Tässä lehdessä: Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle. Rannekanavaoireyhtymä - opinnäytetyö.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä lehdessä: Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle. Rannekanavaoireyhtymä - opinnäytetyö. www.kasiterapiayhdistys.fi"

Transkriptio

1 L u n a t u m 2 / S u o m e n K s i t e r a p i a y h d i s t y k s e n j s e n l e h t i Tässä lehdessä: Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle Rannekanavaoireyhtymä - opinnäytetyö Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 1

2 Mediakortti Hallituksen kokoonpano Puheenjohtajan palsta Sisällys Uusi sihteeri esittäytyy Pia Nahi Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle Anna-Maija Haikara, fysioterapeutti, lymfaterapeutti 3rth Week for Somatosensory Rehabilitation fysioterapeutti Sari Nikolajew Opinnäytetyön esittely: Potilasohje rannekanavaoire-yhtymän toimintaterapiaan Salla Lempiäinen ja Minna Timonen Kinesioteippauskoulutusta Stipendiasiaa Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote JULKAISIJA ILMESTYMINEN Neljä numeroa vuodessa Jakelu Jäsenistö Sivun koko A4 ILMOITUSTAVAT 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 - hinta 100 euroa Aineistot pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS TAUSTATIEDOT Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 2

3 hallitus 2011 Suomen K siterapiayhdistys ry:n hallitus Saara Raatikainen ( ft ) Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti Mehiläinen, Helsinki Tuija Oravainen (tt) Varapuheenjohtaja Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Pia Nahi (tt) Sihteeri HYKS operatiivinen tulosyksikkö Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Sairaala Neo, Turku Virpi Natt (ft) Pohjoismaiden delegaatti HYKS Herttoniemen sairaala Soile Kauppila-Pekkala (tt) Jäsenrekisterin ylläpitäjä Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Annu Voipio (tt) IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava KuntoutusORTON Oy Sari Marjala (tt) Jäsenlehden kokoaja HYKS, Lastenklinikka Mirja Tervo (ft) OYS Vuokko Kuismin (tt) HUS, Porvoon sairaala äitiyslomalla Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 3

4 PJ:n palsta KES INEN TERVEHDYS KAIKILLE Euroopan käsikirurgia- ja käsiterapiayhdistysten liittojen yhteinen kongressi järjestettiin muutama päivä sitten Oslossa. Paikalle oli saapunut vajaat 200 terapeuttia ympäri Euroopan ja oli ilo nähdä muutamia suomalaisiakin kongressiosallistujien joukossa. Kongressin viimeisessä osiossa tehtiin pientä historiaa, kun Euroopan käsiterapiayhdistysten liiton (EFSHT) koulutustyöryhmä lanseerasi 7 vuoden työnsä tuloksen, Eurooppalaisten käsiterapeuttien sertifionti -ohjelman ja ojensi todistuksen ensimmäiselle pilottina prosessin läpikäyneelle terapeutille. ECHT (European Certified Hand Therapist) on ohjelmana toki vielä raakile ja tullee vielä käyttöönoton jälkeen muokkautumaan toimivaksi järjestelmäksi. Tarkemmat tiedot ECHT-profiilista ja hakuprosessista julkaistaan EFSHT:n kotisivuilla muutaman viikon kuluttua. Lisätietoa asiaan liittyen saatte toki myös meiltä hallituksesta! EFSHT:n kotisivuilla kannattaa vierailla aika ajoin muutoinkin, sillä siellä ilmoitetaan ympäri Eurooppaa tapahtuvista käsiterapia-aiheisista koulutuksista. Sivuilta löytyy myös linkkejä useimpien jäsenmaiden kotisivuille sekä EFSHT:n alaisten tieteellisen ja koulutustoimikuntien raportit kehityshankkeiden edistymisestä. Tämä alkukesän Lunatum tarjoaa luettavaksi fysioterapeutti, lymfaterapeutti Anna-Maija Haikaran katsauksen lymfaterapiasta käsikuntoutujan apuna. Lisäksi Sanna Lempiäinen ja Minna Timonen esittelevät opinnäytetyönsä 'Potilasohje rannekanavaoireyhtymän toimintaterapiaan'. Lehdestä löytyy myös tietoa syksyllä järjestettävästä kinesioteippauskurssista. Innokkaimpien kannattaa ilmoittautua ajoissa, sillä kyselyjä ja kiinnostusta kurssia kohtaan on ollut paljon. Toivottavasti kesä antaa akkujen lataamisen ja lomailun ohella teille kaikille mahdollisuuden ja energiaa pohtia myös käsiterapiaa ja omia kehitystavoitteitanne yhtenäistyvän eurooppalaisen käsiterapiamaailman pyörteissä. Aurinkoista kesää toivottaen, Saara Raatikainen Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 4

5 Uusi sihteeri esittäytyy HEI, Olen Pia Nahi, Käsiterapiayhdistyksen uusi sihteeri. Työskentelen toimintaterapeuttina HUS:in operatiivisessa tulosyksikössä. Osan työajastani työskentelen Peijaksen sairaalassa Vantaalla reumaortopedisten potilaiden parissa ja osan Helsingin fysiatrian poliklinikalla Vega-talossa tules-potilaiden parissa. Työni sisältää mm. ortoosien valmistusta, työ- ja toimintakyvyn-, ja yläraajan arviointia sekä käsiterapiaa. Valmistuin toimintaterapeutiksi v silloisesta Stadiasta. Olen aiemmalta koulutukseltani verhoilija-entisöijä. Lähes koko tähänastisen toimintaterapeutin työurani olen työskennellyt käsien parissa. Minulla on näyttämömestarina työskentelevä avomies ja 4-, 14- ja 16- vuotiaat tyttäret. Espoolaistuimme kaksi vuotta sitten, kun hankimme vanhan, mutta oman talon. Perheeseemme kuuluu myös kissa, koira ja hevonen. Vapaa-ajan kiinnostukseni kohteenani ovat mm. ratsastus, käsityöt, vanhat tavarat, perhe-elämä ja talomme kunnostus. Olen jo jonkin aikaa halunnut tutustua lähemmin Käsiterapiayhdistyksen toimintaan ja olen iloinen tullessani valituksi sen sihteeriksi! Suloista suvea kaikille! Toivotteleepi Pia Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 5

6 LYMFATERAPIA K SIPOTILAAN TERAPIAN TUKENA Anna-Maija Haikara, fysioterapeutti, lymfaterapeutti Kaikille käsipotilaiden kanssa työskenteleville on tuttua leikkauksen tai vamman jälkitilaan liittyvä turvotus. Turvotuksen hoitaminen ymmärretään tärkeäksi toipumisen kannalta, mutta usein keinot sen toteuttamiseen koetaan puutteellisiksi. Manuaalinen lymfaterapia antaa tähän yhden käyttökelpoisen keinon, ja sen toteuttaminen osana potilaan terapiaprosessia on mielekästä. Imusuonisto on verisuonistolle rinnakkainen kuljetusjärjestelmä. Turvotus syntyy, kun soluvälitilaan kertyy nestekuormaa enemmän kuin kuljetusjärjestelmät kykenevät kuljettamaan pois. Manuaalisella lymfaterapialla pyritään kiihdyttämään imunestevirtausta ja siten poistamaan pinnallista turvotusta ihonalaiskudoksesta. Kun imusuonistolle kuuluva nestekuorma ylittää imusuoniston kuljetuskapasiteetin, puhutaan imusuoniston dynaamisesta vajaatoiminnasta. Tästä esimerkkinä on vamman jälkeinen turvotustila. Imusuoniston mekaanisessa vajaatoiminnassa puolestaan imusuonisto on vaurioitunut joko vammamekanismista johtuen, sairauden vaatiman hoidon seurauksena tai imusuonistossa on synnynnäinen kehityshäiriö. Mekaanisesta vajaatoiminnasta esimerkkinä on rintasyöpäleikkauksen yhteydessä tehty kainalon imusolmukkeiden poisto ja sen jälkeen syntynyt yläraajan turvotus. Turvotuksista puhuttaessa käytetään termiä lymfaödeema silloin, kun sairaus, vamma tai leikkaus tai muu hoitotoimenpide on vahingoittanut imusuonistoa tai imusolmukkeita ja sen seurauksena on syntynyt valkuaisainerikas turvotus. Lymfaödeema on krooninen sairaus, jota hoidetaan lymfa- ja kompressioterapialla. Imusuoniston synnynnäisestä kehityshäiriöstä johtuvaa turvotusta nimitetään primaariksi lymfaödeemaksi. Sekundaari lymfaödeema taas on syntynyt jonkin sairauden tai vamman jälkitilana ja on huomattavasti yleisempi kuin primaari lymfaödeema. Sekundaareihin tiloihin luokitellaan myös posttraumaattiset tapahtumat sekä itseaiheutetut turvotukset. Yhteistä näille on se, että turvotuksen syntymisen syy on tiedossa. Harvinaisuudestaan huolimatta primaarin yläraajan lymfaödeeman mahdollisuus on hyvä tietää, koska synnynnäisen imusuoniston kuljetuskapasiteetin alhaisuus voi laukaista esim. trauman yhteydessä pysyvän turvotuksen synnyn. Tätä vaihtoehtoa tulee miettiä siinä tapauksessa, kun turvotus vamman tai leikkauksen jälkeisessä tilanteessa jatkuu ja laajenee, eikä sitä voida enää selittää tapahtumalla. Tässä tilanteessa laukeava turvotus on kroonista, ja sitä tulee hoitaa asianmukaisesti manuaalisella lymfaterapialla ja kompressiolla. Ilman jatkuvaa tukitekstiilin käyttöä turvotus pyrkii tulemaan takaisin. Tähän turvotukseen ei liity sellaisia kivun tuntemuksia tai muita säätelyjärjestelmän häiriöön liittyviä ilmiöitä kuin crps:ssä. SEKUNDAARINEN YLÄRAAJAN LYMFAÖDEEMA Rintasyöpäleikkauksen ja syöpähoitojen jälkeen syntynyt yläraajan lymfaödeema on sairautena yleisin lymfaterapeutin vastaanotolla. Lymfaödeemaan sairastuneiden osuus rintasyöpäleikatuista on pudonnut jopa 10 prosenttiin ns. säästävissä leikkauksissa. Eri leikkaustekniikoiden ja jälkihoitojen yhdistelmät saavat aikaan vaihteluvälin %. Yleensä turvotuksen syntymisen edellytyksenä on kainaloimusolmukkeiden poisto (lnn. axillaris). Poistotoimenpide laskee yläraajan imunesteen kuljetuskapasiteettia ja sädehoito edelleen heikentää sitä. Sädehoito tuhoaa herkemmin imusuonistoa kuin imusolmukkeita. Kuljetuskapasiteetti on yksilöllinen, eikä sitä voi ennustaa, kenelle syntyy turvotusongelma ja kenelle ei. Niille, joille se syntyy, saattaa laukeamista edistää esim. tulehdusreaktio (ruusu), voimakas fyysinen rasitus, lämpö, yläraajan vamma jne. Lymfaödeema on krooninen sairaus. Aluksi turvotus on pehmeää ns. pitting ödeemaa. Hoitamaton turvotus ajan myötä fibrotisoituu, ja sen hoitotulokset eivät ole enää niin hyvät. Fibrotisoitumista eli sidekudoksistumista syntyy lymfanesteen suuren valkuaisainepitoisuuden vuoksi. Fibroosia ei voida lymfaterapialla poistaa, ainoastaan pehmentää. Aina myös tällaisissa taudin muodoissa osa turvotuksesta on nestemäistä ja vaste man. lymfaterapiaan sekä kompressioterapiaan on hyvä. Mikäli turvotusta päästään hoitamaan varhaisessa vaiheessa, päästään parhaaseen lopputulokseen ja yläraajan volyymi voi jopa normalisoitua. Tilan säilyminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa tukihihan käyttämistä. Mikäli fibroosia on syntynyt, Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 6

7 lymfaterapiaa Kuva 1. Yläraajan kompressiosidos käytetään manuaalisessa lymfaterapiassa fibroosin pehmennystekniikoita sekä fibroosin pehmennystuotteita kompressioon yhdistettynä. Manuaalisen lymfaterapian ja kompressioterapian avulla aikaan saatu yläraajan volyymin normaalistuminen on tärkeää yläraajan toimintakyvyn säilymisen kannalta. Omahoito eli kompressiotuotteen käyttäminen ja yläraajan liikehoito sekä ihon kunnosta huolehtiminen ovat tärkeitä turvotuksen poispysymisen kannalta sekä infektioriskin pienentämisen kannalta. POSTTRAUMAATTINEN YLÄRAAJAN TURVOTUS Posttraumaattisen turvotuksen syntyminen perustuu inflammaatio- eli tulehdusreaktioon. Aina trauman tai leikkauksen jälkeisessä tilanteessa kudoksessa verisuonikapillaarien paine kasvaa, kapillaarien läpäisevyys lisääntyy ja kudokseen tunkeutuu sekä nestettä että plasmaproteiineja. Plasmaproteiinit sitovat itseensä vettä ja pitävät yllä turvotustilannetta. Myös tämä turvotusneste on valkuaisainerikasta ja turvotustilan pitkittyessä voi tapahtua fibrotisoitumista kuten yläraajan lymfaödeemassakin. Kiinnikkeisyys lisääntyy ja syntyy ns. sisäistä arpea, mikä on usein yläraajan ja etenkin käden alueen vammojen ja leikkausten jälkitiloissa yleistä ja toipumista hidastavaa. Kiinnikkeisyys estää nivelliikkuvuutta ja liimauttaa pehmytkudoksia toisiinsa; tyypillistä onkin esim. jänteisiin kohdistuva kiinnikkeisyys. Lymfaterapian toteutus manuaalisin ottein tapahtuu aina imunesteen virtaussuuntien mukaisesti. Imusuonisto sijaitsee ihonalaiskudoksessa ja otteiden tulee olla huomattavan keveitä, ihoa liikuttavia ja siten imunesteen virtausta edistäviä. Manuaalinen lymfaterapia aloitetaan aina proksimaalisista imusolmukkeista ja edetään distaalisuuntaan kohti turvotusaluetta ja palataan takaisin. Turvotusalueen käsittelyä korostetaan ja se huomioidaan käsittelytekniikoissa. Imusuonisto kulkee pääsääntöisesti raajojen pituussuuntien mukaisesti kauttaaltaan ympäri raajan. Käden alueelta imuneste poistuu dorsaalipinnan kautta, ainoastaan kämmenen keskeltä imusuonisto suuntautuu ranteen volaariselle pinnalle. Kämmenen reunoilta imusuonisto suuntautuu dorsaalipinnalle. Samoin sormista imuneste kulkeutuu sormien dorsaalipinnoille. Käden alueen turvotusta harvemmin esiintyykään kämmenpuolella paksumman ihon aikaansaaman suuremman vastapaineen ansiosta. Arpialueet estävät imunesteen luonnollisen kulun. Ilmeisesti ohuiden arpien läpi imusuonisto voi kasvaa uudelleen, mutta joidenkin arvioiden mukaan 2 mm:n arven paksuus on liian paksu imusuoniston läpäistäväksi. Tämä ilmiö näkyy käsivammapotilailla selkeästi etenkin poikittaisten arpien distaalipuolen turvotuksen runsautena. Näissä tilanteissa tulisi aktiivisesti ohjata turvotusnestettä kulkemaan ns. kiertotietä ja pyrkiä levittämään sitä laajemmalle alueelle, jotta suurempi imusuonikapillaarijoukko olisi ottamassa sitä vastaan. Manuaalisen lymfaterapian käyttö mahdollisimman pian trauman tai leikkauksen jälkeen tukee tehokasta turvotuksen hoitoa. Kontraindikaationa tälle on bakteeriperäinen tulehdusreaktio, joka on kaikessa manuaalisessa lymfaterapiassa kontraindisoitu. Myöskään laajoja ihopuutosalueita ei voida käsitellä man.lymfaterapialla, mutta ihopuutosalueiden ympäristöä voidaan turvallisesti käsitellä. Ompeleet eivät myöskään ole este manuaaliselle lymfaterapialle. KOMPRESSIOTERAPIA Kompressiota tulee käyttää aina, kun se on indisoitu. Kontraindisoitua se on esim. reuman hoidossa, koska se nostaa jonkin verran kudoslämpötilaa, verisuonirekonstruktioissa tai muissa tilanteissa, jossa paineen kasvu haittaa paranemisprosessia. Kompression merkitys turvotuksen hoidossa on todennäköisesti suurempi kuin manuaalisen lymfaterapian. Kompression vaikutus perustuu ulkoapäin tuotettavaan kudospai- Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 7

8 lymfaterapiaa Kuva 2. Imunesteen virtaussuunnat käden volaari- ja dorsaalipinnoilla neen kasvuun, mikä estää nesteen suodattumista soluvälitilaan. Kompressiolla on myös laskimopaluuta tehostava vaikutus ja kompressio levittää syntyneen turvotusnesteen laajemmalle alueelle, jolloin absorptiopinta-ala kasvaa ja siten imusuonistolle annetaan mahdollisuus kerätä sen kuljetettavaksi kuuluva lymfalasti laajemmalta, useampien imusuonikapillaarien alueelta. Käden alueella käytettyjä kompressiomateriaaleja ovat mm. 4 cm hieman joustava sideharso, erilaiset nyörit ja itseensä liimautuvat kapeat sidemateriaalit. Myös kinesioteippauksella voidaan tuottaa paikallinen kompressio ja kinesioteippauksella voidaan toteuttaa lymfanesteen virtausta edistävä teippaus. Kompressiohansikasta käytetään kroonisen turvotuksen hoidossa ns.ylläpitävänä hoitona. Vähäelastiset kompressiosidokset ovat laajempien kompressioiden tekemisen kulmakivi riittävän pehmustuksen kanssa. Kompression laajuus tulee aina miettiä yksilöllisesti. Yläraajan lymfaödeemassa komprimoidaan aina koko yläraaja. Käden vammoissa kompressio kattaa turvotusalueen ja alkaa riittävän distaalisesti, jotta turvotus ei pakkaannu dist. raajan osiin. Käden alueen sidostekniikan tulee olla sellainen, että se antaa mahdollisimman hyvän nivelliikkuvuuden sormien alueelle. Kompression käyttöä liikehoidon jälkihoitona voi ohjata potilaalle itselleenkin. Liikeharjoittelu lisää luonnollisesti ns. aktiivista hyperemiaa eli kudoksen verekkyyttä ja tämä on sitä harjoittelun jälkeistä turvotusta, josta potilaat usein kertovat. Harjoittelun päätteeksi tehty kompressiosidos estää kudosturvotuksen syntymistä ja jäämistä kudokseen pidemmäksi aikaa. Tutumpi tapa on kylmähoidon avulla hillitä kyseistä ilmiötä. Mikäli fibroosia on syntynyt, voidaan sitä pehmentää fibroosinpehmennystekniikoilla sekä kompression alle liitettävällä ns. epätasaisella materiaalilla. Tähän tarkoitukeen löytyy valmista aaltopahvin muotoista vaahtomuovilevyä, josta voidaan leikata sopivan kokoinen ja muotoinen pala kompressiosidoksen alle. Myös itse voi valmistaa tähän tarkoitukseen sopivan tuotteen esim. urheiluteipin ja ohuen vaahvomuovilevyn avulla. Vaahtomuovia suikaloidaan urheiluteipin liimapintaan ja syntynyt suikalepinta päällystetään toisella teipillä. Laajempia fibroosinpehmennystuotteita voi valmistaa leveämmästä kuitukangaspintaisesta liimateipistä ( esim. Fixomull stretch). Pehmuste asetetaan fibroosialueen päälle niin, että suikalointi on imunestevirtauksen suuntaisesti. Sekundaarista yläraajan lymfaödeemaa sairastavilla yleisimmin fibroosia syntyy kyynärvarren alueelle. CRPS, REUMA JA NEURAALIKUDOKSEN ÄRSYTYSTILAT Manuaalisesta lymfaterapiasta on todettu olefvan apua myös CRPS:n kivun ja turvotuksen hoidossa, reuman tulehduksellisen vaiheen hoidossa sekä hankalissa neuraalikudoksen ärsytystiloissa. CRPS:n hoidossa manuaalista lymfaterapiaa kannattaa kokeilla alkuvaiheen turvotusvaiheessa. Tosin sen käyttöä tulee soveltaa ihotunnon herkistymisen mukaan. Proksimaalinen käsittely auttaa myös distaalista turvotuksen poistoa, mikäli varsinaiselle turvotusalueelle ei voida mennä kivun vuoksi. Kompression käyttöä voi kokeilla varovaisesti. Kokemus on osoittanut, että kohtuullinen kompressio usein helpottaa sekä ihotunnon herkkyyden aiheuttamaa kosketusarkuutta että turvotuksen poispysymistä. Osa tosin kokee kompression kipua lisäävänä. Tämä pitää arvioida yksilöllisesti, ja turvallisin tapa saada arvio kompressiotuotteen hankintaa varten on kokeilla ensin sidonnalla toteutettavan kompression vaikutusta. Turvotuksen väheneminen edesauttaa CRPS-potilaan käden toiminnallisuuden säilymistä. Reuman aktiivisessa vaiheessa tulehtuneiden nivelten alueiden manuaalisella lymfaterapialla on tilanteen rauhoittumista edistäviä vaikutuksia. Manuaalisella Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 8

9 lymfaterapiaa Kuva 3. Fibroosin pehmennys yhdistettynä kompressioon lymfaterapialla voidaan vähentää nivelen turvotusta ja siten saadaan säilytettyä nivelen optimaalinen liike paremmin. Tällä edistetään myös tulehdustekijöiden poiskuljetusta, kivun lieventymistä sekä estetään turvotuksen haitallisia myöhäisvaikutuksia. Fibroosin muodostumisen riski pienenee ja nivelen ja raajan toimintakyvyn nopeampi palautuminen mahdollistuu. Nivelen degeneroituminen myös hidastuu. Kompressiota ei käytetä reuman hoidossa. Manuaalista lymfaterapiakäsittelyä voi edeltää kylmähoito, mutta manuaalinen lymfaterapia aloitetaan vasta ihon lämmettyä, koska imusuonisto on ihonalaoiskudoksessa ja kylmä hidastaa sen mobiliteettia. Neuraalikudoksen ärtyminen tapahtuu yleensä hermoon kohdistuvan ulkopuolisen paineenkasvun, vaurion tai itse hermoon kohdistuvan epäedullisen rasituksen myötä. Tavallisimmat primaarit hermovauriot johtuvat mekaanisesta hankautumisesta, kompressiosta tai venytyksestä. Sekundaarinen vaurio voi johtua veren purkaumaasta tai turvotuksesta. Neuraalikudoksen ärsytystilojen hoidossa käytetään usein menestyksellisesti neuraalikudoksen mobilisaation tekniikoita. Neuraalikudoksen mobilisaation tukena on järkevää käyttää manuaalista lymfaterapiaa silloin, kun vaurio on akuutti, tai ärsytystila on niin vaikea, ettei hoidossa päästä eteenpäin. Mikäli neuraalikudoksen testauksessa tulee esiin päälle jäävä kipu tai kipu on epätavallisen voimakas, voi se viitata hermokudoksessa olevaan tulehdustilaan, mikä on kontrindikaatio Neuraalikudoksen mobilisaatiolle, mutta ei manuaaliselle lymfaterapialle. Manuaalinen lymfaterapia aloitetaan proksimaalisesti edeten hermon kulkualuetta erityisen kevein ottein. Sekundaarisessa ärsytystilassa pitkittynyt turvotus voi aiheuttaa kiinnikkeisyyttä ja saada aikaan haitallisen ja pysyvän hermoärsytysoireen. Leikkausten jälkitiloissa, joissa operaatio kohdistuu lähelle hermokudosta, on hyödyllistä käyttää varhaisessa vaiheessa manuaalista lymfaterapiaa, esim. prolapsileikkaus, yläraajan hermopinneleikkaukset. LOPUKSI Manuaalista lymfaterapiaa ja siihen yhdistettyä kompressioterapiaa voidaan käyttää siis useissa yläraaja- ja käsipotilaiden toimintakykyä tukevissa kuntoutumisprosesseissa. Sen käyttö yhdistettynä fysioterapiaan tai toimintaterapiaan on hyödyllistä niissä tapauksissa, joissa turvotuksen koetaan olevan erityisen haitallista pitkittyessään tai sillä on erityinen merkitys kivun hoidon kannalta. Tärkeää on myös ohjata potilaalle turvotuksen hoitoa tukevaa itsehoitoa, johon kuuluu ohjeiden mukaan toteutettu liikehoito ja kompression toteuttaminen. Usein käden alueelle potilas voi itsekin toteuttaa manuaalisen lymfaterapian otteita ja tekniikoita. Vaikkakin manuaalisen lymfaterapian vaikuttavuudesta on vähän tutkimuksin osoitettua tietoa, on sillä pitkät perinteet ja kokemusperäistä tietoa on paljon. Itse koen manuaalisen lymfaterapian ja kompressioterapian hyödyllisenä etenkin terapiaprosessin alkuvaiheessa, jolloin mahdollistuu nopeampi eteneminen kohti aktiivista oman käden käyttöä ja toimintakyvyn palautumista. Usein riittää muutamakin käsittelykerta, ja tarve on arvioitava yksilöllisesti ja tilanteen edistymisen mukaan. Nivelliikkuvuuden lisääntyminen käden alueella on nähtävissä hyvin pian ja liikkuvuuden lisääntymisen myötä oma lihaspumpputoiminta alkaa aktivoimaan itse turvotuksen poistumista. Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 9

10 3rth WEEK FOR SOMATOSENSORY REHABILITATION , Sveitsi Viime syksynä käsikirurgimme antoi minulle vinkin kurssista, josta saattaisi olla hyötyä työssäni käsi- ja kipupotilaiden kanssa. Kävin saamani osoitteen sivuilla ja sisältö vaikutti mielenkiintoiselta, asia jäi muhimaan. Vuodenvaihteen jälkeen kurssi alkoi askarruttaa minua uudelleen ja päätin lähteä katsomaan mitä maailmalla on tarjolla. Otin yhteyttä kurssin järjestäjään, hänellä oli yhteystiedot edellisenä vuonna, Suomesta olleille toimintaterapeuteille. Sain sähköpostiosoitteet, jotta voisin kysyä kurssista lisää sekä matkaa ja hotelleihin liittyviä vinkkejä. Kävi ilmi että kyseessä olivat kurssikaverini, muutaman vuoden takaiselta yläraajan kuntoutumisen erikoistumisopinnoilta, Oulusta. Pientä selailua internetin ihmeellisessä maailmassa ja lennot sekä hotelli oli varattu. Kurssi järjestettiin Friburin kaupungissa, jossa sijaitsee Somatosensory Rehabilitation center. Friburiin on helppo mennä Suomesta. Lentäen Berniin, Geneveen tai Zyrichiin, kaikista pääsee helposti junalla kaupungin ytimeen. Itse lensin Geneveen, josta junalla siirtymä oli 1,5 tuntia. Saavuin kurssia edeltävänä iltana pimeässä Friburiin. Aamulla paljastui kaupungin kauneus, sillä hotellini sijaitsi keskiaikaisessa kaupunginosassa. Kurssillamme oli 12 osallistujaa, 8 Sveitsistä (7 tt, 1ft), 1 tt Argentiinasta, 1 ft Australiasta, 1 lääkäri Turkista sekä 1 ft Suomesta. Kurssin vetäjinä toimivat aivan loistavat toimintaterapeutit, metodin kehittäjä Claude Spicher sekä Rebekah Della Casa. Kurssikielenä oli englanti, mutta osa ryhmäopetuksesta toteutettiin Saksan ja Englannin kielellä. Päivät olivat pitkiä, 9-17, jonka jälkeen oli vielä ulkopuolisia luentoja. Paikan päällä kykeni omaksumaan vain pienen osan. Päivien sisältö oli luotu erinomaisen vaihtelevaksi. Somatosensory Rehabilitation on metodi, jossa on viisi menetelmää. Sen tarkoituksena on testata, ennalta ehkäistä sekä kuntouttaa ihotunnon häiriöitä. Kuuntelimme luentoja, jossa kävimme läpi käsitteitä liittyen kipuun, tuntoon sekä metodiin. Harjoittelimme metodiin kuuluvia testejä ja piirsimme millimetripaperille karttoja( aesthesiography, allodynogrphy, Rainbow Pain Scale). Perehdyimme McGill kipu kyselyyn. Saimme tietoa hyposensitiivisen, mekaanisen allodynia, crps-potilaiden kuntoutuksesta, tunnon uudelleen kouluttamisesta mekaanisen vibraation avulla sekä pääsimme seuraamaan pienissä ryhmissä potilastilanteita. Lisäksi iltaisin oli vielä vapaata keskustelua paikallisia herkkuja maistellen. Tuli tunne että kurssilla oli riittävästi tilaa ihmisten omille kokemuksille ja niitä arvostettiin, eri maissa toteutuvien käytäntöjen vaihdolle sekä verkostoitumiselle. Onneksi kurssiin sisältyi käsikirja sekä juuri julkaistu atlas, ihon territorioista. Kurssin hinta oli 763 euroa, joka piti sisällään opetuksen, aamiaiset ja välipalat(jotka olivat todella runsaat), sekä edellä mainitsemani käsikirjan sekä Atlaksen. Suosittelen kurssia niille, jotka työssään ovat tekemisissä aiemmin mainitsemieni ihotunnon häiriöiden kanssa tai muuten kiinnostuneet kivusta ja sen hoidoista. Metodiin voi tällä hetkellä sertifioitua vain Ranskassa, mutta seuraava eli 4th Week Somatosensory Rehabilitation järjestetään , lisätietoja saat esimerkiksi yhdistyksen sivuilla olevan linkin kautta. Lisäksi haluan kiittää kärsivällisiä sekä innostavia opettajiamme Rebekkah Della Casa:a sekä Claude Spicher::ä sekä erityiskiitos potilaille, jotka olivat valmiit jakamaan kuntoutustilanteitaan kanssamme. Aurinkoisin terveisin fysioterapeutti Sari Nikolajew Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 10

11 Tukea ja toimivaa terapiaa Respectan valikoimaan sisältyy paljon tuotteita arviointi- ja terapiatilanteisiin. Tutustu Respectan kuvastoon kotisivuillamme mm. Ortoosit, Terapiavälineet ja Kodinhoito -osioissa useita käteviä arjen apuja. Camp SELECTION Rigid ja Soft Camp Selection on kehitetty tuttujen Tummeliten, Tummestor ja Carpus Flexi peukalo- ja ranneortoosien hyviä ominaisuuksia hyödyntäen. Uusi moderni materiaali. Peukalotuissa kaksi vahvuutta ja väriä, entistä ohuempi Soft ja tukevampi Rigid. Värit: Musta ja beige/musta. CAMP ortoosit Respectasta! Heinäkuun etu: BreathOprene ja Neoprene -materiaalit -5% Hyödynnä etusi heinäkuussa! Hyödynnä heinäkuun etu ja täydennä Rolyan BreathOprene ja Neoprene -varastosi. Materiaaleista on helppo työstää yksilöllisiä tukia tai leikata sopivan mittainen nauha ortoosiin. Alennus voimassa (Tarjousta ei voi yhdistää muihin alennuksiin.) Yhteystiedot Asiakaspalvelu puh Myyntipalvelu puh ma-pe Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 11

12 Opinnäytetyö Potilasohjeet rannekanavaoireyhtym n toimintaterapiaan Salla Lempi inen, toimintaterapeutti (AMK) Minna Timonen, toimintaterapeutti (AMK) Joulukuussa 2010 valmistui Metropolia ammattikorkeakoulussa tekemämme opinnäytetyö aiheesta Potilasohjeet rannekanavaoireyhtymän konservatiiviseen ja postoperatiiviseen toimintaterapiaan. Lähtökohdat työhön tulivat Vaasan keskussairaalan toimintaterapeutilta, joka toivoi työnsä tueksi selkeitä, tutkimustietoon pohjautuvia toimintaterapeuttisia potilasohjeita rannekanavaoireyhtymästä. Potilasohje-ehdotukset tehtiin toimintaterapian näkökulmasta ja tavoitteena oli saada potilas motivoitumaan omaan kuntoutukseensa. Työssä ja ohjeissa käytetään nimitystä potilas tietoisesti, koska ohjeet tulevat käyttöön sairaalaan. Rannekanavaoireyhtymä on yleistyvä vaiva ja yleisin yläraajan hermopinne. Hermopinne tarkoittaa tilaa, jossa hermo on puristuksissa ulkopuolelta tulevien syiden, esimerkiksi hermoa ympäröivien kudosten kompression vuoksi. Rannekanavaoireyhtymässä keskihermo (nervus medianus) on puristuksissa ranteesta kämmeneen johtavassa rannekanavassa. Suomessa rannekanavaoireyhtymän esiintyvyys väestössä on 2-4%. Oireyhtymän yleisyys tuo osaltaan suuria kansantaloudellisia kustannuksia ja tuottavuuden menetyksiä yhteiskuntaamme. Konservatiivisissa potilasohjeissa vastataan kysymykseen siitä, miten alkava rannekanavaoireyhtymä tulee huomioida arjen toiminnoissa. Esimerkkinä on käytetty näyttöpäätetyöskentelyä, jonka oikeanlaisia ergonomisia asetuksia kuvataan tarkemmin. Postoperatiivisissa potilasohjeissa vastataan kysymykseen, mitä tulee tehdä leikkauksen jälkeen, jotta kuntoutuminen toteutuisi optimaalisesti ja toimintakyky palautuisi mahdollisimman hyväksi. Lisäksi postoperatiivisten ohjeiden yhtenä tavoitteena on mahdollisten komplikaatioiden ennaltaehkäiseminen kertomalla niistä sekä ohjeistamalla hakemaan tarvittaessa jatkohoitoa. Potilasohje-ehdotukset ovat liitteenä opinnäytetyössä, joka on kaikkien käytettävissä sähköisesti Theseus-tietokannassa, Työn löytää asiasanahaulla rannekanavaoireyhtymä, tekijähaulla lempiäinen, timonen, kiviaho, tai suorasta osoitteesta: urn.fi/urn:nbn:fi:amk Teoreettisina viitekehyksinä opinnäytetyössä käytettiin Gary Kielhofnerin inhimillisen toiminnan mallia ja biomekaanista mallia. Opinnäytetyö tehtiin konstruktiivisena tutkimuksena käyttäen aineistonkeruumenetelmänä kirjallisuuskatsausta ja aineiston analyysiä. Työssä selvitettiin myös, minkälainen on hyvä potilasohje. Aiheesta on julkaistu paljon kirjallisuutta ja artikkeleita, joista valittiin vain tieteelliset ja 2000-luvulla julkaistut materiaalit. Aineiston avulla kerättiin yhteen uusin tieto rannekanavaoireyhtymän konservatiivisesta ja postoperatiivisesta kuntoutuksesta. Näistä asioista tiivistettiin potilasohjeet, jotka terapeutti voi antaa asiakkaalleen. Potilasohjeista tehtiin selkeät ja helposti ymmärrettävät. Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 12

13 Kinesioteippauskoulutusta YLÄRAAJAN KINESIOTEIPPAUSKOULUTUS Kuntoutus ORTON Oy Iso Kabinetti 5 krs. Tenholantie 10, Hki HINTA: Jäsenille 85, ei-jäsenille 110, hinta sisältää teipit, lounaan ja kahvin Ensisijaisesti koulutukseen otetaan yhdistyksen jäsenet ilmoittautumisjärjestyksessä, loput paikat jaetaan ei-jäsenille ilmoittautumisjärjestyksessä. Kouluttajana toimii Keijo Pitkämäki ft, KP Consult Oy Ohjelma: Ilmoittautuminen, päivän avaus Kinesioteippaus teoria /teipin ominaisuudet Eri teippaustekniikat kinesioteipillä /testaus Yläraajateippaus / tenniskyynärpää C-ranka / hartiarengas Ruokailu Olkapää, impingement, instabiliteetti Ranne, peukalo Ongelmakohtainen teippaus/ kysymykset Ilmoittautumiset mennessä : otsikolla: Teippauskoulutus Koulutus järjestetään jos vähintään 15 osallistujaa. Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 13

14 Stipendiasiaa STIPENDIT Keväällä 2011 jaettiin 210 eur stipendi tt Marjo Maurolle Opintomatkaa varten Ruotsin Göteborgiin, Sahlgrenskan sairaalan käsi/selkäydinvammakirurgiseen yksikköön. STIPENDIEN HAKU ON KÄYNNISSÄ SYKSYN 2011 OSALTA Suomen käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendejä sekä koti-että ulkomaisiin vuoden 2011 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Myönnettävien stipendien arvoon vaikuttavat mm. hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset. Syksyllä 2011 stipendirahaa on jaossa 1790 euroa. Stipendien arvoon vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipendit. Viimeinen hakupäivä Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi joko sähköpostilla tai postitse kotiosoitteeseen: Suomen käsiterapiayhdistys ry c/o Tiina Rantanen Anniitunkatu 21 c Turku Kerro hakemuksessa: mihin koulutukseen haet stipendiä selvitys koulutuksen kustannuksista mitä muuta tukea hakija saa (työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/ palkaton virkavapaus jne) mitä summaa haet yhteystiedot tilinumero Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin. HUOMIOITHAN ETTÄ EMME VOI KÄSITELLÄ PUUTTEELLISIA HAKEMUKSIA! Lämmintä kesää yhdistyksen jäsenille! Tiina Rantanen Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 14

15 Jäsenpalsta Tulevia kongresseja 9 TH Triennial IFSHT Congress, New Delhi, Intia, KAIPAAMME SINUN EHDOTUKSIASI kiinnostavista koulutusaiheista. Millaista koulutusta kaipaat työsi tueksi. Laita yhdistyksemme koulutusvastaavalle Annu Voipiolle ehdotuksia osoitteeseen: MUISTATHAN Muistathan päivittää muuttuneet yhteystietosi jäsenrekisterin ylläpitäjällemme Soile Kauppila-Pekkalalle, osoitteeseen YHDISTYKSEEN LIITTYNEET UUDET JÄSENET: tt Mervi Parviainen, Vaasa ft Jyrki Wigelius, Tampere ft Kirsti Miettilä, Oulu tt Soili Kujala, Karviala tt Birgit Arjasto-Grönholm, Rekijoki TERVETULOA! Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 15

16 Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 16

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä!

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Viestintä, kotisivut, tapahtumat, some yms:

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Vuoden 2016 Scandinavian Defendon Suurleiri- Kotkassa 2.-3.4.2016

Vuoden 2016 Scandinavian Defendon Suurleiri- Kotkassa 2.-3.4.2016 Vuoden 2016 Scandinavian Defendon Suurleiri- Kotkassa 2.-3.4.2016 LEIRIN OHJAAJAT: Jyrki Saario -pääkouluttaja Scandinavian Defendo Antti Nurmi 4.aste musta vyö Defendo -Defendo Blue pääkouluttaja -I.D.D.I-

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla 3/2015 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? II Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? 4. - 5.11.2009 Oulun Yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen auditorio (Aapistie 5 A)

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

KUTSU Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi , San Diego

KUTSU Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi , San Diego KUTSU Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi 27.6.-1.7.2016, San Diego Tervetuloa kanssamme Esrin kansainväliseen käyttäjäkonferenssiin 2016! Maailman suurin paikkatietotapahtuma, Esri User Conference

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

KOULUTUS- KALENTERI 2016

KOULUTUS- KALENTERI 2016 INVALIDISÄÄTIÖ ORTON KOULUTUS- KALENTERI 2016 Invalidisäätiö Orton kouluttaa TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE Invalidisäätiö Orton tarjoaa korkeatasoista erikoistumis- ja täydennyskoulutusta terveydenhuollon

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS

SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS Olet tulossa sorminivelen luudutusleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta sekä peukalon MCP-, IP -nivelen tai II-V -sormien

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 08.09.2014 klo 09:00-11:45 PAIKKA Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 61 EDELLISEN

Lisätiedot

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-

Lisätiedot

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä: Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012 Vastaanottaja: Yanzu-hanke / koordinaattori Minna Koskinen Vaskivuoren lukio Virtatie 4, 01600 Vantaa minna.koskinen@eduvantaa.fi Raportti on toimitettava koordinaattorille viimeistään perjantaiksi 18.5.2012.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Vuoden 2013 Scandinavian Defendon Suurleiri- Surviving armed assaults Kotkassa 6-7.4.2013

Vuoden 2013 Scandinavian Defendon Suurleiri- Surviving armed assaults Kotkassa 6-7.4.2013 Vuoden 2013 Scandinavian Defendon Suurleiri- Surviving armed assaults Kotkassa 6-7.4.2013 LEIRIN OHJAAJAT: Jyrki Saario pääkouluttaja Scandinavian Defendo Antti Nurmi/Madman Sport Center I.D.D.I- Level

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja 22. 29.11.2015 #Sitoumus2050 #Pariisi2015 Tulossa sitoumuksen tehneiden yhteinen some-kampanja

Lisätiedot

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Hyvän kipsin ominaisuudet Ei aiheuta ylimääräistä kipua. Tukee vammautunutta raajaa hyvin. Sallii kipsin ulkopuolelle jäävien nivelten liikuttamisen.

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari 29.-30.10.2015 Loppupuheenvuoro Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsäalan tulevaisuus on valoista BKT ja hyvinvointi Olemme tässä Biotalous Fossiilitalous Luontaistalous

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

JOHDANTO... 1. 1. Rekisteröityminen... 2. 2. Kirjautuminen... 3. 3. Sijaisrekisterin harjoittelijaosion välilehdet... 4. 4. Omat tiedot...

JOHDANTO... 1. 1. Rekisteröityminen... 2. 2. Kirjautuminen... 3. 3. Sijaisrekisterin harjoittelijaosion välilehdet... 4. 4. Omat tiedot... 1 Sisällys JOHDANTO... 1 1. Rekisteröityminen... 2 2. Kirjautuminen... 3 3. Sijaisrekisterin harjoittelijaosion välilehdet... 4 4. Omat tiedot... 5 5. Avoimet harjoittelupaikat ja opinnäytetyöaiheet...

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen koulutus Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

1) Seura ilmoittautuu MR-jäsenseuraksi netissä Lempäälän Kisan (LeKi) nettisivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella.

1) Seura ilmoittautuu MR-jäsenseuraksi netissä Lempäälän Kisan (LeKi) nettisivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Maksurengasjärjestelmää 2016-2017 koskevat ohjeet seuroille Maksurengas (MR)- jäsenseuran 10 tärkeintä toimenpidettä 1) Seura ilmoittautuu MR-jäsenseuraksi netissä Lempäälän Kisan (LeKi) nettisivuilta

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

ASIAKASHAKEMUS AVUSTAJAKOIRIEN ITSEKOULUTUSPROJEKTI

ASIAKASHAKEMUS AVUSTAJAKOIRIEN ITSEKOULUTUSPROJEKTI 1 Avustajakoiraa tarvitsevan henkilön nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Hakemuksen täyttöpäivämäärä Hakijan syntymävuosi Oletko käynyt Invalidiliitto ry:ssä avustajakoirahaastattelussa?

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Joen Yawaran harjoitukset keväällä 2009

Joen Yawaran harjoitukset keväällä 2009 Joen Yawara ry:n tiedote 1/2009 Joen Yawaran harjoitukset keväällä 2009 HARJOITUSPAIKAN OSOITE JOENSUUN URHEILUTALO, KOSKIKATU 12. TATAMIT I JA II 2 KRS. PUNTTISALI URHEILUTALON ALAKERRASSA. PV AIKA PAIKKA

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS...

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS... 125 Nuorisovaltuuston kokous Pöytäkirja AIKA 8.8.2016 Klo 15.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 127 2 KOKOUKSEN AVAUS... 127 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien

Lisätiedot

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä 19.5.2015 Tampere AJANKOHTAISET TERVEISET LUUSTOLIITOSTA Luustoliitto Ammattilaisille hyödynnettäväksi Ajankohtaista Pauliina Tamminen Luustoneuvoja-projektipäällikkö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot