INNOLLA AMMATTIIN? Ammatillisten oppilaitosten innovatiiviset työpajat. ESR-projekti. Jukka Vehviläinen. MONISTE 21/ 2001 Opetushallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOLLA AMMATTIIN? Ammatillisten oppilaitosten innovatiiviset työpajat. ESR-projekti. Jukka Vehviläinen. MONISTE 21/ 2001 Opetushallitus"

Transkriptio

1 1 INNOLLA AMMATTIIN? Ammatillisten oppilaitosten innovatiiviset työpajat ESR-projekti Jukka Vehviläinen MONISTE 21/ 2001 Opetushallitus

2 2 Opetushallitus ja tekijä Taitto Pirjo Hilkku ISBN ISSN Moniste 21/2001 Painopaikka: Edita Oyj, Helsinki 2001

3 3 TIIVISTELMÄ Jukka Vehviläinen (2001): Innovatiiviset työpajat ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimuksessa arvioidaan vuosien aikana toteutetun Innovatiiviset työpajat ammatillisissa oppilaitoksissa -kokeiluprojektin toimintaa. Hanke kuului ESR Tavoite 3 -ohjelmaan. Projektin toteuttamisesta vastasi Opetusministeriö ja kokeilua koordinoi Opetushallitus. Työpajakokeiluja toteutettiin kaikkiaan 28 ammatillisessa oppilaitoksessa. Pajaprojektit ovat toimineet pilottihankkeina, joiden avulla pyritään vähentämään opintojen keskeyttämistä. Pajaprojektit rekrytoivat opiskelijansa pääsääntöisesti saman oppilaitoksen opiskelijoista, jotka ovat keskeyttämisvaarassa tai joilla on muuten vaikeuksia opinnoissaan. Projektien toiminnassa painottuivat henkilökohtainen ohjaus ja opintojen yksilöllisempi toteuttaminen. Lisäksi pajoilla kiinnitetään huomiota opiskelijoiden elämänhallinnan tukemiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin pajaprojektien tavoitteiden toteutumista kolmella eri tasolla. Projektit ovat pyrkineet kiinnittämään keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita ammatilliseen opiskeluun ja tukeneet tutkinnon suorittamista. Kysymys on tavoitteista, joilla pyritään vaikuttamaan opiskelijaan. Toiseksi pajaprojektit ovat pyrkineet vaikuttamaan oman oppilaitoksensa toimintakäytäntöihin ja asenteisiin. Tältä osin kysymys on oppilaitokseen vaikuttamisesta. Kolmanneksi pajaprojektit ovat olleet ammatillisen koulutuksen pilottihankkeita, joiden tulisi olla edesauttamassa koko ammatillisen koulutusjärjestelmän uudistamista ja kehittämistä. Kysymys on pajaprojektien luomien hyvien käytäntöjen vakiinnuttamisesta. Tutkimusta tehtiin kolmessa eri vaiheessa vuosien aikana. Pajaopiskelijoilta kerätty tutkimusaineisto koostuu kyselylomakkeista (N=297) ja opiskelijoiden haastatteluista (N=49). Projektitoimijoilta kerättiin aineistoa haastatteluilla (N>25) ja itsearviointilomakkeilla (23 projektia). Lisäksi tutkimuksessa lähetettiin kyselylomake oppilaitosten johdolle (N=19), haastateltiin oppilaitoksen henkilökuntaa (N>12) ja työelämän edustajia (N=6). Määrällistä tietoa kerättiin Opetusministeriön seurantatietokannasta, projekteilta ja oppilaitosten oppilasasiainhoitajilta. Oppilaitoksista saatujen tilastotietojen perusteella keskeyttämisprosentit ovat pysytelleet suurin piirtein ennallaan vuosien aikana. Tilastotietojen luotettavuutta ei voi kuitenkaan pitää kovin hyvänä, koska tilastointikäytännöt vaihtelevat eri oppilaitosten kesken ja eri lukuvuosina. Muiden tietojen perusteella voidaan arvioida pajaprojektien alentaneen parhaimmillaan ja paikallisesti ei-toivottavia keskeyttämisiä noin kolmanneksella tai jopa puoleen entisestä. Pajaprojektit ovat myös lisänneet ns. hyvää ja suunnitelmallista keskeyttämistä. Opiskelijoiden kokemukset pajamaisesta opiskelusta ovat pääsääntöisesti hyviä. Arviolta noin neljä viidestä pajaopiskelijasta on tyytyväinen pajaprojektiin, kokee opiskelun muuttuneen helpommaksi, on kiinnostunut opiskelemistaan asioista ja arvelee itsetuntonsa ja ryhmätyötaitojensa parantuneen. Pajaprojektit ovat uudistaneet omien oppilaitostensa oppilashuolto- ja opetuskäytäntöjä. Keskeyttämistä ennaltaehkäistään opiskelijoiden paremmalla ryhmäyttämisellä, alkuvaiheen integroinnilla, poissaolojen seurannalla, oppimisvaikeuksien ennakointi- ja

4 4 seurantajärjestelmillä ja erilaisilla lisä- ja tukiopetuskäytännöillä. Keskeistä on opettajien ja oppilashuollon väliin paikallistuvan tukihenkilön merkitys epävirallisen oppilashuollon tekijänä. Vaikuttavuuden kannalta kaikkein tärkein tekijä näyttää olevan pajaprojektin kyky linkittyä osaksi oppilaitoksen kokonaisuutta. Projektin on saatava hyvä ja arvostettu asema oppilaitoksessa, hyväkin projekti voi joutua mitätöinnin ja ennakkoluulojen kohteeksi omassa oppilaitoksessaan. Uudistusten läpivieminen edellyttää lisäksi hyvää yhteishenkeä, kokeiluin osoitettua hyötyä ja oppilaitoksen johdon tukea. Asiasanat: ammatillinen koulutus, keskeyttäminen, koulutuspolitiikka

5 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PAJAPROJEKTIN TEHTÄVÄN PAIKALLISTAMINEN Pajaprojektin haaste ammatilliselle koulutusjärjestelmälle Arvioinnin toteuttaminen Aineisto Tarkemman seurannan kohteena olleet projektit PAJAPROJEKTEIHIN OSALLISTUMINEN JA OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN TILASTOJEN VALOSSA Innovatiiviset pajaprojektit -toimenpidekokonaisuuteen osallistuminen vuosina Projektiin osallistuneiden lukumäärät ja opintojen keskeyttäminen Pajaprojektien vaikutus keskeyttämisprosenttiin? PAJAPROJEKTIEN ITSEARVIOINTI Projektin vetäjien itsearviointi Oppilaitosten johdon arviointi Yhteenveto itsearviointikyselystä OPPILASHUOLTOON JA OPETUSMENETELMIIN LIITTYVÄT UUDET KÄYTÄNNÖT Projektin vetäjien näkemykset luoduista ja vakiinnutetuista käytännöistä Oppilaitosten johdon näkemykset IKUISIA ONGELMIA JA MYÖNTEISIÄ MUUTOKSIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHAASTEITA Ikuiset ongelmat Myönteinen muutos Kielteiset muutokset Pysyvät vahvuudet HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN VAKIINNUTTAMINEN Uuden toimijan kentälle tulo Uudistusten jarrumiehet? Ongelmaisuuden uusi määrittely Opettajien näkökulmat pajaprojektiin Yksi kisälli ja monta mestaria... 86

6 Näytön paikat Paras oppi tulee tekemisen kautta? Pajaprojektit välittäjinä ja koordinaattoreina YHTEENVETO JA LOPPUKESKUSTELU Opiskelijoiden kokemukset pajaopiskelusta Oppilaitokseen vaikuttaminen Vaikuttavuuden taustaehdot Pajaprojektien hyvät käytännöt Lopuksi LIITTEET LÄHTEET

7 7 1. JOHDANTO 1990-luvulta lähtien ammatillista koulutusjärjestelmää on pyritty yhä useammin kehittämään erilaisten pilotti- ja kokeiluprojektien avulla. Projektitoiminnasta saatujen kokemusten perusteella pystytään esittämään perusteltuja kehittämisehdotuksia koulutusjärjestelmän rakenteellisen uudistamisen tueksi. Esimerkiksi työssäoppimisen toteutumisehtoja testannut Silta ammatillisesta koulutuksesta työelämään -kehittämisprojekti tuotti ennakoivaa tietoa työssäoppimisen mahdollisista toteuttamistavoista ja toiminnan ongelmakohdista (Lasonen 2001). Kehittämisprojektia toteutettiin 16 paikkakunnalla. Paikallisten kokemusten arvioinnin tarkoituksena on kuitenkin valtakunnallinen hyöty. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvä vähintään puolen vuoden (20 ov) työssäoppimisjakso haastaa koulutuksen järjestäjiä ja yrityksiä löytämään vuosittain arviolta työssäoppimispaikkaa ammatillisen perusasteen opiskelijoille (emt., 18). Eräs esimerkki ammatillisen koulutuksen kehittämiseen pyrkivistä kokeiluista on vuonna 1998 käynnistynyt ESR:n osittain rahoittama: Innovatiiviset työpajat ammatillisissa oppilaitoksissa -kokeiluprojekti. Pilottihanke käynnistyi elokuussa 1998 ja päättyi heinäkuussa Hanke kuului ESR Tavoite 3 -ohjelman prioriteettiin 3.3 Nuorten integroiminen työmarkkinoille sekä toimenpidekokonaisuuteen Innovatiiviset työpajat. Projektikokonaisuuden toteuttamisesta vastasi Opetusministeriö ja kokeilua koordinoi Opetushallitus. Työpajakokeiluja toteutettiin kaikkiaan 28 ammatillisessa oppilaitoksessa. Oppilaitokset suunnittelivat itsenäisesti projektien sisällöt ja vastasivat myös käytännön toteuttamistavoista. Pajaprojektien tarkoituksena oli turvata opintojensa keskeyttämistä harkitsevien opiskelijoiden opintojen jatkuminen. Niinikään projektien avulla pyrittiin löytämään keinoja vähentää opintojen keskeyttämistä ja saada mahdollisesti jo keskeyttäneet opiskelijat takaisin opetuksen pariin. Kokeiluprojektien avulla pyrittiin myös löytämään uudenlaisia toimintamuotoja opinto-ohjauksen, opiskelijatutortoiminnan ja opiskelijahuoltotyön kehittämiseen ammatillisissa oppilaitoksissa. Oppilaitoksen sisäisen verkostoitumisen ohella verkostoituminen ja yhteistyö pyrittiin ulottamaan myös oppilaitosten ulkopuolisiin sidosryhmiin muun muassa muihin oppilaitoksiin, työelämään ja sosiaalitoimeen. Pajaprojektiin osallistuvat opiskelijat suorittivat tutkinnon joko pajaopiskelussa tai sitten pajaopiskelu oli vain välivaihe, jonka jälkeen siirryttiin takaisin normaaliopiskeluun. Pajaprojektit pyrkivät ohjaamaan opiskelijoita myös oppisopimuskoulutukseen ja työelämään. Työpajaprojektit rekrytoivat opiskelijansa pääsääntöisesti saman oppilaitoksen opiskelijoista, joilla oli vaikeuksia tavallisessa koulutuksessa ja jotka olivat mahdollisesti keskeyttämässä opinnot. Pajakoulutukseen hakeutumisen syitä voivat olla esimerkiksi poissaolojen kertyminen, opiskelumotivaation laskeminen, elämänhallintaongelmat ja oppimisvaikeudet. Pajaprojektien toiminnassa painottuivat henkilökohtainen ohjaus ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Perinteisempään ammatilliseen opetukseen verrattuna pajaopiskelussa painottui työkeskeinen oppiminen. Lisäksi pajoilla kiinnitettiin korostuneempaa huomiota opiskelijoiden elämänhallinnan tukemiseen. Oppilaitoksia projektiin valittaessa kiinnitettiin huomiota alueellisen ja koulutusalakohtaisen edustavuuden ohella innovatiivisen pajakoulutoiminnan profiloitumiseen sekä projektin liittymiseen oleellisesti oppilaitoksen koulutustehtävään ja tutkintoon johtavaan koulutukseen. Pajaprojektiin valittiin loppujen lopuksi seuraavat 28 oppilaitosta tai kuntayhtymää (hakijoita oli kaikkiaan 69):

8 8 Forssan ammatti-instituutti, Haukiputaan ammattioppilaitos, Helsingin Diakoniaopisto, Hyvinkään ammattioppilaitos, Koulutuskeskus Tavastia, Jyväskylän palvelualojen oppilaitos, Keravan ammattioppilaitos, Kokemäenjokilaakson ammattioppilaitos, Kokkolan ammattioppilaitos, Kotkan ammatillinen koulutuskeskus, Kurikan ammattioppilaitos, Kuulovammaisten ammattikoulu, Mäntän seudun koulutuskeskus, Oulaisten instituutti, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (Suolahden sosiaali- ja terveysalan oppilaitos), Pohjois- Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Pohjois-Savon ammattiopisto, Leppävirta), Porin palveluopisto, Päijät-Hämeen koulutuskonserni (Asikkala-Instituutti), Riihimäen ammattioppilaitos, Salon ammatti-instituutti, Yrkesinstitutet praktika (Samkommunen för huvudstads regionens svenskspråkiga yrkeskolor), Suupohjan ammatti-instituutti, Svenska yrkesinstitutet (Vasa), Turun ammatti-instituutti, Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos, Tyrvään käsi- ja taideteollisuus oppilaitos, Vammalan ammattikoulu), Vantaan ammatillinen koulutuskeskus, Vihdin ammattioppilaitos ja Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Ylä-Savon ammattioppilaitos, Iisalmi). Suurin osa pajaprojekteista toimi monialaisina. Yksialaisina toimivissa projekteissa haettiin innovaatioita lähihoitajakoulutukseen, ravintotalousalaan, kalastukseen, teknisiin aloihin sekä kaupan ja hallinnon koulutukseen. Monialaisissa projekteissa suurin edustus oli auto-, metalli-, sähkö-, puu-, vaatetus-, hotelli- ja ravintola- sekä suurtalousaloilla. Mukana olivat myös seuraavat koulutusalat tai -linjat: kuljetus, kone, tekniikka, kulttuuri, koti- ja laitostalous, puhdistuspalvelu, sosiaali- ja terveys, automaalaus, rakennus, logistiikka, ravitsemus, kauneudenhoito, maatalous, metsä, puutarha ja taide (Hietalahti 1999). Tässä tutkimusraportissa esitellään hanketta koskeneen arviointi- ja seurantatutkimuksen tulokset. Tutkimushanke käynnistyi syksyllä 1999 ja sitä tehtiin kolmessa erillisessä jaksossa heinäkuuhun 2001 saakka. Tutkimushankkeesta on aiemmin julkaistu kaksi raporttia opetushallituksen julkaisusarjassa (Vehviläinen 2000; Erkkilä & Vehviläinen 2001). Tutkimuksella on ollut kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin tutkimuksella on arvioitu projektitoimintaa sinänsä. Tärkeimpänä tavoitteena on pidetty kuitenkin projektitoiminnasta saatujen kokemusten ja hyvien käytäntöjen tuomaa lisäarvoa koko ammatillisen koulutusjärjestelmän kehittämisen kannalta. Ammatillisen koulutusjärjestelmän kehittämisen kannalta pajaprojektit ovat toimineet pilottihankkeina, joiden avulla pyritään vähentämään opintojen keskeyttämistä. Nykyisin myönnetään yhä yleisemmin, että ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen ei välttämättä ole mikään ongelma tai merkki kouluttautumisen loppumisesta (Komonen 2001). Hyvien keskeyttämisten ohella Suomessa tapahtuu kuitenkin myös sellaisia keskeyttämisiä, joiden ehkäiseminen on usein sekä yhteiskunnan että opiskelijan omien toiveiden mukaista. Tuoreimmat valtakunnalliset tilastot keskeyttäneiden osuudesta ovat vuodelta 1995, jolloin noin 10 prosenttia ammatillisissa oppilaitoksissa olevista keskeytti opintonsa (Kivekäs & Suopajärvi 2001, 8). Keskeyttämisen tilastointijärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa ja yhtenäistämässä. Tähän mennessä käytössä olleiden tilastojen perusteella keskeyttäminen vaihtelee suuresti eri koulutusaloilla ja laskentatavasta riippuen keskeyttäneitä saattaa joissakin oppilaitoksissa olla jopa kolmannes opiskelijoista.

9 9 2. PAJAPROJEKTIEN TEHTÄVÄN PAIKALLISTAMINEN 2.1. Pajaprojektin haaste ammatilliselle koulutusjärjestelmälle Innovatiiviset pajaprojektit ammatillisissa oppilaitoksissa -projekti on pilottihanke, jolla on kahdella tasolla kulkevia tavoitteita. Ensinnäkin projektit pyrkivät etsimään ja soveltamaan sellaisia oppilashuolto- ja opetuskäytäntöjä, jotka soveltuvat projekteihin valituille opiskelijoille. Toiseksi pajaprojektit pyrkivät vaikuttamaan ympärillään olevaan oppilaitokseen ja ammatilliseen koulutusjärjestelmään sellaisella tavalla, että yhä useampi nuori pärjäisi ilman projektejakin. Pilottihankkeen onnistumista arvioidaan osittain siltä kannalta, kuinka pilottiprojektit tekevät erilaiset projektihankkeet tarpeettomiksi. Samalla tämä projektien merkityksen häviäminen merkitsee siirtymistä ongelmien ratkaisusta ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ongelmien ennaltaehkäiseminen merkitsee vastuun laajentumista. Huomion keskipisteessä eivät ole pelkästään projekteihin osallistuvat keskeyttämisvaarassa olevat nuoret. Toimintapolitiikkaa ja ammatillista koulutusjärjestelmää pyritään kehittämään tulevien opiskelijoiden ja koko ikäluokan tarpeisiin. Pajaprojektit ovat kiistatta auttaneet kohteenaan olevia nuoria. Hyödyn tulisi koskettaa myös niitä nuoria, jotka ovat tällä hetkellä vaikkapa peruskoulun 9. luokalla miettimässä mikä tulevista koulutusvaihtoehdoista olisi kaikkein vähiten virheellinen. Vertailukehittämisen periaatteita soveltaen (kts. Kuoppala & Virtanen 2000b) ammatillisten oppilaitosten tulisi ottaa oppia projektien toiminnasta. Projektit ovat onnistuneet houkuttelemaan keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita riveihinsä ja parantaneet heidän opiskeluvalmiuksiaan. Keskeyttämisen ehkäisy ja heikosti motivoituneiden opiskelijoiden houkutteleminen on myös ammatillisen koulutusjärjestelmän tavoitteena. Houkuttelemisen käsite viittaa siihen, että ammatillisen koulutusjärjestelmän ja nuorten välisessä usein ongelmaisessa suhteessa ei ole kysymys aina nuorten sopeuttamisesta ja sosiaalistamisesta. Kysymys on myös siitä, että ammatillinen koulutusjärjestelmä ja oppilaitokset tekevät kriittistä itsearviointia ja pyrkivät sopeutumaan yhteiskunnassa ja nuorissa tapahtuneisiin muutoksiin. Sama pätee laajemminkin: nuorten syrjäytymisongelman ratkaisuyrityksiä ei kannata kuvata pelkästään menetelminä, joilla nuoria integroidaan ja kiinnitetään yhteiskuntaan. Parempi on puhua prosessista, jossa erilaisten toimijoiden ihmisten ja instituutioiden keskinäisiä suhteita pyritään järjestelemään uudelleen ja keskinäistä integroitumista tuottavalla tavalla (Paju & Vehviläinen 2001). Eräällä tavalla voidaan sanoa, että pajaprojektit ovat haastaneet ammatilliset oppilaitokset muuttumaan. Tuon muutosvaatimuksen keskeisin sisältö on se, että oppilaitosten tulisi ottaa aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista vastuuta opiskelijasta ja pystyä myös kasvattamaan opettamisen ohella. Mikäli tähän haasteeseen ei pystytä vastaamaan, kysymys ei välttämättä ole oppilaitosten ja opettajien muutosvastarinnasta. Kysymys voi olla siitäkin, että lukuisista päälle vyöryvistä muutosvaatimuksista, kehittämishaasteista ja uudistumissuunnista keskeyttämisen ehkäisy ja kasvattajana oleminen koetaan vasta toissijaiseksi tavoitteeksi. Esimerkiksi Nyyssölä (1999, 53) muistuttaa että ammatillinen koulutusjärjestelmä joutuu venymään kummastakin päästä. Houkuttelevuuden ohella ammatillisen koulutuksen tulisi pystyä tuottamaan ammattitaitoista ja työnantajille kelpaavaa työvoimaa. Myös Opetusministeriön koulutusta ja tutkimusta koskevassa kehittämissuunnitelmassa korostuu koulutukselle asetetut moninaiset tavoitteet (Koulutus ja tutkimus ).

10 10 Koulutusjärjestelmän tulisi tavoitteiden mukaan olla mahdollisimman kattava ja ammatillisen sivistyksen tulisi olla jokaisen yksilön oikeus. Koko ikäluokalle on varattu ammatillinen koulutuspaikka ja noille paikoille myös toivotaan täyttäjiä. Samaan aikaan ammatillisen koulutusjärjestelmän tulisi vastata kansainvälisen kilpailukyvyn, tietoyhteiskunnan ja globalisaation asettamiin haasteisiin. Ammatillisen koulutuksen tulisi pysyä mukana työelämän nopeasti muuttuvissa vaatimuksissa, verkostoitua ja kansainvälistyä. Koulutuksen kattavuuden ohella keskeistä on koulutuksen laadusta huolehtiminen. Sama muutos- ja kehittymisvaatimusten runsaus ympäröi myös opettajaa. Tulevaisuuden opettajilta odotetaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä substanssiosaaja, ohjaaja ja kasvattaja, erityisopettaja, yhteyksien luoja ja hallitsija, yrittäjähenkinen, kansainvälistyvä, tietotekniikkaosaaja, monipuolisen didaktiikan hallitsija ja pedagogisesti ajatteleva laaja-alainen kouluttaja (Honka & muut, 2001, 129). Ammatillisen koulutuksen kehittämishaasteissa yhdistyvät kiivaassa kehitysvauhdissa mukana pysyminen ja koulutuksellisen perusturvan tarjoaminen kaikille. Kattavaa koulutusta perustellaan kahdella yleisellä argumentilla: uhkaavalla työvoimapulalla ja syrjäytymisen torjunnalla. Innovatiivisten pajaprojektien tehtävä on paikallistunut siihen, että opintojen keskeyttämistä vähentämällä ehkäistään myös syrjäytymistä. Jos ammatilliset oppilaitokset ja opettajat ovat haluttomia vastaamaan pajaprojektien asettamiin haasteisiin, tämä voi siis johtua muutosvaatimusten ristiriitaisuudesta ja ylitarjonnasta. Kuitenkin pajaprojekteista saadut kokemukset osoittavat, että eräällä tavalla kysymys on myös rakenteellisemmasta ristiriidasta, jossa koululaitoksen perinteinen funktio pyrkii pysyttelemään hengissä. Koulutusjärjestelmä on perinteisesti toiminut yhteiskunnassa eräänlaisena siivilänä, joka seuloo, valikoi ja sijoittaa tarjolla olevan opiskelijamateriaalin oikeisiin työmarkkinaasemiin (esim. Rosenbaum 1986). Koulutus- ja työmarkkinoiden tasapaino perustuu hyvin pitkälti siihen, että tämä valikoiminen pystytään suorittamaan oikea mies tai oikea nainen oikealle paikalle -periaatteella. Valikointi- ja siivilöintitehtävän toinen puoli on ollut se, että osaamattomiksi ja ongelmaisiksi miellettyjen opiskelijoiden on annettu palautua eräänlaisina hyväksyttävinä tappioina takaisin aloituspisteeseen ja heidän opintojensa keskeyttämiselle on annettu hiljainen hyväksyminen. Osaamattomat ja motivoitumattomat opiskelijat palautetaan takaisin niiden instituutioiden pariin, joiden tehtäväksi on määritelty jokin muu kuin ammatillisten kvalifikaatioiden tuottaminen. Kysymys ei ole piittaamattomuudesta vaan enemmänkin siitä, että näiden opiskelijoiden kasvattaminen ja kohtaaminen on rajattu muiden sektoreiden vastuualueelle. Olennaista on se, että tuon valikointiprosessin toteutumistavat vaihtelevat historiallisesti ja eri kulttuurien kesken. Eri aikakausina, eri yhteiskunnissa ja eri oppilaitoksissa on erilaiset tavat määritellä sitä, mikä on liiallista kasvattamista, millainen opiskelija on liian ongelmainen tai vaikea. Esimerkiksi kasvatuksellisuus on kirjattu ammatillisen koulutuksen lakeihin (Honka & muut 2001, 22), mutta periaatteessa tulkinnat tehdään kulttuuristen sääntöjen ja erilaisten rakenteellisten ehtojen alla. Vaikuttaa siltä, että erilaiset koulutus- ja työvoimapoliittiset uudistukset ja ammatillisen koulutuksen osallistumisasteen kasvattamispyrkimykset tekevät tuon valikointimekanismin näkyvämmäksi. Lisääntyvä ja ilmeisesti myös ongelmaisempi opiskelijamäärä sysää ammatillisille oppilaitoksille ja yksittäisille opettajille sellaisia tehtäviä, joiden on perinteisesti katsottu kuuluvan muille sektoreille. Oppilaitoksiin tulee aiempaa enemmän opiskelijoita, jotka eivät oikeastaan tiedä mitä haluaisivat opiskella, joilla on mielenterveydellisiä ongelmia tai vaikeuksia päihteiden kanssa. Tämä muutos ja perinteisten toimenkuvien rajojen

11 11 rikkoontuminen näkyy yksittäisen opettajan kohdalla usein ihmettelynä oman toimenkuvan suhteen ( ollaanko tässä opettajia, sosiaalityöntekijöitä, äitejä vai poliiseja ). Yksittäisissä oppilaitoksissa käydään hyvin usein keskusteluja niistä rajoista, joilla määritellään oppilaitoksen vastuulle kuuluvat opiskelijat. Tämän rajan tuolle puolelle joutuvat opiskelijat pyritään ohjaamaan esimerkiksi päihdekuntoutukseen tai terveydenhuollon sektorille. Pajaprojektit pyrkivät pitämään oppilaitoksessa niitä opiskelijoita, jotka perinteisillä käytännöillä joutuisivat oppilaitoksen ulkopuolelle ja perinteisillä näkemyksillä sinne myös kuuluvatkin. Tämän ohella pajaprojektien tehtävänä on ollut huolehtia jatkopaikka niille opiskelijoille, joiden ongelmat tai oppimisvaikeudet ovat liian suuria jopa pajaprojektien omien kriteereiden mukaan. Pajaprojektit pyrkivät verkostoitumaan paikallisten sektoritoimijoiden (sosiaali- ja terveystoimi, huumepysäkit, työvoimahallinto jne.) kanssa ja sopimaan opiskelijalle järjestettävistä toimenpiteistä oppilaitoksen ulkopuolella. Loppujen lopuksi tavoitteena on se, että nämäkin opiskelijat palaisivat myöhemmin takaisin opiskelemaan. Keskeyttämisten vähentämispyrkimykset merkitsevät samalla ammatillisen koulutuksen kattavuuden parantumista. Yhä useammalle nuorelle annetaan mahdollisuus jatkaa opintojaan ja osallistua koulutukseen. Pajaprojektien kuluessa syntyneiden uusien käytäntöjen ja näkemysten vakiintuminen edellyttänee sitä, että oppilaitokset ja opettajat pystyvät pitämään kiinni myös työelämää palvelevista kehittämistavoitteista eli vastaamaan työelämän vaatimuksiin ja tuottamaan laadukkaita ammattilaisia. Mahdollisuuksien antamiseen on liitettävä näyttöä nuorten osaamisesta Arvioinnin toteuttaminen Rajavaaran (1999, 36) määritelmän mukaan arviointitutkimuksella tarkoitetaan tavallisesti toimenpideohjelmien tai toimintapolitiikkojen arvon määrittämistä valittujen, julkilausuttujen kriteerien mukaan. Rossin ja Freemanin (1993, 3 55) mukaan arvioinnit voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ilmiöiden ja toiminnan käsitteellistämiseen ja interventioiden suunnitteluun liittyvät analyysit. Toiseen ryhmään kuuluvat ohjelman toimeenpanoon ja toteutukseen liittyvät arvioinnit. Kolmanteen ryhmään kuuluvat ohjelmien vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioinnit. Eräänä arviointitutkimuksen tausta-arvona voidaan pitää arviointitutkimusten hyödynnettävyyttä käytännössä (Uusikylä 1999, 29). Tämän tausta-arvon mukaan tutkija ei ota itselleen mitään (akateemisen) tarkastajan roolia vaan tutkimuksen tarkoituksena on saadun tiedon muokkaaminen toiminnan kehittämisen tueksi. Tämä periaate merkitsee ainakin kahta teemaa tai viitekehystä tutkimuksen taustalla. Ensinnäkin arvioinnin ja tutkimuksen aikaperspektiivi sijoittuu enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Tässä raportissa selvitetään sitä kuinka vuosina toteutettu innovatiiviset pajaprojektit -ammatillisissa oppilaitoksissa -kehittämisprojekti on onnistunut sille asetettujen tavoitteiden mukaan arvioituna. Tämä on siis toteutukseen ja vaikuttavuuteen liittyvää arviointia. Enemmän painoarvoa annetaan kuitenkin sellaiselle tarkastelulle, jossa selvitetään tuon projektikokonaisuuden aikana saavutettujen tulosten, tietojen ja käytäntöjen hyötyä tulevaisuuden kehittämistyössä. Toinen teema onkin se, että arviointitutkimus tavoittelee samoja päämääriä kuin arvioinnin kohteetkin. Esimerkiksi tämän tutkimuksen periaatteena on ollut etsiä sellaisia käytäntöjä, joilla ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä pystyttäisiin alentamaan. Sama tavoite on jäsentänyt myös arvioinnin kohteena olevien pajaprojektien toimintaa.

12 12 Tältä osin tämä tutkimus voidaan luokitella pragmaattiseksi arviointitutkimukseksi. Lähtökohtana on tiedon hyödynnettävyys ja laadun arvioinnin kriteerinä voidaan pitää tutkimustulosten relevanssia käyttäjien näkökulmasta. Käyttäjiksi voidaan määritellä kaikki intressiryhmät, jotka pyrkivät kehittämään ammatillista koulutusjärjestelmää. Tutkimustulosten on tarkoitus vaikuttaa erilaisista uudistuksista ja ohjelmista käytäviin keskusteluihin. Uudistusten ja muutosten nähdään syntyvän monimutkaisen prosessin kautta, jossa arvioinnin tuottama tulkinta on vain yksi erityinen näkökulma muiden joukossa (vrt. Weiss 1986, 219; Rajavaara 1999, 42 44). Edellä esitetyistä kahdesta periaatteesta seuraa siis se, että arviointitutkija ei ole pelkästään tarkastaja, joka seuraa kohdettaan etäältä ja arvioiden. Arviointitutkimus tulee ymmärtää prosessina, jossa tutkija tekee yhteistyötä arvioinnin kohteidensa kanssa. Tutkimustuloksia ei hyödynnetä ulkopuoliselta ja puolueettomalta maaperältä tulevina totuuksina vaan tulosten tarkoitus on tuoda uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun ja toimenpidelinjauksiin. Tässä tutkimuksessa on pyritty tiedonlevittämiseen, jossa tutkimustuloksia pystytään käyttämään hyväksi jo projektin aikana. Käytännössä aiemmin julkaistut väliraportit sekä esimerkiksi yhteiset seminaarit ovat palvelleet juuri tätä tarkoitusta. Tutkimusote muistuttaa myös toimintatutkimusta, koska tutkija tekee interventioita arvioinnin kohteina oleviin projekteihin ja osallistuu yhteiseen keskusteluun. Schrivenin (1995) jaottelun mukaan tässä tutkimuksessa on tehty sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Summatiivinen arviointi on toimenpideohjelman lopputuloksen arviointia. Formatiivinen arviointi puolestaan tarkastelee organisaation tai ohjelman toimintaa pitkin matkaa eli kyseessä on prosessin arviointi. Arviointia on tehty yhteistyössä projektiin osallistuneiden kanssa syksystä 1999 alkaen. Tältä osin edellytykset formatiiviselle arvioinnille ovat olleet olemassa. On kuitenkin mainittava, että arviointi ei ole ollut jatkuvaa vaan jaksottaista. Syksyllä 1999 arviointia toteutettiin 3 kuukauden ajan. Syksyllä 2000 ajanjakso oli 4 kuukautta. Viimeinen tutkimusjakso käynnistyi tammikuussa 2001 ja kesti projektikokonaisuuden loppumiseen saakka, eli heinäkuuhun Tässä tutkimusraportissa on nojauduttu myös projektitoimijoiden tekemään itsearviointiin. Projektin vetäjille lähetettiin kyselylomake, jossa heitä pyydettiin arvioimaan oman projektinsa tavoitteiden täyttymistä Opetushallituksen projektikokonaisuudelle asettamien kriteereiden mukaan. Itsearviointia perustelee se, että projektin vetäjien voi katsoa olevan parhaita asiantuntijoita oman projektinsa suhteen. Itsearviointilomake täytettiin nimettömänä mahdollisimman rehellisen ja kriittisen tarkastelun vuoksi. Itsearvioinnin heikkoutena voidaan pitää sitä, että projektitoimijoiden saattaa olla vaikea kyseenalaistaa liian läheisiä ja itsestään selviä asioita (vrt. Rajavaara 1999, 52 53). Arviointiprosessin eteneminen Innovatiiviset työpajat ammatillisissa oppilaitoksissa -projektikokonaisuutta on arvioitu useaan otteeseen ja usean tutkijan voimin. Ensimmäisen tarkastelun tekivät Kuoppala ja Virtanen, 2000, jotka tekivät projektikokonaisuuteen osallistuville oppilaitoksille puhelinhaastattelukierroksen keväällä Kuoppalan ja Virtasen tekemä selvitys oli osa laajempaa ESR tavoite 3 -ohjelman työpajatoiminnan arviointia. Koska projektikokonaisuus oli vasta käynnistynyt saatuja tuloksia työpajatoiminnan hyödyistä voitiin pitää alustavina, mutta joka tapauksessa rohkaisevina (emt., 75). Tällä hetkellä (elokuussa 2001) projektikokonaisuus on myös ESR:n tavoite 3 -ohjelman

13 13 kokonaisevaluaatiossa mukana. Lisäksi keskeyttämisen ehkäisyyn liittyviä pilottiprojekteja arvioidaan Joensuun yliopistossa Markku Ihatsun johdolla. Useassa oppilaitoksessa tehdään myös omaa tutkimusta ja projekteista on tehty opinnäytteitä. Tässä raportoitu innovatiivisten työpajojen arviointi käynnistettiin syksyllä 1999 Opetushallituksen toimeksiannosta. Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa. Hankkeesta on aiemmin julkaistu kaksi raporttia (Vehviläinen 2000; Erkkilä & Vehviläinen 2001). Seuraavaksi tarkastellaan arviointiprosessin kulkua aikajärjestyksessä. Kunkin raportin osalta voidaan esittää kaikkein keskeisin tutkimusta ohjannut viitekehys käytännössä nämä viitekehykset menevät päällekkäin, eli tutkimuksessa tarkastellaan ja tavoitellaan myös muita asioita. Syksy 1999 Useimmat projektit olivat toimineet yhden vuoden, kun ensimmäinen arviointi tehtiin syksyllä Tutkimuksessa arvioitiin missä määrin ja miksi kokeilut onnistuvat kiinnittämään oppilaita ammatilliseen opiskeluun. Tämä kiinnittyminen näkyy opiskelujen keskeyttämisen vähenemisenä. Tästä syystä arvioinnin painopiste oli se, kuinka pajaprojektit ovat onnistuneet vaikuttamaan opiskelijoihin keskeyttämistä ehkäisevällä tavalla? Tutkimuksen keskiössä olivat opiskelijat ja projektitoiminta ympäröivää oppilaitosta tarkasteltiin lähinnä negaation merkeissä, eli kuinka perinteisen opetuksen käytännöt tuottavat epäonnistumista. Kuvio 1: Ensimmäisen väliraportin (Vehviläinen 2000) viitekehys KUINKA ONNISTUNEITA PROJEKTEJA? P R O J E K T I OPPILAITOS miten projektit toimivat projektien vaikuttavuus opiskelijan kannalta Syksy 2000 Syksyllä 2000 tehtiin toinen väliraportti, jossa pyrittiin keräämään uutta tietoa aikaisemmin raportoidun lisäksi. Tässä raportissa kiinnitettiin huomiota projektien toimintakäytäntöihin, projektien ja oppilaitoksen väliseen yhteistyöhön ja opiskelijoiden kokemuksiin ammatillisesta opiskelusta. Aikaisempaan raporttiin verrattuna painopiste oli siis siirtynyt hieman enemmän oppilaitoksen suuntaan. Raportissa tarkasteltiin alustavasti hyvien käytäntöjen vakiinnuttamisen mahdollisuuksia. Tarkastelun keskipisteessä oli pajaprojekti osana amma-

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1) nainen 1 ) mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 1 9 9 1 1 9 9 1 9 1 9 1 9 1. Työkokemus opettajana

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus tarjoaa tukipalveluja koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä.

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen yhdistävänä tavoitteena on hyödyntää

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Nivelet notkeiksi 12.12.2012

Nivelet notkeiksi 12.12.2012 Nivelet notkeiksi 12.12.2012 Asiakkaan etu ensimmäisenä Avoin ammattiopisto -hankkeen kehittämistyön haasteet ja hanketyön vaikuttavuus 1.4.2011-30.6.2013 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto

Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö vartiointi- ja palvelutoiminnot opintokokonaisuudesta Kuva: Timo Paakkanen Taustaa Ammattiosaamisen näytön suoritti kolmannen vuoden opiskelija. Hänellä

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Vankiloiden opetustarjonta 2015

Vankiloiden opetustarjonta 2015 Vankiloiden opetustarjonta 2015 ETELÄ-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE Vankila Koulutus Ala Ankohta Järjestäjä Helsingin Peruskoulu/ lyhytaikaisvangeille Peruskoulu (9.luokan puuttuvat kurssit) neljä kurssia

Lisätiedot