Tässä lehdessä: Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle. Rannekanavaoireyhtymä - opinnäytetyö.

Transkriptio

1 L u n a t u m 2 / S u o m e n K s i t e r a p i a y h d i s t y k s e n j s e n l e h t i Tässä lehdessä: Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle Rannekanavaoireyhtymä - opinnäytetyö Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 1

2 Mediakortti Hallituksen kokoonpano Puheenjohtajan palsta Sisällys Uusi sihteeri esittäytyy Pia Nahi Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle Anna-Maija Haikara, fysioterapeutti, lymfaterapeutti 3rth Week for Somatosensory Rehabilitation fysioterapeutti Sari Nikolajew Opinnäytetyön esittely: Potilasohje rannekanavaoire-yhtymän toimintaterapiaan Salla Lempiäinen ja Minna Timonen Kinesioteippauskoulutusta Stipendiasiaa Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote JULKAISIJA ILMESTYMINEN Neljä numeroa vuodessa Jakelu Jäsenistö Sivun koko A4 ILMOITUSTAVAT 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 - hinta 100 euroa Aineistot pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS TAUSTATIEDOT Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 2

3 hallitus 2011 Suomen K siterapiayhdistys ry:n hallitus Saara Raatikainen ( ft ) Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti Mehiläinen, Helsinki saara.raatikainen@mehilainen.f Tuija Oravainen (tt) Varapuheenjohtaja Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti tuija.oravainen@phks.fi Pia Nahi (tt) Sihteeri HYKS operatiivinen tulosyksikkö pia.nahi@hus.fi Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Sairaala Neo, Turku tiina.rantanen@sairaalaneo.fi Virpi Natt (ft) Pohjoismaiden delegaatti HYKS Herttoniemen sairaala Soile Kauppila-Pekkala (tt) Jäsenrekisterin ylläpitäjä Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy soilekp@gmail.com Annu Voipio (tt) IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava KuntoutusORTON Oy annu.voipio@orton.fi Sari Marjala (tt) Jäsenlehden kokoaja HYKS, Lastenklinikka sari.marjala@hus.fi Mirja Tervo (ft) OYS mirja.tervo@ppshp.fi Vuokko Kuismin (tt) HUS, Porvoon sairaala äitiyslomalla Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 3

4 PJ:n palsta KES INEN TERVEHDYS KAIKILLE Euroopan käsikirurgia- ja käsiterapiayhdistysten liittojen yhteinen kongressi järjestettiin muutama päivä sitten Oslossa. Paikalle oli saapunut vajaat 200 terapeuttia ympäri Euroopan ja oli ilo nähdä muutamia suomalaisiakin kongressiosallistujien joukossa. Kongressin viimeisessä osiossa tehtiin pientä historiaa, kun Euroopan käsiterapiayhdistysten liiton (EFSHT) koulutustyöryhmä lanseerasi 7 vuoden työnsä tuloksen, Eurooppalaisten käsiterapeuttien sertifionti -ohjelman ja ojensi todistuksen ensimmäiselle pilottina prosessin läpikäyneelle terapeutille. ECHT (European Certified Hand Therapist) on ohjelmana toki vielä raakile ja tullee vielä käyttöönoton jälkeen muokkautumaan toimivaksi järjestelmäksi. Tarkemmat tiedot ECHT-profiilista ja hakuprosessista julkaistaan EFSHT:n kotisivuilla muutaman viikon kuluttua. Lisätietoa asiaan liittyen saatte toki myös meiltä hallituksesta! EFSHT:n kotisivuilla kannattaa vierailla aika ajoin muutoinkin, sillä siellä ilmoitetaan ympäri Eurooppaa tapahtuvista käsiterapia-aiheisista koulutuksista. Sivuilta löytyy myös linkkejä useimpien jäsenmaiden kotisivuille sekä EFSHT:n alaisten tieteellisen ja koulutustoimikuntien raportit kehityshankkeiden edistymisestä. Tämä alkukesän Lunatum tarjoaa luettavaksi fysioterapeutti, lymfaterapeutti Anna-Maija Haikaran katsauksen lymfaterapiasta käsikuntoutujan apuna. Lisäksi Sanna Lempiäinen ja Minna Timonen esittelevät opinnäytetyönsä 'Potilasohje rannekanavaoireyhtymän toimintaterapiaan'. Lehdestä löytyy myös tietoa syksyllä järjestettävästä kinesioteippauskurssista. Innokkaimpien kannattaa ilmoittautua ajoissa, sillä kyselyjä ja kiinnostusta kurssia kohtaan on ollut paljon. Toivottavasti kesä antaa akkujen lataamisen ja lomailun ohella teille kaikille mahdollisuuden ja energiaa pohtia myös käsiterapiaa ja omia kehitystavoitteitanne yhtenäistyvän eurooppalaisen käsiterapiamaailman pyörteissä. Aurinkoista kesää toivottaen, Saara Raatikainen Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 4

5 Uusi sihteeri esittäytyy HEI, Olen Pia Nahi, Käsiterapiayhdistyksen uusi sihteeri. Työskentelen toimintaterapeuttina HUS:in operatiivisessa tulosyksikössä. Osan työajastani työskentelen Peijaksen sairaalassa Vantaalla reumaortopedisten potilaiden parissa ja osan Helsingin fysiatrian poliklinikalla Vega-talossa tules-potilaiden parissa. Työni sisältää mm. ortoosien valmistusta, työ- ja toimintakyvyn-, ja yläraajan arviointia sekä käsiterapiaa. Valmistuin toimintaterapeutiksi v silloisesta Stadiasta. Olen aiemmalta koulutukseltani verhoilija-entisöijä. Lähes koko tähänastisen toimintaterapeutin työurani olen työskennellyt käsien parissa. Minulla on näyttämömestarina työskentelevä avomies ja 4-, 14- ja 16- vuotiaat tyttäret. Espoolaistuimme kaksi vuotta sitten, kun hankimme vanhan, mutta oman talon. Perheeseemme kuuluu myös kissa, koira ja hevonen. Vapaa-ajan kiinnostukseni kohteenani ovat mm. ratsastus, käsityöt, vanhat tavarat, perhe-elämä ja talomme kunnostus. Olen jo jonkin aikaa halunnut tutustua lähemmin Käsiterapiayhdistyksen toimintaan ja olen iloinen tullessani valituksi sen sihteeriksi! Suloista suvea kaikille! Toivotteleepi Pia Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 5

6 LYMFATERAPIA K SIPOTILAAN TERAPIAN TUKENA Anna-Maija Haikara, fysioterapeutti, lymfaterapeutti Kaikille käsipotilaiden kanssa työskenteleville on tuttua leikkauksen tai vamman jälkitilaan liittyvä turvotus. Turvotuksen hoitaminen ymmärretään tärkeäksi toipumisen kannalta, mutta usein keinot sen toteuttamiseen koetaan puutteellisiksi. Manuaalinen lymfaterapia antaa tähän yhden käyttökelpoisen keinon, ja sen toteuttaminen osana potilaan terapiaprosessia on mielekästä. Imusuonisto on verisuonistolle rinnakkainen kuljetusjärjestelmä. Turvotus syntyy, kun soluvälitilaan kertyy nestekuormaa enemmän kuin kuljetusjärjestelmät kykenevät kuljettamaan pois. Manuaalisella lymfaterapialla pyritään kiihdyttämään imunestevirtausta ja siten poistamaan pinnallista turvotusta ihonalaiskudoksesta. Kun imusuonistolle kuuluva nestekuorma ylittää imusuoniston kuljetuskapasiteetin, puhutaan imusuoniston dynaamisesta vajaatoiminnasta. Tästä esimerkkinä on vamman jälkeinen turvotustila. Imusuoniston mekaanisessa vajaatoiminnassa puolestaan imusuonisto on vaurioitunut joko vammamekanismista johtuen, sairauden vaatiman hoidon seurauksena tai imusuonistossa on synnynnäinen kehityshäiriö. Mekaanisesta vajaatoiminnasta esimerkkinä on rintasyöpäleikkauksen yhteydessä tehty kainalon imusolmukkeiden poisto ja sen jälkeen syntynyt yläraajan turvotus. Turvotuksista puhuttaessa käytetään termiä lymfaödeema silloin, kun sairaus, vamma tai leikkaus tai muu hoitotoimenpide on vahingoittanut imusuonistoa tai imusolmukkeita ja sen seurauksena on syntynyt valkuaisainerikas turvotus. Lymfaödeema on krooninen sairaus, jota hoidetaan lymfa- ja kompressioterapialla. Imusuoniston synnynnäisestä kehityshäiriöstä johtuvaa turvotusta nimitetään primaariksi lymfaödeemaksi. Sekundaari lymfaödeema taas on syntynyt jonkin sairauden tai vamman jälkitilana ja on huomattavasti yleisempi kuin primaari lymfaödeema. Sekundaareihin tiloihin luokitellaan myös posttraumaattiset tapahtumat sekä itseaiheutetut turvotukset. Yhteistä näille on se, että turvotuksen syntymisen syy on tiedossa. Harvinaisuudestaan huolimatta primaarin yläraajan lymfaödeeman mahdollisuus on hyvä tietää, koska synnynnäisen imusuoniston kuljetuskapasiteetin alhaisuus voi laukaista esim. trauman yhteydessä pysyvän turvotuksen synnyn. Tätä vaihtoehtoa tulee miettiä siinä tapauksessa, kun turvotus vamman tai leikkauksen jälkeisessä tilanteessa jatkuu ja laajenee, eikä sitä voida enää selittää tapahtumalla. Tässä tilanteessa laukeava turvotus on kroonista, ja sitä tulee hoitaa asianmukaisesti manuaalisella lymfaterapialla ja kompressiolla. Ilman jatkuvaa tukitekstiilin käyttöä turvotus pyrkii tulemaan takaisin. Tähän turvotukseen ei liity sellaisia kivun tuntemuksia tai muita säätelyjärjestelmän häiriöön liittyviä ilmiöitä kuin crps:ssä. SEKUNDAARINEN YLÄRAAJAN LYMFAÖDEEMA Rintasyöpäleikkauksen ja syöpähoitojen jälkeen syntynyt yläraajan lymfaödeema on sairautena yleisin lymfaterapeutin vastaanotolla. Lymfaödeemaan sairastuneiden osuus rintasyöpäleikatuista on pudonnut jopa 10 prosenttiin ns. säästävissä leikkauksissa. Eri leikkaustekniikoiden ja jälkihoitojen yhdistelmät saavat aikaan vaihteluvälin %. Yleensä turvotuksen syntymisen edellytyksenä on kainaloimusolmukkeiden poisto (lnn. axillaris). Poistotoimenpide laskee yläraajan imunesteen kuljetuskapasiteettia ja sädehoito edelleen heikentää sitä. Sädehoito tuhoaa herkemmin imusuonistoa kuin imusolmukkeita. Kuljetuskapasiteetti on yksilöllinen, eikä sitä voi ennustaa, kenelle syntyy turvotusongelma ja kenelle ei. Niille, joille se syntyy, saattaa laukeamista edistää esim. tulehdusreaktio (ruusu), voimakas fyysinen rasitus, lämpö, yläraajan vamma jne. Lymfaödeema on krooninen sairaus. Aluksi turvotus on pehmeää ns. pitting ödeemaa. Hoitamaton turvotus ajan myötä fibrotisoituu, ja sen hoitotulokset eivät ole enää niin hyvät. Fibrotisoitumista eli sidekudoksistumista syntyy lymfanesteen suuren valkuaisainepitoisuuden vuoksi. Fibroosia ei voida lymfaterapialla poistaa, ainoastaan pehmentää. Aina myös tällaisissa taudin muodoissa osa turvotuksesta on nestemäistä ja vaste man. lymfaterapiaan sekä kompressioterapiaan on hyvä. Mikäli turvotusta päästään hoitamaan varhaisessa vaiheessa, päästään parhaaseen lopputulokseen ja yläraajan volyymi voi jopa normalisoitua. Tilan säilyminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa tukihihan käyttämistä. Mikäli fibroosia on syntynyt, Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 6

7 lymfaterapiaa Kuva 1. Yläraajan kompressiosidos käytetään manuaalisessa lymfaterapiassa fibroosin pehmennystekniikoita sekä fibroosin pehmennystuotteita kompressioon yhdistettynä. Manuaalisen lymfaterapian ja kompressioterapian avulla aikaan saatu yläraajan volyymin normaalistuminen on tärkeää yläraajan toimintakyvyn säilymisen kannalta. Omahoito eli kompressiotuotteen käyttäminen ja yläraajan liikehoito sekä ihon kunnosta huolehtiminen ovat tärkeitä turvotuksen poispysymisen kannalta sekä infektioriskin pienentämisen kannalta. POSTTRAUMAATTINEN YLÄRAAJAN TURVOTUS Posttraumaattisen turvotuksen syntyminen perustuu inflammaatio- eli tulehdusreaktioon. Aina trauman tai leikkauksen jälkeisessä tilanteessa kudoksessa verisuonikapillaarien paine kasvaa, kapillaarien läpäisevyys lisääntyy ja kudokseen tunkeutuu sekä nestettä että plasmaproteiineja. Plasmaproteiinit sitovat itseensä vettä ja pitävät yllä turvotustilannetta. Myös tämä turvotusneste on valkuaisainerikasta ja turvotustilan pitkittyessä voi tapahtua fibrotisoitumista kuten yläraajan lymfaödeemassakin. Kiinnikkeisyys lisääntyy ja syntyy ns. sisäistä arpea, mikä on usein yläraajan ja etenkin käden alueen vammojen ja leikkausten jälkitiloissa yleistä ja toipumista hidastavaa. Kiinnikkeisyys estää nivelliikkuvuutta ja liimauttaa pehmytkudoksia toisiinsa; tyypillistä onkin esim. jänteisiin kohdistuva kiinnikkeisyys. Lymfaterapian toteutus manuaalisin ottein tapahtuu aina imunesteen virtaussuuntien mukaisesti. Imusuonisto sijaitsee ihonalaiskudoksessa ja otteiden tulee olla huomattavan keveitä, ihoa liikuttavia ja siten imunesteen virtausta edistäviä. Manuaalinen lymfaterapia aloitetaan aina proksimaalisista imusolmukkeista ja edetään distaalisuuntaan kohti turvotusaluetta ja palataan takaisin. Turvotusalueen käsittelyä korostetaan ja se huomioidaan käsittelytekniikoissa. Imusuonisto kulkee pääsääntöisesti raajojen pituussuuntien mukaisesti kauttaaltaan ympäri raajan. Käden alueelta imuneste poistuu dorsaalipinnan kautta, ainoastaan kämmenen keskeltä imusuonisto suuntautuu ranteen volaariselle pinnalle. Kämmenen reunoilta imusuonisto suuntautuu dorsaalipinnalle. Samoin sormista imuneste kulkeutuu sormien dorsaalipinnoille. Käden alueen turvotusta harvemmin esiintyykään kämmenpuolella paksumman ihon aikaansaaman suuremman vastapaineen ansiosta. Arpialueet estävät imunesteen luonnollisen kulun. Ilmeisesti ohuiden arpien läpi imusuonisto voi kasvaa uudelleen, mutta joidenkin arvioiden mukaan 2 mm:n arven paksuus on liian paksu imusuoniston läpäistäväksi. Tämä ilmiö näkyy käsivammapotilailla selkeästi etenkin poikittaisten arpien distaalipuolen turvotuksen runsautena. Näissä tilanteissa tulisi aktiivisesti ohjata turvotusnestettä kulkemaan ns. kiertotietä ja pyrkiä levittämään sitä laajemmalle alueelle, jotta suurempi imusuonikapillaarijoukko olisi ottamassa sitä vastaan. Manuaalisen lymfaterapian käyttö mahdollisimman pian trauman tai leikkauksen jälkeen tukee tehokasta turvotuksen hoitoa. Kontraindikaationa tälle on bakteeriperäinen tulehdusreaktio, joka on kaikessa manuaalisessa lymfaterapiassa kontraindisoitu. Myöskään laajoja ihopuutosalueita ei voida käsitellä man.lymfaterapialla, mutta ihopuutosalueiden ympäristöä voidaan turvallisesti käsitellä. Ompeleet eivät myöskään ole este manuaaliselle lymfaterapialle. KOMPRESSIOTERAPIA Kompressiota tulee käyttää aina, kun se on indisoitu. Kontraindisoitua se on esim. reuman hoidossa, koska se nostaa jonkin verran kudoslämpötilaa, verisuonirekonstruktioissa tai muissa tilanteissa, jossa paineen kasvu haittaa paranemisprosessia. Kompression merkitys turvotuksen hoidossa on todennäköisesti suurempi kuin manuaalisen lymfaterapian. Kompression vaikutus perustuu ulkoapäin tuotettavaan kudospai- Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 7

8 lymfaterapiaa Kuva 2. Imunesteen virtaussuunnat käden volaari- ja dorsaalipinnoilla neen kasvuun, mikä estää nesteen suodattumista soluvälitilaan. Kompressiolla on myös laskimopaluuta tehostava vaikutus ja kompressio levittää syntyneen turvotusnesteen laajemmalle alueelle, jolloin absorptiopinta-ala kasvaa ja siten imusuonistolle annetaan mahdollisuus kerätä sen kuljetettavaksi kuuluva lymfalasti laajemmalta, useampien imusuonikapillaarien alueelta. Käden alueella käytettyjä kompressiomateriaaleja ovat mm. 4 cm hieman joustava sideharso, erilaiset nyörit ja itseensä liimautuvat kapeat sidemateriaalit. Myös kinesioteippauksella voidaan tuottaa paikallinen kompressio ja kinesioteippauksella voidaan toteuttaa lymfanesteen virtausta edistävä teippaus. Kompressiohansikasta käytetään kroonisen turvotuksen hoidossa ns.ylläpitävänä hoitona. Vähäelastiset kompressiosidokset ovat laajempien kompressioiden tekemisen kulmakivi riittävän pehmustuksen kanssa. Kompression laajuus tulee aina miettiä yksilöllisesti. Yläraajan lymfaödeemassa komprimoidaan aina koko yläraaja. Käden vammoissa kompressio kattaa turvotusalueen ja alkaa riittävän distaalisesti, jotta turvotus ei pakkaannu dist. raajan osiin. Käden alueen sidostekniikan tulee olla sellainen, että se antaa mahdollisimman hyvän nivelliikkuvuuden sormien alueelle. Kompression käyttöä liikehoidon jälkihoitona voi ohjata potilaalle itselleenkin. Liikeharjoittelu lisää luonnollisesti ns. aktiivista hyperemiaa eli kudoksen verekkyyttä ja tämä on sitä harjoittelun jälkeistä turvotusta, josta potilaat usein kertovat. Harjoittelun päätteeksi tehty kompressiosidos estää kudosturvotuksen syntymistä ja jäämistä kudokseen pidemmäksi aikaa. Tutumpi tapa on kylmähoidon avulla hillitä kyseistä ilmiötä. Mikäli fibroosia on syntynyt, voidaan sitä pehmentää fibroosinpehmennystekniikoilla sekä kompression alle liitettävällä ns. epätasaisella materiaalilla. Tähän tarkoitukeen löytyy valmista aaltopahvin muotoista vaahtomuovilevyä, josta voidaan leikata sopivan kokoinen ja muotoinen pala kompressiosidoksen alle. Myös itse voi valmistaa tähän tarkoitukseen sopivan tuotteen esim. urheiluteipin ja ohuen vaahvomuovilevyn avulla. Vaahtomuovia suikaloidaan urheiluteipin liimapintaan ja syntynyt suikalepinta päällystetään toisella teipillä. Laajempia fibroosinpehmennystuotteita voi valmistaa leveämmästä kuitukangaspintaisesta liimateipistä ( esim. Fixomull stretch). Pehmuste asetetaan fibroosialueen päälle niin, että suikalointi on imunestevirtauksen suuntaisesti. Sekundaarista yläraajan lymfaödeemaa sairastavilla yleisimmin fibroosia syntyy kyynärvarren alueelle. CRPS, REUMA JA NEURAALIKUDOKSEN ÄRSYTYSTILAT Manuaalisesta lymfaterapiasta on todettu olefvan apua myös CRPS:n kivun ja turvotuksen hoidossa, reuman tulehduksellisen vaiheen hoidossa sekä hankalissa neuraalikudoksen ärsytystiloissa. CRPS:n hoidossa manuaalista lymfaterapiaa kannattaa kokeilla alkuvaiheen turvotusvaiheessa. Tosin sen käyttöä tulee soveltaa ihotunnon herkistymisen mukaan. Proksimaalinen käsittely auttaa myös distaalista turvotuksen poistoa, mikäli varsinaiselle turvotusalueelle ei voida mennä kivun vuoksi. Kompression käyttöä voi kokeilla varovaisesti. Kokemus on osoittanut, että kohtuullinen kompressio usein helpottaa sekä ihotunnon herkkyyden aiheuttamaa kosketusarkuutta että turvotuksen poispysymistä. Osa tosin kokee kompression kipua lisäävänä. Tämä pitää arvioida yksilöllisesti, ja turvallisin tapa saada arvio kompressiotuotteen hankintaa varten on kokeilla ensin sidonnalla toteutettavan kompression vaikutusta. Turvotuksen väheneminen edesauttaa CRPS-potilaan käden toiminnallisuuden säilymistä. Reuman aktiivisessa vaiheessa tulehtuneiden nivelten alueiden manuaalisella lymfaterapialla on tilanteen rauhoittumista edistäviä vaikutuksia. Manuaalisella Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 8

9 lymfaterapiaa Kuva 3. Fibroosin pehmennys yhdistettynä kompressioon lymfaterapialla voidaan vähentää nivelen turvotusta ja siten saadaan säilytettyä nivelen optimaalinen liike paremmin. Tällä edistetään myös tulehdustekijöiden poiskuljetusta, kivun lieventymistä sekä estetään turvotuksen haitallisia myöhäisvaikutuksia. Fibroosin muodostumisen riski pienenee ja nivelen ja raajan toimintakyvyn nopeampi palautuminen mahdollistuu. Nivelen degeneroituminen myös hidastuu. Kompressiota ei käytetä reuman hoidossa. Manuaalista lymfaterapiakäsittelyä voi edeltää kylmähoito, mutta manuaalinen lymfaterapia aloitetaan vasta ihon lämmettyä, koska imusuonisto on ihonalaoiskudoksessa ja kylmä hidastaa sen mobiliteettia. Neuraalikudoksen ärtyminen tapahtuu yleensä hermoon kohdistuvan ulkopuolisen paineenkasvun, vaurion tai itse hermoon kohdistuvan epäedullisen rasituksen myötä. Tavallisimmat primaarit hermovauriot johtuvat mekaanisesta hankautumisesta, kompressiosta tai venytyksestä. Sekundaarinen vaurio voi johtua veren purkaumaasta tai turvotuksesta. Neuraalikudoksen ärsytystilojen hoidossa käytetään usein menestyksellisesti neuraalikudoksen mobilisaation tekniikoita. Neuraalikudoksen mobilisaation tukena on järkevää käyttää manuaalista lymfaterapiaa silloin, kun vaurio on akuutti, tai ärsytystila on niin vaikea, ettei hoidossa päästä eteenpäin. Mikäli neuraalikudoksen testauksessa tulee esiin päälle jäävä kipu tai kipu on epätavallisen voimakas, voi se viitata hermokudoksessa olevaan tulehdustilaan, mikä on kontrindikaatio Neuraalikudoksen mobilisaatiolle, mutta ei manuaaliselle lymfaterapialle. Manuaalinen lymfaterapia aloitetaan proksimaalisesti edeten hermon kulkualuetta erityisen kevein ottein. Sekundaarisessa ärsytystilassa pitkittynyt turvotus voi aiheuttaa kiinnikkeisyyttä ja saada aikaan haitallisen ja pysyvän hermoärsytysoireen. Leikkausten jälkitiloissa, joissa operaatio kohdistuu lähelle hermokudosta, on hyödyllistä käyttää varhaisessa vaiheessa manuaalista lymfaterapiaa, esim. prolapsileikkaus, yläraajan hermopinneleikkaukset. LOPUKSI Manuaalista lymfaterapiaa ja siihen yhdistettyä kompressioterapiaa voidaan käyttää siis useissa yläraaja- ja käsipotilaiden toimintakykyä tukevissa kuntoutumisprosesseissa. Sen käyttö yhdistettynä fysioterapiaan tai toimintaterapiaan on hyödyllistä niissä tapauksissa, joissa turvotuksen koetaan olevan erityisen haitallista pitkittyessään tai sillä on erityinen merkitys kivun hoidon kannalta. Tärkeää on myös ohjata potilaalle turvotuksen hoitoa tukevaa itsehoitoa, johon kuuluu ohjeiden mukaan toteutettu liikehoito ja kompression toteuttaminen. Usein käden alueelle potilas voi itsekin toteuttaa manuaalisen lymfaterapian otteita ja tekniikoita. Vaikkakin manuaalisen lymfaterapian vaikuttavuudesta on vähän tutkimuksin osoitettua tietoa, on sillä pitkät perinteet ja kokemusperäistä tietoa on paljon. Itse koen manuaalisen lymfaterapian ja kompressioterapian hyödyllisenä etenkin terapiaprosessin alkuvaiheessa, jolloin mahdollistuu nopeampi eteneminen kohti aktiivista oman käden käyttöä ja toimintakyvyn palautumista. Usein riittää muutamakin käsittelykerta, ja tarve on arvioitava yksilöllisesti ja tilanteen edistymisen mukaan. Nivelliikkuvuuden lisääntyminen käden alueella on nähtävissä hyvin pian ja liikkuvuuden lisääntymisen myötä oma lihaspumpputoiminta alkaa aktivoimaan itse turvotuksen poistumista. Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 9

10 3rth WEEK FOR SOMATOSENSORY REHABILITATION , Sveitsi Viime syksynä käsikirurgimme antoi minulle vinkin kurssista, josta saattaisi olla hyötyä työssäni käsi- ja kipupotilaiden kanssa. Kävin saamani osoitteen sivuilla ja sisältö vaikutti mielenkiintoiselta, asia jäi muhimaan. Vuodenvaihteen jälkeen kurssi alkoi askarruttaa minua uudelleen ja päätin lähteä katsomaan mitä maailmalla on tarjolla. Otin yhteyttä kurssin järjestäjään, hänellä oli yhteystiedot edellisenä vuonna, Suomesta olleille toimintaterapeuteille. Sain sähköpostiosoitteet, jotta voisin kysyä kurssista lisää sekä matkaa ja hotelleihin liittyviä vinkkejä. Kävi ilmi että kyseessä olivat kurssikaverini, muutaman vuoden takaiselta yläraajan kuntoutumisen erikoistumisopinnoilta, Oulusta. Pientä selailua internetin ihmeellisessä maailmassa ja lennot sekä hotelli oli varattu. Kurssi järjestettiin Friburin kaupungissa, jossa sijaitsee Somatosensory Rehabilitation center. Friburiin on helppo mennä Suomesta. Lentäen Berniin, Geneveen tai Zyrichiin, kaikista pääsee helposti junalla kaupungin ytimeen. Itse lensin Geneveen, josta junalla siirtymä oli 1,5 tuntia. Saavuin kurssia edeltävänä iltana pimeässä Friburiin. Aamulla paljastui kaupungin kauneus, sillä hotellini sijaitsi keskiaikaisessa kaupunginosassa. Kurssillamme oli 12 osallistujaa, 8 Sveitsistä (7 tt, 1ft), 1 tt Argentiinasta, 1 ft Australiasta, 1 lääkäri Turkista sekä 1 ft Suomesta. Kurssin vetäjinä toimivat aivan loistavat toimintaterapeutit, metodin kehittäjä Claude Spicher sekä Rebekah Della Casa. Kurssikielenä oli englanti, mutta osa ryhmäopetuksesta toteutettiin Saksan ja Englannin kielellä. Päivät olivat pitkiä, 9-17, jonka jälkeen oli vielä ulkopuolisia luentoja. Paikan päällä kykeni omaksumaan vain pienen osan. Päivien sisältö oli luotu erinomaisen vaihtelevaksi. Somatosensory Rehabilitation on metodi, jossa on viisi menetelmää. Sen tarkoituksena on testata, ennalta ehkäistä sekä kuntouttaa ihotunnon häiriöitä. Kuuntelimme luentoja, jossa kävimme läpi käsitteitä liittyen kipuun, tuntoon sekä metodiin. Harjoittelimme metodiin kuuluvia testejä ja piirsimme millimetripaperille karttoja( aesthesiography, allodynogrphy, Rainbow Pain Scale). Perehdyimme McGill kipu kyselyyn. Saimme tietoa hyposensitiivisen, mekaanisen allodynia, crps-potilaiden kuntoutuksesta, tunnon uudelleen kouluttamisesta mekaanisen vibraation avulla sekä pääsimme seuraamaan pienissä ryhmissä potilastilanteita. Lisäksi iltaisin oli vielä vapaata keskustelua paikallisia herkkuja maistellen. Tuli tunne että kurssilla oli riittävästi tilaa ihmisten omille kokemuksille ja niitä arvostettiin, eri maissa toteutuvien käytäntöjen vaihdolle sekä verkostoitumiselle. Onneksi kurssiin sisältyi käsikirja sekä juuri julkaistu atlas, ihon territorioista. Kurssin hinta oli 763 euroa, joka piti sisällään opetuksen, aamiaiset ja välipalat(jotka olivat todella runsaat), sekä edellä mainitsemani käsikirjan sekä Atlaksen. Suosittelen kurssia niille, jotka työssään ovat tekemisissä aiemmin mainitsemieni ihotunnon häiriöiden kanssa tai muuten kiinnostuneet kivusta ja sen hoidoista. Metodiin voi tällä hetkellä sertifioitua vain Ranskassa, mutta seuraava eli 4th Week Somatosensory Rehabilitation järjestetään , lisätietoja saat esimerkiksi yhdistyksen sivuilla olevan linkin kautta. Lisäksi haluan kiittää kärsivällisiä sekä innostavia opettajiamme Rebekkah Della Casa:a sekä Claude Spicher::ä sekä erityiskiitos potilaille, jotka olivat valmiit jakamaan kuntoutustilanteitaan kanssamme. Aurinkoisin terveisin fysioterapeutti Sari Nikolajew Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 10

11 Tukea ja toimivaa terapiaa Respectan valikoimaan sisältyy paljon tuotteita arviointi- ja terapiatilanteisiin. Tutustu Respectan kuvastoon kotisivuillamme mm. Ortoosit, Terapiavälineet ja Kodinhoito -osioissa useita käteviä arjen apuja. Camp SELECTION Rigid ja Soft Camp Selection on kehitetty tuttujen Tummeliten, Tummestor ja Carpus Flexi peukalo- ja ranneortoosien hyviä ominaisuuksia hyödyntäen. Uusi moderni materiaali. Peukalotuissa kaksi vahvuutta ja väriä, entistä ohuempi Soft ja tukevampi Rigid. Värit: Musta ja beige/musta. CAMP ortoosit Respectasta! Heinäkuun etu: BreathOprene ja Neoprene -materiaalit -5% Hyödynnä etusi heinäkuussa! Hyödynnä heinäkuun etu ja täydennä Rolyan BreathOprene ja Neoprene -varastosi. Materiaaleista on helppo työstää yksilöllisiä tukia tai leikata sopivan mittainen nauha ortoosiin. Alennus voimassa (Tarjousta ei voi yhdistää muihin alennuksiin.) Yhteystiedot Asiakaspalvelu puh Myyntipalvelu puh ma-pe Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 11

12 Opinnäytetyö Potilasohjeet rannekanavaoireyhtym n toimintaterapiaan Salla Lempi inen, toimintaterapeutti (AMK) Minna Timonen, toimintaterapeutti (AMK) Joulukuussa 2010 valmistui Metropolia ammattikorkeakoulussa tekemämme opinnäytetyö aiheesta Potilasohjeet rannekanavaoireyhtymän konservatiiviseen ja postoperatiiviseen toimintaterapiaan. Lähtökohdat työhön tulivat Vaasan keskussairaalan toimintaterapeutilta, joka toivoi työnsä tueksi selkeitä, tutkimustietoon pohjautuvia toimintaterapeuttisia potilasohjeita rannekanavaoireyhtymästä. Potilasohje-ehdotukset tehtiin toimintaterapian näkökulmasta ja tavoitteena oli saada potilas motivoitumaan omaan kuntoutukseensa. Työssä ja ohjeissa käytetään nimitystä potilas tietoisesti, koska ohjeet tulevat käyttöön sairaalaan. Rannekanavaoireyhtymä on yleistyvä vaiva ja yleisin yläraajan hermopinne. Hermopinne tarkoittaa tilaa, jossa hermo on puristuksissa ulkopuolelta tulevien syiden, esimerkiksi hermoa ympäröivien kudosten kompression vuoksi. Rannekanavaoireyhtymässä keskihermo (nervus medianus) on puristuksissa ranteesta kämmeneen johtavassa rannekanavassa. Suomessa rannekanavaoireyhtymän esiintyvyys väestössä on 2-4%. Oireyhtymän yleisyys tuo osaltaan suuria kansantaloudellisia kustannuksia ja tuottavuuden menetyksiä yhteiskuntaamme. Konservatiivisissa potilasohjeissa vastataan kysymykseen siitä, miten alkava rannekanavaoireyhtymä tulee huomioida arjen toiminnoissa. Esimerkkinä on käytetty näyttöpäätetyöskentelyä, jonka oikeanlaisia ergonomisia asetuksia kuvataan tarkemmin. Postoperatiivisissa potilasohjeissa vastataan kysymykseen, mitä tulee tehdä leikkauksen jälkeen, jotta kuntoutuminen toteutuisi optimaalisesti ja toimintakyky palautuisi mahdollisimman hyväksi. Lisäksi postoperatiivisten ohjeiden yhtenä tavoitteena on mahdollisten komplikaatioiden ennaltaehkäiseminen kertomalla niistä sekä ohjeistamalla hakemaan tarvittaessa jatkohoitoa. Potilasohje-ehdotukset ovat liitteenä opinnäytetyössä, joka on kaikkien käytettävissä sähköisesti Theseus-tietokannassa, Työn löytää asiasanahaulla rannekanavaoireyhtymä, tekijähaulla lempiäinen, timonen, kiviaho, tai suorasta osoitteesta: urn.fi/urn:nbn:fi:amk Teoreettisina viitekehyksinä opinnäytetyössä käytettiin Gary Kielhofnerin inhimillisen toiminnan mallia ja biomekaanista mallia. Opinnäytetyö tehtiin konstruktiivisena tutkimuksena käyttäen aineistonkeruumenetelmänä kirjallisuuskatsausta ja aineiston analyysiä. Työssä selvitettiin myös, minkälainen on hyvä potilasohje. Aiheesta on julkaistu paljon kirjallisuutta ja artikkeleita, joista valittiin vain tieteelliset ja 2000-luvulla julkaistut materiaalit. Aineiston avulla kerättiin yhteen uusin tieto rannekanavaoireyhtymän konservatiivisesta ja postoperatiivisesta kuntoutuksesta. Näistä asioista tiivistettiin potilasohjeet, jotka terapeutti voi antaa asiakkaalleen. Potilasohjeista tehtiin selkeät ja helposti ymmärrettävät. Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 12

13 Kinesioteippauskoulutusta YLÄRAAJAN KINESIOTEIPPAUSKOULUTUS Kuntoutus ORTON Oy Iso Kabinetti 5 krs. Tenholantie 10, Hki HINTA: Jäsenille 85, ei-jäsenille 110, hinta sisältää teipit, lounaan ja kahvin Ensisijaisesti koulutukseen otetaan yhdistyksen jäsenet ilmoittautumisjärjestyksessä, loput paikat jaetaan ei-jäsenille ilmoittautumisjärjestyksessä. Kouluttajana toimii Keijo Pitkämäki ft, KP Consult Oy Ohjelma: Ilmoittautuminen, päivän avaus Kinesioteippaus teoria /teipin ominaisuudet Eri teippaustekniikat kinesioteipillä /testaus Yläraajateippaus / tenniskyynärpää C-ranka / hartiarengas Ruokailu Olkapää, impingement, instabiliteetti Ranne, peukalo Ongelmakohtainen teippaus/ kysymykset Ilmoittautumiset mennessä : annu.voipio@orton.fi otsikolla: Teippauskoulutus Koulutus järjestetään jos vähintään 15 osallistujaa. Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 13

14 Stipendiasiaa STIPENDIT Keväällä 2011 jaettiin 210 eur stipendi tt Marjo Maurolle Opintomatkaa varten Ruotsin Göteborgiin, Sahlgrenskan sairaalan käsi/selkäydinvammakirurgiseen yksikköön. STIPENDIEN HAKU ON KÄYNNISSÄ SYKSYN 2011 OSALTA Suomen käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendejä sekä koti-että ulkomaisiin vuoden 2011 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Myönnettävien stipendien arvoon vaikuttavat mm. hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset. Syksyllä 2011 stipendirahaa on jaossa 1790 euroa. Stipendien arvoon vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipendit. Viimeinen hakupäivä Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi joko sähköpostilla tai postitse kotiosoitteeseen: Suomen käsiterapiayhdistys ry c/o Tiina Rantanen Anniitunkatu 21 c Turku Kerro hakemuksessa: mihin koulutukseen haet stipendiä selvitys koulutuksen kustannuksista mitä muuta tukea hakija saa (työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/ palkaton virkavapaus jne) mitä summaa haet yhteystiedot tilinumero Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin. HUOMIOITHAN ETTÄ EMME VOI KÄSITELLÄ PUUTTEELLISIA HAKEMUKSIA! Lämmintä kesää yhdistyksen jäsenille! Tiina Rantanen Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 14

15 Jäsenpalsta Tulevia kongresseja 9 TH Triennial IFSHT Congress, New Delhi, Intia, KAIPAAMME SINUN EHDOTUKSIASI kiinnostavista koulutusaiheista. Millaista koulutusta kaipaat työsi tueksi. Laita yhdistyksemme koulutusvastaavalle Annu Voipiolle ehdotuksia osoitteeseen: annu.voipio@orton.fi MUISTATHAN Muistathan päivittää muuttuneet yhteystietosi jäsenrekisterin ylläpitäjällemme Soile Kauppila-Pekkalalle, osoitteeseen soilekp@gmail.com YHDISTYKSEEN LIITTYNEET UUDET JÄSENET: tt Mervi Parviainen, Vaasa ft Jyrki Wigelius, Tampere ft Kirsti Miettilä, Oulu tt Soili Kujala, Karviala tt Birgit Arjasto-Grönholm, Rekijoki TERVETULOA! Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 15

16 Lunatum 2/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 16