Hiiden alueen kuntien yhteistä tulevaisuutta ja tahtotilaa linjattiin kuntapäättäjien kesken

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiiden alueen kuntien yhteistä tulevaisuutta ja tahtotilaa linjattiin kuntapäättäjien kesken"

Transkriptio

1 Hiiden aluekeskusohjelman tiedotelehti 2/2006 p a l e t t i Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti JAKELU: Hiiden alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Keväinen seututervehdys arvoisat Hiiden alueen kuntapäättäjät! Kiitämme yhteistyökumppaneitamme vuodesta 2005 ja toivotamme kaikille menestyksekästä seutukehittämisen vuotta 2006! Kevät on jo pitkällä maaliskuun lopulla kuten on seutustrategiammekin. Hiiden alueen mehenkeä, luottamusta ja tulevaisuuden visiota linjattiin seutustrategiaseminaarissa Espoon Korpilammella maaliskuun päivinä. Tämä kuntapäättäjille suunnattu PALETTI-tiedotelehtinen toimii tuon strategiaseminaarin muistiona ja välittää sen positiivisen lähes käsin kosketeltavan hyvän rakentavan hengen tiedoksi niillekin, jotka eivät Korpilammella seminaariin osallistuneet. Vapaamuotoinen muistio kattaa koko seminaarin ohjelman ja annin, joskin seminaarin osallistujien positiivinen fi ilis seminaarin jälkeen ei välttämättä tästä lehtisestä täysin välity. Pahoittelumme siitä tunnelma oli nimittäin melkoinen! Että, seuraavaa seutuseminaaria odotellessa Hiiden pilotin ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Kuuselakin oli yhtä hymyä lauantaina Hiiden hengen löytymisestä. Yhteisellä illallisella pulina sekaryhmissä oli niin valtaisa, että illan isäntä ei meinannut saada ääntään kuuluviin Seutukehittämis-terveisin, Hiiden pilotti Hiiden pilotti Ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Kuusela oli yhtä hymyä seminaarissa... TEKSTIT: Merja Olari KUVAT: Erkki Peltonen, Erja Vaarala, Merja Olari Tässä numerossa: Seutustrategiaseminaarissa linjattiin Hiiden alueen tulevaisuutta s.1-2 Miten luottamus liittyy strategiatyöhön? Elinvoima ja kilpailukyky tulevan aluekeskusohjelmakauden painopisteet Hiisi osana Helsingin metropolialuetta miten Hiisi istuu alueeseen? Alueen hyvät tavat ja yhteistoiminnan organisoituminen Toimialakohtaiset tarkastelut seminaarin tuotoksena KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA SAMMATTI SIUNTIO seutustrategiaseminaari 3.-4.maaliskuuta 2006 Hotelli Korpilampi, Espoo Luottamushenkilöt ja virkamiehet määrittivät Hiiden alueen tulevaisuudenkuvaa yhteisseminaarissa Hiiden alueen kuntien yhteistä tulevaisuutta ja tahtotilaa linjattiin kuntapäättäjien kesken Aluekeskusohjelma Hiiden pilotin kuuden kunnan (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) johtavat luottamushenkilöt ja virkamiehet kokoontuivat yhteisseminaariin Espoon Korpilammelle määrittämään seudun tulevaisuuden kulmakiviä. Työryhmätyöskentelyllä määriteltiin tulevan ohjelmakauden kuntien yhteistoiminnan tarpeita ja tavoitteita. Seminaarin tuotoksena syntyi hyvä Hiiden henki, seutustrategian runko ja yhteinen tahtotila. Näiden pohjalta työstettiin konkreettiset toimialakohtaiset kehitysaskeleet. Seutustrategiaseminaarin yhtenä tärkeimpänä tavoitteena tulevan ohjelmakauden strategiaelementtien määrittämisen lisäksi oli kuuden kunnan välisen yhteisen tahtotilan ja yhteishengen luominen. Seminaarissa tutustuttiin naapurikuntiemme päättäjiin ja keskusteltiin avoimesti yhteisen toiminnan organisoitumisesta. Visio Vuonna 2010 Hiiden alue halutaan nähdä kilpailukykyisenä osana Helsingin metropolialuetta. Lähivuosina pyritään luomaan edellytyksiä huippuyritysklustereiden syntymiselle. Asuinympäristön viihtyisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen panostetaan ja monipuolisia liikenneyhteyksiä ja sijaintia korostetaan. Huippuosaaminen kansallisten ja kansainvälisten väylien varrella houkuttelee alueelle lisää elinvoimaista yritystoimintaa, asukkaita ja matkailijoita. Tämä visio on kiteytys siitä, miten vuonna 2003 laadittua visiota päivitettiin strategiaseminaarissa. Keskeisinä muutoksina edelliseen nähtiin metropolialueen esille tuominen ja huippuosaamisklusterit. Vahva alueprofi ili ja kansainväliset liikenneväylät nostettiin esille houkuttelevuus-

2 tekijänä tulevaisuudessa. Strategiset päämäärät Kuluvan ohjelmakauden alussa vuonna 2003 määriteltiin Hiiden pilotin strategisia päämääriä tuleville vuosille. Päämääriä oli kahdeksan: 1) Hiiden alue valtakunnallisesti merkittävänä vetovoimaisena kokonaisuutena, 2) asuinympäristön viihtyisyys, perus- ja vapaa-ajanpalvelujen toimivuus, 3) toimintakykyinen kuntatalous, 4) luonteva maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus, 5) korkea työpaikkaomavaraisuus ja elinikäinen oppiminen osaavan työvoiman vahvuutena, 6) korkea ympäristön ja kulttuuriperinnön arvostus, 7) moderni ja kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö ja asukkaiden palveluverkosto sekä 8) monimuotoinen ja toimiva kuntien, yhteisöjen ja asukkaiden vuorovaikutus ja toimintakulttuuri. Seminaarissa Korpilammella pohdittiin em. päämäärien ajantasaisuutta. Erityisesti toivottiin myös päämääriin huomioitavan Helsingin metropolialueen ja liikenneyhteyksien hyödyntämisen. Osaajien houkutteleminen alueelle, innovatiivisuuteen kannustaminen, verkostojen rakentaminen mm. nopeasti kasvaville palveluyrityksille ja esimerkiksi tuotekehitys alueella nähtiin pitkän tähtäimen tavoitteina. Opetustoimen kannalta elinikäinen oppiminen ja laadukas koulutus asettavat haasteita. Alueen sisäinen liikkuminen, kansainvälisyys, moderni teknologia ja asiakas-/asukaslähtöisyys puuttuivat päämääristä, kun niitä tarkasteltiin opetuksen näkökulmasta. Kulttuuri- ja vapaa-aika toivottiin huomioitavan omana päämääränä. Päämääräksi ehdotettiin seuraavaa: seudullinen kulttuuriyhteistyö kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut seutuidentiteetin ja matkailun tukena. Teknisten palvelujen, maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta nähtiin pitkän tähtäimen tavoitteeksi eheytyvä yhdyskuntarakenne joukkoliikenteeseen tukeutuen ja kulttuuriympäristön arvoja ja luonnon asettamia reunaehtoja kunnioittaen. Etenkin asumisen osalta on myös varauduttava ikääntymisen tuomaan asuntotarpeeseen. Luottamus strategiatyön perustana Seminaarin aluksi professori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta siivitti kuntapäättäjien yhteistä seutukehittämistä luottamuksen rakentamisen taustoilla - mistä saadaan työskentelyyn lisää luottamusta ja yhteisen edun näkemisen siemeniä. Lopputulemana nähtiinkin yhteisen edun olevan myös kunkin kunnan edun mukaista. Hallintotieteen professori Harisalon vahvoja osaamisaloja ovat innovaatioteoria, luottamus politiikassa ja hallinnossa, johtaminen, luovuustekniikat, julkishallinnon uudistaminen ja klassinen liberalismi. Harisalo on tutkinut luottamuspääoman rakentamista. Hänen mukaansa yksi kaiken toiminnan peruskivistä on luottamus. Korpilammella Harisalo alusti puheenvuorollaan Hiiden päättäjiä luottamuksen ideasta: miten luottamus liittyy seutustrategiatyön jatkamiseen. Luottamus = vakaumus Luottamus on keskinäisen yhteistyömme, vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen tuloksena syntynyt vakaumus. Olipa kohtaaminen satunnaista tai tarkoituksellista, tuomme mukana luottamuksen ja epäluottamuksen tosiasiat. Kysymys seutuasioissa kuuluukin: kannattaako naapuriin luottaa? Miksi en heti poistunut yhteistyötilanteesta kun oli mahdollisuus? Jokaisessa uudessa kohtaamisessa tulee väistämättä nämä perusasiat alitajuisesti esille. Samoin kohtaamistilanteessa erotessa jätämme ilmaan vahvistuvaa tai heikkenevää luottamusta, mikä määrittää tulevia kohtaamisia. Luottamusta ei anneta, se lunastetaan Mikä on keskinäisen vuorovaikutuksen luonne, laatu, intensiteetti ja määrä? Harisalon mukaan epäonnistumme juuri tässä: esimerkiksi kaupassa myyjä katsoo asiakasta päästä varpaisiin ja luo eleillään väkinäisen palvelutilanteen. Asiakas kokee olonsa epämiellyttäväksi. Kun vastaava negatiivinen tunne syntyy, pysyy se sitkeästi vakaumuksena takaraivossa. Muisto kohtaamisen tunteesta vaikuttaa siihen miten voimme kohdata toisemme jatkossa. Tapamme ratkoa ja käsitellä asioita ja keskustella asioista 2 painuu mieleen ja synnyttää joko positiivista tai negatiivista luottamusta. Luottamuksen tai epäluottamuksen synty Luottamus tai epäluottamus syntyy Harisalon mukaan vakaumuksesta ja varmuudesta. Jotta luottamusta syntyy, tarvitaan vakaumus yhdessä olon hyödyllisyydestä sekä yhteisten asioiden tärkeydestä ja merkittävyydestä. Kolmantena tekijänä tarvitaan varmuus auttamisesta ja tuesta. Kun nämä kolme ovat negatiivisia, syntyy epäluottamus ja yhteistyön mahdollisuudet ovat heikot. Jokaisella on itsellään kaikki menestykseen vaadittavat pelimerkit. Suurin sota on käytävä itsensä kanssa negatiivisten ennakkoluulojen poistamiseksi. Ihmiset, jotka luottamus tuo yhteen, ryhmälle on luonnollista ryhtyä spontaanisti etsimään toiminnan tarkoitusta ja tekemistä!! Jos itse näemme luottamuksen ja vuorovaikutuksen toisin, ei yhteistä etua saavuteta. Harisalon mukaan vuorovaikutus on uusi arvontuottamisen lähde. Luottamus taas lisää halua jakaa tietoa. Luottamus myös vaikuttaa myönteisesti innovatiivisuuteen ja tuottavuuteen. Eli, jos päätämme, että tiettyyn ihmiseen tai ryhmään on syytä ja kannattavaa luottaa, kotiin vietävä tulosten säkki on paljon suurempi ja arvokkaampi, tiivistää Harisalo. Luottamuksen portaat Luottamusta on Harisalon mukaan neljää sorttia. Luottamuksen portaiden alin askel on Harisalon mukaan nk. laskelmoiva luottamus, mitä hän kuvaa haavoittuvuuden testiksi: katsotaan ensin hoitaako vastapeluri oman osu-

3 utensa ennen kuin häneen voi luottaa. Kivutessa niin sanottuja portaita ylöspäin laskelmoivasta seuraava askelma on tiedollinen luottamus. Tällä tasolla pelureilla on yksimielisyys tavoitteista ja keinoista ja he arvostavat tietoa ja osaamista. Normatiivinen luottamus kolmannella portaalla tarkoittaa yhteisiä arvoja, jaettuja velvollisuuksi ja näkemystä yhteisestä tulevaisuudesta. Ylimmälle luottamuksen tasolle saavuttaessa ollaan jo tunneperusteisen luottamuksen tasolla, jolloin kumppanit kokevat yhteisen hyvinvoinnin myös yhteiseksi vastuuksi. Yhteistyö näin ollen kasvaa, kun portaita noustaan ylöspäin. Harisalo kuitenkin muistuttaa, että kukaan ei nouse portaita toisen puolesta se on jokaisen tehtävä itse. Henkiset jättiläiset ottavat kiinni kovatkin laukaukset Hyviä käytäntöjä luottamuksen ylläpitoon ja vahvistamiseen Harisalo luettelee myös neljä: keskinäinen tuntemus, dialogi, vastuullisuus sekä keskinäinen arvostus ja kunnioitus. Yhteistyökumppaneiden on opittava tuntemaan toisiaan ja pohdittava myös sitä puheentapaa, millä toisille puhutaan. Kysymys on ymmärryksestä ja halusta luoda jotakin yhteistä. Dialogin eli vuoropuhelun esteenä voivat olla esimerkiksi monologi (vain yksi puhuu), bumerangi-puhe (asennoidumme niin, että henkilö toistaa aina vain samoja asioita, joten emme varsinaisesti kuuntele häntä) tai totuus-keskustelu (faktoista ei päästä yhtään eteenpäin). Arvostuksen ja kunnioituksen synty on aina ilmaista, mutta se voidaan menettää hetkessä. Yhteisiin asioihin tulee siis myös sitoutua, jotta luottamusta voidaan ylläpitää. Politiikassakin törmää usein lauseeseen asiat riitelevät, ihmiset ei. Lauseessa saattaa olla totuudenperää, mutta kenties toiselta riidan osapuolelta vaaditaan ymmärrystä olla lähtemättä riitaan mukaan, jos toinen aloittaa. Epäsovun hetkellä olisi hyvä olla ottamatta tilanteesta liikaa itseensä. Henkisesti vahvat ihmiset kyllä kestävät kovaakin kritiikkiä, mutta tilannetta auttaa jos osapuolet tuntevat toisensa hyvin. Silloin keskustelu voi olla vapaampaa, eikä keskustelukumppaneiden tarvitse pelätä menettävänsä luottamusta ja yhteistyötä. Hiiden alue maailmakartalle yhteisellä tahtotilalla Hiiden alueen on tarkasteltava seutuaan vähintään valtakunnallisella kartalla, sanoo työvaliokunnan varapuheenjohtaja ja Karkkilan kaupunginjohtaja Minna Karhunen. Hiiden seudun asema tulisi suhteuttaa koko maailmankarttaan, eikä katsoa vain omaa napaa ja nahistella kuuden tai seitsemän naapurikunnan kesken. Laajasta tarkastelusta syntyvät vahvuudet oman alueen kilpailukyvyn parantamiseen. Seutuyhteistyöllä voidaan luoda menestyksen tekijöitä ihmisille, yhteisöille ja yrityksille niin. Tavoitteena on tunne siitä, että kotipesä kannattaa olla Hiiden alueella. Karhunen toi esille oman esimerkin kautta, kuinka kunnanjohtajat usein ajattelevat hyödyn tavoittelua kovin kapeakatseisesti. Muillekin kuntapäättäjille voi olla vaikeaa nähdä yhteistä etua ja hyötyjä tai tasapuolisuutta sen oman kunnan hyödyn näkemisen sijaan. Yhteinen etu on myös oma etu. Lasikatto esteenä Missä näkyvät tulokset ja tekeminen, Karhunen kysyy. Seudullisia asioita on tehty todella paljon, viranhaltijat ovat käyttäneen runsaasti aikaa, vaivaa ja energiaa, mutta miksi päätöksenteossa on mennyt näistä valmisteluista karille iso osa? Yhtenä vastauksena Karhunen esittää lasikaton. Hänen mukaansa havainnollisesti noustaan valmisteluportaita pitkä matka ylöspäin, kunnes törmätään näkymättömään lasikattoon ja tullaan vauhdilla liukuen alas. Ja taas ollaan lähtöpisteessä. Aina joudutaan palaamaan perusasioihin uudelleen. Seutukehittäminen ja yhteistyö on uusi asia, joka luonnollisestikin kyseenalaistetaan. Hiiden alueella ei ole aiemmin ollut yhteisiä toimintatapoja ja pelisääntöjä, mikä selittää jarruttamista. KUVAT: Seutustrategiaseminaariin osallistui n. 70 henkilöä kuudesta kunnasta. Professori Harisalon puheenvuoro luottamuksesta strategiatyön perustana sai yleisön pohtimaan yhteistä tahtoa. Minna Karhunen alusti osallistujia luottamuksen merkityksestä. Strategia on sitä, että tähtää ennen kuin ampuu. Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan lauseessa on paljon viisautta. Hiiden alueella eletään nyt tähtäysvaihetta: meillä on olemassa hyvät tavoitteet, jotka on koottava yhteen hyvään strategiaan. Strategian ja tahtotilan määrittämisen lisäksi äärimmäisen kriittinen tekijä on luottamus. Kun Hiiden alueelle saadaan toimijoiden välinen luottamuspohja, ovat vakiintuneet käytännöt ja luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden osallisuuden tasapaino mahdollisia. Tämä on tärkeää siltä kannalta, että vaikka esimerkiksi viranhaltijat vaihtuisivat, eivät tavoitteet ja käytännöt horju. 3

4 PARAS-hanke jatkaa palvelutuotannon kehittämistä Tulevalla aluekeskusohjelmakaudella keskitytään elinkeinopolitiikkaan Sisäasianministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho valotti tulevan aluekeskusohjelmien ohjelmakauden painopistealueita, joista seudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden merkittävyys korostuivat. Osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan tehostaminen ovat seutujen tärkeimpiä tehtäviä lähitulevaisuudessa sosiaalisen pääoman kasvattamisen lisäksi. Laiho nosti esille yhtenä tärkeimmistä tehtävistä myös luottamushenkilöiden sitouttamisen kehittämistoimintaan. Maa kehittyy osaamisen ja innovaatioiden pohjalta. Maan aluekeskus- ja kaupunkipolitiikka on keskeisenä lähtökohtana yksittäistenkin seutujen tulevaisuudensuunnitelmissa. Kun rakenteet keskittyvät kaupunkiseutuihin, niin miten vahvistetaan maan innovaatioseutuja? Näin uuden ohjelmakauden suunnittelussa alueiden omat tavoitteet olisi hyvä kytkeä valtakunnallisiin tavoitteisiin ja verrata miten omat tavoitteet asettuvat maan tavoitteisiin. Laiho otti esille globaalin kehityksen. Kansallisessa mittakaavassa tapahtuu paljon merkittäviä muutoksia, kuten esimerkiksi yritysten toimintojen siirtämistä Aasian maihin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus pureutuu parhaillaan siihen miten jatkossa kuntien järjestämisvastuun piirissä olevat palvelut toteutetaan. Nk. Parashankkeessa odotetaan tällä hetkellä Valtioneuvoston linjauksia siitä, miten edetään. Vahvuuksia verkostoista Palvelurakenne on seuduilla uudistunut osittain jo erilaisten hankkeiden kautta. Esimerkiksi seudulliset yrityspalvelupisteet ja terveyshanke ovat luoneet verkostomaista toimintaa. Aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien kautta tuetaan juuri sitä kehitystä, joka tähtää kilpailukyvyn edistämiseen kiristyneessä kuntataloustilanteessa. Aluekeskusohjelmien lähtökohtana on alun perinkin kehittää Suomea tasapainoiseen aluerakenteeseen perustuvana kokonaisuutena, jonka vahvana runkona ovat aluekeskukset ja kaupunkiverkot ja elävä maaseutu. Aluekeskusohjelman vahvuuksina voidaan nähdä tavoitteellinen yhteistyö ja sen parantunut laatu. Verkottuminen ja elinkeinopolitiikan kehittäminen ovat tehostuneet. Tulevalla ohjelmakaudella tavoitteita onkin kehittää nimenomaan vahvuuksia ja osaamista. Ohjelmakaudella keskitytään elinvoimaan ja kilpailukykyyn sekä osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan tehostamiseen. Sosiaalisen pääoman kasvattaminen on toinen painopistealue elinkeinopolitiikan lisäksi. Eri toimijoiden välistä yhteistyö, kumppanuus ja kyky ratkaista ongelmia yhdessä ovat sosiaalisen pääoman rakennusaineksia. Palvelujen järjestäminen seudullisesti jää aluekeskus-ja kaupunkiohjelmista tulevalla ohjelmakaudella pois, sillä kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo seudulliseen palvelutuontantoon panostuksia joka tapauksessa. Seudullisuus, verkostomaisuus, osallisuus Tulevalla ohjelmakaudella kehittämisen toimintamalleista tulisi Laihon mukaan näkyä strategisuus, johtaminen ja uudistumiskyky. Strategisuus on maaliin tähtäämistä ja kokonaisuuden hahmottamista. Strategisuus on myös osaamista pidättäytyä niissä asioissa, jotka tähtäävät yhteiseen maaliin, eli osaamista tehdä valintoja. Johtamisen kannalta merkittävää on kuka johtaa yhteisiä kuvioita ja miten johtajuutta jaetaan. Seudun johtamisessa oleellista on, minkälaisen luottamuksen varassa toimitaan, sillä johtamiseen liittyvät väistämättä myös jännitteet. Uudistumiskyky tarkoittaa kykyä reagoida ympäristön muutoksiin. Aika ajoin tulisi arvioida seudun omaa osaamistasoa, toimintatapoja (pinttyneitäkin) ja malleja uudelleen, sekä tehdä tarvittavat korjaus-ja muutosliikkeet. Tulevan kauden rahoitushakemukset on jätettävä mennessä. Hakuperiaatteina esitetään tällä kertaa kullekin seudulle 11 kysymystä, joiden perusteella hakemuksia arvioidaan ja valinnat rahoituksista tehdään. Seutujen tulee vastata hakemuksissa muun muassa seudun asemaa koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi, mikä on Hiiden alueen asema kansallisesti? Mitkä ovat alueen vahvuudet? Miten tavoitteet istuvat kansallisiin tavoitteisiin? Vastauksia tarkastellaan suhteessa siihen, miten kullakin alueella seudullisuus, verkostomaisuus ja sidosryhmien osallisuus otetaan huomioon strategisessa prosessissa. Maakuntaliiton näkemys: Miten Hiisi istuu metropolialueeseen? Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen esitti seminaarissa maakuntaliiton näkemykset metropolialue-ajattelusta ja tämänhetkisestä kunta-ja palvelurakenneuudistuksen tilanteesta. Mäkisen mukaan luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistyö ja toistensa tuntemus on ilahduttavasti lisääntynyt viime aikoina. Aiemmin eivät poliitikot ja virkamiehet keskenäänkään tunteneet toisiaan ollenkaan. Uudellamaalla tehdään nyt Mäkisen mukaan räyhäkkäämmin aluepolitiikkaa. Paras-hankkeesta on saatu kuntien 4 näkemyksiä. Kuntien rakenteesta ja koosta saa kuulemma jo puhua, myös kuntaliitoksista. Mäkinen korostaa, että tulevaisuuteen voi nyt vaikuttaa keskustelemalla asioista, esimerkiksi siitä, mitä palveluja tarjotaan tulevaisuudessa kuntalaisille nykyisillä resursseilla ja mitä ei. Myös kuntien välisiä erilaisia kosintoja on tapahtunut Paras-hankkeen myötä. Paras-hanke etenee ja puitelaki annetaan eduskunnalle käsiteltäväksi lähitulevaisuudessa. Peruskuntamalli sai kuntien lausuntojen perusteella kannatusta ympäri Suomen. 20ooo asukkaan kuntaraja-esitys hylättiin joka puolella. Aluekuntamalli ei myöskään saanut kannatusta. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen Sipoota lukuunottamatta. Muualla Suomessa on syntynyt keskuskaupungin ja reuna-alueiden (Turku-Tampere-Oulu akselilla) voimakas vastakkainasettelu. Esimerkiksi Oulu ja Kempele ovat asettuneet vastakkain. Näillä alueilla liitos-

5 keskustelut pitää lopettaa ja yhteistyötäkin jämähdytetään. Toisaalta taas onesimerkiksi Suur-Lahti tai Suur-Hollola syntymässä Päijät-Hämeessä: kaikki alueen pikkukunnat lyöttäytyvät yhteen. Uudellamaalla ei vastaavia juurikaan ollut, mutta Kuuma-kunnista Ainolan kaupunki voisi olla mahdollinen. Raaseporin alueella, Salon seudulla ja Hämeen alueella haetaan myös mahdollisesti aluekuntamallia. Hiiden alueella taas tehdään parhaillaan esimerkiksi Lohjan ja Sammatin yhteistyöselvitystä. Alueita on kaikkiaan 39, ja ne koskettavat 117 kuntaa. Pääkaupunkiseudulla kuntaliitoksia ei synny. Espoolla on tiukka ei Helsinki-Espoo-Vantaa -yhdistymiselle. Jos Hki ja Vantaa menisi yhteen, niin miten kävisi Kauniaisen? Vantaalaisista yli puolet on Mäkisen mukaan sitä mieltä, että Vantaa pitäisi liittää Helsinki-Espoo suurkuntaan. Vantaalla on kuitenkin sovittu, että asiasta puhutaan vasta vuonna 2008 ja silloinkin on vasta kysymys selvityksestä. Jatkon kannalta on Mäkisen mukaan havaittavissa, että johtaminen tulee korostumaan. Tarvitaan vahvaa poliittista johtamista sille on tilausta. Uudellamaalla poliitikot ovat Mäkisen mielestä melkoo lepsuja ja värittömiä. Mitä annettavaa muilla olisi keskusteluun? Uutta näkemystä kaivataan. Mäkinen muistuttaa, että poliittista johtajuutta on kyky avata keskustelua. Uusia toimintatapoja pitää myös saada aikaan. Pitäisi löytää elementtejä purkaa turhia päällekkäisyyksiä hallinnosta ennen kuin kosketaan kuntalaisten saamaan suoraan palveluun. Keskustelua metropolialueesta Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto kertoi, että tarve laajempaan yhteistyöhön on nostettu esiin erilaisilla foorumeilla. Tämä ei tarkoita välttämättä palveluyhtestyön laajentamisesta. Metropoli-kysymys on profi ilin nostamista ja myös lobbausta asian puolesta. Hiiden alueelta esimerkiksi merkittävä pendelöinti on nostettava mukaan metropolikeskusteluun. Lehto muistuttaa, että olisi hyvä miettiä yhteyttä metropolialueeseen nyt, eikä vasta sitten kun ongelmia syntyy. Tavoitteena on laajentaa metropolialue yli 14 kunnan myös Hiiden alueelle. Suomessa ei ole metripoli- ja kaupunkipolitiikkaa siinä määrin missä esimerkiksi Ruotsissa. Uudenmaanliiton tulisi vahvistaa tätä metropoliulottuvuutta. Asia on ollut esillä myös Euroopan Unionissa. Suomessa pitäisi nostaa oikeisiin infrasatsauksiin valtakunnallisesti esiin. Metropoliasia jää muutoin jalkoihin kunta-ja palvelurakenneuudistuksessa. Koko Uudenmaan tulisi nostaa asia esille ja ottaa kantaa siihen, pärjääkö metropolialue suhteessa Eurooppaan vai ei? Alueen hyvät tavat: Lopputulos on enemmän kuin sen osien summa. Tulevaisuus tuo tullessaan lisää haasteita, joiden edessä kunnat ovat yksin toimiessaan väistämättä vaikeuksissa. Työvaliokunnan puheenjohtaja ja Siuntion kunnanjohtaja Henrik Sandströmin mielestä nyt on aika katsoa eteenpäin, eikä muistella menneitä. Pullonkauloja yhteistyölle on, kuten Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Senten tekemässä Hiiden alue peilissä tutkimuksessakin todettiin: Keinotekoisuus, luottamuspula, kurittomuus ja esimerkiksi sitoutumattomuus ovat Hiiden alueen uhkia ja yhteistyön hidastajia. Yhteistyötä ajatellen on katsottava pitkällä tähtäimellä: seutuyhteistyöstä saattaa olla vähän konkreettista hyötyä juuri nyt, mutta kymmenen vuoden kuluttua voidaan odottaa jo paljon. Kulminaatiopiste tässä vaiheessa on se, ettemme tunne toisiamme toimijoina. Omaa reviiriä suojellaan kun seutuyhteistyön tuomasta lisäarvosta ollaan epävarmoja. Informaation kulku on ollut heikkoa toimijoiden välillä. Lisäksi Lohja ja Vihdin välinen työnjako on aiheuttanut epäselvyyttä kaikkien kesken. Nyt Vihti on tehnyt ratkaisunsa irrottautua Hiiden pilotista kuluvan vuoden jälkeen, minkä seurauksena Vihdille ei kutsuja strategiaseminaariin lähetetty. Tärkeimpänä seutuyhteistyön menestystekijänä Sandström pitää tällä hetkellä toistemme ja alueemme tuntemista: on luotava tilaisuuksia kohtaamisille, joissa voimme oppia tuntemaan toisiamme. Näin syntyy alueelle myös luottamuspääomaa. Pelisääntönä kuunteleminen Tarvitsemmeko Hiiden alueelle kapellimestarin? Vai toimimmeko itseohjautuvana verkostona? Sandström vertaa seutuyhteistyötä kauppakeskukseen: kuudella kunnalla on yhteinen infrastruktuuri, tilat ja imagomarkkinointia, mutta yksikään keskushallinto ei puutu toisen kunnan sisäiseen toimintaan. Yhteisymmärryksen ja yhteisen hyvän näkemisen tulisi olla lähtökohta seutupäätöksille. Tulevaisuus on jatkuvaa muutosta, johon Hiiden alueenkin on sopeuduttava. Kuunteleminen on taitolaji ja hyvähenkisessä ryhmässä syntyy enemmän ideoita kuin yksin toimiessa. Toisten toimijoiden kuunteleminen onkin yhteistoiminnan pelisääntö numero yksi. Sandström muistuttaa: tulevaisuuden ensisijainen muutoksen kohde on siinä, miten muutamme itseämme ja toimintatapaamme ei pelkästään hallintoa. Miten luomme kohtaamisia? Luottamushenkilöille ja virkamiehille sekä kummallekin keskenään on luotava enemmän mahdollisuuksia keskustella keskenään, korostaa Minna Karhunen. Erilaisten foorumien järjestämisen tulisi olla vakiintunut toimintatapa myös Hiiden alueella. Esimerkkiä voidaan ottaa vaikkapa muilta seuduilta. Hyväksi havaittuja tilaisuuksia kohtaamisille ovat esimerkiksi Hyvinkää-Riihimäen seudulla kuntien hallitusten yhteisseminaarit, talousalueparlamentti, jossa mukana myös muita sidosryhmiä, lautakuntien tapaamiset ja muu sidosryhmäyhteistyö. Ko. talousalue on saanut mm. erityismaininnat sekä luottamushenkilöiden että kansalaisten osallistamisesta. Kysymys Hiiden alueella kuuluukin: miten me luomme kohtaamismahdollisuuksia? Seutustrategiatyöhönkin on tärkeää saada myös sidosryhmien näkemyksiä. Alueen yhteinen tahto seudun kehittämiseen ja luottamus yhteiseen etuun vahvistuvat yhteisissä kohtaamisissa. 5

6 Toimialakohtaiset tarkastelut antoivat fokusta käytännön työlle Tulevaa aluekeskusohjelmakautta tarkasteltiin toimialoittain työryhmissä, jotka koostuivat kuntien luottamushenkilöistä ja virkamiehistä. Työryhmittäiset tarkastelut täsmensivät seudun pitkän tähtäimen päämääriä ja tulevaisuuden visiota. Seudullinen elinkeinopolitiikka, perusturva- ja sosiaalipalvelut, opetustoimi, kulttuuri ja vapaa-aika, viestintä ja markkinointi, kuntatalous, tietohallinto, henkilöstöpolitiikka, tekniset palvelut sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne saivat pitkän tähtäimen tavoitteet sekä konkreettiset kehitysaskeleet lähitulevaisuudelle. Työryhmät määrittivät kriittiset menestystekijät, joissa on onnistuttava päämäärien saavuttamiseksi. Hyvinvointipalvelusektorin osaamisen kehittäminen perusturva-, sosiaali- ja terveyspalvelujen päätavoite Perusturvatyöryhmä koki koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuuden sekä tasapuolisuuden palvelujen tarjonnassa suurimmiksi haasteiksi. Työvoimapula on akuutti ongelma, johon Hiiden alue voisi panostaa esimerkiksi keskitetyllä rekrytoinnilla. Alueella kasvaa palvelutarve väestönkehityksen myötä ja palvelut on tuotava asumisen lähelle tasapuolisemmin. Työryhmä näki verkostoitumisen oleelliseksi osaksi kehittämistyössä. Erittäin tärkeää oli työryhmän mielestä luottamushenkilöiden sitoutuminen myös kehittämistyöhön. Murrosikäisten lyhytkestoiset huostaanotot tai muu tuki sekä lastensuojelun alueellinen kehittäminen tulisi järjestää aluellisesti. Lastensuojelun neuvottelukuntaan suositeltiin edustajaa: alueelta puuttuu esimerkiksi perhekuntoutuskeskus. Tuotteistaminen, erikoistuminen ja kilpailuttaminen tulisi järjestää myös seudullisesti. Elinikäinen oppiminen, moderni teknologia ja koulutettu osaava työvoima opetuksen tulevaisuuden haasteita Henkilöstön osaaminen ja modernin teknologian hyödyntäminen asettavat opetustoimelle haasteita. Jotta koulutuspalvelut olisivat tavoitteellisesti joustavia ja laadukkaita, tulee opetuksen kehittämisessä huomioida tekniset valmiudet, pedagoginen kehitys, ennakointi ja seuranta. Asukas- tai asiakaslähtöisyys ja kansainvälisyys sekä liikkuminen alueen sisällä puuttuivat opetus-työryhmän mukaan strategisista päämääristä. Toisen asteen yhteistyö ja palvelutuotannon verkottaminen ovat opetustoimen kriittisiä menestystekijöitä. Seuraavia askeleita seudullisessa kehittämisessä opetuksen alueella otetaan koulutuksen arvioinnin alueellisessa vertailtavuudessa, toisen asteen yhteistyössä ja osaavan henkilöstön täydennyskouluttamisessa mm. informaatioteknologiakoulutuksena kaikissa ikäryhmissä. Kulttuuri & vapaa-aikapalvelut seutuidentiteetin ja matkailun tukena Kulttuurin koetaan sisältyvän moniin Hiiden pilotin aiempiin kriittisiin menestystekijöihin, mm. palveluihin, imagoon ja elämismahdollisuuksiin. Hiiden alueella toimii jo useita seudullisia palvelutarjoajia, mm. Hiiden opisto, musiikkiopisto ja kirjastot. Museo, nuoriso- ja liikuntatoimi sekä kesätapahtumia voitaisiin hyvinkin organisoida seudullisesti. Uusia mahdollisuuksia tuovat seudun kulttuuri- ja vapaaaikatoimen peruskartoitus, seudun järjestöjen käyttö ja yhteistyö, isot seudulliset kulttuuri- ja nuorisotapahtumat, Hiiden kulttuurikilpailut koululaisille, kaksikielisyys ja muun muassa matkailuvalttina kulttuuriympäristöt. Alueen yhteinen henkilöstökoulutus ja ideoiden vaihto koettiin mahdolliseksi. Vahva alueprofiili tukee alueen kilpailukykyä Positiivinen työnantajaimago houkuttelee osaajia alueelle Luonnollisesti myös henkilöstöhallinnon työryhmän mielestä yksi tärkein haaste tulevaisuudessa on osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus sekä houkuttelu alueelle. Positiivinen työnantajaimago koettiin kriittiseksi menestystekijäksi tulevissa rekrytointihaasteissa. Seudullisia kehitysaskeleita nähtiin mm. lyhytaikaisten sijaisten rekrytointipankin luomisessa, jossa yhteinen henkilöstökonsultti rekrytoi sijaisia Hiiden alueelle. Seudullinen oppilaitosyhteistyö ja laadukas perehdyttäminen, palkanlaskennan yhdistäminen ja palveluprosessien turvaaminen ja parantaminen uuden teknologian avulla nähtiin kehityspoluksi. Lisäksi yleiskeskustelussa nostetiin esille myös tasa-arvosuunnittelu, samapalkkaisuus-periaate, vakituiset työsuhteet, YT-menettely, kehittämiskeskustelut, yhtenäiset koulutusmahdollisuudet ja yhtenäinen aluetoimisto henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksen koordinointiin. Viestintä tukee alueen tavoitteiden toteutumista. Markkinointia kohdistetaan asukkaille ja yrityksille matkailijoiden lisäksi. Pitkän tähtäimen näkökulmasta tarkasteltuna alueen tulisi fokusoida siihen, miten alue voi tehdä itsensä houkuttelevammaksi markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Markkinoinnillekin on löydettävä missio, jotta voidaan keskittyä viestimään ulospäin niitä vahvuuksia, jotka erottavat Hiiden alueen muista seuduista. Esimerkiksi kaksikielisyys koetaan selkeäksi vahvuudeksi. Yhteinen identiteetti ja alueprofi ilin selkiyttäminen nousi monessa työryhmässä esiin selkeänä kriittisenä menestystekijänä monen muun päämäärän toteutumiselle. Verkottumisen mahdollisuuksia ja asukkaiden tiedonsaannin riittävyyttä varmistetaan viestinnän keinoin. 6 Karkkilalainen luottamushenkilö Tuire Lehti-Chatta esitteli henkilöstöpolitiikkatyöryhmän ajatuksia.

7 Elinkeinopolitiikkaan selkeitä toimintamalleja kehittämisyhtiöstä Seuraavia seudullisen elinkeinopolitiikan askeleita otetaan yhteisen kehitysyhtiön kehittämisen nimissä. Tavoitteena saada asia päätösvalmiuteen vuoden 2007 budjettikäsittelyihin mennessä. Kehityssuunnitelmien ja -valintojen pohjaksi laaditaan klusterianalyysi. Kehittämisyhtiössä on suunniteltu olevan mukana myös kunnallinen palvelutuotanto. Alueellisessa elinkeinopoliittisessa visiossa sovitetaan yhteen sekä alueellinen että kuntien oma kilpailukyky. kasvavien palveluyritysten verkostoihin. Alue toimii lähivuosina aktiivisemmin metropolialueen luonnollisena laajenemisosana. Metalliosaamisen, logistiikan, matkailun ja hyvinvointiliiketoiminnan kehitystä tuetaan kärkihankkeina. Tällä hetkellä alueella ovat meneillään mm. Metalli nousuun, Nanoharju, Ympäristöklusteri, FinEst Business Networks, Noste ja PK-täsmä -projektit. Lisäselvityksiä saavat jatkossa maaja metsätalous, muu teollisuus kuin metalli, yhteiskunnalliset palvelut sekä rahoitus ja kiinteistöt. Elinkeinopoliittisella ohjelmalla voidaan vaikuttaa Sotaraudan mukaan kaupunkiseudun kilpailukyvyn elementtiin: instituutioihin, verkostoihin, imagoon, infraan, yrityksiin, asuinympäristön laatuun, inhimillisiin voimavaroihin ja nk. luovaan jännitteeseen. Alueen elinkeinotoiminta rakentuu tulevaisuudessa työryhmän mukaan kolmen vahvan tukijalan varaan: perinteiseen, mutta tuotekehitykseen panostavaan teollisuuteen, alueen oman yrittäjäkannan osaamiseen ja uusien nopeasti Kunnallinen palvelutuotanto Strategia Elinkeinopolitiikka Taloushallinto ja hankintatoimi - yhteistoiminta ja yhdistäminen Taloustyöryhmä pohti perustehtävien yhteistoiminnan mahdollisuuksia, hallintoa ja organisointia sekä yhteistoiminnan hyötyjä. Kustannustehokkuus, palvelun laatu, yhdenmukaiset prosessit ja toimintatavat, hankintojen yhdenmukaiset järjestelmät, tietotekniikan soveltamisen nopeuttaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen alueelle koettiin yhteistoiminnan selkeiksi hyödyiksi. Yhteistoiminta edellyttää perusselvityksiä kunnalta taloussuunnittelun ja toimintatapojen osalta. Hankintatoimi on myös tarkoitus organisoida seudullisesti. Hankintojen johtaminen, tuki ja seuranta, tilausten ja laskujen käsittelyn kehittäminen tulisivat olemaan seudullisen hankintayksikön perustehtäviä. Ajankohtaiseksi nähtiin hankintapäällikön toimi jo tässä vaiheessa. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen painotus lähiaikoina ovat ympäristösektorin yhteistoimintaorganisaation muodostamisessa ja vesihuollon yhteisen tuotantoyksikön mahdollisuuksien selvittämisessä. Seudullinen palvelutuotantomalli, jossa peruskunnat ovat tilaajina, on yhteistoiminnan organisoinnin pohjana. Yhteistyön lähtökohdat perustuvat kunkin kunnan omiin tarpeisiin ja yhteistyötä tehdään silloin, kun se tehostaa kunnan palvelutuotantoa. Tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen on teknisten palvelujen osalta haaste: resurssitarve tulee edelleen kasvamaan. Ympäristöyhteistyö KEKO-hanke on ensi vuoden alusta konkretiaa kun yhteistyö käynnistyy. Tavoitteena on palvelutason yhdenmukaistaminen Hiiden alueella ja laadun parantaminen erikoistumisen, tehtäväjaon ja yhteisten järjestelmien kautta. Tavoitteena on myös toimiva eläinlääkintähuolto alueella. Yhtenäiset tietoverkot ja puhelinpalvelukokonaisuus seudullisia tavoitteita Tietohallinto on koko seutuyhteistyön akilleen kantapää. Mitkään seudulliset palvelut eivät toimi, jos verkot eivät toimi. Seudullista tietohallintoa on rakennettu jo kolmen vuoden ajan ja kokemus on osoittanut tietoteknisten aspektien olleen suhteellisen helppoja verrattuna ihmisten välisen yhteistyön organisointiin. Sitoutuminen päätöksenteossa korostuu tässäkin kohtaa. Toiminta-ajatuksen tulisi sisältää näkökulman pitkäaikaisesta kumppanuudesta. Seudullinen help-desk -palvelu koettiin yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista. Teleliikennepalvelu ja tietotekniikkainfrastruktuurin ylläpito ovat myös seudullisen tietohallinnon tuotteita. Seudullisiin tavoitteisiin kuuluvat mm. yhtenäiset tietoverkot. Telestrategian tavoitteena on yhtenäinen puhelinpalvelukokonaisuus. Projektilla tuotetaan kunnille yhteinen televerkko ja puhelinvaihdejärjestelmä. Maankäyttö, asuminen ja liikenne seudullisessa tarkastelussa Keskustelun taustana työryhmällä olivat maakunnalliset hankkeet ja selvitykset. Alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja mm. maankäytön kehityskuva ohjasivat tulevaisuuden näkymiä myös Hiiden alueella. Alueellista yhteistyötä lähdetään liikenteen osalta viemään eteenpäin seutulogistikon toimen perustamisella. Sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen on alueen tavoite. Myös Raaseporin alue on kiinnostunut osallistumaan seutulogistikon palkkaamiseen. Maankäytön osalta ei koettu tarpeelliseksi yhteistä kaavoitusorganisaatiota, vaan yhteinen maapoliittinen keskustelufoorumi. Asumisessa on varauduttava ikääntymisen tuomaan asuntotarpeeseen. Alueen kaavavarannon suhde väestönennusteisiin yhdessä liikennejärjestelmien kanssa koettiin kriittisiksi menestystekijöiksi. Liikenneinvestoinnit tukevat yhdyskuntarakentamista. 7

8 Aluekeskusohjelma Hiiden pilotin tiedote 1/2006 Missä Hiiden alueen on onnistuttava, jotta päämäärät saavutetaan? Hiiden alueen yhdeksi vahvuudeksi koetaan kaksikielisyys. Sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat nekin esimerkkejä alueen vahvuuksia. Mutta mitkä ovat alueen kriittisiä menestystekijöitä? Missä on onnistuttava, jotta tulevaisuudelle asetetut päämäärät voidaan saavuttaa? Hiiden pilotin toimintasuunnitelmassa on määritelty vuonna kriittisiä menestystekijöitä alueen kehittymiselle toivotulla tavalla. Kun kriittisiä menestystekijöitä tarkastellaan Balanced Score Card (tasapainotettu mittaristo) mallin avulla, voidaan tekijät jakaa vaikuttavuuden, resurssien, osaamisen ja uudistumisen sekä prosessien toimivuuden näkökulmiin suhteessa tulevaisuuden visioon ja strategisiin päämääriin. Vaikuttavuuden kriittiset menestystekijät liittyvät työvoiman saatavuudeen, asumiseen, yrittämiseen, liiketoiminta-aloihin, positiiviseen imagoon, kunnallisiin palveluihin ja kestävään kehitykseen. Seminaarissa pohdittiin näiden tekijöiden ajankohtaisuutta ja todettiin, että esimerkiksi kaavoitus on hyvin kriittinen tekijä kasvavilla alueilla. Osaajia on pystyttävä houkuttelemaan alueelle ja luoda heille tasapuolisesti laadukkaat palvelut. Eri liiketoimintojen huippuosaamisklustereihin tulisi keskittyä siten, että alojen yritykset kiinnostuvat alueesta. Verkottuminen myös alueen ulkopuolelle on tärkeää ja ennenkaikkea avoin keskustelu. Aluekeskusohjelma Hiiden pilotti Kauppakatu Lohja Puh: Fax: Hiiden pilotti kuuluu kaupunkiohjelmien joukkoon ja toteuttaa sisäasiainministeriön aluekeskusohjelmaa. Hanketta hallinnoi: Osaajien varmistamista ja houkuttelua voidaan vahvistaa esimerkiksi keskitetyllä rekrytoinnilla. Tasapuolisuus palveluiden tarjonnassa tulisi turvata koko Hiiden alueelle. Elinikäinen oppiminen asettaa haasteita myös henkilöstön osaamiselle. Luottamushenkilöiden sitouttaminen kehittämistoimintaan on elintärkeää. Kuntapäättäjille ja muille alueen sidosryhmille suunnattua viestintää tulee parantaa, jotta tieto kulkee. Luottamushenkilöt tulee ottaa suunnittelutyöhön ajoissa mukaan. Viestinnällä vahvistetaan myös alueen yhteenkuuluvuutta, sekä viestitään yhteistyöstä myös ulospäin. Vaikuttavuus 1.Koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuus ja houkuttelu alueelle 2.Monipuoliset ja laadukkaat mahdollisuudet asua ja yrittää 3.Nanoteknologian, teknologiateollisuuden ja puunjalostusteollisuuden huippuosaamisklusteri liikenneväyliä hyödyntäen sekä hyvinvointipalvelusektorin osaamisen kehittäminen 4.Alueprofiilin selkiyttäminen ja tehokas aluemarkkinointi 5.Turvatut tasapuoliset kunnalliset palvelut 6.Kestävän kehityksen, ympäristönsuojelun, sekä seudullisen kulttuurin edistäminen Kriittiset menestystekijät perustuvat Hiiden pilotin toimintasuunnitelmaan vuosilta Kaaviota päivitettiin ja työstettiin strategiaseminaarissa toimialakohtaisten tarkastelujen työryhmätyöskentelyn yhteydessä. Kriittisten menestystekijöiden työstäminen jatkuu seutustrategian valmistelussa. Prosessi Resurssit 11. Palveluprosessien turvaaminen ja parantaminen uuden teknologian ja sen suomien toimintamallien avulla ja verkottamalla seudullista palvelutuotantoa 12.Sidosryhmien yhteistyötä ja osallistumista vahvistava toimintakulttuuri Visio 2015 ja strategiset päämäärät 7.Toimintakykyinen kuntatalous ja seudullinen tietohallinto 8.Alueellisten toimijoiden koordinoitu verkottuminen ja yhteistoiminta, organisoitu tiedonkulku 9.Yhteisen identiteetin ja Hiiden hengen vahvistaminen, sitoutuminen yhteiseen etuun Osaaminen ja uudistuminen 10.Talousalueen osaamisen ja elinikäisen oppimisen tehostaminen modernin teknologian ympäristössä ja sen toimintojen kytkeminen valtakunnallisiin ja globaaleihin osaamiskeskuksiin 8

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot