LIITE 2a POHJOIS-SUOMEN KEHITYS JA TULEVAN OHJELMAKAUDEN MAHDOLLISUUDET

Transkriptio

1 LIITE 2a POHJOIS-SUOMEN KEHITYS JA TULEVAN OHJELMAKAUDEN MAHDOLLISUUDET POHJOIS-SUOMI Osaavaa ohjelma- ja yhteistyötä, työvoimareservi hyödynnettävissä Pohjois-Suomen maakunnat (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa) ovat koko luvun osoittaneet tilastojen valossa, että kehitysennusteisiin sekä äkillisiin rakennemuutoksiin osataan reagoida nopeasti luvun aikana Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat kasvattaneet väestöään, myös Lappi ja Kainuu ovat onnistuneet selkeästi pienentämään muuttotappioitaan. Työikäinen väestön määrä ja työpaikkojen määrä on jatkanut kasvuaan tasaisesti lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla, kun taas muissa maakunnissa kehitys on ollut tasaista. Työttömyyttä on onnistuttu pienentämään voimakkaasti kaikissa maakunnissa. Pohjois-Pohjanmaalla, ja erityisesti Oulun kaupunkiseudulla, ongelmana on kuitenkin edelleen korkea nuorisotyöttömyys. Pohjois-Pohjanmaan maakunta muodostaa suurella nuorten osuudellaan potentiaalisen reservin koko Pohjois-Suomelle väestön ikääntyessä sekä myös uusien työpaikkojen täyttämisessä lähiaikoina käynnistyvissä suurhankkeissa. Korkeakoulujärjestelmän ja toisen asteen koulutuksen uudistus vähentää oppilaitosten aloituspaikkoja lähivuosina ikäluokkien pienentyessä. Pohjois-Suomen maakunnat ja aluehallintoviranomaiset ovat valmiita muodostamaan toimivat Pohjois- Suomen sisätyömarkkinat, jonka avulla erityisesti alueen nuorten työllistymistä - liikkuvuutta fyysisesti sekä ammatillisesti -, edistetään koko Pohjois-Suomen työvoimatarpeen tyydyttämiseksi. Työpaikkoja yksityissektorille Pohjois-Suomen maakunnat ovat koko luvun tähdänneet ohjelmatyössään yritysten kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Valtio- ja valtioenemmistöisten yritysten työpaikat ovat vähentyneet muuta maata voimakkaammin, vastaavasti yksityissektorin työpaikat ovat lisääntyneet voimakkaasti. Teollisuuden työpaikat ovat olleet laskussa, osittain siitä syystä että teollisuudesta työpaikat ovat siirtyneet palveluliiketoiminnan työpaikkoihin. Vuoden 2010 aikana varsinkin pk- yritykset ( työntekijää) lisäsivät henkilöstöään ja liikevaihtoaan merkittävästi. Tämä reilun 300 yrityksen joukko muodostaa potentiaalisen kasvualustan suurhankkeiden käynnistyessä. Pohjois-Suomessa on vahvaa osaamista varsinkin metalli- ja konepajateollisuudessa, puu- sekä maarakentamisessa. Pohjois-Suomen matkailu-, elämys-, palvelu- ja hyvinvointiyrittäjyys ovat osaavien keskittymien johdosta varsin vetovoimaisia. Varsinkin Lapin (Kittilä), Pohjois-Pohjanmaan (Kuusamo, Kalajoki) ja Kainuun (Vuokatti) matkailukeskittymät muodostavat kasvavan vientiteollisuuden kotimaan kamaralla. Kansainvälinen suurteollisuus selkänojana Pohjois-Suomeen sijoittunut kansainvälinen suurteollisuus muodostaa erinomaisen pohjan muun uuden liiketoiminnan synnyttämiselle. Yritysten tehostaessa ydinosaamistaan, muodostuu selkeä kasvutarve uuden palveluliiketoiminnan synnyttämiselle. Se myös samalla muodostaa mahdollisuuden uuden yritystoiminnan sijoittumiselle synergiaetujen sekä toimivan infrastruktuurin vuoksi. Henkilöstön uudistuessa myös osaavan työvoiman tuottaminen näille yrityksille on keskeistä. Suurteollisuus on sijoittunut Pohjois-Suomen rannikkokaupunkeihin, myös toimivat logistiset yhteydet ovat niille avainasemassa. Satamien, rautatie- ja maantieyhteyksien sekä myös tietoliikennejärjestelmien jatkuva kehittäminen on tärkeää. 1

2 Käynnistyvät suurhankkeet Tulevan ohjelmakauden aikana Pohjois-Suomen alueella käynnistyy koko Suomeen vaikuttavia suurhankkeita. Kaivostoiminta yksistään ennakoi työvoiman tarpeen vuoteen 2020 mennessä, Pyhäjoelle sijoittuva Fennovoima Oy:n ydinvoimala tarvitsee rakentamisen aikana noin 4000 työntekijää. Muita huomattavia tiedossa olevia hankkeita ovat Seinäjoki-Oulu rataosuuden sekä suunnitteilla olevan Pyhäjärven Laguna- tutkimusyksikön rakentamishankkeet. Perämeren alueesta on muodostumassa Suomen merkittävin tuulivoimatuotannon keskittymä suunnitteilla on useita kymmeniä suuren kokoluokan hankkeita. Muut luonnonvarat (uusiutuva metsäteollisuus, vesiosaaminen, elintarviketeollisuus) muodostavat myös suuren mahdollisuuden kasvavilla markkinoilla. Kun vielä huomioidaan, että koko Barents- alueen lähivuosien investointisuunnitelmat ovat useita satoja miljardeja, Pohjois-Suomi tarvitsee erityisaseman ja suunnitelmallisen toimenpideohjelman yhteistyön tiivistämiseksi Pohjois-Ruotsin, -Norjan sekä Venäjän kanssa. Megaluokan hankkeisiin osallistuminen edellyttää yrityksiltämme kansainvälistymisen lisäämistä. Mikä muutos halutaan saada aikaa? 1. Nuoret rakentamaan kehittyvää Pohjoista 2. Dynaamisemmat työmarkkinat työllisyysasteen ja työn tuottavuuden nostaminen työntarjonnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä, yrittäjyyden lisääminen työvoiman liikkuvuus, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 3. Proaktiivisempi koulutus, tutkimus ja kehitys Koulutustason turvaaminen sekä koulutuksen ja työvoiman kysynnän kohtaannon kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamiseen pohjautuvan uuden yritystoiminnan luominen Alueellisten osaamiskeskittymien proaktiivinen kehittäminen 4. Yritystoiminnan kasvun edellytysten tehokkaampi hyödyntäminen Pohjoisen elinkeino- ja aluerakenteen muutoksen täysi hyödyntäminen, kasvavat toimialat ja mahdollisuudet Suurhankkeiden avaamien mahdollisuuksien täysi hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja työllisyydessä, ml. pohjoisten alueiden suurinvestoinnit Elinkeinoelämän monimuotoisuuden ja kansainvälisyyden lisääminen Yritysten kasvun ja kehittymisen esteiden poistaminen, ml. investointirahoitus ja toimintaympäristön kehittäminen Pk-yritysten kansainvälistyminen, uusien markkinoiden etsiminen, myynnin kehittäminen Yritysten verkostoitumisen ja klusterikehityksen tukeminen Eri toimialojen tarpeisiin vastaaminen monialaisesti: elinkeinoelämää palveleva, kysyntälähtöinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, innovaatioyhteistyön edelleen parantaminen, ICT- ja teknologiaosaamisen soveltaminen eri aloilla Energiatehokkuuden nostaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen Luonnonvarojen jalostusasteen nostaminen Elinkeinojen toimintaedellytysten parantaminen liikenneinfrastruktuuria, liikennejärjestelmää sekä laajakaistainfrastruktuuria kehittämällä Haja-asutus alueiden yrittäjyyden ja innovaatiokapasiteetin hyödyntäminen Saamelaiskulttuurista nouseva yrittäjyys koko Lapin hyväksi 5. Väestön alueellisten ja sosioekonomisten terveys-, hyvinvointi- ja toimeentuloerojen kaventaminen Tasapuolinen yhteiskunta Pohjoisen omaleimaisen kulttuurin vahvistaminen 2

3 Pohjois-Pohjanmaa Tasapainoinen väestörakenne Pohjois-Pohjanmaalla asui vuoden 2011 lopussa noin asukasta eli 7,4 prosenttia koko Suomen väestöstä. Luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta Pohjois-Pohjanmaan ikärakenne on koko maan tasapainoisin. Pohjois-Pohjanmaan nuori ikärakenne tulee esille maakuntien välisessä keski-ikävertailussa sekä nuorten ikäluokkien suurena suhteellisena osuutena väestöstä. Pohjois-Pohjanmaa on tällä hetkellä keski-iältään maan nuorin maakunta. Pohjois-Pohjanmaan keski-ikä oli 38,5 vuotta vuonna 2011 (koko maa 41,4). Nuoresta ikärakenteesta kertoo sekin, että kymmenen maan keski-iältään nuorimman kunnan joukosta löytyy peräti kahdeksan Pohjois-Pohjanmaan kuntaa. Haasteena Pohjois-Pohjanmaalle voidaan nähdä harva asutus laajalla alueella maakunnassa. Harva-asutus ja pitkät etäisyydet asettavat haasteita palvelujen järjestämiselle sekä kilpailukyvylle. Myös väestön ikääntyminen vaikuttaa harvan asutuksen alueilla työvoiman riittävyyteen. Oulu Capital of Northern Scandinavia Oulun kaupungista tulee vuonna 2013 kuntaliitosten myötä Suomen viidenneksi suurin kaupunki, joka muodostaa lähes puolet Pohjois-Pohjanmaan väkiluvusta. Oulu on Pohjois-Suomen monipuolisin ja suosituin opiskelijakaupunki, jossa peruskoulun jälkeisiä opintoja suorittaa vuosittain yli opiskelijaa. Oulu on kansainvälisesti tunnustettu innovaatiokeskus, jonka tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostus on maailmaan huippuluokkaa ja jossa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä otetaan mallia laajasti. Oulun kaupunkiseudun koulutus, tutkimus sekä monipuolinen elinkeinorakenne luovat jatkossakin kansainvälisen aktiivisuuden ja menestymisen edellytyksiä koko Pohjois-Suomelle. Oulun palvelutarjonta on monipuolista ja kattavaa kansainvälisessäkin vertailussa. Oulussa sijaitseva Suomen toiseksi vilkkain lentoasema on tärkeä portti koko Pohjois-Suomen saavutettavuutta ajatellen. Keskeisten toimialojen kehitys Investointien painopiste on tulevaisuudessa Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen suurhankkeilla, mm. vilkastuneella kaivostoiminnalla ja Pyhäjoen suurenergiaratkaisulla, on osin omat vaikutuksensa alueen elinkeinoelämään jo nyt. Myös Pyhäjärven asema hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen paikaksi, Laguna-hanke, vahvistuu edelleen. Myös maamme suurin infrastruktuuri-investointi, Seinäjoki-Oulu-ratahanke, työllistää erityisesti maa-ainesalan urakoitsijoita. Suurhankkeiden suurin merkitys lienee tässä vaiheessa kuitenkin se, että ne avaavat uusia mahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä alueen toimijoille ja ovat luomassa näin positiivisia odotuksia ja tulevaisuuden uskoa. ICT-alan viimeaikaisesta rakennemuutoksesta huolimatta ala on edelleen Pohjois-Pohjanmaalle merkittävin ala sen lukemattomien kerrannaisvaikutusten kautta sekä alueelle juurtuneen osaamisen ja verkostojen vuoksi. Oulua voidaan pitää edelleen vetovoimaisena teknologia-alan yritysten sijoituspaikkana, kun otetaan huomioon alueen ekosysteemi, korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus sekä korkeatasoinen yliopisto. Viime vuosina ala on monipuolistunut ja riippuvuus yhdestä toimijasta on vähentynyt. Alan viimeaikainen rakennemuutos on luonut tilanteen, jossa yrityksillä on mahdollisuus rekrytoida jopa poikkeuksellisen osaavaa ja kokenutta alan työvoimaa. Tätä kautta on mahdollista myös lisätä teknologiaosaamisen leviämistä muille toimialoille. Osaava työvoima avaa mahdollisuuksia myös uusien yritysten ja spin-offien synnylle. ICT on toimialana vielä nuori ja tulevaisuudessa teknologian leviämisestä laajemmalle yhteiskuntaan voidaan odottaa avaavan alueelle uusia mahdollisuuksia. Raaka-aineiden, erityisesti metallimineraalien, kysyntä, ja sitä kautta myös raaka-aineiden hintojen nousu, tulee kasvamaan tulevaisuudessa elintason noustessa kehittyvissä maissa. Fennoskandian kilpi, joka kulkee Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjois-Ruotsin kautta Jäämerta kohti sisältää monipuolisesti erilaisia metallimineraaleja. Pohjois-Pohjanmaa on ollut perinteisesti kaivosmaakunta ja pysyy sellaisena myös tulevaisuudessa. Viime vuoden lopulla Pohjois-Pohjanmaalle avattiin Raaheen Laivakankaan kultakaivos, 3

4 jonka kultaesiintymä on Euroopan suurimpia, kg/v. Tulevista mahdollisista kaivoshankkeista pisimmällä on Taivalkoskella kertaalleen jos suljettu Mustavaaran kaivos. Mustavaaran kaivoksen avaamista uudelleen selvitellään parhaillaan, jolloin alueen vanadiini-rauta -esiintymää voitaisiin hyödyntää tämän hetkisten arvioiden mukaan yli 30 vuotta. Kaivosalan hankkeet Pohjois-Suomesta tulevat säteilemään moniin aloihin tutkimuksesta ja koulutuksesta kuljetukseen ja rakennustoimintaan. Koulutuksen puolella kaivosteollisuuden merkityksen kasvuun on vastattu perustamalla Oulun yliopistoon vuonna 2007 Oulu Mining School (OMS). OMS vastaa kasvavaan työvoimatarpeeseen kouluttamalla alan yliopistotason osaajia kuten kaivosgeologeja ja rikastusinsinöörejä. Lisäksi OMS on käynnistänyt kaivosalan tutkimustoiminnan. Pohjois-Pohjanmaalla on suunnitteilla yli 30 tuulivoimaprojektia joiden kokonaistuotantopotentiaali on jopa yli 4000 MW. Lukua voidaan suhteuttaa vuoden 2020 koko Suomen tavoitteeseen, joka on 2500 MW. Pohjois-Pohjanmaalla onkin merkittävä rooli myös koko Suomen tuulivoimatavoitteiden saavuttamisessa. Pohjanmeren tuulivoimapuiston rakentaminen on jo tarjonnut alihankintaa alueen metalliyrityksille. Suomen suurin maalle rakennettava tuulivoimapuisto toteutuu tänä vuonna Iihin tarjoten alihankintatyötä. Tuulivoimayhtiöt ovat lisäksi palkkaamassa huoltohenkilöstöä. Pohjanmeren tuulivoimapuiston rakentaminen on tarjonnut alihankintaa alueen metalliyrityksille. Suomen suurin maalle rakennettava tuulivoimapuisto toteutuu tänä vuonna Iihin tarjoten alihankintatyötä. Tuulivoimayhtiöt ovat lisäksi palkkaamassa huoltohenkilöstöä. Taantuman vaikutukset näkyvät tällä hetkellä mekaanisen puunjalostuksen yrityksillä. Useissa alan yrityksissä on menossa määrä-aikaisia lomautuksia. Heikentynyt tilanne johtuu lähinnä kotimaisen rakentamisen ja talopakettien myynnin hidastumisesta. Huolenaiheena mekaanisessa puunjalostuksessa on jossain määrin myös raaka-aineen saatavuus ja hinta. Alan yrityksiä maakunnassa on mm. Koillismaalla, Ylivieskan ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa. Rakennusalan kannalta vilkkainta toiminta on tällä hetkellä Oulussa, jossa käynnistyy kaupungin useita kohteita. Niistä Kastellin monitoimikeskus ja maanalainen pysäköintitila ovat merkittävimmät. Palvelualat kehittyvät maakunnassa hyvin ja matkailulla on hyvä vaihe. Kaikissa maakunnan merkittävissä matkailukeskuksissa kävijämäärät ovat kasvussa. Ruka kilpailee vuodesta toiseen maan suurimman hiihtokeskuksen asemasta. Pudasjärven Syötteellä on panostettu matkailun kehittämiseen ja sen näkyy jo kävijämäärissä. Rokua on päässyt mukaan kansainväliseen Geopark -verkostoon maailman pohjoisimpana kohteena. Myös Kalajoella matkailun kehitys on myötätuulessa. Oulun seudun johdolla maakunnan matkailutoimijat ovat laajemminkin ryhmittyneet markkinointiyhteistyöhön Oulu On teemalla. Kansainvälistä matkailua maakunnassa leimaa koko maakunnassa venäläisten turistien koko ajan kasvava määrä. Rukalla pitkäaikaiset panostukset markkinointiin Brittein saarilla ovat selvästi lisänneet brittituristien määrää. Norjalaiset ovat kesämatkailussa edelleen suurin ulkomaisryhmä. Pohjois-Pohjanmaalla maatalous kehittyy voimakkaasti. Maakunnan eteläosa on maan voimakkainta maidontuotantoaluetta. Oulun eteläpuolella on Suomen siemenperunatuotannon suurin keskittymä. Myös ruokaperunan tuotanto ja viljaviljely ovat rannikolla merkittäviä tuotantosuuntia. Sisämaassa keskitytään lähinnä karjatalouteen. Maidon- ja lihantuotannossa on investoitu runsaasti ja tuotantoyksiköiden koko on kasvanut ripeästi. Tuotantoa jatkavat ja siihen panostavat maatilat erottuvat joukosta jatkossakin suurten ikäluokkien eläköityessä myös maataloudessa. Tukipolitiikan näkymät, maidon kiintiöjärjestelmästä luopuminen ja tuottajahintojen kehitys ovat maatalouden tulevaisuuden kannalta merkittäviä tekijöitä, joihin vaikuttaminen paikallisesti on miltei mahdotonta. Kotimaisen maataloustuotannon arvostuksen kasvua on kuitenkin havaittavissa. 4

5 Työttömyyden määrä ja rakenne Vuoden 2011 lopussa työttömyysaste oli 11,6 % ja työttömiä työnhakijoita oli Työttömyyden aleneminen on jatkunut viime vuosina, joskin taantuma on hidastanut hyvän kehityksen. Toisaalta taantuma ei vaikuttanut sillä voimalla työllisyyteen, kuin ehkä pelättiin. Positiivista on ollut nuorisotyöttömyyden aleneminen erityisesti Oulun seudulla, vaikkakin se määrällisesti on edelleen ongelma. Työttömyys vaihtelee jonkin verran seutukunnittain. Esimerkiksi Oulun, Raahen, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa työttömyyden alentuminen on jatkunut tai pysynyt entisellä tasolla, kun taas Siikalatvan-Haapaveden seutukunnassa työttömyys on lisääntynyt puutaloteollisuuden hankalasta tilanteesta johtuen. Pitkäaikaistyöttömyyden hyvä kehitys näyttäisi Pohjois-Pohjanmaalla pysähtyneen, vaikkakin mm. Raahen seutukunnassa kehityksen suunta on edelleen hyvä. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Osaavaa työvoimaa on Pohjois-Pohjanmaalla ollut saatavilla varsin hyvin. Laajasti ottaen työvoiman kysyntää Pohjois-Pohjanmaan kaikissa osissa on sosiaali- ja terveysalalla. Muutoin työvoiman kysyntä vaihtelee jonkin verran seutukunnittain. Esimerkiksi Oulun ja Ylivieskan seutukunnissa kysyntää on palvelualoilla. Lisäksi Nokian strategian muutoksen johdosta Oulun seutukunnassa on ollut poikkeuksellisen koulutettua ja kokenutta ICT-alan osaajaa tarjolla. Raahen seutukunnassa on kysyntää metallipuolen osaajille, sillä nykyiset osaajat ovat poistumassa työmarkkinoilta eläköitymisen seurauksena. Maatalousvaltaisessa Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa on puolestaan tarvetta maatalouden ammattiosaajille. Tulevaisuuden haasteena Pohjois-Pohjanmaalla on työelämään osallistumisen huomattava lisääminen. Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli vuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaalla 65,4 prosenttia, mikä oli huomattavasti alhaisempi kuin koko massa keskimäärin (68,6 prosenttia). Korkea T&K-intensiivisyys ja innovaatiopotentiaali Pohjois-Pohjanmaan t&k-menoista 96 prosenttia kohdistuu Oulun seutukuntaan. T&k-menot olivat vuonna 2010 asukasta kohti laskettuna Oulun seutukunnassa oli runsaat euroa eli yli kolminkertainen maan keskiarvoon (1 300 /asukas) verrattuna. Oulun innovaatioallianssi on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkea-koulun, VTT:n ja Technopolis Oyj:n v muodostavat strateginen sopimus. Allianssin tarkoituksena on jatkaa Oulun pitkää perinnettä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän sekä julkisen sektorin välisessä yhteistyössä. Innovaatioallianssin tavoitteena on pitää Oulu maailmankartalla tunnettuna innovaatiokeskuksena. Kohdealat ovat internet-tutkimus (CIE), painettu elektroniikka (PrintoCent), kansainvälinen liiketoiminta (MAIGBE), ympäristö- ja energia sekä terveys ja hyvinvointiteknologia (CHT). Pohjois-Pohjanmaan tietoliikenneyhteydet Pohjois-Pohjanmaa on vuodesta 2009 toteuttanut valtakunnallista Laajakaista kaikille -hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa edistykselliset tietoliikenneyhteydet maaseudulle. Pohjois-Pohjanmaan hankkeiden kokonaisbudjetti on 29 miljoonaa euroa. Hankkeen avulla pystytään merkittävästi, mutta ei riittävästi, parantamaan useiden kaikkien vaikeimmassa asemassa olevien kuntien yhteyksiä. Laajakaistan kaikille hankkeen jälkeenkin laajakaistan saatavuudessa on myös perinteisillä maaseutualueilla ongelmia, jos tavoitetasona on vähintään 100 megaa tai edes suunniteltua 10 megan yleispalveluvelvoite. Uutena ilmiönä ovat asukkaiden itse perustamat osuuskunnan ja kuntien omistavat osakeyhtiöt, joille pitää turvata samat toimintamahdollisuudet kuin perinteisille operaattoreille. Erityisesti runkoverkosta eriytyvien kyläverkkojen rakentamiseen on vaikea saada tukea. Ongelmaksi ovat nyt nousemassa runsaan kaupallisen ja tuetun laajakaistan tarjonnan väliin jäävät alueet, jotka usein sijaitsevat kaupunkien keskustojen ulkopuolella. 5

6 Perinteiset operaattorit ovat keskittäneet toimintansa maantieteellisesti entistä pienemmälle alueelle, jossa investoinnit ovat pienempiä ja mahdollisuus saada parempi liikevoitto. Langaton ja kiinteä laajakaista yleensä tukevat toisiaan. Haja-asutusalueille operaattorit kuitenkin usein tarjoavat vain langattomia yhteyksiä, vaikka toimintavarmuudessa se ei yllä kiinteän laajakaistan tasolle. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointi- ja terveystilanne Kansansairauksien vallitsevuus on Pohjois-Pohjanmaalla korkeampaa kuin koko Suomessa keskimäärin. Kansallisen kansantauti-indeksin mukaan maakunnan väestön sairastavuus on lähes 1,4-kertainen koko maahan verrattuna. Sairastavuus ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi koulutustason mukaan tarkasteltaessa väestöryhmien väliset terveyserot ovat Pohjois- Pohjanmaalla merkittävät. Terveyden edistämisen alueelliset haasteet liittyvät olennaisesti sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Työttömyyden tiedetään vaikuttavan haitallisesti yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste on ollut jo pitkään koko maan keskitasoa korkeampi ja erityisesti nuorten, alle 25- vuotiaiden työttömyys on maakunnassa korkea. Nuorten työttömyys korostuu varsinkin maakunnan keskuskaupungissa Oulussa, jossa alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on maan suurten kaupunkien korkein. Työttömyys Pohjois-Pohjanmaalla koskettaa enemmän miehiä kuin naisia. Miehet ovat enemmistönä kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta yli 64 -vuotiaiden ikäryhmää. Työttömyys on selvästi yleisempää nuorilla miehillä kuin naisilla. Kaikki nuoret eivät ole työssä tai työttömänä mutta eivät myöskään koulutuksessa, eläkkeellä tai varusmiespalveluksessa. Tutkimusten mukaan heikko koulumenestys ja puutteellinen ammattitaito ennustavat heikkoa koulutusuraa ja työelämään kiinnittymistä myöhemmin elämässä ja lopulta riskiä syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle. Sukupuolten väliset erot ovat revenneet jo teini-ikäisillä huolestuttaviin mittoihin. Poikien riski jättää opintiensä pelkkään peruskouluun on jo kaksinkertainen tyttöihin verrattuna. Ammatillisen koulutuksen keskeyttää Pohjois-Pohjanmaalla noin 10 prosenttia aloittaneista opiskelijoista. Vastaavasti ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 12 prosenttia, yliopistoopiskelijoista 8 prosenttia ja lukiolaisista 5 prosenttia keskeyttää aloittamansa opinnot. Nuorten elämänhallinnan kannalta keskeinen tekijä on opiskelupaikan tai työpaikan saaminen peruskoulun jälkeen ja sitä kautta saatava mahdollisuus elämänuran ja toimeentulon saamiseen. Korkea nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, sekä koulutuksen ulkopuolelle jäävien ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien nuorten suuri määrä viittaavat siihen, että nuorten syrjäytymisuhka ja myös jo toteutunut syrjäytyminen on alueella vakava ongelma. Suuri syrjäytymisvaara on erityisesti niillä nuorilla, jotka jäävät perusasteen jälkeen useaksi vuodeksi vaille opiskelu- tai työpaikkaa. Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointialaan liittyvää kehittämistoimintaa linjaa maakunnallinen hyvinvointiohjelma Maakunnallinen hyvinvointiohjelmatyö huomioi alueelliset erityispiirteet, alueen tahtotilan ja kuntalaisten tarpeet sekä antaa alueen toimijoille mahdollisuuden ottaa vastuulleen kehittämistehtäviä. Toiminnalla tavoitellaan yhtäältä kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön yhtenäistämistä ja toisaalta kuntien kehittämistarpeiden yhdistämistä yhteisiin kehittämisponnistuksiin. Pohjois-Pohjanmaan logistiset yhteydet Pohjois-Pohjanmaan tärkein käynnissä oleva liikenneinfrastruktuuri-investointi on Seinäjoki-Oulu-ratahanke sekä käynnistyvät valtateiden yhteysvälihankkeet. 6

7 Pohjois-Suomen elinkeinoelämä ja erityisesti tuotantovaltaiset ja jalostavat yritykset kärsivät pitkistä etäisyyksistä markkina-alueille. Aika- ja kustannusetäisyyttä voidaan parhaiten kompensoida toimivalla ja tehokkaalla logistiikalla. Elinkeinoelämä on jatkuvassa muutostilassa. Maakunnan elinkeinopolitiikassa tärkeitä kasvualoja ovat: matkailuelinkeino, kaivostoiminta ja energiatuotanto. Matkailukeskuksilla hyvä saavutettavuus on selvä kilpailuetu. Tieverkko on riittävä ja tyydyttävässä kunnossa matkailijoita varten. Joillakin osin on liikenneturvallisuusongelmia, jotka liittyvät lähinnä väylien runsaaseen virkistyskäyttöön matkailukeskusten läheisyydessä. Tiestön kapeus on paikoitellen ongelma kohteissa, joissa liikennöidään suurilla matkailuajoneuvoilla. Matkailupalvelujen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta parannetaan hyvin opastetuilla liikenneyhteyksillä. Keskeiset matkailukohteet ovat saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Matkailukohteiden liityntäyhteyksissä lento- ja junaliikenteeseen sekä bussien runkoliikenteeseen on runsaasti kehittämistarpeita. Kysynnästä riippuen yhteys voi olla aikatauluun perustuvan linja-autoyhteyden lisäksi myös kutsuliikenne tai kimppataksi. Aikataulujen tulee olla yhteen sovitettuja. Uuden kaivostoiminnan tai energiatuotannon käynnistyminen vaikuttaa aina merkittävästi paikallisiin kuljetuksiin ja työmatkaliikenteeseen. Energiatuotanto uusiutuu koko ajan ja hajautetun energiatuotannon kasvu tuo tarpeita liikennejärjestelmälle. Uuden tuotannon käynnistäminen vaatii yleensä alemman tieverkon parannus- tai rakentamistoimenpiteitä tuotantopisteen lähellä. Ydinvoimalan rakentaminen lisää raskasta liikennettä myös päätieverkolla, erityisesti rakentamisvaiheessa. Liikennejärjestelmän rahoituksen tulee olla niin joustava, että alueille merkittäviä uusia avauksia voidaan helposti edistää. Suurten kaivosten kuljetusvolyymi on yleensä niin merkittävä, että rautatiekuljetukset tulevat taloudelliseksi ja edellyttävät radan rakentamista tai kunnostamista. Käynnistyneen pienkaivostoiminnan (esimerkiksi Raahen Laivakankaan kultakaivos) kuljetukset tukeutuvat tieliikenteeseen. Maaseudun elinkeinojen toimintaedellytykset tulee turvata. Tämä edellyttää, että alemman tieverkon kunnosta ja liikennöitävyydestä huolehditaan. Tien merkittävyyden mukaan kunnon ja hoidon tavoitetaso voi olla kuitenkin alemman tieverkon kohteissa erilainen. Maatalouden suuryksiköt synnyttävät raskasta liikennettä ympäri vuoden, mutta puu- ja energiakuljetukset ovat sen sijaan ajoittaisia. Tien merkittävyyteen perustuvaa hoidon, ylläpidon ja peruskorjausten luokittelua tulee kehittää. Alemman tieverkon parantamistoimenpiteitä tulisi suunnata kohteisiin, joilla parannetaan samanaikaisesti sekä tien standardia, kuntoa että liikenneturvallisuutta. Julkisen liikenteen välttämättömän peruspalvelutason turvaaminen maaseudulla edellyttää uusia toimintaja rahoitustapoja. Yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten nousun hillitsemiseksi asukkaiden matkustusmahdollisuudet tulee järjestää kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullisella tavalla. Tämä edellyttää sekä hallintokuntien että kuntien yhteistyön tiivistämistä ja kuljetusten nykyistä parempaa koordinointia. Energiatoimiala Pohjois-Pohjanmaan sähkön ja lämmöntuotanto perustuu paikallisiin polttoaineisiin, turpeeseen ja puuhun. Päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen liittyvien toimien johdosta metsäenergian rooli tulee kasvamaan turpeen aseman muuttuessa asteittain pääpolttoaineesta tuki- ja varapolttoaineeksi. Lähivuosina korostuvat puupolttoaineiden käytön kasvu sekä tuuli- ja ydinvoimaan liittyvät investoinnit. 7

8 Pienimittakaavaisen hajautetun energiatuotannon merkitys kasvaa ja energiatehokkuuteen voimakkaasti panostamalla on alueen energiakulutus mahdollista saada laskuun ja energiavarat tehokkaammin hyödynnettyä. Rakennusten lämmityksessä maalämmön ja muiden lämpöpumppujen merkitys tulee korostumaan maaseudulla ja haja-asutusalueilla, missä potentiaali liittyy uudisrakentamiseen sekä öljy- ja sähkölämmityksen korvaamiseen. Mahdollisuuksia on myös biokaasun, peltoenergian ja erilaisten sivuvirtojen (esim. jäte) hyödyntämisessä. Liikenteen biopolttoaineille ja biokaasun tuotannolle on Pohjois-Pohjanmaalla määritelty selkeät kasvutavoitteet. Biokaasun osalta maatilatason biokaasuhankkeiden yleistymisen esteenä on ollut niiden rajautuminen tukipolitiikan ulkopuolelle. Energiatehokkuutta kehittämällä maakunta pystyy leikkaamaan merkittävän osan energiantarpeestaan ja saavuttamaan tätä kautta huomattavasti taloudellisemman rakenteen. Yrityksille kohonnut energiatehokkuus näkyy parantuneena kilpailukykynä. Tehokkuuden lisäämisessä on syytä tutkia Pohjoiseen soveltuvat toimenpiteet. Energiatehokkuuteen ja lähienergian käyttöön liittyvät mahdollisuudet pk-sektorin ja kuntien näkökulmasta on tarpeen tuoda jatkossa paremmin esiin. Oleellisessa osassa energiatehokkuuden alueellisessa kehittämisessä ovat rakennuskannan energiatehokkuuden nostot niin korjaus- kuin uudisrakentamisenkin kautta, energianäkökulman huomioon ottava maankäytön suunnittelu sekä erilaiset neuvontapalvelut niin yrityksille, yhteisöille kuin kuluttajille. Teollisuudessa voidaan energian käyttöä tehostaa hyödyntämällä entistä enemmän sivuvirtoja ja hukkalämpöä sekä tehostamalla materiaalien uudelleenkäyttöä. Pohjois-Pohjanmaan energiaosaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien vahvistamisessa korostuvat jatkossa panostukset bioenergiaan sekä varautuminen sähköntuotannon suurhankkeisiin. Haasteena on kyetä tarjoamaan riittävä osaaminen ydinvoimalaitoksen ja tuulivoimarakentamisen tarpeisiin. Uusia kasvualoja on mahdollista löytää hajautetusta bioenergiatuotannosta, korkeamman jalostusasteen bioenergiahankkeista ja pohjoiseen soveltuvasta energiatehokkaasta rakentamisesta. Energia-alalla tulisi saada aikaan hankkeita, jotka veisivät osaamista ja teknologiatuotantoa eteenpäin. Osaaminen ja sen kehittäminen on toistaiseksi painottunut bioenergiaraaka-aineisiin, joka on luontevaa alueen energiakäytön näkökulmasta. Toistaiseksi Pohjois-Pohjanmaan energiasektorille ei ole syntynyt merkittävää teknologiatuotantoa tai selkeätä kasvun veturiyritystä. Menestystekijät: Korkeasti koulutetut nuoret ja maan tasapainoisin ikärakenne Pohjoisen arvomaailma sekä korkeatasoinen kulttuuri- ja sivistyselämä Vahva Oulu veturina Oulu puolen Suomen keskus (verkostometropoli) Monikeskuksinen aluerakenne, kasvukykyiset alueet sekä rajat ylittävä yhteistyö Monipuolinen osaaminen ja koulutustarjonta sekä kansainvälisen ja monialaisen yliopiston kehitys Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät innovaatiokeskittymät Huippuosaamiseen ja tutkimukseen panostaminen EU:n tasolla korkein T&K-intensiivisyys ja innovaatiopotentiaali Monipuolinen ja kansainvälinen vientiteollisuus Luonnonvarat ja monimuotoinen luonto Logistinen sijainti, liikenneverkko ja muu perusrakenne 8

9 LAPPI Lapin maakunnan nykytila ja kehitysnäkymiä Lapissa positiivisen kehityksen veturina on ollut teollisuus ja etenkin kaivostoiminta ja siihen liittyvät toimialat. Suurhankkeiden positiivisen vaikutuksen vuoksi paitsi elinkeinoelämä myös kunnat ovat hyötyneet positiivisesta tilanteesta ja vielä vuodelle 2012 siirryttäessä tulevaisuuden ennusteet ovat positiiviset. Lapissa kärkitoimialojen kehittämistä ohjaavat hyväksytyt strategiat matkailuun, teollisuuteen, liikennejärjeselmään sekä ilmastoon liittyen. Lisäksi vuoden 2012 aikana maaseutujen kehittämisen linjaukset uudistetaan, tietoyhteiskuntastrategia päivitetään sekä uudistetaan nuorten ohjelma. Elinkeinoelämä Lapin elinkeinorakenne on vahvasti palvelupainotteinen: työpaikoista lähes kolme neljäsosaa on palveluissa, joka viides jalostuksessa ja vajaa 6 % alkutuotannossa. Lapin elinkeinorakenteessa on tapahtunut 2000-luvun puolivälistä lähtien isoja muutoksia: työpaikat ovat vähentyneet mm. paperiteollisuudessa ja julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä ja osuus työpaikoista on kasvanut. Maatilojen lukumäärä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Lapin erityispiirteitä ovat porotalous ja Suomen mittakaavassa suuri lammastilojen määrä. Lapissa myös metsätalous on merkittävä tulonlähde: markkinahakkuut ovat kattaneet noin 80 % hakkuukertymästä, joten alalla on myös kasvupotentiaalia. Lapissa toimii hieman yli yritysten toimipaikkaa ja niiden henkilöstömäärä on yhteensä lähes Toimipaikoista 94 % työllistää alle 10 henkilöä. Yritysten toimipaikkoja on eniten kaupan, alkutuotannon, rakentamisen ja kuljetuksen toimialoilla. Henkilöstöllä mitaten suurimmat toimialat ovat teollisuus, kauppa, rakentaminen ja kuljetus ja varastointi. Erityisenä haasteena tulevaisuudelle Lapin yrittäjät näkevät tällä hetkellä osaavan työvoiman saatavuuden. Keskuskauppakamarin tekemän Alueiden kilpailukyky - selvityksen valossa Pohjoisen Suomen yrittäjät kaipaavat myös liikenneyhteyksiin, kuten rataverkkoon ja moottoriteihin kohennusta. Kaikkinensa Lapin kehitysnäkymät ovat niin elinkeinoelämän kuin työllisyydenkin osalta myönteiset pohjautuen kaivos- ja metalliteollisuuteen sekä matkailuun. Vuoden 2011 alkuvuoden aikana Lapin kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto sekä henkilöstömäärä kasvoivat yleisestä talouden heilahtelusta huolimatta. Liikevaihdon kasvu oli 13,6 prosenttia vuodentakaisesta, kun vastaava kasvu koko maan tasolla oli 12,2 prosenttia. Myönteisen kehityksen vetureina toimivat kaivostoiminta ja louhinta sekä metallituotteiden valmistus. Myös rakentamisessa liikevaihto kasvoi. Kaivosteollisuus Pitkällä aikavälillä globaalin kaivosteollisuuden tulevaisuuden odotukset ovat varsin positiiviset. Eri mineraalien välillä on kuitenkin eroja. Lisäksi kokonaismarkkinoiden kasvu on vahvasti riippuvainen kehittyvien maiden talouksien kasvusta. Kiinan talouden kasvun arveltu hidastuminen, epävarmuus Euroopan talouden kehityksestä ja näiden vaikutukset raaka-ainemarkkinoiden kehitykseen sekä hintojen vaihtelut leimaavat lähitulevaisuutta. 9

10 Lapissa on valmisteilla useita uusien kaivosten avauksia ja jo toimivien kaivosten laajennuksia. Kevitsan kaivoksen rakentaminen on edennyt testiajoihin ja tuotanto käynnistyy vuoden 2012 puolivälissä. Kolarissa Hannukaisen kaivosprojektin kannattavuusarviointi valmistuu vuoden 2012 lopulla. Yara valmistelee nyt Soklin apatiitin jalostusta Suomessa hylättyään selvitettävän olleen vaihtoehdon Venäjällä tapahtuvasta rikastuksesta. Suhangon hankkeessa tutkimukset ja selvitykset jatkuvat. Kemin kromikaivoksen ja ferrokromitehtaan laajennus on käynnissä ja Kittilän kultakaivoksen ja Kevitsan monimetallikaivoksen laajennuksia valmistellaan. Lisäksi Lapissa on laajoja malminetsintäkohteita, joista Anglo American Sodankylän Sakatin hanke on suurimpia. Uusi kaivoslaki astui voimaan ja samalla aloitti toimintansa myös Rovaniemellä Tukesin kaivoslupia käsittelevä yksikkö. Viime vuosina syntyneen kaivoslupien ruuhkan käsittely vie aikaa, vaikka lupakäsittelyn resursseja on lisätty. Kaivannaisteollisuuden voimakas kasvu koettelee myös Lapin ELY-keskuksen resursseja. Lapin ELY-keskuksen y-vastuualue on esittänyt, että kolmen pohjoisen ELY-keskuksen koko kaivosalan ympäristötehtävät resurssoidaan niin, että pystyttäisiin käyttämään joustavasti yhteisiä asiantuntijoita ja koordinoivana ELY-keskuksena toimisi Lappi. Kaivosteollisuuteen arvioidaan syntyvän lähivuosina yli uutta työpaikkaa pääasiassa Pohjois- ja Itä- Suomeen. Koulutuksen kehittämiseen panostetaan etenkin Oulun yliopistossa sekä Lapin, Kainuun ja Oulun seudun ammattikorkeakouluissa ja ammattiopistoissa. Kokeneiden kaivosinsinöörien ja geologien saatavuudessa esiintyy ongelmia ja pulaa on jo myös kaivostyöntekijöistä. Energia-ala Lapin runsaat energiavarat ovat pitkään mahdollistaneet energiantuotannon maakunnan omien tarpeiden lisäksi myös muulle Suomelle. Lapissa hyödynnetään runsaasti vesivoimaa, sekä paikallisia puupolttoaineita, turvetta ja metsäteollisuuden jäteliemiä. Tällä hetkellä Lappi on sähköntuotannon suhteen hieman yliomavarainen, ja sähköntuotannossa uusiutuvan energian osuus on yli 90 %. Energia-ala on kaivosteollisuuden rinnalla merkittävästi kehittyvä ala Lapissa. Lapissa on viime vuodet varauduttu ydinvoimalan rakentamiseen Pohjois-Suomeen. Fennovoima ilmoitti rakentavansa ydinvoimalan Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle Pyhäjoelle. Ydinvoimalan vaikutukset Lapin talous- ja työllisyyskehitykseen ovat myönteiset tässäkin vaihtoehdossa. Rovaniemelle rakennettava Mustikkamaan biovoimalahanke toteutuu Rovaniemen Energian ja Oulun Energian yhteistyönä. Lisäksi Kemiin on sijoittumassa biodiesellaitos. Hankkeiden välitön työllistävä vaikutus on satoja henkilöitä ja välilliset vaikutukset ulottuvat raaka-ainehankinnan osalta laajalle Lappiin. Lapissa panostetaan tulevina vuosina alueen luonnonvaroihin ja osaamisen kehittämiseen, erityisesti korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuuteen eli metsä- ja metalliteollisuuteen, kaivostoimintaan ja energiatuotantoon sekä matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Kasvavia toimialoja ovat matkailu, metallien ja metallituotteiden valmistus, rakentaminen, kauppa, kuljetus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä virkistys- ja kulttuuripalvelut. Laskevia toimialoja puolestaan ovat perusmaatalous, julkinen hallinto sekä maanpuolustus ja järjestötoimi. Elinkeinorakenteen muutos jatkuu ja yksityissektorin ja yritysten osuus työpaikoista nousee edelleen julkisen sektorin palvelurakennemuutoksen myötä. Vienti ja maailmantalous Lapin teollisen toiminnan painopiste on Kemi-Tornion alueella. Teollisuuden veturit ovat alueen suurteollisuus, Outokummun terästehdas sekä Stora Enson, Metsä-Botnian ja M-realin paperi- ja 10

11 sellutehtaat. Liikevaihdolla mitattuna metallien jalostus on suurin toimiala. Paperin-, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus on liikevaihdoltaan toiseksi suurin toimiala. Rakentaminen on liikevaihdolla mitaten kolmanneksi suurin toimiala. Suurteollisuus veturina Lappiin on kehittynyt osaava metallituotteiden valmistukseen ja teollisuuspalveluihin erikoistunut PK- yritysten joukko. Kansainvälisen talouden jatkuva ja nopea muutostila sekä innovatiivisuuden ja osaamisen vaatimukset asettavat uusia haasteita Lapin yritysten toiminnalle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Yritysten kansainvälinen toimintaympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Mahdollisessa taantumatilanteessa ensiksi kärsivät Lapissa vientiteollisuus alihankintatoimintoineen ja rakentaminen, myöhemmässä vaiheessa palvelut ja kauppa. Aasian kehittyvien markkinoiden painoarvo on kasvanut ja niiden merkitys tuotannossa, innovaatiotoiminnassa ja osaamisen kehittämisessä on noussut kilpailemaan vakavasti perinteisten teollisuusmaiden kanssa. Tällä on ollut huomattavia vaikutuksia eri alojen arvoverkostoihin ja myös lappilaisten yritysten toimintaan. Lappi on luonnonolosuhteidensa puolesta erittäin vetovoimainen, kansainvälinen matkailualue. Matkailua on kehitetty määrätietoisesti jo pitkään. Matkailukeskukset ovat kasvaneet täyden palvelun elämyskeskuksiksi, jotka tarjoavat palveluja matkailijoiden lisäksi myös paikallisväestölle. Matkailijamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti lukuun ottamatta talouslaman vuosia Viime vuonna matkailu lähti jälleen kasvu-uralle ja erityisesti venäläisten matkailijoiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Lapin matkailustrategiassa on tavoitteeksi asetettu 2,6 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä vuoteen 2014 mennessä. Mikäli taloustilanteessa ei tapahdu muutoksia, tämä tavoite tullaan saavuttamaan ja jopa ylittämään. Lapin majoitus- ja ravitsemistoimialan liikevaihto oli vuonna 2009 noin 300 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan matkailutulon on arvioitu olevan n. 600 miljoonaa euroa vuodessa. Matkailun tulevaisuuden haasteet liittyvät saavutettavuuden, markkinoinnin ja ympärivuotisuuden kehittämiseen. Saavutettavuuden näkökulmasta lentoliikenteen kehittäminen on avainkysymys. Myös rataverkoston kehittäminen ja tiestön kunnossapito ovat matkailun kannalta tärkeitä tavoitteita. Matkailumarkkinointiin on turvattava riittävästi resursseja, jotta varmistetaan Lapin näkyvyys kansainvälisillä markkinoilla. Lappi on ollut edelläkävijä matkailumarkkinoinnin laajapohjaisessa verkostoyhteistyössä, ja tätä halutaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Myös ympärivuotisuuden kehittäminen vaatii panostuksia markkinointiin ja tuotekehitykseen. Maaseutu ja maaseutuelinkeinot Lapin maaseutu on kokenut isoja muutoksia menneiden vuosikymmenten aikana. Lapissa on noin 300 kylää, joista hieman yli puolessa toimii rekisteröitynyt kylätoimintaa edistävä yhdistys. Lapissa maaseutualue on iso ja etäisyydet poikkeuksellisen suuria. Suurin osa maaseudusta on harvaan asuttua, jossa väestö on vähentynyt ja palvelut ovat supistuneet. Toisaalta harvaan asuttu maaseutu omaa suuren kehityspotentiaalin kaivos-, energia- ja luonnontuoteteollisuudessa sekä matkailussa. Lapin maaseutualueiden elinvoimaisuuden parantamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi tarvitaan konkreettisia erityistoimia, jotta lähitulevaisuuden tuomiin investointeihin saadaan työvoimaa. Aktiivimaatiloja on vielä noin Maatalouden myyntituloista edelleen 80 prosenttia tulee maidosta. Maidonlähettäjätilojen määrä on vähentynyt ja tilakohtainen tuotanto kasvanut. Maidon lisäksi naudanlihan osuus Lapin maatalouden myyntitulosta on hieman alle viidesosa. Lammastiloilla on yhteensä noin uuhta. Maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan merkitys on hieman suurempi kuin maassa 11

12 keskimäärin. Metsätalousmaata Lapissa on 9,1 miljoonaa hehtaaria, josta puuntuotantoon käytettävää metsämaata 5 miljoonaa hehtaaria. Valtio omistaa metsämaasta 55 prosenttia. Metsätalous työllistää noin henkilöä. Tulevaisuudessa puuta tullaan käyttämään enenevässä määrin myös energiantuotantoon perinteisen metsäteollisuuden rinnalla. Luonnontuoteala omaa monipuolisen raaka-aine- ja tuotepotentiaalin. Tällä hetkellä Lapin luonnontuotealalla toimii muutamia kymmeniä yrityksiä ja osuuskuntia ja ala työllistää noin 600 henkilötyövuotta. Lapin sisävesillä toimii noin 70 ammattikalastajarekisterissä olevaa kalastajaa. Porotalouden tuotto perustuu alkutuotannon osalta pääosin poronlihan myyntituloihin, mutta myös liitännäiselinkeinojen, kuten matkailun, jatkojalostuksen ja käsitöiden tuotto on merkittävä. Porotalous työllistää Lapin alueella noin henkilötyövuotta. Lisäksi liitännäiselinkeinojen välillisten vaikutusten työllistävyys on huomattava. Poron ja porokulttuurin merkitys Lapin imagolle ja maakunnan syrjäisempien alueiden asuttuna pitämiseksi on tärkeä. Toimintaedellytyksiä uhkaavat maasuurpetokantojen vahvistuminen sekä kilpailevien maankäyttömuotojen vaikutukset laitumille. Maaseudun kylien osalta kehitys on ollut huolestuttavaa jo pitkään. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön muuttaessa työn perässä muualle, on pienenevien kylien asukkaiden peruspalveluiden järjestäminen käynyt haasteelliseksi. Esimerkiksi koulu-, posti- ja kauppapalvelut ovat monissa kylissä joko loppuneet tai hoidettu uusilla keinoilla. Tulevaisuudessakin maaseudulla asumisen mahdollistamia palveluita on tarve toteuttaa perinteisten mallien lisäksi entistä useammin uusien toimintamallien sekä uusien teknisten ratkaisujen avulla. Asianmukaisten tietoliikennepalvelujen toimivuus ja saatavuus asukkaille kohtuuhinnalla koko maakunnan alueella on tärkeimpiä hoidettavia asioita kahden seuraavan vuoden aikana. Liikennejärjestelmä ja tietoliikenne Liikennemäärien kasvu ja rahoituksen vähenemisestä johtuva tiestön kunnon heikkeneminen heikentää liikennejärjestelmän toimivuutta. Päätieverkko pystytään pitämään liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa. Rahoituksen niukkuudesta johtuva pääasiallinen keino liikenneturvallisuuden parantamiseksi on nopeusrajoitusten alentaminen. Rahoituksen niukkuus pakottaa muuttamaan vähäliikenteisimpiä maanteitä yksityisteiksi ja karsimaan liikennettä palvelevia varusteita. Kaivostoiminnan kehittymisen tarvitsemat uudet liikenneyhteydet parantavat koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Meriväylien syventäminen mahdollistaa suurempien laivojen pääsyn satamaan, mikä alentaa kuljetuskustannuksia. Rataverkon laajentaminen ja parantaminen sekä sähköistyksen lisääminen palvelevat myös matkailuliikenteen tarpeita. Vuoteen 2015 mennessä valtakunnallisena tavoitteena on turvata 100 Mbit/s kaksisuuntaiset laajakaistayhteydet lähes kaikille kansalaisille ja yrityksille vakituiseen asuin/toimipaikkaan. Hajaasutusalueen laajakaistayhteyksiä tuetaan valtion ja EU-varoin. Tällä hetkellä näyttää, että hanke ei Lapin osalta ehdi 2015 mennessä valmistua vaan toteutusaika jatkunee. Haja-asutusalueen laajakaistahanke tukee myös nk. markkinaehtoisten alueiden laajakaistayhteyksien kehittymistä. Operaattoreiden kiinnostua haja-asutusalueiden ja myös markkinaehtoisten kylien kuiturakentamiseen näyttää tällä hetkellä vähäiseltä. Lapin kunnilla tuleekin olemaan merkittävä rooli kiinteiden yhteyksien rakentamisessa. Myös valtakunnallisen laajakaistahankkeen välitarkastelussa etsitään 12

13 uusia keinoja hankkeen edistämiseksi. Tele-operaattorit ovat juuri nyt panostamassa langattomien yhteyksien parantamiseen ja on odotettavissa, että mobiilit yhteydet kehittyvät nopeasti tulevina vuosina. Osaaminen, koulutus sekä T&K- ja innovaatiojärjestelmä Koulutuksen ja osaamisen lähtötilanne on Lapissa kohtalainen, sillä oppilaitosverkko on varsin kattava aina perusopetuksesta korkea-asteen koulutukseen ja Lapin väestön koulutustaso onkin noussut koko ajan, ja vuonna 2009 tutkinnon suorittaneita oli 65,2 prosenttia Lapin väestöstä. Haasteena on perusopetuksen tasa-arvoisuuden ja laadun säilyttäminen maakunnan kaikissa osissa. Peruskoulun päättävän ikäluokan supistuessa on vaarana, että niin lukio- kuin ammatillisen koulutuksenkin tarjonta supistuu tai jopa lakkaa kokonaan suuressa osassa Lappia. Tämä johtaa kuntien osalta ongelmiin nuorten perheiden houkuttelussa. Valtakunnalliset säästöt ovat viemässä koulutuspaikkoja Lapista kasvukeskuksiin. Toisen asteen koulutuksen verkoston säilyttäminen on tärkeää niin koulutetun työvoiman riittävyyden varmistamiseksi kuin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tieto ja viestintäteknologian avulla voidaan jossain määrin tukea opetusta, edistää tasa-arvoisia koulutuspalveluja sekä lieventää etäisyyksistä aiheutuvia ongelmia. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan edelleen myös rakenteellisia toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla koulutukseen esitettyjä vähennyksiä ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta ei voida Lapin kannalta pitää hallittuna vähennyksenä kun samalla myös määrärahaleikkaukset ovat mittavia. Koulutustarjonnan tulee perustua alueen ja elinkeinoelämän työvoima- ja muihin tarpeisiin. Lapin innovaatioympäristön strateginen tavoitetila on, että Lapissa toteutetaan laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa ja innovaatiopotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Lapin korkeakoulut ja sektoritutkimuslaitokset ovat profiloituneet ja toimivat yhteistyössä yritysten kanssa synnyttäen uutta yritystoimintaa. Innovaatiopalvelujen näkökulmasta kehitetään edelleen yrityksille suunnattuja palveluja ja palveluprosesseja. Kehittämisessä huomioidaan, että tutkimuslaitokset voivat toimia yrityksille uuden kansainvälisen tiedon tuottajina. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten osaamista voidaan kehittää siten, että ne voivat toimia kansainvälistymisen kumppaneina alueen pk-yritysten innovaatiotoiminnassa. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyydellä innovaatiotoiminnassa on paljon kehittymispotentiaalia. Työllisyys ja työmarkkinoiden toimivuus sekä syrjäytymisen ehkäisy Maakunnan ikärakenteesta johtuen työvoimasta poistuu lähivuosina huomattavan paljon työvoimaa. Vuosien aikana työvoimasta poistuu yhteensä noin ja työllisistä noin henkilöä. Suuren poistuman vuoksi uusia työntekijöitä tarvitaan myös niille aloille, joilla työvoiman kokonaismäärä ei kasva. Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tarjonta ja kysyntä eivät kaikilta osin kohtaa. Tietyissä ammateissa on työvoiman ylitarjontaa ja toisaalta tietyissä ammateissa on pulaa työnhakijoista. Usein ongelmana on, että työnhakijoiden osaamistaso ei vastaa työpaikkojen vaatimuksia ja myös alueellista kohtaamattomuutta on. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen näkyy mm. englannin kielen osaamisen vaatimuksina jo työvoiman rekrytointivaiheessa. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat ovat selkeä uhkatekijä alueen elinkeinoelämälle, suurhankkeiden toteuttamiselle ja yritysten kasvulle ja kehitykselle. Osaavan työvoiman saatavuus edellyttää lappilaisten aktivoimista alueen sisäiseen liikkuvuuteen. Lisäksi Lappiin tarvitaan työvoimaa muualta Suomesta ja 13

14 tietyillä aloilla myös ulkomailta. Pohjoisten alueiden, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteistyötä työvoiman saatavuudessa, erityisesti suurhankkeisiin liittyen, tulee tiivistää. Työmarkkinoiden tarpeista lähtevän maahanmuuton edistäminen on yksi mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa ja parantaa Lapin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Työmarkkinoiden toimivuus edellyttää jatkuvaa yrityslähtöistä ennakointia ja yritysyhteistyötä sekä yritysten nykyisen että uuden rekrytoitavan henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Työelämälähtöinen koulutuksen suuntaaminen ja kehittäminen on sekä perus- että täydennyskoulutuksen haasteena kaikilla koulutusasteilla koulutuksen toteuttamistavasta riippumatta. Lapin työllisyyden odotetaan paranevan lähivuosina. Elinkeinoelämän myönteisistä kehitysnäkymistä sekä työvoiman suuresta poistumasta johtuen työvoiman kysyntä lisääntyy. Uusimman ETLAn alue-ennusteen mukaan työllisten määrä lisääntyy Lapissa vuosina noin 3 000:lla ja työllisyysaste nousee noin 6 prosenttiyksiköllä. Ennusteen mukaan työllisyysaste on vuonna 2015 Lapissa noin 67 % (koko maa 72 %). Työllisyyttä lisääviä toimialoja ovat erityisesti kaivannaistoiminta, rakentaminen, kauppa, kuljetus, liikeelämää palveleva toiminta sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Lapissa vireillä olevien hankkeiden valossa kehitysnäkymät ovat tietyillä toimialoilla ETLAn ennustetta myönteisempiä. Työllisyyden odotetaan kasvavan lähivuosina myös matkailussa ja metalliteollisuudessa. Työttömyys Työttömyys on alentunut edelleen vuonna 2011 ja työttömien määrä lähenee vuoden 2008 tasoa. Kesäkuussa 2011 työttömiä oli Lapissa noin ja työttömien osuus työvoimasta 12,7 % (koko maa 9,2 %). Myös rakennetyöttömien kokonaismäärä on kääntynyt laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy edelleen vuositasolla. Nuorten työttömyyden väheneminen on nopeutunut vuonna Osalla nuorista työttömyys on kuitenkin päässyt pitkittymään, koska taantuma vaikeutti erityisesti vuosina ammattiin valmistuneiden nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille. Työttömyyden alenemisen arvioidaan jatkuvan vuonna Erityisinä haasteina ovat sekä rakennetyöttömyyden kasvun estäminen että osaavan työvoiman saatavuus työvoimaa lisääville aloille. Ulkomaalaisten työllisyysaste on muuta väestöä selkeästi alempi. Lapin ulkomaalaisväestön työllisyysaste on alle 40 prosenttia. Ulkomaalaisten työttömyys on Lapissa edelleen lähes kolmanneksen muuta väestöä korkeampaa. Hyvinvointi, kulttuuri ja saamelaiskulttuuri Hyvinvointi- ja terveyserojen arvioidaan lähivuosina kaventuvan, mutta ne vaihtelevat kuntien ja väestösekä ikäryhmien välillä. Syrjäytymisuhkia esiintyy asuinpaikasta riippumatta ja uusia syrjäytymisriskejä syntyy väestöllisten ja yhteiskunnan muutosten myötä. Uusia syrjäytymisriskin muotoja ovat vuorovaikutus-, informaatio- ja kommunikaatioköyhyys. Hyvä peruskoulu- ja päivähoitopalvelujen saatavuus ja laatu luovat edellytykset ammattitaitoisen henkilöstön hakeutumiseen töihin ja asettumiseen asumaan Lappiin perheineen. Lapissa keskeisiä perusopetuksen haasteita ovat toisaalta lapsi- ja nuorisoikäluokkien alueellisesti epätasainen kehitys ja toisaalta monen Lapin kunnan epätasaiset mahdollisuudet perusopetuksen järjestämiseen. Erityisiä lasten ja nuorten asuinkunnasta johtuvia hyvinvoinnin riskitekijöitä ovat kouluverkon harveneminen, koulumatkojen pidentyminen, koulurakennusten heikkenevä kunto ja oppilashuoltopalvelujen 14

15 riittämättömyys. Maaseudulla pitkistä koulumatkoista aiheutuva rasitus sekä harrastusten ja ikätovereitten vähäisyys voivat myös vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin. Hoitoon pääsyn ja perusterveydenhuollon vahvistamisen osalta Lapin suurin ongelma on kaikissa kunnissa vakinaisten lääkärien vaje. Vain kahdessa kunnassa kaikissa viroissa ovat toimineet vakituiset lääkärit. Kolmessa kunnassa lääkäripalvelut on ulkoistettu johtavaa lääkäriä lukuun ottamatta. Vanhuspalvelujen osalta Lapissa on meneillään useita kehittämishankkeita, joiden avulla tuetaan vanhusväestön oikeutta arvokkaaseen elämään niin koti- kuin laitoshoidossa. Lapin maakunnan kehittämisen tavoitteeksi on lappilaisten hyvinvoinnin osalta asetettu, että lappilaisten ihmisten hyvinvointi-indikaattori on maan keskimääräistä korkeampi. Aktiivisella liikuntamyönteisellä elämäntavalla ja kolmannen sektorin järjestötoiminnalla on suuri merkitys hyvinvointiin. Ihmisistä tullaan pitämään huolta kaikissa elämänvaiheissa ja tilanteissa. Lappi antaa asukkailleen elämänvoimaa, arjessa jaksamista ja uudistumiskykyä. Lapissa keskeisiä kulttuuritoimijoita ovat museot, teatterit ja harrastajateatterit, orkesterit, kulttuuritalot, seurantalot, vapaan sivistystyön oppilaitokset, musiikkioppilaitokset. Suhteutettuna väkimäärään näitä kaikkia toimijoita on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin lukuun ottamatta musiikkioppilaitoksia ja kulttuurialan yrittäjiä. Selittävänä tekijänä on maakunnan laajuus sekä aktiivinen kolmannen sektorin kulttuuritoiminta. Kunnallisella tuella on suuri merkitys kulttuuripalvelujen tuottamisessa. Ympäristö ja kestävä kehitys Ympäristöön tuleva kuormitus pysyy Lapissa suhteellisen vähäisenä tulevaisuudessakin. Liikenteestä, teollisuusprosesseista, maataloudesta ja jätteistä ilmaan tulevat hiilidioksidi-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt säilyvät samalla tasolla. Ilmanlaatu alueella on pääosin hyvä. Teollisuuden vesistökuormitus on laskenut, mutta yhdyskuntien typpikuormitus on lisääntynyt, mikä johtuu liittyjämäärien kasvusta. Valtaosa Lapin järvistä ja joista on hyvässä tilassa. Lapin maa-alasta on suojeltu eri tavoin lähes 30 %. Suojelualueet painottuvat Ylä- ja Tunturi-Lappiin. Erilaisten ympäristöä muuttavien hankkeiden kirjo on laaja. Lapissa ajankohtaisia ovat mm. matkailurakentaminen, malminetsintä ja kaivostoiminta, tie- ja rautatiehankkeet, tuulivoimahankkeet sekä turvetuotanto. Hankkeet edellyttävät kattavia vaikutusten arviointeja ja aktiivista kaavoitusta niin maakunta- kuin kuntatasollakin. Kaavoituksen perustaksi on tehtävä riittävän kattavat luonto- ja muut ympäristöselvitykset. Kaavoitusratkaisujen vaihtoehtojen vaikutukset on arvioitava, näin turvataan parhaiten myös luonnon monimuotoisuus. Luonnonsuojelua edistetään vapaaehtoisuuteen perustuvalla Metso -ohjelman toimenpiteillä, joilla lisätään metsien monimuotoisuutta ylläpitäviä alueita. Lapin matkailun ilmiömäinen kasvu on perustunut alueen luontoon. Matkailijoiden odotuksissa Lappi edustaakin puhdasta luontoa yhdistettynä nykypäivän mukavuuksiin. Tämän myönteisen imagon turvaamiseksi tarvitaan jatkossakin laadukasta maankäytön suunnittelua, maiseman ja luonnonarvojen huomioimista sekä vesihuollon turvaamiseen tähtääviä hankkeita. Kansainväliset painotukset korostuvat Lapin sijainnin vuoksi ja monet ympäristökysymykset ovat luonteeltaan rajat ylittäviä. Kansainväliset hankkeet, kuten Kolarin kaivos ja Sokli, lisääntyvä tiedon tarve ja kansainvälisten päätösten perusteella määriteltyihin tavoitteisiin pääseminen edellyttävät eri maiden yhteistyötä erityisesti raja-vesistöjä koskevissa asioissa, raja-alueilla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden 15

16 seurantaan, hoitoon ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä, luontomatkailun kehittämisessä kestävän käytön periaatteiden mukaisesti sekä hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä. Rajavesistöyhteistyö perustuu valtiosopimuksiin, joiden hallinnointia varten on perustettu komissioita. Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio toimii hallitusten välisenä yhteistyö- ja yhteyselimenä rajavesistöjä ja niiden asukkaiden elinympäristöä koskevissa kysymyksissä. Hallinnoinnista vastaavat alueelliset ympäristöviranomaiset. Myös Ruotsin ja Venäjän kanssa Suomella on rajavesistöyhteistyötä koskevat sopimukset ja komissiot. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan muodostettuja kansainvälisiä vesienhoitoalueita on Lapissa kaksi: Tornion-Muonionjoen vesistö Ruotsin kanssa ja Jäämereen laskevat vesistöt yhdessä Norjan kanssa. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta on tullut aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Lapissa ilmastomuutoksen välittömimmät vaikutukset liittyvät lämpötilan nousuun, lumivarmuuden heikkenemiseen sekä vesisateiden lisääntymiseen.poikkeukselliset sääolot ja vesitilanteet ovat osoittaneet, että varautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin vesioloissa (tulvat, vesihuollon häiriöt) on parannettava. Tämä on tarpeen sekä vesistöjen käytön ja hoidon sekä yhdyskuntien elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta. Keskeiset tavoitteet liittyvät tulvariskien hallintaan ja vesihuollon erityistilanteisiin varautumiseen. Vaikutukset hiilidioksidipäästöihin riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon metsäenergiaa käytetään turpeen ja kivihiilen sijaan. Energiatehokkuuden ja vähäpäästöisten energiaratkaisujen edistäminen on helpointa uusissa rakennettavissa kohteissa. Kaavoituksessa energiahuolto tulee huomioida aina varhaisessa vaiheessa, ja yhteistyötä tulee kehittää maakuntatasolla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön tulisi selvittää ja laatia maankäytön suunnittelua koskeva ilmastonmuutoksen sopeutumista koskeva ohjeistus. Väestökehitys ja maahanmuutto Vuosien välillä Lapin väestö väheni yhteensä noin asukkaalla eli keskimäärin reilun 800 asukaan vuosivauhdilla. Vielä 1990-luvulla Lapin hyvä syntyvyys paikkasi negatiivisesta muuttotaseesta aiheutuvaa väestön vähenemistä. Viime vuosina kokonaisnettomuutto on ollut muutamia satoja: maassamuuttotappio on pienentynyt huippuvuosista ja maahanmuutto on ollut positiivista. Vuonna 2010 maakunnan väkiluku väheni muuttoliikkeen kautta noin 300 asukkaalla. Vuonna 2010 Lapin väkiluku oli noin asukasta. Lapin väestöstä 20 % asuu kylissä ja maaseudulla ja näiden alueiden väestön ikärakenne on erityisen vinoutunut. Lapin asukastiheys on vain 2,0 as/km2 kun koko maan keskiarvo on 17,4 as/km2. Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin asettaa haasteita palveluiden mm. tasa-arvoiselle järjestämiselle. Lapin väestö on myös ikääntyneempää kuin koko maassa. Lapin väestöstä hieman yli puolet on yli 44-vuotiaita, koko maassa osuus on 46 %. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön vähentyessä ulkomainen työvoima tulee olemaan yhä merkittävämpi kilpailutekijä Lapissa. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut noin kymmenen prosentin vuosivauhtia ja viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomaalaisväestön määrä onkin lähes kaksinkertaistunut. Maahanmuuttajien työttömyysaste Lapissa on hienoisesta laskusuunnasta huolimatta varsin korkea, noin 28 %. Työnhakijoina olevat maahanmuuttajat pääsevät hyvin aktiivitoimien piiriin, 16

17 mutta työllistyminen on edelleen vaikeaa. Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työmarkkinoille pääsyn nopeuttamiseen on yhä panostettava ja jatkossa mm. kehitettävä kotoutumiskoulutuksen sisältöjä ja vaikuttavuutta niin, että koulutuksessa voidaan paremmin huomioida eri maahanmuuttajaryhmien tarpeet ja lisätä koulutuksen kytkeytymistä työelämään. Kuntatalous Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan kuntien taloudellinen asema parani edellisvuoteen verrattuna. Tilinpäätöksissä toimintakatteiden heikkeneminen oli arvioitua lievempää ja pitkäaikaista lainaa otettiin edellisvuotta vähemmän. Lisääntynyt verorahoitus kompensoi toimintakatteen heikkenemistä. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Kuntien velkaantumisen kasvu on saatu pysähtymään ja maakunnan kuntien lainakanta asukasta kohti laskettuna lähestyy valtakunnan keskimääräistä lainakantaa. Julkisen talouden kestävyys, uuden hallituksen kuntapolitiikka ja kuntalain uudistus puhuttavat kuntasektorilla, jossa jaetaan yhteinen huoli julkisen talouden kestävyydestä. Uusi hallitus on leikkaamassa kuntien tuloja ja lisäämässä tehtäviä samanaikaisesti. Tulevat vuodet ovat ennusteiden mukaan kuntataloudelle ja kuntapalvelujen tuottamiselle vaikeita, koska taloudellisen taantuman vaikutukset kuntien tulopohjaan tulevat osin viiveellä. Lapissa pitkät etäisyydet ja harva asutus tuovat palvelujen järjestämiselle ja kuntien yhteistyön toteuttamisellekin muusta maasta poikkeavat haasteet. Kuntataloudella on suuri merkitys valmistellessa ohjelmakautta 2014+, jolloin edelleen kuntarahavaade on merkittävä ohjelman kannalta. Tämä edellyttää, että ohjelmassa huomioidaan kuntien tarpeet. 17

18 KESKI-POHJANMAA Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinja ja investointiprioriteetti ehdotukset sopivat hyvin yhteen Keski-Pohjanmaan Maakuntasuunnitelman painopisteisiin. Keski-Pohjanmaalla on vahvoja vientivetoisia elinkeinoja sekä erityisen vahvaa alkutuotantoa mukaan lukien turkistarhaus. TKI-toiminta on keskittynyt vahvasti Kokkolan kampusalueelle. Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehitystoiminta on keskittynyt Kannukseen. Sen tulevaisuuden turvaamiseksi täytyy yhteistyötä kampusalueen toimijoiden kanssa lisätä. Tähän antaa hyvät mahdollisuudet TL 2:n investointiprioriteetit. YRITYSTOIMINTA Keski-Pohjanmaan on yrittäjämaakunta. Keski-Pohjanmaalla on keskimääräistä enemmän mikro- ja PKyrityksiä. Vahvimmat osaamis- ja kasvualat toimivat metalli- ja konepajateollisuudessa sekä puurakentamisen alalla. Myös elintarvikeala voimakkaan alkutuotannon vuoksi on jatkanut kasvuaan. Pohjoismaiden suurin ja Euroopan toiseksi suurin epäorgaanisen kemiateollisuuden keskittymä muodostaa vahvan kehittämiskokonaisuuden. Suurteollisuusalue on potentiaalinen kasvualusta uuden liiketoiminnan sijoittumiselle ja synnyttämiselle synergiaetujen vuoksi. Uutta liiketoimintaa on syntynyt mm. palveluliiketoiminnan muodossa. Puurakentaminen ja talotehtaat ovat olleet jo useamman vuoden kasvussa, yritykset sijaitsevat pääasiassa maaseudulla. Myös maarakentamisen osaamista on jo viety käynnistyneiden kaivoshankkeiden yhteyteen. Pohjois-Suomen lähiajan suurinvestoinnit sijaitsevat lähialueella Keski-Pohjanmaan kannalta katsottuna. Fennovoima Oy:n ydinvoimalan rakentaminen, Seinäjoki-Oulu ratahankkeen eteneminen, Pyhäjärven Laguna- tutkimusyksikkö ja muut Barentsin alueen investoinnit ovat maakuntamme elinkeinorakenteen osalta hyvin saavutettavissa. Meripohjola (Kokkola- Oulu) kasvuvyöhykkeen mahdollisuuksien hyödyntäminen on erinomainen mahdollisuus vahvistaa vyöhykkeen yritysten kasvua. Väestön ikääntyminen mahdollistaa uusien palveluyritysten syntymisen täyttämään virkeiden ja taloudellisesti hyvinvoivien ihmisten tarpeita. Metsien täysimääräinen hyödyntäminen mm. bioenergia-alalla ja puurakentamisessa mahdollistaa jopa kymmenien PK-yritysten syntymisen. Keski-Pohjanmaalla on päivityksessä kansainvälisyystrategia, jossa keskiössä on PK-yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Kansainvälisyyden saavuttaminen ja lisääminen vaatii yrityspalvelujen kehittämistä sekä ulottamista läpileikkaavana kehittämiskohteena kaikilla toimialoilla. Luonnonvara- ja alkutuotannon osalta tavoitteena tulee olla jalostusasteen nostaminen joka mahdollistaa viennin ja kilpailukyvyn nousun. TUTKIMUSTOIMINTA Yliopistokeskus Chydeniuksen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun johdolla tehty tutkimus-, kehitysja koulutustoiminta on osaltaan mahdollistanut Keski-Pohjanmaan muuta maata paremman taloudellisen kehityksen viime vuosina. Toiminnan edelleen kehittäminen on elinehto alueen talouden kehittymiselle. Kuluvalla ohjelmakaudella on panostettu voimakkaasti tutkimus- ja oppimisympäristöjen vahvistamiseen. Kemianteollisuuden prosessien kehittämiseen luotu pienimuotoinen koetehdas sekä akkumateriaalien kemiallisen koostumuksen tutkimukseen erikoistunut laboratorio muodostavat vahvan koostumuksen jota voidaan hyödyntää materiaalitekniikan kehittämisessä, kaivannaisteollisuuden kemiallisissa prosesseissa kestävän kehityksen takaamiseksi tuotannon yhteydessä. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kaivannaisalan kehittämisen 18

19 kanssa kemian professuurin muodossa. Merkittävänä mahdollisuutena Keski-Pohjanmaalla nähdään kemiallisen saostuksen osaamisen lisääminen. Kestävän kehityksen kannalta raaka- ja haitta-aineiden talteenottoa on kehitettävä tulevaisuuden vahvana vientiosaamisena. Yhteistyön lisääminen kampusalueen toimijoiden ja luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kesken mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen. Uusien yhteistyömuotojen kehittäminen luonnonvara-alalla erityisesti Itä- Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa on tärkeää. Maito elinkeinona on kehitettävä innovaatioympäristö. Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tutkimustoiminnalla tavoitellaan alueen vahvojen elinkeinojen toiminnan tehostamista sekä uusien elinkeinojen toiminnan laajentumista. Tutkimustulosten ja teknologian siirto käytäntöön on ongelma monella toimialalla. Tämän tehostamiselta voidaan elinkeinojen taloudellista kilpailukykyä parantaa huomattavasti. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua tutkimuslaitosten sekä teknologiayksiköiden ja yritysten välillä yli maakuntarajojen. Tuottavuutta lisätään mm. automaatiota lisäämällä. LUONNONVARAT JA VÄHÄHIILISYYS Ehtyvät ja arvokkaat luonnonvarat muodostavat tuotannossa keskeisen kustannuserän. Keski-Pohjanmaalla halutaan panostaa ja vahvistaa materiaalitekniikan tutkimusta osaamista. Kalliita raaka-aineita voidaan osittain kompensoida tuotannossa mm. luonnonkomposiiteilla. Myös jatkojalostusta synergiaedut huomioiden on lisättävä, jolloin tavaroiden liikuttaminen vähenee ja tehokkuus sekä tuttavuus kasvavat.. Teollisuusalueita tulee kehittää suuntaan jossa olemassa olevaa infraa kehitetään suuntaan jossa yritykset voivat hyödyntää mm. samoja energialähteitä tuotannossaan. Keski-Pohjanmaan uusiutuvan energian kärkialat ovat metsäbioenergia, geoenergia sekä energian varastoiminen. Näillä aloilla Keski-Pohjanmaalta löytyy hyödynnettäviä luonnonvaroja, näiden luonnonvarojen jalostustoimintaa sekä tutkimus- koulutus- ja kehittämisosaamista. Kehittymispotentiaali on valtava. Keski-Pohjanmaan metsät kasvavat vuosittain noin m3 enemmän kuin niitä hyödynnetään. Tämä mahdollistaa bioenergiatuotannon lisäämisen runsaasti. Alueen maatilat ja turkistarhat tuottavat huomattavat määrät lantaa, jota voidaan hyödyntää bioenergian tuotannossa. SAAVUTETTAVUUS Keski-Pohjanmaan alueella on kuluvalla ohjelmakaudella rakennettu maakunnallista valokuituverkkoa. Jatkossa painopiste tulee olla sisällön kehittämisessä enemmän kuin verkon rakentamisessa. Kansalaisia ja yrityksiä palvelevien sovellusten käyttö nopeuttaa asiointia ja vähentää liikkumisen tarvetta. Tieto- ja viestintäteknologiaa viedään myös edelleen laajemmin yritysten käyttöön tuottavuuden lisäämiseksi. Globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset tarvitsevat nopeita ja luotettavia yhteyksiä ollakseen kilpailukykyisiä. Yritysten saavutettavuus ja logistiikan toimivuus on viennin osalta keskeinen asia. Satama- ja raideyhteyksien hyödyntäminen sekä kehittäminen on keskeistä kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta. Kaupankäynnin ja nopean saavutettavuuden osalta toimivat lentoyhteydet kansainvälisille kentille on keskeistä. Tavaroiden ja ihmisten liikkumisen kannalta keskeisten pullonkaulojen poistamista tulee edistää, sillä Pohjois-Suomen yritysten kuljetuskustannukset ovat suhteessa kaikkein korkeimmat muuhun maahan verrattuna. 19

20 OSAAVAN TYÖVOIMAN TURVAAMINEN Pohjois-Suomen EAKR- ohjelman yritystoiminnan tukemisen arvioinnissa keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi osaavan työvoiman ja erityisesti avainhenkilöiden palkkaaminen yrityksiin. Tukijärjestelmiä tulisi kehittää siten, että osaajien palkkaaminen kasvuyrityksiin olisi joustavampaa. Tuotekehityksen, tuotannon ja varsinkin vientiosaamisen kannalta avainhenkilöiden osuutta yritysten henkilöstössä tulee lisätä. Kasvuyritysten kehittämisprosessit ovat useampivuotisia, joten myös tukijärjestelmien tulee olla joustavampia kestoltaan. Nuorten kytkemiseen työelämään ja ammatillista liikkuvuutta tulee vahvistaa. Tarvitaan myös uusia ja joustavia työelämään kytkeytyviä koulutusmalleja. Ammatillinen liikkuvuus lisääntyy jatkossa, aikuiskoulutuksen osuus korostuu mm. oppilaitosuudistusten myötä kun aloituspaikat ovat supistumassa. Keski-Pohjanmaalla on vierasmaalaisten osuus kymmenkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ulkomaalaisia on jo töissä alueen yrityksissä ja maataloudessa. Alueen koulutusorganisaatiot ovat kouluttaneet maahanmuuttajia jo usean vuoden ajan. Tulevaisuudessa alueen elinkeinoelämä on entistä riippuvaisempia ulkomaisesta työvoimasta. Nuorten 15-18v kesätöiden tarjonnan lisääntyminen olisi yksi keino ehkäistä syrjäytymistä. Alueen yrityksillä on vaikeuksia löytää riittävästi kesätyöntekijöitä. Toisaalta monen 15-18v nuoren on vaikea löytää kesätöitä lainsäädännöllistä ym. esteistä johtuen. Erilaiset kesätyömallit edistäisivät nuorten työmarkkinoille siirtymistä, kiinnittäisi heitä alueen elinkeinoelämään ja ehkäisisi syrjäytymistä. Nuoret ovat lähes hyödyntämätön voimavara työmarkkinoilla. 20

21 KAINUU Kainuun kehitys 2000-luvulla on poikennut huomattavasti historiallisesta kehityksestä. Monilla keskeisillä mittareilla se on ollut maan keskimääräisen kehityksen mukaista tai jopa nopeampaa. Kainuun suhdannekuva ja näkymät ovat muuttuneet! Siksi ohjelmaprosessin tässä vaiheessa tahdon tuoda kaikille keskeisille valmistelijoille faktaa Kainuun viimeaikojen kehityksestä. 1. Taustaa Aluetalouden kehitys Kovalla kouralla Kainuulaista teollisuutta puraisseesta lamasta nousu on ollut nopeaa. Tilastokeskuksen suhdannetietojen mukaan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu (+35 %) on ollut viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 10 prosenttia koko maan kasvua (+25 %) nopeampaa. Merkittävää on, että liikevaihto on Kainuussa ylittänyt lamaa (mm. paperitehtaiden lopetus) edeltäneen liikevaihdon n. 10 prosentilla, kun koko maassa ollaan liikevaihdoissa vielä lamaa edeltäneen tason alapuolella. Alueen yritystoimintaan liittyviä viimeaikaisia hyviä uutisia ovat olleet mm. IBM ja Kainuun Puhelinosuuskunnan (KPO) omistama teknologiayhtiö Herman IT rakentavat UPM:n entisen paperitehtaan alueelle nykyaikaisen palvelinkeskuksen konesalin, Transtec Oy:n hyvä tilauskanta, Talvivaaran kaivoksen tuotannon todellinen käynnistyminen ja matkailun edelleen jatkuneet investoinnit Vuokatin lisäksi myös mm. Ukkohallan ja Paljakan alueelle. Woodpolis yhteistyöyrityksineen on saanut jalansijan pääkaupunkiseudun ekotehokkaiden puurakennuskohteiden toteutuksessa. 21

22 Kainuun BKT kasvoi v valtakunnallisen trendin mukaisesti. Laman jälkeinen BKT:n kasvu on ollut huomattavasti muuta maata nopeampaa. ETLA:n uusimman, lokakuussa 2011 tehdyn alue-ennusteen mukaan vuonna 2012 tapahtuvan valtakunnallisen tuotannon notkahduksen jälkeen Kainuun BKT:n kasvu on jälleen maan nopeinta. Ennusteen mukaan Kainuun BKT tulee kasvamaan kaksi kertaa nopeammin jaksolla , kuin Suomessa keskimäärin. Työllisyys Kainuussa vallitsi vuonna 2011 jo historiallisen hyvä työllisyys, ja työttömyys painui keskimäärin työttömän tasolle (12,5 %), mikä on vähemmän kuin vuosikausiin. Kainuussa on viimeksi ollut vähemmän työttömiä vuonna 1990 eli 21 vuotta sitten. Työ- ja elinkeinotoimistoihin oli kirjoittautunut joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on 419 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys väheni joulukuussa 8 % vuoden takaisesta, nuorisotyöttömyys vieläkin ripeämmin, lähes 15 %. Työttömyystilanteen ennakoidaan paranevan edelleen v aikana, ja työttömien määrän laskevan kesällä jo alle 4000:n. 22