SUOMI HURMAA. Luonto, turvallisuus ja muotoilu houkuttelevat. MEKIN ASIAKASLEHTI SELVITYS VIISUMIVAPAUDESTA ELOKUVA-ALA HOUKUTTELEE TUOTANTOJA SUOMEEN

Transkriptio

1 03 13 MEKIN ASIAKASLEHTI SUOMI HURMAA JAPANILAISET Luonto, turvallisuus ja muotoilu houkuttelevat. ELOKUVA-ALA HOUKUTTELEE TUOTANTOJA SUOMEEN SELVITYS VIISUMIVAPAUDESTA BLOGGARIT VIESTINVIEJINÄ

2 ELOKUINEN ILTA MATTOLAITURILLA Kuva Visit Finland Imagebank 2 Matkailusilmä

3 VISIT FINLAND MEDIA BANK KÄYTÖSSÄSI LUE LISÄÄ: â Tuoteteemat ja työkalut â Mediapankki käytössäsi Rekisteröidy englanninkieliseen materiaalipankkiin osoitteessa imagebank.visitfinland.com. Tervetuloa tutustumaan! Matkailusilmä 3

4 SISÄLTÖ 18 Elokuvatuotannot tuovat alueelle 2 4 kertaa kulubudjetin verran rahaa. ELOKUVATEOLLISUUS KAIPAA SUOMEEN KANNUSTINMALLIA, jonka turvin olisi helpompi houkutella kansainvälisiä tuotantoja Suomeen. 12 Japanilaiset ihailevat Suomea TIESITKÖ, ETTÄ Helsinki Helpeillä oli tänä kesänä jo yli asiakasta? Tämä oli asiakasta enemmän kuin viime vuonna. Lähde Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Meillä ministeriössä matkailua pidetään vakavasti otettavana elinkeinona. 11 Nina Vesterinen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö 22 Thaimaalainen ruoka kulttuuridiplomatian lähettiläänä 4 Matkailusilmä

5 elokuva-ala houkuttelee tuotantoja Suomeen SelvityS viisumivapaudesta Bloggarit viestinviejinä MEKIN ASIAKASLEHTI PÄÄKIRJOITUS Jaakko Lehtonen 13 Suomi hurmaa japanilaiset Luonto, turvallisuus ja muotoilu houkuttelevat. 2 Elokuinen ilta mattolaiturilla 5 Pääkirjoitus 6 Silmäiltyä 10 Viisumivapauden vaikutukset 11 Matkailulla menee hyvin luvut puhuvat puolestaan 12 Suomalainen elämäntapa viehättää japanilaisia 15 Perinnematkailuun kätkeytyy ajankohtaisia trendejä 16 Aasian liikennekaaoksesta luonnonrauhaan 18 Kamera käy! 21 Pitää valikoida mitä tuotantoja houkutellaan 22 Loimulohi suurlähettilääksi? 24 Vinkkejä matkailualan työntekijälle 25 mek.fi 26 VisitFinland.com PÄÄTOIMITTAJA Jari Ahjoharju, jari.ahjoharju@visitfinland.com TOIMITUS Matkailun edistämiskeskus, PL 625, Helsinki, p , f , matkailusilma@visitfinland.com ULKOASU JA TAITTO OS/G Viestintä, p , KANNEN KUVA Visit Finland / Raita Kuwahara PAINO Jaakkoo-Taara PAINOSMÄÄRÄ KUVAPANKIT imagebank.visitfinland.com, Dreamstime OSOITEMUUTOKSET Anne Veini, anne.veini@visitfinland.com OSOITEREKISTERI MEKin asiakasrekisteri. Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Matkailusilmä on painettu Joutsenmerkitylle Edixion-paperille. Aikauslehtien Liiton jäsenlehti KERTA KIELLON PÄÄLLE SUOMI ON kieltojen luvattu maa. Iltapäivälehtien lööpit näyttävät pitkälti ohjaavan lainsäätäjiä. Missä tahansa on ongelma, heti päätetään laatia laki, jolla asia kielletään. Toista tuhatta säädöstä heitetään yhteiskuntamme taakaksi joka vuosi. Kymmenessä vuodessa yli Milloin mistäkin aiheesta. Kuka niistä tolkun pitää? Vielä ei sentään ole laadittu lakia, jonka mukaan kaikkien tulee olla terveitä ja onnellisia. Kukaties sellainenkin on jo valmisteilla? Matkailualakin saa osansa. Lainsäätäjän erityisen huolenpidon kohteena on kaikki alkoholiin liittyvä. Kielto sinne, kielto tänne. Ja uutta on tuutista tulossa koko ajan. Suomessa oli voimassa kieltolaki. Isäni oli tullisyyttäjänä niihin aikoihin Viipurissa. Virosta tuotiin jättimääriä viinaksia, laittomasti. Nyt tuodaan samat määrät, laillisesti. Silloin tällöin joku salakuljettaja kärähti. Viinat kaadettiin viemäriin ja moottorivene julistettiin menetetyksi valtiolle. Vaan eihän valtio niillä veneillä mitään tehnyt. Niinpä ne huutokaupattiin. Kauppatilaisuuteen tuli veneen entinen omistaja, ja lisäksi pari isokokoista nahkatakkia varmistamaan, ettei kilpailevia huutoja kuulu. Ex-omistaja osti paattinsa takaisin vaikka yhdellä markalla. Jopa kolme kertaa vuodessa. Isäni myös kertoi, että pirtu tosiaan kaadettiin pois, mutta jos haaviin sattui jäämään myös jotain jalompaa juomaa, kuten konjakkia, niin sitä ei todellakaan kaadettu pois. Missään ei kuulemma ollut kieltolain aikaan niin upeaa pikkujoulua kuin tullissa. Näinhän se menee. Jos kansa ei hyväksy jotain lakia, siitä ei välitetä, ei edes viranomaistoiminnassa. Viipurin kuuluisimmassa ravintolassa, Pyöreässä Tornissa, oli kovaa teetä tarjolla aivan vapaasti kieltolainkin aikaan. Poliisi teki sinne ratsioita, mutta soitti varalta ravintolaan puoli tuntia etukäteen, että osattiin siivota alkoholit piiloon ja nautittiin sievästi pelkkää teetä, vaikka kenties hiukan tukka silmillä. Virkavalta saattoi todeta, että lainkuuliaisia näemmä ollaan. Hankala asia on, että piittaamattomuus yhdestä laista johtaa helposti yleisempäänkin lakien halveksuntaan yhteiskunnassa. Siksi olisi kovin toivottavaa, ettei joka asian ratkaisuna pidettäisi uuden lain säätämistä. Maailma ei yleensä kielloilla parane. Jokin pieni ryhmä ihmisiä toimii aina väärin, aivan tietoisesti ja tahallaan. Tätä ryhmää ei saada aisoihin millään konstilla. Muut, suuren suuri enemmistö, joutuvat kärsimään välillä aivan älyvapaista määräyksistä, kuten vaikkapa siitä, että huvipuiston ravintolaterassin eteen on rakennettava sopivaan kohtaan näkösuoja, koska läheisen vuoristoradan korkeimmalta kohdalta näkyy terassille, ja lapsoset saattaisivat saada huonoja vaikutteita. Matkailusilmä 5

6 SILMÄILTYÄ Koonneet Jari Ahjoharju, Matleena Merta ja Pirkko Soininen 3xKIRJA Kirja antaa kattavan kuvan Suomen monimuotoisesta kalastuskulttuurista. Kirja sopii niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin kalamiehille, jotka etsivät uusia apajia. Hannu Hautala, Timo Helle RIEKKO NAUROI LAPIN KUMMALLISIA ELÄINTARINOITA ARVOSTETUN LUONTOKUVAAJA Hannu Hautalan uusin teos keskittyy Lapin luontoon. Kuvien lisäksi pääosassa ovat Lapin vanhaan uskomusmaailmaan perustuvat tarinat. Vaikuttavissa kuvissa esiintyvät muun muassa naurava riekko, laulujoutsen ja uivelo. Lisäksi kuvia tähdittävät itseoikeutetusti kotkat, sekä naalit, enää satunnaisesti Suomessa pesivät tunturikiurut ja muut pohjoisen eläimet. Kuvateksteissä yhdistyvät pohjoiset vanhat uskomukset, nyky-lapin kulttuuri ja tutkimustieto sekä Lapin erä- ja luontokirjallisuudet klassikot. Tekstit ovat Timo Helteen käsialaa. Helle on tunnettu perinteisten elinkeinojen ja Lapin luonnon asiantuntijana. Kuvaaja Hannu Hautala palkittiin vuonna 2012 tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla ja vuonna 2013 Suomen valokuvajärjestöjen keskusliiton Finnfoto-palkinnolla. Elämäntyö kuitenkin jatkuu. (Docendo, 2013) Lassi Rautiainen TAISTELIJAT LUONTOKUVAAJA Lassi Rautiainen haaveili susien kuvaamisesta pitkään ja matkusti niiden perässä Viroon, Venäjälle ja Alaskaan. Sitten, kymmenisen vuotta sitten, sudet yllättäen ilmaantuivat Rautiaisen piilokojuille Kuhmoon. Nyt Rautiaisen susistudio on maailmankuulu. Valokuvaajat ympäri maailmaa tulevat kuvaamaan Kuhmoon susia, karhuja, ahmoja ja meri- sekä maakotkia. Taistelijat-kirja sisältää huikean hienoja susikuvia ja Rautiaisen tarinoita susista. Se on myös tietokirja. Koko maailmassa ei ole toista paikkaa, jossa voi säännöllisesti nähdä ja kuvata susia. RKTL:n erikoistutkija, dos. Ilpo Kojola on koostanut Kuhmon susista kirjan loppuun tietopaketin. Kirjaa on saatavilla sekä suomen-, englannin- että saksankielisenä. (Articmedia, 2013) Mikko Peltola & Mika Wickström PELTSIN KALA-APAJAT KIRJASSA RADIOSTA ja televisiosta tuttu Mikko Peltsi Peltola esittelee parhaat kalapaikkansa halki Suomen. Paikat käydään läpi vuodenaikojen mukaan, ja samalla tuodaan esiin myös jokaisen kolkan omia erityispiirteitä. Kirja antaa kattavan kuvan Suomen monimuotoisesta kalastuskulttuurista. Elämykselliset kalareissut esittelevät myös Suomen luontoa. Lukija tutustuu jokiin, koskiin, lahtiin ja poukamiin. Kalakantojen ja sesonkien ohella tutuiksi tulevat myös kalastusvälineet. Kirja sopii niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin kalamiehille, jotka etsivät uusia apajia. Mukana on myös muutama kalaresepti, sekä Peltsin parhaat vinkit eikä kalajutuiltakaan vältytä. (Tammi, 2013) TIESITKÖ, ETTÄ HELSINKI ylsi vuoden 2012 suosituimpien kongressikaupunkien kansainvälisellä listalla sijalle 14? Harppaus vuoteen 2011 nähden oli huomattava, sillä tuolloin Helsinki oli sijalla 25. UNION OF INTERNATIONAL ASSOCIATIONS -järjestön vuosittain kokoamassa vertai lussa on mukana yli kaupunkia ja 167 maata. 6 Matkailusilmä

7 3G? Sallatunturilla majapaikoista on kiireisimpinä aikoina jopa pulaa. 3G-MATKAILULLA tarkoitetaan lomaa usean sukupolven voimin. Termillä viitataan englanninkielen 3 Generations -termiin, eli kolmeen sukupolveen. VENÄJÄNKIELINEN MATKAILUSIVUSTO KERTOO LAPISTA ROVANIEMI24-INTERNETSIVUILLE on avattu uusi venäjänkielinen matkailusivusto. Sivustoa ylläpitää muun muassa Matkalehteä toimittava Polarlehdet Oy. Sivustolla julkaistaan uutisia sekä ajankohtaista tietoa muun muassa nähtävyyksistä ja käyntikohteista. SALLATUNTURI ON SUOSITTU MATKAKOHDE SALLATUNTURILLA MAJAPAIKOISTA on kiireisimpinä aikoina jopa pulaa, kertoo Sallatunturin Tupien myyntipäällikkö Tarja Virkkula. Sallan kunta on niin laskettelijoiden kuin luontomatkailijoiden suosiossa. Turisteja tulee erityisesti Venäjältä, mutta myös hollantilaiset ovat mieltyneet paikkaan. Sallatunturin vetovoimaa on pyritty aiempina vuosina lisäämällä panostamalla muun muassa hiihtolatuihin ja retkeilyreitteihin, ja työ on nähtävästi tuottanut tulosta. Alueen yrittäjillä on kova usko matkailun kasvuun. Sallatunturilla kylpylähotellia pitävällä Holiday Clubilla on työn alla yhteensä kahdeksan suurta huoneistoa turisteja varten. Myös Sallatunturin Tuvilla on suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Lähde Yle Uutiset VENÄLÄINEN BLOGGAAJA TUTUSTUI KAAKKOIS-SUOMEEN KAAKKOIS-SUOMEA TEHDÄÄN TUTUKSI Venäjällä blogimarkkinoinnin avulla. Unelmaduuni Kaakossa -kampanjalla haettiin venäläistä bloggaajaa tutustumaan Kaakkois-Suomen nähtävyyksiin. Ensimmäisellä vierailullaan kilpailun voittanut Yulia Dergaeva kokeili surffaamista Pyhtään Siriuksessa sekä tutustui Haminan historiaan roolioppaan välityksellä. Mieleenpainuvimmaksi kokemuksekseen Dergaeva nimeää merimuseo Vellamon. Seuraavaksi bloggaaja matkaa Suomeen syyskuussa Fashion Night & Culture -tapahtuman aikoihin. Matkailublogista suunnitellaan pysyvää markkinointikeinoa Kotkan-Haminan seudun matkailulle. blog.vzmorie135.fi Matkailusilmä 7

8 SILMÄILTYÄ FINAVIA on päättänyt jatkaa aluelennonjohdon ja sen yhteydessä toimivien tukitoimien siirtämisen valmistelua Tampereelta Vantaalle. Alustavan arvion mukaan toimintojen muutto ajoittuisi vuoteen Lopullinen päätös muuttoajankohdasta tehdään syksyn 2013 aikana. SUOMEN KIELEN TAIDOSTA voi olla hyötyä myös ulkomailla. Suomen kieltä opiskelleet ulkomaalaiset ovat saaneet töitä esimerkiksi kääntäjinä, tulkkeina ja opettajina. Kielen osaamisesta on ollut etua myös markkinointitehtävissä, asiakaspalvelussa, tutkimusryhmissä toimiessa sekä oppaana työskennellessä. Harvinaisen kielen hallitseminen voi jopa korottaa työntekijän palkkaa. Lähde STT LUONTOMATKAILU on Suomen vetoneula tulevaisuudessa. Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämän kyselyn mukaan niin kansaedustajat kuin matkailualan yrittäjät uskoivat puhtaan luonnon vetovoimaan. Suomen uskottiin vetoavan erityisesti venäläisiin turisteihin. PUNKAHARJU RESPORT, ARCTIC CIRCLE HOTEL ja ART HOTEL HELSINKI on valittu kisaamaan Suomen edustajina Pohjoismaiden houkuttelevimman matkailuinvestointikohteen tittelistä. Voitto ratkeaa 25. syyskuuuta Tukholmassa Nordic Tourism Investment Forumissa. KEMI-TORNIO ALUEEN lentoliikennekoordinaattoriksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Jenni Iisakka. Koordinaattorin tehtävänä on kehittää Kemi-Tornio alueen matkailun ja lentoliikenteen yhteistyötä. Vuoden kestävän projektin taustalla on Vetovoiman ja saavutettavuuden kehittäminen Meri-Lapissa -hanke. ASUNTOMESSUILLA HYVINKÄÄLLÄ vieraili yhteensä maksanutta kävijää. Hyvinkään kaupunki arvioi, että messujen vaikutus näkyy jo nyt Hyvinkään imagossa ja tunnettuudessa. LIEKSALAINEN MATKAILUYRITTÄJÄ Rauni Hietanen sijoittui hopealle tarinaniskennän SM-kisoissa heinäkuussa. Hietanen ansaitsi hopeaa tositarinallaan Lahjakortti, joka liittyy hänen työhönsä matkailuyrittäjänä. Hopean lisäksi Rauni Hietanen palkittiin yleisön ylivoimaisena suosikkina, mistä hän sai erikoispalkinnon. Rauni Hietanen on Lieksan Matkakaverien yrittäjä. PAASITORNIN KONGRESSIKESKUS MENESTYY PAASITORNIN MITTAVAT UUDISTUSTYÖT saatiin päätökseen vuosi sitten elokuussa ja samalla ovensa avasi Suomen ensimmäinen Story-hotelli Scandic Paasi. Paasitornin kongressikeskuksen kokousmyynti kasvoi vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla 70,7 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla kasvu kiihtyi 90,5 %:iin, kertoo toimitusjohtaja Jorma Bergholm. Scandic Paasi on noteerattu myös kansainvälisellä tasolla ja hotelli on ehdokkaana sekä European Hospitality Awards 2013 että International Design & Architecture Awards kilpailuissa. Arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen rakennus on lisäksi ansainnut runsaasti huomiota arkkitehtuurialan kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. LENTOMATKUSTAJAN LEVÄHDYSPAIKKA -PILOTTI HELSINKI-VANTAALLE HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA avattiin syyskuun alussa uudenlainen levähdyspaikka. Se tarjoaa lentomatkustajalle kolme erilaista vaihtoehtoa lepäämiseen ja rentoutumiseen. Alueella on käytössä erilaisia tuolivaihtoehtoja levähdyspaikkana sekä erillisiä suljettavan tilan pieniä nukkumapaikkoja. Pilottialueen ulkoasu suunniteltiin suomalaiseen lentokenttäympäristöön sopivaksi ja siinä korostetaan erityisesti suomalaista luontoa sekä hyödynnetään suomalaiselle kulttuurille ominaisia mielikuvia. Pilotin toteuttaa Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n Airport Concepts -projekti. Levähdyspaikalta löytyvät myös Unimuna-tuolit. Tuoleissa on muun muassa suojakatot, joiden alle ihminen voi vetäytyä piiloon. Unimunat ovat pieksämäkeläisen Short Rest Solution Oy:n käsialaa. 8 Matkailusilmä

9 VENÄLÄINEN TÖRSÄÄ LAPSIIN TEAM FINLAND -VERKOSTON tuoreen selvityksen mukaan kiireiset venäläisperheet käyttävät jopa neljä kertaa enemmän rahaa lapsiinsa kuin suomalaiset. Suomalaisyrityksille venäläisen keskiluokan kulutushalut lapsiin, lomiin ja terveyteen avaavat uusia mahdollisuuksia. Suurin ero suomalaisiin verrattuna on venäläisperheiden panostukset lapsiin. Venäläisperheet käyttävät moninkertaisen summan rahaa lastensa hemmotteluun, terveyteen ja koulutukseen suomalaisiin verrattuna, kertoo Finpron Pietarin vientikeskuksen päällikkö Kirsi-Maarit Poljatschenko. Team Finland -verkostossa toimivat Finpron ja Tekesin asiantuntijat selvittivät Venäjän kasvavan keskiluokan kulutustottumuksia. Tutkimuksessa haastateltiin venäläisperhettä, jotka käyttävät keskimäärin euroa vuodessa. Viiden vuoden päästä pelkästään Pietarissa ja Moskovassa keskiluokkaan arvioidaan kuuluvan 20 miljoona venäläistä. Loma on venäläisperheen vuoden odotetuin hetki, johon panostetaan paljon. Lomaan varataan reilusti rahaa ja ne myös halutaan käyttää inflaatio ei kannusta säästämään. Venäläiset ovat Suomen matkallaan myös kiinnostuneita hoitamaan terveyttään ja mikseivät myös kouluttautumaan. Esimerkiksi käytännön englannin kielikurssi yhdistettynä lomaan olisi oivallinen kiireiselle keskiluokkaiselle venäläiselle aikuiselle. Vanhemmat saattaisivat kiinnostua lasten kielikursseista lomakeskuksessa järvimaisemassa. Tärkeää on, että koko perheelle löytyy tekemistä, Poljatschenko arvioi. MERI-LAPIN MATKAILUYHTIÖ perustetaan vuoden 2013 aikana niin, että yhtiön toiminta käynnistyy vuoden 2014 alusta. SUHINALEMPIEN KAISLIKKOHIIHTO RUUNAALLA KISATTIIN elokuun puolivälissä naisten kaislikkohiihdon ämäm-kisoissa ja miesten tukkilaisrullauksessa. Naisten kaislikkohiihdossa kisailtiin kahdessa eri sarjassa yleiset naiset ja suhinalempi. Tukkilaisrullauksessa otettiin mittaa kuningasjätkien ja lentojätkien sarjoissa. KOTIMAJOITTAJAN OPAS ILMESTYI HOMESTAY-HANKE ON JULKAISSUT oppaan kotimajoituksen järjestämistä harkitseville. Oppaaseen on koottu Homestay-kotimajoituksen arvot ja periaatteet niin varsinaisen majoituksen, isäntäväen kuin vieraankin näkökulmasta. Lisäksi oppaassa esitellään perusedellytykset hyvälle kotimajoitukselle, annetaan ohjeistusta sekä esimerkki majoituksen hinnoittelusta. Oppaasta löytyy myös tiivis tietopaketti lainsäädännöstä. Oppaan on tarkoitus toimia käsikirjana kotimajoitustoimintaa aloitteleville tai harkitseville sekä tietolähteenä kaikille toiminnasta kiinnostuneille. KIINA- VALMENNUSTA MATKAILU- YRITTÄJILLE KIINALAISIA MATKAILIJOITA kosiskellaan nyt antamalla matkailuyrittäjille kiinalaisiin turisteihin erikoistunutta valmennusta. Kolmipäiväinen valmennuskurssi starttaa syksyllä Uudellamaalla. Sen avulla pyritään parantamaan yritysten kykyä markkinoida ja myydä tuotteitaan Kiinassa. Kurssin aikana perehdytään muun muassa kiinalaisten matkailijoiden erityispiirteisiin, käydään läpi Kiinan matkailijapotentiaalia ja matkailijoiden lähtöalueita sekä tutustutaan viisumikäytäntöihin. Lisäksi työpajassa pohditaan yrityksen omaa tuotetarjontaa ja sen kehittämistä. Ohjelmaan kuuluu myös perehtyminen markkinointiin, jakelukanaviin ja toimijaverkostoihin, mikä auttaa yrityksiä sopivien yhteistyökumppaneiden valinnassa. Kouluttajana toimii Finpro. Valmennuksen järjestää TouNet-hanke. tounethanke.wordpress.com LUONNOSTA MATKAILU- VALTTI HÄMEESSÄ, PIRKANMAALLA JA UUDELLAMAALLA käynnistyi syyskuussa hanke, jossa yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia koulutetaan hyödyntämään maaseudun luontoresursseja. Liiketoimintaa verkostoitumalla Green Care -koulutusohjelma pyrkii elävöittämään maaseutua. Koulutukset on tarkoitettu hoiva-, hyvinvointi- ja matkailuyrittäjiksi aikoville ja toimintaansa kehittäville maaseudun yrittäjille ja yhteisöille. Liiketoimintaa verkostoitumalla -hanke on Työtehoseuran, ProAgria Etelä-Suomen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttama. Hanketta rahoittavat Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ely-keskukset. Matkailusilmä 9

10 VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUKSET Allegrolla matka Pietarista ja Viipurista Helsinkiin taittuu vaivattomasti muutamassa tunnissa. T Teksti Jaakko Lehtonen Kuva Visit Finland Venäjän ja EU:n välille tulee mahdollisesti lähivuosina viisumivapaus, joka koskisi Schengen-maita. Erityisen suuri vaikutus viisumivapaudella olisi Suomeen. Siksi suurehko joukko toimijoita MaRa ry:n johdolla tilasi TAK Oy:ltä ja Itä-Suomen yliopistolta tutkimuksen asiasta. Tilaajana ja rahoittajana oli myös MEK. Tutkimus on juuri julkistettu. utkimus liitteineen on laaja, mutta sen ydinviestit voi koota suhteellisen tiiviiksi paketiksi. Tutkimuksen mukaan viisumivapaus vähintään kolminkertaistaisi venäläisten Suomenmatkat nykytasoon verrattuna. Kasvuoletus tuntuu kovin suurelta, mutta tässä siteerataan tutkimustuloksia suoraan. Venäläisten Suomen-matkojen määrä nousisi seitsemään miljoonaan matkaan vuodessa ja yöpymismäärä olisi 11,4 miljoonaa, kun se nyt on 2,6 miljoonaa. Suomen nykyinen majoituskapasiteetti ei riitä tällaiseen kasvuun. Matkailutulo kasvaisi vähintään kahdella miljardilla eurolla. Etenkin matkat Moskovasta lisääntyisivät. Tänä päivänähän noin 80 prosenttia venäläisistä matkailijoista tulee Pietarista. Viisumivapaus edistäisi etenkin euroa kuukaudessa ansaitsevien moskovalaisten matkailua Suomeen. Julkisten kulkuvälineiden käyttö Suomeen tultaessa kasvaisi, erityisesti junamatkailu. Junakapasiteettia on lisättävä Helsingin ja Moskovan välille huomattavasti. Liikennerikkomukset ja muu pienrikollisuus lisääntyisi todennäköisesti merkittävästi. Raja-asemilla tehtäisiin tuhansia käännytyksiä vuosittain. Käännytyksestä jää merkintä henkilön tietoihin. Turvapaikan hakijoiden määrä kasvaisi. Tutkimus kokonaisuudessaan luettavissa 10 Matkailusilmä

11 Teksti Pirkko Soininen Kuva Nina Vesterinen MATKAILULLA MENEE HYVIN LUVUT PUHUVAT PUOLESTAAN Toivoisin, että matkailuelinkeinon yhteinen ääni saataisiin paremmin kuuluviin, sanoo Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriön ainoa matkailuasioihin keskittyvä virkamies. MITÄ TEET? Toimin työ- ja elinkeinoministeriössä matkailun erityisasiantuntijana. Vastaan matkailupolitiikan ja matkailustrategian toimien eteenpäin viemisestä, MEKin tulosohjauksesta ja edustan Suomea monissa matkailun kansainvälisiä asioita käsittelevissä työryhmissä, kuten Europaan komission matkailun neuvoa-antavassa komiteassa ja OECD:n matkailukomiteassa. Lisäksi toimin puheenjohtajana ministeriöiden välisessä MiniMatka-työryhmässä, jonka tavoitteena on ministeriötasoinen tietojen vaihto ja matkailustrategian toteuttaminen. Käytännössä valmistelen asioita, kirjoitan muistioita, annan lausuntoja ja osallistun eri työryhmien työhön. Glamour on tästä työstä kaukana. MITEN TULIT MATKAILUALALLE? Tulin alalle vahingossa, kun en pääsyt opiskelemaan musiikkia enkä liikuntatieteitä. Kuitenkin olen ollut tyytyväinen sattumaan ja viihtynyt alalla jo pitkään, neljännesvuosisadan. Opiskelin ensin Porvoon matkailuopistossa ja sitten Hankenilla matkailuhallinnon ja edelleen kauppatieteiden maistereiksi. MILLAINEN NÄKÖALAPAIKKA NYKYINEN TOIMESI ON? Hyvä, sillä teen yhteistyötä niin poliittisten päättäjien, virkamiesten, kehittäjien kuin yrittäjienkin kanssa. Näen laajasti, mitä koko matkailun viitekehyksessä tapahtuu. MITEN MATKAILUALALLA MENEE? Loistavasti. Viime vuosihan oli ennätyksellinen. Vaikka matkailu on suhdanneherkkä ala, ei taloudellinen taantuma pure samalla tavalla matkailuun kuin moniin muihin elinkeinoihin. Liikematkustuksessa taantuma näkyy ensimmäisenä. Pitkissä lomamatkoissa viiveellä, sillä ihmiset eivät ole valmiita tinkimään omista lomamatkoistaan ja usein niistä on päätetty jo hyvissä ajoinkin. Vaikka Suomella ei menisikään kovin hyvin, voivat matkailijat saapua meille maista, joissa talous on vahvoissa kantimissa. MITÄ ERITYISTÄ LIITTYY MATKAILUELINKEINOON? Elinkeinorakenne matkailualalla on monesta muusta alasta poikkeava ja se vaikuttaa moniin asioihin. Meillä on lähes , pääosin pientä, yritystä matkailualalla ja yhteisen äänen kuuluminen ei ole helppoa. Myöskään, jos tällä alalla joukko pieniä yrityksiä menee konkurssiin, se ei nouse uutisiin samalla tavalla kuin yhden ison muun alan yrityksen konkurssi. ARVOSTETAANKO MATKAILUELINKEINOA JO RIITTÄVÄSTI? Ainahan parantamisen varaa on, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Meillä ministeriössä matkailua pidetään vakavasti otettavana elinkeinona. Luvut puhuvat puolestaan. MITÄ PITÄISI TEHDÄ, ETTÄ MENISI VIELÄ PAREMMIN? Se on liian iso kysymys vastattavaksi muutamalla virkkeellä. Yhdellä yksittäisellä teolla ei pystytä vaikuttamaan, sillä matkailuelinkeinon haasteet linkittyvät moneen. Esimerkiksi on huolehdittava hyvästä saavutettavuudesta ja yrittäjien toimintaedellytyksistä. Myös entistä parempi yhteistyö ja verkottuminen alan toimijoiden välillä lisäisivät alan kannattavuutta ja kilpailukykyä. EU:N OHJELMAKAUSI VAIHTUU VUODEN 2014 ALUSSA. MITÄ UUSI KAUSI TUO TULLESSAAN? Matkailun kehittämiseen on edelleen mahdollisuus hakea tukea esimerkiksi rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien kautta. Painopisteet tulevat tosin hieman muuttumaan. Odottelemme parhaillaan komission kommentteja Suomen ohjelmaluonnoksiin. Tuet ovat jatkossakin haettavissa alueilta, ei meiltä ministeriöstä. NINA VESTERINEN Erityisasiantuntija, matkailu, työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino- ja innovaatio-osasto, yritysten kansainvälistyminen ja vienti -ryhmä 25 vuoden monipuolinen kokemus matkailualan asiantuntija- ja esimiestehtävistä elinkeinon, koulutuksen, tutkimuksen, konsultoinnin ja matkailuhallinnon alalta. Hoitanut nykyistä tehtävää vuosina ja uudelleen syyskuusta 2012 alkaen. Nimitetty virkaan Matkailusilmä 11

12 12 Matkailusilmä Eräs selvästi nähtävissä oleva trendi on japanilaisten nuorten naisten kiinnostus Suomea kohtaan. He haluavat kokea minkälaista on elää paikallisten ihmisten tavoin.

13 MTV3 Teksti Petri Saraste Kuvat Dreamstime, Visit Finland ja Vierumäki SUOMALAINEN ELÄMÄNTAPA VIEHÄTTÄÄ JAPANILAISIA Shigeyoshi Noto on suomalaisuuden lähettiläs Japanissa. Noton mukaan japanilaiset arvostavat erityisesti maamme turvallisuutta, muotoilua ja luontoa. Japanilaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat viime vuonna 20,8 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisäystä oli viime vuoteen verrattuna 15 prosenttia. einäkuussa Finnairin Oneworldkumppani JAL, Japan Airlines, avasi reittinsä Tokiosta Helsinkiin. Pian nähdään kuinka paljon uusi päivittäinen reitti lisää japanilaisten matkailijoiden määrää Suomessa. Suomi tuntuu kiinnostavan japanilaisia yhä enemmän, vaikka rekisteröityjen yöpymisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä onkin vielä vain kolme prosenttia. Suomen osuus kaikista Pohjoismaihin tulevista hotelliyöpymisistäkin nousi kuitenkin viime vuonna 36,5 prosenttiin edellisvuoden 34,1 prosentista. Suomalainen elämäntapa vetää yhä enemmän puoleensa ja joillekin Suomi on todellinen kulttipaikka. SHIGEYOSHI NOTO on työskennellyt Japanin ja Suomen välisen matkailun edistäjänä jo kaksi vuosikymmentä ja pitää Suomea jo toisena kotimaanaan. Parinkymmenen vuoden aikana hän on pannut merkille monia asioita ja muutoksia. Eräs selvästi nähtävissä oleva trendi on japanilaisten nuorten naisten kiinnostus Suomea kohtaan. Monet heistä valitsevat Suomen matkakohteeseen pelkästään maan positiivisen imagon takia. Kaupungit ovat heidän mielestään miellyttävän kokoisia, eivät liian pieniä eivätkä liian isoja. Esimerkiksi Helsinki on heidän mielestään helppo kaupunki Matkailusilmä 13

14 Vierumäellä suunnitellaan golfkauden pidentämistä yöttömään yöhön. Japanissa lajin harrastaminen on kallista, joten matkailijat pelaisivat mielellään lomamatkallaan. kulkea sekä jalan että julkisilla kulkuneuvoilla. Heitä kiinnostavat kovasti myös luontaishoidot ja käsityöt. Viime vuonna Suomessa vieraili japanilaisturistia, joista 64 prosenttia oli vapaa-ajan matkalla ja 13 prosenttia työmatkalla. Kauttakulkumatkalla oli 19 prosenttia. Suomalaiset ottavat matkailijat hyvin vastaan ja ovat ystävällisiä. Suomi on myös turvallinen maa, sanoo Noto. Japanilaisia kiinnostavat Suomessa monenlaiset asiat, kuten suomalainen muotoilu, revontulet, joulupukki, muumit ja luonto. Monet haluavat tutustua myös Suomen informaatioteknologiaan, koulujärjestelmään, yliopistoihin, kaupunkisuunnitteluun, kesämökkeilyyn ja yleensä suomalaiseen elämäntapaan. Jopa suomalainen salmiakki tunnetaan Japanissa jo aika hyvin. Useimmat tietävät myös jokamiehen oikeuden kalastaa ja marjastaa. Loppukesän matkailijat tekevät pomimistaan marjoista hilloa. Varsinkin japanilaiset nuoret naiset haluavat kokea minkälaista on elää paikallisten ihmisten tavoin. Visit Finlandin mukaan suosituin kuukausi onkin juuri elokuu, toisena on helmikuu ja kolmantena joulukuu. Rajatutkimusten mukaan japanilaiset kuluttivat myös kohtalaisen paljon. He käyttivät viime vuonna Suomessa ollessaan rahaa keskimäärin 126 euroa päivässä, eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin kiinalaiset (74 /vrk), ja lähes kolme kertaa enemmän kuin saksalaiset (45 /vrk) sekä 69 euroa enemmän kuin amerikkalaiset (57 /vrk). JAPANILAISMATKAILIJAT arvostavat sitä, että maassa on turvallista. He eivät halua missään tapauksessa joutua väkivaltaisten mellakoiden tai terrori-iskujen keskelle. Sanoisin, että poliittiset olot ja niiden vakaus, yleinen turvallisuus ja puhtaus ovat kolme tärkeintä asiaa. Myös hintataso ja ilmasto-olot ovat tärkeitä, mutta eivät yhtä tärkeitä kuin ensin maininut. Vaikka pakettimatkat ovat yhä hyvin suosittuja (39 % matkoista) ovat myös yksilölliset omatoimimatkat kasvattaneet suosiotaan erilaisten nettisivustojen ja varauspalvelujen myötä. Shigeyoshi Noto kertoo, että jo puolet japanilaismatkustajista on yksilömatkustajia. Japanilaisten tuloa Suomeen avittavat Noton mukaan Japan Airlinesin uusi päivittäinen lento, maan koheneva taloustilanne sekä jenin vahvistunut kurssi. Myös Suomi-tietoisuus on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuosina suurimpia matkailijaryhmiä ovat olleet nuoret naiset sekä yli 60-vuotiaat. JAPANILAISTURISTEJA AIOTAAN houkutella ensi kesänä Suomeen myös keskiyön golfin avulla. Vierumäen toimitusjohtaja Heikki Hietanen kertoo, että parhaillaan selvitellään, minkälainen tuotteen tulisi olla ja ketkä voisivat olla yhteistyökumppaneita. Ajatus lähti siitä, kun keskustelimme golfkenttien käytöstä Suomen suhteellisen lyhyen golfkauden aikana. Kuukausissa mitattunahan aika on lyhyt, mutta luonnon valoa riittää lähes ympäri vuorokauden. Japanissa on paljon golfin harrastajia, mutta he pääsevät pelaamaan vain harvoin ja pelaaminen on lisäksi äärimmäisen kallista, perustelee Hietanen. Vierumäellä on kaksi upeaa täysmittaista golfkenttää kuin luotuna tähän tarkoitukseen. Meillä on myös monipuoliset ja laadukkaat majoitustilat ja korkealuokkaiset ravintolapalvelut sekä vahva golftietämys. Suomi on aasialaisille gateway Eurooppaan ja Vierumäki on vain tunnin ja vartin päässä Helsinki- Vantaan lentokentältä, Hietanen listaa. SUOMI ON MONELLE KULTTIPAIKKA KAMOME SHOKUDO on monille japanilaisille tuttu elokuva. Suomessa kuvattu japanilaisohjaaja Naoko Ogigamin komedia nousi Japanissa lähes kulttielokuvaksi valmistuttuaan vuonna Samalla se osoittautui myös vertaansa vailla olevaksi matkailumainokseksi Suomelle. Komedia kertoo Helsingin Punavuoressa pientä ravintolaa pitävästä japanilaisnaisesta. Elokuva välittää hauskalla tavalla japanilaisen ja suomalaisen kulttuurin eroavaisuuksia. Vielä tänä päivänäkin japanilaisturistit haluavat tähän Ruokala Lokkiin syömään ja samaistumaan elokuvan maailmaan, kertoo Matsushima Kosaku, joka on jo kolmen vuosikymmenen ajan toiminut oppaana japanilaisturisteille ja pyörittänyt samalla matkamuistomyymälää Helsingin Aleksanterinkadulla. Kosaku tuli 40 vuotta sitten Suomeen Tanskan kautta ja työskenteli hänkin alkuksi ravintola-alalla. Nykyisin japanilaisturistit haluavat ehdottomasti mennä käymään Ruokala Lokissa ja käydä myös muilla elokuvan tapahtumapaikoilla. Lihapullat, korvapuusti ja kahvi maistuvat japanilaisille. Monet heistä ovat lähes fanaattisia Suomi-faneja. He ostavat Marimekon vaatteita ja kasseja sekä haluavat vaeltamaan Nuuksion metsiin, Kosaku kertoo hymy suupielessään. MEILLE YRITTÄJINÄ elokuva oli onnenpotku, sillä elokuvan ansiosta päädyimme lukuisten aasialaisten matkakirjojen vinkkilistoille. Vielä nytkin, seitsemän vuotta elokuvan jälkeen, kahvilassamme käy lähes päivittäin aasialaisia matkailijoita, jotka tulevat tutustumaan nimenomaan Lokki-elokuvan kuvauspaikkaan, kertoo toinen ravintolan omistajista Tapani Jokelainen. Matsushima Kosaku muistaa myös, minkälaista turisimi oli vuosikymmeniä sitten. Vain rikkaat japanilaiset tulivat Suomeen ja kaikki matkat olivat lähes poikkeuksetta 20 hengen ryhmämatkoja. Tuliaisiksi vietiin porontaljoja ja turkiksia. Suosikkikohteita olivat silloin Aulanko, Suomenlinna ja Lappi. Nyt halpoja lentoja ja hotelleja varataan netistä. Tänä päivänä ryhmämatkalaiset käyvät neljä maata kahdeksassa päivässä. Ruuat, oppaat ja hotellit kuuluvat pakettihintaan, ja se näkyy valitettavasti myös tasossa. Entä mitä japanilaiset Suomessa hämmästelevät? Viime aikoina kerjäläisten määrä on pistänyt monen silmään. Samoin katujen kondomimainokset. Sellaista ei näe Japanissa. Jotkut hämmästelevät myös Venäjän keisarin Aleksanteri II:n patsasta Helsingin paraatipaikalla, Kosaku luettelee. JAPANI MARKKINAPOTENTIAALI Väestömäärä 127 milj. Suomen osuus kaikista Pohjoismaihin tulevista japanilaisten hotelliyöpymisistä nousi vuonna ,5 prosenttiin edellisvuoden 34,1 prosentista MATKUSTAMINEN SUOMESSA 2012 Rekisteröityjen yöpymisten määrä oli Osuus 3,0 % kaikista ulkomaisista yöpymisistä Suomessa Japanilaisten yöpymiset kasvoivat 20,8 prosenttia Matkailijoista 77 % vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa 14 Matkailusilmä

15 PERINNEMATKAILUUN KÄTKEYTYY AJAN- KOHTAISIA TRENDEJÄ Aurinko lämmittää taivaalla toukokuisena päivänä ja Päijänteen rannalla Savutuvan apajalla on odottava tunnelma. Perinneruoka imellettyine laatikkoineen on viittä vaille valmis ja tilan isäntä kiertää vielä tarkistuskierroksen tilan ympärillä. Hetken kuluttua pihaan harjun takaa kaartaa bussilastillinen eläkeläisiä. Kuhina, ihmetys ja puheen sorina levittyy hetkessä tilalle. Eläkeläisryhmä kiertelee innoissaan aistimassa tilan tunnelmaa. Päärakennuksen perinnesisustus ja esineet tuovat monen mieleen oman lapsuuden. Hei, meillä oli samanlainen lehmänkello kotona. Minä muistan kuinka lyhteitä koottiin yhteen aitan lattialla. Muistot tulevat väistämättä pintaan ja moni palaa mielissään lapsuutensa tunnelmiin. ELÄMYKSET JA ELÄMYKSELLISYYS ovat olleet 1990-luvulta lähtien suosittuja teemoja matkailumarkkinoinnissa. Perustana nähdään ajatus elämyspedagogiikasta, joka perustuu saksalaisen Kurt Hahnin näkemyksiin oppimisesta kokemusten kautta. Savutuvan apajalla vierailija pääsee aikamatkan tavoin kokemaan miten ennen asuttiin, elettiin, syötiin ja tehtiin työtä aidossa ympäristössä. Perinne- ja kulttuurikohteissa elämys ammennetaan erilaisista asioista kuin jännityksestä köysiradalla riippuessa tai koskia laskiessa kanootilla. Silti elämys on molemmissa se voimakkain houkutin. Elämys on kokemus, joka vaikuttaa vahvasti tunteisiin ja merkittävimmiksi ominaisuuksiksi on havaittu kokemuksen positiivisuus ja yksilöllisyys. Vierailijat ovat eläkeläisryhmä, mutta tunnelma on kuin mikä tahansa koululaisryhmä olisi kevätretkellä. Joku kulkee käsi kädessä porukan hännillä, toinen ystäväporukka taas puhuu kiertueoppaan päälle ja kolmannella pirisee kännykkä kesken tilan esittelyn. Tilan isäntä koukuttaa kuuntelijoita heittämällä väliin osuvia kysymyksiä, josko joku tietäisi mihin vanhanajan työvälineitä käytettiin tai miten tuolloin vuosisadan vaihteessa ihmiset mahtuivat yhteen tupaan asumaan. Keveyttä tietoiskuihin tuovat isännän vitsit, joissa nainen on perinteinen päsmäri ja mies velttoileva veijari. Mitä yhteistä on pilvillä ja miehillä kun ne haihtuvat, tulee kaunis päivä, isäntä viihdyttää, ja yleisö remahtaa nauruun. Siinä missä perinne- ja kulttuurimatkailukohteissa haetaan myös erityisiä ja yksilöllisiä kokemuksia, myös omakohtaisuus, omien kokemusten ja historian kytkeminen antavat asiakkaalle paljon. Perinneympäristössä tavoitteena on tehdä eläväksi maiseman tai paikan historiaa ja samalla siinä tuotetaan tulkintoja menneisyydestä. Matkailulla on siten tärkeä rooli kansallisen menneisyysmielikuvan rakentajana ja ylläpitäjänä ja tiedon siirtäjänä jälkipolville. Suomi on täynnä kauniita kesäkohteita. Kulttuuri- ja perinnekohteet säilyttävät palasia meidän historiastamme ja toimivat samalla juhla- ja elämyskohteina erilaisille ryhmille. Hääjuhlien, yritysvierailujen ja seuramatkojen välissä on kuitenkin haasteellinen ikäpolvi, joka on murtanut monella tapaa matkailukulttuuria. Trendinä on, että yksilöllisiä kokemuksia haetaan kauempaakin ja palveluilta vaaditaan yhä laajempaa monipuolisuutta. Toisaalta juuri perinnematkailukohteiden huoli nuorempien mielenkiinnosta historiaa kohtaan saattaa olla turha, onhan yhä useamman trenditietoisen lattialla se mummonaikainen räsymatto ja kahvi tarjoillaan ennemmin aitan ovesta tehdyltä pöydältä kirpputorilöytöaarteista kootusta kahvikalustosta. Perinnematkailussa piilee enemmän voimavaroja kuin matkailuyrittäjät ovat edes huomanneet: aitous, ekologisuus ja käsityö kun ovat tämän päivän haluttuja tunnusmerkkejä. Ainekset ovat, mutta nyt perinnematkailulla on edessään uudenlainen konseptoiminen ja pohdinta: miten perinteet kytkeytyvät houkuttelevammin uuden polven elämysmieltymyksiin. Kierros helteisessä säässä on tehty ja ovi viileään bussiin avautuu reissun päättymisen merkiksi. Ryhmä vetäytyy nopeasti siistissä jonossa luokkaretkeläisten tapaan kotimatkalle. Siinä oli sujuvasanainen kaveri, hymähtää yksi vierailijoista. Isäntä Apponen heiluttaa hyvästit ja kättelee monia, tunnelma on kuin hyvien ystävien hyvästellessä. Jenni Palmroos Kirjoittaja toimii tutkijana Vaasan yliopiston VIPSE-hankkeessa ja pohtii kolumnissa havaintojaan tutkimuksen varrelta. VIPSE-TUTKIMUSHANKE Valuable, Intangible and Prestigious Service Experiences tutkii sosiaaliseen arvostukseen perustuvaa asiakkaan prestige-arvokokemusta. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten kuluttajan sosiaalinen ympäristö vaikuttaa kuluttajan omiin kulutusvalintoihin ja -kokemuksiin. Tarkoituksena on pohtia, miten tietoa voisi hyödyntää yrityksen kilpailuetuna ja kasvun lähteenä. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet ja matkailun uudet innovaatiot. Yksi tutkimuksen kohteena olevista toimialoista on suomalainen elämysmatkailuala. TEKESin rahoittama tutkimus toteutetaan kolmen yliopiston yhteistyönä: TSE Entren, Vaasan yliopiston ja australialaisen Victoria Universityn kanssa. Matkailusilmä 15

16 Teksti Juha Veli Jokinen Kuva NomadicSamuel.com Matkailun edistämiskeskus (MEK) kutsui huippubloggarit sosiaalisesta mediasta eri puolilta maailmaa Suomeen vauhdittamaan maamme matkailua. HUIPPUBLOGGARIT MAAILMALTA VAUHDITTAMAAN SUOMEN MATKAILUA AASIAN LIIKENNE- KAAOKSESTA LUONNONRAUHAAN 16 Matkailusilmä

17 Aasiassa asuvat kanadalaisbloggarit Audrey ja Samuel ihmettelivät Suomen rauhaa ja puhtautta. Maan makuelämykset olivat eksoottiset. Yhdeksän päivän matkalla he tutustuivat Helsinkiin ja Turun saaristoon. Kuvassa pariskunta Per ja Paula Wilsonin kanssa. Suomeen kesävierailulle ja kirjoittamaan blogia ilmoittautui ympäri maailmaa yli kolmesataa bloggaria, joista MEK valitsi viisitoista. MEK tarjosi bloggareille kaupunkiloman ja loft-majoituksen Helsingistä tai idyllisen merimiljöön Turun saaristosta. City-asunto Helsingissä on sisustettu suomalaisilla design-tuotteilla. Kanadalainen avopari Audrey Berger, 26, ja Samuel Jeffery, 31, lennätettiin Kasnäsin ja Taalintehtaan saaristolaismaisemiin kansainvälisten bloggareiden nykyisestä asuinpaikasta Thaimaan Chiang Maista. Myös Youtubeen videoklippejä kuvaava pari on kiinnostunut pienen budjetin reppumatkailusta, aktiivilomista ja ruokakulttuurista. Heidän blogejaan lukee kuukaudessa yhteensä yli ihmistä. TULIMME AASIAN liikennekaaoksesta tänne luonnonrauhaan. Olimme Helsingissä ensin muutaman päivän ennen tätä saaristoa. Tunnelma keskellä viikkoa Helsingissä oli leppoisa ja vilkas. Ihmettelimme, kun ihmisillä oli aikaa kulkea kaduilla ja istua kahviloissa ja toreilla keskellä päivää. Sitten kuulimme, että on vilkkain kesäloma- ja turistiaika, slow-matkailusta pitävä pari sanoo. Makuelämyksistä he mainitsevat suosikkejaan. Olemme syöneet ainakin poroa, lohta, rapuja, lakkoja ja puolukoita, kaikki eksoottisia ja hyviä makuja. Suosikkejani ovat ehdottomasti olleet keitetyt herneenpalot, patapalot voisulan kanssa, isän puolelta argentiinalainen Audrey kertoo. Vancouverissa syntynyt ja jääkiekkoa pelannut Samuel on ensimmäistä kertaa elämässään Euroopassa. Hän tuntee nimeltä pari suomalaista entuudestaan. Tuomo Ruutu on suosikkipelaajani ja Jari Kurrin tuntevat kaikki kanadalaiset. Katukuva on Suomessa kovin vaalea ja skandinaavinen. Luonto muistuttaa minua Kanadasta. Teidän maanne elintason nousua ja vaurastumista vertaisin esimerkiksi Korean ja yleensä Aasian talousihmeeseen, myös kuvaajana toimiva Samuel pohtii. Aasian kohteista blogeissaan paljon kirjoittava avopari muuttaa syksyllä Thaimaasta Hong Kongiin. AUDREY JA SAMUEL myöhästyvät Kasnäsissa aamupäivän lautasta Bengtkärin majakalle, kun etsivät näkyvämpiä opaskylttejä lautalle. Pari otti sitten seuraavan laivan ja merimatkalla pysähdytään ensiksi Rosalan viikinkikeskukseen, missä kerrotaan rauta-ajan Suomesta. Turun saaristo kylpee heinäkuun lopun helteessä. Usein kuulee, että viikinkejä oli vain Ruotsissa ja Norjassa, mutta täällä Rosalassahan on selviä kaivauslöytöjä viikingeistä. Saimme lounaaksi kuumaan maitoon tehtyä kalasoppaa ja jälkiruuaksi puolukkapiirakkaa, oikein maukasta, kanadalaiset kiittävät. Audrey tulee merellä merisairaaksi ja ihastelee pohjoismaiden suurimman majakan, Bengtkärin kalliorantoja hiljaisena. Majakalla kuullaan kesän 1941 Bengtkärin taistelusta, missä kuoli 60 venäläistä ja 32 suomalaista. FAKTA: MEK haki sosiaalisessa mediassa bloggaajia kirjoittamaan Suomesta. Halukkaita ilmoittautui 350, joista MEK valitsi 15. He tulivat Kiinasta, Japanista, Englannista, Venäjältä, Ranskasta, Kanadasta, Italiasta, Espanjasta, Saksasta ja USA:sta. Vuonna 2012 Suomessa oli 5,8 ulkomaista yöpymistä, kasvua 5 %. Yöpyjistä Venäjältä oli 26%, Ruotsista 9,3%, Saksasta 9,2 % ja Englannista 7 %. Turismi tuo Suomeen 3,2 miljardia euroa. Toukokuussa 2013 yöpymiset lisääntyneet 6 % verrattuna vuoden 2012 toukokuuhun. Majakalla on muuten vihitty tunnetuista suomalaisista ainakin laulaja- ja tv-juontaja Sonja Lumme ja kapellimestari Leif Segerstam. Nyt en kyllä jäisi majakkaan ja pienelle saarelle yöksi, tuntuu jotenkin autiolta ja ahdistavalta. Laivamatka ja maisemat ovat kyllä upeita, Samuel kuvailee tunnelmiaan. Hän jäi kaipaamaan saunakokemusta majakalta. Kanadalaisbloggarit kuuntelevat kiinnostuneina majakan isäntäparin Paula ja Per Wilsonin tietoja Estonia-laivan suuronnettomuudesta vain muutamia kymmeniä kilometrejä majakasta. Illalla merimatkan jälkeen bloggarit haluavat nähdä rantoja ja ajelevat pyörillä pitkin Taalintehtaan rantamaisemia. Olemme nähneet palan monipuolista, kaunista Suomea. Täällä voi matkustaa pienelläkin budjetilla, jos tekee hyvän ennakkotyön netissä. Moni aasialainen tulee Suomeen varmaan juuri raikkauden ja luonnon takia, he sanovat. Pyöräretken päätteeksi he syövät rantaravintolassa mehevät pizzat. Parin matkailublogit: NomadicSamuel.com ja ThatBackpacker.com Ihmettelimme, kun ihmisillä oli aikaa kulkea kaduilla ja istua kahviloissa ja toreilla keskellä päivää. Sitten kuulimme, että on vilkkain kesäloma- ja turistiaika. Matkailusilmä 17

18 Viime vuosi oli Lapissa kaikkien aikojen ennätysvuosi kuvausten osalta. Marianna Films Oy:n Tie Pohjoiseen -elokuvaa kuvattiin usealla eri paikkakunnalla Suomessa. Lapissa tuotantoyhtiö kuvasi Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Tuotanto löysi tarvitsemansa kuvauskohteen Kemijärveltä Lapin elokuvakomission kuvapankin ja scoutavustuksen ansiosta. Elokuvan tuottajana ja ohjaajana toimi Mika Kaurismäki. 18 Matkailusilmä

19 Teksti Pirkko Soininen Kuva Marianna Films Oy KAMERA KÄY! Luonto, lumi ja valo houkuttelevat Suomeen vuosi vuodelta enemmän kansainvälisiä elokuvatuotantoja. Tulijoita olisi enemmänkin, jos käyttöön otettaisiin kannustinjärjestelmä, kuten monissa muissa maissa. Suomessa kuvataan ulkomaisia tuotantoja vähän verrattuna esimerkiksi Englantiin, Ranskaan ja Saksaan, joissa kaikissa on käytössä elokuva-alan tuotantokannustin. Kuvausten määrä erityisesti Lapissa on kuitenkin viime vuosina kasvanut. Mainoskuvausten määrä Lapissa on lisääntynyt ja siihen on varmasti vaikuttanut sekä Suomen elokuvakomission että erityisesti Lapin elokuvakomission aktiivinen markkinointityö. Kiinnostus Suomea kohtaan kasvaa koko ajan, mutta tuotantokannustimen puute käytännössä pudottaa meidät useinkin ulkomaisten elokuvatuotantojen short-listalta ulos, toteaa Päivi Söderström Suomen elokuvakomissiosta. Viime vuosi oli Lapissa kaikkien aikojen ennätysvuosi kuvausten osalta. Meillä kuvattiin vuonna 2012 kuutta pitkää elokuvaa, neljää kansainvälistä mainostuotantoa ja lukuisia TV-ohjelmia niin kotimaisille kuin kansainvälisille TV-kanaville, kertoo Teija-Liisa Paananen Lapin elokuvakomissiosta.â Matkailusilmä 19

20 Kiinnostus Suomea kohtaan kasvaa koko ajan, mutta tuotantokannustimen puute käytännössä pudottaa meidät ulos. âpaananen arvioi, että viime vuonna tuotannot jättivät noin yöpymistä ja euroa suorina kulutuksina Lapin alueelle. SUOMEN ELOKUVAKOMISSIO toimii viiden alueellisen elokuvakomission yhteistyön koordinaattorina ja markkinoi Suomea kansainvälisille tuotannoille sekä antaa yleisellä tasolla tietoja Suomesta kuvauspaikkana. Markkinoimme Suomea kuvauspaikaksi ulkomaisille elokuva-, TV- ja mainostuotannoille sekä neuvomme ulkomaisia tuotantoja erilaisissa Suomessa kuvaamiseen liittyvissä kysymyksissä, Söderström kertoo. Nykyisellä nimellä organisaatio on toiminut vuoden 2012 alusta lähtien, sitä ennen toimintaa pohjustettiin muun muassa Film Location Finland -hankkeessa ja toiminnan takana tälläkin hetkellä olevassa Location/Destination Finland -hankkeessa. Esimerkiksi tänä keväänä Suomen elokuvakomissiolla oli toista kertaa peräkkäin paviljonki Cannesin filmifestivaalin Marché du Film -ammattilaistapahtuman yhteydessä. Paviljongilla vieraili elokuva-alan ammattilaisia ympäri maailman ja esittelimme heille Suomea potentiaalisena kuvauspaikkana. Järjestimme paviljongilla myös seminaarityyppistä ohjelmaa sekä ulkomaisille että suomalaisille kohderyhmille, Söderström toteaa. Osallistumme vuosittain Cannesin lisäksi Berliinin elokuvajuhlien European Film Market -tapahtumaan sekä valikoidusti muutamaan muuhun vastaavaan kansainväliseen tapahtumaan, hän jatkaa. Kotimaassa elokuvakomissio on mukana vuosittain useassa tapahtumassa, joissa vierailee ulkomaisia elokuva-alan ammattilaisia muun muassa elokuvafestivaaleilla ja koulutustapahtumissa. LAPIN ELOKUVAKOMISSIO on viisi vuotta vanha. Se toimii vielä EAKR-rahoitteisena hankkeena, jonka rahoitus tulee Suomen valtiolta, Lapin liitolta, Lapin kunnilta sekä matkailuorganisaatioilta ja paikallisilta yrityksiltä. Tämän vuoden loppuun mennessä EAKR-rahoituksemme tulee tiensä päähän, joten syksyn aikana tulemme käymään rahoitusneuvottelut Lapin kuntien ja kuntayhtymien kanssa tulevaisuuden toiminnan turvaamiseksi, Paananen toteaa. Lapin elokuvakomission tehtävä on markkinoida Lappia kuvausympäristönä. Kuvausten aikana se auttaa maksutta kuvausryhmää löytämään alueelta parhaimmat kuvauspaikat, palveluntarjoajat ja paikalliset työryhmäläiset. Tämän lisäksi Lapin elokuvakomissio kehittää paikallisia AV- ja matkailualan toimijoita järjestämällä verkostoitumistapahtumia AV-alan toimijoille ja Film Friendly -valmennusta matkailuyrittäjille. Keväällä 2013 organisaatio järjesti kaksi lokaatiomatkaa, toisen mainosalan ammattilaisille ja toisen pitkien elokuvien tuottajille. Kuvaukset ovat lisääntyneet Lapissa viimeisten vuosien aikana. Paananen uskoo, että markkinointiponnistukset ovat vieneet asiaa eteenpäin. Lapin vahvuuksia ovat lumivarmuus talvikuukausien aikana, helposti saavutettavat erämaamaisemat ja erittäin hyvin kehittynyt palveluinfra. Meillä on myös toimivat kulkuyhteydet sekä ilmassa, rautateillä että tien päällä. Matkailun ja metsäteollisuuden ansiosta tieverkostomme on huomattavasti kehittyneempi kuin esimerkiksi Ruotsin ja Norjan Lapissa. Tämän ansiosta isollakin elokuvakalustolla päästään usein niin sanotun koskemattoman luonnon keskelle, Paananen kertoo. SEKÄ SUOMEN ETTÄ LAPIN elokuvakomissioiden työntekijät kaipaavat Suomeen audiovisuaalisen alan tuotantokannustinmallia. Joko kansallinen tai alueellinen kannustinrahasto veisi asioita varmasti huimasti eteenpäin. Ei elokuvateollisuus, kuten eivät muutkaan teollisuuden alat, mene eteenpäin, jos niitä ei kehitetä ja jos niihin ei sijoiteta aktiivisesti, Paananen toteaa. FAVEX on laatinut hiljattain selvityksen, jossa hahmotellaan Suomeen kannustinmallia. Selvityksessä todetaan, että suomalaiselle kannustinmallille on selkeä tarve. Olemassa olevista organisaatioista Finnvera olisi luontevin hoitamaan käytännössä rahastoa, jonka realistinen kokoluokka olisi noin miljoonaa euroa palautuksiin vuosittain. Esimerkiksi Islannissa on ollut vuodesta 2001 käytössä veropohjainen tax rebate -malli. Palautusprosentti on 20 prosenttia hyväksytyistä kuluista. Saksassa taas on käytössä rahastopohjainen kannustinjärjestelmä, jollaista Suomeenkin kaavaillaan. Rahastoon varataan palautusrahaa noin 60 miljoonaa euroa per vuosi. Teemme jatkuvasti FAVEX ry:n ja muiden elokuva-alan järjestöjen kesken työtä, jotta FAVEXin kehittämä malli saataisiin poliittisten päättäjien käsittelyyn ja järjestelmä Suomeenkin luotua, Söderström sanoo. Mainostuotannot eivät mene niinkään kannustinrahastojen perässä, sillä kannustimia ei yleensä myönnetä niille. Tämän vuoksi me Lapin elokuvakomissiossa olemmekin panostaneet viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti mainostuotantojen houkuttelemiseen, ja tulokset ovat olleet hienosti näkyvissä muun muassa mainostuotantokyselyiden määrässä, kertoo Paananen. KANNUSTINJÄRJESTELMÄN LUOMINEN on tärkein, vaan ei ainut tekijä, jolla Suomeen voidaan houkutella lisää tuotantoja. Täällä toteutuvien tuotantojen yhtey dessä on kaikkien sekä audiovisuaalisen että muiden palvelualojen edustajien - tärkeää toimia niin, että mielikuva Suomesta helppona, osaavana ja tehokkaana kuvauspaikkana säilyy ja kantaa eteenpäin, Söderström muistuttaa. Ulkomaiset tuotannot jättävät maahamme huomattavan summan rahaa sekä varsinaisen tuotantobudjetin osalta käyttäessään suomalaisia elokuva-alan sekä matkailu- ja logistiikka-alan palveluita että varsinaisen tuotannon ulkopuolisena kulutuksena, Söderström korostaa. Alalla on laskettu, että yleensä eloku- On tärkeää toimia niin, että mielikuva Suomesta helppona, osaavana ja tehokkaana kuvauspaikkana säilyy ja kantaa eteenpäin. 20 Matkailusilmä