpaikoista lähes kolme neljästä on palveluissa. Neljännes työpaikoista on julkisissa palveluissa, osuus on vähän pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuselinkeinojen osuus työpaikoista on lähes viidennes. Uudenmaan teollisuuden suurimmat toimialat työllisyydellä mitattuna ovat kustannus- ja painatustoiminta sekä tietoliikenne. Uudellamaalla toimii vajaat yritystä eli kolmannes koko maamme yritystoiminnasta. Työpaikoista yli 60 % on kaupassa ja erilaisissa palveluissa. Palvelutöistä suuri osa on tyypillisesti toimistotyötä. Yhtenä voimakkaasti voimavaroja viime vuosina vaatinut, erityisesti Uudellamaalla, on sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa menot ovat eri mittareilla ja arvioiden mukaan muun maan keskiarvoa suuremmat. Suurimmat työllistäjät alueella ovat koko Uudenmaan kattava HUS sairaanhoitopiiri (keskimäärin lähes työntekijää) ja alueella toimivat 27 terveyskeskusta. Teollisuuden osuus noin 8 % ja maa- ja metsätalouden osuus ainoastaan 1 %. Uudellemaalle on tyypillistä korkean teknologian yritystoiminta. Tämän sektorin liikevaihdosta yli 39 % syntyy Uudellamaalla. Maakunnan kilpailukyvyn uskotaan jatkossakin perustuvan korkeaan teknologiaan ja osaamiseen. Suomen ICT-työpaikoista ja liikevaihdosta noin puolet tulee Uudeltamaalta. Uudenmaan työtätekevistä työskentelee tällä hetkellä noin 15 % informaatiosektorilla. Kasvun oletetaan tapahtuvan palveluissa tieto- ja osaamisintensiivisillä aloilla. Talouskasvu tulee jatkossa perustumaan nykyistäkin enemmän tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja uudelleenkäyttöön. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointiin ja terveyteen sekä vapaa-ajan viettoon liittyvien yksilöpalvelujen kysyntää ja sitä kautta edelleen yritystoiminnan kasvua.

6 6 Kehittämisohjelmat Maakunnan erilaisissa kehittämisohjelmissa painotetaan elinkeinoelämän edistämishankkeita, jotka voivat olla rakenteiden kehittämistä, jonkin elinkeinosektorin alueellisesta lähtökohdin tapahtuvaa kehittämistä tai ns. kärkiteknologian kehittämistä. Kehittämisohjelmia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että usein näkökulma on uuden teknologian ja innovaatiopainotteisen toiminnan toteutuksesta, jolloin niiden työllistävyyttä tai tuotannon laaajuutta maakunnassa ei ole valintakriteereissä huomioitu. Kehittämisohjelmien hankkeita Edistetään uusien innovaatioiden syntymistä ja kaupallistumista liiketoiminnan ja yrittäjyydenkasvun varmistamiseksi Uudellamaalla (TL 1) Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan innovaatiostrategioiden toimenpiteitä toteutetaan maakuntaohjelmakaudella. Vahvistetaan Uudenmaan avainklustereiden kasvua ja klustereiden välistä yhteistyötä (TL 2) Toimenpidekokonaisuudet / kärkihankkeet Huippuosaamisen avainklusteritoiminnan edistäminen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kautta. Valitut klusterit ovat: ohjelmistoliiketoiminta, digimedia ja sisältötuotanto, hyvinvointi ja osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut. Alueellisten kehitysohjelmien valmistelu ja verkottaminen valtakunnallisiin klusteri- ja teknologiaohjelmiin valituilla kärkisektoreilla: Ympäristöala (GNF-verkosto), bioala (HBCP mukana valtakunnallisessa osaamiskeskusklusterissa), nano- ja mikrosysteemit (Uudenmaan toimijat mukana valtakunnallisessa osaamiskeskusklusterissa), elintarvikesektori valtakunnallisessa klusterissa(viikki Food Centre), nostamisen ja siirtämisen osaaminen valtakunnallisessa metalliklusterissa (Techvilla Oy) Alueellisten ja seudullisten kärkialojen kehittämisohjelmien /kärkihankkeiden valmistelu. Kärkialat ovat: Luovat alat, asumisen klusteri (Pk-seudun elinkeinostrategia), logistiikka (Koko Uusimaa), palveluliiketoiminta, hyvinvointipalvelut (Koko Uusimaa), metalli (Hy- Ri, Kuuma, Hiisi, Raasepori), rakentaminen (Kuuma, Hiisi, Raasepori), matkailu (Uudenmaan matkailustrategian toteutus, seutustrategiat: Raasepori,, Hiisi, Kuuma) Seudullisten osaamiskeskittymien luominen ja verkottaminen alueellisiin ja valtakunnallisiin osaamisverkostoihin Pääkaupunkiseudulla toteutetaan v.2005 valmistuneen pk-elinkeinostrategian mukaiset toimenpiteet ohjelmakaudella Raaseporissa raskaiden ajoneuvojen ja siihen liittyvän teknologian sekä autologistiikan osaamiskeskittymä Hyvinkään Riihimäen seudulla nostamisen ja siirtämisen osaamiskeskittymä Lohjan seudun nanoteknologiakeskittymä osana valtakunnallista nano- ja mikrosysteemiteknologiaa. Vahvistetaan pk-yritysten osaamista, kasvua ja kansainvälistymistä seudullisen yrityspalveluverkoston avulla (TL 3) Edistetään Helsingin seudun kilpailuasemaa Itämeren piirissä liiketoiminnan, osaamisen ja logistiikan keskuksena (TL 4)

7 7 Itä-Uudenmaan maakunta Itä-Uudenmaan maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista. Porvoon seutukunnassa asuu noin ja Loviisan seutukunnassa noin asukasta. Porvoo onkin maakunnan selkeä keskus noin asukkaallaan. Kokonaisuudessaan maakunta (noin asukasta) on kuitenkin pieni valtakunnallisessa mittakaavassa. Itä-Uudenmaan maakuntaa leimaa voimakkaasti pääkaupunkiseudun läheisyys. Varsinkin maakunnan läntisissä kunnissa tämä näkyy koko maan mittakaavassa mitattuna alhaisena työttömyytenä ja voimakkaana väestön lisäyksenä. Itäisessä osassa maakuntaa työttömyys on sen sijaan melko korkea, mikä on pääasiassa johtunut koko maata koetelleesta rakennemuutoksesta. Pääkaupunkiseudun läheisyys näkyy myös koko maan alhaisimpana julkisen sektorin osuutena bruttokansantuotteessa. Varsinkin valtion työpaikkojen puuttuminen on alueelle leimallista. Palveluala työllistää noin kaksi kolmannesta, teollisuus noin neljänneksen ja maa- ja metsätalous noin viisi prosenttia itä-uusmaalaisista. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat öljyteollisuus, kemianteollisuus, sähkö- ja muiden koneiden valmistus sekä kustannus- ja painotoiminta. Kuntien ohella elinkeinoelämän toimijoita (elinkeinoelämä itse, kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot) ja potentiaalisia rahoittajia on Itä-Uudellamaalla laajahko joukko. Itä-Uudenmaan alueella panostetaan elinkeinojen kehittämiseen projektitoiminnan kautta varsin voimakkaasti. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma kokoaa alueen innovatiiviset toimijat yhteen tekemään yhteistä tulevaisuutta. Elinkeinopolitiikassa uudella kaudella toiminnan painopiste suunnataan elinkeinoja erikoistumisstrategioiden kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä osaamisperustan ja luovien toimialojen kehittämiseen. Kärkihankkeena Sähköinen talotekniikka ja Luovat toimialat. Toinen toiminnan painopiste on kulttuuri-, hyvinvointi- ja palveluyrittäjyydessä. Työterveyden indikaattorit koko Uudenmaan alueella Uudenman väestö on keskimäärin terveempää kuin koko Suomen väestö. Osasyynä on Uudenmaan koko maata nuorempi ja koulutetumpi väestö, ikävakioitunakin Uudenmaan väestö on terveempää kuin koko maan väestö keskimäärin. Työterveyshuollon kattavuus on Uudellamaalla suhteellisen hyvä. Sekä ammattihenkilöstön että asiantuntijoiden määrä on kasvanut Uudellamaalla 2000-luvulla, esim, työterveyslääkäreistä on 33% Uudellamaalla. Työterveyshuoltojärjestelmä on selkeästi yksityisen sektorin hallussa, lääkärikeskukset ja yritystenomat/yhteiset asemat ovat noin 90% kaikista toimipisteistä. Ammattitautien määrän ja ilmaantuvuuden perusteella ongelmallisimmat toimialat ovat Uudellamaalla teollisuus ja rakentaminen. Tautiryhmittäin ammattitautien lukumääräisesti eniten vuonna 2002 ilmoitettiin meluvammoja ja rasitussairauksia. Meluvammat uudellamaalla olivat 28 % koko maan ao. ammattitaudeista, kun yleensä Uudenmaan osuus muissa ammattitaudeissa oli pääsääntöisesti alle 20 %. Työtapaturmien määrät ja esiintyys (tapaturmasuhde alueella/1000 palkansajaa) olivat suurimmat rakentamisessa ja maaliikenne; putkijohtokuljetuksissa. Myös suhde oli näissä korkeampi kuin koko maan suhdeluvut.

8 8 Erikoistumista ja toiminnan painopisteitä pohdittaessa lähtökohtana voivat olla esim. seuraavat analyysiin pohjautuvat toimintaalueet: Palvelualan työterveyden, -turvallisuuden ja työyhteisöjen kehittämisen tukeminen Maahanmuuttajien työhönsijoittumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset Kemian teollisuus Rakennusteollisuus Päätökset: Työterveyslaitoksen johtoryhmän seminaarissa sovittiin, että alueellisten toimintaympäristöanalyysien perusteella päätetään pelkästään toimialavastuista. Muut esitetyt painopisteet hoidetaan osaamiskeskusten, tiimien ja vaikuttavuustavoitteiden kautta. Helsingin koordinaatiovastuulle tulivat seuraavat toimialat: Kauppa ja yksityiset palvelut Kemian teollisuus, kumi ja muoviteollisuus tieto- ja viestintäteknologia (IN-osk)

9 9 1. Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään valtakunnalliset elinkeinoelämän linjaukset (Liite 1) toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakenne maakuntien strategiset linjaukset alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi käsittää Uudenmaan makunnan ja Itä-Uudenmaan maakunnan. Se luo perustan Työterveyslaitoksen alueella toteutettavalle työterveyden ja -turvalisuuden edistämistyölle ja yleensä alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatio-suunnitelmaa, jota aluetoimipisteessä ja alueella toimivat tiimit hyödyntävät toiminnassaan. Se on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käytöön. Analyysin tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on laadittu aluejohtajan johdolla ja sitä on käsitelty Helsingin aluetoimipisteen koordinaatioryhmässä Toimintaympäristöanalyysistä on pyydetty kommentit osaamiskeskusten johtoryhmiltä, jonka jälkeen analyysin tuloksia on käsitelty myös TTL:n johtoryhmän seminaarissa

10 10 2. Alueelliset erityispiirteet 2.1 Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Helsinki ja pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu käsittää neljä kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Koko maan runsaasta viidestä miljoonasta asukkaasta pääkaupunkiseudulla asuu lähes miljoona suomalaista. Kaupunkien välisenä yhteistyöelimenä toimii Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, jonka tehtävänä on tuottaa jäsenkunnilleen joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja kehityssuunnittelun palveluja. (lähde: Helsingin seudun toimialakatsaus 2/2006)

11 11 (lähde: Helsingin seudun toimialakatsaus 2/2006) Helsinki Helsingin väkiluku oli vuoden 2006 vuoden alussa Vuonna 2005 työllisten määrä Helsingissä oli , työttömiä oli Helsingin työttömyysaste on 7,1 prosenttia, kun se koko maassa on 8,4. Espoo Espoo poikkeaa perinteisestä suomalaisesta yhden keskuksen ympärille kehittyneestä kaupungista. Espoon kaupunkirakenne koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta ja kahdesta paikalliskeskuksesta. Kaupunkikeskuksia ovat Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus. Paikalliskeskukset ovat Kalajärvi ja Kauklahti. Espoossa on asukasta. Väestönkasvu on yli kaksi kertaa suurempaa kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Vuoden 2005 aikana Espoon väestömäärä kasvoi asukkaalla, mikä oli noin tuhat henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoon työttömyysaste oli työministeriön tietojen mukaan 6,4 prosenttia, kun se oli koko maassa keskimäärin 10,6. Espoon työpaikoista yli neljännes on yhteiskunnallisten palvelujen

12 12 toimialoilla, joihin kuuluvat mm. sosiaali- ja terveysala, koulutusala ja julkinen hallinto. Noin neljännes työpaikoista on liike-elämän palvelualoilla ja vajaa neljännes kaupan alalla. Vantaa Vantaalla asukasmäärän kasvu oli runsas viidesosa 15 vuodessa ja vantaalaisia oli tämän vuoden tammikuussa Kauniainen Kauniainen on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista. Se sijaitsee naapurikaupunkinsa Espoon keskellä 15 km Helsingistä länteen. Tyypillistä Kauniaisille on, että kaupunki on vuosien varrella pystynyt säilyttämään luonteensa huvila- ja puutarhakaupunkina. Kauniaisissa on noin asukasta. Työpaikkoja kaupungissa on n. 2400, joista puolet on julkisten ja puolet yksityisten palvelujen piirissä. Kaupan piirissä toimii n. 870 henkilöä. Kauniaisten kaupunki on suurin työnantaja ja sen palveluksessa on 500 henkilöä. Ammatissa toimivan väestön määrä Kauniaisissa on n henkilöä Uusimaa Nykytilakuvaus Uusimaa on Suomessa väestön, talouden; erityisesti kaupan ja liikenteen sekä hallinnon, kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen keskus. Uusimaa on myös pääkaupunkimaakunta. Metropoli- ja pääkaupunkitoiminnot erottavat Uudenmaan monella Suomen muista maakunnista. Metropolina Uudellamaalla on keskeinen rooli uusien ajatusten, ideoiden ja innovaatioiden synnyttäjänä, vastaanottajana ulkomailta ja levittäjänä muualle Suomeen. Uusimaa on muuhun Suomeen verrattuna enemmän nuorten aikuisten, palkansaajien, ruotsinkielisen väestön ja maahanmuuttajien maakunta. Neljännes suomalaisista asuu monikulttuurisella Uudellamaalla Uudenmaan väkiluku kasvoi varsin nopeasti 1990-luvulla. Kasvu hidastui 2000-luvun alussa ja nopeutui uudelleen vuonna 2005, jolloin väkiluku kasvoi asukkaalla. Nykyään täällä asuu lähes 1,4 miljoonaa ihmistä, yli asukasta enemmän kuin 1990-luvun alussa. Väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 Uudenmaa väkiluku on nykyistä suurempi (tästä asiasta enemmän luvussa 3). Viime vuosien väestönkasvusta noin 60 prosenttia on johtunut muuttoliikkeestä ja noin 40 prosenttia siitä, että syntyvyys on ollut suurempaa kuin kuolleisuus. Yli puolet Suomen ulkomaalaisesta ja ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Uudellamaalla. Uudellemaalle on muuttanut paljon lasten hankintaiässä olevia nuoria aikuisia. Muuttoliike ei ole ainoastaan kasvattanut Uudenmaan väkilukua, vaan se on myös nuorentanut Uudenmaan muuttovoittoalueiden väestörakennetta. Väestön ikärakenteen alueelliset erot ovat suuret Uudellamaalla. Tammisaaren seutukunta eroaa selvästi Helsingin ja Lohjan seutukunnista. Tammisaaren seutukunnan väestö on ikärakenteeltaan lievästi vanhempaa kuin koko Suomen väestö. Väestön ikärakenne on nuori viime vuosina nopeasti kasvaneissa kunnissa kuten Kirkkonummella, Nurmijärvellä ja erityisesti Pornaisissa. Uudenmaan ruotsinkielisin kunta on Tammisaari, jonka väestöstä 82 % on ruotsinkielisiä. Koko Tammisaaren seutukunnan väestöstä on ruotsinkielisiä yli 60 %. Helsingin ja Lohjan seutukunnat ovat kokonaisuutena varsin suomenkielisiä. Kuitenkin Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Siuntiossa on suuri ruotsinkielinen vähemmistö. Absoluuttisesti ruotsinkielistä väestöä on paljon Helsingissä ja Espoossa. Koko pääkaupunkiseudulla asuu ruotsinkielistä ihmistä. Jotain kolmatta kieltä eli muuta kieltä kuin ruotsia tai suomea äidinkielenään puhuvia on pääkaupunkiseudulla jokseenkin yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä, molempia 6,5 %. Venäjä on Uudenmaan väestön yleisin kolmas kieli.

13 13 Maahanmuuttajien voimavarojen nykyistä parempi hyödyntäminen antaa monia mahdollisuuksia maakunnan monipuolisessa, innovatiivisessa kehittämisessä. Suomen ja Uudenmaan lähivuosien sekä lähivuosikymmenten keskeinen haaste on väestön ikääntyminen. Tähän haasteeseen voidaan osittain löytää ratkaisuja nykyistä suuremmalla maahanmuuttajaväestöllä. Kasvava maahanmuutto on moninainen haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Metropolialueena Uudellamaalla on parhaat mahdollisuudet vastata maahanmuuttajien tuomiin haasteisiin. Uudenmaan kuntien väestö vuonna 2004 (lähde Uudenmaan maakuntaohjelma luonnos ) Uudenmaan väestö on keskimäärin hyvin koulutettua. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on jonkin verran suurempi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan korkea koulutustaso koskee kuitenkin vain Helsingin seutukuntaa. Lohjan ja Tammisaaren väestön alhaisen koulutustason lisäksi Uudenmaan koulutuksellisena ongelmana ovat nuoret, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun tai yo-tutkinnon, mutta eivät ammatillista tutkintoa. Tällaisten nuorten (17 24-vuotiaiden) osuus on kaikissa Uudenmaan seutukunnissa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Tammisaaren seutukunnassa tällaisia nuoria on lähes viidennes. Väestönkehitys Uusmaalaisia on noin 1,36 miljoona eli neljännes Suomen väestöstä. Vajaa miljoona eli noin viidennes suomalaisista asuu pääkaupunkiseudulla ja noin pääkaupunkiseutua ympäröivällä ns. Kehys-Uudellamaalla. Uudenmaan seutukunnat ovat hyvin erilaisia ja niiden kasvunäkymissä on eroja. Maakuntasuunnitelmassa todettiin, että väestön jakautumista alueelle seutukunnittain ja kunnittain tullaan tarkemmin tarkastelemaan maakuntaohjelma- ja kehityskuvatyön yhteydessä.

14 14 Uudenmaan väestönkehitys on pitkällä aikavälillä ollut hyvin vakaasti kasvava, ollen keskimäärin prosentin vuodessa luvulla Uudenmaan väkimäärä kasvoi suurimmillaan yli asukasta vuodessa ja vuonna 2004 uusia asukkaita tuli alle Vuonna 2005 Uudenmaan väkiluku kasvoi asukkaalla. Väestönlisäyksestä noin 40% on luonnollista kasvua. Muuttovoitossa nettosiirtolaisuuden osuus on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2005 Uudellamaalla maahan muuttajia oli noin 3450 enemmän kuin maasta poislähtijöitä. Seutukunnittaiset kasvun vaihtelut ovat suuremmat luvun alun laman aikaan kasvu oli painottunut pääkaupunkiseudulle. Tällä vuosituhannella väestön kasvu on jakautunut laajemmalle alueelle. Uudenmaan väestön ikärakenne on muuta maata nuorempi. Seutukuntien väestörakenteessa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Tammisaaren seutukunnan väestön ikärakenne on jopa lievästi vanhempi kuin koko Suomen. Suomen kaupungistuminen jatkuu suurella todennäköisyydellä, mikä tarkoittaa muuttovoittoa muualta Suomesta Uudellemaalle. Lisäksi tavoitteena oleva hyvä taloudellinen kehitys kasvattaa työpaikkojen määrää niin, että tarvitaan sekä kotimaista että ulkomaista muuttovoittoa, jotta työvoimatarve saadaan tyydytettyä. Työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan uudella työpaikalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin Uudellamaalla on yhteensä noin työpaikkaa. Väestön ennakoidaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana vajaalla asukkaalla eli 1,65 miljoonaan asukkaaseen vuonna Koska ennusteissa, etenkin sen jakautumisesta alueellisesti on epävarmuutta, on laskettu kaksi vaihtoehtoehtoista väestökehitystä; perusvaihto 1,61 miljoonaa asukasta, joka on todennäköinen vähimmäiskehitys ja varautumisvaihtoehto 1,7 miljoonaa asukasta, johon on maankäytössä ja toimintojen kehittämisessä syytä varautua, eli väestön lisäystä tulisi vuodesta Suurin osa väestökasvusta suuntautuu pääkaupunkiseudulle vaikka muun Uudenmaan suhteellinen osuus väestökasvusta kasvaa. Yksi julkisten palvelujen kehittämiseen olennaisesti vaikuttava tekijä on vuoden 2005 puolella käynnistynyt kunta- ja palvelurakenne (PARAS) hanke. Toimeenpanovaiheella on vaikutuksia myös maakuntaohjelman sisältöön lähes kaikilla ohjelman painopistealueilla. Julkisiin palveluihin haetaan rationalisointietuja. Uudenmaan asukasluku kasvaa 25 vuodessa nykyisen Espoon kaupungin väkimäärän. H talouskehitys johtaa siihen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on asukkaita nykyistä enemmän, koska taloudellisen kasvun ja asukasluvun välillä onyhteys. Taloudellinen kasvu parantaa työllisyyttä ja lisää muuttoliikettä Uudellemaalle. Väestönkasvusta 60 prosenttia on arvioitu johtuvan muuttoliikkeestä. Muuttoliike tuo Uudellemaalle nuorta, koulutettua ja yhä enemmän ulkomaalaista väestöä. Ikärakenne muuttuu vanhemmaksi, tosin ei yhtä voimakkaasti kuin muualla maassa. Työpaikkoja Uudellamaalla arvioidaan olevan vuonna 2030 noin nykyistä enemmän. (lähde: Maakuntasuunnitelma pähkinänkuoressa)

15 15 (lähde: Maakuntasuunnitelma pähkinänkuoressa) Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot korkeat Uudenmaan väestö on keskimäärin terveempää kuin koko Suomen väestö. Osasyynä on Uudenmaan koko maata nuorempi väestö, ikävakioitunakin Uudenmaan väestö on terveempää kuin koko maan väestön keskimäärin. Alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot asukasta kohti ovat selvästi suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti kolmen suuren kaupungin Helsingin, Vantaan ja Espoon sosiaalitoimen menot ovat suuret asukasta kohti. Tälle asialle ei ole yhtä yksittäistä syytä, mutta lasten päivähoito on kallista kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa myös Kauniaisissa. Terveydenhuollon (ml. vanhusten laitoshoito) menot ylittävät koko maan tason Helsingissä ja useimmissa läntisen Uudenmaan kunnissa, eivät kuitenkaan Karjalohjalla eikä Lohjalla. Stakes on arvioinut terveydenhuollon menoja myös suhteessa tarpeisiin. Tarvevakioidut terveydenhuollonmenot ovat useimmissa Uudenmaan kunnissa suuremmat kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Tämä voi johtua kolmesta syystä: 1) palvelut tuotetaan Uudenmaan kunnissa tehottomammin, 2) palvelutuotanto on laajempaa tai kattavampaa 3) terveydenhuollon henkilöstön palkkataso parempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Uudenmaan osuus Suomen bruttokansantuotteesta yli kolmannes Suomen kokonaistuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT) Uudenmaan osuus on yli 35 %. BKT asukasta kohti on Uudellamaalla lähes 40 prosenttia korkeampi kuin koko maassa. Uudenmaan koko maata korkeampi tuotannon taso koskee kuitenkin vain Helsingin seutukuntaa. Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa tuotannontaso alittaa selvästi koko maan tason. Uudenmaan tuotantorakenne on palveluvaltainen, työpaikoista lähes kolme neljästä on palveluissa. Neljännes työpaikoista on julkisissa palveluissa, osuus on vähän pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuselinkeinojen osuus työpaikoista on lähes viidennes. Lohjan seutukunnassa jalostuselinkeinojen osuus on yli kolmannes ja Tammisaaren seutukunnassa lähes kolmannes. Uudenmaan teollisuuden suurimmat toimialat työllisyydellä mitattuna ovat kustannus- ja painatustoimina sekä tietoliikenne. Uudellamaalla toimii vajaat yritystä eli kolmannes koko maamme yritystoiminnasta. Työpaikoista yli 60 % on kaupassa ja erilaisissa palveluissa, teollisuuden osuus noin 8 % ja

16 16 maa- ja metsätalouden osuus ainoastaan 1 %. Uudellemaalle on tyypillistä korkean teknologian yritystoiminta. Tämän sektorin liikevaihdosta yli 39 % syntyy Uudellamaalla. Maakunnan kilpailukyvyn uskotaan jatkossakin perustuvan korkeaan teknologiaan ja osaamiseen. Suomen ICT-työpaikoista ja liikevaihdosta noin puolet tulee Uudeltamaalta. Uudenmaan työtätekevistä työskentelee tällä hetkellä noin 15 % informaatiosektorilla. Täällä kasvu tapahtuu palveluissa tieto- ja osaamisintensiivisillä aloilla. Talouskasvu tulee jatkossa perustumaan nykyistäkin enemmän tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja uudelleenkäyttöön. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointiin ja terveyteen sekä vapaa-ajan viettoon liittyvien yksilöpalvelujen kysyntää ja sitä kautta edelleen yritystoiminnan kasvua. Työelämän rakenteellista muutosta kuvaa vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö. Tilastokeskuksen mukaan työvoimanvuokrausyritykset ovat kasvattaneet toimintaansa nopeammin kuin mitkään muut palvelualan yritykset 2000-luvulla. Eniten vuokratyövoimaa käytetään rakennusalalla sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Julkisella sektorilla työvoiman vuokraus on yleistynyt mm. terveydenhuollossa. Suomen työvoiman vuokrausyrityksistä on VATIn mukaan Uudellamaalla 34% ja henkilömäärästä 66%. Vaikka Helsingin seutu on lukuisissa kansainvälisissä kilpailukykyä mittaavissa arvioinneissa listattu ykköseksi tai vertailujen kärkipäähän, ei tämä ole tuonut alueelle riittävästi investointeja, yrityksiä ja osaajia. Investointikiinnostus on kasvussa, mutta nykyistä enemmän tarvitaan osaajia sekä laaja-alaista kansainvälisen verkottumisen kehittämistä uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Monikulttuurisuus voimavarana yritystoiminnassa on välttämätöntä kilpailukyvyn kannalta. Työpaikat alueittain toimialan mukaan (e) Vuosi 2004(e) Alueet Työpaikkojen toimiala Uudenmaan maakunta KOKO MAA 01 Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Työttömiä Hangon ja Lohjan yhteisen asukasluvun verran Uudellamaalla oli työtöntä vuoden 2005 lopussa, työministeriön lukujen mukaan. Maakunnan työttömyysaste oli 7,8 % ja koko maan 11,1 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on ollut Uudellamaalla jo useita vuosia suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan nuorten, alle 25-vuotiaiden, osuus työttömistä on ollut Uudellamaalla pienempi kuin koko maassa. Talouskasvu jäi alhaiseksi 2000-luvun ensimmäisinä vuosina, jolloin työllisyystilanne vähän heikkeni. Vuosina 2004 ja 2005 taloudellinen kasvu nopeutui, ja myös työllisyystilanne alkoi kohentua. Samalla avointen työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli talvella 2006 vajaat Yhtäaikainen korkeahko työttömyys ja avointen työpaikkojen määrä kertovat rakenteellisesta työttömyydestä. Riski on suurehko, että rakenteellinen työttömyys pahenee lähivuosina. Viime vuosikymmenen alun lama romahdutti työllisyyden ja sen seurauksena taloudellisen huoltosuhteen (ei-työlliset / työlliset). Parantuneen työllisyyden myötä myös huoltosuhde on kehittynyt myönteisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Uudenmaan seutukuntien väliset erot

17 17 huoltosuhteessa ovat varsin suuret. Sen sijaan työllisyysasteessa seutukuntien väliset erot ovat varsin pienet. Työllisyysasteella tarkoitetaan työllisten prosenttiosuutta vuotiaasta väestöstä. Vuonna 2003 Uudenmaan työllisyysaste oli 70,3 % ja koko maan 64,6 %. Uudenmaan lähivuosien keskeinen haaste on parantaa työllisyyttä, joka ilmenee työllisyysasteen nousuna ja taloudellisen huoltosuhteen laskuna Itä-Uusimaa Itä-Uudenmaan maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista. Porvoon seutukuntaan kuuluvat Porvoon kaupungin lisäksi Askolan, Myrskylän, Pukkilan ja Sipoon kunnat. Loviisan seutukuntaan kuuluvat Loviisan kaupungin lisäksi Lapinjärven, Liljendalin, Pernaja ja Ruotsinpyhtään kunnat. Porvoon seutukunnassa asuu noin ja Loviisan seutukunnassa noin asukasta. Porvoo onkin maakunnan selkeä keskus noin asukkaallaan. Kokonaisuudessaan maakunta (noin asukasta) on kuitenkin pieni valtakunnallisessa mittakaavassa. Itä-Uudenmaan maakuntaa leimaa voimakkaasti pääkaupunkiseudun läheisyys. Varsinkin maakunnan läntisissä kunnissa tämä näkyy koko maan mittakaavassa mitattuna alhaisena työttömyytenä ja voimakkaana väestön lisäyksenä. Itäisessä osassa maakuntaa työttömyys on sen sijaan melko korkea, mikä on pääasiassa johtunut koko maata koetelleesta rakennemuutoksesta. Pääkaupunkiseudun läheisyys näkyy myös koko maan alhaisimpana julkisen sektorin osuutena bruttokansantuotteessa. Varsinkin valtion työpaikkojen puuttuminen on alueelle leimallista. Julkinen sektori on merkittävä suhdanteiden tasaaja, joten Itä-Uudeltamaalta puuttuu valtion tuki tältä osalta. Myös koulutuspaikkojen vähäisyys ja etenkin oman korkeakoulutuksen puuttuminen on merkillepantavaa. Maakunnan koulutustaso onkin koko maan alhaisimpia. Palveluala työllistää noin kaksi kolmannesta, teollisuus noin neljänneksen ja maa- ja metsätalous noin viisi prosenttia itä-uusmaalaisista. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat öljyteollisuus, kemianteollisuus, sähkö- ja muiden koneiden valmistus sekä kustannus- ja painotoiminta. Edellä mainitut teollisuudenalat nousevat merkittäväksi varsinkin muutaman erittäin suuren yrityksen ansiosta. Itä-Uudellemaalle ovatkin leimallisia suuret ja pienet yritykset sekä keskisuurien yritysten puuttuminen. Kuntien ohella elinkeinoelämän toimijoita (elinkeinoelämä itse, kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot) ja potentiaalisia rahoittajia on Itä-Uudellamaalla laajahko joukko. Itä-Uudenmaan alueella panostetaan elinkeinojen kehittämiseen projektitoiminnan kautta varsin voimakkaasti. Porvoo Porvoon kaupunki toimii Itä-Uudenmaan alueen pääkeskuksena. Asukkaita on noin ja kaupunki on väestömäärältään maamme 17:sta suurin. Porvoossa on työpaikkoja noin kpl. ja työlliseen työvoimaan kuuluu henkilöä. Työpaikkaomavaraisuus on 89 %. Työvoiman ja työpaikkojen jakauma toimialoittain on seuraava: Toimiala Työvoima % Työpaikat % Alkutuotanto 2 2 Teollisuus Rakennustoiminta 7 8 Kauppa Muut palvelut 52 48

18 18 Kaupungissa toimivat suurimmat yksityiset työnantajat ovat Neste Oil Oyj, Stora Enso Oyj, Dynea Chemicals Oy, Ensto-yhtiöt Oy, Borealis Polymers Oy, Norpe Oy, Sanoma-WSOY Oyj, Ok Osla. Työpaikat alueittain toimialan mukaan (e) Vuosi 2004(e) Työpaikkojen toimiala Itä-Uudenmaan maakunta K O K O M A A Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Tutkimustoiminta Yliopistot Alueella sijaitsevat maamme suurimmat yliopistot ja korkeakoulut eli Helsingin yliopisto ja Tekninen korkeakoulu pää- ja sivutoimipisteineen sekä täydennyskoulutuslaitoksineen. Tutkimus ja opetustyö sivuaa monin paikoin laitoksessa tehtävää soveltava tutkimusta Tutkimuslaitokset Elintarviketurvallisuusvirasto, EVIRA Evira on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on varmistaa elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantoprosessien turvallisuutta ja laatua, kasvien ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on luoda edellytyksiä ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiselle, maa-, metsä- ja elintarvitaloudelle ja korkealle kuluttajaturvalle. Geologian tutkimuskeskus, GTK GTK on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on kartoittaa ja tutkia maankamaraa geologian, geofysiikan ja -kemian menetemin sekä tuottaa tietoa erityisesti kaivos- ja rakennusteollisuuden, maankäytön sekä luonnon- ja ympäristön suojelun tarpeisiin. Tavoitteena on turvata geologisen tiedon saatavavuus ja edistää sen käyttöä yhteiskunnassa. T&K-toiminnan painopisteitä ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraali ja rikastusteknologia, geologinen mallinnus, geotiedon moniulotteinen tulkinta, maankäytön

19 19 ympäristövaikutukset ja geologiset ympäristöriskit. Luonnonvarojen osalta keskitytään tunnistamaan raaka-ainepotentiaaliset alueet ja uudet esiintymät kallio- ja maaperästä. Ilmatieteenlaitos, IL IL on liikenne- ja viestintäministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ja palveluja ilmakehästä yleisen turvallisuuden edistämiseksi ja elinkeinoelämän ja yleisön tarpeita varten. Tutkimuksen painopisteitä ovat säähavaintotoiminnan ohella ilmakehän vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Kansanterveyslaitos, KTL KTL on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on suojella ja edistää suomalaista terveyttä. KTL vastaa siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Toiminta-alueita ovat tutkimus- ja asiantuntijatoiminta, kansanterveyden seurantatehtävät, palvelu- ja referenssilaboratoriotehtävät, tieteellinen jatkokoulutus ja täydennyskoulutus sekä viestintä ja valistus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on maa- ja metsätalousministeriön alainen tukimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa ja välittää maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvää tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää teknologiaa ko. sektorille. Tutkimusaloja ovat biologia, teknologia ja talous. Metsäntutkimuslaitos, Metla Metla on maa- ja metsätalousministeriön alainen tukimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Tavoitteena on kehittää metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksia ja edistää kestävää käyttöä suuntaamalla tutkimusta elinkeinotoimintaa ja metsäpolitiikkaa tukevaksi. Tutkimustoiminnan painoaloja ovat metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta (mm. puunkorjuun logistiikka, biotekniikan sovellukset, metsä- ja puutalouden yritystoiminta ja sivuelinkeinot), metsien yhteiskunnallinen merkitys (mm. toimintaympäristön muutokset, taloudellinen merkitys, yrittäjyyden edellytykset), metsäekosysteemien rakenne ja toiminta sekä metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL RKTL on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa kalasta, riistasta ja porosta luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja vesiviljelyn avulla. Tavoitteina on vahvistaa kala- ja riistavarojen hyödyntämistä tukevaa tutkimusta ja alan elinkeinojen kannattavuutta, ehkäistä luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinkoja ja edistää porolaidunten kestävää käyttöä. RKTL:n toimintalinjoja ovat kala- ja riistavarojen arviointi, ennustaminen ja tilastointi, alaan liittyvän elinkeinotoiminta sekä kala-, riistan- ja porontutkimus sekä vesiviljely. Stakes Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää väestön hyvinvoinita ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta. Strategiset painoalueet ovat hyvinvointipolitiikan kestävyys, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä

20 20 palvelujen vaikuttavuus, väestörakenteen muutosten vaikutusten hallinta, eriarvoistumisen vähentäminen, ohjaava tietoperusta ja innovaatiokyky. Stakes kehittää uusia palvelujärjestelmämalleja, ennakoi väestörakenteen muutosten ja eriarvoistumiskehityksen vaikutuksia yhteiskuntaan, luo sosiaali- ja terveysalan perustietoja ja tehostaa sosiaali- ja terveysalan innovaatiokykyä. VTT VTT on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimuslaitos, joka kehittää uutta teknologiaa, tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Tavoitteena on lisätä teknistaloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. VTT hyödyntää palvelutoiminnassaan myös yliopistojen perustutkimuksen tuloksia sekä globaalia verkottumista. VTT kehittää innovaatiotoiminnan prosesseja, osallistuu teknologiakeskittymiin ja edistää uusia ratkaisuja ja tutkimustietoa tuottamalla toimialojen ja julkisten palvelujen sekä normien ja standardien kehittymistä ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. VTT:n painoaloja ovat 1) tieto- ja viestintätekniikka, elektroniikka, 2) koneet, materiaalit ja tuotantotekniikka, 3) kuljetus, liikenne, logistiikka, 4) biotekniikka, elintarvikkeet ja lääkkeet, 5) metsä, kemia ja ympäristö, 6) rakentaminen ja rakennettu ympäristö sekä 7) energia. VTT itse laskee tekevänsä huomattavan osan palvelu- ja tutkimustoiminnastaan työturvallisuuden alueella. Ympäristökeskukset Viranomaistehtävien lisäksi alueellisilla ympäristökeskuksilla on myös omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 2.3 Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Alueella toimii useita ammattikorkeakouluja joista suurimmat ovat Laurea ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu, jolla on eri toimipisteitä ympäri Uuttamaata sekä Stadia-Helsingin ammattikorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu, Helia - Helsingin Liiketaloudellinen ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Haaga instituutin ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, EVTEK-ammattikorkeakoulu EVTEK-ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulu Diakonia ammattikorkeakoulu sekä Arcada-Nylands Svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola. 2.4 Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto STM:n työsuojeluhallinnon tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä niin, että ennenaikainen työelämästä poissiirtyminen vähenee. Työsuojelustrategian päätavoite on vaikuttamalla työoloihin ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä, vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Tässä tarkoituksessa vahvistetaan työpaikkojen kykyä, taitoa ja halua hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja samalla lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. Samoin parannetaan työsuojelun piirihallinnon asiantuntemusta ja voimavaroja. Strategia toteutetaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, alan tutkimus-, asiantuntija-, vakuutuslaitosten ja työterveyshuoltojärjestelmän kanssa. Työsuojelun keskeiset painoalueet ovat työperäisten TULE-sairauksien ehkäisy, henkinen hyvinvointi työssä ja työtarpaturmien torjunta. Työsuojeluhallinto tukee työnantajien

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot