Hiiden alueen kuntien yhteistä tulevaisuutta ja tahtotilaa linjattiin kuntapäättäjien kesken

Transkriptio

1 Hiiden aluekeskusohjelman tiedotelehti 2/2006 p a l e t t i Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti JAKELU: Hiiden alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Keväinen seututervehdys arvoisat Hiiden alueen kuntapäättäjät! Kiitämme yhteistyökumppaneitamme vuodesta 2005 ja toivotamme kaikille menestyksekästä seutukehittämisen vuotta 2006! Kevät on jo pitkällä maaliskuun lopulla kuten on seutustrategiammekin. Hiiden alueen mehenkeä, luottamusta ja tulevaisuuden visiota linjattiin seutustrategiaseminaarissa Espoon Korpilammella maaliskuun päivinä. Tämä kuntapäättäjille suunnattu PALETTI-tiedotelehtinen toimii tuon strategiaseminaarin muistiona ja välittää sen positiivisen lähes käsin kosketeltavan hyvän rakentavan hengen tiedoksi niillekin, jotka eivät Korpilammella seminaariin osallistuneet. Vapaamuotoinen muistio kattaa koko seminaarin ohjelman ja annin, joskin seminaarin osallistujien positiivinen fi ilis seminaarin jälkeen ei välttämättä tästä lehtisestä täysin välity. Pahoittelumme siitä tunnelma oli nimittäin melkoinen! Että, seuraavaa seutuseminaaria odotellessa Hiiden pilotin ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Kuuselakin oli yhtä hymyä lauantaina Hiiden hengen löytymisestä. Yhteisellä illallisella pulina sekaryhmissä oli niin valtaisa, että illan isäntä ei meinannut saada ääntään kuuluviin Seutukehittämis-terveisin, Hiiden pilotti Hiiden pilotti Ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Kuusela oli yhtä hymyä seminaarissa... TEKSTIT: Merja Olari KUVAT: Erkki Peltonen, Erja Vaarala, Merja Olari Tässä numerossa: Seutustrategiaseminaarissa linjattiin Hiiden alueen tulevaisuutta s.1-2 Miten luottamus liittyy strategiatyöhön? Elinvoima ja kilpailukyky tulevan aluekeskusohjelmakauden painopisteet Hiisi osana Helsingin metropolialuetta miten Hiisi istuu alueeseen? Alueen hyvät tavat ja yhteistoiminnan organisoituminen Toimialakohtaiset tarkastelut seminaarin tuotoksena KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA SAMMATTI SIUNTIO seutustrategiaseminaari 3.-4.maaliskuuta 2006 Hotelli Korpilampi, Espoo Luottamushenkilöt ja virkamiehet määrittivät Hiiden alueen tulevaisuudenkuvaa yhteisseminaarissa Hiiden alueen kuntien yhteistä tulevaisuutta ja tahtotilaa linjattiin kuntapäättäjien kesken Aluekeskusohjelma Hiiden pilotin kuuden kunnan (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) johtavat luottamushenkilöt ja virkamiehet kokoontuivat yhteisseminaariin Espoon Korpilammelle määrittämään seudun tulevaisuuden kulmakiviä. Työryhmätyöskentelyllä määriteltiin tulevan ohjelmakauden kuntien yhteistoiminnan tarpeita ja tavoitteita. Seminaarin tuotoksena syntyi hyvä Hiiden henki, seutustrategian runko ja yhteinen tahtotila. Näiden pohjalta työstettiin konkreettiset toimialakohtaiset kehitysaskeleet. Seutustrategiaseminaarin yhtenä tärkeimpänä tavoitteena tulevan ohjelmakauden strategiaelementtien määrittämisen lisäksi oli kuuden kunnan välisen yhteisen tahtotilan ja yhteishengen luominen. Seminaarissa tutustuttiin naapurikuntiemme päättäjiin ja keskusteltiin avoimesti yhteisen toiminnan organisoitumisesta. Visio Vuonna 2010 Hiiden alue halutaan nähdä kilpailukykyisenä osana Helsingin metropolialuetta. Lähivuosina pyritään luomaan edellytyksiä huippuyritysklustereiden syntymiselle. Asuinympäristön viihtyisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen panostetaan ja monipuolisia liikenneyhteyksiä ja sijaintia korostetaan. Huippuosaaminen kansallisten ja kansainvälisten väylien varrella houkuttelee alueelle lisää elinvoimaista yritystoimintaa, asukkaita ja matkailijoita. Tämä visio on kiteytys siitä, miten vuonna 2003 laadittua visiota päivitettiin strategiaseminaarissa. Keskeisinä muutoksina edelliseen nähtiin metropolialueen esille tuominen ja huippuosaamisklusterit. Vahva alueprofi ili ja kansainväliset liikenneväylät nostettiin esille houkuttelevuus-

2 tekijänä tulevaisuudessa. Strategiset päämäärät Kuluvan ohjelmakauden alussa vuonna 2003 määriteltiin Hiiden pilotin strategisia päämääriä tuleville vuosille. Päämääriä oli kahdeksan: 1) Hiiden alue valtakunnallisesti merkittävänä vetovoimaisena kokonaisuutena, 2) asuinympäristön viihtyisyys, perus- ja vapaa-ajanpalvelujen toimivuus, 3) toimintakykyinen kuntatalous, 4) luonteva maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus, 5) korkea työpaikkaomavaraisuus ja elinikäinen oppiminen osaavan työvoiman vahvuutena, 6) korkea ympäristön ja kulttuuriperinnön arvostus, 7) moderni ja kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö ja asukkaiden palveluverkosto sekä 8) monimuotoinen ja toimiva kuntien, yhteisöjen ja asukkaiden vuorovaikutus ja toimintakulttuuri. Seminaarissa Korpilammella pohdittiin em. päämäärien ajantasaisuutta. Erityisesti toivottiin myös päämääriin huomioitavan Helsingin metropolialueen ja liikenneyhteyksien hyödyntämisen. Osaajien houkutteleminen alueelle, innovatiivisuuteen kannustaminen, verkostojen rakentaminen mm. nopeasti kasvaville palveluyrityksille ja esimerkiksi tuotekehitys alueella nähtiin pitkän tähtäimen tavoitteina. Opetustoimen kannalta elinikäinen oppiminen ja laadukas koulutus asettavat haasteita. Alueen sisäinen liikkuminen, kansainvälisyys, moderni teknologia ja asiakas-/asukaslähtöisyys puuttuivat päämääristä, kun niitä tarkasteltiin opetuksen näkökulmasta. Kulttuuri- ja vapaa-aika toivottiin huomioitavan omana päämääränä. Päämääräksi ehdotettiin seuraavaa: seudullinen kulttuuriyhteistyö kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut seutuidentiteetin ja matkailun tukena. Teknisten palvelujen, maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta nähtiin pitkän tähtäimen tavoitteeksi eheytyvä yhdyskuntarakenne joukkoliikenteeseen tukeutuen ja kulttuuriympäristön arvoja ja luonnon asettamia reunaehtoja kunnioittaen. Etenkin asumisen osalta on myös varauduttava ikääntymisen tuomaan asuntotarpeeseen. Luottamus strategiatyön perustana Seminaarin aluksi professori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta siivitti kuntapäättäjien yhteistä seutukehittämistä luottamuksen rakentamisen taustoilla - mistä saadaan työskentelyyn lisää luottamusta ja yhteisen edun näkemisen siemeniä. Lopputulemana nähtiinkin yhteisen edun olevan myös kunkin kunnan edun mukaista. Hallintotieteen professori Harisalon vahvoja osaamisaloja ovat innovaatioteoria, luottamus politiikassa ja hallinnossa, johtaminen, luovuustekniikat, julkishallinnon uudistaminen ja klassinen liberalismi. Harisalo on tutkinut luottamuspääoman rakentamista. Hänen mukaansa yksi kaiken toiminnan peruskivistä on luottamus. Korpilammella Harisalo alusti puheenvuorollaan Hiiden päättäjiä luottamuksen ideasta: miten luottamus liittyy seutustrategiatyön jatkamiseen. Luottamus = vakaumus Luottamus on keskinäisen yhteistyömme, vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen tuloksena syntynyt vakaumus. Olipa kohtaaminen satunnaista tai tarkoituksellista, tuomme mukana luottamuksen ja epäluottamuksen tosiasiat. Kysymys seutuasioissa kuuluukin: kannattaako naapuriin luottaa? Miksi en heti poistunut yhteistyötilanteesta kun oli mahdollisuus? Jokaisessa uudessa kohtaamisessa tulee väistämättä nämä perusasiat alitajuisesti esille. Samoin kohtaamistilanteessa erotessa jätämme ilmaan vahvistuvaa tai heikkenevää luottamusta, mikä määrittää tulevia kohtaamisia. Luottamusta ei anneta, se lunastetaan Mikä on keskinäisen vuorovaikutuksen luonne, laatu, intensiteetti ja määrä? Harisalon mukaan epäonnistumme juuri tässä: esimerkiksi kaupassa myyjä katsoo asiakasta päästä varpaisiin ja luo eleillään väkinäisen palvelutilanteen. Asiakas kokee olonsa epämiellyttäväksi. Kun vastaava negatiivinen tunne syntyy, pysyy se sitkeästi vakaumuksena takaraivossa. Muisto kohtaamisen tunteesta vaikuttaa siihen miten voimme kohdata toisemme jatkossa. Tapamme ratkoa ja käsitellä asioita ja keskustella asioista 2 painuu mieleen ja synnyttää joko positiivista tai negatiivista luottamusta. Luottamuksen tai epäluottamuksen synty Luottamus tai epäluottamus syntyy Harisalon mukaan vakaumuksesta ja varmuudesta. Jotta luottamusta syntyy, tarvitaan vakaumus yhdessä olon hyödyllisyydestä sekä yhteisten asioiden tärkeydestä ja merkittävyydestä. Kolmantena tekijänä tarvitaan varmuus auttamisesta ja tuesta. Kun nämä kolme ovat negatiivisia, syntyy epäluottamus ja yhteistyön mahdollisuudet ovat heikot. Jokaisella on itsellään kaikki menestykseen vaadittavat pelimerkit. Suurin sota on käytävä itsensä kanssa negatiivisten ennakkoluulojen poistamiseksi. Ihmiset, jotka luottamus tuo yhteen, ryhmälle on luonnollista ryhtyä spontaanisti etsimään toiminnan tarkoitusta ja tekemistä!! Jos itse näemme luottamuksen ja vuorovaikutuksen toisin, ei yhteistä etua saavuteta. Harisalon mukaan vuorovaikutus on uusi arvontuottamisen lähde. Luottamus taas lisää halua jakaa tietoa. Luottamus myös vaikuttaa myönteisesti innovatiivisuuteen ja tuottavuuteen. Eli, jos päätämme, että tiettyyn ihmiseen tai ryhmään on syytä ja kannattavaa luottaa, kotiin vietävä tulosten säkki on paljon suurempi ja arvokkaampi, tiivistää Harisalo. Luottamuksen portaat Luottamusta on Harisalon mukaan neljää sorttia. Luottamuksen portaiden alin askel on Harisalon mukaan nk. laskelmoiva luottamus, mitä hän kuvaa haavoittuvuuden testiksi: katsotaan ensin hoitaako vastapeluri oman osu-

3 utensa ennen kuin häneen voi luottaa. Kivutessa niin sanottuja portaita ylöspäin laskelmoivasta seuraava askelma on tiedollinen luottamus. Tällä tasolla pelureilla on yksimielisyys tavoitteista ja keinoista ja he arvostavat tietoa ja osaamista. Normatiivinen luottamus kolmannella portaalla tarkoittaa yhteisiä arvoja, jaettuja velvollisuuksi ja näkemystä yhteisestä tulevaisuudesta. Ylimmälle luottamuksen tasolle saavuttaessa ollaan jo tunneperusteisen luottamuksen tasolla, jolloin kumppanit kokevat yhteisen hyvinvoinnin myös yhteiseksi vastuuksi. Yhteistyö näin ollen kasvaa, kun portaita noustaan ylöspäin. Harisalo kuitenkin muistuttaa, että kukaan ei nouse portaita toisen puolesta se on jokaisen tehtävä itse. Henkiset jättiläiset ottavat kiinni kovatkin laukaukset Hyviä käytäntöjä luottamuksen ylläpitoon ja vahvistamiseen Harisalo luettelee myös neljä: keskinäinen tuntemus, dialogi, vastuullisuus sekä keskinäinen arvostus ja kunnioitus. Yhteistyökumppaneiden on opittava tuntemaan toisiaan ja pohdittava myös sitä puheentapaa, millä toisille puhutaan. Kysymys on ymmärryksestä ja halusta luoda jotakin yhteistä. Dialogin eli vuoropuhelun esteenä voivat olla esimerkiksi monologi (vain yksi puhuu), bumerangi-puhe (asennoidumme niin, että henkilö toistaa aina vain samoja asioita, joten emme varsinaisesti kuuntele häntä) tai totuus-keskustelu (faktoista ei päästä yhtään eteenpäin). Arvostuksen ja kunnioituksen synty on aina ilmaista, mutta se voidaan menettää hetkessä. Yhteisiin asioihin tulee siis myös sitoutua, jotta luottamusta voidaan ylläpitää. Politiikassakin törmää usein lauseeseen asiat riitelevät, ihmiset ei. Lauseessa saattaa olla totuudenperää, mutta kenties toiselta riidan osapuolelta vaaditaan ymmärrystä olla lähtemättä riitaan mukaan, jos toinen aloittaa. Epäsovun hetkellä olisi hyvä olla ottamatta tilanteesta liikaa itseensä. Henkisesti vahvat ihmiset kyllä kestävät kovaakin kritiikkiä, mutta tilannetta auttaa jos osapuolet tuntevat toisensa hyvin. Silloin keskustelu voi olla vapaampaa, eikä keskustelukumppaneiden tarvitse pelätä menettävänsä luottamusta ja yhteistyötä. Hiiden alue maailmakartalle yhteisellä tahtotilalla Hiiden alueen on tarkasteltava seutuaan vähintään valtakunnallisella kartalla, sanoo työvaliokunnan varapuheenjohtaja ja Karkkilan kaupunginjohtaja Minna Karhunen. Hiiden seudun asema tulisi suhteuttaa koko maailmankarttaan, eikä katsoa vain omaa napaa ja nahistella kuuden tai seitsemän naapurikunnan kesken. Laajasta tarkastelusta syntyvät vahvuudet oman alueen kilpailukyvyn parantamiseen. Seutuyhteistyöllä voidaan luoda menestyksen tekijöitä ihmisille, yhteisöille ja yrityksille niin. Tavoitteena on tunne siitä, että kotipesä kannattaa olla Hiiden alueella. Karhunen toi esille oman esimerkin kautta, kuinka kunnanjohtajat usein ajattelevat hyödyn tavoittelua kovin kapeakatseisesti. Muillekin kuntapäättäjille voi olla vaikeaa nähdä yhteistä etua ja hyötyjä tai tasapuolisuutta sen oman kunnan hyödyn näkemisen sijaan. Yhteinen etu on myös oma etu. Lasikatto esteenä Missä näkyvät tulokset ja tekeminen, Karhunen kysyy. Seudullisia asioita on tehty todella paljon, viranhaltijat ovat käyttäneen runsaasti aikaa, vaivaa ja energiaa, mutta miksi päätöksenteossa on mennyt näistä valmisteluista karille iso osa? Yhtenä vastauksena Karhunen esittää lasikaton. Hänen mukaansa havainnollisesti noustaan valmisteluportaita pitkä matka ylöspäin, kunnes törmätään näkymättömään lasikattoon ja tullaan vauhdilla liukuen alas. Ja taas ollaan lähtöpisteessä. Aina joudutaan palaamaan perusasioihin uudelleen. Seutukehittäminen ja yhteistyö on uusi asia, joka luonnollisestikin kyseenalaistetaan. Hiiden alueella ei ole aiemmin ollut yhteisiä toimintatapoja ja pelisääntöjä, mikä selittää jarruttamista. KUVAT: Seutustrategiaseminaariin osallistui n. 70 henkilöä kuudesta kunnasta. Professori Harisalon puheenvuoro luottamuksesta strategiatyön perustana sai yleisön pohtimaan yhteistä tahtoa. Minna Karhunen alusti osallistujia luottamuksen merkityksestä. Strategia on sitä, että tähtää ennen kuin ampuu. Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan lauseessa on paljon viisautta. Hiiden alueella eletään nyt tähtäysvaihetta: meillä on olemassa hyvät tavoitteet, jotka on koottava yhteen hyvään strategiaan. Strategian ja tahtotilan määrittämisen lisäksi äärimmäisen kriittinen tekijä on luottamus. Kun Hiiden alueelle saadaan toimijoiden välinen luottamuspohja, ovat vakiintuneet käytännöt ja luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden osallisuuden tasapaino mahdollisia. Tämä on tärkeää siltä kannalta, että vaikka esimerkiksi viranhaltijat vaihtuisivat, eivät tavoitteet ja käytännöt horju. 3

4 PARAS-hanke jatkaa palvelutuotannon kehittämistä Tulevalla aluekeskusohjelmakaudella keskitytään elinkeinopolitiikkaan Sisäasianministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho valotti tulevan aluekeskusohjelmien ohjelmakauden painopistealueita, joista seudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden merkittävyys korostuivat. Osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan tehostaminen ovat seutujen tärkeimpiä tehtäviä lähitulevaisuudessa sosiaalisen pääoman kasvattamisen lisäksi. Laiho nosti esille yhtenä tärkeimmistä tehtävistä myös luottamushenkilöiden sitouttamisen kehittämistoimintaan. Maa kehittyy osaamisen ja innovaatioiden pohjalta. Maan aluekeskus- ja kaupunkipolitiikka on keskeisenä lähtökohtana yksittäistenkin seutujen tulevaisuudensuunnitelmissa. Kun rakenteet keskittyvät kaupunkiseutuihin, niin miten vahvistetaan maan innovaatioseutuja? Näin uuden ohjelmakauden suunnittelussa alueiden omat tavoitteet olisi hyvä kytkeä valtakunnallisiin tavoitteisiin ja verrata miten omat tavoitteet asettuvat maan tavoitteisiin. Laiho otti esille globaalin kehityksen. Kansallisessa mittakaavassa tapahtuu paljon merkittäviä muutoksia, kuten esimerkiksi yritysten toimintojen siirtämistä Aasian maihin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus pureutuu parhaillaan siihen miten jatkossa kuntien järjestämisvastuun piirissä olevat palvelut toteutetaan. Nk. Parashankkeessa odotetaan tällä hetkellä Valtioneuvoston linjauksia siitä, miten edetään. Vahvuuksia verkostoista Palvelurakenne on seuduilla uudistunut osittain jo erilaisten hankkeiden kautta. Esimerkiksi seudulliset yrityspalvelupisteet ja terveyshanke ovat luoneet verkostomaista toimintaa. Aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien kautta tuetaan juuri sitä kehitystä, joka tähtää kilpailukyvyn edistämiseen kiristyneessä kuntataloustilanteessa. Aluekeskusohjelmien lähtökohtana on alun perinkin kehittää Suomea tasapainoiseen aluerakenteeseen perustuvana kokonaisuutena, jonka vahvana runkona ovat aluekeskukset ja kaupunkiverkot ja elävä maaseutu. Aluekeskusohjelman vahvuuksina voidaan nähdä tavoitteellinen yhteistyö ja sen parantunut laatu. Verkottuminen ja elinkeinopolitiikan kehittäminen ovat tehostuneet. Tulevalla ohjelmakaudella tavoitteita onkin kehittää nimenomaan vahvuuksia ja osaamista. Ohjelmakaudella keskitytään elinvoimaan ja kilpailukykyyn sekä osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan tehostamiseen. Sosiaalisen pääoman kasvattaminen on toinen painopistealue elinkeinopolitiikan lisäksi. Eri toimijoiden välistä yhteistyö, kumppanuus ja kyky ratkaista ongelmia yhdessä ovat sosiaalisen pääoman rakennusaineksia. Palvelujen järjestäminen seudullisesti jää aluekeskus-ja kaupunkiohjelmista tulevalla ohjelmakaudella pois, sillä kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo seudulliseen palvelutuontantoon panostuksia joka tapauksessa. Seudullisuus, verkostomaisuus, osallisuus Tulevalla ohjelmakaudella kehittämisen toimintamalleista tulisi Laihon mukaan näkyä strategisuus, johtaminen ja uudistumiskyky. Strategisuus on maaliin tähtäämistä ja kokonaisuuden hahmottamista. Strategisuus on myös osaamista pidättäytyä niissä asioissa, jotka tähtäävät yhteiseen maaliin, eli osaamista tehdä valintoja. Johtamisen kannalta merkittävää on kuka johtaa yhteisiä kuvioita ja miten johtajuutta jaetaan. Seudun johtamisessa oleellista on, minkälaisen luottamuksen varassa toimitaan, sillä johtamiseen liittyvät väistämättä myös jännitteet. Uudistumiskyky tarkoittaa kykyä reagoida ympäristön muutoksiin. Aika ajoin tulisi arvioida seudun omaa osaamistasoa, toimintatapoja (pinttyneitäkin) ja malleja uudelleen, sekä tehdä tarvittavat korjaus-ja muutosliikkeet. Tulevan kauden rahoitushakemukset on jätettävä mennessä. Hakuperiaatteina esitetään tällä kertaa kullekin seudulle 11 kysymystä, joiden perusteella hakemuksia arvioidaan ja valinnat rahoituksista tehdään. Seutujen tulee vastata hakemuksissa muun muassa seudun asemaa koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi, mikä on Hiiden alueen asema kansallisesti? Mitkä ovat alueen vahvuudet? Miten tavoitteet istuvat kansallisiin tavoitteisiin? Vastauksia tarkastellaan suhteessa siihen, miten kullakin alueella seudullisuus, verkostomaisuus ja sidosryhmien osallisuus otetaan huomioon strategisessa prosessissa. Maakuntaliiton näkemys: Miten Hiisi istuu metropolialueeseen? Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen esitti seminaarissa maakuntaliiton näkemykset metropolialue-ajattelusta ja tämänhetkisestä kunta-ja palvelurakenneuudistuksen tilanteesta. Mäkisen mukaan luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistyö ja toistensa tuntemus on ilahduttavasti lisääntynyt viime aikoina. Aiemmin eivät poliitikot ja virkamiehet keskenäänkään tunteneet toisiaan ollenkaan. Uudellamaalla tehdään nyt Mäkisen mukaan räyhäkkäämmin aluepolitiikkaa. Paras-hankkeesta on saatu kuntien 4 näkemyksiä. Kuntien rakenteesta ja koosta saa kuulemma jo puhua, myös kuntaliitoksista. Mäkinen korostaa, että tulevaisuuteen voi nyt vaikuttaa keskustelemalla asioista, esimerkiksi siitä, mitä palveluja tarjotaan tulevaisuudessa kuntalaisille nykyisillä resursseilla ja mitä ei. Myös kuntien välisiä erilaisia kosintoja on tapahtunut Paras-hankkeen myötä. Paras-hanke etenee ja puitelaki annetaan eduskunnalle käsiteltäväksi lähitulevaisuudessa. Peruskuntamalli sai kuntien lausuntojen perusteella kannatusta ympäri Suomen. 20ooo asukkaan kuntaraja-esitys hylättiin joka puolella. Aluekuntamalli ei myöskään saanut kannatusta. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen Sipoota lukuunottamatta. Muualla Suomessa on syntynyt keskuskaupungin ja reuna-alueiden (Turku-Tampere-Oulu akselilla) voimakas vastakkainasettelu. Esimerkiksi Oulu ja Kempele ovat asettuneet vastakkain. Näillä alueilla liitos-

5 keskustelut pitää lopettaa ja yhteistyötäkin jämähdytetään. Toisaalta taas onesimerkiksi Suur-Lahti tai Suur-Hollola syntymässä Päijät-Hämeessä: kaikki alueen pikkukunnat lyöttäytyvät yhteen. Uudellamaalla ei vastaavia juurikaan ollut, mutta Kuuma-kunnista Ainolan kaupunki voisi olla mahdollinen. Raaseporin alueella, Salon seudulla ja Hämeen alueella haetaan myös mahdollisesti aluekuntamallia. Hiiden alueella taas tehdään parhaillaan esimerkiksi Lohjan ja Sammatin yhteistyöselvitystä. Alueita on kaikkiaan 39, ja ne koskettavat 117 kuntaa. Pääkaupunkiseudulla kuntaliitoksia ei synny. Espoolla on tiukka ei Helsinki-Espoo-Vantaa -yhdistymiselle. Jos Hki ja Vantaa menisi yhteen, niin miten kävisi Kauniaisen? Vantaalaisista yli puolet on Mäkisen mukaan sitä mieltä, että Vantaa pitäisi liittää Helsinki-Espoo suurkuntaan. Vantaalla on kuitenkin sovittu, että asiasta puhutaan vasta vuonna 2008 ja silloinkin on vasta kysymys selvityksestä. Jatkon kannalta on Mäkisen mukaan havaittavissa, että johtaminen tulee korostumaan. Tarvitaan vahvaa poliittista johtamista sille on tilausta. Uudellamaalla poliitikot ovat Mäkisen mielestä melkoo lepsuja ja värittömiä. Mitä annettavaa muilla olisi keskusteluun? Uutta näkemystä kaivataan. Mäkinen muistuttaa, että poliittista johtajuutta on kyky avata keskustelua. Uusia toimintatapoja pitää myös saada aikaan. Pitäisi löytää elementtejä purkaa turhia päällekkäisyyksiä hallinnosta ennen kuin kosketaan kuntalaisten saamaan suoraan palveluun. Keskustelua metropolialueesta Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto kertoi, että tarve laajempaan yhteistyöhön on nostettu esiin erilaisilla foorumeilla. Tämä ei tarkoita välttämättä palveluyhtestyön laajentamisesta. Metropoli-kysymys on profi ilin nostamista ja myös lobbausta asian puolesta. Hiiden alueelta esimerkiksi merkittävä pendelöinti on nostettava mukaan metropolikeskusteluun. Lehto muistuttaa, että olisi hyvä miettiä yhteyttä metropolialueeseen nyt, eikä vasta sitten kun ongelmia syntyy. Tavoitteena on laajentaa metropolialue yli 14 kunnan myös Hiiden alueelle. Suomessa ei ole metripoli- ja kaupunkipolitiikkaa siinä määrin missä esimerkiksi Ruotsissa. Uudenmaanliiton tulisi vahvistaa tätä metropoliulottuvuutta. Asia on ollut esillä myös Euroopan Unionissa. Suomessa pitäisi nostaa oikeisiin infrasatsauksiin valtakunnallisesti esiin. Metropoliasia jää muutoin jalkoihin kunta-ja palvelurakenneuudistuksessa. Koko Uudenmaan tulisi nostaa asia esille ja ottaa kantaa siihen, pärjääkö metropolialue suhteessa Eurooppaan vai ei? Alueen hyvät tavat: Lopputulos on enemmän kuin sen osien summa. Tulevaisuus tuo tullessaan lisää haasteita, joiden edessä kunnat ovat yksin toimiessaan väistämättä vaikeuksissa. Työvaliokunnan puheenjohtaja ja Siuntion kunnanjohtaja Henrik Sandströmin mielestä nyt on aika katsoa eteenpäin, eikä muistella menneitä. Pullonkauloja yhteistyölle on, kuten Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Senten tekemässä Hiiden alue peilissä tutkimuksessakin todettiin: Keinotekoisuus, luottamuspula, kurittomuus ja esimerkiksi sitoutumattomuus ovat Hiiden alueen uhkia ja yhteistyön hidastajia. Yhteistyötä ajatellen on katsottava pitkällä tähtäimellä: seutuyhteistyöstä saattaa olla vähän konkreettista hyötyä juuri nyt, mutta kymmenen vuoden kuluttua voidaan odottaa jo paljon. Kulminaatiopiste tässä vaiheessa on se, ettemme tunne toisiamme toimijoina. Omaa reviiriä suojellaan kun seutuyhteistyön tuomasta lisäarvosta ollaan epävarmoja. Informaation kulku on ollut heikkoa toimijoiden välillä. Lisäksi Lohja ja Vihdin välinen työnjako on aiheuttanut epäselvyyttä kaikkien kesken. Nyt Vihti on tehnyt ratkaisunsa irrottautua Hiiden pilotista kuluvan vuoden jälkeen, minkä seurauksena Vihdille ei kutsuja strategiaseminaariin lähetetty. Tärkeimpänä seutuyhteistyön menestystekijänä Sandström pitää tällä hetkellä toistemme ja alueemme tuntemista: on luotava tilaisuuksia kohtaamisille, joissa voimme oppia tuntemaan toisiamme. Näin syntyy alueelle myös luottamuspääomaa. Pelisääntönä kuunteleminen Tarvitsemmeko Hiiden alueelle kapellimestarin? Vai toimimmeko itseohjautuvana verkostona? Sandström vertaa seutuyhteistyötä kauppakeskukseen: kuudella kunnalla on yhteinen infrastruktuuri, tilat ja imagomarkkinointia, mutta yksikään keskushallinto ei puutu toisen kunnan sisäiseen toimintaan. Yhteisymmärryksen ja yhteisen hyvän näkemisen tulisi olla lähtökohta seutupäätöksille. Tulevaisuus on jatkuvaa muutosta, johon Hiiden alueenkin on sopeuduttava. Kuunteleminen on taitolaji ja hyvähenkisessä ryhmässä syntyy enemmän ideoita kuin yksin toimiessa. Toisten toimijoiden kuunteleminen onkin yhteistoiminnan pelisääntö numero yksi. Sandström muistuttaa: tulevaisuuden ensisijainen muutoksen kohde on siinä, miten muutamme itseämme ja toimintatapaamme ei pelkästään hallintoa. Miten luomme kohtaamisia? Luottamushenkilöille ja virkamiehille sekä kummallekin keskenään on luotava enemmän mahdollisuuksia keskustella keskenään, korostaa Minna Karhunen. Erilaisten foorumien järjestämisen tulisi olla vakiintunut toimintatapa myös Hiiden alueella. Esimerkkiä voidaan ottaa vaikkapa muilta seuduilta. Hyväksi havaittuja tilaisuuksia kohtaamisille ovat esimerkiksi Hyvinkää-Riihimäen seudulla kuntien hallitusten yhteisseminaarit, talousalueparlamentti, jossa mukana myös muita sidosryhmiä, lautakuntien tapaamiset ja muu sidosryhmäyhteistyö. Ko. talousalue on saanut mm. erityismaininnat sekä luottamushenkilöiden että kansalaisten osallistamisesta. Kysymys Hiiden alueella kuuluukin: miten me luomme kohtaamismahdollisuuksia? Seutustrategiatyöhönkin on tärkeää saada myös sidosryhmien näkemyksiä. Alueen yhteinen tahto seudun kehittämiseen ja luottamus yhteiseen etuun vahvistuvat yhteisissä kohtaamisissa. 5

6 Toimialakohtaiset tarkastelut antoivat fokusta käytännön työlle Tulevaa aluekeskusohjelmakautta tarkasteltiin toimialoittain työryhmissä, jotka koostuivat kuntien luottamushenkilöistä ja virkamiehistä. Työryhmittäiset tarkastelut täsmensivät seudun pitkän tähtäimen päämääriä ja tulevaisuuden visiota. Seudullinen elinkeinopolitiikka, perusturva- ja sosiaalipalvelut, opetustoimi, kulttuuri ja vapaa-aika, viestintä ja markkinointi, kuntatalous, tietohallinto, henkilöstöpolitiikka, tekniset palvelut sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne saivat pitkän tähtäimen tavoitteet sekä konkreettiset kehitysaskeleet lähitulevaisuudelle. Työryhmät määrittivät kriittiset menestystekijät, joissa on onnistuttava päämäärien saavuttamiseksi. Hyvinvointipalvelusektorin osaamisen kehittäminen perusturva-, sosiaali- ja terveyspalvelujen päätavoite Perusturvatyöryhmä koki koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuuden sekä tasapuolisuuden palvelujen tarjonnassa suurimmiksi haasteiksi. Työvoimapula on akuutti ongelma, johon Hiiden alue voisi panostaa esimerkiksi keskitetyllä rekrytoinnilla. Alueella kasvaa palvelutarve väestönkehityksen myötä ja palvelut on tuotava asumisen lähelle tasapuolisemmin. Työryhmä näki verkostoitumisen oleelliseksi osaksi kehittämistyössä. Erittäin tärkeää oli työryhmän mielestä luottamushenkilöiden sitoutuminen myös kehittämistyöhön. Murrosikäisten lyhytkestoiset huostaanotot tai muu tuki sekä lastensuojelun alueellinen kehittäminen tulisi järjestää aluellisesti. Lastensuojelun neuvottelukuntaan suositeltiin edustajaa: alueelta puuttuu esimerkiksi perhekuntoutuskeskus. Tuotteistaminen, erikoistuminen ja kilpailuttaminen tulisi järjestää myös seudullisesti. Elinikäinen oppiminen, moderni teknologia ja koulutettu osaava työvoima opetuksen tulevaisuuden haasteita Henkilöstön osaaminen ja modernin teknologian hyödyntäminen asettavat opetustoimelle haasteita. Jotta koulutuspalvelut olisivat tavoitteellisesti joustavia ja laadukkaita, tulee opetuksen kehittämisessä huomioida tekniset valmiudet, pedagoginen kehitys, ennakointi ja seuranta. Asukas- tai asiakaslähtöisyys ja kansainvälisyys sekä liikkuminen alueen sisällä puuttuivat opetus-työryhmän mukaan strategisista päämääristä. Toisen asteen yhteistyö ja palvelutuotannon verkottaminen ovat opetustoimen kriittisiä menestystekijöitä. Seuraavia askeleita seudullisessa kehittämisessä opetuksen alueella otetaan koulutuksen arvioinnin alueellisessa vertailtavuudessa, toisen asteen yhteistyössä ja osaavan henkilöstön täydennyskouluttamisessa mm. informaatioteknologiakoulutuksena kaikissa ikäryhmissä. Kulttuuri & vapaa-aikapalvelut seutuidentiteetin ja matkailun tukena Kulttuurin koetaan sisältyvän moniin Hiiden pilotin aiempiin kriittisiin menestystekijöihin, mm. palveluihin, imagoon ja elämismahdollisuuksiin. Hiiden alueella toimii jo useita seudullisia palvelutarjoajia, mm. Hiiden opisto, musiikkiopisto ja kirjastot. Museo, nuoriso- ja liikuntatoimi sekä kesätapahtumia voitaisiin hyvinkin organisoida seudullisesti. Uusia mahdollisuuksia tuovat seudun kulttuuri- ja vapaaaikatoimen peruskartoitus, seudun järjestöjen käyttö ja yhteistyö, isot seudulliset kulttuuri- ja nuorisotapahtumat, Hiiden kulttuurikilpailut koululaisille, kaksikielisyys ja muun muassa matkailuvalttina kulttuuriympäristöt. Alueen yhteinen henkilöstökoulutus ja ideoiden vaihto koettiin mahdolliseksi. Vahva alueprofiili tukee alueen kilpailukykyä Positiivinen työnantajaimago houkuttelee osaajia alueelle Luonnollisesti myös henkilöstöhallinnon työryhmän mielestä yksi tärkein haaste tulevaisuudessa on osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus sekä houkuttelu alueelle. Positiivinen työnantajaimago koettiin kriittiseksi menestystekijäksi tulevissa rekrytointihaasteissa. Seudullisia kehitysaskeleita nähtiin mm. lyhytaikaisten sijaisten rekrytointipankin luomisessa, jossa yhteinen henkilöstökonsultti rekrytoi sijaisia Hiiden alueelle. Seudullinen oppilaitosyhteistyö ja laadukas perehdyttäminen, palkanlaskennan yhdistäminen ja palveluprosessien turvaaminen ja parantaminen uuden teknologian avulla nähtiin kehityspoluksi. Lisäksi yleiskeskustelussa nostetiin esille myös tasa-arvosuunnittelu, samapalkkaisuus-periaate, vakituiset työsuhteet, YT-menettely, kehittämiskeskustelut, yhtenäiset koulutusmahdollisuudet ja yhtenäinen aluetoimisto henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksen koordinointiin. Viestintä tukee alueen tavoitteiden toteutumista. Markkinointia kohdistetaan asukkaille ja yrityksille matkailijoiden lisäksi. Pitkän tähtäimen näkökulmasta tarkasteltuna alueen tulisi fokusoida siihen, miten alue voi tehdä itsensä houkuttelevammaksi markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Markkinoinnillekin on löydettävä missio, jotta voidaan keskittyä viestimään ulospäin niitä vahvuuksia, jotka erottavat Hiiden alueen muista seuduista. Esimerkiksi kaksikielisyys koetaan selkeäksi vahvuudeksi. Yhteinen identiteetti ja alueprofi ilin selkiyttäminen nousi monessa työryhmässä esiin selkeänä kriittisenä menestystekijänä monen muun päämäärän toteutumiselle. Verkottumisen mahdollisuuksia ja asukkaiden tiedonsaannin riittävyyttä varmistetaan viestinnän keinoin. 6 Karkkilalainen luottamushenkilö Tuire Lehti-Chatta esitteli henkilöstöpolitiikkatyöryhmän ajatuksia.

7 Elinkeinopolitiikkaan selkeitä toimintamalleja kehittämisyhtiöstä Seuraavia seudullisen elinkeinopolitiikan askeleita otetaan yhteisen kehitysyhtiön kehittämisen nimissä. Tavoitteena saada asia päätösvalmiuteen vuoden 2007 budjettikäsittelyihin mennessä. Kehityssuunnitelmien ja -valintojen pohjaksi laaditaan klusterianalyysi. Kehittämisyhtiössä on suunniteltu olevan mukana myös kunnallinen palvelutuotanto. Alueellisessa elinkeinopoliittisessa visiossa sovitetaan yhteen sekä alueellinen että kuntien oma kilpailukyky. kasvavien palveluyritysten verkostoihin. Alue toimii lähivuosina aktiivisemmin metropolialueen luonnollisena laajenemisosana. Metalliosaamisen, logistiikan, matkailun ja hyvinvointiliiketoiminnan kehitystä tuetaan kärkihankkeina. Tällä hetkellä alueella ovat meneillään mm. Metalli nousuun, Nanoharju, Ympäristöklusteri, FinEst Business Networks, Noste ja PK-täsmä -projektit. Lisäselvityksiä saavat jatkossa maaja metsätalous, muu teollisuus kuin metalli, yhteiskunnalliset palvelut sekä rahoitus ja kiinteistöt. Elinkeinopoliittisella ohjelmalla voidaan vaikuttaa Sotaraudan mukaan kaupunkiseudun kilpailukyvyn elementtiin: instituutioihin, verkostoihin, imagoon, infraan, yrityksiin, asuinympäristön laatuun, inhimillisiin voimavaroihin ja nk. luovaan jännitteeseen. Alueen elinkeinotoiminta rakentuu tulevaisuudessa työryhmän mukaan kolmen vahvan tukijalan varaan: perinteiseen, mutta tuotekehitykseen panostavaan teollisuuteen, alueen oman yrittäjäkannan osaamiseen ja uusien nopeasti Kunnallinen palvelutuotanto Strategia Elinkeinopolitiikka Taloushallinto ja hankintatoimi - yhteistoiminta ja yhdistäminen Taloustyöryhmä pohti perustehtävien yhteistoiminnan mahdollisuuksia, hallintoa ja organisointia sekä yhteistoiminnan hyötyjä. Kustannustehokkuus, palvelun laatu, yhdenmukaiset prosessit ja toimintatavat, hankintojen yhdenmukaiset järjestelmät, tietotekniikan soveltamisen nopeuttaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen alueelle koettiin yhteistoiminnan selkeiksi hyödyiksi. Yhteistoiminta edellyttää perusselvityksiä kunnalta taloussuunnittelun ja toimintatapojen osalta. Hankintatoimi on myös tarkoitus organisoida seudullisesti. Hankintojen johtaminen, tuki ja seuranta, tilausten ja laskujen käsittelyn kehittäminen tulisivat olemaan seudullisen hankintayksikön perustehtäviä. Ajankohtaiseksi nähtiin hankintapäällikön toimi jo tässä vaiheessa. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen painotus lähiaikoina ovat ympäristösektorin yhteistoimintaorganisaation muodostamisessa ja vesihuollon yhteisen tuotantoyksikön mahdollisuuksien selvittämisessä. Seudullinen palvelutuotantomalli, jossa peruskunnat ovat tilaajina, on yhteistoiminnan organisoinnin pohjana. Yhteistyön lähtökohdat perustuvat kunkin kunnan omiin tarpeisiin ja yhteistyötä tehdään silloin, kun se tehostaa kunnan palvelutuotantoa. Tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen on teknisten palvelujen osalta haaste: resurssitarve tulee edelleen kasvamaan. Ympäristöyhteistyö KEKO-hanke on ensi vuoden alusta konkretiaa kun yhteistyö käynnistyy. Tavoitteena on palvelutason yhdenmukaistaminen Hiiden alueella ja laadun parantaminen erikoistumisen, tehtäväjaon ja yhteisten järjestelmien kautta. Tavoitteena on myös toimiva eläinlääkintähuolto alueella. Yhtenäiset tietoverkot ja puhelinpalvelukokonaisuus seudullisia tavoitteita Tietohallinto on koko seutuyhteistyön akilleen kantapää. Mitkään seudulliset palvelut eivät toimi, jos verkot eivät toimi. Seudullista tietohallintoa on rakennettu jo kolmen vuoden ajan ja kokemus on osoittanut tietoteknisten aspektien olleen suhteellisen helppoja verrattuna ihmisten välisen yhteistyön organisointiin. Sitoutuminen päätöksenteossa korostuu tässäkin kohtaa. Toiminta-ajatuksen tulisi sisältää näkökulman pitkäaikaisesta kumppanuudesta. Seudullinen help-desk -palvelu koettiin yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista. Teleliikennepalvelu ja tietotekniikkainfrastruktuurin ylläpito ovat myös seudullisen tietohallinnon tuotteita. Seudullisiin tavoitteisiin kuuluvat mm. yhtenäiset tietoverkot. Telestrategian tavoitteena on yhtenäinen puhelinpalvelukokonaisuus. Projektilla tuotetaan kunnille yhteinen televerkko ja puhelinvaihdejärjestelmä. Maankäyttö, asuminen ja liikenne seudullisessa tarkastelussa Keskustelun taustana työryhmällä olivat maakunnalliset hankkeet ja selvitykset. Alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja mm. maankäytön kehityskuva ohjasivat tulevaisuuden näkymiä myös Hiiden alueella. Alueellista yhteistyötä lähdetään liikenteen osalta viemään eteenpäin seutulogistikon toimen perustamisella. Sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen on alueen tavoite. Myös Raaseporin alue on kiinnostunut osallistumaan seutulogistikon palkkaamiseen. Maankäytön osalta ei koettu tarpeelliseksi yhteistä kaavoitusorganisaatiota, vaan yhteinen maapoliittinen keskustelufoorumi. Asumisessa on varauduttava ikääntymisen tuomaan asuntotarpeeseen. Alueen kaavavarannon suhde väestönennusteisiin yhdessä liikennejärjestelmien kanssa koettiin kriittisiksi menestystekijöiksi. Liikenneinvestoinnit tukevat yhdyskuntarakentamista. 7

8 Aluekeskusohjelma Hiiden pilotin tiedote 1/2006 Missä Hiiden alueen on onnistuttava, jotta päämäärät saavutetaan? Hiiden alueen yhdeksi vahvuudeksi koetaan kaksikielisyys. Sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat nekin esimerkkejä alueen vahvuuksia. Mutta mitkä ovat alueen kriittisiä menestystekijöitä? Missä on onnistuttava, jotta tulevaisuudelle asetetut päämäärät voidaan saavuttaa? Hiiden pilotin toimintasuunnitelmassa on määritelty vuonna kriittisiä menestystekijöitä alueen kehittymiselle toivotulla tavalla. Kun kriittisiä menestystekijöitä tarkastellaan Balanced Score Card (tasapainotettu mittaristo) mallin avulla, voidaan tekijät jakaa vaikuttavuuden, resurssien, osaamisen ja uudistumisen sekä prosessien toimivuuden näkökulmiin suhteessa tulevaisuuden visioon ja strategisiin päämääriin. Vaikuttavuuden kriittiset menestystekijät liittyvät työvoiman saatavuudeen, asumiseen, yrittämiseen, liiketoiminta-aloihin, positiiviseen imagoon, kunnallisiin palveluihin ja kestävään kehitykseen. Seminaarissa pohdittiin näiden tekijöiden ajankohtaisuutta ja todettiin, että esimerkiksi kaavoitus on hyvin kriittinen tekijä kasvavilla alueilla. Osaajia on pystyttävä houkuttelemaan alueelle ja luoda heille tasapuolisesti laadukkaat palvelut. Eri liiketoimintojen huippuosaamisklustereihin tulisi keskittyä siten, että alojen yritykset kiinnostuvat alueesta. Verkottuminen myös alueen ulkopuolelle on tärkeää ja ennenkaikkea avoin keskustelu. Aluekeskusohjelma Hiiden pilotti Kauppakatu Lohja Puh: Fax: Hiiden pilotti kuuluu kaupunkiohjelmien joukkoon ja toteuttaa sisäasiainministeriön aluekeskusohjelmaa. Hanketta hallinnoi: Osaajien varmistamista ja houkuttelua voidaan vahvistaa esimerkiksi keskitetyllä rekrytoinnilla. Tasapuolisuus palveluiden tarjonnassa tulisi turvata koko Hiiden alueelle. Elinikäinen oppiminen asettaa haasteita myös henkilöstön osaamiselle. Luottamushenkilöiden sitouttaminen kehittämistoimintaan on elintärkeää. Kuntapäättäjille ja muille alueen sidosryhmille suunnattua viestintää tulee parantaa, jotta tieto kulkee. Luottamushenkilöt tulee ottaa suunnittelutyöhön ajoissa mukaan. Viestinnällä vahvistetaan myös alueen yhteenkuuluvuutta, sekä viestitään yhteistyöstä myös ulospäin. Vaikuttavuus 1.Koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuus ja houkuttelu alueelle 2.Monipuoliset ja laadukkaat mahdollisuudet asua ja yrittää 3.Nanoteknologian, teknologiateollisuuden ja puunjalostusteollisuuden huippuosaamisklusteri liikenneväyliä hyödyntäen sekä hyvinvointipalvelusektorin osaamisen kehittäminen 4.Alueprofiilin selkiyttäminen ja tehokas aluemarkkinointi 5.Turvatut tasapuoliset kunnalliset palvelut 6.Kestävän kehityksen, ympäristönsuojelun, sekä seudullisen kulttuurin edistäminen Kriittiset menestystekijät perustuvat Hiiden pilotin toimintasuunnitelmaan vuosilta Kaaviota päivitettiin ja työstettiin strategiaseminaarissa toimialakohtaisten tarkastelujen työryhmätyöskentelyn yhteydessä. Kriittisten menestystekijöiden työstäminen jatkuu seutustrategian valmistelussa. Prosessi Resurssit 11. Palveluprosessien turvaaminen ja parantaminen uuden teknologian ja sen suomien toimintamallien avulla ja verkottamalla seudullista palvelutuotantoa 12.Sidosryhmien yhteistyötä ja osallistumista vahvistava toimintakulttuuri Visio 2015 ja strategiset päämäärät 7.Toimintakykyinen kuntatalous ja seudullinen tietohallinto 8.Alueellisten toimijoiden koordinoitu verkottuminen ja yhteistoiminta, organisoitu tiedonkulku 9.Yhteisen identiteetin ja Hiiden hengen vahvistaminen, sitoutuminen yhteiseen etuun Osaaminen ja uudistuminen 10.Talousalueen osaamisen ja elinikäisen oppimisen tehostaminen modernin teknologian ympäristössä ja sen toimintojen kytkeminen valtakunnallisiin ja globaaleihin osaamiskeskuksiin 8