UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI. Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen. Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste

Transkriptio

1

2 2 UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste 2006

3 3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueelliset erityispiirteet Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Helsinki ja pääkaupunkiseutu Uusimaa Itä-Uusimaa Tutkimustoiminta Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuoltojärjestelmä Alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat Alue- ja rakennepoliittisen strategian alueelliset suunnitelmat Uudenmaan maakunta Itä-Uudenmaan maakunta Alueelliset osaamiskeskukset ja -keskittymät Sisäasianministeriön osaamiskeskukset Muut osaamiskeskittymät Työterveyden ja -turvallisuuden indikaattorit Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille Alueellisen työterveyden ja turvallisuuden kehitystarpeet...37 Lähteet...39 Liitteet...40

5 5 Tiivistelmä Toimintaympäristöanalyysi käsittää Uudenmaan makunnan ja Itä-Uudenmaan maakunnan. Se luo perustan Työterveyslaitoksen alueella toteutettavalle työterveyden ja -turvalisuuden edistämistyölle ja yleensä alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatio-suunnitelmaa. Se on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käytöön. Analyysin tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Uudenmaan maakunta Väestökehitys Uudenmaan maakunnan väkiluku kasvoi varsin nopeasti 1990-luvulla. Kasvu hidastui luvun alussa ja nopeutui uudelleen vuonna 2005, jolloin väkiluku kasvoi asukkaalla. Nykyään makunnassa asuu lähes 1,4 miljoonaa ihmistä, yli asukasta enemmän kuin 1990-luvun alussa. Väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 Uudenmaa väkiluku on nykyistä suurempi. Uusimaa on muuhun Suomeen verrattuna enemmän nuorten aikuisten, palkansaajien, ruotsinkielisen väestön ja maahanmuuttajien maakunta. Uudenmaan asukasluku kasvaa 25 vuodessa nykyisen Espoon kaupungin väkimäärän. Hyvä talouskehitys johtaa siihen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on asukkaita nykyistä enemmän, koska taloudellisen kasvun ja asukasluvun välillä on yhteys. Taloudellinen kasvu parantaa työllisyyttä ja lisää muuttoliikettä Uudellemaalle. Työ, työvoima ja tuotantorakenne Uudenmaan tuotantorakenne on palveluvaltainen, työpaikoista lähes kolme neljästä on palveluissa. Neljännes työpaikoista on julkisissa palveluissa, osuus on vähän pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuselinkeinojen osuus työpaikoista on lähes viidennes. Uudenmaan teollisuuden suurimmat toimialat työllisyydellä mitattuna ovat kustannus- ja painatustoiminta sekä tietoliikenne. Uudellamaalla toimii vajaat yritystä eli kolmannes koko maamme yritystoiminnasta. Työpaikoista yli 60 % on kaupassa ja erilaisissa palveluissa. Palvelutöistä suuri osa on tyypillisesti toimistotyötä. Yhtenä voimakkaasti voimavaroja viime vuosina vaatinut, erityisesti Uudellamaalla, on sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa menot ovat eri mittareilla ja arvioiden mukaan muun maan keskiarvoa suuremmat. Suurimmat työllistäjät alueella ovat koko Uudenmaan kattava HUS sairaanhoitopiiri (keskimäärin lähes työntekijää) ja alueella toimivat 27 terveyskeskusta. Teollisuuden osuus noin 8 % ja maa- ja metsätalouden osuus ainoastaan 1 %. Uudellemaalle on tyypillistä korkean teknologian yritystoiminta. Tämän sektorin liikevaihdosta yli 39 % syntyy Uudellamaalla. Maakunnan kilpailukyvyn uskotaan jatkossakin perustuvan korkeaan teknologiaan ja osaamiseen. Suomen ICT-työpaikoista ja liikevaihdosta noin puolet tulee Uudeltamaalta. Uudenmaan työtätekevistä työskentelee tällä hetkellä noin 15 % informaatiosektorilla. Kasvun oletetaan tapahtuvan palveluissa tieto- ja osaamisintensiivisillä aloilla. Talouskasvu tulee jatkossa perustumaan nykyistäkin enemmän tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja uudelleenkäyttöön. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointiin ja terveyteen sekä vapaa-ajan viettoon liittyvien yksilöpalvelujen kysyntää ja sitä kautta edelleen yritystoiminnan kasvua.

6 6 Kehittämisohjelmat Maakunnan erilaisissa kehittämisohjelmissa painotetaan elinkeinoelämän edistämishankkeita, jotka voivat olla rakenteiden kehittämistä, jonkin elinkeinosektorin alueellisesta lähtökohdin tapahtuvaa kehittämistä tai ns. kärkiteknologian kehittämistä. Kehittämisohjelmia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että usein näkökulma on uuden teknologian ja innovaatiopainotteisen toiminnan toteutuksesta, jolloin niiden työllistävyyttä tai tuotannon laaajuutta maakunnassa ei ole valintakriteereissä huomioitu. Kehittämisohjelmien hankkeita Edistetään uusien innovaatioiden syntymistä ja kaupallistumista liiketoiminnan ja yrittäjyydenkasvun varmistamiseksi Uudellamaalla (TL 1) Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan innovaatiostrategioiden toimenpiteitä toteutetaan maakuntaohjelmakaudella. Vahvistetaan Uudenmaan avainklustereiden kasvua ja klustereiden välistä yhteistyötä (TL 2) Toimenpidekokonaisuudet / kärkihankkeet Huippuosaamisen avainklusteritoiminnan edistäminen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kautta. Valitut klusterit ovat: ohjelmistoliiketoiminta, digimedia ja sisältötuotanto, hyvinvointi ja osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut. Alueellisten kehitysohjelmien valmistelu ja verkottaminen valtakunnallisiin klusteri- ja teknologiaohjelmiin valituilla kärkisektoreilla: Ympäristöala (GNF-verkosto), bioala (HBCP mukana valtakunnallisessa osaamiskeskusklusterissa), nano- ja mikrosysteemit (Uudenmaan toimijat mukana valtakunnallisessa osaamiskeskusklusterissa), elintarvikesektori valtakunnallisessa klusterissa(viikki Food Centre), nostamisen ja siirtämisen osaaminen valtakunnallisessa metalliklusterissa (Techvilla Oy) Alueellisten ja seudullisten kärkialojen kehittämisohjelmien /kärkihankkeiden valmistelu. Kärkialat ovat: Luovat alat, asumisen klusteri (Pk-seudun elinkeinostrategia), logistiikka (Koko Uusimaa), palveluliiketoiminta, hyvinvointipalvelut (Koko Uusimaa), metalli (Hy- Ri, Kuuma, Hiisi, Raasepori), rakentaminen (Kuuma, Hiisi, Raasepori), matkailu (Uudenmaan matkailustrategian toteutus, seutustrategiat: Raasepori,, Hiisi, Kuuma) Seudullisten osaamiskeskittymien luominen ja verkottaminen alueellisiin ja valtakunnallisiin osaamisverkostoihin Pääkaupunkiseudulla toteutetaan v.2005 valmistuneen pk-elinkeinostrategian mukaiset toimenpiteet ohjelmakaudella Raaseporissa raskaiden ajoneuvojen ja siihen liittyvän teknologian sekä autologistiikan osaamiskeskittymä Hyvinkään Riihimäen seudulla nostamisen ja siirtämisen osaamiskeskittymä Lohjan seudun nanoteknologiakeskittymä osana valtakunnallista nano- ja mikrosysteemiteknologiaa. Vahvistetaan pk-yritysten osaamista, kasvua ja kansainvälistymistä seudullisen yrityspalveluverkoston avulla (TL 3) Edistetään Helsingin seudun kilpailuasemaa Itämeren piirissä liiketoiminnan, osaamisen ja logistiikan keskuksena (TL 4)

7 7 Itä-Uudenmaan maakunta Itä-Uudenmaan maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista. Porvoon seutukunnassa asuu noin ja Loviisan seutukunnassa noin asukasta. Porvoo onkin maakunnan selkeä keskus noin asukkaallaan. Kokonaisuudessaan maakunta (noin asukasta) on kuitenkin pieni valtakunnallisessa mittakaavassa. Itä-Uudenmaan maakuntaa leimaa voimakkaasti pääkaupunkiseudun läheisyys. Varsinkin maakunnan läntisissä kunnissa tämä näkyy koko maan mittakaavassa mitattuna alhaisena työttömyytenä ja voimakkaana väestön lisäyksenä. Itäisessä osassa maakuntaa työttömyys on sen sijaan melko korkea, mikä on pääasiassa johtunut koko maata koetelleesta rakennemuutoksesta. Pääkaupunkiseudun läheisyys näkyy myös koko maan alhaisimpana julkisen sektorin osuutena bruttokansantuotteessa. Varsinkin valtion työpaikkojen puuttuminen on alueelle leimallista. Palveluala työllistää noin kaksi kolmannesta, teollisuus noin neljänneksen ja maa- ja metsätalous noin viisi prosenttia itä-uusmaalaisista. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat öljyteollisuus, kemianteollisuus, sähkö- ja muiden koneiden valmistus sekä kustannus- ja painotoiminta. Kuntien ohella elinkeinoelämän toimijoita (elinkeinoelämä itse, kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot) ja potentiaalisia rahoittajia on Itä-Uudellamaalla laajahko joukko. Itä-Uudenmaan alueella panostetaan elinkeinojen kehittämiseen projektitoiminnan kautta varsin voimakkaasti. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma kokoaa alueen innovatiiviset toimijat yhteen tekemään yhteistä tulevaisuutta. Elinkeinopolitiikassa uudella kaudella toiminnan painopiste suunnataan elinkeinoja erikoistumisstrategioiden kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä osaamisperustan ja luovien toimialojen kehittämiseen. Kärkihankkeena Sähköinen talotekniikka ja Luovat toimialat. Toinen toiminnan painopiste on kulttuuri-, hyvinvointi- ja palveluyrittäjyydessä. Työterveyden indikaattorit koko Uudenmaan alueella Uudenman väestö on keskimäärin terveempää kuin koko Suomen väestö. Osasyynä on Uudenmaan koko maata nuorempi ja koulutetumpi väestö, ikävakioitunakin Uudenmaan väestö on terveempää kuin koko maan väestö keskimäärin. Työterveyshuollon kattavuus on Uudellamaalla suhteellisen hyvä. Sekä ammattihenkilöstön että asiantuntijoiden määrä on kasvanut Uudellamaalla 2000-luvulla, esim, työterveyslääkäreistä on 33% Uudellamaalla. Työterveyshuoltojärjestelmä on selkeästi yksityisen sektorin hallussa, lääkärikeskukset ja yritystenomat/yhteiset asemat ovat noin 90% kaikista toimipisteistä. Ammattitautien määrän ja ilmaantuvuuden perusteella ongelmallisimmat toimialat ovat Uudellamaalla teollisuus ja rakentaminen. Tautiryhmittäin ammattitautien lukumääräisesti eniten vuonna 2002 ilmoitettiin meluvammoja ja rasitussairauksia. Meluvammat uudellamaalla olivat 28 % koko maan ao. ammattitaudeista, kun yleensä Uudenmaan osuus muissa ammattitaudeissa oli pääsääntöisesti alle 20 %. Työtapaturmien määrät ja esiintyys (tapaturmasuhde alueella/1000 palkansajaa) olivat suurimmat rakentamisessa ja maaliikenne; putkijohtokuljetuksissa. Myös suhde oli näissä korkeampi kuin koko maan suhdeluvut.

8 8 Erikoistumista ja toiminnan painopisteitä pohdittaessa lähtökohtana voivat olla esim. seuraavat analyysiin pohjautuvat toimintaalueet: Palvelualan työterveyden, -turvallisuuden ja työyhteisöjen kehittämisen tukeminen Maahanmuuttajien työhönsijoittumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset Kemian teollisuus Rakennusteollisuus Päätökset: Työterveyslaitoksen johtoryhmän seminaarissa sovittiin, että alueellisten toimintaympäristöanalyysien perusteella päätetään pelkästään toimialavastuista. Muut esitetyt painopisteet hoidetaan osaamiskeskusten, tiimien ja vaikuttavuustavoitteiden kautta. Helsingin koordinaatiovastuulle tulivat seuraavat toimialat: Kauppa ja yksityiset palvelut Kemian teollisuus, kumi ja muoviteollisuus tieto- ja viestintäteknologia (IN-osk)

9 9 1. Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään valtakunnalliset elinkeinoelämän linjaukset (Liite 1) toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakenne maakuntien strategiset linjaukset alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi käsittää Uudenmaan makunnan ja Itä-Uudenmaan maakunnan. Se luo perustan Työterveyslaitoksen alueella toteutettavalle työterveyden ja -turvalisuuden edistämistyölle ja yleensä alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatio-suunnitelmaa, jota aluetoimipisteessä ja alueella toimivat tiimit hyödyntävät toiminnassaan. Se on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käytöön. Analyysin tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on laadittu aluejohtajan johdolla ja sitä on käsitelty Helsingin aluetoimipisteen koordinaatioryhmässä Toimintaympäristöanalyysistä on pyydetty kommentit osaamiskeskusten johtoryhmiltä, jonka jälkeen analyysin tuloksia on käsitelty myös TTL:n johtoryhmän seminaarissa

10 10 2. Alueelliset erityispiirteet 2.1 Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Helsinki ja pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu käsittää neljä kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Koko maan runsaasta viidestä miljoonasta asukkaasta pääkaupunkiseudulla asuu lähes miljoona suomalaista. Kaupunkien välisenä yhteistyöelimenä toimii Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, jonka tehtävänä on tuottaa jäsenkunnilleen joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja kehityssuunnittelun palveluja. (lähde: Helsingin seudun toimialakatsaus 2/2006)

11 11 (lähde: Helsingin seudun toimialakatsaus 2/2006) Helsinki Helsingin väkiluku oli vuoden 2006 vuoden alussa Vuonna 2005 työllisten määrä Helsingissä oli , työttömiä oli Helsingin työttömyysaste on 7,1 prosenttia, kun se koko maassa on 8,4. Espoo Espoo poikkeaa perinteisestä suomalaisesta yhden keskuksen ympärille kehittyneestä kaupungista. Espoon kaupunkirakenne koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta ja kahdesta paikalliskeskuksesta. Kaupunkikeskuksia ovat Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus. Paikalliskeskukset ovat Kalajärvi ja Kauklahti. Espoossa on asukasta. Väestönkasvu on yli kaksi kertaa suurempaa kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Vuoden 2005 aikana Espoon väestömäärä kasvoi asukkaalla, mikä oli noin tuhat henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoon työttömyysaste oli työministeriön tietojen mukaan 6,4 prosenttia, kun se oli koko maassa keskimäärin 10,6. Espoon työpaikoista yli neljännes on yhteiskunnallisten palvelujen

12 12 toimialoilla, joihin kuuluvat mm. sosiaali- ja terveysala, koulutusala ja julkinen hallinto. Noin neljännes työpaikoista on liike-elämän palvelualoilla ja vajaa neljännes kaupan alalla. Vantaa Vantaalla asukasmäärän kasvu oli runsas viidesosa 15 vuodessa ja vantaalaisia oli tämän vuoden tammikuussa Kauniainen Kauniainen on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista. Se sijaitsee naapurikaupunkinsa Espoon keskellä 15 km Helsingistä länteen. Tyypillistä Kauniaisille on, että kaupunki on vuosien varrella pystynyt säilyttämään luonteensa huvila- ja puutarhakaupunkina. Kauniaisissa on noin asukasta. Työpaikkoja kaupungissa on n. 2400, joista puolet on julkisten ja puolet yksityisten palvelujen piirissä. Kaupan piirissä toimii n. 870 henkilöä. Kauniaisten kaupunki on suurin työnantaja ja sen palveluksessa on 500 henkilöä. Ammatissa toimivan väestön määrä Kauniaisissa on n henkilöä Uusimaa Nykytilakuvaus Uusimaa on Suomessa väestön, talouden; erityisesti kaupan ja liikenteen sekä hallinnon, kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen keskus. Uusimaa on myös pääkaupunkimaakunta. Metropoli- ja pääkaupunkitoiminnot erottavat Uudenmaan monella Suomen muista maakunnista. Metropolina Uudellamaalla on keskeinen rooli uusien ajatusten, ideoiden ja innovaatioiden synnyttäjänä, vastaanottajana ulkomailta ja levittäjänä muualle Suomeen. Uusimaa on muuhun Suomeen verrattuna enemmän nuorten aikuisten, palkansaajien, ruotsinkielisen väestön ja maahanmuuttajien maakunta. Neljännes suomalaisista asuu monikulttuurisella Uudellamaalla Uudenmaan väkiluku kasvoi varsin nopeasti 1990-luvulla. Kasvu hidastui 2000-luvun alussa ja nopeutui uudelleen vuonna 2005, jolloin väkiluku kasvoi asukkaalla. Nykyään täällä asuu lähes 1,4 miljoonaa ihmistä, yli asukasta enemmän kuin 1990-luvun alussa. Väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 Uudenmaa väkiluku on nykyistä suurempi (tästä asiasta enemmän luvussa 3). Viime vuosien väestönkasvusta noin 60 prosenttia on johtunut muuttoliikkeestä ja noin 40 prosenttia siitä, että syntyvyys on ollut suurempaa kuin kuolleisuus. Yli puolet Suomen ulkomaalaisesta ja ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Uudellamaalla. Uudellemaalle on muuttanut paljon lasten hankintaiässä olevia nuoria aikuisia. Muuttoliike ei ole ainoastaan kasvattanut Uudenmaan väkilukua, vaan se on myös nuorentanut Uudenmaan muuttovoittoalueiden väestörakennetta. Väestön ikärakenteen alueelliset erot ovat suuret Uudellamaalla. Tammisaaren seutukunta eroaa selvästi Helsingin ja Lohjan seutukunnista. Tammisaaren seutukunnan väestö on ikärakenteeltaan lievästi vanhempaa kuin koko Suomen väestö. Väestön ikärakenne on nuori viime vuosina nopeasti kasvaneissa kunnissa kuten Kirkkonummella, Nurmijärvellä ja erityisesti Pornaisissa. Uudenmaan ruotsinkielisin kunta on Tammisaari, jonka väestöstä 82 % on ruotsinkielisiä. Koko Tammisaaren seutukunnan väestöstä on ruotsinkielisiä yli 60 %. Helsingin ja Lohjan seutukunnat ovat kokonaisuutena varsin suomenkielisiä. Kuitenkin Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Siuntiossa on suuri ruotsinkielinen vähemmistö. Absoluuttisesti ruotsinkielistä väestöä on paljon Helsingissä ja Espoossa. Koko pääkaupunkiseudulla asuu ruotsinkielistä ihmistä. Jotain kolmatta kieltä eli muuta kieltä kuin ruotsia tai suomea äidinkielenään puhuvia on pääkaupunkiseudulla jokseenkin yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä, molempia 6,5 %. Venäjä on Uudenmaan väestön yleisin kolmas kieli.

13 13 Maahanmuuttajien voimavarojen nykyistä parempi hyödyntäminen antaa monia mahdollisuuksia maakunnan monipuolisessa, innovatiivisessa kehittämisessä. Suomen ja Uudenmaan lähivuosien sekä lähivuosikymmenten keskeinen haaste on väestön ikääntyminen. Tähän haasteeseen voidaan osittain löytää ratkaisuja nykyistä suuremmalla maahanmuuttajaväestöllä. Kasvava maahanmuutto on moninainen haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Metropolialueena Uudellamaalla on parhaat mahdollisuudet vastata maahanmuuttajien tuomiin haasteisiin. Uudenmaan kuntien väestö vuonna 2004 (lähde Uudenmaan maakuntaohjelma luonnos ) Uudenmaan väestö on keskimäärin hyvin koulutettua. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on jonkin verran suurempi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan korkea koulutustaso koskee kuitenkin vain Helsingin seutukuntaa. Lohjan ja Tammisaaren väestön alhaisen koulutustason lisäksi Uudenmaan koulutuksellisena ongelmana ovat nuoret, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun tai yo-tutkinnon, mutta eivät ammatillista tutkintoa. Tällaisten nuorten (17 24-vuotiaiden) osuus on kaikissa Uudenmaan seutukunnissa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Tammisaaren seutukunnassa tällaisia nuoria on lähes viidennes. Väestönkehitys Uusmaalaisia on noin 1,36 miljoona eli neljännes Suomen väestöstä. Vajaa miljoona eli noin viidennes suomalaisista asuu pääkaupunkiseudulla ja noin pääkaupunkiseutua ympäröivällä ns. Kehys-Uudellamaalla. Uudenmaan seutukunnat ovat hyvin erilaisia ja niiden kasvunäkymissä on eroja. Maakuntasuunnitelmassa todettiin, että väestön jakautumista alueelle seutukunnittain ja kunnittain tullaan tarkemmin tarkastelemaan maakuntaohjelma- ja kehityskuvatyön yhteydessä.

14 14 Uudenmaan väestönkehitys on pitkällä aikavälillä ollut hyvin vakaasti kasvava, ollen keskimäärin prosentin vuodessa luvulla Uudenmaan väkimäärä kasvoi suurimmillaan yli asukasta vuodessa ja vuonna 2004 uusia asukkaita tuli alle Vuonna 2005 Uudenmaan väkiluku kasvoi asukkaalla. Väestönlisäyksestä noin 40% on luonnollista kasvua. Muuttovoitossa nettosiirtolaisuuden osuus on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2005 Uudellamaalla maahan muuttajia oli noin 3450 enemmän kuin maasta poislähtijöitä. Seutukunnittaiset kasvun vaihtelut ovat suuremmat luvun alun laman aikaan kasvu oli painottunut pääkaupunkiseudulle. Tällä vuosituhannella väestön kasvu on jakautunut laajemmalle alueelle. Uudenmaan väestön ikärakenne on muuta maata nuorempi. Seutukuntien väestörakenteessa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Tammisaaren seutukunnan väestön ikärakenne on jopa lievästi vanhempi kuin koko Suomen. Suomen kaupungistuminen jatkuu suurella todennäköisyydellä, mikä tarkoittaa muuttovoittoa muualta Suomesta Uudellemaalle. Lisäksi tavoitteena oleva hyvä taloudellinen kehitys kasvattaa työpaikkojen määrää niin, että tarvitaan sekä kotimaista että ulkomaista muuttovoittoa, jotta työvoimatarve saadaan tyydytettyä. Työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan uudella työpaikalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin Uudellamaalla on yhteensä noin työpaikkaa. Väestön ennakoidaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana vajaalla asukkaalla eli 1,65 miljoonaan asukkaaseen vuonna Koska ennusteissa, etenkin sen jakautumisesta alueellisesti on epävarmuutta, on laskettu kaksi vaihtoehtoehtoista väestökehitystä; perusvaihto 1,61 miljoonaa asukasta, joka on todennäköinen vähimmäiskehitys ja varautumisvaihtoehto 1,7 miljoonaa asukasta, johon on maankäytössä ja toimintojen kehittämisessä syytä varautua, eli väestön lisäystä tulisi vuodesta Suurin osa väestökasvusta suuntautuu pääkaupunkiseudulle vaikka muun Uudenmaan suhteellinen osuus väestökasvusta kasvaa. Yksi julkisten palvelujen kehittämiseen olennaisesti vaikuttava tekijä on vuoden 2005 puolella käynnistynyt kunta- ja palvelurakenne (PARAS) hanke. Toimeenpanovaiheella on vaikutuksia myös maakuntaohjelman sisältöön lähes kaikilla ohjelman painopistealueilla. Julkisiin palveluihin haetaan rationalisointietuja. Uudenmaan asukasluku kasvaa 25 vuodessa nykyisen Espoon kaupungin väkimäärän. H talouskehitys johtaa siihen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on asukkaita nykyistä enemmän, koska taloudellisen kasvun ja asukasluvun välillä onyhteys. Taloudellinen kasvu parantaa työllisyyttä ja lisää muuttoliikettä Uudellemaalle. Väestönkasvusta 60 prosenttia on arvioitu johtuvan muuttoliikkeestä. Muuttoliike tuo Uudellemaalle nuorta, koulutettua ja yhä enemmän ulkomaalaista väestöä. Ikärakenne muuttuu vanhemmaksi, tosin ei yhtä voimakkaasti kuin muualla maassa. Työpaikkoja Uudellamaalla arvioidaan olevan vuonna 2030 noin nykyistä enemmän. (lähde: Maakuntasuunnitelma pähkinänkuoressa)

15 15 (lähde: Maakuntasuunnitelma pähkinänkuoressa) Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot korkeat Uudenmaan väestö on keskimäärin terveempää kuin koko Suomen väestö. Osasyynä on Uudenmaan koko maata nuorempi väestö, ikävakioitunakin Uudenmaan väestö on terveempää kuin koko maan väestön keskimäärin. Alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot asukasta kohti ovat selvästi suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti kolmen suuren kaupungin Helsingin, Vantaan ja Espoon sosiaalitoimen menot ovat suuret asukasta kohti. Tälle asialle ei ole yhtä yksittäistä syytä, mutta lasten päivähoito on kallista kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa myös Kauniaisissa. Terveydenhuollon (ml. vanhusten laitoshoito) menot ylittävät koko maan tason Helsingissä ja useimmissa läntisen Uudenmaan kunnissa, eivät kuitenkaan Karjalohjalla eikä Lohjalla. Stakes on arvioinut terveydenhuollon menoja myös suhteessa tarpeisiin. Tarvevakioidut terveydenhuollonmenot ovat useimmissa Uudenmaan kunnissa suuremmat kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Tämä voi johtua kolmesta syystä: 1) palvelut tuotetaan Uudenmaan kunnissa tehottomammin, 2) palvelutuotanto on laajempaa tai kattavampaa 3) terveydenhuollon henkilöstön palkkataso parempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Uudenmaan osuus Suomen bruttokansantuotteesta yli kolmannes Suomen kokonaistuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT) Uudenmaan osuus on yli 35 %. BKT asukasta kohti on Uudellamaalla lähes 40 prosenttia korkeampi kuin koko maassa. Uudenmaan koko maata korkeampi tuotannon taso koskee kuitenkin vain Helsingin seutukuntaa. Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa tuotannontaso alittaa selvästi koko maan tason. Uudenmaan tuotantorakenne on palveluvaltainen, työpaikoista lähes kolme neljästä on palveluissa. Neljännes työpaikoista on julkisissa palveluissa, osuus on vähän pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuselinkeinojen osuus työpaikoista on lähes viidennes. Lohjan seutukunnassa jalostuselinkeinojen osuus on yli kolmannes ja Tammisaaren seutukunnassa lähes kolmannes. Uudenmaan teollisuuden suurimmat toimialat työllisyydellä mitattuna ovat kustannus- ja painatustoimina sekä tietoliikenne. Uudellamaalla toimii vajaat yritystä eli kolmannes koko maamme yritystoiminnasta. Työpaikoista yli 60 % on kaupassa ja erilaisissa palveluissa, teollisuuden osuus noin 8 % ja

16 16 maa- ja metsätalouden osuus ainoastaan 1 %. Uudellemaalle on tyypillistä korkean teknologian yritystoiminta. Tämän sektorin liikevaihdosta yli 39 % syntyy Uudellamaalla. Maakunnan kilpailukyvyn uskotaan jatkossakin perustuvan korkeaan teknologiaan ja osaamiseen. Suomen ICT-työpaikoista ja liikevaihdosta noin puolet tulee Uudeltamaalta. Uudenmaan työtätekevistä työskentelee tällä hetkellä noin 15 % informaatiosektorilla. Täällä kasvu tapahtuu palveluissa tieto- ja osaamisintensiivisillä aloilla. Talouskasvu tulee jatkossa perustumaan nykyistäkin enemmän tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja uudelleenkäyttöön. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointiin ja terveyteen sekä vapaa-ajan viettoon liittyvien yksilöpalvelujen kysyntää ja sitä kautta edelleen yritystoiminnan kasvua. Työelämän rakenteellista muutosta kuvaa vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö. Tilastokeskuksen mukaan työvoimanvuokrausyritykset ovat kasvattaneet toimintaansa nopeammin kuin mitkään muut palvelualan yritykset 2000-luvulla. Eniten vuokratyövoimaa käytetään rakennusalalla sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Julkisella sektorilla työvoiman vuokraus on yleistynyt mm. terveydenhuollossa. Suomen työvoiman vuokrausyrityksistä on VATIn mukaan Uudellamaalla 34% ja henkilömäärästä 66%. Vaikka Helsingin seutu on lukuisissa kansainvälisissä kilpailukykyä mittaavissa arvioinneissa listattu ykköseksi tai vertailujen kärkipäähän, ei tämä ole tuonut alueelle riittävästi investointeja, yrityksiä ja osaajia. Investointikiinnostus on kasvussa, mutta nykyistä enemmän tarvitaan osaajia sekä laaja-alaista kansainvälisen verkottumisen kehittämistä uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Monikulttuurisuus voimavarana yritystoiminnassa on välttämätöntä kilpailukyvyn kannalta. Työpaikat alueittain toimialan mukaan (e) Vuosi 2004(e) Alueet Työpaikkojen toimiala Uudenmaan maakunta KOKO MAA 01 Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Työttömiä Hangon ja Lohjan yhteisen asukasluvun verran Uudellamaalla oli työtöntä vuoden 2005 lopussa, työministeriön lukujen mukaan. Maakunnan työttömyysaste oli 7,8 % ja koko maan 11,1 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on ollut Uudellamaalla jo useita vuosia suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan nuorten, alle 25-vuotiaiden, osuus työttömistä on ollut Uudellamaalla pienempi kuin koko maassa. Talouskasvu jäi alhaiseksi 2000-luvun ensimmäisinä vuosina, jolloin työllisyystilanne vähän heikkeni. Vuosina 2004 ja 2005 taloudellinen kasvu nopeutui, ja myös työllisyystilanne alkoi kohentua. Samalla avointen työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli talvella 2006 vajaat Yhtäaikainen korkeahko työttömyys ja avointen työpaikkojen määrä kertovat rakenteellisesta työttömyydestä. Riski on suurehko, että rakenteellinen työttömyys pahenee lähivuosina. Viime vuosikymmenen alun lama romahdutti työllisyyden ja sen seurauksena taloudellisen huoltosuhteen (ei-työlliset / työlliset). Parantuneen työllisyyden myötä myös huoltosuhde on kehittynyt myönteisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Uudenmaan seutukuntien väliset erot

17 17 huoltosuhteessa ovat varsin suuret. Sen sijaan työllisyysasteessa seutukuntien väliset erot ovat varsin pienet. Työllisyysasteella tarkoitetaan työllisten prosenttiosuutta vuotiaasta väestöstä. Vuonna 2003 Uudenmaan työllisyysaste oli 70,3 % ja koko maan 64,6 %. Uudenmaan lähivuosien keskeinen haaste on parantaa työllisyyttä, joka ilmenee työllisyysasteen nousuna ja taloudellisen huoltosuhteen laskuna Itä-Uusimaa Itä-Uudenmaan maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista. Porvoon seutukuntaan kuuluvat Porvoon kaupungin lisäksi Askolan, Myrskylän, Pukkilan ja Sipoon kunnat. Loviisan seutukuntaan kuuluvat Loviisan kaupungin lisäksi Lapinjärven, Liljendalin, Pernaja ja Ruotsinpyhtään kunnat. Porvoon seutukunnassa asuu noin ja Loviisan seutukunnassa noin asukasta. Porvoo onkin maakunnan selkeä keskus noin asukkaallaan. Kokonaisuudessaan maakunta (noin asukasta) on kuitenkin pieni valtakunnallisessa mittakaavassa. Itä-Uudenmaan maakuntaa leimaa voimakkaasti pääkaupunkiseudun läheisyys. Varsinkin maakunnan läntisissä kunnissa tämä näkyy koko maan mittakaavassa mitattuna alhaisena työttömyytenä ja voimakkaana väestön lisäyksenä. Itäisessä osassa maakuntaa työttömyys on sen sijaan melko korkea, mikä on pääasiassa johtunut koko maata koetelleesta rakennemuutoksesta. Pääkaupunkiseudun läheisyys näkyy myös koko maan alhaisimpana julkisen sektorin osuutena bruttokansantuotteessa. Varsinkin valtion työpaikkojen puuttuminen on alueelle leimallista. Julkinen sektori on merkittävä suhdanteiden tasaaja, joten Itä-Uudeltamaalta puuttuu valtion tuki tältä osalta. Myös koulutuspaikkojen vähäisyys ja etenkin oman korkeakoulutuksen puuttuminen on merkillepantavaa. Maakunnan koulutustaso onkin koko maan alhaisimpia. Palveluala työllistää noin kaksi kolmannesta, teollisuus noin neljänneksen ja maa- ja metsätalous noin viisi prosenttia itä-uusmaalaisista. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat öljyteollisuus, kemianteollisuus, sähkö- ja muiden koneiden valmistus sekä kustannus- ja painotoiminta. Edellä mainitut teollisuudenalat nousevat merkittäväksi varsinkin muutaman erittäin suuren yrityksen ansiosta. Itä-Uudellemaalle ovatkin leimallisia suuret ja pienet yritykset sekä keskisuurien yritysten puuttuminen. Kuntien ohella elinkeinoelämän toimijoita (elinkeinoelämä itse, kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot) ja potentiaalisia rahoittajia on Itä-Uudellamaalla laajahko joukko. Itä-Uudenmaan alueella panostetaan elinkeinojen kehittämiseen projektitoiminnan kautta varsin voimakkaasti. Porvoo Porvoon kaupunki toimii Itä-Uudenmaan alueen pääkeskuksena. Asukkaita on noin ja kaupunki on väestömäärältään maamme 17:sta suurin. Porvoossa on työpaikkoja noin kpl. ja työlliseen työvoimaan kuuluu henkilöä. Työpaikkaomavaraisuus on 89 %. Työvoiman ja työpaikkojen jakauma toimialoittain on seuraava: Toimiala Työvoima % Työpaikat % Alkutuotanto 2 2 Teollisuus Rakennustoiminta 7 8 Kauppa Muut palvelut 52 48

18 18 Kaupungissa toimivat suurimmat yksityiset työnantajat ovat Neste Oil Oyj, Stora Enso Oyj, Dynea Chemicals Oy, Ensto-yhtiöt Oy, Borealis Polymers Oy, Norpe Oy, Sanoma-WSOY Oyj, Ok Osla. Työpaikat alueittain toimialan mukaan (e) Vuosi 2004(e) Työpaikkojen toimiala Itä-Uudenmaan maakunta K O K O M A A Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Tutkimustoiminta Yliopistot Alueella sijaitsevat maamme suurimmat yliopistot ja korkeakoulut eli Helsingin yliopisto ja Tekninen korkeakoulu pää- ja sivutoimipisteineen sekä täydennyskoulutuslaitoksineen. Tutkimus ja opetustyö sivuaa monin paikoin laitoksessa tehtävää soveltava tutkimusta Tutkimuslaitokset Elintarviketurvallisuusvirasto, EVIRA Evira on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on varmistaa elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantoprosessien turvallisuutta ja laatua, kasvien ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on luoda edellytyksiä ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiselle, maa-, metsä- ja elintarvitaloudelle ja korkealle kuluttajaturvalle. Geologian tutkimuskeskus, GTK GTK on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on kartoittaa ja tutkia maankamaraa geologian, geofysiikan ja -kemian menetemin sekä tuottaa tietoa erityisesti kaivos- ja rakennusteollisuuden, maankäytön sekä luonnon- ja ympäristön suojelun tarpeisiin. Tavoitteena on turvata geologisen tiedon saatavavuus ja edistää sen käyttöä yhteiskunnassa. T&K-toiminnan painopisteitä ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraali ja rikastusteknologia, geologinen mallinnus, geotiedon moniulotteinen tulkinta, maankäytön

19 19 ympäristövaikutukset ja geologiset ympäristöriskit. Luonnonvarojen osalta keskitytään tunnistamaan raaka-ainepotentiaaliset alueet ja uudet esiintymät kallio- ja maaperästä. Ilmatieteenlaitos, IL IL on liikenne- ja viestintäministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ja palveluja ilmakehästä yleisen turvallisuuden edistämiseksi ja elinkeinoelämän ja yleisön tarpeita varten. Tutkimuksen painopisteitä ovat säähavaintotoiminnan ohella ilmakehän vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Kansanterveyslaitos, KTL KTL on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on suojella ja edistää suomalaista terveyttä. KTL vastaa siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Toiminta-alueita ovat tutkimus- ja asiantuntijatoiminta, kansanterveyden seurantatehtävät, palvelu- ja referenssilaboratoriotehtävät, tieteellinen jatkokoulutus ja täydennyskoulutus sekä viestintä ja valistus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on maa- ja metsätalousministeriön alainen tukimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa ja välittää maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvää tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää teknologiaa ko. sektorille. Tutkimusaloja ovat biologia, teknologia ja talous. Metsäntutkimuslaitos, Metla Metla on maa- ja metsätalousministeriön alainen tukimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Tavoitteena on kehittää metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksia ja edistää kestävää käyttöä suuntaamalla tutkimusta elinkeinotoimintaa ja metsäpolitiikkaa tukevaksi. Tutkimustoiminnan painoaloja ovat metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta (mm. puunkorjuun logistiikka, biotekniikan sovellukset, metsä- ja puutalouden yritystoiminta ja sivuelinkeinot), metsien yhteiskunnallinen merkitys (mm. toimintaympäristön muutokset, taloudellinen merkitys, yrittäjyyden edellytykset), metsäekosysteemien rakenne ja toiminta sekä metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL RKTL on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa kalasta, riistasta ja porosta luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja vesiviljelyn avulla. Tavoitteina on vahvistaa kala- ja riistavarojen hyödyntämistä tukevaa tutkimusta ja alan elinkeinojen kannattavuutta, ehkäistä luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinkoja ja edistää porolaidunten kestävää käyttöä. RKTL:n toimintalinjoja ovat kala- ja riistavarojen arviointi, ennustaminen ja tilastointi, alaan liittyvän elinkeinotoiminta sekä kala-, riistan- ja porontutkimus sekä vesiviljely. Stakes Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää väestön hyvinvoinita ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta. Strategiset painoalueet ovat hyvinvointipolitiikan kestävyys, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä

20 20 palvelujen vaikuttavuus, väestörakenteen muutosten vaikutusten hallinta, eriarvoistumisen vähentäminen, ohjaava tietoperusta ja innovaatiokyky. Stakes kehittää uusia palvelujärjestelmämalleja, ennakoi väestörakenteen muutosten ja eriarvoistumiskehityksen vaikutuksia yhteiskuntaan, luo sosiaali- ja terveysalan perustietoja ja tehostaa sosiaali- ja terveysalan innovaatiokykyä. VTT VTT on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimuslaitos, joka kehittää uutta teknologiaa, tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Tavoitteena on lisätä teknistaloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. VTT hyödyntää palvelutoiminnassaan myös yliopistojen perustutkimuksen tuloksia sekä globaalia verkottumista. VTT kehittää innovaatiotoiminnan prosesseja, osallistuu teknologiakeskittymiin ja edistää uusia ratkaisuja ja tutkimustietoa tuottamalla toimialojen ja julkisten palvelujen sekä normien ja standardien kehittymistä ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. VTT:n painoaloja ovat 1) tieto- ja viestintätekniikka, elektroniikka, 2) koneet, materiaalit ja tuotantotekniikka, 3) kuljetus, liikenne, logistiikka, 4) biotekniikka, elintarvikkeet ja lääkkeet, 5) metsä, kemia ja ympäristö, 6) rakentaminen ja rakennettu ympäristö sekä 7) energia. VTT itse laskee tekevänsä huomattavan osan palvelu- ja tutkimustoiminnastaan työturvallisuuden alueella. Ympäristökeskukset Viranomaistehtävien lisäksi alueellisilla ympäristökeskuksilla on myös omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 2.3 Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Alueella toimii useita ammattikorkeakouluja joista suurimmat ovat Laurea ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu, jolla on eri toimipisteitä ympäri Uuttamaata sekä Stadia-Helsingin ammattikorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu, Helia - Helsingin Liiketaloudellinen ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Haaga instituutin ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, EVTEK-ammattikorkeakoulu EVTEK-ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulu Diakonia ammattikorkeakoulu sekä Arcada-Nylands Svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola. 2.4 Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto STM:n työsuojeluhallinnon tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä niin, että ennenaikainen työelämästä poissiirtyminen vähenee. Työsuojelustrategian päätavoite on vaikuttamalla työoloihin ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä, vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Tässä tarkoituksessa vahvistetaan työpaikkojen kykyä, taitoa ja halua hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja samalla lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. Samoin parannetaan työsuojelun piirihallinnon asiantuntemusta ja voimavaroja. Strategia toteutetaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, alan tutkimus-, asiantuntija-, vakuutuslaitosten ja työterveyshuoltojärjestelmän kanssa. Työsuojelun keskeiset painoalueet ovat työperäisten TULE-sairauksien ehkäisy, henkinen hyvinvointi työssä ja työtarpaturmien torjunta. Työsuojeluhallinto tukee työnantajien