Hiiden alueen kuntien yhteistä tulevaisuutta ja tahtotilaa linjattiin kuntapäättäjien kesken

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiiden alueen kuntien yhteistä tulevaisuutta ja tahtotilaa linjattiin kuntapäättäjien kesken"

Transkriptio

1 Hiiden aluekeskusohjelman tiedotelehti 2/2006 p a l e t t i Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti JAKELU: Hiiden alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Keväinen seututervehdys arvoisat Hiiden alueen kuntapäättäjät! Kiitämme yhteistyökumppaneitamme vuodesta 2005 ja toivotamme kaikille menestyksekästä seutukehittämisen vuotta 2006! Kevät on jo pitkällä maaliskuun lopulla kuten on seutustrategiammekin. Hiiden alueen mehenkeä, luottamusta ja tulevaisuuden visiota linjattiin seutustrategiaseminaarissa Espoon Korpilammella maaliskuun päivinä. Tämä kuntapäättäjille suunnattu PALETTI-tiedotelehtinen toimii tuon strategiaseminaarin muistiona ja välittää sen positiivisen lähes käsin kosketeltavan hyvän rakentavan hengen tiedoksi niillekin, jotka eivät Korpilammella seminaariin osallistuneet. Vapaamuotoinen muistio kattaa koko seminaarin ohjelman ja annin, joskin seminaarin osallistujien positiivinen fi ilis seminaarin jälkeen ei välttämättä tästä lehtisestä täysin välity. Pahoittelumme siitä tunnelma oli nimittäin melkoinen! Että, seuraavaa seutuseminaaria odotellessa Hiiden pilotin ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Kuuselakin oli yhtä hymyä lauantaina Hiiden hengen löytymisestä. Yhteisellä illallisella pulina sekaryhmissä oli niin valtaisa, että illan isäntä ei meinannut saada ääntään kuuluviin Seutukehittämis-terveisin, Hiiden pilotti Hiiden pilotti Ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Kuusela oli yhtä hymyä seminaarissa... TEKSTIT: Merja Olari KUVAT: Erkki Peltonen, Erja Vaarala, Merja Olari Tässä numerossa: Seutustrategiaseminaarissa linjattiin Hiiden alueen tulevaisuutta s.1-2 Miten luottamus liittyy strategiatyöhön? Elinvoima ja kilpailukyky tulevan aluekeskusohjelmakauden painopisteet Hiisi osana Helsingin metropolialuetta miten Hiisi istuu alueeseen? Alueen hyvät tavat ja yhteistoiminnan organisoituminen Toimialakohtaiset tarkastelut seminaarin tuotoksena KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA SAMMATTI SIUNTIO seutustrategiaseminaari 3.-4.maaliskuuta 2006 Hotelli Korpilampi, Espoo Luottamushenkilöt ja virkamiehet määrittivät Hiiden alueen tulevaisuudenkuvaa yhteisseminaarissa Hiiden alueen kuntien yhteistä tulevaisuutta ja tahtotilaa linjattiin kuntapäättäjien kesken Aluekeskusohjelma Hiiden pilotin kuuden kunnan (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) johtavat luottamushenkilöt ja virkamiehet kokoontuivat yhteisseminaariin Espoon Korpilammelle määrittämään seudun tulevaisuuden kulmakiviä. Työryhmätyöskentelyllä määriteltiin tulevan ohjelmakauden kuntien yhteistoiminnan tarpeita ja tavoitteita. Seminaarin tuotoksena syntyi hyvä Hiiden henki, seutustrategian runko ja yhteinen tahtotila. Näiden pohjalta työstettiin konkreettiset toimialakohtaiset kehitysaskeleet. Seutustrategiaseminaarin yhtenä tärkeimpänä tavoitteena tulevan ohjelmakauden strategiaelementtien määrittämisen lisäksi oli kuuden kunnan välisen yhteisen tahtotilan ja yhteishengen luominen. Seminaarissa tutustuttiin naapurikuntiemme päättäjiin ja keskusteltiin avoimesti yhteisen toiminnan organisoitumisesta. Visio Vuonna 2010 Hiiden alue halutaan nähdä kilpailukykyisenä osana Helsingin metropolialuetta. Lähivuosina pyritään luomaan edellytyksiä huippuyritysklustereiden syntymiselle. Asuinympäristön viihtyisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen panostetaan ja monipuolisia liikenneyhteyksiä ja sijaintia korostetaan. Huippuosaaminen kansallisten ja kansainvälisten väylien varrella houkuttelee alueelle lisää elinvoimaista yritystoimintaa, asukkaita ja matkailijoita. Tämä visio on kiteytys siitä, miten vuonna 2003 laadittua visiota päivitettiin strategiaseminaarissa. Keskeisinä muutoksina edelliseen nähtiin metropolialueen esille tuominen ja huippuosaamisklusterit. Vahva alueprofi ili ja kansainväliset liikenneväylät nostettiin esille houkuttelevuus-

2 tekijänä tulevaisuudessa. Strategiset päämäärät Kuluvan ohjelmakauden alussa vuonna 2003 määriteltiin Hiiden pilotin strategisia päämääriä tuleville vuosille. Päämääriä oli kahdeksan: 1) Hiiden alue valtakunnallisesti merkittävänä vetovoimaisena kokonaisuutena, 2) asuinympäristön viihtyisyys, perus- ja vapaa-ajanpalvelujen toimivuus, 3) toimintakykyinen kuntatalous, 4) luonteva maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus, 5) korkea työpaikkaomavaraisuus ja elinikäinen oppiminen osaavan työvoiman vahvuutena, 6) korkea ympäristön ja kulttuuriperinnön arvostus, 7) moderni ja kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö ja asukkaiden palveluverkosto sekä 8) monimuotoinen ja toimiva kuntien, yhteisöjen ja asukkaiden vuorovaikutus ja toimintakulttuuri. Seminaarissa Korpilammella pohdittiin em. päämäärien ajantasaisuutta. Erityisesti toivottiin myös päämääriin huomioitavan Helsingin metropolialueen ja liikenneyhteyksien hyödyntämisen. Osaajien houkutteleminen alueelle, innovatiivisuuteen kannustaminen, verkostojen rakentaminen mm. nopeasti kasvaville palveluyrityksille ja esimerkiksi tuotekehitys alueella nähtiin pitkän tähtäimen tavoitteina. Opetustoimen kannalta elinikäinen oppiminen ja laadukas koulutus asettavat haasteita. Alueen sisäinen liikkuminen, kansainvälisyys, moderni teknologia ja asiakas-/asukaslähtöisyys puuttuivat päämääristä, kun niitä tarkasteltiin opetuksen näkökulmasta. Kulttuuri- ja vapaa-aika toivottiin huomioitavan omana päämääränä. Päämääräksi ehdotettiin seuraavaa: seudullinen kulttuuriyhteistyö kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut seutuidentiteetin ja matkailun tukena. Teknisten palvelujen, maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta nähtiin pitkän tähtäimen tavoitteeksi eheytyvä yhdyskuntarakenne joukkoliikenteeseen tukeutuen ja kulttuuriympäristön arvoja ja luonnon asettamia reunaehtoja kunnioittaen. Etenkin asumisen osalta on myös varauduttava ikääntymisen tuomaan asuntotarpeeseen. Luottamus strategiatyön perustana Seminaarin aluksi professori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta siivitti kuntapäättäjien yhteistä seutukehittämistä luottamuksen rakentamisen taustoilla - mistä saadaan työskentelyyn lisää luottamusta ja yhteisen edun näkemisen siemeniä. Lopputulemana nähtiinkin yhteisen edun olevan myös kunkin kunnan edun mukaista. Hallintotieteen professori Harisalon vahvoja osaamisaloja ovat innovaatioteoria, luottamus politiikassa ja hallinnossa, johtaminen, luovuustekniikat, julkishallinnon uudistaminen ja klassinen liberalismi. Harisalo on tutkinut luottamuspääoman rakentamista. Hänen mukaansa yksi kaiken toiminnan peruskivistä on luottamus. Korpilammella Harisalo alusti puheenvuorollaan Hiiden päättäjiä luottamuksen ideasta: miten luottamus liittyy seutustrategiatyön jatkamiseen. Luottamus = vakaumus Luottamus on keskinäisen yhteistyömme, vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen tuloksena syntynyt vakaumus. Olipa kohtaaminen satunnaista tai tarkoituksellista, tuomme mukana luottamuksen ja epäluottamuksen tosiasiat. Kysymys seutuasioissa kuuluukin: kannattaako naapuriin luottaa? Miksi en heti poistunut yhteistyötilanteesta kun oli mahdollisuus? Jokaisessa uudessa kohtaamisessa tulee väistämättä nämä perusasiat alitajuisesti esille. Samoin kohtaamistilanteessa erotessa jätämme ilmaan vahvistuvaa tai heikkenevää luottamusta, mikä määrittää tulevia kohtaamisia. Luottamusta ei anneta, se lunastetaan Mikä on keskinäisen vuorovaikutuksen luonne, laatu, intensiteetti ja määrä? Harisalon mukaan epäonnistumme juuri tässä: esimerkiksi kaupassa myyjä katsoo asiakasta päästä varpaisiin ja luo eleillään väkinäisen palvelutilanteen. Asiakas kokee olonsa epämiellyttäväksi. Kun vastaava negatiivinen tunne syntyy, pysyy se sitkeästi vakaumuksena takaraivossa. Muisto kohtaamisen tunteesta vaikuttaa siihen miten voimme kohdata toisemme jatkossa. Tapamme ratkoa ja käsitellä asioita ja keskustella asioista 2 painuu mieleen ja synnyttää joko positiivista tai negatiivista luottamusta. Luottamuksen tai epäluottamuksen synty Luottamus tai epäluottamus syntyy Harisalon mukaan vakaumuksesta ja varmuudesta. Jotta luottamusta syntyy, tarvitaan vakaumus yhdessä olon hyödyllisyydestä sekä yhteisten asioiden tärkeydestä ja merkittävyydestä. Kolmantena tekijänä tarvitaan varmuus auttamisesta ja tuesta. Kun nämä kolme ovat negatiivisia, syntyy epäluottamus ja yhteistyön mahdollisuudet ovat heikot. Jokaisella on itsellään kaikki menestykseen vaadittavat pelimerkit. Suurin sota on käytävä itsensä kanssa negatiivisten ennakkoluulojen poistamiseksi. Ihmiset, jotka luottamus tuo yhteen, ryhmälle on luonnollista ryhtyä spontaanisti etsimään toiminnan tarkoitusta ja tekemistä!! Jos itse näemme luottamuksen ja vuorovaikutuksen toisin, ei yhteistä etua saavuteta. Harisalon mukaan vuorovaikutus on uusi arvontuottamisen lähde. Luottamus taas lisää halua jakaa tietoa. Luottamus myös vaikuttaa myönteisesti innovatiivisuuteen ja tuottavuuteen. Eli, jos päätämme, että tiettyyn ihmiseen tai ryhmään on syytä ja kannattavaa luottaa, kotiin vietävä tulosten säkki on paljon suurempi ja arvokkaampi, tiivistää Harisalo. Luottamuksen portaat Luottamusta on Harisalon mukaan neljää sorttia. Luottamuksen portaiden alin askel on Harisalon mukaan nk. laskelmoiva luottamus, mitä hän kuvaa haavoittuvuuden testiksi: katsotaan ensin hoitaako vastapeluri oman osu-

3 utensa ennen kuin häneen voi luottaa. Kivutessa niin sanottuja portaita ylöspäin laskelmoivasta seuraava askelma on tiedollinen luottamus. Tällä tasolla pelureilla on yksimielisyys tavoitteista ja keinoista ja he arvostavat tietoa ja osaamista. Normatiivinen luottamus kolmannella portaalla tarkoittaa yhteisiä arvoja, jaettuja velvollisuuksi ja näkemystä yhteisestä tulevaisuudesta. Ylimmälle luottamuksen tasolle saavuttaessa ollaan jo tunneperusteisen luottamuksen tasolla, jolloin kumppanit kokevat yhteisen hyvinvoinnin myös yhteiseksi vastuuksi. Yhteistyö näin ollen kasvaa, kun portaita noustaan ylöspäin. Harisalo kuitenkin muistuttaa, että kukaan ei nouse portaita toisen puolesta se on jokaisen tehtävä itse. Henkiset jättiläiset ottavat kiinni kovatkin laukaukset Hyviä käytäntöjä luottamuksen ylläpitoon ja vahvistamiseen Harisalo luettelee myös neljä: keskinäinen tuntemus, dialogi, vastuullisuus sekä keskinäinen arvostus ja kunnioitus. Yhteistyökumppaneiden on opittava tuntemaan toisiaan ja pohdittava myös sitä puheentapaa, millä toisille puhutaan. Kysymys on ymmärryksestä ja halusta luoda jotakin yhteistä. Dialogin eli vuoropuhelun esteenä voivat olla esimerkiksi monologi (vain yksi puhuu), bumerangi-puhe (asennoidumme niin, että henkilö toistaa aina vain samoja asioita, joten emme varsinaisesti kuuntele häntä) tai totuus-keskustelu (faktoista ei päästä yhtään eteenpäin). Arvostuksen ja kunnioituksen synty on aina ilmaista, mutta se voidaan menettää hetkessä. Yhteisiin asioihin tulee siis myös sitoutua, jotta luottamusta voidaan ylläpitää. Politiikassakin törmää usein lauseeseen asiat riitelevät, ihmiset ei. Lauseessa saattaa olla totuudenperää, mutta kenties toiselta riidan osapuolelta vaaditaan ymmärrystä olla lähtemättä riitaan mukaan, jos toinen aloittaa. Epäsovun hetkellä olisi hyvä olla ottamatta tilanteesta liikaa itseensä. Henkisesti vahvat ihmiset kyllä kestävät kovaakin kritiikkiä, mutta tilannetta auttaa jos osapuolet tuntevat toisensa hyvin. Silloin keskustelu voi olla vapaampaa, eikä keskustelukumppaneiden tarvitse pelätä menettävänsä luottamusta ja yhteistyötä. Hiiden alue maailmakartalle yhteisellä tahtotilalla Hiiden alueen on tarkasteltava seutuaan vähintään valtakunnallisella kartalla, sanoo työvaliokunnan varapuheenjohtaja ja Karkkilan kaupunginjohtaja Minna Karhunen. Hiiden seudun asema tulisi suhteuttaa koko maailmankarttaan, eikä katsoa vain omaa napaa ja nahistella kuuden tai seitsemän naapurikunnan kesken. Laajasta tarkastelusta syntyvät vahvuudet oman alueen kilpailukyvyn parantamiseen. Seutuyhteistyöllä voidaan luoda menestyksen tekijöitä ihmisille, yhteisöille ja yrityksille niin. Tavoitteena on tunne siitä, että kotipesä kannattaa olla Hiiden alueella. Karhunen toi esille oman esimerkin kautta, kuinka kunnanjohtajat usein ajattelevat hyödyn tavoittelua kovin kapeakatseisesti. Muillekin kuntapäättäjille voi olla vaikeaa nähdä yhteistä etua ja hyötyjä tai tasapuolisuutta sen oman kunnan hyödyn näkemisen sijaan. Yhteinen etu on myös oma etu. Lasikatto esteenä Missä näkyvät tulokset ja tekeminen, Karhunen kysyy. Seudullisia asioita on tehty todella paljon, viranhaltijat ovat käyttäneen runsaasti aikaa, vaivaa ja energiaa, mutta miksi päätöksenteossa on mennyt näistä valmisteluista karille iso osa? Yhtenä vastauksena Karhunen esittää lasikaton. Hänen mukaansa havainnollisesti noustaan valmisteluportaita pitkä matka ylöspäin, kunnes törmätään näkymättömään lasikattoon ja tullaan vauhdilla liukuen alas. Ja taas ollaan lähtöpisteessä. Aina joudutaan palaamaan perusasioihin uudelleen. Seutukehittäminen ja yhteistyö on uusi asia, joka luonnollisestikin kyseenalaistetaan. Hiiden alueella ei ole aiemmin ollut yhteisiä toimintatapoja ja pelisääntöjä, mikä selittää jarruttamista. KUVAT: Seutustrategiaseminaariin osallistui n. 70 henkilöä kuudesta kunnasta. Professori Harisalon puheenvuoro luottamuksesta strategiatyön perustana sai yleisön pohtimaan yhteistä tahtoa. Minna Karhunen alusti osallistujia luottamuksen merkityksestä. Strategia on sitä, että tähtää ennen kuin ampuu. Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan lauseessa on paljon viisautta. Hiiden alueella eletään nyt tähtäysvaihetta: meillä on olemassa hyvät tavoitteet, jotka on koottava yhteen hyvään strategiaan. Strategian ja tahtotilan määrittämisen lisäksi äärimmäisen kriittinen tekijä on luottamus. Kun Hiiden alueelle saadaan toimijoiden välinen luottamuspohja, ovat vakiintuneet käytännöt ja luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden osallisuuden tasapaino mahdollisia. Tämä on tärkeää siltä kannalta, että vaikka esimerkiksi viranhaltijat vaihtuisivat, eivät tavoitteet ja käytännöt horju. 3

4 PARAS-hanke jatkaa palvelutuotannon kehittämistä Tulevalla aluekeskusohjelmakaudella keskitytään elinkeinopolitiikkaan Sisäasianministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho valotti tulevan aluekeskusohjelmien ohjelmakauden painopistealueita, joista seudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden merkittävyys korostuivat. Osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan tehostaminen ovat seutujen tärkeimpiä tehtäviä lähitulevaisuudessa sosiaalisen pääoman kasvattamisen lisäksi. Laiho nosti esille yhtenä tärkeimmistä tehtävistä myös luottamushenkilöiden sitouttamisen kehittämistoimintaan. Maa kehittyy osaamisen ja innovaatioiden pohjalta. Maan aluekeskus- ja kaupunkipolitiikka on keskeisenä lähtökohtana yksittäistenkin seutujen tulevaisuudensuunnitelmissa. Kun rakenteet keskittyvät kaupunkiseutuihin, niin miten vahvistetaan maan innovaatioseutuja? Näin uuden ohjelmakauden suunnittelussa alueiden omat tavoitteet olisi hyvä kytkeä valtakunnallisiin tavoitteisiin ja verrata miten omat tavoitteet asettuvat maan tavoitteisiin. Laiho otti esille globaalin kehityksen. Kansallisessa mittakaavassa tapahtuu paljon merkittäviä muutoksia, kuten esimerkiksi yritysten toimintojen siirtämistä Aasian maihin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus pureutuu parhaillaan siihen miten jatkossa kuntien järjestämisvastuun piirissä olevat palvelut toteutetaan. Nk. Parashankkeessa odotetaan tällä hetkellä Valtioneuvoston linjauksia siitä, miten edetään. Vahvuuksia verkostoista Palvelurakenne on seuduilla uudistunut osittain jo erilaisten hankkeiden kautta. Esimerkiksi seudulliset yrityspalvelupisteet ja terveyshanke ovat luoneet verkostomaista toimintaa. Aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien kautta tuetaan juuri sitä kehitystä, joka tähtää kilpailukyvyn edistämiseen kiristyneessä kuntataloustilanteessa. Aluekeskusohjelmien lähtökohtana on alun perinkin kehittää Suomea tasapainoiseen aluerakenteeseen perustuvana kokonaisuutena, jonka vahvana runkona ovat aluekeskukset ja kaupunkiverkot ja elävä maaseutu. Aluekeskusohjelman vahvuuksina voidaan nähdä tavoitteellinen yhteistyö ja sen parantunut laatu. Verkottuminen ja elinkeinopolitiikan kehittäminen ovat tehostuneet. Tulevalla ohjelmakaudella tavoitteita onkin kehittää nimenomaan vahvuuksia ja osaamista. Ohjelmakaudella keskitytään elinvoimaan ja kilpailukykyyn sekä osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan tehostamiseen. Sosiaalisen pääoman kasvattaminen on toinen painopistealue elinkeinopolitiikan lisäksi. Eri toimijoiden välistä yhteistyö, kumppanuus ja kyky ratkaista ongelmia yhdessä ovat sosiaalisen pääoman rakennusaineksia. Palvelujen järjestäminen seudullisesti jää aluekeskus-ja kaupunkiohjelmista tulevalla ohjelmakaudella pois, sillä kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo seudulliseen palvelutuontantoon panostuksia joka tapauksessa. Seudullisuus, verkostomaisuus, osallisuus Tulevalla ohjelmakaudella kehittämisen toimintamalleista tulisi Laihon mukaan näkyä strategisuus, johtaminen ja uudistumiskyky. Strategisuus on maaliin tähtäämistä ja kokonaisuuden hahmottamista. Strategisuus on myös osaamista pidättäytyä niissä asioissa, jotka tähtäävät yhteiseen maaliin, eli osaamista tehdä valintoja. Johtamisen kannalta merkittävää on kuka johtaa yhteisiä kuvioita ja miten johtajuutta jaetaan. Seudun johtamisessa oleellista on, minkälaisen luottamuksen varassa toimitaan, sillä johtamiseen liittyvät väistämättä myös jännitteet. Uudistumiskyky tarkoittaa kykyä reagoida ympäristön muutoksiin. Aika ajoin tulisi arvioida seudun omaa osaamistasoa, toimintatapoja (pinttyneitäkin) ja malleja uudelleen, sekä tehdä tarvittavat korjaus-ja muutosliikkeet. Tulevan kauden rahoitushakemukset on jätettävä mennessä. Hakuperiaatteina esitetään tällä kertaa kullekin seudulle 11 kysymystä, joiden perusteella hakemuksia arvioidaan ja valinnat rahoituksista tehdään. Seutujen tulee vastata hakemuksissa muun muassa seudun asemaa koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi, mikä on Hiiden alueen asema kansallisesti? Mitkä ovat alueen vahvuudet? Miten tavoitteet istuvat kansallisiin tavoitteisiin? Vastauksia tarkastellaan suhteessa siihen, miten kullakin alueella seudullisuus, verkostomaisuus ja sidosryhmien osallisuus otetaan huomioon strategisessa prosessissa. Maakuntaliiton näkemys: Miten Hiisi istuu metropolialueeseen? Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen esitti seminaarissa maakuntaliiton näkemykset metropolialue-ajattelusta ja tämänhetkisestä kunta-ja palvelurakenneuudistuksen tilanteesta. Mäkisen mukaan luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistyö ja toistensa tuntemus on ilahduttavasti lisääntynyt viime aikoina. Aiemmin eivät poliitikot ja virkamiehet keskenäänkään tunteneet toisiaan ollenkaan. Uudellamaalla tehdään nyt Mäkisen mukaan räyhäkkäämmin aluepolitiikkaa. Paras-hankkeesta on saatu kuntien 4 näkemyksiä. Kuntien rakenteesta ja koosta saa kuulemma jo puhua, myös kuntaliitoksista. Mäkinen korostaa, että tulevaisuuteen voi nyt vaikuttaa keskustelemalla asioista, esimerkiksi siitä, mitä palveluja tarjotaan tulevaisuudessa kuntalaisille nykyisillä resursseilla ja mitä ei. Myös kuntien välisiä erilaisia kosintoja on tapahtunut Paras-hankkeen myötä. Paras-hanke etenee ja puitelaki annetaan eduskunnalle käsiteltäväksi lähitulevaisuudessa. Peruskuntamalli sai kuntien lausuntojen perusteella kannatusta ympäri Suomen. 20ooo asukkaan kuntaraja-esitys hylättiin joka puolella. Aluekuntamalli ei myöskään saanut kannatusta. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen Sipoota lukuunottamatta. Muualla Suomessa on syntynyt keskuskaupungin ja reuna-alueiden (Turku-Tampere-Oulu akselilla) voimakas vastakkainasettelu. Esimerkiksi Oulu ja Kempele ovat asettuneet vastakkain. Näillä alueilla liitos-

5 keskustelut pitää lopettaa ja yhteistyötäkin jämähdytetään. Toisaalta taas onesimerkiksi Suur-Lahti tai Suur-Hollola syntymässä Päijät-Hämeessä: kaikki alueen pikkukunnat lyöttäytyvät yhteen. Uudellamaalla ei vastaavia juurikaan ollut, mutta Kuuma-kunnista Ainolan kaupunki voisi olla mahdollinen. Raaseporin alueella, Salon seudulla ja Hämeen alueella haetaan myös mahdollisesti aluekuntamallia. Hiiden alueella taas tehdään parhaillaan esimerkiksi Lohjan ja Sammatin yhteistyöselvitystä. Alueita on kaikkiaan 39, ja ne koskettavat 117 kuntaa. Pääkaupunkiseudulla kuntaliitoksia ei synny. Espoolla on tiukka ei Helsinki-Espoo-Vantaa -yhdistymiselle. Jos Hki ja Vantaa menisi yhteen, niin miten kävisi Kauniaisen? Vantaalaisista yli puolet on Mäkisen mukaan sitä mieltä, että Vantaa pitäisi liittää Helsinki-Espoo suurkuntaan. Vantaalla on kuitenkin sovittu, että asiasta puhutaan vasta vuonna 2008 ja silloinkin on vasta kysymys selvityksestä. Jatkon kannalta on Mäkisen mukaan havaittavissa, että johtaminen tulee korostumaan. Tarvitaan vahvaa poliittista johtamista sille on tilausta. Uudellamaalla poliitikot ovat Mäkisen mielestä melkoo lepsuja ja värittömiä. Mitä annettavaa muilla olisi keskusteluun? Uutta näkemystä kaivataan. Mäkinen muistuttaa, että poliittista johtajuutta on kyky avata keskustelua. Uusia toimintatapoja pitää myös saada aikaan. Pitäisi löytää elementtejä purkaa turhia päällekkäisyyksiä hallinnosta ennen kuin kosketaan kuntalaisten saamaan suoraan palveluun. Keskustelua metropolialueesta Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto kertoi, että tarve laajempaan yhteistyöhön on nostettu esiin erilaisilla foorumeilla. Tämä ei tarkoita välttämättä palveluyhtestyön laajentamisesta. Metropoli-kysymys on profi ilin nostamista ja myös lobbausta asian puolesta. Hiiden alueelta esimerkiksi merkittävä pendelöinti on nostettava mukaan metropolikeskusteluun. Lehto muistuttaa, että olisi hyvä miettiä yhteyttä metropolialueeseen nyt, eikä vasta sitten kun ongelmia syntyy. Tavoitteena on laajentaa metropolialue yli 14 kunnan myös Hiiden alueelle. Suomessa ei ole metripoli- ja kaupunkipolitiikkaa siinä määrin missä esimerkiksi Ruotsissa. Uudenmaanliiton tulisi vahvistaa tätä metropoliulottuvuutta. Asia on ollut esillä myös Euroopan Unionissa. Suomessa pitäisi nostaa oikeisiin infrasatsauksiin valtakunnallisesti esiin. Metropoliasia jää muutoin jalkoihin kunta-ja palvelurakenneuudistuksessa. Koko Uudenmaan tulisi nostaa asia esille ja ottaa kantaa siihen, pärjääkö metropolialue suhteessa Eurooppaan vai ei? Alueen hyvät tavat: Lopputulos on enemmän kuin sen osien summa. Tulevaisuus tuo tullessaan lisää haasteita, joiden edessä kunnat ovat yksin toimiessaan väistämättä vaikeuksissa. Työvaliokunnan puheenjohtaja ja Siuntion kunnanjohtaja Henrik Sandströmin mielestä nyt on aika katsoa eteenpäin, eikä muistella menneitä. Pullonkauloja yhteistyölle on, kuten Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Senten tekemässä Hiiden alue peilissä tutkimuksessakin todettiin: Keinotekoisuus, luottamuspula, kurittomuus ja esimerkiksi sitoutumattomuus ovat Hiiden alueen uhkia ja yhteistyön hidastajia. Yhteistyötä ajatellen on katsottava pitkällä tähtäimellä: seutuyhteistyöstä saattaa olla vähän konkreettista hyötyä juuri nyt, mutta kymmenen vuoden kuluttua voidaan odottaa jo paljon. Kulminaatiopiste tässä vaiheessa on se, ettemme tunne toisiamme toimijoina. Omaa reviiriä suojellaan kun seutuyhteistyön tuomasta lisäarvosta ollaan epävarmoja. Informaation kulku on ollut heikkoa toimijoiden välillä. Lisäksi Lohja ja Vihdin välinen työnjako on aiheuttanut epäselvyyttä kaikkien kesken. Nyt Vihti on tehnyt ratkaisunsa irrottautua Hiiden pilotista kuluvan vuoden jälkeen, minkä seurauksena Vihdille ei kutsuja strategiaseminaariin lähetetty. Tärkeimpänä seutuyhteistyön menestystekijänä Sandström pitää tällä hetkellä toistemme ja alueemme tuntemista: on luotava tilaisuuksia kohtaamisille, joissa voimme oppia tuntemaan toisiamme. Näin syntyy alueelle myös luottamuspääomaa. Pelisääntönä kuunteleminen Tarvitsemmeko Hiiden alueelle kapellimestarin? Vai toimimmeko itseohjautuvana verkostona? Sandström vertaa seutuyhteistyötä kauppakeskukseen: kuudella kunnalla on yhteinen infrastruktuuri, tilat ja imagomarkkinointia, mutta yksikään keskushallinto ei puutu toisen kunnan sisäiseen toimintaan. Yhteisymmärryksen ja yhteisen hyvän näkemisen tulisi olla lähtökohta seutupäätöksille. Tulevaisuus on jatkuvaa muutosta, johon Hiiden alueenkin on sopeuduttava. Kuunteleminen on taitolaji ja hyvähenkisessä ryhmässä syntyy enemmän ideoita kuin yksin toimiessa. Toisten toimijoiden kuunteleminen onkin yhteistoiminnan pelisääntö numero yksi. Sandström muistuttaa: tulevaisuuden ensisijainen muutoksen kohde on siinä, miten muutamme itseämme ja toimintatapaamme ei pelkästään hallintoa. Miten luomme kohtaamisia? Luottamushenkilöille ja virkamiehille sekä kummallekin keskenään on luotava enemmän mahdollisuuksia keskustella keskenään, korostaa Minna Karhunen. Erilaisten foorumien järjestämisen tulisi olla vakiintunut toimintatapa myös Hiiden alueella. Esimerkkiä voidaan ottaa vaikkapa muilta seuduilta. Hyväksi havaittuja tilaisuuksia kohtaamisille ovat esimerkiksi Hyvinkää-Riihimäen seudulla kuntien hallitusten yhteisseminaarit, talousalueparlamentti, jossa mukana myös muita sidosryhmiä, lautakuntien tapaamiset ja muu sidosryhmäyhteistyö. Ko. talousalue on saanut mm. erityismaininnat sekä luottamushenkilöiden että kansalaisten osallistamisesta. Kysymys Hiiden alueella kuuluukin: miten me luomme kohtaamismahdollisuuksia? Seutustrategiatyöhönkin on tärkeää saada myös sidosryhmien näkemyksiä. Alueen yhteinen tahto seudun kehittämiseen ja luottamus yhteiseen etuun vahvistuvat yhteisissä kohtaamisissa. 5

6 Toimialakohtaiset tarkastelut antoivat fokusta käytännön työlle Tulevaa aluekeskusohjelmakautta tarkasteltiin toimialoittain työryhmissä, jotka koostuivat kuntien luottamushenkilöistä ja virkamiehistä. Työryhmittäiset tarkastelut täsmensivät seudun pitkän tähtäimen päämääriä ja tulevaisuuden visiota. Seudullinen elinkeinopolitiikka, perusturva- ja sosiaalipalvelut, opetustoimi, kulttuuri ja vapaa-aika, viestintä ja markkinointi, kuntatalous, tietohallinto, henkilöstöpolitiikka, tekniset palvelut sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne saivat pitkän tähtäimen tavoitteet sekä konkreettiset kehitysaskeleet lähitulevaisuudelle. Työryhmät määrittivät kriittiset menestystekijät, joissa on onnistuttava päämäärien saavuttamiseksi. Hyvinvointipalvelusektorin osaamisen kehittäminen perusturva-, sosiaali- ja terveyspalvelujen päätavoite Perusturvatyöryhmä koki koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuuden sekä tasapuolisuuden palvelujen tarjonnassa suurimmiksi haasteiksi. Työvoimapula on akuutti ongelma, johon Hiiden alue voisi panostaa esimerkiksi keskitetyllä rekrytoinnilla. Alueella kasvaa palvelutarve väestönkehityksen myötä ja palvelut on tuotava asumisen lähelle tasapuolisemmin. Työryhmä näki verkostoitumisen oleelliseksi osaksi kehittämistyössä. Erittäin tärkeää oli työryhmän mielestä luottamushenkilöiden sitoutuminen myös kehittämistyöhön. Murrosikäisten lyhytkestoiset huostaanotot tai muu tuki sekä lastensuojelun alueellinen kehittäminen tulisi järjestää aluellisesti. Lastensuojelun neuvottelukuntaan suositeltiin edustajaa: alueelta puuttuu esimerkiksi perhekuntoutuskeskus. Tuotteistaminen, erikoistuminen ja kilpailuttaminen tulisi järjestää myös seudullisesti. Elinikäinen oppiminen, moderni teknologia ja koulutettu osaava työvoima opetuksen tulevaisuuden haasteita Henkilöstön osaaminen ja modernin teknologian hyödyntäminen asettavat opetustoimelle haasteita. Jotta koulutuspalvelut olisivat tavoitteellisesti joustavia ja laadukkaita, tulee opetuksen kehittämisessä huomioida tekniset valmiudet, pedagoginen kehitys, ennakointi ja seuranta. Asukas- tai asiakaslähtöisyys ja kansainvälisyys sekä liikkuminen alueen sisällä puuttuivat opetus-työryhmän mukaan strategisista päämääristä. Toisen asteen yhteistyö ja palvelutuotannon verkottaminen ovat opetustoimen kriittisiä menestystekijöitä. Seuraavia askeleita seudullisessa kehittämisessä opetuksen alueella otetaan koulutuksen arvioinnin alueellisessa vertailtavuudessa, toisen asteen yhteistyössä ja osaavan henkilöstön täydennyskouluttamisessa mm. informaatioteknologiakoulutuksena kaikissa ikäryhmissä. Kulttuuri & vapaa-aikapalvelut seutuidentiteetin ja matkailun tukena Kulttuurin koetaan sisältyvän moniin Hiiden pilotin aiempiin kriittisiin menestystekijöihin, mm. palveluihin, imagoon ja elämismahdollisuuksiin. Hiiden alueella toimii jo useita seudullisia palvelutarjoajia, mm. Hiiden opisto, musiikkiopisto ja kirjastot. Museo, nuoriso- ja liikuntatoimi sekä kesätapahtumia voitaisiin hyvinkin organisoida seudullisesti. Uusia mahdollisuuksia tuovat seudun kulttuuri- ja vapaaaikatoimen peruskartoitus, seudun järjestöjen käyttö ja yhteistyö, isot seudulliset kulttuuri- ja nuorisotapahtumat, Hiiden kulttuurikilpailut koululaisille, kaksikielisyys ja muun muassa matkailuvalttina kulttuuriympäristöt. Alueen yhteinen henkilöstökoulutus ja ideoiden vaihto koettiin mahdolliseksi. Vahva alueprofiili tukee alueen kilpailukykyä Positiivinen työnantajaimago houkuttelee osaajia alueelle Luonnollisesti myös henkilöstöhallinnon työryhmän mielestä yksi tärkein haaste tulevaisuudessa on osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus sekä houkuttelu alueelle. Positiivinen työnantajaimago koettiin kriittiseksi menestystekijäksi tulevissa rekrytointihaasteissa. Seudullisia kehitysaskeleita nähtiin mm. lyhytaikaisten sijaisten rekrytointipankin luomisessa, jossa yhteinen henkilöstökonsultti rekrytoi sijaisia Hiiden alueelle. Seudullinen oppilaitosyhteistyö ja laadukas perehdyttäminen, palkanlaskennan yhdistäminen ja palveluprosessien turvaaminen ja parantaminen uuden teknologian avulla nähtiin kehityspoluksi. Lisäksi yleiskeskustelussa nostetiin esille myös tasa-arvosuunnittelu, samapalkkaisuus-periaate, vakituiset työsuhteet, YT-menettely, kehittämiskeskustelut, yhtenäiset koulutusmahdollisuudet ja yhtenäinen aluetoimisto henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksen koordinointiin. Viestintä tukee alueen tavoitteiden toteutumista. Markkinointia kohdistetaan asukkaille ja yrityksille matkailijoiden lisäksi. Pitkän tähtäimen näkökulmasta tarkasteltuna alueen tulisi fokusoida siihen, miten alue voi tehdä itsensä houkuttelevammaksi markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Markkinoinnillekin on löydettävä missio, jotta voidaan keskittyä viestimään ulospäin niitä vahvuuksia, jotka erottavat Hiiden alueen muista seuduista. Esimerkiksi kaksikielisyys koetaan selkeäksi vahvuudeksi. Yhteinen identiteetti ja alueprofi ilin selkiyttäminen nousi monessa työryhmässä esiin selkeänä kriittisenä menestystekijänä monen muun päämäärän toteutumiselle. Verkottumisen mahdollisuuksia ja asukkaiden tiedonsaannin riittävyyttä varmistetaan viestinnän keinoin. 6 Karkkilalainen luottamushenkilö Tuire Lehti-Chatta esitteli henkilöstöpolitiikkatyöryhmän ajatuksia.

7 Elinkeinopolitiikkaan selkeitä toimintamalleja kehittämisyhtiöstä Seuraavia seudullisen elinkeinopolitiikan askeleita otetaan yhteisen kehitysyhtiön kehittämisen nimissä. Tavoitteena saada asia päätösvalmiuteen vuoden 2007 budjettikäsittelyihin mennessä. Kehityssuunnitelmien ja -valintojen pohjaksi laaditaan klusterianalyysi. Kehittämisyhtiössä on suunniteltu olevan mukana myös kunnallinen palvelutuotanto. Alueellisessa elinkeinopoliittisessa visiossa sovitetaan yhteen sekä alueellinen että kuntien oma kilpailukyky. kasvavien palveluyritysten verkostoihin. Alue toimii lähivuosina aktiivisemmin metropolialueen luonnollisena laajenemisosana. Metalliosaamisen, logistiikan, matkailun ja hyvinvointiliiketoiminnan kehitystä tuetaan kärkihankkeina. Tällä hetkellä alueella ovat meneillään mm. Metalli nousuun, Nanoharju, Ympäristöklusteri, FinEst Business Networks, Noste ja PK-täsmä -projektit. Lisäselvityksiä saavat jatkossa maaja metsätalous, muu teollisuus kuin metalli, yhteiskunnalliset palvelut sekä rahoitus ja kiinteistöt. Elinkeinopoliittisella ohjelmalla voidaan vaikuttaa Sotaraudan mukaan kaupunkiseudun kilpailukyvyn elementtiin: instituutioihin, verkostoihin, imagoon, infraan, yrityksiin, asuinympäristön laatuun, inhimillisiin voimavaroihin ja nk. luovaan jännitteeseen. Alueen elinkeinotoiminta rakentuu tulevaisuudessa työryhmän mukaan kolmen vahvan tukijalan varaan: perinteiseen, mutta tuotekehitykseen panostavaan teollisuuteen, alueen oman yrittäjäkannan osaamiseen ja uusien nopeasti Kunnallinen palvelutuotanto Strategia Elinkeinopolitiikka Taloushallinto ja hankintatoimi - yhteistoiminta ja yhdistäminen Taloustyöryhmä pohti perustehtävien yhteistoiminnan mahdollisuuksia, hallintoa ja organisointia sekä yhteistoiminnan hyötyjä. Kustannustehokkuus, palvelun laatu, yhdenmukaiset prosessit ja toimintatavat, hankintojen yhdenmukaiset järjestelmät, tietotekniikan soveltamisen nopeuttaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen alueelle koettiin yhteistoiminnan selkeiksi hyödyiksi. Yhteistoiminta edellyttää perusselvityksiä kunnalta taloussuunnittelun ja toimintatapojen osalta. Hankintatoimi on myös tarkoitus organisoida seudullisesti. Hankintojen johtaminen, tuki ja seuranta, tilausten ja laskujen käsittelyn kehittäminen tulisivat olemaan seudullisen hankintayksikön perustehtäviä. Ajankohtaiseksi nähtiin hankintapäällikön toimi jo tässä vaiheessa. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen painotus lähiaikoina ovat ympäristösektorin yhteistoimintaorganisaation muodostamisessa ja vesihuollon yhteisen tuotantoyksikön mahdollisuuksien selvittämisessä. Seudullinen palvelutuotantomalli, jossa peruskunnat ovat tilaajina, on yhteistoiminnan organisoinnin pohjana. Yhteistyön lähtökohdat perustuvat kunkin kunnan omiin tarpeisiin ja yhteistyötä tehdään silloin, kun se tehostaa kunnan palvelutuotantoa. Tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen on teknisten palvelujen osalta haaste: resurssitarve tulee edelleen kasvamaan. Ympäristöyhteistyö KEKO-hanke on ensi vuoden alusta konkretiaa kun yhteistyö käynnistyy. Tavoitteena on palvelutason yhdenmukaistaminen Hiiden alueella ja laadun parantaminen erikoistumisen, tehtäväjaon ja yhteisten järjestelmien kautta. Tavoitteena on myös toimiva eläinlääkintähuolto alueella. Yhtenäiset tietoverkot ja puhelinpalvelukokonaisuus seudullisia tavoitteita Tietohallinto on koko seutuyhteistyön akilleen kantapää. Mitkään seudulliset palvelut eivät toimi, jos verkot eivät toimi. Seudullista tietohallintoa on rakennettu jo kolmen vuoden ajan ja kokemus on osoittanut tietoteknisten aspektien olleen suhteellisen helppoja verrattuna ihmisten välisen yhteistyön organisointiin. Sitoutuminen päätöksenteossa korostuu tässäkin kohtaa. Toiminta-ajatuksen tulisi sisältää näkökulman pitkäaikaisesta kumppanuudesta. Seudullinen help-desk -palvelu koettiin yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista. Teleliikennepalvelu ja tietotekniikkainfrastruktuurin ylläpito ovat myös seudullisen tietohallinnon tuotteita. Seudullisiin tavoitteisiin kuuluvat mm. yhtenäiset tietoverkot. Telestrategian tavoitteena on yhtenäinen puhelinpalvelukokonaisuus. Projektilla tuotetaan kunnille yhteinen televerkko ja puhelinvaihdejärjestelmä. Maankäyttö, asuminen ja liikenne seudullisessa tarkastelussa Keskustelun taustana työryhmällä olivat maakunnalliset hankkeet ja selvitykset. Alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja mm. maankäytön kehityskuva ohjasivat tulevaisuuden näkymiä myös Hiiden alueella. Alueellista yhteistyötä lähdetään liikenteen osalta viemään eteenpäin seutulogistikon toimen perustamisella. Sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen on alueen tavoite. Myös Raaseporin alue on kiinnostunut osallistumaan seutulogistikon palkkaamiseen. Maankäytön osalta ei koettu tarpeelliseksi yhteistä kaavoitusorganisaatiota, vaan yhteinen maapoliittinen keskustelufoorumi. Asumisessa on varauduttava ikääntymisen tuomaan asuntotarpeeseen. Alueen kaavavarannon suhde väestönennusteisiin yhdessä liikennejärjestelmien kanssa koettiin kriittisiksi menestystekijöiksi. Liikenneinvestoinnit tukevat yhdyskuntarakentamista. 7

8 Aluekeskusohjelma Hiiden pilotin tiedote 1/2006 Missä Hiiden alueen on onnistuttava, jotta päämäärät saavutetaan? Hiiden alueen yhdeksi vahvuudeksi koetaan kaksikielisyys. Sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat nekin esimerkkejä alueen vahvuuksia. Mutta mitkä ovat alueen kriittisiä menestystekijöitä? Missä on onnistuttava, jotta tulevaisuudelle asetetut päämäärät voidaan saavuttaa? Hiiden pilotin toimintasuunnitelmassa on määritelty vuonna kriittisiä menestystekijöitä alueen kehittymiselle toivotulla tavalla. Kun kriittisiä menestystekijöitä tarkastellaan Balanced Score Card (tasapainotettu mittaristo) mallin avulla, voidaan tekijät jakaa vaikuttavuuden, resurssien, osaamisen ja uudistumisen sekä prosessien toimivuuden näkökulmiin suhteessa tulevaisuuden visioon ja strategisiin päämääriin. Vaikuttavuuden kriittiset menestystekijät liittyvät työvoiman saatavuudeen, asumiseen, yrittämiseen, liiketoiminta-aloihin, positiiviseen imagoon, kunnallisiin palveluihin ja kestävään kehitykseen. Seminaarissa pohdittiin näiden tekijöiden ajankohtaisuutta ja todettiin, että esimerkiksi kaavoitus on hyvin kriittinen tekijä kasvavilla alueilla. Osaajia on pystyttävä houkuttelemaan alueelle ja luoda heille tasapuolisesti laadukkaat palvelut. Eri liiketoimintojen huippuosaamisklustereihin tulisi keskittyä siten, että alojen yritykset kiinnostuvat alueesta. Verkottuminen myös alueen ulkopuolelle on tärkeää ja ennenkaikkea avoin keskustelu. Aluekeskusohjelma Hiiden pilotti Kauppakatu Lohja Puh: Fax: Hiiden pilotti kuuluu kaupunkiohjelmien joukkoon ja toteuttaa sisäasiainministeriön aluekeskusohjelmaa. Hanketta hallinnoi: Osaajien varmistamista ja houkuttelua voidaan vahvistaa esimerkiksi keskitetyllä rekrytoinnilla. Tasapuolisuus palveluiden tarjonnassa tulisi turvata koko Hiiden alueelle. Elinikäinen oppiminen asettaa haasteita myös henkilöstön osaamiselle. Luottamushenkilöiden sitouttaminen kehittämistoimintaan on elintärkeää. Kuntapäättäjille ja muille alueen sidosryhmille suunnattua viestintää tulee parantaa, jotta tieto kulkee. Luottamushenkilöt tulee ottaa suunnittelutyöhön ajoissa mukaan. Viestinnällä vahvistetaan myös alueen yhteenkuuluvuutta, sekä viestitään yhteistyöstä myös ulospäin. Vaikuttavuus 1.Koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuus ja houkuttelu alueelle 2.Monipuoliset ja laadukkaat mahdollisuudet asua ja yrittää 3.Nanoteknologian, teknologiateollisuuden ja puunjalostusteollisuuden huippuosaamisklusteri liikenneväyliä hyödyntäen sekä hyvinvointipalvelusektorin osaamisen kehittäminen 4.Alueprofiilin selkiyttäminen ja tehokas aluemarkkinointi 5.Turvatut tasapuoliset kunnalliset palvelut 6.Kestävän kehityksen, ympäristönsuojelun, sekä seudullisen kulttuurin edistäminen Kriittiset menestystekijät perustuvat Hiiden pilotin toimintasuunnitelmaan vuosilta Kaaviota päivitettiin ja työstettiin strategiaseminaarissa toimialakohtaisten tarkastelujen työryhmätyöskentelyn yhteydessä. Kriittisten menestystekijöiden työstäminen jatkuu seutustrategian valmistelussa. Prosessi Resurssit 11. Palveluprosessien turvaaminen ja parantaminen uuden teknologian ja sen suomien toimintamallien avulla ja verkottamalla seudullista palvelutuotantoa 12.Sidosryhmien yhteistyötä ja osallistumista vahvistava toimintakulttuuri Visio 2015 ja strategiset päämäärät 7.Toimintakykyinen kuntatalous ja seudullinen tietohallinto 8.Alueellisten toimijoiden koordinoitu verkottuminen ja yhteistoiminta, organisoitu tiedonkulku 9.Yhteisen identiteetin ja Hiiden hengen vahvistaminen, sitoutuminen yhteiseen etuun Osaaminen ja uudistuminen 10.Talousalueen osaamisen ja elinikäisen oppimisen tehostaminen modernin teknologian ympäristössä ja sen toimintojen kytkeminen valtakunnallisiin ja globaaleihin osaamiskeskuksiin 8

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot