Vasemmistonuorten veropoliittinen asiakirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vasemmistonuorten veropoliittinen asiakirja"

Transkriptio

1 Veropoliittinen asiakirja on hyväksytty Vasemmistonuoret ry:n hallituksen kokouksessa Helsingissä Vasemmistonuorten veropoliittinen asiakirja Verotus jakaa mielipiteitä ja nostattaa tunteita. Kuitenkin jokainen yhteiskunta, oli sitten kyse pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta tai uusliberalistisesta "yövartijavaltiosta", tarvitsee veroja ja veroluonteisia maksuja. Verotuksen ensisijainen tavoite on julkisen vallan toimintojen rahoittaminen. Samalla kun yhteiskunta muuttuu yhä selkeämmin markkinavetoiseksi, verotuksen kulutusta ja kulutustottumuksia ohjaava vaikutus korostuu. Monien hyödykkeiden kohdalla tämä ei ole vain haluttavaa, vaan välttämätöntä. Verotuksen ohjausvaikutuksen avulla yhteiskunta voi vaikuttaa kansalaisten ja yritysten toimintaan rajoittavaa lainsäädäntöä pehmeämmin ja samalla jopa tehokkaammin. Vasemmistonuoret on punavihreä poliittinen nuorisojärjestö, joka osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun pyrkimyksenään tehdä maailmasta parempi paikka. Erityisesti on huomioitava yhteiskunnan heikoimpien ihmisten ja luonnon tarpeet. Tässä asiakirjassa tuomme esiin ne veropoliittiset linjaukset, jotka haluamme toteutettavan. Asiakirja jakautuu kahteen osaan, lyhyeen nykytilan kuvaukseen ja konkreettisiin ehdotuksiin. Asiakirja käsittelee neljää pääasiallista verotuksen osa-aluetta ja erittelee ne toimenpiteet ja muutokset, jotka Suomen, Euroopan Unionin ja joissain tapauksissa koko maailman tulisi toteuttaa. Tilannekatsaus Henkilöverotus Henkilöön kohdistuvaa verotusta on alennettu voimakkaasti viime vuosina. Henkilöverotuksen progressio on lieventynyt, kun veronalennusten vaikutus on kohdistunut ensisijaisesti hyvätuloisiin. Mikäli suunniteltu yhden tuloluokan poistaminen verotaulukosta toteutuu, progressio lievenee edelleen. Lisäksi 90-luvulla pääomatulo on erotettu verotettavaksi kiinteällä 28 %:n verokannalla ja varallisuusvero on poistettu ja 2000-luvun muutokset verorakenteessa ovat suosineet hyvätuloisia ja omistajia niiden kustannuksella, jotka saavat ansionsa työnteosta. Tämä ilmenee konkreettisesti, kun verrataan verohelpotusten tasoa nettotuloihin ja kun tarkastellaan väestön keskimääräistä tulojakaumaa. Samalla kun Suomessa suoritetut henkilöveron kevennykset ovat rapauttaneet yhteiskunnan tulopohjaa kokonaisuudessaan, verokevennysten kohdistuminen erityisesti hyvätuloisiin on merkittävästi heikentänyt henkilöverotuksen tulojakovaikutusta. Ansiotuloista maksetaan veroa sekä valtiolle että kunnalle. Valtiolle maksettava vero on progressiivinen, eli suurituloiset maksavat palkastaan suuremman osan veroa kuin

2 pienituloiset. Tällä on merkittävä tuloeroja tasaava vaikutus. Sen sijaan tasaveroiseen kunnallisveroon sisältyvät verovähennysoikeudet vaikuttavat merkittävästi vain pieniä palkkatuloja saavien osalta. Valtion ja kuntien tavoitteet verotuksessa ovat siis usein ristiriitaisia. Kulutusverotus Kulutusverot ovat tuotteeseen tai palveluun lisättyjä veroja, kuten useimpiin tuotteisiin ja palveluihin lisätty arvonlisävero. Tällaisia ovat myös haitakkeille eli suoraan tai välillisesti haittaa tuottaville hyödykkeille määrätyt haittaverot. Koska kulutusverotus ei ota huomioon ostajan taloudellista asemaa, kulutusverot eivät ole progressiivisia. Heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa oleville kulutusverot muodostavat suurimman osan kaikista maksettavista veroista. Kulutusverojen yleinen taso vaikuttaakin hyvin konkreettisesti siihen, millainen on taloudellisesti ahtaalla olevien reaalinen ostovoima. Samalla kulutusverot vaikuttavat jossain määrin kulutusta laskevasti ja edistävät siten kestävää kehitystä. Arvonlisäveroa maksavat kaikki paitsi yritykset. Tyypillisesti yritykset ovat asemassa, jossa ne voivat vähentää verotuksessa jokaisen arvonlisäveroina maksamansa sentin. On ihmeellistä huomata, että yritykset saavat lähes kaikista tuotteista ja palveluista automaattisen alennuksen. Sen lisäksi, että järjestely johtaa epätasa-arvoon yksityishenkilöiden ja yritysten välillä, se myös vähentää verotuksen kulutusta hillitsevää vaikutusta. Lisäksi arvonlisäveron eri verokannat johtavat tilanteisiin, joissa eri tuoteluokkien erilaiset verokannat vaikuttavat yksityishenkilöiden ja yritysten kulutusvalintojen vääristymiin. Kun tuoteluokan arvonlisävero laskee, sen haluttavuus yksityisen kuluttajan näkökulmasta kasvaa, mutta yrityksen kannalta se laskee. Kaikilta osin kannatettavia kulutusveroja ovat kuitenkin niin sanotut haittaverot, eli haitakkeiden kulutuksen vähentämiseen tähtäävät verot. Haittaverot ovat usein suuruusluokaltaan merkittäviä. Ne nostavat kuluttajan haitakkeesta maksamaa hintaa huomattavasti. Haittaverotus ohjaa kuluttajaa vähemmän haitallisiin kulutuspäätöksiin. Haittaverotuksen tuloilla yhteiskunta voi myös pyrkiä korjaamaan kulutuksesta syntyviä haittoja. Haittaverotus antaa yhteiskunnalle hyvän välineen yksityishenkilöiden ja yhteisöjen kulutustottumusten ohjailuun. Haittaverotuksen käyttö on keskeinen väline yhteiskunnalle, joka pyrkii kehittämään itseään kestävämpään suuntaan. Yhteisöverotus Yritysten halu maksaa vähemmän veroja on lyhytnäköistä, sillä yritykset saavat verovaroin kustannetuista palveluista merkittävän hyödyn. Korkea koulutustaso, toimiva infrastruktuuri ja turvallinen yhteiskunta ovat kaikki verovaroin tuotettuja. On kohtuullista, että yritykset maksavat tästä yhteiskunnalle. Yhteiskunta pitäisikin nähdä yhtenä osakkaana yrityksessä siinä missä osakkeenomistajatkin. Samalla yrityksen maksamat verot tulisi ajatustasolla rinnastaa yrityksen osakkeenomistajilleen maksamiin osinkoihin. Yritys- ja yhteisöverotuksen kertymä Suomessa on suhteessa vähäisempi kuin koskaan.

3 Tämä johtuu pitkälti poliittisista päätöksistä, mutta myös yritysten harjoittamasta verosuunnittelusta, jolla pyritään minimoimaan maksettavien verojen määrä. Yritysverotuksen menetelmiin on vaikea tehdä merkittäviä muutoksia, sillä vaikutukset usein mitätöityvät esimerkiksi kansainvälisen verokilpailun myötä. Yritysverotuksen laajempi remontti on toteutettavissa vain integroidun talousalueen, kuten EU:n alueella. Pelkän veronkierronkin ehkäisemiseksi olisi EU:ssa harmonisoitava verotusta ja kirjanpitolainsäädäntöä. Kansainvälinen verotus Globalisaation aikakaudella yritysten, rahoituslaitosten ja rikkaiden yksityishenkilöiden pääomasta on tullut valtioiden rajojen yli liikkuvaa. Tämä on osittain teknologisen kehityksen syytä, mutta ennen kaikkea se johtuu pääoman liikkeiden vapauttamisesta. Verottajat taas ovat vieläkin sidottuja toimimaan oman maansa rajojen sisäpuolella. Näin kansallisen verotuksen kiertäminen ja valtioiden keskinäinen kilpailuttaminen on tullut mahdolliseksi. Veronkierto ja veroparatiisit Verotuksen kiertäminen perustuu usein niin sanottujen "veroparatiisien" käyttöön. Kansainvälisen veronkierron sekä veroparatiisien takia arvioidaan vuosittain menetettävän maailmanlaajuisesti noin 200 miljardia euroa henkilöverotuloja. Suomenkin osalta tämä määrä lienee yli miljardin. Menetettyjen yhteisöverojen suuruutta on vaikea arvioida, mutta puhutaan sadoista tai tuhansista miljardeista euroista. Veronkierron vaikutuksen näkyvät kaikkialla. Lailla säädettyjen tasavertaisuutta tavoittelevien verojen tuoton laskiessa joutuu yhteiskunta heikentämään palvelujen tarjontaansa tai nostamaan käyttömaksuja. On tärkeä tiedostaa, että Suomikin on lainsäädäntönsä puolesta eräänlainen veroparatiisi. Suomen laki muun muassa sallii arvopapereiden hallintarekisteröinnin ja etävälittäjien käytön. Näiden keinojen avulla rahansiirron tekijä ja hänen kotipaikkansa voidaan salata, joten hänen ei tarvitse maksaa veroja. Veroparatiiseja eivät käytä vain hämärät liikemiehet tai järjestäytynyt rikollisuus. Yli puolet maailmankaupasta tapahtuu suuryritysten sisällä. Suurimmat veronkiertäjät ovat usein ylikansallisia suuryhtiöitä, jotka kirjanpitoyritystensä avustuksella minimoivat verojaan, koska "osakkeenomistajien etu vaatii, että kustannukset minimoidaan". Verokilpailu Verokilpailuksi sanotaan tilannetta, jossa useampi valtio yrittää kilpailla verotettavista tahoista tarjoamalla matalampaa verotusta kuin joku toinen valtio. Riittävän suurituloisilla ihmisillä kiusaus muuttaa halvemman verotuksen maahan on kova. Toisin kuin palkkatyöntekijä, pääomatulon saaja ei ole sidottu pääomatulon lähteen sijaintiin ja hänen on helppo muuttaa muualle. Sama pätee vielä suuremmissa määrin monikansallisiin yrityksiin. Yrityksille on kannattavaa peluuttaa maita avoimesti keskenään.

4 Valtionkin on kannattavaa houkutella suuryrityksiä verohelpotuksilla esimerkiksi työllistämissyistä. Kun kilpaillaan liikkuvista verotettavista, voidaan ajautua tilanteeseen, jossa kilpaillaan kohti pohjaa. Valtioiden verokilpailussa yritykset voittavat. Kaikkien ongelma - ei kenenkään ongelma Valtiot voivat määrätä veroja rajojensa sisällä. Kansainvälisillä vesillä ja ilmatilassa verottaminen on kuitenkin mahdotonta. Tämä on akuutti ongelma ympäristön kannalta. Toimivan kansainvälisen ympäristöverotuksen puuttuminen muodostaa mittavan ongelman, sillä valtioiden rajat eivät pysäytä saasteita. Vasemmistonuorten toimenpide-ehdotukset Henkilöverotuksen tavoitteet Henkilöverotuksella tarkoitetaan tässä asiakirjassa luonnollisen henkilön tuloihin sekä varallisuuteen kohdistuvaa verotusta (ansio- ja pääomatulo). Vasemmistonuorten tavoite henkilöverotukselle on julkisen sektorin ja kuntien rahoituspohjan vahvistaminen ja sitä kautta myös uusien työpaikkojen luominen julkiselle sektorille, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen sosiaalipoliittisia tulonsiirtoja lisäämällä sekä henkilökohtaisten tulojen verotuksen oikeudenmukaisuuden parantaminen. Toimenpiteet henkilöverotukseen Ansio- ja pääomatuloverotus Tulojen jaottelu ansio- ja pääomatuloihin on lopetettava ja pääomatulot verotettava ansiotuloverotusasteikon mukaisesti. Veroasteikon progressiivisuutta on lisättävä vähentämällä alimpien tuloluokkien tuloverotusta. Minimietuuksista ja köyhyysrajan alittavista tuloista ei saa periä tuloveroa. Eläkeläisten ja päätoimisten opiskelijoiden asemaa on helpotettava myöntämällä oikeus tulonhankkimisvähennystä vastaaviin vähennyksiin. Varallisuusverotus: Varallisuusverotuksella verotetaan luonnollisen henkilön tai yhteisön kiinteistö-, arvopaperi-, ajoneuvo- ym. omaisuutta, jonka yhteisarvo ylittää määrätyn rajan. Varallisuusverotuksella pystytään vaikuttamaan tulo- ja varallisuuseroja tasaavasti. Ennen varallisuusveron lakkauttamista, oli verotettavan varallisuuden alaraja euroa. Varallisuusvero on palautettava ja se on kohdistettava ennen kaikkea pääomatuloja tuottavan varallisuuden verotukseen. Perintö- ja lahjaverotus Perittävä ja lahjaksi saatu varallisuus on luonteeltaan ansiotonta tuloa, eikä sen verottamatta jättäminen edistä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan syntymistä.

5 Perintöveroa ei pidä poistaa. Sen sijaan sitä on kehitettävä niin, että vanhemmilta tai puolisolta perittävää kohtuullista perintöä verotettaisiin nykyistä alhaisemmin. Avopuolisolta perittävää omaisuutta pitää verottaa samoin perustein kuin aviopuolisolta perittävää omaisuutta. Maatilojen ja pienten perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi on tarjottava mahdollisuus jakaa perintöveron maksaminen kymmenelle vuodelle. Kulutusverotus Kulutusverotuksen tavoitteet Kulutusverotuksen painopistettä on siirrettävä pois neutraalista, arvonlisäveroihin painottuvasta kulutusverotuksesta. Suuntana on oltava verotus, joka ohjaa kohti parempaa maailmaa. Erityisesti verouudistuksen tarkoituksena on ympäristöverotuksen nostaminen sellaiselle tasolle, että se edistää kestävän kehityksen toteutumista. Tämä tarkoittaa myös tupakka- ja alkoholiverotuksen maltillista, mutta vakaata korottamista. Kulutusveroja uudistettaessa on hyvä toimia asteittain kohti radikaaleja tavoitteita, jotta ihmisillä ja yrityksillä on aikaa tottua muutokseen. Toimenpiteet kulutusverotukseen Arvonlisäverotus Suomi otti arvonlisäveron käyttöön liittyessään EU:hun. Yhtenäinen arvonlisäverotus on keskeinen väline EU:n jäsenmaiden suorittamien jäsenmaksujen määräytymisessä. Siksi yksittäinen jäsenmaa ei saa tehdä merkittäviä muutoksia arvonlisäverotuksen perusteissa. Suomen tulee osaltaan vaikuttaa siihen, että arvonlisäverotusta muutetaan koko EU:n laajuudessa. Uudistamisen on edistettävä EU:n ympäristöpoliittisia tavoitteita ja tuotteiden kulutuksen kokonaisvaltaista vähenemistä. Energiaverot Kaikki mineraalipohjaiset polttoaineet on siirrettävä polttoaineveron piiriin. Tämä tarkoittaa muun muassa lentopolttoaineiden ja ammattimaisten maantiekuljetusten siirtämistä veron piiriin. Veroon voitaisiin myöntää helpotuksia ammattikäytön osalta. Suomessa verotetaan kaikkea sähköntuotantoa samalla tavalla, riippumatta sähköntuotantotavasta. Tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu sähkö tulee vapauttaa sähköverosta. Ydinvoimalle on säädettävä erillinen ydinvoimavero, joka on jo käytössä Ruotsissa. Energiaverotuksen ongelma Suomessa on se, että suurteollisuus joutuu maksamaan veroa käytännössä vain tiettyyn rajaan asti. Tämä ei kannusta teollisuutta vähentämään energian kulutusta. Se aiheuttaa myös epäoikeudenmukaisen kilpailutilanteen pienemmille yrityksille. Tästä johtuen energiaverotusta on kiristettävä. Energiaa kuluttaville aloille koituvat kansainväliset kilpailuhaitat voidaan kompensoida takaisin siten, että kannustin ympäristöystävällisyyteen säilyy. Tuki voidaan esimerkiksi kanavoida verohelpotuksina uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta energiasta tai energian säästämisestä.

6 Hiilidioksidin, rikin ja typen käyttöä ja tuotantoa on vähennettävä säätämällä haittavero. Hehkulampuille on säädettävä erillinen haittavero, ohjaamaan kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia vaihtoehtoja. Ajoneuvoverot Ajoneuvoveroissa on siirryttävä ajoneuvon painoon sidotusta verotuksesta kulutukseen ja saastuttavuuteen perustuvaan verotukseen. Maakaasulla toimivista autoista kannettaisiin kuitenkin pienennettyä veroa. Moottorikelkat on sisällytettävä ajoneuvoveron piiriin. Maa-ainesten ja kaivannaisten vero Muiden Pohjoismaiden mallia seuraten on Suomen otettava käyttöön maa-ainesvero, joka maksetaan louhitusta kiviaineksesta. Tämä kannustaa säästämään ja kierrättämään kiviainespohjaisia rakennusmateriaaleja. Vesivero Vesiveron tarkoituksena on vähentää veden kerskakulutusta ja kannustaa ympäristöystävällisyyteen. Teollisuus käyttää vettä kertaisen määrän kotitalouksiin verrattuna, muttei tällä hetkellä joudu kantamaan samanlaisia maksuja vedenotostaan kuin yleisiä vedenottamoita käyttävät. Vero pakkauksille ja kertakäyttöastioille Suomessa on jo käytössä pakkausvero virvoitusjuomille ja alkoholijuomille. Vero on laajennettava koskemaan kaikkia kertakäyttöisiä pakkausmateriaaleja ja muovikasseja. Verotuksessa olisi huomioitava pakkausmateriaalin paino ja vaikutus luontoon. Virvoitusjuomien tavoin veroa ei perittäisi pantillisista pakkauksista. Tuotteista, jotka ovat korvattavissa helposti "kestotuotteilla", perittäisiin veroa koko tuotteesta. Jätevero Jäteveroa on korotettava ja sitä on perittävä yleisten kaatopaikkojen lisäksi myös teollisuuden omilta kaatopaikoilta. Torjunta-aine- ja lannoiteverot Torjunta-aineista perittävää veroa on korotettava, ja puun homeenestoaineet otettava mukaan veron piiriin. Vuoden 1994 lannoiteveron kaltainen vero on otettava käyttöön uudelleen. Lain tarkoituksena on vähentää fosfori- ja typpipäästöjä perimällä veroa lannoitteista niiden sisältämien typpi- ja fosforimäärien mukaan. Veron tuotolla voidaan tukea ympäristöystävällistä viljelyä. Vero pesu- ja puhdistusaineille Pesu- ja puhdistusaineiden kohdalla on otettava käyttöön vero, joka porrastetaan niiden ympäristövaikutusten mukaisesti. Alkoholivero Alkoholiveroa on nostettava vastaamaan paremmin alkoholikulutuksen aiheuttamia haittoja. Tupakkavero Tupakan haitallisuus terveydelle on kiistämätön ja sen aiheuttamat kustannukset

7 kansantaloudelle merkittäviä. Siksi on aiheellista nostaa tupakan haittaveroa. Tupakkatuotteiden hintaa on nostettava maltillisesti ja asteittain inflaation ylittävällä vuosittaisella verokorotuksella. Yhteisöverotus Yhteisöverotuksen tavoitteet Yhteisöverotuksen ainoa tavoite on tähän asti ollut rahoittaa yhteiskunnan toimintaa kokonaisuudessaan, ja sen osana yhteiskunnan elinkeinoelämälle tarjoamia palveluksia. Tähän asti yhteisöverotus ei ole ottanut huomioon vaikutuksia, joita verotettavalla liiketoiminnalla on yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä. Jotta yhteiskunta voisi taloudellisin keinoin vaikuttaa siihen, miten ja millaista liiketoimintaa harjoitetaan, pitäisi yhteisöverotuksella olla elinkeinoelämää kannustava vaikutus. Yhteisöverotuksen olisi kannustettava yrityksiä ja yhteisöjä kestävämpiin toimintatapoihin: kierrätykseen, energiansäästöön, ympäristöohjelmien käyttöönottoon ja eettiseen sekä luonnonmukaiseen kulutukseen. Samoin yhteisöverotuksella olisi voitava parantaa työntekijöiden asemaa yrityksissä, edistettävä yritysdemokratiaa, työterveyshoitoa sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa. Yhteisöverotuksen pitää myös voida edistää parempaa hallintoa yrityksissä sekä ehkäistä verosuunnittelua. EU:n säännöt ja sopimukset eivät estä elinkeinoelämää koskevia kansallisia erityisveroja tai verotusperusteita niin kauan, kun ne eivät ole ristiriidassa vapaan kilpailun ja vapaan liikkuvuuden kanssa. Kuitenkin kansallisten verojen käyttämisen mielekkyys on hyvin kyseenalaista, sillä niiden vaikutukset olisivat kaikkein voimakkaimmat yksinomaan kansallisesti toimivilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Tästä aiheutuisi monikansallisille yritykselle kilpailuetu. Tämän välttämiseksi Suomen olisikin aktiivisesti ajettava kannustavamman yhteisöverotuksen käyttöön ottamista EU:ssa. Toimenpiteet yhteisöverotukseen Nykyinen yritysverotus perustuu yksinkertaistetusti pelkän voiton verottamiseen. Kuitenkaan nykyiselläänkään kaikki menot eivät ole verotettavan voiton laskennassa vähennettäviä. Yritysverotuksessa vähennettävien menojen listaa pitäisi uudistaa. Jatkossa verotuksessa vähennettäväksi hyväksyttäviä menoja olisivat esimerkiksi henkilöstökustannukset ja henkilösivu kulut, lahjoitukset julkiselle ja kolmannelle sektorille, investoinnit tuotannon tehostamiseen, laajentamiseen, tuotantolaitteisiin ja -tarvikkeisiin sekä ympäristöhankkeisiin ja panostukset henkilöstön terveyteen, työkykyyn, osaamiseen ja viihtyvyyteen. Edustuskulut tai investoinnit yrityksen toiminnan kannalta merkityksettömiin hyödykkeisiin eivät jatkossa vähentäisi yrityksen maksettavaksi tulevaa veroa. Tällainen yhteisöverotuksen muutos lisäisi väistämättä verotettavaa määrää, mutta vastaavasti veroastetta voitaisiin laskea. Vaikka yllä kuvatun kaltaisen uudistuksen tulovaikutus yhteiskunnalle olisi neutraali, muuttaisi se elinkeinoelämän rakenteita ja toimintatapoja nykyistä kestävämmiksi, oikeudenmukaisemmiksi ja terveemmiksi.

8 Kansainvälinen verotus Kansainvälisen verotuksen tavoitteet Kansainvälisiä veroja ei tarvitse heti ottaa käyttöön kaikissa maailman maissa, pienempikin yhtenäinen alue riittää. Esimerkiksi EU voisi ottaa käyttöön lentoveron, ja samalla asettaa korkeamman lentoveron Unionin ulkopuolelta tuleville lennoille. Veroalueeseen liittyisivät ennen pitkää muutkin. Tähän logiikkaan koko EU perustuu, mutta sitä ei ole vielä sovellettu verotukseen. Suomen on oltava mukana ja tarvittaessa toimittava kehityksen veturina, jotta EU:sta aloittaen saadaan aikaan kattava ylikansallinen verotusjärjestelmä. Järjestelmällä pystytään edesauttamaan veronkierron ja verokilpailun vähenemistä sekä muodostaa toimiva ylikansallinen ympäristöverotuselin. Toimenpiteet kansainväliseen verotukseen EU:n jäsenenä Suomen pitää luonnollisesti pyrkiä vaikuttamaan Euroopassa tapahtuvaan veronkiertoon ja verokilpailuun sekä maailmanlaajuisiin talousinstituutioihin, kuten maailman kauppajärjestöön ja maailmanpankkiin. EU:n pitää ryhtyä määrätietoisiin toimiin talousterroria, veronkiertoa ja verokilpailua vastaan. Suomen pitäisi muuttaa nykyistä lainsäädäntöään ja käytäntöjään estääkseen veronkiertoa hallintarekisteröinnin avulla. Kansainvälinen valuutanvaihtovero, eli Tobinin vero, on otettava käyttöön. Valuutanvaihtoveron idea on yksinkertaisuudessaan, että kaikista valuutansiirroista peritään pieni vero ja siten tehdään valuuttakeinottelu vähemmän kannattavaksi. Lentovero on otettava käyttöön. Vero on maksettava jokaisesta lennosta ja sen on oltava samansuuruinen lennon pituudesta riippumatta. Näin lentovero kohdistuisi erityisesti lyhyisiin, turhiin lentoihin.

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET Verohallinto VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET MIHIN VEROT KÄYTETÄÄN KEILLE VEROT TILITETÄÄN MITEN VEROT KERTYVÄT 11 % KOULUTUS 8 % ELINKEINOELÄMÄ 14 % HALLINTO 4 % 5 % INFRA- STRUKTUURI, TURVALLISUUS

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta

Lisätiedot

VEROPOLIITTINEN OHJELMA

VEROPOLIITTINEN OHJELMA VEROPOLIITTINEN OHJELMA Verotuksen tarkoitus Verotuksemme tavoitteena tulee olla riittävän rahamäärän kokoaminen pystyäksemme pitämään yllä pohjoismaista hyvinvointivaltiotamme. Verot on koottava tehokkaasti,

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi Tällä luennolla Kertaus käsitteistä: verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio Optimaalinen verotus - käsite Optimaalisen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annettua lakia sikarin ja pikkusikarin määritelmän osalta. Esitys liittyy

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Hallituksen veropoliittinen linjaus Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Finanssioikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto)

Finanssioikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto) Finanssioikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto) Finanssioikeus, perusopinnot 25 op (opinto-oikeus 1.8.2011 31.12.2012) Finanssioikeuden perusopinnot (25 op) muodostuvat seuraavista pakollisista opintojaksoista:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksen verolinjaukset Yhteystiedot: Jani Peräsarka Veroasiantuntija Tuloverotus Puhelin:

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Kunnallinen verotus ja sen progressiivisuus

Kunnallinen verotus ja sen progressiivisuus Olli Savela Kunnallinen verotus ja sen progressiivisuus Miten kuntien tuloja tulisi lisätä, jotta ne voivat vastata kasvavaan palvelutarpeeseen? Keskeistä on kuntien valtionosuuksien palauttaminen sille

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Asumisen verotus. Tuukka Saarimaa (VATT) VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010. tuukka.saarimaa@vatt.

Asumisen verotus. Tuukka Saarimaa (VATT) VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010. tuukka.saarimaa@vatt. Asumisen verotus Tuukka Saarimaa (VATT) tuukka.saarimaa@vatt.fi VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010 Esityksen sisältö 1. Näkökulmia verotukseen: Mirrlees Review

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS Mika Kavakka Porotalouden verotus Paliskunta laskentayksikkönä (poikkeus Kiiminki-Kollaja) Porotalouden

Lisätiedot

Yhdistykset, säätiöt ja verotus

Yhdistykset, säätiöt ja verotus Yhdistykset, säätiöt ja verotus Pekka T. Talari Yhdistykset, säätiöt ja verotus Käsikirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta EDITA HELSINKI Pekka T. Talari ja Edita Publishing Oy Kansi: Marjut

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti 23.3.2006 Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Jäsenet Sihteerit Kyösti Karjula Esko Kiviranta

Lisätiedot

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua II Talous on vaihdantaa ja kilpailua 4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät 5. Yritykset valmistavat ja myyvät 6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla 7. Hinnan ja kysynnän ja tarjonnan yhteys

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta

Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta TUTKIMUSRAPORTTI YLE UUTISILLE 30.7.2009 JUHO RAHKONEN Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta Eniten kannatusta saa vapaan autoedun verotuksen kiristäminen, vähiten asuntolainakorkojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Todellinen prosentti

Todellinen prosentti Todellinen prosentti Kaksi ajankohtaista esimerkkiä talousmatematiikasta ja todellisuudesta Tommi Sottinen Vaasan yliopisto 9. lokakuuta 2010 MAOL ry:n syyspäivät 8.-10.10.2010, Vantaa 1 / 16 Tiivistelmä

Lisätiedot

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on suunnitellut vero- ja kustannusvaikutusten analyysikehikon. Kustannuslaskelmien

Lisätiedot

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin

Lisätiedot

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. 2015 Taskutilasto VEROTUS SUOMESSA.Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot