Lähienergia Kainuun bioenergia-alan toimijoiden tiedotuslehti nro 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähienergia Kainuun bioenergia-alan toimijoiden tiedotuslehti 23.9.2008 nro 2"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergia-alan toimijoiden tiedotuslehti nro 2 Kuva Timo Karjalainen Öljymiljoonat Kainuuseen Sivu 2 Kainuusta miljoona mottia Sivu 3 Jätteestä bioetanolia Sivu4 Petteri Matero (vas), Markku Heikkinen, Pentti Helttunen, Pekka Moilanen, Sauli Kemppainen ja Jouko Juntunen FinnMetko -konenäyttelyssä Jämsänkoskella. Taustalla autohakkuri. Koulukeskus lämpenee paikallisella hakkeella Lähienergia: Aluetalous hyötyy paikallisesti tuotetusta energiasta Nina Leinonen Maaseutukoordinaattori Kainuun TE-keskus, maaseutuosasto - Hyviä kohteita on mutta tekijöitä ei tahdo olla, kuvailee Pekka Moilanen energiapuun korjuutilannetta Suomussalmella. Pekka Moilanen perusti yhdessä Pentti Helttusen, Sauli Kemppaisen, Markku Heikkisen, Jouko Juntusen ja Petteri Materon kanssa reilu vuosi sitten Suomussalmen Puulämpö Oy:n. Yritys myy lämpöä Suomussalmen kirkonkylän koulukeskukselle. Polttoaineena käytettävä hake hankitaan parhaan mukaan lähialueen metsistä. Hyviä kohteita haussa Kirkonkylän koulukeskus käytti aiemmin vuosittain noin litraa raskasta polttoöljyä. Nyt öljy on korvattu puuhakkeella. Koulukeskuksen lämmittämiseen haketta kuluu noin 4500 kuutiota per vuosi. Käytännössä tämä tarkoittaa hehtaaria nuoren metsän hoitokohteita. Suomussalmen Puulämpö hankkii kaiken käyttämänsä hakkeen lähialueelta, pääasiassa Ylä-Kainuusta. - Hyvä kohde voidaan ottaa kyllä kauempaakin, Pekka Moilanen lupaa. Hyvien kohteiden lisäksi tärkeää on hakkeen laatu. - Hakkeen laatu on erittäin tärkeää. Raaka-aineen märkyys tuo ongelmia, korostaa Moilanen ja lisää, että yleensä häiriöt lämpölaitoksilla johtuvat huonosta polttoaineesta. Pysty- ja hankintakauppaa - Energiapuun korjuun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, pohtii Moilanen. Ensiharvennuskohteilta Puulämpö saa hyvää puuainesta. Moilanen korostaakin, että metsänomistajan kannattaa olla lämpöyritykseen yhteydessä ennen hakkuuta. Tällöin yrittäjät voivat antaa ennakolta neuvoja muun muassa sopivasta puustosta ja varastointipaikasta. Hankintakaupassa metsästä hakattu puu kuljetetaan tienvarteen, josta lämpöyritys sittemmin puun ostaa ja hakettaa. - Olisi hyvä, jos puukasat sijoitettaisiin mahdollisimman aurinkoisille ja tuulisille paikoille, ja että kasan alle laitetaan kunnon pohjapuut. Myös rekalle ja hakkuriautolle täytyisi jäädä liikkumatilaa, kertoo Pekka Moilanen. Pystykaupoissa Suomussalmen Puulämpö ostaa puut metsään ja hoitaa hakkuut metsurien avulla. Moilanen ei lähde erittelemään, kumpi kauppamuoto on parempi. - Molemmat käy, kunhan puuta riittää, hän sanoo. Moilanen kertoo, että Puulämmöllä on sopimus metsurin ja hakkuriurakoitsijan kanssa, joten ihan kaikkea yrityksen osakkaiden ei tarvitse tehdä itse. Vaikka monipuolista osaamista löytyykin laitospuolelta aina kuljetuksiin asti. Biopolttoainetta liikenteeseen Oman tilan energiaa Sivu5 Koulutusta bioenergiasta Parempi elämä biokaasulla Sivu6 Sivu7 Sivu 8

2 2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Omin voimin Kirjailija Veikko Huovinen toimi jokunen vuosi sitten puuenergian hyödyntämistä edistäneen Tulipasilli -hankkeen suojelijana. Suuri kainuulainen tuumi arabien öljynkatkun jo kylliksi röyhynneen kainuulaisiin neniin. Omien puuraaka-ainevarojen hyötykäyttö on ekologinen vaihtoehto. Teknologian kehitys on tehnyt puunpoltosta myös helpon ja vaivattoman lämmönlähteen. Kohkaaminen kasvihuoneilmiöstä ja varmasti vielä enemmän sähkön ja fossiilisten polttoaineitten hinnannousu ovat saaneet ihmiset rakentamaan varaavia uuneja, asennuttamaan ilmalämpöpumppuja ja myös vaihtamaan öljylämmityksen maalämpöön. Viisaita tekoja. Kainuun metsät pukkaavat puuta kuuden ja puolen miljoonan kuutiometrin vuosivauhdilla. Kestävää hakkuusuunnitetta ollaan juuri nostamassa kolmeen ja puoleen. Pöljänkin matematiikka paljastaa, että puuvarantomme karttuu. Niinpä puuta riittää varmasti myös uuniin, pilkkeinä tai pelletteinä. Kuhmossa olemme iloinneet paikkakunnan ensimmäisen pellettiyrityksen, M-Pelletin, ensiaskeleista, ja myös siitä, että Kuhmo-yhtiö ja Kuhmon Lämpö investoivat bioenergiaan toistakymmentä miljoonaa euroa. Kaukolämpö tulee riittämään taajamamme asukeille. Moni muistaa aikakauden, jolloin kerrostalojen halkoluukut suljettiin, omakotitalonomistajat röyhistelivät rintaansa hankkimalla öljyllä käyvät lämmityspannut ja kaukaa tuotu öljy päihitti kotimaisen energian. Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen ja toisaalta kasvihuoneilmiön ponteva torjunta ovat muuttamassa maailmaa. Saattaa olla, että kymmenen vuoden kuluttua todella lasketaan alueellisia energiataseita. Fossiilinen energia voi joutua pannaan. Itä-Suomessa primaarienergiasta jo yli puolet tuotetaan uusiutuvien energialähteiden voimin, omin voimin. Tästä sietää olla ylpeä. UPM:n suunnitelmat sulkea Kajaanin tuotantolaitokset ovat raju kolaus koko Kainuulle. Jos suunnitelmat toteutuvat, tilalle tulee saada korvaavaa tuotantoa mekaaniseen metsäteollisuuteen ja bioenergiaan. EU:n vaatimusten mukaan muun muassa biopohjaisia liikenteen polttoaineita tarvitaan jatkossa rutkasti lisää. Eila Valtanen Kaupunginjohtaja Kuhmon kaupunki Öljymiljoonat Kainuuseen Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Kainuuseen ostetaan vuodessa noin 40 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä, joka käytetään mm. lämmityskattiloissa. Öljyn mukana virtaavat rahavirrat öljyn tuottajille ja jalostajille. Fossiilisista energialähteistä valtaosa on lämmitykseen käytettävää öljyä tai autoissa käytettävää bensiini- tai dieselpolttoainetta. Uusiutuvien osuutta voidaan parhaiten nostaa korvaamalla rakennusten lämmitykseen menevä polttoöljy puulla, pelletillä, aurinkoenergialla tai maalämmöllä. Lisäksi maakunnassamme käytetään suurissa käyttökohteissa paljon raskasta polttoöljyä, joka on myös korvattavissa uusiutuvilla energialähteillä. Liikenteen polttoaineita voidaan säästää ostamalla vähän polttoainetta kuluttavia autoja tai käyttämällä julkisia kulkuneuvoja liikkumiseen. Öljyjen mukana Kainuusta karkaa 40 miljoonaa euroa, joka lähienergiaa käytettäessä jäisi rikastuttamaan maakuntaamme. Halvan öljyn aikana muun muassa kunnat säästivät kiinteistöjen huoltokustannuksissa ja muuttivat puulämmitteisiä kiinteistöjään öljylle. Nyt olemme tilanteessa, jossa tarvittaisiin päinvastaisia toimenpiteitä muilla uusiutuvilla energialähteillä ja energiansäästöllä höystettynä. Kunnat tiennäyttäjinä Julkisen sektorin olisi näytettävä esimerkkiä panostamalla energiatehokkuutta parantaviin laitteisiin ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tätä edellyttää energiapalveludirektiivi. Kiinteistöjen energian hallinta ja tehokas energian käyttö ovat tärkeitä niin kuntatalouden kuin imagosyiden näkökulmasta. Usein hyvinkin pienin kustannuksin kunnat ja kuntayhtymät voivat säästää yhteisiä veroeurojamme. Kuntien ja kuntayhtymien tulee tehdä energiatehokkuussopimus Työ- ja elinkeinominiteriön kanssa tai liittyä kuntien energiaohjelmaan Motivan kautta. Kansallisen suunnitelman mukaan Suomen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Tavoite on hyvin haasteellinen ja toimenpiteisiin olisikin ryhdyttävä pikaisesti. Tulevat julkisen sektorin energiatehokkuusvaatimukset vaativat henkilöresursseja, joita etenkin pienillä kunnilla ei välttämättä ole. Tältä osin kunnilla olisi yhteistyön paikka. Uusiutuvan energian käyttökohteet selvitetään Kainuun bioenergian teemaohjelma laatii Kainuun kuntiin energiakatsaukset. Niissä selvitetään muun muassa kunnan energiatase ja kartoitetaan uusiutuvan energian käyttökohteet. Katsauksessa selvitetään myös kunnan alueen energian tuotantopotentiaali ja sen vaikutukset aluetalouteen. Ristijärven ja Paltamon kuntien osalta katsaukset ovat valmistumassa ja loppuvuodesta tulee Hyrynsalmen ja Sotkamon vuoro. Alustavien tarkastelujen valossa Kainuussa uusiutuvien energiamuotojen osuus on yli puolet primäärienergian käytöstä. Tästä monet Euroopan maat vain haaveilevat. Nestemäiset biopolttoaineet tulossa Vuosittain bensiiniä ja diesel-polttoainetta ostetaan Kainuussa 80 miljoonaa litraa. Liikenteen polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineella on Suomessa vasta aluillaan. EU:n asettaman tavoitteen mukaan biopolttoaineiden osuutta liikenteessä on tarkoitus lisätä siten, että vuonna 2020 sen osuus on 10 prosenttia kokonaiskäytöstä. Suomeenkin tulisi rakentaa useita liikenteen polttoainetta mutta myös muuta fossiilista polttoainetta korvaavaa teollisuutta. UPM:n paperitehtaan mahdollinen lakkauttaminen on iso kolaus Kainuulle. Tilalle etsitään parhaillaan korvaavaa tuotantoa. Kainuun mittavista luonnonvaroista voitaisiin valmistaa esimerkiksi korkealuokkaisia kiinteitä (puupelletit, hake) ja nestemäisiä polttoaineita (liikenteen polttoaineet, bioöljyt). Polttoainetuotannon lisäksi tarvitaan alan tutkimusta ja kehittämistä. Tämä olisi hyvä kasvuympäristö alan yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Näin voitaisiin luoda työpaikkoja myös korkeasti koulutetuille henkilöille. EU:n strategiset tavoitteet sisältävät myös energiaa säästävän teknologian kehittämisen ja käyttöönoton. Myös tämä voitaisiin ottaa yhdeksi osaamiskeskittymän painopistealaksi. Lähienergialehden toimituskunta Päätoimittaja: Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti Puh Elina Virkkunen tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Puh Pekka Moilanen puuenergianeuvoja Metsäkeskus Kainuu Puh Nina Leinonen maaseutukoordinaattori Kainuun TE-keskus, maaseutuosasto Puh Paavo Pietikäinen projektipäällikkö Kainuun Etu Oy Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti Puh

3 Lähienergia 3 Miljoona mottia lisää Kainuusta Paavo Pietikäinen Projektipäällikkö Kainuun Etu Oy Useiden arvioiden mukaan metsäteollisuuden kotimaisen puun lisäystarve tulee olemaan noin miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämä tarkoittaa valtavaa haastetta muun muassa puunkorjuu- ja kuljetusyrityksille. Lisääntyvien hakkuiden myötä työvoiman tarve kasvaa pelkästään Kainuussa noin 300 henkilötyövuodella, jolloin kilpailu osaavista tekijöistä kiristyy. Työvoiman tarvetta lisää osaltaan hakkuiden kohdistuminen harvennuksiin, etenkin turv la. Työtä metsässä siis riittää myös tulevaisuudessa, mutta alan työpaikkojen tulee olla niin houkuttelevia, että töihin tulijoita riittää. Toisaalta nykyisiä toimintamalleja pitää kehittää ja tehostaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kainuussa toimivat metsäalan yritykset ja organisaatiot ovat ottaneet haasteen vastaan. Yritykset suunnittelevat yhdessä Kainuun Etu Oy:n kanssa Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -hanketta. Se Harvennushakkuita riittää tulevaisuudessa myös Kainuun metsissä. tehostaa puun toimitusketjua ja vastaa tulevaisuuden haasteisiin lisäämällä verkostoitumista kainuulaisten metsäalan yritysten välillä. Hankkeessa panostetaan metsäbiomassan logistiikkaan ja työvoiman saatavuuteen. Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -hankkeen tavoitteeksi on nostettu miljoonan motin ainespuukorjuumäärien lisäys vuoteen 2013 mennessä. Myös metsäenergian käyttö halutaan kaksinkertaistaa Kainuun bioenergiaohjelman mukaisesti 700 GWh:n vuoteen 2010 mennessä. Kuljetusten logistiikka avainasemassa Toimenpiteissä keskitytään puun toimitusketjun kehittämiseen, jotta arvioidun lisäystarpeen toteutuessa puu saadaan kuljetettua metsästä tehtaille kannattavasti. Myös toimitusketjussa mukana olevien yritysten rekrytointia ja työvoiman saatavuutta tuetaan. Suoraan metsäenergian logistiikkaan vaikuttavia toimenpiteitä ovat korjuuteknologiaa kehittävät pilotit ja terminaaliverkoston kehittäminen. Piloteissa suomalaisia metsäenergiaan liittyviä teknologiainnovaatioita testataan käytännössä. Terminaaliverkostoa kehitetään sekä metsäenergian että ainespuun logistiikan näkökulmasta. Metsäenergian korjuuseen kohdistuvat välilliset vaikutukset ovat mepa-kuljetusten tehostuminen ja etenkin työvoiman saatavuudesta tulevat hyödyt. Työvoimaa pyritään saamaan kaikkiin metsäalan pkyrityksiin Kainuussa. Muutokset energiankäytössä ovat (liian) hitaita Markus Tykkyläinen Riskienhallinta- ja ympäristöpäällikkö Kainuun Energia Oy Energian säästämisestä puhuessa tulee ajoittain vastaan kysymys: Mitä vielä pitäisi tehdä? Osa kuluttajista ja yrittäjistä on jo tehnyt järkevät säästötoimenpiteet. Kuten kaikessa kehityksessä, pieni osa ihmisistä toimii muutoksen edelläkävijöinä. He saavat hyödyn muutoksista ajoissa, mutta valtaosa ihmisistä ryhtyy toimiin vasta kun on pakko. Kansainväliset sopimukset pakottavat Suomen valtion kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Koska yli 80 % näistä ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä aiheutuu energiantuotannosta, pitää puuttua sekä energian tuotantoon että kulutukseen. Kaksi merkittävintä pakotetta ovat päästökauppa ja energiapalveludirektiivi. Nämä kattavat kaiken energian kulutuksen ja tuotannon Suomessa. EU-tasolta tulevien päätösten toimivuutta voi havainnollistaa metsästyksessä käytettävällä lippusiimalla. Se asetetaan ensin löysästi saaliin olinpaikan ympärille, ja sitten pikku hiljaa ruvetaan pienentämään vapaata elintilaa saaliseläimen ympärillä. Samalla tavoin päästökaupan ja energiapalveludirektiivin tavoitteet ovat aluksi löysät, mutta ensi vuosikymmenelle mentäessä vaatimukset kiristyvät nopeasti. Lippusiiman ympäröimänä on päästöjä aiheuttava energian tuotanto ja tuhlaileva käyttö. Päästökauppa on kallista Suomelle Päästökauppa aiheuttaa Suomelle vuosina noin 250 miljoonan euron vuosittaisen rahavirran ulkomaille päästöoikeuksien oston muodossa. Laskelma perustuu 25 euron päästöoikeuksien hintaan tonnilta. Vuosina päästöoikeuksien hinnan arvioidaan nousevan vähintään kaksinkertaiseksi, ja suomalaisten toimijoiden tarpeet päästöoikeuksien ostamiselle kasvavat oleellisesti. Tällöin kustannukset voivat lähestyä miljardia euroa vuodessa Suomen kansantaloudelle. Suuren - ellei suurimman - osan tästä kustannuksesta maksavat suomalaiset kuluttajat energian loppuhinnan nousun kautta. Vastaavalla rahalla kannattaisi Suomeen rakentaa metsiin jäävän jätepuun hyödyntämiseen liittyvää logistiikkaa, investoida tehokkaaseen yhdyskuntien energiatuotantoon kaukolämpötoimintaa kehittämällä, ja parantaa entisestään energiankäytön tehokkuutta sekä rakentamisen energiataloutta. Suomen hallitus julkaisee energia- ja ilmastostrategiansa syksyn aikana. Se tulee olemaan hyvin tärkeä linjaus, miten Suomessa kehitetään omien uusiutuvien energiavarojen hyödyntämistä päästöoikeuksien ulkomailta ostamisen sijaan. Syynissä myös energian kulutus Kahden vuoden kuluttua raportoidaan energiapalveludirektiivin ensimmäinen tarkastelujakso. EU komissio arvioi, kehittyykö energian loppukäyttö Suomessa tavoitteen mukaisesti 9 % tehokkaammaksi vuoteen 2016 mennessä. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä merkkejä energiankulutuksen laskusta. Tämä johtanee lainsäädännöllisiin muutoksiin Suomessa välittömästi vuoden 2010 jälkeen. Edessä voi olla iso murros energian kulutustottumuksissa lähivuosina. Energian hinnan noustessa rajusti investoinnit lämmitystavan muutoksiin, rakennusten lämmöneristeisiin, ilma- ja maalämpöpumppuihin ovat taloudellisestikin sitä kannattavampia, mitä aiemmin niitä tehdään. Energiansäästö- ja lämmitysratkaisuista tiedottaminen sekä laitetarjonta ovat lisääntyneet viime aikoina. Niin ilmastonmuutos- kuin kustannusnäkökulmastakin kannattaa olla kiinnostunut energiansäästöstä. Kannattaa kysellä ja usein investoidakin energiaa säästäviin ratkaisuihin. Ohjelma Kaikille avoin hankeseminaari torstaina Kainuun Opistolla Mieslahdessa 8:30 - Kahvit (teemaohjelmat tarjoavat) 9:00-9:55 Tervetuloa Teemahankkeiden tulevaisuuden katsaus TE-keskuksen maaseutuosaston terveiset 10:00-12:00 Ideasta hankkeeksi - hankesuunnittelukoulutusta / Heimo Keränen 12:00-12:45 Omakustanteinen lounas 12:45-14:00 Hanketoiminnan hyvät ja huonot käytännöt / Liisa Häme 14:00-15:00 Keskustelua päivän teemasta kahvin kera Tarkempi ohjelma Ilmoittautumiset järjestelyjen vuoksi viimeistään pe Kajaanin yliopisto-keskus, Pirjo Moilanen, puh , oulu.fi Kainuun Opisto, Tahvintie 4, Mieslahti Järjestää Kainuun teemaohjelmat

4 4 Lähienergia St1 tekee jätteestä bioetanolia Lotta Grönlund St1 Biofuels Oy Kuva St1 St1 valmistaa Etanolix -menetelmällä jätteistä bioetanolia lisättäväksi liikennepolttoaineen sekaan. Biopolttoaineella korvataan fossiilista polttoainetta ja vastataan EU: n liikennepolttoaineille asettamaan päästötavoitteeseen. St1 on suomalainen energiayhtiö, jonka visio on olla johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä. Yhtiö tutkii ja kehittää liiketaloudellisesti kannattavia ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja. CO 2 -hyvä energia eli hiilidioksidi hyvä energia tarkoittaa mm. energiatuotteita, jotka elinkaarensa aikana tuottavat mahdollisimman vähän päästöjä. Etanolix -menetelmällä CO 2 -hyviä ratkaisuja Lappeenrannassa valmistetaan etanolia leipomon sivuvirroista. Närpiön Etanolix tehdas on integroitu paikalliseen perunahiutaletehtaaseen. EU:n asettamat päästötavoitteet ovat haasteelliset. Hiilidioksidipäästöjen alentaminen ja jätteiden tehokas hyödyntäminen ovat avainseikkoja ilmastonmuutoksen hillinnässä. EU:n biopolttoainedirektiivin tavoitteena on vähentää öljyriippuvuutta sekä alentaa liikenteen hiilidioksidipäästöjä. EU:n jätedirektiivillä pyritään vähentämään loppusijoitettavan jätteen määrää ja edistämään biohajoavan jätteen hyötykäyttöä. Etanolix käyttää raaka-aineena elintarviketeollisuuden tuotantoprosessissa syntyvää biojätettä. Etanolix -prosessissa hyödynnettävä käymiskelpoinen biojäte ei mene kaatopaikalle. Raaka-ainepohjan laajentaminen erilliskerättyyn biojätteeseen ja kotitalouksilta kerättävään biojätteeseen on Etanolix -tyyppisten laitosten seuraava askel. Etanolix -menetelmän on kehittänyt tekniikan tohtori Antti Pasanen yhteistyössä VTT:n kanssa. Miten syntyy elinkaaripäästöiltään maailman puhtainta bioetanolia? St1:n etanolin tuotantomenetelmä perustuu pienten tuotantolaitosten rakentamiseen raaka-ainelähteen lähelle, tehdas voidaan rakentaa jopa jätteentuottajan tontille. Tehtaat ovat rakenteeltaan modulaarisesti valmistettavissa ja kokoonpantavissa sarjatuotantona. Prosessin tarvitsema lämpöenergia tuotetaan biopolttoaineella tai ylijäämälämpönä. Tällöin tuotettu etanoli on elinkaaripäästöiltään paras markkinoilla oleva, lähes täysin hiilidioksidivapaa liikenteen biopolttoaine. Hajautetun tuotannon Etanolix -menetelmä sai huhtikuussa Kemianteollisuus ry:n innovaatiopalkinnon. Etanolix -prosessin sivutuotteet ovat energisiä hyödykkeitä Etanolin valmistuksen sivutuotteena syntyy rehua, lannoitetta tai kiinteää biopolttoainetta. Sivutuotteet syntyvät samoilla laitteilla ja energialla, eivätkä siten vaadi erillistä tuotantoprosessia. Etanolix -menetelmä käytännössä St1 on ottanut konkreettisia askeleita CO 2 -hyvän energiantuotannon puolesta. Etanolix -menetelmä on innovatiivinen keksintö, joka puhuu ympäristön puolesta sitä paremmin mitä enemmän tuotantolaitoksia on olemassa. St1:llä on Etanolix -tuotantoyksiköt Lappeenrannassa ja Närpiössä. Nykyiset laitokset saavat ripeästi jatkoa; seuraavat yksiköt avataan Haminaan sekä myöhemmin tänä vuonna Vantaalle. Seuraavan kahden vuoden aikana on tavoitteena saada Suomessa tuotantoon parikymmentä yksikköä. Energiatehokas rakentaminen matkailu- ja liikuntaympäristössä Tanja Keränen Viestintäkoordinaattori Snowpolis Oy Energiatehokas rakentaminen tulee nousemaan tärkeäksi osaksi liikuntapaikkarakentamista. Talvisten liikuntapaikkojen rakentaminen ja kylmän säilyttäminen lämpimillä keleillä vaatii erityisen paljon energiaa. Teknologiapuisto Snowpoliksessa on tartuttu tähän aiheeseen ja liikkeelle on lähdössä esiselvitys hanke, jossa pyritään selvittämään energiatehokkaita rakentamismahdollisuuksia Vuokatin alueelle. Talviliikuntapaikkarakentaminen ja siihen erityisesti liittyvä kylmän säilyttäminen kesäaikaan vaatii energiaa. Nykyiset kiristyvät energiamääräykset aiheuttavat sen, että rakentamisen sekä erityisesti liikuntapaikkarakentamisen ekologisuuteen ja erityisesti energiatehokkuuteen kiinnitetään tukevaisuudessa valtavasti huomiota. Tavoitteena on, että Snowpolis alueen energiaratkaisut ovat kestävän kehityksen mukaisia, käyttökustannuksiltaan mahdollisimman alhaisia ja energiatehokkaita. Alueella käy vuosittain huippu-urheilijoita yli 40 eri maasta, joten kestävän kehityksen mukainen energiatehokas rakentaminen toimii näyteikkunana maailmalle, kertoo Snowpolis Oy:n talvilinjan linjajohtaja Seppo Romppainen. Snowpolis toimii matkailuympäristössä, jossa liikuntapaikkarakentaminen näkyy vahvana. Tämän vuoksi alueelle pyritään saamaan tieto- taitoa energiatehokkaan rakentamisen saralla. Meillä Snowpoliksessa on takana vahvaa osaamista liikuntapaikkarakentamisen saralla ja sen vuoksi meiltä kysytään ratkaisuja vastaavien hankkeiden toteuttamiseksi. Jotta pystymme vastaamaan tähän pyyntöön, on tärkeää, että ollaan energiaratkaisujen edelläkävijöitä, toteaa Romppainen. Tietoa kerätään Snowpoliksessa liikkeelle lähtevällä esiselvityshankkeella, jossa on mukana alueen kiinteistönomistajia mm. Vuokatin Urheiluopisto, Sokos Hotel Vuokatti ym. tahoja. Esiselvityshankkeen tavoitteena on saada kokonaiskäsitys siitä millaiset energiatarpeet, energiansäästömahdollisuudet ja toteutusmallit tarvitaan sekä kartoittaa tarpeelliset tiedot varsinaiselle energiapuistohankkeelle. Seminaari: Snowpolis järjestää yhdessä Woodpoliksen kanssa Vuokatissa Energiatehokkuus seminaarin lokakuun 8. päivä. Seminaari liittyy kiinteästi samalla viikolla olevaan energiansäästöviikkoon.

5 Lähienergia 5 Joukolla liikenteeseen Elina Korhonen Harjoittelija, MTT Suurin osa kainuulaisista lienee sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseksi olisi tehtävä jotain. Polttoaineiden jatkuva hinnannousu puhututtaa. Oman kunnon rapistumista pelätään. Yksinäisyys ahdistaa. Tästä huolimatta lyhyetkin välimatkat taitetaan mieluummin henkilöautolla kuin omien lihasten voimalla tai linja-autolla. 85 prosenttia kainuulaisista asuu enintään kahden kilometrin - siis sopivan kävely- tai pyöräilymatkan - päässä joukkoliikenteen talvikauden reiteistä. Valtio ylläpitää joukkoliikennettä maksamalla lääninhallitusten kautta liikennöitsijöille rahaa kannattamattomien vuorojen ajamiseen. Valtio ja kunnat kannustavat joukkoliikenteen käyttöön myös tarjoamalla euroa kuukaudessa maksavia seutulippuja, joilla voi matkustaa neljän Kainuun kunnan alueella. Vuonna 2006 matkustajia oli Kainuun alueella yhtä valtion tukemaa linja-autolähtöä kohden keskimäärin 16. Ilman koululaisia luku olisi huomattavasti alempi. Siksi linja-autovuoroja ajetaan kesäisin paljon vähemmän kuin talvisin. Bussilla pääsee - vielä Kuhmolainen linja-autoyrittäjä Jaakko Kyllönen pitää kainuulaista joukkoliikenneverkkoa varsin kattavana. Hän kuitenkin pelkää, että yhteydet tulevat vähäisten käyttäjämäärien vuoksi harvenemaan. Syynä joukkoliikenteen vähäiseen suosioon on Kyllösen mielestä suomalainen toimintakulttuuri; pidetään itsestäänselvyytenä, että joka kotitaloudessa on yhdestä kolmeen autoa. Bussilippujen hintojen laskua matkustajien houkuttelemiseksi hän ei pidä mahdollisena ilman valtion tukea. Oulun läänihallituksen liikennesuunnittelija Ari Hoppanian mukaan kaikista Kainuun kuntakeskuksista on kouluvuoden aikana mahdollista päästä kahdeksaksi töihin Kajaaniin linjaautolla. Myös paluuvuorot ovat olemassa. Julkisen työmatkakuljetuksen järjestämistä jokaisesta maaseudun kolkasta kuntakeskuksiin hän pitää nykyisillä matkustajamäärillä epärealistisena ajatuksena. Joukkoliikenteen kuihtuminen Kainuussa näyttää siis varsin todennäköiseltä. Kukaan tuskin olettaa, että linja-autovuorot Kainuussa lisääntyisivät. Kainuulaiset ovat kuitenkin ennenkin tehneet mahdottomasta mahdollisen. Jaksaisiko sitä siis kävellä lähimmälle pysäkille ja luovuttaa rattinsa ammattikuljettajan ohjattavaksi? Ensiharvennuksilta haketta Pekka Moilanen Puuenergianeuvoja Metsäkeskus Kainuu Ensiharvennuskohteet kannattaa hoitaa nyt kuntoon. Niin kuitu- kuin energiapuulla on kysyntää ja hintakin on kohdallaan. Ensiharvennus on sekä hakkuu- että hoitotoimenpide. Puusto järeytyy ja sen kasvu nopeutuu. Metsänomistajan kannalta tilanne on nyt parempi kuin aikoihin, sillä hoitotyöstä on mahdollista saada tuloja. Energian hinnat ovat olleet viimeaikoina nousussa. Myös puupohjaiset polttoaineet ovat kallistuneet, mutta huomattavasti maltillisemmin kuin öljy. Tämä suuntaus tuo kannattavuutta metsäenergian korjuuseen. Metsänomistajan kannattaakin selvittää, onko hänen tilallaan energiapuun korjuuseen soveltuvia alueita. Koko puusto hakkeeksi? Kun ensiharvennuskohteessa on runsas puusto, paljon ennakkoraivattavaa ja pieni ainespuukertymä, se soveltuu hyvin energiapuunkorjuuseen. Alusmetsän poistaminen raivaussahalla on kallista. Korjuu ei kannata maanomistajalle eikä metsäkoneurakoitsijalle, jos ainespuukertymä on pieni. Tällöin kannattaa harkita koko poistettavan puuston korjaaminen energiapuuksi. Runkopuuta tulee olla hakkeen raaka-aineessa, mikä parantaa hakkeen laatua. Tällaista haketta kutsutaan kokopuuhakkeeksi ja se käy hyvin polttoaineeksi kaikenkokoisiin hakelämpökeskuksiin maatilakokoluokasta aluelämpölaitoksiin. Kun energiapuuta korjataan ensiharvennuksilla, kohteen valintaan ja puun varastointiin on kiinnitettävä huomiota. Metsänomistajan korjatessa energiapuun itse, kannattaa ottaa yhteyttä puun ostajaan tai metsäkeskuksen puuenergianeuvojaan. Ensiharvennusten energiapuuta Kainuussa ostavat muun muassa Metsäliitto, Biowatti, OK Yhtiöt Oy ja Suomussalmen Puulämpö Oy. Energiapuunkorjuun neuvontaa saa Kainuun metsäkeskuksesta Pekka Moilaselta, puh Jätteistä biopolttoainetta liikenteeseen Tatu Turunen Suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettua polttoainetta, jonka energiasisältöä voidaan hyödyntää siinä missä muidenkin polttoaineiden. Biopolttoaineita ovat esimerkiksi biokaasu, -etanoli ja -diesel. Biopolttoaineita valmistetaan energiakasveista, kuten rypsistä, palmuöljystä, sokeriruo osta ja soijasta. Biopolttoaineita valmistetaan myös eloperäisistä jätteistä. Niitä muodostuu kaikkialla missä ihminen toimii. Eloperäisiä jätteitä ovat kuntien puhdistamolietteet ja haja-asutukset sakokaivolietteet, erilliskerättävä biojäte, karjanlanta ja kalanjalostuksen perkuujätteet. Jätteisiin sisältyvä biokaasu- tai biodieselvaranto on ehtymätön. Esimerkiksi lantaa kertyy niin kauan kuin karjataloutta harjoitetaan. Biopolttoaineet vähentävät liikenteen hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ) silloin kun niillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Myös polttoaineomavaraisuus paranee. Öljypohjaisten polttoaineiden hinnan nousu on lisännyt mielenkiintoa biopolttoaineisiin. Suomi on hyväksynyt EU:n biopolttoainedirektiivin tavoitteen: vuoteen 2010 mennessä biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista on 5,75 prosenttia. Tällä hetkellä biopolttoaineiden osuus Suomessa on niin alhainen, ettei tavoitetta saavuteta. Lisää jakeluasemia Liikennekäyttöön puhdistettu biokaasu vastaa maakaasua. Kaasun käyttö liikenteen polttoaineena on Kuva Elina Virkkunen Kuvassa biodieselin jakelupiste Iisalmessa Itikan tilalla. Yksi peltohehtaari tuottaa 500 litraa biodie-seliä. yleistymässä. Helsingin julkisessa liikenteessä on pitkään ollut käytössä maakaasulla kulkevia linjaautoja. Suomessa Gasum Oy:llä ja St1: llä on kaasun jakeluasemia. Gasum Oy:n tavoitteen mukaan vuonna 2010 Suomessa on noin 30 kaasun jakeluasemaa. Vaikka maakaasuverkosto ei ulotu Tampereen seutua pohjoisemmaksi, bio- tai maakaasun tankkausasemien rakentaminen Kainuuseen on mahdollista. Maakaasu voidaan kuljettaa jakeluasemalle säiliöautoilla tai tuottaa jätekeskusten tai maatilojen biokaasulaitoksissa. Bioetanoli ja -diesel eivät vaadi erillisiä jakelulaitteita, koska ne voidaan sekoittaa nykyisiin polttoaineisiin. Ympäristölle hyötyä vai haittaa Suomessa muun muassa Neste Oil tuottaa biopolttoaineita. Ympäristöjärjestöt WWF ja Greenpeace ovat kritisoineet Nestettä, koska biodieselin valmistuksessa käytetään palmuöljyä. Sen kasvatusalan saamiseksi raivataan sademetsiä Kaakkois-Aasiassa Indonesiassa ja Malesiassa. Ympäristöjärjestöt ovat oikeassa: biopolttoaineet tulisi voida tuottaa sellaisista uusiutuvista luonnonvaroista, joiden tuotanto ei vie tilaa ruoan tuotannolta, eikä tuhoa luonnonarvoja. Eduksi on myös, jos raaka-aine on peräisin lähialueelta. Vastaus vaatimuksiin on eloperäinen jäte, edellyttäen, ettei jätemääriä kasvateta. Jätteidenkin ympäristöhyöty kääntyy päälaelleen, jos jätettä pyritään varta vasten tuottamaan runsaasti ja näin täyttämään kasvavia raaka-ainetarpeita. Vaurautta maaseudulle Biopolttoaineiden tuotanto, kuten mikä tahansa muukin tuotanto, tulee keskittymään suuriin tuotantoyksiköihin. Teknisesti biopolttoaineita on yhtä lailla mahdollisuus tuottaa hajautetusti pienemmässä mitassa. Esimerkiksi maatiloilla voidaan tuottaa liikenteen polttoainetta eloperäisiä jätteitä tai kasvibiomassoja käsittelevässä biokaasu- tai biodiesellaitoksessa. Useilla tiloilla voi olla yhteisiä kyläkohtaisia biokaasulaitoksia liikennekaasun tankkauspisteineen. Biokaasulaitokset voisivat sijoittua valtateiden varsille, ja näin palvella laajempaa liikennevirtaa. Biodieselin edelläkävijä Savon Siemen Oy valmistaa Iisalmessa Itikan tilalla omalla esteröintilaitteistolla biodieseliä rypsistä ja ravintolarasvoista. Uutena raaka-aineena kokeillaan paraikaa kalaöljyä. Itikan tilalla on laskettu, että yksi peltohehtaari tuottaa 500 litraa biodieseliä. Tuotantomäärä oli tilalla litraa vuonna Biodieselillä tankataan tilan omia ajoneuvoja, tuotetaan omaa lämpöä ja sähköä sekä myydään tankkauspisteen kautta ulkopuolisille. Byrokratia hidasteena Eloperäisiä jätteitä on teknisesti mahdollista käsitellä maaseutuyritysten biokaasu- tai biodiesellaitoksissa. Yrittäjien mielenkiintoa jätteisiin vaimentaa jätteiden mukana tulevat velvoitteet. Viranomaisbyrokratia on säädetty suurten laitosten riskien hallitsemiseksi. Esimerkiksi kalanperkuujäte tuottaa biokaasua monikertaisesti lantaan nähden. Useita tuhansia tonneja lantaa vuodessa mädättävä biokaasulaitos käsittelisi vaivatta 50 tonnia kalajätettä. Tuolloin vaaditaan erillinen esikäsittely-yksikkö jätteen murskausta ja kuumennusta varten. Laitokselle tulee lisäksi hakea ympäristölupa ja Elintarviketurvallisuusviraston laitoshyväksyntä. Jätteiden vastaanoton hyötyjä ovat lisääntyvä kaasuntuotto ja tulo jätemaksuista. Yhteiskunnan soisi avokätisemmin kannustavan pienten jäte-erien (1-100 tonnia vuodessa) vastaanottoon ja käsittelyyn paikallisissa biokaasu- ja biodiesellaitoksissa. Ympäristövelvoitteet tulisi porrastaa laitoksen koon ja sijainnin mukaan. Pienten jätemäärien paikallinen käsittely maaseudulla edesauttaa uusiutuvan energian käytön ja jätehuollon palvelujärjestelmän kehittymistä. Tämä on EU:n jätepolitiikan läheisyysperiaatteen mukaista.

6 6 Lähienergia Opettajaksi opiskelevat tutustuivat bioenergiaan Juha-Matti Turpeinen Lehtori Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijat laativat opettajille tarkoitettua oppimateriaalia uusiutuvasta energiasta. Aihepiirit käsittelivät hake- ja pellettilämmitystä sekä tuuli- ja aurinkoenergiaa. Työ oli osa teknisen työn sivuainetta. Aineiston käyttäminen omassa opetuksessa vaatii tietoisuuden lisäämistä ja asenteen muutosta. Energia-asiat kuuluvat meidän jokaisen yleissivistykseen ja tulevaisuuden kansalaistaitoihin. Oppimateriaalia jakoon Teknisen työn sivuaineopinnoissa pohditaan usein kestävän kehityksen periaatteita. Siellä tehdyillä materiaalivalinnoilla kestävää kehitystä on helppo osoittaa ja opettaa. Uusiutuva energia oli meille kuitenkin uusi juttu. Päätimme Kainuun bioenergiateemaohjelman kanssa suunnitella kurssin tuleville opettajille. Ideana oli yhdistää asiantuntemus eri aloilta ja työstää siitä oppimateriaalikokonaisuus. Uusiutuvan energian aihepiirin erityistietämys ei ole Kajaanissa aikaisemmin kuulunut opettajien opintoihin. Tämä kurssi on ensimmäisiä perus- ja täydennyskoulutuksen energia-aiheisia kursseja koko Suomessa. Kestävä kehitys puhuttaa nuoria Meidän sukupolvemme tuskin näkee öljyn loppumista, kymmenen euron litrahintaa bensiinille tai vakavia ympäristöongelmia. Ympäristövaikutuksista näkyy jo merkkejä, mutta tutkijatkaan ole ihan samaa mieltä tulevien ongelmien aikataulusta tai vakavuudesta. Kaikki olemme törmänneet energian kallistumiseen kuluneen vuoden aikana tankatessamme autoamme tai maksaessamme sähkölaskua. Voisiko näitä kuluja pienentää? Täsmäkoulutusta bioenergiasta Virpi Pääkkönen Projektisuunnittelija Kinuun ammattiopisto Monipuoliset bioenergia-alan lyhytkoulutukset ovat mukana Kainuun ammattiopiston suunnittelemassa KantriKoulutus-hankkeessa. Koulutukset on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä alan teemaohjelman ja kehittämishankkeiden kanssa. Koulutusten tavoitteena on tehdä uusiutuvia energialähteitä tutuksi ja innostaa pohtimaan ja kokeilemaan eri ratkaisuja omassa yrityksessä ja kotitaloudessa. Teemoina ovat biokaasu, biodiesel, peltoenergia, aurinkoenergia, lämpöyrittäjyys, hakelämpökeskuksen tai pellettilämmitysjärjestelmän rakentaminen sekä energiapuun korjuu ja pilkkeiden kuivaus. Esimerkiksi biokaasukoulutuksessa on mahdollisuus suunnitella asiantuntijan johdolla omiin tarpeisiin soveltuva biokaasulaitos. Pienryhmässä tutustutaan biokaasun tuotantoon, teknisiin ratkaisuihin ja kustannuksiin. Koulutus sisältää kolme ryhmätapaamista ja yhden yrityskohtaisen koulutuspäivän. Bioenergiahankkeiden työrukkanen Kainuun bioenergian teemaohjelman ja kehittämishankkeiden koulutustarpeet toteutetaan koulutushankkeen kautta. KantriKoulutus-hanke vahvistaa bioenergia-alan osaamista, lisää lähienergian käyttöä ja tuotantoa sekä lisää bioenergia-alan yhteistyötä Kainuussa. Nämä ovat myös bioenergian teemaohjelman tavoitteita. Yhteistyön esimerkkinä Kainuun Metsäkeskuksen Metsäenergiahanke järjestää työnäytöksiä energiapuun korjuusta ja koulutushanke opettaa samoja asioita teoriassa. Samoin MTT Sotkamon Biokaasu- ja peltoenergiahanke järjestää biodieseliin liittyvän opintomatkan ja koulutus toteutetaan KantriKoulutuksen kautta. KantriKoulutus-hanke on suunnattu maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille. Koulutuksiin sisältyy bioenergian lisäksi teemoja maaseutuyrityksen johtamisesta, sukupolvenvaihdoksesta ja esimerkiksi maidontuotannosta ja peltoviljelystä. Rahoitusta haetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Kainuun TE-keskuksen kautta. Kolmivuotisen hankkeen koulutukset pyritään saamaan käyntiin viimeistään ensi vuoden alusta. Suunniteltuihin koulutuksiin voidaan tehdä rajoitetusti muutoksia, mikäli tarvetta ilmenee. Tarjolla olevista koulutuksista tiedotetaan lehti-ilmoituksin, esittein ja tulevilla nettisivuilla. Tervetuloa mukaan! Opiskelijat tutustumassa Kulunnan Puutarhan lämpökeskukseen (vas. Ilkka Mattila, Janne Kemppainen, Heikki Saukko, Aki Lohi) Bioenergia-aiheen käsittelemisellä koulussa pyritään pysyvään asennemuutokseen ja ympäristöystävällisempään käyttäytymiseen. Kurssilla laaditut opetusmateriaalit ovat Kainuun koulujen ja kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä osoitteessa bioenergia Avoimet ovet bioenergiatutkimukseen MTT Sotkamossa tiistaina klo MTT Sotkamossa toimii Kainuun ja myös MTT:n ensimmäinen biokaasureaktori. Reaktori käynnistyi elokuun puolivälissä. Yleisö on tervetullut tutustumaan reaktoriin ja MTT:n biokaasututkimukseen MTT:n reaktori on 4,5 kuutiometrin kokoinen pilottilaitos, joka on suunniteltu kuivikelannan ja muiden kiinteiden materiaalien biokaasutukseen. Pieneliöt hajottavat hapettomassa säiliössä lantaa ja tuottavat siitä metaanikaasua. Kaasua voidaan käyttää energian lähteenä. Jäännöksenä syntyvä mädätetty lanta on hyvää lannoitetta. Metaanikaasua syntyy myös kaatopaikoilla. Tutkimusaseman lähellä sijaitsevan kunnan entisen kaatopaikan kaasuvarantoa on selvitty. Kaasua on mahdollista käyttää esimerkiksi tutkimusaseman kiinteistön lämmitykseen. MTT Sotkamon tutkimusasemalla kokeillaan sekä tunnettujen että Kuva: Teemu Korhonen Kuva: Pekka Heikkinen muutamien uusien energiakasvien viljelyä. Tervetuloa tutustumaan! Kahvitarjoilu. MTT Sotkamo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kipinäntie Sotkamo p. (08) tai Elina Virkkunen

7 Lähienergia 7 Energiaa omalta tilalta Sähkö ja lämpö tulevat navetan takaa Elina Virkkunen Tutkija, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamo Lannan ilmastus ja kompostointi tarvitsevat energiaa. Entä jos lannan energia otettaisiin talteen ja hyödynnettäisiin omalla tilalla? Se on mahdollista tuottamalla biokaasua. Yhden lehmän vuosittaisesta lantamäärästä voidaan saada lähes 3 MWh energiaa. Biokaasua syntyy hapettomissa oloissa. Olosuhteet ovat sopivat esimerkiksi eläinten suolistossa, soilla ja varta vasten rakennetussa biokaasureaktorissa. Bakteerit mädättävät eloperäistä ainesta. Biokaasutuotannon etu on mahdollisuus tuottaa energiaa jätteistä. Eläinten lanta on maatilalla luonteva ja käyttökelpoinen biokaasutuksen perusmateriaali. Lisäämällä prosessiin esimerkiksi peltobiomassaa, saadaan siitä tehokkaampi ja tuottoisampi. Kun maatila ottaa vastaan raaka-ainetta tilan ulkopuolelta, siitä voi periä maksun. Tämä parantaa laitoksen kannattavuutta, ja kaasun tuotto lisääntyy monipuolisella syöteseoksella. Rasvapitoiset materiaalit tuottavat erityisen paljon biokaasua. Sivutuotteiden ja jätteiden käsittelyä säädellään sivutuoteasetuksella. Esimerkiksi puhdistamoliete ja teurasjätteet on kuumennettava ennen biokaasutusta. Metaani on biokaasun palava osa Biokaasu on kaasuseos, jossa on noin 60 prosenttia metaania, noin 40 prosenttia hiilidioksidia ja vähäisiä määriä muita kaasuja. Maakaasu on lähes puhdasta metaania. Yksinkertaisin ja kannattavin tapa hyödyntää metaani on polttaa biokaasu lämmityskattilassa. Se onnistuu esimerkiksi vaihtamalla öljykattilaan kaasupoltin. Sähköä voidaan tuottaa mikroturbiinilla tai aggregaatilla noin 30 prosentin hyötysuhteella. 50 prosenttia energiasta saadaan talteen lämpönä. 700 kilogramman säilörehupaali voidaan muuttaa biokaasureaktorissa metaaniksi ja jalostaa edelleen liikennepolttoaineeksi. Paalin sisältämällä energialla ajelee autolla reilusti yli 700 kilometriä. Ajoneuvokäyttöä varten kaasu on puhdistettava ja paineistettava. Ravinteet paranevat, haju häviää Lietteen tilavuus ei juuri pienene biokaasutuksessa. Sen olomuoto muuttuu nestemäisemmäksi, sillä osa kiinteästä aineesta hajoaa biokaasuksi. Lannan ravintoaineet säilyvät käsittelyn aikana. Osa typestä muuttuu ammonium-muotoon, joka on liukoista ja helposti kasvien käytettävissä. Samalla typen huuhtoutuminen vähenee. Lannan haju häviää lähes Kaaviokuva maatilakohtaisesta biokaasulaitoksesta. Lähde Metener Oy. täysin biokaasutuksessa. Myös suurin osa taudinaiheuttajista ja rikkaruohonsiemenistä kuolee. Kuva: Elina Virkkunen Harri Riihimäki esittelee sikatilansa biokaasulaitosta, joka on toiminut vuodesta 2002 lähtien. Biokaasulla vuodessa tuotettava energiamäärä korvaa Riihimäen tilalla litraa öljyä ja kwh sähköä. Vihdoinkin investointitukea Maatilojen biokaasulaitoksille on esitysluonnoksessa luvassa investointitukea lokakuun loppupuolella alkavassa haussa. Tuki koostuisi avustuksesta ja lainan korkotuesta. Biokaasulla tuotetulle sähkölle on lupailtu takuuhintaa, jolla sähkön voisi myydä verkkoon. Se koskisi myös omalla tilalla käytettävää sähköä. Takuuhinnasta ei ole toistaiseksi tullut päätöstä. Valmiina pakettina hankittu maatilan biokaasulaitos maksaa noin euroa. Maatilakokoluokan kaupallisia laitetoimittajia on Suomessa useita. Maatilalaitoksia toimii Suomessa lähes kymmenen. Kainuuta lähinnä olevat laitokset sijaitsevat Haapajärvellä koulutilalla sekä maatiloilla Nivalassa ja Haapavedellä. Tarkempaa tietoa investointituista saa Kainuun TE-keskukselta Sirpa Lavikaiselta puh tai Keijo Kunnarilta Arjen ekotekoja Jätteiden omatoiminen käsittely säästää energiaa ja luontoa Tatu Turunen Suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Jätteiden omatoiminen käsittely tarkoittaa sellaisista jätteistä huolehtimisista, joita ei toimiteta jäteyrittäjien kautta käsittelylaitoksiin. Nämä jätteet käsitellään itse lähellä jätteiden syntypaikkaa. Tällaisia jätteitä ovat ruuan tähteet pihakompostoreissa, haravoidut lehtikasat, rantasaunan tulipesässä poltettu pahvi, halkopinoon pätkitty joulukuusi tai kissan syömät kalanperkuutähteet. Huonokuntoiset vaatteet eivät kelpaa kirpputorille. Vaatteiden kankaista on helppo leikellä paloja vaikka maalaustöiden tai likaisten koneiden putsaukseen. Näin säästetään teollisten siivoustekstiilien valmistuksen energiankulutusta. Omatoiminen jätteiden käsittely vähentää energian ja luonnonvarojen kulutusta ja tuo säästöjä kotitalouksien jätemaksuihin. Jätteiden kuljetusten määrät ja jäteautojen pakokaasupäästöt vähenevät. Omatoimisuus edellyttää kuitenkin erityistä tarkkaavaisuutta. Siihen ei tule ryhtyä samanlaisin konstein kuin ennen vanhaa. Silloin jätteet kipattiin pihapiirin taakse tunkiolle ja kerättiin kasaan avotulella poltettavaksi. Tällainen jätehuolto aiheuttaisi nykyaikana liikaa haittoja sekä ympäristölle että naapureille. Jätemäärät ovat suurempia, materiaalit keinotekoisempia ja ympäristö- ja terveysvaatimukset korkeampia kuin entisaikaan. Paperia ja kartonkia palaa puun ohessa Perinteinen tapa on polttaa kaikki palava jäte tulisijoissa, kuten lämmitysuuneissa tai saunan tulipesissä. Tässä piilee riski, että ympäristöön vapautuu myrkyllisiä savukaasuja. On tehokkaampaa, että polttokelpoinen jäte poltetaan siihen erikoistuneessa voimalaitoksessa. Sellaisessa savukaasujen puhdistus on tehokasta, ja polttolämpötila riittävän korkea. Rakennusten tulisijoissa voi kuitenkin polttaa kohtuumääriä paperia ja kartonkia puun seassa. Isot paperi- ja kartonkierät kannattaa kuljettaa ekopisteisiin, josta ne kulkeutuvat teollisuuteen uusiokäyttöön. Puhdasta puujätettä, jota ei ole pintakäsitelty, voi polttaa huoletta. Sen sijaan maalattua tai kyllästettyä puuta ei saa polttaa. Maaleista voi poltossa vapautua syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Polttokelpoinen puujäte vähentää muiden polttoaineiden valmistamisen energiaa. Talousjätteiden avopoltto ulkona on ollut jo pitkään kiellettyä. Oksa- ja risujätteitä saa polttaa, mutta vain taajamien ulkopuolella. Palaako muovi? Harva muovilaatu soveltuu kotitalouspolttoon. Kotitalouksissa saa polttaa muovikasseja ja -pusseja ja elintarvikepakkausten muoveja, mutta niiden poltto saattaa syövyttää hormeja ja aiheuttaa haitallisia savukaasuja. Muovijäte kannattaakin laittaa seka- tai energiajätteen joukkoon. Energiajätteen keräykseen voi laittaa kaikki muovit paitsi PVC - muovin. Tätä on mm. putkissa, letkuissa, sadeasuissa ja muovi-mapeissa. Myös yksittäisen omakotitalon kannattaa tehdä energiajätteen keräyksestä sopimus jäteyrittäjän kanssa. Jäteastian tyhjennyshinta on edullisempi energia- kuin sekajätteellä. Säästöjä kertyy, kun sekajätteen määrä vähenee ja sekajäteastian tyhjennysväliä pidennetään. Kompostimultaa kasvimaille Kiinteistöillä kannattaa kompostoida keittiö- ja ruokajäte suljetussa kompostorissa. Avonaisessa kompostorissa saa kompostoida puutarhajätteitä, kuten risuja, oksia ja lehtiä. Kainuun kunnissa on lisäksi vastaanottopaikkoja puutarha- ja haravointikarikkeelle. Omassa kompostoinnissa on syytä huolehtia, että kompostori saa riittävästi ilmaa. Tukiaineita on käytettävä riittävästi. Kompostoinnin tuloksena saadaan kasvimaille ja puutarhaan ravinteikasta kompostimultaa. Kompostorien tuottamalla mullalla voidaan korvata luonnonvaroista tehtyjä kasvualustoja.

8 8 Lähienergia Biokaasu tuo paremman elämän Elina Virkkunen Tutkija, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamo David Fulford, University of Reading Etelä-Aasia näyttää muulle maailmalle kestävän kehityksen mallia. Maassa on kolme ja puoli miljoonaa perhekoon biokaasuvoimalaa. Ne vaikuttavat myönteisesti ilmastoon ja ihmisten terveyteen. Intiassa ruoka valmistetaan perinteisesti avotulella asuntojen sisällä. Poltettaessa puuta ja lantaa syntyy myrkyllisiä yhdisteitä. Savu aiheuttaa terveysongelmia erityisesti naisille ja lapsille. Polttopuista on puutetta jo ennestään eroosion vaivaamilla alueilla. Polttopuut on haettava yhä kauempaa, ja siihen kuluu suuri osa naisten ja tyttöjen ajasta. Tehottomat tulisijat lisäksi hukkaavat suuren osan polttoaineen energiasta. Intiassa ja muuallakin Etelä-Aasiassa on tartuttu ongelman. Valtio, kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö ovat rahoittaneet biokaasutekniikan omaksumista ja voimaloiden rakentamista jo yli 20 vuoden ajan. Mallikylistä esimerkkiä Pienen biokaasuvoimalan tuottama kaasu johdetaan vihreää letkua pitkin keittiöön. Syötteet lisätään etualalla näkyvään suppiloon. Yleisimmin perhekohtainen voimala on tiilistä ja sementistä valettu noin kahden kuutiometrin kokoinen säiliö, joka on upotettu maahan. Siinä on suppilo syötteiden lisäämistä varten sekä luukku jäännöksen poistamista varten. Kaasuputki johtaa kaasun keittolieteen. Reaktorista saatava jäännös käytetään lannoitteeksi. Biokaasua tuotetaan lehmän lannasta ja muista jätteistä. Yhden perheen biokaasuvoimalaan tarvitaan 25 kilogrammaa lantaa päivässä. Sen tuottaa neljä tai viisi lehmää. Biokaasutekniikkaa tehdään tutuksi muuttamalla kyliä malliekokyliksi ja kouluttamalla kyliin ympäristöneuvojia. Biokaasun käytön uskotaan leviävän parhaiten, kun kyläläiset tutustuvat voimalaan ja sen hyödyllisyyteen naapurinsa kodissa. Kyläläisiä opetetaan rakentamaan voimalat itse. Biokaasuvoimalan tekniikka ja toteutus eivät ole monimutkaisia, mutta Intian mittapuun mukaan hinta voi silti muodostua suureksi. Perhekohtaisen voimalan kustannukset ovat noin 300 dollaria. Avainasemassa naiset Neuvojat jakavat tietoa paitsi biokaasun tuotannosta, myös luomuviljelystä, kompostoinnista ja sadeveden keruusta. Jokaisesta kylästä koulutettiin sekä mies että nainen. Lähde: L. Sasse, Biogas Plants, 1988 Mikrobit muodostavat biokaasua hapettomissa olosuhteissa mädättämällä eloperäistä ainetta. Yksinkertainen biokaasuvoimala saadaan lämpimissä maissa maahan kaivetusta säiliöstä. Naispuoliset neuvojat vetävät naisryhmiä, joissa keskustellaan terveydestä, lapsista ja naisten oikeuksista. Jälleen on todettava, että kehitysmaita autetaan tehokkaimmin auttamalla naisia. Myös biokaasulaitoksen hyöty kohdistuu naisiin. Heidän työnsä helpottuu ja terveysriskit vähenevät. Kehitystyötä Intiassa rahoittavat muun muassa ulkoministeriö sekä Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Paikallisena toimijana on WAFD (Women s Action For Development). Järjestö pyrkii ihmislähtöisen kehityksen saavuttamiseen kohderyhmänä naiset ja lapset. Lämmitysjärjestelmät muutoksessa Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Energianhinnan nousun myötä omakotitalojen lämmitys on aina kiinnostava puheenaihe. Kainuussa on noin öljylämmitteistä kiinteistöä, joita rasittaa korkea öljyn hinta. Tämän johdosta uudisrakentajat eivät juurikaan enää investoi öljylämmitykseen. Kaukolämmitys on ympäristöystävällinen, ekologisesti järkevä ja suhteellisen edullinen lämmitysmuoto. Ainakin Kainuussa kaukolämpöä tuottavissa kattiloissa käytetään paikallista energiaa. Puun osuus aluelämmityksessä on 48 % ja turpeen 41 %. Öljyn osuus oli vuonna 2007 vain 3,2 %. Kainuun aluelämpölaitoksissa uusiutuvien energialähteiden osuus oli 53 % (turve ei mukana). Maa- ja ilmalämmön suosio kasvaa Kuvassa on esitetty tyypillisen omakotitalon lämmöntuotantokustannukset eri lämmitysvaihtoehdoilla. Polttoaineiden hinnat elokuussa 2008 Kaukolämmön osalta laskelmiin on otettu huomioon myös liittymismaksu. Maalämpö on nykyisin yksi suosituimmista lämmitysmuodoista. Se on helppohoitoinen, mutta investoinniltaan kallis. Varaavassa sähkölämmityksessä voidaan huomioida yöajan edullisempi sähköenergia. Toisaalta investointi on suoraa sähkölämmitystä suurempi. Käyttäjän kannalta sähkölämmitysjärjestelmät ovat helppohoitoisia. Ne sopivat etenkin sellaisille, jotka eivät halua tai pysty osallistumaan lämmitystyöhön. Sähkölämmityksessä voidaan huomioida myös ympäristöystävällisyys, hankkimalla vihreää sähköä. Investointiin vaikuttaa lähinnä se, otetaanko energia maaperästä, vesistöstä vai kalliosta. Kallioon porattava, jopa yli 200 metriä syvä energiakaivo nostaa kustannuksia. Parhaiten maalämmölle soveltuvia kohteita ovat taajamien ulkopuoliset alueet, joilla esimerkiksi kaukolämpöä ei ole saatavissa. Puupelletti on nykyaikainen ja pitkälle automatisoitu lämmitysjärjestelmä. Täysin vaivaton pellettilämmitys ei kuitenkaan ole, sillä puhdistustoimenpiteitä on tehtävä 2-4 viikon välein. Puupelletin tuotanto kasvaa Suomessa ja Kainuussakin on jo kaksi puupellettitehdasta (Kajaani ja Kuhmo). Suurin osa Suomessa valmistetusta puupelletistä menee vientiin. Oma puu alentaa lämmityskustannusta Pilkkeiden käyttö on hyvin yleistä Suomessa joko päälämmitysmuotona tai lisälämmönlähteenä. Maaseudulla puulämmitys on yleisempää kuin taajamissa. Pilkejärjestelmä sitoo, mutta se antaa mahdollisuuden itse vaikuttaa lämmityskustannuksiin omatoimisella polttopuun hankinnalla. Laskelmissa pilkkeen hintana käytettiin 40 euroa irtokuutiolta, jolla hinnalla kuivaa koivupilkettä saa kotiin toimitettuna (esim. halkoliiteri. com). Hyvin harvan omakotitalon lämmitys perustuu vain ja ainoastaan yhteen energiamuotoon. Esimerkiksi sähkölämmitystaloissa tai maalämpö taloissa on tulisija, joissa voidaan polttaa puuta. On myös järkevää ylläpitää edes jonkinlaista varajärjestelmää päälämmityksen rinnalla. Auringossa riittää potentiaalia Kainuussa on vain harvoja taloja, jotka hyödyntävät aurinkolämpöä. Auringosta on täällä saatavissa energiaa noin 850 kwh/vuosi neliötä kohden. Tämä jää jälkeen vain noin 15 % pääkaupunkiseudun tai vaikkapa Saksan säteilyenergiasta. Kainuun tapaisilla kylmillä seuduilla aurinkoenergiasta ei voi tulla talon päälämmitysmuotoa, vaan se toimii täydentävänä järjestelmänä. Kainuun oloissa omakotitalo voi saada lämpöenergiansa noin 5 kuukautta auringosta. Aurinkoenergia tulee kaikesta yleistymään jatkossa myös Kainuussa energian hinnan nousun myötä. Tulevaisuudessa myös tuulimyllyt tulevat omakotitalojen takapihoille ja kesämökeille tuottamaan sähköä kiinteistön tarpeisiin ja enemmänkin. Pienempien mikrovoimaloiden hinnat ovat parista tuhannesta eurosta ylöspäin.

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot