Terve, kuulutkos muuten liittoon? SAK:n jäsenhankintakoulutuspilotin raportti. Meiju Satta ja Anni Hakolampi Humanistinen AMK Kevät 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terve, kuulutkos muuten liittoon? SAK:n jäsenhankintakoulutuspilotin raportti. Meiju Satta ja Anni Hakolampi Humanistinen AMK Kevät 2008"

Transkriptio

1 Terve, kuulutkos muuten liittoon? SAK:n jäsenhankintakoulutuspilotin raportti Meiju Satta ja Anni Hakolampi Humanistinen AMK Kevät 2008

2 Toukokuu 2008 Lisätiedot: Markku Liljeström puh SAK, PL Helsinki Tilaukset: SAK puh

3 SAK Tutkimustietoa 1/ SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuskysymykset Haastatteluaineisto Aineiston luokittelu TUTKIMUKSEN TAUSTAA Jäsenhankintapilotti ja arviointityön tausta Koulutukseen osallistuneet henkilöt ODOTUKSET ENNEN PILOTTIA Jäsenhankintakoulutuspilotin idea ja tarve Jäsenhankinnan tila tällä hetkellä Asiantuntijoiden odotukset hankkeen suhteen Koulutukseen osallistuneiden asenteet ja odotukset JÄSENHANKINTAKOULUTUSPILOTIN ARVIOINTIA Koulutukseen osallistuneiden uudet ideat Koulutuksen sisällön arviointia Jäsenhankinnan roolit Koulutuksen onnistuminen asiantuntijanäkökulmasta TUTKIMUKSEN TEKIJÖIDEN OMAT HAVAINNOT KOULUTUKSEN EDETESSÄ Koulutuspäivät Koulutuksen toteutuksesta KOHTAAMINEN POTENTIAALISEN JÄSENEN KANSSA Puitteet potentiaalisen jäsenen kohtaamiseen Jäsenhankkijan viesti kohtaamistilanteessa Jäsenhankkijan arvio kohtaamisesta Uuden jäsenen näkemys kohtaamisesta Käsityksiä ammattiliitoista PASSIIVIJÄSENESTÄ AY-AKTIIVIKSI Koulutukseen osallistuneet Uudet jäsenet Ay-ammattilaiset JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET... 28

4 2 SAK Tutkimustietoa 1/ JOHDANTO Ammattiliitot ovat heränneet siihen todellisuuteen, että nykyaikaisessa järjestötoiminnassa on kiinnitettävä enemmän huomiota jäsenhankintaan ja jäsenhuoltoon. Liiton jäsenyys ei ole nykyihmiselle itsestäänselvyys, ja sen tosiasian edessä ammattiyhdistysliike joutuu nyt keksimään uusia keinoja jäsenkantansa ylläpitämiseksi. SAK vastasi haasteeseen järjestämällä jäsenliitoilleen jäsenhankintakoulutuspilotin, jossa jäsenyys ja uuden ihmisen kohtaaminen nostettiin jalustalle. Käsittelemme raportissamme koulutuspilotin eri vaiheita sekä ammattiyhdistysaktiivien ja ay-ammattilaisten että uusien, juuri ammattiliittoon rekrytoitujen jäsenten näkökulmista. Tekstissä arvioidaan koulutusta itseään omana osuutenaan ja uuden jäsenen kohtaamista erillisenä kokemuksena. Haastattelututkimuksemme perusteella vaikuttaa siltä, että organisoitu, suunnitelmallinen jäsenhankinta on jatkossa tarpeellista, mutta keinot se toteuttamiseksi vielä varsin epäselviä. Koulutuspilottiin kuului oleellisena osana kohtaaminen potentiaalisen jäsenen kanssa. Raportissa käsittelemme kohtaamistilannetta niin ammattiliiton rekrytoijan kuin potentiaalisen jäsenen näkökulmasta. Kohtaamistilanteiden kuvauksista saa melko selkeän kuvan siitä, millaista ammattiliittojen jäsenhankinta tällä hetkellä on ja mihin on kiinnitettävä enemmän huomiota jatkossa. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT (Anni Hakolampi) 2.1 Tutkimuskysymykset Jaoimme tutkimuskysymysaiheet koulutukseen osallistuneiden kesken kahteen aihealueeseen: jäsenhankintakoulutuksen sisällölliseen arviointiin ja välineelliseen arviointiin. Sisällöllinen arviointi käsittää osallistujan kokemuksen koulutuksen rakenteellisesta, tiedollisesta ja taidollisesta annista sekä kommentteja koulutuksen jatkokehittämiseksi. Välineellisessä arvioinnissa osallistuja kertoo kohtaamiskokemuksistaan potentiaalisten jäsenten kanssa ja pohtii koulutuksen välineellistä arvoa tilanteessa. Kohtaamistilanteen välineellisessä arviossa uusien jäsenten kohtaamiskokemus yhdistettynä koulutukseen osallistuneiden kokemuksiin antaa kattavan kuvan siitä, onko osapuolilla samanlainen käsitys siitä, mitä rekrytointi-

5 SAK Tutkimustietoa 1/ tilanteessa tapahtuu. Ay-ammattilaisten haastatteluissa painopisteenä on ollut lähinnä hankkeen taustojen selvittäminen ja koulutuspäivien havaintojen ja kehitysideoiden esille tuominen. Haastatteluissa meitä pyydettiin käyttämään ns. narratiivista kuvausta haastateltavien kokemuksista siitä, miten asiat on heille esitetty ja miten heitä on lähestytty kohtaamistilanteessa. Jotta havainnointiin ja haastatteluihin pohjautuvat johtopäätöksemme olisivat mahdollisimman valideja myös teoreettisen viitekehyksen kautta, pyrimme tiedostamaan myös omat roolimme havainnoijina ja haastattelijoina. Kohdistetulla haastattelulla pyrimme ottamaan selvää tutkimuskohteen ihannenormistosta ja käyttäytymisen ihannemuodoista ay-toiminnan saralla. Havainnoinnin kautta pyrimme ottamaan selvää, miten haastateltavat noudattavat kuvailemaansa normia tai ihannetta käytännössä. Kohdistettu haastattelu yhdistettynä tarkkailevan havainnoinnin aineistoon ja aiheeseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen antaa hyvän pohjan koulutustilaisuuksien kokonaisvaltaiselle arvioinnille (Vilkka 2006, 44 45). Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa aineiston empiirisiä havaintoja on toisinaan vaikea täysin erottaa tutkimuksen tuloksista, koska havainnoilla on usein sellaisenaankin oma kiinnostavuutensa: ne merkitsevät jotain. Eli niitä voi tulkita eri tavoin pelkällä maalaisjärjellä ilman tutkijan antamien tulkintamallien johdatusta (Alasuutari 2001, 78). 2.2 Haastatteluaineisto SAK:n tavoitteena oli saada lisää tietoa liitoissa tapahtuvasta jäsenhankinnasta ja sen keinoista. Olemme haastatelleet arviointityötä varten seitsemää koulutuspäiville osallistunutta liiton edustajaa eli kaikkia niitä, jotka olivat mukana viimeisessä koulutustilaisuudessa, neljää koulutuspäivien aikana rekrytoitua uutta jäsentä sekä kolmea koulutuspäiviin kytköksissä ollutta palkattua liittohenkilöstön edustajaa (ns. ay-asiantuntijaa). Alkuperäisenä tarkoituksena oli haastatella myös sellaisia henkilöitä, joita ei ole saatu liittymään ammattiliittoon rekrytointiyrityksistä huolimatta. Tällaista mahdollisuutta meille ei kuitenkaan tarjoutunut. Kaiken kaikkiaan haastateltavia oli 14. Jaoimme haastattelut puoliksi siten, että molemmat haastattelivat seitsemää henkilöä. Koulutukseen osallistuneet haastateltavat edustivat kaikkia neljää osallistujaliittoa. Uusia jäseniä saimme haastateltaviksi kaikista muista liitoista paitsi Kemianliitosta. Kaikki haastatellut uudet jäsenet ovat liittyneet liittoon koulutusjakson aikana, ja vain yksi uusi jäsen on vaihtanut liittoa koulutuspilotin jälkeen.

6 4 SAK Tutkimustietoa 1/2008 Strukturoidun haastattelun tekemiseen oli varattu aikaa tunti haastateltavaa kohden, mutta käytännössä haastattelujen pituudet vaihtelivat kymmenestä minuutista 45 minuuttiin. Yhteensä litteroitavaa materiaalia kertyi noin 5 tuntia 40 minuuttia. Haastattelurunko oli strukturoitu, mutta tarpeen mukaan esitimme myös lisäkysymyksiä vastausten tarkentamiseksi ja tulkintojen validiuden varmentamiseksi. Haastattelupohjat ovat liitteenä raportin lopussa (liitteet 1 4). Haastattelut tapahtuivat pääsääntöisesti kasvotusten Helsingissä tai puhelimitse. Yksi haastattelu toteutettiin haastateltavan toiveiden mukaisesti sähköpostitse. Haastattelut on toteutettu helmi maaliskuun aikana Haastattelututkimuksen kohderyhmänä toimivat koulutustilaisuuksiin osallistuneet ammattiliittojen edustajat. Teimme tutkimustamme havainnoimalla koulutuspäivien tapahtumia ja haastattelemalla koulutukseen osallistuneita. Projektistamme hyötyy ennen kaikkea sen tilaaja SAK, mutta myös liittojen edustajat. Liittojen edustajat pääsevät jakamaan ja kartuttamaan sekä henkilökohtaista että liittokohtaiseen toimintakulttuuriin liittyvää tietoa. Lisäksi osallistujaliitot hyötyvät projektista siten, että koulutustilaisuuksien kautta valmiudet ja mahdollisuudet saada uusia jäseniä liitoille kasvavat tietotaidon myötä. Meidän tehtävänämme oli saada haastattelujen avulla lisätietoja liiton sisäisestä jäsenhankinnasta ja ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista sekä siitä, millaista jäsenhankintaa osallistujat tekevät työpaikoillaan. 2.3 Aineiston luokittelu Haastattelut litteroitiin ja koodattiin kolmeen eri alustaan: koulutukseen osallistujat, uudet jäsenet ja ay-ammattilaiset. Otoksen jäädessä suppeammaksi kuin oletimme päädyimme henkilöllisyyksien suojaamisen kannalta siihen, että raportissa esiintyvät sitaatit kertovat ainoastaan kyseessä olevan vastaajan statuksen ja järjestysnumeron (1,2,3 jne). Statukset on määritelty raportissa kolmeen luokkaan: koulutukseen osallistuneet liittojen jäsenet (K), koulutuksen kautta rekrytoidut uudet jäsenet (U) sekä koulutukseen sidoksissa olleet ay-ammattilaiset (A).

7 SAK Tutkimustietoa 1/ TUTKIMUKSEN TAUSTAA (Anni Hakolampi) 3.1 Jäsenhankintapilotti ja arviointityön tausta SAK järjesti jäsenliitoilleen kolmepäiväisen jäsenhankinnan tietotaitokurssin Koulutuspäivien ohjelmarunko on eritelty raportin loppuosassa (liitteet 5 7). Koulutuspäivien tarkoituksena oli harjoittaa sekä yhteistyöskentelyä eri liittojen välillä että liittopohjaista työskentelyä. Koulutuspäivien, välitehtävien ja niihin liittyvien kokemusten pohjalta tehtävänämme oli tuottaa arviointityö. Arviointityön tarkoituksena oli selvittää osallistujien, uusien jäsenten ja palkatun liittohenkilöstön käsityksiä siitä, millaista jäsenhankinta on liitoissa tällä hetkellä ja kuinka tehokasta ja toimivaa jäsenhankinta on. Lisäksi reflektoimme myös omia havaintojamme ja tuntemuksiamme pilottihankkeen sisällöstä. Selvitimme haastattelujen avulla, miten osallistujat ovat kokeneet koulutuksen ja mitä he toivovat koulutukselta jatkossa. Lisäksi olemme haastatelleet niitä ihmisiä, jotka ovat liittyneet liittoon koulutuksen aikana tapahtuneen rekrytoinnin johdosta. Rekrytointiin liittyvät molemminpuoliset kokemukset ovat tärkeitä koulutuksen suunnittelun kannalta myös jatkossa. Raportoinnissa olemme jakaneet vastuualueet siten, että Meiju Satta vastaa lukujen 4 6 sisällöistä ja Anni Hakolampi luvuista 2 3 sekä 7 8. Muut osiot olemme työstäneet yhdessä. 3.2 Koulutukseen osallistuneet henkilöt Koulutuksessa oli mukana edustajia neljästä SAK:laisesta ammattiliitosta; Tulliliitto, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto (SEL), Julkisten- ja Hyvinvointialojen Liitto (JHL) ja Kemianliitto. Osallistujamäärä supistui rajusti loppua kohden: aloituspäivänä osallistujia oli 14, välipäivänä 10 ja lopetuspäivänä 7. Liittokohtaisten osallistujien ohella koulutuksiin osallistui kaksi Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijaa havainnoijina, TSL:n kouluttaja sekä SAK:n koulutuslinjan edustaja. Eräästä osallistujaliitosta oli lisäksi kahdessa ensimmäisessä koulutuspäivässä mukana liittotyöntekijä arvioimassa omalta osaltaan koulutuksen sisältöä. Haastateltujen koulutukseen osallistujien iät vaihtelivat ikävuoden välillä. Vastaajien iän keskiarvo on 41 vuotta. Kaikkien haastateltujen uusien jäsenten ikä oli alle 35 vuotta ja keskiarvoikä 27 vuotta.

8 6 SAK Tutkimustietoa 1/ ODOTUKSET ENNEN PILOTTIA (Meiju Satta) 4.1 Jäsenhankintakoulutuspilotin idea ja tarve Asiantuntijahaastatteluissamme kysyimme ensimmäiseksi jäsenhankintakoulutuksen idean synnystä ja niistä tarpeista, jotka tekivät koulutushankkeen ajankohtaiseksi. Hankkeen kerrottiin olleen valmisteilla jo melko pitkään, ja sen perusideana oli saada tietoa siitä, millaisia asioita jäsenhankinnassa tulisi nostaa esille. Eräs asiantuntija epäili myös joidenkin liittojen jäsenkadolla olleen merkitystä jäsenhankintakoulutusidean synnylle. Niin sanottu Loimaan kassa vetää nykyään puoleensa potentiaalisia ammattiliittojen jäseniä, ja haasteeseen on nyt lähdetty vastaamaan. Ennen varsinaisen koulutuksen järjestämistä SAK teki mukaan ilmoittautuneiden liittojen kanssa haastattelukierroksen, jossa haastateltiin liittojen edustajia. Ennakkovalmisteluihin kuuluvien haastattelujen tarkoituksena oli kartoittaa jäsenhankintatilanne liittojen näkökulmasta ja siten selvittää, miten pilottihankkeessa kannattaisi lähteä liikkeelle. Lähtökohtaisesti haluttiin siis ottaa selvää, onko jäsenhankintakoulutukselle olemassa todellista tilausta ja palveleeko se jäsenliittojen tarpeita. Liittojen kerrottiin itse painottaneen jäsenhankinnan tärkeyttä, ja koska asia ei koske vain yhtä liittoa, katsottiin parhaaksi ottaa pilottihankkeeseen mukaan osallistujia useista kiinnostuneista jäsenliitoista. Koulutetut jäsenhankkijat toimisivat tulevaisuudessa luottamusmiesten ja osastojen aktiivien kanssa yhteistyössä tuoden liiton jäsenyyden merkitystä tehostetusti esille työpaikoilla. Jäsenhankintakoulutuksen tarkoituksena ei olisi ainoastaan vastata sukupolvenvaihdoksen mukanaan tuomaan jäsenkatoon, vaan taata korkea järjestäytymisaste myös tulevaisuudessa. Korkea järjestäytymisaste on liittojen asiantuntijoiden mukaan ainoa tae työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksille työelämän muuttuvissa haasteissa. 4.2 Jäsenhankinnan tila tällä hetkellä Asiantuntijoiden näkökulmasta ammattiliittojen jäsenhankinta on vielä melko sekavassa tilassa. Jäsenhankinnan keinot eri liitoissa vaihtelevat, samoin kuin jäsenhankinnan merkityksen arvioiminen. Yhteisiin toimenpiteisiin ei selvästi ole vielä havahduttu ammattiyhdistysliikkeen sisällä. Eräs ayasiantuntijoista vertasi Suomen jäsenhankintatilannetta Ruotsiin, jossa se on

9 SAK Tutkimustietoa 1/ jo otettu erittäin vakavasti syyniin. Jäsenhankinnasta tulisi saada suunnitellumpaa ja kaikin puolin koordinoidumpaa, jotta se alkaisi tuottaa tulosta. Jäsenhankintakoulutuspilotin osallistujien taustoista asiantuntijat olivat yhtä mieltä: Osallistujat edustivat tavallaan liian helppoja työpaikkoja jäsenhankinnan kannalta. Lähes jokaisella työpaikalla järjestäytymisprosentti oli erittäin korkea ja jäsenhankinta itsessään varsin pitkälle organisoitua ja toimivaa. Osallistujaliittojen edustajat eivät siis pystyneet antamaan toiminnallaan sitä kuvaa, joka jäsenhankinnan tilasta yleisesti vallitsee ammattiyhdistyskentällä: Mut mä olin hiukan yllättynyt siitä, koska koska tarkoitus olis se että me saataisiin tähä pilottiin riittävästi mukaan tämmösiä niin sanottuja keskivaikeita työpaikkoja, niinku jäsenhankinnan kannalta jossa se järjestäytymisaste ei ois kovin korkea. Mutta nyt öö kun kuultiin silloin aikanaan tän pilotin alkutaipaleella, kun nää opiskelijat kertoi, mikä se tilanne heidän työpaikoillaan on, niin se näytti vähän turhan hyvältä (naurua) et nyt tavallaan voi olla niin, että me ei saada sitte kokemusta tämmösestä niinkun haastavammasta niinkun työpaikaista tai tai niinku kohteista että että Mut katsotaan nyt miltä, miltä tämä näyttää. Tehdään sitten johtopäätökset vasta myöhemmin, että et semmosella varauksellahan me joudutaan sitten tuloksia sitten arvioimaan. Et ajatus ois se, että et ei semmosia työpaikkoja, jossa on jo yli 90 prosentin järjestäytymisaste. Mut ei toisaalta sellasia, jotka on ihan kaoottisessa, hirvees tilassa, että me yritetään niiku nollatilasta lähtee, ei välttämättä sellasiakaan. Vaan tämmösiä.keski, keskivaikeita (naurua). Et siel on haastetta kylliks, on järjestäytymätöntä porukkaa riittävästi jotta tavallaan öö pystytään niinku saamaan kokemusta siitä järjestäytymättömyyden kulttuurista, että mitä se niinku sisältää. Silloin se kohtaaminenkin on haasteellisempi kuin se, että öö kohdataan ehkä niinku vähän tämmönen järjestäytymisen kannalta poikkeava, yksittäinen työntekijä. (A1) Koulutuspilotin loppuarviointiin arveltiin vaikuttavan myös sen, että osa koulutukseen ilmoittautuneista ei tullutkaan paikalle. Se koettiin kuitenkin hyvin tyypilliseksi asiaksi tällaisessa hankkeessa, ja siihen oli osattu varautua. Jäsenhankinnan todettiin olevan melko kahtia jakautunutta. Osalla työpaikoista ammattiyhdistysasioista puhuminen ja liittoon liittymiseen kannustaminen on itsestäänselvyys ja nämä asiat tehdään hyvin selviksi uusille työntekijöille. Toisaalta on myös niitä työpaikkoja, joissa ei ole luottamusmiestä

10 8 SAK Tutkimustietoa 1/2008 ollenkaan ja joissa kukaan ei edes uskalla puhua liittoon kuulumisesta. Pätkätyöläisistä puhuttaessa asiantuntijat eivät olleet varmoja siitä, kuinka paljon heille tarjotaan liittojen jäsenyyttä. Eräs haastatelluista epäili, että määräaikaisessa työsuhteessa olevalle ei ehkä mainosteta liittoa samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta nauttivalle, koska heidän jäseneksi saamisensa ei maksa siitä aiheutuvaa vaivaa. Pätkätöitä tekevä voi muutaman kuukauden kuluttua olla jo aivan toisessa työpaikassa ja mahdollisesti myös täysin eri alalla. Pajun ja Vehviläisen (2001) mukaan postmodernin yhteiskunnan tunnusmerkkinä nähdään sirpaloituminen ja samaan aikaan käsitteen yhteydessä on alettu puhumaan myös syrjäytymisestä. Syrjäytymisen syyksi voi postmodernissa yhteiskunnassa löytyä yhteisöllisyyden katoaminen. Sitä edesauttaa yhteisöllisyyttä tukevien verkkojen hajoaminen. Tällaisia sirpaloitumisesta johtuvia ilmiöitä aiheuttaa nykyään muun muassa työsuhteiden lyhyys ja epävarmuus työn jatkumisesta. Muiden mukana myös ammattiyhdistysliike on kadottanut merkityksensä yksilöä johonkin yhteiseen liittävänä rakenteena. (Paju & Vehviläinen 2001, 23 24) (Salmi 2005, 35). Tällä hetkellä jäsenhankinta on aktiivista niillä työpaikoilla, joissa on luottamusmies tai muu yhdistyksen aktiivi. Asiantuntijoiden mukaan olisikin syytä ryhtyä tutkimaan tarkemmin niitä työpaikkoja, joissa jäsenhankinta on täysin organisoimatonta, yksittäisten jäsenten hoitamaa. Ammattiyhdistykset eivät voi luottaa siihen, että näillä yksittäisillä henkilöillä olisi omasta takaa riittävästi intressejä rekrytoida muita liiton jäseniksi. Asiantuntijat arvelevat ihmisten olevan varsin tietoisia ammattiliitoista ja siitä, että sellaiseen kannattaa kuulua. Ongelmana nähdään se, etteivät liittymisen syyt ole kuitenkaan selvillä useimmille. Ammattiliittoon kuuluminen on käytäntö, mutta syyt siihen ovat monelle epäselviä. Tässä nähdään yksi ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden haasteista. 4.3 Asiantuntijoiden odotukset hankkeen suhteen Hankkeen toivottiin tuovan vastauksia siihen, miten jäsenhankinta tulisi jatkossa organisoida siten, että se olisi nykyisestä kampanjaluonteisuudesta poiketen systemaattista, jatkuvaa toimintaa: Ja että meillä ois käsitys siitä, et kenelle se vastuu kuuluu, et että tavallaa ei olla tämmöstä vastuun harmaata aluetta, jossa kukaan ei oikeen paneudu siihen tosissaan ja niin, että että todellakin sitten sitä jäsenyyttä myöskin tarjotaan. (A1)

11 SAK Tutkimustietoa 1/ Pilottihankkeen päätehtävänä oli kerätä tietoa myös itse kohtaamistilanteesta jäsenhankkijan ja liittoon kuulumattoman henkilön välillä. Koulutuksen tarkoituksena oli antaa uusia eväitä liittojen aktiiveille heidän jäsenhankintatyössään: itseluottamusta, intoa, rohkeutta ja ennen kaikkea osaamista tehdä muun työnsä ohella myös jäsenhankintaa. Asiantuntijat painottivat jäsenhankinnan lisäksi myös jäsenyyden ylläpitoa ja toivoivat koulutuksen tuovan mukanaan myös lisätietoa siitä, miten jäsen kokee ammattiliiton jäsenyyden liittymisensä jälkeen. Lopulta koulutuksesta saatava hyöty jäisi kuitenkin jäsenliittojen harkintaan. Se, kuinka paljon koulutuspilotin tuomaa tietoa jatkossa tullaan käyttämään, on liittojen päätettävissä. 4.4 Koulutukseen osallistuneiden asenteet ja odotukset Kysyimme koulutukseen osallistuneilta heidän asenteistaan ja odotuksistaan ennen koulutuksen alkua. Halusimme myös kuulla, mitä kautta he olivat tulleet mukaan koulutuspilottiin. Yllättävää vastauksissa oli se, että useilla työpaikoilla valtaosa työntekijöistä kuului jo liittoon, eivätkä kaikki kurssin osanottajat kokeneet siksi varsinaista tarvetta jäsenhankintakoulutukselle: Meillähän on niinku 99,9-prosenttinen jäsenjuttu niin tota, mut mä aattelin et on ihan kiva lähteä kuitenki katteleen et mitä se touhu on ja sitku se oli kerran uutta kaikille ni mä sanoin että mikä, sehän on hieno täs iässä päästä viel ihan ekana jollekki kurssille mitä kukaan ei oo käyn. (K6) Suuri osa vastaajista kertoi lähteneensä mukaan koulutukseen avoimin mielin ilman erityisiä ennakko-odotuksia. Osassa vastauksista naureskeltiin, että kyllä koulutus aina työolot voittaa, mutta koulutuksen asiasisällön tärkeyttä kuitenkin painotettiin. Koulutus koettiin kiinnostavaksi, koska se oli ensimmäinen laatuaan. Yksi haastatelluista kertoi tulleensa mukaan myös nähdäkseen, mitä uutta jäsenhankinnasta osataan kertoa: Olihan se kummiski sillee kiva kattoo et mitä sielt tulee sit loppupeleissä, kun mullahan on ollu ja on edelleenkin se oma käsitys siitä, että miten niitä jäseniä saadaan. Ja tota emmä oikeen osaa muuta sanoo.. (Haastattelija kysyy, että mikä se käsitys on) -- Se on vaan et menee puhumaan! Avaa sen suunsa ja menee juttelemaan. Esittelee ittensä ja silleen. (K4)

12 10 SAK Tutkimustietoa 1/ JÄSENHANKINTAKOULUTUSPILOTIN ARVIOINTIA (Meiju Satta) 5.1 Koulutukseen osallistuneiden uudet ideat Koulutus sai kiitosta siitä, että osanottajat edustivat eri liittoja. Uudet näkökulmat koettiin hyödyllisiksi ja kiinnostaviksi kuulla, ja muutamassa vastauksessa mainittiin myös uusista ideoista, jotka syntyivät pilotin aikana. Koulutuksessa käsitellyt asiat jäsenen kohtaamisesta toisaalta vahvistivat vanhoja, jo hyviksi havaittuja keinoja ja toisaalta avasivat uusia näkökulmia vieraan ihmisen lähestymiseen oikealla tavalla. Osa koulutuksessa mukana olleista koki kurssin toteutusaikataulun hankalana: Jotenkin turhauttavaa lähteä Helsinkiin asti tämmöseen kurssiin mut toisaalta ihan kivaakin vaihtelua, ettei se mitään Mää olisin henkilökohtaisesti voinu lyhentää sitä kurssia ainaki päivällä. Ehkä. Mut just kun siitähän jäi jotakin asioita pois kuulemma, niin ehkä se kuitenki tarvii olla se kolme päivää (K3) Koulutus vahvisti haastatelluille ainakin sitä käsitystä, että uusille ihmisille täytyy vain mennä rohkeasti puhumaan, ja että eri-ikäisille ja -tyylisille ihmisille tulee osata painottaa erilaisia asioita jäsenyyteen liittyen. Myös internet-sivujen mainitseminen koettiin tärkeäksi asiaksi jäsenhankinnassa. Kaiken kaikkiaan koulutukseen osallistuneet kokivat hyväksi asiaksi sen, että koulutus antoi mahdollisuuden päästä kuulemaan eri työpaikkojen jäsenhankintamenetelmistä: No siis sillai, tuota ni, en mä tiedä onks sie oikeastaan uusii, mut tota ni iha, ihan kiva sit kuunnella mitä eri työpaikoilla, siis noi on niin erinäkösiä ammatteja vielä, niin tota, huomaa et kyl se systeemi on suunnilleen sama kuitenki kaikilla. Et ihan mielenkiinnolla kuuntelin niiden muiden juttuja. (K6) 5.2 Koulutuksen sisällön arviointia Koska lähes kaikki haastatellut vastasivat aikaisemmin, ettei heillä ollut erityisiä odotuksia koulutuksen suhteen, kysyimme myös, olivatko jotkin asiat yllättäneet koulutuspäivien aikana. Osanottajien väheneminen koulutuksen edetessä koettiin yhtenä yllättävänä tekijänä. Yksi vastaajista olisi kaivannut liittokohtaisempaa koulutusta, mutta yleinen mielipide oli, että muidenkin liittojen jäsenhankintatapoja oli kiinnostavaa päästä kuulemaan. Myös eri liittojen erilaiset lähestymistavat

13 SAK Tutkimustietoa 1/ jäsenhankinnassa huomattiin, mutta niitä ei koettu uhkana tai varsinaisena haastajana omalle toiminnalle: Et jos nyt toisilla liitoil on vähän erilaiset lähestymistavat ja vaikkapa sit tarjota jotaki toimintapäiviä tai jotain vastaavaa tämmöstä eri tavalla, että sillai, ei nyt mitään maatakaatavaa tai järisyttävää niin ihmetyksiä ollu. (K5) Erään liiton edustaja oli yllättynyt siitä, että hän huomasi koulutuksissa oman liittonsa olevan paljon edellä muita liittoja jäsenhankinta-asioissa. Edelläkävijöinä hänen liittonsa edustajat olivatkin koulutuksessa hieman muita osanottajia enemmän äänessä. Pääasiallisesti haastateltavat eivät kuitenkaan kokeneet varsinaisesti yllättyneensä mistään koulutuksen tarjoamasta sisällöstä. Jäsenhankintakoulutuksen hyvinä puolina nähtiin jo aiemmin mainittu liittojen välinen kommunikointi ja tiedonjako. Uusien ihmisten tapaaminen ja näkökulmien vaihto koettiin virkistävinä asioina. Myös ryhmätyöskentely sai kiitosta. Ryhmätyöskentelytilanteissa osallistujat saivat aikaa keskustella määrätyistä aiheista ensin pöytäkunnittain ja myöhemmin koko ryhmän kesken. Eräs vastaajista kiitteli myös siitä, ettei koulutuksessa tarvinnut näytellä käytännön tilanteita. Koulutuksessa jäätiin kuitenkin kaipaamaan käytännön tilanteiden käsittelyä: Kyl miul ehkä semmonen saatto alitajuisesti olla, että sitte, niinku miten se fyysisesti mennään että terve, kuulutkos muuten liittoon? Tai siis semmosta että, tuol oli tietenki aika paljon ihan pöydissäki keskustelua, mutta se, ehkä se oli semmonen niinku, mitä jäi sitte niinku kaipaamaan, tai mikä varmasti ois erittäin hyödyllistä. Että vaikkaki tuollaki niin on ihan erilaiset lähtötasot, jotku saattaa et ne päivittäin siel käy kaikkien kans haastelemassa muutenki niinku, toisille saattaa olla, et se tietää asioista paljon mut sit se, niinku ventovieraan uuden työntekijän lähestymiset siel jossain ammattiliittoasiassa, mikä nyt ei välttämättä liity siihen työntekoon, niin, se voi olla semmonen kynnyskysymyski, että miten sen sitte hienovarasesti, ettei mennä kuitenkaan siihen että täs on nyt nää meijän paperit, että liity. Mut sitähän ei välttämättä opikkaan yhessä iltapäivässä, ku, varmasti semmosii perusteita niin, siinä ois ihan hyödyllistä koulutusta antaa. (K5) Koulutuksen kesto ja koulutuspäivien välien pituus jakoi mielipiteitä. Yleinen mielipide oli kuitenkin se, ettei koulutusta kannata jatkossakaan järjestää kolmena peräkkäisenä päivänä. Myös osanottajien väheneminen koulu-

14 12 SAK Tutkimustietoa 1/2008 tuksen edetessä laskettiin huonoksi puoleksi, vaikkei se liittynytkään koulutuksen sisältöön. 5.3 Jäsenhankinnan roolit Pirstaleisessa yhteiskunnallisen liikkeen todellisuudessa toimii suomalainen ay-aktiivi, palkansaajien luottamushenkilö. Hän on julkisen vallan osaksi institutionalisoituneen ay-liikkeen arjen puurtaja, tavallinen työntekijä, joka kuitenkin käyttää työ- ja vapaa-aikaansa edustamiensa yksilöiden ja ryhmien asioiden hoitamiseen eli jäsenten edunvalvontaan. Ay-aktiivin vaikea tehtävä on toimia samanaikaisesti yhtäältä organisoituneen vastayhteisön (joukkoliikkeen) edustajan ja toisaalta tyynnyttelijän roolissa (Perkka- Jortikka 2004, 19). Jäsenhankintakoulutuspilottiin osallistuneet kokivat oman roolinsa jäsenhankinnassa melko perinteisenä mutta vahvana. Mitään varsinaista pakkoa uusien jäsenten hankkimiseen ei ole, mutta luottamusmiehet ja liiton aktiivit kokevat jäsenhankinnan varsin luonnollisena osana toimenkuvaansa. Haastatelluista moni sanoi toivovansa uusia jäsenhankkijoita, jotta ylimääräistä taakkaa saataisiin pois luottamusmiesten ja hallituksen jäsenten harteilta. Perusjäsen kokee liiton ja keskusjärjestön olevan itseään lähellä erityisesti työpaikan kriisitilanteissa ja liiton lehden tupsahtaessa postiluukusta. Yhteenkuuluvuutta tunnetaan myös silloin, kun medioissa kerrotaan omasta liitosta tai keskusjärjestöstä (Perkka-Jortikka 2004, 230). Liitto ja oma yhdistys koettiin huomattavasti läheisemmiksi kuin keskusjärjestö SAK, joka nähtiin lähinnä vain etäisenä yleisen materiaalin tuottajana. Liitto ja yhdistys nähtiin haastateltavien keskuudessa läheisempinä tavalliselle jäsenelle. Oman yhdistyksen toiminta koettiin tärkeäksi, ja erityisesti jäsenhankinnassa pidettiin yleisesti oleellisena lähtökohtana sitä, että uusien potentiaalisten jäsenten kohtaaminen tapahtuu nimenomaan työpaikoilla tavallisten jäsenten ja yhdistysten aktiivien keskuudessa. Ruohonjuuritason toiminnan tärkeyttä korostettiin, ja yhdistys ja liitto nähtiin sitä tukevina tekijöinä jäsenhankinnassa. Jäsenhankkijan rooli vaatii tulevaisuudessa vielä paljon täsmennystä ja tarkkaa määrittelyä. Koska uusien jäsenten rekrytointi on perinteisesti langennut luottamusmiesten ja muiden aktiivitoimijoiden harteille, tulisi sitä jatkossa harkitusti ja tehostetusti siirtää uusille toimijoille. Myös se, millä keinoin uusia jäseniä liittoihin hankitaan ja miten jäsenyyttä perustellaan, vaatii harkintaa ja yhteisiä toimintamalleja. Jäsensuhteen huoltaminen alkaa heti ensikosketuksesta uuteen jäseneen, joten itse rekrytointitilanne on tärkeä pe-

15 SAK Tutkimustietoa 1/ rusta vahvalle jäsenyydelle myös jatkossa. Määriteltäväksi jää myös se, missä määrin jäsenhankkijan rooliin kuuluu erilaisista liiton eduista kertominen ja niihin perehtyminen jo ennen uuden ihmisen kohtaamista. 5.5 Koulutuksen onnistuminen asiantuntijanäkökulmasta Tehdessämme suurimman osan haastatteluista jäsenhankintakoulutuspilotti odotti vielä päätöstilaisuuttaan, joten asiantuntijoiden oli vaikea varsinaisesti arvioida sen onnistumista. Lopullisia tuloksia saataisiin vasta päättötilaisuudessa, jossa kuultaisiin rekrytointiyritysten onnistumisista. Ennen kaikkea haluttiin tietoa siitä, miten kohtaamistilanne aidosti tapahtuu ja millä tavoin jäseneksi liittymistä argumentoidaan uusille ihmisille. Jäsenhankintaan halutaan tulevaisuudessa selkeät vastuualueet ja sitä kautta varmuus omasta tekemisestä. Täten kattojärjestökin voisi helpommin tukea jäsenhankkijoita ja heidän onnistumistaan työssään antamalla heille oikeat työkalut tehtäväänsä: Että tuota, ja ja niinku sanoin aikasemmin niin kyllä -- liitot priorisoi tätä jäsenhankinta-asiaa hyvin korkealle. Et kaikki se, millä millä voidaan niiku tukea heidän omassa työssään niinku omaa onnistumista -- Et tää on, tää on palvelua -- jäsenliitoille että tämmönen pilotti tehdään. (A1) Koulutuspilottiin osallistuneet liittojen edustajat tulivat pääsääntöisesti sellaisilta työpaikoilta, joissa suuri osa työntekijöistä jo kuului liittoon. Näillä työpaikoilla oli siis jo omat, hyviksi havaitut metodinsa jäsenhankinnassa. Osallistujajoukkoon ei kuulunut yhtään sellaista edustajaa, joka olisi kohdannut varsinaisia ongelmia jäsenhankinnassa. Asiantuntijoiden vastauksissa pohdittiinkin, oliko järkevää toteuttaa pilotti niin sanottuna kutsukurssina. Tällaisella toteutuksella päädyttiin siihen tilanteeseen, että ne aktiivit, jotka kutsuun vastasivat, olivat sellaisilta työpaikoilta, joissa varsinaista ongelmaa ei ole. Jälkeenpäin pohdittiinkin, olisiko koulutus kannattanut järjestää tavallisella kurssihaulla, jolloin sinne todennäköisemmin olisi saatu mukaan ihmisiä sellaisilta työpaikoilta, joissa jäsenhankinta ei vielä toimi tai joissa ei vielä ole vakiintunutta järjestelmää jäsenhankinnassa. Jatkossa koulutuspilotin hedelmistä päästään mahdollisesti nauttimaan yleisemminkin. Harkinnassa on vielä se, miten koulutus kannattaisi tulevaisuudessa järjestää, mutta pilotin tuomalla kokemuksella jäsenhankintakoulutusta tullaan varmasti kehittämään. Nähtäväksi jää se, millä tavoin se tullaan tekemään: Kyl mä niinku luulisin, onhan se tietysti mahdollista niin, että et tämmösiä yhteisiä kurssejaki järjestetää et se ois se yks

16 14 SAK Tutkimustietoa 1/2008 vaihtoehto mutta että tota voi, tota voi vääntää ja kääntää mun mielestä niinku tosi monella eri mallilla elikkä että Vois olla näin että ajateltaisiin, että varsinainen tämmönen kurssi kurssi tästä aiheesta niinku järjestettäisiin meidän niinku omasta toimesta joko niin että että kouluttaja tilataan esimerkiks TSL:ta tai sitte niin että että niin että me sitä itse vedetään. Mut kyl mä nään siinä ihan sellasii mahdollisuuksia niin että me voidaan niinkun sitä siis niinku tavallaan miten tahansa pilkkoo ja ja sisällyttää johonki toiseen koulutukseen ihan niinku mukaan tai siitä voidaan niinku tehdä aineistoa esimerkiks kokoomalla niitä parhaita ideoita tai tai ihan niinkun Et siitä oikeestaan on ihan moneen lähtöön. Et sillä tavalla se on ollu kyllä, et se on on hyvä kurssi. (A2) 6. TUTKIMUKSEN TEKIJÖIDEN OMAT HA- VAINNOT KOULUTUKSEN EDETESSÄ (Meiju Satta) 6.1 Koulutuspäivät Kaikkina kolmena koulutuspäivänä meidän roolinamme oli tehdä havaintoja käydyistä keskusteluista ja koulutuksen yleisestä kulusta. Emme varsinaisesti osallistuneet koulutusten tapahtumiin, mutta olimme selvästi läsnä koko ajan. Koulutuksen edetessä osanottajat tottuivat meihin, joten läsnäolomme ei todennäköisesti vaikuttanut mitenkään käytyihin keskusteluihin tai muuhun toimintaan koulutuspäivien aikana. Tieteellisessä myös yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa empiirisen tutkimuksen havaintoja ei koskaan itsessään pidetä tuloksina ; asioita ei oteta sellaisina kuin miltä ne näyttävät. Meidänkin oli muistettava, että havaintoja pidetään vain johtolankoina, joita jollakin tavalla tulkitsemalla pyritään pääsemään havaintojen taakse (Alasuutari 2001, 78). Omat havaintomme koulutuspilotin edetessä ovat niitä seikkoja, jotka ehkä auttavat ymmärtämään paremmin koulutuksen sisältöjä ja antavat vielä yhden näkökulman lisää koulutuksen onnistumisesta. Koulutuspilotin tarkoituksena oli kurssikutsun mukaan antaa valmiuksia selkeyttää jäsenen oikeuksien ja tarpeiden yhteyttä ammattiosaston jäsenyyteen sekä kehittää keskustelu- ja kuuntelutaitoja. Alkuperäisenä tavoitteena oli myös synnyttää aitoja kokemuksia uuden jäsenen kohtaamisessa ja saada selville oman toiminnan vaikutukset ja tulokset. Aitoja kohtaamistilanteita

17 SAK Tutkimustietoa 1/ koulutuspäivien välissä syntyikin, mutta kohtaamistilannetta ei koulutuksessa harjoiteltu. 6.2 Koulutuksen toteutuksesta Koulutuspilotin yhtenä hankaluutena oli se, että osallistujien joukossa oli sekä luottamusmieskonkareita että vasta ay-aktiiviuttaan aloittelevia osallistujia. Osa liittojen edustajista olisi kaivannut enemmän konkreettisia esimerkkejä jäsenhankintatilanteesta, kun taas osalle se oli jo entuudestaan aivan selvää. Jatkossa tätä tullaankin varmasti kehittämään. Mielestämme olisi ollut tärkeää pyytää osallistujilta heti ensimmäisen kurssipäivän aluksi paperille heidän odotuksensa ja ajatuksensa pilotista. Sen jälkeen olisi ollut helpompaa arvioida kurssin onnistumista ja ehkä suunnitella kurssipäivät enemmän osanottajien toiveiden mukaisiksi. Kouluttajan ote koulutuspäiviin oli mielestämme asiantunteva mutta rento, ja koulutuksen sisältö oli toimiva. Idea, että ihmiset muodostivat ryhmät liittokunnittain, oli toimiva aluksi. Kurssilaisten määrän pudotessa puoleen hukkui myös liittokuntien idea. Viimeisessä koulutustilaisuudessa vain yhdessä liittoryhmässä oli itsessään tarpeeksi jäseniä ja muut jouduttiin yhdistämään. Suurin osa ryhmätehtävistä toteutettiin ryhmäporinana, jonka jälkeen oli yhteinen purku. Jatkossa erilaisia menetelmiä voisi kokeilla rohkeammin koulutussisältöjen opetuksessa. Kun kyse oli jäsenhankinnasta, olisimme toivoneet enemmän käsiteltäväksi myös erityisryhmien rekrytointia koskevia esimerkkejä. Nyt mm. maahanmuuttajien, opiskelijoiden ja vuokratyöläisten rekrytointia vain sivuttiin, mutta ei keskusteltu kovinkaan paljon siitä, miten heitä käytännössä saataisiin liittymään jäseniksi. Koulutuspilotissakin oli sellaisten työpaikkojen edustajia, joissa suuri osa työntekijöistä on maahanmuuttajia. Näissä paikoissa uusien jäsenten rekrytointi tapahtuu lähes kokonaan muiden, samaa kieltä puhuvien toimesta. Myöskään työpaikalta opiskelemaan lähtevälle nuorelle ei osata aina tarjota opiskelijajäsenyyttä, kun ei välttämättä tiedetä edes sitä, voiko opiskelija ylipäätään kuulua ammattiliittoon.

18 16 SAK Tutkimustietoa 1/ KOHTAAMINEN POTENTIAALISEN JÄ- SENEN KANSSA (Anni Hakolampi) 7.1 Puitteet potentiaalisen jäsenen kohtaamiseen Jäsenhankintakoulutukseen osallistuneiden aktiivien välitehtävänä oli kohdata potentiaalinen jäsen omalla työpaikallaan. Kohtaamisen puitteet olivat samantyyppiset työpaikasta riippumatta: kahden kesken tauolla jossain rauhallisessa paikassa kuten työpaikan käytävällä, lounaspöydässä tai työpisteessä. Uusien työntekijöiden rekrytointi ammattiliittoon on ripeää haastateltujen aktiivien työpaikoilla. Monilla työpaikoilla on jo toimiva rekrytointijärjestelmä. Kun uusi työntekijä eli potentiaalinen ammattiliiton jäsen tulee työpaikalle, niin liittoaktiivi on paikalla kertomassa liittoon kuulumisesta ja sen eduista. Monet aktiivit myös kertoivat, että uudet työntekijät ovat itse tulleet pyytämään liittymislomakkeita tai kohdattaessa ovat jo ajatelleet liittyvänsä liittoon, joten rekrytointia on pidetty helppona. Eräässä työpaikassa liittoon kuuluminen on niin vahva osa työyhteisöä, että liittoon kuulumattomuus tarkoittaisi lähes samaa kuin työyhteisöön kuulumattomuus: --Et aina ku meille tulee uusi ihminen-- mä vaan kysyn että kuulutko johonki tai miten et millon, et meil on siel yhteystietokaavakkeet seinäl et ne näkee heti et meil on omassa työpaikassa on kaks aktiivia. Meil ei oikeestaan oo vaihtoehtona et ei kuulu (nauraa). Et meil on se ryhmän paine. Ja sit niinku mä kerroin sielläki niin siis ku me hehkutetaan näit reissui, et niitä pystyy tekeen tosi paljon, erilaisia vapaa-aika- ja muita toimintareissuja, niin me puhutaan niistä, et niin niihin kaikki haluuki sitte et miten sinne pääsee mukaan? (K1) Ammattiliittoon kuulumisen kollektiivinen paine on edelleen voimissaan, vaikkakin se on laskemassa niin kansallisilla kuin kansainvälisillä työmarkkinoilla. Silti vieläkin on työpaikkoja, joissa työntekijällä ei käytännössä ole aitoa valintatilannetta sen suhteen, kuuluuko liittoon vai ei. Tällaisilla työpaikoilla ammattiyhdistykseen liittyminen on samankaltainen riitti kuin lapsen kastaminen huolehditaan siitä, että uusi työntekijä liittyy täten myös laajemman seurakunnan jäseneksi niin oman etunsa kuin kollektiivisen edun vuoksi (Lind & Kaunismaa 1999, 25). Mielenkiintoiset rekrytointipuitteet olivat eräällä työpaikalla, jossa on selkeä kilpailutilanne liittojen välillä. Yksi jo SAK:laiseen liittoon liittynyt uusi jäsen vaihtoi liittoa korkeakoulutaustansa ja työtehtäviensä vuoksi. Kilpailevalla liitolla on työpaikalla sellainen status, että sinne liittyvät korkeammin kouluttautuneet, kun taas matalamman koulutustason käyneet työntekijät

19 SAK Tutkimustietoa 1/ liittyvät SAK:laiseen liittoon. Liittoa vaihtanut työntekijä kertoi, että kilpailevassa liitossa on paremmin korkeakoulutettua palvelevat edut, vaikka jäsenmaksu on kummassakin liitossa sama. 7.2 Jäsenhankkijan viesti kohtaamistilanteessa Kohtaamistilanne oli samantyyppinen jokaisessa työpaikassa. Aktiivit lähestyivät potentiaalisia jäseniä ensimmäisinä työpäivinä ja juttelivat liittoasioista ja potentiaalisten jäsenten elämäntilanteesta: --Yleensä niiku ekoina päivinä meen juttelemaan, kerron kuka oon ja millä asialla ja vähän kyselen, että mistä tulee ja aikooko jäädä vai onko vain pitämäs välivuotta. Yleisillä asioilla (lähestyn).-- (K4) Aktiivit pitivät kohtaamistilannetta helppona, koska kyse oli työtovereista. Aktiivit kertoivat, että monessa tapauksessa varsinaiselle markkinointipuheelle ei ole ollut tarvetta koska uudet työntekijät ovat varsin itsenäisesti tulleet pyytämään liittymislomaketta. Jotkut koulutukseen osallistujat kertoivat, että he eivät markkinoineet liittoaan mitenkään, koska uudet jäsenet tiesivät jo liiton eduista. Jäsenhankkijan roolin määrittelemättömyys johtaa siihen, että uutta jäsentä rekrytoidessa ei ole tietoa siitä, mitä potentiaaliselle jäsenelle tulisi kertoa ammattiliitoista. Tutkimuksemme perusteella jäsenhankkijalle oli tärkeintä saada uusia jäseniä liittoon riippumatta siitä, kuinka vahvaksi jäsensuhde muodostuu. Ilmiö näkyy selkeimmin uusien jäsenten sitoutumisen puutteena, tietämättömyytenä ja välinpitämättömyytenä ammattiliittoa kohtaan. Yksi aktiivi kertoi, että hänelle jopa tuottaa vaikeuksia rekrytoida aktiivijäseniä: Mun mielest kauheen paljon positiivisia (kokemuksia), et meil on kauheen kivaa ja tota, et lähe mukaan meijän kans tähän toimintaan, mut et mä en osaa silleen, et aktiivii mä en oo kenestäkään saanu, et must tuntuu et mä en siihen, et mä en oikeen osaa sitä. Mut et just et kyl mä jäseneks saan. Kaavakkeet vaan nenän alle (nauraa). (K1) Oma-aloitteisia olivat ne uudet jäsenet, jotka olivat jäämässä työhön pidemmäksi aikaa. Pätkä- ja vuokratyöläisten rekrytointiin ei välttämättä nähty niin paljon vaivaa, koska jäsenyyden tarvetta on vaikeampi perustella sellaiselle työntekijälle, joka ei ole jäämässä vakituisesti työhön. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat eivät todennäköisesti liity liittoon työsuhteensa tilapäisyyden vuoksi, joten aktiivit eivät myöskään rekrytoi heitä kovin painokkaasti:

20 18 SAK Tutkimustietoa 1/ Että ku se tulee, tulee niin jo se näkee et on opiskelija välivuodella tai armeijaan tulos tai lähössä niin tota Todennäköisemmin ei liity ja ei puhu niin tarkasti tavallaan. Mut sit just tämmöset, jotka on todellaki jäämässä ni, jäämässä ni tottahan niitä yrittää enemmän rekrytoida. (K4) Työpaikan edunvalvonnasta kerrottiin useimmissa tapauksissa. Haasteellisinta rekrytointi oli niissä työpaikoissa, joissa oli paljon suomen kieltä taitamattomia maahanmuuttajia. Eduista kertominen on hankalaa, kun yhteistä kieltä ei ole. Liittoaktiivien on usein luotettava siihen, että maahanmuuttajat kuulevat liitosta puskaradion kautta tai ottavat asioista itse selvää. Toiseksi tilanteen tekee hankalaksi maahanmuuttajien luulot siitä, että liittoon kuuluminen voi saattaa työntekijän huonoon valoon: --Kyl tota, onks yks, yks tota, maahanmuuttaja tuli. Mut seki tuli totaniin, ite ehti tulla kysymään niit papereita. Tuli, eiku se tuli ihan työpisteeseen. -- Et ei, kyl siel (työpaikalla) puhutaan ihan avoimesti. Et ens alkuun oli joskus sillai, et ulkomaalaiset justiin, niin tota, ne pelkäs että totani, pelkäs et tota, et joku suuttuu jos liittyy. (K6) Useimmissa markkinointipuheissa painottui aktiivien mukaan hauskuus. Markkinointipuheen sisällölliset painotukset vaihtelevat sen mukaan, minkä ikäistä ihmistä rekrytoidaan. Eräs jäsenhankkija kertoi, että nuorelle työntekijälle markkinoidaan enemmän liiton järjestämiä aktiviteetteja, risteilyjä ja nuorten tapahtumia kun taas vanhemmalle painotetaan enemmän lomamökkietuja ja muuta vastaavaa. Monet jäsenhankkijat muistivat mainita liittonsa nettisivut ajankohtaisena tiedonlähteenä. Valmiille jäsenhankinnan tukimateriaalille olisi enemmänkin käyttöä rekrytointitilanteissa. Monen jäsenhankkijan suusta kuulimme, että olisi mukavaa antaa uudelle jäsenelle heti jotain käteen liittymiskaavakkeen mukana. 7.3 Jäsenhankkijan arvio kohtaamisesta Kaikki koulutukseen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että kohtaamiset potentiaalisen jäsenen kanssa on käyty pääosin rakentavassa hengessä. Helpointa rekrytointia jäsenhankkijoille ovat vakituiset työntekijät. Yksi jäsenhankkija ei osannut arvioida miten kohtaaminen sujui. Rekrytointi oli ollut niin helppoa, ettei uusille jäsenille tarvinnut oikeastaan markkinoida liittoa mitenkään, kun he olivat jo hakemassa liittymislomakkeita. Yksi jäsenhankkija totesi samaan tyyliin omasta työpaikastaan: kyl nää melkein nää vakkarit nää tulee melkein huutaen sanoon, et onks sul niit kaavakkeit, et mä haluun kans. (K1)

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suora sitaatti niinkö tosiaan?

Suora sitaatti niinkö tosiaan? @MagSymp16 Suora sitaatti niinkö tosiaan? Lauri Haapanen viittä vaille tohtori toimittaja lauri.haapanen@helsinki.fi www.laurihaapanen.fi Twitter: @LauriHaapanen Esimerkki 1: Kulutusvalinnat Kulttuurilehti,

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM

RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus Georg Boldt, VTM georgmboldt@gmail.com Tausta Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus käynnisti osallistuvan budjetoinnin kokeilun keväällä 2013 Eroaa merkittävästi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Lions Clubs International MD 107 Finland. Derby Forum. Klubitoiminnan kehittäminen. Kausi

Lions Clubs International MD 107 Finland. Derby Forum. Klubitoiminnan kehittäminen. Kausi Lions Clubs International MD 107 Finland Derby Forum Klubitoiminnan kehittäminen Kausi 2012-2013 Klubitoiminnan kehittäminen Kummin rooli ja kummiklubien rooli Jäsentoimikunnan rooli Kehityskeskustelut

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

KEMIAN NOVIISIOPETTAJIEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄN ENSIMMÄISIEN VUOSIEN HAASTEISTA

KEMIAN NOVIISIOPETTAJIEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄN ENSIMMÄISIEN VUOSIEN HAASTEISTA KEMIAN NOVIISIOPETTAJIEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄN ENSIMMÄISIEN VUOSIEN HAASTEISTA Heidi Handolin Kemian opetuksen päivät 2011 Työpajatyöskentely Kemian opettajankoulutusyksikkö / Heidi Handolin 25.3.2011 1

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kulttuurinen kuntalaisuus

Kulttuurinen kuntalaisuus Näkemyksiä uuden Jyväskylän maantieteellisestä muodosta. (Jyväskylän kaupunkilehti 28.1.2009.) Kulttuurinen kuntalaisuus Minna Mäkinen Jyväskylän yliopisto, etnologia minna.k.makinen@jyu.fi Kaksi tapausta

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot