Vuosina päättyneiden valtakunnallisten maaseudun tutkimusja kehittämishankkeiden arviointi

Transkriptio

1 Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea Aspholm, Tuomas Peltola, Kimmo Riusala, Verna Mustonen & Kalle Nieminen Vuosina päättyneiden valtakunnallisten maaseudun tutkimusja kehittämishankkeiden arviointi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja

2 Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea Aspholm, Tuomas Peltola, Kimmo Riusala, Verna Mustonen & Kalle Nieminen Vuosina päättyneiden valtakunnallisten maaseudun tutkimusja kehittämishankkeiden arviointi

3

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ARVIOINNIN TOTEUTUS Arvioidut hankkeet Ariointimenetelmät Arvioinnin aikataulu ja toteuttajat HAKUPROSESSI JA RAHOITUS Teemakohtainen hakumenetelmä Hakuprosessi Rahoitus HALLINTO Yleisiä huomioita Maksatukset Hallinnon vahvuudet ja heikkoudet HANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN Ohjaus Vastoinkäymiset ja hidasteet Innovatiivisuus YTR:n ja hankkeiden yhteistoiminta Kehittämisen ja tutkimuksen väliset yhteydet TIEDOTTAMINEN JA NÄKYVYYS YTR:n hanketoiminnasta tiedottaminen ja sen haasteet YTR-hankkeiden näkyvyys HANKKEIDEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET Edistyminen eri teemoissa Maaseutupoliittinen vaikuttavuus Hankkeiden jatkuvuus HANKEKUVAUKSET Teema Maaseutuyrittäjyys ja maaseudun työllisyys Teema Maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot Teema Maaseutuasumisen ja maaseudun kulttuuriympäristöjen edistäminen Teema Maaseudun toimintojen, palvelujen ja asiantuntijajärjestelmien kehittäminen Teema Maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen sekä maaseudun rakenteiden tutkimus Teema Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen vahvistaminen Teema Paikallisen omaehtoisuuden edistäminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LIITTEET Liite 1: Teemahaastattelurunko Liite 2: Hankkeet aakkosjärjestyksessä hanketoteuttajien mukaan Liite 3: Hankkeet aakkosjärjestyksessä hankkeen nimen mukaan

5 Teema Maaseutuyrittäjyys ja maaseudun työllisyys KH 1 1 Maaseutuyrittäjät viherympäristöpalveluiden tuottajina 31 KH 2 Maisemanhoitoon erikoistuneen maaseutuyrittäjän asiakasverkosto 32 KH 3 Maisemanhoitoyrittäjyydestä elinkeino 33 KH 4 Pohjanmaan jokimetsuripalvelu Maisematyönvälityksen käynnistys 34 KH 5 Ympäristöyrittäjäverkostosta merkittävä elinkeino maaseudulle 36 KH 6 Energiaomavaraisuuden kehittäminen maaseudulla 37 KH 7 Lämpöyrittäjä Suomi KH 8 PuuSuomi-toimintaohjelma 41 KH 9 PuuSuomi-laatuohjelma 42 KH 10 Domus ad Danmark 44 KH 11 Luomua ja kestävyyttä matkailuun 45 KH 12 Saaristo- ja vesistömatkailun verkottumisprojekti 47 KH 13 Villin Pohjolan kutsu 1 ja 2 48 KH 14 Kansallinen laatujärjestelmä marja- ja hedelmäpohjaisille alkoholituotteille 50 KH 15 Tulisiko yrteistä elinkeino? 51 KH 16 Kehittämisselvitys elintarvikevalvonnan tarkastusmaksuista ja -käytännöistä 52 KH 17 E-työn alueellistamishanke KH 18 Hevosten maaseutu 2 ja 3 Elinkeinoja ja elämyksiä 55 KH 19 Tieisännöitsijöiden valtakunnallinen koulutusohjelma 57 TH 20A Maatilayritysten monialaistuminen kunnan maaseudun kehittämispolitiikkana yhteisölliset edellytykset 58 TH 20B Maatilayritysten monialaistuminen kunnan maaseudun kehittämispolitiikkana vuorovaikutukselliset edellytykset 60 TH 20C Maatilayritysten monialaistuminen kunnan maaseudun kehittämispolitiikkana paikallisen hallinnan näkökulma 61 TH 21 Yrittäjäidentiteetin ja asiakassuuntautuneisuuden merkitykset monialaisilla tiloilla 63 TH 22 Yrityksen yhteiskuntavastuu maaseudun pienyrityksissä kilpailuvaltti vai kilpailun este? 64 TH 23 Julkiset tuet maaseudun pienten töiden pullonkauloina 66 TH 24 Mikroklusterianalyysi maaseudun paikallisen elinkeinopolitiikan välineenä 67 TH 25 Kotimaisten mäntypuupohjaisten hautatervojen tehokkuuden tutkiminen lahottajasienten kasvatuskokeilla 69 TH 26 Maaseudun vetovoimaisuus ja kuluttajien yksilölliset elämäntavat 70 TH 27 Sienisadon hyödyntämiseen tarvittavan kuivausmenetelmän kehittäminen 71 TH 28 Jokamiehen oikeuksien uudet haasteet maaseudun matkailun ja virkistystoiminnan kannalta 73 VH 29 Oppivat yritysverkostot matkailukohteen menestystekijänä 74 Teema Maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot KH 30 Kunnan kulttuuriympäristöohjelma miksi ja miten 76 KH 31 Paikallismuseoiden toiminta Opas paikallismuseoiden hoitoon 77 KH 32 Aitta Ajankohtainen maaseutumakasiini 78 KH 33 Kantriside / Kädet, pää ja miljöö 79 KH 34 TAITO-kulttuurihanke / TAITO-toimintaa maaseudun käsityökeskuksen kehittämishanke 80 KH 35 TAITO-kulttuurihanke / TAITO-mallisto 81 KH 36 Kainuun kulttuuriteollisuus- ja sisältötuotannon tietopankki 82 KH 37 Kehittämishankkeiden vaiheistusmalli 84 KH 38 POMO+ -pilottihanke: toimintaryhmätyön menettelytapojen uusiminen 85 KH 39 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus 86 KH 40 The Baltic Ring -förprojektet 88 KH 41 Yrttialan erikoistumisopinnot 20 ov / 30 op KH = Kehittämishanke TH = Tutkimushanke VH = Väitöskirjahanke

6 TH 42 Maaseutupolitiikka ja ihmisten hyvinvointinäkymät ( ) 91 TH 43 Vertikaalista maaseutupolitiikkaa? Tutkimus maaseutupolitiikasta julkisen ja epävirallisen välimaastossa 92 TH 44 Regional landsbygdspolitik nätverk och förtroende 94 TH 45 Kunnat ja paikalliset toimintaryhmät paikallisen maaseutupolitiikan tekijöinä 96 VH 45 Valta ja vastuu paikallisessa kehittämisessä kuntien ja toimintaryhmien näkökulmia 96 TH 46 Seurakunnat yhteistyökumppaneina maaseudun kehittämisessä 97 TH 47 Suomalainen kylätoiminta sosiaalisen pääoman liikkeenä 99 TH 48 Maalaisten ja kaupunkilaisten arvot ja myytit 101 TH 49 Sopimuksellisuus maaseutupolitiikassa 102 TH 50 Harrastajateatterin merkitys paikkakunnan sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen pääoman kasvattajana 104 TH 51 Maaseudun kehittäjien kansainvälinen kesäakatemia. Maaseudun kestävä kehittäminen ja sosiaalinen pääoma 105 TH 52 Seudullisen yrityspalvelutoiminnan rakentuminen yhteistoiminnallisiksi verkostoiksi maaseutualueilla vertaileva kulttuurinen tulkinta 107 VH 53 Maaseutuväestön kokemuksia ja näkemyksiä maaseutupolitiikasta 108 VH 54 Syrjäinen maaseutu pitkäaikaistyöttömän elinympäristönä. Mahdollisuudet ja pakot väitöskirjatyön loppuunsaattaminen 109 Teema Maaseutuasumisen ja maaseudun kulttuuriympäristöjen edistäminen KH 55 Maallesiirtyjän Infopiste -palvelun kehittäminen ja käyttöönotto 111 KH 56 Onni muuttaa maalle maaseutuasuminen 112 KH 57 Terve talo -messut 114 KH 58 PAVE-pakkaskestävän vesihuoltojärjestelmän kehittäminen loma- ja maaseutuasunnoille: suunnitteluvaihe 115 KH 59 Pienten lähikoulujen kehittäminen 116 KH 60 Rax Rinnekankaan elokuva Koulu. Koulun suru. 118 KH 61 Metsämaiseman vuokraus ja sen paikallinen soveltaminen 119 KH 62 Ekologiset uudiskylät Länsi-Uudellamaalla 121 TH 63 Ekologisen asumisen ja rakentamisen kysely pääkaupunkiseudun asukkaille 123 TH 64 JET Järvi-Suomi. Joustava elämäntapa ja kakkosasumisen kestävä tulevaisuus Järvi-Suomessa 124 TH 65 Jäädäänkö mökille? Järvi-Suomen kaupunkilaiset kakkosasujat 126 TH 66 Kakkosasuminen ja muut täydentävät asumismuodot maaseudun elinvoimaisuuden tukena 127 TH 67 Mökkiläisten osallistuminen kuntien päätöksentekoon 129 TH 68 Uutta verta maaseudulle 130 TH 69 Liikkuminen osana elämää. Tutkimus korkeasti koulutettujen osaajien maallemuutosta, kakkosasumisesta ja etätyöskentelystä Suomessa 131 TH 70 Työelämään astuvien, perheikäisten ja työelämästä irtautuvien muutto: ketkä muuttavat maaseudulle? 133 TH 71 Maaseudun teemakylät paikallisuuden ilmentäjinä 134 TH 72 Kaupungin läheisen maaseutuasumisen kehittäminen esimerkkinä Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitos 136 Teema maaseudun toimintojen, palvelujen ja asiantuntijajärjestelmien kehittäminen KH 73 Alkavien maaseutuyrittäjien neuvonnan laatuvarmistus osana seudullista neuvontaa 138 KH 74 Seudulliset yrityspalvelut 139 KH 75 Uusosuustoiminnan edistäminen 141 KH 76 Tuottajaorganisaatioiden perustaminen Suomessa -opas 142 KH 77 Saamenkielisen Sápmelaš-lehden 70-vuotisjuhlanumero 144 KH 78 Virtuaalikunta Väkitukkola 145 KH 79 Yhteistyöllä kylille elinvoimaa ja palveluita 146 5

7 KH 80 Ruokapalveluiden tuotekehitys ja tarjoaminen yksittäisille matkailijoille ja pienryhmille 148 KH 81 Maaseutumatkailun majoitustilojen luokitustoiminnan kehittäminen vastaamaan 2000-luvun tarpeita 149 KH 82 Sieniviljelyn tutkimus ja kehitys ( ) 150 KH 83 Maaseudun uusi aika -lehti 151 KH 84 Osaamista omaan metsään 152 KH 85 Maaseudun tietoverkkorakenteet 154 KH 86 Maaseudun palvelusopimuksen valmennuspaketti 156 TH 87 Hyvinvointipalvelujen kehittäminen syrjäkylissä 157 TH 88 Internationaliseringens behovundersökning inom svenskfinland 159 VH 89 Kahdestaan kotona vanhojen parien arki ja kotona selviytyminen ( ) 160 Teema Maaseudun alue ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen sekä maaseudun rakenteiden tutkimus TH 90 Politiikan muutoksen vaikutukset alueisiin sekä maaseutuväestöön TH 91 PARAS vaihtoehto maaseudulle? Esitutkimus kunta- ja palvelurakenneuudistuksen merkityksestä maaseudulle 163 TH 92 Ajankäyttötutkimus TK 93 Väestörakenteen muutokset kaupunki- ja maaseutualueilla vuoteen 2030 saakka 165 TH 94 Kehitettävät kasvuklusterit ja niiden tuotealueet maaseudulla tulevaisuuden tutkimus 167 TH 95 Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja (Ekoseutumallit) 168 TH 96 Maaseutukuntien osaamisympäristöjen kehittämisen uudet suunnat 170 TH 97 Maataloudesta luopuneet Maatalouden rakennemuutoksen sosiaaliset seuraukset 171 TH 98 Paikallisten toimintaryhmien paikallistaloudelliset vaikutukset 173 TH 99 Peripheral innovation systems in enlarged Europe 175 TH 100 Suomalainen näkökulma eurooppalaiseen maaseutukeskusteluun 176 TH 101 Kahtia jakautuva Suomi? Tutkimus hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden jakautumisesta Suomessa (Elämän murrokset ja valinnat) 178 TH 102 Maaseudun taloudellinen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys 179 VH 103 Syrjäisen maaseudun selviytymistarina 180 VH 104 Luova työ ja innovointi maaseudun osaamiskeskittymissä 182 VH 105 Pk-yritysten innovaatiostrategiat, paikallinen toimintaympäristö ja vuorovaikutusverkostot 183 Teema Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen vahvistaminen KH 106 Maaseutuvaihdon laajentaminen -hanke. Peruskoulujen oppilaille järjestettävät tutustumisjaksot maaseutuun ja maaseutuelinkeinoihin 185 KH 107 Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän kolmas raportti (maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistäminen) 186 TH 108 Toimintakulttuurien eroista kaupunki- ja maaseutu-osapuolten yhteiseen oppimisprosessiin 187 Teema Paikallisen omaehtoisuuden edistäminen KH 109 Samassa veneessä kohti kansalaisyhteiskuntaa 190 KH 110 Valtakunnallisen kylätoimintaverkoston rakenteen ja työmuotojen vahvistaminen 191 6

8 Tiivistelmä JULKAISIJA Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä JULKAISUN NIMI Vuosina päättyneiden valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden arviointi TEKIJÄT Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea Aspholm, Tuomas Peltola, Kimmo Riusala, Verna Mustonen & Kalle Nieminen AVAINSANAT maaseudun kehittäminen, maaseutututkimus, hankkeet, arviointi, YTR JULKAISUN KUVAUS Arviointi kohdistui vuosina päättyneisiin MMM:n rahoittamiin valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Arvioitavana oli yhteensä 113 hanketta, joista kirjoitettiin 110 hankekuvausta. Työ tehtiin helmikuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä aikana. Hankearvioinnit tehtiin asiakirja-aineistojen ja hankevastaavien haastattelujen perusteella. Arvioinnissa keskityttiin seuraaviin kysymyksiin: Mitä olivat hankkeiden tulokset ja miten ne ovat vastanneet hankesuunnitelmassa asetettuja tavoitteita? Onko hankkeilla ollut vaikutusta? Miten hanketoteuttajat ovat kokeneet MMM/YTR-rahoitteisten hankkeiden toteuttamisen ja yhteistyön rahoittajan kanssa? Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia YTR:n hanketoimintaan liittyy? Miten YTR:n hanketoimintaa olisi mahdollista kehittää? Millaisia maaseutupoliittisia vaikutuksia MMM/YTR:n rahoittamilla hankkeilla on ollut? Millaisia konkreettisia edistysaskeleita vuosina päättyneillä hankkeilla on saatu aikaan maaseutupolitiikan kentässä? Millaisina hanketoimijat ovat kokeneet muutokset YTR:n hanketoiminnassa viime vuosina? Raportin alkuosiossa vedetään yhteen arvioinnin toteutusta sekä hankkeista ja YTR:n hanketoiminnasta tehtyjä havaintoja. Raportin loppuosa muodostuu jokaisesta hankkeesta tehdyistä erillisistä hankekuvauksista. Hankekuvauksista tulee ilmi hankkeiden tavoitteidenasettelu, toteutus, talous, tulokset ja vaikutukset. Vuosina päättyneiden YTR-hankkeiden arviointi vahvistaa aiempien arviointien havaintoja. Myönteistä YTR-hankkeissa on hallinnon läheisyys ja joustavuus, innovatiivisuus sekä reagointi aiemmin esitettyihin toiminnan parannusehdotuksiin. Esimerkiksi tiedotus hankehakijoiden suuntaan on parantunut. Kehityskohteita arvioinnissa tuli esille muun muassa maksatusten nopeuttamiseen ja diaariotteiden virheisiin ja puutteisiin liittyen. MMM/YTR-rahoituksella on ratkaiseva merkitys suomalaiselle valtakunnalliselle maaseudun tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Ilman MMM/YTR-hankerahoitusta suomalainen maaseutututkimus olisi suppeampaa ja maaseudun kehittäminen korkeintaan maakunnallista. Arvioidut hankkeet ovat antaneet välineitä maaseudun kehittämiseen ja maaseutupolitiikkaan. Hankkeilla on myös luotu edellytyksiä yrittäjyyteen ja siten lisätty maaseudun työpaikkoja ja elinvoimaa. 7

9 Sammandrag UTGIVARE Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp (YTR) PUBLIKATIONENS NAMN Utvärdering av nationell landsbygdsforskning och -utvecklingsprojekt avslutade under FÖRFATTARE Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea Aspholm, Tuomas Peltola, Kimmo Riusala, Verna Mustonen & Kalle Nieminen NYCKELORD landsbygdsutveckling, landsbygdsforskning, projekt, utvärdering, YTR PUBLIKATIONENS BESKRIVING Utvärderingen riktades mot under avslutade nationella landsbygdsforsknings- och landsbygdsutvecklingsprojekt finansierade av jord- och skogsburksministeriet (SJM). Sammanlagt granskades 113 projekt av vilka det skrevs 110 projektbeskrivningar. Arbetet utfördes mellan februari 2008 och februari Projektutvärderingarna gjordes med hjälp av dokumentmaterial och genom att intervjua projektansvariga. Utvärderingen fokuserade på följande frågor: Vilka var resultaten av projekten och hur har resultaten motsvarat de utsatta syftena? Har projekten haft inflytande? Hur har projektmedarbetarna upplevt genomförandet av SJM/YTR-finansierade projekt och samarbetet med finansiären? Hurudana styrkor och svagheter förknippas med YTR-projektverksamhet? Hur kunde man utveckla YTR-projektverksamheten? Hurudana landsbygdspolitiska effekter har SJM/YTR-finansierade projekt medfört? Hurudana konkreta framsteg har man uppnått på landsbygdspolitiska fältet med projekt avslutade ? Hur har projektaktörerna upplevt förändringarna i YTR -projektverksamheten under de senaste åren? I början av rapporten sammandras utvärderingens förverkligande och de iakttagelser man gjort i projekten samt YTR-projektverksamheten generellt. Resten av rapporten formas av separata projektbeskrivningar på alla medverkande projekt. I projektbeskrivningarna framkommer projektens målsättningar, genomförande, ekonomi, resultat och effekter. Resultaten av utvärderingen gjort på YTR-projekt avslutade förstärkte de iakttagelser man fått i de tidigare utvärderingarna. Det positiva med YTR-projekt är administrativ närhet och flexibilitet, innovativitet samt reaktionen på de föreslagna förbättringsförslagen. Till exempel informationstillförseln till projektsökanden har förbättrats. Något som borde utvecklas och kom fram i utvärderingen är bland annat snabbare utbetalningar och fel och brister i diarieutdrag. SJM/YTR-finansieringen har en avgörande betydelse för nationell landsbygdsforskning och landsbygdsutvecklingsprojekt i Finland. Utan SJM/YTR-projektfinansiering skulle den finländska landsbygdsforskningen vara mera begränsad och landsbygdsutveckling skulle utföras högst på landskapsnivå. De utvärderade projekten har bidragit med verktyg för utveckling av landsbygden samt landsbygdspolitik. Projekten har också skapat förutsättningar för företagsamhet och därmed ökat arbetsplatser och gett livskraft på landsbygden. 8

10 Summary PUBLISHER Rural Policy Committee (YTR) PUBLICATION Evaluation of national rural research and development projects finalised in AUTHORS Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea Aspholm, Tuomas Peltola, Kimmo Riusala, Verna Mustonen & Kalle Nieminen KEYWORDS Rural development, rural research, projects, evaluation, YTR SUMMARY Evaluation was targeted at the national rural research and development projects finalised during the period and funded by the Ministry of Agriculture and Forestry (MAF). The total amount of evaluated projects was 113, of which 110 project summaries were written. The evaluation was executed between February 2008 and February The projects were evaluated on the basis of project documentation and interviews with the project personnel. The main topics in the evaluation were the following: What kind of results have the projects achieved and how do the results meet the objectives set down in the project plan? Have the projects had any effect? What are the views of implementing organisations on the MAF/RPC-funded projects and co-operation with the funding organisation? What are the strengths and weaknesses of RPC projects? How can the YTR project activity be developed? How have the MAF/YTR-funded projects affected rural policy? What concrete improvement has been achieved in the field of rural policy with projects finalised during ? What are the views of implementing organisations on the changes in the YTR project activity during the past years? At the beginning of the report, a summary is given of the evaluation activities as well as the observations on projects and RPC project activities. The rest of the report comprises of separate summaries on each of the projects. The project summaries contain information about project goals, implementation, finance, results and effects. Evaluation of YTR projects finalised in confirms the conclusions of previous evaluations. The strengths of the RPC projects are administrative easiness and flexibility, innovation and reactions to previous suggestions on how to improve activities. There has been some improvement, for example, in informing the applicants. The evaluations also revealed that some improvements are needed, for example, in making the payments swifter and correcting the mistakes and shortcomings as regards the excerpts from the diary. MAF/YTR funding plays a crucial role in national rural research and development activities in Finland. Without MAF/YTR project funding, rural research in Finland would not be as comprehensive and rural development activities would, at the most, be implemented only on the regional level. The evaluated projects have given tools for rural development and rural policy. The projects have also created opportunities for entrepreneurial activities and thus increased employment and vitality in rural areas. 9

11 1. Johdanto Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin. YTR sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistuvien voimavarojen tehokasta käyttöä. Tavoitteena on parantaa hyvinvointia maaseudulla ja luoda edellytyksiä siellä asumiselle ja elämiselle. YTR:n toiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1988, jolloin maaja metsätalousministeriö (MMM) ja sisäasiainministeriö (SM) valmistelivat ja perustivat yhteisen maaseudun kehittämisprojektin valtioneuvoston esityksestä. Vuodesta 1992 toimintaa jatkettiin maaseutupolitiikan neuvottelukunnassa. Vuonna 1995 Valtioneuvosto asetti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutupolitiikan neuvottelukunnan toiminnan jatkajaksi. Nyt on menossa YTR:n viides kausi, joka kestää heinäkuusta 2008 heinäkuuhun YTR:llä on tärkeä rooli maaseudun kehittämiseen liittyvässä hanketoiminnassa. Se kehittää hankekäytäntöjä, rakentaa hankkeita ja toteuttaa omia ohjelmiaan valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta. YTR:n asettama hankeryhmä käsittelee MMM:öön saapuneet rahoitushakemukset sekä antaa MMM:lle päätösesityksen rahoitettavista hankkeista. MMM puolestaan vastaa hanketoiminnan hallinnollisesta menettelystä (rahoitus- ja maksatuspäätökset, seuranta, valvonta, lainsäädäntö ja muut oikeudelliset asiat). Vuosina päättyneiden valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden arviointi toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja YTR:n hankeryhmän esityksestä. Sen kohteena olivat vuosina päättyneet valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet, jotka olivat saaneet YTR-rahoitusta MMM:ltä. Tässä raportissa ei arvioida YTR:n teemaryhmiä eikä maaseutuprofessuureja, jotka myös saavat MMM/ YTR-rahoitusta. Arvioinnista vastasi Vaasan yliopiston Levóninstituutti, joka toteutti myös vuosina sekä vuosina päättyneiden YTR-hankkeiden arvioinnit. Tilaajan toiveiden mukaisesti arvioinnin toteuttamisessa ja raportin rakenteessa noudatetaan pitkälti samoja linjoja kuin aiemmissa YTR-hankkeiden arvioinneissa. Arviointityön pääpainopiste oli YTR:n hanketoiminnan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin rahoitettujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden maaseutupoliittisiin vaikutuksiin sekä YTR:n hanke- ja tiedotuskäytäntöjen muutoksiin hanketoimijoiden näkökulmasta. Arviointiraportin ensimmäisissä luvuissa 1 ja 2 käsitellään arvioinnin toteuttamiseen liittyviä yleisiä asioita ja taustatietoja hankkeista. Luvut 3 ja 4 koskevat hankkeiden rahoitusta ja hallinnointia. Luvussa 5 keskitytään hankkeiden toteuttamiseen. Luku 6 liittyy hankkeista tiedottamiseen ja hankkeiden tulosten julkistamiseen. Luvussa 7 käsitellään eri teemaalueilla tapahtunutta edistymistä, valtakunnallisia ja maaseutupoliittisia vaikutuksia sekä hankkeiden jatkuvuutta. Luvussa 8 on kaikista arvioiduista hankkeista laaditut hankekuvaukset ja luvussa 9 on esitetty johtopäätökset. MMM rahoittaa sellaisia valtakunnallisia maaseudun kehittämiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita (ns. YTRhankkeet), jotka tukevat kansallista maaseutupolitiikkaa ja kansallisten maaseutupoliittisten ohjelmien toteuttamista. Hankkeiden rahoituskriteereissä korostetaan uusien toimintatapojen etsimistä, kokeilemista tai edelleen kehittämistä. Tavoitteena on, että toimintatapaa voidaan soveltaa laajemmin maaseudun kehitystyössä. Hankkeet eivät voi olla jonkin yrityksen, organisaation, elinkeinon tai alueen tavanomaisen toiminnan taloudellista tukemista, vaikka kyseessä olisikin maaseudun kehittäminen. Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet rahoitetaan kansallisista varoista eikä niissä ole mukana EU-osarahoitusta. MMM:ssä valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat maatalousosaston vastuulla. 10

12 2. Arvioinnin toteutus Arvioidut hankkeet Arviointi toteutettiin tarkastelemalla 113:a vuosina tai joissain tapauksissa aiemmin päättynyttä hanketta. Arvioiduista hankkeista kirjoitettiin 110 hankekuvausta. Yksi kuvaus sisältää kaksi hanketta ja yksi hanke jakaantui kolmeen kuvaukseen. Hankemateriaali koostui 48 tutkimushankkeesta, 56 kehittämishankkeesta ja yhdeksästä väitöskirjahankkeesta. Yli puolet hankkeista käynnistyi vuonna 2004 tai Lisäksi vuosien aikana rahoitettiin hankkeita, jotka olivat käynnistyneet jo 1990-luvun lopulla (taulukko 1). Nämä hankkeet olivat laajoja kansallisia hankkeita, joita rahoittivat monet muutkin tahot. Arviointimenetelmät Arvioinnissa käytettiin lähinnä laadullisia tutkimusmenetelmiä. Siinä hyödynnettiin muun muassa prosessiarviointia, minkä perusteella huomiota kiinnitettiin hankkeiden vaikutusten lisäksi niiden aikana syntyneisiin prosesseihin ja oppimiseen. Arvioinnissa keskityttiin seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä olivat hankkeiden tulokset ja miten ne ovat vastanneet hankesuunnitelmassa asetettuja tavoitteita? 2. Onko hankkeilla ollut vaikutusta? 3. Miten hanketoteuttajat ovat kokeneet MMM/YTR-rahoitteisten hankkeiden toteuttamisen ja yhteistyön rahoittajan kanssa? 4. Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia YTR:n hanketoimintaan liittyy? 5. Miten YTR:n hanketoimintaa olisi mahdollista kehittää? Lisäksi huomiota kiinnitettiin seuraaviin kysymyksiin: 6. Millaisia maaseutupoliittisia vaikutuksia YTR:n rahoittamilla hankkeilla on ollut? Millaisia konkreettisia edistysaskeleita vuosina päättyneillä hankkeilla on saatu aikaan maaseutupolitiikan kentässä? 7. Millaisina hanketoimijat ovat kokeneet muutokset MMM/ YTR:n hanketoiminnassa viime vuosina? Arviointi toteutettiin laajan asiakirja-aineiston sekä haastattelujen perusteella. Asiakirja-aineisto koostui hankehakemuksista hankkeiden väli- ja loppuraporteista maa- ja metsätalousministeriön diaariotteista ja hankkeisiin liittyvistä päätöksistä muusta hankkeissa tuotetusta materiaalista, kuten julkaisuista ja tiedotteista. Käytössä olleen asiakirja-aineiston sisältö ja laatu vaihtelivat merkittävästi eri hankkeiden välillä, mikä vaikeutti yhtenäisten tulkintojen ja samantasoisten analyysien tekemistä kustakin hankkeesta. Osalla hankkeista loppuraportit olivat yksityiskohtaisia ja kattavia ja osalla hyvin suurpiirteisiä ja suppeita. Kaikista hankkeista ei myöskään ollut saatavilla kaikkea aineistoa. Esimerkiksi hankehakemukset puuttuivat monesta hankkeesta. Aineistoa saatiin sekä MMM:ltä että hanketoteuttajilta itseltään. MMM:n puolelta materiaalin toimittamisessa suuren työn teki maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin 25 henkilökohtaista haastattelua ja 85 puhelinhaastattelua. Lisäksi tarvittaessa tehtiin lisäselvityksiä sähköpostin välityksellä. Useimmista hankkeista haastateltiin yhtä henkilöä, mutta joistakin hankkeista oli kaksi haastateltavaa. Valitettavasti neljästä hankkeesta ei saatu haastattelua. Syynä tähän oli, että haastateltavaa ei tavoitettu useista yhteydenottopyynnöistä huolimatta tai hankkeen toteuttaja oli menehtynyt. Näiden hankkeiden hankekuvaukset laadittiin asiakirja-aineiston pohjalta. Henkilökohtaiset haastattelut kestivät keskimäärin noin 1,5 tuntia ja puhelinhaastattelut noin 45 minuuttia. Haastatteluissa käytettiin teemahaastattelurunkoa (liite 1), joka toimitettiin haastateltaville etukäteen. Yleisesti ottaen hanketoteuttajat antoivat haastattelun mielellään ja suhtautuivat arvioinnin tekemiseen myönteisesti. Haastatelluilla oli mahdollisuus kommentoida hankkeestaan tehtyä arviointitekstiä. Tässä arvioinnissa haastateltiin MMM/YTR-hankerahaa saaneita. Tämä on syytä pitää mielessä, kun pohditaan haastatteluista saadun tiedon perusteella teemojen ohjaavuutta tai Taulukko 1. Arvioinnissa tarkastellut hankkeet aloittamisajankohdan ja hanketyypin mukaan. Rahoituspäätös yht. (%) Tutkimushanke (42 %) Kehittämishanke (50 %) Väitöskirjahanke (8 %) Yhteensä (100 %) 11

13 hankehaun helppoutta. Arvioinnissa ei kuulu sellaisten toimijoiden ääni, jotka eivät ole saaneet hankkeilleen MMM/YTRhankerahaa tai jotka eivät ole sitä edes hakeneet, vaikka ovat rahoitusmahdollisuudesta tienneet. Haastattelujen rajautuminen hankerahaa saaneisiin saattaa heikentää tulosten yleistettävyyttä, koska ilman rahoitusta jääneillä ja hakematta jättäneillä voi olla hausta ja teemoista eri käsitys. Arvioinnin aikataulu ja toteuttajat Arviointi toteutettiin helmikuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä aikana. Työ aloitettiin arvioinnin suunnittelulla ja kirjallisen hankeaineiston keruulla sekä saadun materiaalin läpikäymisellä. Materiaalin perusteella laadittiin alustavat hankekuvaukset jokaisesta hankkeesta. Haastatteluja tehtiin eniten kesä-, elo- ja syyskuun aikana. Haastatteluaineiston purku ja hankekohtaisten arviointitekstien kirjoittaminen tapahtui pääasiassa elo-, syys- ja lokakuun aikana. Tällöin materiaalista myös kerättiin yleisiä havaintoja YTR:n hanketoimintaan liittyen. Varsinainen raportointi toteutettiin marraskuun 2008 ja tammikuun 2009 välillä. Raporttia viimeisteltiin vielä helmikuussa Arvioinnin toteutukseen osallistui useita henkilöitä. Projektipäällikkö Heli Siirilä oli päävastuussa arvioinnista ja raportin kirjoittamisesta sekä teki puolet hankkeiden arvioinneista. Projektipäällikkö Miia Mäntylä vastasi hankkeen hallinnosta ja taloudesta, kokosi alustavan hankeaineiston, teki osan hankearvioinneista sekä osallistui raportin tekstin hiomiseen. Lisäksi tutkimusassistentti Nea Aspholm, tutkija Tuomas Peltola ja tutkimuspäällikkö Kimmo Riusala osallistuivat tutkimukseen haastatteluja ja hankearviointeja tehden. Arvioinnin suunnittelusta päävastuussa oli tutkimuspäällikkö Arttu Vainio. Eturistiriitojen välttämiseksi tutkija Verna Mustonen ja kehityspäällikkö Kalle Nieminen Oulun yliopiston Lönnrot-instituutista Kajaanista arvioivat Levón-instituutin toteuttamat kuusi hanketta. Arviointiprosessin toteuttamisen tukena toimi ohjausryhmä, joka kokoontui kolme kertaa. Ohjausryhmän jäsenet valittiin yhteistyössä tilaajan kanssa. Jäsenet olivat: ylitarkastaja Laura Jänis, MMM, ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM, tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto, Levón-instituutti ja ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö, TEM. Ohjausryhmä antoi tärkeän panoksensa muun muassa raportin painopisteitä ja raportointityyliä valittaessa sekä kommentoidessaan raporttiluonnosta. 12

14 3. Hakuprosessi ja ja rahoitus Teemakohtainen hakumenetelmä Hakukierrosten suosituimmat teemat liittyivät maaseutuyrittäjyyteen ja maaseudun työllisyyteen sekä maaseudun kehittämisvälineisiin ja työmuotoihin. YTR oli toivonut valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita seuraaviin teemoihin: maaseutuyrittäjyys ja maaseudun työllisyys (sekä tutkimus- että kehittämisteema), maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen sekä maaseudun rakenteiden tutkimus (tutkimusteema), maaseudun toimintojen, palvelujen ja asiantuntijajärjestelmien kehittäminen (sekä tutkimus- että kehittämisteema), maaseutuasumisen ja maaseudun kulttuuriympäristöjen edistäminen (sekä tutkimus- että kehittämisteema) (kulttuuriympäristö lisätty vuoden 2007 hakuun 2 ) ja maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot (sekä tutkimus- että kehittämisteema). Teemojen sanatarkat muodot ovat hieman vaihdelleet eri vuosina. Vuoteen 2003 asti edellä mainittujen teemojen lisäksi haettavissa oli kaksi teemaa, joita olivat: maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen vahvistaminen ja paikallisen omaehtoisuuden edistäminen. Kehittämishankkeissa suosituimmat teemat olivat maaseutuyrittäjyys ja maaseudun työllisyys sekä maaseudun toimintojen, palveluiden ja asiantuntijajärjestelmien uudelleen järjestäminen. Tutkimushankkeissa suosituimmat teemat olivat maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen sekä maaseudun rakenteiden tutkimus ja maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot. Teemakohtainen hakumenetelmä toi esille hyvin monipuolisia mielipiteitä haastateltavien keskuudessa. Tämänhetkinen menettelytapa, jossa teemat muuttuvat vain vähän vuosittain ja niiden sitovuus on matala, on yleisesti hyväksytty. Menettely ohjaa maaseudun kehittämistä ajankohtaisiin ja tärkeisiin aiheisiin. Samaan aikaan teemoja pidettiin sekä liian väljinä, koska teemoihin saa survottua aiheen kuin aiheen että liian tiukkoina, koska se voi rajata hyviä ideoita ulos. Esitettiin myös, että teemat poistettaisiin kokonaan tai niitä vaihdettaisiin joka vuosi merkittävästi. Useimmilla ei ollut ongelmia teemojen suhteen ja yksi haastateltava kertoi jopa, että koska teemat julkistetaan niin myöhään, niin 2 Kumpikaan tässä arvioidusta vuonna 2007 alkaneesta hankkeesta ei kuulunut tähän teemaan. emme muuta (hakemusta) itse, vaan se on niille (YTR:lle) sovittava. Hankkeiden toteuttajat eivät kokeneet teemojen rajoittaneen heidän hankesuunnitelmiaan. Tämän pohjalta voi miettiä, ohjaavatko ne silloin lainkaan. Valitettavasti rahoitettujen hankkeiden edustajien haastatteluista esille ei tullut, oliko joku jättänyt teemojen takia hakematta rahoitusta maaseutuun liittyvään hankkeeseensa. Siksi teemoihin ehdotettiin lisättäväksi avoin teema, johon voisi sijoittaa muut maaseudun kehittämisen tai tutkimisen kannalta tärkeät ja oleelliset hankeideat. Tämä rohkaisisi kaikkia hyvän idean omaavia tahoja hakemaan rahoitusta. Vahvin viesti oli, että hankeideoiden taustalla oleva todellinen tarve tai ongelma voidaan sovittaa voimassa oleviin teemoihin helpostikin. Useisiin hankemateriaalissa mukana olleisiin hankehakemuksiin ei ollut merkittynä teemaa lainkaan, teemoja oli merkattu enemmän kuin yksi, teema oli jollakin tavoin virheellinen tai itse keksitty. Teemaa ei myöskään mainita hankepäätöksissä, joten käytännössä teemat katoavat hankkeen hakemisen jälkeen. Jos ja kun teemat halutaan säilyttää ja niiden ajatellaan ohjaavan hankkeita, teemojen merkityksen kasvattamiseksi olisi toivottavaa, että ne esimerkiksi tuotaisiin esille virallisessa hankepäätöksessä. Useat haastateltavat pohtivat teemojen päättämisprosessia: kuka päättää teemat, mitkä aiheet jäävät teemojen ulkopuolelle ja kuuluuko kentän ääni teemojen valinnassa. Nämä olivat muutamia haastatteluissa esille tulleita kysymyksiä. Voisikin olla hyvä tuoda esiin esimerkiksi hankehaun asettamiskirjeessä, mihin teemat perustuvat. Hakuprosessi Ylivoimainen enemmistö haastatelluista piti hankkeiden hakuun liittyviä lomakkeita, ohjeita ja sääntöjä hyvin selkeinä. Suurin osa hanketoimijoista täytti hakemukset rutiinilla. YTR:stä sai tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa, mitä erityisesti ensi kertaa hakeneet pitivät hyvänä asiana. Eräs haastateltava mainitsi hakemisen helppouden olevan syy siihen, miksi heidän organisaationsa hakee MMM/YTR-rahoitusta. Toinen haastateltava mainitsi, että YTR ei tarvitse pitkiä sepustuksia, vaan selkeän taustan, ongelman ja suunnan ratkaisuun. Noin kymmenesosaan hankkeista piti laatia rahoituspäätöksen jälkeen uusi budjetti ja tavoitteet, koska myönnetty määräraha oli merkittävästi pienempi kuin anottu. Eräs haastateltu hankehakija kuitenkin kommentoi uuden budjetin laadinnan olleen loppujen lopuksi myönteinen asia, koska YTR ei tyrmännyt hanketta, vaan oli joustava ja valmis ottamaan vastaan täydennetyn hakemuksen rahoituksen myöntämiseksi. 13

15 Teemat toivottiin julkaistaviksi aiemmin, jotta muun muassa yhteishankkeita olisi pidempi aika suunnitella. YTR:lle hankehakemukset jätetään lokakuun viimeiseen päivään mennessä ja päätökset niistä tulevat seuraavan vuoden alussa. Osa haastatelluista koki, että hankkeiden hakuprosessi on kestoltaan liian pitkä eli hakuajan umpeuduttua hankepäätöksien saaminen kestää liian kauan. Päätösten tekoajankohta voitaisiin tuoda vahvemmin esille hankehaun yhteydessä, koska esimerkiksi ensikertalaisille hakijoille päätöksen pitkä odotteluaika oli yllätys. Muutamissa arvioiduissa hankkeissa osa rahoituksesta oli käytetty pro gradu -tutkielman tekemisen tukemiseen. Jos tästä ei ollut mainintaa hankehakemuksessa, ei siihen ollut puututtu myöskään maksatushakemuksen hyväksyttäviä kustannuksia päätettäessä. Kuitenkin, jos perustutkinnon lopputyön (esimerkiksi yliopistojen pro gradu -tutkielmien tai ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden) tekeminen mainitaan hankesuunnitelmassa, siihen osioon ei myönnetä hankerahoitusta. Vallitsevassa tilanteessa eri hanketoimijat eivät ole täysin tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Tähän asiaan olisi hyvä löytää ratkaisu. Myöskään pelkkään perustutkinnon lopputyöhön MMM/YTR-rahoitusta ei myönnetä. Jotta asia olisi hankehakijalle yksiselitteisempi, hakuohjeissa olisi tuotava esille, että MMM/YTR-hankerahoitusta ei myönnetä pelkän perustutkinnon lopputyön rahoittamiseen. Enemmistö haastatelluista oli yhteen vuosittaiseen hakukierrokseen tyytyväinen. Osa toivoi kahta hakukierrosta vuodessa. Lisäksi esitettiin menettelytapaa, jossa käytettäisiin niin sanottua esikarsintakierrosta. Tässä menettelyssä ensiksi lähetettäisiin YTR:lle alustavat hankesuunnitelmat, joista YTR valitsisi parhaimmat hankkeet jatkoon. Jatkoon päässeistä hankkeista tehtäisiin tarkemmat hakemukset. Tämän jälkeen näistä valittaisiin lopulliset rahoituksen saajat. MMM/YTR-rahoitusta haettiin hankkeelle yleensä siitä syystä, että hankkeen aihe sopi hyvin valtakunnalliseksi maaseutuhankkeeksi tai koska muilta rahoittajilta ei olisi ollut mahdollista saada rahoitusta hankkeen maaseutunäkökulman vuoksi. Lisäksi MMM/YTR-rahoitus valittiin usein siksi, että MMM/ YTR oli rahoittanut hanketoimijan hankkeita ennenkin ja MMM/YTR koettiin luontevaksi rahoittajakumppaniksi. MMM/ YTR rahoittajamahdollisuutena oli tullut joissakin tapauksissa tutuksi joko yhteistyökumppanin kautta tai teemaryhmän jäsenyyden myötä. Muutamissa hankkeissa teemaryhmä tai YTR itse oli ollut aloitteen tekevä osapuoli tarjoten hakijalle hankeideaa. Voimassa olevan käytännön mukaan monivuotisten MMM/ YTR-rahoitteisten hankkeiden on täytettävä ja lähetettävä jatkohankehakemus jokaisena hankevuotena. Tämä turhautti monia vastaajia, koska hankkeen aikaa piti käyttää jatkohakemuksen tekemiseen maksatushakemusten ja väliraporttien lisäksi. Tämä aika oli pois käytännön työstä. Lisäksi muutamissa hankkeissa hankepäätöksen odottaminen jopa keskeytti sen toiminnan päätöksen saamiseen asti. Eräs vastaaja esittikin, että jatkorahoitusta pitäisi pystyä hakemaan yksinkertaisemmalla hakemuksella. Arvioinnin perusteella tämä on kannatettava ajatus, koska yksinkertaisemman hakemuksen täyttämiseen ei kuluisi niin paljon hankkeen aikaa ja koska perustiedot hankkeesta ovat jo YTR:llä ja MMM:llä. Rahoitus Vuosina päättyneille hankkeille myönnettiin rahoitusta yhteensä yli 7,1 miljoona euroa (taulukko 2). Noin 56 prosenttia kokonaisrahoituksesta myönnettiin kehittämishankkeille, joiden keskimääräinen MMM/YTR-rahoitus oli yli euroa. Tutkimushankkeissa summa oli keskimäärin yli euroa ja väitöskirjahankkeissa noin euroa. Keskimäärin hankkeiden saama MMM/YTR-rahoitus oli yli euroa, eli vaihtelu on suurta eri hanketyyppien välillä. Eniten rahoitusta oli myönnetty Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) ja Svenska Studiecentralenin toteuttamalle Valtakunnallisen kylätoimintaverkoston rakenteen ja työmuotojen vahvistaminen -kehittämishankkeelle, joka sai hieman yli kolmen vuoden aikana MMM/YTR-hankerahoitusta noin euroa. Tämä oli noin 94 prosenttia hankkeen kuluista. Hankkeessa kehitettiin kylätoiminnan sisältöä ja sen maakunnallista verkottumista, selvitettiin kylätoiminnan kehittämissäätiön perustamista ja laadittiin kylätoiminnan kansainvälinen strategia. Suurimman hankerahoituksen tutkimushankkeeseen sai Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen Sopimuksellisuus maaseutupolitiikassa -tutkimushanke, jolle myönnettiin noin euroa MMM/YTR-rahoituksena. Hankkeessa tutkittiin sopimuksellisuutta, jolla pyritään maaseudun toimintojen järjestämiseen paikallisesti ja joustavasti. Hanke lisäsi tieteellistä tietämystä aiheesta, ja sopimuksellisuus on edennyt tämän hankkeen jälkeenkin muiden hankkeiden kehittämänä. Taulukko 2. Vuosina päättyneille hankkeille myönnetty MMM/YTR-rahoitus hanketyypeittäin. Hanketyyppi Keskimääräinen MMM/YTR-rahoitus /hanke MMM/YTR-rahoitus kaikki hankkeet yhteensä Tutkimushankkeet euroa euroa Kehittämishankkeet euroa euroa Väitöskirjahankkeet euroa euroa Yhteensä euroa euroa 14

16 Taulukko 3. Vuosina päättyneet hankkeet luokiteltuna rahoituksen suuruuden perusteella. MMM/YTR-rahoituksen suuruus euroa euroa euroa yli euroa Tutkimushankkeet Kehittämishankkeet Väitöskirjahankkeet Hankemäärä yhteensä 23 (20 %) 36 (32 %) 20 (18 %) 34 (30 %) Taulukko 4. Rahoituksen jakautuminen eri suuruusluokkiin vuosina , ja päättyneissä YTR-hankkeissa. MMM/YTR-rahoituksen suuruus euroa euroa euroa yli euroa Vuosina päättyneet hankkeet Vuosina päättyneet hankkeet Vuosina päättyneet hankkeet 18 % 28 % 30 % 24 % 16 % 33 % 30 % 21 % 20 % 32 % 18 % 30 % Enemmistö vuosina päättyneistä hankkeista oli kooltaan euroa. Yli euroa saaneita hankkeita oli 34 (taulukko 3). Käytännössä suurin osa näistä hankkeista oli kooltaan euroa. Tässäkin kuitenkin pitää ottaa huomioon, että yksittäisille hankkeille oli voitu myöntää paljonkin enemmän hankerahoitusta verrattuna maksatusten lopulliseen yhteissummaan. Tällöin taulukoiden 3 ja 4 luokittelussa hanke voi kuulua esimerkiksi luokkaan euroa, vaikka alkuperäinen rahoituspäätös oli esimerkiksi euroa. YTR-hankkeiden kokoluokat vaihtelivat edelleen yhtä paljon kuin ennenkin. Vuosina päättyneiden hankkeiden rahoitus oli muuttunut siten, että tässä arvioinnissa oli huomattavasti suurempi osa yli euroa saaneita hankkeita kuin aiemmissa arvioinneissa (taulukko 4). Osuus oli noussut aiemmista prosentista 30 prosenttiin. Vastaavasti euroa saaneiden hankkeiden osuus on pienentynyt huomattavasti 30 prosentista 18 prosenttiin. Tämä viittaa siihen, että MMM/YTR on alkanut rahoittaa suurempia ja laajempia hankkeita, mikä onkin ollut haastateltavien toive aiemmissa arvioinneissa. Kuitenkin pientä kasvua oli myös euroa saaneiden hankkeiden lukumäärässä. MMM/ YTR rahoittaa monipuolisesti erikokoisia maaseudun kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Muutama haastateltava toi kritiikkinä esille sen, että suuri osa MMM/YTR-hankerahasta on vuosittain sidottu jo etukäteen. Rahaa kuluu muun muassa maaseutuprofessuurien ja teemaryhmien vuosittaiseen rahoittamiseen. Esimerkiksi maaseutuprofessuureihin myönnettiin lähes euroa vuosina 2004 ja Toiveena esitettiin, että niihin käytettävä osuus vähennettäisiin jo valmiiksi jakoon tulevasta summasta, jotta jaettavan hankerahan todellinen suuruus tulisi esille jo hakuvaiheessa. Eri vuosina erotus uusille ja jatkaville hankkeille myönnetyssä rahoituksessa on vaihdellut. Esimerkiksi vuonna 2004 uusille hankkeille myönnettiin euroa ja jatkaville hankkeille euroa. Erotus oli vain 150 euroa. Vuonna 2005 uusille hankkeille myönnettiin euroa ja jatkaville hankkeille euroa. Tällöin erotus oli jopa euroa jatkavien hankkeiden eduksi. Tärkeimpänä syynä vaihteluun on se, että joinain vuosina rahaa myönnetään moniin uusiin pitkäkestoisiin hankkeisiin, joten seuraavana vuonna uusille hankkeille ei ole enää yhtälailla määrärahaa jaettavissa. Rahoitukseen liittyen haastatteluissa tuli esille, että hankkeen idea voi kadota hankkeen saadessa liian vähän rahoitusta suhteessa haettuun rahamäärään ja tavoitteisiin. Tällöin hankkeista joudutaan karsimaan usein nimenomaan innovatiivisin osuus pois. Tämä vaikuttaa kielteisesti odotettavissa oleviin tuloksiin. Muutamat haastateltavat kommentoivat, että MMM/YTR-rahoitteisten hankkeiden odotetaan tuottavan paljon suuria tuloksia pienellä rahalla nopeasti. Yksi haastateltavista pohti rahoituksen lyhytaikaisuuden ja pienuuden nojalla, salliiko MMM/YTR-rahoitus vakavan akatee- 15

17 Taulukko 5. Omarahoituksen osuus vuosina päättyneissä YTR-hankkeissa. Hanketyyppi Omarahoituksen suuruus /hanke Omarahoitus kaikki hankkeet Omarahoituksen prosenttiosuus Tutkimushankkeet euroa euroa 37 % Kehittämishankkeet euroa euroa 49 % Väitöskirjahankkeet euroa euroa 22 % Yhteensä /hanke euroa euroa 44 % misen tutkimuksen. Usein uuden asian käytännössä testaaminen jää pois rahoituksen supistuessa. MMM/YTR-rahoitteisissa hankkeissa on usein omarahoitusosuus. Hankkeista 40 (35 %) sai sataprosenttisen MMM/ YTR-rahoituksen. Näistä tutkimushankkeita oli 20, kehittämishankkeita 17 ja väitöskirjahankkeita kolme 3. Omarahoitusosuus oli haastateltavien keskuudessa sekä ymmärretty että moitittu. Erityisesti tavallisiin tutkimushankkeisiin se tuntui soveltuvan huonosti muun muassa muiden rahoittajien vähäisyyden takia. Kehittämishankkeiden parissa työskentelevät puolestaan olivat tottuneet siihen, että omarahoitusta tarvitaan. Arvioituihin hankkeisiin oli käytetty MMM/YTR-rahoituksen lisäksi 5,56 miljoonaa euroa hanketoteuttajien omaa rahoitusta (sisältäen myös muut ulkopuoliset rahoittajat kuin MMM/ YTR). Kehittämishankkeissa MMM/YTR-rahoituksen osuus vaihteli 13 prosentista sataan prosenttiin ja tutkimushankkeissa kahdesta prosentista sataan prosenttiin. Kaikki haastatellut eivät osanneet arvioida omarahoitteisten kustannusten määrää, koska esimerkiksi oman laskuttamattoman työajan arviointi oli joissakin tapauksissa mahdotonta. Taulukosta 5 ilmenee, että kehittämishankkeilla oli keskimäärin kaksi kertaa enemmän omarahoitusta kuin tutkimushankkeilla. Keskimäärin kehittämishankkeella oli yli euroa omarahoitusta, kun taas tutkimushankkeiden omarahoitusosuus oli noin euroa. Myös eri hankkeiden kesken vaihtelu oli suurta. Hankkeiden joukossa oli kolme hanketta, joiden omarahoitusosuus oli huomattavasti suurempi kuin muilla hankkeilla. Ilman näitä kolmea hanketta keskimääräinen omarahoituksen osuus kaikissa hankkeissa olisi ollut vain noin 26 prosenttia ja hieman alle euroa. Hankkeelle saatu oma tai muu rahoitus oli mahdollistanut hankkeen laajemman toteuttamisen. Joskus muuta rahoitus- ta oli jouduttu hankkimaan MMM/YTR-hankepäätöksen saannin jälkeen, koska hankkeelle ei oltu myönnetty anottua summaa, mutta suunnitellut toimenpiteet oli haluttu toteuttaa. Muu rahoitus ei useimmiten ollut vaikuttanut monimutkaistavasti hankkeen toteuttamisen hallinnointiin. Joissakin tapauksissa eri rahoittajien vaatimat raportoinnit olivat hanketoimijoiden mielestä kuitenkin vieneet paljon hankkeen aikaa. Kuvassa 1 on nähtävissä hankkeiden toteuttajaorganisaatioiden sijaintipaikkakunnat. Suuri osuus valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista toteutetaan Helsingissä sekä yleensä pääkaupunkiseudulla. Arvioiduista hankkeista Helsingissä hallinnoitiin 36, Vantaalla viisi ja Espoossa neljä hanketta. Näistä suurin osa oli kehittämishankkeita, joita olivat hakeneet kansallisten organisaatioiden Helsingissä sijaitsevat keskusliitot. Helsingin jälkeen eniten arvioituja hankkeita organisoitiin Vaasassa (9 hanketta), Mikkelissä (8 hanketta), Seinäjoella (7 hanketta) ja Kokkolassa (5 hanketta). Maaseutupaikkakunnilla, kuten Suomusjärvellä, Utsjoella ja Eurassa toteutettiin yksittäisiä hankkeita. Arvioinnin perusteella voi todeta, että Suomessa valtakunnallista maaseudun kehittämistä ja tutkimusta suunnitellaan ja edistetään lähinnä yli asukkaan kaupungeissa. Näissä kaupungeissa sijaitsevat useat yliopistot ja muut tutkimuslaitokset. Arvioituja hankkeita toteutti 78 eri tahoa. Vuosina päättyneiden hankkeiden toteuttajista 15 oli toteuttanut hankkeen myös vuosina päättyneissä hankkeissa ja 19 vuosina päättyneissä hankkeissa. Näistä seitsemällä taholla oli hanke tai hankkeita jokaisessa arvioinnissa. Tämä kumoaa väitteet siitä, että MMM/YTR-rahoitusta saisivat samat tahot joka vuosi. Toisaalta niillä seitsemällä hanketoteuttajataholla, jotka olivat saaneet aiemmin MMM/YTR-rahoitusta, oli lähes jokaisella useita rahoitusta saaneita hankkeita. 3 Kyseisissä väitöskirjahankkeissa arvioitiin tutkimuksen sen hetkisen osuuden saaneen täyden tuen, vaikkei koko väitöskirjaa ole tehty MMM/ YTR-hankerahoituksella. 16

18 Kuva 1. Arvioidut hankkeet toteuttajaorganisaation sijaintipaikkakunnan mukaan. Numero suluissa tarkoittaa hankkeiden lukumäärää. (Kartan laatija: Merja Kokko.) 17

19 Edellä esitettyjen havaintojen pohjalta voidaan esittää seuraavat suositukset YTR:n hanketoiminnan kehittämiseksi: hankehakuun lisätään avoin teema, hankkeista päättämisen aikataulu nostetaan paremmin esille hankehaussa, hankehaussa tuodaan paremmin esille, ettei rahoitusta myönnetä pelkälle korkeakoulun perustutkinnon päättötyön tekemiselle, jatkohankkeen hakemiselle laaditaan yksinkertaisempi hakulomake, teema merkitään hankepäätökseen ja hankkeen rahoituksen liiallista pienentämistä vältetään, jottei hankkeen ydinidea kärsi. 18

20 4. Hallinto Yleisiä huomioita Hanketoteuttajat kokivat YTR-hankkeiden hallinnoinnin melko yksinkertaiseksi ja helpoksi. Vertailukohteeksi otettiin EUhankkeet sekä monet kansalliset rahoittajat kuten TEKES, Suomen Akatemia ja eri ministeriöt. Kuitenkin tästä linjasta poikkeaviakin mielipiteitä lausuttiin. Haastateltavat, joiden hanke oli saanut rahoitusta usealta eri ministeriöltä, mainitsivat useimmiten MMM/YTR-hallinnon olevan vaativin ja byrokraattisin verrattaessa muiden ministeriöiden käytäntöihin. MMM/YTR-rahoitusta verrattiin myös säätiöiden rahoitukseen ja silloinkin MMM/YTR tuli esiin byrokraattisimpana vaihtoehtona. MMM:n diaariotteista näkee hankkeen etenemisen. Niihin merkitään muun muassa hankepäätöksen ajankohta ja rahoituksen suuruus, maksatushakemusten, väliraporttien sekä muiden asiakirjojen saapumispäivä ministeriöön, maksatuksien suuruus ja hankkeelle myönnetyt jatkoajat. Hankkeiden diaariotteissa havaittiin virheitä ja puutteita. Esille tulleet virheelliset merkinnät liittyivät useimmiten maksatuksiin. Eräässä tapauksessa diaariotteessa oli merkintä määrärahan maksamisesta, vaikka todellisuudessa sitä ei ollut maksettu tuolloin, vaan paljon myöhemmin eri summalla muihin maksatushakemuksiin yhdistellen. Joskus myös tieto hankkeen jatkorahoituspäätöksestä puuttui. Diaariotteessa näkyvät virheet eivät välity hankkeen toteuttajalle. Diaariotteen virheellisyys voi aiheuttaa ongelmia muun muassa silloin, kun asiat hankkeeseen tai maksatuksiin liittyen jostakin syystä riitaantuvat hankkeen toteuttajan ja MMM:n välillä. Hankejärjestelmän tunteminen säästää hanketoteuttajilla paljon aikaa ja vaivaa sekä suojaa taloudellisilta tappioilta. Haastatteluissa tuli esimerkiksi esille tapauksia, joissa rahaa oli menetetty siksi, ettei hankkeelle jatkoaikaa anottaessa ollut tiedetty, että myös määrärahan käyttämiselle täytyi samalla anoa jatkoaikaa. Nykyisissäkään hankepäätöksissä ei mainita erillisestä jatkoajan anomisesta määrärahalle. Hankepäätöksessä lukee vain erityisistä syistä hankkeelle voidaan hakea toteuttamisajan pidennystä. Arvioinnin tekijöillä ei ole tiedossa, kuinka hanketoimijoiden oletetaan saavan tietää erillisestä jatkoajan pyytämisestä hankerahan käytölle. YTR:n hankehallinnoinnin muutoksista hanketoimijoilla ei ollut selkeää kuvaa. Melkein puolet haastatelluista ei osannut kommentoida asiaa lainkaan. Tähän suuri syy oli se, että suuri osa haastatelluista oli toteuttanut vain yhden YTR-hankkeen, jolloin kokemusta YTR:stä pidemmältä ajalta ei ollut. Noin viidennes vastaajista arvioi hankehallinnoinnin pysyneen samana. Melkein yhtä moni oli sitä mieltä, että hallinnointi oli tiukentunut tai lisääntynyt. Tämä on tullut esille kasvaneina raportointivaatimuksina tai hidastuneina maksatuksina. Maksatukset Hankkeiden maksatukset olivat toteutuneet useimmiten ongelmitta. Ongelmia oli syntynyt lähinnä silloin, jos maksatushakemus oli toimitettu MMM:lle liian myöhään. Syitä myöhästyneeseen maksatushakemukseen olivat muun muassa hankehenkilöstön vaihtuvuus sekä epätietoisuus YTR-hankkeiden maksatussäännöistä, vaikka säännöistä kerrotaan hankepäätöksissä. Yleinen mielipide kuitenkin oli, että MMM/YTRrahoituksen maksatuskäytännöt ovat toimivia. Lähes kaikki hankkeiden toteuttajat olivat tyytyväisiä maksatuksien nopeuteen. YTR-hankkeissa maksatuspäätökset oli saatu keskimäärin 3 6 kuukaudessa. Arvio on kuitenkin, että viime vuosina maksatusajat ovat pidentyneet. Monesta vastaajasta tuntui, että päätökset hankkeista ja etenkin maksatuksista tulivat myöhemmin kuin ennen. Tämä tuli esille maksatuksissa erityisesti niiden hanketoimijoiden kohdalla, joiden hankkeet olivat käynnistyneet vuonna 2005 tai sen jälkeen. Tämä johtui todennäköisesti muun muassa MMM:n taloushallinnossa olevasta henkilöstöpulasta ja byrokratian lisääntymisestä hankkeisiin liittyen. Hanketoimijoiden mielestä MMM/YTR:n rahoittamien hankkeiden sisältöön ja muuhun toteutukseen oli helposti tehtävissä muutoksia. Tarvittaessa esimerkiksi jatkoajan hakeminen tai budjetin sisäisten muutosten tekeminen onnistuivat helposti. Useasta eri rahoituslähteestä rahoitetut hankkeet eivät tuntuneet olevan vastaajien mielestä hallinnollisesti hankalia, vaikka niissä vaadittiinkin usein enemmän paperityötä. Kaikki rahoittajat vaativat omanlaisensa raporttinsa ja selvityksensä, ja tähän on totuttu. Muutama vastaaja mainitsi, että muille rahoittajille lähetettiin MMM/YTR:lle tehdyt raportit, koska MMM/YTR oli vaativin hankkeesta tehtävien selvityksien suhteen. Ylivoimaisesti suurin osa vuosina päättyneiden hankkeiden maksatuksista tapahtui jälkikäteen toteutuneiden kulujen mukaan. Poikkeuksena olivat ennakkorahoituksena ensimmäisen maksatuksensa saaneet hankkeet, joita oli alle kymmenen prosenttia hankkeista. Ennakkoa saaneiden hankkeiden toteuttajat olivat erittäin tyytyväisiä ennakon saamiseen ja ihmettelivät, kuinka hankkeen olisi voinut toteuttaa ilman sitä. Kaikki hankkeiden toteuttajat eivät tienneet mahdollisuudesta anoa puolet määrärahasta ennakkona. Tieto mahdollisuudesta saada ennakkoa ei tavoittanut kaikkia myönteisen 19