KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2011... 25"

Transkriptio

1

2 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

3 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIHALLINTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupungin yhteiset Hallinnon vastuualue Talouden ja controllertoimintojen vastuualue Strategian ja rahoituksen vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö Lasten ja nuorten lautakunta Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö

4 Sivu 2(2 Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Kotkan opisto ELINKEINO- JA LIIKETOIMINTA Tekninen lautakunta Kotkan osuus pelastuslaitokselle Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

5 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana 1 Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategia sisältää vision, 4 strategista päämäärää ja 17 kriittistä menestystekijää sekä näille yhteensä 75 arviointikriteeriä tai mittaria joko määrällisinä tai laadullisina. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Päämäärät ovat seuraavat: 1. Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö 2. Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama 3. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö 4. Talous on tasapainossa Neljän päämäärän lisäksi on asetettu 17 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. MENESTYVÄ KOTKA Merikaupunki Kotka on kansainvälisesti verkostoitunut Itämeren vetovoimainen kasvukeskus. Kotkalaisuus on rohkeaa ja luovaa uudistumista, aktiivista osallistumista, yrittäjyyttä, vahvaa yhteishenkeä sekä monipuolista kulttuurielämää. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista sekä puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Menestyvä Kotka visiosta on johdettu tavoitetila, jonka mukaan Kotka on 15 menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa. Tämän tavoitetilan saavuttamista seurataan neljällä keskeisellä mittarilla: 1. asukasmäärän kasvu 2. työpaikkojen kehitys 3. verotulojen kasvu 4. satamaliikenteen määrä Lisäksi seurataan seututasolla työllisyysasteen ja bruttokansantuote/asukas kehitystä. Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v :

6 Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät = Strategiakartta Logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymän tukeminen Seudun päämääriä tukevat valtakunnalliset hankkeet toteutuvat Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Monipuoliset oppimis- ja koulutusmahdollisuudet sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Venäjän mahdollisuudet hyödynnetään Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen Henkilöstöohjelman 2015 säästötavoitteet on saavutettu Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa Talous on tasapainossa Palveluiden laajuuden määrittäminen Kotka on viidentoista menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Ekologinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Kaupunkikulttuurin kehittäminen monipuoliseksi ja näkyväksi Viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa

7 3 2. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Asukasmäärä oli Maahanmuuton nettolisäys on edelleen korvannut syntyneiden vähemmyydestä ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutuneen kaupungin asukasmäärän vähenemisen. Vuonna 2009 kaupungin asukasmäärä kasvoi 81 hengellä. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,0 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,9 Vuonna 2009 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin henkilöä (2 870 henkilöä vuonna 2008) ja työttömien osuus työvoimasta 14,2 % (11,3 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 758 henkilöä (780) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 489 henkilöä (296). Työttömyys on vähentynyt kuluvana vuonna 2009 huippuluvuista. Nuorten korkealla olleet työttömyysluvut ovat myös pienenemässä, mutta uudeksi työmarkkinoiden ongelmaksi on muodostunut kasvava pitkäaikaistyöttömyys. Elokuun lopussa työttömyysprosentti Kotkassa oli 14,1 %. Uusia yrityksiä oli Kotkaan perustettu mennessä 152, joiden arvioidaan työllistävän n. 350 henkilöä.

8 4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Tätä hitaampaakin kehitystä on ennustettu, kuten liitteestä 2a ilmenee. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotustenperinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Tällä hetkellä valtiovarainministeriön arviota on pidettävä edellä esitetyistä syistä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia. Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen

9 5 vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Oman alueen talouden kehitys TEM:n ja ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset talousnäkymät 2/2010 raportin mukaan Kotkan - Haminan seutukunnan tuotantoelämässä kaikki perinteiset teollisuuden ja kuljetuksen toimialat ovat kokeneet laman aikana tuntuvia vaikeuksia. Palvelut ovat menestyneet jonkin verran paremmin, mutta mm. julkinen sektori kokonaisuudessaan on etsimässä vähennyksiä työvoimaansa. Satamaliikenteen määrä väheni vuonna 2009 kolmanneksen. Työvoimaa supistettiin ja alaa koetteli työtaistelu. Tilanne on tämän vuoden mittaan selvästi parantunut ja satamien liikennemäärät ovat kasvaneet edellisvuodesta, jopa ennätystahtia. Metsäteollisuus on jatkanut konsernitasolla supistamis- ja muutostoimiaan. Sekä metalli-, rakennusaine- että elintarviketeollisuus ovat kärsineet menekin vähenemisestä. Kemian teollisuus on pärjännyt hieman paremmin. Useat yritykset ovat irtisanoneet osan työvoimastaan ja käyttäneet lomautuksia. Olennaista viennin ja muun kysynnän paranemista ei ole näkyvillä mutta näkymät ovat kuitenkin paremmat kuin laman aiemmassa vaiheessa. Tuulivoimateollisuus on noussut uudeksi tuotannonalaksi ja Itämeren kaasuputkihanke on tuonut putkien päällystystoimintaa Kotkaan. Googlen palvelinkeskuksen tulo Haminaan monipuolistaa omalta osaltaan alueen tuotantorakennetta ja tuo imagohyötyä ja kertoo samalla alueen kehittymismahdollisuuksista. Palvelusektori ei ole taantumassa joutunut laajoihin toiminnan supistuksiin. Kauppa ja monet yksityiset palvelut ovat menestyneet melko hyvin, kun väestön ostovoima ei ole merkittävästi laskenut. Kaupalla on myös uusia investointisuunnitelmia, joille antaa lisätukea usko Venäjältä tulevan matkailijavirran kasvuun. Työmarkkinoiden pysymistä kireänä kuvastaa se, että oppilaitoksista valmistuvien työttömien määrät ovat puolestaan kasvaneet. Ts. työmarkkinat eivät kykene sijoittamaan kaikkia ammattiin valmistuvia työelämään. Avoimia työpaikkoja on selvästi vähemmän kuin ennen lamaa. Pitkittyvä työttömyys on lisääntymässä selvästi. Viime vuoden tasoon nähden määrä on Kotkan-Haminan seudulla kasvanut lähes neljänneksen, kun koko Kaakkois-Suomen keskimääräinen lisäys on 18 %. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä

10 6 vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Myös muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jakoosuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin vuonna 2010 vaikuttavat myös edellisvuosilta saatavat tilitykset. Alkuvuonna nämä tilitykset ovat supistuneet eräiden poikkeustekijöiden johdosta. Loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. Kuten edellisinäkin vuosina veroperusteita on tarkoitus muuttaa vuodelle Jotta verotus ei kiristyisi ansiotason nousun ja palkansaajamaksujen nousun vuoksi työtulovähennystä kasvatetaan siten, että kunnallisveron tuotto alenee 106 miljoonaa euroa. Lisäksi eläketulon verotusta kevennetään siten, että kunnallisveron tuotto alenee 14 miljoonaa euroa. Yhteensä 120 miljoonan euron kevennykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti oikein vastamaan verotulomenetyksiä. Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI ** 2011** 2012** 2013** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 8,0 2,4-0,4 2,4 4,8 4,9 Yhteisövero Muutos % 4,1-21,9 16,9 15,0-13,0-7,1 Kiinteistövero Muutos % 6,9 6,6 20,1 2,6 2,5 2,4 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 7,6 0,5 1,9 3,4 3,1 3,9 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, ** Ennuste

11 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus 7 Tälle vuodelle uudistetun valtionosuusjärjestelmän ns. peruspalvelujen valtionosuuteen on koottu aiemmin erillään olleita valtionosuuksia ja se perustuu yleisen osan määräysperusteisiin (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin ja erisyisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitus-osuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11 % ja tämän ulkopuolelle jäävien opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavissa palveluissa 41,89 %. Syyskuussa 2010 julkaistut tiedot perustuvat valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen (annettu ) ja siihen sisältyvään peruspalvelubudjettiin. Lisäksi eräät kuntakohtaiset kertoimet (erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa) lasketaan vasta loppuvuodesta (marraskuu). Kunnan peruspalvelujen valtionosuus näyttäisi nousevan vajaat 4 %, mihin vaikuttaa merkittävästi uusi 129 miljoonan euron verokompensaatio. Indeksitarkistuksena on otettu huomioon 1,6 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeva omarahoitusosuus on 2 631,67 euroa asukasta kohti (nousu vajaat 2 %). Rahoitusosuus vastaa 34,11 tasolla olevaa valtionosuusprosenttia. Prosentti kuvaa kustannustenjakoa valtion ja kuntien välillä, ei yksittäisen kunnan saaman valtionosuuden määrää. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,94 euroa/asukas sisältäen 1,6 %:n indeksitarkistuksen. Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät ole muuttuneet. Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella vähennyksiä ja lisäyksiä. Suurin muutos johtuu uudesta vuodelle 2011 tulevasta verovähennysten kompensoinnista suuruudeltaan 129 miljoonaa euroa. Nettomäärä kasvaa noin 32 % vuoden 2010 vastaavaan lukuun verrattuna. Muutoksiin sisältyvät myös Kunta-It hankkeen jatkoksi tulevan SADe-hankkeen rahoituksesta johtuva lisäys, julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoitus 1,3 miljoonaa euroa, yhdistymisavustusten kattosäännön ylittymisestä johtuva vähennys. Poistuvia eriä ovat Virve-hanke, yhteispalvelupisteiden rahoitus ja vuoden 2010 väliaikainen 30 miljoonan euron valtionosuuslisäys. Muutoin vähennykset ja lisäykset ovat vastaavat kuin kuluvana vuonna 2010 mukaan lukien toteutettu verovähennysten kompensaatio. Ylläpitäjäjärjestelmään kuuluvat Kotkan kaupungissa lukion valtionosuudet. Yksikköhinnat ja rahoitus määräytyvät entiseen tapaan. Yksikköhinnan indeksitarkistus on 1,6 %. Vuoden 2011 asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi arvioidaan 353 euroa/asukas. Verotulotasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Laskennallinen kiinteistövero on jo lopullinen. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia (18,59 %) ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja. Ennakkotiedon mukaan tasausraja on 3 012,20 euroa/asukas. Kotka kaupungille tehdään valtionosuuksiin tasausvähennystä 37 % tasausrajan ylimenevästä osuudesta. Verotulotasauksen määrä ensi vuodelle on ennakkotiedon mukaan -46 euroa/asukas, yhteensä -2,5 milj. euroa. Kotkan kaupungin laskennalliset verotulot ovat euroa/asukas.

12 Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti: 8 Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 2,9 3,0 +0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 183,8 190,0 +6,2 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 36,2 36,6 +0,4 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6 +/-0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) 5,4 5,5 +0,1 Kunnan omarahoitusosuus -141,2-144,1-2,9 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 86,6 90,4 +3,8 Verotulotasaus -3,3-2,5 +0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella -7,3-8,0-0,7 Kaupungille maksettava valtionosuus 76,0 79,9 +3,9 Verotulot Vuoden 2011 talousarvio on laadittu käyttäen 19,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Veroprosenttiin ei esitetä muutosta. Vuoden 2011 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2009 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen lasku Kotkassa vuonna 2009 oli -2,5 prosenttia ja koko maassa -0,4 prosenttia. Vuonna 2010 kunnallisveron tilitysten lasku Kotkassa vuoden 2009 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen -0,4 % prosenttia, n. -1,7 milj. euroa. Koko maassa kasvu on ollut 1,2 %. Marraskuussa tehtävä vuoden 2009 verotuksen maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jako-osuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2010 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 13,5 milj. euroa. Kunnallisverokertymäksi vuonna 2011 arvioidaan noin 164,8 milj. euroa. Tilitykset kasvavat 3,9 % vuoden 2010 ennusteesta. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset ovat 12,0 milj. euroa. Vuoden 2011 yhteisöveron tilitysten arvioidaan koko maassa kasvavan 15,0 % talouskasvun voimistuessa. Kuntakohtaiset jakoosuudet vahvistetaan vasta tammikuussa Kuntaryhmän jako-osuutta korotettiin vuosiksi ja se on 32,03 % suuruinen. Kiinteistöveron tilitykset toteutuvat tänä vuonna noin 0,3 milj. euroa talousarvioon merkittyä pienempänä. Rakennusten ja rakennelmien vuoden 2009 jälleenhankinta-arvon laskentaperusteisiin on tehty rakennuskustannusindeksin laskua vastaava alennus. Jälleenhankinta-arvot ovat tämän vuoksi alentuneet noin yhden prosentin. Ikäalennusten vuoksi rakennusten verotusarvot ovat voineet alentua tätä enemmän ja tämän vuoksi ensimmäistä kertaa vuoden 2004 jälkeen verotulopohja on edellisvuotta pienempi. Kiinteistöveroprosentteihin päätetyt merkittävät korotukset nostivat kuitenkin kiinteistöverotilitysten kokonaismäärää 3,4 milj. euroa (+36,6 %) vuodesta Ensi vuodelle on arvioitu kiinteistöverotulojen kasvavan 3,2 %. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 5,4 milj. euroa. Korkotasoon on arvioitu maltillista nousua. Korkotuloihin on lisätty satamafuusioon liittyvän myyntitulon korkoarvio. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainanotto on vain 0,7 milj. euroa, joten lainamäärän muutos ei vaikuta korkomenojen tasoon. Korkotason mataluuden vuoksi vastaavasti odotukset korkotuotoista pysyvät varsin pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 4,4 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista.

13 9 5. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita ja strategiaa sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Liiketoimintajohtajan tehtäväalueeseen kuuluvat kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistajaohjausta koskevat asiat kaupunginjohtajan määräämällä tavalla. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista.

14 Kotkan Energia Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Merkittäviä kehittämistoimia: - Oman turvetuotannon käynnistyminen - Varautuminen maakaasun käytön merkittävään vähentämiseen toteuttamalla korvausinvestointeja - Varautuminen merkittävään tuulivoimainvestointiin Em. hankkeisiin tarvittavalle rahoitukselle tullaan hakemaan kaupungin takausta. Mikäli kaavoituksella ohjataan kaukolämpöverkon rakentamista uusille alueille, niin yhtiö selvittää verkon laajentamisen teknis-taloudellisen toteutettavuuden. Tavoitteet vuodelle 2011 Osinkoa tilikauden 2010 tuloksesta maksetaan vähintään 1,6 milj.. Uusiutuvan energian osuus energian hankinnasta on 40 %. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset takaukset täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (1) Korot emolle (2) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (3) Muut tuloutukset emolle - lainatakausten provisiot Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto (M ) 39,2 41,1 44,0 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 4,5 4,2 5,0 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän +6,9 +6,0 +4,0 Henkilöstö Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti (2) Konsernitilin limiitin korot (3) Tilikauden aikana maksetut osingot 10

15 Kotkan Satama Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Merkittäviä kehittämistoimia: Satamakonserni keskittyy 2011 olemassa olevan infrastruktuurin kehittämiseen Kotkan eri satamanosissa ja niihin liittyvissä logistiikka-alueissa yhdessä kaupungin kanssa. Uudisrakentamisen osalta investointitaso pidetään vuonna 2011 kuluvan vuoden tasolla, jolloin uusille Kotkan kaupungin antamille lainatakauksille ei ole tarvetta. Vuoden 2011 tuloksen odotetaan olevan vähintään vuoden 2010 tasossa. Haminan ja Kotkan kaupunginvaltuustot ovat tehneet päätökset satamayhtiöiden fuusiosta. Muutokset taloussuunnitelmaan ja konserniohjeisiin tehdään vuoden 2011 aikana. Kokonaistuloutus 7,0 milj. euroa, Tavoitteet vuodelle 2011 Kokonaistonnit 10,75 milj.tn, Konttiliikenne tn Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu ,5 Sijoitetun pääoman tuotto% Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn Henkilöstö Kotkan Asunnot Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on toimivan, monipuolisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan tuottaminen ja ylläpitäminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan tavoitteena sijainniltaan haluttu ja kysyntää vastaava kiinteistö- ja vuokra-asuntokanta, joka säilyttää arvonsa. Yhtiö on käynnistänyt kaksi kerrostaloa käsittävän uudiskohteen suunnittelun. Uudiskohteen rakentaminen alkanee vuoden 2011 keväällä. Rakentaminen rahoitetaan noin 4 M n lainalla, jonka vakuudeksi tullaan hakemaan kaupungin takausta. Muuten yhtiön toiminta vuonna 2011 keskittyy usean pienemmän korjauksen tekemiseen. Kotkan Asunnot Oy:n tarjoaa kotkalaisille laadultaan, sijainniltaan ja vuokratasoltaan kilpailukykyisiä asuntoja. Yhtiön tavoitteena on asuntojen hyvä käyttöaste (98 Tavoitteet vuodelle 2011 %), asukkaiden viihtyvyyttä mittaava alhainen (20 %) vaihtuvuus ja kohtuullinen (8,33 /m²/kk) vuokrataso. Yhtiön talous pidetään tasapainossa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Ylijäämäkertymä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Käyttöaste, % 98,2 97,5 98 Vaihtuvuus, % 18, Keskivuokra (budj. neliövuokra) 7,82 7,98 8,33 Henkilöstö

16 Kotkan Toriparkki Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Merkittäviä kehittämistoimia: Uusitaan Pasaatin liikkeiden ja kiinteistöjen kanssa tehty 1 tunnin ilmaiskäyttösopimus Tavoitteet vuodelle 2011 Yhtiö tekee 0-tuloksen Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämäkertymä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Pysäköintejä kpl Cursor Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on seudun elinkeinostrategian yksi päätoteuttaja. Strategian asettamilla toimilla pyritään seudun vetovoimaisuuden kehittämiseen ja luomaan edellytyksiä seudulla toimiville yrityksille. Cursorissa tehtävät toimenpiteet tähtäävät sekä työpaikkojen säilyttämiseen että uusien työpaikkojen lisäämiseen seudulla. Painopistealueiksi tällä strategiakaudella on Cursorille valittu yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, uusiutuva energia, matkailu ja tapahtumat, Venäjä, ICT:n soveltaminen ja hyvinvointipalvelut. Merkittävimpiä toimenpiteitä Kotkan-Haminan seudun rakennemuutoksen toteuttamisessa vuonna 2011 tulee olemaan mm. Kantasataman Rubicon -hankkeen työn jatkaminen, uuteen teknologiaan perustuvan menetelmän sekä tuulivoimaklusterin aktiivinen kehittäminen ja seudun yhteisen matkailustrategian ja brändin luominen ja toteuttaminen. Vahvistamme myös seudun osaamista yrityslähtöisesti mm. seudullinen yrityspalvelumme toimii osana valtakunnallista YritysSuomi -palvelurakennetta. Kaupungin t & k rahoitus projekteihin säilyy vähintään nykytasolla Tavoitteet vuodelle 2011 Uusia työpaikkoja seudulle 920 Talouden on oltava tasapainossa Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät työpaikat Seudulle sijoittuvien yritysten lkm Kehittämisrahastosta rah. proj Henkilöstö

17 Kymen Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Merkittäviä kehittämistoimia: - Yhtiö osallistuu asiakashallintajärjestelmän (Kolibri) uusimisprojektiin. Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Tavoitteet vuodelle 2011 Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille , Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Muut tuloutukset emolle (tak.proviisio) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Liikevoitto Tulos Myynti vesi m³ Myynti jätevesi m³ Henkilöstö Kymenlaakson Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Merkittäviä kehittämistoimia: Tavoitteet vuodelle 2011 Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Tulos Myynti osakaskunnille m³ Henkilöstö 3 4 3

18 Kymijoen Ravintopalvelut Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ruokailupalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemissuositukset. Merkittäviä kehittämistoimia: Keskuskeittiön toimintojen virtaviivaistaminen ja tuotannonohjausjärjestelmän rakentaminen ja tuotantokäyttöön ottaminen. 14 Tavoitteet vuodelle 2011 Talous on tasapainossa, asiakaskohtainen kannattavuuslaskenta toimii ja tuotannonohjausjärjestelmä lisää tuottavuutta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille , Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 3 200, Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Yli-/alijäämäkertymä , Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Henkilöstö Liikevaihto/henkilö, Seutulaskenta Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 59 %, Carea 30 %, Hamina 6 % ja Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 2 %. Lisäksi omistajina ovat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat ja Kotka Kymin seurakuntayhtymä. Toiminta-ajatus: Visio: Yritys toimii osana valtakunnallista kuntapalvelukeskusta ja on kaakkoisen Suomen kuntakonsernien merkittävin palvelutoimittaja omalla alallaan sekä toivottu työpaikka. Toiminta-ajatus: Yritys tuottaa palveluillaan kuntasektorin johtamiselle ja tukitoiminnoille lisäarvoa kilpailukykyisesti ja asiakkaiden resursseja säästäen. Merkittäviä kehittämistoimia: Tärkeimpänä kehittämiskohteena v 2011 on toteuttaa osaltaan Kotkan kaupungin päätöstä toimia osana KPK THH:ta ja luoda Kymenlaaksoon yksi yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Päätöksen toteuttaminen tarkoittaa yhtiön omistuksen muutoksia ja tuo palvelujen kehittämiseen ja hinnoitteluun valtakunnallista mallia. KPK - prosessit määritelty ja hinnoittelu linjattu Tavoitteet vuodelle 2011 Kuntaliiton kehittämät rekrytointijärjestelmät tuotannossa - parantaa rekrytointien näkyvyyttä, laatua ja lisää sähköisiä palveluja Hankintojen ekologisuus % hankinnoista ympäristöasiat huomioitu Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämäkertymä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Henkilöstö Liikevaihto/henkilö

19 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 51 % ja Kouvolan kaupunki 47 % ja Iitin kunta 2 %. Toiminta-ajatus: KyAMK:n perustehtävänä on yksilöiden, yritysten, elinkeinoelämän ja toiminta-alueen osaamisen suunnitelmallinen ja määrätietoinen vahvistaminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Keskeisimpiä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä vuonna 2011 ovat a) yhteisen konsernirakenteen muodostaminen Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa sekä muu toiminnallinen yhteistyö; b) päätös Kuusankoskella sijaitsevan sosiaali- ja terveysalan toimintojen siirrosta. Tutkintotavoite on 666 amk-perustutkintoa ja 50 ylempää amk-tutkintoa. Tavoitteet vuodelle 2011 Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään on 18 % ja valmistuvien työllistymistavoite 95 %. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Tulokseen liittyvät - liikevoitto tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - tutkintojen määrä työllistyneet tutkinnon suorittaneista, % henkilöstö Kotkan Kaupunginteatteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Merkittäviä kehittämistoimia: Tavoitteet vuodelle seitsemän omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä katsojaa - salien täyttöasteet: suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja Ravintola Kairo 90% Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämäkertymä Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat Yhteisön omat tunnusluvut TP2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Katsojaluku Ensi-iltojen määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta, /katsoja

20 Kotka Maretarium Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2011 Kävijämäärä Vähintään puolet markkinointibudjetista eli vähintään euroa käytetään yhteismarkkinointiin Merikeskus Vellamon kanssa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämäkertymä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot 10,4 10,4 10,4 ilman avustuksia / kävijä, Avustus emolta, /kävijä 3,1 3,4 3,2 Kävijämäärä Henkilöstö Kymenlaakson Orkesteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Kouvola 33,5 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja -kasvatuksen edistämiseksi. Merkittäviä kehittämistoimia: Olemme pitäneet Kotkan kaupungin avustuspyyntömme tämän vuoden tasossa, vaikka meihin kohdistuu 1,5 %:n eli n euron korotuspaineet palkankorotusten ja yleisen kustannustason nousun johdosta. Kymenlaakson Orkesteri Oy: Kymi Sinfonietta jatkaa yhteistyötä taiteellisen johtajansa Yasuo Shinozakin kanssa orkesterin taiteellisen ja ammatillisen tason kohottamiseksi. Shinozakin sopimusta jatkettiin vuoden 2012 loppuun saakka. Kansainvälistymiskehitystä jatketaan: lähivuosille on tiedossa myös ulkomaan kiertueita Kymi Sinfoniettan saamien konsertti- ja festivaalikutsujen pohjalta. Vuoden 2011 aikana tehdään myös orkesterin neljäs levy, ensimmäinen laatuaan yhdessä taiteellisen johtaja Yasuo Shinozakin kanssa. Orkesteri tarvitsee kipeästi lisää toimisto- ja harjoitustilaa, ja onkin erityisen kiinnostunut Kotkan konserttitalon Keskuskadun-siiven kohtalosta lisätilaa ajatellen. Orkesterissa odotetaan kiihkeästi konserttitalon korjaustöitä ja kehittämistä sekä kalusto-ongelmien ratkaisua. Tämä on yksi akuuteimmista ongelmista/kehittämiskohteista tällä hetkellä. Yleisömäärä vähintään Tavoitteet vuodelle 2011 Talous tasapainossa. Yhteistyössä Kouvolan kaupungin ja Kymenlaakson Orkesteri Oy:n kanssa on tehty taloussuunnitelmakauden pituinen kokonaissuunnitelma omistusosuuksista sekä taloudesta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Avustus kaupungilta Vuokra-avustus emolta mahd. vuokrankorotus Oman pääoman sijoitus emolta Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, Yleisömäärä, hlöä Avustus emolta, /kuulija 47,28 49,37 54,86 Konserttien määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.11.2011 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2009... 25

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2009... 25 Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.11.2008 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.12.2012 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2014... 37

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2014... 37 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014-2018 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.11.2013 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot