Paperit liikkeelle. - aikaa asiakkaalle. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Mielenterveystyö:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paperit liikkeelle. - aikaa asiakkaalle. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Mielenterveystyö:"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus ei koskekaan kirkon perheneuvontaa? Brittiläinen sosiaalipolitiikka: yksityisiä palveluita ja kansalaisten omaa vastuuta Saamelaisille palveluita oman kulttuurin lähtökohdista Paperit liikkeelle Mielenterveystyö: - aikaa asiakkaalle

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vuorotteluvapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Futureimagebank Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Sosiaaliturva 16/07 3 pääkirjoitus suunnat selvillä? Leena Niemi 4 5 ajankohtaiset perhetyö uutisia lyhyesti sosiaaliturva 95 vuotta vanhoja artikkeleita löytyykö Paras? 6 7 laina ja palaute Pallo on kirkkolain uudistajilla Annikki Kaikkonen Onko meillä myös syyllistämisen eetos? Seppo Sauro lainattua, saksittua 8 13 kärkiteema Palvelupyynnöllä tarpeet esiin Minna Tarvainen Palveluohjaaja antaa aikaa, ei aikoja Minna Tarvainen Huomio päihdeongelmaisen masennukseen Kirsi Kaukiainen, Elisa Laurikainen, Pauliina Ukkonen, Emma Vesterinen, Hannele Niiniö Aina on toivoa Minna Tarvainen Eläke lepäämään töihin sosiaaliseen yritykseen Heikki Manninen näkökulma kolumni Mikko Mäntysaari jos minulta kysytään Ristenrauna Magga Mielenterveyskuntoutus toimivammaksi Jyrki Rinta-Jouppi lastensuojelu Lapsilta kerätään suoraa palautetta lastensuojelusta Sari-Anne Paaso sosiaalipolitiikka Brittiläinen sosiaalipolitiikka: yksityisiä palveluita ja kansalaisten omaa vastuuta Briitta Koskiaho juristin nurkkaus Toimeentulotuen takaisinperinnästä pitää päättää tukea myönnettäessä Tapio Räty oma ura 16/07 24 vammaispalvelut Kuljetuspalveluasiakas taksikyydin häpeilijästä moderniksi kuluttajaksi tarja Sipponen seuraavassa numerossa 17/07 Kärkiteemana sosiaalipolitiikka kunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Kohti eurooppalaista sosiaalipolitiikkakehystä Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari analysoi kirjoituksessaan EU:n viimeaikaista kehitystä.

3 Pääkirjoitus 22. lokakuuta 2007 Kannessa Tampere yhdisti mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasohjaukset. Se on nostanut asiakkaiden tarpeet selkeästi esiin. Liika voi olla liikaa palveluissakin. Palveluohjaaja Merja Tuominen kannustaa mielenterveyskuntoutujia itsenäisyyteen. Vantaan A-klinikalla seulotaan masennusta. Mielenterveyskuntoutujan tie takaisin työelämään. sivut 8 13 kuva: Futureimagebank Suunnat selvillä? Saimme jälleen selvityksen sosiaalityön yliopistollisesta ja sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksesta. Tällä kertaa se on nimeltään Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta. Eihän se 2000-luvulla olekaan kuin noin seitsemäs selvitys samasta asiasta. Kaikki selvitykset ovat tuoneet uutta analyysiä ja ymmärrystä. Harmillista on, että selvitysten tavoitteet ovat epämääräisiä. Tulkinnat ovat kuitenkin usein tarkoitushakuisia. Tuoreimman selvityksen ansiona on monipuolinen ja tekijöiden pitkää kokemusta ja syvää asiantuntemusta hyödyntävä aikalaisanalyysi. Voin aavistaa työryhmän olleen parhaimmillaan arvioivassa ja ennakoivassa työssä, kun taas johtopäätökset on jouduttu vetämään eri tahojen näkökannoista. Työryhmä ehdottaa ammatillisen tohtoritutkinnon ja moniammatillisen ikääntymiskysymyksiin pureutuvan ammattikorkeakoulutuksen aloittamista. Toivottavasti tulevat päätökset kaiken kaikkiaan perustuvat korkeakoulujen laatuun ja esimerkiksi geronomi (AMK) -koulutuksen sekä sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulutuksen saavutuksiin. Tässä yhteydessä kelpoisuuslainsäädännön avaamista tuskin voi väistää. En tiedä, onko työryhmä keskustellut siitä, miten kapea suhde sosiaalityön yliopistokoulutuksella on sosiaalipalveluihin. Vanhustyö, vammaistyö ja päivähoito ovat siinä marginaalisia. Mitä tämä merkitsee alan tulevaisuudelle, jos yhtä aikaa edellytetään yliopistollista sosiaalityön koulutusta kelpoisuudeksi alan keskeisiin tiedonmuodostuksesta vastaaviin ja johtotehtäviin? Mihin on hävinnyt sosiaalipolitiikka? Alan ammattikorkeakoulutus pirstoutuu, ellei sitä kehitetä voimistuvan tutkimustyön kautta oleellisena osana sosiaalityön ja sosiaalialan korkeakoulusektoria ja toimintakenttää. Hämmentynein olin esityksestä perustaa sosiaalityön koulutuksen yhteyteen klinikoita. Meillä on jo kattavasti toimintamalleja koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän kehittämisen yhteistyölle: instituutteja, klinikoita, osaamiskeskittymiä ja -keskuksia. Asiakastyötä tekeviin yksiköihinkin on tulossa yli sata kehittämisyksikköä. Eikö pitäisi panostaa lisää jo aloittaneisiin ja arvioitavissa oleviin rakenteisiin? On hyvä, kun näitä kiviä käännellään. Vieläkään ei ole selkeästi nähty, miten merkittävää korkeakoulutuksen laajentuminen ja osaamisen moninkertaistuminen ylipäänsä on. Duaalimalliin ei kiteydy vain jaot vaan myös yhteydet, toisistaan poikkeavien tarkastelukulmien hedelmällisyys. Toivottavasti kehittävä jännite ei koskaan purkaudukaan kokonaan vuoropuhelulle on jatkuva tilaus. Leena Niemi yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, Huoltaja-säätiön isännistön jäsen selvitysten tavoitteet ovat epämääräisiä. Sosiaalityön opiskelijat kertovat unelmistaan: Tulevaisuuden yhteiskunnassa välittäminen on sallittua Kaakkois-Suomessa hyviä kokemuksia maisteriohjelmasta sosiaaliturva & museot Jos hyvinvointivaltiota ja sosiaaliturvaa pidetään tärkeinä, niitä tulisi käsitellä myös museoissa Museot ovat myös toisin näyttämisen paikkoja: millaista oli silloin, kun ei ollut hyvinvointivaltiota eikä lailla säädeltyä sosiaaliturvajärjestelmää, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss sanoo. kuva: Sakari Kiuru, H:gin kaupunginmuseo Sosiaaliturva 17/07 postitetaan lukijoille 19. marraskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 16/07 3

4 ajankohtaiset PERHETYÖ Tämänvuotisilla perhetukipäivillä masennus ja sen hoitaminen olivat keskiössä. Muun muassa Vantaan lastensuojelun avohuollon perhetyössä depressiokouluryhmistä on hyviä kokemuksia. Oikaisuja Sosiaalityöntekijä Mia Brunberg (vas.), perhetyöntekijä Maire Vilen ja sosiaalityöntekijä Eija Vuojolainen vetävät depressiokouluryhmiä. Ohjaamme ryhmiä, emme toimi terapeutteina, he korostavat. Heikki Mannisen Kokkolan lastensuojelua käsittelevään juttuun Sosiaaliturvassa 14/2007 sivulla 21 oli jäänyt asiavirhe. Avohuollon tukitoimena ei luonnollisesti tehdä huostaanottoja vaan avohuollon tukitoimena on ollut vuosittain sijoitettuna kymmenen lasta. Perhetyötä koskevat odotukset ovat suuret. Mainitaanhan se uudessa lastensuojelulaissakin yhtenä avohuollon tukitoimena. Perhetyötä tehdään paljon myös ns. normaalipalveluissa, kuten neuvolassa ja kotipalvelussa. Perhetyö voi olla arkista apua, mutta se voi olla myös vaikkapa perhekuntoutusta. On ehkäisevää, korjaavaa, tehostettua ja laitoksissa tehtävää perhetyötä. On päivähoidon perhetyötä ja neuvolassa tehtävää perhetyötä, luetteli lastensuojelun erityisasiantuntija Maija Uramo Vantaan sosiaali- ja terveystoimesta. Ja luettelo jatkui: Alvari-perhetyö, Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhetyö, päihdepalvelujen perhetyö, seurakunnan perhetyö, toiminnallinen perhetyö, vauvaperhetyö. Työssä kohtaa väistämättä masentuneita asiakkaita sairastaahan arviolta prosenttia suomalaisista masennusjakson elämänsä aikana. Näistä pahimmillaan 75 prosenttia jää tunnistamatta ja hoitamatta, selvitti psykiatrian erikoislääkäri Petteri Sokero. Depressiokouluryhmät ovat yksi mahdollisuus masennuksen ehkäisyssä ja itsehoidossa. Vantaan lastensuojelun avohuollon perhetyössä ryhmiä ohjaavat sosiaalityöntekijät Mia Brunberg ja Eija Vuojolainen ja perhetyöntekijä Maire Vilen korostivat, että kysymys on nimenomaan itsehoidosta, ei terapiasta. Ryhmässä opiskellaan työkirjan tehtävien avulla masennuksen itsehoitoa. Ohjaajat ovat käyneet ensin itse koulutuksen depressiokoulun jäseninä ja sen jälkeen ryhmän ohjaajina työnohjauksen avulla. Koulussa harjoitellaan muun muassa tunnistamaan niitä asioita ja toimintoja, jotka vaikuttavat omaan mielialaan. Jokaisella tapaamiskerralla on jokin teema, johon liittyy kotona harjoiteltavia tehtäviä. Ryhmätapaaminen kestää noin kaksi tuntia kerran viikossa 8 10 viikon ajan. Työmalli on kehitetty Kalifornian yliopistossa, mutta Suomen oloihin sen ovat muokanneet psykoterapeutti Tarja Koffert ja psykiatri Katriina Kuusi. Vantaan kaupungin järjestämät perhetukipäivät kokosivat lokakuuta kaupunkiin nelisensataa perhetyön ammattilaista ympäri maata. Lea Suoninen-Erhiö Jessica Sundströmin artikkelista numerossa 15/2007 sivulla 10 oli pudonnut pois osa ingressistä. Ingressi kuuluu kokonaisuudessaan näin: Asunnottomuus oli yllättäen merkittävin yksittäinen sosiaalinen ongelma, johon törmäsin aloittaessani noin vuosi sitten sosiaalityöntekijänä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Asunnottomuus ei liene Keski-Pohjanmaan merkittävin yksittäinen sosiaalinen ongelma, kuten tiivistetyssä ingressissä väitettiin. Sosiaaliturvassa 15/2007 sivulla 25 esitellyn oppaan Vast Vastensa on työstänyt Ammattiopisto Luovin hallinnoima ESR-rahoitteinen Ovet auki -projekti. Yhteistyössä on ollut mukana Oulun kaupunki ja muita tahoja. Opas ei siis ole Oulun kaupungin yhteistyötahojensa kanssa julkaisema, kuten jutussa väitettiin. 4 Sosiaaliturva 16/07 Sosiaaliturva 95 vuotta vanhoja artikkeleita Vaasan läänin maaherra Bruno Sarlin, Huoltaja 18/1921 huomasin hämmästyksekseni, että laitoksen käsityöpirttiin oli tehdy ahdas koppi ja että siihen oli jo kevättalvella sijoitettu mielenvikainen mies toisesta jalastaan rautakahleilla seinään kytkettynä, ilman, että rautoja, kuten johtajatar minulle ilmoitti, sen jälkeen olisi tähän päivään mennessä kertaakaan irroitettu miehen jalasta. Kun tällainen menettely loukkaa alkeellisimpiakin ihmisyystunteita ja on vastoin hyvää tapaa ja toukokuun 28 p:nä 1889 annettua mielisairashoitoasetusta, käsken minä täten köyhäinhoitohallitusta heti toimittamaan miehen tarkoituksenmukaiseen hoitoon Gurli Särkilahti, Huoltaja 13 14/1951 Perinpohjainen muutos mielisairaanhoidossa entisaikojen mielisairaitten käsittelyyn verraten on ehkä se, että nykyään heitä pidetään sairaina, usein onnettomina ihmisinä, eikä ainoastaan hulluina, joita täytyy eristää ja säilyttää niin, että heistä on vaivaa mahdollisimman vähän. M. Viukari, Huoltaja 15 16/1964 Varsinaisiin keskusmielisairaaloihin kohdistuu yhä lisääntyvä paine, koska niiden potilasluvut osoittavat nousua vuosi vuodelta. Uusien potilaiden saamiseksi sairaalaan on sairaita lähetettävä kotiin yhä vain lyhyempien hoitojaksojen jälkeen. Tässä lienee tietenkin vaara, että hoito jää liian vähäiseksi ja puutteelliseksi, vaikka avohoitojärjestelmä toimisi tyydyttävästi. Sen suhteen on maassamme kuitenkin paljon toivomisen varaa.

5 Uutisia lyhyesti Eettinen toimikunta aloitti toimintansa Helsingin sosiaalivirastossa syyskuussa. Se käsittelee tutkimuslupa-asioita ja seuraa viraston asiakkaiden oikeuksien toteutumista. Toimikunnan puheenjohtaja on anestesiologian ylilääkäri, dosentti Irma Jousela HUS:sta. Lahden sosiaali- ja terveystoimi on laatinut selkokielisen oikaisuvaatimusohjeen yhdessä Selkokeskuksen kanssa parantamaan asiakkaiden oikeusturvaa. Se on tarvittaessa apuna asiakkaille, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja/tai ymmärtämisessä. Käyttäjiä voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajat tai eri vammaisryhmät. Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet rajusti. Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna 2006 huumeita löytyi 104:stä vuotiaana menehtyneestä. Edellisenä vuonna nuorten huumekuolemia oli 69. Espoon selviämishoitoasema avataan marraskuun lopussa Kilon poliisiasemalla. Siellä hoidetaan asiakkaita, jotka tarvitsevat päihtymyksen vuoksi sairaanhoidollista seurantaa. Ympäri vuorokauden avoinna olevalla asemalla on kahdeksan vuodepaikkaa. Asiakkaita ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon, esimerkiksi katkaisuhoitoon, psykiatriseen hoitoon tai tarvittaviin sosiaalipalveluihin. Pirkanmaalainen Kuntoutuskeskus Mental Oy on valittu vuoden eurooppalaiseksi sosiaaliseksi yritykseksi. Valinnan teki sosiaalisten yritysten eurooppalainen kattojärjestö CEFEC Itävallan Linzissä Päivi Mäenpään ja Päivi Aaltosen omistama ja johtama Mental Oy tuottaa sosiaalialan asumispalvelua mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä kotihoitoa yrityksen tukiasunnoissa asuville. Se tarjoaa myös lastensuojelun laitospalveluja. Yrityksen palveluja ostavat kunnat. kuva: Erja Saarinen Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Airi Turunen Kiteen kaupungin sosiaalijohtaja Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi muodostavat Keski-Karjalan seutukunnan, jolle valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Neljässä kunnassa on yhteensä hieman yli asukasta. Miten yhteistoiminta-alueen valmistelu etenee? Alkumetreillä kävi selväksi, etteivät Tohmajärvi ja Kesälahti halua kuntaliitosta. Yhdessä päädyttiin yhteistoiminta-alueeseen. Sen valmistelu hankkeistettiin. Hanke alkoi kesällä ja nyt työstämme uutta organisointimallia hankkeen johtoryhmässä ja kuntien valtuustojen tasolla. Tässä vaiheessa henkilöstöstä muodostetuissa työryhmissä avaamme ydinprosesseja ja olemme pohtineet, mitkä olisivat lähipalveluita ja mitkä seudullisia tai maakunnallisia palveluita. Näiden rajat ovat hämäriä: palvelu voidaan järjestää keskitetysti, mutta tuoda paikkakunnalle. Jos kunnassa syntyy vuodessa kymmenen lasta, pitääkö neuvolan olla siellä joka päivä? Joulukuun puolivälissä kunnat päättävät, miten edetään onko hankkeen aikana tuotettu Keski- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämismalli tällä yhteistoiminta-alueella se, mitä halutaan. Yhteistoiminta-alueella on alkamassa myös Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitosselvitys. Miten yhteistyön rakentaminen sujuu? Tämä on luontainen yhteistoiminta-alue, jonka kunnilla on ollut paljon yhteistyötä. Meillä on kokemuksia toimivista seudullisista palveluista, muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointikeskuksesta ja työvoiman palvelukeskuksesta. Meillä on kaikki edellytykset tehdä uudistus hyvin. Ensi vuonna lienee edessä työläin vaihe, kun laitetaan neljän kunnan ja yhden kuntayhtymän kulttuureita yhteen ja luomme yhteisiä palvelukriteereitä. Kesälahdella, Kiteellä ja Rääkkylällä on terveydenhuollon kuntayhtymä. Tohmajärvella taas on oma terveydenhuoltonsa. Vuonna 2009 kunnilla pitäisi olla yhteinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Millä mallilla edetään? Vielä on epäselvää, millä mallilla yhteistoiminta-alue toteutettaisiin. Ensin on selvitetty ydinprosesseja ja organisointimalleja eikä hallintoa. Nyt keskustellaan isäntäkuntamallista, jossa olisi käytössä tilaaja-tuottajamalli. Palvelut tuottaisi kunnallinen liikelaitos. Miltä sosiaalihuollon tulevaisuus näyttää? Meillä koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsitellään yhdessä. Pidän hyvin tärkeänä, ettei sosiaalitointa pilkota keinotekoisesti. Minun on vaikea nähdä, mikä osa siitä pantaisiin yhteen terveydenhuollon kanssa ja mikä pitäisi jättää ulkopuolelle. Rajapintoja on niin paljon. Selvityksessä on mukana myös päivähoito, vaikka Rääkkylässä se on sivistystoimessa. Olen tähänastiseen yhteistyöhön tyytyväinen: terveydenhuollon kanssa on edetty hyvin rinnakkain. Tässä neljä köyhää kuntaa yhdistää voimansa. Jos onnistumme karsimaan päällekkäisyydet ja järjestämme palvelut yhdessä, voimme selvitä. Täällä on innostusta asiaan. Entisellään emme voisi jatkaa, rakennemuutoksia tarvitaan. Päteviä sosiaalityöntekijöitä ei ole näihin kuntiin saatu millään ja sosiaalityöntekijät ovat joutuneet työskentelemään yksin pienissä kunnissa. Suuremmat työyhteisöt parantavat tilannetta. Sosiaaliturva 16/07 5

6 LASTENSUOJELU Uuden lastensuojelulain mukaan muun muassa seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Poikkeuksen muodostavat rippisalaisuus ja sielunhoidon vaitiolovelvollisuus. Uusi lastensuojelulaki koetaan kirkon perheneuvonnassa sekavana, selviää Salla Korpelan jutusta Kirkko&kaupunki -lehdessä. Helsingin perheasiain neuvottelukeskuksen johtava perheneuvoja Harry Arvo, Kirkko&kaupunki 37/2007 Tulkitsemme niin, että perheneuvottelut ovat sielunhoitotilanteita. Pappeja ja lehtoreita velvoittava rippisalaisuus koskee myös perheneuvontaa. Osa perheneuvojistamme ei kuitenkaan ole pappeja. Tästä voi seurata, että he voivat toimia toisin kuin papit. Toivon, että lakia selkiytettäisiin tai saataisiin ainakin selvät toimintaohjeet, jotta emme jäisi vaikeassa tilanteessa oman harkintamme varaan. Ei papillakaan ole helppoa, jos hän saa tietää jonkun lapsen olevan vaarassa mutta ei voi tehdä mitään kun kollega voisi. kuva: Lea Suoninen-Erhiö laina ja palaute Annikki Kaikkonen, tutkija, psykoterapeutti (TEO) sekä perheterapeutti (VET), entinen kirkon perheneuvontatyön kouluttaja ja kunnallisen perheneuvolatyön konkari seurakunnat on syytä haastaa täysillä mukaan lastensuojelutyöhön. 6 Sosiaaliturva 16/07 Pallo on kirkkolain uudistajilla Kirkon keskushallinto laati jo viisi vuotta sitten toimintaohjeet kirkon työntekijän salassapidosta. Niihin jäi sama dilemma kuin uuteen lastensuojelulakiinkin. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuuden osalta papit ja rippisalaisuus muodostavat ainoan poikkeuksen selkeästä päälinjasta, joka nyt laajenee entistä velvoittavammin koskemaan kaikkia muita viranomaistahoja ja julkisyhteisöjä. Harry Arvon lailla painotan lainsäädännön harmonisointitarpeen kiireellisyyttä, mutta toisesta näkökulmasta. Pallo on ehdottomasti kirkkolain eikä lastensuojelulain uudistajilla! Eduskunta soisi kaikkien lakiensa olevan harmonisoituja, mutta kirkkoa koskevaa lainsäädäntöä se ei peukaloi. Se ainoastaan hyväksyy tai hylkää kirkon oman eduskunnan eli kirkolliskokouksen kirkkolakiin tekemät muutokset. Tuskinpa keltään kirkon päätöksentekijältä tai virkamieheltä löytyy siviilirohkeutta ja tahtoa kajota ikiaikaisiin ripin tai pappeuden käsitteisiin. Kun teologiset perustelut ja vakaumus ovat jääneet voimaan ylittäen maallisen lain, niiden mukaista salassapitokäytäntöä noudattavat yleisesti ja kaikessa hiljaisuudessa kirkon muutkin ammattiryhmät kuin papit. Lapsen edun eetos mahdollistaa hyvin erilaisten julkisoikeudellisten toimijoiden yhteistyön lastensuojelun kanssa. Vuosikausia on monissa ammattikunnissa oltu Harry Arvon tavoin vaikeissa tilanteissa, oman harkintamme varassa, mutta nykyisin on jo totuttu ajattelemaan, että lapsen etu ohittaa ja ylittää kaikki ne sadat pykälät, joilla lainsäätäjä on salassapidosta säätänyt. Yhteiskunnan oman hoitotyön on uuden lain mukaan välittömästi ja kaikessa autettava lastensuojelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta on outoa, että kirkon hoitotyö, eli ns. sielunhoitotyö, ei tähän vakaumuksellisista syistä suostu. Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien tuloista noin 12,5 prosenttia koostuu valtion kirkolle tilittämästä yritysten maksaman yhteisöveron tuotosta. Yhteiskunta tunnustaa näin kirkon tuottamien palveluiden arvon. Myös kuntien rahoitusta on käytössä; kirkon perheneuvonnan toimipisteistä yli puolet on kuntien osaksi rahoittamia. Ostopalveluin kunnat täydentävät tai korvaavat kokonaan omaa perheneuvolapalveluaan. Ehkä jatkossa ostosopimuksiin voisi kirjata, että palvelu olisi tarvittaessa lastensuojelun avohuollollinen tukitoimenpide tai osa kunnan järjestämää ehkäisevää lastensuojelutyötä. Kirkon perheneuvonnan perustehtävä lähenisi näin piirun verran kirkon diakonista perustehtävää ja aiheellisesti, koska tilastojen valossa asiakaskunta on hyväosaisempaa kuin kunnallisen perheneuvonnan puolella. Kirkoille on kiistatta kysyntää yhteiskunnassa eettisen asiantuntijana. Evankelisluterilainen kirkko oli kuntatalouden laman vuosina ja on vieläkin köyhien rinnalla myös käytännössä. Kristillinen kirkko on ollut ihmiskunnan historiassa erityisesti lapsen oikeuksien esille nostaja ja puolustaja. Ymmärrän rippisalaisuuden teologisia perusteluja, mutta jään silti kysymään, miten 2000-luvun kirkko voi yhtä aikaa sekä toimia yhteiskunnan verotulojen varassa että kieltäytyä noudattamasta lakeja, joilla turvataan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien elämää ja oikeuksia. Keskustelua salassapitotulkinnoista ovat evankelisluterilaisen kirkon ja muidenkin uskonnollisten yhteisöjen piirissä vauhdittaneet viime vuosina niiden liepeillä esille tulleet lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilytapaukset. Sama keskustelu käynnistyi julkisen sektorin toimijoiden piirissä 1980-luvun alkupuolella. Avoimuus on ratkaisevasti selkiinnyttänyt toiminta- ja yhteistyökäytäntöjä. Uusi lastensuojelulaki tähdentää aivan erityisesti hyväksikäyttö- ja pahoinpitelytapauksiin puuttumisen kiireellisyyttä. Pallo on kirkkokunnista suurimmalla, mutta ennen kaikkea se on kunnilla, joilla on vastuu lastensuojelulain käytännön toteutuksesta. Ostopalveluita pitää valvoa. Sopimuksissa voi edellyttää työryhmien moniammatillisuutta, ts. sitä, että toimipaikkojen viroissa on muitakin kuin pappeja. Perheneuvonnan virkojen kelpoisuusehtona on vuodesta 2003 ollut soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Seurakunnat on syytä haastaa täysillä mukaan lastensuojelutyöhön myös muiden työalojen osalta. Kirkon kosketuspinta perheisiin on suuri muun muassa päiväkerhotoiminnan, nuorisotyön, rippikoulutyön sekä diakoniatyön välityksellä. Näistä työntekijäryhmistä vain murto-osaa koskee rippisalaisuuteen liittyvä yhteistyön rajoite. Gallup-tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat kirkon palveluista muun muassa toimituksia: kastetta, vihkimistä ja hautaan siunaamista. Ehkäisevän perhetyön ja palveluista tiedottamisen tuhannen taalan paikkoja olisivat jo pelkästään toimituskeskustelut, jotka pappi käy usein perheen omassa kodissa.

7 LASTENSUOJELU Kuluttajuus hallitsee nykyään elämistä ja käyttäytymistä. Koska kuluttaja on kuningas, hänellä on oikeuksia. Puhe vastuusta kuulostaa yhä sopimattomammalta. Tätä pohtii Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen kolumnissaan. Reetta Meriläinen, Helsingin Sanomat Harvat asiat ovat nykyään tabu, mutta oma vastuu taitaa olla. Vastuu on ulkoistettu: Vanhempien hoito kuuluu yhteiskunnalle, työpaikan ilmapiiri on työnantajan vastuulla, juoppous johtuu olosuhteista, lasten laiminlyönti johtuu nykyisen elämänmenon kovuudesta. Niinkö? Entä kun oikeudet törmäävät? Pikku-uutinen viime kesältä kertoi, että sosiaaliviranomaiset ottivat huostaan kolmivuotiaan pojan Turun satamassa Viking Isabellan tultua satamaan. Syynä oli vanhempien vahva humalatila. Vanhempien oikeus remeltää laivalla törmäsi lapsen oikeuteen saada huolenpitoa. Seppo Sauro, asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto sitoutuminen vaatii vähän kiintymystäkin. Onko meillä myös syyllistämisen eetos? Totta se on, että vastuu lähimmäisistä ja itsestäkin siirretään helpolla arkisessa elämässä muille. Asioiden laatu toki vaihtelee, mutta ilmiö on tuttu. Esimerkin tapaus pienen lapsen huostaanotosta perheen Ruotsin-risteilyn päätteeksi on varmasti yksi vakavimmista. On vaikea ymmärtää miten näin voi käydä? Mutta voisiko olla niin, että joskus joku oikeasti elää kokonaan itsensä ulkopuolella. Mikään ei tunnu omalta. Ei tämä hetki, ei eilinen eikä tuleva tunti. Silloin lapsi ja hänen tarpeensa eivät määrittelekään emojen käytöstä. Olisiko niin, että vastuuta ei tunne, ellei koe asiaa tai ihmistä omakseen. Eikö vastuun rinnalla puhuta aina sitoutumisesta ja se vaatii vähän kiintymystäkin. Viime vuosina on paljon puhuttu varhaisesta puuttumisesta hyvänä auttamiskeinona näihinkin tilanteisiin. Mutta entä, jos ei ole tarttumapintaa. Mikään ei kosketa. Käsitettä on myös kritisoitu ja kysytty, onko meillä vallalla varhaisen puuttumisen eetos, näemmekö kaiken läpi riskilinssien. Onko meillä myös syyllistämisen eetos? Ainakin lastensuojelun alueella syyllisyyttä kokee moni lapsi ja aikuinen. Tämä syyllisyys myös tuhoaa heistä monet. Ongelma voi olla sekin, että meidän on vaikea riisua puuttumisesta ja syyllistämisestä vallankäyttö. Aina ei riitä, että me autamme tai otamme yhteistä vastuuta, jostain syystä meidän pitää myös kertoa olevamme parempia ja oikeassa. Aikoinaan poikani kertoi värikkäitä esimerkkejä aikuisista, joilla oli pakonomainen tarve ojentaa, komentaa ja syyllistää kaikkea mitä he tekivät. Neljätoistavuotiaat näkivät sen kuulemma jo sadan metrin päästä. Tuolta se tulee. Ei auttanut, vaikka vaihtoi kadun toiselle puolen, rupesi taluttamaan pyörää jalkakäytävällä, vaikeni täysin tai loi katseensa maahan. Ojennus, komennus ja uhkaus olivat väistämättömiä. Hyvä olisi, jos ihmisellä olisi aito oikeus omaan elämään vaikka hiukan toisenlaiseenkin. Se voisi luoda tartuntapinnan kiintymykselle. Erityisen tärkeää se on vanhemmuudelle. Äiti ja erityisesti isä tarvitsevat todellisen mahdollisuuden varhaiseen kiintymykseen omaan lapseensa. Sellaista pentua ei sitten niin vaan hylätä, ei edes yhdeksi illaksi. Silloin lapsi suojelee aikuista ja määrittää monen tapahtuman kulun. Vastuu läheisyydestä ja huolenpidosta on vahvasti yhteiskunnan rakenteissa. Ihmiselle on tärkeää olla muiden kanssa. Ilmeisesti monet pienet asiat ovatkin isompia kuin on arvattu. Kerhot, seurat, kirjastot satutunteineen, seurakunnat, muskarit, perhekahvilat ja ne risteilytkin ovat halpaa ja tehokasta huolenpitoa ihmisistä. Oikeasti kipeitä ja elämässään hajalla olevia ihmisiä pitää tietenkin auttaa ja hoitaa. Silloin on kyse selvästä väliintulosta ja monesti myös vaikeista päätöksistä. Näin varmaan kävi Ruotsin laivan tilanteessakin. Ei vanhemmilla ollut oikeutta remeltää laivalla oman lapsensa unohtaen. Lapsen huostaanoton lisäksi tilanteessa voitaneen harkita myös syytettä heitteillejätöstä. Kaikille vanhemmille lapsen huostaanotto pakolla on kova juttu. Ei siitä kukaan helpolla selviä. lainattua, saksittua Kjell Westö, Yhteishyvä 10/07 Mikä on oikein ja mikä on väärin, ja mihin aiomme uskoa, ellemme enää usko kaikkien ihmisten yhtäläisiin oikeuksiin, ei täystyöllisyyteen, ei markkinoita ohjaaviin ja tasapainottaviin toimiin, ei vanhojen ihmisten viisauteen, ei kohtuuteen, eikä yhteenkään luontoa säästävään toimeen mikäli se vaatii meitä muuttamaan tapojamme. Heikki Patomäki, Voima 8/2007 Hyvinvointivaltio ja teknologinen suunnittelu ovat peräisin kaudelta, jolloin seurattiin Ruotsin mallia. Suuri osa 1990-luvun muutoksista on seurausta pyrkimyksestä omaksua lännen asettamat säännöt ja mallit, tulivat ne sitten Brysselistä tai Washingtonista. Tulos on väliaikainen risteymä. Trendit viittaavat muutokseen kohti angloamerikkalaista yhteiskuntamallia. Matti Heikkilä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, Sosiaalivakuutus 5/2007 Skeptisyyteni perustuu kolmeen seikkaan. Ensinnäkin komitean ja perusturvajaoston kokoonpanot pitävät sisällään täydellisen dissensuksen (eripuran) ainekset. Kokoonpano ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta edusta sen enempää visionäärejä kuin poliittisesti painavia ihmisiäkään. Kolmanneksi reformilla ei ole realistista rahoitusta. Sosiaaliturva 16/07 7

8 Minna Tarvainen kärkiteema kuva: Futureimagebank Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asiakasohjaus teki Tampereesta taitavan tilaajan. Palvelupyynnöllä tarpeet esiin 8 Sosiaaliturva 16/07 Paperiselta maistuva käytäntö on nostanut asiakkaiden tarpeet entistä selkeämmin esiin. Asiakas saapuu katkaisuhoidosta sosiaalityöntekijän vastaanotolle hoidontarpeenarvio taskussaan. Pitäisi löytyä paikka. Kysymykset alkavat vilistä työntekijän päässä: Mitähän hoitopaikkoja niitä nyt olikaan? Mikä sopisi tälle asiakkaalle, kun hänellä on noita mielenterveysongelmiakin? Missä olisi paikka vapaana? Mahtaako budjettimme venyä tuohon? Tampereella sosiaalityöntekijä on voinut unohtaa kysymyssarjan ja keskittyä selvittelemään asiakkaan tilannetta siitä lähtien, kun päihdepalveluiden asiakasohjauskeskus Loisto avattiin kaksi vuotta sitten. Hän lähettää palvelupyynnön Loistoon, jossa aletaan etsiä oikeaa paikkaa. Viime keväänä Loistoon yhdistettiin mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasohjaus. Siten aikaa vievältä paikkaselvittelyltä säästyvät myös psykiatrisen sairaalan tai mielenterveystoimiston sosiaalityöntekijät. Asiakkaat ohjautuvat nyt suunnitelmallisemmin eri palveluihin. Olemme saaneet kovasti kiitosta sairaaloista ja muualta, että palvelut ovat jollakin hanskassa. Työntekijöiden ei tarvitse enää soitella ympäri, sillä asiantuntemus ja tiedot ovat meillä yhdessä paikassa, Loiston suunnittelupäällikkö Maritta Närhi sanoo. Erityisesti yhdistämisestä hyötyvät kaksoisdiagnoosiasiakkaat, jotka ovat helposti jääneet pyörimään palveluiden väliin. Jos kuntoutuja vain ohjataan jonnekin ja pompotellaan paikasta toiseen, se voi aiheuttaa hänelle turhaa pettymystä, sanoo mielenterveyspalveluiden asiakasohjauksen suunnittelija Eija Kouhia. Kirjaaminen jäsentää asiakkaan tarpeet Loiston käytävät kiiltävät vailla kuraisia kengänjälkiä, vaikka ulkona sataa vettä. Asiakkaista tulevatkin yksikköön vain paperit, eivät ihmiset itse. Hoitopaikka etsitään hoidontarpeenarvion ja palvelupyynnön perusteella. Ei uskoisi, mutta paperiselta maistuva käytäntö on nostanut asiakkaiden tarpeet entistä selkeämmin esiin. Palvelupyynnön lähettäjä joutuu kirjoittamaan paperille, minkälaista apua ja tukea asiakas tai potilas tarvitsee. Se jäsen-

9 kuva: Minna Tarvainen Loisto lyhyesti Mitä? l loisto hoitaa keskitetysti Tampereen kaupungin laitos- ja avohoidon päihdekuntoutuksen, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden sekä vapautuvien vankien asiakasohjauksen. Yksi sen työntekijä koordinoi korvaus- ja ylläpitohoidon siirtämistä A-klinikan korvaushoitoklinikalta perusterveydenhuoltoon. Miten? l Asiakkaat eivät itse ota yhteyttä Loistoon vaan A-klinikalle tai sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Niistä työntekijä lähettää palvelupyynnön Loistoon, missä suunnitelma arvioidaan ja asiakkaalle etsitään oikea hoitopaikka. l Keskuksen työntekijä voi osallistua vaativiin, esimerkiksi kaksois- tai kolmoisdiagnoosiasiakkaan hoitoneuvotteluihin. l Loiston työntekijät tarjoavat konsultaatioapua sosiaalitoimen ja terveydenhuollon työntekijöille sekä neuvovat omaisia, asiakkaita ja palvelutuottajia. Ketkä? l Asiakasohjausyksikössä työskentelee viisi mielenterveysja sosiaalityön ammattilaista. Tampereella ei tingitä mielenterveys- ja päihdepalveluista. Maritta Närhi (vas) ja Eija Kouhia tää työntekijöiden työtä. Nyt ei vain haeta jotakin paikkaa, koska ihminen ei pärjää kotona. Se ei riitä perusteeksi. On jäsennettävä, mihin asioihin apua tarvitaan. Palvelutuottaja katsoo myös peiliin Paperitöihin eivät ole joutuneet ainoastaan lähettäjät. Myös asiakkaita vastaanottavat palvelutuottajat on laitettu paneutumaan oman palvelunsa esittelyyn uudella tavalla. Kirjaaminen liittyy Tampereella vuodenvaihteessa käyttöön otettuun tilaajatuottajamalliin. Mielenterveystoimistot eivät esimerkiksi voi enää tilata ja ostaa palveluita, koska ne ovat tuottajien leirissä. Ne kuuluvat kilpailuttamisen piiriin yhdessä muiden, kaupungin ulkopuolisten palvelutuottajien kanssa. Asiakasohjauksella taas on selkeä tilaajan rooli. Kouhia ja Närhi pitävät paljon parjattua tilaaja-tuottajamallia pelastuksena, ei piinana. Se on tehnyt palvelut läpinäkyviksi. Tuottajat ovat yleensä pieniä yksiköitä. Heille on ollut haaste saada kerrottua, mitä heidän tekemänsä työ on, Närhi sanoo. Tuotteistaminen on ollut heille myös työnohjauksellista, sillä olemme keskustelleet yhdessä heidän palveluistaan. Palvelutuottajien on pitänyt pysähtyä ja katsoa toimintaansa asiakkaan näkökulmasta, Kouhia jatkaa. Hän vieraili kaikissa 28: ssa Tampereen käyttämässä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä kartoittaessaan niitä viime syksynä. Loisto avasi ostajan markkinat Loisto ohjaa suuria asiakasvirtoja, joten keskukseen kasautuu enemmän tietoa palveluista ja asiakkaiden tarpeista kuin yksittäisille sosiaalityöntekijöille koskaan ehtii kertyä. Tämä asiantuntemus on antanut kaupungille uuden työkalun vaatia palvelutuottajilta laatua. Sille ei kelpaa enää massamakkara. Tilaaja osaa kysyä balkania, vähäsuolaista tai kokolihaista einestä tarpeen mukaan. Me välitämme monesta suunnasta tulevan tiedon palvelutuottamiseen. Aiemmin palvelua on vain tuotettu, ja tuottajat ovat myyneet sitä kunnille sanoen, että Tiedon hajanaisista mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluista pitää olla jossakin keskitettynä. Se ei voi olla kaikilla. tällaista nyt olisi. Nyt kelkka on kääntynyt toisin päin. Kaupunki ei enää osta kiltisti. Sillä on ehdotuksia, joiden lähtökohtana ovat kuntalaisten tarpeet, Närhi kertoo. Meillä Tampereella tilaaja tietää, mitä haluaa. Jos tätä asiantuntemusta ei olisi, palvelut lähtisivät helposti kulkemaan väärään suuntaan. Oikeaan suuntaan ovat kulkeneet esimerkiksi kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelut. Me asiakasohjauksessa hyväksymme, että mielenterveyden häiriöt ja päihdeongelma kulkevat käsi kädessä. Yritämme siirtää ajattelua palvelutuottajille. Me voimme tilaajana käydä heidän kanssaan neuvotteluja, minkälaisia palveluita tarvitsemme, jotta he voivat kehittää ja räätälöidä niitä kaksoisdiagnoosiasiakkaille sopiviksi. Loiston valo ei himmene Asiakasohjauksen maine on kiirinyt ympäristökuntiin, jotka ovat kyselleet mahdollisuutta päästä osallisiksi Loiston asiantuntemuksesta. Olemme hakeneet ministeriöltä rahoitusta seutukunnalliseen hankkeeseen, Närhi kertoo. Hän haaveilee, että Loistosta voisi joku päivä tulla koko Pirkanmaan kehittämiskeskus. Kouhia puolestaan valmistelee avopalveluiden uudelleenjärjestelyjä yhdessä kunnan omien ja muiden palvelutuottajien kanssa. Tilaaja-tuottajamalli valmistaa kuntaa siihen, että ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen saattaa tulevaisuudessa vaikeutua. Palvelut eivät toimi pidemmän päälle, jos jämähdämme siihen, missä nyt olemme. Palveluja on järjestettävä uudella tavalla. Kun ne siirtyvät useiden palvelutuottajien hoidettavaksi, tarvitsemme entistä enemmän asiantuntemusta, Närhi toteaa. Sosiaaliturva 16/07 9

10 kärkiteema Minna Tarvainen Palvelut voivat viedä mielenterveyskuntoutujaa myös alaspäin. Palveluohjaaja antaa aikaa, ei aikoja On turhaa ohjata asiakasta päivätoimintaan tai työharjoitteluun, jos hänen arkensa ei ole kunnossa. Kun ihmisen raha-asiat ovat sotkussa tai päivärytmi hukassa, palveluihin ohjaaminen olisi silloin sama kuin rakentaisi hiekkalinnan liian lähelle vedenrajaa. Hiekka valuu aaltojen mukana mereen, palveluohjaaja Merja Tuominen tietää. Hänen asiakkaidensa arjen pulmissa ei ole aina kysymys siitä, että ihminen olisi jäänyt vaille palveluja. Monet Tuomisen asiakkaista ovat saaneet niitä, jotkut liikaakin. Pahimmillaan Tuomisen tapaaman nuorehkon mielenterveyskuntoutujan luona on käynyt päivän mittaan niin monta auttajaa, että tämän ei tarvinnut lainkaan poistua asunnostaan eikä edes avata ovea. Avuntarjoajat tulivat sisään omilla avaimillaan ja kantoivat eteen ruuan sekä juoman. Tämähän on ylläpitohoitoa. Ihmisen tilanne pysyy samana. Tuominen tarjoaa mielenterveyskuntoutujalle valmiiden palveluiden sijasta aikaa. Hänen viikkokalenteriinsa mahtuu korkeintaan viisi ihmistä kerrallaan silloin, kun asiakassuhteet ovat alussa. Enintään asiakkaita on 15. Vuosikaan ei aina riitä siihen, että asiakas alkaa pärjätä joko itsenäisesti tai kodin ulkopuolisten palveluiden varassa. Palveluohjaus ei paranna asiakasta. Mutta kuva: Minna Tarvainen Kun kodissaan mököttänyt ihminen oppii käymään kaupassa, se voi merkitä hänelle enemmän kuin ymmärrämme. Merja Tuominen skitsofreniasta tai muusta mielenterveysongelmasta huolimatta opettelemme asioita, jotka ovat asiakkaalle mahdollisia, jotta hänen ei tarvitse jäädä kotiin heijaamaan itseään, kuuntelemaan pattereiden naksumista ja häpeämään. Ruokaa ja kumikäsineitä Tuominen tapaa asiakkaansa aluksi tämän kotona. Ensimmäisellä kerralla oven avaa usein varautunut ja epäsiisti ihminen. Hänellä saattaa olla 15 asiaa sotkussa, mutta en voi luetella hänelle yhdellä kertaa, että mene suihkuun, vaihda vaatteet, lähde ulos. Hän ahdistuisi. Itsellenikin tulee kaoottinen olo, kun yritän miettiä, mikä on tärkeintä. Päätämme yhdessä, minkä asian hoidamme ensin. Ykkönen on yleensä se, että asiakkaalla on ruokaa. Asiakkaalla voi olla pelkoja, jotka estävät häntä käymästä kaupassa tai käyttämästä hellaa. Pulmiin löytyy kuitenkin ratkaisut yhdessä miettimällä. Yksi asiakkaani sanoi, että hän ei voi tiskata, koska hänellä on skitsofrenia. Kysyin, miten sairaus liittyy tiskaukseen. Ja hän selitti minulle. Niin ostimme hänelle kumikäsineet. En heti luovu ja tee asioita itse. Sitä paitsi sairaus ei ole kaikkien vaikeuksien alku ja juuri. Tuomisen mielestä yksinäisyyden ja köyhyyden vaikutuksia mielenterveystyössä ei kyllin nähdä. Ihmiset joutuvat sinnittelemään Puolueettomalla maaperällä Ruotsissa palveluohjaus (personlig ombud) alkoi kokeiluna vuonna 1995 psykiatrisen hoidon uudistuksen yhteydessä. Hyvät tulokset ovat vakuuttaneet, ja tällä hetkellä 80 prosenttia Ruotsin kunnista antaa palveluohjausta psyykkisesti toimintarajoitteisille ihmisille. Työtä tekee 300 palveluohjaajaa. Henkilökohtainen palveluohjaus toimii sosiaalilautakunnan alaisuudessa, mutta se ei liity organisatorisesti muuhun sosiaalitoimeen. Tähän on päädytty siksi, että vältyttäisiin intressiristiriidoilta. Palveluohjaajat eivät tee sosiaalityötä eivätkä myönnä toimeentulotukea, kertoo Ruotsinmalliin tutustunut Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry:n palveluohjausprojektista vastaava Sauli Suominen. Puolueetonta maaperää Ruotsissa varmistaa se, että toimitilat ovat usein erillään muista sosiaalihuollon yksiköistä. Sairaus- ja järjestelmäkeskeisyydestä pyritään eroon myös siten, että palveluohjaajilla ei ole hoitovastuuta. Kuten suomalaisessa projektissa, myös naapurimaassa työn lähtökohtana ovat asiakkaan omat tavoitteet. Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja työntekijän väliseen luottamukseen, jonka syntyminen vaatii henkilökohtaisuutta enemmän kuin viranomaissuhteissa on ollut tapana. Kun hoito- ja sosiaalipuolen työntekijät joutuvat tekemään töitä suorituspainotteisesti, asiakasta ei kohdata. Silloin palveluiden kohde ei sitoudu tavoitteiden toteuttamiseen, ja sairaudet vaikeutuvat, vaikka tarkoitus oli parantaa niitä, Suominen sanoo. Palveluohjaaja on viranomaistapaamisissa asiakkaansa ombud, edunvalvoja. Palveluohjaaja on ihminen, joka on aina asiakkaan puolella ja edustaa tätä. Tarkoitus ei silti ole kritisoida 10 Sosiaaliturva 16/07

11 Kirsi Kaukiainen, Elisa Laurikainen, Pauliina Ukkonen, Emma Vesterinen, Hannele Niiniö pienillä rahoilla, joista ei matka- ja elokuvalippuihin juuri liikene. Minulta meni pitkän aikaa tajuta, että nämä ihmiset eivät saata puhua kenenkään kanssa viiteen päivään. Kun lähden asiakkaani luota torstaina ja tapaamme seuraavan kerran tiistaina, hän on taantunut. Kotoa löytyykin mörökölli. Mitä se vaikuttaa mieleen, jos sama jatkuu vuodesta toiseen, hän kysyy. Vaatii aikamoista reippautta lähteä yksin tuntemattomien ihmisten seuraan. Nämä ihmiset tarvitsevat saattajaa moneen paikkaan. Palveluntarve paljastuu Perinteinen palveluohjaajan työ alkaa vasta, kun arki rullaa. Silloin asiakas ei enää heitä Kelan kirjeen saatuaan papereita sängyn alle, sillä hän on itse ollut mukana lähettämässä vastauskuoressa vaadittuja lippusia. Asiakas alkaa luottaa itseensä ja ymmärtää, että hänen on mahdollista tehdä erilaisia asioita. Vasta silloin tiedämme, mitkä hänen voimavaransa ja tavoitteensa ovat ja minkälaisia palveluja hän oikeasti tarvitsee. Onpa oikea paikka sitten mielenterveysyhdistyksen vertaisryhmä, päivätoiminta, työharjoittelu tai muu. Palveluohjauksella ei tavoitella välttämättä koulutus- tai työpaikkaa. Kun kodissaan mököttänyt ihminen oppii käymään kaupassa, se voi merkitä hänelle enemmän kuin ymmärrämme. Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistyksen kolmas palveluohjausprojekti päättyy vuoden lopussa. Merja Tuominen on yksi sen ohjaajista. Palveluohjauksen lisäksi projektin aikana on järjestetty ammattilaisille täydennyskoulutusta palveluohjauksesta. palveluita, vaan pyrkimyksenä on, että tukitoimet tulevat oikea-aikaisesti. Väärin ajoitettuina ne huonontavat asiakkaan tilaa. Siksi palveluohjaajan tehtävänä on joskus purkaa palveluita. Ruotsissa palveluohjauksen hyödyistä on jo tutkittua tietoa. Sen on todettu vähentävän sairaalahoidon tarvetta, vahvistavan sosiaalista verkostoa ja lisäävän asiakkaan toimintakykyä. Suominen, Sauli & Tuominen, Merja. Palveluohjaus Portti itsenäiseen elämään. Profami oy Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhtäaikainen esiintyminen on yhä yleisempää. Jotta asiakkaan hoidosta muodostuisi eheä kokonaisuus, yhteistyö päihde- ja mielenterveyspalvelujen välillä ja osaamisen jakaminen yli palvelurajojen on tärkeää. Huomio päihdeongelmaisen masennukseen Päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikaisuus on yleistä. Tämä ilmenee muun muassa Tarja Melartinin väitöstutkimuksesta. Sen mukaan tyypillinen psykiatrisen sairaanhoidon masennuspotilas kärsii monista samanaikaisista häiriöistä. Neljänneksellä tutkituista masennuspotilaista oli samanaikaisesti alkoholiriippuvuus tai alkoholin väärinkäyttöä. Katkaisuhoidossa päihdeongelmaisen masennus jää usein hoitamatta, koska masennusdiagnoosin tekeminen vaatii vähintään neljän viikon raittiutta. Vantaan katkaisuhoitoaseman projektissa asiakkaiden raittiutta haluttiin venyttää riittävästi, jotta masennusdiagnoosi voitaisiin tehdä. Katkaisuhoitoaseman asiakkaiden masennusoireilua selvitettiin BDI-lomakkeiden (Beck Depression Inventory) avulla. Beckin depressioasteikko koostuu 21 väittämästä. Korkeat pisteet saaneet asiakkaat kutsuttiin seurantakäynnille muutama viikko katkaisuhoitojakson jälkeen. Kirsi Kaukiainen, Elisa Laurikainen, Pauliina Ukkonen ja Emma Vesterinen valmistuivat sosionomeiksi keväällä Laurea-ammattikorkeakoulusta. Opinnäytteensä he tekivät Vantaan katkaisuhoitoaseman vuosina toteuttamasta projektista, jossa kehitettiin asiakkaiden masennusoireiden tunnistamista, hoitoon ohjausta ja yhteistyön kehittämistä jatkohoitopaikkojen kanssa. Projekti oli osa Vantaan ja Keravan seudullista päihde- ja mielenterveyspalveluiden Sateenvarjo-kehittämishanketta, jonka projektipäällikkönä toimii psykiatri Maria Vuorilehto. Hannele Niiniö on ammattikorkeakoulun lehtori, joka toimi Katkaisuaseman projektissa ja ohjasi siitä tehdyt opinnäytetyöt. Tietoa Sateenvarjo-projektista: > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Terveyspalvelut > Mielenterveyspalvelut > Sateenvarjo-projekti Katkaisuhoidossa masennusoireet yleisiä Pauliina Ukkosen ja Emma Vesterisen opinnäytetyön tuloksissa nousi vahvasti esille katkaisuhoidossa olleiden asiakkaiden masennusoireilun yleisyys. Noin kahdella kolmasosalla asiakkaista oli lieviä masennusoireita. Lisäksi 68 prosentilla asiakkaista oli käytössään jokin mielialalääke. Yleisimmin asiakkailla on keskivaikean masennuksen oireita. Vaikka päihteidenkäytön lopettaminen ja katkaisuhoitovaihe aiheuttavat masennuksen tunnetta, keskivaikean masennuksen oireista kärsivistä 36 prosentilla oli takanaan jo vähintään kuukauden raittius. Katkaisuhoitoaseman työntekijät pitivät masennusoireiden huomioimista tarpeellisena asiakkaiden hoitoonohjauksessa ja toivoivat tähän lisää koulutusta. Lisäksi asiakkaat tarvitsisivat hoitopaikan, jossa osaaminen ja resurssit riittäisivät sekä päihdeongelman että masennuksen hoitamiseen. Tällaisten hoitopaikkojen löytäminen on haaste katkaisuhoitoaseman työntekijöille. Tarve kehittää moniammatillista yhteistyötä Kirsi Kaukiainen ja Elisa Laurikainen tutkivat opinnäytetyössään Vantaan katkaisuhoitoaseman jatkohoidossa käyttämiä kolmea päihdehoitolaitosta Järvenpään sosiaalisairaalaa, Ridasjärven päihdehoitokeskusta ja Kalliolan Nurmijärven Klinikkaa. Tulosten mukaan lievän ja keskivaikean masennuksen oireet ovat yleisiä myös laitoskuntoutuksessa olevilla asiakkailla. Laitoksissa masennusta hoidetaan pääasiallisesti samoilla menetelmillä kuin päihdeongelmaakin. Yhdessä laitoksessa kolmesta oli käytössä erityisesti masennusoireileville asiakkaille suunnattuja hoitomuotoja. Laitosten työntekijät pitivät masennuksen huomioimista sekä yhteistyön tekemistä ja kehittämistä asiakkaita lähettävien tahojen sekä asiakkaiden jatkohoitopaikkojen kanssa merkityksellisenä, jotta asiakkaiden hoito sujuisi. Työntekijöiden mielestä moniammatillisen yhteistyön kehittämiselle sekä masennuskoulutuksen lisäämiselle on tarvetta. Hoidosta eheä kokonaisuus Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä ihminen on usein väliinputoaja palveluverkostossa. Jotta asiakkaan hoidosta muodostuisi eheä kokonaisuus, yhteistyö päihde- ja mielenterveyspalvelujen välillä ja osaamisen jakaminen yli palvelurajojen on tärkeää. Ihannetilanteessa eri hoitotahot olisivat tietoisia toistensa toiminnasta ja voisivat yhdessä suunnitella asiakkaan hoidon siten, että hän saisi siitä mahdollisimman kokonaisvaltaisen hyödyn. Sosiaaliturva 16/07 11

12 kärkiteema Viisi sadasta työelämään Aina on toivoa Skitsofreniasta kuntoutuminen ei johda monellakaan lisensiaatin titteliin kuten Päivi Rissasella. Silti hänen tarinansa antaa toivoa kaikille. Päivi Rissasen lisensiaattityö Skitsofreniasta kuntoutuminen kertoo hänen omasta elämästään. Se julkaistiin kirjana tämän vuoden alussa. kuva: Minna Tarvainen Elän toteutunutta unelmaa. Nautin tavallisesta elämästä, Mielenterveyden Keskusliiton projektitutkija Päivi Rissanen hymyilee kodissaan, joka on samalla hänen etätyöpisteensä. Vuosituhannen vaihteessa asiat olivat vielä toisin. Rissanen sairasti skitsofreniaa ja oli huonossa kunnossa. Näin vampyyrejä, peikkoja ja vaikka mitä. Olin harhoissani ja itsetuhoinen. Sairauden ensimerkit ilmestyivät pari vuotta sen jälkeen kun Rissanen vuonna 1992 valmistui Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Lyhyen työttömyyden jälkeen hän oli alkanut tehdä sosiaalityöntekijän sijaisuuksia. Sairastuminen johtui monista asioista, mutta myös työn byrokraattisuus vei voimia. Eniten minua rasitti se, että en voinut tehdä työtä sillä tavoin kuin olisin halunnut. Oli ainainen kiire. Kiirettä synnytti työn epäitsenäisyys. Jotkut esimiehet tarkastivat kaikki sijaisen tekemät päätökset suurennuslasilla. Tähän kului aikaa, ja paperikasat jumiutuivat Rissasen pöydälle. Viimeinen niitti oli ystävän kuolema. Rissanen uupui, ja hänet passitettiin sairaalaan lepäämään. Seuraavat seitsemän vuotta hän eli sairaalakierteessä pyörien avohoidon ja psykiatrisen sairaalan väliä. Hoitojaksoja kertyi 30. Loppuelämä sairaalassa? Syksyllä 2000 Rissanen siirrettiin toivottomana tapauksena pitkäaikaisosastolle. Otsassaan hänellä oli hankalan potilaan maine: hän uskalsi vaatia hoitoa. Olin siirtovaiheessa ollut juuri kymmenen vuorokautta vierihoidossa, mikä tarkoittaa sitä, että hoitaja on koko ajan vieressä. Onhan se tietysti kallis hoitomuoto. Käännekohta oli se, kun kroonikko-osastolla omahoitaja kysyi: Päivi, haluatko viettää loppuelämäsi sairaalassa? Hoitaja ja potilas tekivät yhdeksän kuukauden sopimuksen. Sen ajan he työskentelisivät yhdessä kuntoutumisen eteen. Kun aika umpeutuisi, työ olisi loppu riippumatta siitä, missä kunnossa potilas olisi. Sairaalastahan yleensä laitetaan pihalle, kun on vähän paremmassa kunnossa. Silloin tiesin, että minulla oli tuo aika. Yhdeksän kuukautta oli riittävän pitkä, mutta myös riittävän lyhyt aika. En voinut vain ryhtyä lepäämään laakereillani. Super-Päivin käyttöohjeet Rissasen tutkijanluonne nousi nopeasti esiin. Hän alkoi tehdä kaavioita omista oireistaan. Valmistuivat Super-Päivin käyttöohjeet, mihin hän lokeroi erilaiset ahdistukset, harhat ja pelot sekä toimintaohjeet sen varalle, että ne alkavat iskeä. Paperit kuluivat käytössä kuntoutumisen alussa. Hoitaja luki kuntoutuskirjallisuutta ja kattoi potilaalleen noutopöydän erilaisista keinoista, jotka voisivat viedä toipumista eteenpäin. Ja minä söin pöydästä kaiken! Rissanen nauraa. Mietimme konkreettisia asioita, ja saimme useita pieniä muutoksia aikaiseksi. Lumipalloefekti alkoi vaikuttaa. Ennen kuin yhdeksän kuukautta oli kulunut, Rissanen oli muuttanut kroonikko-osastolta asuntolaan. Teollisuusterapiaa vai tutkimusta Samoihin aikoihin hän alkoi puhua osastolla, että hän haluaa alkaa tehdä jatko-opintoja. Vastaukseksi hänelle ehdotettiin teollisuusterapiaa. Käytännössä se tarkoittaa papiljottien pussittamista ja sellaista. Joka tuntee minua vähänkin, tietää, että en jaksa tehdä pitkään yhtä ja samaa asiaa. Hoitajani onneksi ymmärsi tämän. Hän sanoi, että Päivi ei mene teollisuusterapiaan, piste. Rissanen asteli professorinsa puheille. Aluksi tämäkään ei ottanut vielä harhoissaan elävää lisensiaattikokelasta vakavasti. Mutta kun Rissanen vei professorille luettavaksi esseen, jossa hän vertasi eri väitöskirjojen tuloksia omiin kuntoutumiskokemuksiinsa, alkoi naru vetää. Lisensiaattityö valmistui neljä vuotta myöhemmin. Minun tapani kuntoutua oli tehdä tutkimus siitä, miten olen kuntoutunut. Tuurin peliä Rissanen harmittelee, että hyvän hoidon saaminen on tuurista kiinni vieläkin, vaikka sairaalaan ei enää arkkulautojen kanssa mennäkään. Sairaaloissa esiintyy vallankäyttöä, ja alalla työskentelee ihmisiä, jotka eivät sinne kuuluisi. Tuntuu pahalta, kun näen kaupungilla vanhoja sairaalatuttuja, jotka ovat aivan sekaisin. Mietin, pitääkö heistä kukaan huolta. En kuitenkaan itse jaksa lähteä ajamaan heidän asiaansa. On tärkeää, että heitä tapaavat työntekijät eivät menetä toivoaan. Minun tarinani osoittaa, että vaikka on tosi huonossa kunnossa, toivoa on aina. Minna Tarvainen 12 Sosiaaliturva 16/07

13 Kliinisten seurantatutkimuksien mukaan kolmasosa psyykkisesti sairastuneista toipuu työkykyiseksi. Käytännössä vain viisi prosenttia mielenterveydellisistä syistä kuntoutustuella olevista palaa töihin. Vuositasolla tämä tarkoittaa 450 ihmistä 9 000:sta. Mihin jäävät ihmistä? Työhön palaamisen esteeksi nousee usein se, että psyykkisestä sairaudesta toipuminen vie kauan. Niin kauan, että moni on jo ehditty siirtää kuntoutustuelta toistaiseksi eläkkeellä olevien kirjoihin. Sieltä heitä ei enää tueta työelämään. Veli Kaartimo poseeraa isänsä tekemän venetrailerin päällä Uudenkaupungin satamassa sijaitsevalla työpaikallaan. Eläke lepäämään töihin sosiaaliseen yritykseen Uuskaupunkilainen Veli Kaartimo on työkokeilussa Ihattula Oy:ssä, kaupungissa toimivassa sosiaalisessa yrityksessä. Palkkatyöksi kokeilu on muuttumassa vuoden vaihteessa. Veli Kaartimo työskenteli isänsä venealan yrityksessä vuoteen 2001, jolloin isä kuoli. Kaartimo ei halunnut jatkaa yritystä. Hänelle tuli erilaisia sairauksia. Mitä kaikkea on ollut, se ei ole oikein minulle valjennut, hän kuittaa. Nyt menee taas paremmin. Kaartimo tarttui koukkuun, kun hän kuuli raisiolaisen Vaisaaren palvelukodin Uudessakaupungissa järjestämästä Koukku-projektista. Se oli mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen tähtäävä koulutushanke. Kurssin ansiosta Kaartimo kokeilee nyt työntekoa Työpaja Loistossa, joka on yksi Ihattula Oy:n toimipisteistä. Kaupunki ostaa työtoimintakokeilun. Jos kaikki menee hyvin, kokeilu on muuttumassa vuoden 2008 alusta vakituiseksi työsuhteeksi. Mielekästä tekemistä Kaartimo aloitti työpajassa touko- kesäkuun vaihteessa. Hän saa eläkkeen lisäksi työosuusrahaa, joka on maksimissaan 12 euroa päivässä. Ei palkka ole tärkeintä. Motivaatiota työntekoon löytyy, se ei riipu korvauksesta, Kaartimo vakuuttaa. kuva: Heikki Manninen Sosiaalinen yritys Hänelle on tärkeää, että päivään löytyy mielekästä tekemistä. Hän on kiinnostunut työnteosta sinänsä, se tukee samalla hänen itsetuntoaan ja parantaa elämän laatua myös työn ulkopuolella. Työ on osittain tuttua Kaartimolle, koska muun muassa veneiden nostaminen ja laskeminen, niiden kunnostaminen ja kuljettaminen trailerilla on samaa mitä hän teki jo isänsä yrityksessä. Kaartimolla on myös ajokortti, mikä lisää erilaisten töiden mahdollisuuksia. Kaikki on mennyt hyvin, kertoo Kaartimon työnantaja Esa Ihattula. Hän on vakuuttunut siitä, että Kaartimosta tulee uusi työntekijä hänen yritykseensä vuoden vaihteessa. Kaartimon elämässä moni muukin asia on äkkiä loksahtanut kohdalleen. Hän on mennyt naimisiin ja muuttanut pois palvelukodista. Vaimolla on vene ja se mahdollistaa uuskaupunkilaisten perusharrastuksen, veneilyn. Yritys tähtää kasvuun Erikoissairaanhoitajan koulutuksen saanut Esa Ihattula on sosiaalisen yrittämisen uranuurtaja Vakka-Suo- l Työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille l Työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. l Ei yrityksenä poikkea muista yrityksistä: tuottaa tavaroita ja palveluja markkinoille ja tavoittelee voittoa kuten muutkin yritykset. Voi toimia millä toimialalla tahansa. l Maksaa kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan ja on merkitty kaupparekisteriin. l Vain työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin merkitty yritys saa liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta. l Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alussa. l Sosiaalisten yritysten rekisteriin oli mennessä merkitty 124 yritystä. > Työvoimatoimiston palvelut > Yrittäjyys > Sosiaalinen yritys messa. Sosiaalisen yrityksen statuksen Ihattula Oy sai vuoden alussa. Alun perin Ihattula aloitti toiminimellä 1999 ja hoiti tilausliikennettä linja-autoilla. Tällä hetkellä yritys koostuu tilausajojen lisäksi asumisyksikkö Loistosta ja Työpaja Loistosta. Asumisyksikkö sijaitsee Lokalahdella, työpaja Uudessakaupungissa. Perusteilla on myös Loisto ry. Sitä tarvitaan, jotta vajaakuntoisten tukimuotoja voidaan monipuolistaa. Tarvittava paperisota yhdistyksen perustamiseksi on jo hoidettu. Työpaja Loisto korjaa koneita venemoottoreista autoihin. Veneiden huoltamisessa riittää työsarkaa rannikkokaupungissa. Loisto tekee myös pieniä remontteja ja kiinteistönhuoltoa. Suunnitteilla on paljon muutakin tarkoitus on ryhtyä tekemään muun muassa hevoskärryjä. Ihattula Oy:ssä on nyt yhdeksän työntekijää, Veli Kaartimosta on tulossa kymmenes. Esa Ihattula uskoo, että työntekijöiden määrä kasvaa lähivuosina. Nyt meillä on työkokeilussa parikymmentä henkeä, heistä ainakin osan voi työllistää. Tavoitteena on 50 työntekijää, Ihattula sanoo päättäväisesti. Heikki Manninen Sosiaaliturva 16/07 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Mikko Mäntysaari on sosiaalityön professori Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Hän käsittelee kolumneissaan yliopistotyön arkea. Saksalaista tehokkuutta Tänä syksynä minulla ei ole opetusta eikä hallintotehtäviä. Olen vierailulla Bielefeldin yliopistossa. Täällä yliopistollinen sosiaalityön tutkimus ja koulutus sijoittuvat pedagogiseen tiedekuntaan, ja viitekehyksenä on sosiaalipedagogiikka. Ammattikorkeakouluissa puolestaan kehitellään itsenäistä sosiaalityö-oppiainetta ja puhutaan sen puolesta. Yliopisto on perustettu 1969, ja tuon radikaalin vuosikymmenen henki leijailee täällä edelleen. Käytävillä haisee tupakka monet polttavat työhuoneissaan. Aamupäivällä laitoksella on hiljaista, väkeä alkaa tulla puolenpäivän maissa. Työpäivä jatkuu pitkälle iltaan, tienoille. Ihmisillä on aikaa lukea myös vaikeita, teoreettisia tekstejä. New Public Management ei tunnu ehtineen tänne asti. Bielefeld on edelleen Niklas Luhmannin yliopisto. Vuonna 1998 kuollut Luhmann oli yhteiskuntateoreetikko, joka kirjoitti systeemiteoreettisia tekstejä muun muassa hyvinvointivaltiosta. Ristenrauna Magga on SámiSoster ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistys valvoo, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla sekä hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Yhdistys on toiminut kymmenen vuotta. kuva: Erja Saarinen Keskustelukumppanini kertoo ylpeänä olevansa Luhmannin oppilas. Kirjastossa on erityinen luokitus Luhmannille ja hänen teorioitaan koskeville kirjoille. Hyllyt ovat kuitenkin lähes tyhjillään: häntä luetaan aktiivisesti. Yksi Euroopan suurimmista vapaakappalekirjastoista mykistää suomalaisen tutkijan. Parina ensimmäisenä päivänä eksyin kirjastossa. Osastojen laajuus voi myös masentaa: näin paljon lukemattomia kirjoja. Olen tällä matkalla miettinyt sitä, miten rakennettu ympäristö vaikuttaa siihen, kuinka tiedeyhteisö toimii ja mitä fyysinen miljöö kertoo siinä toimivasta yhteisöstä. Bielefeldin yliopistorakennus on kiinnostava hirvitys, joka jakaa mielipiteitä. Koko noin opiskelijan ja 17 tiedekunnan yliopisto sijaitsee yhden katon alla, mutta rakennus onkin valtava. Matkaoppaan mukaan se muistuttaa tieteissarjan avaruusalusta, joka on laskeutunut Teutoburgin metsänreunaan. Ulkoa rakennus muistuttaa yliopistosairaalaa. Sisältä sen päähalli tuo mieleen rautatieaseman. Hallin sivuja kiertävät liikkeet ja ravintolat. Sähköiset taulut ilmoittavat junien lähtöajat läheiseltä metroasemalta. Rakennuksen ulkopuolelle ei ole juuri tarvetta lähteä, ellei sitten halua mennä kotiinsa nukkumaan. Rakennuksen systemaattisessa tehokkuudessa on jotakin luhmanilaista tai ehkä se on saksalaisuutta. Oppikoulun saksantunneilla opitut asiat joutuvat uuteen punnintaan. Se on totta, mitä opettaja kertoi: täällä on osattava saksaa, sillä palvelualojen ihmiset eivät puhu englantia. Mutta sellaista yhtenäistä siisteyden, täsmällisyyden ja kurinalaisuuden Saksaa, josta opettajani aikanaan puhuivat, tuskin on enää olemassa, jos on koskaan ollutkaan. Tämä on monikulttuurinen, monipuolinen ja tavattoman kiinnostava maa, myös sosiaalityön tutkijalle. Sosiaaliturva keskustelee verkossa Sosiaaliturvan verkkosivuilla yksityisen lastensuojelupalvelun tuottaja ihmettelee sitä, että kuntien sosiaalitoimet lopettavat avohuollon tukitoimena tehdyt sijoitukset yksityisiin laitoksiin nuoren täyttäessä 18 vuotta. Nuoren elämäntilanteella tai historialla ei ole merkitystä, annetut suulliset lupaukset sijoituksen jatkumisesta mitätöidään ja koko sijoituksen alkuperäinen tarpeellisuus kyseenalaistetaan. Perusteet sijoituksen jatkamatta jättämiselle etsitään vaikka mistä, koska pohjimmaisena vaikuttimena on raha ja säästötoimet. Ihmeellisintä tässä toiminnassa on se kuinka häikäilemättömästi kuntien sosiaalityöntekijät pystyvät hyväksymään täysin ammattietiikan vastaiset toimet ja kääntämään selkänsä asianomaiselle nuorelle, sulkemaan silmänsä ja unohtamaan ne lupaukset jotka hänen tukemisekseen on annettu. Kerro mielipiteesi 14 Sosiaaliturva 16/07

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Mitkä sosiaalipalvelut ovat saamelaisväestölle tärkeitä? Kaikki palvelut, joita joutuu käyttämään, mutta päivähoito ja vanhuspalvelut ovat tärkeimmät. Saamenkielinen päivähoito tukee lapsen äidinkielen säilymistä ja kehittymistä. Kasvuympäristön tulisi olla omakielinen ja saamelaiskulttuurin lähtökohdista toimiva. Myös vanhusten on voitava puhua omaa kieltään. Osalla heistä on niin sanottu pieni suomen kieli, jonka he ovat oppineet kyläyhteisössä naapureiden kanssa. SámiSoster haastatteli alkutalvesta 75-vuotiaita saamelaisia. He toivat esiin, että tuntevat olonsa paljon turvallisemmaksi, kun saavat puhua omaa kieltään: tulevat ymmärretyksi ja ymmärtävät, mitä toinen sanoo. Dementoituneen asiakkaan palvelun on ilman muuta toimittava saameksi. Päihdepalvelut ovat myös tarpeen. Päihdeongelmien puheeksi ottaminen on ollut saamelaisille hyvin vaikea asia. Yhdistyksessämmekin ne on otettu esille vasta viimeisen vuoden aikana sen jälkeen, kun saamelaiset itse viestittivät huolensa nuorten huume- ja päihdeongelmista. Onko saamelaisten kohtelussa ongelmia? Saamenkielistä palvelua ei aktiivisesti tarjota ja suurin ongelma on se, ettei ihminen tule ymmärretyksi tai ymmärrä asioita oikein suomen kielellä. Tästä minuun otetaan eniten yhteyttä. Saamelainen ei halua näyttää sitä, ettei hän ole ymmärtänyt. Saamelaiskulttuurissa on tärkeää ymmärtää paitsi puhuttua kieltä myös sanatonta viestintää. Tämä kyky puuttuu usein ihmisiltä, jotka eivät ole saman kulttuurin edustajia. Joskus työntekijöiden on vaikea erottaa, mitkä asiat kuuluvat kulttuuriin ja mitkä ovat merkkejä ongelmista. Esimerkiksi poromiesten perheiden lapset voivat kesällä olla ulkona leikkimässä keskellä yötä, koska poron vasat merkitään viileään aikaan. Tuolloin koko perheen vuorokausirytmi kääntyy toisin päin eikä asiassa ole mitään huolestuttavaa. lukijalta Mielenterveyskuntoutus toimivammaksi Mielenterveyssyistä kuntoutustukea myönnetään vuosittain noin henkilölle ja heistä 70 prosenttia päätyy toistaiseksi myönnetylle työkyvyttömyyseläkkeelle. 70 prosenttia on järkyttävä luku, joka kertoo, etteivät hoito ja kuntoutus toimi kunnolla. Tietoa eri kuntoutuspalveluista ei ole tai tieto kohtaa kuntoutujan hyvin satunnaisesti. Kuntoutustuen tarkoitus on mahdollistaa aktiivinen kuntoutuminen. Jotta se mahdollistuisi, olisi tukiajan oltava turvallista ja rakenteellista aikaa. Rakenteellinen aika tarkoittaa sitä, ettei kuntoutuminen olisi joukko yksittäisiä toimenpiteitä, vaan kuntoutusprosessin läpi kulkisi punainen lanka, johon erilliset toimenpiteet liittyisivät saumattomasti ja toisiaan tukien. Kuntoutuksen tarjottimeen voisi kuulua päivätoimintaa, kuntoutuskurssi, oireidenhallintakurssi, työtoimintaa, klubitalotoimintaa, elämänhallinnankurssi, opiskelua, työvalmennusta ja työtä. Kuntoutustuella olijat kokevat suunnatonta huolta taloudellisesta tulevaisuudestaan. Tuen hakemisesta on tehty hankala ja epävarma prosessi. Aika menee Miten saamelaisten sosiaalipalveluita pitäisi parantaa? Tarvitaan paitsi omakielisiä myös oman kulttuurin lähtökohdista toimivia palveluita. Tämä on iso haaste. Norjasta on saatavissa oppia, miten esimerkiksi terapiatyössä voidaan käyttää hyödyksi kulttuurille ominaisia ongelmanratkaisutapoja. Etenkin yhteisöllisyys pitää ottaa huomioon. Meillä on Sininauhaliiton kanssa hanke, jossa kehitetään päihdehuoltoon saamelaisia tukevia menetelmiä. Alkuperäiskansojen kanssa työskentelyä on kehitetty esimerkiksi Kanadassa, missä yhteisöllisyyden merkitys on käynyt selväksi. Yhteisöllisyys on saamelaiskulttuurissakin vähentynyt, mutta esimerkiksi päihdeongelmaista ihmistä poronhoitoyhteisö on pitkälti kantanut. Heitä ei ole suljettu ulkopuolelle ja he ovat tunteneet itsensä tarpeellisiksi ja arvokkaiksi. Nuorten päihdepalvelujen kehittämistä tarvittaisiin saamelaisalueella. Nyt avun saaminen vaatii yleensä useiden satojen kilometrien matkaa Rovaniemelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee koulutusta saamen kielessä ja kulttuurissa. Niitä pitää tuntea myös esimiesten ja päättäjien, ei vain asiakastyötä tekevien. Lisäksi saamelaisia työntekijöitä tarvitaan lisää. Saamelaisia on noin 8 000, joista noin puolet asuu saamelaisalueella. Koska meitä on kaikkialla Suomessa, perustietoa kielestä ja kulttuurista pitäisi saada osana sosiaali- ja terveysalan perusopintoja. Saamelaiskulttuurista tarvitaan myös lisää tutkimusta erityisesti haastan Oulun ja Lapin yliopistot jalkautumaan pohjoiseen. Loppuvuodesta aloittaa toimintansa Inarin kunnan hallinnoima saamelaisten sosiaalipalveluiden kehittämisyksikkö. Sen tehtävänä on järjestää kuntien työntekijöille saamelaiskulttuurista koulutusta ja työnohjausta. Odotan paljon tältä kehittämistyöltä. Lisätietoa: SámiSoster ry Saamelaiskäräjät byrokratian kanssa taisteluun ja taloudellisesta selviytymisestä huolehtimiseen. Monella kuntoutuminen alkaa vasta eläkkeelle päästyä; silloin epävarmuus vähenee ja kuntoutuja voi keskittyä paremmin omaan hyvinvointiinsa. Kuntoutumisen edetessä kuitenkin monet, varsinkin ammatillisen kuntoutuksen palvelut jäävät saamatta, koska ollaan eläkkeellä. Olisi tärkeää, että kuntoutujan tarve ratkaisi tarjottavat palvelut eikä kuntoutujan status. Kuntoutuminen voidaan jakaa kolmeen osioon: oireiden hallintaan, itsensä hyväksymiseen ja sosiaalisuuteen. Jotta kuntoutuminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, kaikkien kolmen osion tulisi olla kunnossa. Hoito eli lääkkeet ja terapia pystyy usein aika hyvin auttamaan oireiden hallinnassa. Vähemmälle huomiolle jää usein itsensä hyväksyminen. Se tarkoittaa sitä, ettei tunne häpeää tai syyllisyyttä omasta itsestään tai sairaudestaan. Se tarkoittaa myös sitä, ettei väheksy tai moiti itseään. Itsensä hyväksyminen on yksi vaikeimmista osioista, koska syyttely tai itsensä moittiminen on usein tiedostamatonta. Ihminen ei ole tietoisesti valinnut esimerkiksi itsensä moittimista vaan se on puolustusreaktio ulkoisille paineille ja vaatimuksille. Usein taustalla voi olla pelko epäonnistumisesta. Ammattilaisille itsensä hyväksyminen voi olla akateeminen kysymys ja voi pohtia, hyväksynkö itsekään itseäni koko ajan. Kuntoutujille kysymys on jokapäiväisen olemassaolon avainkysymyksiä. Jos ei hyväksy itseään, ovat tavoitteet ja odotukset itseään kohtaan aivan liian suuret. Helposti myös jännittää kovasti toisten seurassa. Jännittäminen vie paljon voimavaroja ihminen väsyy eikä jaksa keskittyä. Tämän takia on todella tärkeää, että itsensä hyväksyminen olisi keskeinen teema kaikissa kuntoutumispalveluissa ja koulutuksissa. Kuntoutujilla on jo tarpeeksi pettymyksen kokemuksia, meidän on tehtävä voitavamme, jottei niitä synny enää lisää. Jyrki Rinta-Jouppi, työ- ja koulutusvalmentaja, Mielenterveyden keskusliitto Sosiaaliturva 16/07 15

16 lastensuojelu kuva: Futureimagebank Sari-Anne Paaso Lasten palaute lastensuojelusta on ollut enimmäkseen työntekijöiden kertomaa ja tulkitsemaa. Pesäpuussa palautetta pyydetään lomakkeella suoraan lapsilta. Lapsilta kerätään suoraa palautetta lastensuojelusta Lapsen palautteen avulla arvioidaan, onko lapsen kohtaamisessa onnistuttu, onko hän omasta mielestään hyötynyt työskentelystä ja miten sitä pitäisi kehittää. Kehitämme lasten palautteen keräämistä osana perustyötä niin lastensuojelun avohuollossa kuin sijaishuollossakin. Lapselle annetaan välittömästi mahdollisuus kertoa kokemukset työskentelystä. Hän voi purkaa tapaamisen nostattamat tunteet ja kysyä, jos jokin asia jää mietityttämään. Myös työntekijä saa suoran palautteen, eikä hänen tarvitse jäädä arvailemaan tai tulkitsemaan lapsen kokemusta tapaamisesta. Parhaimmassa tapauksessa lapset saavat itse arvioida työskentelyä ja pääsevät vaikuttamaan jatkotyöskentelyyn. Tukena palautelomake Työntekijän pitää ymmärtää palautteen keruun tarpeellisuus ja hänellä pitää olla rohkeutta kysyä palautetta lapselta. Kehitimme työntekijöiden tueksi helppokäyttöisen palautelomakkeen. Pesäpuun Lupaus lapselle -koulutuksiin osallistuneet työntekijät kokeilivat sitä viime keväänä lasten ja nuorten tapaamisissa sekä osana lapsen elämäntilanteen kartoitustyöskentelyä. Lomake mietitytti sen aikuislähtöisyyden ja strukturoidun luonteen vuoksi. Päätimme kuitenkin kokeilla sitä, koska se on helppo tapa kerätä palautetta. Tiedostimme lomakkeeseen liittyvät vaarat, kuten sen, että aikuinen voi johdatella lasta ja lapsi haluaa miellyttää työntekijää. Lomake osoittautui kuitenkin yllättävän toimivaksi. Kehitämme sen kysymyksiä ja kuvitusta työntekijöiden kokemusten pohjalta edelleen eri-ikäisille lapsille sopivammaksi. kuva: Futureimagebank 16 Sosiaaliturva 16/07 lasten ja nuorten palaute rohkaisee jatkamaan kehittämistyötä. Sari-Anne Paaso, kehittämispäällikkö Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Lapset innostuivat lomakkeesta Lapset täyttivät lomaketta mielellään ja moni oli otettu siitä, että hänen mielipiteensä halutaan tietää. Joistain lapsista lomake tuntui työläältä eivätkä he jaksaneet keskittyä siihen. Kirjoittaminen ei välttämättä ole lapselle luontaisin tapa ilmaista itseään. Lapset eivät täyttäneet joka kohtaa tarkasti tai eivät välttämättä ymmärtäneet kysymystä. Pienten lasten lomakkeet työntekijät kirjasivat lapsen sanelusta.

17 Työntekijänä on pohdittava, miten suhtautuu lapsen palautteeseen, vaikka lomake ei aikuisen näkökulmasta olisikaan oikeaoppisesti täytetty. Onko lomake huono, jos lapsi haluaa kirjoittaa siihen jotain muuta tai piirtää siihen itselleen tärkeän asian? Arvostammeko lapsen tietoa sellaisenaan vai vasta sitten, kun se täyttää aikuisen kriteerit? Yhteenveto tapaamisesta Lapselle lomakkeen täyttäminen toimi tapaamisen yhteenvetona, jossa hän sai kuvata päällimmäisiä tunteitaan. Lomakkeessa oli tunteita kuvaavia ilmeitä, kuten iloa, ihmetystä, surua ja ärtymystä. Lapsen ei tarvinnut valita vain yhtä tunnetta vaan vaihtoehdoilla haluttiin viestittää, että hänellä on lupa kritisoida ja kertoa kielteisistä tunteista. Tällöin hän huomaa, että yhdessäkin tapaamisessa eri asiat herättävät erilaisia tunteita. Lapsilta kysyttiin myös, miksi tapaaminen oli heidän mielestään järjestetty ja mikä oli tärkein asia, josta juteltiin. He voivat kysyä, jos joku asia jäi epäselväksi. Suurimmalla osalla ei ollut kysyttävää, mutta muutama kysyi asioita, joita ei ollut muuten rohjennut ottaa esille. Tuli iloinen mieli kun juteltiin Moni lapsista arvosti sitä, että oli tullut kuulluksi ja sai puhua kokemuksistaan ja itselleen tärkeistä asioista. Tapaamisessa minut teki iloiseksi, kun Sain puhua. Kävi ilmi, että osaan olla onnellinen, pystyin kertomaan eilisillan tapahtumista. Tunsin, että välitetään musta. Tuli iloinen mieli kun juteltiin. Sain puhuttua mieltäni painavasta asiasta. Lapset antoivat myönteistä palautetta työskentelystä, etenkin toiminnallisuudesta ja välineiden käytöstä. Useampi lapsista mainitsi kortit, kuten Elämän tärkeät asiat -kortit, verkostokartan tai jonkin muun välineen. Parasta oli päivän tekeväisyys. Maalaaminen teki minut iloiseksi, kortit myös. Lapsella on oikeus saada tietoa Lapsen osallisuuteen kuuluu vastavuoroisuus. Häntä ei saa asettaa tiedontuottajan rooliin, vaan hänelle annetaan mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan, jos hän haluaa. Lapsella on oikeus saada tietoa siitä, miksi häntä tavataan, mitä hänen kertomalleen tiedolle tehdään ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä saattaa työntekijöiltä unohtua, mutta lapsen oikeus saada tietoa on kirjattu myös uuteen lastensuojelulakiin. Lapsi myös arvostaa sitä, että hän saa tietoa työskentelystä: Minut teki iloiseksi, kun sain tietää mistä on kyse. Haluan kysyä työntekijältä: mitä tehdään seuraavalla kerralla? Surullisen tai vihaisen tunneilmeen kohdalla lapset kirjoittivat esimerkiksi vanhempien alkoholin käytöstä tai mummon kuolemasta. Myös itse tapaamiseen liittyi surua, ärsyyntymistä tai jopa suuttumusta. Erään lapsen mielestä oli surullista miettiä, kumman vanhemman luona olisi parempi asua. Toinen taas harmitteli pitkää matkaa tapaamiseen. Tapaamisessa minut teki iloiseksi, kun Kävi ilmi, että osaan olla onnellinen, pystyin kertomaan eilisillan tapahtumista. Tunsin, että välitetään musta. Sain puhuttua mieltäni painavasta asiasta. Nuorilta tulee myös kritiikkiä Eräs nuori kirjoitti rohkeasti uuden työntekijän valmistautumattomuudesta tapaamiseen: En kokenut mitään hyötyä palave- tapaamisista myös kritiikkiä En kokenut mitään hyötyä palaverista, koska käsiteltiin vain taustatietojani, jotka on käyty jo kertaalleen läpi. Sosiaalityöntekijä olisi voinut lukea papereita etukäteen. Olisimme voineet keskittyä muihin asioihini silloin. rista, koska käsiteltiin vain taustatietojani, jotka on käyty jo kertaalleen läpi. Sosiaalityöntekijä olisi voinut lukea papereita etukäteen. Olisimme voineet keskittyä muihin asioihini silloin. Eikä mun oo helppo puhuu vieläkään niistä asioista miksi jouduin lastenkotiin yms. taustastani. Etenkin nuorilta tuli myös kritiikkiä ja kokemuksia, ettei tapaaminen ollut hyödyttänyt heitä millään tavalla. Nuorta saattoi ärsyttää, kun piti puhua vaikka väsytti tai ei olisi yhtään huvittanut. Erään nuoren mielestä puheena ollut asia oli ärsyttävä, mutta myös tärkeä. Vihaiseksi minut teki: koulusta jankkaaminen. Mielestäni tärkein asia, josta tänään juteltiin oli että juteltiin koulusta, vaikka se onkin rasittavaa. Lomake innosti keräämään palautetta Lomake innosti työntekijöitä keräämään lapsilta palautetta ja hyödyntämään sitä työnsä kehittämisessä. Osalle palautteen kysyminen oli luontevaa, osa vierasti lomaketta ja jotkut tunsivat, että palautteen kysyminen vaatii opettelua. Työntekijät saivat arvokasta tietoa siitä, miten lapsi koki tapaamisen. Samalla he pystyivät varmistamaan, että lapsi oli ymmärtänyt mistä työskentelyssä oli kyse. Työntekijät joutuivat kiinnittämään erityistä huomiota siihen, miten tapaamisen tarkoitus selitetään lapselle. Moni totesikin, että lapselle on puhuttava selkeämmin ja muistettava varmistaa, että hän on ymmärtänyt, mitä hänelle on selitetty. Lasten palaute innosti työntekijöitä työskentelemään lapsen kanssa. Työvälineen kanssa pitää olla sinut Lomakkeen käyttöön liittyy samantapaisia kysymyksiä kuin erilaisten työmenetelmien käyttöön ylipäätään. Työntekijän on oltava sinut välineen kanssa, jotta käyttö tuntuisi luontevalta. Joskus välineen toimivuus voi yllättää työntekijän. Esimerkiksi lomakkeen kissakuvitus arvelutti joitakin työntekijöitä, mutta lapset pitivät kuvista. Muutamasta työntekijästä tuntui, ettei lomake toimi ja sen käyttö tuntui teennäiseltä. Kokemukset olivat kuitenkin enimmäkseen myönteisiä. Jotkut kertoivat ottavansa lomakkeen käyttöön aina asiakastapaamisen päätteeksi, myös vanhempien kanssa. Vaikka osa työntekijöistä suhtautui lomakkeeseen epäilevästi, ainakin Pesäpuuhun palautetut lomakkeet olivat erittäin puhuttelevia. Palautteen antajista kehittäjiksi Lasten ja nuorten palaute rohkaisee jatkamaan kehittämistyötä. Haasteenamme on saada asiakaspalautteen keruu lapsilta nykyistä systemaattisemmaksi. Palautetta tulisi kysyä yksittäisestä tapaamisesta, mutta myös ylipäätään lastensuojelun palveluista. Aiomme luoda palautteen keräämiseen lomaketta toiminnallisempia tapoja. Palautetta tulisi myös voida antaa nimettömänä muuten kuin suoraan omalle työntekijälle. Kehitämme palautteen keruuta sijoitettujen lasten vertaisryhmistä ja pyrimme huomioimaan sen myös lastensuojelun alkuarvioinnin kouluttajakoulutusta suunnitellessamme. Sen jälkeen otamme vastaan haasteen lasten entistä vahvemmasta osallisuudesta, ei vain työskentelyn arvioijina vaan myös sen ideoijina ja kehittäjinä jo työskentelyn suunnitteluvaiheessa. Sosiaaliturva 16/07 17

18 sosiaalipolitiikka Briitta Koskiaho Brittein saarilla on harjoiteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä parikymmentä vuotta. Palvelutuotannon ongelmia ei vielä ole onnistuttu ratkomaan. Apuun kutsutaan kansalaisia lähiyhteisöineen. Brittiläinen sosiaalipolitiikka: Yksityisiä palveluita ja kansalaisten omaa vastuuta kuva: Erkki Karén Yksityistäminen aloitettiin Britanniassa 1980-luvulla. Julkinen sektori teki yhä enemmän ostopalvelusopimuksia yksityisten palvelutuottajien kanssa, mutta laajemmin yksityistämistä vei eteenpäin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta, Public Private Partnership, PPP. Julkinen valta alkoi tarjota toimitiloja ns. kehitysyhtiöille ja turvautua yksityiseen rahoitukseen, The Private Finance Initiative, PFI. Yksityistämisessä käytetään sekamuotoja, jossa julkinen ja yksityinen limittyvät toisiinsa. Esimerkiksi yksityisten sairaaloiden kanssa siirryttiin pitkiin jopa kymmenen vuotta kestäviin sopimuksiin. Valtio halusi luoda nopeasti toimivat markkinat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Alalle synnytettiin myös liikkeenjohtopalveluja, yrityksiä, jotka toivat liiketoimintaosaamista palvelutuotantoon. Ensimmäinen yksityistämisen vaihe kesti 2000-luvun alkuun. Suuret yritykset vetureina Esimerkki kumppanuustoiminnasta ja julkisten palvelujen yksityistämisestä on tätä nykyä maailmanlaajuisesti palveluja tuottava konserni Serco Group. Se perustettiin vuonna 1929 Yhdistyneen Kuningaskunnan amerikkalaisen radiokorporaation jaostoksi, joka tuotti palveluja elokuvateollisuudelle. Nimi muuttui Sercoksi vuonna 1987, kun se alkoi kehitysyhtiönä osallistua Briitta Koskiaho on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori emerita. Hän on seurannut viime vuosina sosiaalipalvelujen yksityistämistä ja tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa meillä ja ulkomailla. valtion liiketoiminnan yksityistämiseen ja julkisten palvelujen ulkoistamiseen. Konserni on kahdessakymmenessä vuodessa laajentanut toimintaansa sekä alueellisesti että toimialoiltaan. Se toimii julkisten organisaatioiden kumppanina muun muassa liikenne-, turvallisuus-, koulutus-, sosiaali- ja terveys- sekä vapaa-ajan palveluissa. Serco mainostaa liiketaloudellista osaamistaan, joka yhdistyy julkishallinnon etiikkaan. Serco pyörittää muun muassa Kööpenhaminan metroa ja yksityisiä vankiloita ja sairaaloita. Parhaillaan se puuhaa Britanniaan lastenneuvolaverkostoa eli lasten palvelujen keskuksia. Tästä ideasta se palkittiin viime vuonna. Serco auttaa julkista sektoria luomaan maahan uudenlaisia palveluita. Sercolla on työntekijää ja se noteerataan Lontoon pörssissä. Guardian-lehti on luonnehtinut sitä imperiumiksi imperiumissa. Satojen hoitokotien Buba Toinen esimerkki yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista on alan markkinoiden suurin yritys Bupa. Vanhuspalvelut ovat osa aikuisväestön palveluita Britanniassa hoitoa ja hoivaa annetaan kotipalveluina sekä hoitokodeissa että sairaaloissa luvulla palveluiden rekisteröinti muuttui. Nyt käytetään yleisnimitystä hoitokoti, care home, kaikista hoivaa antavista yksiköistä. Enää ei käytetä aiempaa luokittelua hoivakoteihin, nursing home ja vanhain- tai palvelukoteihin, residential home. Palveluasunnot poistuivat käytöstä luvun yksityistämisen ensimmäisessä vaiheessa. Jako vanhusten palveluihin ja muun aikuisväestön palveluihin on myös poistettu. Hoitokodeissa on myös jonkin verran fyysisesti vammautuneita nuorempia asukkaita. Bupa perustettiin vakuutuksenantajana rahoittamaan yksityistä terveydenhuoltoa vuonna Nimilyhenne tulee sanoista The British United Provident Association. Vähitellen se alkoi itse tuottaa myös terveyspalveluita. Nykyään se pyörittää hoivakoteja, sairaaloita ja lastensuojelulaitoksia. Tarjolla on myös työterveyshuoltoa, kosmeettista kirurgiaa, terveysvakuutuksia ja terveydenhuollon arviointia. Yli puolet Yhdistyneen Kuningaskunnan yrityksistä on Bupan asiakkaina, muun muassa vakuutuksen ottajina. Liiketoimintaa on Euroopan lisäksi Aasiassa, Australiassa, USA:ssa ja arabimaissa. Viime vuonna Bupan voitoista ennen veroja 31 prosenttia tuli hoitokodeista. Voitot käytetään palveluiden parantamiseen ja laajentamiseen ja voittovaroja siirretään vuosittain myös omalle säätiölle, Bupa Foundationille käytettäviksi lääketieteelliseen tutkimukseen. Bupa on dynaamisessa laajenemisvaiheessa. Sillä on työntekijää Yhdistyneen Kuningaskunnan alueella. Hoitokoteja on Britanniassa noin 300 ja niitä laajennetaan entistä suuremmiksi yksiköiksi. Britanniassa kolmasosa vanhuspalveluiden käyttäjistä valitsee ja maksaa itse palvelunsa. He ovat Bupan asiakaskuntaa, usein ylellisten hoitokotien käyttäjiä. Vuonna 2006 asiakkaan oli itse maksettava palvelunsa, jos hänen vuositulonsa ylittivät puntaa eli euroa. Bupalla on myös hoitokoteja, joiden asukkaitten asumis- ja palvelumaksut maksetaan osittain julkisista varoista. Yhä suurempia yksiköitä Vielä 1980-luvun lopulla julkiset hoitokodit olivat enemmistönä, mutta sen jälkeen ne alkoivat jyrkästi vähentyä. Nyt yksityiset hoitokodit ovat jo enemmistönä. Suurten kaupunkien, etenkin Lontoon, tonttien hintojen ja muiden infrastruktuurikustannusten kasvun vuoksi hoitokoteja on siroteltu ympäri maata kaupunkien ulkopuo- 18 Sosiaaliturva 16/07

19 lelle. Yhä useammat vanhat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan yksin kauas perheistään. Kun suuret yritykset ovat vallanneet markkinoita, samalla hoitokotien koot ovat kasvaneet. Pienten hoitokotien radikaalisti vähentyessä tarjolla on yhä vähemmän erilaisia hoitovaihtoehtoja. Suuret yritykset haluavat tarjota standardisoituja palveluja mahdollisimman homogeeniselle asiakaskunnalle, jolloin niiden on helpompaa täyttää valtion laatimat palveluiden vähimmäisstandardit. Yksityistäminen ja kumppanuustoiminta ovat osittain parantaneet palveluita, mutta olisivatko ne kehittyneet samassa tai vielä nopeammassa tahdissa, jos julkisia palveluita olisi uudistettu sisällöllisesti ja rakenteellisesti ilman yksityistämistä tästä ei ole arviota käytettävissä. Uusia ongelmia on ilmaantunut, kuten vaikeudet saada hoitohenkilökuntaa. Vanhusten palveluissa työskentelee paljon muualta muuttaneita kouluttamattomia työntekijöitä. Vuonna 2005 King s Fund -säätiö julkaisi hoitokotien arviointiraportin. Sen mukaan hoitoon pääsyssä ja käytännön avun saamisessa on vaikeuksia. Vanhusten mahdollisuus valita palvelunsa itse ei täysin toteudu. Palvelujen valvonnassa on puutteita. Vanhuksilla on riski joutua kouluttamattoman ja taitamattoman henkilökunnan hoitamaksi. Palveluiden rahoitus on riittämätöntä ja usein on epäselvää, kuka maksaa pitkäaikaishoidon. Yksityistäminen ei siis ole ratkaissut sosiaalipalveluiden perusongelmia. Markkinat, oma apu ja kansalaistoiminta King s Fund -säätiön raportin mukaan palvelutuotantoon tarvitaan uusia keinoja, koska palveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Itsestäänselvyytenä pidetään sitä, että apu tulee markkinoilta ja lisäksi kansalaisten omaan ja lähiverkostoon turvautumisesta. Raportin mukaan yksityisiä investointeja on lisättävä entisestään. On tuettava markkinoiden kasvua ja erilaistumista ja luotava kannustimia, jotta tuottajat kehittävät korkeatasoisia palveluja. Kuluttajan voimavaroja ja asemaa on vahvistettava. Sosiaalipolitiikkaa on uudistettava, jotta ikäihmisille voidaan taata mahdollisuuksien tasa-arvo. On luotava palvelukulttuuri, jossa kiinnitetään huomio ikäihmisten oikeuksiin ja tarpeisiin. Pitkäaikaishoidon rahoituksen pitää olla selkeää ja kansalaisten tulee voida luottaa siihen, että se on kunnossa. Hyvin samantapaisiin johtopäätöksiin päätyy terveysministeriön mietintö aikuisväestön sosiaalipalveluiden tulevaisuudesta ja ongelmista, Green Paper, Independence, Well-being and Choice. Se ilmestyi myös vuonna 2005 ja palveluita on uudistettu sen mukaisesti. Tulevaisuus on yksityisessä palvelutarjonnassa Molemmissa raporteissa luotetaan siihen, että ratkaisut löytyvät yksityisestä voittoa tavoittelevasta palvelutarjonnasta ja vapaaehtoistoiminnan, perheiden ja lähiyhteisöjen panoksen koordinoinnista. Raporteissa vaaditaan, että kansalaisten pitää päästä aidosti valitsemaan palveluidensa tuottaja ja se, minkä tasoista palvelua he haluavat. Vastuuta hoidosta ja huolenpidosta vieritetään kansalaisille, heidän perheillensä ja lähiyhteisölle. Julkisen vallan tehtäväksi jää koordinoida kokonaisuuksia ja valvoa palveluita koko maata varten luotujen normien mukaan. Ministeriön mietinnössä väestö jaetaan kolmeen ryhmään: ongelmia ehkäiseviä toimintoja tarvitseviin, lievän avun tarpeessa oleviin ja paljon apua tarvitseviin. Kaksi ensimmäistä ryhmää saisivat hakea omatoimisesti apua. Jos tulorajat eivät ylity, he voisivat saada julkista rahaa palvelujen hankintaan. Kolmas ryhmä on varsinaisesti julkisen avun ja rahoituksen kohteena. Palvelua voi antaa julkinen, mutta yleisemmin yksityinen palvelutarjoaja, jos ongelma vaatii intensiivistä paneutumista. Jotta kakkosryhmä onnistuu hankkimaan itsenäisesti apua, tarvitaan uudelleen julkisen vallan tukemaa palveluasumista, joka ajettiin alas 1980-luvulla. Rahoitus on suunnattava suoraan kansalaisille palvelusetelityyppisesti, jolloin palvelujen valinta jää yksilön tehtäväksi. Britanniassa harkitaan alun perin USA:sta peräisin olevaa kansalaisten suoran vastuuttamisen mallia. Brittisovellutuksena suunnitellaan niin sanotun yksilöllisten tilien käyttöä: Avun tarpeessa olevalle voitaisiin lohkaista julkisista varoista yksilöllinen budjetti. Sen voisi käyttää tulevina vuosina asumiseen ja hoitoon hoitokodissa. Tällöin yksilöllä olisi vapaus valita palvelunsa tuottaja ja sen laatu. Alkuperäisen sosiaalipolitiikan jäljillä Palveluiden markkinoistaminen on vienyt Brittein saarilla siihen, että oikeastaan halutaan päästä eroon moninaisista julkisista palveluista aivan välttämättömiä palveluita lukuun ottamatta. Samalla siirrytään sosiaalipolitiikan alkuperäistä rahoitusmallia mukailevaan käytäntöön. Aikoinaan osaa ammattikuntien jäsenten rahoista säilytettiin hänen kiltansa arkussa pahan päivän varalle. Avun tarpeessa hän sai käyttää tuota rahaa, jonka määrä oli koko ajan hänen tiedossaan. Nyt tällainen jäsen on valtion kansalainen, joka tarvitsee vanhana palveluja, jotka hän hankkii markkinoilta. Hänellä on julkisen vallan osoittama yksilöllinen budjetti käytössään, jos hän ei pysty itse maksamaan palvelujaan. Pyörä on pyörähtänyt ympäri ja on palattu keskustelemaan sosiaalipolitiikan alkuperäisistä universaaleista periaatteista uusin muodoin. Julkisten palveluiden tuottamisesta halutaan taas siirtyä laajoihin yhtenäisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Muu luovutetaan yksityisten yritysten ja kansalaisten harteille ja kuluttajuuden piiriin. Aikuisväestön sosiaalipalveluiden tulevaisuutta koskevasta mietinnöstä ministeriö keräsi runsaasti palautetta kansalaisjärjestöiltä. Ne suhtautuivat uudistuksiin enimmäkseen myönteisesti. Kansalaiset näyttävät laajasti omaksuneen yksityistämisen arvolähtökohtana. Tämä ei kuitenkaan riitä vaan nyt odotetaan myös yksittäisten kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan entistä suurempaa panosta. On mielenkiintoista seurata, missä määrin Suomi kulkee brittien tallaamaa yksityistämisen polkua. Otamme vasta tilaaja-tuottajamallin ensiaskeleita ja selvittelemme sen ongelmia, emmekä käytä yksityistämisen laajempia sovelluksia. Sosiaalipolitiikalle ja sen tutkimukselle on tiedossa mielenkiintoiset ajat. Briitta Koskiahon aiempia artikkeleita sosiaalipalveluiden yksityistämisestä ja palveluiden valvonnasta Sosiaaliturva 16/07 19

20 Tarkoituksenmukaisuus- ja kohtuunäkökohdat Toimeentulotukilain 19 :n sisältämän pääsäännön mukaan toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei toimeentulotukilaissa ole toisin säädetty. Takaisinperinnän edellytyksistä ja esteistä on säädetty toimeentulotukilain 21 :ssä. Takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella on asiasta päätettäessä tai myöhemmin oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta hänen omaa tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta. Takaisinperintä ei saa siis vaarantaa korvausvelvollisen omaa tai esimerkiksi hänen hoidossaan ja kasvatettavinaan olevien lasten asemaa tai hänen aviopuolisonsa asemaa. Lasten elatusvelvollisuudesta on säädetty lapsen elatuksesta annetussa laissa ja aviopuolison elatusvelvollisuudesta puolestaan avioliittolaissa (46 ). Takaisinperintä voi säännöksen tarkoittamassa mielessä estyä myös silloin, kun toimeentulotuen hakija tosiasiallisesti huolehtii omaisestaan, joka asuu hänen luonaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos hakija huolehtii omista vanhemmistaan tai vanhemmat huolehtivat sairaasta tai vammaisesta täysi-ikäisestä kotona asuvasta lapsestaan. Takaisinperintä voidaan jättää myös suorittamatta, vaikka sen edellytykset olisivatkin olemassa. Syitä perimättä jättämiseen voivat olla muun mujuristin nurkkaus Toimeentulotuki voidaan periä takaisin, jos tuen hakijalla on sellaisia tuloja tai varoja, joita hän ei voi käyttää tai jotka eivät ole hänen käytettävissään toimeentulotuen hakuhetkellä. Toimeentulotuen takaisinperinnästä pitää päättää tukea myönnettäessä Helsingin sosiaaliviraston johtava lakimies Tapio Räty käsittelee lukijoiden pyynnöstä kolmiosaisessa kirjoitussarjassa toimeentulotuen takaisinperintää. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ OSA 1/3 OSA 1/3 Ensimmäinen osa käsittelee toimeentulotuen takaisinperinnän perusteita. OSA 2/3 Seuraava osa keskittyy toimeentulotukilain mukaisiin tuen perintätapoihin. OSA 3/3 Viimeisessä osassa käsitellään kiellettyjä perintäkeinoja. Lakisivut tarjoavat juridista hyötytietoa sosiaalialan ammattilaisille. Juristin nurkkaus -palstan lisäksi sivuilla julkaistaan muita sosiaalialan juristien kirjoituksia, lakiuutisia ja lakitiedon verkkopalvelujen esittelyjä. Vireillä eduskunnassa -palstalle k ootaan hallituksen lakiesityksiä. Kerro meille, mitä aiheita toivot sivuilla käsiteltävän: palaute sosiaaliturva.fi Palstalla aiemmin julkaistuja kirjoituksia on koottu artikkelipankkiin: Toimeentulotukea koskevat takaisinperintäsäännökset ovat tosiasiassa vanhan huoltoapulain aikaisia säännöksiä, jotka siirrettiin lähes sellaisenaan sosiaalihuoltolakiin. Kun toimeentulotukilakia säädettiin, perintäsäännöksiin ei käytännössä koskettu. Toimeentulotukilain 20 on varsinainen perintäsäännös. Se on jaettu neljään eri kohtaan. Lisäksi takaisinperintä on mahdollista erehdyttävien tietojen antamisen tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin takia. Toimeentulotukilain 20 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan toimeentulotuki voidaan periä takaisin, jos tuen hakijalla on sellaisia tuloja tai varoja, joita hän ei voi käyttää tai jotka eivät ole hänen käytettävissään tuen hakuhetkellä. Päätös takaisinperinnästä on säännöksen mukaan tehtävä samalla, kun päätetään tuen myöntämisestä. Perintäpäätös on kirjattava toimeentulotuen myöntämistä koskevaan päätösasiakirjaan. Säännöksen 1 momentin mukaan toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin 1. tuen saajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavaan etuuteen, mutta tulot, varat tai etuus eivät ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai hän ei muusta syystä voi niitä silloin käyttää 2. tuen saajalta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan 3. tuen saajalta, jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta, kuitenkin vain lakkoon osallistuneelle itselleen myönnetyn tuen osalta sekä 4. tuensaajan elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Säännöksen 2 momentin mukaan: Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai toimeentulotukilain 17 :ssä säädettyyn tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin, voidaan toimeentulotuki periä takaisin näiden tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin, kuin tuen myöntäminen on perustunut tästä syystä virheellisiin tietoihin. Esimerkiksi etuus myöhässä Käytännössä toimeentulotuki peritään yleensä takaisin lain 20 :n 1 momentin 1 kohdan mukaisissa tilanteissa. Silloin tuen hakijalla on tuloja tai varoja taikka oikeus elatusta turvaavaan etuuteen, mutta ne eivät ole hänen käytettävissään esimerkiksi lakisääteisen etuuden, kuten eläkkeen viivästymisen takia. Kyseinen kohta voi tulla sovellettavaksi myös silloin, kun tuen hakijalla on sellaista omaisuutta, jota hän ei voi käyttää hyödykseen. Hänellä voi olla omistuksessaan joko kokonaan tai osittain kesämökki, metsätila tai muuta kiinteätä omaisuutta. Tuen hakijalla voi olla myös osuus esimerkiksi jakamattomasta kuolinpesästä. 20 Sosiaaliturva 16/07

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

Sosiaalinen vuokraasuttaminen Sosiaalinen vuokraasuttaminen Tampereella Sosiaalityöntekijä Leena Helenius Päihde- ja mielenterveyspalveluiden Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 TAVOITE Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja asumista turvataan

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella T A M P E R E E N K A U P U N K I Kriisiasuminen Tampereella Kriisiasumispalvelut ovat yhteisiä kaikille asunnottomille tuen tarpeen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot