Vasemmistonuorten veropoliittinen asiakirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vasemmistonuorten veropoliittinen asiakirja"

Transkriptio

1 Veropoliittinen asiakirja on hyväksytty Vasemmistonuoret ry:n hallituksen kokouksessa Helsingissä Vasemmistonuorten veropoliittinen asiakirja Verotus jakaa mielipiteitä ja nostattaa tunteita. Kuitenkin jokainen yhteiskunta, oli sitten kyse pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta tai uusliberalistisesta "yövartijavaltiosta", tarvitsee veroja ja veroluonteisia maksuja. Verotuksen ensisijainen tavoite on julkisen vallan toimintojen rahoittaminen. Samalla kun yhteiskunta muuttuu yhä selkeämmin markkinavetoiseksi, verotuksen kulutusta ja kulutustottumuksia ohjaava vaikutus korostuu. Monien hyödykkeiden kohdalla tämä ei ole vain haluttavaa, vaan välttämätöntä. Verotuksen ohjausvaikutuksen avulla yhteiskunta voi vaikuttaa kansalaisten ja yritysten toimintaan rajoittavaa lainsäädäntöä pehmeämmin ja samalla jopa tehokkaammin. Vasemmistonuoret on punavihreä poliittinen nuorisojärjestö, joka osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun pyrkimyksenään tehdä maailmasta parempi paikka. Erityisesti on huomioitava yhteiskunnan heikoimpien ihmisten ja luonnon tarpeet. Tässä asiakirjassa tuomme esiin ne veropoliittiset linjaukset, jotka haluamme toteutettavan. Asiakirja jakautuu kahteen osaan, lyhyeen nykytilan kuvaukseen ja konkreettisiin ehdotuksiin. Asiakirja käsittelee neljää pääasiallista verotuksen osa-aluetta ja erittelee ne toimenpiteet ja muutokset, jotka Suomen, Euroopan Unionin ja joissain tapauksissa koko maailman tulisi toteuttaa. Tilannekatsaus Henkilöverotus Henkilöön kohdistuvaa verotusta on alennettu voimakkaasti viime vuosina. Henkilöverotuksen progressio on lieventynyt, kun veronalennusten vaikutus on kohdistunut ensisijaisesti hyvätuloisiin. Mikäli suunniteltu yhden tuloluokan poistaminen verotaulukosta toteutuu, progressio lievenee edelleen. Lisäksi 90-luvulla pääomatulo on erotettu verotettavaksi kiinteällä 28 %:n verokannalla ja varallisuusvero on poistettu ja 2000-luvun muutokset verorakenteessa ovat suosineet hyvätuloisia ja omistajia niiden kustannuksella, jotka saavat ansionsa työnteosta. Tämä ilmenee konkreettisesti, kun verrataan verohelpotusten tasoa nettotuloihin ja kun tarkastellaan väestön keskimääräistä tulojakaumaa. Samalla kun Suomessa suoritetut henkilöveron kevennykset ovat rapauttaneet yhteiskunnan tulopohjaa kokonaisuudessaan, verokevennysten kohdistuminen erityisesti hyvätuloisiin on merkittävästi heikentänyt henkilöverotuksen tulojakovaikutusta. Ansiotuloista maksetaan veroa sekä valtiolle että kunnalle. Valtiolle maksettava vero on progressiivinen, eli suurituloiset maksavat palkastaan suuremman osan veroa kuin

2 pienituloiset. Tällä on merkittävä tuloeroja tasaava vaikutus. Sen sijaan tasaveroiseen kunnallisveroon sisältyvät verovähennysoikeudet vaikuttavat merkittävästi vain pieniä palkkatuloja saavien osalta. Valtion ja kuntien tavoitteet verotuksessa ovat siis usein ristiriitaisia. Kulutusverotus Kulutusverot ovat tuotteeseen tai palveluun lisättyjä veroja, kuten useimpiin tuotteisiin ja palveluihin lisätty arvonlisävero. Tällaisia ovat myös haitakkeille eli suoraan tai välillisesti haittaa tuottaville hyödykkeille määrätyt haittaverot. Koska kulutusverotus ei ota huomioon ostajan taloudellista asemaa, kulutusverot eivät ole progressiivisia. Heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa oleville kulutusverot muodostavat suurimman osan kaikista maksettavista veroista. Kulutusverojen yleinen taso vaikuttaakin hyvin konkreettisesti siihen, millainen on taloudellisesti ahtaalla olevien reaalinen ostovoima. Samalla kulutusverot vaikuttavat jossain määrin kulutusta laskevasti ja edistävät siten kestävää kehitystä. Arvonlisäveroa maksavat kaikki paitsi yritykset. Tyypillisesti yritykset ovat asemassa, jossa ne voivat vähentää verotuksessa jokaisen arvonlisäveroina maksamansa sentin. On ihmeellistä huomata, että yritykset saavat lähes kaikista tuotteista ja palveluista automaattisen alennuksen. Sen lisäksi, että järjestely johtaa epätasa-arvoon yksityishenkilöiden ja yritysten välillä, se myös vähentää verotuksen kulutusta hillitsevää vaikutusta. Lisäksi arvonlisäveron eri verokannat johtavat tilanteisiin, joissa eri tuoteluokkien erilaiset verokannat vaikuttavat yksityishenkilöiden ja yritysten kulutusvalintojen vääristymiin. Kun tuoteluokan arvonlisävero laskee, sen haluttavuus yksityisen kuluttajan näkökulmasta kasvaa, mutta yrityksen kannalta se laskee. Kaikilta osin kannatettavia kulutusveroja ovat kuitenkin niin sanotut haittaverot, eli haitakkeiden kulutuksen vähentämiseen tähtäävät verot. Haittaverot ovat usein suuruusluokaltaan merkittäviä. Ne nostavat kuluttajan haitakkeesta maksamaa hintaa huomattavasti. Haittaverotus ohjaa kuluttajaa vähemmän haitallisiin kulutuspäätöksiin. Haittaverotuksen tuloilla yhteiskunta voi myös pyrkiä korjaamaan kulutuksesta syntyviä haittoja. Haittaverotus antaa yhteiskunnalle hyvän välineen yksityishenkilöiden ja yhteisöjen kulutustottumusten ohjailuun. Haittaverotuksen käyttö on keskeinen väline yhteiskunnalle, joka pyrkii kehittämään itseään kestävämpään suuntaan. Yhteisöverotus Yritysten halu maksaa vähemmän veroja on lyhytnäköistä, sillä yritykset saavat verovaroin kustannetuista palveluista merkittävän hyödyn. Korkea koulutustaso, toimiva infrastruktuuri ja turvallinen yhteiskunta ovat kaikki verovaroin tuotettuja. On kohtuullista, että yritykset maksavat tästä yhteiskunnalle. Yhteiskunta pitäisikin nähdä yhtenä osakkaana yrityksessä siinä missä osakkeenomistajatkin. Samalla yrityksen maksamat verot tulisi ajatustasolla rinnastaa yrityksen osakkeenomistajilleen maksamiin osinkoihin. Yritys- ja yhteisöverotuksen kertymä Suomessa on suhteessa vähäisempi kuin koskaan.

3 Tämä johtuu pitkälti poliittisista päätöksistä, mutta myös yritysten harjoittamasta verosuunnittelusta, jolla pyritään minimoimaan maksettavien verojen määrä. Yritysverotuksen menetelmiin on vaikea tehdä merkittäviä muutoksia, sillä vaikutukset usein mitätöityvät esimerkiksi kansainvälisen verokilpailun myötä. Yritysverotuksen laajempi remontti on toteutettavissa vain integroidun talousalueen, kuten EU:n alueella. Pelkän veronkierronkin ehkäisemiseksi olisi EU:ssa harmonisoitava verotusta ja kirjanpitolainsäädäntöä. Kansainvälinen verotus Globalisaation aikakaudella yritysten, rahoituslaitosten ja rikkaiden yksityishenkilöiden pääomasta on tullut valtioiden rajojen yli liikkuvaa. Tämä on osittain teknologisen kehityksen syytä, mutta ennen kaikkea se johtuu pääoman liikkeiden vapauttamisesta. Verottajat taas ovat vieläkin sidottuja toimimaan oman maansa rajojen sisäpuolella. Näin kansallisen verotuksen kiertäminen ja valtioiden keskinäinen kilpailuttaminen on tullut mahdolliseksi. Veronkierto ja veroparatiisit Verotuksen kiertäminen perustuu usein niin sanottujen "veroparatiisien" käyttöön. Kansainvälisen veronkierron sekä veroparatiisien takia arvioidaan vuosittain menetettävän maailmanlaajuisesti noin 200 miljardia euroa henkilöverotuloja. Suomenkin osalta tämä määrä lienee yli miljardin. Menetettyjen yhteisöverojen suuruutta on vaikea arvioida, mutta puhutaan sadoista tai tuhansista miljardeista euroista. Veronkierron vaikutuksen näkyvät kaikkialla. Lailla säädettyjen tasavertaisuutta tavoittelevien verojen tuoton laskiessa joutuu yhteiskunta heikentämään palvelujen tarjontaansa tai nostamaan käyttömaksuja. On tärkeä tiedostaa, että Suomikin on lainsäädäntönsä puolesta eräänlainen veroparatiisi. Suomen laki muun muassa sallii arvopapereiden hallintarekisteröinnin ja etävälittäjien käytön. Näiden keinojen avulla rahansiirron tekijä ja hänen kotipaikkansa voidaan salata, joten hänen ei tarvitse maksaa veroja. Veroparatiiseja eivät käytä vain hämärät liikemiehet tai järjestäytynyt rikollisuus. Yli puolet maailmankaupasta tapahtuu suuryritysten sisällä. Suurimmat veronkiertäjät ovat usein ylikansallisia suuryhtiöitä, jotka kirjanpitoyritystensä avustuksella minimoivat verojaan, koska "osakkeenomistajien etu vaatii, että kustannukset minimoidaan". Verokilpailu Verokilpailuksi sanotaan tilannetta, jossa useampi valtio yrittää kilpailla verotettavista tahoista tarjoamalla matalampaa verotusta kuin joku toinen valtio. Riittävän suurituloisilla ihmisillä kiusaus muuttaa halvemman verotuksen maahan on kova. Toisin kuin palkkatyöntekijä, pääomatulon saaja ei ole sidottu pääomatulon lähteen sijaintiin ja hänen on helppo muuttaa muualle. Sama pätee vielä suuremmissa määrin monikansallisiin yrityksiin. Yrityksille on kannattavaa peluuttaa maita avoimesti keskenään.

4 Valtionkin on kannattavaa houkutella suuryrityksiä verohelpotuksilla esimerkiksi työllistämissyistä. Kun kilpaillaan liikkuvista verotettavista, voidaan ajautua tilanteeseen, jossa kilpaillaan kohti pohjaa. Valtioiden verokilpailussa yritykset voittavat. Kaikkien ongelma - ei kenenkään ongelma Valtiot voivat määrätä veroja rajojensa sisällä. Kansainvälisillä vesillä ja ilmatilassa verottaminen on kuitenkin mahdotonta. Tämä on akuutti ongelma ympäristön kannalta. Toimivan kansainvälisen ympäristöverotuksen puuttuminen muodostaa mittavan ongelman, sillä valtioiden rajat eivät pysäytä saasteita. Vasemmistonuorten toimenpide-ehdotukset Henkilöverotuksen tavoitteet Henkilöverotuksella tarkoitetaan tässä asiakirjassa luonnollisen henkilön tuloihin sekä varallisuuteen kohdistuvaa verotusta (ansio- ja pääomatulo). Vasemmistonuorten tavoite henkilöverotukselle on julkisen sektorin ja kuntien rahoituspohjan vahvistaminen ja sitä kautta myös uusien työpaikkojen luominen julkiselle sektorille, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen sosiaalipoliittisia tulonsiirtoja lisäämällä sekä henkilökohtaisten tulojen verotuksen oikeudenmukaisuuden parantaminen. Toimenpiteet henkilöverotukseen Ansio- ja pääomatuloverotus Tulojen jaottelu ansio- ja pääomatuloihin on lopetettava ja pääomatulot verotettava ansiotuloverotusasteikon mukaisesti. Veroasteikon progressiivisuutta on lisättävä vähentämällä alimpien tuloluokkien tuloverotusta. Minimietuuksista ja köyhyysrajan alittavista tuloista ei saa periä tuloveroa. Eläkeläisten ja päätoimisten opiskelijoiden asemaa on helpotettava myöntämällä oikeus tulonhankkimisvähennystä vastaaviin vähennyksiin. Varallisuusverotus: Varallisuusverotuksella verotetaan luonnollisen henkilön tai yhteisön kiinteistö-, arvopaperi-, ajoneuvo- ym. omaisuutta, jonka yhteisarvo ylittää määrätyn rajan. Varallisuusverotuksella pystytään vaikuttamaan tulo- ja varallisuuseroja tasaavasti. Ennen varallisuusveron lakkauttamista, oli verotettavan varallisuuden alaraja euroa. Varallisuusvero on palautettava ja se on kohdistettava ennen kaikkea pääomatuloja tuottavan varallisuuden verotukseen. Perintö- ja lahjaverotus Perittävä ja lahjaksi saatu varallisuus on luonteeltaan ansiotonta tuloa, eikä sen verottamatta jättäminen edistä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan syntymistä.

5 Perintöveroa ei pidä poistaa. Sen sijaan sitä on kehitettävä niin, että vanhemmilta tai puolisolta perittävää kohtuullista perintöä verotettaisiin nykyistä alhaisemmin. Avopuolisolta perittävää omaisuutta pitää verottaa samoin perustein kuin aviopuolisolta perittävää omaisuutta. Maatilojen ja pienten perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi on tarjottava mahdollisuus jakaa perintöveron maksaminen kymmenelle vuodelle. Kulutusverotus Kulutusverotuksen tavoitteet Kulutusverotuksen painopistettä on siirrettävä pois neutraalista, arvonlisäveroihin painottuvasta kulutusverotuksesta. Suuntana on oltava verotus, joka ohjaa kohti parempaa maailmaa. Erityisesti verouudistuksen tarkoituksena on ympäristöverotuksen nostaminen sellaiselle tasolle, että se edistää kestävän kehityksen toteutumista. Tämä tarkoittaa myös tupakka- ja alkoholiverotuksen maltillista, mutta vakaata korottamista. Kulutusveroja uudistettaessa on hyvä toimia asteittain kohti radikaaleja tavoitteita, jotta ihmisillä ja yrityksillä on aikaa tottua muutokseen. Toimenpiteet kulutusverotukseen Arvonlisäverotus Suomi otti arvonlisäveron käyttöön liittyessään EU:hun. Yhtenäinen arvonlisäverotus on keskeinen väline EU:n jäsenmaiden suorittamien jäsenmaksujen määräytymisessä. Siksi yksittäinen jäsenmaa ei saa tehdä merkittäviä muutoksia arvonlisäverotuksen perusteissa. Suomen tulee osaltaan vaikuttaa siihen, että arvonlisäverotusta muutetaan koko EU:n laajuudessa. Uudistamisen on edistettävä EU:n ympäristöpoliittisia tavoitteita ja tuotteiden kulutuksen kokonaisvaltaista vähenemistä. Energiaverot Kaikki mineraalipohjaiset polttoaineet on siirrettävä polttoaineveron piiriin. Tämä tarkoittaa muun muassa lentopolttoaineiden ja ammattimaisten maantiekuljetusten siirtämistä veron piiriin. Veroon voitaisiin myöntää helpotuksia ammattikäytön osalta. Suomessa verotetaan kaikkea sähköntuotantoa samalla tavalla, riippumatta sähköntuotantotavasta. Tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu sähkö tulee vapauttaa sähköverosta. Ydinvoimalle on säädettävä erillinen ydinvoimavero, joka on jo käytössä Ruotsissa. Energiaverotuksen ongelma Suomessa on se, että suurteollisuus joutuu maksamaan veroa käytännössä vain tiettyyn rajaan asti. Tämä ei kannusta teollisuutta vähentämään energian kulutusta. Se aiheuttaa myös epäoikeudenmukaisen kilpailutilanteen pienemmille yrityksille. Tästä johtuen energiaverotusta on kiristettävä. Energiaa kuluttaville aloille koituvat kansainväliset kilpailuhaitat voidaan kompensoida takaisin siten, että kannustin ympäristöystävällisyyteen säilyy. Tuki voidaan esimerkiksi kanavoida verohelpotuksina uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta energiasta tai energian säästämisestä.

6 Hiilidioksidin, rikin ja typen käyttöä ja tuotantoa on vähennettävä säätämällä haittavero. Hehkulampuille on säädettävä erillinen haittavero, ohjaamaan kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia vaihtoehtoja. Ajoneuvoverot Ajoneuvoveroissa on siirryttävä ajoneuvon painoon sidotusta verotuksesta kulutukseen ja saastuttavuuteen perustuvaan verotukseen. Maakaasulla toimivista autoista kannettaisiin kuitenkin pienennettyä veroa. Moottorikelkat on sisällytettävä ajoneuvoveron piiriin. Maa-ainesten ja kaivannaisten vero Muiden Pohjoismaiden mallia seuraten on Suomen otettava käyttöön maa-ainesvero, joka maksetaan louhitusta kiviaineksesta. Tämä kannustaa säästämään ja kierrättämään kiviainespohjaisia rakennusmateriaaleja. Vesivero Vesiveron tarkoituksena on vähentää veden kerskakulutusta ja kannustaa ympäristöystävällisyyteen. Teollisuus käyttää vettä kertaisen määrän kotitalouksiin verrattuna, muttei tällä hetkellä joudu kantamaan samanlaisia maksuja vedenotostaan kuin yleisiä vedenottamoita käyttävät. Vero pakkauksille ja kertakäyttöastioille Suomessa on jo käytössä pakkausvero virvoitusjuomille ja alkoholijuomille. Vero on laajennettava koskemaan kaikkia kertakäyttöisiä pakkausmateriaaleja ja muovikasseja. Verotuksessa olisi huomioitava pakkausmateriaalin paino ja vaikutus luontoon. Virvoitusjuomien tavoin veroa ei perittäisi pantillisista pakkauksista. Tuotteista, jotka ovat korvattavissa helposti "kestotuotteilla", perittäisiin veroa koko tuotteesta. Jätevero Jäteveroa on korotettava ja sitä on perittävä yleisten kaatopaikkojen lisäksi myös teollisuuden omilta kaatopaikoilta. Torjunta-aine- ja lannoiteverot Torjunta-aineista perittävää veroa on korotettava, ja puun homeenestoaineet otettava mukaan veron piiriin. Vuoden 1994 lannoiteveron kaltainen vero on otettava käyttöön uudelleen. Lain tarkoituksena on vähentää fosfori- ja typpipäästöjä perimällä veroa lannoitteista niiden sisältämien typpi- ja fosforimäärien mukaan. Veron tuotolla voidaan tukea ympäristöystävällistä viljelyä. Vero pesu- ja puhdistusaineille Pesu- ja puhdistusaineiden kohdalla on otettava käyttöön vero, joka porrastetaan niiden ympäristövaikutusten mukaisesti. Alkoholivero Alkoholiveroa on nostettava vastaamaan paremmin alkoholikulutuksen aiheuttamia haittoja. Tupakkavero Tupakan haitallisuus terveydelle on kiistämätön ja sen aiheuttamat kustannukset

7 kansantaloudelle merkittäviä. Siksi on aiheellista nostaa tupakan haittaveroa. Tupakkatuotteiden hintaa on nostettava maltillisesti ja asteittain inflaation ylittävällä vuosittaisella verokorotuksella. Yhteisöverotus Yhteisöverotuksen tavoitteet Yhteisöverotuksen ainoa tavoite on tähän asti ollut rahoittaa yhteiskunnan toimintaa kokonaisuudessaan, ja sen osana yhteiskunnan elinkeinoelämälle tarjoamia palveluksia. Tähän asti yhteisöverotus ei ole ottanut huomioon vaikutuksia, joita verotettavalla liiketoiminnalla on yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä. Jotta yhteiskunta voisi taloudellisin keinoin vaikuttaa siihen, miten ja millaista liiketoimintaa harjoitetaan, pitäisi yhteisöverotuksella olla elinkeinoelämää kannustava vaikutus. Yhteisöverotuksen olisi kannustettava yrityksiä ja yhteisöjä kestävämpiin toimintatapoihin: kierrätykseen, energiansäästöön, ympäristöohjelmien käyttöönottoon ja eettiseen sekä luonnonmukaiseen kulutukseen. Samoin yhteisöverotuksella olisi voitava parantaa työntekijöiden asemaa yrityksissä, edistettävä yritysdemokratiaa, työterveyshoitoa sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa. Yhteisöverotuksen pitää myös voida edistää parempaa hallintoa yrityksissä sekä ehkäistä verosuunnittelua. EU:n säännöt ja sopimukset eivät estä elinkeinoelämää koskevia kansallisia erityisveroja tai verotusperusteita niin kauan, kun ne eivät ole ristiriidassa vapaan kilpailun ja vapaan liikkuvuuden kanssa. Kuitenkin kansallisten verojen käyttämisen mielekkyys on hyvin kyseenalaista, sillä niiden vaikutukset olisivat kaikkein voimakkaimmat yksinomaan kansallisesti toimivilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Tästä aiheutuisi monikansallisille yritykselle kilpailuetu. Tämän välttämiseksi Suomen olisikin aktiivisesti ajettava kannustavamman yhteisöverotuksen käyttöön ottamista EU:ssa. Toimenpiteet yhteisöverotukseen Nykyinen yritysverotus perustuu yksinkertaistetusti pelkän voiton verottamiseen. Kuitenkaan nykyiselläänkään kaikki menot eivät ole verotettavan voiton laskennassa vähennettäviä. Yritysverotuksessa vähennettävien menojen listaa pitäisi uudistaa. Jatkossa verotuksessa vähennettäväksi hyväksyttäviä menoja olisivat esimerkiksi henkilöstökustannukset ja henkilösivu kulut, lahjoitukset julkiselle ja kolmannelle sektorille, investoinnit tuotannon tehostamiseen, laajentamiseen, tuotantolaitteisiin ja -tarvikkeisiin sekä ympäristöhankkeisiin ja panostukset henkilöstön terveyteen, työkykyyn, osaamiseen ja viihtyvyyteen. Edustuskulut tai investoinnit yrityksen toiminnan kannalta merkityksettömiin hyödykkeisiin eivät jatkossa vähentäisi yrityksen maksettavaksi tulevaa veroa. Tällainen yhteisöverotuksen muutos lisäisi väistämättä verotettavaa määrää, mutta vastaavasti veroastetta voitaisiin laskea. Vaikka yllä kuvatun kaltaisen uudistuksen tulovaikutus yhteiskunnalle olisi neutraali, muuttaisi se elinkeinoelämän rakenteita ja toimintatapoja nykyistä kestävämmiksi, oikeudenmukaisemmiksi ja terveemmiksi.

8 Kansainvälinen verotus Kansainvälisen verotuksen tavoitteet Kansainvälisiä veroja ei tarvitse heti ottaa käyttöön kaikissa maailman maissa, pienempikin yhtenäinen alue riittää. Esimerkiksi EU voisi ottaa käyttöön lentoveron, ja samalla asettaa korkeamman lentoveron Unionin ulkopuolelta tuleville lennoille. Veroalueeseen liittyisivät ennen pitkää muutkin. Tähän logiikkaan koko EU perustuu, mutta sitä ei ole vielä sovellettu verotukseen. Suomen on oltava mukana ja tarvittaessa toimittava kehityksen veturina, jotta EU:sta aloittaen saadaan aikaan kattava ylikansallinen verotusjärjestelmä. Järjestelmällä pystytään edesauttamaan veronkierron ja verokilpailun vähenemistä sekä muodostaa toimiva ylikansallinen ympäristöverotuselin. Toimenpiteet kansainväliseen verotukseen EU:n jäsenenä Suomen pitää luonnollisesti pyrkiä vaikuttamaan Euroopassa tapahtuvaan veronkiertoon ja verokilpailuun sekä maailmanlaajuisiin talousinstituutioihin, kuten maailman kauppajärjestöön ja maailmanpankkiin. EU:n pitää ryhtyä määrätietoisiin toimiin talousterroria, veronkiertoa ja verokilpailua vastaan. Suomen pitäisi muuttaa nykyistä lainsäädäntöään ja käytäntöjään estääkseen veronkiertoa hallintarekisteröinnin avulla. Kansainvälinen valuutanvaihtovero, eli Tobinin vero, on otettava käyttöön. Valuutanvaihtoveron idea on yksinkertaisuudessaan, että kaikista valuutansiirroista peritään pieni vero ja siten tehdään valuuttakeinottelu vähemmän kannattavaksi. Lentovero on otettava käyttöön. Vero on maksettava jokaisesta lennosta ja sen on oltava samansuuruinen lennon pituudesta riippumatta. Näin lentovero kohdistuisi erityisesti lyhyisiin, turhiin lentoihin.

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annettua lakia sikarin ja pikkusikarin määritelmän osalta. Esitys liittyy

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET Verohallinto VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET MIHIN VEROT KÄYTETÄÄN KEILLE VEROT TILITETÄÄN MITEN VEROT KERTYVÄT 11 % KOULUTUS 8 % ELINKEINOELÄMÄ 14 % HALLINTO 4 % 5 % INFRA- STRUKTUURI, TURVALLISUUS

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta 1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi LAUSUNTO 2.11.2015 1 (2) Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA Asia: Viite: Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan

Lisätiedot

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 *

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * A JA B YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * Asiassa C-102/05, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Regeringsrätten (Ruotsi)

Lisätiedot

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE 71 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta annetun lain verotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Moottoribensiinin polttoaineveroa ehdotetaan korotettavaksi

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland ZA4730 Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland FLASH EUROBAROMETER ON TRANSPORT May 2007 QUESTIONNAIRE Q1. Mikä seuraavista sopii teihin? [KOODAA ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta

Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta TUTKIMUSRAPORTTI YLE UUTISILLE 30.7.2009 JUHO RAHKONEN Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta Eniten kannatusta saa vapaan autoedun verotuksen kiristäminen, vähiten asuntolainakorkojen

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA Tiivistelmä raportista Metsäteollisuus ry:lle 7.1.16 Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti 23.3.2006 Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Jäsenet Sihteerit Kyösti Karjula Esko Kiviranta

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. Leila Juanto Petri Saukko

Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. Leila Juanto Petri Saukko Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus Leila Juanto Petri Saukko TALENTUM Helsinki 2014 Kahdeksas, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad

Lisätiedot

Ekologinen verouudistus

Ekologinen verouudistus Ekologinen verouudistus - ja kiertotalouden tavoitteet Vesiviisaita ohjauskeinoja työpaja 25.8.2016 YM, Pankkisali Sarianne Tikkanen Suomen ympäristökeskus Riku Lumiaro 2013 Ympäristöhallinnon kuvapankki

Lisätiedot

Keskimääräisen suomalaisyrityksen verojalanjälki

Keskimääräisen suomalaisyrityksen verojalanjälki A&S TaxFootprint Keskimääräisen suomalaisyrityksen verojalanjälki Verovuosi 2013 Alder & Sound Mannerheimintie 16 A FI-00100 Helsinki firstname.lastname@aldersound.fi www.aldersound.fi The European Tax

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

A8-0317/11

A8-0317/11 18.11.2015 A8-0317/11 11 3 kohta 3. toteaa, että vaikka useammassa maassa toimivien yritysten on entistä vaikeampi noudattaa monia erilaisia verojärjestelmiä, ne pystyvät globalisaation ja digitalisaation

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen?

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? 2.3.2016 Antti Sinkman Tulevaisuusvaliokunnan kuulemistilaisuus Vero-osasto Verojärjestelmän tavoitteista Neutraalisuus Verotus ei ohjaa toimintaa tiettyyn malliin

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat

Lisätiedot

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016,

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

Talouspoliittinen valiokunta

Talouspoliittinen valiokunta Mietintö 1 (5) Talouspoliittinen valiokunta Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Esitykset 3.1.1 3.1.23 Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa.

Lisätiedot