Alkoholi ja työpaikka

Transkriptio

1 Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu & Leena Hirvonen Alkoholi ja työpaikka alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla Työ ja ihminen Tutkimusraportti 38

2 Työ ja ihminen Päätoimittaja Harri Vainio Tieteelliset toimittajat Raoul Grönqvist Irja Kandolin Timo Kauppinen Kari Kurppa Anneli Leppänen Hannu Rintamäki Riitta Sauni Toimittaja Virve Mertanen Toimituksen osoite Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh , faksi (09) Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ttl.fi Toimituskunta 2010 Anna-Liisa Elo Marko Elovainio Mikael Fogelholm Maila Hietanen Raija Kalimo Pentti Kalliokoski Ulla Kinnunen Rea Lagerstedt Kirsti Launis Kari Lindström Toivo Niskanen Hannu Norppa Clas-Håkan Nygård Göte Nyman Eero Palomäki Ilkka Pirttilä Jorma Rantanen Vesa Riihimäki Kaija Leena Saarela Jukka Starck Heikki Summala Jouko Suokas Esa-Pekka Takala Sakari Tola Matti Vartiainen Seppo Väyrynen Erkki Yrjänheikki painos Kansi Tiina Vaahtera Kannen kuva satama Joakim Leroy, ravintola Sean Locke, palaveri Izvorinka Jancovic ISBN (nid.) (PDF) ISSN-L ISSN Kirjapaino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2010

3 Alkoholi ja työpaikka alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu ja Leena Hirvonen Työ ja ihminen Tutkimusraportti 38 Työterveyslaitos Helsinki

4 2

5 LUKIJALLE Tässä raportoitava tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikoilla -tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimuksen sekä koulutus- ja tiedottamisintervention avulla uutta tietoa alkoholihaittojen ehkäisystä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa sekä menetelmiä ehkäisyn kehittämiseksi. Tutkimusraportti esittelee Alkoholi ja työterveys -tutkimuksen alkukyselyssä kerättyä, Suomessa aiemmin pääosin tutkimatonta tietoa aiheesta Alkoholi ja työpaikka. Tutkimustulokset on tarkoitettu alkoholihaittojen varhaisen ehkäisemisen tueksi suomalaisille työpaikoille. Kuvailemme alkoholihaittojen ehkäisemisen tarpeita ja käytäntöjä neljän eri toimialan kahdeksalla työpaikalla ja niiden työterveyshuolloissa sekä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja sen haasteita alkoholihaittojen ehkäisyssä. Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikoilla -hanke toimii Työterveyslaitoksen hyvät käytännöt ja osaaminen -osaamiskeskuksen työkyvyn ja terveyden edistäminen -tiimissä. Hanke perustuu monitieteisen tutkija- ja kouluttajaryhmän sekä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyöhön. Hanketta rahoittavat Työterveyslaitoksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos ja Valtion työsuojelurahasto, joille parhaat kiitokset saadusta tuesta. Tekijät 3

6 4

7 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 SISÄLLYS... 5 TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANDRAG... 9 ABSTRACT ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE Tarve työpaikan alkoholikysymysten tutkimukselle Työpaikat alkoholihaittoja ehkäisemään Työterveyshuollon asiantuntemus avuksi Alkoholi ja työterveys -tutkimus osa laajempaa hanketta Käsitteiden määrittely KYSYTÄÄN ALKOHOLISTA ERITYYPPISILLÄ TYÖPAIKOILLA JA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus ja menetelmät ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT Alkoholihaittojen ehkäisemisen tarpeet työpaikoilla Alkoholin riskikäyttö Alkoholihaitat ja kielteiset seuraukset Asenteet alkoholiasioihin Koettu tarve alkoholihaittojen ehkäisyyn Alkoholihaittoja ehkäisevän työn käytännöt työpaikoilla Alkoholiasioita käsittelevien asiakirjojen tunteminen ja päihdeohjelmien sisältö Ehkäisevän työn toteutuminen Ehkäisevää työtä tukevat ja haittaavat tekijät

8 SISÄLLYS 3.3 Työterveyshuoltojen toiminta alkoholiriskien ehkäisemisessä Ehkäisevän työn tärkeys ja riittävyys Ehkäisevän työn käytännöt Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä Yhteistyöhön osallistuminen ja sen onnistuminen Yhteistyötä tukevat tekijät YHTEENVETO JA POHDINTA Keskeiset tulokset Vertailua muihin tutkimuksiin Arviointia Hyödyt YHTEISTYÖLLÄ ALKOHOLIHAITTOJA EHKÄISEMÄÄN Työpaikoilla tarvitaan tietoa ja pelisääntöjä Työterveyshuolloissa suunta ehkäisevään työhön Yhteistyö alkoholiasioissa kannattaa LÄHTEET NEUVONTAMATERIAALI LIITTEET Liite 1. Tutkimuksessa käytetyt ehkäisevän päihdetyön tarpeita ja käytäntöjä mittaavat mittarit Liite 2. AUDIT-testi Liite 3. Taulukot Liite 4. A-Step

9 TIIVISTELMÄ Työpaikkojen tulisi aktiivisemmin hyödyntää mahdollisuuksiaan ehkäistä työikäisten alkoholin riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia alkoholihaittoja. Liiallinen alkoholinkäyttö uhkaa työpaikoilla työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta ja voi johtaa haitallisen riskikäytön lisääntymiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen henkilöstöjen kokemuksia alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeista ja käytännöistä mukaan lukien keskinäinen yhteistyö alkoholiasioissa. Kyselylomaketutkimuksessa tarkasteltiin neljän toimialan (ahtausyritykset, hotellit, tiedekunnat ja virastot) yhdeksää työpaikkaa (2 024 vastaajaa, vastausprosentti 47) ja niiden työterveyshuoltoja (60 vastaajaa, vastausprosentti 47). Alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeita selvitettiin alkoholin riskikäytön, haittojen ja seurausten, alkoholiasioihin työpaikalla liittyvien asenteiden sekä ehkäisevän työn koetun tarpeen osalta. Ehkäisevän työn käytäntöinä tutkittiin sen laatua ja määrää, yhteistyötä sekä asiakirjoja. Tulokset on raportoitu iän, sukupuolen, toimialan ja alkoholinkäytön mukaan ja analysoitu varianssi-, korrelaatio-, faktori- ja sisällönanalyysein. Alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarve koettiin sekä työpaikoilla että työterveyshuolloissa suureksi. Ehkäisevä työ osoittautui vähäiseksi ja painottui akuuttien ongelmien hoitoon. Työpaikkojen vastaajista lähes neljänneksellä alkoholinkäytön riskit olivat kasvaneet, puolet oli havainnut työpaikallaan alkoholihaittoja ja kolmannes kielteisiä seurauksia alkoholista. Päihdeohjelmista puuttui ehkäisevän työn konkretisointi. Psykososiaalisen tuen sekä tiedotuksen ja yhteistoiminnan koettiin tukevan ehkäisevää työtä työpaikoilla. Työterveyshuoltojen vastaanotoilla alkoholista kysyttiin, mutta neuvontamateriaaleja ei juurikaan jaettu. 7

10 TIIVISTELMÄ Ehkäisevistä käytännöistä ei ollut sovittu. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyössä alkoholiasioissa oli paljon parantamisen varaa. Tutkimus tuo uutta tietoa työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja tutkijoiden käyttöön Suomessa aiemmin pääosin tutkimattomalta aihealueelta alkoholi ja työpaikka. Tieto auttaa suuntaamaan tukea alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoille ja työterveyshuoltoihin. 8

11 SAMMANDRAG Alkoholen och arbetsplatsen behov och utformning av alkoholförebyggande insatser på arbetsplatsen På arbetsplatserna bör man aktivare ta vara på sina möjligheter att förebygga storkonsumtion av alkohol. Det är viktigt att ta tag i riskbruk i tid innan det har utvecklats till ett problem som innebär ett hot mot välbefinnandet och säkerheten på arbetsplatsen och innan det har lett till en sänkning av produktiviteten i arbetet. Utan förebyggande åtgärder finns det risk för en ytterligare ökning av alkoholkonsumtionen. Syftet med undersökningen var att kartlägga hur man på arbetsplatserna och inom företagshälsovården upplevde behovet och utformningen av det alkoholförebyggande arbetet samt samarbetet i alkoholfrågor. Undersökningen omfattade en enkätstudie bland anställda på nio arbetsplatser (2 024 svarspersoner, svarsprocent 47 procent) från fyra olika branscher (stuveriföretag, hotellkedjor, universitetsfakulteter och ämbetsverk) och deras företagshälsovårdsenheter (60 svarspersoner, svarsprocent 47 procent). Kartläggningen av behovet av alkoholförebyggande arbete baserar sig på frågor om riskbruk, alkoholrelaterade olägenheter och konsekvenser, alkoholattityderna på arbetsplatsen samt det upplevda behovet av förebyggande insatser. För utredningen av det förebyggande arbetets utformning användes uppgifter om arbetets art och omfattning, samarbetsformerna samt skriftliga dokument om hanteringen av alkoholfrågor. Resultaten presenteras fördelade efter svarspersonens ålder, kön, bransch och alkoholkonsumtion. Resultaten har analyserats med hjälp av varians-, korrelations-, faktor- och innehållsanalytiska metoder. Både på arbetsplatserna och inom företagshälsovården upplevde man att det fanns ett stort behov av insatser för att förebygga alkohol- 9

12 SAMMANDRAG relaterade olägenheter. Det alkoholförebyggande arbetet visade sig dock vara av begränsad omfattning och i första hand inriktat på hantering av akuta problem. Av svarspersonerna på arbetsplatserna bedömde en fjärdedel att riskerna av alkoholbruket hade ökat. Hälften rapporterade att det förekom alkoholrelaterade olägenheter på deras arbetsplats, och en tredjedel uppgav att alkoholbruk hade lett till negativa konsekvenser på arbetsplatsen. Antidrogprogrammen saknade konkretion av innehållet i det förebyggande arbetet. Psykosocialt stöd, information och samverkan upplevdes som viktiga element i det alkoholförebyggande arbetet på arbetsplatserna. Inom företagshälsovården brukade man i samband med mottagningsbesök ta upp frågor om alkohol, men däremot delade man sällan ut upplysningsmaterial om alkohol. Överenskomna rutiner för det förebyggande arbetet saknades också. Det finns utrymme för stora förbättringar inom samarbetet mellan arbetsplatserna och företagshälsovården. Undersökningen bidrar med ny kunskap om alkoholen och arbetsplatsen, ett forskningsområde som tidigare varit så gott som outforskat i Finland. De nya forskningsrönen gör det lättare för arbetsplatserna och företagshälsovården att rikta in sina alkoholförebyggande insatser på ett effektivt sätt. 10

13 ABSTRACT Alcohol and the workplace need for actions to prevent alcohol-related harm at the workplace Workplaces should more actively exploit their opportunities to prevent alcohol-related harm and risky drinking. Without preventive actions, excessive drinking threatens work-related well-being, occupational safety, and the productivity of labour; moreover, it may lead to harmful use. This study examines the need for prevention and the present actions being undertaken to prevent the harmful effects of excessive alcohol use in eight Finnish organizations and their OHS (Occupational Health Services). The data were collected from eight organizations (three university faculties, two tax offices, two stevedoring companies, two chains of hotels) (N=2024, 61% women, 39% men, mean age 42.6) and their OHS (N = 60) in Both response rates were 47%. As areas needing preventive actions we examined risky drinking, alcohol-related harm, and organizational attitudes towards alcohol which in some cases may even encourage overuse. We also examined the quality and quantity of preventive actions, including the collaboration of personnel and their OHS, and the existing alcohol policy documents. The results are reported according to age, gender, organization, and drinking habits. The need for preventive work was considerable at both the workplaces and their OHS, but the actions mainly focused on acute problems. A quarter of the respondents proved to be risky drinkers. Half had noticed alcohol-related harm, and a third had recognized the negative consequences of alcohol. The exact alcohol policy documents were still missing. Psychosocial support, information, and co-operation in 11

14 ABSTRACT alcohol-related issues were found to support the preventive work most of all. Drinking was brought up in OHS, but advisory material was poorly shared. Practices for preventing alcohol-related harm were not in place, and co-operation between the workplace and OHS was far from effective. This study highlights new knowledge regarding a previously unexplored research theme in Finland alcohol and the workplace, and thus helps support workplaces and OHS. 12

15 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE JOHDANTO Jokainen aikuinen ihminen tietää alkoholin vaarat jne., joten eivätköhän kaikki lehtiset mene suoraan paperinkeräykseen ja hoitsujen paasaukset toisesta korvasta ulos. Toki työnantajan on hankittava apua ongelmaiselle! Näin kommentoi noin 30-vuotias mies alkoholihaittojen ehkäisyä työpaikallaan, joka on yksi yhdeksästä tutkimuskohteestamme. Kommentti kuvaa hyvin yleistä asennoitumista alkoholiasioista puhumiseen: pidämme itsestään selvänä, että jokainen aikuinen tietää, että liika on liikaa, siitä ei tarvitse erikseen paasata. Toisaalta ajattelemme, että työpaikallakin saattaa olla joku ongelmainen, joka tarvitsee apua. Kuten alkoholia käyttävät ihmiset yleensä, oli myös kommentin esittänyt mies mielestään kohtuukäyttäjä. Hän sai kuitenkin alkoholin riskikäyttöä mittaavasta testistä pisteet, joiden mukaan alkoholinkäytön sosiaaliset tai terveysriskit ovat hänellä selvästi kasvaneet, vaikka haitat eivät vielä olisikaan toteutuneet. Hänen työyhteisössään oli tehty töitä myös krapulassa tai humalassa viimeisen vuoden aikana. Miehen kommentti sisältää työelämässä yleisiä myyttejä, joita osaltamme pyrimme murtamaan raportoimalla alkoholiasioita työpaikan näkökulmasta. 1.1 Tarve työpaikan alkoholikysymysten tutkimukselle Suomalaisten alkoholinkäytöstä on olemassa paljon tutkimus- ja tilastotietoa vuosikymmenten ajalta, mutta tietoa ei juurikaan ole siitä, miten alkoholinkäytön seuraukset näkyvät työpaikoilla. Alkoholin käyttöä ja 13

16 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE juomatapojen muutoksia on seurattu laajoilla väestötutkimuksilla, joiden tuloksia raportoidaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Päihdetilastollisessa vuosikirjassa ja Kansanterveyslaitoksen Päihdetutkimukset -julkaisussa (Helakorpi ym. 2008). Alkoholinkäytön tiedetään tilastojen mukaan yli kolminkertaistuneen Suomessa vuodesta Alkoholijuomien kokonaiskulutus laskettuna 100-prosenttisena alkoholina oli vuonna 2008 asukasta kohti 10,4 litraa. Alkoholinkäyttö aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain lähes miljardin euron välittömät ja 3,2 6,0 miljardin euron välilliset kustannukset tuotannon menetyksinä ja ennenaikaisina kuolemina (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). Alkoholin suurkuluttajia Suomessa arvioitiin olevan vuonna 2005 noin (Seppä 2005). Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä 40 % oli alkoholin riskikäyttäjiä (AUDIT-C 6 12) ja naisista 18 % (AUDIT-C 5 12). (AUDIT-testi liitteenä, testiä on kuvattu lähemmin menetelmien yhteydessä luvussa 2.2.) Yleisintä riskikulutus oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyötä sekä prosessi- ja kuljetustyötä tekevillä (Laitinen ym. 2010). Kaarneen artikkelissa työterveyshuollon miespotilaista 29 % (AUDIT > 10) ja naispotilaista 13 % (AUDIT 8) ylitti riskikulutuksen rajan (Kaarne 2009). Työpaikoille ja työelämään kohdistuvaa tutkimusta alkoholiasioista on Suomessa vähän, vaikka ongelma on merkittävä. Tiedämme, että työpaikoilla alkoholihaitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Haitat näkyvät ennen muuta työtehon laskuna, työnjohdollisina ongelmina, lisääntyvinä työtapaturmina ja poissaoloina sekä ennenaikaisina eläkkeinä. (Piironen 2004; Bhattacherjee ym. 2003; Rytkönen ym ) Työpaikat ovat juomiskulttuureiltaan erilaisia, ja Suomessakin puhutaan yleisesti niin sanotuista märistä ja kuivista työpaikoista. Myös työpaikan käytännöillä ja päihdeohjelmilla on merkitystä alkoholikäytäntöihin. Esimerkiksi australialaistutkimuksen mukaan työpaikan käytännöt ja se, onko työpaikalla alkoholiohjelmaa, olivat yhteydessä nuorten työntekijöiden juomiseen (Pidd ym. 2006). Työpaikkojen rooli alkoholihaittojen ehkäisijänä on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti (Bennett & Lehman 1998, 2001 ja 2002). Työpaikan kulttuurin on havaittu vaikuttavan ihmisten juomiseen: Barrientos-Gutierrez ym. totesivat useita erilaisia työpaikkoja ja työ- 14

17 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE ryhmiä koskevassa tutkimuksessaan, että työpaikka ja siellä vallitsevat sosiaaliset normit vaikuttavat sekä vapaa-ajalla tapahtuvaan että työhön liittyvään juomiseen. Jos normit eivät salli tai rohkaise juomista, runsas juominen vähenee (Barrientos-Gutierrez ym. 2007; Pidd ym. 2006). Juomiskulttuurin lisäksi työpaikat eroavat toisistaan työn rasittavuuden, vaativuuden ja palkitsevuuden suhteen, mikä saattaa heijastua työntekijöiden alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön (Bobak ym. 2005; Head J ym. 2004). Työpaikan alkoholikäytäntöjen vaikutusta työntekijöiden alkoholinkulutukseen on tutkittu vielä suhteellisen vähän ottaen huomioon alkoholin negatiiviset ja laaja-alaiset vaikutukset työelämässä. Varsinkaan varhaisen puuttumisen vaikutuksiin työpaikoilla ei ole Suomessa juuri kohdennettu tutkimusta. Työpaikat kuitenkin ovat potentiaalinen ympäristö alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn jo tapahtuvan alkoholiongelmien hoidon lisäksi (Miller ym. 2007, Pidd ym. 2006; Roman & Blum 2002). JOHDANTO 1.2 Työpaikat alkoholihaittoja ehkäisemään Suomessa julkinen keskustelu alkoholin suurkulutuksesta on työelämän osalta pitkään painottunut alkoholiongelmaisiin ja heidän hoitoonohjaukseensa. Todellinen uhka työkyvylle, työturvallisuudelle ja työn tuottavuudelle on kuitenkin työtä tekevän väestön alkoholin suurkulutuksen varhaisvaihe, joka voi näkyä työpaikoilla ja työyhteisöissä erilaisina oireiluina, työstä poissaoloina ja työterveyshuollon vastaanottokäyntien lisääntymisenä. Aina on myös ollut tiettyjä töitä ja tilanteita, joihin alkoholinkäyttö on liittynyt esimerkiksi edustustehtävissä tai koulutus- ja virkistystapahtumissa. Työpaikan tulee kuitenkin olla terveyttä ja työkykyä edistävä ympäristö, jossa ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keinoin tartutaan ajoissa alkoholihaittoihin. Alkoholin riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen oli yksi kolmesta Vanhasen I hallituksen alkoholipolitiikan linjauksista tekemän periaatepäätöksen tavoitteista (STM 2003). Alkoholihaittoja ehkäisevä työ työpaikoilla ja työterveyshuollossa kuuluu myös Vanhasen II hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman sisältöön (Tepo 2007). Hallitus käynnisti valtiovallan, kuntien ja järjestöjen yhteisen Alkoholiohjelman ( ensin vuosiksi , 15

18 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE sitten jatkokaudeksi koordinoimaan ja edistämään yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Alkoholiohjelman ensimmäisessä vaiheessa työpaikkojen alkoholikysymykset jäivät vähemmälle huomiolle, kun taas työterveyshuollon kysymykset, erityisesti mini-interventio, olivat huomattavasti enemmän esillä. Toisessa vaiheessa tähän on tulossa parannusta. Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja päihdeasioiden käsittelystä sekä hoitoon ohjauksesta työpaikoilla (Keskusjärjestöjen suositus 2006). Päihdetyön painopiste tulee siirtää ehkäisevään työhön, jonka tarve työpaikoilla on ilmeinen. Jotta työpaikoille voidaan luoda valmiuksia ja välineitä ehkäistä alkoholin riskikulutuksesta aiheutuvia ongelmia ja tarttua niihin jo varhaisessa vaiheessa, tarvitaan tutkittua tietoa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön tarpeista ja mahdollisuuksista ehkäisevässä päihdetyössä. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti vuonna 2008 huomiota työterveyshuollon ennaltaehkäisevään työhön erityisesti alkoholihaittojen osalta. Tarkastusviraston mukaan työterveyshuollon toimintaa tulisi suunnata enemmän ennaltaehkäisyyn ja työpaikoille. Nykyisellään varhainen puuttuminen alkoholin suurkulutukseen on sen aiheuttamiin terveysriskeihin nähden riittämätöntä. (Työterveyshuolto ja alkoholihaittojen ehkäisy 2008.). Siitä, mitä työpaikoilla tarvitaan ja tehdään alkoholihaittojen ennalta ehkäisemiseksi, ei ole Suomessa kattavaa tietoa. Alkoholihaittoja ehkäisevää työtä työpaikoilla on mahdollista ohjeistaa päihdeohjelmalla. Nykyinen lainsäädäntö ei juurikaan velvoita työpaikkoja toimimaan päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Päihdeohjelma on pakollinen vain työpaikoilla, joilla tehdään huumetestejä (Työterveyshuoltolaki 1383/2001). Koska sekä työterveyshuoltolaki että työturvallisuuslaki (738/2002) perustuvat ennaltaehkäisyn periaatteeseen, on suositeltavaa kirjata työpaikan alkoholihaittojen ehkäisy osaksi päihdeohjelmaa ja/ tai työsuojelun toimintaohjelmaa kaikilla työpaikoilla, sillä se kuuluu työhyvinvoinnin edistämiseen ja esimiestyöhön. Työpaikoilla alkoholia koskevista käytännöistä ei ole yleensä yhdessä sovittu eikä suosituksia ja hoitoonohjausmalleja ole, ne ovat vanhentuneita tai niitä ei tunneta. Toiminta painottuu hoitoonohjaukseen, johon ryhdytään liian myöhään, jo vuosia kestäneen alkoholin riskikulutuksen ja oireilun jälkeen, jolloin alkoholiriippuvuus on jo ehtinyt kehittyä. Myös työterveyshuollossa alkoholin riskikäyttöön puututaan usein vasta, kun 16

19 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE haitat jo ovat näkyvissä. Tätä osoittaa esimerkiksi Työterveyshuolto Suomessa tutkimus, jonka mukaan alkoholinkäytön puheeksiottaminen ja mini-interventiot ovat systemaattista toimintaa edelleen vain harvoissa työterveyshuolloissa (Jurvansuu & Hirvonen 2009). 1.3 Työterveyshuollon asiantuntemus avuksi Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon yksi tavoite on työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Työterveyshuollon tehtävänä on muun muassa tiedon antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveyttä ja turvallisuutta sekä työntekijän terveyttä koskevissa asioissa. Työ ja terveys Suomessa haastattelututkimuksen mukaan alkoholinkäyttö oli otettu työterveyshuolloissa puheeksi joka neljännen työterveyshuollon piiriin kuuluvan asiakkaan kanssa viimeisen vuoden aikana ja joka kolmannen kanssa tätä aiemmin (Peurala ym. 2007). Työterveyshuolloissa on runsaasti työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn liittyvää tietoa, jota voidaan ja pitäisi hyödyntää myös alkoholihaittoja ehkäisevän työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Siksi työterveyshuoltojen asiantuntemusta tulisi hyödyntää työpaikan alkoholihaittoja ehkäisevässä työssä. Työterveyshuollon käyttämistä alkoholihaittoja ehkäisevän työn menetelmistä työkyvyn lisäämiseksi ei ole juurikaan tutkittua tietoa Suomessa lukuun ottamatta mini-interventiota. Mini-interventio eli lyhytneuvonta on yksilöön kohdistuva hoitomuoto, jolla tarkoitetaan alkoholin käytön puheeksiottoa terveydenhuollossa sekä henkilön oireisiin suhteutettua neuvontaa ja tukea juomisen vähentämiseksi (Seppä 2005). Mini-interventiolla pyritään tunnistamaan ja hoitamaan alkoholin suurkuluttajat ja ongelmakäyttäjät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen tavoitteena on yleensä alkoholin kohtuukäyttö (Anderson ym. 2005; Salaspuro ym., 2005). Mini-intervention kohderyhmänä ovat alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajat, kun taas kohtuu- ja ongelmakäyttäjiä varten on käytettävissä muita menetelmiä. Mini-interventio on tutkimusten mukaan vaikuttavaa toimintaa; se on havaittu työterveyshuoltoon soveltuvaksi (Kuokkanen & Teirilä 2001) ja vaikuttavaksi hoitomuodoksi alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä (Kaner ym. 2009; Bertholet ym. 2005; Ballesteros ym. 2004; Fleming ym ja 2002; Seppä 1996; Bien ym. 1993). JOHDANTO 17

20 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE Työterveyshuoltojen mukaan vuonna 2007 mini-interventio sisältyi työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan 10 %:lla asiakasorganisaatioista, hoitoonohjaus 20 %:lla ja päihdeohjelma 16 %:lla. Vain pieni osa työterveyshuolloista ilmoitti toteuttaneensa mini-interventioita kaikkien työnantaja-asiakkaidensa kohdalla (18 % terveystarkastuksissa ja 7 % sairaanhoitokäynneillä). Noin puolet työterveyshuolloista sanoi järjestäneensä joskus jonkin asiakasyrityksen työntekijöille suunnattua tiedotusta, koulutusta, luentoja tai kampanjoita ehkäisevästä päihdetyöstä (Jurvansuu & Hirvonen 2009). Viime vuosina mini-interventiotoimintaa on Suomessa juurrutettu terveydenhuollon käytäntöön kahden valtakunnallisen hankkeen avulla (Seppä 2008). VAMP-mini-interventiohanke suuntautui perusterveydenhuoltoon ja toinen Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveyshuollon jokapäiväiseen käyttöön -hanke työterveyshuoltoihin. Viimeksi mainitussa koulutettiin mittava määrä työterveyshoitajia ja -lääkäreitä, tuotettiin mini-interventio-opas työterveyshuolloille (Heljälä ym. 2006) ja kustannettiin Suomen oloihin soveltuva, käännetty painos eurooppalaisen PHEPA-hankkeen loppuraportin yhteenvedosta (Alkoholi ja perusterveydenhuolto 2006). Mini-interventiot ovatkin lisääntyneet työterveyshuolloissa viime vuosina, ja tällä hetkellä noin neljä viidesosaa Suomen työterveyshuolloista toteuttaa mini-interventiota ainakin jossain määrin. Toiminta ei kuitenkaan ole vielä systemaattista (Jurvansuu & Hirvonen 2009). Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa yhtenä tavoitteena on vakiinnuttaa miniinterventiotoiminta työterveyshuollon käytännön työhön (Tepo 2007). Suomessa työterveyshuollon toiminta perustuu sen omaan toimintasuunnitelmaan ja työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuollossa ei perinteisesti ole tiedotettu, neuvottu ja ohjattu työyhteisöjä ja -organisaatioita alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Myös muissa kuin alkoholiasioissa työterveyshuollon tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus painottuvat yksilöille suunnattuun toimintaan sen sijaan, että se kohdistuisi työyhteisöihin tai ryhmiin (Palmgren ym. 2008). 18

21 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE 1.4 Alkoholi ja työterveys -tutkimus osa laajempaa hanketta Tässä raportoitava tutkimus on osa Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikoilla -tutkimus- ja kehittämishanketta ( ), joka sai alkunsa kolmelta taholta tulleiden toivomusten perusteella. 1) Työterveyslaitoksen mini-interventiohankkeen (ks. Seppä 2008) yhteydessä työterveyshuollot asiakasorganisaatioineen nostivat voimakkaasti esiin tarpeen lisätä ja parantaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen välistä yhteistyötä alkoholihaittojen ehkäisyssä. 2) Työnantajataho esitti Työterveyslaitokselle toivomuksia kehittää yhteistyötä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen kanssa alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoilla. 3) Työmarkkinajärjestöt antoivat keväällä 2006 suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisemiseksi työpaikoilla (Keskusjärjestöjen suositus 2006). Hankkeen tarkoituksena on edistää työpaikkojen ja työterveyshuoltojen työtä alkoholihaittojen ehkäisemiseksi varhain, parantaa työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä ehkäisevässä päihdetyössä ja poistaa mini-interventiotoimintaa haittaavia esteitä työterveyshuolloissa. Hankkeeseen sisältyy olennaisena osana Alkoholi ja työterveys -tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alkukartoituksella ja seurantakyselyllä alkoholihaittoja ehkäisevää työtä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Lisäksi sillä selvitetään toteutetun koulutus- ja tiedottamisintervention vaikutuksia alkoholihaittoja ehkäisevään työhön. Raportoimme tässä tutkimuksen alkukartoituksen tuloksia Suomessa aiemmin pääosin tutkimattomalta aihealueelta. Kerromme, millaisina työpaikkojen ja työterveyshuoltojen henkilöstöt näkevät alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeet ja käytännöt työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Lisäksi raportoimme työpaikkojen ja työterveyshuoltojen välisestä yhteistyöstä ja sen parantamista helpottavista tekijöistä alkoholiasioissa. Ajan tasalla olevan tiedon perusteella on mahdollista tuoda julki vaiettu tieto siitä, miten alkoholi näkyy tämän päivän työpaikoilla, miten alkoholiasioihin suhtaudutaan ja miten niitä käsitellään. Tiedon perusteella voidaan tukea työpaikkoja oikealla tavalla haittojen ehkäisemiseksi. JOHDANTO 19

22 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE 1.5 Käsitteiden määrittely Aikuisten alkoholinkäyttö jakautuu Sepän (2005) ja Aallon (2009) mukaan kohtuukäyttöön ja suurkulutukseen. Kohtuukäytölle on asetettu päivittäisen ja viikoittaisen kulutuksen riskirajoja. Käsitettä riskikäyttö Seppä ja Aalto käyttävät, kun alkoholin suurkulutukseen tai muiden päihteiden käyttöön liittyy sosiaalisia tai terveydellisiä riskejä, vaikka ne eivät ole vielä useinkaan näkyvissä tai edes helposti tunnistettavissa. Alkoholin suurkulutus on juomamääriin suhteutettu, terveysriskiä ennustava käsite, joka sisältää myös ne henkilöt, joilla jo on terveyshaittoja. (Seppä 2005; Aalto 2009.) Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan miehillä yli 24:n ja naisilla yli 16 alkoholiannoksen juomista viikossa. Suurkulutusta on myös suurten kertamäärien nauttiminen toistuvasti. Naisilla tämä tarkoittaa vähintään 5 annosta ja miehillä 7 annosta. (Heljälä ym. 2006; Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). Käypä hoito -suosituksessa alkoholin ongelmakäytöllä tarkoitetaan liikakäyttöä, joka jakautuu piirteittensä perusteella kolmeen luokkaan: riskikäyttö, haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuus (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010: Artikkelin tunnus: nix ( ); /web/kh/etusivu ). Alkoholin riskikäytössä suurkulutuksen rajat ylittyvät, mutta merkittäviä alkoholihaittoja tai -riippuvuutta ei ole vielä ilmaantunut. Alkoholin haitallisessa käytössä on selvästi tunnistettavia ja määriteltävissä olevia alkoholinkäytön aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, mutta ei riippuvuutta. Alkoholiriippuvuus (alkoholismi) on oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa juomisen pakonomaisuus, vieroitusoireet ja toleranssin kasvu sekä juomisen jatkuminen haitoista huolimatta Tässä tutkimuksessa alkoholin riskikäytöksi katsotaan sellainen alkoholin käyttötapa, joka jatkuessaan voi johtaa alkoholihaittoihin eli riskeeraa ihmisen oman tai muiden terveyden ja turvallisuuden. Raja-arvona, jonka jälkeen riskit merkitsevästi lisääntyvät, pidetään tässä alkoholin käyttöä mittaavan AUDIT-testin pistemäärää 8 (vrt. Alkoholi ja perusterveydenhuolto 2006) (AUDIT-testistä lähemmin menetelmien yhteydessä luvussa 2.2). 20

23 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE Alkoholihaitat työelämässä on sosiaali- ja terveysministeriön selvityksissä jaettu terveydellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haittoihin, joiden katsotaan olevan tiukasti yhteydessä toisiinsa. Käytännönläheisempänä jakona on esitetty haitoiksi seuraavaa: 1) krapula, keskittymishäiriöt ja väsymys, 2) sairaudet ja kuolema, 3) työtapaturmat ja 4) psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat (Piironen 2004). Tässä tutkimuksessa alkoholihaitoiksi on katsottu erilaiset alkoholinkäytöstä johtuvat, työyhteisön jäsenille haittoja aiheuttavat tekijät työpaikalla, esimerkiksi JOHDANTO krapulassa tai humalassa työskentely alkoholin haju kartteleva käyttäytyminen alkoholisyistä myöhästely poissaolo, töiden laiminlyönti tai tehottomuus haitat muista päihteistä toisen työntekijän tai läheisen alkoholinkäytön haitta itselle tai työlle ja oman alkoholinkäytön haitta omalle tai toisten työlle. Alkoholin kielteisiksi seurauksiksi taas on katsottu alkoholinkäytöstä johtuvat, työpaikalle tai -organisaatiolle haittoja aiheuttavat tekijät, kuten työn tuloksen heikennyt laatu tai määrä työn etenemisen viivästyminen tai pysähtyminen yhteistyön heikentyminen lisääntyneet ihmissuhdevaikeudet tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet taloudelliset menetykset työpaikan imagohaitat. 21

24 2 KYSYTÄÄN ALKOHOLISTA ERITYYPPISILLÄ TYÖPAIKOILLA JA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA 2.1 Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena oli tutkia 1. alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeita ja käytäntöjä työpaikoilla 2. työterveyshuoltojen organisaatio- ja yksilöasiakkailleen suuntaaman alkoholiriskejä ehkäisevän työn käytäntöjä 3. työpaikkojen ja työterveyshuoltojen välisen yhteistyön käytäntöjä ja haasteita alkoholihaittoja ehkäisevässä työssä. 2.2 Tutkimuksen toteutus ja menetelmät Tutkimustietoa kerättiin vuoden 2007 keväällä sekä työpaikoilla että työterveyshuolloissa kyselylomakkeilla, joihin vastaaminen oli vapaaehtoista. Tutkimuksen kohteena oli neljän eri toimialan yhdeksän työorganisaatiota: kaksi ahtausyritystä, kaksi hotelliketjua, kolme tiedekuntaa kahdesta yliopistosta ja kaksi valtion virastoa sekä niiden kaikkien työterveyshuollot. Tutkituista organisaatioista käytetään tässä raportissa jatkossa nimityksiä ahtausyritykset, hotellit, tiedekunnat ja virastot sekä työterveyshuollot (kaikkien tutkittujen organisaatioiden työterveyshuoltojen henkilöstöt). Kysely kohdentui kaikissa tutkituissa yksiköissä koko henkilöstöön. Tutkimuksen kohteita informoitiin tutkimuksesta etukäteen. Tutkimuksen tuloksissa raportoidaan vain yli 15-henkisen ryhmän tiedot, jotta yksittäisten henkilöiden tiedot eivät ole tunnis- 22

25 2 KYSYTÄÄN ALKOHOLISTA ERITYYPPISILLÄ TYÖPAIKOILLA JA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA tettavissa. Tutkimussuunnitelman on hyväksynyt Työterveyslaitoksen eettinen työryhmä. Työpaikoilla tutkimuksen kohteena oli kaikkiaan henkilöä, joista alkukyselyyn vastasi henkilöä (47 %). Toimialoittain ahtausyritysten kohdehenkilöstä vastasi 440 (30 %), hotellien 382:sta 173 (45 %), yliopistojen tiedekuntien 1 144:stä 547 (48 %) ja valtion virastojen 1 295:stä 864 (67 %). Miehiä kaikista vastanneista oli 39 % ja naisia 61 %. Ahtausyritysten vastaajista enemmistö (92 %) oli miehiä, kun taas muiden alojen vastaajista naisia: hotelleissa 72 %, tiedekunnissa 73 % ja valtion virastoissa 79 %. Iältään vastaajat olivat vuotiaita, keskimääräinen ikä oli 42,7 vuotta. Hotellien vastaajat olivat muita nuorempia, heidän keski-ikänsä oli 34 vuotta. Ahtausalalla keski-ikä oli 41,9 ja tiedekunnissa 42,8 vuotta. Valtion virastoissa vastaajien keski-ikä oli korkein eli 44,5 vuotta. Vastaajista 80 % oli vakituisessa työsuhteessa. Esimiesasemassa toimi 15 % ja luottamushenkilöinä, työsuojelutehtävissä tai kuntoutus- ja päihdeyhdyshenkilöinä 5 % kaikista vastanneista. Työterveyshuolloissa tutkimuksen kohteena oli kaikkiaan 129 henkilöä, joista 60 (47 %) vastasi kyselyyn. Heistä puolet (eli 30) oli työterveyshoitajia, kolmasosa (20) työterveyslääkäreitä, 10 % (6) psykologeja ja 8 % (4) muuta työterveyshuollon henkilöstöä. Kaikista työterveyshuollon vastaajista 57 % (34) oli saanut joskus koulutusta alkoholinkäytön vähentämiseksi tehtävään neuvontaan ja yhtä suuri osa myös päihteisiin liittyvää lisä- tai täydennyskoulutusta. Ammatissaan työterveyshoitajat olivat toimineet keskimäärin 14, lääkärit 13, psykologit 19 ja muut 10 vuotta. Tutkimusaineistona olivat työpaikkojen ja niiden työterveyshuoltojen henkilöstöille suunnatut kyselylomakkeet sekä työpaikkojen päihdeohjelmia käsittelevät asiakirjat. Kyselytutkimus tehtiin tiedekunnissa ja virastoissa sähköisenä kyselynä, hotelleissa postikyselynä ja ahtausyrityksissä sekä sähköisenä että postikyselynä. Kaikissa työterveyshuolloissa kyselyt toteutettiin sähköisessä muodossa. Kyselylomakkeiden alkoholihaittojen ehkäisyn tarpeita ja käytäntöjä koskevat kysymykset on kuvattu liitteessä 1 Tutkimuksessa käytetyt ehkäisevän päihdetyön tarpeita ja käytäntöjä mittaavat mittarit. Työpaikoille ja työterveyshuoltoon suunnatut lomakkeet sisälsivät osin myös samoja kysymyksiä: sekä työpaikkojen että työterveyshuoltojen henkilöstöiltä kysyttiin kokemuksia alkoholihaittoja ehkäisevän työn käytännöistä, tarpeista, asenteista ja odotuksista. Alkoholiasioiden käsittelyyn liittyvistä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 23

26 2 KYSYTÄÄN ALKOHOLISTA ERITYYPPISILLÄ TYÖPAIKOILLA JA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA asenneväittämistä muodostettiin faktorianalyysien perusteella myös summamuuttujat kuvaamaan omaa ja työyhteisön arvioitua suhtautumista alkoholiasioiden käsittelyyn työpaikalla. Omia asenteita mitattiin viiden osion muodostamalla summamuuttujalla (α =.70), joka kuvasi suhtautumista alkoholiasioiden esiin nostoon työpaikalla. Omaa suhtautumista kysyttiin seuraaviin asioihin: onko alkoholiasioista hyvä tietää enemmän; kuuluuko niistä puhua työpaikalla tai niihin puuttua, kun ilmenee haittoja; käsitelläänkö niitä riittävästi työpaikalla; ovatko ne vain yksityisasia; ja pitäisikö niistä puhua jo ennen ongelmien ilmenemistä. Vastaajien arviota työyhteisönsä suhtautumisesta alkoholiasioihin taas mitattiin kahdella kolme osiota käsittävällä summamuuttujalla: 1. haittoihin puuttuva asenne (α =.59) eli alkoholin aiheuttamista haitoista työlle puhutaan, tietoa alkoholin haitoista on saatavilla ja ilmenneitä alkoholihaittoja käsitellään 2. alkoholinkäyttöä suosiva asenne (α =.59) eli alkoholihaittoja katsotaan läpi sormien, alkoholin käytöstä rehvastellaan ja työpaikan juhlissa sallitaan runsas alkoholin käyttö. Työpaikkojen henkilöstöiltä kysyttiin myös alkoholinkäytöstä AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) -testillä (ks. liite 2) sekä käsitystä omasta alkoholinkäytöstä. AUDIT-testi on WHO:n kehittämä riskikäytön tunnistamiseen tarkoitettu strukturoitu kyselytesti, jonka kymmenestä kysymyksestä kolme ensimmäistä mittaa alkoholin kulutusmääriä ja käyttökertoja, seuraavat kolme riippuvuusoireita ja loput alkoholin käyttöön liittyviä muita haittoja (Saunders. ym. 1993; Volk ym. 1997; Reinert & Allen 2007). Testin pistemäärä voi olla 0 40 ja riskikulutuksen rajana pidetään tässä 8 pistettä. Pistemäärän 8 tai sitä enemmän katsotaan olevan ihmisen terveydelle haitallista. Pistemäärät 0 7 kuvaavat vähäisiä, 8 10 lievästi kasvaneita, selvästi kasvaneita, suuria ja erittäin suuria alkoholinkäytön riskejä (Volk ym. 1997). AUDIT-pistemääräksi annoimme tässä 0 myös henkilöille, jotka olivat jättäneet vastaamatta mittarin kysymykseen 2, mutta joiden vastaus kaikkiin muihin kysymyksiin oli 0. AUDIT-C-testi muodostuu AUDITtestin kolmesta ensimmäisestä osiosta, jotka mittaavat alkoholin käyttökertoja, juotujen annosten määriä sekä kerralla juotua alkoholimäärää. 24

27 2 KYSYTÄÄN ALKOHOLISTA ERITYYPPISILLÄ TYÖPAIKOILLA JA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA Suomalaisilla alkoholin riskikäyttöä osoittaa niiden summapistemäärä: AUDIT-C >4 (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, s. 37). Työpaikan ja työterveyshuollon välisen yhteistyön käytännöistä ja tarpeista kysyttiin heiltä, jotka olivat yhteistyöhön osallistuneet tai halusivat osallistua (1 972 vastaajaa). Myös yhteistyön osalta kysymykset olivat työpaikan ja työterveyshuollon lomakkeissa osittain samat. Työterveyshuoltojen henkilöstöltä kysyttiin lisäksi mini-interventiotoiminnasta, erityisesti sen sisällöstä ja soveltuvuudesta työterveyshuollon arkeen ja asiakkaiden tarpeisiin. Kahdella avoimella kysymyksellä kysyttiin, mitkä tekijät työpaikalla tukevat ja mitkä vaikeuttavat alkoholihaittoja ehkäisevää työtä. Tukevia asioita koskeviin kysymyksiin vastasi 353 ja ehkäisytyötä vaikeuttavia tekijöitä koskeviin kysymyksiin 357 henkilöä. Työpaikkojen vastaajia kuvaavat taustamuuttujat ovat vastaajien toimiala, ikä, sukupuoli, asema ja alkoholinkäyttö. Avainhenkilöillä tarkoitetaan tässä esimiehiä, luottamus-, työsuojelu-, kuntoutus- ja päihdeyhdyshenkilöitä. Tutkitut työpaikat ovat yksittäisiä näytteitä erityyppisiltä toimialoilta eivätkä edusta koko toimialaa. Tutkimustulokset raportoimme frekvenssien ja ristiintaulukointien avulla. Taustamuuttujittain eriteltyjen ryhmien väliset erot edellä mainituissa muuttujissa on analysoitu varianssianalyysein. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastelemme korrelaatioanalyysien avulla. Vastauksia kyselylomakkeen kahteen avoimeen kysymykseen analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä (Tuomi & Sarajärvi 2006). Alkuperäisilmaisut koodattiin ja pelkistettiin, minkä jälkeen ne yhdistettiin alaluokiksi ja alaluokat edelleen yläluokiksi. Yläluokista muodostettiin vielä pääluokat. (Luurila 2009.) Alkoholihaittojen varhaisen ehkäisyn sisältymistä työpaikkojen päihdeohjelmiin analysoitiin tarkastelemalla neljän eri toimialoja edustavan työpaikan päihdeohjelmia sisällönanalyysein terveyden edistämisen ja haittojen ehkäisyn näkökulmasta. Päihdeohjelmista etsittiin mainintoja seuraavista asioista: TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1. työkyvyn ja terveyden edistäminen ja ylläpito (promootio) 2. haittojen ennaltaehkäisy (primaaripreventio) 3. varhainen puuttuminen (sekundaaripreventio) 4. ongelmaan puuttuminen (tertiaaripreventio) 5. työyhteisön tuki ja tasapaino. 25

28 2 KYSYTÄÄN ALKOHOLISTA ERITYYPPISILLÄ TYÖPAIKOILLA JA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA Promootiossa on kysymys terveysvarannon kasvattamisesta ja mahdollisuuksien luomisesta. Työkykyyn ja terveyteen pyritään vaikuttamaan voimavaralähtöisesti. Primaaripreventio taas on sairauksia ehkäisevää toimintaa, joka tapahtuu ennen kuin sairaus on ennättänyt kehittyä. Sekundaaripreventiolla pyritään estämään sairauden paheneminen poistamalla riskitekijöitä ja niiden vaikutusta. Tertiaariprevention tarkoituksena on lisätä toimintakykyisyyttä kuntoutuksella sekä vähentää olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen pahenemista. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005). Alkukartoituksen tavoitteet, aineistot ja menetelmät on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Tutkimuskysymykset, aineistot ja menetelmät. Tutkimuskysymykset Aineistot Menetelmät Mitä alkoholihaittoja Työpaikkojen päihdeohjelmat Sisällönanalyysit ehkäisevästä työstä on sovittu työpaikoilla? Millaiset ovat alkoholihaittoja ehkäisevän työn koetut käytännöt ja tarpeet työpaikoilla ja työterveyshuolloissa? Kyselylomakkeet a) työyhteisöjen koko henkilöstöille b) em. työyhteisöjen työterveyshuoltojen koko henkilöstölle (työterveyslääkärit, -hoitajat ja psykologit) Frekvenssit, ristiintaulukoinnit, Khii2-testit, varianssianalyysit, faktorianalyysit, sisällön analyysi (avoimet kysymykset) Miten sujuu työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä ja mitkä tekijät tukevat yhteistyötä? Miten ehkäisevän työn käytännöt ja tarpeet ovat yhteydessä toisiinsa? Kyselylomakkeiden kysymykset a) työyhteisöjen niille henkilöille, jotka ovat osallistuneet tai haluavat osallistua yhteistyöhön b) työterveyshuollon niille henkilöille, jotka ovat osallistuneet yhteistyöhön Kyselylomakkeet työyhteisöjen koko henkilöstölle Frekvenssit, ristiintaulukoinnit, Khii2-testit, varianssianalyysit Korrelaatioanalyysit 26

29 3 ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT 3 ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT 3.1 Alkoholihaittojen ehkäisemisen tarpeet työpaikoilla Alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeita työpaikoilla tutkittiin kysymällä a) alkoholin riskikäyttöä, b) havaittuja alkoholihaittoja ja alkoholinkäytön seurauksia työpaikalla, c) vastaajan omia ja hänen arvioimiaan työyhteisön asenteita alkoholiasioihin sekä d) alkoholihaittoja ehkäisevän työn koettua tarvetta. Tulokset osoittavat alkoholihaittojen ehkäisyn tarpeet työpaikoilla suuriksi, sillä alkoholin riskikäyttö oli yleistä ja haitat runsaita. Asenteet alkoholihaittojen käsittelyyn työpaikoilla olivat varsin myönteiset. TULOKSET Alkoholin riskikäyttö Alkoholinkäytön riskit olivat kasvaneet (AUDIT 8) alkoholinkäyttöä koskevan AUDIT-kysymyssarjan kaikkiin osioihin vastanneista (N = 1 857) neljäsosalla (24 %) (AUDIT-testin kuvausta jaksossa 2.2), miehistä 43 %:lla ja naisista 12 %:lla. AUDIT-C -testillä (= AUDIT -testin kolme ensimmäistä kysymystä, joita on käytetty mm. Työ ja terveys Suomessa -haastattelututkimuksissa) mitattuna riskikäyttöä ilmeni tässä tutkimuksessa kolmasosalla (34 %) kaikista vastanneista, miehistä 57 %:lla ja naisista 20 %:lla. Alkoholinkäyttöä mittaaviin kysymyksiin jätti vastaamatta 9 % kaikista vastanneista. Vastanneiden alkoholin riskikäyttö oli sukupuolesta ja toimialasta riippumatta sitä yleisempää mitä nuorempia he olivat. Alle 30-vuotiaista riskikäyttöä oli kolmasosalla, sitä vanhemmista viidesosalla. Miehillä riskikäyttöä oli enemmän kuin naisilla, iästä ja toimialasta riippumatta (liitetaulukko 1). Alkoholin riskikäytössä oli merkitsevä ero myös tutkit 27

30 3 ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT alkoholinkäytön riskit vähäiset (AUDIT < 8) kasvaneet (AUDIT 8) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 0 % 100 % ikä < > miehet naiset ahtausyritykset hotellit tiedekunnat virastot Kuva 1. Alkoholinkäytön riskit (AUDIT) ikäryhmän, sukupuolen ja toimialan mukaan. tujen neljän toimialan välillä. Riskikäyttö oli yleisintä ahtausyrityksissä ja hotelleissa, joissa sitä ilmeni lähes puolella vastaajista. Tiedekunnissa ja virastoissa riskikäyttö oli vähäisempää, mutta niissäkin sitä ilmeni vastaajista noin seitsemäsosalla. (Kuva 1.) Vastaajien arviot omasta alkoholinkäytöstään eivät aina vastanneet AUDIT-testillä saatuja tuloksia. Kaikista vastaajista valtaosa (82 %) piti itseään kohtuukäyttäjänä, 14 % raittiina (naisista 17 %, miehistä 11 %) ja vain pieni osa (3 %) suurkuluttajana tai alkoholiriippuvaisena (naisista 1 %, miehistä 6 %). Riskikäyttäjistä, joilla alkoholin käytöstä aiheutuvat riskit olivat vähintään lievästi kasvaneet (AUDIT 8 40), enemmistö piti itseään kohtuukäyttäjinä tai raittiina. Jopa heistä, joilla riskit olivat erittäin suuret (AUDIT 20 40), lähes puolet arvioi itsensä kohtuukäyttäjäksi. (Kuva 2.) 28

31 3 ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT mielestäni olen raitis kohtuukäyttäjä suurkuluttaja tai riippuvainen Alkoholin käytön riskit: 0 % 100 % vähäiset (AUDIT 0 7) lievästi kasvaneet (AUDIT 8 10) selvästi kasvaneet (AUDIT 11 14) suuret (AUDIT 15 19) TULOKSET erittäin suuret (AUDIT 20 40) Kuva 2. Arviot omasta alkoholinkäytöstä AUDIT-testillä mitatun riskikäytön mukaisissa ryhmissä. Kohtuukäyttäjinä itseään pitävistä miehistä 43 %:lla ja naisista 13 %:lla alkoholinkäytön riskit olivat AUDIT-testin mukaan vähintään lievästi kasvaneet. Iän myötä riskikäytön tuntemus parani. Mitä nuorempi kohtuukäyttäjäksi itsensä arvioinut ikäryhmä oli, sitä suuremmalla osalla heistä alkoholinkäytön riskit olivat vähintään lievästi kasvaneet: alle 30-vuotiaista 40 %:lla, yli 50-vuotiaista 16 %:lla. Itse arvioidun ja AUDIT-testillä mitatun alkoholinkäytön vastaavuudessa oli eroa myös toimialoittain. Kohtuukäyttäjiksi itsensä arvioineista alkoholinkäytön riskit olivat kasvaneet vähintään lievästi (AUDIT 8) suuremmalla osalla ahtausyritysten ja hotellien kuin virastojen ja tiedekuntien vastaajista (kuva 3). 29

32 3 ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT alkoholinkäytön riskit lievästi kasvaneet selvästi kasvaneet suuret tai erittäin vähäiset (AUDIT < 8) (AUDIT 8 10) (AUDIT 11 14) suuret (AUDIT 15 ) 0 % 100 % ahtausyritykset hotellit tiedekunnat virastot Kuva 3. Kohtuukäyttäjiksi itsensä arvioineiden (N = 1 563) alkoholinkäytön riskit (AUDIT) toimialoittain Alkoholihaitat ja kielteiset seuraukset Alkoholista aiheutuvien haittojen havaitseminen oli tutkituissa työyhteisöissä yleistä. Kaikista vastaajista lähes puolet (48 %) oli havainnut alkoholihaittoja työyhteisössään viimeisen vuoden aikana. Alkoholihaittoja työyhteisössään havaitsivat useammin miehet kuin naiset. Alle 30-vuotiaat havaitsivat niitä useammin kuin yli 30-vuotiaat. Avainhenkilöt ja alkoholin riskikäyttäjät (AUDIT 8) havaitsivat alkoholihaittoja työyhteisössään useammin kuin työntekijät ja vähäisen riskin alkoholinkäyttäjät (liitetaulukko 2). Sukupuolten väliset erot haittojen havaitsemisessa eivät kuitenkaan olleet alle 30-vuotiaiden ryhmässä yhtä suuret kuin muissa ikäryhmissä, joskin ne olivat samansuuntaiset. Ikäryhmien väliset erot haittojen havaitsemisessa eivät myöskään olleet ahtausyrityksissä merkitseviä, joskin ne olivat samansuuntaisia kuin muilla toimialoilla. 30

33 3 ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT Yleisin havainto alkoholihaitoista oli krapulassa tai humalassa työskentely. Sitä oli havainnut työyhteisössään viimeisen vuoden aikana lähes kolmannes kaikista vastanneista, miehistä useampi kuin naisista (41 % ja 24 %). Alkoholin hajua oli havainnut 28 % ja alkoholisyistä tapahtuvia myöhästelyjä ja poissaoloja 22 %, töiden laiminlyöntiä 15 % ja karttelevaa tai vetäytyvää käyttäytymistä alkoholisyistä 12 %. Edelleen 12 % vastanneista ilmoitti, että oma tai toisen alkoholinkäyttö oli haitannut työtä vuotiaat havaitsivat työpaikoillaan kaikkiaan useammanlaisia alkoholihaittoja kuin alle 30-vuotiaat tai yli 50-vuotiaat. Alkoholihaittojen havaitseminen omassa työyhteisössä vaihteli merkitsevästi myös toimialoittain. Haittoja oli havaittu enemmän ahtausyrityksissä ja hotelleissa kuin tiedekunnissa ja virastoissa (liitetaulukko 3). Ahtausyritysten ja hotellien henkilöstöstä enemmistö ja yliopistojen tiedekunnissa ja valtion virastoissa työskentelevistäkin lähes puolet oli havainnut jonkinlaisia alkoholihaittoja työyhteisössään viimeisen vuoden aikana (kuva 4). TULOKSET ahtausyritykset hotellit tiedekunnat virastot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % haittoja omassa työyhteisössä kielteisiä seurauksia työpaikalle myönteisiä seurauksia työpaikalle Kuva 4. Alkoholinkäytöstä haittoja ja seurauksia havainneiden osuudet (%) tutkituilla toimialoilla. 31

34 3 ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT ahtausyritykset hotellit tiedekunnat virastot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alkoholisyistä havaittuja haittoja työyhteisössä: krapulassa/humalassa työssä 56 alkoholin haju hengityksessä 48 myöhästely/poissaolot 41 töiden laiminlyönti / tehottomuus 26 karttelua/vetäytymistä 18 toisen alkoholinkäyttö haittaa 11 läheisen alkoholinkäyttö haittaa haitat muista päihteistä oma alkoholinkäyttö haittaa Kielteiset seuraukset työpaikalla : tulosten laatu/määrä huonontunut työt viivästyneet yhteistyö heikentynyt ihmissuhdevaikeudet tapaturma tai "läheltä piti" -tilanne taloudellisia menetyksiä 4 imago kärsinyt 9 Kuva 5. Erityyppisiä haittoja ja kielteisiä seurauksia alkoholista työpaikallaan havainneiden osuudet toimialoittain. 32