YRITYSLAAJAKAISTA - Yrityksesi tarpeiden mukainen laajakaista

Transkriptio

1 YRITYSLAAJAKAISTA - Yrityksesi tarpeiden mukainen laajakaista YRITYSLAAJAKAISTA ON PAIKALLISESTI KAINUUSSA TOTEUTETTU YRITYSTEN TIETOLIIKENNEYHTEYS, JONKA SAAT SEURAAVILLA LIITTYMILLÄ: Nopeudet kattavat yrityksesi kaikki tarpeet ja ovat helposti laajennettavissa. KPO tarjoaa yrityksesi tarvitsemat internet-palvelut: roskapostin suodatuspalvelut 7 hyvää syytä, miksi Sinun pitäisi valita Yrityslaajakaista: 2. KPO:lla on nopeammat vasteajat korjauksissa 3. KPO tarjoaa monipuolisemmat, kainuulaisille yrityksille suunnitellut palvelut 4. Yrityslaajakaistan ominaisuudet ovat tarpeittesi mukaan muunneltavissa tulevaisuuden tarpeesi Sotkamo: Kainuuntie 15, ma-pe 9-17, la 10-13, puh Kuhmo: Kainuuntie 85, ma-pe 9-17, puh Suomussalmi: Keskuskatu 24, ma-pe 9-17, la 10-14, puh Pohjolankatu 20, Kajaani, Puh fax. (08) ma-pe klo

2 2 Tiistai vuotta yrittäjien yhteisöllisyyttä Yhteisölle tunnusomaista on yhteinen päämäärä, vaikuttamisen kohde ja tavoitteet. Sovitaan säännöt, joiden mukaan yhteiset päätökset tehdään ja joiden puitteissa toimitaan. Yhteisöön liittyminen edellyttää hyväksyntää jo mukanaolevilta. Kainuun Yrittäjät on ollut jo 75 vuotta kainuulaisten yrittäjien ja yritysten yhteisö. Mukana on jo yritystä, jotka kokevat järjestön olemassaolon edelleenkin ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Suomen Yrittäjillä on aluejärjestöjensä ja paikallisyhdistystensä kautta monet kasvot yhteisön organisaatioranteesta johtuen. Jokaisella itsenäisellä aluejärjestöllä paikallisyhdistyksineen on omat alueelliset ja paikalliset ominaispiirteensä. Organisaatiokulttuuri rakentuu näistä ominaispiirteistä, joita eri tunnusmerkistöt ja käytännön toiminta ilmentävät. Yhteisön hyvä vuorovaikutus ja sitä kohtaan syntynyt suotuisa mielikuva kantaa pitkälle ja syntyy hyvä tarina. Kainuun Yrittäjien tarina täyttää tänä vuonna 75 vuotta ja jatkaa kehittymistään. Perusoletuksiamme ovat, että edustamme pk- yrityksiä, valvomme heidän etuaan ja olemme suurin elinkeinoelämän järjestö jäsenmäärällä mitattuna ja toimimme kaikkialla valtakunnassa lähellä jäseniämme. Yksi yhteisömme tunnusmerkistön näkyvä muoto kautta aikojen ollut teema, jota viestinnässä on toistettu tietoisuuden lisäämiseksi yritysten päämääristä. Yrittämistä Kainuun parhaaksi, Yrittäjän maailma on avoin, Yrittäjät liikkeellä, Kotikunta kukoistamaan yrittäjyydellä, Yrittäjyys yhteiskunnan veturi, Liity mukaan rohkeaan joukkoon, Yhteisen hyvinvoinnin rakentajat, Tähän joukkoon kannatta kuulua, Yhdessä saamme enemmän aikaan. Tänä vuonna teemana on, Yrittäjyys kantaa Suomea. Kainuun Yrittäjät ry toimitusjohtaja Pekka Ojalehto. Työ on ollut tuloksellista, yrittäjyys hyväksytään ja sen varaan hyvinvointi rakennetaan. If it ain't broke, don't fix it Näyttää siltä, että verojärjestelmään tehdään suurehkoja uudistuksia kerran vuosikymmenessä. Yhdeksänkymmentäluvulle tultaessa siirryttiin osakeyhtiöiden ja osakkaiden kahdenkertaisesta verotuksesta yhtiöveron hyvitysjärjestelmään ja otettiin käyttöön eriytetty ansioja pääomatulojen verotus. Vuosituhannen vaihduttua palattiin takaisin kahdenkertaiseen verotukseen, kun kansainvälisessä paineessa jouduttiin puolestaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumaan. Nyt on meneillään asiantuntijatyö, jonka tähtäimessä on osinkoverotuksen uudistaminen. Asiantuntijatyöryhmän peruslähtökohdat näyttäisivät olevan osinkoverotuksen kattavuuden lisääminen poistamalla verovapaudet. Lähtökohdat ovat tällä kertaa - päinvastoin kuin edellisissä uudistuksissa - kansalliset. Asiantuntijat ovat esitelleet teesejään useissa yhteyksissä ja mielestäni pitkälti veroteoreettisista lähtökohdista. Valmistelun tässä vaiheessa on esitetty kritiikkiä etenkin siitä, että listaamattomien yhtiöiden nettovarallisuuteen perustuva osinkoverotus on suomalainen erityispiirre, josta pitäisi päästä pikimmiten eroon. Järjestelmä on perua edellisestä uudistuksesta, jossa päädyttiin erilaiseen verokohteluun yhtiön asemasta lähtien. Pörssiyhtiöiden osingot ovat poikkeuksetta pääomatuloa ja yhtiöiden välinen ketjuverotus on poistettu. Listaamattomien yhtiöiden jakamat osingot verotetaan pääomatulona tai ansiotulona riippuen yhtiön varallisuusasemasta eikä ketjuverotukseen ole katsottu olevan aihetta puuttua. Ongelmana ei ole nähty sitä, että osinko viimemainitussa yhtiöissä voi tulla kokonaisuudessaan ansiotulona verotetuksi vaan se, että se joiltain osin on saajalleen verovapaata. Muutama sana Suomessa omaksutun järjestelmän puolustamiseksi on paikallaan, vaikka harvoin yrittäjät verojaan puolustavatkin. Viimeisimmät verouudistukset ovat olleet molemminpuolinen menestys. Yhteisöveron tuotto on ylittänyt kaikki odotukset. Kansainvälisestikin verrattuna kertymät ovat omaa luokkaansa. Uudistuksia valmisteltaessa arvioitiin tuoton laskevan, mutta parhaimmillaan se oli seitsenkertaistunut ja oli vielä lamavuonna 2008 noin viisinkertainen lähtötilanteeseen verrattuna. Yhtiöiden tulokset ja taseet ovat parantuneet vuosi vuodelta. Yhtiöiden tilanne tähän lamaan tullessa oli radikaalisti toisenlainen kuin yhdeksänkymmentäluvun alun lamassa. Alhainen yhteisöverokanta ja maltillinen osinkoverotus ovat osoittautuneet ilmiömäiseksi. Yritysten taseet olivat nykyiseen taantumaan tullessa hyvässä kunnossa. Tässä suhteessa verotuksen vaikutusta on aika ajoin vähätelty, mutta rohkenen olla eri mieltä. Olen työkseni seurannut yritysten tilinpäätöslukujen kehitystä seitsemänkymmentäluvulta saakka ja tänä aikana muutos on ollut huikea. Yritykset ovat keränneet omia pääomia paitsi maltillisella osingonjakopolitiikalla, niin ennen kaikkea kääntämällä koko ajattelun toisin päin. Kun vielä luvun puolivälissä yksin osakeyhtiön Kainuun Yrittäjät ry puheenjohtaja Timo Leppänen. verokanta oli 60 %:n tuntumassa ja osinkojen verotus kireää, oli tavanomaista, että yhtiöiden tulokset pyrittiin minimoimaan. Tulosten minimointi loi sellaisen käsitteen kuin tilinpäätösostot: tilikauden lopussa ostettiin kaikkea mahdollista ja mahdotonta, velaksi tietenkin, jotta veronmaksulta vältyttiin. Aina ei löytynyt järkevää ostettavaa, niin tyydyttiin vähemmän järkevään. Jos öljytankkerin hankinnasta sai ylimääräisen veronhuojennuksen, se ostettiin, vaikka yrityksellä ei olisi ollut mitään tekemistä merenkulun kanssa. Nyttemmin on perusajatuksena ollut säästäminen omaan yritykseen. Kaikki kulut, jotka eivät liiketoiminnan kannalta ole tarpeellisia, karsitaan. Yrityksen tulos pitkällä aikavälillä on kaikessa johtoajatuksena. Tulosta kannattaa tehdä! On esitetty, että taseet ovat jo liiankin vahvat ja verotus on ohjannut investointeja liikaa tai väärään suuntaan. Olen eri mieltä. Tästäkin taantumasta yritys menee läpi sitä paremmin, mitä vahvempi on sen tase. Vahva tase on mitä parhain suhdannepuskuri. Miksi pitäisi palata neljännesvuosista ajassa taaksepäin? Tietokoneita ja verouudistuksia viritellessä on hyvä muista ainakin yksi perusasia. Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä! Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2009 Kainuun Yrittäjät ry Ilmoitusmyynti: Kainuun Sanomat Päätoimittaja Ilmoitusmarkkinointi Pekka Ojalehto PL 150 pekka.ojalehto@yrittajat.fi Kajaani Puh. (08) Kauppakatu 26 A Kajaani Lehden painosmäärä: Puh Taitto: Painopaikka: Kainuun Sanomat Suomalainen Lehtipaino Oy Leila Huusko Kajaani 2009 Kuhmon Yrittäjät ry Kyllönen Jari Tmi Jari Kyllönen Lylykuja KUHMO puh info@kuhmo.net Puolangan Yrittäjät ry Seppänen Tuomo Kustannus Oy Puolangan DTP PL PUOLANKA puh. (08) , fax. (08) tuomo.seppanen@puolanka-lehti.fi Ristijärven Yrittäjät ry Raninen Pertti Suunnittelutsto Pertti Raninen Juurikantie 54 puh RISTIJÄRVI pertti.raninen@ristijarvi.net Sotkamon Yrittäjät ry Kauppinen Tuomo Kuljetus T Kauppinen Oy Lillintie SOTKAMO puh. (08) , fax tuomo@kuljetuskauppinen.fi Suomussalmen Yrittäjät ry Seppänen Pekka Suomussalmen Puhdaspesu Lylykyläntie 95 a SUOMUSSALMI puh. (08) , fax. (08) suomussalmen.puhdaspesu@pp.inet.fi Paltamon Yrittäjät ry Penttilä Pertti Pertti Penttilä Oy Tahvintie 4 A MIESLAHTI puh. (08) , pertti.penttila@pp.inet.fi Kajaanin Yrittäjät ry Suutari Eero Sunit Oy Kehräämöntie KAJAANI puh. (08) , fax. (08) eero.suutari@sunit.fi Hyrynsalmen Yrittäjät ry Juntunen Maija Kukka Posti Hyryntie HYRYNSALMI puh. (08) , fax. (08) maijajuntunen@suomi24.fi

3 Tiistai Lisää työtä ja yrityksiä Ristijärven ja Kajaanin johtajat ovat yksimielisiä siitä, mitä Kainuussa tarvitaan. -Täällä on puute työstä, ihmisillä pitää olla elämisen mahdollisuuksia. Jos Kodin Terran 29 työpaikkaa haki 550 ihmistä, niin osaavia ihmisiä täältä löytyy, vaikka tuhatta työpaikkaa varten, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen kiteyttää. Niin Tolonen kuin Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila ovat valmiita käärimään hihansa ja tekemään parhaansa uusia työpaikkoja luodakseen. Vain siten Kainuuta rapauttava muuttoliike voidaan pysäyttää. -Maaseutupaikkakunnalla ollaan aina elinkeinopolitiikassa varovaisia, jos aiemmin on tullut epäonnistumisia. Se on selvää, että yritystoiminnan pitää olla yritysvetoista, Potila muistuttaa. Omista vahvuuksista Talvivaaran kaivoshanke on suuri kainuulainen menestystarina. Vastaaville tarinoille on vain löydettävä jatkoa. -Kainuu on täynnä kaivosaihioita. Pitää löytää Talvivaaran kaltaisia varmoja nakkeja, joita ei voi viedä Kiinaan. Matkailu on myös meille suuri mahdollisuus. Etätyö on ollut jonkin verran esillä, mutta ei koko maakunta voi etätyön varassa elää, Tolonen arvioi. Raaka-aineet ovat Ristijärven vahvuuksia. Muitakin valttikortteja löytyy. -Ristijärven graniitit ja metsät ovat mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Meillä on tarjolla hyvä päivähoito, perusopetus, tiivis kuntakeskus ja yritystoiminnan kannalta sijaintimme on hyvä, Potila listaa. Pelkillä tukirahoilla ei pitkäjänteistä yritystoimintaa saada paikkakunnalle juurtumaan. Hyvä maaperä yrittämiselle ja osaava työvoima painavat vaakakupissa ratkaisuja tehtäessä. -Kaupungin rooli on vastata siitä, että yrityksille on tarjolla riittävän hyvä maaperä yrittää. Maankäyttö ja kaavoitus eivät saa olla yrittämistä estäviä tekijöitä. Tärkeä seikka on osaavan henkilökunnan saatavuus. Kajaanin ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen konsortio on Pohjois- Suomen kolmanneksi suurin yliopistokeskus. Molemmat ovat yksin pieniä, mutta yhdessä suuria, Jari Tolonen luonnehtii. Yhteistyöhön valmiutta Kajaani on ristijärvisille se suunta, jonne yhteistyötä halutaan kehittää. -Teimme kyselyn kuntalaisille ja kyllä Kajaanin seutu on se suunta, johon ristijärviset kokevat kuuluvansa, Potila kertoo. Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen ja Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila pohtimassa kuntiensa tulevaisuutta. Ristijärvellä syntynyt Jari Tolonen on valmis edistämään yhteistyötä. -Jos Ristijärvi haluaa tiivistää yhteistyötä, niin olemme siihen valmiit. Kajaanissa töissä oleville Ristijärvi on yksi vaihtoehto asuinalueena. Pieni paikkakunta voi olla jollekin yritykselle ihanteellinen ympäristö. Sillä on merkitystä yrityksen henkilökunnalle, miten eletään ja miten asutaan, Tolonen muistuttaa. Tuore kaupunginjohtaja huomauttaa, että Kajaanilla on jo oma ristijärvensä. -Meillä on oma Ristijärvi Vuolijoella ja vielä kahteen taajamaan jakautuneena. Pohdimme siellä ihan samoja asioita, kuin Ristijärvellä tänä päivänä pohditaan. Siellä on yrityskylä, kokonaisen kunnan rakenteet. Niille vain pitää löytää käyttäjiä. Ja ohjeita naapurikunnan kehittämiseksikin kuntajohtajilta löytyy. -Minä hankkisin työpaikkoja Ristijärvelle. Kehittämisessä pienen kunnan pitää keskittyä olennaiseen, Jari Tolonen neuvoo. -Talouden ohjat on otettava tiukasti omiin käsiin. Sitten vain viisaita ratkaisuja kaupunkilaisten parhaaksi, Raija Potila opastaa. Aluehallinto kehittyy ja uudistuu - Ely-keskukset aloittavat vuodenvaihteessa TE-keskuksen ja Kainuun ympäristökeskuksen tehtävät kootaan uuteen viranomaiseen, elinkeino-,liikenneja ympäristökeskukseen (ELY). Uusi aluehallintoviranomainen aloittaa toimintansa mikäli eduskunta hyväksyy uudistusta koskevan lainsäädännön. Eduskuntakäsittely on parhaillaan menossa ja lakeja odotetaan ulos eduskunnasta marraskuun lopulla, kertoo Kainuun TE-keskuksen johtaja Pauli Piilma. Keskus edistää yrittäjyyttä,työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun kehitystä, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ely-keskus Yhteistyössä toimii läheisessä yhteistyössä maakuntayhtymän, alueen kuntien sekä muiden aluekehittäjien kanssa. Elyn alaisina paikallisviranomaisina toimivat TE-toimistot, joita Kainuussa ovat Länsi-, Itä-ja Ylä-Kainuun Te-toimistot. Aikataulut uudistuksessa muodostuvat tiukoiksi. Vastuualueiden päälliköt (Ympäristö, Elinkeino) on tarkoitus nimittää joulukuun alkupuolella. Näistä toinen nimitetään koko keskuksen johtajaksi joulukuun lopulla. Vastuualueen päälliköt nimittää työ-ja elinkeinoministeriö. Johtajan nimittää valtioneuvosto viiden vuoden määräajaksi. Valittu johto nimeää heti vuoden alussa muut päälliköt. Pääosa henkilökunnasta jatkaa entisissä tehtävissään suoraan lain nojalla. Tavoitteena on saada uusi virasto toimintakuntoon heti vuoden 2010 alusta. Johtotehtävät tullaan täyttämään valtakunnallisen sisäisen ilmoittautumismenettelyn ja tarvittaessa julkisen haun avulla. Tässä vaiheessa nimet ovat vielä aidosti auki. Kainuun kannalta uudistus on sikäli onnistunut, että valtion elinkeinoja ja ympäristöä hoitava aluehallinto ja työpaikat säilyvät alueella. Kainuun talouden näkymiä syksyllä 2009 Vuosi sitten syksyllä Kainuun taloudessa tapahtui voimakas käänne huonompaan johtuen sekä UPM:n paperitehtaan lopettamisesta että kansainvälisestä talouden taantumasta. Nyt pahin näyttäisi olevan ohi kansainvälisessä kriisissä ja maailmalta kantautuu jo rohkaisevia tietoja talouden elpymisestä. Käännettä parempaan ei ole kuitenkaan vielä kainuulaisessa yrityskentässä nähtävissä. Tulevan talven ja seuraavan kevään työllisyystilanteesta tulee vaikea. Yritysten tilauskannat ovat alhaalla ja elpyminen maailmalla heijastuu viiveellä Kainuuseen. Elpyminen on kuitenkin alkanut ja tulee aikanaan myös Kainuuseen. TE-keskuksen syksyn 2009 talouskatsauksen laadintaan osallistuneet tahot näkivät tilanteen paranevan voimakkaammin vasta vuoden 2011 puolella, kertoo Pauli Piilma. Hyviä onnistumisiakin on saatu aikaan. Äkillisen rakennemuutoksen hoito on onnistunut hyvin ja Renforssin rannassa odotetaan olevan vuoden lopulla jo 16 yritystä ja lähemmäs 200 työpaikkaa. Myös työllisyystilanne kaiken kaikkiaan on heikentynyt Kainuussa vähemmän kuin muualla Suomessa. Hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä on edesauttanut onnistumista. Työllistämis- ja koulutusrahat on saatu hyvin käytettyä ja maakuntavaltuusto on osoittanut tarkoitukseen riittävät määrärahat. Yritykset investoivat taantumasta huolimatta koko ajan ja rakentaminenkaan ei ole kokonaan pysähtynyt. Kainuun matkailu on selviytynyt taantumasta Lappia paremmin, koska on panostettu vakaaseen perhematkailuun. Talvivaara on tuonut myös työpaikkoja ja uskoa tulevaisuuteen. Asuntokauppa käy lähes normaalisti ja ihmiset uskovat oman taloutensa kehittymiseen suotuisasti. Pankkien lainakannat ovat uudelleen kasvussa. Turhaa synkistelyä on syytä välttää, koska näyttää siltä, että talouden pyörät pysyvät liikkeessä. Tärkeää on elinkelpoisten yritysten auttaminen vielä jonkin aikaa jatkuvan heikomman vaiheen yli. PKY-laatu laatujärjestelmät

4 4 Tiistai E.ONin liikemerkki juhlistaa Kainuun vahvistunutta asemaa E.ONin Suomen toiminnassa. E.ONilla merkittävä työllistävä vaikutus Kainuussa E.ONin Kainuussa toimivien yhtiöiden välillinen työllistävä vaikutus on yli kolminkertainen suoriin työpaikkoi-hin verrattuna. Lisäksi yhtiöiden Kainuusta ostamien tuotteiden ja palvelujen aiheuttama taloudellisen aktiivi-suuden lisäys on noin puolitoistakertainen eli käytettyä euroa kohti aluetalous hyötyy 1,44 euroa. Tiedot käy-vät ilmi viime joulukuussa hyväksytystä kansantaloustieteen pro gradu -tutkimuksesta. KTM Aki Saaren tutkimuksen kohteena oli selvittää energiayhtiöiden toiminnan vaikutus Kainuun aluetalouteen laskemalla myös kerrannaisvaikutusten kautta syntyvät välilliset tuotanto- ja työllisyysvaikutukset. Yhtiöiden suora työllistävä vaikutus Kainuussa on 120 työpaikkaa ja välillinen työllistävä vaikutus yli kolminkertainen, 404 työpaikkaa, eli yhteensä toiminta tuottaa maakuntaan 524 henkilötyövuotta. Saaren tutkimuksen ulkopuolelle jää se osuus paikallisten polttoaineiden tuotannosta ja hankinnasta, jossa polttoainetoimittajan kotipaikka on muualla kuin Kainuussa. Tähän liittyvä työllistävä vaikutus on vähintään 150 henkilötyövuotta eli kaikkiaan energiayhtiöiden toiminta tuottaa maakuntaan lähes 700 henkilötyövuotta. Suurin aluetaloudellinen vaikutus syntyy sähkön jakeluverkkoon tehtävien investointien kautta. Muita E.ON-banderolli tervehtii asiakkaita ja vieraita Kajaanin toimitalon sisääntuloaulassa. merkit-täviä toimialoja ovat turpeen sekä biopolttoaineiden tuotanto. Myös erilainen liike-elämää palveleva toiminta on ollut kasvussa, koska vuodesta 2006 lähtien Kainuussa on tuotettu sähkökaupan, hallinnon ja liitetoimin-nan tukipalvelut myös kotipaikaltaan helsinkiläiselle E.ON Suomi Oy:lle. Kaikkiaan toiminnan vaikutus Kainuun aluetalouteen on lähes 30 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävä veronmaksaja Tutkimuksen kohteena olleiden välittömien ja välillisten tuotanto- ja työllisyysvaikutusten lisäksi E.ONin Kai-nuun yhtiöt vaikuttavat aluetalouteen maksamiensa vero- ja osinkotulojen kautta. Yhtiöt ovat olleet useana vuonna, viimeksi vuonna 2007, suurin yhteisöveron maksaja Kainuussa. Yhteensä maksetut yhteisöverot sekä Kainuuseen maksetut osingot ovat olleet viime vuosina keskimäärin noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa. - Tutkimus auttaa niin meitä energiayhtiöissä työskenteleviä kuin sidosryhmiämme ymmärtämään toimintamme vaikutuksen laajuutta maakunnassa. Tutkittu tieto toimintaamme liittyvien tuotteiden ja erilaisten työpalveluiden oston vaikutuksesta muiden yritysten liiketoimintaan Kainuussa sekä maksettujen palkkojen vaikutuksesta aluetalouteen Energiayhtiö E.ON yhdisti lokakuun alussa kaikki nykyiset liiketoimintansa Suomessa yhteen organisaatioon ja E.ON-tuotemerkin alle. E.ON-yhtiöiden toimintaa johdetaan nyt Kajaanista käsin, mikä tarkoittaa, että E.ONin kasvu Suomessa tuo työpaikat Kainuuseen. Samassa yhteydessä lokakuun alussa Kainuun Energian nimi muuttui E.ON Kainuu Oy:ksi ja sähkön siirtolii-ketoiminnasta vastaavan tytäryhtiön uusi nimi on E.ON Kainuun Sähköverkko Oy. Molemmat yhtiöt siirtyivät myös käyttämään E.ONin liikemerkkiä. E.ON on ollut yhtiöiden suurin omistaja vuodesta Yhdistyneellä E.ONilla on Suomessa yhteensä runsaat asiakasta. Tällä määrällä yhtiö kuuluu 10 suurimman sähkönmyyjän joukkoon Suomessa. - Yhdistämällä kaikki liiketoiminnat samaan organisaatioon ja hyödyntämällä emoyhtiön vahvuuksia ja tieto-taitoa pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä monipuolisemmin ja paremmin, sanoo E.ONin Suomen yhtiöiden toimitusjohtaja Markku Ryymin. Päätöksen merkitys Kainuulle korostuu entisestään, kiinnostaa niin henkilökuntaamme kuin sidosryhmiämme, E.ONin Suomen yhti-öiden toimitusjohtaja Markku Ryymin sanoo. Aki Saaren pro gradu -tutkimuksen kohteena olivat E.ON Kainuu Oy, E.ON Kainuun Sähköverkko Oy, Ka-jaanin Lämpö Oy, liiketoiminnan tukipalvelut tuottava Karhu Voima Oy sekä Kainuun suurin energiantuottaja Kainuun Voima Oy. Osakkuusyhtiö Kajaanin Lämpö Oy:tä ja Kainuun Voima Oy:tä lukuun ottamatta yhtiöt kuuluvat E.ONkonserniin. Tutkimuksen aineisto on valtaosin vuodelta 2007 ja sen menetelmänä on käytetty investointien sekä yritystoiminnan taloudellisten ja työllisyysvaikutusten arviointiin soveltuvaa panos-tuotosmallia, joka kuvaa tutki-muskohteen talouden rakennetta ja eri toimialojen välisiä riippuvuuksia. Ulla Kirkkopelto viestintäpäällikkö E.ONin Suomen yhtiöt E.ONin kasvu Suomessa tuo työpaikat Kainuuseen kun otetaan huomioon yhtiöiden toiminnan välilliset vai-kutukset työllisyyteen mm. paikallisten palvelujen ja tuotteiden ostojen kautta. Energiayhtiöiden toiminnan vaikutusta Kainuun aluetalouteen on selvitetty viime joulukuussa valmistuneessa pro gradu -tutkimuksessa. - Kainuu on keskeinen osa liiketoimintaamme ja sen vuoksi Kajaanissa sijaitsee mm. E.ONin asiakaspalvelu. Uskon, että tämän yksikön rooli vahvistuu ja pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan lisää työtä kainuulaisille, Ryymin toteaa.

5 Tiistai OP-Pohjola-ryhmä yrittäjän tukena myötä- ja vastamäessä OP-Pohjola-ryhmän yrityspalvelujen kysyntä on vahvassa kasvussa. Paikallisuuden lisäksi kiitosta saavat tarjolla olevat tuotteet ja ennen kaikkea laaja-alaiset asiantuntijapalvelut. Kun kaksi vahvaa suomalaista, Osuuspankki ja Pohjola yhdistivät voimansa, monet yrittäjät hykersivät tyytyväisyyttään. Yhdessä taloushistoriamme suurimmassa yrityskaupassa syntyi finanssiryhmä, joka kykenee tarjoamaan kilpailukykyisemmät ja monipuolisemmat tuotteet tavallla, jota yrittäjät arvostavat: lähellä ja lähtökohdat tuntien. - Globaalin talouden ja etenkin laskusuhdanteen aikana paikallisuus korostuu, Kainuun Osuuspankin pankinjohtaja Jouni Huusko sanoo. - Haluamme, että yrittäjä voi keskittyä oman osaamisensa hyödyntämiseen. Menestyvällä yrityksellä on aina laajempia aluetaloudellisia vaikutuksia. Yrittäjyys kiinnostaa Olisiko sinusta yrittäjäksi? Monet ovat vastanneet myöntävästi - kiitos aiempaa matalamman aloituskynnyksen. Yrittäjyys muuttuu, perinteisten tuotantolaitosten tilalle syntyy pienempiä, innovatiivisia ja vahvasti yrittäjän omaan osaamiseen perustuvia yrityksiä. Se edellyttää myös uusien konseptien luomista rahoitus- ja vakuutusrintamalla. - Konevetoisesta vakuuttamisesta ollaan siirtymässä oman pääoman, yrittäjän itsensä vakuuttamiseen, Pohjolan myyntijohtaja Mika Heikkilä toteaa. - Yrittäjyyden muodot muuttuvat, toimitaan kansainvälisesti ja maailman markkinat ovat napin takana. Se lisää myös riskejä, jotka on hyvä tiedostaa. Kyse on myös omien oikeuksien turvaamisesta, Heikkilä jatkaa. Keskittäminen kannattaa Jouni Huusko ja Mika Heikkilä ovat tyytyväisiä yrityspalvelujen kasvukehitykseen. Toimintoja on edelleen vahvistettu henkilöstöresursseja lisäämällä, mutta myös uusilla, yrittäjille suunnatuilla palveluilla. - Voimme tarjota laajan kokonaisuuden kattaen kaikki rahoitus- ja vakuutuspuolen instrumentit, varallisuudenhoito- ja lakimiespalvelut sekä muun erityisosaamisen maksuliikepalvelujen ja sijoituspalvelujen saralla - kaikki saman katon alla. Se on asia, jota yrittäjät arvostavat ja josta he ennen kaikkea myös hyötyvät taloudellisesti, Huusko sanoo. - Taantuma painaa mielialoja, mutta ihmiset luottavat tulevaisuuteen ja se on hyvä asia. Tarvitaan uusia, rohkeita yritysideoita ja pellepelottomia toteuttamaan niitä. Hyvä liikeidea ei aina tarvitse raskaita rakenteita, mutta oman osaamisen turvaamiseen ja yrittämiseen liittyvään riskienhallintaan kannattaa investoida, Heikkilä neuvoo. - Me haluamme olla mukana kannustamassa ja sparraamassa omalla asiantuntemuksellamme. Teksti ja kuvat: Vesa Löhönen Luova talous edellyttää myös luovia vakuutuspalveluja, myyntijohtaja Mika Heikkilä toteaa. Kainuun Osuuspankilla on hyvät valmiudet rahoittaa uusia yrityksiä, Jouni Huusko sanoo. Rahoittaja tarvitsee selkeitä tietoja liiketoiminnasta Finnveran lainojen ja takausten hakeminen edellyttää aina hakijalta tiettyjä, rahoituksen myöntämisen kannalta oleellisia tietoja. Olen aikeissa perustaa yrityksen, voisinko tulla käymään? - kysytään usein. Paras tapa on lähettää ensin hakemus, jossa yrityksen perus-tietojen lisäksi on kuvaus hankkeen laadusta ja laajuudesta. Huolellisesti täytetty hakemus ja tarkat tieot hankkeesta nopeuttavat hakemuksen käsittelyä. Kaikki yrityksen rahoittajat haluavat varmistaa, että sekä yritys että yrittäjä selviytyvät vel-voitteistaan. Ennen rahoituspäätöksen tekemistä Finnverassa tehdään yritystutkimus, jossa selvitetään muun muassa rahoitusta hakevan yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Jos kyse on aloittavasta yrityksestä, arvioidaan yrityksen toimintasuunnitelmien toteutettavuutta. Liiketoimintasuunnitelmasta selviää, mitkä ovat yrityksen päätuotteet tai -palvelut, keitä ovat asiakkaat ja kilpailijat sekä mitkä ovat yrityksen kilpailukykyyn vaikuttavat keskeiset tekijät. Se sisältää ennusteet tulostavoitteista ja rahoitussuunnitelman. Liiketoimintasuunnitelmassa oleellista on sen sisältö, ei pituus. Kun yrityksen palvelu tai tuote on selkiytynyt, tiedetään kenelle sitä tarjotaan ja miten asiakkaat aiotaan tavoittaa. Suunnitelmat pitää pukea vielä numeroiksi, joita voidaan sitten purkaa käytännön toiminnaksi; paljonko asiakkaita on saavutettava viikoittain, kuukausittain jne. Selkeät suunnitelmat ovat tärkeä osa rahoi-tushakemusta. Toimivilta yrityksiltä rahoittaja tarvitsee myös tilinpäätöstiedot vähintään kolmelta viimeiseltä tilikaudelta tulosennusteiden lisäksi. Rahoittaja tarvitsee hankkeen kokonaisrahoituksesta suunnitelman. Minkä verran inves-tointiin tai käyttöpääomatarpeeseen tarvitaan pankkirahoitusta ja mitkä ovat yrityksen oman sekä Finnveran rahoituksen osuudet? Seudulliset yrityspalvelut tarjoavat aloittaville yrityksille neuvontapalveluita liiketoiminnan suunnitteluun ja myös rahoitushakemusten tekemiseen. Aloittavan yrityksen kannattaa hyödyntää myös Yritys-Suomi -verkkopalvelun tarjoamia suunnittelu- ja analyysityökaluja sekä Finnveran internet-sivustoa. Rahoitus ei yksi takaa onnistumista. Rahoituksen avulla voidaan luoda toimintaedellytyksiä, joilla yrittäjä hitsaa yrityksensä toimintasuunnitelmat teoiksi ja toiminnaksi. Menestys riippuu yrittäjän ja yrityksen osaamisesta, kyvystä kehittyä ja pysyä kilpailukykyisenä omassa segmentissään. Finnveran rahoitusta voit hakea täyttämällä sähköisen hakemuksen ( fi>asioi sähköisesti) tai käyttämällä tulostettavaa hakemuslomaketta (>Lainat, > Takaukset) ja lä-hettämällä sen lähimpään aluekonttoriimme. Yhteystiedot Puhelinpalvelu valtakunnallinen vaihde Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoitus- Rahoitusratkaisuja palveluin. Tarjoamme rahoitusta yrityksen perustamiseen, yritystoiminnan alkuun, kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja vientiin. Yhteistyömme muiden rahoittajien kanssa lisää yritysrahoituksen välistymiseen ja vientiin. kasvuun, kansain- vaihto ehtoja. Ota yhteyttä meihin. Kajaanin aluekonttori, puh , Kauppakatu 1, Kajaani,

6 6 Tiistai Pienen on erikoistuttava Miten tavallinen yritys pärjää kaukana päämarkkinoilta? Kysymyksenasettelussa on kaksi kompaa: kukaan ei vaadi olemaan "tavallinen" eikä syrjäisyys ole este vaan haaste tai mahdollisuus. Paikallinen palvelumarkkina on aluetaloudessa kilpailua vakaasta kysyntäpotentiaalista. Paras tuote-palvelukonsepti voittaa osuutta ja tappiolle jääneet vetäytyvät syrjemmälle. Raha pyörii alueella, markkinaosuudet vaihtuvat, mutta taloudellinen hyvinvointi ei sen myötä juuri kasva. Kainuulle on hyväksytty juuri uusi maakuntaohjelma tulevalle neljälle vuodelle. Päämäärä on asukkaiden henkinen, sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi. Talous muodostaa pohjan kehittämiselle ja sen tavoitteena on nopea kasvu. Aluetalouden kasvu on haettava maailmalta, ei jakopolitiikasta. Strategian ydin on siis avoin sektori ja yritystoiminta. Yritykset hakevat tietenkin itse liikevaihtonsa ja menestymisensä avoimessa kilpailussa. Julkisten kehittämisorganisaatioiden tehtävä on auttaa yrityksiä ja alkavia yrittäjiä menestymään. Joskus auttaminen on hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaista taloudellista tukea yrityksen omassa kehittämisessä, mutta nykyisin entistä enemmän välillistä suotuisten toimintaedellytysten luomista ja toimintaympäristön kehittämistä. Saavutettavuuden parantaminen on konkreettisin toimintaympäristön kehityslinja. Yhteistyössä Itä-Suomen kanssa panostamme tie- ja rautatieyhteyksien parantamiseen. Laajakaistamahdollisuus kaikille on onneksi Euroopan yhteinen ponnistus, mutta lentoyhteyksien kohtuullisuus on omien tarpeittemme varassa. Kainuun koulutusjärjestelmä on niin hyvä kuin se näissä puitteissa voi konsanaan olla. Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun koulutuslinjat on viritetty sekä elinkeinoelämän nykytarpeita että tulevaisuuden strategisia tavoitteita palvelemaan. Nuorten ikäluokat riittävät vain rajalliseen määrään tulevaisuuden avainammatteja, joiden mukaisesti osaavan työvoiman saatavuus ja myös Kainuun innovaatiojärjestelmä on toiselta asteelta korkea-asteelle ja täydennyskoulutukseen saakka viritetty. Informaatioteknologian kainuulaiset mittaus- ja testausliiketoiminnat ovat pieniä mutta kansainvälisiä erikoisaloja. Matkailumme menestyy erikoistumalla ominaisiin vahvuuksiimme ja jopa "eksoottiseen syrjäisyyteemme", ei massaturismilla. Ainutlaatuiset luonnonvaramme on hyödynnettävä asiakkaiden lisäarvotuotteina, joissa on osaamisen ja aitouden hinta mukana. Kun yritykset erikoistuvat ja menestyvät, pieni maakunta voi hyvin ja erikoistuu. Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Hankintatoimen hyvällä hallinnalla säästää Yrityksen toimintaan liittyy paljon sekä pankki- että vakuutusasioita. Tule käymään, niin pannaan molemmat osa-alueet kuntoon. Jää aikaa siihen olennaiseenkin, eli yrittämiseen. Kysy meiltä lisää, rakennetaan yhdessä yrityksenne pankki- ja vakuutusasioista toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus. Yritykset voivat säästää merkittävästi ostotoimintaansa kehittämällä. Monilta pkyrityksiltä tämä säästömahdollisuus on kuitenkin jäänyt täysin huomioimatta. Hankintatoimen kehittäminen kannattaa, koska se vaikuttaa suoraan yrityksen menestykseen. Hankinnoissa pitäisi tarkastella kokonaiskustannuksia, ei pelkästään hintaa. Hinnan lisäksi kustannuksia aiheuttavat muiden muassa toimittajavalinta ja -arviointi, huolinta, jälkitoimitukset sekä tullit ja verot. Ostohinnan tarkastelusta tulisikin siirtyä kokonaiskustannusten hallintaan. -Teollisuusyrityksissä hankintojen kokonaiskustannukset ovat keskimäärin 60 prosenttia liikevaihdosta, kertoo kajaanilainen yrittäjä, kauppatieteiden tohtori Virpi Ritvanen. Yrityksestä ja toimialasta riippuen hankintojen osuus liikevaihdosta vaihtelee muutamasta kymmenestä prosentista jopa yli 90 prosenttiin. Pelkästään hankintoja keskittämällä voidaan Ritvasen mukaan saada aikaan tuntuvia säästöjä. -Keskittämisellä tavoitellaan muun muassa volyymietuja. Pelkästään yhden Virpi Ritvanen. toimittajan varaan ei kuitenkaan kannata heittäytyä. Kansainvälinen hankinta tuo omat vaatimuksensa ostavalle yritykselle esimerkiksi yrityskulttuurien erilaisuuden, kielitaidon ja eettisyyden muodossa. Hankintojen hyvä organisointi puolestaan muodostuu sitä tärkeämmäksi mitä isommasta yrityksestä on kyse. Myös tiedonkulun kehittäminen yrityksen sisällä on usein tarpeen. -Välttämättä yrityksen oma henkilöstökään ei aina tiedä, keneltä ostetaan ja millä ehdoilla. Niin ikään sopimuskäytänteet vaihtelevat: hyvin usein kirjallisia sopimuksia ei ole tehty, hankinta- ja logistiikkastrategiasta puhumattakaan. Hankintojen kehittämisen ohella Virpi Ritvanen peräänkuuluttaa myös muun logistiikan, kuten varastoinnin kuljetuksen ja jakelun kehittämistä. Esimerkiksi varastotasot ovat usein huolestuttavan korkeat, jolloin pääomaa sitoutuu paljon varastoon. Toisaalta toimittajasuhteiden kehittämiseen olisi myös syytä panostaa. Koko kehittämistyön perusedellytys on, että yrityksellä on kokonaisnäkemys logistiikasta ja sen tavoitteista. Ulkopuolisesta asiantuntijasta voi olla hyötyä kokonaisnäkemyksen luomisessa ja realististen tavoitteiden määrittelyssä. Kehittämistyön perusta on kuitenkin aina kohdeyrityksen osaavassa henkilöstössä. Ennen yrittäjyyttään Virpi Ritvanen työskenteli keskisuuren yrityksen logistiikkapäällikkönä. Alkuvuodesta toimintansa aloittanut Ritvasen yritys Profinna Oy on keskittynyt yritysten ja julkisorganisaatioiden hankintojen ja muun logistiikan kehittämiseen. Palvelutarjontaan kuuluvat myös alan koulutus, tutkimus- ja kehitystyö ja viestintäpalvelut. Tee myynti & markkinointi netissä paremmin! Tervetuloa oppimaan, kuinka saat verkkomarkkinoinnistasi kaiken irti. Koulutuksessamme käydään läpi verkkomarkkinoinnin uusimpia trendejä ja käydään case-esimerkin avulla läpi, kuinka perussivustosta saadaan tuottava myyjä. Koulutus on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka haluavat saada uusia ideoita verkkomarkkinointiinsa ja tehostaa myyntiä verkossa. Kouluttajana toimii Sitefactory Kajaanin aluejohtaja, Juha Kauppinen Gsm juha. Lisätietoa verkkosivuiltamme:

7 Tiistai Verotili yksinkertaistaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista ja maksamista vuoden 2010 alusta alkaen Oma-aloitteisten verojen kuten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksaminen helpottuu vuoden 2010 alussa käyttöön otettavan verotilin myötä. Verotiliverot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella ja maksetaan joka kuukauden 12. päivänä. Verotilin myötä myös pidennetään pienten yritysten ilmoitus- ja maksujaksoja. Alkuvaiheessa verotili koskee ainoastaan yritysasiakkaita, joten verotili ei koske tavallista palkansaajaa, ellei hän toimi työnantajana. Eduskunta hyväksyi verotilimenettelyä koskevan lakipaketin Uudistuksella virtaviivaistetaan nykyistä oma-aloitteisten verojen ilmoittamis-, maksamis- ja palautusmenettelyä. Verotilin avulla omaaloitteisten verojen maksajat voivat vähentää palautukseen oikeuttavat veronsa maksettavista veroista ja saada verotus- ja maksutilanteestaan nykyistä paremman kokonaiskuvan. Verohallinto kokoaa verotilille tiedot mm. veronmaksajan oma-aloitteisesti ilmoittamista veroista, maksuista, palautuksista, koroista sekä myöhästymis- ja laiminlyöntimaksuista. Verotili täsmäytetään kuukausittain, ja veronmaksajalle toimitetaan verotiliote. Verotiliasiakkaat voivat seurata verotilinsä tapahtumia myös verkkopalvelun kautta. Veronmaksaja ei voi valita, mitä veroa verotilille maksaa, vaan maksut kohdistetaan eri veroille lakisääteisessä järjestyksessä. Veronpalautukset maksetaan veronmaksajalle viipymättä, ellei asiakas itse aseta tilille palautusrajaa. Verotili helpottaa veromaksajien maksamista ja ilmoittamista, koska ilmoittamis- ja maksamispäivät yhtenäistyvät ja negatiivisen arvonlisäveron määrän voi vähentää maksettavista veroista. Omalta taloushallinto-ohjelmiston toimittajalta kannattaa varmistaa, että vuoden vaihteessa on käytössä verotilin vaatimuksiin päivitetty ohjelmisto. Kausiveroilmoituksen voi jatkossa tehdä helposti Verohallinnon Verotili-palvelun kautta. Veronsaajille tehtävät verovarojen tilitykset perustuvat verotilin kirjauksiin. Tilitysaikataulu ja periaatteet säilyvät ennallaan. Tilitykset maksetaan veronsaajille nykyiseen tapaan kunkin kuukauden 28. päivänä. Käyttöön vaiheittain vuoden 2010 alusta alkaen Verotilimenettely otetaan käyttöön vaiheittain: Vuoden 2010 alusta verotilille otetaan oma-aloitteiset verot kuten arvonlisävero, työnantajan toimittamat palkkojen ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut sekä vakuutusmaksuvero, arpajaisvero ja muut ennakonpidätykset ja lähdeverot. Tulovero ennakoineen, ennakon täydennysmaksu, kiinteistövero, perintö- ja lahjavero, metsänhoitomaksu ja varainsiirtovero eivät siirry verotilimenettelyyn vuonna Lopullisena tavoitteena on, että kaikki verolajit ovat verotilillä, mutta aikataulusta ei ole vielä päätetty. Myös tavallinen palkansaaja saa kakkosvaiheessa verotilin. Pienyrittäjille pidennystä ilmoittamis- ja maksujaksoihin Verotililain myötä pienten yritysten ilmoitus- ja maksujaksot pitenevät: Jos liikevaihto on enintään , kaikki oma-aloitteiset verot arpajaisveroa ja vakuutusmaksuveroa lukuun ottamatta voi ilmoittaa ja maksaa kolmen kuukauden jaksoissa ja jos liikevaihto on enintään , arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain. Siirtyminen pidennettyyn jaksoon on vapaaehtoista. Verotilin tietopaketti vero.fi-palvelussa: Verojohtaja Jukka Levola, Kainuun verotoimisto Ympäristöneuvontaa pk-yrityksille Yritykset tarvitsevat perustietoa ympäristölainsäädännöstä, jätehuollosta ja kierrätyksestä, ilmapäästöjen hallinnasta, jätevesien käsittelystä ja ympäristöriskien hallinnasta. Lisäksi halutessaan kehittää toimintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan, tarvitsevat yritykset tietoa myös muun muassa energian käytön hallinnasta, ympäristöjärjestelmistä ja materiaalitehokkuudesta. Pk-yrityksille on nyt tarjolla ajantasaista, puolueetonta ja luotettavaa tietoa liittyen yrityksen ympäristöasioihin. Yritys saa keskitetysti vastauksen kysymykseensä tai tiedon mistä tieto tai apu löytyy. Palvelu koostuu Yritys-Suomiverkkoportaalin ympäristöosiosta ja yrityskohtaisesta neuvonnasta. Ympäristöosion verkko-osoite on Ympäristö-osiossa on tietoa muun muassa jätehuollon järjestämisestä, energia- ja materiaalitehokkuudesta, ympäristöviranomaisista, ympäristölainsäädännöstä, riskienhallinnasta ja ympäristöjohtamisesta. Ympäristöosiossa on viisi pääotsikkoa: yrityksen ympäristövastuut, työkalut, säädökset, asiantuntijapalvelut ja ympäristösanasto. Käytössä on myös sähköpostiosoite, johon yritykset voivat lähettää kysymyksiä liittyen yritysten ympäristöasioihin (ymparisto@tekeskus.fi). Ympäristöneuvontaa toteuttaa Etelä-Savon TEkeskus Itä-Suomen TEkeskusten yhteishankkeena. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Lisätietoja: Etelä-Savon TE-keskus Anne Matilainen, puh anne.matilainen@ te-keskus.fi Tarinka Ringvall, puh tarinka.ringvall@ te-keskus.fi Linkkejä ymparisto Sampo Pankki Oyj, E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku. E-lasku lähetetään suoraan vastaanottajan verkkopankkiin tai vastaanottaja noutaa sen pankkiyhteysohjelmallaan. E-lasku on kustannustehokas luotettava ekologinen valinta Kun sinulla on e-laskusopimus, niin voit itse tehdä yritysten verkkopankissa Business Onlinessa e-laskuja ja voit lähettää sekä vastaanottaa muiden e-laskuja. Tee e-laskusopimus soittamalla konttorimme asiantuntijalle. Kajaani, puh Sotkamo, puh Suomussalmi, puh

8 8 Tiistai KH FIN OY tarjonnut laatupalveluja jo 15 vuotta Kainuun Yrittäjät ry jatkaa yhteistyötä Laatujärjestelmien toimittamisesta Kainuun Yrittäjien jäsenistölle. Kainuun Yrittäjät ja KH FIN OY jatkavat v allekirjoitettua yhteistyösopimusta. Sopimuksen myötä KH FIN OY aktivoi laadun kehittämistyötä Kainuussa Kainuun Yrittäjät ry:n kanssa. - Sopimuksella turvaamme jäsenpalvelujemme ajantasaisuuden. Järjestön toiminnan yhtenä tarkoituksena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjien kilpailukykyisen ja kannattavan toiminnan edellytyksiä, korostaa Kainuun Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Pekka Ojalehto. Ojalehdon mielestä pk-yritykset tarvitsevat toimintansa jatkuvaa kehittämistä ja tämän varmistamiseksi työkaluja jotka tukevat pääliiketoiminnan pyörittämistä olematta liian resursseja sitovia ja kalliita ylläpitää. - Yhä usemmat toimialat vaativat toimittajiltaan laatujärjestelmiä. Menestyäkseen markkinoilla on tärkeää, että yritykset oivaltavat organisaatioittensa kehittämisen ja näin turvaavat yritystensä kilpailukyvyn. Tässä me tuomme pk-sektorin yrityksille tärkeää kehittämispalvelua, jatkaa Pekka Ojalehto. Yhteistyö on tuottanut Kainuussa merkittäviä tuloksia - Olemme järjestäneet kolmen vuoden aikana lukuisia laatujärjestelmä-infoja mm. yrittäjien paikallisyhdistysten vuosikokousten yhteydessä. Infoissa olemme avanneet laatuasiaa ja näyttäneet yrittäjille konkreettisesti mitä laatujärjestelmä on arjen asioiden johtamisessa. Tilaisuudet ovat madaltaneet kynnystä aloittaa yrityksen kehittämisen ja kymmeniä yrityksiä Kainuusta on tehnyt yritykseensä laatujärjestelmän aina sertifiointiin saakka, kertoo toimitusjohtaja Matti Kilpeläinen KH FIN OY:stä. Nyt PKY-LAATU laatujärjestelmää voi käyttää myös kännykällä kytketty käytännön johtamiseen. Nyt tarjoamme pk-yrityksille käytännönläheisen, arkijohtamiseen sopivan laatujärjestelmän, jatkaa Matti Kilpeläinen. -Uusi, www-pohjainen laatujärjestelmäohjelmisto on syntynyt voimallisen tuotekehityksen tuloksena. Ohjelmiston lähtökohtana on ollut käytettävyys. Uutta ohjelmistoa voidaan käyttää nettiselaimesta riippumatta ja myös mobiililaitteilla, kuten matkapuhelimella.nyt asiakkaamme voivat tehdä aiempaa helpommin ja vapaammin oman yrityksensä näköisiä laatujärjestelmiä kertoo tuotekehityksessä tiivisti ollut Martti Blomberg KH FIN OY:stä. KH FIN OY toimittaa laatujärjestelmiä kaikille pk-yrityksille toimialasta riippumatta. Asiakasyritys voi valita haluaako se käyttöönsä uuden vai jo pitkään käytössä olleen laatujärjestelmäohjelmiston, jossa on esitäytetyt työpohjat helpottamassa järjestelmän rakentamista omaan yritykseen. Ohjelmassa on myös mm. sähköinen palaute- ja reklamaatiokanava, automaattiset laskenta- ja tulostustoiminnot sekä intraominaisuus. PKY-LAATU toimintajärjestelmän avulla yrityksen johtaminen ja tiedonkulku tehostuvat, asiakastyytyväisyys paranee ja toiminta muuttuu tasalaatuisemmaksi. Luonnollisesti laatujärjestelmä osoittaa niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneille, että laatu- ja ympäristövaatimukset on hoidettu asianmukaisesti. Myös henkilöstön työturvallisuus ja -motivaatio paranevat ja se puolestaan lisää työviihtyvyyttä. KH FIN OY on Suomen suurin pk-yritysten laatujärjestelmien toimittaja. Yhtiö on toimittanut laatupalveluja jo viisitoista vuotta. KH FIN OY:n toimittama PKY-LAATU toimintajärjestelmä on yritysten laatujärjestelmätyökalu (ISO 9001:2008), johon on integroitu myös ympäristö- (ISO 14001:2004) ja työ-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001). Yrityksen tytäryhtiö Finlog Audit Oy toteuttaa auditointeja ja sertifiointeja Kainuun Yrittäjät ovat haastaneet itsensä kunnolla Haasta Itsesi Kunnolla - hanke motivoi kainuulaisia yrityksiä ja työyhteisöjä liikkumaan Kainuun Liikunta Ry on pyörittänyt puolentoista vuoden ajan hanketta, jossa aktivoidaan kainuulaisia yrityksiä liikkumaan. Haasta Itsesi Kunnolla - hankkeen tavoitteena on ollut luoda liikuntaan aktivointikonsepti, joka pystyy vastaamaan työpaikkaliikunnan, työhyvinvoinnin ja liikkumattomuuden haasteisiin. Liikuntaan aktivoinnissa tärkeässä roolissa ovat olleet yksilöllisyys ja mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan. Hankkeen kantavana ideana on ollut myös maakunnallisuus, eli liikuntapalvelut on viety aina sinne, missä yritys fyysisesti sijaitsee. Kainuun Yrittäjät ovat olleet hankkeen toiminnassa vahvasti mukana tarjoamalla huomattavia etuja nopeimmille liikuntaohjelmaan lähteville jäsenyrityksille. Patrick Borg on yksi Kainuun Liikunnan hankkeen luennoitisijoista. Palvelussa kunnon seurantaa, kannustusta ja motivointia Hankkeen palveluprosessi tarjoaa yritykselle työpaikan liikunta- ja työhyvinvointikartoituksen sekä kuntotestauspalvelut. Näiden palvelujen lisäksi hankkeessa panostetaan liikkumisen seurantaan ja motivointiin sähköisen nettivalmennuspalvelun avulla. Jokaisen liikuntaohjelmaan mukaan lähtevän yrityksen työntekijälle annetaan henkilökohtainen tunnus nettivalmennuspalveluun, joka taustatiedot syöttämällä tekee harjoitusohjelmaa kerrallaan kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan työhyvinvointiluentoja maakunnallisesti. Myös henkilökohtainen liikuntaneuvonta ja liikunnan starttikurssit kuuluvat hankkeen palveluihin, jotka voivat madaltaa liikkumaan lähtemisen kynnystä. Euroopan Unionin sosiaalirahaston ja Kainuun TE-keskuksen rahoittama SORIT SINNE. kehittämishanke on kerännyt puolentoista vuoden toimintajakson aikana ison määrän kuntoilijoita. Tähän mennessä hankkeessa on tehty viisisataa kuntotestiä, liikunnan lajikokeiluissa on ollut 450 osallistumiskertaa ja työhyvinvointiluennoilla on vieraillut 900 kuulijaa. Yrityksiä ja työyhteisöjä on mukana yli viisikymmentä koko Kainuun alueelta. Hanke jatkuu vielä koko ensi vuoden. Uusina luennoitsijona kiertävät kainuussa mm. ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ja työpsykologi Pirkko Lahti. Lisätietoa hankkeen palveluista osoitteesta Tuotekehitystyö merkittävää PKY-LAATU toimintajärjestelmässä KH FIN OY on luonut uuden, selainriippumattoman ja mobiililaitteisiin soveltuvan laatujärjestelmän. -Tähän saakka suurin osa Suomen laatujärjestelmistä on ollut passiivisia ja niitä ei ole

9 Tiistai Naisten liikuttaja Marika Räihää ei yrittäjäksi ryhtyminen ole kaduttanut. Syksyllä 2006 avattiin Kajaanin keskustassa naisten oma kuntoiluklubi Lady Line. -Alan tarjontaa on Kajaanin kokoisessa kaupungissa hyvin, mutta toisaalta salit ovat profiloituneet vähän eri tavalla. Tarjonta lisää kysyntää, kun uudet kuntosalit saavat uusia ihmisiä liikkumaan, Marika pohtii. Tänä päivänä Marikan lisäksi yrityksessä on kaksi kokoaikaista työntekijää ja kolme puolipäiväistä. Kokonaisvahvuus on 16, sillä kymmenkunta ohjaajaa käy Marika Räihä. tekemässä pienemmän määrän tunteja. -Teen itse kaikkea mahdollista. Ohjaan jumppia, suunnittelen, vastaan puhelimeen. En osaisi jäädä pelkäksi johtajaksi. Pari ensimmäistä vuotta Marika oli virkavapaalla Vuokatin Urheiluopiston liikunnanopettajan tehtävistä, mutta pakastevirka sai lopulta jäädä. - Olisihan se tietenkin ollut mahdollista olla siellä opettajana ja muuna aikana olla mukana yrityksen toiminnassa, mutta en halunnut siihen lähteä. Haluan olla näkemässä mitä täällä tapahtuu. Kolmen vuoden jälkeen Lady Line on vakiinnuttanut paikkansa. Laakereille lepäämään ei ole jääty, vaan tarjontaa kehitetään jatkuvasti. -Aina keksitään jotain uutta lisää. Suurin osa asiakkaista pääsee liikkumaan klo 16:n jälkeen ja se rajoittaa tarjonnan lisäämistä. Jäsenyyden Kajaanin yrittäjät ry:ssä Marika kokee positiiviseksi asiaksi. - Jäsenenä ei jää yksin ongelmiensa kanssa. Aina ei ole mahdollisuutta ottaa selville joka asiaa ja silloin on tiedossa paikka, mistä kysyä neuvoa ja ohjeita. Hyvän Olon täydennyshoitoja Airi Mäkäräinen. Airi Mäkäräinen ryhtyi yrittäjäksi pari vuotta sitten. Omat positiiviset kokemukset täydennyshoidoista rohkaisivat ja tänä päivänä Kajaanin Kauppakadulla sijaitsevasta toimipisteestä käsin Airi tarjoaa useita erilaisia luontaishoitoja. - Rankka lapsuus heijastui myöhemmällä iällä, enkä löytänyt apua ongelmiini koululääketieteestä. Rupesin kulkemaan vaihtoehtohoidoissa ja sieltä löytyi apu. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä olin lähes 10 vuotta kouluttautunut alalle lukemalla kirjallisuutta ja käymällä erilaisia kursseja, Airi kertoo. Helppoa yrittäjän alkutaival ei ollut. -En saanut aloittaessani starttirahaa, sillä viranomaiset eivät uskoneet minuun ja näihin hoitoihin. Meitä tarvitaan kuitenkin yhä enemmän ja enemmän. Lääkkeitä annetaan, mutta täydennyshoitojen avulla hoidosta tulee kokonaisvaltaisempaa. Hyvän Olon hoitolan monipuolisesta hoitovalikoimasta etsitään kullekin asiakkaalle se paras mahdollinen vaihtoehto. Tarjolla on mm. väriterapiaa, energiahoitoa, puhdistavia jalkakylpyjä ja kuumakivihierontaa. -Asiakkaat ovat pääasiassa naisia, jotka käyvät hakemassa kaikennäköisiin vaivoihinsa apua. Kyllä miehiäkin käy, mutta he eivät tule niin helposti hoitoon. Airi puhuu yrityksensä palveluista täydennyshoitoina. Toiveena on, että Suomessakin otettaisiin erilaiset luontaishoidot entistä paremmin käyttöön. Koululääketieteestä ei aina löydy ratkaisua kaikkiin vaivoihin. -Sairauksien syissä on tunnekin mukana. Vaivoja hoidetaan, mutta ne taustalla olevat tunnesyyt jäävät usein huomiotta. Suomessa ollaan asiassa aika lailla alkutekijöissään. Esimerkiksi energiahoidot ja homeopatia täydentävät hyvin koululääketiedettä. Kalevala Valmennus löytää kadonneet voimavarat Kajaanilaisen voimavaravalmentaja Johanna Kononowin kehittämä Kalevala Valmennus auttaa ihmisiä elämän solmukohdissa. Kun yksilön asiat ovat kunnossa, niin vaikutus säteilee koko työyhteisöön. -Meillä on kaikilla oma henkilökohtainen työkalupakki. Joskus vain tarvitaan joku ulkopuolinen avaamaan se. Oman oivalluksen kautta ihmiset löytävät myönteisen ratkaisun ongelmilleen, Johanna kuvailee. Valmennukseen osallistuu niin yksityisiä kuin yrityksiä. Muun muassa Imagon Oy on hyödyntänyt Kalevala Valmennuksen mahdollisuuksia. Voimavaravalmentaja on parhaimmillaan lisäresurssi, joka tukee yrityksen työterveyshuoltoa. Valmennus ei vaikuta pelkästään henkiseen hyvinvointiin vaan myös psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen. -Kun yksilö eheytyy, niin se vie koko työyhteisöä eteenpäin. Monet asiakkaat ovat sanoneet, että tämän päivän työterveyshuollon pitäisi olla tämän tyylistä. Ihmisissä on valtava määrä voimavaroja, joita he eivät uskalla tai osaa käyttää. Johanna Kononow aloitti yrittäjänä vuonna Hän ehti toimia 25 vuotta liikeelämän palveluksessa, mutta suurten elämänmuutosten myötä löytyi uusi suunta työuralle. Yritystoiminta lähti liikkeelle vyöhyketerapeuttina, ja nyt rinnalle on tullut ihmisten auttaminen henkisellä tasolla. Kalevala valmennus on Johannan oma juttu, mutta koulutuksessa on jo uusia Kalevala valmentajia. Jäsenyys yrittäjäjärjestössä on tuonut yksityisyrittäjän ympärille tärkeän verkoston, jossa yrittäjyyden ilot ja surut tunnetaan. -Minulle oli tärkeää päästä verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. Siellä pääsee keskustelemaan toisten yrittäjien kanssa yrittämiseen liittyvistä asioista, Johanna kertoo. Johanna Kononow. KAINUUN YRITTÄJÄT

10 10 Tiistai Kainuun Raskaskonehuolto Oy Uusi yritys Renforsin Rannan yritysalueelta Rauhan Majatalo kristillinen keskus Myötärinteentie 451, KAJAANI Puh , Moottoriajoneuvojen huoltoja korjauspalveluja tarjoavan yrityksen, Kainuun Raskaskonehuolto Oy; n toiminnan aloittamisesta on kulunut hieman yli puoli vuotta. Entisen paperitehtaan alueelle yrityksensä perustaneet Helena Ahlsten ja Sami Uhlbäck jatkavat töitä tutulla alueella, nyt työnantajan roolissa. Yritysalueen kehittyminen ja yhteistyö alueen yritysten välillä on lähtenyt ennakoitua nopeammin käyntiin ja molemmat näkevät päätöksen yrittäjäksi siirtymisestä positiivisessa valossa. "Raskaskoneala oli meille molemmille uusi ja yritystoiminnan käynnistämisen ohessa tutustuimme lisäksi alaan ja toimintatapoihin, toimitusjohtaja Helena Ahlsten kertoo. Raskaskonemessut olivat itselleni hyödyllisiä ja yrityksessä asentajina työskentelevät Matti Huotari ja Petteri Piippo toimivat perehdyttäjinä ja alkutaival on mennyt odotusten mukaisesti. Yhteydet alalla toimijoihin ovat kunnossa ja huoltosopimuksia on tehty niin yritysten kuin yksityisten koneurakoitsijoiden kanssa. Asiakkaat ovat monella eri alalla toimijoita ja niin myös työssä tulee päivittäin uusia asioita eteen ja koko ajan tietämys lisääntyy." Huoltopäällikkö Sami Uhlbäck on aikaisemman työnsä ja autourheiluharrastuksensa kautta perehtynyt varaosapuoleen ja hankintaan, joten huoltopuolen omaksuminen Helena Alhsten ja Sami Uhlbäck ovat uusia Renforsin Rannan yrittäjiä. on käynyt luontevasti. "Raskaskonehuolto on yrityksen päätoimiala ja asentajamme ovat yrittäjille entuudestaan tuttuja ja luotettavia ammattilaisia. Huoltosopimusten myötä olemme kuitenkin lisänneet palvelua myös henkilö-ja pakettiautojen suuntaan ja kehitämme ja laajennamme palvelukonseptia edelleen. Keväällä olimme lisäkoulutuksessa joka mahdollisti ilmastointihuoltojen tekemisen ja olemme valtuutettu huoltoliike. Nyt syksyllä on lisäksi aloitettu Eberbächer-ja Webasto lämmityslaitteiden asennus- ja huoltopalvelut. Ala kehittyyy jatkuvasti ja kouluttautumista varmasti tarvitaan jatkossakin." Helena Ahlsten ja Sami Uhlbäck ovat yhtä mieltä siitä, että menestyminen yrittäjänä ei ole mikään itsestäänselvyys. Asiakashankinta vaatii työtä ja luottamuksen rakentamiseen panostetaan, siitä on siis huolehdittava myös jatkossa. Olemme asettaneet tavoitteemme korkealle ja luotettavalla, osaavalla, asiakaslähtöisellä palvelulla uskomme tällä alalla onnistumiseen. Yrityksen tärkein pääoma, työhönsä sitoutunut ammattitaitoinen henkilöstö, on jatkossa myös se tärkeä tekijä, johon panostetaan. Työilmapiiri on hyvä ja keskinäinen arvostus ja avoimuus asioiden hoidossa palkitsevat työviihtyvyytenä. Aamuisin on mukavaa tulla töihin ja välillä irrottaudumme yhteiseen virkistystapahtumaan ja jätämme työasioista puhumisen vähemmälle. Tasa-arvonäkökulmaa päätöksentekoon Joko Sinun työpaikallasi on tasa-arvoasiat kunnossa? Tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen helpottavat naisten ja miesten tasa-arvoisia mahdollisuuksia työpaikalla. Vähintään 30 työntekijää säännöllisesti työllistävien työnantajien on tasa-arvolain mukaan tehtävä tasa-arvosuunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. - Meidän tasa-arvosuunnitelma olisi jäänyt huomattavasti pintapuolisemmaksi ilman hankkeenne apua ja todennäköisesti suunnitelmaa ei olisi saatu toimivaksi, toteaa talouspäällikkö Ulla Heikkinen Evox Rifa Oy:stä. - Kaikki esimiehet on koulutettu ja yrityksen tasa-arvosuunnitelma on kaikkien tiedossa. Työntekijälle hankkeen koulutusprosessista on ollut sikäli hyötyä, että he voivat vedota tasa-arvosuunnitelman sisältöön, mikäli huomaavat epäkohtia työssään. Viimeisin henkilöstökysely osoitti, että meillä on vielä parannettavaa naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa ainakin tehtävien jaossa ja palkkauksessa, jatkaa Ulla Heikkinen. Organisaation esimieheltä tulee vaatia hyvää johtamista. Naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen on esimieheltä vaadittavaa ammattitaitoa. Syrjintää työpaikoilla esiintyy yleensä eniten työhönotossa, palkassa, työn johtamisessa ja työtehtävien jakamisessa. Tasa-arvon edistämisen alueita henkilöstöpolitiikassa voivat olla esimerkiksi sukupuolenmukaisen työnjaon lieventäminen, mahdollisuus monipuolistaa työtehtäviä ja syrjinnän estäminen ennakolta. Tasa-arvo Kainuun hyvinvoinnin, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäjänä -hanke suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä organisaatioiden kanssa koulutuksia kuntien ja yritysten tasa-arvosuunnittelutyöryhmille ja henkilöstölle tasa-arvon edistämiseen liittyen. Lisätietoja: projektipäällikkö Sanna Lanki, gsm , sanna.lanki(at) oulu.fi,

11 Tiistai Ovatko yritykset vanhoillisia? Vielä löytyy paljon yrityksiä, joissa ainoita markkinoinnin keinoja ovat lehtimainokset ja kadun kulmilla pönöttävät plakaatit. Internetin hyötyjä ei ole opittu käyttämään. Kainuun Etu voi auttaa tässä asiassa. Yrityksille suunnittelun alla oleva eetu-hanke antaa tukea toiminnan lisäämisessä internetiin. Tämä tapahtuu konkreettisesti 50 % taloudellisella tuella sekä täydellä neuvonnalla toteutuksessa. Eli jos yrityksesi tarvitsee esimerkiksi internet-sivut, verkkokaupan tai vaikkapa Facebook-profiilin, eetu tukee taloudellisista kuluista puolet ja antaa parhaan mahdollisen informaation. Taloudellisen tuen saa vuosittain 100 yritystä. Yritysten saamat hyödyt ovat laaja näkyvyys netissä niin mainosten kuin nettiartikkeleidenkin ansiosta ja mahdollisuudet toimia siellä; laskut pystytään maksamaan sähköisesti, neuvottelut voidaan järjestää livenä kameroiden välityksellä vaikka tuhansien kilometrien etäisyyksillä ja kaupankäynti on helpompaa. eetu siis on internetin puolestapuhuja. Miksi yritykset eivät lisää näkyvyyttään internet-yhteisöissä, kuten tässä paljon puhutussa Facebookissa, jossa on satoja miljoonia käyttäjiä ympäri maailman? Miksi netissä näkyvät mainokset ovat edelleen yleensä suurten yhtiöiden tuotosta, vaikka nettimainonta on halpaa ja näkyvyyttä on runsaasti, jopa enemmän kuin muissa medioissa. Osallistu hankkeen suunnitteluun osoitteessa www. kainuunetu.fi/eetu, soittamalla numeroon tai pistäytymällä paikanpäällä Kajaanissa Lönnrotinkatu 1:ssä. eetu hyödyntää vuonna 2008 alkaneen DARRA (Digital Age in Rural and Remote Areas)-hankkeen tuloksia. DARRAn tarkoitus on ottaa sähköiset palvelut tehokkaasti käyttöön ja hyödyntää niitä liiketoiminnan kehittämisessä harvaan asutuilla alueilla. Ninetta Chaniotou ja Timo Surma-Aho ovat DARRAhankkeen avaintekijöitä. Yrittäjä! Hyödy kansainvälisestä opiskelijastamme! Kajaanin ammattikorkeakoulu haastaa alueen yrityksiä tarttumaan mahdollisuuteen hyödyntää ulkomaalaisia opiskelijoita yrityksen voimavarana. International Business, Tourism ja Sports & Leisure Management -koulutusohjelmissa on osaavia tutkinto-opiskelijoita mm. Venäjältä, Kiinasta, Vietnamista, Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Nigeriasta. Yritys saa liiketoiminnallisia hyötyjä ulkomaalaisesta opiskelijasta: osaamispääoman kasvua päivittäisen työn myötä (kielitaito, monikulttuurinen vuorovaikutustaito, opiskelijan erityisosaaminen), innovatiivisuutta ja suhdeverkostoja sekä kilpailuetua ja kansainvälisyyttä käytännössä. Tarjoamme teille mahdollisuuden ohjatusti hyödyntää Kajaanin amk:ssa olevia ulkomaalaisia opiskelijoita oman yrityksenne liiketoiminnan kehittämisessä. Autamme teitä löytämään sopivan harjoittelijan, projektityöntekijän, opinnäytetyön tekijän tai osa-aikaisen työntekijän ja tuemme siihen liityvien käytännön asioiden hoitamisessa. Tartu mahdollisuuteen ja ota yhteyttä! Projektipäällikkö Jenny Renell Kv.opiskelijoiden integrointi Kainuuseen -hanke Kajaanin ammattikorkeakoulu , jenny.renell@kajak.fi

12 12 Tiistai Ebsolut videoneuvottelupalvelut säästää aikaa, rahaa ja luontoa Kuvassa Puolangan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tuomo Seppänen ja hankkeen ostopalvelut toimittava Kyösti Karvonen Aatellasta suunnittelemassa Pororaja-hankkeen toimenpiteitä. Pororaja-hanke on puolankalaisyrittäjien yhteinen ponnistus Pororaja-hanke siivittää Puolangan Yrittäjien tulevan vuoden toimintaa. Vuoden päivät sitten jalalle laitettu hanke käynnistyi syyskuussa. Yrittäjäyhdistys hankkii projektin toteutuksen ostopalveluna Tmi Aatellalta. Hankkeessa on määrä muodostaa kirkonkylän seudusta hyvin opastettu ja houkutteleva matkailukohde. - Tarkoitus on luoda toimintaedellytyksiä ja -tapoja liiketoiminnan sekä matkailijoiden palveluiden kehittämiseksi. Hanke tähtää jatkotoimenpiteisiin niin, että uusia ideoita, jatkohankkeita ja yrityskohtaisia projekteja syntyy vielä vuosienkin päästä, Kyösti Karvonen linjaa. Karvosen mukaan Puolangan kirkonkylä on tarkoitus nostaa valtakunnalliseksi kauttakulkupaikaksi oikotiellä Lappiin. Pororaja-hankkeen odotetaan tuovan uutta pontta paitsi kirkonkylän alueen matkailuun myös seudun yleiseen vireyteen asukasviihtyvyys mukaan lukien. Myös yrittäjämyönteisyyden toivotaan kasvavan. Projektin puitteissa yrittäjäyhdistys ja kunnan elinkeinotoimi tekevät tiivistä yhteistyötä. Keskipisteen puisto rakenteille Hankkeen aikana lokakuuhun 2010 mennessä toteutetaan erilaisia toimia kirkonkylän palvelukokonaisuuden ja yleisilmeen kehittämiseksi. Matkailijoiden mielenkiinto kirkonkylän alueeseen pyritään herättämään laajalla konseptilla. Info uudistuu ja sijoittuu keskustaan rakennettavaan Keskipisteen puistoon, jonka perustamisja sähköistystyöt saatetaan Puolangan kunnan kustannuksin valmiiksi vielä kuluvan syksyn aikana. Myös lähialueopastus uudistetaan. - Hankkeessa yrittäjistä muodostuvat työryhmät suunnittelevat matkamuistotuotteet ja -mallit sekä Pororaja-logon, Puolangan Yrittäjien puheenjohtaja Tuomo Seppänen kertoo keskeisistä toimista. - Tarkoitus on, että yrittäjät alkavat jatkossa valmistaa tuotteita omiin tarkoituksiinsa ja omilla panoksillaan. Kun tuotteistaminen on saatu valmiiksi, vuorossa on markkinointi. Matkailuyhdistyksen ja yrittäjien yhteistyönä koostetaan palvelut, käyntikohteet ja nähtävyydet kattava tasokas yleisesite. Esitteestä tehdään myös nettiversio, jonka päivittämisestä vastaa yrittäjäyhdistys. Hankkeessa syntyvän yhtenäisen ilmeen on määrä heijastua myös kyläympäristöön siten, että Puolangan kirkonkylä mielletään ensimmäisenä kontaktina Lappiin. Hanke motivoi yhdistysväkeä Pororaja-hanketta rahoittaa Oulujärvi Leader ry 90 prosentin osuudella, ja sen kustannusarvio on euroa. Kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastaa yrittäjäyhdistys. Puolanka - Paljakka Matkailuyhdistys ry:n kautta hankkeessa ovat mukana myös Paljakan alueen yrittäjät. - Hanke on innostanut uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Suosittelen ehdottomasti myös muille yrittäjäyhdistyksille tällaisia hankkeita ja Leader-rahoituksen hyödyntämistä niiden toteuttamisessa, Tuomo Seppänen kannustaa. Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajan odotukset Pororaja-hankkeen suhteen ovat korkealla, ja myös yhdistysväen keskuudessa vallitsee hyvä yhteishenki, innostuneisuus ja omistautuneisuus asialle. - Olen vakuuttunut, että kolmen vuoden sisään tämä tulee näkymään yrittäjien liikevaihdossa Puolangalla, Seppänen uskoo. Maria Heikkinen, Puolanka-lehti Toimitusjohtaja Kimmo Rusasen mukaan Ebsolut Videoneuvottelupalvelu on nykyaikainen, nopea ja edullinen tapa olla kasvokkain - kerätä päättäjät yhtä aikaa saman pöydän ääreen, vaikka välimatkaa olisi tuhansia kilometrejä. Palvelun avulla välitetään varsinaisen agendan lisäksi läsnäolon - kehonkielen, ilmeet, eleet ja tunteen. Tällä tavalla neuvottelun hoitamalla säästetään Rusasen mukaan matkakuluissa, kokouskuluissa ja luontoa. Myyntijohtaja Hannu Kolehmainen kertoo, että tarkka, lähes HD- tasoinen kuvayhteys ja cd-tasoinen ääni kulkevat videoneuvottelujärjestelmässä korkealaatuisen pc- esitystekniikan kanssa. Videoneuvotteluohjelmistoa voi Kolehmaisen mukaan käyttää joustavasti myös matkoilla, tarvitaan vain Internet-yhteys. Ebsolut Oy:llä on uusi videoneuvotteluhuone, joka on varustettu uusimmilla tekniikoilla. Videoneuvotteluhuone-verkosto löytyy Kajaanin lisäksi tällä hetkellä Rovaniemeltä, Ylivieskasta, Joensuusta ja Helsingistä. Jos neuvottelukumppanilla on jo käytössään jokin videoneuvottelujärjestelmä, voi Ebsolut videoneuvotteluhuoneen kautta osallistua myös kumppanin järjestämään neuvotteluun tai luentoon. Neuvottelu järjestetään ja testataan täysin asiakkaan puolesta Rusasen ja Kolehmaisen mukaan ohjelmiston kehityksessä on panostettu helppokäyttöisyyteen, toimintavarmuuteen ja niin vanhempien kuin tämän päivän tekniikoiden tukemiseen. Tuotekehityksessä on hyödynnetty asiakkailta tulleita palautteita ja toiveita, jolloin tekniikka käyttäjälleen kustannustehokasta. Ebsolut Oy toimii nyt osoitteessa, Lönnrotinkatu 12 A, 1 krs. Yrittäjät huolestuivat Paltamossa työvoimatalon toimista Paltamon Yrittäjät ovat seuranneet viime aikoina huolestuneena työvoimatalo hankkeen etenemistä. Paltamon työvoimayhdistys - työvoimatalo - on päässyt hyvään vauhtiin, jopa niin, että jäsenyrittäjämme ovat huolestuneet toiminnan reviireistä, kertoo Paltamon Yrittäjien puheenjohtaja Pertti Penttilä. Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Ojalehdon mukaan yritystoiminnalle on ominaista riskin otto ja siitä vastaaminen omin eväin ja terve hinnoittelu. Tuetulle toiminnalle on tyypillistä, että se paikkaa markkinapuutteita, jolloin kilpailu ei vääristy ja tuki ohjautuu tarpeiden mukaan, mm. vajaakuntoisten työllistämiseen ja palvelujen tuottamiseen, jotka muutoin jäisivät tuottamatta. Julkisin varoin tuetulla hinnoittelulla ei saa syödä yrittäjien markkinoita ja aiheuttaa työn puutetta ja työttömyyttä aidan toisella puolella, sanoo Ojalehto. Tavoitteenahan oli, että jo toimivien yritysten kanssa etsitään tekemättömiä töitä, joiden tuottamisessa on selkeä markkinapuute. Tuki korvaa tuottavuusvajeen, eikä saa olla ratkaiseva tekijä kilpailutilanteessa. Tietysti jo lähtökohtaisesti voi kysyä, miksi työvoimatalo on markkinoilla, joilla jo alueen omat yritykset toimivat normaalein markkinatalouden ehdoin.

13 Tiistai Onko oikein? Metsänomistajille palveluja tuottavat yritykset ovat mielestään joutuneet epäedulliseen asemaan kilpailussa asiakkaista, kun vastassa on metsätoimihenkilön oman yrityksen tai lähipiirin tuottamat palvelut joita he tarjoavat asiakaskontaktiensa yhteydessä. Tällöin kaikki palveluntarjoajat eivät pääse tarjouksia tekemään. Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Janne Pesosen mukaan metsäkeskukset ovat julkisen aluehallinnon organisaatioita, jolloin metsäkeskuksen työntekijät ja heidän toimensa voidaan rinnastaa viranomaistoimintaan. Rinnastus esimerkiksi kunnan työsuhteessa olevaan henkilöön ei mene käytännössä pahastikaan pieleen. Pesosen mielestä metsätoimihenkilö toimii kaksoisroolissa antaessaan neuvontaa ja konsultointia ja sitten myy tarpeellisiksi neuvomiaan palveluita oman tai lähipiirinsä yrityksen lukuun samassa yhteydessä. Tällaista menettelyä ei hänen mielestään tulisi missään olosuhteissa hyväksyä julkisen organisaation palveluksessa olevalle henkilölle. Tilanne on Pesosen mukaan käytännössä sama kuin verotoimistossa verovirkailija asiakkaan kanssa virkansa puolesta keskusteltuaan tarjoaisi verosuunnittelupalveluita sivutoimisen toiminimensä lukuun. Nykymenettely tuskin vastaa metsäkeskuksen omassa toimintapolitiikassa määriteltyjä tavoitteita, joten asian nostaminen tarvittaessa julkiseenkin keskusteluun on Pesosen mukaan tarpeen. Kehittämispäällikkö Janne Pesosen mukaan asia olisi metsäkeskuksissa sisällä helposti hoidettavissa ilman julkista puimistakin, mikäli siihen tahtoa löytyisi. A Daimler Brand Kuvan autossa erikoisvanteet. Etu yritykselle jopa Toimi nopeasti! Erikoiserä vahvasti varusteltuja Mercedes-Benz Vitoja Rajatun Vito 109CDI-erikoiserän varustelussa mm.: polttoainekäyttöinen lisälämmitin kellokytkimellä ikkuna liukuovessa ilmastointi automaattisella lämmönsäädöllä ESP-ajovakaudenhallintajärjestelmä normaali koripituus Tarjoushinta sis. alv. 22 % ( alv 0 %) Lisäksi osassa autoja lasikuituinen verhoiltu väliseinä vain 260 euron lisähintaan. Varmista huolettomat ajokilometrit! Huoltoleasing tähän erikoiserään esim km/ 48 kk 580 /kk sis. alv. (hinta sisältää toimituskulut, vaneroinnin, talvirenkaat ja radion). Vito 109CDI alkaen , sis.alv 22% + arvioitu autovero 5 864,22, kokonaishinta ,22 (CO2 237g/km). Huom! Varastossa myös muutama kappale Vito V6 120CDI- ja Vito 4x4-malleja huippuehdoin. Tule ja kysy lisää myyjältä!

14 14 Tiistai Verkkolaskupalveluiden kustannuksissa huomattavia eroja Verkkolaskupalveluiden sisällöissä ja hinnoissa on suuria eroja erityisesti verkkolaskuoperaattoreiden välillä. Verkkolaskuoperaattoreiden lisäksi verkkolaskupalveluita tarjoavat pankit. Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan kuukausikustannusten ero halvimman ja kalleimman verkkolaskuoperaattorin välillä on kymmenkertainen. Maventa on selvästi edullisin palveluntarjoaja myös pankit huomioon ottaen. Selvityksessä toinen esimerkkiyritys lähetti ja vastaanotti noin verkkolaskua kuukaudessa ja toinen alle 100 verkkolaskua kuukaudessa. Suuren maksumäärän yritykset joutuvat maksamaan verkkolaskuoperaattoreille kuukaudessa 505 eurosta 5676 euroon. Pienemmällä laskumäärällä verkkolaskuoperaattoreiden kustannukset vaihtelevat taas 4,40 eurosta 356 euroon kuukaudessa Paljon verkkolaskuja lähettävälle ja vastaanottavalle yritykselle pankkien palveluista ovat edullisimpia Aktian ja Handelsbankenin palvelut sekä Nordean pankkiyhteysohjelmalla käytettävä verkkolaskupalvelu. Pienille laskumäärille OP-Pohjola ja Suupohjan Osuuspankki sekä Sampon verkkopankissa käytettävä verkkolaskupalvelu ovat edullisimmat. Pankkien verkkolaskupalveluista suuren maksumäärän yritykset joutuvat maksamaan 1554 eurosta 4860 euroon, kun pienemmän maksumäärän yritykset maksavat pankkien palveluista 21 eurosta 49 euroon kuukaudessa. - Pankeilla verkkolaskutus perustuu yhtenäiseen Finvoicevälityspalvelukokonaisuuteen, joten pankkien palveluntarjonta ja hinnoittelu on verkkolaskuoperaattoreita yhtenäisempää, Hietamäki selventää. Verkkolaskupalveluiden hinnoitteluperiaatteet ovat hyvin vaihtelevia. Palveluntarjoajat perivät palveluistaan käyttöönotto- ja kuukausimaksuja sekä laskukohtaisia maksuja. Osa palveluntarjoajista perii kaikkia edellä mainittuja maksuja, osa vain yhtä tai kahta näistä. Myös maksuerien suuruudet vaihtelevat merkittävästi palveluntarjoajien välillä. Verkkolaskujen määrän ollessa suuri, laskukohtainen maksu on merkittävin verkkolaskupalvelun kustannuksia määrittävä tekijä. Laskuliikenteen ollessa vähäisempää saattavat korkeat käyttöönotto- ja kuukausikustannukset nostaa palvelun kokonaiskustannuksia huomattavasti. Osassa palveluista maksut on porrastettu kuukausittaisen laskumäärän mukaan. - Tämä on useimmiten edullista yritykselle, jonka laskumäärä on suuri mutta saattaa osoittautua kalliiksi vähän verkkolaskuja lähettävälle ja vastaanottavalle yritykselle, Hietamäki arvioi. Pankkien palveluntarjonta on operaattoreiden palveluntarjontaa suppeampaa mutta saattaa vastata hyvin pienen laskuttajan tarpeisiin. Verkkolaskutusratkaisua harkittaessa on arvioitava verkkolaskutuksesta koituvia hyötyjä ja tutustuttava tarkemmin palveluntarjoajien palvelusisältöihin. - Erityisesti laskujen määrän ollessa suuri, verkkolaskutuksen suurimmat hyödyt koituvat taloushallinto-ohjelmaan yhdistettävästä verkkolaskutusratkaisusta, joka mahdollistaa laskujen automaattisen käsittelyn, Hietamäki päättelee. - Vähän laskuja lähettävälle ja vastaanottavalle yritykselle verkkolaskutuksen tarve voi aiheutua pääasiassa asiakkaiden ja tavarantoimittajien odotuksista, jolloin ominaisuuksiltaan suppeampi Internet-verkkolaskupalvelu tai verkkolaskupalvelu verkkopankissa on sopiva, Hietamäki laskee. Tämä Suomen Yrittäjien tekemä selvitys on tiettävästi ensimmäinen verkkolaskupalveluiden kokonaistarjontaa kartoittava selvitys Euroopassa. Se on tehty pankeille ja verkkolaskuoperaattoreille lähetetyn kyselyn perusteella. Lisätietoja: Ekonomisti Johanna Hietamäki, Suomen Yrittäjät, p Tästä linkistä löytyy Verkkolaskupalvelut tutkimus: suomen_yrittajat/tutkimukset/ verkkolaskupalvelut2009/ Kiitokset yrittäjille maakuntavaltuuston kummiyritysyhteistyöstä. Työ jatkuu! Kainuun maakunta -kuntayhtymä ICT JA LIIKE- TOIMINTA Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto Tutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät tai tulevat työskentelemään valtion virastoissa ja laitoksissa, kunnallisissa organisaatioissa, seurakunnissa, säätiöissä, muissa yhteisöissä sekä yrityksissä asianhallinnan, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tehtävissä, esim. sihteerit, arkistovastuuhenkilöt ja kirjaajat sekä arkistonhoitajat. Ajankohta: Aloitus Haku: Kysy vapaita paikkoja. Lisätietoja: Tiina Suoranta, p , tiina.suoranta@kao.fi Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala Koulutus on suunnattu kaikille peruskoulun suorittaneille, asiakaspalvelun ja myynnin tehtävistä henkilöille. kiinnostuneille Kehitä osaamistasi - vahvista kilpailukykyäsi! Ajankohta: Aloitus tammikuussa Haku: Hakuaika päättyy Lisätietoja: Ritva Eskelinen, p , ritva.eskelinen@kao.fi TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Pienkonemekaanikon ammattitutkinto Koulutukseen voivat hakeutua kaikki ilman koulutusta alalla työskentelevät tai osaamisensa päivittämisestä kiinnostuneet henkilöt. Ammatti on vaativa ja monipuolinen palveluammatti, jossa yhdistyvät tekninen ja kaupallinen osaaminen. Koulutuksessa tavoitteena on hankkia ja kehittää pienkonemekaanikon työssä tarvittavaa osaamista ja samalla suorittaa ammattitutkinto näyttötutkintona. Ajankohta: Aloitus marraskuussa Haku: Täydennyshaku käynnissä nyt. Lisätietoja: Matti Lakkala, p , matti.lakkala@kao.fi UUSI! Pienkonekorjaaja, autoalan perustutkinto Koulutukseen voivat hakeutua kaikki alasta kiinnostuneet henkilöt. Opiskeltavia aiheita ovat mm. moottoripyörän huoltaminen, pienkoneiden korjaus, sähkövarusteiden mittaus ja korjaus. Koulutuksessa suoritetaan autoalan perustutkinto. Ajankohta: Aloitus Haku: Haku on käynnissä. Lisätietoja: Matti Lakkala, p , matti.lakkala@kao.fi HYVINVOINTIALA Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Koulutus antaa valmiuksia toimia vaativissa lasten ja nuorten kasvatus- ja ohjaustehtävissä esimerkiksi päivähoidon, lapsi- ja perhetyön, erityisnuorisotyön, monikulttuurisen työn ja lastensuojelun toimintaympäristöissä. Tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakoulututkintoon. Pohjakoulutusvaatimuksena on soveltuva alan perustutkinto tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä noin kolmen vuoden työkokemus alalta. Ajankohta: Aloitus Haku: Hakuaika päättyy Lisätietoja: Juha Finnilä, p , juha.finnila@kao.fi KULTTUURIALA Sisustusalan ammattitutkinto Koulutus on suunnattu henkilöille, joilla on ammatillinen perustutkinto pintakäsittely-, artesaani-, puu- tai rakennusalalta ja/tai vähintään kolmen vuoden työkokemus sisustusalan tehtävistä. Ajankohta: Aloitus Haku: Hakuaika päättyy Infotilaisuus: ke klo 17, Timperintie 3, Kajaani Lisätietoja: Mari Karjalainen, p , mari. karjalainen@kao.fi Sisustamisen lyhytkoulutukset Maalaus Sisustussuunnittelu, 2. jakso, Laatoitus Osallistu kaikkiin tai itseäsi kiinnostavaan osioon! Hakeminen/ilmoittautuminen koulutuksiin: Lisätietoja hakemisesta ja opiskelumaksuista > Alkavat koulutukset tai: p. (08) (perustutk.) p. (08) (ammattitutk.) p. (08) (kulttuuriala) Aikuisopisto PL KAJAANI vaihde (08) kao@kao.fi Katso lisätietoja TERVETULOA! KOKOUKSEEN Aika varata tehokas kokous jokimaisemiin. RANTASAUNAAN Porukalla löylyihin! PIKKUJOULUUN Vielä muutamia paikkoja vapaana, kysy lisää! Muista myös suositut tiistain tanssi-illat! Varaukset ja tiedustelut: HOTELLI KAJAANI Puh myynti@hotellikajaani.fi Onnelantie 1, Kajaani

15 Tiistai Tervetuloa uudet jäsenet Hyrynsalmi Artivipa Ky Taksi Janne Romppainen Taksi Risto Kaartinen Tmi Matti Pyykkönen Kajaani AiHeWa AK-NETTIKAUPPA Ky Anja Kyllönen Apricus Riikka-Mari Sutinen Arin kellopaja Asianajotoimisto Regelin & Siponen Oy Asianajotoimisto Risto Ylisirniö Avikos Oy Avoin Ikkuna Balance Kajaani Oy Blue Dun Oy Cafe Mokka Ky Citytalkkari Clean and Safe Lappalainen Oy Hexon Hiuskeidas Hoitoketju Apu Oy Juhlapalvelu Runokki Juhlapalvelu SaRa s catering Kainuun Aluevartiointi Oy Kainuun Asuntopalvelut Oy Kainuun Kauppa Oikarinen Oy Kainuun kone- ja sähköhuolto Kainuun Lämpöpumppukeskus Oy Kainuun Raskaskonehuolto Oy -KONETRA Kajaanin Alanya Kajaanin Hevosharrastekeskus ky Kajaanin Keila-Keskus Oy Kajaanin Rakennussora Oy Kajaanin Seudun Metsäpalvelu Oy Kaluste-Matti Oy Katti Pub, Tuula Kodin Asennus V. Huovinen Kone ja Kuljetus Lukkari Oy Koneurakointi Pasi Svensk Oy Kontinjoen Pienkonekorjaamo Oy Kuljetus Huotari Ky Kuljetus Toni Saukkonen Kulman legenda Kynsistudio Tmi Henna Vänttinen Käännös- ja matkailupalvelut Ivanov Lahjapaja Puuhari Ky Lakiasiaintoimisto Hannu Juntunen Marian Kamari Oy MarttaMaria Metsätyö Kuusela Oy Moderni Vyöhyketerapia Valma Oikarinen Myyntipalvelu J. Lukkari Ky. Neulova Lankakori Ky Pink Moon Oy Pohjois-Suomen Laiteasennus Oy Poltin ja laitehuolto Kemppainen Profinna Oy Prohimek Oy Prosis L & H Ky Psykologi Tarja Rytkönen Psykoterapia Psykologipalvelut Anne Leinonen Ky Rakennus Nis-Ka Ky Remonttipalvelu Tommi Pehkonen SAMAN MUHAMMAD Senfit Oy Sinuna SN-asennus Avoin yhtiö Taksipalvelu Juha Vähärautio Talli-Asten Talvikki design Tarja Karjalainen T:mi Tmi Hannu J. Rytkönen Tmi Mia-Liisa Kemppainen Toimintaterapia Pauliina Saikkonen Veikon Puuhakivi Versokauppa Ky WinSki ky / Baby Style Kajaani Kuhmo Kainuun metsänparannus Kainuun Turvapalvelut. T:mi Kedon kukka ja marja Kuhmon Rengas Oy Kuntosali SYKE plus Mittamuoti Oy Nestekaasu ja Lvi-Asennus H.J. Erkkilä Pöheikkö Silas Tonttukylä Tmi Edustusliike A. Schroderus Paltamo AK Multiservice Avoin yhtiö KorpiStudio Mainostoimisto B2B Oy Puhdistuspalvelu Härkönen Tmi Jari-Pekka Levänaho Puolanka Aatella Kahvila-Ravintola Puolangan Kapusta LVI-asennus JET OY Metsäkoneurakointi Ke-Hu Oy Metsänraivaus Hiltunen Metsäpalvelu Karhu Oy MM-Remontit Monipalvelu taksi Juha Hiltunen Puolangan Kirja- ja Paperikauppa Oy Sähkötyö Väisänen T:mi Mauri Nykänen Tilipalvelu Heikki Väisänen Tmi Salme Huovinen Ristijärvi Ollivilla Oy Terhi Hannukainen Tmi Sotkamo Erkki Tuhkanen Oy esportwise Oy Finsole Partner Group Oy Ltd Galleria Kollaasi K. Tuhkanen Ky Kainuun Golf Akatemia Oy Kampaamo Nipsaus Karra Hakkarainen Kemppainen Juha LUL avoin yhtiö Lääkärilinkki Viva Life Ky Rakennus ja Lvi-asennus Hannu Tolonen Ky Skivola Tmi Jorma Malinen Taksi Arto Korhonen Tapsa Kemppainen Ky VeeSport Vuokatin Fysioterapia Vuokatin Viini Oy Vuokatti Travel Avoin Yhtiö Suomussalmi Anja Räty DataKikka Hirsiseppä Ky Hoivakoti Riihelän Keltasirkku Ay Jarin Metsä Oy Kaimera Oy Kukkakauppa Silmu Ky LVI-Asennus Keränen Merja.Kieppi OmmiK Oy Perhekoti Kolumbus Oy Suomussalmi Pohjolan Porakaivo Oy T:mi Pölsy om. Pöllänen Olavi T:mi Visateks Timo J. Pyykkönen Ultima Taiga Ky Ämmän Kunto ja Paussi Oy Tapahtumakalenteri LOKAKUU Maakunnallinen Yrittäjäjuhla Kaukametsä/Scandic Kajanus Sotkamon Yrittäjien ja Intotalon aamukahvit Snowpolis, Crazy Town, Vuokatti MARRASKUU Veroseminaari 2009 Ravintola Atima, Lönnrotinkatu 2 a, Kajaani KiVi -Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä, Kajaani Sotkamon Yrittäjien ja Intotalon aamukahvit Ravintola-kahvila Herkku-Sepät, Sotkamo Sotkamon Yrittäjät ry:n syyskokous Ravintola-kahvila Herkku-Sepät, Sotkamo Kajaanin Yrittäjät ry:n syyskokous Kainuun Osuuspankki, Kajaani Ristijärven Yrittäjät ry:n syyskokous Ristijärven Pirtti, Ristijärvi Työhyvinvointiluento, Tapani Kiminkinen Kuhmo-talo, Kuhmo Tee myynti & markkinointi netissä paremmin! -koulutus, Kajaani Kuhmon Yrittäjät ry:n syyskokous Suomussalmen Yrittäjät ry:n syyskokous ja pikkujoulu, Scandic Kiannon Kuohut Työhyvinvointiluento, Patrik Borg Sotkamo Sotkamon Yrittäjien ja Intotalon aamukahvit Snowpolis, Crazy Town, Vuokatti VEROSEMINAARI Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n syyskokous Hotelli Gasthalla JOULUKUU Jääkiekko-ottelu, Kajaani Työhyvinvointiluento, Pirkko Lahti Kajaani Sotkamon Yrittäjien ja Intotalon aamukahvit Ravintola-kahvila Herkku-Sepät, Sotkamo Kainuun Yrittäjät ry:n syyskokous Kainuun Osuuspankki, Kajaani Sotkamon Yrittäjien ja Intotalon aamukahvit Snowpolis, Crazy Town, Vuokatti HELMIKUU Työhyvinvointiluento, Pirkko Lahti Ristijärvi Työhyvinvointiseminaari Kajaanin kaupungin valtuustosali, Kajaani MAALISKUU Työhyvinvointiluento, Patrik Borg Kajaani HUHTIKUU Työhyvinvointiluento, Patrik Borg Kuhmo-talo, Kuhmo KESÄKUU Kalastustapahtuma Ristijärvi Lisätietoja tapahtumista Tervetuloa koulutukseen! aika: maanantaina klo , paikka: Ravintola Atima, Lönnrotinkatu 2 a, Kajaani Luennoitsijana varatoimitusjohtaja, OTT Pauli K Mattila Keskuskauppakamarista Osallistumismaksu on kauppakamariosaston ja Kainuun Yrittäjät ry:n jäseniltä 140 e/hlö + alv 22 % ja muilta 180 e/hlö + alv 22 %. Osallistumismaksu sisältää kurssiaineiston, aamukahvin klo 8.00 alkaen sekä lounaan klo OHJELMA Uudistunut ja uudistuva verolainsäädäntö Poistot verotuksessa Vaikeiden aikojen verotuksen erityiskysymyksiä Matkakustannukset verotuksessa Uusin yrityksiä ja niiden omistajia koskeva oikeuskäytäntö Ilmoittautuminen mennessä sähköpostilla aatsto@anttikejo.fi tai puhelimitse (08) Ilmoittautumisen yhteydessä pyydän ilmoittamaan täydellisen laskutusosoitteenne. Maksutonta puhelinneuvontaa Kainuun Yrittäjien jäsenille Ota yhteys, palvelemme sinua Yleiset juridiset kysymykset Asianajotoimisto Regelin & Siponen Oy puhelin (08) Asianajotoimisto Antti Kejo Ky puhelin (08) Lakiasiaintoimisto Hannu Juntunen puhelin Asianajotoimisto Heikki Meriläinen puhelin (08) Asianajotoimisto Juhani Seppänen puhelin (08) Asianajotoimisto Mikael Knuuti Ky puhelin (08) Asianajotoimisto Paavo Enroth puhelin Asianajotoimisto Risto Ylisirniö puhelin Teollisuusoikeudet, patentit, hyödyllisyysmallit, tutkimus- ja valvontapalvelut Kajaanin Patenttitoimisto c/o Insinööritsto Menetec Oy Mikko Heikkinen puhelin (08) , Aluejärjestön toimisto Pekka Ojalehto toimitusjohtaja gsm puh pekka.ojalehto@ yrittajat.fi Paula Karjalainen toimistosihteeri puh paula.karjalainen@yrittajat.fi Puheenjohtajat Timo Leppänen puheenjohtaja gsm Eero Suutari varapuheenjohtaja gsm Tuomo Kauppinen varapuheenjohtaja gsm

16 16 Tiistai Kuitu kaikille, Kainuussa Reiniko Oy edelläkävijänä Toimitusjohtaja Hannu Reinikoski kertoo, että Reiniko Oy on tuonut markkinoille rajattoman laajakaistamahdollisuuden. 'Alkusyksystä 2009 tuotteistimme Reinet TALO -palvelun, joka ratkaisee kerralla kiinteistöjen sisäverkko-ongelmat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.' Tuote on linjassa Viestintäviraston vuoden 2015 strategialle, jossa 96 % Suomen talouksista on optisen kuidunvaikutuspiirissä. Rajaton laajakaista mahdollisuus Hannu Reinikoski. VOLVO RENAULT FORD WETTERI KAJAANI Pikkujouluja Kato koko sortimentti netistä tai soita ja kysy. Varraa samalla pikkujoulusaunat, vaikka Kessun Liikkuvat Löylyt. Herkkujen jälkeen maistuu ElBile! Hilebaarissa. Toimme käsitteen "rajaton laajakaistamahdollisuus" jokaisen kansalaisen ulottuville, Hannu Reinikoski kertoo. 'Vastaamme yli 5 vuotta etukäteen Viestintäviraston asettamaan tavoitteeseen kotitalouksien valokuiduista.' Vaikka laajakaistayhteyden tilattu nopeus ja laatu riittäisivät esimerkiksi HDTV-lähetysten vastaanottoon, niin kiinteistön vanhan sisäverkon laatu ei. Mitä vanhempi kiinteistö on sitä vanhempi kaapelityyppi ja sitä huonompi laajakaistan laatu. Tähän ei Reinikosken mielestä kiinnitetä riittävää huomiota. Operaattorit eivät ole olleet innokkaita investoimaan Jatkot Latino-ilta Jore Marjaranta Latino-ilta, Sutu Markkanen Ile Kallio & Kaija Kärkinen Stand up, Tommi Mujunen Kristian Meurmann kiinteistöjen sisäverkkoihin. Suomessa kiinteistöjen sisäverkot kuuluvat aina kiinteistön omistajalle. Omistajat, eli yleensä taloyhtiöt, eivät ole halunneet tai osanneet kysyä oikeasta paikasta oikeita asioita, jotta vanha sisäverkko päivitettäisiin vastaamaan nykyaikaisen tiedonsiirron vaatimuksiin. Kun kiinteistössä on rajaton laajakaistamahdollisuus, esimerkiksi innokas XBOXpelaaja voi pelata internetin kautta toisia pelaajia vastaan omassa huoneessaan samalla kun toiset katsovat HDTVlähetystä olohuoneessa. Ensin pohjoisessa, vasta sitten etelässä Hannu Reinikoskesta tuntuu, että kaikki teknologiakehitys tuntuu pyörivän Kehä III:n sisäpuolella. 'Olemme kuitenkin päättäneet tarjota rajattoman laajakaistamahdollisuuden ensin Kajaanissa, Oulussa ja muualla Pohjois- Suomessa, jotta voisimme olla ylpeitä siitä että meillä pohjoisessa on jotain enemmän kuin muilla.' Reiniko Oy:llä on yli kymmenen vuoden kokemus optisista verkoista ulkona ja sisällä, ympäri Suomen. Kaikkien helppo ostaa tai myydä Enää ei tarvitse olla tietoliikennetekniikan tohtori, jotta osaisi myydä tai ostaa kiinteistöön modernin sisäverkon. Ei tarvitse myöskään tehdä pitkää tutkimusta tai tarjouspyyntökierrosta, koska tuote on jo valmiina ostettavaksi. Reinet TALOn sisältö on yksinkertainen ja ymmärrettävä ja sen hinta on kiinteä, huoneistokohtainen hinta. Asennustöistä on myös mahdollista saada verotuksen kotitalousvähennystä voimassa olevien määräysten mukaan. Reinet TALOa voivat myydä operaattorit, putki-, sähkö-, tele- ja rakennusurakoitsijat, sisällöntuottajat, oikeastaan kuka tahansa, osana omaa palveluaan. Sokos Hotel Vuokatti p Sokos Hotel Vuokatti p Kauppakatu 20, Kajaani Varaukset myyntipalvelusta puh. (08) Kaupakatu 30, Kajaani puh. (08) Kirjanpito Lea Ohtonen puh Pääyhteistyökumppanit 2009 Kajaanin kaupunki