-liike on ihmisen muotoinen. Nyt tarvitaan toivoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Nyt tarvitaan toivoa"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Nyt tarvitaan toivoa

2 3 13 Setlementtiliitto P r e s i d e n t t i T a r j a H a l o s e n k u v a s i E m i l B o b y r e v [ pääkirjoitus ] Suomen arvot testataan arjessa Nyt tarvitaan toivoa Presidentti Tarja Halonen uskoo muutoksen mahdollisuuteen Eurooppalainen yhteistyö tiivistyy IFS:n seminaari Brysselissä [ liikkeessä ] Modernia kansalaisuutta luomassa Kolumnistina Matti Cantell Kohti omia ja yhteisiä tarinoita Celebrating HerStory kokosi nuoria eri maista Rajoja haastavaa Nuorisotyön neuvottelupäiviä vietettiin Lahdessa Tavoitteena välittävä verkosto Setlementti Naapurin seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke [ tässä ja nyt ] Aerobikkia Morogorossa Perusopetusta ja maaseudun oppimisolosuhteiden kehittämistä Setlementtiliiton kehitysyhteistyöhankkeet Tansaniassa Itä-Pasilan asukkaat nousevat estradille Kalliolan setlementin yhteistyöhanke itäpasilalaisten ja Helsingin Kaupunginteatterin kanssa [ keskeltä kenttää ] "Hei, mulle kuuluu hyvää" Nuotta-valmennusta Nuorisokeskus Syötteen mahtavissa maisemissa [setlementtiliike] Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, Kansalaisvaikuttaminen. Piia Puurunen, ( saakka). Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti Oy. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna Juttuvinkit tervetulleita osoitteeseen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

3 [pääkirjoitus] S e t l e m e n t t i - l e h t i on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Jaana Kymäläinen, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Nykypaino Oy, Helsinki, 2013 ISSN Suomen arvot testataan arjessa Kokoomusnuoret ovat tulleet hiljattain ulos omalla tavoiteohjelmallaan. Sen mukaan Suomessa köyhät pannaan kyykkyyn kunnolla, pakolaisuutta ei suvaita, kehitysyhteistyötä ei tehdä, yllyttäminen kansanryhmää kohtaan ei olisi rikos ja mopojen enimmäisnopeuden pitäisi olla 60 km tunnissa. Mistä kummasta tämä kertoo ajassamme? Ainakin siitä, että poliittisen värittömyyden aika on ohi. Puolueiden ohjelmilla on nyt väliä. Populistinen ja erilaisia kansanryhmiä kosiskeleva politiikka on saanut rauhassa muhia maassa, jossa kansalaiset eivät ole osanneet tehdä eroa puolueiden välillä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa arvolähtöisten yhteisöjen on noustava eturintamaan. Kyse ei ole vain siitä, että puolueet tai niiden nuorisoyhdistykset suoltavat poliittista jargoniaan. Nyt kirjoitetaan piirtoja kansakuntamme isoon kuvaan. Onko Suomi avoin, ihmisoikeuksia kunnioittava, yhdenvertainen, demokraattinen ja kansalaisiaan arvostava yhteiskunta? Näiden arvojen testaus tapahtuu paikallisessa arjessa. Setlementtiliitto on Suomessa 50 paikkakunnalla tehtävän setlementtityön keskusjärjestö. Sen olemassaolon oikeutus liittyy perustehtävään eli kansalaisyhteiskunnan rakenteiden suojelemiseen paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tuleva vuosi on liikkeemme strategian kirjoittamisen aikaa. Noina vuosina tullaan kirjoittamaan myös eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan strategiaa. Suomalaisella setlementtiliikkeellä on kaikki mahdollisuudet olla tämän kehityksen kärkikumppaneita. Kesäkuussa Brysselissä EU:n ytimessä ollut eurooppalaisen setlementtityön seminaaripäivä tuotti lopputulemanaan, että setlementtiliike tahtoo olla tuottamassa todellista lisäarvoa yhteiskunnassa. Puolueisiin sitoutunut yhteiskuntapolitiikka on etenkin pulaan joutuneilla alueilla kulkenut tiensä päähän. Nyt meiltä kysytään totista sitoutuneisuutta perustehtäväämme. Paikallisesti, valtakunnallisesti ja ehdottomasti myös kansainvälisesti. Tähän uskoen, tähän kannustaen P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i s e t l e m e n t t i l i i t t o 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 Nyt S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 tarvitaan t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n toivoa Kansainvälisen setlementtiliikkeen IFS:n arvoseminaarissa Brysselissä puhunut presidentti Tarja Halonen on sitä mieltä, ettei Eurooppa selviä ahdinkonsa yli ilman setlementtien apua. Hänestä setlementtien tehtävä on herättää nyt yhteiskunnallista keskustelua. k u v a t e m i l b o b y r e v Bryssel Presidentti Tarja Halonen halusi, että kuvassa näkyy Kallion kirkko. Hän palasi takaisin kirkon jäseneksi, mutta vasta presidenttikautensa päätyttyä, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä. Ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa on pidetty hyvinä aikoina itsestään selvinä niin meillä Suomessa kuin EU:ssa. Tämä jäi presidentti Tarja Halosen mieleen päällimmäisenä arvoseminaarista, jonka Kansainvälinen Setlementtiliitto IFS järjesti Brysselissä kesäkuun alussa. EU itse on pitänyt kuitenkin usein enemmän talouden, kaupan ja materian puolta. Inhimilliset arvot ovat jääneet selvästi vähemmälle. Ihmisoikeusasiat unohtuvat, koska EU-tuomioistuimella ei ole niissä ensisijaista päätösvaltaa. Suomalaisille EU on merkinnyt toivoa paremmasta, mutta Suomi unohti unioniin mennessään, että kaikki alleviivaavat niitä asioita, joihin niillä on valta, presidentti Halonen sanoo. Halosen mielestä eurooppalaisesta demokratiasta on pidettävä kiinni ja korjattava virheet ei leimaamalla kansakuntia, vaan näkemällä, miten systeemi, jolle EU rakennettiin, toimii. Oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja demokratian pitää lyödä läpi taloudesta. Tämä koskee yritysten lisäksi jokaisen yksityisen ihmisen taloutta ja tarkoittaa tyytymistä kohtuuteen, säälliseen elämään. On hyvä muistaa, että sellaista aikaa, että teen vain sitä, mikä on kivaa, ei ole ollut, eikä koskaan tule. Halosen mukaan Eurooppa ja Suomi ovat tällä hetkellä tilanteessa, jossa tarvitaan toivoa enemmän kuin mitään muuta. Eurooppalaisen setlementtiliikkeen tehtävä on tarjota kansalaisille välineitä osallisuuden kehittämiseen. Kansalaisten pitää saada nyt äänensä laajasti kuuluviin, sillä yhteiskunnan toimivuuden perusta on ihmisissä. Suomalaisten äänestyskäyttäytyminen kuitenkin osoittaa, etteivät ihmiset luota siihen, että heitä kuunnellaan. Halonen muistuttaa, että muutos on aina mahdollinen, ja että äänestys toimii. Demokraattisen järjestelmän ansiosta voimme äänestää ja voimme osoittaa epäkohdista myös mieltä. Sen sijaan väkivalta, jota on käytetty joissakin maissa, on aina väärä valinta. Kehittäkää taloutta, mutta arvoilla Suomi sulattelee parhaillaan uutista Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myymisestä Microsoftille. Taloutemme tulevaisuus on muutenkin suuri kysymysmerkki, ja ihmiset joutuvat elämään epävarmuudessa, kuten monin paikoin Euroopassa. Halosen mielestä ei kannata kovasti miettiä, mikä talouselämässämme meni missäkin vaiheessa pieleen. Hyvä yritys on ollut kaikilla, hän toteaa. Halosen viesti talouselämän vaikuttajille on, että kehittäkää nyt sitä taloutta, mutta arvoilla. Esimerkiksi lasten päivähoidon, lasten kerhojen ja korttelikerhojen merkitystä pitäisi mai- 5 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

6 .toivoa 6 Setlementtiliiton pari vuotta sitten käynnistyneessä Uusi paikallisuus -hankkeessa pyritään edistämään presidentti Tarja Halosen peräänkuuluttamaa kansalaisten osallisuutta omaa lähiympäristöään koskevissa asioissa. Lähidemokratian kehittäminen on erityisen tärkeää nyt, kun kunnat ovat kasvamassa. Kansalaisten ja yhteiskunnan suhteen pitää perustua vuorovaikutukseen. Tätä ajatusta on kuitenkin vaikea saada läpi, jos on tottunut ajattelemaan itseään yhteiskunnan asiakkaana, Halonen sanoo. Sama vuorovaikutus koskee Halosesta myös perheitä. Lasta ei pitäisi totuttaa siihen, että hän on aina saamapuolella. Perinteinen oikea tapa on, että lapsikin osallistuu ja kantaa vastuuta, eikä vain ihmettele, miksi kukaan ei siivoo mun huonetta. Globaaliin ajatteluun kuuluu, että työ on osa ihmisen arvokkuutta. Se on edelleen käypä perinne Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa. Siihen pitäisi kasvattaa lapset meilläkin edelleen pienestä pitäen. >>> nostaa nykyistä enemmän. Näissä toiminnoissa ei pidä säästää, sillä niillä on ollut ihmisille suuri merkitys erityisesti elämän kipukohdissa, kuten työttömyyden aikana, Halonen sanoo. Halosen mielestä pitäisi kertoa huonojen uutisten vastapainoksi myös kaikesta hyvästä, mitä on olemassa ihmisten tukemiseksi. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee tukitoimet, joita järjestöt ovat kehittäneet työttömien itsetunnon säilyttämiseksi. Inhimilliseen arvokkuuteen kuuluu halu olla osa yhteiskuntaa. Kun ihmiset säilyttävät itsekunnioituksensa ja kykynsä toimia, heillä säilyy tunne, että kyllä minä tästä vielä selviän ja voin tehdä yhtä sun toista. Pahinta on, jos ihminen jää S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

7 yksin ja lamaantuu, Halonen sanoo. Huolta on pidettävä myös niistä ihmisistä, jotka ovat menettäneet elämänsä hallinnan. Kalliolan setlementin huumehoitoon erikoistunut Kiskon klinikka ajettiin alas, ja alkoholistien hoidon tilanne on päästetty yhtä huonoksi. Tarjolla olisi ollut palveluja, mutta kunnilla ei ollut riittävästi halua sijoittaa tämän yhteiskunnan epäkohdan poistamiseen ja ihmisten auttamiseen. Se on ollut erittäin lyhytnäköistä. Menestystekijät palvelupuolella Halosen mielestä Suomen tulevaisuuden menestystekijät löytyvät tällä hetkellä palvelupuolelta. Hyvinvointimaat ovat kiinnostuneita siitä, miten olemme järjestäneet opetuksen ja terveyden- ja vanhustenhuollon, ja meillä olisi paljon vietävää. Ongelmana kuitenkin on, ettei palveluja ole osattu tuotteistaa meillä kuten ei muissakaan Pohjoismaissa. On hienoa, että annamme neuvoja siitä, miten asioita tehdään, mutta voisimme myös viedä tätä osaamista, Halonen sanoo. Pohjoismaisten toimijoiden kannattaa puhaltaa asiassa yhteiseen hiileen ja katsoa, miten tällaista palvelumallia voidaan tuotteistaa ja viedä. Asiaa pitää katsoa myös yhteiskunnan kannalta niin, ettei siitä tule pelkkää kaupallista toimintaa, jonka amerikkalaiset hallitsevat. He tietävät, mistä ottaa rahat, mutta meidän pitäisi kehittää kansanmalli. Kestävän kehityksen kannalta kokeilemisen arvoinen saattaisi Halosen mielestä olla myös pohjoismaissa yleinen yhteiskuntamalli. Siitä kehitetyllä kansanmallilla olisi valtavat markkinat muun muassa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, missä ollaan kiinnostuneita kestävästä kehityksestä, Halonen sanoo. Yrittämistä pitää tukea Kestävän kehityksen saarnamiehenä tunnettu Halonen pitää tärkeänä, että Suomessa synnytetään uusia työpaikkoja, jotka voivat olla esimerkiksi yhteisön tarpeista nousevia paikallisia pienyrityksiä. Yritys on aina yhdistelmä kokemusta, innovaatiota ja uutta tietoa. On sanottu, että yrityksessä pitäisi olla mukana aina joku, joka on läpikäynyt konkurssin. Tällainen ihminen tietää, että kyllä asiat tästä järjestyvät. Sen lisäksi mukana pitäisi olla uusia työntekijöitä, joilla on kerrottavana uusia keinoja, koska vanhat keinot johtivat konkurssiin, Halonen sanoo. Halosen mukaan Eurooppalaisuus on kulttuurien rikkautta. Olemme eri maista ja meillä on erilaiset kulttuurit. Yksi suomalaisuuteen kuuluva hieno piirre on, että suomalainen tekee, minkä lupaa. Ennen mies maansa myy kuin syö sanansa. Presidentti Tarja Halonen ihmisiä pitää tukea nyt tavalla, joka kannustaa yrittämään. Samalla on puututtava järjestelmiin, jotka tukkivat yritteliäisyyden. Ihminen ja rotta ovat siitä fiksuja, että ne löytävät sokkelosta juuston. Me olemme eläneet huomattavasti vaikeammissakin olosuhteissa kuin mitä meillä on tällä hetkellä taloudellisesti ja poliittisesti. Vaikka ihmiset ovat löytäneet aina jonkun keinon selvitä, meidän ei pitäisi tehdä tällaisia rottakokeita ja katsoa, kuinka huonossa järjestelmässä ihminen selviää, Halonen sanoo. Erityistä tukea tarvitsevat tällä hetkellä oman onnensa varaan jätetyt nuoret, joiden työttömyyttä Halonen pitää kaksinkertaisena tuhlauksena: ensin koulutamme nuoret kalliisti, ja sen jälkeen jätämme heidät ilman työtä ja toivoa paremmasta. On hienoa, että nuorisotyöttömyyteen on ryhdytty kiinnittämään huomiota, mutta se pitää tehdä kestävällä tavalla eikä tempuilla. Hyväksi ideaksi osoittautuneen nuorisotakuun pitää liittyä tulevaisuuteen ja antaa pontta jatko-opiskeluihin tai työelämään. Tulevaisuuteen tähtäävä tekeminen on Halosesta eri asia kuin että tässä me nyt jotakin askarrellaan. Työ syntyy siitä, että teet jotakin, jonka toinen haluaa, ja josta hän tai joku toinen on valmis maksamaan. Siksi pitäisi järjestyä mahdollisimman pian sellaista tekemistä, joka saa aikuisen ihmisen kokemaan, että hänen tekemisellään on oikeasti arvoa. Bryssel 7 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

8 Eurooppalainen yhteistyö tiivistyy S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9 Kansainvälinen setlementtijärjestö IFS toteutti kesäkuun alussa Brysselissä seminaarin, jonka tarkoituksena on tehdä setlementtityön luonnetta tutuksi ja vahvistaa järjestön asemaa eurooppalaisena toimijana. Suomen Setlementtiliiton pääsihteerin Pentti Lemmetyisen mukaan Brysselin kokoontumisen tärkein tavoite oli antaa vauhtia pyrkimykselle perustaa yhteinen eurooppalainen setlementtiorganisaatio. Setlementtityötä tehdään 13 Euroopan maassa, mutta tähän asti yhteinen elin on puuttunut. IFS Europe valmistelee asiaa edelleen. Tarkoitus on jättää alkavalle rahoituskaudelle projektia koskeva hakemus, jossa on mukana kuusi eurooppalaista setlementtiliittoa ja niiden ympärille rakentuvat kehittämisyhteisöt, kertoo seminaarissa IFS:n edustajana puhunut Lemmetyinen. Yksi seminaarille asetetuista tavoitteista oli kertoa eri maiden setlementtiliittojen halusta ilmoittautua palvelukseen kansalaisyhteiskunnan rakentajina. Olen tyytyväinen, että saimme solmittua kontakteja, ja että keskustelu aiheesta kanssamme jatkuu. Näin varmistamme, että meidät huomataan ja noteerataan, ja presidentti Tarja Halonen on luvannut auttaa meitä tässä. Setlementtiliiton viestintäpäällikön Jaana Kymäläisen mukaan yleisö esitti aktiivisesti kysymyksiä, ja eri maiden setlementit saivat konkreettisia vastauksia oman toimintansa kehittämiseen. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen emännöimään seminaariin osallistui eurooppalaisen setlementtiväen lisäksi eri maiden europarlamentaarikkoja ja muutama suomalainenkin meppi. Ranskasta paikalla oli lähes 30 osallistujaa. Maassa toimiva setlementtiliike on laaja. Paikallisyhdistyksiä on noin 1300, Kymäläinen kertoo. Seminaarissa sanottua IFS:n varapuheenjohtaja Renate Wilkening: Nuoriso on Euroopan kriisimaissa tiukilla. Saksa ja Ranska ovat tarjonneet näille nuorille työpaikkoja, mikä on hyvä asia, mutta ei kriisimaalle itselleen. Näiden maiden olisi löydettävä keinot pitää kyvykäs ja energinen nuorisonsa kotimaassaan. Ratkaisun täytyy syntyä maiden hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja EU:n välillä. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen: Tämän päivän yhteiskunnassa ihmisistä tulee helposti kahden luokan kansalaisia. Päätöksenteossa sivuutetaan heikoimmat, esimerkiksi työttömät, alkoholistit ja muistisairaat. Demokratia on huikea eurooppalainen arvo. Sitä olisi vaikea saavuttaa, jos se keksittäisiin vasta nyt. Meidän on pidettävä kiinni eurooppalaisesta demokratiasta. On taisteltava niitä voimia vastaan, jotka heikentävät sitä, kuten on jo tapahtunut joissakin Euroopan maissa. Suomen Setlementtiliiton pääsihteeri Pentti Lemmetyinen: Setlementtiliike on saanut kaksi Nobelin rauhanpalkintoa, vuosina 1931 ja Euroopan Unioni sai rauhanpalkinnon vuonna Setlementtiliike näkee Euroopan Unionin sen vaikeuksista huolimatta organisaationa, jolla on mahdollisuus toimia rauhan ja demokratian edistäjänä. Setlementtiliikkeen tavoitteena on saada aikaan sosiaalinen reformi ja jalkauttaa eurooppalaiset arvot ihmisten arkeen. Se ei synny pelkästään ylhäältä päin lakeja säätämällä, vaan vahvistamalla paikallisyhteisöjä ja tarjoamalla kansalaisille väyliä vaikuttamiseen. Bryssel 9 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

10

11 [liikkeessä] Modernia kansalaisuutta muovaamassa Ruotsalaisten kaupunkien laitamilla käynnistyi toukokuussa dramaattinen tapahtumaketju. Levottomuudet alkoivat kiistanalaisesta tilanteesta Husbyssä. Tämän jälkeen hulinoitiin railakkaasti myös muissa tukholmalaislähiöissä sekä useiden muiden suurten kaupunkien esikaupungeissa. Mellakointi velloi asuinalueilla sekä mediassa. Lähiöiden muuttuminen taistelutantereiksi ja yhteisöissä aiheutuneet tuhot herättivät monia kysymyksiä. Eihän tässä pitänyt näin käydä! Alkulaukauksen koko sopalle tarjosi poliisin pidätystilanteessa ampuman asukkaan menehtyminen Husbyssä. Tätä traagista tapahtumaa käytettiin osaselityksenä asuinalueella alkaneille levottomuuksille. Levottomuuksien aikana poliiseja, palomiehiä ja ambulanssihenkilökuntaa häirittiin eri tavoin muun muassa heittämällä kivillä. Poliisien sanottiin nimitelleen alueen nuoria loukkaavasti. Joidenkin paikallisten hulinoitsijoiden motiiveiksi arveltiin jännityksen hakua ja turhautuneisuutta. Mellakoitsijoita veikkailtiin myös taparikollisiksi. On kiistelty siitä, onko kyseessä maahanmuuttoon, integraatioon vai sosiaalisiin ongelmiin liittyvät kysymykset. Tilanteen arvioinnissa on erittäin vahvasti kaikunut suhtautuminen maahanmuuttoon. Asioiden kärjistäminen maahanmuuttokysymykseksi on yksiulotteista ja leimaavaa. Pahimmillaan kyse on ollut pahantahtoisesta toisten loukkaamisesta ja ohipuhumisesta, mikä ei ole lisännyt yhteisen ymmärryksen kehittymistä eikä vuoropuhelua. Tältä Husbyn levottomuuksista käyty suomalainenkin keskustelu ajoittain kuulosti. Asioiden luonnehtiminen tyhjentävästi maahanmuuttajia koskeviksi integraatiokysymyksiksi on rajoittunutta. Ruotsin lähiömellakoissa, kuten monissa muissa kysymyksissä maahanmuutto on vain yksi osatekijä kokonaisuudessa. On tärkeää asettaa maahanmuutto oikeisiin yhteyksiinsä niin, että sekä maahanmuutto että kotoutuminen nähdään osana yhteiskunnallista kokonaiskehitystä. Kyseessä on yksi politiikkalohko muiden joukossa. Maahanmuutto ei selitä kaikkea eikä ole kaikkeen syyllinen. Husbyn tapahtumat sivusivat kuitenkin selkeästi etnisiä identiteettejä, kansalaisuutta sekä osallisuutta ja niihin liittyviä käsityksiä. Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ruotsalaisessa kansankodissa vuodesta 1995 lähtien nopeammin kuin muissa OECD-maissa Myös heikentyvät Pisa-tulokset ovat sitä todellisuutta, jossa konfliktit tapahtuivat. Ne eivät anna oikeutusta tai kattavaa selitystä väkivallalle, mutta tällaisia tekijöitä ei voida sulkea pois merkityksettöminä. Ruotsalaisessa yhteiskunnassa on tuettu ja tutkittu paljon integraatiokysymyksiä. Katsojan näkökannasta riippuen tulokset ovat olleet joko huolestuttavia ja varoittavia tai innostavia ja kokeilemisen arvoisia. Suomessa maahanmuuttohallinto ja -keskustelu on seurannut Ruotsin tapahtumia ja siitä seuranneita toimenpiteitä. Ruotsin hallituksen monissa raporteissa on tunnistettu rakenteellista syrjintää yhteiskunnassa. Yhteiskunnallinen analyysi tunnistaa etuoikeuksien, syrjinnän ja vastuiden monisyisen kudelman, jossa myös koko väestöllä on oma vastuu suotuisan yhteiskunnallisen kehityksen toteutumisessa. Mitä näistä tapahtumista voimme ottaa opiksi? Setlementtiliikkeen tulee olla mukana muovaamassa sekä sanoin että teoin muuttuvan yhteiskunnan jäsenyyttä ja kansalaisuuden muotoutumista. Tämä uusi ja muotoutumassa oleva demokraattinen ja moderni kansalaisuus ei voine perustua yhteen tiukkaan kansalliseen tai kielelliseen muottiin, vaan sitä tulisi määrittää ja ruokkia monimuotoiset kokemukset osallisuudesta oman ja lähiyhteisön elämään vaikuttamisessa. Ulkopuolisuuden, eriarvoisuuden ja arvottomuuden tunteet ovat parasta polttoainetta lähiöiden ja muiden asuinalueiden roihuille. Setlementtien perinteet ja nykypäivä velvoittavat vaihtoehtojen tarjoamiseen tällaiselle kehitykselle. Tahtoa, osaamista ja kykyä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja uuden paikallisuuden rakentamiselle varmasti löytyy. Matti Cantell Monikulttuurisen työn toimialajohtaja Suomen Setlementtiliitto 11 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 t e k s t i H e t a M u l a r i k u v a t H e t a M u l a r i Yhteiskaraokea, rummuttamista, supersankareita, keskusteluja muun muassa eri sukupolvien sotakokemuksista. Nuoret naiset Suomesta, Espanjasta ja Virosta kohtasivat elämyksellisessä Celebrating HerStory -ryhmätapaamisessa kesällä Turun saaristossa. 12 Kohti omia ja yhteisiä tarinoita Heinäkuussa juhlistettiin naiseutta ja yhdessäoloa, kun Celebrating HerStory -tapaaminen kokosi yhteen 24 nuorta naista ja yhdeksän ohjaajaa viikon ajaksi. Ryhmätapaamisen osallistujien ikäjakauma oli vuoteen. Tapaaminen sai rahoitusta Euroopan komission Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmasta. Ryhmätapaaminen oli vuonna 2010 käynnistetyn kansainvälisen naisten verkoston Mimmi- Netin yhteistyön hedelmä. Verkoston kantavia suomalaisia voimia ovat Jyvälän Setlementti ry:n Oiva ja Ilona -toiminnassa työskentelevä Sonja Puolakka sekä Heljä Pitkänen Auralan Kerhokeskus ry:n Turun Tyttöjen Talolta. Ulkomaiset kumppanit, espanjalainen järjestö Asociación Cultural En Construcción ja virolainen nuorisojärjestö Eesti Erinoorsootöö Ühing noor, löydettiin leirille MimmiNetin kontaktien kautta. Kansainvälisen ryhmäprosessin anti oli ryhmätapaamisessa valtava, kuvailee Puolakka. Tavoitimme yhteisiä elämyksiä ja suoraa vuorovaikutusta, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Kenen tarinaa ja historiaa? Entä mistä tapaamisen nimi, HerStory? Nimessä on läsnä yhtä aikaa sekä yksilöllinen voimaantuminen että naisten historia omat ja yhteiset tarinat. Leirin teemat vaihtelivat kehollisuudesta elämänmuutoksiin sekä mediasta feminismin merkityksiin. Tärkeäksi teemaksi viikon aikana muodostuivat erot ja yhtäläisyydet naisten kokemuksissa ja historiassa eri maissa ja kulttuureissa. Esimerkiksi sota-ajan merkitykset isoäitien, äitien ja tyttärien elämässä herättivät osallistujissa monia ajatuksia. Vieraina koetut asiat tulevat kohtaamisissa lähelle. Kun viettää viikon tiiviissä ryhmässä ja kokee yhteyttä toisiin, käsittelee samalla aiempia vierauden ja pelon tunteita uudelleen. Myös omaa kulttuuria alkaa nähdä eri tavalla, ja oppii kyseenalaistamaan itsestään selvinä pitämiään asioita, Puolakka pohtii. >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n Turun saaristo

14 ..omia ja yhteisiä tarinoita... >>> Vahvaa me-henkeä ja suuria elämyksiä Millaisia elämyksiä ja oivalluksia kansainväliset ryhmätapaamiset voivat tarjota osallistujille ja ohjaajille? Puolakan mieleen ovat erityisesti painuneet yhteiset illanvietot, joissa laulua, tanssia ja kokemusten vaihtoa olisi riittänyt aamuun saakka. Yksilön tasolla tällaiset kohtaamiset voivat merkitä erilaisuuden pelon yli pääsemistä, rohkaistumista ja toimintamahdollisuuksien laajenemista. Esimerkiksi uutisointia osaa usein lukea eri tavalla, kun tuntee jonkin henkilön kyseisestä maasta, Puolakka kertoo. Puolakka korostaa, että Euroopan Unionin jäseninä olemme yhteisen asian äärellä, ja yhteiskunnan ja yksilön taso sekoittuvat ja kietoutuvat toisiinsa. Monelle tytölle oli arvokasta huomata, että muualla Euroopassa on nuoria naisia, jotka ajattelevat samalla tavalla ja kohtaavat samoja haasteita ja mahdollisuuksia omassa elämässään, hän toteaa. Ryhmätapaamisessa nuoret naiset haastattelivat toisiaan vahvuuksistaan ja erityisyyksistään niistä asioista, joita he arvostavat eniten. Inka, 23 itsepäinen tyttö Suomesta Kuten sekä Inka että hänen äitinsä sanovat, Inka on aina itsepäinen. Se on hänen vahvuutensa, kun hän haluaa saavuttaa jotain tai tehdä jotakin vaikkapa ihmisoikeuksien hyväksi. Hän on myös määrätietoinen viemään päätökseen aloittamansa asiat, vaikkakin se riippuu siitä, kuinka tärkeitä nämä asiat ovat hänelle. Alba, 18 & Marta, 17 auttavaiset tytöt Espanjasta 14 He ovat samantyylisiä; molemmat haluavat kuunnella ihmisiä, joilla on ongelmia, ja he auttavat ratkaisujen löytämisessä. Kuten Marta sanoo, hän on ystävilleen äiti, koska ystävät tulevat usein hänen luokseen kysymään apua ja mielipiteitä. Alba auttaa muita avautumaan ja löytämään erilaisia tapoja ratkaista ongelmia. Tiina, 29 Tiina on kotoisin Virosta ja lahjakas kirjallisuudessa Hän pitää kirjoittamisesta, ja se inspiroi häntä. Kirjoittaminen tulee häneltä luonnostaan eikä vaadi paljoakaan vaivaa. Hän on suunnitellut kirjoittavansa kirjan tulevaisuudessa, ja hän kerää ideoita kirjaa varten S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

15 Youth in Action Euroopan Komission Nuorisotoimintaohjelma Rahoitusta voivat hakea voittoa tavoittelemattomat nuorten kanssa toimivat tahot (kunnat, järjestöt, vapaat nuorten ryhmät). Ryhmätapaamiset Nuorten ryhmätapaaminen on hanke, jossa kahdesta tai useammasta maasta tulevalle nuorisoryhmälle annetaan mahdollisuus keskustella ja oppia erilaisista aiheista ja samalla tutustua toistensa maihin ja kulttuureihin. Kesto 6-21 päivää Vähintään 16 nuorta + ohjaajat (sama määrä joka maasta) Osallistujat: vuotiaita ja ohjelmamaassa laillisesti asuvia (korkeintaan 20% osallistujista voi olla vuotiaita) Turun saaristo Avustusta voi hakea matkustukseen, projektitukeen, muita heikommassa olevien erityiskuluihin sekä suunnittelutapaamisten järjestämiseen ennen varsinaista projektia. Suomessa Youth in Action -ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa CIMO, joka on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Lisää tietoa Youth in Action -ohjelmasta täältä: youth_in_action 15 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 Rajoja haastavaa Nuorisotyön neuvottelupäiviä vietettiin tänä vuonna elokuun puolivälissä Lahdessa Harjulan Setlementissä. Neuvottelupäivät järjestetään vuosittain, ja ne kokoavat yhteen valtakunnallisesti eri setlementeissä työskenteleviä lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä. Tänäkin vuonna osallistujia saapui Lahteen aina Rovaniemeltä ja Kemijärveltä saakka. vuonna neuvottelupäivät ovat ainutlaatuinen tilaisuus tuoda eri toimialoja yhteen, totesi lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma tervehdyspuheenvuorossaan. -Tänä Päivät järjestettiin yhteistyössä lapsi- ja nuorisotyön, monikulttuurisen ja kansalaistoiminnan toimialojen kesken. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin nuorten osallisuuden ja toisena päivänä monikulttuurisuuden kysymyksiin. Päivien pääpuhujat olivat YTT Riikka Korkiamäki Tampereen yliopiston Porin yksiköstä ja YTT Anne-Mari Souto Joensuun yliopistosta. Kaveria ei jätetä Osallisuus-aiheisen päivän ensimmäisessä alustuksessa pureuduttiin osallisuuteen nuorten vertaisyhteisöissä. Riikka Korkiamäki haastoi kuulijat miettimään, mitä osallisuus tarkoittaa ja miten siitä puhutaan. Käsitettä käytetään julkisessa keskustelussa paljon, usein muotisanan tavoin itsestäänselvyytenä ja kyseenalaistamatta. Huomio kiinnittyy harvoin siihen, miten nuoret itse mieltävät osallisuuden, Korkiamäki pohti. Korkiamäki on tarkastellut osallisuutta nuorten vertaissuhteissa tuoreessa sosiaalityön väitöstutkimuksessaan Kaveria ei jätetä. Millaisia osallisuusympäristöjä nuorten ystävyyssuhteet ja kaveriporukat muodostavat? Nuorten omissa vertaissuhteissa muodostuu eri tasoista osallisuutta läheisistä ystävyyssuhteista etäisempiin kaveruuksiin. Nuoret ovat usein taitavia sukkuloijia, jotka siirtyvät eri porukoiden välillä tilanteesta riippuen. Näiden kaverisuhteiden merkitys jää aikuisilta usein huomaamatta, sillä tutkijat ja ammattilaiset keskittyvät enimmäkseen yhteisöihin, joissa aikuiset ovat läsnä, Korkiamäki korosti. Nuorten ystävyyksistä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

17 osallisuutta t e k s t i h e t a m u l a r i korostuneesti ongelmiin. Puhutaan tyttöjen ulossulkevista bestiskulttuureista tai julkisissa tiloissa häiriköivistä nuorisojengeistä. Nämä ovat esimerkkejä nuoriin kohdistuvasta huolipuheesta. Kasvattajien olisi hyvä tunnistaa nuorten keskinäisissä ja omaehtoisissa suhteissa muodostuvia myönteisiä voimavaroja ja sosiaalista pääomaa, Korkiamäki sanoi. Toisaalta nuorten kanssa toimivien pitää herkistyä huomaamaan myös vahvaa osallisuutta ja kuuluvuuden tunnetta, jotka muodostuvat nuorille usein haitallisissa yhteisöissä, kuten rasistisissa alakulttuureissa. Sen sijaan, että nähdään vain kielteistä toimintaa, aikuiset voisivat haastaa nuoria suuntaamaan yhteisönsä voimavarat toisin. Korkiamäen alustus herätti miettimään, kenestä puhumme, kun puhumme osattomuudesta tai syrjäytymisestä. Nämä käsitteet viittaavat jäämiseen työelämän ja opiskelun ulkopuolelle, osattomaksi yhteiskunnallisesta integraatiosta. Voimmeko nuorisotyöntekijöinä tukea näitä nuoria hyödyntämällä heidän vertaissuhteitaan ympäristöjä, joissa he kokevat osallisuutta ja kuuluvuuden tunteita? Osallisuus oli läsnä torstaina myös työpajatyöskentelyissä, joissa esiteltiin muun muassa Setlementtiliiton Uusi Paikallisuus -hankkeessa kehitettyä kansalaisraati-menetelmää sekä Helsingin kaupungin vaikuttamistoimintaan liittyvää Ruuti-mallia. Jälkimmäisessä nuoria osallistetaan alueellisesti suunnittelemaan ja päättämään siitä, miten nuorisotoiminnan varoja käytetään. Uskallammeko puhua rasismista? Anne-Mari Souto avasi monikulttuurisuuteen keskittyneen päivän puheenvuorollaan kasvattajien roolista rasisminvastaisessa nuorisotyössä. Teema on erityisen tärkeä, koska nyt kasvava sukupolvi elää selkeästi erilaisessa yhteiskunnassa verrattuna vanhempiinsa. Monikulttuurisuuden kysymykset todentuvat lasten ja nuorten arjessa päiväkodeissa ja kouluissa. Kohtaaminen ja vuorovaikutus eivät itsessään lisää yhdenvertaisuutta, Souto totesi ja peräänkuulutti rohkeaa asennetta rasismin rakentavaan puheeksi ottamiseen nuorten kanssa. Tätä toivovat Soudon huomioiden mukaan nuoret myös itse. Ongelmana on usein, että rasismin vastaista työtä tehdään eniten monikulttuuristen nuorten parissa. Soudon mukaan teemaa pitää nostaa enemmän esiin rakentavasti kaikissa nuorisoryhmissä sekä tehdä kohdennettua työtä niiden nuorten kanssa, jotka asennoituvat rasistisesti. Nuorisotyöntekijät voivat olla tärkeässä asemassa näiden nuorten elämässä antamassa vaihtoehtoja ja esittämässä toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Normikriittisyyttä pohtimassa Neuvottelupäivien toisena päivänä pohdittiin myös normikriittistä ajattelua Atlas Saarikosken ohjaamassa työpajassa. Normit nurin! on SAKKI ry:n, Setan ja Finlands Svenska Skolungdomsförbundin yhteishanke, jossa kannustetaan havaitsemaan yhteiskunnassamme näkymättömiksi jääviä normeja, kyseenalaistamaan niitä ja puuttumaan niihin. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta erityisesti kouluissa. Normikriittisen ajattelun kautta katse kohdistuu siihen, mitä yhteiskunnassamme pidetään normaalina ja mistä vaietaan. Normeja voi määritellä näkymättömiksi, ulos sulkeviksi säännöiksi, joita harvoin tulee ajateltua. Normit nurin! -hankkeen nettisivuilla kysytäänkin osuvasti: Oletko tullut ajatelleeksi, miksi koulujen oppikirjojen kuvissa tai tehtäväesimerkeissä on lähes pelkästään valkoihoisia, vammattomia heteropariskuntia? Normeihin perustuva syrjintä ei ole useinkaan tietoista, vaan näkyy hienovaraisena ulossulkemisena, Saarikoski tiivisti. Setlementtiliikkeen piirissä on tehty pitkään nuorisotyötä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti. Monikulttuurisuus on tärkeä osa setlementtitoimintaa. Voisiko normikriittisyys tarjota meille täydentäviä näköaloja pohtia yhteiskuntamme valtarakenteita ja sitä, miten yhdenvertaisuus toteutuu eri toiminnoissamme? Voisimmeko työssämme edistää tarkkanäköisyyttä huomata normeja ja siten lisätä erilaisten ihmisten liikkumavaraa ja yhdenvertaisuutta? YTT Riikka Korkiamäki on havainnut, että nuoret sukkuloivat taitavasti porukasta toiseen tilanteesta riippuen. Näiden kaverisuhteiden merkitys jää aikuisilta usein huomaamatta. 17Lahti S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 välittävä verkosto Tavoitteena 18 Moni seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi joutunut olisi välttynyt vuosien kärsimyksiltä, jos hän olisi saanut ajoissa asiantuntevaa apua. Setlementti Naapurin seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeen avulla tehostetaan paikallisen palveluketjun toimintaa. Setlementti Naapurin ja RAY:n rahoittaman seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeen tavoitteena on, että apua on nopeasti tarjolla, ja että auttaja osaa ohjata seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneet eteenpäin tarvittavan avun piiriin. Yksi avun tarjoajista on Setlementti Naapuri, jossa on kehitetty erilaisia tukipalveluja. Miksi esimerkiksi moni raiskauksen uhri jää kokonaan ilman apua projektipäällikkö Satu Hintikka? Siihen on monia syitä. Osa niistä liittyy uhriin, osa ammattilaisten tiedon ja taidon puutteeseen. Syytä on myös yleisissä asenteissa, Hintikka sanoo Seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön uhri hakee apua ja tekee rikosilmoituksen monesti vasta sen jälkeen, kun joku läheisistä on saanut hänet liikkeelle. Joskus apua ei haeta ollenkaan S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

19 t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n Satu Hintikka, Maire Toljanen ja Mervi Talvitie toivovat muutosta sopimusten vastaiseen käytäntöön, jonka mukaan terveyskeskukset ja ensiapupäivystykset eivät ota näytteitä akuutissa raiskausepäilyssä, ellei asiakas tee saman tien tai ole jo tehnyt rikosilmoitusta. Välitä! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeen hankekumppanit : Tampereen kaupunki Tampereen yliopistollinen sairaala / Acuta Pirkanmaan poliisilaitos Rikosuhripäivystys/ Sisä-Suomen aluetoimisto Tampereen ensi- ja turvakoti Sastamalan seudun mielenterveysseura ry/ Tukinet. Asiakastyön muotoina ovat yksilötyö, erilaiset ryhmät ja etsivä työ sosiaalisessa mediassa. Toiminta keskittyy Tampereelle ja sen lähialueille. Osa toiminnoista on valtakunnallisia sosiaalisen median ja netin kautta. Kolme vuotta kestävässä Välitä! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeessa on kolme työntekijää: projektipäällikkö Satu Hintikka ja projektityöntekijät Maire Toijanen sekä Mervi Talvitie. Aiheesta lisää valita-hanke Selvitäkseen tapahtuneesta ihminen alkaa vältellä kaikkea väkivallan tekoon liittyvää. Tämä voi mennä jopa niin pitkälle, ettei ihminen muista, mitä hänelle on tehty. Jos muistaakin, elämää yritetään jatkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, Hintikka kertoo. Ammattilainen hämmentyy Hintikan johtaman verkostohankkeen tavoitteissa on kehittää etsivää työtä uhrien tavoittamiseksi. Hankkeen aikana koulutetaan myös eri alojen toimijoita, joiden työtä seksuaaliväkivalta koskee tavalla tai toisella. Jos kyseessä on raiskauksen uhri, apua ei Hintikan mukaan haeta välttämättä raiskaukseen, vaan esimerkiksi ahdistukseen ja unettomuuteen. Kun työntekijän kohdalle osuu seksuaalisen väkivallan uhri vain harvoin, hän ei välttämättä tunnista, mistä on kyse. Jos hän tekee sen, ongelmana on, ettei hän tiedä, miten asiakkaan kanssa tulee toimia, jos asiaan liittyvä erityisosaaminen puuttuu, Hintikka sanoo. Seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä kokeneen ihmisen kohtaaminen on ammattilaiselle usein hämmentävää, koska hän kohtaa samalla kaksi isoa tabua: On tapahtunut jotakin hyvin väkivaltaista. Toinen vaikeasti käsiteltävä asia on väkivallan kohdistuminen seksuaalisuuteen, joka on ihmiselle hyvin intiimiä aluetta. Seksuaalisuus tuo tilanteeseen värittyneisyyttä, vaikka kysymys on ennen kaikkea väkivallasta eikä niinkään seksistä. Pintaan nousee tunnepitoisia ajattelumalleja, joita on meillä kaikilla. Siksi työntekijäkin saattaa mennä lievään sokkiin ja haluaa sulkea silmänsä ja korvansa tapahtuneelta. Väkivallantekijöitä herätellään Hintikan mukaan tehostamista vaatii myös yhteistyö eri auttajatahojen välillä. Projektin alussa tekemämme kysely alan toimijoille osoitti, että monelta taholta puuttuu aiheeseen liittyvä ohjeistus. Poliisilla ja ensiapupäivystyksellä sellainen on, mutta heidänkin toiminnassaan on parantamisen varaa. Kyselyn myönteinen yllätys Hintikalle oli se, että monet vastaajat tunnistivat miesuhrien olemassaolon. Oletuksemme oli, että he ovat enimmäkseen piilossa. Se, että mieskin voi joutua seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi on ollut julkisessa keskustelussa sen verran lyhyen ajan, etteivät miehet rohkene hakemaan apua. Meillä oli huhtikuussa Tukinetissä ensimmäinen miesten avoin chatti, mutta sinne ei tullut kukaan keskustelemaan. Siihen eivät uskaltautuneet nekään miehet, jotka osallistuivat maaliskuun yleiseen chattiin. Uskon tilanteen kuitenkin muuttuvan, kun asia pikkuhiljaa normalisoituu. Projektissa ojennetaan auttava käsi myös väkivallan tekijöille, sillä Hintikasta he tarvitsevat muutakin kuin rangaistuksen. Pyrkimyksenä on lähinnä vaikuttaa väkivallan tekijöihin sosiaalisen median välityksellä. Tiedämme, että osa heistä tajuaa tehneensä väärin ja haluaa muutosta. Minusta on hienoa, jos heitä pystytään herättelemään avun hakemiseen. Päättäjätkin hereille Aikaisemmin Rikosuhripäivystyksessä pitkään työskennellyt Satu Hintikka haluaa herätellä myös päättäjiä. Hänestä julkinen sektori pitää saada mukaan seksuaaliväkivaltatyöhön. Työtä on niin paljon, ettei kenttä voi olla vain pienten hankkeiden varassa. Palveluita tarvitaan kipeästi. Niitä on saatavilla vain suurimmissa kaupungeissa, ja sekin on sattumanvaraista. Kriisiapu puuttuu monilla paikkakunnilla kokonaan. Kuka palvelut sitten järjestääkin, organisaatiossa on hyvä olla myös muuta väkivaltaosaamista. Tutkimusten mukaan seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneelle ihmiselle voi kehittyä samanlainen traumaperäinen stressihäiriö kuin sotilaille, jos hän jää ilman tukea. Tällöin oireina voi olla esimerkiksi masennusta, unettomuutta ja ahdistusta. Osalle traumatisoituneista ihmisistä puhkeaa kaksisuuntainen mielialahäiriö, osalle vakava somaattinen sairaus. Seksuaalista väkivaltaa kokeneet kuuluvat muutenkin terveydenhuollon- ja sosiaalipalvelujen suurkuluttajiin. Paikallisen psykiatrisen poliklinikan ylilääkäri arvioi, että peräti noin 80 prosenttia psykiatrisessa osastohoidossa olevista naisasiakkaista on kokenut hyväksikäyttöä tai seksuaalista väkivaltaa. Se on kova luku, Satu Hintikka sanoo. Tampere 19 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 [tässä ja nyt] Mun talous -hankkeen logokilpailun voittaja valittu Mun talous -hankkeen keväällä käynnistyneen logokilpailun voittajaksi valittiin Jonna Nylanderin ehdotus, joka kuvaa monialaista yhteistyötä sekä turvapiirinä olemista nuoren ympärillä. Hankkeen viestintätiimin mukaan voittajalogo on kevyt ja raikas ja henkii toivoa ja positiivisuutta. Kilpailun palkinto on 300 euroa. Onnittelut voittajalle! Kilpailuun saapui yhteensä 17 ehdotusta kymmeneltä henkilöltä. Ehdotuksensa kilpailuun lähettivät Aki Kortesalmi, Marja Markova, Jonna Nylander, Antti Paasivaara, Joni Rönkä, Henni Sulonen, Sanna Taskinen, Jaana Tikkanen, Verneri Virtanen ja Pekka Vuola. - Kiitämme kaikkia suunnittelijoita ehdotuksista. Hankkeen tehtävä välittyi niistä mainiosti. Voittajan ehdotus kuvaa monialaista yhteistyötä mielestämme parhaiten, hankkeen projektikoordinaattori Pinja Hirvilammi kertoo. Monialaisen nuorten talousosaamisen hankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten talous- ja velkaongelmia sekä tarjota nuorille tietoa heitä koskevien talousasioiden hoitamisesta selkeässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa. Hanke on Suomen Setlementtiliiton koordinoima yhteishanke, jossa kumppaneina ovat Nuorisoasuntoliitto, Nuorisosäätiö ja Takuu-Säätiö. Ympäristövastaavat tarkkailevat energian kulutusta Jokaiseen S-Asunnot Oy:n ja Senioriasumisoikeus Oy:n taloon on nimetty ympäristövastaava ja taloissa on meneillään energian säästökampanja. Toiminta kuuluu Enemmän irti asumisneuvonnasta eli ERTIS-hankkeeseen. ARA-rahoitteisen projektin yhtenä tavoitteena on saada asukkaat entistä aktiivisemmin mukaan asukastoimintaan ja välittämään lähiympäristöstään. Ympäristövastaaville on luotu työkalu, jonka avulla voi seurata kiinteistön veden ja energian kulutusta. Ympäristövastaavilla on hallussaan myös kiinteistön jätesopimus, jonka avulla jokainen voi tutkia esimerkiksi sitä, tyhjennetäänkö oman talon jätepöntöt riittävän usein tai mahdollisesti liian usein. Raportointi tehdään asukastoimikunnalle ja asukasisännöitsijälle. Mikäli ympäristövastaava huomaa muutostarpeita, ne viedään asukastoimikunnalle, joka päättää, onko muutoksille tarvetta. Mikäli asukastoimikunta katsoo muutokset tarpeelliseksi, asukasisännöitsijään otetaan yhteyttä. Näin voidaan yhdessä vaikuttaa ja saada asioihin muutoksia. Taloissa on käynnissä kilpailu energian säästämiseksi. Tulokset julkistetaan Kilpailussa palkitaan kaikki ne talot, joissa kulutus on alentunut. Sarjojensa voittajatalot saavat bonuksen vuoden 2014 asukastoimikunnan budjettiin. Vau, mikä vanhuus! Puhelinsoittoja, paikkakunnalta toiselle matkustelua, palavereita ja paikallissetlementtien toimintaan perehtymistä. Muun muassa kaikkea tätä piti sisällään projektipäällikkö Mona Särkelä-Kukon työpäivät, kun hän valmisteli alkuvuodesta käynnistynyttä Yhdessä mukana -projektia, jossa kehitetään yhteisöllinen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintamalli setlementtien seniori- ja vanhustyöhön. Setlementtiliiton koordinoimalla projektilla on RAY:n rahoitus vuosille , ja siinä ovat mukana Hämeenlinnan, Parkanon, Linnalan, Rovalan, Kalliolan ja Harjulan setlementit. 20 Projektin avausseminaari Vau, mikä vanhuus! on Edellisenä päivänä järjestetään Osallisuus 3 -seminaari joka on Yhdessä mukana -projektin ja Uusi Paikallisuus -hankkeen yhteistyössä toteuttama. S-Asuntojen Esa Fagerlund ja Kalliolan Kirsti Lohtander tapasivat Kuntamarkkinoilla eri tahojen edustajia. Setlementtiliikkeen paikalla olo oli tärkeää, sillä setlementit hakevat uusia yhteistyökumppaneita S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Torstai, 22.8.2013, Paikka: Harjulan setlementti, Harjulankatu 7 OSALLISUUS

Torstai, 22.8.2013, Paikka: Harjulan setlementti, Harjulankatu 7 OSALLISUUS NUORISOTYÖN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22. 23.8.2013 Lahti Harjulan setlementti, Harjulankatu 7, 15510 Lahti OMA TOIMINTA Torstai, 22.8.2013, Paikka: Harjulan setlementti, Harjulankatu 7 OSALLISUUS 9.00 9.30 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 NUORISOTYÖN NEUVOTTELUPÄIVÄT 23. 24.8.2012 Helsinki Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11, 00510 Helsinki YHTEISTYÖN MERKITYS Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 9.15

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 NUORISOTYÖN NEUVOTTELUPÄIVÄT 23. 24.8.2012 Helsinki Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11, 00510 Helsinki YHTEISTYÖN MERKITYS Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 9.15

Lisätiedot

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KAAPELI Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä

KAAPELI Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä Sitran Elinvoima-foorumi 07/02/12 1 Syrjäytetystä täysivaltaiseksi kansalaiseksi Kaapeli on demokratiamenetelmä, jonka avulla äänensä saavat kuuluviin ne, jotka kokevat

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot