Lähienergia Kainuun bioenergia-alan toimijoiden tiedotuslehti nro 2

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergia-alan toimijoiden tiedotuslehti nro 2 Kuva Timo Karjalainen Öljymiljoonat Kainuuseen Sivu 2 Kainuusta miljoona mottia Sivu 3 Jätteestä bioetanolia Sivu4 Petteri Matero (vas), Markku Heikkinen, Pentti Helttunen, Pekka Moilanen, Sauli Kemppainen ja Jouko Juntunen FinnMetko -konenäyttelyssä Jämsänkoskella. Taustalla autohakkuri. Koulukeskus lämpenee paikallisella hakkeella Lähienergia: Aluetalous hyötyy paikallisesti tuotetusta energiasta Nina Leinonen Maaseutukoordinaattori Kainuun TE-keskus, maaseutuosasto - Hyviä kohteita on mutta tekijöitä ei tahdo olla, kuvailee Pekka Moilanen energiapuun korjuutilannetta Suomussalmella. Pekka Moilanen perusti yhdessä Pentti Helttusen, Sauli Kemppaisen, Markku Heikkisen, Jouko Juntusen ja Petteri Materon kanssa reilu vuosi sitten Suomussalmen Puulämpö Oy:n. Yritys myy lämpöä Suomussalmen kirkonkylän koulukeskukselle. Polttoaineena käytettävä hake hankitaan parhaan mukaan lähialueen metsistä. Hyviä kohteita haussa Kirkonkylän koulukeskus käytti aiemmin vuosittain noin litraa raskasta polttoöljyä. Nyt öljy on korvattu puuhakkeella. Koulukeskuksen lämmittämiseen haketta kuluu noin 4500 kuutiota per vuosi. Käytännössä tämä tarkoittaa hehtaaria nuoren metsän hoitokohteita. Suomussalmen Puulämpö hankkii kaiken käyttämänsä hakkeen lähialueelta, pääasiassa Ylä-Kainuusta. - Hyvä kohde voidaan ottaa kyllä kauempaakin, Pekka Moilanen lupaa. Hyvien kohteiden lisäksi tärkeää on hakkeen laatu. - Hakkeen laatu on erittäin tärkeää. Raaka-aineen märkyys tuo ongelmia, korostaa Moilanen ja lisää, että yleensä häiriöt lämpölaitoksilla johtuvat huonosta polttoaineesta. Pysty- ja hankintakauppaa - Energiapuun korjuun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, pohtii Moilanen. Ensiharvennuskohteilta Puulämpö saa hyvää puuainesta. Moilanen korostaakin, että metsänomistajan kannattaa olla lämpöyritykseen yhteydessä ennen hakkuuta. Tällöin yrittäjät voivat antaa ennakolta neuvoja muun muassa sopivasta puustosta ja varastointipaikasta. Hankintakaupassa metsästä hakattu puu kuljetetaan tienvarteen, josta lämpöyritys sittemmin puun ostaa ja hakettaa. - Olisi hyvä, jos puukasat sijoitettaisiin mahdollisimman aurinkoisille ja tuulisille paikoille, ja että kasan alle laitetaan kunnon pohjapuut. Myös rekalle ja hakkuriautolle täytyisi jäädä liikkumatilaa, kertoo Pekka Moilanen. Pystykaupoissa Suomussalmen Puulämpö ostaa puut metsään ja hoitaa hakkuut metsurien avulla. Moilanen ei lähde erittelemään, kumpi kauppamuoto on parempi. - Molemmat käy, kunhan puuta riittää, hän sanoo. Moilanen kertoo, että Puulämmöllä on sopimus metsurin ja hakkuriurakoitsijan kanssa, joten ihan kaikkea yrityksen osakkaiden ei tarvitse tehdä itse. Vaikka monipuolista osaamista löytyykin laitospuolelta aina kuljetuksiin asti. Biopolttoainetta liikenteeseen Oman tilan energiaa Sivu5 Koulutusta bioenergiasta Parempi elämä biokaasulla Sivu6 Sivu7 Sivu 8

2 2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Omin voimin Kirjailija Veikko Huovinen toimi jokunen vuosi sitten puuenergian hyödyntämistä edistäneen Tulipasilli -hankkeen suojelijana. Suuri kainuulainen tuumi arabien öljynkatkun jo kylliksi röyhynneen kainuulaisiin neniin. Omien puuraaka-ainevarojen hyötykäyttö on ekologinen vaihtoehto. Teknologian kehitys on tehnyt puunpoltosta myös helpon ja vaivattoman lämmönlähteen. Kohkaaminen kasvihuoneilmiöstä ja varmasti vielä enemmän sähkön ja fossiilisten polttoaineitten hinnannousu ovat saaneet ihmiset rakentamaan varaavia uuneja, asennuttamaan ilmalämpöpumppuja ja myös vaihtamaan öljylämmityksen maalämpöön. Viisaita tekoja. Kainuun metsät pukkaavat puuta kuuden ja puolen miljoonan kuutiometrin vuosivauhdilla. Kestävää hakkuusuunnitetta ollaan juuri nostamassa kolmeen ja puoleen. Pöljänkin matematiikka paljastaa, että puuvarantomme karttuu. Niinpä puuta riittää varmasti myös uuniin, pilkkeinä tai pelletteinä. Kuhmossa olemme iloinneet paikkakunnan ensimmäisen pellettiyrityksen, M-Pelletin, ensiaskeleista, ja myös siitä, että Kuhmo-yhtiö ja Kuhmon Lämpö investoivat bioenergiaan toistakymmentä miljoonaa euroa. Kaukolämpö tulee riittämään taajamamme asukeille. Moni muistaa aikakauden, jolloin kerrostalojen halkoluukut suljettiin, omakotitalonomistajat röyhistelivät rintaansa hankkimalla öljyllä käyvät lämmityspannut ja kaukaa tuotu öljy päihitti kotimaisen energian. Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen ja toisaalta kasvihuoneilmiön ponteva torjunta ovat muuttamassa maailmaa. Saattaa olla, että kymmenen vuoden kuluttua todella lasketaan alueellisia energiataseita. Fossiilinen energia voi joutua pannaan. Itä-Suomessa primaarienergiasta jo yli puolet tuotetaan uusiutuvien energialähteiden voimin, omin voimin. Tästä sietää olla ylpeä. UPM:n suunnitelmat sulkea Kajaanin tuotantolaitokset ovat raju kolaus koko Kainuulle. Jos suunnitelmat toteutuvat, tilalle tulee saada korvaavaa tuotantoa mekaaniseen metsäteollisuuteen ja bioenergiaan. EU:n vaatimusten mukaan muun muassa biopohjaisia liikenteen polttoaineita tarvitaan jatkossa rutkasti lisää. Eila Valtanen Kaupunginjohtaja Kuhmon kaupunki Öljymiljoonat Kainuuseen Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Kainuuseen ostetaan vuodessa noin 40 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä, joka käytetään mm. lämmityskattiloissa. Öljyn mukana virtaavat rahavirrat öljyn tuottajille ja jalostajille. Fossiilisista energialähteistä valtaosa on lämmitykseen käytettävää öljyä tai autoissa käytettävää bensiini- tai dieselpolttoainetta. Uusiutuvien osuutta voidaan parhaiten nostaa korvaamalla rakennusten lämmitykseen menevä polttoöljy puulla, pelletillä, aurinkoenergialla tai maalämmöllä. Lisäksi maakunnassamme käytetään suurissa käyttökohteissa paljon raskasta polttoöljyä, joka on myös korvattavissa uusiutuvilla energialähteillä. Liikenteen polttoaineita voidaan säästää ostamalla vähän polttoainetta kuluttavia autoja tai käyttämällä julkisia kulkuneuvoja liikkumiseen. Öljyjen mukana Kainuusta karkaa 40 miljoonaa euroa, joka lähienergiaa käytettäessä jäisi rikastuttamaan maakuntaamme. Halvan öljyn aikana muun muassa kunnat säästivät kiinteistöjen huoltokustannuksissa ja muuttivat puulämmitteisiä kiinteistöjään öljylle. Nyt olemme tilanteessa, jossa tarvittaisiin päinvastaisia toimenpiteitä muilla uusiutuvilla energialähteillä ja energiansäästöllä höystettynä. Kunnat tiennäyttäjinä Julkisen sektorin olisi näytettävä esimerkkiä panostamalla energiatehokkuutta parantaviin laitteisiin ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tätä edellyttää energiapalveludirektiivi. Kiinteistöjen energian hallinta ja tehokas energian käyttö ovat tärkeitä niin kuntatalouden kuin imagosyiden näkökulmasta. Usein hyvinkin pienin kustannuksin kunnat ja kuntayhtymät voivat säästää yhteisiä veroeurojamme. Kuntien ja kuntayhtymien tulee tehdä energiatehokkuussopimus Työ- ja elinkeinominiteriön kanssa tai liittyä kuntien energiaohjelmaan Motivan kautta. Kansallisen suunnitelman mukaan Suomen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Tavoite on hyvin haasteellinen ja toimenpiteisiin olisikin ryhdyttävä pikaisesti. Tulevat julkisen sektorin energiatehokkuusvaatimukset vaativat henkilöresursseja, joita etenkin pienillä kunnilla ei välttämättä ole. Tältä osin kunnilla olisi yhteistyön paikka. Uusiutuvan energian käyttökohteet selvitetään Kainuun bioenergian teemaohjelma laatii Kainuun kuntiin energiakatsaukset. Niissä selvitetään muun muassa kunnan energiatase ja kartoitetaan uusiutuvan energian käyttökohteet. Katsauksessa selvitetään myös kunnan alueen energian tuotantopotentiaali ja sen vaikutukset aluetalouteen. Ristijärven ja Paltamon kuntien osalta katsaukset ovat valmistumassa ja loppuvuodesta tulee Hyrynsalmen ja Sotkamon vuoro. Alustavien tarkastelujen valossa Kainuussa uusiutuvien energiamuotojen osuus on yli puolet primäärienergian käytöstä. Tästä monet Euroopan maat vain haaveilevat. Nestemäiset biopolttoaineet tulossa Vuosittain bensiiniä ja diesel-polttoainetta ostetaan Kainuussa 80 miljoonaa litraa. Liikenteen polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineella on Suomessa vasta aluillaan. EU:n asettaman tavoitteen mukaan biopolttoaineiden osuutta liikenteessä on tarkoitus lisätä siten, että vuonna 2020 sen osuus on 10 prosenttia kokonaiskäytöstä. Suomeenkin tulisi rakentaa useita liikenteen polttoainetta mutta myös muuta fossiilista polttoainetta korvaavaa teollisuutta. UPM:n paperitehtaan mahdollinen lakkauttaminen on iso kolaus Kainuulle. Tilalle etsitään parhaillaan korvaavaa tuotantoa. Kainuun mittavista luonnonvaroista voitaisiin valmistaa esimerkiksi korkealuokkaisia kiinteitä (puupelletit, hake) ja nestemäisiä polttoaineita (liikenteen polttoaineet, bioöljyt). Polttoainetuotannon lisäksi tarvitaan alan tutkimusta ja kehittämistä. Tämä olisi hyvä kasvuympäristö alan yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Näin voitaisiin luoda työpaikkoja myös korkeasti koulutetuille henkilöille. EU:n strategiset tavoitteet sisältävät myös energiaa säästävän teknologian kehittämisen ja käyttöönoton. Myös tämä voitaisiin ottaa yhdeksi osaamiskeskittymän painopistealaksi. Lähienergialehden toimituskunta Päätoimittaja: Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti Puh Elina Virkkunen tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Puh Pekka Moilanen puuenergianeuvoja Metsäkeskus Kainuu Puh Nina Leinonen maaseutukoordinaattori Kainuun TE-keskus, maaseutuosasto Puh Paavo Pietikäinen projektipäällikkö Kainuun Etu Oy Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti Puh

3 Lähienergia 3 Miljoona mottia lisää Kainuusta Paavo Pietikäinen Projektipäällikkö Kainuun Etu Oy Useiden arvioiden mukaan metsäteollisuuden kotimaisen puun lisäystarve tulee olemaan noin miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämä tarkoittaa valtavaa haastetta muun muassa puunkorjuu- ja kuljetusyrityksille. Lisääntyvien hakkuiden myötä työvoiman tarve kasvaa pelkästään Kainuussa noin 300 henkilötyövuodella, jolloin kilpailu osaavista tekijöistä kiristyy. Työvoiman tarvetta lisää osaltaan hakkuiden kohdistuminen harvennuksiin, etenkin turv la. Työtä metsässä siis riittää myös tulevaisuudessa, mutta alan työpaikkojen tulee olla niin houkuttelevia, että töihin tulijoita riittää. Toisaalta nykyisiä toimintamalleja pitää kehittää ja tehostaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kainuussa toimivat metsäalan yritykset ja organisaatiot ovat ottaneet haasteen vastaan. Yritykset suunnittelevat yhdessä Kainuun Etu Oy:n kanssa Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -hanketta. Se Harvennushakkuita riittää tulevaisuudessa myös Kainuun metsissä. tehostaa puun toimitusketjua ja vastaa tulevaisuuden haasteisiin lisäämällä verkostoitumista kainuulaisten metsäalan yritysten välillä. Hankkeessa panostetaan metsäbiomassan logistiikkaan ja työvoiman saatavuuteen. Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -hankkeen tavoitteeksi on nostettu miljoonan motin ainespuukorjuumäärien lisäys vuoteen 2013 mennessä. Myös metsäenergian käyttö halutaan kaksinkertaistaa Kainuun bioenergiaohjelman mukaisesti 700 GWh:n vuoteen 2010 mennessä. Kuljetusten logistiikka avainasemassa Toimenpiteissä keskitytään puun toimitusketjun kehittämiseen, jotta arvioidun lisäystarpeen toteutuessa puu saadaan kuljetettua metsästä tehtaille kannattavasti. Myös toimitusketjussa mukana olevien yritysten rekrytointia ja työvoiman saatavuutta tuetaan. Suoraan metsäenergian logistiikkaan vaikuttavia toimenpiteitä ovat korjuuteknologiaa kehittävät pilotit ja terminaaliverkoston kehittäminen. Piloteissa suomalaisia metsäenergiaan liittyviä teknologiainnovaatioita testataan käytännössä. Terminaaliverkostoa kehitetään sekä metsäenergian että ainespuun logistiikan näkökulmasta. Metsäenergian korjuuseen kohdistuvat välilliset vaikutukset ovat mepa-kuljetusten tehostuminen ja etenkin työvoiman saatavuudesta tulevat hyödyt. Työvoimaa pyritään saamaan kaikkiin metsäalan pkyrityksiin Kainuussa. Muutokset energiankäytössä ovat (liian) hitaita Markus Tykkyläinen Riskienhallinta- ja ympäristöpäällikkö Kainuun Energia Oy Energian säästämisestä puhuessa tulee ajoittain vastaan kysymys: Mitä vielä pitäisi tehdä? Osa kuluttajista ja yrittäjistä on jo tehnyt järkevät säästötoimenpiteet. Kuten kaikessa kehityksessä, pieni osa ihmisistä toimii muutoksen edelläkävijöinä. He saavat hyödyn muutoksista ajoissa, mutta valtaosa ihmisistä ryhtyy toimiin vasta kun on pakko. Kansainväliset sopimukset pakottavat Suomen valtion kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Koska yli 80 % näistä ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä aiheutuu energiantuotannosta, pitää puuttua sekä energian tuotantoon että kulutukseen. Kaksi merkittävintä pakotetta ovat päästökauppa ja energiapalveludirektiivi. Nämä kattavat kaiken energian kulutuksen ja tuotannon Suomessa. EU-tasolta tulevien päätösten toimivuutta voi havainnollistaa metsästyksessä käytettävällä lippusiimalla. Se asetetaan ensin löysästi saaliin olinpaikan ympärille, ja sitten pikku hiljaa ruvetaan pienentämään vapaata elintilaa saaliseläimen ympärillä. Samalla tavoin päästökaupan ja energiapalveludirektiivin tavoitteet ovat aluksi löysät, mutta ensi vuosikymmenelle mentäessä vaatimukset kiristyvät nopeasti. Lippusiiman ympäröimänä on päästöjä aiheuttava energian tuotanto ja tuhlaileva käyttö. Päästökauppa on kallista Suomelle Päästökauppa aiheuttaa Suomelle vuosina noin 250 miljoonan euron vuosittaisen rahavirran ulkomaille päästöoikeuksien oston muodossa. Laskelma perustuu 25 euron päästöoikeuksien hintaan tonnilta. Vuosina päästöoikeuksien hinnan arvioidaan nousevan vähintään kaksinkertaiseksi, ja suomalaisten toimijoiden tarpeet päästöoikeuksien ostamiselle kasvavat oleellisesti. Tällöin kustannukset voivat lähestyä miljardia euroa vuodessa Suomen kansantaloudelle. Suuren - ellei suurimman - osan tästä kustannuksesta maksavat suomalaiset kuluttajat energian loppuhinnan nousun kautta. Vastaavalla rahalla kannattaisi Suomeen rakentaa metsiin jäävän jätepuun hyödyntämiseen liittyvää logistiikkaa, investoida tehokkaaseen yhdyskuntien energiatuotantoon kaukolämpötoimintaa kehittämällä, ja parantaa entisestään energiankäytön tehokkuutta sekä rakentamisen energiataloutta. Suomen hallitus julkaisee energia- ja ilmastostrategiansa syksyn aikana. Se tulee olemaan hyvin tärkeä linjaus, miten Suomessa kehitetään omien uusiutuvien energiavarojen hyödyntämistä päästöoikeuksien ulkomailta ostamisen sijaan. Syynissä myös energian kulutus Kahden vuoden kuluttua raportoidaan energiapalveludirektiivin ensimmäinen tarkastelujakso. EU komissio arvioi, kehittyykö energian loppukäyttö Suomessa tavoitteen mukaisesti 9 % tehokkaammaksi vuoteen 2016 mennessä. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä merkkejä energiankulutuksen laskusta. Tämä johtanee lainsäädännöllisiin muutoksiin Suomessa välittömästi vuoden 2010 jälkeen. Edessä voi olla iso murros energian kulutustottumuksissa lähivuosina. Energian hinnan noustessa rajusti investoinnit lämmitystavan muutoksiin, rakennusten lämmöneristeisiin, ilma- ja maalämpöpumppuihin ovat taloudellisestikin sitä kannattavampia, mitä aiemmin niitä tehdään. Energiansäästö- ja lämmitysratkaisuista tiedottaminen sekä laitetarjonta ovat lisääntyneet viime aikoina. Niin ilmastonmuutos- kuin kustannusnäkökulmastakin kannattaa olla kiinnostunut energiansäästöstä. Kannattaa kysellä ja usein investoidakin energiaa säästäviin ratkaisuihin. Ohjelma Kaikille avoin hankeseminaari torstaina Kainuun Opistolla Mieslahdessa 8:30 - Kahvit (teemaohjelmat tarjoavat) 9:00-9:55 Tervetuloa Teemahankkeiden tulevaisuuden katsaus TE-keskuksen maaseutuosaston terveiset 10:00-12:00 Ideasta hankkeeksi - hankesuunnittelukoulutusta / Heimo Keränen 12:00-12:45 Omakustanteinen lounas 12:45-14:00 Hanketoiminnan hyvät ja huonot käytännöt / Liisa Häme 14:00-15:00 Keskustelua päivän teemasta kahvin kera Tarkempi ohjelma Ilmoittautumiset järjestelyjen vuoksi viimeistään pe Kajaanin yliopisto-keskus, Pirjo Moilanen, puh , pirjo.moilanen@ oulu.fi Kainuun Opisto, Tahvintie 4, Mieslahti Järjestää Kainuun teemaohjelmat

4 4 Lähienergia St1 tekee jätteestä bioetanolia Lotta Grönlund St1 Biofuels Oy Kuva St1 St1 valmistaa Etanolix -menetelmällä jätteistä bioetanolia lisättäväksi liikennepolttoaineen sekaan. Biopolttoaineella korvataan fossiilista polttoainetta ja vastataan EU: n liikennepolttoaineille asettamaan päästötavoitteeseen. St1 on suomalainen energiayhtiö, jonka visio on olla johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä. Yhtiö tutkii ja kehittää liiketaloudellisesti kannattavia ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja. CO 2 -hyvä energia eli hiilidioksidi hyvä energia tarkoittaa mm. energiatuotteita, jotka elinkaarensa aikana tuottavat mahdollisimman vähän päästöjä. Etanolix -menetelmällä CO 2 -hyviä ratkaisuja Lappeenrannassa valmistetaan etanolia leipomon sivuvirroista. Närpiön Etanolix tehdas on integroitu paikalliseen perunahiutaletehtaaseen. EU:n asettamat päästötavoitteet ovat haasteelliset. Hiilidioksidipäästöjen alentaminen ja jätteiden tehokas hyödyntäminen ovat avainseikkoja ilmastonmuutoksen hillinnässä. EU:n biopolttoainedirektiivin tavoitteena on vähentää öljyriippuvuutta sekä alentaa liikenteen hiilidioksidipäästöjä. EU:n jätedirektiivillä pyritään vähentämään loppusijoitettavan jätteen määrää ja edistämään biohajoavan jätteen hyötykäyttöä. Etanolix käyttää raaka-aineena elintarviketeollisuuden tuotantoprosessissa syntyvää biojätettä. Etanolix -prosessissa hyödynnettävä käymiskelpoinen biojäte ei mene kaatopaikalle. Raaka-ainepohjan laajentaminen erilliskerättyyn biojätteeseen ja kotitalouksilta kerättävään biojätteeseen on Etanolix -tyyppisten laitosten seuraava askel. Etanolix -menetelmän on kehittänyt tekniikan tohtori Antti Pasanen yhteistyössä VTT:n kanssa. Miten syntyy elinkaaripäästöiltään maailman puhtainta bioetanolia? St1:n etanolin tuotantomenetelmä perustuu pienten tuotantolaitosten rakentamiseen raaka-ainelähteen lähelle, tehdas voidaan rakentaa jopa jätteentuottajan tontille. Tehtaat ovat rakenteeltaan modulaarisesti valmistettavissa ja kokoonpantavissa sarjatuotantona. Prosessin tarvitsema lämpöenergia tuotetaan biopolttoaineella tai ylijäämälämpönä. Tällöin tuotettu etanoli on elinkaaripäästöiltään paras markkinoilla oleva, lähes täysin hiilidioksidivapaa liikenteen biopolttoaine. Hajautetun tuotannon Etanolix -menetelmä sai huhtikuussa Kemianteollisuus ry:n innovaatiopalkinnon. Etanolix -prosessin sivutuotteet ovat energisiä hyödykkeitä Etanolin valmistuksen sivutuotteena syntyy rehua, lannoitetta tai kiinteää biopolttoainetta. Sivutuotteet syntyvät samoilla laitteilla ja energialla, eivätkä siten vaadi erillistä tuotantoprosessia. Etanolix -menetelmä käytännössä St1 on ottanut konkreettisia askeleita CO 2 -hyvän energiantuotannon puolesta. Etanolix -menetelmä on innovatiivinen keksintö, joka puhuu ympäristön puolesta sitä paremmin mitä enemmän tuotantolaitoksia on olemassa. St1:llä on Etanolix -tuotantoyksiköt Lappeenrannassa ja Närpiössä. Nykyiset laitokset saavat ripeästi jatkoa; seuraavat yksiköt avataan Haminaan sekä myöhemmin tänä vuonna Vantaalle. Seuraavan kahden vuoden aikana on tavoitteena saada Suomessa tuotantoon parikymmentä yksikköä. Energiatehokas rakentaminen matkailu- ja liikuntaympäristössä Tanja Keränen Viestintäkoordinaattori Snowpolis Oy Energiatehokas rakentaminen tulee nousemaan tärkeäksi osaksi liikuntapaikkarakentamista. Talvisten liikuntapaikkojen rakentaminen ja kylmän säilyttäminen lämpimillä keleillä vaatii erityisen paljon energiaa. Teknologiapuisto Snowpoliksessa on tartuttu tähän aiheeseen ja liikkeelle on lähdössä esiselvitys hanke, jossa pyritään selvittämään energiatehokkaita rakentamismahdollisuuksia Vuokatin alueelle. Talviliikuntapaikkarakentaminen ja siihen erityisesti liittyvä kylmän säilyttäminen kesäaikaan vaatii energiaa. Nykyiset kiristyvät energiamääräykset aiheuttavat sen, että rakentamisen sekä erityisesti liikuntapaikkarakentamisen ekologisuuteen ja erityisesti energiatehokkuuteen kiinnitetään tukevaisuudessa valtavasti huomiota. Tavoitteena on, että Snowpolis alueen energiaratkaisut ovat kestävän kehityksen mukaisia, käyttökustannuksiltaan mahdollisimman alhaisia ja energiatehokkaita. Alueella käy vuosittain huippu-urheilijoita yli 40 eri maasta, joten kestävän kehityksen mukainen energiatehokas rakentaminen toimii näyteikkunana maailmalle, kertoo Snowpolis Oy:n talvilinjan linjajohtaja Seppo Romppainen. Snowpolis toimii matkailuympäristössä, jossa liikuntapaikkarakentaminen näkyy vahvana. Tämän vuoksi alueelle pyritään saamaan tieto- taitoa energiatehokkaan rakentamisen saralla. Meillä Snowpoliksessa on takana vahvaa osaamista liikuntapaikkarakentamisen saralla ja sen vuoksi meiltä kysytään ratkaisuja vastaavien hankkeiden toteuttamiseksi. Jotta pystymme vastaamaan tähän pyyntöön, on tärkeää, että ollaan energiaratkaisujen edelläkävijöitä, toteaa Romppainen. Tietoa kerätään Snowpoliksessa liikkeelle lähtevällä esiselvityshankkeella, jossa on mukana alueen kiinteistönomistajia mm. Vuokatin Urheiluopisto, Sokos Hotel Vuokatti ym. tahoja. Esiselvityshankkeen tavoitteena on saada kokonaiskäsitys siitä millaiset energiatarpeet, energiansäästömahdollisuudet ja toteutusmallit tarvitaan sekä kartoittaa tarpeelliset tiedot varsinaiselle energiapuistohankkeelle. Seminaari: Snowpolis järjestää yhdessä Woodpoliksen kanssa Vuokatissa Energiatehokkuus seminaarin lokakuun 8. päivä. Seminaari liittyy kiinteästi samalla viikolla olevaan energiansäästöviikkoon.

5 Lähienergia 5 Joukolla liikenteeseen Elina Korhonen Harjoittelija, MTT Suurin osa kainuulaisista lienee sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseksi olisi tehtävä jotain. Polttoaineiden jatkuva hinnannousu puhututtaa. Oman kunnon rapistumista pelätään. Yksinäisyys ahdistaa. Tästä huolimatta lyhyetkin välimatkat taitetaan mieluummin henkilöautolla kuin omien lihasten voimalla tai linja-autolla. 85 prosenttia kainuulaisista asuu enintään kahden kilometrin - siis sopivan kävely- tai pyöräilymatkan - päässä joukkoliikenteen talvikauden reiteistä. Valtio ylläpitää joukkoliikennettä maksamalla lääninhallitusten kautta liikennöitsijöille rahaa kannattamattomien vuorojen ajamiseen. Valtio ja kunnat kannustavat joukkoliikenteen käyttöön myös tarjoamalla euroa kuukaudessa maksavia seutulippuja, joilla voi matkustaa neljän Kainuun kunnan alueella. Vuonna 2006 matkustajia oli Kainuun alueella yhtä valtion tukemaa linja-autolähtöä kohden keskimäärin 16. Ilman koululaisia luku olisi huomattavasti alempi. Siksi linja-autovuoroja ajetaan kesäisin paljon vähemmän kuin talvisin. Bussilla pääsee - vielä Kuhmolainen linja-autoyrittäjä Jaakko Kyllönen pitää kainuulaista joukkoliikenneverkkoa varsin kattavana. Hän kuitenkin pelkää, että yhteydet tulevat vähäisten käyttäjämäärien vuoksi harvenemaan. Syynä joukkoliikenteen vähäiseen suosioon on Kyllösen mielestä suomalainen toimintakulttuuri; pidetään itsestäänselvyytenä, että joka kotitaloudessa on yhdestä kolmeen autoa. Bussilippujen hintojen laskua matkustajien houkuttelemiseksi hän ei pidä mahdollisena ilman valtion tukea. Oulun läänihallituksen liikennesuunnittelija Ari Hoppanian mukaan kaikista Kainuun kuntakeskuksista on kouluvuoden aikana mahdollista päästä kahdeksaksi töihin Kajaaniin linjaautolla. Myös paluuvuorot ovat olemassa. Julkisen työmatkakuljetuksen järjestämistä jokaisesta maaseudun kolkasta kuntakeskuksiin hän pitää nykyisillä matkustajamäärillä epärealistisena ajatuksena. Joukkoliikenteen kuihtuminen Kainuussa näyttää siis varsin todennäköiseltä. Kukaan tuskin olettaa, että linja-autovuorot Kainuussa lisääntyisivät. Kainuulaiset ovat kuitenkin ennenkin tehneet mahdottomasta mahdollisen. Jaksaisiko sitä siis kävellä lähimmälle pysäkille ja luovuttaa rattinsa ammattikuljettajan ohjattavaksi? Ensiharvennuksilta haketta Pekka Moilanen Puuenergianeuvoja Metsäkeskus Kainuu Ensiharvennuskohteet kannattaa hoitaa nyt kuntoon. Niin kuitu- kuin energiapuulla on kysyntää ja hintakin on kohdallaan. Ensiharvennus on sekä hakkuu- että hoitotoimenpide. Puusto järeytyy ja sen kasvu nopeutuu. Metsänomistajan kannalta tilanne on nyt parempi kuin aikoihin, sillä hoitotyöstä on mahdollista saada tuloja. Energian hinnat ovat olleet viimeaikoina nousussa. Myös puupohjaiset polttoaineet ovat kallistuneet, mutta huomattavasti maltillisemmin kuin öljy. Tämä suuntaus tuo kannattavuutta metsäenergian korjuuseen. Metsänomistajan kannattaakin selvittää, onko hänen tilallaan energiapuun korjuuseen soveltuvia alueita. Koko puusto hakkeeksi? Kun ensiharvennuskohteessa on runsas puusto, paljon ennakkoraivattavaa ja pieni ainespuukertymä, se soveltuu hyvin energiapuunkorjuuseen. Alusmetsän poistaminen raivaussahalla on kallista. Korjuu ei kannata maanomistajalle eikä metsäkoneurakoitsijalle, jos ainespuukertymä on pieni. Tällöin kannattaa harkita koko poistettavan puuston korjaaminen energiapuuksi. Runkopuuta tulee olla hakkeen raaka-aineessa, mikä parantaa hakkeen laatua. Tällaista haketta kutsutaan kokopuuhakkeeksi ja se käy hyvin polttoaineeksi kaikenkokoisiin hakelämpökeskuksiin maatilakokoluokasta aluelämpölaitoksiin. Kun energiapuuta korjataan ensiharvennuksilla, kohteen valintaan ja puun varastointiin on kiinnitettävä huomiota. Metsänomistajan korjatessa energiapuun itse, kannattaa ottaa yhteyttä puun ostajaan tai metsäkeskuksen puuenergianeuvojaan. Ensiharvennusten energiapuuta Kainuussa ostavat muun muassa Metsäliitto, Biowatti, OK Yhtiöt Oy ja Suomussalmen Puulämpö Oy. Energiapuunkorjuun neuvontaa saa Kainuun metsäkeskuksesta Pekka Moilaselta, puh Jätteistä biopolttoainetta liikenteeseen Tatu Turunen Suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettua polttoainetta, jonka energiasisältöä voidaan hyödyntää siinä missä muidenkin polttoaineiden. Biopolttoaineita ovat esimerkiksi biokaasu, -etanoli ja -diesel. Biopolttoaineita valmistetaan energiakasveista, kuten rypsistä, palmuöljystä, sokeriruo osta ja soijasta. Biopolttoaineita valmistetaan myös eloperäisistä jätteistä. Niitä muodostuu kaikkialla missä ihminen toimii. Eloperäisiä jätteitä ovat kuntien puhdistamolietteet ja haja-asutukset sakokaivolietteet, erilliskerättävä biojäte, karjanlanta ja kalanjalostuksen perkuujätteet. Jätteisiin sisältyvä biokaasu- tai biodieselvaranto on ehtymätön. Esimerkiksi lantaa kertyy niin kauan kuin karjataloutta harjoitetaan. Biopolttoaineet vähentävät liikenteen hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ) silloin kun niillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Myös polttoaineomavaraisuus paranee. Öljypohjaisten polttoaineiden hinnan nousu on lisännyt mielenkiintoa biopolttoaineisiin. Suomi on hyväksynyt EU:n biopolttoainedirektiivin tavoitteen: vuoteen 2010 mennessä biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista on 5,75 prosenttia. Tällä hetkellä biopolttoaineiden osuus Suomessa on niin alhainen, ettei tavoitetta saavuteta. Lisää jakeluasemia Liikennekäyttöön puhdistettu biokaasu vastaa maakaasua. Kaasun käyttö liikenteen polttoaineena on Kuva Elina Virkkunen Kuvassa biodieselin jakelupiste Iisalmessa Itikan tilalla. Yksi peltohehtaari tuottaa 500 litraa biodie-seliä. yleistymässä. Helsingin julkisessa liikenteessä on pitkään ollut käytössä maakaasulla kulkevia linjaautoja. Suomessa Gasum Oy:llä ja St1: llä on kaasun jakeluasemia. Gasum Oy:n tavoitteen mukaan vuonna 2010 Suomessa on noin 30 kaasun jakeluasemaa. Vaikka maakaasuverkosto ei ulotu Tampereen seutua pohjoisemmaksi, bio- tai maakaasun tankkausasemien rakentaminen Kainuuseen on mahdollista. Maakaasu voidaan kuljettaa jakeluasemalle säiliöautoilla tai tuottaa jätekeskusten tai maatilojen biokaasulaitoksissa. Bioetanoli ja -diesel eivät vaadi erillisiä jakelulaitteita, koska ne voidaan sekoittaa nykyisiin polttoaineisiin. Ympäristölle hyötyä vai haittaa Suomessa muun muassa Neste Oil tuottaa biopolttoaineita. Ympäristöjärjestöt WWF ja Greenpeace ovat kritisoineet Nestettä, koska biodieselin valmistuksessa käytetään palmuöljyä. Sen kasvatusalan saamiseksi raivataan sademetsiä Kaakkois-Aasiassa Indonesiassa ja Malesiassa. Ympäristöjärjestöt ovat oikeassa: biopolttoaineet tulisi voida tuottaa sellaisista uusiutuvista luonnonvaroista, joiden tuotanto ei vie tilaa ruoan tuotannolta, eikä tuhoa luonnonarvoja. Eduksi on myös, jos raaka-aine on peräisin lähialueelta. Vastaus vaatimuksiin on eloperäinen jäte, edellyttäen, ettei jätemääriä kasvateta. Jätteidenkin ympäristöhyöty kääntyy päälaelleen, jos jätettä pyritään varta vasten tuottamaan runsaasti ja näin täyttämään kasvavia raaka-ainetarpeita. Vaurautta maaseudulle Biopolttoaineiden tuotanto, kuten mikä tahansa muukin tuotanto, tulee keskittymään suuriin tuotantoyksiköihin. Teknisesti biopolttoaineita on yhtä lailla mahdollisuus tuottaa hajautetusti pienemmässä mitassa. Esimerkiksi maatiloilla voidaan tuottaa liikenteen polttoainetta eloperäisiä jätteitä tai kasvibiomassoja käsittelevässä biokaasu- tai biodiesellaitoksessa. Useilla tiloilla voi olla yhteisiä kyläkohtaisia biokaasulaitoksia liikennekaasun tankkauspisteineen. Biokaasulaitokset voisivat sijoittua valtateiden varsille, ja näin palvella laajempaa liikennevirtaa. Biodieselin edelläkävijä Savon Siemen Oy valmistaa Iisalmessa Itikan tilalla omalla esteröintilaitteistolla biodieseliä rypsistä ja ravintolarasvoista. Uutena raaka-aineena kokeillaan paraikaa kalaöljyä. Itikan tilalla on laskettu, että yksi peltohehtaari tuottaa 500 litraa biodieseliä. Tuotantomäärä oli tilalla litraa vuonna Biodieselillä tankataan tilan omia ajoneuvoja, tuotetaan omaa lämpöä ja sähköä sekä myydään tankkauspisteen kautta ulkopuolisille. Byrokratia hidasteena Eloperäisiä jätteitä on teknisesti mahdollista käsitellä maaseutuyritysten biokaasu- tai biodiesellaitoksissa. Yrittäjien mielenkiintoa jätteisiin vaimentaa jätteiden mukana tulevat velvoitteet. Viranomaisbyrokratia on säädetty suurten laitosten riskien hallitsemiseksi. Esimerkiksi kalanperkuujäte tuottaa biokaasua monikertaisesti lantaan nähden. Useita tuhansia tonneja lantaa vuodessa mädättävä biokaasulaitos käsittelisi vaivatta 50 tonnia kalajätettä. Tuolloin vaaditaan erillinen esikäsittely-yksikkö jätteen murskausta ja kuumennusta varten. Laitokselle tulee lisäksi hakea ympäristölupa ja Elintarviketurvallisuusviraston laitoshyväksyntä. Jätteiden vastaanoton hyötyjä ovat lisääntyvä kaasuntuotto ja tulo jätemaksuista. Yhteiskunnan soisi avokätisemmin kannustavan pienten jäte-erien (1-100 tonnia vuodessa) vastaanottoon ja käsittelyyn paikallisissa biokaasu- ja biodiesellaitoksissa. Ympäristövelvoitteet tulisi porrastaa laitoksen koon ja sijainnin mukaan. Pienten jätemäärien paikallinen käsittely maaseudulla edesauttaa uusiutuvan energian käytön ja jätehuollon palvelujärjestelmän kehittymistä. Tämä on EU:n jätepolitiikan läheisyysperiaatteen mukaista.

6 6 Lähienergia Opettajaksi opiskelevat tutustuivat bioenergiaan Juha-Matti Turpeinen Lehtori Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijat laativat opettajille tarkoitettua oppimateriaalia uusiutuvasta energiasta. Aihepiirit käsittelivät hake- ja pellettilämmitystä sekä tuuli- ja aurinkoenergiaa. Työ oli osa teknisen työn sivuainetta. Aineiston käyttäminen omassa opetuksessa vaatii tietoisuuden lisäämistä ja asenteen muutosta. Energia-asiat kuuluvat meidän jokaisen yleissivistykseen ja tulevaisuuden kansalaistaitoihin. Oppimateriaalia jakoon Teknisen työn sivuaineopinnoissa pohditaan usein kestävän kehityksen periaatteita. Siellä tehdyillä materiaalivalinnoilla kestävää kehitystä on helppo osoittaa ja opettaa. Uusiutuva energia oli meille kuitenkin uusi juttu. Päätimme Kainuun bioenergiateemaohjelman kanssa suunnitella kurssin tuleville opettajille. Ideana oli yhdistää asiantuntemus eri aloilta ja työstää siitä oppimateriaalikokonaisuus. Uusiutuvan energian aihepiirin erityistietämys ei ole Kajaanissa aikaisemmin kuulunut opettajien opintoihin. Tämä kurssi on ensimmäisiä perus- ja täydennyskoulutuksen energia-aiheisia kursseja koko Suomessa. Kestävä kehitys puhuttaa nuoria Meidän sukupolvemme tuskin näkee öljyn loppumista, kymmenen euron litrahintaa bensiinille tai vakavia ympäristöongelmia. Ympäristövaikutuksista näkyy jo merkkejä, mutta tutkijatkaan ole ihan samaa mieltä tulevien ongelmien aikataulusta tai vakavuudesta. Kaikki olemme törmänneet energian kallistumiseen kuluneen vuoden aikana tankatessamme autoamme tai maksaessamme sähkölaskua. Voisiko näitä kuluja pienentää? Täsmäkoulutusta bioenergiasta Virpi Pääkkönen Projektisuunnittelija Kinuun ammattiopisto Monipuoliset bioenergia-alan lyhytkoulutukset ovat mukana Kainuun ammattiopiston suunnittelemassa KantriKoulutus-hankkeessa. Koulutukset on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä alan teemaohjelman ja kehittämishankkeiden kanssa. Koulutusten tavoitteena on tehdä uusiutuvia energialähteitä tutuksi ja innostaa pohtimaan ja kokeilemaan eri ratkaisuja omassa yrityksessä ja kotitaloudessa. Teemoina ovat biokaasu, biodiesel, peltoenergia, aurinkoenergia, lämpöyrittäjyys, hakelämpökeskuksen tai pellettilämmitysjärjestelmän rakentaminen sekä energiapuun korjuu ja pilkkeiden kuivaus. Esimerkiksi biokaasukoulutuksessa on mahdollisuus suunnitella asiantuntijan johdolla omiin tarpeisiin soveltuva biokaasulaitos. Pienryhmässä tutustutaan biokaasun tuotantoon, teknisiin ratkaisuihin ja kustannuksiin. Koulutus sisältää kolme ryhmätapaamista ja yhden yrityskohtaisen koulutuspäivän. Bioenergiahankkeiden työrukkanen Kainuun bioenergian teemaohjelman ja kehittämishankkeiden koulutustarpeet toteutetaan koulutushankkeen kautta. KantriKoulutus-hanke vahvistaa bioenergia-alan osaamista, lisää lähienergian käyttöä ja tuotantoa sekä lisää bioenergia-alan yhteistyötä Kainuussa. Nämä ovat myös bioenergian teemaohjelman tavoitteita. Yhteistyön esimerkkinä Kainuun Metsäkeskuksen Metsäenergiahanke järjestää työnäytöksiä energiapuun korjuusta ja koulutushanke opettaa samoja asioita teoriassa. Samoin MTT Sotkamon Biokaasu- ja peltoenergiahanke järjestää biodieseliin liittyvän opintomatkan ja koulutus toteutetaan KantriKoulutuksen kautta. KantriKoulutus-hanke on suunnattu maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille. Koulutuksiin sisältyy bioenergian lisäksi teemoja maaseutuyrityksen johtamisesta, sukupolvenvaihdoksesta ja esimerkiksi maidontuotannosta ja peltoviljelystä. Rahoitusta haetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Kainuun TE-keskuksen kautta. Kolmivuotisen hankkeen koulutukset pyritään saamaan käyntiin viimeistään ensi vuoden alusta. Suunniteltuihin koulutuksiin voidaan tehdä rajoitetusti muutoksia, mikäli tarvetta ilmenee. Tarjolla olevista koulutuksista tiedotetaan lehti-ilmoituksin, esittein ja tulevilla nettisivuilla. Tervetuloa mukaan! Opiskelijat tutustumassa Kulunnan Puutarhan lämpökeskukseen (vas. Ilkka Mattila, Janne Kemppainen, Heikki Saukko, Aki Lohi) Bioenergia-aiheen käsittelemisellä koulussa pyritään pysyvään asennemuutokseen ja ympäristöystävällisempään käyttäytymiseen. Kurssilla laaditut opetusmateriaalit ovat Kainuun koulujen ja kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä osoitteessa bioenergia Avoimet ovet bioenergiatutkimukseen MTT Sotkamossa tiistaina klo MTT Sotkamossa toimii Kainuun ja myös MTT:n ensimmäinen biokaasureaktori. Reaktori käynnistyi elokuun puolivälissä. Yleisö on tervetullut tutustumaan reaktoriin ja MTT:n biokaasututkimukseen MTT:n reaktori on 4,5 kuutiometrin kokoinen pilottilaitos, joka on suunniteltu kuivikelannan ja muiden kiinteiden materiaalien biokaasutukseen. Pieneliöt hajottavat hapettomassa säiliössä lantaa ja tuottavat siitä metaanikaasua. Kaasua voidaan käyttää energian lähteenä. Jäännöksenä syntyvä mädätetty lanta on hyvää lannoitetta. Metaanikaasua syntyy myös kaatopaikoilla. Tutkimusaseman lähellä sijaitsevan kunnan entisen kaatopaikan kaasuvarantoa on selvitty. Kaasua on mahdollista käyttää esimerkiksi tutkimusaseman kiinteistön lämmitykseen. MTT Sotkamon tutkimusasemalla kokeillaan sekä tunnettujen että Kuva: Teemu Korhonen Kuva: Pekka Heikkinen muutamien uusien energiakasvien viljelyä. Tervetuloa tutustumaan! Kahvitarjoilu. MTT Sotkamo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kipinäntie Sotkamo p. (08) tai Elina Virkkunen

7 Lähienergia 7 Energiaa omalta tilalta Sähkö ja lämpö tulevat navetan takaa Elina Virkkunen Tutkija, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamo Lannan ilmastus ja kompostointi tarvitsevat energiaa. Entä jos lannan energia otettaisiin talteen ja hyödynnettäisiin omalla tilalla? Se on mahdollista tuottamalla biokaasua. Yhden lehmän vuosittaisesta lantamäärästä voidaan saada lähes 3 MWh energiaa. Biokaasua syntyy hapettomissa oloissa. Olosuhteet ovat sopivat esimerkiksi eläinten suolistossa, soilla ja varta vasten rakennetussa biokaasureaktorissa. Bakteerit mädättävät eloperäistä ainesta. Biokaasutuotannon etu on mahdollisuus tuottaa energiaa jätteistä. Eläinten lanta on maatilalla luonteva ja käyttökelpoinen biokaasutuksen perusmateriaali. Lisäämällä prosessiin esimerkiksi peltobiomassaa, saadaan siitä tehokkaampi ja tuottoisampi. Kun maatila ottaa vastaan raaka-ainetta tilan ulkopuolelta, siitä voi periä maksun. Tämä parantaa laitoksen kannattavuutta, ja kaasun tuotto lisääntyy monipuolisella syöteseoksella. Rasvapitoiset materiaalit tuottavat erityisen paljon biokaasua. Sivutuotteiden ja jätteiden käsittelyä säädellään sivutuoteasetuksella. Esimerkiksi puhdistamoliete ja teurasjätteet on kuumennettava ennen biokaasutusta. Metaani on biokaasun palava osa Biokaasu on kaasuseos, jossa on noin 60 prosenttia metaania, noin 40 prosenttia hiilidioksidia ja vähäisiä määriä muita kaasuja. Maakaasu on lähes puhdasta metaania. Yksinkertaisin ja kannattavin tapa hyödyntää metaani on polttaa biokaasu lämmityskattilassa. Se onnistuu esimerkiksi vaihtamalla öljykattilaan kaasupoltin. Sähköä voidaan tuottaa mikroturbiinilla tai aggregaatilla noin 30 prosentin hyötysuhteella. 50 prosenttia energiasta saadaan talteen lämpönä. 700 kilogramman säilörehupaali voidaan muuttaa biokaasureaktorissa metaaniksi ja jalostaa edelleen liikennepolttoaineeksi. Paalin sisältämällä energialla ajelee autolla reilusti yli 700 kilometriä. Ajoneuvokäyttöä varten kaasu on puhdistettava ja paineistettava. Ravinteet paranevat, haju häviää Lietteen tilavuus ei juuri pienene biokaasutuksessa. Sen olomuoto muuttuu nestemäisemmäksi, sillä osa kiinteästä aineesta hajoaa biokaasuksi. Lannan ravintoaineet säilyvät käsittelyn aikana. Osa typestä muuttuu ammonium-muotoon, joka on liukoista ja helposti kasvien käytettävissä. Samalla typen huuhtoutuminen vähenee. Lannan haju häviää lähes Kaaviokuva maatilakohtaisesta biokaasulaitoksesta. Lähde Metener Oy. täysin biokaasutuksessa. Myös suurin osa taudinaiheuttajista ja rikkaruohonsiemenistä kuolee. Kuva: Elina Virkkunen Harri Riihimäki esittelee sikatilansa biokaasulaitosta, joka on toiminut vuodesta 2002 lähtien. Biokaasulla vuodessa tuotettava energiamäärä korvaa Riihimäen tilalla litraa öljyä ja kwh sähköä. Vihdoinkin investointitukea Maatilojen biokaasulaitoksille on esitysluonnoksessa luvassa investointitukea lokakuun loppupuolella alkavassa haussa. Tuki koostuisi avustuksesta ja lainan korkotuesta. Biokaasulla tuotetulle sähkölle on lupailtu takuuhintaa, jolla sähkön voisi myydä verkkoon. Se koskisi myös omalla tilalla käytettävää sähköä. Takuuhinnasta ei ole toistaiseksi tullut päätöstä. Valmiina pakettina hankittu maatilan biokaasulaitos maksaa noin euroa. Maatilakokoluokan kaupallisia laitetoimittajia on Suomessa useita. Maatilalaitoksia toimii Suomessa lähes kymmenen. Kainuuta lähinnä olevat laitokset sijaitsevat Haapajärvellä koulutilalla sekä maatiloilla Nivalassa ja Haapavedellä. Tarkempaa tietoa investointituista saa Kainuun TE-keskukselta Sirpa Lavikaiselta puh tai Keijo Kunnarilta Arjen ekotekoja Jätteiden omatoiminen käsittely säästää energiaa ja luontoa Tatu Turunen Suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Jätteiden omatoiminen käsittely tarkoittaa sellaisista jätteistä huolehtimisista, joita ei toimiteta jäteyrittäjien kautta käsittelylaitoksiin. Nämä jätteet käsitellään itse lähellä jätteiden syntypaikkaa. Tällaisia jätteitä ovat ruuan tähteet pihakompostoreissa, haravoidut lehtikasat, rantasaunan tulipesässä poltettu pahvi, halkopinoon pätkitty joulukuusi tai kissan syömät kalanperkuutähteet. Huonokuntoiset vaatteet eivät kelpaa kirpputorille. Vaatteiden kankaista on helppo leikellä paloja vaikka maalaustöiden tai likaisten koneiden putsaukseen. Näin säästetään teollisten siivoustekstiilien valmistuksen energiankulutusta. Omatoiminen jätteiden käsittely vähentää energian ja luonnonvarojen kulutusta ja tuo säästöjä kotitalouksien jätemaksuihin. Jätteiden kuljetusten määrät ja jäteautojen pakokaasupäästöt vähenevät. Omatoimisuus edellyttää kuitenkin erityistä tarkkaavaisuutta. Siihen ei tule ryhtyä samanlaisin konstein kuin ennen vanhaa. Silloin jätteet kipattiin pihapiirin taakse tunkiolle ja kerättiin kasaan avotulella poltettavaksi. Tällainen jätehuolto aiheuttaisi nykyaikana liikaa haittoja sekä ympäristölle että naapureille. Jätemäärät ovat suurempia, materiaalit keinotekoisempia ja ympäristö- ja terveysvaatimukset korkeampia kuin entisaikaan. Paperia ja kartonkia palaa puun ohessa Perinteinen tapa on polttaa kaikki palava jäte tulisijoissa, kuten lämmitysuuneissa tai saunan tulipesissä. Tässä piilee riski, että ympäristöön vapautuu myrkyllisiä savukaasuja. On tehokkaampaa, että polttokelpoinen jäte poltetaan siihen erikoistuneessa voimalaitoksessa. Sellaisessa savukaasujen puhdistus on tehokasta, ja polttolämpötila riittävän korkea. Rakennusten tulisijoissa voi kuitenkin polttaa kohtuumääriä paperia ja kartonkia puun seassa. Isot paperi- ja kartonkierät kannattaa kuljettaa ekopisteisiin, josta ne kulkeutuvat teollisuuteen uusiokäyttöön. Puhdasta puujätettä, jota ei ole pintakäsitelty, voi polttaa huoletta. Sen sijaan maalattua tai kyllästettyä puuta ei saa polttaa. Maaleista voi poltossa vapautua syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Polttokelpoinen puujäte vähentää muiden polttoaineiden valmistamisen energiaa. Talousjätteiden avopoltto ulkona on ollut jo pitkään kiellettyä. Oksa- ja risujätteitä saa polttaa, mutta vain taajamien ulkopuolella. Palaako muovi? Harva muovilaatu soveltuu kotitalouspolttoon. Kotitalouksissa saa polttaa muovikasseja ja -pusseja ja elintarvikepakkausten muoveja, mutta niiden poltto saattaa syövyttää hormeja ja aiheuttaa haitallisia savukaasuja. Muovijäte kannattaakin laittaa seka- tai energiajätteen joukkoon. Energiajätteen keräykseen voi laittaa kaikki muovit paitsi PVC - muovin. Tätä on mm. putkissa, letkuissa, sadeasuissa ja muovi-mapeissa. Myös yksittäisen omakotitalon kannattaa tehdä energiajätteen keräyksestä sopimus jäteyrittäjän kanssa. Jäteastian tyhjennyshinta on edullisempi energia- kuin sekajätteellä. Säästöjä kertyy, kun sekajätteen määrä vähenee ja sekajäteastian tyhjennysväliä pidennetään. Kompostimultaa kasvimaille Kiinteistöillä kannattaa kompostoida keittiö- ja ruokajäte suljetussa kompostorissa. Avonaisessa kompostorissa saa kompostoida puutarhajätteitä, kuten risuja, oksia ja lehtiä. Kainuun kunnissa on lisäksi vastaanottopaikkoja puutarha- ja haravointikarikkeelle. Omassa kompostoinnissa on syytä huolehtia, että kompostori saa riittävästi ilmaa. Tukiaineita on käytettävä riittävästi. Kompostoinnin tuloksena saadaan kasvimaille ja puutarhaan ravinteikasta kompostimultaa. Kompostorien tuottamalla mullalla voidaan korvata luonnonvaroista tehtyjä kasvualustoja.

8 8 Lähienergia Biokaasu tuo paremman elämän Elina Virkkunen Tutkija, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamo David Fulford, University of Reading Etelä-Aasia näyttää muulle maailmalle kestävän kehityksen mallia. Maassa on kolme ja puoli miljoonaa perhekoon biokaasuvoimalaa. Ne vaikuttavat myönteisesti ilmastoon ja ihmisten terveyteen. Intiassa ruoka valmistetaan perinteisesti avotulella asuntojen sisällä. Poltettaessa puuta ja lantaa syntyy myrkyllisiä yhdisteitä. Savu aiheuttaa terveysongelmia erityisesti naisille ja lapsille. Polttopuista on puutetta jo ennestään eroosion vaivaamilla alueilla. Polttopuut on haettava yhä kauempaa, ja siihen kuluu suuri osa naisten ja tyttöjen ajasta. Tehottomat tulisijat lisäksi hukkaavat suuren osan polttoaineen energiasta. Intiassa ja muuallakin Etelä-Aasiassa on tartuttu ongelman. Valtio, kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö ovat rahoittaneet biokaasutekniikan omaksumista ja voimaloiden rakentamista jo yli 20 vuoden ajan. Mallikylistä esimerkkiä Pienen biokaasuvoimalan tuottama kaasu johdetaan vihreää letkua pitkin keittiöön. Syötteet lisätään etualalla näkyvään suppiloon. Yleisimmin perhekohtainen voimala on tiilistä ja sementistä valettu noin kahden kuutiometrin kokoinen säiliö, joka on upotettu maahan. Siinä on suppilo syötteiden lisäämistä varten sekä luukku jäännöksen poistamista varten. Kaasuputki johtaa kaasun keittolieteen. Reaktorista saatava jäännös käytetään lannoitteeksi. Biokaasua tuotetaan lehmän lannasta ja muista jätteistä. Yhden perheen biokaasuvoimalaan tarvitaan 25 kilogrammaa lantaa päivässä. Sen tuottaa neljä tai viisi lehmää. Biokaasutekniikkaa tehdään tutuksi muuttamalla kyliä malliekokyliksi ja kouluttamalla kyliin ympäristöneuvojia. Biokaasun käytön uskotaan leviävän parhaiten, kun kyläläiset tutustuvat voimalaan ja sen hyödyllisyyteen naapurinsa kodissa. Kyläläisiä opetetaan rakentamaan voimalat itse. Biokaasuvoimalan tekniikka ja toteutus eivät ole monimutkaisia, mutta Intian mittapuun mukaan hinta voi silti muodostua suureksi. Perhekohtaisen voimalan kustannukset ovat noin 300 dollaria. Avainasemassa naiset Neuvojat jakavat tietoa paitsi biokaasun tuotannosta, myös luomuviljelystä, kompostoinnista ja sadeveden keruusta. Jokaisesta kylästä koulutettiin sekä mies että nainen. Lähde: L. Sasse, Biogas Plants, 1988 Mikrobit muodostavat biokaasua hapettomissa olosuhteissa mädättämällä eloperäistä ainetta. Yksinkertainen biokaasuvoimala saadaan lämpimissä maissa maahan kaivetusta säiliöstä. Naispuoliset neuvojat vetävät naisryhmiä, joissa keskustellaan terveydestä, lapsista ja naisten oikeuksista. Jälleen on todettava, että kehitysmaita autetaan tehokkaimmin auttamalla naisia. Myös biokaasulaitoksen hyöty kohdistuu naisiin. Heidän työnsä helpottuu ja terveysriskit vähenevät. Kehitystyötä Intiassa rahoittavat muun muassa ulkoministeriö sekä Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Paikallisena toimijana on WAFD (Women s Action For Development). Järjestö pyrkii ihmislähtöisen kehityksen saavuttamiseen kohderyhmänä naiset ja lapset. Lämmitysjärjestelmät muutoksessa Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Energianhinnan nousun myötä omakotitalojen lämmitys on aina kiinnostava puheenaihe. Kainuussa on noin öljylämmitteistä kiinteistöä, joita rasittaa korkea öljyn hinta. Tämän johdosta uudisrakentajat eivät juurikaan enää investoi öljylämmitykseen. Kaukolämmitys on ympäristöystävällinen, ekologisesti järkevä ja suhteellisen edullinen lämmitysmuoto. Ainakin Kainuussa kaukolämpöä tuottavissa kattiloissa käytetään paikallista energiaa. Puun osuus aluelämmityksessä on 48 % ja turpeen 41 %. Öljyn osuus oli vuonna 2007 vain 3,2 %. Kainuun aluelämpölaitoksissa uusiutuvien energialähteiden osuus oli 53 % (turve ei mukana). Maa- ja ilmalämmön suosio kasvaa Kuvassa on esitetty tyypillisen omakotitalon lämmöntuotantokustannukset eri lämmitysvaihtoehdoilla. Polttoaineiden hinnat elokuussa 2008 Kaukolämmön osalta laskelmiin on otettu huomioon myös liittymismaksu. Maalämpö on nykyisin yksi suosituimmista lämmitysmuodoista. Se on helppohoitoinen, mutta investoinniltaan kallis. Varaavassa sähkölämmityksessä voidaan huomioida yöajan edullisempi sähköenergia. Toisaalta investointi on suoraa sähkölämmitystä suurempi. Käyttäjän kannalta sähkölämmitysjärjestelmät ovat helppohoitoisia. Ne sopivat etenkin sellaisille, jotka eivät halua tai pysty osallistumaan lämmitystyöhön. Sähkölämmityksessä voidaan huomioida myös ympäristöystävällisyys, hankkimalla vihreää sähköä. Investointiin vaikuttaa lähinnä se, otetaanko energia maaperästä, vesistöstä vai kalliosta. Kallioon porattava, jopa yli 200 metriä syvä energiakaivo nostaa kustannuksia. Parhaiten maalämmölle soveltuvia kohteita ovat taajamien ulkopuoliset alueet, joilla esimerkiksi kaukolämpöä ei ole saatavissa. Puupelletti on nykyaikainen ja pitkälle automatisoitu lämmitysjärjestelmä. Täysin vaivaton pellettilämmitys ei kuitenkaan ole, sillä puhdistustoimenpiteitä on tehtävä 2-4 viikon välein. Puupelletin tuotanto kasvaa Suomessa ja Kainuussakin on jo kaksi puupellettitehdasta (Kajaani ja Kuhmo). Suurin osa Suomessa valmistetusta puupelletistä menee vientiin. Oma puu alentaa lämmityskustannusta Pilkkeiden käyttö on hyvin yleistä Suomessa joko päälämmitysmuotona tai lisälämmönlähteenä. Maaseudulla puulämmitys on yleisempää kuin taajamissa. Pilkejärjestelmä sitoo, mutta se antaa mahdollisuuden itse vaikuttaa lämmityskustannuksiin omatoimisella polttopuun hankinnalla. Laskelmissa pilkkeen hintana käytettiin 40 euroa irtokuutiolta, jolla hinnalla kuivaa koivupilkettä saa kotiin toimitettuna (esim. halkoliiteri. com). Hyvin harvan omakotitalon lämmitys perustuu vain ja ainoastaan yhteen energiamuotoon. Esimerkiksi sähkölämmitystaloissa tai maalämpö taloissa on tulisija, joissa voidaan polttaa puuta. On myös järkevää ylläpitää edes jonkinlaista varajärjestelmää päälämmityksen rinnalla. Auringossa riittää potentiaalia Kainuussa on vain harvoja taloja, jotka hyödyntävät aurinkolämpöä. Auringosta on täällä saatavissa energiaa noin 850 kwh/vuosi neliötä kohden. Tämä jää jälkeen vain noin 15 % pääkaupunkiseudun tai vaikkapa Saksan säteilyenergiasta. Kainuun tapaisilla kylmillä seuduilla aurinkoenergiasta ei voi tulla talon päälämmitysmuotoa, vaan se toimii täydentävänä järjestelmänä. Kainuun oloissa omakotitalo voi saada lämpöenergiansa noin 5 kuukautta auringosta. Aurinkoenergia tulee kaikesta yleistymään jatkossa myös Kainuussa energian hinnan nousun myötä. Tulevaisuudessa myös tuulimyllyt tulevat omakotitalojen takapihoille ja kesämökeille tuottamaan sähköä kiinteistön tarpeisiin ja enemmänkin. Pienempien mikrovoimaloiden hinnat ovat parista tuhannesta eurosta ylöspäin.