Suomen ja Venäjän. ympäristönsuojeluyhteistyö. Mystinen Venäjä. Yva ry:n opintomatka Pietariin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ja Venäjän. ympäristönsuojeluyhteistyö. Mystinen Venäjä. Yva ry:n opintomatka Pietariin"

Transkriptio

1 YVA RY LEHTI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Suomen ja Venäjän ympäristönsuojeluyhteistyö Mystinen Venäjä Yva ry:n opintomatka Pietariin YVA Venäjällä: OVOS ja ekologinen ekspertiisi YVA konferenssi Saarenmaan Kuressaaressa Monitavoitearvioinnin työkalut

2 2 impakti Pääkirjoitus Impakti 2012/2 ERKKI IKÄHEIMO PÄÄKIRJOITUS Tässä Impakti n numerossa on paljon asiaa Venäjästä, koska Yva ry teki opintomatkan Venäjälle Pietarin ympäristöön ja matkan innoittamana syntyivät artikkelit Suomen ja Venäjän välisestä ympäristöyhteistyöstä, YVA:sta Venäjällä ja matkakertomus opintomatkasta. Keräsin tähän pääkirjoitukseen joitakin havaintojani Venäjältä em. opintomatkalta sekä aikaisemmilta työmatkoiltani Luoteis-Venäjälle. Aloitan positiivisista huomioistani: Pietarin jätevesiä puhdistetaan jo melko hyvin ja suunta on entistä parempaan. Ust Lugan satama-alueen kehitysyhtiöllä on oma ympäristöosasto ja ympäristöpäällikkö. Huolimatta siitä, että Venäjä ei ole vielä ratifioinut Espoon sopimusta on sopimuksen mukaista menettelyä noudatettu jo eräissä hankkeissa. Lisäksi sopimuksen ratifiointi on myötätuulessa. Venäjällä on vielä laajoja alueita lähes luonnontilaista luontoa myös Suomen rajan tuntumassa. Jos Venäjän ympäristöön ja ympäristöasioiden hoitoon liittyen löytyy positiivisia havaintoja, niin valitettavasti vähemmän positiivisia havaintoja ja huomioita on kuitenkin enemmän: Entisen Venäjän ympäristöministeriön tehtävien hoito on siirtynyt vähemmän vaikutusvaltaiselle taholle ja niitä hoidetaan nykyisin yhtenä luonnonvarainministeriön tehtäväalueena. Muutosten yhteydessä on myös viranomaisten määrää vähennetty ja aluehallinto on sekavassa tilassa. Sosnovyi Borin ydinvoimala, jossa on neljä Tšernobyltyypin reaktoria, on vain noin 100 km etäisyydellä Suomen etelärannikosta ja ydinvoimala ei täytä länsimaisia turvallisuusnormeja. Yksi reaktoreista on parhaillaan suljettuna havaittujen vikojen vuoksi. Varsinaisen venäläisen YVA:n, OVOS:in lainsäädäntöpohja on puutteellinen eikä ole selvää mille hankkeille OVOS tulisi tehdä. Laatokan itäpuolella luonnonsuojelualueen johto, kertoessaan yhteissuunnittelusta paikallisten asukkaiden kanssa, käytti heistä nimitystä simple people. Mahdetaankohan simple people ien mielipiteet ja tarpeet ottaa vakavasti suunnittelmaa tehtäessä? Ympäristöaktivistit saattavat joutua Venäjällä pahoinpidellyiksi ja pelkäämään terveytensä tai jopa henkensä puolesta aktivisminsa takia. Ympäristöhallinnon ja asioiden hoidon suhteen tilanne Venäjällä on masentava. Ympäristö on jäänyt täysin prioriteettijärjestyksessä tavoitellun teollisuuskehityksen jalkoihin. Ympäristöasioita Venäjällä voidaan kuitenkin katsoa myös toisessa valossa. Kuten aiemmin mainitsin, on Venäjällä runsaasti luonnontilaista tai lähes luonnontilaista luontoa ja nämä alueet toimivat monien Suomessa uhanalaisten lajien geenipankkina Suomen saadessa täydennystä rajan yli. Myös Laatokan pohjoisosien saaristo on lähes rakentamatonta ja luonnontilaista, kun taas vastaavanlaiset alueet Suomessa ovat asuttuja ja niissä on runsas kesämökkiasutus. Suomi ja Venäjä ovat hyvin erilaisia maita. Suomi on demokraattinen ja yksi maailman hyvinvoivimmista ja vähiten korruptoituneista maista. Venäjä on näissä suhteissa hyvin erilainen eikä tilastojen mukaan kuulu maailman maiden parhaimmistoon. Nämä selittävät, että miksi ympäristöasiat eivät ole prioriteettijärjestyksessä lähelläkään sitä asemaa mitä ne ovat Suomessa. Tietenkään tämä ei ole syy hyväksyä, että maassa toimitaan ympäristöasioissa vastuuttomasti ja vaarannetaan naapurimaiden ympäristön tila. Suomi on toiminut Venäjä-yhteistyössä aktiivisesti ja hyviä tuloksia on saavutettu tästä ehkä positiivisimpana esimerkkinä Pietarin jätevedenpuhdistus, jota Suomi on tukenut yhdessä muiden hankerahoittajien kanssa. Tämä kuvastaa myös valittua Venäjä-yhteistyön suuntaa lisääntyvä paino on monenkeskisessä yhteistyössä ja valitettavasti kahdenvälinen yhteistyö on vähentynyt selväsi. Tuloksien saavuttamisen kannalta suunta monenkeskiseen yhteistyöhön voi olla aivan oikea. Tällöin on kuitenkin vaarana, että yhteistyö siirtyy pelkästään kasvottomien monenkeskisten organisaatioiden kautta tapahtuvaksi. Tästä syystä olisi tärkeätä pitää myös kahdenvälinen yhteistyö riittävällä tasolla, jotta varmistetaan Venäjällä tärkeät suorat henkilökohtaiset suhteet. Tämä tukisi myös rajatylittävää YVA-yhteistyötä onhan maidemme kahdenvälinen raja hyvin pitkä.

3 impakti 3 Yva ry:n näkökulma käy kapeaksi NUNU PESU, YVA RY:N PUHEENJOHTAJA Yva ry aloitti toimintansa vuonna 1994 keskittyen vahvasti hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin. Sittemmin vaikutusten arvioinnin valtavirtaan on noussut hankkeiden lisäksi myös kaavoituksen vaikutusten arviointi sekä laajemmin muidenkin suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnin alalajeista ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, terveydellisten vaikutusten arviointi ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ovat jo meille kaikille tuttuja. Vaikutusten arvioinnin alalajeja on ilmaantunut viime vuosina valtavasti lisää. Nykyään puhutaan perinteisen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi ainakin sukupuolivaikutusten arvioinnista, lapsivaikutusten arvioinnista, vanhusvaikutusten arvioinnista, säädösvaikutusten arvioinnista, taloudellisten vaikutusten arvioinnista, yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnista, vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arvioinnista, kemikaalivaikutusten arvioinnista, matkailuvaikutusten arvioinnista, ekosysteemipalveluvaikutusten arvioinnista... Meille alalla toimiville on päivänselvää, että kaikki tämä on etukäteen tehtävää vaikutusten arviointia, ennakkoarviointia. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä selvää suurelle yleisölle. Vaikutuksia voidaan arvioida myös hankkeen toteuttamisen jälkeen, itse asiassa paljon paremmin ja luotettavammin kuin etukäteen ikinä on mahdollista. Vuonna 1999 perustettu Suomen arviointiyhdistys (Finnish Evaluation Society) edustaa tätä jälkikäteistä näkökulmaa arviointiin. Yva ry on nimenä napakka ja kätevän lyhyt, mutta se ei kyllä kerro ulkopuolisille mistä on kyse. Ympäristövaikutusten arviointiyhdistys ei taitaisi olla sen parempi. Mutta miten olisi vaikka Ennakkoarviointiseura? Olisiko Yva ry:n jo pikkuhiljaa aika laajentaa näkökulmaansa? JULKAISIJA YVA RY PÄÄTOIMITTAJA ERKKI IKÄHEIMO TOIMITUKSEN OSOITE ERKKI IKÄHEIMO KALAKONTINTIE 1 B ESPOO TOIMITUSNEUVOSTO YVA RY:N HALLITUS TAITTO JA ULKOASU HEIDI SALMINEN PAINOSMÄÄRÄ 250 PAINOPAIKKA KOPIO-NIINI OY, HELSINKI SEURAAVA LEHTI KEVÄÄLLÄ 2013 KANSIKUVA ERKKI IKÄHEIMO PIETARIN VESILAITOKSEN ELI VODOKANALIN VESIMUSEO JA SUOMI- VENÄJÄ YHTEISTYÖOSASTO SIJAITSEVAT ERÄÄSSÄ PIETARIN VANHIMMISTA VESITORNIRAKENNUKSISTA. ISSN-L ISSN ISSN SISÄLTÖ 2/ Suomen ja Venäjän ympäristönsuojeluyhteistyö ongelmia ja mahdollisuuksia 10 YVA Venäjällä: OVOS ja ekologinen ekspertiisi 13 Mystinen Venäjä - YVA ry:n opintomatka Pietariin Nordic-Baltic Impact Assessment Conference Kuressaaressa 27 Monitavoitearvioinnin työkalut käyttöön ympäristövaikutusten arvioinnissa 29 YVA-julkaisut

4 4 impakti Suomen ja Venäjän ympäristönsuojeluyhteistyö ongelmia ja mahdollisuuksia MARTTI POUTANEN, NEUVOTTELEVA VIRKAMIES, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Suomen ympäristöministeriön Venäjä-yhteistyön kumppanit Venäjällä edustavat pääosin federaatio- ja aluetason julkishallintoa. Niiden vaikutusvalta ja voimavarat eivät ole vuoden 2000 jälkeen kehittyneet suotuisaan suuntaan. Toisaalta, vaikka toivoisimme asioiden nopeampaa etenemistä, tavoitteellisempaa politiikkaa ja parempaa resursointia, ei voi sanoa, etteikö Venäjän ympäristönsuojelussa olisi 20 vuoden aikana tapahtunut paljon. On myös muita yhteistyötahoja kuin julkishallinto. Ehkä merkittävimmät toimet, joilla Venäjällä on vähennetty Suomeenkin vaikuttavaa ympäristökuormitusta ja vähennetty riskejä, ovat peräisin yksityiseltä sektorilta. Vuonna 2005 valmistunut Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo on merkittävin yksittäinen Suomenlahden ja Itämeren suojelutoimi. Suomella on ollut Pietarin vesilaitosyhteistyössä merkittävä rooli. Kuva: Tero Pajukallio

5 impakti 5 Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo. Kuva: Tero Pajukallio Venäjä-tutkija ja poleemikko Ilmari Susiluoto sanoi muutama vuosi sitten, että jos joku missä tahansa kehittää mallin, joka edes kohtuullisesti ennustaa Venäjän poliittisen ja taloudellisen kehityksen viisi vuotta eteenpäin, se on varma Nobel. Totta. Venäjän muutosvoimia on vaikea analysoida ja ennustaa. Jähmeiden virallisten rakenteiden ja julkilausuttujen tavoitteiden lisäksi on muita vaikuttajia, näkymättömiä tai vähintään vaikeasti avautuvia vallan ja kommunikaation verkkoja, joista dynamiikka syntyy. Luonnonpuistot ja rajavedet ensimmäisiä teemoja Huomiot Suomen ja Venäjän luonnonympäristöön liittyvistä yhteyksistä pitäisi aloittaa kaukaa. Vanhempaan historiaan kuuluisi Suomen kausi osana Venäjää, tiedelaitosten yhteistyö ja tunnetut suomalaiset tutkimusmatkailijat, Pietarin talousalueen vaikutus Suomen talouteen ja luontoon, ja myös huomio siitä, että huomattavia määriä nykyisen Venäjän alueen luonnontieteellisestä tutkimuksesta siirtyi sotavuosina Suomeen. Suomen ensimmäinen luonnonpuisto, Kutsa, perustettiin Sallaan Sodan jälkeen se avautui suomalaisille vierailijoille Seuraavassa vain myöhemmistä yhteyksistä pitkältä ajalta nekin: Tieteellisteknisessä yhteistyössä Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli ympäristönsuojeluun liittyviä teemoja jo 1950-luvulla. Rajavesiyhteistyötä koskeva valtiosopimus tehtiin vuonna 1964 ja sen mukainen vuosittain kokoontuva rajavesistöjen käyttökomissio on alallaan vanhimpia Euroopassa. Suomen ympäristöministeriö (YM) perustettiin 1983 ja siitä tuli tällä puolella rajaa toimivaltainen viranomainen Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojeluyhteistyössä. Erillinen, yhteistyötä koskeva hallitustenvälinen sopimus tehtiin 1985 ja uudistettiin Venäjän kanssa vuonna Ministeriökauden alusta yhteistyötä ovat suomessa johtaneet ympäristöministerit, jotka ovat poikkeuksetta olleet asiaan paneutuneita. Myös muilla mailla kuin Suomella Venäjä-osaamista Ei ole syytä liioitella sitä, että Suomi poliittisella ja viranomaistasolla, tai yritysten, akateemisen yhteistyön tai kansalaistason vuorovaikutuksen kautta olisi erityisen valistunut Venäjä-asioissa. Suurilla mailla, kuten Saksalla, Ranskalla ja Britannialla on oma Venäjä-viisautensa ja suorat yhteydet Venäjän politiikkaan, talouteen ja yhteiskuntaan. Baltian maiden ja Itä-Euroopan järjestäytyminen länsiyhteistyöhön ja aiemmin Saksojen yhdistyminen toivat mm. Euroopan Unioniin uutta Venäjään liittyvää osaamista. Suomen osaamista ei toisaalta ole syytä vähätelläkään. Neuvostoliiton jälkeisellä kaudella Suomi on Pohjois-Euroopan alueellisessa ympäristönsuojeluyhteistyössä ollut paitsi aktiivinen osapuoli usein myös välittäjäasemassa suhteessa Venäjään luvulta lähtien paino monenkeskisessä yhteistyössä Yhteistyöarkkitehtuurin merkittävä muutos alkoi 1990-luvulla ja jatkuu yhä. Uusina alueellisina yhteistyöjärjestöinä perustettiin Barentsin Euroarktinen neuvosto (BEAC) ja ympäristönsuojeluun painottuneen ns. Rovaniemi-prosessin pohjalta Arktinen neuvosto (AC). Merkityksellinen, joskin

6 6 impakti ympäristökysymysten kannalta vähäisemmin, on myös Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS). Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN) suuntasi toimintaansa uudelleen suhteessa Baltian maihin ja Venäjään. Pohjoismaisilla rahoituslaitoksilla (NIB, NEFCO) on ollut suuri merkitys ympäristönsuojelun edistäjinä nimenomaisesti Venäjällä. Uudessa tilanteessa oli myös vuonna 1974 perustettu Itämeren suojelukomissio (HELCOM), joka edellä mainituista neuvostoista poiketen on sopimuspohjainen järjestö. Erityinen merkitys oli Suomen ja Ruotsin sekä myöhemmin Baltian maiden EU-jäsenyydellä. Muutokset vaikuttivat Suomen ja Venäjän kahdenväliseen ympäristönsuojeluyhteistyöhön sekä poliittisten yhteyksien että rahoituksen kautta luvun alussa aloitetussa lähialueyhteistyössä ympäristönsuojelu oli keskeisimpiä sektoreita. Pyrkimyksenä olivat alusta alkaen monenkeskiset, useiden maiden ja rahoituslaitosten sekä Venäjän itsensä rahoittamat hankkeet. Pohjoisen ulottuvuuden politiikassa ympäristönsuojelu vakiintui keskeiseksi yhteistyöalaksi. Eräs tavoite Venäjän lainsäädännön EUlähentyminen Suomessa valtioneuvosto on vahvistanut Venäjä-toimintaohjelman vuonna Sitä ollaan parhaillaan uudistamassa. YM on osaltaan määritellyt Venäjä-yhteistyössä pitkän aikavälin tavoitteeksi sen, että ympäristönsuojelun taso Venäjällä paranee ja ympäristölainsäädäntö lähentyy EU:n käytäntöjä. On tärkeää, että ympäristönäkökohdat on kytketty taloudelliseen toimintaan ja ympäristönsuojelun taloudellisia ohjauskeinoja on käytössä. Ohjauskeinoilla viitataan ennen muuta välttämättömyyteen purkaa Neuvostoliitolta periytyneitä hintarakenteita ja subventioita energialle ja luonnonvaroille, myös vedelle. YM:n kirjaamia lyhyemmän aikavälin tavoitteita ovat: Ennaltaehkäistä ja vähentää Suomeen kohdistuvia ympäristöhaittoja ja riskejä sekä erityisesti parantaa Itämeren ja Suomenlahden tilaa; Edistää yhteistyötä rajat ylittävien ympäristövaikutusten ja riskien arvioinnissa ja parantaa tiedonvaihtoa; Hillitä ilmastonmuutosta kahdenvälisessä ja monenkeskisessä yhteistyössä; Kehittää luonnonsuojelualueverkostoa sekä suojella luonnon monimuotoisuutta; Edistää Suomen kannalta tärkeitä kysymyksiä EU:n ja Venäjän yhteistyössä sekä alueellisissa ja monenkeskisissä yhteistyöelimissä, mukaan luettuna pohjoinen ulottuvuus; Vaihtaa tietoja ympäristöyhteistyöstä ja ympäristön tilasta ja kuormituksesta Venäjän federaation ja alueiden viranomaisten kanssa. Venäjällä ympäristönsuojelu ei ole etusijalla Venäjän 2000-luvun nopea talouskasvu taittui globaalin taantuman myötä, mutta nyt talous on ohittanut pahimman kriisivaiheen. Vuoden 2010 talouskasvu oli n. 4 % ja lähivuosien kasvuennusteet ovat samaa luokkaa. Kasvu on eri alueiden välillä epätasaista. Venäjän aluepoliittisessa ohjelmassa (2005) Pietari ja Leningradin alue on luokiteltu kasvukeskuksiksi ja Karjalan tasavalta Laatokan, Euroopan suurimman järven ainutlaatuisen saariston ja pohjoisten ranta-alueiden suojelu joko kansallispuistona tai luontopuistona on ollut kauan esillä ja selvitysten kohteena Suomen ja Venäjän luonnonsuojeluyhteistyössä (kuva Sortavalan piirin alueelta). Kuva: Anna Kuhmonen

7 impakti 7 Barentsin alueen suojelualueverkosto (Barents Protected Area Network). Sen osa on Fennoskandian vihreä vyöhyke, jonka kehittämisessä Suomi ja Venäjä ovat keskeiset toimijat. puolestaan kriisialueeksi. Ympäristönsuojelu on vahvistanut asemaansa Venäjän valtiojohdon agendalla, mutta ei edelleenkään ole etusijalla. Venäjän lanseeraamat modernisaatiotavoitteet, mm. energiatehokkuus, vaikuttavat edistyessään ympäristönsuojelun tasoon. Venäjän ympäristöhallintoa on muutettu useaan otteeseen 2000-luvulla, merkittävällä tavalla viimeksi keväällä lisäksi myös lähialueen alueviranomaisten kanssa, erityisesti Pietarissa. Yhteistyön muotoja ovat edelleen kahdenvälinen poliittinen ja viranomaisyhteistyö sekä vähenevä hankeyhteistyö, vaikuttaminen EU:n ja Venäjän yhteistyöhön ja toimiminen monenkeskisillä foorumeilla. Laajoja EU:n ja Venäjän lainsäädännön yhdenmukaistamiseen liittyviä ja myös globaaleja aiheita Hyvät yhteydet keskiössä kahdenvälisessä yhteistyössä Muutokset toimintaympäristössä, kuten esimerkiksi kahdenvälisen lähialuerahoituksen päättyminen edellyttävät Suomelta ja YM:ltä uusia toimintatapoja. Isoja ympäristöhankkeita edistetään erityisesti monenkeskisen yhteisrahoituksen avulla, ml. alueneuvostojen rahoitusinstrumentit. Kahdenvälisessä yhteistyössä säilytetään edelleen säännölliset yhteydet ja tietojenvaihto Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön Öljykuljetusten nopea kasvu Suomenlahdella asettaa haasteita maiden väliselle yhteistyölle öljyn torjunnassa

8 8 impakti pyritään edistämään ensisijaisesti EU:n kautta. Kahdenvälisesti keskitytään rajanläheisiin konkreettisiin yhteistyöaiheisiin. Suomen ja Venäjän kahdenvälisen ympäristöyhteistyön tärkein tavoite on edelleen parantaa Itämeren ja erityisesti Suomenlahden tilaa. Vuotta 2014 vietetään monipuolisesti Suomenlahtivuotena Suomen, Venäjän ja Viron toimesta. Jätevesien puhdistusta tuettu paljon Pietarin vesilaitos saavuttaa HELCOM:n suositukset yhdyskuntajätevesien käsittelyssä todennäköisesti vuoteen 2015 mennessä. Suomi on avustanut Pietarin vesilaitoshankkeita yhteensä 30 miljoonalla eurolla vuodesta 1991 lähtien yhdessä pietarilaisten ja kansainvälisten rahoittajien kanssa. Avustukset on suunnattu suomalaisille toimijoille. Jätevesienkäsittelyyn tehtävät investoinnit Pietarissa ovat edelleen kustannustehokkaita Suomenlahden tilan parantamiseksi. Suomi on myös tukenut Leningradin alueen pienten kaupunkien jätevesihankkeita. Maa- ja kotieläintaloustuotannon voimakkaan elpymisen Leningradin alueella arvioidaan lisäävän ravinnekuormitusta Suomenlahteen. Edelleen kasvava uhka Suomenlahden ja Itämeren ympäristölle ovat öljy- ja kemikaalikuljetukset. Suomenlahden öljykuljetusten määrä on kasvanut 20 miljoonasta tonnista 150 miljoonaan tonniin vuosina Kasvu on edelleen nopeaa, mikä johtuu pääosin Venäjän uusista öljysatamista. Vuoden 2015 kuljetusmäärän arvioidaan olevan lähellä 250 miljoonaa tonnia. Venäjä suunnittelee hankkivansa vuoden 2015 loppuun mennessä Itämerelle useita öljyntorjunta- ja meripelastusaluksia. Mikäli Suomenlahdella tapahtuu suuri öljyonnettomuus, ei tilannetta kuitenkaan nykyisillä öljyntorjuntaresursseilla pystytä hallitsemaan. Venäjä on jo toiminut Espoon sopimuksen mukaisesti Öljykuljetusten lisäksi Suomen ja Venäjän rajanläheisillä alueilla tehdyt ja tekeillä olevat investoinnit ovat merkinneet rajat ylittävien ympäristövaikutusten ja ympäristöriskien lisääntymistä, erityisesti Suomenlahdella. Venäjän halukkuus ympäristövaikutuksia koskevaan tiedonvaihtoon ja rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia koskevan ns. Espoon sopimuksen noudattamiseen Itämeren alueella on kasvanut eräiden suurten hankkeiden kautta. Merkittävin esimerkki on Nord Stream kaasuputkihanke, jossa Venäjä toimi täysimääräisesti Espoon sopimuksen mukaisesti. Tiedonvaihtoa on ollut myös yrityslähtöisesti. Ydinenergiayhtiö Rosatom on omasta aloitteestaan informoinut Kaliningradin ja Sosnovyi Borin investoinneista. Tietoja on saatu myös suunnitelmista, jotka koskevat mittavia maansiirtotöitä Suomenlahdella Pietarin lähistöllä. Suomen ja EU:n tavoitteena on kuitenkin Espoon sopimuksen ratifiointi ja säännönmukainen soveltaminen Venäjällä, mistä onkin saatu merkkejä. Viipurin vesilaitoksen jätevedenpuhdistamoalue vuonna Suomen ympäristöministeriö ja John Nurmisen säätiö ovat avustaneet fosforinpoistolaitteistoinvestoinnissa Viipurin vesilaitosta. Kuva: Erkki Ikäheimo

9 impakti 9 Viipurin vesilaitoksen käyttövedenpuhdistamo sisältä vuonna Viipurin vesilaitos on ollut yksi Suomen ja Venäjän välisen ympäristöyhteistyön kohteita. Kuva: Erkki Ikäheimo Kehitys liittyy osaltaan Venäjän halukkuuteen päästä jäseneksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön (OECD). Tämä merkitsisi käytännössä sitoutumista kansainvälisten ympäristösopimusten täytäntöönpanoon. (Mainittakoon, että parhaillaan Suomessa käsitellään myös useita hankkeita, joilla on sisävesistöihin kohdistuvia, mahdollisesti myös Venäjään ulottuvia vaikutuksia.) Venäjän metsiensuojelu turvaa lajistoa Suomessa Luoteis-Venäjällä on eurooppalaisittain ainutlaatuisia vanhoja metsiä ja luontokohteita. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelu edellyttää kotimaisten toimien lisäksi, että lajit pystyvät leviämään rajan yli Venäjältä, mistä maamme lajisto saa täydennystä. Luoteis-Venäjän luonnonsuojeluyhteistyötä toteutettiin vuodesta 1997 lähtien yhteistyöohjelman puitteissa. Yhteistyössä on vahvistettu luonnonsuojelualueiden verkostoa ja edistetty luonnonarvojen huomioimista metsätaloudessa. Monivuotisen yhteistyön tuloksena lähialueiden tärkeitä luontoalueita on suojeltu ja metsien käyttöä koskevat ristiriidat ovat joiltakin osin vähentyneet. Ohjelma päättyi vuonna Helmikuussa 2010 Suomen, Venäjän ja Norjan välillä allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja (MoU) Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittämisestä. Ympäristönsuojeluyhteistyö alueellisissa neuvostoissa ja HELCOM:ssa jatkuu. Venäjä korostaa ja myös vahvistaa osallistumistaan tasavertaiselta pohjalta. EU:n ja Venäjän suhteiden ydinaluetta on energiapolitiikka, jolla on paljon kytkentöjä ympäristöratkaisuihin. Ilmastonmuutos on edelleen yhteistyön aihe. Venäjä on merkittävä osapuoli pyrittäessä kohti Kioton pöytäkirjan jälkeistä, kaikki suuret taloudet kattavaa sopimusjärjestelmää. Arktisten kysymysten merkitys kasvaa.

10 10 impakti Ust Lugan satamalle, joka on niin laaja, että alueesta on vaikea ottaa valokuvaa, on tehty Venäjän lain mukainen YVA. Kuva on Yva ry:n Pietarin opintomatkalta kesäkuulta Kuva: Erkki Ikäheimo YVA Venäjällä: OVOS ja ekologinen ekspertiisi SEIJA RANTAKALLIO, NEUVOTTELEVA VIRKAMIES, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MINNA PAPPILA (OTT, TUTKIJA, TURUN YLIOPISTO) JA MARTTI POUTANEN, NEUVOTTELEVA VIRKAMIES, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Venäjän YVA-menettelyt ovat osittain vakiintumattomia ja niiden kehitys on ollut ailahtelevaa. Nyt ovat kuitenkin Espoon ja Århusin sopimusten ratifiointiprosessit myötätuulessa. Venäjällä on kaksi eri menettelyä ympäristövaikutusten arviointiin. Viranomaisten suorittama ekologinen ekspertiisi (EE) periytyy Neuvostoliiton ajoilta. Sitä sääntelee laki ekologisesta ekspertiisistä (Laki Об экологической экспертизе, , nro 174-FZ). OVOS-menettely puolestaan otettiin käyttöön 1990-luvulla sen jälkeen kun Venäjä oli allekirjoittanut YVA-yleissopimuksen. Sen käyttö on huomattavasti EE-menettelyä vähäisempää. OVOS pohjautuu puutteelliseen sääntelyyn OVOS-menettelystä ei ole säädetty lailla, vaan se perustuu vuonna 2000 lakkautetun ympäristöministeriön (komission) taloudellisen ja muun toiminnan ympäristövaikutusten arvioinnista antamaan asetukseen (Приказ Госкомэкологии РФ от 16 мая 2000 г. N 372 Об утверждении Положения об оценке воздействия намечаемой хозяйственной и иной деятельности на окружающую среду в Российской Федерации ). Vain osasta hankkeista, jotka edellyttävät lain mukaan EE-arviointia, tehdään OVOS-arviointi. Puutteellisesta sääntelystä johtuen OVOS:n soveltamismenettely ei ole niin vakiintunut kuin EE:n.

11 impakti 11 Mikäli hanke edellyttää sekä OVOS:n että EE:n tekemistä, hankkeesta vastaava tekee ensin OVOS-asetuksen mukainen OVOS-arvioinnin ja tämän jälkeen viranomaiset tekevät EE-arvioinnin. Tällä hetkellä tämän kaksivaiheisen järjestelmän soveltaminen on harvinaista. Soveltamisalaa kavennettiin edellisellä Putinin presidenttikaudella. Mikäli varsinaista YVA-menettelyä ei edellytetä, liittyy lupamenettelyyn myös vaatimus ottaa ympäristöasiat huomioon, mutta silloin on kyseessä huomattavasti suppeampi käsittely. OVOS:ssa vastaavuutta Suomen YVA:n kanssa Mikäli OVOS-menettely on tarpeen, tulisi OVOS tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaikutusten arvioinnin aikana on kuultava yleisöä, mikä on merkittävää, sillä lupien myöntämiseen ei liity yleensä kuulemista. OVOS-arvionti pitää sisällään hankkeen ja mahdollisten vaihtoehtojen kuvauksen, kuvauksen ympäristön tilasta ennen hankkeen toteuttamista, ympäristövaikutusten tunnistamisen ja analysoinnin, vaikutusten vähentämiskeinot ja niiden tehon arvioinnin, vaihtoehtojen arvioinnin (myös nolla-vaihtoehto), kuulemistilaisuuksien pöytäkirjat ja seurantaohjelman. OVOS vastaa enemmän suomalaista YVA-menettelyä kuin EE-menettely. Kun hankkeesta vastaava on saanut oman arviointinsa valmiiksi kuulemisineen, se voi hakea ympäristöviranomaisilta asiantuntija- eli EE-arviointia. Federaatiotason EE-arviointia edellyttävistä hankkeista huolehtii ympäristö- ja luonnonvaraministeriön alainen Rosprirodnadzor. Aluetason EE-arvioinnista vastaa alueellinen ympäristöhallinto. EE:ssä tarkistetaan lähinnä vastaavuus ympäristölain kanssa Asiantuntija-arviointia varten perustetaan 3-20 henkilön muodostama paneeli, joka voi koostua sekä viranomaisista että ulkopuolisista asiantuntijoista. EE:n tavoitteena on ensisijaisesti arvioida täyttääkö hanke ympäristölainsäädännön määräykset. Tulos voi olla joko kielteinen tai myönteinen. Myönteinen arvio on edellytyksenä hankkeiden toteutukselle. Kielteisen arvion saanut voi hakea uutta EE-arviointia tehtyään hankesuunnitelmaan kielteisessä arviossa edellytettyjä muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2011 Rosprirodnadzor teki noin 200 EE-arviointipäätöstä, joista 30 oli kielteistä ja 25 oli hyväksytty toisella kierroksella. EE-laissa säädetään milloin arviointi on tehtävä. Listassa mainitaan tiettyjä hankkeita (mm. tiettyjen jätteiden käsittelyyn liittyvät hankkeet) sekä ympäristösäädökset ja tavoiteohjelmat, joilla voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia. Menettely koskee myös esimerkiksi uusia tuotteita ja teknologioita, joiden käytöllä voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia. EE-lain mukainen asiantuntija-arviointi on ennemminkin asiantuntijamenettely kuin kuulemismenettely. Kansalaisilla ja yhdistyksillä on kuitenkin oikeus esittää viranomaisille asiantuntija-arvioinnin suorittamista, mahdollisuus jättää kirjallisia lausuntoja hankkeesta ja saada tietoa EE:n tuloksista. 1. Coal terminal 2. Universal Cargo terminal 3. Sulfur terminal 4. Oil Products terminal 5. Crude Oil terminal 6. Logistics Center 7. Multipurpose terminal «Yug-2» 8. Auto-railway ferry complex 9. Container terminal 10. Liquefied hydrocarbon gas and light oil product transshipment complex 11. Oil products and bunkering terminal 12. Gas condensate terminal 13. Metallurgical terminal 14. Terminal of mineral fertilizers 15. Grain terminal Universal terminal Terminals of general and bulk cargoes 20. Port fleet base Ust Lugan sataman yleissuunnitelmakartta - satamasta on tehty Venäjän lain mukainen YVA.

12 12 impakti On kuitenkin epäselvää, mitä tietoja kansalaiset voivat saada. Tiedot ja tulokset voidaan määritellä salaisiksi esimerkiksi liikesalaisuuksiin vedoten. Yhteiskunnallisella ympäristöarvioinnilla voi herättää keskustelua EE-arvioinnista on myös toinen vaihtoehto, yhteiskunnallinen ympäristöarviointi eli OEE. Se on kansalaisyhteiskunnan tekemä ja kustantama arviointi. Yhteiskunnallista ympäristöarviointia voidaan mm. käyttää keinona herättää keskustelua eri toimijoiden välillä, mutta se edellyttää melkoisia voimavaroja. Yksittäiset kansalaiset eivät sitä pysty tekemään, mutta suuret ympäristöjärjestöt, kuten Venäjän Greenpeace, on tehnyt yhteiskunnallisia ympäristöarviointeja erilaisista hankkeista. Pyrkimys OECD:hen edistää kansainvälisiä sopimusprosesseja Venäjä on allekirjoittanut YK:n Euroopan talouskomission alaisen sopimuksen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. Espoon sopimus), mutta sopimuksen ratifiointi on puuttunut. Vuonna 2011 ratifiointityö edistyi silloisen presidentin Dmitri Medvedevin ilmoitettua, että Venäjä aikoo ratifioida sekä Espoon että Århusin sopimuksen. Ratifioiminen on nyt jälleen aktiivisessa vaiheessa, mikä johtuu osin Venäjän halukkuudesta päästä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) jäseneksi. OECD:n suosituksista noin kolmasosa koskee ympäristönsuojelua ja jäsenmaan tulee mm. sitoutua saattamaan kansainvälinen ympäristösopimusjärjestelmä kattavasti voimaan. Myös EU:n ja Venäjän välisessä ympäristödialogissa Espoon sopimus on säännöllisesti esillä. EU:n tavoitteena on sopimuksen ratifiointi Venäjällä. Sopimuksesta vastuullinen ministeriö (Luonnonvara- ja ympäristöministeriö) on siirtänyt ratifioinnin Venäjän hallituksen käsittelyyn saatuaan valmiiksi lausuntokierroksen, jossa lausunnonantajina oli 29 ministeriötä ja virastoa. Selvityksen kohteena on ollut myös Espoon sopimuksen soveltamisen vaikutus investointien kustannuksiin. Espoon sopimus selkeyttänee koko YVA-järjestelmää Venäjän ratifioitua Espoon sopimuksen helpottuu rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavien hankkeiden arviointimenettelyn järjestäminen niiden hankkeiden osalta, jossa Venäjä on osapuolena. Venäjällä on edellä kuvatun mukaisesti jo olemassa ympäristövaikutusten arviointijärjestelmä, jopa kaksi. Menettelyjä ja hankeluetteloita pitää kuitenkin vielä täydentää, kun Venäjä ratifioi Espoon sopimuksen. Ratifioinnin edellyttämät muutokset saattavat johtaa Venäjän YVA-järjestelmän selkeyttämiseen myös niiden hankkeiden osalta, jotka eivät edellytä rajat ylittäviä menettelyjä, joskaan tietoa mahdollisista muutoksista ei vielä ole. Pietarin tulvapadosta on tehty sekä EBRD:n että Venäjän lainmukainen ympäristövaikutusten arviointi. Kuva: Seija Rantakallio

13 impakti 13 Mystinen Venäjä - YVA ry:n opintomatka Pietariin ANNA-LEENA PITSINKI, YLITARKASTAJA, LAPIN ELY-KESKUS YVA-opintomatkaajat saivat nähdä palan aitoa Venäjää: valtaisia rakennushankkeita ja vaatimattomia maalaismaisemia sekä maan kankeaa hallintokoneistoa ja ulkomaailman siihen tuomaa muutoksen painetta. Matkajärjestelyt itäiseen naapurimaahamme oli hienosti hoidettu, vaikka se vaati järjestäjiltään kuumia puhelinsoittoja, kymmeniä pyöreitä leimoja ja todistuksia. Erityistä lisäarvoa matkaan toivat mukaan lähtenyt YM:n Venäjä-asiantuntija sekä matkaajien tekemät tietopaketit vierailukohteista. Opintomatkaajat ryhmäkuvassa Kronstad ssa. Kuva: Erkki Ikäheimo Pietarin reissuun lähdettiin Helsingin keskustasta keskiviikkoiltapäivänä. Jo heti bussiin istuuduttuamme reissun matkajärjestelyistä vastanneet Seija Rantakallio ja Nunu Pesu ojensivat meille oman nimikyltin ja numeron, joiden avulla huolehdittaisiin kaikkien matkaajien mukanaolo jokaisesta vierailukohteesta lähtiessäkin. Tavoitteena oli hoitaa numeronhuuto venäjäksi vielä ennen sunnuntain kotiinpaluuta. Valtakunnan rajalla Vaalimaalla autojonot matelivat kuten uutisista voi usein lukea liian hitaasti, ja näin jo menomatkalla tehtiin ensimmäiset muutokset matka-aikatauluun. Matkan teko sujui kuitenkin joutuisasti ja hyvässä tunnelmassa, sillä koko reissun aikana oma porukkamme piti pohjustavia esityksiä ennalta sovituista aiheista, jotka liittyivät matkan varrella sijaitseviin kohteisiin. Menomatkalla kuulimme Lappeenrannan kaupungin jätevesiratkaisuista sekä Itämeren kaasuputkihankkeesta ja siihen liittyneen kansainvälisen YVA-menettelyn haasteista. Myöhään illalla majoituimme neuvostoliittohenkiseen Sanatoriumiin. Hotelli sijaitsi Siestarjoen hiekkarannan äärellä, joka on tunnettu terveyttä edistävänä virkistysalueena ja oli aikoinaan jo tsaarin hoviväen suosima ajanviettopaikka. Perillä matkalaisia odotti valmis illallispöytä.

14 14 impakti Seminaari pääkonsulaatissa hämmensi matkaajia Torstai-aamuna paikallisten aamupalaantimien jälkeen lähdimme ensimmäiselle vierailukohteelle Pietarin vesilaitokselle. Kaupunki on viimeisen 20 vuoden aikana parantanut jätevesien käsittelyään huomattavasti. Toteutuksessa on käytettykin paljon Suomen ja EU:n myöntämää rahoitusta, jotta paikalle on saatu teknisesti nykyaikaisia puhdistamoja ja putkilinjoja. Yleisesittelyn jälkeen tutustuimme viereiseen koululaisille suunnattuun tiedekeskukseen veden moniulotteisuudesta, jossa riitti ihmeteltävää opintomatkalaisillekin. Kyllä vain, miesten kehossa on enemmän vettä kuin naisten! Lounaalle kävelimme Suomen pääkonsulaattiin. Pietarin vilkas keskusta näyttäytyi meille aurinkoisena. Iltapäivällä, vähän sattumienkin kautta, meillä oli yhteisseminaari Venäjän ympäristöjuristien kanssa aiheesta Ympäristölainsäädännön ongelmia. Kuulimme mm. Pietarin kaupungin ajankohtaisista ympäristönsuojeluasioista ja kaupungin vähintäänkin hämmentävistä maanomistussuhteista, vaikka illan erikoisin esitys lienee oli venäläisen huippututkijan kokemuksista Keltaisen Meren vedenlaadun mitta-asemista. Seminaarin yhteydessä Venäläinen tutkija Aleksander Voronsov esitteleli opintomatkaajien ja Venäläisten ympäristöjuristien yhteisessä tilaisuudessa Law Problems of the Environmental Protection Keltaisen meren vedenlaatututkimusta. Kuva: Erkki Ikäheimo Kyläkauppa Ust-Lugan ja Pietarin välillä. Kuva: Erkki Ikäheimo

15 impakti 15 keskustelua virisi mm. maiden YVA-menettelyjen eroavaisuuksista. Hienoista osallistumissertifikaateista huolimatta jäi kuitenkin tunne, pääsimmekö naapurimaastamme sittenkään pintaa syvemmälle. Illalla kotimaa tarjosi seminaarilaisille maittavan illallisbuffetin. Snapsilasien äärellä venäläiset pitivät meille sekä toisilleen maljapuheita, jotka olivat tietysti osoitettu ystävyydelle ja rakkaudelle. Jälkeenpäin kuulimme, että joukossamme oli ollut Venäjän tiedusteluryhmän edustajia. Tosin laihana saaliina he taisivat saada lähinnä vain vihiä joulupukin sijainnista. Suomalais-Venäläistä ympäristöyhteistyötä tilaisuudessa Law Problems of the Environmental Protection opintomatkaajien ja Venäjän ympäristöjuristien välillä (vasemmalla Marketta Hyvärinen ja oikealla Anna-Leena Pitsinki). Kuva: Gilbert Koskela Metsänhoitaja (Erkki Ikäheimo) lankeaa loveen Suomalaisten metsänhoitajien pyhinvaelluskohteessa Raivolan lehtikuusikossa jo suojelualueen portilla. Kuva: Leena Lusa Ust-Lugan satama tavoittelee Suomenlahden herruutta Perjantaina kohteena oli Suomenlahden eteläosassa sijaitseva Ust-Lugan satama, jossa mittavat rakennustyöt olivat edelleen osittain kesken. Emme turisteina saaneetkaan ajaa perille suunniteltua reittiä pitkin ydinvoimalakaupunki Sosnovyi Borin läpi, vaan jouduimme

16 16 impakti Katariinan kesäpalatsi on sisältä täynnä kultauksia. Kuva Erkki Ikäheimo jälleen myöhäistämään aikataulua kiertäessämme toista kautta. Bussimatkan esitelmien aiheena olivat tällä erää Sosnovyi Borin ydinvoimala ja sen uudet reaktorit sekä suomensukuiset kansat eli inkeröiset, vepsäläiset, setukaiset ja liiviläiset. Ohitimme matkalla muutaman inkeriläiskylän ja näimme ajattomia maalaismaisemia ja tien varressa perunoita myyviä huivipäisiä maatuskoja. Perillä satamayhtiön isännät ottivat meidät tarjoilujen kera vastaan ja esitelmöivät aikomuksistaan pyrkiä Suomenlahden suurimmaksi kontti- ja autosatamaksi. Ust-Lugaan on suunnitelmissa myös perustaa mm. uusi kaupunki ja ekomatkailukohde. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioihin tunnuttiin paneutuvan, syynä tosin lienee ulkomaisten investoijien vaatimukset. Kalvosulkeisten jälkeen pääsimme kiertämään satama-aluetta mereltä päin. Paluumatka linja-autolla tapahtui kapeita ja kuoppaisia pikkuteitä pitkin Pietarin alueen maaseutua kiertäen, jossa luonnolle harmillinen jättiputki oli paikoin raivannut tilaa. Mieleenpainuvaa oli tauko pienessä kyläkaupassa, jossa kyläläiset ihmettelivät yhtä paljon meitä kuin me heitä. Jälleen aikataulusta reippaasti myöhästyneenä päätimme kuitenkin vielä pysähtyä Hatsinan kylässä ja sen suomalaisen seurakunnan kirkossa. Yllätykseksemme perillä odottikin pari harmaahiuksista rouvaa kahvipannu kuumana. Saimme kuulla selvällä suomen kielellä liikuttavaa tarinaa elämästä neuvostosodan aikaan ja sen jälkeen, sekä suomalaisen kirkon toiminnasta ja seurakuntalaisista Gilbert Koskela imee lisävoimia suurelta lehtikuuselta Raivolan lehtikuusikossa. Kuva: Gilbert Koskela

17 impakti 17 nykypäivänä. Takaisin Pietariin ajoimme kaupungin suojelemiseksi rakennettua valtaisaa tulvapatoa pitkin. Suomenlahden yli kaartuvaa patoa ehdittiin rakentaa yli 30 vuotta. Pysähdyimme myös jaloittelemaan linnoituskaupunki Kronstadtissa, jossa ihastelimme laivaston katedraalia ja sen edustalla palavaa ikuista tulta. Illalla kotiuduimme jälleen Siestar-joen äärelle, jossa söimme yhteisen illallisen. Ruokalistan runsas valikoima oli kummallisesti typistetty vain kahteen ruokalajiin, joten väsyneen matkaajankin oli helppo tehdä valinta. Illallista venäläisten soraäänien kanssa Lauantai oli YVA-opintomatkaajien turistipäivä. Aamupäivällä matkanjärjestävät, apunaan Leena Ivalo järjestivät halukkaille opastetun kävelykierroksen Pietarin keskustassa. Melkein näimme vilauksen jopa Dostojevskin luomasta Raskolnikovista. Iltapäivästä oli mahdollisuus opastettuun kierrokseen Katariinan kesäpalatsissa ja sen puutarhoissa. Osa tutustui päivän kaupunkiin omin jaloin, mutta tapasimme kaikki jälleen ruokailun parissa pietarilaisessa ravintolassa, jonne oli kutsuttuna myös Venäjän ympäristö- ja ydinturvakysymyksiin perehtyneitä toimittajia ja kansalaisjärjestön edustajia, joista tunnetuimpana Suomessakin vieraillut Green World -järjestön puheenjohtaja ja entinen ydintutkija Oleg Bodrov. Vieraiden viestinä oli huoli Sosnovyi Borin suurista ympäristö- ja turvallisuusriskeistä, joita uudet ydinreaktorit lisäävät entisestään. Vakavista puheenaiheista huolimatta illanvietto sujui leppoisassa puheensorinassa. Pöydät notkuivat venäläisiä herkkuja ja viimeinen ilta todella kruunasi muutoinkin onnistuneen matkan. Metsänhoitajille lehtikuusikko oli täyttymys Lähtöpäivänä ajoimme Suomea kohti Kannaksen pieniä rantateitä pitkin. Bussissa meille valotettiin Terijoen asutusta ja sen huviloiden historiaa sekä karjalaisten surkuhupaisaakin evakkoelämää Suomessa. Seuraava vierailukohde, 1700-luvulla perustettu Raivolan lehtikuusimetsä alustettiin myös meille jo autossa. Visiitti tuntui olevan jokaisen mukana olleen metsänhoitajan pitkäaikainen unelma. Jättimäisten suomuisten puiden lisäksi mieleen painuvaa oli nähdä venäläisten kaupparatsujen liiketoimintaa. Kun linja-automme pysähtyi puiston parkkipaikalle, takaa kurvanneet kaksi henkilöautoa aukoivat oitis takakonttinsa kaupantekoa varten. Ja kyllähän se tälläkin erää kannatti. Paluumatkan viimeinen etappi oli aurinkoinen Viipuri, jossa matkalaisilla oli aikaa syödä, tehdä ostoksia ja tutustua kaupunkiin. Kaupunki on aikoinaan ollut Suomen upeampia ja näyttäytyi edelleen hienona kesäkaupunkina. Vaalimaan tullia jälleen lähestyessämme matkan viimeinen ohjelmanumero oli leikkimielinen tietovisa reissulla Asuinrakennuksia Inkeroisten asumalla alueella. Kuva: Gilbert Koskela

18 18 impakti Martti Poutanen tiedustelee tietä torimyyjiltä tienristeyksessä Inkeroisalueella. Kuva: Seija Rantakallio opituista asioista. Mieleemme muistui jälleen, että Hatsinan kirkon kahvinkeittäjän nimi oli Esteri. Kyllä kannatti! Paluumatkalla linja-autossa tehdyn pikaisen gallupin jälkeen voidaan todeta, että opintomatka Pietariin oli kaiken kaikkiaan onnistunut, niin matkajärjestelyjen kuin vierailukohteidenkin osalta. Jokainen matkaaja nosti esille hieman eri asioista, joten reissulta löytyi selvästi jokaiselle jotakin. Yhteisesti palautteessa kehuttiin mukaan matkalle lähtenyttä Ympäristöministeriön Venäjä-asiantuntija Martti Poutasta, joka toi useissa puheenvuoroissaan esille ajankohtaista poliittista taustatietoa Venäjän valtiosta ja sen kansainvälisestä yhteistyöstä sekä myös naapurimaan kriittisiä ääniä. Saimme kuulla ja nähdä jotain sellaista, mihin tavallisella turistilla ei ole mahdollisuuksia. Katariinan kesäpalatsi. Kuva: Erkki Ikäheimo Kiitokset matkanjärjestäjille!

19 impakti 19 Nordic-Baltic Impact Assessment Conference Kuressaaressa ARTIKKEILIN KOONNEET: SUVI JÄRVINEN, WSP FINLAND OY, JA GILBERT KOSKELA, VANTAAN KAUPUNKI KUVAT: GILBERT KOSKELA, VANTAAN KAUPUNKI, JA JANI PÄIVÄNEN, WSP FINLAND OY 70 osallistujaa Pohjoismaista ja Baltiasta kokoontui Saarenmaahan Kuressaareen kolmipäiväiseen ympäristövaikutusten arviointia käsittelevään konferenssiin Ajatus järjestää erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian asioita käsittelevä tilaisuus oli syntynyt viime vuonna IAIA:n konferenssissa Meksikossa viimeisestä vastaavanlaisesta konferenssista kun oli kulunut jo kymmenen vuotta. Konferenssissa kuultiin erinomaisia esityksiä ja pidettiin mielenkiintoisia istuntoja. Pääesiintyjät tulivat Australiasta ja Iso-Britanniasta, näistä on jäljempänä referaatit. Pääesiintyjien välissä oli kahdesta kolmeen rinnakkaisistuntoa lukuisista aiheista, kuten luonnon monimuotoisuuden vaikutusten arvioinnista, YVAlain ja SOVA-lainsäädännön suhteesta, kaivostoiminnan sosiaali- ja ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisestä, ilmastonmuutoksesta ja energiasta, väylähankkeiden suunnittelusta ja vaikutusten arvioinnista sekä ympäristöä koskevista paikkatiedoista YVAmenettelyssä. Paneelikeskustelu Ensimmäisenä päivänä käytiin paneelikeskustelu Baltian maiden ja Pohjoismaiden ympäristövaikutusten arvioinnin nykytilasta, tulevaisuudesta ja haasteista. Mukana olivat Lone Kornov Tanskan ympäristöarvioinnin keskuksesta (The Danish Centre for Environmental Assessment), Heikki Kalle Viron ympäristöinstituutista, Gilbert Koskela YVA ry:stä/vantaan kaupungilta, Ivars Pavasars SIA Vides ekspertistä Latviasta, Terje Lind Norjan ympäristöministeriöstä sekä Charlotta Faith-Ell Ruotsin WSP:ltä. Tanskassa ajankohtaista on hallinnon modernisointihanke, jonka yhteydessä myös YVA:n asema tulee muuttumaan. Parhaillaan keskustellaan siitä, siirtyvätkö nyt maankäytön sääntelyn alla olevat YVA-asiat omaksi YVA-laiksi vai palastellaanko YVA-asiat sektorikohtaisten lakien alle. Tanskassa vaikuttaakin olevan hyvää pöhinää YVA:n Paneelikeskustelu toi esille niin yhtäläisyydet kuin eroavaisuudet eri maiden YVA-tilanteesta, vasemmalta Anna Wahlström, Swedish Environmental Protection Agency; Gilbert Koskela, YVA ry/vantaan kaupunki; Lone Kørnøv, The Danish Centre for Environment Assessment; Ivars Pavasars, SIA Vides Eksperti, Latvia; Terje Lind, Ministry of the Environment, Norja; Charlotta Faith-Ell, WSP Civils, Ruotsi; Heikki Kalle, Hendrikson & Ko, Viro. Kuva: Jani Päivänen

20 20 impakti Suomesta konferenssiin osallistuivat vasemmalta Gilbert Koskela, Reetta Suni, Heidi Tiainen, Elisa Vallius, Jani Päivänen, Rauno Sairinen, Mariia Kaikkonen, Heikki Surakka ja Suvi Järvinen. Kuva Jani Päivänen kehittämisessä. Kornovin mukaan aloite YVA:n soveltamisesta tulee jo usein paikallistasolta tai hankevastaavalta ei suinkaan ylhäältä ympäristöministeriön tasolta. Virossa YVA-laki tuli voimaan vuonna 2000 ja kävi läpi uudistuksen vuonna YVA nähdään erityisesti kansalaisten osallistumisen mahdollistavana menettelynä. Yksi YVA:n vahvuuksista onkin ollut se, että sen avulla hankkeet on voitu tuoda yleiseen keskusteluun. Jatkossa tavoitteena on siirtää nykyistä enemmän vastuuta YVA-menettelyn osalta paikallishallinnolle. SOVA:ssa ongelmana on, että sitä tehdään YVA:n lailla eikä suunnitelmien ja ohjelmien tavoiteasettelun pohjalta. Koskela kertoi Suomen YVA-lain toimivuusarvioinnin tuloksista ja aiheista, jotka ovat tällä hetkellä pinnalla: tuulivoimalat, kaivosteollisuus ja isot kaupalliset keskittymät maankäytön suunnittelussa. Latviassa YVA-menettelyä on sovellettu vasta kymmenen vuoden ajan. Ongelmaksi koetaan, että YVA-menettely on harvoin käytännönläheistä, ratkaisuja hakevaa ja keskustelevaa sen sijaan usein pyritään etsimään tieteellistä totuutta. Tämä johtaa usein tilanteeseen, jossa osallisten näkemykset jätetään huomiotta nojaten tieteellisiin argumentteihin. Pavasarsin mukaan YVA:n vaikuttavuudesta ei ole tietoa Latviassa tällaiselle tutkimukselle olisi hänen mukaansa tarvetta. Norja on YVA:n soveltamisessa varsinainen konkari. Siellä YVA-menettely on tiiviisti yhdistetty maankäyttöä ja rakentamista säätelevään lakiin. On kuitenkin mahdollista, että YVA:a koskevat pykälät siirretään sektorikohtaisen sääntelyn alle, mikä saattaa olla uhka nykyiselle kokonaisvaltaisemmalle lähestymistavalle. Lisäksi on pelko, että YVA joudutaan tekemään entistä pienemmille hankkeille. Nykyisin Norjassa tehdään 100 YVA:a vuosittain. Haasteena ovat myös lainsäädännölliset vaatimukset SOVA:n soveltamisesta aivan liian harvoin. Norjan pitkä YVA-perinne on vaikuttanut erityisesti siihen, että yritykset ovat tottuneita ottamaan ympäristöasiat huomioon jo hyvin varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Ruotsissa on parhaillaan menossa YVA-lain uudistaminen. Nykyisin YVAmenettely on hankekohtaista, mutta uudituksen jälkeen YVA-menettelyn on tarkoitus olla useita, toisiinsa liittyviä hankkeita palveleva prosessi. Uudistus koskee mm. julkisten infrahankkeiden suunnitteluprosessia. Haasteena nykytilanteessa pidetään mm. erilaisten ympäristösertifikaattien (esim. LEED tai BREEAM) ja YVA-menettelyn vaatimusten yhteensovittamista. Kuntien asemakaavoituksessa ongelmana on ollut, miten kunnat soveltavat vaikutusten arviointia, vaikutusten tunnistamisen ja rajausten taso vaihtelee hyvin paljon. Yhteisesti ongelmiksi todettiin YVAmenettelyn ja maankäytön yhteensovittamisen vaikeudet sekä seurannan puute. Keskustelua käytiin myös paljon SVA:n liian vähäiseksi koetusta roolista, ja nähtiin tarvetta sisällyttää se tiiviimmin YVA-menettelyyn. TEKSTI: SUVI JÄRVINEN, WSP FINLAND OY

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta GBF Project, 2013-2014 Coordinator Aino Rekola aino.rekola@ymparisto.fi Fennoskandian vihreä vyöhyke on 1300 km:n pituinen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja Helsingin kaupungin (Suomen tasavalta) välillä. Järj.

Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja Helsingin kaupungin (Suomen tasavalta) välillä. Järj. Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja kaupungin (Suomen tasavalta) välillä SUUNNITELMA Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja kaupungin välisestä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä MRL-neuvottelupäivät Vaasassa 30.11.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Yleistä Ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1.10.1983,

Lisätiedot

Metsähallitus Luontopalvelut

Metsähallitus Luontopalvelut Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin Timo Tanninen Ylijohtaja, luontoympäristöosasto Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 20.11.2011 1 YVA-laki

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kiinteistötalous aihekuvaukset

Kiinteistötalous aihekuvaukset Kiinteistötalous aihekuvaukset Nro. Ohjaaja Kandityön otsikko Työn kuvaus 1001 Saija Toivonen Rakennusten purkaminen Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla rakennusten purkamista, sen syitä

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012 Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2 Ilmastolain

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä 6.9.2016 Miksi? Hallituksen kärkihankkeeet osaamisen ja koulutuksen alalla painottavat mm. digitaalisia ratkaisuja, monipuolista yhteistyötä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettely Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista Laki ympäristövaikutusten arvioinnista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ JA LAEIKSI ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ JA LAEIKSI ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Viite: Ympäristöministeriön Dnro YM008:00/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ JA LAEIKSI

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot