SOSIAALIPALVELUIDEN LAADUNHALLINTAOHJELMA ( SOSIALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA)

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUIDEN LAADUNHALLINTAOHJELMA ( SOSIALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA) 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Mehiläinen Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Lastensuojelupalvelut Muu yhtiö Palvelujen tuottajan nimi Sijaintikunta Muhos Sijaintikunnan yhteystiedot (valvonnan yhteyshenkilöt): Muhoksen kunta, Sosiaali- ja terveysjohtaja Merja Honkanen, PL 39, Muhos merja.honkanen@muhos.fi gsm Palvelujen tuottajan virallinen nimi Mehiläinen Oy / Lastensuojelupalvelut Toimintayksikön nimi Leivokoti Muhos Toimintayksikön postiosoite Hoitajantie 9 A 1 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Timo Makkonen Postitoimipaikka Jokirinne Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Postiosoite Hoitajantie 9 A 1 Postinumero Postitoimipaikka Jokirinne Sähköposti timo.makkonen@mehilainen.fi Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Valtakunnallinen lupa Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta TUOTETTAVAT PALVELUT, TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toimintayksikössä tuotettavat palvelut Avohuollon sijoitus Kiireellinen sijoitus Sijoitus huostaanoton kautta Jälkihuolto avi21u1 1/19

2 Toiminta-ajatus Mehiläisen lastensuojelupalvelujen ytimen muodostavat perhe, ammatillisuus sekä humaanius. Työntekijämme ovat kasvatustyön ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisia. Heidän erityisosaamistaan on moniongelmaisten ja psyykkisistä häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten tuki ja hoito. Kiinnitämme toimipisteidemme arjessa erityistä huomiota lasten ja nuorten elinympäristöön, turvallisuuteen ja koulunkäynti- ja harrastusmahdollisuuksiin. Turvaamme lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tekemällä läheistä ja aktiivista yhteistyötä kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kanssa. Mehiläisen lastensuojelupalvelut on kuntien vahva ja luotettu kumppani tavoitteena osaamisten ja osapuolten yhdistäminen asiakashyödyksi. Arvot ja toimintaperiaatteet Vastuullisuus Luottamus, turvallisuus ja välittäminen luovat perustan kaikelle toiminnallemme. Kohtaamme jokaisen ihmisen ainutkertaisena. Kannamme vastuuta toiminnastamme, asiakkaistamme ja työtovereistamme. Työpaikkana luomme erinomaiset edellytykset onnistumisille. Pidämme lupauksemme ja hoidamme asiat loppuun. Asiantuntijuus Vahvan ammattitaidon lisäksi asiantuntijuus tarkoittaa osaamisen ja kokemusten jakamista sekä yhdessä tekemistä asiakkaan parhaaksi. Kannustamme ja tuemme jatkuvaan tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä työssä oppimiseen. Haastamme toimintaamme vaikuttavuuden varmistamiseksi. Ainutlaatuisuus Haluamme palveluillamme ylittää asiakkaan odotukset. Kehitämme toimintaamme hyödyntäen vahvuuksiamme yhdessä henkilöstön, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Käytämme kaikki Mehiläisen mahdollisuudet luodaksemme toimialaa uudistavia palvelukokonaisuuksia Päivittämissuunnitelma Mehiläisen arvojen toteutumista arjessa ja toimintaperiaatteita arvoidaan vuosittain organisaation eri tasoilla monin eri tavoin. Yksilö- ja tiimitason tarkastelussa tärkeässä roolissa on kehityskeskustelut. Yksikkötason tarkastelu toteutetaan tiiviisti samassa yhteydessä, kun koko palvelualueen eli lastensuojelusektorin vuosisuunnittelu toteutetaan. Tässä yhteydessä käydään läpi toteutunutta vuotta asiakkaan, henkilöstön ja prosessien näkökulmasta, verrataan toteutunutta kehitystä tavoitteisiin ja asetetaan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Tässä yhteydessä laaditaan yksikölle toimintasuunnitelma. Toteutetut arviot ovat osaltaan pohjana yksiköiden vuosittain laadittavalle toimintakertomukselle. Sektorikohtaisen päivityksen tarpeen arvionnista vastaa palvelualueen sektorijohtaja. avi21u1 2/19

3 3. (OMA)LAADUN VALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Mehiläisen palvelujen ja tuotteiden laatua kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Yhtiössä järjestelmä toimii ennakoivasti ja itse ohjautuvasti asiakas- ja lainsäädäntövaatimukset täyttäen. Järjestelmä kuvaa Mehiläisen tapaa toimia. Laadun tuottamisvastuu on jokaisella Mehiläisessä työskentelevällä. Laadunvalvonnan vastuut ovat määriteltyinä organisaation eri tasoilla. Laatujohtaja Carita Rönnberg, Laatupäällikkö Jaana Ikonen, Sektorinjohtaja ja laatuvastaava Marko Nikkanen, (Oma-) Laadun valvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät toimintayksikössä: Yksikönjohtaja Kati Kananen, gsm (Oma-) Laadun valvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet toimintayksikössä (ammattinimikkeet) Laatuyhteyshenkilö, vastaava ohjaaja Kati Heikkinen Laatuvastaava, yksikönjohtaja Kati Kananen Henkilöstön osallistuminen ( oma) laadun valvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Ammattitaitoinen perehdytys on työnteon perusedellytys, uudelle osaajalle tarjotaan perustiedot ja -taidot toimia uudessa tehtävässä toimipiste-/yksikkö-, sektori-, linja- ja konsernitasoille. Perehdytys annetaan paitsi uudelle työntekijälle niin myös työntekijän oltua pitkään poissa työstään. Hyvä perehdytys parantaa laatua, sitouttaa uuden osaajan organisaatioon ja lisää työn tehokkuutta. Onnistunut perehdytys osaltaan vaalii Mehiläinen brändiä ja työnantajakuvaa. Perehdytysprosessi on osa Mehiläisen toimintajärjestelmää. Leivokodin perehdytysyhteyshenkilöt: sosionomi AMK Heini Huovinen sosionomi AMK Jaana Paloviita 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Kaikki saadut asiakaspalautteet dokumentoidaan toimintayksikössä olemassa olevien ohjeiden mukaisesti. Palautteen antaja voi olla palvelun käyttäjä (lapsi/ nuori/ perhe), tilaaja, sidosryhmän työntekijä tai muu yhteistyötaho. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Jokaisessa yksikössä on laatuyhteyshenkilö, jonka tehtävä on käsitellä kaikki saadut palautteet, jotka edelleen käsitellään yksikön työyhteisöpalavereissa lähiesimiehen johdolla. Vastaavalle ohjaajalle, yksikönjohtajalle ja sektorin nimetylle henkilölle raportoidaan kaikista tulleista palautteista säännöllisesti annettujen ohjeiden mukaisesti. avi21u1 3/19

4 Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Yksiköiden vuosittain päivitettävissä kehittämissuunnitelmissa käytetään näkökulmina asiakasta, henkilöstöä ja prosessia. Näissä kehittämissuunnitelmista huomioidaan aina yksikön laatuyhteyshenkilön koordinoima palaute eri tahoilta tulleisiin asiakaspalautteisiin ja havaintoihin. Sektorikohtaisen kehittämisen tavoitteet perustuvat aina tilaaja- sekä käyttäjäasiakkaiden tarpeista tehtyyn arvioon. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Käytössä olevan asiakaspalautejärjestelmän vuosittaisilla katselmoinneilla varmistetaan olemassa olevan ohjeistuksen ja käytäntöjen toimivuus. Myös sisäisellä auditoinnilla pyritään löytämään kehittämiskohteita asiakaspalautejärjestelmään. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Vaarojen selvittäminen ja arviointi Kartoituksella selvitetään osaston tai yksikön työolosuhteita, työn kuormitustekijöitä ja mahdollisia vaaratekijöitä. Tavoitteena on tapaturmien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy sekä työstä johtuvan kuormituksen vähentäminen. Selvitystä käytetään pohjana yksikön toimintaa suunniteltaessa. Tulokset kerätään myös Työhyvinvointiryhmän käyttöön. Vaarojen selvittäminen ja arviointi on arkityön havainnointia. Kartoitus tehdään ryhmässä, jonka vastaavat ohjaajat kokoavat. Ryhmän kokoonpano sovitaan tilannekohtaisesti. On tärkeää hyödyntää henkilöstön kokemuksia ja ammattitaitoa kartoituksen tekemisessä. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Kaikki turvallisuusriskit, vaarat ja toiminnalliset virheet dokumentoidaan havaitsijan toimesta ja käsitellään yksikön työpaikkakokouksessa yksikönjohtajan johdolla. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Havaintojen pohjalta muutetaan käytäntöjä niin että haittatilanne voidaan jatkossa välttää. Käytäntöjen muuttamisessa huomioidaan sekä yksiköiden että sektoritason työskentely johtoryhmissä. Merkittävän haitan osalta tilanteesta tehdään kirjallinen korjaussuunnitelma edelleen koko sektorin yksiköiden toiminta huomioiden. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Kaikki turvallisuuspoikkeamat ja toiminnalliset virheet käsitellään yksikön johtoryhmässä/ työhyvinvointiryhmässä yksikönjohtajan johdolla ja tarvittavista toimenpiteistä tehdään suunnitelma ja ne käsitellään työryhmäpalavereissa sekä tarpeenmukaisesti työpaikkakokouksessa esimiesten johdolla. Ulkoisen viestinnän koordinoi yksikönjohtaja. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: avi21u1 4/19

5 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Yksikön henkilöstön määrä ja mitoitus on toimiluvan / ilmoituksen mukainen. Yksikön henkilöstö: nimikkkeet ja määrä: Kouluaste AMK Korkeakoulu Kokoaikaisia Osa-aikaisia Muut Yhteensä Henkilökunnan erityisosaaminen: lastensuojelun terveydenhuollollinen osaaminen Yksikössä määritellyt erityispätevyydet: psykoterapeutti, neuropsykiatrinen valmentaja Lastensuojelun hallinnon henkilökunta: Leivokodilla yksikönjohtaja Kati Kananen Sektorijohtaja Marko Nikkanen Konseptipäällikkö Paula Rahko Lääketieteellinen johtaja Anneli Partanen Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Rekrytoinnin toteutus Henkilöstöstrategia osana konsernistrategiaa määrittelee ne henkilöstöä koskevat asiat, jotka tukevat Mehiläisen visiota, missiota ja arvojen mukaista toimintaa konsernin kaikilla tasoilla. Liiketoiminnan ja henkilöstöjohtamisen haasteet ja mahdollisuudet ovat yhteiset. Henkilöstösuunnittelusta ja rekrytointien toteutuksesta vastaa kukin esimies omien tehtävä- ja vastuualueiden mukaisesti. Tätä työtä tukee omalla toiminnallaan HR-tiimi. Resurssikartoitus uudelle työntekijälle Resurssikartoitus kuuluu osalle toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen valittavalle henkilöstölle, kts. alla. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkattavien osalta kartoituksen tarve harkitaan tilannekohtaisesti. Kartoituksessa arvioidaan työntekijän soveltuvuutta tehtävään ja työyhteisöön, mutta myös henkilön tulevaisuuden kehittämiskohteita, joita voidaan hyödyntää yhdessä työntekijän kanssa henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Sijaisten rekrytointi Sijaisten rekrytointi on kuvattu osana henkilöstöprosessia. Sijaisten pätevyys ja ammattioikeudet tarkistetaan jokaisen rekrytoinnin yhteydessä. Työntekijän huumetestaus Työntekijöiden huumetestaus toteutuu rekrytoinnin yhteydessä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Rikosrekisteriote: Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi 504/2002. avi21u1 5/19

6 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Mehiläisen perehdytysohjelma: "Onnistu perehdytyksessä ohjeistus ja vastuut 2012" antaa ohjeet eri tehtäviin liittyvästä perehdytyksestä. Yksikön perehdytysohjelmassa käydään kaikki työtehtävän osa-alueet läpi. Perehdytyksestä tehdään kirjaukset perehdytyslomakkeisiin. Perehdytyksessä käytetään sekä henkilöstötietojärjestelmä olevaa lomakkeistoa että yksikön perehdytyslistausta. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Henkilöstön osaamis- ja koulutusstrategia Menestyminen muuttuvassa maailmassa edellyttää jatkuvaa oppimista sekä työntekijän että yrityksen näkökulmasta. Osaamisen hallinta on erittäin tärkeä kilpailuetu. Nopeus ja oikea ajoitus ovat kriittisiä tekijöitä osaamisen kehittämisessä. Osaamisen hallinta tarkoittaa osaamisen kehittämisen lisäksi sellaisten toimintatapojen kehittämistä, jotka tukevat henkilökohtaisten kompetenssien siirtymistä tuotteisiin ja palveluihin ja näin ollen yhteiseksi osaamiseksi. Osaamisen hallintaan liittyy myös yrityskulttuurin luominen, joka mahdollistaa tiedon ja osaamisen jakamisen sekä yhdessä oppimisen. Onnistuminen edellyttää tavoitteellista osaamisen johtamista, jossa jokaisella työntekijällä on vastuu omasta osaamisestaan ja sen kehittämisestä. Kehityskeskustelu Kehityskeskustelut käydään vuosittain elo-syyskuun aikana Tasapainoisen johtamisen näkökulman mukaisesti. Uusien työntekijöiden kohdalla kehityskeskustelu ja siihen liittyvä henkilökohtainen kehittämissuunnitelma käydään perehdytysprosessin jatkumona noin kuuden kuukauden kuluttua työn aloittamisesta. Tämän jälkeen osaamista arvioidaan normaalin prosessin mukaisesti. Kehityskeskustelun tavoitteena on olla tasavertainen ja aktiivisen vuorovaikutteinen keskustelu. Kehityskeskustelun perusteella laaditaan osaajan henkilökohtainen kehittämissunnitelma. Tulos- ja tavoitekeskustelu Tulos- ja tavoitekeskustelu käydään vuosittain tammi-helmikuussa. Keskustelun tavoitteena on arvioida edellisen kauden suoriutumista ja tavoitteiden toteutumista sekä sopia tulevan vuoden tavoitteet. On erityisen tärkeätä, että jokainen työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan, että hän saa palautetta suorituksistaan ja että hän tietää, miten hyvistä suorituksista palkitaan. Koulutusohjelmat ja Koulutuskalenteri Koulutuskalenteriin on koottu tietoa Mehiläisen valtakunnallisista koulutuksista ja yhteistyökumppaneiden järjestämistä koulutuksista. Mehiläinen Oy:n erilliset koulutusohjelmat laaditaan yksiköissä ja sektoreilla ilmenevän tarpeen mukaisina. Työhyvinvointi ohjelma Mehiläisen Työhyvinvointiohjelma kattaa konsernin kaikki yksiköt. Ohjelma toimii viitekehyksenä ja peruslinjauksena toimipaikkakohtaisille työhyvinvointisuunnitelmille, jotka sisältyvät kunkin tulosyksikön tuloskortteihin. Työhyvinvointiohjelma kohdistuu henkilöstön työkykyyn, hyvinvointiin ja työturvallisuuteen sekä työympäristöön ja työsuojeluun. avi21u1 6/19

7 Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Yksikön koulutussuunnitelma perustuu koko sektorin osaamispolkuun. Vuosittain kehityskeskusteluissa esille nousseen koulutustarpeen perusteella henkilökohtainen osaamispolku. Yksikön työhyvinvointisuunnitelma laaditaan vuosittain yksikön esimiesten johdolla. Suunnitelman toteutumista seurataan sännöllisesti. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET (Oma) Laadun valvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Leivokodissa on lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon yksikössä A-talossa 16 laitoshoitopaikkaa kolmessa osastossa (Höyhen, Sulka ja Siipi). Kuusipaikkaiset osastot Höyhen ja Sulka palvelevat Leivokotiin sijoitettuja lapsia ja nelipaikkainen itsenäistymisosasto Siipi palvelee hoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen itsenäistymistä tukevassa vaiheessa Leivokotiin sijoitettuja lapsia. Jokaisella lapsella on käytössään oma 12 m2-15 m2 kokoinen huone. Huoneet ovat peruskalustettuja. Jokaisella lapsella on huoneessa valmiiksi vuode, kirjoituspöytä, tuolit ja lipasto sekä perussisustustekstiilit. Huoneissa on tilaa vaatesäilytykseen ja jokainen lapsi saa käyttöönsä cd-radionauhurin, herätyskellon, pyykinhuoltokorin. A-talon pohjakerroksessa sijaitsee lisäksi ilmoituksenvaraisena toimintana tuettuun asumiseen itsenäistymiskaksio, jossa nuorella on käytössään 30m2 huoneisto. Itsenäistymiskaksiossa on makuu- ja olohuoneen lisäksi keittokomero ja oma kylpyhuone. Huoneistossa asuva saa käyttöönsä television sekä peruskeittiövarustuksen muun kalustuksen ja sisustustekstiilien lisäksi. A-talon toiminnan lisäksi Leivokodilla on neljä tukiasumispaikkaa Leivokodin C-talossa. Tukiasumispaikoista kaksi on soluasunnossa, jossa asiakkaalla on omassa käytössään 13m2 tai 16m2 huone. Kaksi tukiasumispaikoista on erillisissä 35m2 yksiöissä, joihin voidaan tehdä asiakkaalle oma vuokrasopimus. Kaikissa tukiasunnoissa on kaikki asumiseen tarvittavat peruskalusteet ja tarvikkeet. Kaikkia henkilökohtaisessa käytössä olevia tiloja voi halutessaan sisustaa omilla tavaroillaan. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) A-talossa (Hoitajantie 9 A 1) toimii ympärivuorokautisen laitoshoidon yksikkö kolmessa osastossa (Höyhen, Sulka ja Siipi). Tilat jakautuvat neljään kerrokseen sekä pohjakerrokseen. Neljännessä kerroksessa (Höyhen) on yhteensä kuusi asuinhuonetta tytöille sekä yhteiset wc- ja suihkutilat. Osastossa on myös yhteinen oleskelutila ja osaston pienkeittiö. Kolmannessa kerroksessa (Sulka) on kuusi huonetta pojille sekä yhteiset wc- ja suihkutilat. Osastossa on myös yhteinen oleskelutila ja osaston pienkeittiö. Toisessa kerroksessa on 4 asuinhuonetta osasto Siiven lapsille. Osastossa on yhteisiä oleskelutiloja ja osaston pienkeittiö sekä yhteiset wc- ja suihkutilat. Toisessa kerroksessa on omien osastojen lisäksi lapsille yhteistä vapaa-ajan oleskelutilaa tietokone-, olo- ja pelihuoneineen. Ensimmäisessä kerroksessa on koko yksikön käyttöön ruoanvalmistuskeittiö- ja ruokailutilat, kodinhoitohuone sekä työskentely- ja neuvottelutiloja. Pohjakerroksessa on lisäksi sauna- ja peseytymistiloja koko toimintayksikön käyttöön, pyykinhuolto sekä varastotilaa. Pohjakerroksessa olevassa tuetun asumisen itsenäistymiskaksiossa on asukkaan henkilökohtaisessa käytössä. C-talossa (Hoitajantie 21 C) on toisessa kerroksessa kolmio, joka toimii tukiasumisen soluasuntona kahdelle asukkaalle. Asunnossa on omien huoneiden lisäksi yhteinen keittiö ja televisiohuone sekä yhteiset wc- ja suihkutilat. Toisessa kerroksessa on lisäksi kaksi erillistä tukiasuntoa. Kerroksessa on myös asukkaiden käyttöön yhteinen tietokone internet-yhteydellä. C-talon ensimmäisessä kerroksessa on toimistohuone tukiasumisen työntekijöille. Siellä on tilat myös Leivokotia palvelevan Muhoksen kunnan Oulujoen koulua varten. Pohjakerroksesta löytyvät C-talon asukkaiden käyttöön yhteiset sauna- ja pyykinhuoltotilat. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Asuinyksiköillä eli osastoilla on omat toiminnalliset viikko- ja päiväohjelmat. Osastoilla on joka arkipäivä Nuorten palaveri, jossa käydään läpi päivän suunnitelmaa ja suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa tulevia toimintoja sekä keskustellaan osaston yhteisistä asioista. Erityisyksikön osastoilla on yhteisiä suljettuja ja avoimia toiminnallisia ryhmiä muun muassa kuvataide- ja musiikkiryhmiä sekä liikunta- ja kulttuuriryhmiä. Viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina tehdään yhteisiä retkiä. Itsenäistymisosastolla ja tukiasumisessa on omat toiminnalliset viikko-ohjelmat sekä yhteisöllinen Nuorten viikkopalaveri. avi21u1 7/19

8 Koko toimintayksikön yhteiskäytössä olevia tiloja sekä perusopetuksen käytössä olevia tiloja käytetään joustavasti yhteisöllisiin toiminnallisiin ryhmiin. Leivokodilla on käytössä lisäksi läheisen Hyrkin koulun liikuntasali kahdesti viikossa. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Mehiläisen ympäristöpolitiikka on osa yhtiön laadunhallintaa. Ympäristöjärjestelmän vastuut noudattavat laadun hallinnan laatuorganisaation vastuumääräyksiä. Ympäristövastuullisuus tulee Mehiläisen ympäristöohjelmien laajentumisen myötä koskemaan jokaista työntekijää. Kaikki Mehiläisessä työskentelevät sitoutuvat omassa työssään ympäristövastuuseen. Mehiläisen hygieniasuunnitelmaan on kuvattu seuraavat aihealueet: Hygienia hoitotyössä, Infektioidentorjunta, Toimintaympäristön hygienia, Elintarvikehygienia, Koulutus. Mehiläisen valtakunnallinen hygieniatoimikunta tukee toimintayksköiden hygieniatyötä. Yksiköissä on elintarvike ja ympäristöhygieniasta vastaava yhteyshenkilö (terveydensuojelun ja elintarvikehuollon omavalvonta). Leivokodille on laadittu säännöllisesti päivitettävä siivoussuunnitelma, joka sisältää kuvaukset lasten/ nuorten omien tilojen kuin osastojen yhteisten tilojen siivouksesta sekä wc-, suihku- ja saunatilojen siivouksesta että muiden toimitilojen ja ruoanvalmistuskeittiön siivouksesta. Siivoussuunnitelmassa kuvataan myös jätteiden käsittely toimintayksikössä sekä lasten omien ja käyttötekstiilien käsittely sekä huolto. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Kiinteistöhuollon ja hoidon tehtävät ja vastuut ovat toimintayksikössä erikseen kuvatut. Yksikössä on terveydensuojelun ja elintarvikehuollon omavalvontasuunnitelma. Mehiläisessä kosteushaittoja ja sisäilmaongelmia selvitetään Työterveyslaitoksen Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen antaman mallin mukaisesti. Linkki: Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Laiteturvallisuus Mehiläisessä kaikki potilaan hoitoon tai tarkkailuun välittömästi tai välillisesti käytettävät laitteet on kirjattu toimipistekohtaisiin laiterekistereihin. Rekisterissä tulee olla ajantasainen tieto laitteen huolto-, kalibrointi- ja validiointihistoriasta sekä laitteen tunnistetiedot. Laitteet huolletaan ja kalibroidaan laitetoimittajan suositusten mukaisesti ja/tai vähintään vuosittain. Laiteturvallisuus on paitsi laitteiden turvallisuutta myös niiden käyttöön liittyvää turvallisuutta. Esimies vastaa siitä, että henkilöstö on saanut laitteiden käyttökoulutusta ja käyttöturvallisuusohjeet ovat saatavilla ja niitä noudatetaan. Laitteisiin perehtyminen dokumentoidaan henkilökohtaiseen perehdytysohjelmaan. Leivokodilla terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet on kirjattu toimipistekohtaiseen laiterekisteriin. Laitteet ovat Leivokotiin sijoitettujen lasten terveydentilan seurantaan ja arviointiin tarkoitettuja laitteita kuten henkilövaaka, korvalamppu, verenpaine- ja verensokerimittari. Leivokodilla on lisäksi lääkkeiden asianmukaista säilytystä varten lääkejääkaappi, jossa säilytetään kylmässä säilytettävät lääkkeet. Vastuuhenkilön yhteystiedot Terveydenhuollon tiiminvetäjä Jaana Luopajärvi Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: avi21u1 8/19

9 Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Toimitiloissa on tehty vuonna 2012 ulkopuolista konsulttiyritystä hyödyntäen Leivokodin toimitiloja koskeva kattava selvitys, jonka perusteella on tehty toimenpideohjeita ja ehdotuksia toimitilojen ja niiden huoltoon sekä käytössä oleviin palveluihin liittyen. Toimitiloihin, laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät kehittämisehdotukset ja hankintatarpeet esittävät niistä vastuualueidensa mukaisesti vastaavat työntekijät vastaavalle ohjaajalle/ yksikönjohtajalle, jotka käsitellään tarvittaessa yksikön johtoryhmässä. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Turvallisuusyhteyshenkilö Erityisyksikön osastot A4 Höyhen ja A3 Sulka: Pasi Holm Turvallisuusyhteyshenkilö Itsenäistymisosasto A2 Siipi ja C-talon tukiasuminen: Anna Korkiakoski Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Yksikön turvallisuustyön tehtävät ja vastuut on kuvattu. Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden turvallisuus arvioidaan säännöllisesti. Vaarojen kartoituksen/riskien arvioinnin pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Korjaavien toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan myöhemmissä tarkastuksissa ja arvioinnissa. Sektorilla varmistetaan yhtenäinen henkilöturvakoulutus yksiköiden työntekijöille. Kts Mehiläisen turvallisuusstrategia vuosille Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Kaikille teknisille turvalaitteille on laadittu kunnossapito-ohjelma. Laitteet testaan ja huolletaan säännöllisesti, nämä toimenpiteet dokumentoidaan. Laitteiden käyttöön annetaan riittävä perehdytys ja tarvittaessa erityinen koulutus (esim. paloilmoittimen hoitaja). Tietoa tallentavista valvontalaitteista on laadittu rekisteriseloste. Linkki: Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne Kaikille teknisille turvalaitteille on laadittu kunnossapito-ohjelma. Laitteet testaan ja huolletaan säännöllisesti, nämä toimenpiteet dokumentoidaan. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Mehiläinen Kuntapalveluissa on käynnissä hanke turvallisuustyön kehittämiseksi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa määritellään turvallisuusstrategia ja tavoitteet vuosille Yksikkökohtaiset kehittämiskohteet määritellään vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin yhteenvedossa. avi21u1 9/19

10 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Lastensuojelu Lastensuojelulaki 417/ Lastensuojelussa lastensuojelulain mukaisesti lapsen/nuoren asioista vastaa nimetty viranomainen/sosiaalityöntekijä, joka tekee lasta/nuorta koskevat päätökset. Asiakassuunnitelmaneuvottelussa laaditaan asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen/nuoren, vanhempien sekä hoitotahon/hoitotahojen kanssa. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Asiakkailla ja heidän lähiomaisillaan on aina mahdollisuus tutustua yksikköön ennen avohuollon sijoituspäätöstä tai huostaanoton kautta tapahtuvaa sijoitusta. Yksikön vastaavan ohjaajan kanssa voi sopia tutustumiskäynnin. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Sosiaalityöntekijän johtamassa asiakassuunnitelmaneuvottelussa käydään läpi palvelun kokonaisuus, sisältö sekä suunnitelma näiden toteuttamiseksi. Yhteisen asiakassuunnitelmaneuvottelun lisäksi on lapselle taattava mahdollisuus keskustella oman sosiaalityöntekijän kanssa säännöllisesti kahden kesken. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Palveluissa noudatetaan asiaa koskevia lakeja ja asetuksia ja käytännöt perustuvat korkeaan eettiseen ja moraaliseen toimintatapaan sekä Mehiläisen arvoihin. Lisäksi huomioidaan yksilölliset erityistarpeet ja toiveet. Yksikön toiminta perustuu hallittuun johtamisjärjestelmään sekä suunniteltuun toimintarakenteeseen, joilla varmistetaan lapsen/nuoren ja perheen oikeusturva. Lapseen tarpeenmukaisesti kohdistuvat rajoitustoimenpiteet tehdään lastensuojelulain mukaisin perustein ja päätöksin. Leivokodilla sitoudutaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) ohjeistukseen lasten itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi. Leivokodin perustehtäviin kuuluu lapsen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä lapsen kehityksellisten tavoitteiden tukeminen. Hoito, kasvatus ja kuntoutus yksikössä on lapsen ja hänen perheensä tarpeista lähtevää kuntoutusta. Sijoituksen aikana turvataan lapsen hyvä hoito ja kasvatus sekä iän ja kehitystason huomioiva tarpeellinen huolenpito ja valvonta. Lapsille kerrotaan ymmärrettävästi heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan hyödyntäen Pesäpuu ry:n ja Lastensuojelun keskusliiton tuottamaa materiaalia. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Pääsääntöisesti lasten/nuorten varat ovat heillä itsellään. Jos erikseen on sovittu lapsen/nuoren varojen säilyttämisestä, noudatetaan yleisiä ohjeita sekä yksikkökohtaisia käytäntöjä. Sijoitetun lapsen/nuoren kanssa tehdään aina kirjallinen sopimus varojen säilyttämisestä ja varojen käytöstä pidetään kirjaa. Leivokodilla lapset säilyttävät arvotavarat toimistossa lukitussa kaapissa heidän henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuissa arvotavaralaatikoissa. Lastensuojelulaki 417/ Käyttövarat. avi21u1 10/19

11 Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Yksikön työtekijöiden ja johdon suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työskentely ja asiakassuunnitelman avaaminen arkeen hoito- ja kasvatussuunnitelmaksi. Yksilökohtaiset asiakassuunnitelmat, niiden säännöllinen arviointi, päivittäminen sekä tavoitteiden uudelleen asettaminen. Rajoitteiden käytön vähentämiseen pyritään johdetulla sektorin tuella muun muassa alueellisilla - ja valtakunnallisilla päivillä sekä osaamisen kehittämisellä. Leivokodilla on sitouduttu lapsen osallisuuden kokemusta vahvistavaan työskentelyotteeseen. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Lastensuojelulaki 417/2007 sekä Laki lastensuojelulain muuttamisesta 88/ Laitoshuoltona järjestettävän sijaishuollon aikana lapseen saa :n nojalla kohdistaa rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuoltoon johtaneen päätöksen tarkoituksen toteutuminen, lapsen oman tai toisen henkilön terveys ja turvallisuus taikka muun mainituissa säännöksissä säädetyn edun turvaaminen välttämättä vaatii. Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen. Rajoitustoimenpiteiden keskeisimmät tavoitteet ovat huostaanoton tarkoituksen toteutumisen varmistaminen sekä lapsen itsensä ja toisen henkilön suojaaminen. Päätökset rajoitustoimenpiteistä tekee yksikön palveluista vastaava johtaja Timo Makkonen sekä hänen määräyksestään vastaava ohjaaja Kati Heikkinen tai työvuorosta vastaava eli vastuuvuorolainen. Rajoitustoimenpiteistä tehdään kirjalliset päätökset asiakastietojärjestelmään. Rajoitustoimenpiteisiin on lainmukaiset muutoksenhakuoikeudet. Asiakassuunnitelmaneuvottelussa ja asiakassuunnitelmassa huomioidaan kirjatut ja toteutuneet rajoitustoimenpiteet sekä niiden vaikutukset hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Jos asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti henkilökunnan toimesta, on henkilökunnalla asiasta ilmoitusvelvollisuus esimiehille ja yksikönjohtajalle. Asiakkailla on oikeus tehdä muistutus yksikön vastaavalle ohjaajalle. Yksikössä on olemassa ohjeet muistutusmenettelystä ja asiakasta ohjeistetaan ja autetaan saamaan apua muistutuksen laatimisessa (esim. sosiaaliasiamies). Kaikki tilanteet käsitellään yhdessä yksikönjohtajan kanssa ja niistä tehdään poikkeama. Korjaustoimenpiteet määritellään ja näiden toteutuksesta vastaa yksikön lähiesimies. Koko sektoritasolla pyritään vahvistamaan lapsen ja perheen yksilöllisiä voimavaroja ja näin vahvistamaan heidän oikeusturvaansa. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Laatujärjestelmässä on kuvattu toimenpiteet ja prosessipolut liittyen asiakassuhteen päättymiseen eri tilanteissa. Tavoitteena on hoidon ja palvelujen jatkuvuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Lastensuojelussa asiakassuhteen päättymisestä päättää lapsen/nuoren sosiaalityöntekijä. Yhteistyössä asiakkaan sosiaalityöntekijän kanssa järjestetään asiakassunnitelmaneuvottelu, missä suunnitellaan ja kirjataan lapsen/nuoren jatkosuunnitelmat. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). avi21u1 11/19

12 Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Vastaava ohjaaja Timo Makkonen Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Asiakkaan kotikunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies voi olla kahden tai useamman kunnan yhteinen. Sosiaaliasiamies palvelee sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaita. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex) Kunnan sosiaaliasiamies toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi tiedottamalla asiakkaan oikeuksista neuvomalla asiakkaan asemasta ja oikeuksista neuvomalla muistutuksen laatimisessa raportoimalla asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä vuosittain kunnanhallitukselle edistää muilla tavoin sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutumista. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot saa kunnan puhelinkeskukselta, neuvonnasta, sosiaalivirastosta, kunnan Internet-sivulta tai puhelinluettelosta. Sosiaaliasiamiehen kelpoisuusvaatimuksista säädetään sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa. Leivokodilla lapsen omaohjaaja tai vastaava ohjaaja auttaa tarvittaessa lasta oman sosiaalimiehen yhteystietojen saamisessa. Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Kaikki palvelua koskevat muistutukset käsitellään vastaavan ohjaajan ja yksikönjohtajan toimesta. Muistutuksista tiedotetaan aina myös sektorinjohtajaa ja sektorin nimettyä päällikköä. Muistutuksesta ja vastauksesta muistutukseen annetaan tieto myös asiakkaan kotikunnan vastaavalle sosiaalityöntekijälle (Asiakaslaki 23 ). Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Kunta- ja sidosryhmäyhteistyö on kuvattu vastaavan ohjaajan, perhetyöntekijän, th-tiiminvetäjän ja yksikönjohtajan tehtäväkuvauksissa. Lisäksi sektorin prosessipolut on suunniteltu yhteistyössä kuntien kanssa. Päävastuu valtakunnallisesta kuntayhteistyöstä on sektorinjohtajilla ja alueellinen kuntayhteistyö yksikönjohtajalla. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Lastensuojeluyksiköissä ei ole palveluseteliasiakkaita. avi21u1 12/19

13 Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Mehiläisessä toteutetaan jatkuvan kehittämisen periaatetta: asiakkaan asemaan, oikeuksiin ja oikeusturvan toteutumiseen liittyviä kysymyksiä arvioidaan säännöllisesti laatujärjestelmän mukaisesti. Mehiläisen lastensuojelun kulmakivet ovat perhe, ammatillisuus ja humaanius. Asiakkaan asema ja oikeudet perustuvat koko sektoritason suunnitelmalliseen johtoryhmätyöskentelyyn, jolloin asiakkaan oikeusturvan varmistaa useampi ammattihenkilö. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Lastensuojelu Leivokodin perustehtäviin kuuluu lapsen/ nuoren kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä lapsen/ nuoren kehityksellisten tavoitteiden tukeminen. Hoito, kasvatus ja kuntoutus yksikössä on lapsen ja hänen perheensä tarpeista lähtevää kuntoutusta. Leivokodissa hoidon ja kuntoutuksen aikana pyritään turvaamaan lapsen/ nuoren hyvä hoito ja kasvatus sekä iän ja kehitystason huomioiva tarpeellinen huolenpito ja valvonta. Hoidolla, kasvatuksella ja kuntoutuksella pyritään antamaan lapselle ja nuorelle turvaa ja välittämistä sekä kannustamaan hänen itsenäistymistään ja kasvuaan vastuullisuuteen ja aikuisuuteen. Hoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen sisällössä hyödynnetään perheterapeuttisia työskentelytapoja sekä verkostoa lapsen/ nuoren ja hänen perheensä voimavarana. Leivokodissa yksilöllisen hoito-, kasvatus- ja kuntoutussuunnitelman lisäksi painotetaan yhteisön merkitystä kuntoutuksen tukena. Yksikkö toimii yhteisöhoitopaikkana. Keskeisiä työmenetelmiä yksilöllisen suunnitelman mukaisesti ovat omaohjaajatyö, työparityöskentely, työryhmätyöskentely tiimityöskentelynä sekä perhe- ja verkostotyö. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Ravitsemukseen liittyvät tavoitteet ja toimintaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti sektorikohtaisissa palvelukuvauksissa. Ruokahuollon kehittämistä ohjaa Kuntapalveluissa Ruokapalvelupäällikkö. Leivokodilla aamu- ja iltapala sekä välipala syödään omassa asuinyksikössä eli osastolla. Aamupala on arkisin klo Välipala on klo 13. iltapala on päivittäin klo Viikonloppuisin aamupala on klo 10. Lounas ja päivällinen syödään 1. kerroksen ruokailutilassa ruoanvalmistuskeittiön yhteydessä arkisin porrastetusti klo ja klo ja viikonloppuisin klo ja klo Leivokodilla huomioidaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti mahdolliset ruoka-aineallergiat, erityisruokavaliot sekä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät ruokavaliot. Lasten ruokailutilanteissa on aina esimerkkiruokaileva aikuinen mukana. Lapsista vastaavat työntekijät seuraavat ja tarvittaessa ohjaavat ruokailussa sekä huolehtivat päivittäisestä ravitsemustilan seurannasta. Ravitsemustilan seurantaa tukee säännöllinen viikoittainen painon seuranta. Kouluaikana Leivokodilla noudatetaan kuuden viikon kiertävää ruokalistaa ja koulujen loma-aikana kesällä käytössä on kolmen viikon kiertävä ruokalista. Tukiasumisessa asuvien nuorten kanssa suunnitellaan viikoittain ruokalista, jonka pohjalta tehdään kauppaostokset. Tukiasumisen nuorten toimintakyvystä ja tavoitteista riippuen työvuorossa oleva työntekijä tukee, ohjaa ja toteuttaa ruokalistan suunnittelua, ruokatarvikkeiden hankintaa ja ruoanvalmistusta yhdessä nuoren kanssa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: avi21u1 13/19

14 Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Leivokodilla emäntä Päivi Hyry Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Lastensuojelu Peruskoulua käyvien lasten opetuksen järjestämisestä vastaa Muhoksen kunta. Muhoksen kunnan Oulujoen koulun opetusryhmä toimii Leivokodin tiloissa. Lapsen on mahdollisuus käydä koulua asiakassuunnitelmansa mukaisesti Leivokodin opetusryhmässä tai muilla tavoin järjestettynä lapsen tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Kouluyhteistyön turvaamiseksi on sovittu Oulujoen koulun kanssa yhteistyötä tukevista säännöllisistä rakenteista kuten tiedon siirtämisestä, työnjaosta, yhteydenpidosta ja yhteistyöstä sekä niiden kehittämisestä tietoisesti. Koulutunnit perusopetuksen oppilaille ovat maanantaista perjantaihin klo ja klo 15. välisenä aikana. Koulupäivien jälkeen lapsilla on niin sanottu hiljainen tunti, jonka aikana kotitehtävien tekoon ja levähtämiseen on varattu aikaa. Ammatillisissa opinnoissa tai niihin valmentavissa opinnoissa Leivokoti tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä erityisesti ammattiopisto Luovin kanssa. Leivokodilla noudatetaan päivä- ja viikko-ohjelmaa, jonka perusteena on lasten tarve säännölliseen vuorokausirytmiin sekä ennustettavaan turvalliseen arkeen. Päivä- ja viikko-ohjelmien avulla lapset oppivat arkielämän taitoja ja terveellisiä elämäntapoja esimerkiksi ruokaillen säännöllisin väliajoin viisi kertaa päivässä. Päivien ja viikon rytmittäminen esimerkiksi ulkoiluajoista kiinni pitämällä tukee sääntöihin ja yhteiskunnan odotuksiin sopeutumista. Leivokodilla turvataan yhteisen yhteisöllisen ohjelman lisäksi lasten yksilölliset ja yksityisyyden tarpeet tekemällä jokaiselle lapselle yhteisen ohjelman huomioiva ja toisaalta lapsen tarpeet huomioiva yksilöllinen päiväohjelma. Leivokodilla jokaiselle lapselle nimetään kaksi omaohjaajaa. Suunnitelmallinen hoito- ja kasvatustyön keskeinen menetelmä on omaohjaajatyöparityöskentely. Omaohjaajatyöpari vastaa hoito- ja kasvatussuunnitelman päivittäisestä toteutumisesta sekä lapsen tarpeiden mukaisen hoidon ja kasvatuksen sekä kuntoutuksen suunnittelusta ja arvioinnista yhdessä muun työryhmän kanssa. Omaohjaajatyöpari tekee tavoitteellista yhteistyötä lapsen perheen ja verkoston kanssa lapsen hoidon ja kasvatuksen sekä kuntoutuksen tueksi. Leivokodilla tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle yksilöllinen oman kiinnostuksen kautta tullut harrastus tai tukea ja ylläpitää harrastusta, joka lapsella on ollut ennen Leivokodille tuloa. Tämän lisäksi Leivokodilla toimii lasten tarpeista lähtöisin suunniteltuja avoimia ja suljettuja suunnitelmallisia ryhmiä kuten kuvataide-, musiikki-, ruoanvalmistus-, liikunta, erä- ja kulttuuriryhmä. Nämä ryhmät suunnitellaan aina kevät- tai syyslukukaudeksi kerrallaan. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Mehiläisen hygieniasuunnitelmaan on kuvattu seuraavat aihealueet: Hygienia hoitotyössä, Infektioidentorjunta, Toimintaympäristön hygienia, Elintarvikehygienia, Koulutus. Mehiläisen valtakunnallinen hygieniatoimikunta tukee toimintayksköiden hygieniatyötä. Leivokodilla hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen torjunnasta vastaa terveydenhuollon tiiminvetäjä Jaana Luopajärvi. Leivokodilla on elintarvike ja ympäristöhygieniasta vastaava yhteyshenkilö on emäntä Tiina Lohi (terveydensuojelun ja elintarvikehuollon omavalvonta). avi21u1 14/19

15 Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Mehiläinen toteuttaa jatkuvan kehittämisen periaatetta kaikessa toiminnassa. Käytäntöjä kehitetään, uusia käytäntöjä luodaan ja niiden toteutumista arvioidaan konsernitasolla, alueellisesti ja yksikkötasolla. Yksikönjohtajat ja lähiesimiehet vastaavat yksiköiden toiminnan kehittämisestä. Lastensuojelupalvelujen kehittämisen päävastuu on sektorin johtoryhmällä. Sektorin johtoryhmä tukee yksiköiden toiminnan, asiakastyön, kuntoutuksen laadun ja sisältöjen kehittämisessä. Mehiläisen muu organisaatio, osaaminen ja tukipalvelut ovat myös yksiköiden käytössä. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Mehiläisen potilasturvallisuussuunnitelma sekä potilasturvallisuuteen liittyvät valtakunnalliset linjaukset ja ohjeistukset löytyvät sisäisen intranetin potilasturvallisuussivuilta. Valtakunnallisten linjausten ja ohjeistusten sekä yhteisten toimintatapojen toteutumista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Sektorikohtaisissa sairaanhoidon ohjeissa korostetaan käypähoitosuositusten ja lääkärin hoitolinjausten noudattamista. Lastensuojelu Laki 88/ Lapsen terveydentilan tutkiminen 16 b Kunnan, jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna taikka jälkihuollossa (sijoituskunta), on järjestettävä yhteistyössä 16.n 1 momentin tai 17.n mukaan vastuussa olevan kunnan (sijoittajakunta) kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja tukitoimet. Tämä kattaa myös terveydenhuoltoon ja -hoitoon liittyvät palvelut. Yksiköissä on nimetty terveydenhuollon tiiminvetäjä Mehiläisen lastensuojelun henkilöstömallin mukaisesti. Leivokodilla terveydenhuollon palveluista vastaa: Vastaava lääkäri, erikoislääkäri Anneli Partanen anneli.partanen@mehilainen.fi Terveydenhuollon tiiminvetäjänä toimii: Sairaanhoitaja AMK Jaana Luopajärvi jaana.luopajarvi@mehilainen.fi Linkki: Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Lastensuojelulaki 417/2007 Kts. kuvaus yllä. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Asiakkaiden kiireellinen sairaanhoito toteutetaan paikkakunnan julkisen terveyspalvelujen päivystys- ja ensiapupalvelujen kautta. Yksikön henkilökunta on perehdytetty päivystyspalvelujen toteutukseen ja hätätilanneohjeistukseen. Perehdytys- ja ohjausvastuu on työsuojelulain mukaisesti yksikön esimiehellä. avi21u1 15/19

16 Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Kts. kohta 11. Leivokoti on terveydenhuollon palvelujen osalta erikoislääkärijohtoinen. Leivokodilla on Valviran toimilupa avoterveydenhuollon toimintaan. Yksikön terveydenhuollon palveluista vastaavana johtajana toimii erikoislääkäri Anneli Partanen. Leivokodin toisena hoitavana lääkärinä toimii nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Liisa Miihkinen. Molemmat lääkärit toimivat lasten ja nuorten hoitavina lääkäreinä lastenpsykiatrisen ja nuorisopsykiatrisen hoidon osalta sijoituksen tueksi ja suunnittelevat tarpeenmukaisen lääkehoidon, jonka toteutuksesta ja arvioinnista he vastaavat yhteistyössä muun työryhmän sekä lapsen/ nuoren ja hänen perheensä kanssa. Leivokodilta järjestetään lapselle/ nuorelle muut tarpeenmukaiset terveydenhuollon palvelut yhteistyössä sijaintikunnan ja sijoittajakunnan tai kuntayhtymän kanssa. Lasten/ nuorten terveyden- ja sairaanhoidon yhteistyötahoina toimivat lapsen/ nuoren sijoituksen järjestämisestä vastaava kunta, Oulun yliopistollinen sairaala sekä Muhoksen kunta sijaintikuntana. Terveydenhuollon peruspalvelut järjestetään Muhoksen terveyskeskuksessa, perushammashuolto järjestetään Muhoksen terveyskeskuksen hammashoitolassa. Lasten/ nuorten yksilölliseen terapiaan järjestetään tarvittaessa kuljetus Leivokodilta ja Leivokoti tekee yhteistyötä tiiviisti terapeutin kanssa. Lasta/ nuorta ja hänen perhettään tuetaan tarpeen mukaisesti yksilöterapian järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Mehiläisen toimintayksiköissä ja palveluissa, joissa toteuteaan lääkehoitoa on käytössä Turvallinen lääkehoito oppaan mukainen lääkehoidon suunnitelma. Lääkehoidon toteutukseen on nimetty yksikkökohtainen vastuuhenkilö, terveydenhuollon tiiminvetäjä, jota tukee sektorin lääketieteellinen johtaja. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Leivokodin terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja Anneli Partanen Leivokodin terveydenhuollon tiiminvetäjä Jaana Luopajärvi Potilasasiamiehen yhteystiedot Leivokodin potilasasiamiehenä toimii: Taina Landen puh: Kauppurienkatu krs Oulu Hänet tavoittaa parhaiten ma-pe klo Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Mehiläinen toteuttaa jatkuvan kehittämisen periaatetta kaikessa toiminnassa. Käytäntöjä kehitetään, uusia käytäntöjä luodaan ja niiden toteutumista arvioidaan konsernitasolla, alueellisesti ja yksikkötasolla. Yksikönjohtajat ja lähiesimiehet vastaavat yksiköiden toiminnan kehittämisestä. Leivokodilla tuotetaan terveydenhuollon palveluita Leivokotiin sijoitetuille lapsille. Terveyden edistäminen ja sairaanhoito ovat keskeisessä osassa lasten suunnitelmallisessa päivittäisessä hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyössä. Terveydenhuollon palvelut toimintayksikössä ja niiden sisältö ovat aktiivisena kehittämiskohteena sisältöjensä osalta: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: - terveellisten elintapojen ja hyvinvoinnin edistämistä (ravitsemus, liikunta, lepo, päihteet, tupakointi) sisältäen niin sijoitetun lapsen ja hänen perheensä kuin koko moniammatilliseen työryhmään kohdistuvan neuvonnan ja ohjauksen sekä terveyttä edistävän työn tukemisen - sairauksien, tapaturmien, muiden terveysongelmien ehkäiseminen, mielenterveyden vahvistaminen avi21u1 16/19

17 Terveydentilan seuranta, arviointi ja hoito käsittäen sijoitetun lapsen yleisen terveydentilan seurantaa (paino, pituus, verenpaine, pulssi, verensokeri, lämpö), arviointia ja hoitoa. Hoidon järjestäminen sisältäen sijoitetun lapsen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisen. Tähän kuuluvat tarpeelliset terveystarkastukset, johon kuuluu lisäksi ehkäisyneuvonta ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluita. Sijoitetun lapsen/ nuoren tarpeenmukaisen neuvolapalvelun, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon järjestämisen. Tämä sisältää myös sijoitetun lapsen suun terveydenhuollon järjestämisen sekä päivystyksen, avosairaanhoidon ja sairaalahoidon sekä sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen siltä osin kun niitä ei toteuteta toimintayksikössä. Sairauden seuranta, arviointi ja hoito sisältää sijoitetun lapsen/ nuoren sairauksien tutkimuksen, lääketieteellisen taudinmäärityksen ja hoidon avohoitona toimintayksikössä, hoitosuunnitelman mukaisten pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavien hoitotarvikkeiden sekä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen, siltä osin kun niitä ei toteuteta toimintayksikössä. Osana tätä on sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen sekä ohjaus, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa. Sairauden hoito tarkoittaa myös erityistä tukea, tutkimusta ja hoitoa tarvitsevan potilaan terveysongelmien varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja jatkohoitoon ohjaamisen. Potilasturvallisuus sisältää kolme osa-aluetta (hoidon turvallisuus, lääkehoidon turvallisuus ja laiteturvallisuus), joista lastensuojeluyksikön toiminnassa korostuvat hoidon turvallisuus ja lääkehoidon turvallisuus. Hoidon turvallisuus sisältää hygienian, ensihoito-ohjeet sekä hoitomenetelmien ja hoitamisen turvallisuuden. Lääkehoidon turvallisuuden kokonaisuus sisältää lääkehoidon suunnitelman, lääkehoidon osaamisen ja lupakäytännöt sekä rokotusturvallisuuden (prosessikaavio). Potilasturvallisuuskulttuurissa korostuu perehdytyksen merkitys sekä vaara- ja haittailmoitusten tekemisen. Terveyden- ja sairaanhoidon potilasasiakirjoilla tarkoitetaan potilaan (sijoitetun lapsen/ nuoren) terveyden ja sairaanhoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, laadittuja tai saapuneita asiakirjoja taikka teknisiä tallenteita, jotka sisältävät hänen terveydentilaansa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Lastensuojelussa asiakastiedot kirjataan ja tallennetaan sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Tietosuojan toteutus on kuvattu Mehiläisen laadunhallintaan tietoturva osiossa. Mehiläisen itvastuut ja valtuudet on määritelty tietoturvastrategiassa. Kaikkien työntekijöiden työsopimukseen liittyy salassapitositoumus. Mehiläisen tietoturvapolitiikan kantava periaate on se, että kaikki muu kuin julkiseksi luokiteltu tieto on vain niiden tunnistettujen henkilöiden saatavissa, joilla on oikeus kyseisen tiedon käsittelyyn. Tietoturvapolitiikan noudattaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus ja on esimiesten vastuulla huolehtia siitä, että työntekijät ymmärtävät tietoturvan tärkeyden. Tietoturvapolitiikan rikkomukset käsitellään tietoturvallisuuden ohjausryhmässä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän tietosuoja ominaisuudet ovat määräysten ja suositusten mukaiset. Sähköisellä asiakastietojärjestelmällä tietosuoja ominaisuudet ovat määräysten ja suositusten mukaiset. Toimintayksikön vastuuhenkilö on nimetty asiakasrekisteristä vastaavaksi. Leivokodin asiakasrekisteristä vastaava, vastaava ohjaaja Timo Makkonen Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Mehiläinen Lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka avi21u1 17/19

18 Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) kts. kohta 3 Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Asiakirjat toimitetaan palvelusopimuksissa tai saaduissa ohjeissa kuvatulla tavalla sosiaaliviranomaisen haltuun. Muu asiakirja aineisto hävitetään tai säilytetään säädetysti. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Potilas- ja sosiaalihuollon asiakirjojen käsittely on kuvattu ja ohjeistettu Mehiläisen tietohallinnon toimesta. Asiakirjojen siirtoon ja luovutukseen pyydetään asiakkaan suostumus sille varatulla lomakkeella. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Tietoturvallisuuden ohjausryhmä vastaa tietoturvapolitiikan mukaisen tietoturvaohjeistuksen laatimisesta sekä siitä, että tietoturvallisuustilannetta seurataan jatkuvasti ja suoritetaan säännöllistä tietoturvallisuusriskien arviointia. Tietoturvallisuuden ohjausryhmä vastaa Mehiläisen tietoturvallisuuden kehittämisestä ja tämän tietoturvapolitiikan toteutumisen valvonnasta, ajantasaisten vaste- ja toipumissuunnitelmien olemassaolosta sekä tietoturvapolitiikan jakelusta kaikille niille tahoille, joita se koskee. Tietoturvallisuuden ohjausryhmä nimeää tarvittaessa tietoturvallisuuden kehittämisen projektiryhmiä. Mehiläinen toteuttaa jatkuvan kehittämisen periaattetta kaikessa toiminnassa. Käytäntöjä kehitetään, uusia käytäntöjä luodaan ja niiden toteutumista arvioidaan konsernitasolla, alueellisesti ja yksikkötasolla. Yksikönjohtajat ja lähiesimiehet vastaavat yksiköiden toiminnan kehittämisestä. avi21u1 18/19

19 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Laadunhallintaan on kuvattu sektorikohtaiseti alihankinta- ja yhteistyötahot. Palveluhankinnat on kuvattu Mehiläisen hankintatoimen ohjeissa ja hankintapolitiikassa. Hankintapolitiikan tavoitteena on luoda edellytykset suunnitelmallisille ja kokonaistaloudellisille hankinnoille. Sen avulla turvataan konsernin etu luomalla yhtenäinen toimintatapa ja sopimuskäytännöt, joilla ohjataan konsernin resurssin käyttöä tehokkaasti. Mehiläisessä toteutetaan vastuullista hankintapolitiikkaa ja ympäristöasiat huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Valittujen toimittajien toimintamallit tukevat mahdollisimman hyvin Mehiläisen omaa ympäristöpolitiikkaa. Valtakunnallisten tuote- ja palvelun tuottajien laadunarviointi suoritetaan hankinnan toimesta vuosittain sopimusten päivittämisen yhteydessä. Muut kuin valtakunnalliset palveluiden tai tuotteiden toimittajat on luetteloitu yksikön intrasivuilla ja laadunvalvonta tapahtuu vuosittain hankintojen ohjeistusten mukaisesti. Luettelo alihankkijoita Ylläpidetään Mehiläisen hankintahenkilöstön toimesta. Yksikönjohtaja voi tehdä paikallisia hankintasopimuksia. Kehittämissuunnitelma Mehiläinen toteuttaa jatkuvan kehittämisen periaatetta kaikessa toiminnassa. Käytäntöjä kehitetään, uusia käytäntöjä luodaan ja niiden toteutumista arvioidaan konsernitasolla, alueellisesti ja yksikkötasolla. Yksikönjohtajat ja lähiesimiehet vastaavat yksiköiden toiminnan kehittämisestä. 14. (OMA)LAADUN VALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön (oma) laadunvalvonnan toteutumisen seurannasta Yksikön omavalvontasuunitelma katselmoidaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa tai useammin, jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Yksikköön tehtävissä laatuarvioinneissa (auditoinnit) arvioidaan aina myös omavalvontasuunnitelman toteutumista. Mehiläisen laatupäällikkö vastaa yksiköiden auditointikäytännöistä ja aikataulutuksesta. Yksikkökohtaista kehittämistä tukevat ja ohjaavat sektorin johtoryhmä sekä Mehiläisen tukipalvelut. Kuvaus (oma) laadun valvontasuunnitelman päivittämisprosessista Yksikköön nimetty laatuyhteyshenkilö huolehtii omavalvontasuunnitelman katselmointiin ja päivittämiseen liittyvistä käytänteistä. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Muhos Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys Timo Makkonen avi21u1 19/19