Vasemmistonuorten veropoliittinen asiakirja
|
|
- Marjut Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Veropoliittinen asiakirja on hyväksytty Vasemmistonuoret ry:n hallituksen kokouksessa Helsingissä Vasemmistonuorten veropoliittinen asiakirja Verotus jakaa mielipiteitä ja nostattaa tunteita. Kuitenkin jokainen yhteiskunta, oli sitten kyse pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta tai uusliberalistisesta "yövartijavaltiosta", tarvitsee veroja ja veroluonteisia maksuja. Verotuksen ensisijainen tavoite on julkisen vallan toimintojen rahoittaminen. Samalla kun yhteiskunta muuttuu yhä selkeämmin markkinavetoiseksi, verotuksen kulutusta ja kulutustottumuksia ohjaava vaikutus korostuu. Monien hyödykkeiden kohdalla tämä ei ole vain haluttavaa, vaan välttämätöntä. Verotuksen ohjausvaikutuksen avulla yhteiskunta voi vaikuttaa kansalaisten ja yritysten toimintaan rajoittavaa lainsäädäntöä pehmeämmin ja samalla jopa tehokkaammin. Vasemmistonuoret on punavihreä poliittinen nuorisojärjestö, joka osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun pyrkimyksenään tehdä maailmasta parempi paikka. Erityisesti on huomioitava yhteiskunnan heikoimpien ihmisten ja luonnon tarpeet. Tässä asiakirjassa tuomme esiin ne veropoliittiset linjaukset, jotka haluamme toteutettavan. Asiakirja jakautuu kahteen osaan, lyhyeen nykytilan kuvaukseen ja konkreettisiin ehdotuksiin. Asiakirja käsittelee neljää pääasiallista verotuksen osa-aluetta ja erittelee ne toimenpiteet ja muutokset, jotka Suomen, Euroopan Unionin ja joissain tapauksissa koko maailman tulisi toteuttaa. Tilannekatsaus Henkilöverotus Henkilöön kohdistuvaa verotusta on alennettu voimakkaasti viime vuosina. Henkilöverotuksen progressio on lieventynyt, kun veronalennusten vaikutus on kohdistunut ensisijaisesti hyvätuloisiin. Mikäli suunniteltu yhden tuloluokan poistaminen verotaulukosta toteutuu, progressio lievenee edelleen. Lisäksi 90-luvulla pääomatulo on erotettu verotettavaksi kiinteällä 28 %:n verokannalla ja varallisuusvero on poistettu ja 2000-luvun muutokset verorakenteessa ovat suosineet hyvätuloisia ja omistajia niiden kustannuksella, jotka saavat ansionsa työnteosta. Tämä ilmenee konkreettisesti, kun verrataan verohelpotusten tasoa nettotuloihin ja kun tarkastellaan väestön keskimääräistä tulojakaumaa. Samalla kun Suomessa suoritetut henkilöveron kevennykset ovat rapauttaneet yhteiskunnan tulopohjaa kokonaisuudessaan, verokevennysten kohdistuminen erityisesti hyvätuloisiin on merkittävästi heikentänyt henkilöverotuksen tulojakovaikutusta. Ansiotuloista maksetaan veroa sekä valtiolle että kunnalle. Valtiolle maksettava vero on progressiivinen, eli suurituloiset maksavat palkastaan suuremman osan veroa kuin
2 pienituloiset. Tällä on merkittävä tuloeroja tasaava vaikutus. Sen sijaan tasaveroiseen kunnallisveroon sisältyvät verovähennysoikeudet vaikuttavat merkittävästi vain pieniä palkkatuloja saavien osalta. Valtion ja kuntien tavoitteet verotuksessa ovat siis usein ristiriitaisia. Kulutusverotus Kulutusverot ovat tuotteeseen tai palveluun lisättyjä veroja, kuten useimpiin tuotteisiin ja palveluihin lisätty arvonlisävero. Tällaisia ovat myös haitakkeille eli suoraan tai välillisesti haittaa tuottaville hyödykkeille määrätyt haittaverot. Koska kulutusverotus ei ota huomioon ostajan taloudellista asemaa, kulutusverot eivät ole progressiivisia. Heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa oleville kulutusverot muodostavat suurimman osan kaikista maksettavista veroista. Kulutusverojen yleinen taso vaikuttaakin hyvin konkreettisesti siihen, millainen on taloudellisesti ahtaalla olevien reaalinen ostovoima. Samalla kulutusverot vaikuttavat jossain määrin kulutusta laskevasti ja edistävät siten kestävää kehitystä. Arvonlisäveroa maksavat kaikki paitsi yritykset. Tyypillisesti yritykset ovat asemassa, jossa ne voivat vähentää verotuksessa jokaisen arvonlisäveroina maksamansa sentin. On ihmeellistä huomata, että yritykset saavat lähes kaikista tuotteista ja palveluista automaattisen alennuksen. Sen lisäksi, että järjestely johtaa epätasa-arvoon yksityishenkilöiden ja yritysten välillä, se myös vähentää verotuksen kulutusta hillitsevää vaikutusta. Lisäksi arvonlisäveron eri verokannat johtavat tilanteisiin, joissa eri tuoteluokkien erilaiset verokannat vaikuttavat yksityishenkilöiden ja yritysten kulutusvalintojen vääristymiin. Kun tuoteluokan arvonlisävero laskee, sen haluttavuus yksityisen kuluttajan näkökulmasta kasvaa, mutta yrityksen kannalta se laskee. Kaikilta osin kannatettavia kulutusveroja ovat kuitenkin niin sanotut haittaverot, eli haitakkeiden kulutuksen vähentämiseen tähtäävät verot. Haittaverot ovat usein suuruusluokaltaan merkittäviä. Ne nostavat kuluttajan haitakkeesta maksamaa hintaa huomattavasti. Haittaverotus ohjaa kuluttajaa vähemmän haitallisiin kulutuspäätöksiin. Haittaverotuksen tuloilla yhteiskunta voi myös pyrkiä korjaamaan kulutuksesta syntyviä haittoja. Haittaverotus antaa yhteiskunnalle hyvän välineen yksityishenkilöiden ja yhteisöjen kulutustottumusten ohjailuun. Haittaverotuksen käyttö on keskeinen väline yhteiskunnalle, joka pyrkii kehittämään itseään kestävämpään suuntaan. Yhteisöverotus Yritysten halu maksaa vähemmän veroja on lyhytnäköistä, sillä yritykset saavat verovaroin kustannetuista palveluista merkittävän hyödyn. Korkea koulutustaso, toimiva infrastruktuuri ja turvallinen yhteiskunta ovat kaikki verovaroin tuotettuja. On kohtuullista, että yritykset maksavat tästä yhteiskunnalle. Yhteiskunta pitäisikin nähdä yhtenä osakkaana yrityksessä siinä missä osakkeenomistajatkin. Samalla yrityksen maksamat verot tulisi ajatustasolla rinnastaa yrityksen osakkeenomistajilleen maksamiin osinkoihin. Yritys- ja yhteisöverotuksen kertymä Suomessa on suhteessa vähäisempi kuin koskaan.
3 Tämä johtuu pitkälti poliittisista päätöksistä, mutta myös yritysten harjoittamasta verosuunnittelusta, jolla pyritään minimoimaan maksettavien verojen määrä. Yritysverotuksen menetelmiin on vaikea tehdä merkittäviä muutoksia, sillä vaikutukset usein mitätöityvät esimerkiksi kansainvälisen verokilpailun myötä. Yritysverotuksen laajempi remontti on toteutettavissa vain integroidun talousalueen, kuten EU:n alueella. Pelkän veronkierronkin ehkäisemiseksi olisi EU:ssa harmonisoitava verotusta ja kirjanpitolainsäädäntöä. Kansainvälinen verotus Globalisaation aikakaudella yritysten, rahoituslaitosten ja rikkaiden yksityishenkilöiden pääomasta on tullut valtioiden rajojen yli liikkuvaa. Tämä on osittain teknologisen kehityksen syytä, mutta ennen kaikkea se johtuu pääoman liikkeiden vapauttamisesta. Verottajat taas ovat vieläkin sidottuja toimimaan oman maansa rajojen sisäpuolella. Näin kansallisen verotuksen kiertäminen ja valtioiden keskinäinen kilpailuttaminen on tullut mahdolliseksi. Veronkierto ja veroparatiisit Verotuksen kiertäminen perustuu usein niin sanottujen "veroparatiisien" käyttöön. Kansainvälisen veronkierron sekä veroparatiisien takia arvioidaan vuosittain menetettävän maailmanlaajuisesti noin 200 miljardia euroa henkilöverotuloja. Suomenkin osalta tämä määrä lienee yli miljardin. Menetettyjen yhteisöverojen suuruutta on vaikea arvioida, mutta puhutaan sadoista tai tuhansista miljardeista euroista. Veronkierron vaikutuksen näkyvät kaikkialla. Lailla säädettyjen tasavertaisuutta tavoittelevien verojen tuoton laskiessa joutuu yhteiskunta heikentämään palvelujen tarjontaansa tai nostamaan käyttömaksuja. On tärkeä tiedostaa, että Suomikin on lainsäädäntönsä puolesta eräänlainen veroparatiisi. Suomen laki muun muassa sallii arvopapereiden hallintarekisteröinnin ja etävälittäjien käytön. Näiden keinojen avulla rahansiirron tekijä ja hänen kotipaikkansa voidaan salata, joten hänen ei tarvitse maksaa veroja. Veroparatiiseja eivät käytä vain hämärät liikemiehet tai järjestäytynyt rikollisuus. Yli puolet maailmankaupasta tapahtuu suuryritysten sisällä. Suurimmat veronkiertäjät ovat usein ylikansallisia suuryhtiöitä, jotka kirjanpitoyritystensä avustuksella minimoivat verojaan, koska "osakkeenomistajien etu vaatii, että kustannukset minimoidaan". Verokilpailu Verokilpailuksi sanotaan tilannetta, jossa useampi valtio yrittää kilpailla verotettavista tahoista tarjoamalla matalampaa verotusta kuin joku toinen valtio. Riittävän suurituloisilla ihmisillä kiusaus muuttaa halvemman verotuksen maahan on kova. Toisin kuin palkkatyöntekijä, pääomatulon saaja ei ole sidottu pääomatulon lähteen sijaintiin ja hänen on helppo muuttaa muualle. Sama pätee vielä suuremmissa määrin monikansallisiin yrityksiin. Yrityksille on kannattavaa peluuttaa maita avoimesti keskenään.
4 Valtionkin on kannattavaa houkutella suuryrityksiä verohelpotuksilla esimerkiksi työllistämissyistä. Kun kilpaillaan liikkuvista verotettavista, voidaan ajautua tilanteeseen, jossa kilpaillaan kohti pohjaa. Valtioiden verokilpailussa yritykset voittavat. Kaikkien ongelma - ei kenenkään ongelma Valtiot voivat määrätä veroja rajojensa sisällä. Kansainvälisillä vesillä ja ilmatilassa verottaminen on kuitenkin mahdotonta. Tämä on akuutti ongelma ympäristön kannalta. Toimivan kansainvälisen ympäristöverotuksen puuttuminen muodostaa mittavan ongelman, sillä valtioiden rajat eivät pysäytä saasteita. Vasemmistonuorten toimenpide-ehdotukset Henkilöverotuksen tavoitteet Henkilöverotuksella tarkoitetaan tässä asiakirjassa luonnollisen henkilön tuloihin sekä varallisuuteen kohdistuvaa verotusta (ansio- ja pääomatulo). Vasemmistonuorten tavoite henkilöverotukselle on julkisen sektorin ja kuntien rahoituspohjan vahvistaminen ja sitä kautta myös uusien työpaikkojen luominen julkiselle sektorille, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen sosiaalipoliittisia tulonsiirtoja lisäämällä sekä henkilökohtaisten tulojen verotuksen oikeudenmukaisuuden parantaminen. Toimenpiteet henkilöverotukseen Ansio- ja pääomatuloverotus Tulojen jaottelu ansio- ja pääomatuloihin on lopetettava ja pääomatulot verotettava ansiotuloverotusasteikon mukaisesti. Veroasteikon progressiivisuutta on lisättävä vähentämällä alimpien tuloluokkien tuloverotusta. Minimietuuksista ja köyhyysrajan alittavista tuloista ei saa periä tuloveroa. Eläkeläisten ja päätoimisten opiskelijoiden asemaa on helpotettava myöntämällä oikeus tulonhankkimisvähennystä vastaaviin vähennyksiin. Varallisuusverotus: Varallisuusverotuksella verotetaan luonnollisen henkilön tai yhteisön kiinteistö-, arvopaperi-, ajoneuvo- ym. omaisuutta, jonka yhteisarvo ylittää määrätyn rajan. Varallisuusverotuksella pystytään vaikuttamaan tulo- ja varallisuuseroja tasaavasti. Ennen varallisuusveron lakkauttamista, oli verotettavan varallisuuden alaraja euroa. Varallisuusvero on palautettava ja se on kohdistettava ennen kaikkea pääomatuloja tuottavan varallisuuden verotukseen. Perintö- ja lahjaverotus Perittävä ja lahjaksi saatu varallisuus on luonteeltaan ansiotonta tuloa, eikä sen verottamatta jättäminen edistä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan syntymistä.
5 Perintöveroa ei pidä poistaa. Sen sijaan sitä on kehitettävä niin, että vanhemmilta tai puolisolta perittävää kohtuullista perintöä verotettaisiin nykyistä alhaisemmin. Avopuolisolta perittävää omaisuutta pitää verottaa samoin perustein kuin aviopuolisolta perittävää omaisuutta. Maatilojen ja pienten perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi on tarjottava mahdollisuus jakaa perintöveron maksaminen kymmenelle vuodelle. Kulutusverotus Kulutusverotuksen tavoitteet Kulutusverotuksen painopistettä on siirrettävä pois neutraalista, arvonlisäveroihin painottuvasta kulutusverotuksesta. Suuntana on oltava verotus, joka ohjaa kohti parempaa maailmaa. Erityisesti verouudistuksen tarkoituksena on ympäristöverotuksen nostaminen sellaiselle tasolle, että se edistää kestävän kehityksen toteutumista. Tämä tarkoittaa myös tupakka- ja alkoholiverotuksen maltillista, mutta vakaata korottamista. Kulutusveroja uudistettaessa on hyvä toimia asteittain kohti radikaaleja tavoitteita, jotta ihmisillä ja yrityksillä on aikaa tottua muutokseen. Toimenpiteet kulutusverotukseen Arvonlisäverotus Suomi otti arvonlisäveron käyttöön liittyessään EU:hun. Yhtenäinen arvonlisäverotus on keskeinen väline EU:n jäsenmaiden suorittamien jäsenmaksujen määräytymisessä. Siksi yksittäinen jäsenmaa ei saa tehdä merkittäviä muutoksia arvonlisäverotuksen perusteissa. Suomen tulee osaltaan vaikuttaa siihen, että arvonlisäverotusta muutetaan koko EU:n laajuudessa. Uudistamisen on edistettävä EU:n ympäristöpoliittisia tavoitteita ja tuotteiden kulutuksen kokonaisvaltaista vähenemistä. Energiaverot Kaikki mineraalipohjaiset polttoaineet on siirrettävä polttoaineveron piiriin. Tämä tarkoittaa muun muassa lentopolttoaineiden ja ammattimaisten maantiekuljetusten siirtämistä veron piiriin. Veroon voitaisiin myöntää helpotuksia ammattikäytön osalta. Suomessa verotetaan kaikkea sähköntuotantoa samalla tavalla, riippumatta sähköntuotantotavasta. Tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu sähkö tulee vapauttaa sähköverosta. Ydinvoimalle on säädettävä erillinen ydinvoimavero, joka on jo käytössä Ruotsissa. Energiaverotuksen ongelma Suomessa on se, että suurteollisuus joutuu maksamaan veroa käytännössä vain tiettyyn rajaan asti. Tämä ei kannusta teollisuutta vähentämään energian kulutusta. Se aiheuttaa myös epäoikeudenmukaisen kilpailutilanteen pienemmille yrityksille. Tästä johtuen energiaverotusta on kiristettävä. Energiaa kuluttaville aloille koituvat kansainväliset kilpailuhaitat voidaan kompensoida takaisin siten, että kannustin ympäristöystävällisyyteen säilyy. Tuki voidaan esimerkiksi kanavoida verohelpotuksina uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta energiasta tai energian säästämisestä.
6 Hiilidioksidin, rikin ja typen käyttöä ja tuotantoa on vähennettävä säätämällä haittavero. Hehkulampuille on säädettävä erillinen haittavero, ohjaamaan kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia vaihtoehtoja. Ajoneuvoverot Ajoneuvoveroissa on siirryttävä ajoneuvon painoon sidotusta verotuksesta kulutukseen ja saastuttavuuteen perustuvaan verotukseen. Maakaasulla toimivista autoista kannettaisiin kuitenkin pienennettyä veroa. Moottorikelkat on sisällytettävä ajoneuvoveron piiriin. Maa-ainesten ja kaivannaisten vero Muiden Pohjoismaiden mallia seuraten on Suomen otettava käyttöön maa-ainesvero, joka maksetaan louhitusta kiviaineksesta. Tämä kannustaa säästämään ja kierrättämään kiviainespohjaisia rakennusmateriaaleja. Vesivero Vesiveron tarkoituksena on vähentää veden kerskakulutusta ja kannustaa ympäristöystävällisyyteen. Teollisuus käyttää vettä kertaisen määrän kotitalouksiin verrattuna, muttei tällä hetkellä joudu kantamaan samanlaisia maksuja vedenotostaan kuin yleisiä vedenottamoita käyttävät. Vero pakkauksille ja kertakäyttöastioille Suomessa on jo käytössä pakkausvero virvoitusjuomille ja alkoholijuomille. Vero on laajennettava koskemaan kaikkia kertakäyttöisiä pakkausmateriaaleja ja muovikasseja. Verotuksessa olisi huomioitava pakkausmateriaalin paino ja vaikutus luontoon. Virvoitusjuomien tavoin veroa ei perittäisi pantillisista pakkauksista. Tuotteista, jotka ovat korvattavissa helposti "kestotuotteilla", perittäisiin veroa koko tuotteesta. Jätevero Jäteveroa on korotettava ja sitä on perittävä yleisten kaatopaikkojen lisäksi myös teollisuuden omilta kaatopaikoilta. Torjunta-aine- ja lannoiteverot Torjunta-aineista perittävää veroa on korotettava, ja puun homeenestoaineet otettava mukaan veron piiriin. Vuoden 1994 lannoiteveron kaltainen vero on otettava käyttöön uudelleen. Lain tarkoituksena on vähentää fosfori- ja typpipäästöjä perimällä veroa lannoitteista niiden sisältämien typpi- ja fosforimäärien mukaan. Veron tuotolla voidaan tukea ympäristöystävällistä viljelyä. Vero pesu- ja puhdistusaineille Pesu- ja puhdistusaineiden kohdalla on otettava käyttöön vero, joka porrastetaan niiden ympäristövaikutusten mukaisesti. Alkoholivero Alkoholiveroa on nostettava vastaamaan paremmin alkoholikulutuksen aiheuttamia haittoja. Tupakkavero Tupakan haitallisuus terveydelle on kiistämätön ja sen aiheuttamat kustannukset
7 kansantaloudelle merkittäviä. Siksi on aiheellista nostaa tupakan haittaveroa. Tupakkatuotteiden hintaa on nostettava maltillisesti ja asteittain inflaation ylittävällä vuosittaisella verokorotuksella. Yhteisöverotus Yhteisöverotuksen tavoitteet Yhteisöverotuksen ainoa tavoite on tähän asti ollut rahoittaa yhteiskunnan toimintaa kokonaisuudessaan, ja sen osana yhteiskunnan elinkeinoelämälle tarjoamia palveluksia. Tähän asti yhteisöverotus ei ole ottanut huomioon vaikutuksia, joita verotettavalla liiketoiminnalla on yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä. Jotta yhteiskunta voisi taloudellisin keinoin vaikuttaa siihen, miten ja millaista liiketoimintaa harjoitetaan, pitäisi yhteisöverotuksella olla elinkeinoelämää kannustava vaikutus. Yhteisöverotuksen olisi kannustettava yrityksiä ja yhteisöjä kestävämpiin toimintatapoihin: kierrätykseen, energiansäästöön, ympäristöohjelmien käyttöönottoon ja eettiseen sekä luonnonmukaiseen kulutukseen. Samoin yhteisöverotuksella olisi voitava parantaa työntekijöiden asemaa yrityksissä, edistettävä yritysdemokratiaa, työterveyshoitoa sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa. Yhteisöverotuksen pitää myös voida edistää parempaa hallintoa yrityksissä sekä ehkäistä verosuunnittelua. EU:n säännöt ja sopimukset eivät estä elinkeinoelämää koskevia kansallisia erityisveroja tai verotusperusteita niin kauan, kun ne eivät ole ristiriidassa vapaan kilpailun ja vapaan liikkuvuuden kanssa. Kuitenkin kansallisten verojen käyttämisen mielekkyys on hyvin kyseenalaista, sillä niiden vaikutukset olisivat kaikkein voimakkaimmat yksinomaan kansallisesti toimivilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Tästä aiheutuisi monikansallisille yritykselle kilpailuetu. Tämän välttämiseksi Suomen olisikin aktiivisesti ajettava kannustavamman yhteisöverotuksen käyttöön ottamista EU:ssa. Toimenpiteet yhteisöverotukseen Nykyinen yritysverotus perustuu yksinkertaistetusti pelkän voiton verottamiseen. Kuitenkaan nykyiselläänkään kaikki menot eivät ole verotettavan voiton laskennassa vähennettäviä. Yritysverotuksessa vähennettävien menojen listaa pitäisi uudistaa. Jatkossa verotuksessa vähennettäväksi hyväksyttäviä menoja olisivat esimerkiksi henkilöstökustannukset ja henkilösivu kulut, lahjoitukset julkiselle ja kolmannelle sektorille, investoinnit tuotannon tehostamiseen, laajentamiseen, tuotantolaitteisiin ja -tarvikkeisiin sekä ympäristöhankkeisiin ja panostukset henkilöstön terveyteen, työkykyyn, osaamiseen ja viihtyvyyteen. Edustuskulut tai investoinnit yrityksen toiminnan kannalta merkityksettömiin hyödykkeisiin eivät jatkossa vähentäisi yrityksen maksettavaksi tulevaa veroa. Tällainen yhteisöverotuksen muutos lisäisi väistämättä verotettavaa määrää, mutta vastaavasti veroastetta voitaisiin laskea. Vaikka yllä kuvatun kaltaisen uudistuksen tulovaikutus yhteiskunnalle olisi neutraali, muuttaisi se elinkeinoelämän rakenteita ja toimintatapoja nykyistä kestävämmiksi, oikeudenmukaisemmiksi ja terveemmiksi.
8 Kansainvälinen verotus Kansainvälisen verotuksen tavoitteet Kansainvälisiä veroja ei tarvitse heti ottaa käyttöön kaikissa maailman maissa, pienempikin yhtenäinen alue riittää. Esimerkiksi EU voisi ottaa käyttöön lentoveron, ja samalla asettaa korkeamman lentoveron Unionin ulkopuolelta tuleville lennoille. Veroalueeseen liittyisivät ennen pitkää muutkin. Tähän logiikkaan koko EU perustuu, mutta sitä ei ole vielä sovellettu verotukseen. Suomen on oltava mukana ja tarvittaessa toimittava kehityksen veturina, jotta EU:sta aloittaen saadaan aikaan kattava ylikansallinen verotusjärjestelmä. Järjestelmällä pystytään edesauttamaan veronkierron ja verokilpailun vähenemistä sekä muodostaa toimiva ylikansallinen ympäristöverotuselin. Toimenpiteet kansainväliseen verotukseen EU:n jäsenenä Suomen pitää luonnollisesti pyrkiä vaikuttamaan Euroopassa tapahtuvaan veronkiertoon ja verokilpailuun sekä maailmanlaajuisiin talousinstituutioihin, kuten maailman kauppajärjestöön ja maailmanpankkiin. EU:n pitää ryhtyä määrätietoisiin toimiin talousterroria, veronkiertoa ja verokilpailua vastaan. Suomen pitäisi muuttaa nykyistä lainsäädäntöään ja käytäntöjään estääkseen veronkiertoa hallintarekisteröinnin avulla. Kansainvälinen valuutanvaihtovero, eli Tobinin vero, on otettava käyttöön. Valuutanvaihtoveron idea on yksinkertaisuudessaan, että kaikista valuutansiirroista peritään pieni vero ja siten tehdään valuuttakeinottelu vähemmän kannattavaksi. Lentovero on otettava käyttöön. Vero on maksettava jokaisesta lennosta ja sen on oltava samansuuruinen lennon pituudesta riippumatta. Näin lentovero kohdistuisi erityisesti lyhyisiin, turhiin lentoihin.
Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma
Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotPääpuolueiden verotavoitteiden analyysi
Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta
2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011
Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotVEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015
Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on
Lisätiedot32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotVASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN
VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotVEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
LisätiedotMUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT
MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA
LisätiedotMIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?
MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen
LisätiedotYrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014
Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:
LisätiedotSuomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun
Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen
LisätiedotSilta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE
Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus
LisätiedotLiikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma
Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on
LisätiedotMAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.
MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa
LisätiedotVerot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi
Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi SDP:n kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman julkaisutilaisuus Eduskunnan Pikkuparlamentti, 13.9.2017
LisätiedotOsinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009
Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista
LisätiedotSijoittajan perintöverosuunnittelu
Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä
LisätiedotTalouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella
Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotTulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen
Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotVAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari
VAALITEEMOJA Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys Lähtökohtana ihmisen elinkaari Kansalaisaloite uudelle eduskunnalle: Sosiaalisesti oikeudenmukainen työeläke Pienituloisten verotusta kevennetään
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotTodellinen prosentti
Todellinen prosentti Kaksi ajankohtaista esimerkkiä talousmatematiikasta ja todellisuudesta Tommi Sottinen Vaasan yliopisto 9. lokakuuta 2010 MAOL ry:n syyspäivät 8.-10.10.2010, Vantaa 1 / 16 Tiivistelmä
Lisätiedot1981 vp; n:o 130 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1981 vp; n:o 130 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen
Lisätiedot1985 vp. - HE n:o 114 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1985 vp. - HE n:o 114 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1986 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotYksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto
Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0159/2. Tarkistus
6.3.2019 A8-0159/2 2 3 a kohta (uusi) 3 a. toteaa, että terveydenhoitopalvelut ovat ylikuormittuneita kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden laatu heikkenee jatkuvasti, mikä koskee varsinkin huollettaville
LisätiedotOmistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014
Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti
1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotPörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri
Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotKommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen
Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan
Lisätiedotverontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa
LisätiedotPidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille
TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu
LisätiedotKotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian
LisätiedotYrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät
1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit
LisätiedotValtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp
Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1
Lisätiedot32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, tavoitteita rakenne. Apulaisprofessori Tomi Viitala
32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, tavoitteita rakenne Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia
LisätiedotAutojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010
Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön
Lisätiedot1984 vp. - HE n:o 132
1984 vp. - HE n:o 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotVerotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007
Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotKunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen
070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat
LisätiedotVerotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005
LisätiedotSuomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015
Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru
LisätiedotProfessori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus
Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
LisätiedotHanna Arvela. Pieni veronkiertoopas
Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta
LisätiedotHallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka
Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotOsakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009
Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj
LisätiedotVEROPOLIITTINEN OHJELMA
VEROPOLIITTINEN OHJELMA Verotuksen tarkoitus Verotuksemme tavoitteena tulee olla riittävän rahamäärän kokoaminen pystyäksemme pitämään yllä pohjoismaista hyvinvointivaltiotamme. Verot on koottava tehokkaasti,
LisätiedotMab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42
huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotTutki alla olevaa kuviota. Ovatko väitteet oikein vai väärin. Perustele.
Taloustiedon (YH2) koe 13.9.2017 I. Kaikki vastaavat käsitekoetehtävään (20p) Kahoot-kyselyssä II Vastaa toiseen lyhyttehtävistä (max. 20p) III Vastaa essee- ja dokumenttitehtävävaihtoehdoista kahteen.
LisätiedotOnko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014
Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotEU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013
EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,
LisätiedotYritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT
Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,
LisätiedotVäliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola
Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) 7.11.2018 Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola Väliyhteisölainsäädäntö ja sen tavoite Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta tuli voimaan
LisätiedotMillainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?
Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen
LisätiedotKysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista
Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista Aula Research Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Kyselytutkimuksen otos kerättiin
LisätiedotBRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )
EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset
LisätiedotVerottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,
LisätiedotVerotukseen ehdotettavat muutokset HE 15/2017 vp
Verotukseen ehdotettavat muutokset HE 15/2017 vp Verojaosto 29.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen 1 Ansiotulojen verotus Koska
LisätiedotCS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN
CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä
LisätiedotRatkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa
Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa 1. Kiinteistön kauppa 2. Lahja 3. Perintö/Testamentti Tärkeintä on aina ratkaisun toimivuus, ei verojen minimointi. Kiinteistön kauppakirja /lahjakirja on tehtävä määrämuotoisena
LisätiedotHallituksen veropoliittinen linjaus
Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla
LisätiedotMaailman laajin selvitys
Maailman laajin selvitys Vastaajien tiedot: Vastaajien sukupuoli 1. Mies, 157529 kpl 2. Nainen, 145831 kpl Vastaajien ikä 1. alle 10 vuotta, 416 kpl 2. 10-15 vuotta, 4945 kpl 3. 16-20 vuotta, 28828 kpl
LisätiedotVeroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta
Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotRahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
LisätiedotPerintö- ja lahjaverotus keveni. Juha Koponen johtava lakimies
Perintö- ja lahjaverotus keveni Juha Koponen johtava lakimies Perintö- ja lahjaverotus Historiasta käyttöön v. 1919 aluksi määräaikainen laki nykyinen laki v. 1940 lukuisia muutoksia Miksi verotulot perinnön/lahjan
LisätiedotPuolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015
Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
Lisätiedot1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys
SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN
LisätiedotVerot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS
Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi
Lisätiedot