KALAJOEN KAUPUNKI T A S E K I R J A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALAJOEN KAUPUNKI T A S E K I R J A 2 0 1 2"

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNKI T A S E K I R J A Kaupunginhallitus Valtuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaisimmat muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tulolaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kaupungin kokonaistulos ja menot Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Tuloslaskelman toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

4 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LASKENNALLISESTI ERIYTETTY LIIKETOIMINTA Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase Kalajoen kaupungin strategian välitarkastelu LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA NIIDEN SÄILYTYSAJOISTA TOSITELAJIT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖKSENMERKINNÄT

5 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kaupunginjohtajan katsaus Kulunut valtuustokausi oli uuden kuntaliitoksen jälkeen yhdistetyn valtuuston viimeinen. Kuntaliitoksen täytäntöönpano on onnistunut piirun verran paremmin kuin monella muulla kuntaliitoskokonaisuudella. Kalajoki-Merijärvi yhteistoiminta-alueen muodostaminen on ollut selkeä menestystarina. Koko yhteistoiminta-alueella on onnistuttu järjestämään laadultaan, määrältään ja vaikuttavuudeltaan hyvät palvelut. Merijärven SOTEmenot ovat pienetyneet lähemmäksi Kalajoen kustannustasoa ja Kalajoen SOTE-menojen kasvuvauhti on ollut maltillista. Kalajoen kaupungin strategiset linjausten välitarkastelua Valtuustokauden päätteeksi on paikallaan suorittaa kaupungin strategian välitarkastelu ja linjata tarvittaessa asioita uudelleen. Tässä asiakirjassa on toisaalla esitetty Kalajoen kaupungin strategia ja strategian välitarkastelun yhteydessä tehtyjä havaintoja valinnoista ja täytäntöönpanon onnistumisesta. Elinkeinot Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Kalajoen strategian elinkeino-osio on toteutunut pääsääntöisesti myönteisesti. Väestö on kasvanut 2000-luvulla vajaat 3% ja työikäinen väestökin vielä 1,4%. Tavoitteeksi asetettu työikäisen väestön kasvu ei ole kuitenkaan enää viime vuosina toteutunut vaikka väkimäärä onkin lisääntynyt. Sataman ja matkailun kehitys on ollut voimakasta. Työvoiman saatavuutta on edistetty Kalajoen kaupungin hallinnoimalla alueellisella rekrytointihankkeella. Uusia yrityksiä on syntynyt tasaista tahtia ja uusien yritysten kehittämisneuvontaan on panostettu perinteitä elinkeinoneuvontaa perusteellisemmin. Kalajoen monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys on säilynyt Kalajoen myönteistä kehitystä luovana pohjana. Uusia avauksia on tehty veneteollisuudessa, satamassa, matkailussa ja kaupan alalla. Kaupan palvelujen kehittämisessä ei tosin ole vielä päästy etenemään niin ripeästi kuin strategiaa laadittaessa ajateltiin. Talous Kalajoen kaupunki on säilyttänyt asemansa yhtenä Pohjois-Suomen vahvimman talouden kaupungeista. Talous on onnistuttu pitämään tasapainossa huolimatta edullisesta verotuksesta ja keskimääräistä paremmasta palveluvarustuksesta. Tämä turvaa parhaiten riittävät resurssit palvelujen järjestämiseen myös pitkällä aikavälillä. Perusturva Perusturvapalvelujen järjestäminen valtuustokaudella on ollut menestystarina. Kuntaliitoksen ja yhteistoimintaalueen muodostamisen on saavutettu ne tavoitteet, mitä liitoksia tehtäessä tavoiteltiin. Uusi organisaatio on kyennyt järjestämään laadukkaat, vaikuttavat ja märältään riittävät palvelut taloudellisesti. Merijärven valittua Kalajoen perusturvan palvelujen tuottamisessa yhteistyökumppaniksi seurauksena on ollut Merijärven perusturvan palvelujen kustannusten aleneminen. Samaan aikaan myös Kalajoen kustannustason kehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa kuin monen suuremman organisaation eli olemme onnistuneet säilyttämään tuloksellisen tavan järjestää perusturvan palveluja. Lääkärin virat ja muut avoimeksi tulleet paikat on saatu täytettyä hyvin, mikä kertonee myös siitä, kuinka hyväksi työyhteisöksi Kalajoen kaupungin perusturvapalvelut koetaan. Hoitoon pääsy on Kalajoella Pohjois-Pohjanmaan parhaasta päästä. Kalajoella on perinteisesti hallittu palvelujen järjestäminen asiakkaiden ja talouden kannalta järkevällä tavalla. Tähän kuuluu yhteistyökumppaneiden kartoittaminen ja eri vaihtoehtojen tarkastelu ennakkoluulottomasti sekä yksityinen että julkinen palvelutuotanto huomioon ottaen.

6 6 Hyvät toiminnalliset ja taloudelliset tulokset perusturvan palvelujen järjestämisessä ovat saaneet aikaan sen, että naapurikunnista Alavieska ja Pyhäjoki ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa selvittää vaihtoehdon, jossa Kalajoen kaupunki järjestäisi perusturvan palvelut myös mainituille kunnille. Sivistys Sivistyspalveluissa on onnistuttu järjestämään korkeatasoista opetusta. Kalajoki on ollut mukana maallemme kansainvälistä tunnutusta keränneessä PISA-tutkimuksessa. Kalajoen tulokset ovat olleet suomalaisten hyvin menestyneiden PISA-oppilaitosten parhaasta päästä. Lukion vetovoima on kehittynyt hyvin ja harrastustoiminnan mahdollistaminen lukio-opiskelujen yhteydessä on osoittautunut oikeaksi valinnaksi. Opintojen yhteydessä eri lajien harjoittelumahdollisuuksien laajentaminen sekä matkailun ja vapaa-aikapalvelujen synergiaetujen laaja-alaisempi hyödyntäminen urheilu- kulttuuriopistotyyppisenä toimintana näyttää vaativan hieman enemmän täytäntöönpanoaikaa. KalajokiAkatemia on vauhdittanut oppilaitosten vetovoiman ja monipuolisten harrastusmahdollisuuksien kehittymistä. Toimintojen uudelleenjärjestely vaatii oman aikansa, päämäärätietoisuutta ja sitoutumista. Jo nyt saavutetut tulokset kuitenkin vahvistavat, että strateginen linjaus on ollut oikea. Yhdyskuntasuunnittelu ja elinympäristö Yhdyskuntasuunnittelun ja elinympäristön osalta on tehty maanhankinnassa, kaavoituksessa ja kunnallisteknisessä toteutuksessa miljoonien edestä toimenpiteitä. Tällä on pystytty mahdollistamaan paikkakunnan väestönkasvu ja yritystoiminnan myönteinen kehitys. Haasteellinen maanomistusrakenne ja ajoittain yllättävänkin positiivinen kysynnän kehittyminen ovat aiheuttaneet sen, että huolimatta mittavista investoinneista ja muista toimenpiteistä kaikilta osin ei ole aina pystytty riittävän nopeasti vastaamaan tonttikysyntään. Valtuustokauden strategisten linjausten pahin epäonnistuminen on kaupunkikeskuksen kehittymisen viivästyminen. Osittain omistuksellisista syistä, osittain valtionrahoituksellisista syistä ja osittain erilaisista viranomaisnäkemyksistä johtuen Kalajoen kaupunkikeskus ei ole kehittynyt viihtyisäksi kaupan ja palveluiden keskukseksi, jossa rakennuskanta tiivistyy ja kaupunki antaa vetovoimaisen ilmeen myös pääväylien suuntaan. Tälläkin osaalueella on kuitenkin omistuksellisissa asioissa saatu ratkaisuja tehtyä ja toimenpiteet näyttävät lopulta realistisemmilta. Kaupunki voi toimia asiassa moottorina, mutta tarvitsee toteutuksessa yhteistyökumppanikseen keskustan kiinteistöjen omistajat ja yritykset sekä kalajoentien hallinnoijana valtion. Henkilöstö Kaupungin palvelutuotannon järjestämisessä onnistumisessa yksi keskeisimpiä asioita on se, että kaupungilla on hyvinvoiva, työhön motivoitunut henkilöstö, joka vastuuntuntoisesti tuottaa strategioihin ja päätöksiin pohjautuvia taloudellisia ja laadukkaita palveluja. Tämä on perinteisesti ollut Kalajoen vahvuus ja toivottavasti arjen pienillä teoilla onnistumme kaikki yhdessä pitämään tällaista positiivisen tekemisen henkeä yllä. Tämä tarkoittaa paitsi hyvistä perinteistä ja käytännöistä kiinni pitämistä myös jatkuvaa uudistumista ja kehittymistä. Kaupungin taloudellisesti vakaa pohja on kaikkien uudistusten keskelläkin paras palvelussuhdeturva ja mahdollistaa prosessien uudistamisen ja jatkuvan organisaation kehittämisen. Yhteistyö Kaupungin strategian viimeisessä kohdassa on linjattu yhteistyötä ja kansainvälisyyttä. Kalajoen kaupungin kehitys ja koko organisaation toiminnan voi arvioida olleen viime valtuustokaudella varsin menestyksekästä. Elinvoiman rakentamisessa, talouden perustan vakaana pitämisessä ja kunnallisten palvelujen järjestämisessä on onnistuttu hyvin, vaikka toki koko ajan pyrimme toimimaan piirun verran paremmin. Kalajoella on perinteisesti monipuolinen elinkeinorakenne ja puolet vahvempaa yrittäjyyttä kuin valtakunnassa keskimäärin. Kaupunki on omilla toimenpiteillään pyrkinyt huolehtimaan siitä, että puitteet eri toimialojen kehittymiseen ovat kunnossa. Näin rakennetaan samalla kestävää pohjaa kunnallisten palvelujen tuottamiselle. Kalajoki on monella sektorilla toimiessaan pieni ja tarvitsee selviytyäkseen hyviä yhteistyökumppaneita. Lähtökohta hyvässä toimivassa yhteistyössä täytyy olla se, että kaikki yhteistyön osapuolet hyötyvät. Tähän kuuluu se, että kukin osapuoli hoitaa oman osuutensa mallikkaasti. Kalajoki on tavoitellut halutun yhteistyökumppanin roolia. Tässä on monelta osin onnistuttu kuten kuntaliitos Himangan kassa sekä yhteistoiminta-alueiden muodostaminen. lomituspalveluissa, maaseutuhallinnossa, ympäristöterveydenhuollossa ja perusturvassa osoittaa. Viimeisimpänä esimerkkinä on Alavieskan ja Pyhäjoen kiinnostus selvittää yhteistoiminta-alue perusturvan palvelujen tuottamisessa. Kalajoki tunnetaan Suomessa paremmin kuin yleensä vastaavan kokoiset paikkakunnat. Eri sidosryhmät ovat arvioineet tehdyissä selvityksissä Kalajoen maineen hyväksi. Kalajoen hyvä tunnettuus ja osin myös maine johtuu

7 7 pitkälti siitä, että meillä on kehittyvä ja kiinnostava matkailukeskus, jonka monipuoliset palvelut ovat myös kuntalaisten käytössä. Matkailukeskuksen myönteinen mielikuva heijastuu siihen millaiseksi koko paikkakunta koetaan. Kalajoella on onnistuneesti yhdistetty matkailumarkkinointia ja paikkakunnan vetovoiman rakentamista. Mielikuvan rakentaminen täytyy pohjautua todellisuuteen. On järkevää hyödyntää matkailun mukanaan tuomaa valtakunnallista tunnettuutta ja kertoa niistä vahvuuksista joita meillä luonnostaan on. Kiitos kuluneesta valtuustokaudesta Kalajoen kaupunki on maineensa veroinen ja voimme kaikki olla tyytyväisiä siihen millaista työtä olemme yhdessä tehneet. Kehitettävää ja mahdollisuuksien parempaan hyödyntämistä meilläkin kuitenkin riittää. Menestykseen tarvitaan monen tahon osaamista, kovaa työtä ja hyvää yhteishenkeä. Menestys on monen tekijän summa ja me kaikki vaikutamme omalta osaltamme siihen millainen maine Kalajoella on ja kuinka vetovoimaiseksi kotikaupunkimme mielletään. Lämmin kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, luottamushenkilöille sekä sitoutuneelle, osaavalle ja aikaansaavalle henkilökunnalle kuluneesta valtuustokaudesta. Jukka Puoskari Kaupunginjohtaja

8 Kaupungin hallinto 8 Kaupunginvaltuusto Vuosi 2012 oli yhdistetyn valtuuston kolmas toimintavuosi. Valtuuston paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Pro Kalajoki YHTEENSÄ 2 valtuutettua 6 valtuutettua 34 valtuutettua 1 valtuutettua 6 valtuutettua 1 valtuutettua 5 valtuutettua 55 VALTUUTETTUA Valtuuston kokoonpano vuonna 2012 on ollut seuraava: Märsylä Pekka maaseutuyrittäjä KESK pj Isokääntä Kaarlo maanviljelijä KESK I vpj Reinikainen Tomi vanhempi konstaapeli, yrittäjä KOK II vpj Aho Erkki yo-merkonomi PRO K III vpj Ainali Veli kanttori KD Alho-Konu Sirkka YTM, yliopistonopettaja VASL Anttila Juha yrittäjä KESK Anttiroiko Pia vientipäällikkö KOK Hakkarainen Paula ravintolatyöntekijä VASL Halmeenpää Hanna biologian ja maantiedon opettaja VIHR Heikkila Eeva-Liisa Järjestötyöntekijä KESK Heikkilä Miika luokanopettaja KESK Hekkala Arto eläkeläinen, maanviljelijä KESK Hietala Väinö eläkeläinen, kirvesmies VASL Hihnala Tarmo projektipäällikkö, maanviljelijä KESK Hänninen Sami opiskelija KESK Isokääntä Simo kirvesmies KESK Jyrinki Jouni toiminnanjohtaja KESK Jäppinen Niko ajomestari KESK Kaattari Laura lastentarhanopettaja KESK Latukka Juhani henkilöstöasiain. hoitaja KESK Lauri Mikko yrittäjä SDP Lehto Riitta päiväkodin johtaja KOK Murtoniemi Alpo nuorisosihteeri KESK Myllylahti Terttu lehtori KESK Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK Mäkelä Kimmo MMM KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Niemelä Mari sosionomi PRO K Nikula Heikki maanviljelijä KESK Nivala Juha piiriagrologi, talousneuvoja KESK Oja Heikki maatalousyrittäjä KESK Ojala Tapani insinööri, tuotantojohtaja KOK

9 Pahikainen Sanna Leena maanviljelijä KESK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Pentinmikko Maria erityisopettaja KESK Piippo Eero eläkeläinen KESK Prittinen Anu yrittäjä, myyntineuvottelija KESK Rajala Pasi projektipäällikkö, DI KESK Roukala Ellen fysioterapeutti, yrittäjä KESK Saari Hanna yrittäjä KOK Saari Vuokko seminologi PRO K Siirilä Aila toimitusjohtaja KESK Sinko Tommi merkonomi, myymälätyöntekijä KESK Suni Timo työnjohtaja SDP Tikkanen Jorma sosionomi KESK Tolonen Juhani tarhaaja KESK Tuliniemi Juha yrittäjä VASL Tilus Riitta A HTM, kunnanjohtaja KESK Tuorila Eero kirvesmies VASL Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K Untinen Kari turkistarhaaja PRO K Valikainen Esko luokanopettaja KOK Yli-Parkas Pentti kalvo-ovien valmistaja VASL Yrjänä Juha myyntipäällikkö KESK. 9 Kaupunginvaltuusto myönsi eron Vesa Rauhalle valtuuston jäsenyydestä. Kristillisten valtuustoryhmän varajäsenten vähäisyyden vuoksi valtuusto jäi vajaaksi yhdellä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2012 toimi Pekka Märsylä (KESK) ja varapuheenjohtajina 1. Kaarlo Isökääntä (KESK), 2. Tomi Reinikainen (KOK), 3. Erkki Aho (PRO K). Toimintavuonna 2012 kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 129 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin 8 valtuuston iltakoulua, joiden teemoina olivat mm. Vestia Oy:n osakassopimuksen muuttaminen, yhteisen jätelautakunnan perustaminen, lomaasuntomessut, konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhteisöjen esittelyt, tilinpäätös 2011, kaupungin organisaatiorakenne uudistus ja vuoden 2013 talousarvionäkymät. Toimintavuonna järjestettiin yksi kyselytunti parlamentaarisesta kouluverkkotyöryhmästä. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 19 valtuustoaloitetta. Kuntalaisaloitteita jätettiin toimintavuonna 2012, 2 kpl. Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavat merkittävät asiat: - Teknisen johtajan ja henkilöstöjohtajan virkojen täyttäminen - Tuulivoimalan osayleiskaavoja hyväksynnässä - Kaupunki haki Osuuskunta Suomen Asuntomessuilta loma-asuntomessujen järjestämistä vuodelle 2014 ja se myönnettiin kaupungille - Kiinteistö Oy Linja-autoaseman osakkeiden hankinta - kaupungin organisaatiorakenne uudistus teknisissä palveluissa, perusturvapalveluissa ja yleishallinnossa

10 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2012 on ollut seuraava: Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK pj Tikkanen Jorma sosionomi KESK I vpj Saari Hanna yrittäjä KOK II vpj Alho Sirkka YTM, yliopistonopettaja VASL Heikkilä Eeva-Liisa järjestötyöntekijä KESK Hihnala Tarmo projektipäällikkö, maanviljelijä KESK Mäkelä Kimmo MMM KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Prittinen Anu yrittäjä, myyntineuvottelija KESK Tolonen Juhani tarhaaja KESK Tuliniemi Juha yrittäjä VASL Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K 10 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Raili Myllylä (KESK) ja 1. varapuheenjohtajana Jorma Tikkanen (KESK) ja 2. varapuheenjohtajana Hanna Saari (KOK). Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2012 aikana 23 kertaa ja käsitteli 350 asiaa. Kaupungin muut tilivelvolliset toimielimet ja niiden jäsenet Henkilöstöjaosto vuonna 2012 Myllyllä Raili pj Niemelä Kullervo vpj Tolonen Juhani Saari Hanna Saari Vuokko Tikkanen Jorma Tuliniemi Juha Keskusvaalilautakunta vuonna 2012 Isopahkala Leena Suni Lassi Siipo Irene Lindström Esko Pirkola Esa Perusturvalautakunta vuonna 2012 Valikainen Esko Murtoniemi Alpo Tilvis Päivi Limnell Kirsti Saari Vuokko Marketta Isokääntä Simo Myllylahti Terttu Rajala Pasi Rauha Vesa, Peltola Eila, Pentinmikko Maria Roukala Ellen Sinko Tommi pj vpj pj vpj saakka lähtien

11 Sivistyslautakunta vuonna 2012 Nivala Juha Ainali Veli Piippo Eero Kärjä Sakari Latukka Juhani Nikupaavo Hanna Anttiroiko Pia Hannula Juha Tuorila Sanna Jäppinen Niko Kaattari Laura Pahkala Eija pj vpj 11 Tarkastuslautakunta vuonna 2012 Siirilä Aila Hänninen Sami Väre Pekka Anttila Juha Hukka Kauko Vuorinen Heli Junttila Hannu Siermala Jaana Juola Leila pj vpj Tekninen lautakunta vuonna 2012 Rahja Mikko Tuorila Eero Halmeenpää Hanna Tilus Kari Niemi Anne Lehto Riitta Pahikainen Sanna-Leena Mäkitalo Tuomo Suni Timo Punkki Heikki Yrjänä Juha Hihnala Sari pj vpj Ympäristölautakunta vuonna 2012 Oja Heikki Hilli Vuokko Nikula Heikki Lauri Mikko Männistö Jaana Alho Tiina-Sisko Heikkilä Hannu Pasanen Heidi pj vpj

12 12 Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat vuonna 2021 Palveluvastaavat Puoskari Jukka Lehkoinen Jouko Raiman Marko Mäki-Leppilampi Anne Siirilä Esa Palvelualuevastaavat Ollila Pekka Saari-Somero Mari Yliparkas Juhani Juvonen Otso Himanka Miia Pulkkinen Antti Krank Sami kaupunginjohtaja vt. tekninen johtaja, rakennustarkastaja saakka tekninen johtaja lähtien perusturvajohtaja sivistystoimenjohtaja henkilöstöjohtaja saakka henkilöstöjohtaja lähtien talousjohtaja kaupunginsihteeri elinkeinojohtaja maaseutujohtaja ICT -päällikkö Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote/muutos-% -0,2 2,8 Työttömyysaste-%(koko maa) 7,7 7,8 Ansiotaso/muutos-% 3,5 2,7 Veroaste, % BKT:sta 43,4 43,3 Julkinen kulutus 0,8 0,4 Yksityinen kulutus 1,5 2,4 Rahan arvon muutos-% 2,8 3,4 Korot/% Lyhytaikainen/ 3 kk 0,5 1,4 10 vuotta 1,9 3,0 (Lähde: Tilastokeskus ja VM) Asukasluku Kalajoella Tavoite vuodelle 2012 oli asukasta. Keskimäärin kuukausittain: Avoimet työpaikat Kalajoella Työttömyysaste Kalajoella 8,2 8,0 Työttömät työhakijat Kalajoella Alle 25-v tyött. työnhakijat Kalajoella Yli 50-v tyött. työnhakijat Kalajoella Yli vuoden työttömänä olleet Kalajoella Työttömyysaste Ylivieskan seutukunnassa 9,5 9,0 (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus) Rakennusvalvonnan lupapäätökset Kalajoella

13 Olennaisimmat muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 13 Lainsäädännön vaikutukset toiminnan ja talouden muutoksiin Vuoden 2011 lopulla muutettiin valionosuuslainsäädäntöä niin, että valtionosuusjärjestelmässä olevassa verotulojen tasauksesta poistettiin kiinteistöverotulot v Tämän vaikutuksesta Kalajoen kaupungin valtionosuustulot jäivät pienemmäksi (46 /as) ja tuloveroprosenttiyksikössä 0,35 %-yks. Suurimmat investointikohteet - tilivuoden 2012 aikana kaupunki hankki uusia maa-alueita 1,65 miljoonalla eurolla. Valtuusto myönsi talousarviossa olevan 0,5 milj..n lisäksi 1,0 milj. lisää määrärahaa. Merkittävä osa maanhankinnasta kohdistui Hiekkasärkkien alueelle, - kaupunki hankki KOY Kalajoen Linja-autoaseman osakkeita 1,0 :lla ja kaupungin omistusosuus kohosi yli 50 %:n, joten yhtiö kuuluu kaupunkikonserniin, - yritykselle (Bloomit Oy) valmistui myymälä- ja varastorakennus, jonka kokonaiskustannukset ovat (sis. alv) vv , - Merenojan koulun peruskorjausta jatkettiin ja v menot olivat 2,037 milj., - Kotipuiston infraa rakennettiin :lla, - yrityspuistojen kehittämishankkeen menot olivat ja tulot , - Santaholma-alueen kehittämishankkeeseen käytettiin , - matkailun toimintaympäristön 2 hankkeeseen käytettiin , - loma-asuntomessujen hankkeeseen menot olivat ja tulot , - Mäntyrinteen palvelukeskusta on peruskorjattu :lla, - vesi- ja viemärilaitoksen investointimenot olivat , - Kalajoen sataman investointimenot olivat lähes 1,4 milj, johon sisältyy mm. myydyn varastohallin kustannuksia arvonlisäveroineen. Käyttötalouden toteutumisvertailu 2012 Menot Määrärahat Käytetty Tot % Alitus/-ylitys Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Tulot Tuloarviot Kertynyt Tot % Alitus/-ylitys Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Netto Netto-määräraha Käytetty/ Kertynyt Tot % Alitus/-ylitys Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä ,

14 14 Käyttötalouden yhteenveto Menot Muutos % Muutos Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Tulot Muutos % Muutos Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Netto Muutos % Muutos Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Yleistä käyttötalouden toteutumasta Määrärahoissa ja tuloarvioissa on huomioitu valtuustossa hyväksytyt muutokset. Toimintakulut ylittyivät 3,0 M ja toimintatuotot 2,3 M sekä toimintakate ylittyi 0,7 M. Ilman maatalouslomitusta toimintatuotot ylittyivät 1,3 M ja toimintakulut 2,2 M. Hallintopalvelut Kokonaisuudessaan hallintopalvelujen määrärahan käyttö jäi varausta pienemmäksi. Palvelun sisällä henkilöstöohjauksen menot olivat varattua määrärahaa suuremmat ja merkittävin syy oli työterveysmenojen ylitys. Työterveyshuollon menoista KELA korvaa n. 50 %. Hallintopalvelujen nettomenot alittuivat varaukseen nähden Kehittäminen Määrärahan toteutuma ylitti arvion 0,6 M (102 %), mutta ilman lomitustoimintaa alitus oli 0,2 M. Tuloarvio ylittyi lomitustoiminta mukaan lukien 1,5 M ja ilman lomitustoimintaa oli 0,5 M. Maa-alueiden myyntivoitot olivat yhteensä ja tappiot 500, joihin ei varauduttu talousarviossa.

15 Perusturva 15 Perusturvapalveluiden tilipäätöksessä ovat mukana Merijärven kunnan osalta sosiaali- ja terveydenhuolto sekä Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin osalta ympäristöterveydenhuolto, joissa kaikissa Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana. Toimintakulut ylittyivät 2,1 M (105 %) ja toimintatuotot 0,9 M (110 %) sekä toimintakate 1,3 M (104 %). Hallinnon nettomenot alittuivat , Perhepalveluissa nettomenot ylittyivät , Terveyspalveluissa , Koti- ja asumispalveluissa sekä Ympäristöterveydenhuollossa ja Redi-palveluissa alittuivat Sivistys Sivistyspalveluiden toimintakulut ylittyivät 0,07M :lla ja toimintatuotot 0,013 M :lla. Toimintakate ylittyi 0,05 M :lla. Toimintakate alittui hallinnossa , perusopetuksessa alittui , keskiasteella ylittyi ja vapaa-aikapalveluissa alittui :lla. Tekninen Teknisten palveluiden toimintakulut ylittyivät 0,4 M :lla ja tulot alittuivat 0,05 M :lla. Toimintakate ylittyi 0,4M :lla. Hallinnon toimintakate alittui , Tilapalveluiden ylittyi , Kuntatekniikan ylittyi , kaavoituksen alittui sekä mittaus ja kartoituksen alittui Ympäristölautakunnan toimintakate alittui Tilapalvelujen toimintakate ylittyi ja kuntatekniikan Tilitasolla puhtaanapitopalvelut ylittyivät ja rakennusten kunnossapitopalvelujen ostot Tuloslaskelmatarkastelu Laskennallinen Tot Erotus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus/netto Yhteensä *) *) = vuosikate Toteutuneet toimintatuotot ylittyivät 2,3 M ja toimintakulut 3 M, joten toimintakate ylittyi Verorahoitus kokonaisuudessaan oli arvion mukainen ja rahoituksen nettomenot jäivät arvioitua pienemmäksi. Vuosikate oli 0,3 M pienempi kuin arvioitiin Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 % ja käyttötulot (toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet) kasvoivat 2,5 %, joten talouden tasapaino heikkeni tilivuonna 2012.

16 Verotulot 16 Verotuloja kertyi 34,4 M, joka on 1,1 M enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli ja vähemmän verrattuna talousarvioon ja siihen tehtyihin muutoksiin yhteensä. Vuoden 2011 verotus valmistui ja se vaikutti myös vuoden 2012 verotulokertymiin. V kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Kalajoella 5,6 %, mikä oli 29. korkein Manner-Suomen 320 kunnasta. Valtionosuudet Laskennallisia valtionosuuksia kertyi 27,9 eli enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin ja enemmän kuin talousarviossa ja siihen tehtyjen muutosten jälkeen arvioitiin. Kaikkiaan valtionosuuksia kertyi 0,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. V valtionosuuksiin sisältyvästä verotuloihin perustuvasta tasauksesta poistettiin kiinteistövero, joka vähensi kaupungin valtionosuuksia Rahoituserät Sijoitukset Korkomenot Kalajoen kaupunki sijoitti vv. 1999/2000 yhteensä 8,9 M Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntituottoja. Sijoituksia hoitavat valtuuston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaisesti ulkopuoliset omaisuudenhoitajat valtakirjalla. Vuoden 2012 lopussa niiden arvo oli omaisuudenhoitajien raporttien mukaan yhteensä 13,1 M, joka on 0,8 M suurempi kuin edellisen vuoden lopussa (6,6 %). Vuonna 2007 kaupunki tuloutti 1,255 M sijoitustuottoja, jotka käytettiin elinkeinopoliittisiin investointeihin. Kaupungin tuloslaskelmaan ja tulokseen vaikuttaviksi tekijöiksi on sijoitusvarojen osalta kirjattu seuraavat erät: Korkotuotot Myyntivoitot Myyntitappiot Arvon alentuminen 0 0 Arvon korottaminen 9 0 Omaisuudenhoitajien palkkiot Vaikutus tulokseen on Omaisuuden markkina-arvo poikkeaa taseessa olevasta arvosta, koska arvon korottaminen (varovaisuuden periaate) saadaan tehdä vain hankintahintaan saakka. Korkomenot olivat ,80 (ed. v ) ja ne alittuivat talousarvioon nähden Vuoden 2012 talousarviota laadittaessa arvioitiin korkotason olevan selvästi korkeammalla tasolla kuin se oli. Kaupungin lainakannasta 15,5 M (46 %) oli kuntatodistusohjelmien puitteissa laskettuja kuntatodistuksia, joiden korko euribor korkotasoa. Koko lainakanta oli vuoden lopussa 34,2 M.

17 Investoinnit 17 Investointien bruttomenot olivat 10,6 M ja nettoinvestoinnit 7,9 M. Investointimenot alittuivat 0,4 M Kunnan henkilöstö Kaupungin henkilöstö Vakinaiset Muut Yhteensä Palkat ja palkkiot 33,4 M 31,1 M Henkilöstösivukulut 9,5 M 9,0 M Eläkekulut 7,5 M 7,1 M Muut henkilöstösivukulut 2,0 M 1,9 M Henkilöstökulut yhteensä 43,0 M 40,0 M Kaupungissa laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa on myös analyysi muutoksista Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä YLEISTÄ Kuntien ja kuntayhtymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan merkitys kasvaa kuntien yhdistyessä, kuntakonsernien ja erilaisten palveluntuotantotapojen ja järjestelmien monimutkaistuessa sekä taloudellisen liikkumavaran supistuessa. Samalla johtamiselle asetetut odotukset kasvavat, palveluiden tarve lisääntyy ja syvenee. Lisäksi kunnallisen toiminnan riskit ovat osoittautuneet hyvin erilaisiksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnat ja kuntayhtymät on velvoitettu antamaan tilinpäätöksessään hallituksen selonteot sisäisen valvonnan ja sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Yleisohjeen mukaan hallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja sen osana riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella, ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäinen valvonta on olennainen osa tehokasta johtamista ulottuen kaikille organisaation tasoille. Sen osatekijöitä ovat sellainen johtamistapa ja valvontakulttuuri, joka edistää kaupungin tavoitteiden saavuttamista, resurssien tehokasta käyttöä ja toiminnan säännösten mukaisuutta. Merkittävän osan sisäisestä valvonnasta muodostavat myös riskienhallinta, luotettava ja oikeata tietoa tuottavaa raportointi ja tiedonvälitys sekä sisäinen tarkastus. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin organisaation toimintaa. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla palvelualueillaan toimialojen ja niiden alaisten palveluyksiköiden hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonta ja systemaattinen riskienhallinta edellyttää yhdenmukaisia ohjeita. Selonteon tarkoituksena on mm. korostaa johdon vastuuta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjes-

18 18 tämisestä ja johtamisesta. Käytännössä selonteon toteuttaminen merkitsee sitä, että ylimmän johdon on sitoutettava alempi johto ja tätä kautta koko henkilökunta riskienhallintaan SISÄISEN VALVONNAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet. Kaupunginhallitus on hyväksynyt konserniohjeet. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankintaohjeen ( ) sekä hankekäsikirjan ( ). Kaupunginhallitus on hyväksynyt sijoitusomaisuuden sijoitusperusteiden tarkistamisen ( ). Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallitus ohjeistaa yhtiökokousedustajia toimimaan yhtiökokouksessa kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti. Yhtiökokous valitsee yhtiön toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Päätöksistä ei ole myöskään muotovirheiden perusteella valitettu vuonna Vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ei ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti kaupungin tulokseen. Tavoitteiden asetanta ja toteutuminen, varojen käytön valvonta sekä tuloksellisuus Tavoitteiden asetannan ja seurannan katsotaan olevan järjestyksessä. Palvelut johtavat tavoitteensa kaupungin strategiasta, joiden perusteella palveluyksiköille asetetaan omat tavoitteensa ja joiden toteutumista seurataan ja valvotaan annettujen ohjeiden ja normaalin raportointikäytännön mukaisesti ja myös osittain asiakaskyselyin. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla tilinpäätöksessä. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin palvelun kohdalla. Riskienhallinta Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2010, ja kaupungin vakuutusyhtiöksi valittiin tarjouskilpailun perusteella If Vakuutusyhtiö Oy. Riskienhallintaa seuraa kaupungin johtoryhmä. Johtoryhmä kirjaa ylös vahinkoja ja läheltä piti tilanteita ja ne täydennetään toimenpidelistaan. Kuntien riskitapahtumia seurataan tiedotusvälineistä. Uusia riskikortteja täytetään sitä mukaa, kun koetaan tarpeellisiksi. Eri alojen riskikortit ovat ko. esimiehillä palveluissa ja ne ovat asianomaisten virkojen perehdyttämisaineistona. Riskikortit ja toimenpidelista hyödynnetään valmiussuunnittelussa ja hallituksen selonteossa.

19 19 Osallistuttiin ns. Jokilaaksojen kuntien, kuntayhtymien ja pelastuslaitoksen sekä Pohjois- Suomen aluehallintoviraston ja muiden alueen aluehallintoviranomaisten valmiusharjoituksiin Harjoituksen päätavoitteena oli - testata ja harjaannuttaa Jokilaakson kuntien organisaatioita yhteiskunnan häiriötilanteissa erityisesti kriisijohtamisen käynnistämisen, yhteistoiminnan ja kriisiviestinnän osalta. - testata ja harjaannuttaa aluehallintoviranomaisten organisaatiota yhteiskunnan häiriötilanteissa erityisesti tilannekuvan, yhteistoiminnan (AVI - ELY ja AVI - Kunnat) sekä kriisiviestinnän osalta. Harjoituksen tavoitteina oli lisäksi organisaatioittain - testata ja kehittää valmiussuunnitelmien toimivuutta, - harjoitella ja kehittää osallistuvien organisaatioiden kriisijohtamisen toimintamalleja, - kehittää tilannetietoisuuden muodostamisen periaatteita sekä - kehittää virka-apumenettelyihin liittyviä toimintoja. Merkittäviä riskejä ei ole toteutunut vuoden 2012 aikana. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintaohje on hyväksytty vuonna Hankintakoulutusta on järjestetty. Hankintatoimi on hajautettu Kalajoella. Hankintavaltuudet on määritelty palvelualueiden lautakunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin. Hankintatoimea Kalajoen kaupungissa on selvitetty kaupunginhallitukselle Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteellisuuksia, joista olisi seurannut merkittäviä sisäisen valvonnan tehostamistarpeita tilikauden aikana. Varojen käytön valvonnassa ei ole havaittu olennaisia ongelmia. Sopimustoiminta Sellaisten kaupungin puolesta tehtävien sopimusten tekemisestä, joilla on yhtä palvelua laajempi merkitys ja useammalle vuodelle ulottuva vaikutus, päättää kaupunginhallitus. Muiden ja yksinomaan ko. palvelua koskevien operatiiviseen toimintaan liittyvien sopimusten tekemisestä päättää asianomainen palvelu. Pääohjeena on, että sopimukset tulee laatia aina kirjallisena. Lisäksi käytetään oman toimialan erityispiirteet huomioivia yleisiä sopimusehtoja. Sopimushallinta on palveluissa. Sopimuksia tehdään kaikissa kaupungin organisaatioyksiköissä ja lähes kaikissa kaupungin toiminnoissa. Merkittävimmistä sopimustyypeistä voidaan mainita henkilöstöön ja työsuhteeseen liittyvät sopimukset, laitteet ja laitteistot esim. leasing- ja kunnossapitoasioiden osalta, kiinteistöihin liittyvät sopimukset, rakennuttajasopimukset, vakuutus- ja rahoitussopimukset kaupankäyntiin ja tietojärjestelmiin liittyvät sopimukset ym.

20 20 Tällä hetkellä sopimuksia säilytetään sekä keskitetysti että palveluissa eli molemmat tavat on käytännössä käytössä. Sopimusten alkuperäiset kappaleet tulisi olla keskitetysti arkistossa ja käyttökappaleet palvelualueella. Asianhallinta- ja asiakirjahallinta hoidetaan sähköistä järjestelmää käyttäen. Järjestelmä otettiin käyttöön alkaen. Sopimushallinta-osio otetaan käyttöön lähivuosina. Vanhat sopimukset siirretään sähköiseen sitä mukaa kuin resursseja riittää. Sopimusten osalta on edelleenkin kehitettävää mm. sopimusten rekisteröinnissä kaupungin yhteiseen sopimusrekisteriin. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin organisaatiossa ei ole kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva sisäisen tarkastuksen yksikköä. Yleinen vastuu kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisestä valvonnasta on kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla. Palveluvastaavat suorittavat palvelunsa ja kukin esimies oman osastonsa, vastuualueensa tai yksikkönsä sisäistä valvontaa. Jokainen palvelu valvoo oman palvelunsa säädösten ja toimintaohjeiden noudattamista. Käytännössä sisäisestä valvonnasta on vastuussa yksikköjen esimiehet. Asioiden valmistelussa otetaan huomioon toimintaa sitova lainsäädäntö, kaupungin omat säädökset, vallitsevat eettiset arvot ja mahdolliset riskit. Keskeinen toiminnan ohjaus tapahtuu talousarviossa asetettujen strategisten tavoitteiden avulla. Tavoitteiden saavuttamista on seurattu valtuustotasolla kaksi kertaa vuodessa. (osavuosikatsaus ja 30.8.) Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Kaupungin kannalta on tärkeä onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Riskienhallinnan kytkemisessä selkeämmin osaksi toiminnan suunnittelua ja raportointia on tehtävää. Talousarvion yhteydessä määritetään strategiasta johdetut vuositason toiminnalliset tavoitteet. Taloudelliset ja strategiset riskit Vuosi 2012 oli Kalajoen kaupungin taloudessa hieman talousarviota odotettua negatiivisempi ja vuotta 2011 heikompi. Kalajoen verotulot ja valtionosuudet pysyivät lähes vuoden 2011 tasolla ja verotulot olivat ainoastaan 2,9 prosenttia ja valtionosuudet 0,6 prosenttia vuotta 2011 paremmat. Kaupungin toimintakulujen kasvu kiipesi 5,2 prosenttiin. Edellisestä vuodesta Kalajoen lainakanta kasvoi. Kassavarat heikkenivät vuonna Lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tulevaan talouskasvuun, julkiseen velkaantumiseen ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen liittyy suuria ja vaikeasti arvioitavia riskejä. Kaupungin lainakannan kasvu vuonna 2012 muodostaa riskin kaupungin pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksille. Kaupungin rahoitukselliseen tasapainoon vaikuttavia riskitekijöitä ovat lisäksi toimintakulujen kasvu. Valtionsektorin organisaatiouudistukset tuovat haasteita palveluiden ja toimintatapojen uudistamiselle. Jos sosiaali ja terveydenhuolto menne isompaa kokonaisuuteen pois peruskunnasta, vaikutta kaikkeen jäljelle jäävään palelutuotantoon.

21 21 Riskien hallinta - taloudelliset riskit otetaan huomioon ja niihin pyritään vaikuttamaan talousarvioprosessissa sekä strategiatyössä Toiminnalliset riskit Tiukka taloustilanne, yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa, pakottaa kaupungin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta entistä tarkemmin. Tämä edellyttää toimintojen tehostamista ja resurssien tarkoituksenmukaisempaa kohdentamista. Monia organisaatiorakenteeseen vaikuttavia ja sitä muuttavia toimenpiteitä sekä selvityksiä on tehty ja tulisi tehdä mm. kouluverkkoselvitys ja ruokapalveluselvitys. Tulopohjan pettäminen ja kustannusten ennakoimattomat muutokset vaikuttavat palvelutoiminnan järjestämiseen ja investointihankkeiden toteutukseen. Lyhyen tähtäyksen säästötavoitteet voivat heikentää vanhan rakennuskannan sekä katu-, vesi- ja viemäriverkoston perusparannuksen rahoitusta ja kasvattaa siten korjausvelkaa. Kaupungin perustehtävä on palvelujen järjestäminen kalajokisille. Tämä edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista. Kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia, varsinkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Palvelutuotannon jatkuvuuden ja ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen erityisesti kriittisille aloille, niin oman tuotantoon kuin palvelujen tuottajillekin on suuri haaste. Tässä korostuu voimakkaasti noudatettava henkilöstöpolitiikka ja esimiestyö. Henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita on kaupungilla ollut viime vuosina muutamilla yksittäisillä tehtäväaloilla. Ammattiryhmiä, joihin on ilmennyt jonkin verran vaikeuksia saada työvoimaa ovat lääkärit. Myös pätevän hoitohenkilöstön ja ruokahuollon ja siivoushenkilöstön palkkaamisessa lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut ajoittain vaikeuksia. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle. Kriittisten tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat parhaimmillaan johtaa jopa kuolemantapauksiin. Viime vuosien tapaukset vesihuollon osalta kuvaavat hyvin laadun merkitystä sekä tuotannon ja sen prosessien haavoittuvuutta. Satamatoiminnan merkittäviin riskeihin liittyvät haitallisten aineiden vuotoihin sekä muihin onnettomuuksiin kuten tulipaloihin. Riskien ennaltaehkäisemiseksi satamalla on käytössä sertifioidut laadunhallinta-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät. Energialiiketoiminnasta vastaa kaupungin omistama energiayhtiö. Energiayhtiön merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät energian hankintaan ja jakeluun. Energiariskejä hallitaan yhtiön hallituksen hyväksymien riskikäsikirjojen avulla. Palvelutuotannon häiriöiden vaikutukset eivät kohdistus ainoastaan palvelunsaajiin. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi.

22 22 Johtajien ja esimiesten vaihtuvuus on kuntasektorilla suurta. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus aiheuttaa huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Riskien hallinta - avainhenkilöriskejä pyritään hallitsemaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, toimivilla sijaisjärjestelyillä ja osaamisen kehittämisellä - kaupunki pyrkii yhtenäistämään HR-toimintaa - rakentamisen laadun parantamiseen on kiinnitetty huomiota ja sitä jatketaan - asuntotuotannon edellytyksistä huolehditaan kaavoituksen keinoin Uudisrakentamiseen liittyviä riskitekijä on urakoitsijaresurssien puute, joka johtaa huonosti toimiviin urakkakilpailuihin ja korkeisiin rakentamiskustannuksiin. Vuonna 2012 rakentamishankkeita koskevat urakkakilpailut toimivat kohtalaisesti. Vahinkoriskit Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksiltaan olla huomattavia. Suurimmat vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista mutta myös myrskytuhot voivat aiheuttaa huomattavia vahinkoja. Niillä on monesti merkittäviä taloudellisia mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Kaupungilla on lakisääteisten tai sen luonteisten vakuutusten lisäksi julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kaupungin toiminnassa mukana oleville ryhmätapaturma- ja matkavakuutus. Omaisuuteen kohdistuvat vahinkoriskit katetaan vakuuttamalla. Riskien hallinta - kiinteistöihin ja turvallisuuteen kohdistuu muun muassa onnettomuus-, palo- ja vuotoriskejä. Näistä ei aiheutunut vuonna 2012 merkittäviä vahinkoja - haastavat sääolosuhteet aiheuttavat kaupungille taloudellisia ja toiminnallisia riskejä Rahoitusriskit Rahoitusta on saatavilla useasta eri lähteestä ja kohtuullisin ehdoin. Erityisesti lyhytaikaisessa rahoituksessa kilpailu toimii hyvin. Pitkäaikaisessa rahoituksessa toimijat ovat vähissä ja merkittävän osan tästä rahoitusvastuusta kantaa edelleen Kuntarahoitus Oyj. Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita ja sijoitussuunnitelmaa. Omaisuuden hankintaan ja hallintaan sekä sen myymiseen tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Erityisesti kiinteistöjen merkitystä ja kuntoa sekä korjaustarvetta tulee seurata, jotta varmistetaan arvon säilyminen. Kiinteistömassan asianmukaisella hoidolla sekä tarkoituksenmukaisella hankinnalla ja käytöllä voidaan vähentää taloudellisten riskien uhkaa.

23 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tulolaskelma ja sen tunnusluvut 23 TP 2012 TP Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Joulukuu 12 arvio Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Poistoerojen lisäsys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä / alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 29,1 28,9 Vuosikate/Poistot, % 115,1 156,8 Vuosikate, /asukas Vuosikate % verorahoituksesta 7,9 10,7 Vuosikate % 5,7 7,8 Asukasluku Toimintatuotot/Toimintakulut, % -tunnusluku osoittaa paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla eli mikä on maksurahoituksen osuus. Kun vuosikate/poistot, % -tunnusluku on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenoista valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Vuosikate, /asukas oli koko maassa v Vuosikate% verorahoituksesta -tunnusluku ilmoittaa kuinka paljon vuosikate on kunnan verotuloista ja käyttötalouden laskennallisista valtionosuuksista. Vuosikate % -tunnusluku kertoo vuosikatteen suhteen käyttötuloihin (=toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet)

24 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TP 2012 TP 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan nettorahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien nettorahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2011 Investointien tulorahoitus, % 49,7 105,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 35,6 70,2 Lainanhoitokate 1,00 1,64 Kassastamaksut/vuosi, T Kassan riittävyys, pv 51,0 58,9 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = Vuosikate / investointien omahankintameno (=br. investoinnit-rahoitusosuudet). Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien omahankintamenoa laskettaessa ei käyttöomaisuuden myyntituloja vähennetä investointimenoista, vaan ainoastaan rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus, % -tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttuaalisen osuuden investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut) / (Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate on hyvä, kun tunnusluku on > 2, tyydyttävä 1-2 ja heikko < 1. Kassan riittävyys(pv) = 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella. Huom. Kassavaroihin luetaan myös rahoitusarvopaperit.

25 Tase ja sen tunnusluvut 25 VASTAAVA A. PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Muut sijoitukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C. VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihtoomaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 1 1 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVA YHTEENSÄ

26 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien yli/-alijäämä V Tilikauden yli/-alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Tilikauden yli-/alijäämä /asukas Kertynyt yli-/alijäämä asukas Omavaraisuus-% 56,6 58,9 Nettovelka , Nettovelka /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 56,3 50,8 Lainat, /asukas Lainakanta , Lainasaamiset , Asukasmäärä Omavaraisuus-% -tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitettasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä tasoa (v se oli 64,2 %). 50 % tai sitä alempi aste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Nettovelka = rahoitusomaisuusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset - lainakanta Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista (=toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin n. 45,4 %.

27 Kaupungin kokonaistulos ja menot 27 TULOT %-osuus MENOT %-osuus Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,7 Verotuotot ,6 Valmistus omaan käyttöön ,4 Valtionosuudet ,0 Korkokulut 529 0,6 Korkotulot 204 0,2 Muut rahoituskulut 103 0,1 Muut rahoitustuotot 399 0,4 Satunnaiset kulut 0 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0 0,0 Pysyvien vastaavien Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,6 hyödykkeiden luovutustappiot -4 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 619 0,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,0 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,2 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 44 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 196 0,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,2 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,7 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulot yhteensä ,0

28 37,20 % 25,29 % 7,06 % 2,25 % 11,36 % 100 % 2,86 % 73,1 % 15 % 100 % 0,77 % Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 88,23 % 60 % 28 KALAJOEN KAUPUNKIKONSERNIRAKENNE Emoyhteisö: KALAJOEN KAUPUNKI Tytäryhteisö: Kalajoen Lämpö Oy Ky: P-P:n Shpky Tytäryhteisö: Kannuskylän Liiketalo Oy Ky: Jedu Jokilaaksojen koulutuskuntayhty mä Tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Kalajoen Vuokraasunnot 81,8 % Ky: K-P:n koulutusky Tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Kalajoentie 5 Ky: Korpelan Voima Tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Kalajoen Marin Park Ky: P-P:n Liitto Tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Kalajoen Linjaautoasema 100 % 89,9 % Ky: K-P:n Liitto Tytäryhteisö: Himangan Matkailu Oy 100 % Tytäryhteisö: Himangan Kehitysyhtiö Oy Tytäryhteisö: Kalajoen Hiekkasärkät Oy Osakkuusyhteisö: As Oy Kalajoen Nikkarintie 60 % 98,22% 34,84 % 75 % Osakkuusyhteisö: Keski-Pohjanmaa Komposti Oy Tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Himangan Köli Osakkuusyhteisö: Kiinteistö Oy Himangan Säästötalo Tytäryhteisö: Kalajoen Apartementos Oy Tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Kalajoen kylpylähotelli

29 YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 6 Muut yhtiöt 6 3 Kuntayhtymät 6 Osakkuusyhteisöt 3 Yhteensä Tytäryhtiö Sautinkarin Maretaario Oy:tä ei ole yhdistelty, koska yhtiössä ei ole tilivuonna 2012 ollut liiketapahtumia. Tytäryhtiö Himangan Redi Oy:tä ja Apu-Invet Oy:tä ei ole yhdistelty, koska yhtiöilltä ei ole tilivuonna 2012 merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhtiöitä As. Oy Kalajoen Nikkarintietä ja Keski-Pohjanmaan Komposti Oy:tä sekä Kiinteistö Oy Himangan säästötaloa ei ole yhdistelty Konsernin toiminnan ohjaus Valtuusto on hyväksynyt Kalajoen kaupungin konserniohjeet ja siinä on otettu huomioon voimaan tulleet kuntalain muutokset koskien kuntakonsernisäännöksiä. Ohjeen mukaan kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto vastaa kaupunkikonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen Kalajoen Lämpö Oy: Yhtiön tavoitteena on tarjota kaukolämpöä jakelualueiden asuinkiinteistöille sekä teollisuus- ja liikelaitoksille edulliseen hintaan, huolehtia, että talous pysyy tasapainossa ja on aktiivinen energian yhteistyöverkostojen luomisessa. Viimeisimmän Energiateollisuus ry:n hintavertailun mukaan v sen jäsenyritysten energiamaksu /MWh oli 62,95. Kalajoella hinnat olivat keskustan alueella 55,35, Himangan alueella 57,81 ja Hiekkasärkkien alueella 63,96. Alueen verrokkiyritysten keskihinta oli 55,10. Vuonna 2012 energiamaksu oli keskustan alueella 57,81, Himangan alueella 60,27 ja Hiekkasärkkien alueella 63,96. Em. hinnat sisältävät alv. Uutta verkostoa rakennettiin tilivuonna m, josta keskustan alueelle m ja Himangan alueelle 172 m ja Hiekkasärkkien alueelle 90 m. Kaukolämmön kokonaismyynti (MWh) kasvoi 13,5 %. Tilikauden 2012 voitto oli ,55. Kiinteistö Oy Kalajoen Vuokra-asunnot: Vuoden 2012 alusta As Oy Himangan Kotipesä fuusioitui KOY Kalajoen Vuokra-asuntoihin. Taloudelliset tavoitteet olivat seuraavat: Vuokrataso määritellään sellaiseksi, että asiakastyytyväisyys vuokriin on vähintään tyydyttävä. Yhtiö ei hae emoyhtiöltä vuokratakuuta tyhjänä olevista asunnoista. Tuloslaskelman tilikauden voitto- /tappiorivi ei ole tappiollinen. Tilikauden voitto oli 17,91. Tilivuonna 2012 valmistui 16 uutta asuntoa Plassin alueelle Hietalantielle ja asuntoihin otettiin uudet vuokralaiset alkaen. Kalahaan alueelle valmistuivat suunnitelmat uusista vuokra-asunnoista ja perustustyöt alkoivat loppuvuodesta. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu

30 30 20 asuntoa loppuvuodesta 2013, toisen vaiheen rakentamisesta (22 asuntoa) päätetään keväällä Vanhat rakennukset päätettiin purkaa ja niissä oli 33 asuntoa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy: Tavoitteena oli, että kävijämäärä kasvaa vuoteen 2011 verrattuna ja että toiminta on taloudellisesti kannattavaa sekä hyväolon palveluja tuotteistetaan yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa, yhtiö myy ravintolatoimintansa, vapaa-aikapalveluja tuotteistetaan yhteistyössä mm. Kalajoen kaupungin kanssa ja toimii kaupungin matkailun kehitysyhtiönä. Kylpylän allasosastolla kävijöitä oli hieman edellisvuotta enemmän ja yhteensä heitä oli (v ). Ravintolatoiminnasta luovuttiin tilivuoden alussa. Keilahallitoiminta vuokrattiin yksityiselle alkaen. Tilikauden voitto oli , Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Keskeiset konserniyhtiöt antavat osavuosikatsauksen per ja Lisäksi konserniyhtiöiden kanssa käydään tarpeen mukaan neuvotteluja konserniyhtiöiden toiminnasta. Kalajoen Lämpö Oy:n, Kiinteistö Oy Kalajoen Vuokra-asuntojen, Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja KOY Marin Park:n toimitusjohtajat ovat raportoineet suullisesti valtuustoa tilivuoden aikana. Himangan Redi Oy päätettiin hakea vapaaehtoiseen selvitystilaan kesällä 2012 ja sen toiminta loppui käytännössä elokuun alusta Tytäryhtiöiden ohjaus on vastuutettu kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla on läsnäolo-oikeus tytäryhtiöiden hallitusten kokouksissa. Kaupunginhallitus antaa vuosittain ohjeet tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajille. Tytäryhtiöiden on neuvoteltava kaupungin kanssa ennen kuin päätetään yhtiön kannalta merkittävistä toimenpiteistä. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja esittävät lausumansa konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä seuraavaa: Jatkuvan toiminnan ja talouden seurannan perusteella tytäryhtiöt ovat toimineet pääosin kuntalain, kaupungin johto- ja muiden sääntöjen sekä annettujen ohjeiden mukaisesti ja että konsernivalvonta on yleisesti ottaen toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty.

31 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintatkulut Osuus osakuusyht. Voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset 0 0 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Satunnaiset erät Tilikauden tulot Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 6 70 Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 44,6 44,9 Vuosikate/Poistot, % 119,5 138,2 Vuosikate, /asukas Asukasluku

32 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 54,6 106,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,5 71,4 Lainanhoitokate 1,38 1,95 Rahavarat , T Kassastamaksut/vuosi, T Kassan riittävyys, pv 54,0 59,5

33 Konsernitase ja sen tunnusluvut 33 VASTAAVA A. PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 3 0 II Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III SIJOITUKSET Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C. VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihtoomaisuus Aineet ja tarvikket Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 0 24 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 1 1 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVA YHTEENSÄ

34 34 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 0 0 IV Arvonkorotusrahasto V Muut omat rahastot VI Edellisten tilikausien yli/-alijäämä VII Tilikauden yli/-alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET D POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset E PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset F TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat G VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Ostovelat Muut velat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 48,1 50,8 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 67,4 62,9 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Nettovelka , *) Nettovelka /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Asukasmäärä *) Nettovelka = Rahoitusomaisuusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset-konsernin lainakanta

35 Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely 35 Kaupungin taseen vuoden 2012 tilinpäätöksessä edellisten kausien yli-/alijäämärivillä oleva saldo on ylijäämäisenä ,93. Tilikauden tulos on ,00. Kaupunginhallitus esittää tuloksen käsittelystä sekä tilinpäätösjärjestelyiksi seuraavaa: Poistoeron vähennyksiä tehdään ,94, Ylijäämä ,00 kirjataan vuoden 2012 taseen tilikauden yli-/alijäämäriville Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan tuloskehitys edellyttää tasapainottamista silloin, kun tuloslaskelma päättyneeltä tilikaudelta osoittaa alijäämää eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen. Kalajoen kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös ei edellytä kuntalain mukaisia tasapainottamistoimenpiteitä.

36 1.2. Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Hallintopalvelut TOIMINNANOHJAUS JA ARVIOINTI Kaupunginvaltuusto Vuosi 2012 oli yhdistetyn valtuuston kolmas toimintavuosi. Valtuuston paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Pro Kalajoki YHTEENSÄ 2 valtuutettua 6 valtuutettua 34 valtuutettua 1 valtuutettua 6 valtuutettua 1 valtuutettua 5 valtuutettua 55 VALTUUTETTUA Katso kohta Hallinto Toimintavuonna 2012 kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 129 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin 8 valtuuston iltakoulua, joiden teemoina olivat mm. Vestia Oy:n osakassopimuksen muuttaminen, yhteisen jätelautakunnan perustaminen, lomaasuntomessut, konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhteisöjen esittelyt, tilinpäätös 2011, kaupungin organisaatiorakenne uudistuu ja vuoden 2013 talousarvionäkymät. Toimintavuonna järjestettiin yksi kyselytunti parlamentaarisesta kouluverkkotyöryhmästä. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 19 valtuustoaloitetta. Kuntalaisaloitteita jätettiin toimintavuonna 2012, 2 kpl.

37 37 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = VALTUUSTO Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = TOIMINNAN OHJAUS JA ARVIOINTI TA- TA muutosten Toteutuma Poikkeama Muutos- Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA muutokset jälkeen % ed tp Kokoukset ,0 Käsitellyt asiat ,2 Seminaarit ,3 Osallistumisprosentti 96, ,70-5,3-1,6 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poik- Muutos- TALOUS muutokset ten jälkeen keama % ed tp TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Muut toimintakulut ,2 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,7 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,9

38 VAALIT 38 Vuonna 2012 toimitettiin kahdet vaalit eli presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. Presidentti valitaan joka kuudes vuosi toimitettavilla vaaleilla. Presidentinvaalit toimitettiin sunnuntaina ja toiset vaalit sunnuntaina Ennakkoäänestys toimitettiin ja toisen vaalin ennakkoäänestys toimitettiin KALAJOKI Vaalit Ennakkoon äänestäneet Vaalipäivänä äänestäneet Äänestäneet yhteensä lkm % -osuus lkm %- osuus lkm % -osuus ED , , ,4 PRES 2012 I , , ,8 PRES 2012 II , , ,3 KUN , , ,5 Kunnallisvaalit toimitettiin ja ennakkoäänestys Kunnallisvaalit 2012, Kalajoki Puolue Osuus Äänet Paikat yhteensä äänistä yhteensä lkm Muutos KOK 11, SDP 3, PERUS 7, KESK 53, VIHREÄT 4, VAS KD 2, PRO KALAJOKI 6, Yhteensä Mitättömät äänet 0,3 16 Yhteensä 6150 Äänestysaluejako on alkaen seuraava: 1) Rautio, 2) Tynkä, 3) Pohja, 4) Etelä ja 5) Himanka.

39 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 39 KESKUSVAALILAUTAKUNTA HALLINTOPALVELUT VAALIT Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA TAmuutokset TAmuutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama % ed Muutostp TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,1 TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,8 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -4 (ALIJÄÄMÄ) ,1 TARKASTUSTOIMINTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = TARKASTUSLAUTAKUNTA HALLINTOPALVELUT TARKASTUSTOIMINTA Ed. tp TA TAmuutokset TAmuutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp TALOUS TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,8 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,8

40 KONSERNIOHJAUS Katso kohta Hallinto 40 Konserniohjaus muodostuu kaupunginhallituksesta ja kaupunginjohtajasta. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2012 aikana 23 kertaa ja käsitteli 350 asiaa. Henkilöstö Kaupunginjohtaja ja kaupunginjohtajan sihteeri Tulot: Tuet ja avustukset Yhdistymisavustusta saatiin Valtion maksaman yhdistymisavustuksen tarkoituksena on kattaa yhdistymisen toteuttamisvaiheen lisäkustannuksia ja myös tavallaan aikaistaa yhdistymisen taloudellisia hyötyjä. Menot: Avustukset Avustuksia yhteisöille maksettiin

41 41 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = KONSERNIOHJAUS Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA TAmuutokse t TAmuutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos-% ed tp Kaup.hall. kokoukset ,0 Käsitellyt asiat ,9 Seminaarit #JAKO/0! Osallistumisprosentti 92, , ,3 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poik- Muutos- TALOUS muutokset ten jälkeen keama % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,7 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,4 TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,6 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,1 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,1 Poistot ja arvonalentumiset ,1 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

42 HENKILÖSTÖOHJAUS 42 Henkilöstöjaosto on pitänyt kolme kokousta ja käsitellyt 24 asiaa. Kaupunginvaltuusto päätti , että Kalajoen kaupunki julistautuu savuttomaksi alkaen. ) 8 ) Tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty: 1 1) perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana, päiväkotien sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä lastensuojelulain (417/2007) tai mielenterveyslain (1116/1990) nojalla ) hoitoa antavien laitosten alle 18-vuotiaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja heille tarkoitetuilla ulkoalueilla; 2 2) perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla; ) 3 3) virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa; ) 4 4) sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa; ) 5 5) työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa, jollei ) jäljempänä toisin säädetä; 6 6) yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa; ) 7 7) asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön asuinkiinteistöjen yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa; 8) ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Käytännössä valtuuston päätös merkitsee tupakointikiellon laajentumista myös kaupungin laitosten, palvelupisteiden ja työpaikkojen piha-alueille. Rakennuksen piha-alue ulottuu tontin rajoille. Työterveyshuolto Työterveyshuollon sopimus on päivitetty toimijan kanssa. Samalla selkiinnytettiin käytäntöjä ja rajauksia. Työterveyshuollosta Kl 1 ja Kl 2 on vastannut Condia Oy ja Terveystalo Oy Kalajoella sekä Raahen seudun hyvinvointi ky Kalajoen kaupungin työterveystiimiin kuuluu: vastuulääkäri, työterveyshoitajat 2 kpl, työfysioterapeutti, työpsykologi, työterveyslääkäri ja sairaanhoitaja. Suurimmat poissaolosyyt vuonna 2012 ovat olleet tuki- ja liikuntaelinoireet ja sairaudet sekä hengitystie-elinten sairaudet. Tupakointi on vähentynyt, kun kaupunki on ilmoittautunut savuttomaksi työpaikaksi. Työterveyshuollon kustannukset Vuosi 2011 Vuosi 2012 Korvausluokka , ,87 Korvausluokka , ,04 Korvausluokka , ,37 Kaikki yhteensä , ,28

43 43 Työsuojelu Työsuojelupäällikkönä on toiminut Riitta Fors ja hän on lupautunut jatkamaan työsuojelupäällikkönä siihen, saakka kunnes henkilöstöjohtaja palaa vanhempainvapaalta. Työsuojelu on osana yhteistyötoimikuntaa, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin mm. henkilöstöön liittyviä asioita, mitkä koskivat lähinnä työolosuhteita. Varsinaisten työsuojeluasioiden käsittely on kuitenkin jäänyt liian vähäiseksi, minkä vuoksi päätettiin muuttaa toimintamallia siten, että työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö sekä henkilöstöjohtaja kokoontuvat neljä kertaa vuodessa ennen YT-toimikunnan kokouksia keskustelemaan työsuojeluun liittyvistä asioista, mitkä viedään YT-toimikuntaan. Työsuojeluohjelma on saatu päivitettyä ja se hyväksytään, kun riskikartoitukset saadaan tehtyä kaikkien palveluiden osalta. Työsuojelupäällikkö ja valtuutetut ovat osallistuneet aluehallintoviranomaisen työsuojelutarkastuksiin. Lisäksi he ovat osallistuneet tarpeellisiksi katsomiinsa koulutuksiin. Ensiaputarvikkeiden toimittaja kilpailutettiin ja työpaikoilla on tehty tarvittavat ensiaputarviketäydennykset. Yhteistoiminta YT toimikunta on pitänyt 2 kokousta vuonna Paikallisneuvotteluja on käyty 11 kappaletta toimintavuonna. Henkilöstökehittäminen Toimintavuonna henkilöstöjohtaja on kiinnittänyt huomiota jaksottuneisiin peräkkäisiin työsopimuksiin (määräaikaisiin työsopimuksiin). Esimiehille on henkilöstöjohtaja pitänyt koulutusta asiasta. Samoin esimiehille on painotettu kehityskeskustelujen käymisen tärkeyttä alaisten kanssa. Johtoryhmän muistiot julkaistaan INTRAssa ja henkilöstöllä on edustaja johtoryhmän kokouksissa. SaniFanissa eri aktiviteeteissä käyntien määrä on hieman noussut edelliseen vuoteen verrattuna eli käyntejä kuukaudessa on ollut keskimäärin n Aktiviteettejä on voinut käyttää rajoituksetta maksamalla omavastuuosuus. Himangan GymSport Centerin palvelut otettiin käyttöön keväällä samalla periaatteella kuin SaniFanin. Käyntimäärät ovat olleet keskimäärin n. 50 kuukaudessa. Lisäksi henkilökunnalla on ollut mahdollisuus hakea avustusta työpaikoittain haluamaansa virkistykseen. Avustusta on haettu mm. ulkoilutapahtumiin ja teatterissa käynteihin. Henkilöstölle järjestettiin pikkujoulu ravintolassa ruokailuineen edellisen vuoden tapaan. Henkilöstöllä ei ole ollut enää käytettävissä edellisten vuosien tapaan lomamökkiä, mistä on tullut paljon palautetta. Piirun verran iloisempi tapahtuma järjestettiin kaupungin työntekijöille

44 44 Vuoden 2012 lopussa otettiin Kalajoella käyttöön valtakunnallinen Kuntarekry -palvelu. Kuntarekry on Suomen kuntaliiton julkaisema sähköinen työkalu, joka kokoaa yhteen kunta-alan avoimet työpaikat. Kuntarekryn avulla tavoitteena on tehostaa henkilöstöhankintaa ja vähentää käsin tehtävää työtä. Lähtökohtana on, että kaikki työpaikat julkaistaan ja niitä haetaan Kuntarekryn kautta. Golf-osakkeiden käyttö v Kaupunki omistaa 10 kpl Hiekkasärkät Golf Oy:n osakkeita. Osakkeet on vaihdettu päivälipuiksi vuosittain, päivälippuja kaupungilla on vaihdon jälkeen yhteensä 250 kappaletta. Kaupungin henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää kaupungin päivälippuja 1 kerta/viikko. Omavastuu lipuissa oli ensimmäistä kertaa 5 /kerta. Vuonna 2012 käyttäjiä oli 28 henkilöä. Palvelut Käyttäjät käyttömäärä Kehittämispalvelut 1 12 Hallintopalvelut 1 1 Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 2 19 Golf-lippujen käyttöaste on 74 %. Palkanlaskenta Himangan vanhustenkotiyhdistyksen yksi vakituinen ja neljä määräaikaista työntekijää siirtyivät kaupungin työntekijöiksi alkaen. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelta siirtyi neljä maaseutuasiamiestä ja kaksi toimistosihteeriä Kalajoen kaupungin palvelukseen alkaen. Himangan Redi Oy purettiin, kaupungille siirtyi 1 vakinainen, 1 määräaikainen ja neljä työllisyysvaroin palkattua työntekijää Suoritteet ja suorittajat Vuonna 2012 on maksettu palkkoja ja palkkioita 1996 henkilölle ja 6436 eri palvelussuhteelle. Kokouspalkkioita on maksettu 332 eri henkilöille. Palkanlaskentaan osallistuvia henkilöitä oli vuoden lopussa 4,2 henkilöä. Ohjelmat Käytettävissä olevaan palkkaohjelmaan on tullut versiopäivitys kaksi kertaa vuoden 2012 aikana. Palkanlaskennassa on käytössä liittymiä muista ohjelmista (päivähoito, titania, mela, populus, web Raportit sekä keskeytykset, työsopimukset, talousarvion palkkaliiteohjelma ja webpala -ohjelma). Kaupunki otti sähköisen verkkopalkkalaskelman ja palkkatodistuksen oletuskäytännöksi alkaen. Resurssit Pitkäaikainen henkilöstöjohtaja jäi eläkkeelle Uusi henkilöstöjohtaja aloitti virassaan ja jäi virkavapaalle Henkilöstöjohtajan sijaisena toimii kaupunginsihteeri oman virkansa ohella. Yleishallinnon toimistosihteeri jatkoi palkkasihteerin vuorotteluvapaan sijaisena saakka.

45 45 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = HENKILÖSTÖOHJAUS TAmuutosten jälkeen Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA TAmuutokset Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Henk.jaoston kokoukset ,0 Käsitellyt asiat henk.jaostossa ,3 Henkilöstön sairauspäivät ,0 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poik- Muutos- TALOUS muutokset ten jälkeen keama % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,3 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut ,4 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,4 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,7

46 TALOUSOHJAUS Yleistä 46 Talousohjaus koordinoi koko kaupungin taloutta, hoiti kirjanpidon, maksuliikenteen lukuun ottamatta palkanmaksua, kassavalmiuden, osto- ja myyntireskontran siltä osin kuin se ei ole hajautettu, vastasi talouden sekä väestö- ja elinkeinorakenteen tietohuollosta. Toiminnallisten ja talouden tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2012 painopisteinä talousohjauksen kehittämisprojektissa olivat kaupunkikonsernin laskentatoimen keskittäminen sekä saada aikaan sähköiset laskutusprosessit. Lisäksi tavoitteena olivat palvelujen edelleen tuotteistaminen ja sisäisten laskujen käsittelyjärjestelmä. Kahden tytäryhtiön osalta saatiin valmistelut v niin valmiiksi, että Kalajoen Lämpö Oy:n ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kirjanpito tehdään kaupungin talousohjauksessa vuoden 2013 alusta alkaen. Henkilöstöohjauksessa hoidetaan Kalajoen Lämpö Oy:n palkanlaskenta v:n alkupuolelta alkaen. Laskutusjärjestelmään ei voitu toimittaa uusia osia suunnitellussa aikataulussa ja laskutusprosessissa laaja-alainen paperittomaan käytäntöön siirtyminen viivästyi vuoden 2013 puolelle. Marraskuussa 2012 otettiin käyttöön laskutusputki, jolloin toiminnanohjausjärjestelmästä voidaan laskujen tiedot siirtää yleislaskutukseen ja sitä kautta edelleen operaattoreille. Ensimmäisenä uuteen toimintaan mukaan lähti toiminnanohjausjärjestelmän laskutuksista päivähoitolaskutus vuoden 2012 lopulla. Vuoden 2013 alkupuolella on luotu valmiudet ottaa käyttöön laajaalaisesti paperiton laskutus ja tarkoituksena on, että vuoden 2013 lopulla kaikki laskutus on mahdollista hoitaa paperittomasti. Sisäinen laskutuksen siirtyminen paperittomaksi etenee samassa tahdissa ulkoisen laskutuksen kanssa. Palvelujen tuotteistamisen kehittäminen eteni edelleen perusturvapalveluissa, mutta muilta osin edistystä ei tapahtunut. Kalajoen kaupunki myi Alavieskan kunnalle talouden ohjauspalveluja; tilinpäätöksen ja talousarvion valmistelutehtäviä, rahoitusjärjestelyissä avustamista, talous- ja tilastoselvitysten tekemistä. Talousohjauksen ulkoiset menot olivat , josta verotuskustannukset olivat Ulkoiset menot alittuivat ja verotuskustannukset ylittyivät Ulkoiset tulot olivat Kassan tuotto (mukana ei ole omaisuudenhoitajilla hoidossa oleva sijoitusvarallisuus) oli vain 0,2 %. Lainojen korkotaso pysyi tilivuoden aikana alhaisena; 3 kk:n eurobor oli keskimäärin 0,5 % ja pitkät korot 1,9 % (10 v). Sijoitusten arvo korko mukaan lukien oli omaisuudenhoitajien raporttien mukaan ,93 euroa, joka oli ,86 euroa (6,6 %) suurempi kuin Sijoitusten kirjanpidollinen arvo oli ,87 euroa. Tarkempi erittely sijoitusomaisuuden kehityksestä on kohdassa olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa. Henkilöstö Talousjohtaja, kehittämis- ja laskentapäällikkö, pääkirjanpitäjä, kirjanpitäjä ja 2,5 toimistosihteeriä.

47 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = TOIMINTA 47 KAUPUNGINHALLITUS HALLINTOPALVELUT TALOUSOHJAUS Ed. tp TA TAmuutokset Toteutuma TAmuutosten jälkeen Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ostoreskontrat kpl ,2 Myyntireskontra kpl ,0 Taloustoimi ,4 Tekniset palvelut ,5 Perusturvapalvelut ,1 Sivistyspalvelut ,7 Lomituspalvelut ,7 Kassan tuotto % 0,4 0,5 0,5 0,2-0,3 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos- TALOUS muutokset ten jälkeen ma % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,2 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,8 TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,6 LASKENNALLISET ERÄT ,6 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

48 YLEISHALLINTO HALLINTO 48 Yleishallinto toimi kaupunginjohtajan apuna kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston ratkaisuvaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa. Yleishallinto hoiti organisaation infopisteen ja toimistotarvikehankinnat. Yleishallinto vastasi keskusarkistosta ja ohjasi asiakirjahallintoa. Yleishallinto tuki muuta organisaatiota hankintatoimessa. Samoin yleishallintoon kuuluivat velkaneuvonta, kunnallinen edunvalvonta ja ruokapalvelut. Kaupunginkanslia ja asiakaspalvelu ja monistus Henkilöstö: Kaupunginkanslia: Asiakaspalvelu ja monistus: kaupunginsihteeri, arkistosihteeri, toimistosihteeri 1,5 toimistosihteeriä Asiakaspalvelussa oli koko vuoden työllistämistuella toimistotyöntekijä, jonka toimenkuvaan kuului toimistotyöt sekä sijaistaminen infossa. Infon vakinainen toimistosihteeri hoiti väliaikaisesti henkilöstöohjaukseen vuorotteluvapaana olevan palkkasihteerin tehtäviä. Sijaisuus kesti saakka. Asiakaspalveluun palkattiin sijaisuuden ajaksi toimistotyöntekijä. Kalajoen Himangalla toimi normaalisti Himangan palvelutoimisto heinäkuuhun saakka. Palvelutoimiston toimistosihteeri sanoutui irti toimestaan heinäkuussa. Palvelupisteestä on hoidettu poliisin lupapalveluihin liittyvät asiat ja samoin siellä on toiminut Kelan palvelupiste. Himangan palvelutoimiston aukiolot muuttuivat Palvelutoimisto on auki aamupäivisin klo Palvelupisteessä toimii enää Kelan palvelupiste. Lähipalvelut koetaan tärkeiksi ja niiden toivotaan säilyvän Kalajoen Himangalla. Palvelutoimiston yläkerrassa sijaitsee Kalajoen Lämpö Oy:n toimistotilat. Talous- ja velkaneuvonta Palveluajatus Talous- ja velkaneuvonnan tehtävänä on ylivelkaantumisen ehkäisemien ja sen seurauksien korjaaminen. Ylivieskan kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston välisen toimeksiantosopimuksen mukaan Ylivieskan kaupunki tarjoaa talous- ja velkaneuvontaa Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisen, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven ja Sievin kuntien asukkaille. Toimialueella on yhteensä yli asukasta. Palveluksessa on kaksi vakituista toimihenkilöä, joista toinen toimii Ylivieskasta ja toinen Haapajärvellä. Talous- ja velkaneuvonnan toiminnasta Uudet asiakkaat Neuvontakäyntien määrä Velkajärjestelyhakemukset Vapaaehtoiset sovintoesitykset Takaus hakemukset Takuu-Säätiöön Selvittely lisätilityksestä Maksuohjelma asiakkaan puolesta käo:lle Maksuohjelma muutoksia Puhelinneuvonta Kirjallinen/sähköpostineuvonta

49 49 Vuosi 2012 oli edellisten vuosien tavoin vilkas. Uusien asiakkaiden määrä sekä lisääntyneet neuvontakäynnit ovat työllistäneet velkaneuvontaa edellistä vuotta enemmän. Työn laatu on muuttunut haastavammaksi asiakkaiden moni ongelmaisuuksien sekä velkojen suurten kappalemäärien vuoksi. Kulutusluotot ja pikalainat ovat tuoneet oman haasteensa velkaneuvontaan. Asuntovelallisten osuus on pysynyt vielä toistaiseksi alueellamme kohtuullisena. Talous - ja velkaneuvonnan budjetti 2012 ja toteuma Budjetti 2012 Toteutuma Tulot: KTM , ,00 Kuntien osuus , ,50 Henkilöstökorvaukset 0,00 0,00 Työllistämistuki 0,00 0, , ,50 Menot: Palkat kuluineen , ,05 Matkakulut 4 700, ,18 Toimisto, kirjall., Kalusto, Atk 1 900,00 705,09 Edustus- ja kokouskulut/koulutus 500,00 0,00 Vuokrat 5 341, ,00 Posti-, toimisto ym. kulut 6 553, , , ,50 Ylivieskan kaupunki sai talous- ja velkaneuvonnan hoitamisesta työ- ja elinkeinoministeriöltä vuonna 2012 peruskorvausta ja lisäkorvausta Kalajoen kaupungin maksuosuus oli vuonna ,27. Tavoitteena on tarjota noin kahden viikon jonotusajalla asiakkaallemme ensimmäinen neuvontakäynti. Ennalta ehkäisevä valistus ja talousneuvonta ovat tärkeitä ylivelkaongelman ratkaisussa ja velallisten kuntouttamisessa takaisin työelämään. Tähän mennessä on hoidettu pääsääntöisesti vain velkojen järjestelyjä. Talousneuvontaa on annettu muutamille. Viime vuodenkin aikana on annettu ohjeita nuorille, joilla on huomattava määrä pikavippejä. Kunnallinen edunvalvonta Liittojen maksuosuuksia maksettiin vuonna 2012 seuraavasti: Määrä, Määrä, Määrä, vuosi 2010 vuosi 2011 vuosi 2012 Keski-Pohjanmaan liitto , , ,00 Pohjois-Pohjanmaan liitto , , ,33 Kuntaliitto , , ,00 Yhteensä , , ,33

50 Väestönsuojelu 50 Ns. Jokilaaksojen kuntien, kuntayhtymien ja pelastuslaitoksen sekä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja muiden alueen aluehallintoviranomaisten valmiusharjoitus järjestettiin Harjoituksen päätavoitteena oli - testata ja harjaannuttaa Jokilaakson kuntien organisaatioita yhteiskunnan häiriötilanteissa erityisesti kriisijohtamisen käynnistämisen, yhteistoiminnan ja kriisiviestinnän osalta. - testata ja harjaannuttaa aluehallintoviranomaisten organisaatiota yhteiskunnan häiriötilanteissa erityisesti tilannekuvan, yhteistoiminnan (AVI - ELY ja AVI - Kunnat) sekä kriisiviestinnän osalta. Harjoituksen tavoitteina oli lisäksi organisaatioittain - testata ja kehittää valmiussuunnitelmien toimivuutta, - harjoitella ja kehittää osallistuvien organisaatioiden kriisijohtamisen toimintamalleja, - kehittää tilannetietoisuuden muodostamisen periaatteita sekä - kehittää virka-apumenettelyihin liittyviä toimintoja Valmiusharjoituksen johti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto yhteistoiminnassa Pelastusopiston kanssa. RUOKAPALVELUT Toiminta-ajatus Ruokapalveluiden tehtävänä on ollut vastata sivistystoimen ja perusturvan toimintayksiköiden, sekä ateriapalveluiden piirissä olevien asiakkaiden ruokapalveluiden toteuttamisesta, hintalaatu suhteeltaan kilpailukykyisesti. Toiminta pohjautuu kaupungin yhteiseen strategiaan ja toiminnan linjauksiin, toimien tärkeänä tukipalveluna kaupungin koulujen, päiväkotien, seniorikeskuksen, terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen perustehtävien toteuttamiselle. Toiminnalliset tavoitteet Valmisteltiin ruokapalveluiden osalta organisaatiomuutos siivouspalveluiden kanssa. Lähtökohtaisesti henkilöstön yhteiskäytön mahdollistaminen, eläköitymisestä johtuvia uudelleen järjestelyitä sekä vuoden 2012 aikana, että jatkuen vuonna tuotteistamista ja toimintolaskentaa. Tuotannonohjausjärjestelmän kokonaisvaltainen käyttöönotto aloitettiin vuonna 2012, projekti jatkuu vuodelle Henkilöstö Ruokapalvelupäällikkö, 6 emäntää, 16 keittäjää, 8,31 keittiöapulaista, 0,46 ruuanjakajaa, 2,45 ruuanjakaja-siivoojaa. Osa-aikaisten työntekijöiden työajat on laskettu yhteen ja ilmoitettu kokoaikaisina. Ruuanjakaja- siivoojien tehtävistä on ilmoitettu jakelukeittiön toimintoihin käytettävä työaika. Lisäksi keittiöillä työskenteli 4,4 työllisyysvaroin palkattua keittiöapulaista, kokoaikaiseksi laskettuna, sekä yksi kokoaikainen henkilö oppisopimuskoulutuksessa. Ateriamäärä Sivistyspalvelut Peruskoulussa ja lukiossa oppilaille ja henkilökunnalle, vuoden 2012 aikana tarjotut koululounaat kpl ja välipalat kpl.

51 Perusturvapalvelut 51 Päiväkodeissa, palvelu-, seniori- ja terveyskeskuksissa asiakkaille, ateriapalveluasiakkaille ja henkilökunnalle vuoden 2012 aikana tarjotut ateriat; v v aamupala kpl kpl - lounas kpl kpl - välipala/päiväkahvi kpl kpl - päivällinen kpl kpl - iltapala kpl kpl KÄYTTÖTALOUS Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = YLEISHALLINTO Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poik-keama Muutos- % ed tp Henkilöstö (muu kuin ruokapalvelut) 5 4,5 4,5-4,5-100,0 Ruokapalvelu Sivistyspalv. ateriasuoritt ,2 Perusturvan ateriasuoritt ,6 Kokoaikaiset työssuhteet ,7 Osa-aikaiset työsuhteet ,3 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos- TALOUS muutokset ten jälkeen ma % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,7 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,3 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,8 LASKENNALLISET ERÄT ,8 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,6

52 ICT-PALVELUT Toiminta-ajatus 52 ICT-palvelut on Kalajoen kaupungin hallintopalveluihin sijoitettu tukipalveluyksikkö, joka tuottaa muille palveluyksiköille ICT-tuotanto- ja tietohallintopalveluita. Yksikön toimintaa ohjaa asiakaskeskeisyys. Tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja kustannus-tehokkaita palveluja motivoituneella ja osaavalla henkilöstöllä. Vuoden 2012 tavoitteiden täyttyminen Useissa tavoitteissa aikataulut ovat viivästyneet johtuen lähinnä ulkoisista syistä. Viivästykset eivät ole vaarantaneet tai heikentäneet toimintaa. Yhteistyö Pyhäjoen kanssa on vakiintunut ja palvelumyynti Pyhäjoelle on lisääntynyt. Yhteistyö kokonaisarkkitehtuurin osalta ei ole edennyt. Omissa kehittämisprojekteissa noudatetaan kokonaisarkkitehtuurin mukaista kokonaisuuden hallintaa. Työasematoimituksissa on siirrytty Windows 7:ään valituilla aloilla. Kaikki järjestelmät eivät tue windows 7:ää, mikä aiheuttaa ylimääräistä työtä ja haasteita tulevaisuudessa. Toimistoviestintäratkaisujen käyttöönotto viivästyi yhteensopivuusongelmien takia. Kokoushallinnan kehittäminen edennyt, joskin odotettua hitaammin. Työajanseurannan käyttöönotto viivästyy. Pilotoinnissa saatu hyviä tuloksia. Osana toimintojen tuotteistamista, kirjanpidossa siirryttiin uusien kustannuspaikkojen ja tunnisteiden käyttämiseen. Tunnisteiden avulla seurataan tarkemmin yksittäisten osatuotteiden kustannuksia ja niiden kehittymistä. Tietoliikenteen toimintavarmuutta parannettu kahdennuksilla. Valvontaa lisätty. Tietoturvaa parannettu keskittämällä tunnuksia yhteen käyttäjähallintaan. Valvontaa lisätty. Henkilöstö ICT-päällikkö, järjestelmäasiantuntija, atk-asiantuntija ja kaksi IT-tukihenkilöä. Lisäksi käytettiin harjoittelijaa ja määräaikaisia työntekijöitä. Toimintaympäristössä palvelinten määrän kasvu luo painetta henkilöstön lisäämiseksi.

53 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 53 KAUPUNGINHALLITUS HALLINTOPALVELUT ICT-PALVELUT TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama % ed Muutostp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Työasemat / kpl ,1 Fyysiset palvelimet / kpl ,0 Virtuaaliset palvelimet / kpl ,5 käyttäjät /kpl ,5 Dokumentoidut järjestelmät / kpl Dokumentoidut rajapinnat / kpl Etäpisteet ,3 Työasemapalvelu /kpl 0,00 180,00 180,00 200,26 20,26 Verkkopalvelu /kpl 0,00 66,00 66,00 73,49 7,49 Virtuaalipalvelin /kpl (keskihinta) 0, , , ,56-545,44 Käyttäjähallinta /kpl 0,00 12,00 12,00 11,41-0,59 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos- TALOUS muutokset ten jälkeen ma % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,6 Tuet ja avustukset ,5 TOIMINTATUOTOT ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE ,5 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,8 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,5 LASKENNALLISET ERÄT ,5 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,9

54 54 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = VALTUUSTO, KESKUSVAALILTK, TARKASTUSLTK JA KAUPUNGINHALLITUS HALLINTOPALVELUT Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos- TALOUS muutokset ten jälkeen ma % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,9 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,1 TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,6 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,7 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,4 LASKENNALLISET ERÄT ,4 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,6

55 Kehittämispalvelut 55 ELINKEINOPALVELUT Yleistä Yritysten lukumäärä Kalajoella kasvoi edelleen, vuoden 2011 lopussa Tilastokeskuksen mukaan Kalajoella oli 848 yritystä (yrityskanta) ja niiden liikevaihto työntekijää kohden euroa. Yritystoimipaikkoja oli kpl. Vuoden 2012 aikana Kalajoelle kirjattiin 55 uutta ja 38 lopettanutta yritystä (PRH). Keskimääräinen työttömyysasteprosentti Kalajoella nousi hieman edellisvuodesta ollen 8,2. Tavoitteiden toteutuminen Aktiivinen tiedottaminen yritysten kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksista Yritysneuvoja vastaa yritysten kokonaisrahoituksen, t&k-toiminnan sekä kansainvälistymisen neuvonnasta seudullisten yrityspalvelujen Innoveturin kautta. Pelkästään yritysneuvojan kautta seutukuntaan on haettu 45:lle yritykselle yhteensä noin 7 miljoonan euron kehittämisrahoituksia vuoden aikana. Näistä hankkeista Kalajoelle on kohdistunut 37:n yrityksen kehittämishankkeet yhteensä 6 miljoonan euron kustannusarviolla. Tekesin valmistelurahahankkeita on käynnistynyt 14 kpl vuoden aikana, kun aiempina vuosina näitä ei ole ollut juuri lainkaan. Tuotekehitykseen, investointiin ja kansainvälistymiseen kohdistuneita yritysten kehittämishankkeita on ollut 24 kpl. Kalajoen kaupunki palkkasi syksyllä lähivalmentajan, jonka työnkuvaan kuuluu alueen mikroyritysten lähivalmennus ja yritysneuvonta seudullisten yrityspalvelujen Innoveturin kautta. Toiminta pääsi loppuvuoden aikana hyvään käyntiin. Turkistalousneuvonta Kalajoen kaupunki hoitaa alueellista turkistalousneuvontaa Alavieskan, Haapaveden, Kalajoen, Kannuksen, Kokkolan, Oulaisten ja Pyhäjoen kuntien alueella. Kunnat, PSTK ja STKL osallistuvat toiminnan rahoittamiseen. Kuluneen vuoden toiminnan painopisteenä oli ympäristölupien ajantasaisuuden kartoittaminen, turkistilojen sertifioinnit sekä investointien rahoitusneuvonta. Tukihakemuksia jätettiin 11 tilalle. Investointihankkeiden kokonaisarvo neuvontaalueella oli yhteensä noin miljoona euroa. Vuoden mittaan turkistalousalalla aloitti kolme uutta yritystä neuvonta-alueella. Hanketoiminta Alueellinen rekrytointihanke käynnistyi vihdoin elo-syyskuun vaihteessa projektipäällikön aloituksen myötä. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen hankkeen toteutusaluetta laajennettiin Ylivieskan seutukunnan lisäksi myös Raahen seutukunnan alueelle rahoittajan hyväksyessä ko. muutoksen. Loppuvuosi kului lähinnä projektipäällikön kartoittaessa yritysten ja muiden työnantajien rekrytointitarpeita sekä tavatessa yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Maanlaajuinen taantuma-aika ei ollut kaikkein otollisin rekrytointihankkeen aloitusta ajatellen, mutta projektipäällikön kartoituksen mukaan alueella kuitenkin on työllistämistarpeita useiden kymmenien työntekijöiden verran lähimmän vuoden aikana. Loma-asuntomessujen valmisteluhankkeen rahoituspäätös saatiin Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Hankkeessa työskentelevät projektijohtaja ja projektisihteeri. Syksy 2012 keskityttiin lähinnä Aurinkohiekkojen alueen tonttimarkkinointiin ja tiedottamiseen sekä sidosryhmien tapaamiseen.

56 56 Kalajoen kaupungin hallinnoima elintarvikealan selvityshanke Makuja maalta toimi koko vuoden ajan. Hankkeessa suoritettiin Taloustutkimuksen toimesta elintarvikealan yrityskartoitus, laadittiin alueellinen lähiruokaluettelo ja nettisivusto, järjestettiin lähiruokatyöpajoja ja opintomatka sekä tiedotettiin ja edistettiin yritysten välisen yhteistyön kehittämistä. Hankkeessa oli mukana 87 elintarvikealan yritystä. Hankeneuvontapalveluja tuotettiin vuoden aikana erityisesti kaupungin muille palveluille sekä hankkeiden rahoitukseen, toimintaan että raportointiin liittyen. Muuta merkittävää Kalajoki-Messut järjestettiin yhteistyössä Kalajoen Yrittäjät ry:n kanssa Messujen näytteilleasettajia oli 57 kpl ja messukävijöitä noin henkilöä. Muistamiset Kalajoen vuoden 2012 yritykseksi valittiin 130-vuotias Valkean Linnan Kello Oy. Matkailumajakka 2012 luovutettiin Raimo Hentuselle / Kalajoen Kesäteatteri Teatteri Willi Lakeus. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa ja käsiteltyjä asioita kirjattiin 143. Henkilöstö Elinkeinojohtaja, hanke- ja yritysasiamies, yritysneuvoja, turkistalousneuvoja, toimistosihteeri, hankesihteeri 0,5 htv, lähivalmentaja, projektipäällikkö, projektijohtaja, projektisihteeri.

57 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 57 KAUPUNGINHALLITUS KEHITTÄMISPALVELUT ELINKEINOPALVELUT TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet Yrityskanta kpl ,1 Työpaikkamäärä ,0 Perustetut yritykset kpl ,4 Vientiyritykset kpl ,0 Työttömyysaste 8,0 8,0 8,0 8,2 0,2 2,5 Yritysneuvontakontaktit kpl ,8 Toiminnan kysyntä-/laajuustiedot Henkilöstö 5,5 0 5,5 5,5 0,0 Projektihenkilöstö 0 4 4,0 TALOUS Ed. tp TA TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,9 Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot ,6 TOIMINTATUOTOT ,3 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,5 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,9 LASKENNALLISET ERÄT ,9 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,9

58 MAASEUTUPALVELUT Yleistä 58 Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue aloitti toiminnan Yhteistoiminta-alueen luottamustoimielimenä toimiva neuvottelukunta aloitti heti vuoden alusta laatimaan alueen toimintasuunnitelmaa, toiminnan painopisteitä sekä tavoitteita. Neuvottelukunnan rooli toiminnan käynnistyessä oli aktiivinen ja eri sopijakuntien edustajat työstivät toimintasuunnitelmaa ja tavoitteita aktiivisesti. Toiminnan painopisteitä asetettaessa toiminta jaettiin kolmeen painopistealueeseen: maaseutuhallinto, elinkeinojen kehittäminen ja kylätoiminta. Alkuvuodesta määriteltiin myös päävastuualueet ja resurssointi. Neuvottelukunta kokoontui toimintakertomusvuonna 5 kertaa käsitellen asioita 25. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Maaseutuhallinto Maaseutuviraston kanssa tehty sopimus maksajavirastotehtävien siirrossa noudatettavien edellytysten täyttymisestä allekirjoitettiin helmikuussa 2012 ensimmäisten yhteistoiminta-alueiden joukossa. Maksajavirastosopimusten edellytysten täyttyminen oli kuluvan vuoden tärkein painopistealue maaseutuhallinnon osa-alueella. Maksajavirastosopimuksessa asetetaan vaatimukset, jotka yhteistoiminta-alueen toiminnan on täytettävä koskien mm. toiminnan päätoimista johtoa, tehtävien eriyttämistä Eu;n komission vaatimusten mukaisesti, hakemusten käsittelyä sekä päätöksentekoa sekä riittävää neuvontaa ja koulutusta koskien. Tehtävien eriyttäminen toimeenpantiin Maksajavirastosopimuksen liitteeksi laaditun hallintoja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti. Tehtävien eriyttäminen saatiin toimivaksi, mutta sitä on syytä tarkastella vielä uudelleen seuraavaa vuotta silmällä pitäen. Hetkellinen palvelutarpeiden kasvu toteutettiin tavoitteiden mukaisesti. Esimerkkinä tästä on mm. tilusjärjestelyalueen digitointityö pohjoisella palvelualueella. Yhteisen resurssin ansiosta työhön pystyttiin irrottamaan hetkellisesti kaksi lisähenkilöä. Viljelijätukihallinnon tehtävät järjestettiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tukihallinnossa oli vuonna 2012 poikkeuksellisen työläs vuosi, koska valtaosa yhteistoiminta-alueen tuenhakijoista antoi uuden Luonnonhaittakorvaussitoumuksen sekä jatkoi Ympäristötukisitoumuksia tukiehtojen mukaisesti. Edellä mainitut sitoumukset oli oltava käsiteltyinä ja hyväksyttyinä ennen ensimmäisiä maksatuksia syyskuussa. Tehtävien eriyttämisen myötä hakemuksen tallennus, tarkastus, sitoumuskäsittely, maksatus- ja takaisinperijäroolit on eriytettävä siten, että henkilö, joka vastaa yhdestä edellä mainitusta roolista, ei saa suorittaa muita kyseisen hakemuksen käsittelyyn liittyviä tehtävien eriyttämisvaatimuksen kohteena olevia toimenpiteitä. Tämän vaatimuksen, sekä uusittavien sopimusten johdosta työmäärä viljelijätukihallinnon osalta lisääntyi vuonna 2012 aikaisempaan verrattuna. Tukimaksatukset saatiin valmisteltua annettujen aikataulujen puitteissa. Alkusyksyn poikkeuksellisten voimakkaat vesisateet aiheuttivat paikoin vakavia ongelmia sadonkorjuussa. jääneitä alueita. johdosta satovahinkoilmoituksia, satovahinkokorvaushakemuksia sekä niihin liittyviä maastoarviointeja. Osittaisten tai kokonaan tuhoutuneita kasvulohkoja oli Kalajoella noin 590 kpl, satovahingoista kärsinyttä pinta-alaa oli ha, josta perunaa 750 ha ( 56 % ), viljaa 27 % ja nurmea 15 %. Peruna kärsi satovahinkoja selvästi pahiten ja tilakohtaiset menetykset muodostuivat suuriksi.

59 EU- ja kansallisia tukia maksettiin vuonna 2012 Kalajoen alueella seuraavasti 59 Tukityyppi Euroa Luonnonhaittakorvaus ,08 Tilatuki ,67 Maidon tuotantotuki ,73 Ympäristötuki ,30 Pohjoinen kotieläintuki ,55 Luonnonhaittakorvauksen kans. lisäosa ,03 Perunantuotannon kansallinen tuki ,73 Sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen ,42 EU:n nautapalkkio ,87 Eläinten hyvinvointituki ,88 Yleinen hehtaarituki ,36 Nuorten viljelijöiden tuki ,64 Pohjoinen hehtaarituki ,10 Satovahinkokorvaus ( v.2011 ) ,43 Valkuais- ja öljykasvipalkkio 8 133,60 Teuraskaritsan laatupalkkio 6 028,59 Tilaneuvontatuki 2 970,00 Muut tuet 4 988,00 Kalajoki yhteensä ,98 Yhteistoiminta-alue yhteensä ,31 Maaseudun kehittäminen Yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta käsitteli alueen toimintasuunnitelman ja tulevaisuuden tavoitteet nykytila-analyysin pohjalta. Kehittämistyössä haettiin toimintakertomusvuonna oma rooli ja vahvistettiin yhteistyötä muiden kehittämistyötä tekevien organisaatioiden, esimerkiksi neuvontajärjestöjen kanssa. Maaseudun ja maatalouden vastuualueelle on nimetty vastuuhenkilö. Tavoitteiden mukaisia uusia toimintamalleja on luotu tarjoutumalla yhteistoimintaalueella yritysryhmähankkeiden hallinnoijaksi, sekä neuvottelemalla henkilöstöresurssin myyntiä neuvontajärjestön hallinnoimalle hankkeelle. Maaliskuussa järjestettiin yhteistyössä Kalajoen OP ja Mtk-Kalajoen kanssa tulevaisuusseminaari. Seminaarin saatiin valtakunnallisesti arvostetut alustajat, osallistujamäärä oli hyvä, keskustelu vilkasta sekä seminaarin anti osallistujille oli hyvä ja tarpeellinen. Maaseutupalveluiden henkilöstö on osallistunut uuden ohjelmakauden valmistelutyöhön maakunnallisissa työpajoissa. Hankevalmistelun suhteen aloitettiin uudenlainen toimintamalli vuonna 2012 ottamalla hankkeiden valmistelutyö omiin käsiin ja jatkossa hankkeiden valmistelu ja rahoituksen haku suoritetaan kehittämisryhmän linjaamiin kohteisiin. Hallinnoitava seutukunnallinen Maaseutuvastaava hanke on toiminut järjestämällä koulutus / infotilaisuuksia. Hankkeessa oli useamman kuukauden tauko henkilöstövaihdoksen johdosta, mutta loppuvuodesta hanke sai taas uutta virtaa uuden henkilön rekrytoinnin myötä. Kehittämisohjelman mukaisia avustuksia maksettiin maatiloille yhteensä Maatalouden investointeihin myönnettiin rahoitustukia vuonna tuensaajalle lainoina ( vuonna ) ja avustuksina ( vuonna ). Rahoitustuet yhteensä Rahoitustukien yhteismäärä on noin 15 % koko Pohjois- Pohjanmaan Ely- keskuksen myöntämistä maatalouden investointituista. Koko yhteistoiminta-

60 60 alueen investointituet maatalouteen vuonna 2012 olivat , mikä on 32,61 % koko Pohjois-Pohjanmaan Ely- keskuksen myöntämistä maatalouden investointituista. Kylätoiminta Vuonna 2012 kylätoiminnan vastuuhenkilö on jalkautunut kuntakohtaisille kierroksille osalle toiminta-aluetta Koti kylässä ja yhteisöhautomohankkeiden mukana. Kylätoimintavastaava on myös ollut mukana valtakunnallisessa voimistuvat kylät kampanjassa. Maaseutuhallinnon ruuhkaisesta vuodesta johtuen kaikkiin yhteistoiminta-alueen kyliin ei ehditty jalkautua toimintakertomusvuonna. Toiminta-avustukset kylätoimikunnille ovat pohjautuneet määriteltyihin avustusperiaatteisiin ja avustukset on maksettu kuitti periaatteella. Avustuksia kylätoimikunnille maksettiin yhteensä LOMITUSPALVELUT Yleistä Lomituspalvelujen hallinnosta vastaa Mela, joka antaa varat maatalouslomitukseen täysimääräisenä ja hallinnon kustannuksiin laskennallisena lomitettujen päivien perusteella. Lomatoimi on kaupunginhallituksen alaista toimintaa. Kalajoki hallinnoi lomituspalveluja neljän kunnan alueella; Kalajoki, Pyhäjoki, Alavieska ja Merijärvi. Lomituksen hallinnossa on vastuuhenkilönä lomatoimenjohtaja, toimisto ja muissa tehtävissä lomasihteeri sekä lomittajien työnjohdossa 3 johtavaa lomittajaa. Keskitetty toimisto on Kalajoella, mutta sivutoimipisteet toimivat toistaiseksi Alavieskassa, Pyhäjoella ja Merijärvellä 1 pv / viikko. Himangalla toimisto on ollut avoinna kk:n 1 ja 3 keskiviikko. Lomahallinnon tukena toimii Yhteistoimintaryhmä. Siinä on mukana viljelijöiden ja lomittajien edustus joka kunnasta sekä hallinnon väki. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2012 lomituspalveluja käytettiin seuraavasti: Vuoden aikana lomitettiin vuosilomapäiviä yhteensä ja sijaisapua 9970 päivää. Vuosiloman käyttö-aste oli n. 97 % ja vuodelle 2013 siirrettiin 898 päivää. Sijaisapua käytti 212 yrittäjää ja vuosilomaa 464. Toteutumisaste sijaisavussa 97 %. Vuosilomaa lomitettiin pv / yrittäjä, melan tavoite oli 25.5 pv. Sijaisapua yrittäjää kohden 47,03 päivää Tuettua maksullista lomitusapua on käytetty tuntia, päivinä 2139 päivää. Tätä lomitusmuotoa käytti yhteensä 260 yrittäjää. Täysin maksullista lomitusta käytti 12 yrittäjää, yhteensä 442 tuntia ja tekee 65 päivää. Itse järjestetyn lomituksen piirissä on ollut tiloista 4,32 %, 13 tilaa (ja niissä 18 yrittäjää) Tarhaajien lomituspalvelut. Vuonna 2012 vuosilomaoikeus oli 18 päivää ja Lisävapaata oli käytettävissä 120 tuntia tarhaajaa kohden ja siitä perittävä maksu 5.24 / tunti. Toimintaa oli seuraavasti. Lomaoikeutta haki 68 tarhaa ja 82 tarhaajaa. Lomaoikeus myönnettiin 72 tarhaajalle.

61 61 Itsejärjestetyn lomituksen hakeneista valitsi 57 tarhaajaa ja 13 kunnallisen lomituksen. Lomituspäiviä kertyi seuraavasti; Itsejärjestetty; Vuosilomaa 784 pv ja 5547 tuntia. Lisävapaata 2014 tuntia (243 pv) Kunnallinen: Vuosilomaa 170 pv ja 1210 tuntia. Lisävapaata 728 tuntia (104 pv) Kaikki lomituspäivät yhteensä pv. Tilasto taulukko Pyhäjoki Merijärvi Alavieska Kalajoki Tarhat Yhteensä Yrittäjät Tilat VL päivät SA päivät maksullinen päivät maksullinen tunnit Lomittaja työvuosia tehtiin n. 112 henkilötyövuotta. Lomittajien sairaus poissaolot ovat määrällisesti kohonneet ja kasvaneet myös suhteessa lomituspäivien määrään. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2012 tehtiin asiakaspalaute kysely tiloille ja se pohjautui Melan antamaan valtakunnalliseen tuloskorttiin. Taulukossa tulokset. Vastaukset tasolla 1-5; 1 huonoin ja 5 paras. Vastaukset ovat sekä kappalemäärinä että prosenttiosuuksina. TULOKSET ASIAKASPALVELU KYSELYSTÄ 2011 KYSYTTY ASIAT ASTEIKOLLA YHT MAATALOUSLOMITTAJIEN AMMATTITAITO SIJAISAPU % 12 % 53 % 33 % 100 % VUOSILOMA % 7 % 56 % 37 % 100 % LYPSYTYÖ % 56 % 38 % 100 % KIIMOJEN JA TERVEYDEN SEURANTA % 11 % 35 % 39 % 15 % 100 % HALLINNON ARVIOINTI ASIAKASPALVELU % 1 % 8 % 43 % 47 % 100 % ONGELMIEN HOITAMINEN % 3 % 11 % 51 % 34 % 100 % ASIANTUNTEMUS % 1 % 11 % 54 % 34 % 100 % TAVOITETTAVUUS % 48 % 47 % 100 % TIEDONSAANTI % 5 % 16 % 40 % 29 % 100 % KOKONAISARVIO LOMITUSPALVELUISTA % 1 % 8 % 57 % 34 % 100 %

62 62 Melan tavoite valtakunnalliseksi keskiarvoksi oli 4. Osaltamme palaute oli hyvä, vaikka toiminnan tehokasta pyörittämistä on rajoittanut ajoittainen työvoimapula sekä lomittajien sairaslomat ja niiden tuomat muutokset lomitussuunnitelmiin usein lyhyelläkin varoitusajalla. Paikallisyksikön alueella henkilöstöä on pystytty liikuttamaan lomittajia suhteellisen hyvin. Henkilöstöä on koulutettu erilaisilla ammattiin liittyvillä lyhyt kursseilla tarpeen ja tarjonnan mukaan. Kahdeksan lomittajaa on jatkanut Karjatalouden ammattitutkinnon suorittamista oppisopimuskoulutuksena työn ohessa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvion mukaiset menot ja tulot ylittyivät n. 18 %. Nettomenot olivat talousarvion mukaiset. Maatalouslomituksen osalta toiminta on pyritty hoitamaan tehokkaasti ja samalla taloudellisesti. Lomituspäivän hinta ja kustannukset yleensä nousevat palkkatason nousun, lomittajien työvuosien ym. takia. Vuoden 2012 palkkakuluihin vaikutti voimaan tullut KVTES muutos koskien perheenjäsenlomittajien erilliskorvauksia. Kun toiminnassa on paljon myös perheenjäsenlomittajia, on se vaikuttanut palkkakulujen nousuun. hinta tu- Lomituspäivän netto hinnaksi vuonna 2012 tulee n ja lomitustunnin netto lee olemaan n / tunti. Se vastaa täysin maksullisen lomituksen tuntihintaa. Lomituspäivän keskimääräinen pituus oli vuonna h/ pv ja sijaisavussa 7.00 h /pv. Keskimääräinen lomituspäivän pituus 2011 oli 6.80 h/pv ja sijaisavussa 6.97 h/pv. Valtakunnallisia vertailuja ei vielä ole. Henkilöstöä on palkattu joko määräaikaisiin tai vakinaisiin työsuhteisiin kysynnän ja tarjonnan mukaan.

63 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = KAUPUNGINHALLITUS KEHITTÄMISPALVELUT MAASEUTUPALVELUT 63 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Muutos-% ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet Maaseutuelinkeinojen kehittäminen tukea hakevia tiloja kpl ,9 rahoituksen määrä euroa ,0 Valtionlainat+avustuksia kpl / euroa #JAKO/0! Korkotukilainoja kpl / euroa ,5 Avustuksia kpl / euroa ,7 investointitukiasioita kpl / 59 #ARVO! #ARVO! tuotanto-oikeus asioita kpl ,3 ympäristönhoitoa edistäviä hakemuksia maa- ja metsätalouden henkilöt ,0 Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Maataloustulo euroa ,7 Eu-ja kansalliset tuet euroa ,0 aktiivitiloja ,9 keskim. tilakoko ha ,28 1 5,4 SPV--kauppoja ,0 henkilöstö 3, ,0 Lomitus lomitetut päivät ,8 Laatutavoitteet asiakastyytyväisyys 95 % 95 % 1 96 % 0 Taloudellisuus lomituspäivän hinta ,3 Vaikuttavuus 0 toteutumis aste 97 % 96 % 1 97,00 % 0 0,0 Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Yrittäjien määrä ,9 Henkilöstö ,0 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Poikkeama Muutos-% ed tp TALOUS Ed. tp TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,9 Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,8 TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,5 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,6 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,6 LASKENNALLISET ERÄT ,6 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,3

64 KALAJOEN SATAMA Sataman liikenne 64 Vuonna 2012 Suomen ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin yli 93 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on yli 5 miljoonaa tonnia edellisvuotta vähemmän. Tuonti väheni 10,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja vastaavasti vienti lisääntyi 0,5 prosenttia. Kalajoen sataman kokonaisliikenne vuonna 2012 oli tonnia. Liikenne kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,7 %. Sataman ulkomaan tavaraliikenne kasvoi 25,6 % edellisvuodesta. Kotimaan vientiliikenne väheni puuhakkeen ja raakapuun vähentyneiden laivauksien johdosta. Kokonaisliikenteen määrässä yllettiin satamassa kaikkien aikojen parhaimpaan tulokseen. Edellinen kokonaisliikenteen paras tulos oli vuodelta 2010, jolloin sataman kokonaisliikenteen määrä oli tonnia. Sataman kokonaisliikenteestä osa oli myös kotimaanliikennettä, sisältäen puuhakkeen ja raakapuun vientiä sekä tukkipuun tuontia. Kotimaanliikennettä oli yhteensä tonnia, joka on 2,3 % sataman kokonaisliikenteen määrästä. Sahatun puutavaran vienti ulkomaille oli vuonna 2012 Suomen satamista yhteensä tonnia, jossa oli kasvua 4,4 %. Kalajoen sataman kautta sahatavaraa vietiin ulkomaille myös sahatavaran kauttakulkuliikenne huomioiden yli m 3 eli 34,3 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2012 Kalajoen sataman osuus Suomen satamien kautta ulkomaille laivatusta sahatavarasta oli 8,6 % (vuonna ,7 %). Kalajoen satama oli vuonna 2012 Perämeren suurin ja koko maan kolmanneksi suurin sahatavaran vientisatama (vuonna 2011 viidenneksi suurin). Talousarviossa asetettu tonnin kokonaisliikennetavoite ylittyi yli tonnia (10,1 %) ja sahatavaran laivausmäärissä tavoitteeksi asetettu m³:n määrä ylitettiin yli m³:llä (22,7 %). Kalajoen sataman liikenteestä 60,5 % oli sahatavaran vientiä ulkomaille. Sahatavaraa laivattiin sataman kautta m³. Sahatavaraa laivattiin eri maihin seuraavasti: Egypti m % Englanti ,5 % Israel ,2 % Algeria ,4 % Marokko ,9 % Albania ,5 % Sahatavaran laivausmäärästä kauttakulkutavaran osuus oli m 3. Sahatavara tuotiin Venäjältä ja sataman tullivaraston kautta meni Egyptiin, Englantiin ja Israeliin. Sahatavaran lisäksi satamasta laivattiin ulkomaille mm. kasvuturvetta, pylväitä, teräsrakenteita ja viljaa sekä palautuslastina yksi laivaus rehutuotteiden raaka-aineita. Tuontiliikenteen osuus sataman kokonaisliikenteestä oli noin 30 %. Kalajoen sataman kautta tuotiin mm. paperiteollisuuden käyttämiä raaka-aineita, tulenkestävien tuotteiden raakaaineita, rehuteollisuuden käyttämiä kasviperäisiä raaka-aineita, rakennuslevyä, maatalouskalkkia, lannoitteita sekä uusina tuontiartikkeleina tukkipuu, polttoturve ja tuulivoimaloiden rakenteet. Tuontiartikkeleita oli yhteensä 15. Sataman tuontiliikennettä kasvattivat erityisesti rehuteollisuuden raaka-aineiden ja rakennuslevyn lisääntynyt tuontimäärä.

65 65 Kalajoen satamaan saapui vuonna 2012 yhteensä 129 alusta (vuonna 2011 saapui 112 alusta). Alusten nettotonnisto oli yhteensä tonnia, jossa oli lisäystä vuoteen 2011 verrattuna 16,2 %. Sataman hankkeet Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus myönsi huhtikuussa 2011 ja syyskuussa 2012 Kalajoen kaupungille Kalajoen sataman toimintaympäristön parantaminen 2-projektille EAKR- ja valtionrahoitusta yhteensä 35 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Projektin kirjanpitoon sisältyviksi kokonaiskustannuksiksi vuosille on vahvistettu yhteensä Hankkeen hyväksytyt kustannukset ajanjaksolta ovat olleet yhteensä euroa, josta Ely-keskus on vuosina 2011 ja 2012 maksanut Kalajoen kaupungille EAKRja kansallista rahoitusosuutta 35 % eli euroa. Avustusta on saatu sataman toimintaympäristön parantamiseen seuraaviin kohteisiin: Sataman turvallisuuden parantaminen Sataman toimintajärjestelmän laatiminen Itä- ja länsikentän rakentaminen Pengertien suunnittelu ja rakentaminen sataman ja teollisuusalueen välille Vanhan hinaajalaiturin kannen korjaus Vuodelle 2012 kohdistuvan ja haettavan EAKR- ja kansallisen rahoitusosuuden loppuosan määrä on euroa. Sataman talous Kalajoen sataman satamatoiminnan liikevaihto vuona 2012 oli , jossa kasvua oli edellisvuoteen eli 21 %. Sataman toimintakulut olivat , jossa kasvua edellisvuoteen oli 6,6 %. Toimintamenoja on kasvattanut lisääntyneen alusliikenteen aiheuttamat öljyisten- ja muiden jätteiden kuljetus- ja käsittelykustannukset sekä laajentuneen satama-alueen puhtaanapitokustannukset. Asiantuntijapalveluksia on hankittu satamalle huomattavasti budjetoitua enemmän, johtuen mm. sataman laatujärjestelmän käyttöönotosta ja ylläpidosta. Lisäksi satama-alueiden, sataman rakennuskannan ja muun infrastruktuurin kasvun vuoksi sataman suunnittelu- ja rakennusmestaripalvelut on hankittu ostopalveluina vuonna Vuoden 2012 sataman varsinaisen toiminnan toimintakate oli (vuonna 2011 toimintakate oli ). Satamatoiminnan toimintakateprosentiksi muodostui 44.9 %. Kalajoen kaupungin omistuksessa on satamassa vuokrattavaa varasto-, toimisto- ja sosiaalitilaa yhteensä n m 2. Investoinnit Satamaan käytettiin vuonna 2012 yhteensä investointimäärärahaa Satama-alueelle rakennettiin uusi 1500 m 2 :n irtotavaravarasto (varasto 30). Varastohallin 17 rakennustyöt valmistuivat tammikuussa 2012 ja toinen satamassa toimivasta satamaoperaattorista lunasti varastohallin kertasuorituksena itselleen vuoden 2012 aikana. Toimintavuotena toteutettiin alkuperäisestä käytöstään jo vuosia sitten poistuneiden entisten sahatavarakuivaamojen muutostyöt konehalli- sekä kaluston huolto- ja pesutiloiksi. Tiloihin asennettiin mm. uusia nosto-ovia ja poistettiin väliseiniä.

66 66 Sataman liikenne- varastokenttäalueita laajennettiin ja osin pohjustettiin ja osa pinnoitettiin asfaltilla. Lisäksi suoritettiin laiturikentillä pohjustus- ja pintakorjauksia. Toimintavuonna toteutettiin satama-altaan meri-ilmastusjärjestelmän rakentamisen ja suoritettiin sataman tuloväylän kunnostusruoppauksen yhteydessä satama-altaan osalta kunnostusruoppaus, joka mahdollistaa satamaliikenteessä olevien alusten kulkusyväyksen osalta ottaa käytäntöön ns. varavesikäytäntö. Sataman ISPS-turvallisuutta parannettiin toimintavuonna lisäämällä ja uusimalla kameravalvontajärjestelmää ja siihen liittyvää kaapelointia. Koko sataman uusi itäkentän satamatoimintojen ISPS-aidan alue pohjustettiin ja tasattiin sekä rakennettiin ympärille uusi turva-aita tarvittavine portteineen. Sataman henkilöstö Satamalaitoksessa työskenteli satamajohtaja ja hänen työparinaan satamamestari. Teknisen toimiston toimistosihteeri hoiti sataman laskutus- ja tilastoasioita. Kalajoen sataman osuus toimistosihteerin palkkakustannuksista on 30 %. Työllistämistuella palkattuna satamassa työskenteli satamasihteeri.

67 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 67 KAUPUNGINHALLITUS KEHITTÄMISPALVELUT KALAJOEN SATAMA TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet Kokonaisliikenne tn ,7 Sahatav. laivausmäärä m ,3 Vaikuttavuus 0 0 Ympäristöä koskeva tavoite 0 0 Satamassa käyneet laivat ,2 Henkilöstö ,0 Tilat m ,0 TALOUS Ed. tp TA TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,1 Muut toimintatuotot ,6 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön ,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Muut toimintakulut ,9 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,1 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,3 LASKENNALLISET ERÄT ,3 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -146 (ALIJÄÄMÄ) ,3

68 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 68 KAUPUNGINHALLITUS KEHITTÄMISPALVELUT MAANKÄYTTÖPALVELUT TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Yleiskaava-aluetta/ha ,0 Asemakaava-aluetta/ha ,0 Rantakaava-aluetta/ha ,0 Metsäpinta-ala/ha ,0 Peltopinta-ala/ha ,0 Asuntotontit/kpl ,0 Teollis./liiketontit/kpl ,0 Loma-asuntotontit/kpl ,0 Vuokralle annetut alueet/kpl Asuntotontit/kpl ,0 Teollisuus- ja liiketontit/kpl ,0 Loma-asuntotontit/kpl ,0 Turkistarhatontit/kpl ,0 Muut/kpl ,0 TALOUS Ed. tp TA TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,3 TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,4 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Muut toimintakulut ,9 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,9 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,3 LASKENNALLISET ERÄT ,3 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,4

69 69 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = KAUPUNGINHALLITUS KEHITTÄMISPALVELUT TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp TALOUS Ed. tp TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,9 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,1 TOIMINTATUOTOT ,7 Valmistus omaan käyttöön ,3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,3 Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,4 LASKENNALLISET ERÄT ,4 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,2

70 Perusturvapalvelut 70 Perusturvapalvelut tukevat asukkaita heidän terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä eri elämänvaiheissa. Perusturvapalvelut ovat kehityksen kärjessä kulkeva, asiakkaistaan ja työntekijöistään huolehtiva sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukas ja taloudellinen tuottaja. Ennaltaehkäisevällä ja avohoitopainotteisella toiminnalla lisätään kuntalaisten elinvoimaisuutta ja omatoimisuutta. Kaikilla perusturvapalveluiden toimilla on haluttu vahvistaa kuntalaisten oman elämän hallinta ja hyvinvointia. Toimintaa on kehitetty ennaltaehkäiseväksi ja kotiin tukevien palveluiden kehittäminen on käynnistynyt kotihoito hankkeen avulla. Tavoitteiden toteutuminen Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat. Asiakaspalaute yhteistoiminta-alueen kunnilta on ollut hyvää. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Kalajoki on ollut mukana koko väestön kattavassa Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa, sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen suunnatuissa IKKU ja Sonectus hankkeissa. Hankkeet päättyivät vuoden 2011 loppuun. KYTKE -hankkeessa Kalajoki on mukana aivohalvauspotilaan hoitoketju ja psykoosipotilaan hoitoketju osioissa. Lisäksi käynnistyi Kotihoito 2020 hanke. Ennaltaehkäiseviä toimintatapoja on tuotu kuntalaisten käyttöön monin eri tavoin. Hyvän vastaanoton saaneet ensimmäiset terveysmessut järjestettiin kuntalaisille marraskuussa. Osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa on saatu rekrytoitua riittävästi. Avainvirkoihin on saatu tekijät aktiivisella rekrytointipolitiikalla. Vuoden 2012 aikana annettiin lehdistön kautta tietoa toiminnasta lukuisilla lehtikirjoituksilla. Henkilökunnalle järjestettiin tiedotustilaisuus kaksi kertaa vuoden aikana. Palvelurakenteitten ja toimintaprosessien kehittämistyö jatkui tuottaen tulokseksi uudenlaisen organisaation ja uusia toimintatapoja. Kaikkien perusturvapalveluiden yksiköiden asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli TAK -arviointimenetelmällä mitattuna 4.04 (asteikko 0-5, v ,87). eresepti otettiin onnistuneesti käyttöön marraskuussa Henkilöstö: perusturvajohtaja, toimisto/laskentasihteeri 1, laskentasihteeri 0,50%, lähetti 85%

71 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 71 PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT HALLINTO TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet Määrätavoitteet Ltk:n kokoukset ,1 Jäsenten osallistumis-% ,9 Käsitellyt asiat/ ,2 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos-% TALOUS muutokset ten jälkeen ma ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,4 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,9 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,5 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,7 LASKENNALLISET ERÄT ,7 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,5 PERHEPALVELUT PÄIVÄHOITO Yleistä Varhaiskasvatuspalveluiden tehtävänä on tukea perheitä alle kouluikäisten lasten kasvatuksessa. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Toimintavuoden aikana päivähoitoa on järjestetty päiväkodeissa (Mäntylä, Puolukka ja Satumajakka) ryhmäperhepäiväkodeissa (Rautio, Mustikka, Koivula, Karpalo, Seilari, Puikkari sekä Merijärvellä Koivutupa) ja perhepäivähoitokodeissa. Alle kouluikäisten lasten määrä Kalajoella oli 980. Kunnallisessa päivähoidossa oli 465 lasta, mikä on 47,5 % 0-6 -vuotiaista lapsista. Päivähoidossa olevista lapsista vuotiaita oli 21,5 %. Vuonna 2011 noin 63 prosenttia suomalaisista lapsista oli joko kunnalli-

72 72 sessa tai yksityisessä päivähoidossa, Ylivieskan seutukunnassa vastaava luku on 44,6 %. Merijärvellä alle kouluikäisiä oli 98, joista päivähoidossa 24 lasta, mikä on 24,5 % ikäluokasta. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perhe voi järjestää lapsen päivähoidon yksityisessä hoitopaikassa palveluseteliä käyttäen tai kotihoidon- tai yksityisen hoidon tuella. Kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Kalajoella kotihoidon tukea maksettiin vuoden vaihteessa 197 perheelle 352 lapsesta. Yksityisen hoidon tukea maksettiin 14 perheen lapsista yksityisille hoitajille, jotka pääsääntöisesti kävivät perheissä hoitamassa lapsia alle 25 tuntia viikossa. Merijärvellä kotihoidon tukea saavia perheitä oli 24 ja lapsia 56 ja yksityisen hoidon tukea käytti yksi perhe. Yksityiseen ryhmäperhepäiväkotiin on palveluseteli myönnetty 18 lapselle. Yksityisen ryhmiksen 12 hoitopaikkaa ovat olleet lähes koko toimintavuoden täynnä. Päiväkodeissa on järjestetty esiopetus niille lapsille, jotka esiopetuksen lisäksi tarvitsevat myös päivähoidon. Syksyllä 2012 alkavalla toimintakaudella päiväkodeissa aloitti esiopetuksen 74 oppilasta, heistä 72 tarvitsi myös päivähoitoa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä on päivähoidossa ollut vuoden aikana 8 lasta. Ulkomaalaistaustaisia lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, on ollut 9. Perhepäivähoitajien työaikamuutos on aiheuttanut varahoidon tarpeen lisäystä. Varahoito on toteutettu toisella perhepäivähoitajalla, päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa tai varahoitokodissa. Varahoitokodissa on toimintavuoden aikana järjestetty noin 50 lapsen varahoito, hoitopäiviä on yhteensä Kaksitoistapaikkaisten ryhmäperhepäiväkotien Mustikan, Koivulan ja Seilarin henkilöstörakenne on muutettu vastaamaan henkilöstömitoituksesta annettua asetusta. Ko. ryhmäperhepäiväkotien yksi perhepäivähoitajan toimi on muutettu lastenhoitajan toimiksi alkaen. Henkilöstön koulutuksen painopisteenä oli varhainen puuttuminen lasten ongelmatilanteissa. Sivistyspalveluiden Liikkuva koulu -hanke on ulottunut myös varhaiskasvatuksen alueelle. Asiakaskyselyn perusteella huomataan, että lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma on tullut tutuksi vanhemmille ja sitä pidetään tärkeänä. Päivähoitopaikka on pääsääntöisesti pystytty järjestämään lain edellyttämässä ajassa. Tavoitteiden toteutuminen Avointa pienten lasten leikki- ja viriketoimintaa ei toimintavuonna pystytty järjestämään. Henkilöstön joustava käyttö eri yksiköiden välillä on ollut vilkasta. Uusia omassa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia on toimintavuoden aikana palkattu eripituisiin palvelussuhteisiin. Kolme määräaikaisessa työsuhteessa ollutta työntekijää on suorittanut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon, ja ovat valmiita sitoutumaan pitempiaikaiseen työhön. Päiväkotia toivottuna hoitomuotona kysytään entistä enemmän. Yksityinen palveluntuottaja on aloittanut 52-paikkaisen päiväkodin suunnittelutyön yhteistyössä kaupungin kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut toimivat edelleen perusturvapalveluiden hallinnoimana.

73 SOSIAALITYÖ Yleistä 73 Sosiaalityön palvelualue käsittää lastensuojelun, vammaispalvelut, toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan, lapsen elatukseen, huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät palvelut sekä muut lastenvalvojan palvelut. Sosiaalipäivystys toteutettiin alueellisena yhteistyönä Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Sosiaalityön palveluista mm. lastensuojelun perhekotihoitoa, vammaisten asumispalvelua, adoptioneuvontaa ja ensi- ja turvakotipalvelua ostettiin yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Sosiaalityön asiakkaiden tuen tarpeeseen vastataan mahdollisimman varhain ja oikein mitoitetuilla toimenpiteillä. Siirrytään laitoshoidosta ehkäisevään ja avohuollolliseen työhön. Kiinnitetään huomioita kuntouttavaan työotteeseen ja asiakkaan omatoimisuuden lisäämiseen. Aikuissosiaalityön kehittämisprojekti aloitetaan syksyllä Tarkoituksena on kuntouttavan työtoiminnan juurruttaminen luonnolliseksi osaksi kaupungin eri hallintokuntiin. Tavoitteiden toteutuminen Sosiaalityössä vuodelle 2012 toiminnallisiksi tavoitteiksi asetettiin - sosiaalityön asiakkaat saavat palvelut lakisääteisten määräaikojen puitteissa - palvelujen ja tukitoimien myöntämisperusteet sekä toimintatavat ovat yhtenevät kaikille asiakkaille - aikuissosiaalityön asiakkaiden ohjaus aktiivitoimiin ja ensisijaisten etuuksien piiriin tehostuu - lastensuojelun laitoshoidon sijoitukset vähenevät Lakisääteiset määräajat palveluissa toteutuivat erinomaisen hyvin. Toimeentulotuki käsiteltiin edellisen vuoden tapaan 2-3 arkipäivässä ja lastensuojeluun liittyvät tehtävät samoin lakisääteisessä määräajassa (7 pv 3 kk). Vammaispalveluiden perusteella järjestettävien palveluiden ja tukitoimien soveltamisohjeet laadittiin ja toimeentulotuen ohjeistus päivitettiin. Vammaispalvelun asiakkaat ovat vähentyneet 132 henkilöön. Lautakunnan vahvistamat soveltamisohjeet ohjaavat viranhaltijoita tasapuolisiin päätöksiin. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 28 henkilöä tavoitteen ollessa 22. Yli 500 päivää työmarkkinatuen saajia oli keskimäärin kuukausittain 66 henkilöä tavoitteen ollessa alle 55. Tavoitteeseen näiltä osin ei päästy eli työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen ei onnistunut. Lastensuojelun laitoshoidon sijoitukset vähenivät. Vuoden lopussa perhehoidossa oli 8 lasta ja perhekodissa 5 lasta. Lastensuojeluilmoituksia vuoden aikana tehtiin 110 kpl tavoitteen ollessa 70. Ilmoitusten määrän nousu voidaan selittää lakimuutoksella joka edellyttää herkempää ilmoitusvelvollisuutta. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä myös sosiaalityöntekijät kouluttivat yhteistyökumppaneita Kalajoen alueella kaksi kertaa. Lastensuojeluasiakkaiden määrä oli vuoden lopussa 62, tavoitteen ollessa 88. Lastensuojelun perhetyön projekti on selkeästi vähentänyt lastensuojeluasiakkuuksia ennaltaehkäisevällä työllä. Projekti on vaikuttanut myös laitossijoitusten vähenemiseen on voitu tarjota kotiin palveluja laitoksen sijaan. Perhetyön käyntimäärissä ei tavoitteisiin päästy (1800) mutta autettavien perheiden määrä ylitti tavoitteet (tavoite 70, toteutunut 90)

74 74 Vuoden 2012 aikana aloitettiin koko perusturvan alueella kuljetuspalveluiden kriittinen tarkastelu ja päädyttiin aloittamaan palveluliikenneselvitys. Palveluliikenteen kehittäminen jatkuu vuoden 2013 aikana. OSVIITTA / PERHENEUVONTA, MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Yleistä Psykososiaalinen yksikkö Osviitta tuottaa perheneuvonnan, mielenterveystyön sekä päihdetyön palvelut. Perheneuvola palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaita palvelee erikoissairaanhoitajat ja lääkärit tarjoamalla psykiatrista tutkimusta ja hoitoa sekä päihdeongelmien hoitoa. Painopistealueina v on ollut erilaisten ryhmämuotoisten toiminnallisten ja hoidollisten ryhmien perustaminen ja ylläpitäminen. Painopistealueena on ollut myös päihdetyön kehittäminen. Tavoitteiden toteutuminen Osviitassa vuodelle 2012 toiminnallisiksi tavoitteiksi asetettiin - lastenpsykiatrian ostopalvelut etäpoliklinikkatoimintana PPSHP:ltä jatkuvat - päihdepsykiatrin ostopalvelut jatkuvat - jonotusajat pysyvät kohtuullisina - perheneuvolan palvelut pystyvät vastaamaan tarvetta koko kaupungin alueella - perheneuvolan työntekijät toimivat suunnitelmallisessa ja kiinteässä yhteistyössä muiden toimintayksiköiden kanssa tukea tarvitsevien perheiden hyväksi - mielenterveyskuntoutujien ryhmä- ja päivätoimintaa kehitetään koko kaupungin alueelle - päihdetyön kehittäminen työntekijöiden koulutuksen ja erilaisten palvelujen kehittämisen ja käyttöönoton kautta Lastenpsykiatrian ostopalvelut jatkuivat marraskuun -12 loppuun saakka, jolloin PPSHP ilmoitti, että he eivät enää tarjoa palvelua etäpoliklinikkatoimintana Kalajoelle. Päihdepsykiatrin palvelut ovat toteutuneet kerran kuukaudessa, joka on ollut tarpeen, sillä päihdeasiakkaiden määrä on kasvanut. Jonoja Osviitassa ei ole, mutta kulloinkin vallitsevan asiakastilanteen mukaan ensimmäiset ajat vastaanotoille voivat vaihdella muutamasta päivästä 2-3 viikkoon. Kiireellisimmissä asioissa olemme kyenneet järjestämään ajan hyvin pian. Perheneuvola on pystynyt tarjoamaan palveluja tarvetta vastaavalla tavalla. Jonkin verran erityiseen harkintaan perustuen on ostettu myös yksityiseltä palveluntuottajalta terapiapalvelua. Perheneuvolan työntekijät ovat tiivistäneet suunnitelmallista yhteistyötä mm. neuvolan ja sosiaalitoimen kanssa tukea tarvitsevien perheiden hyväksi. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden toiminnallisia ryhmiä on lisätty vuoden 2012 alusta alkaen siten, että ryhmämuotoista toimintaa on ollut Kalajoella kolmena päivänä viikossa ja Himangalla kahtena päivänä viikossa. Kalajoella toimivia ryhmiä ovat olleet miestenklubi, toimintatupa ja avoimet ovet. Himangalla kerho/päivätoiminta, kokkauskerho ja liikuntaryhmä/uinti. Lisäksi esim. rentoutus-, valohoito- ja korva-akupunktioryhmiä on pidetty säännöllisesti Osviitan tiloissa. Rentoutusryhmä 2 x viikossa, valohoitoryhmä pimeimpinä kuukausina

75 75 joka arkiaamu ja korva-akupunktioryhmä ma ja pe aamupäivisin. Työntekijöiden valmiuksia uusiin toimintoihin on kehitetty koulutuksella. Ryhmänohjaaja on osallistunut vuoden aikana Ryhmätyönohjaaja koulutukseen ja Osviitan työntekijöistä neljä on saanut myös viisipistekorva-akupunktiokoulutuksen. Korvaakupunktiota on ollut mahdollisuus saada Osviitassa heti koulutuksen päättymisen jälkeen, toukokuusta -12 alkaen. Lisäksi kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ovat aloittaneet Päihdetyön erikoistumiskoulutuksen yliopistossa, jotta päihdetyön osaaminen edelleen vahvistuu. Keväällä -12 järjestettiin myös kriisityön koulutus, johon osallistui paljon eri alan työntekijöitä sekä Kalajoelta että ympäristökunnista. Osviitan psykiatrinen sairaanhoitaja on pitänyt vastaanottoa Merijärven tk:ssa kahtena päivänä viikossa ja psykologi Jussi Tukiainen vastaanottoa Koivupuhdon koululla päivän viikossa. Heidän työpaineensa on ollut suuri, jonka vuoksi suunniteltu työntekijäresurssin lisäämistä Merijärvelle vuodelle KEHITYSVAMMAHUOLTO Yleistä Kehitysvammahuolto käsittää avohuollon ohjauksen, monitoimikeskukset Maakarin ja Kuunarin, ryhmäkodit Puistolan ja Ankkurin sekä Tahkokankaan Palvelukeskuksen palvelut, Kiurun kehityspoliklinikan palvelut ja Maria-Katariina talon hoitojaksot. Kehitysvammahuollon palvelut järjestettiin pääosin kaupungin omana toimintana. Tahkokankaan Palvelukeskuksesta ostettiin laitoshoitoa arvioitua enemmän, johtuen akuuteista hoidon tarpeista. Kehitysvammahuollon asumispalvelua ostettiin myös arvioitua enemmän, johtuen akuuteista asumispalvelutarpeista. Yhteisiin kehitysvammahuollon toimintamalleihin etenemisestä jatkettiin palveluyksiköiden välillä. Kehitysvammahuollon palvelujen piirissä oli vuoden lopussa 114 asiakasta, joista kotihoidossa 70 henkilöä ja perhehoidossa kaksi (2) henkilöä. Palvelujen tarvitsijoita on tullut uusien kehitysvammadiagnoosien myötä. Laitoshoitoa ostettiin osavuotisesti viidelle henkilölle. Puistolassa oli päällekkäisiä tilapäishoidon tarpeita, eikä yksi tilapäispaikka ajoittain riittänyt. Perheiden jaksamista tuettiin myös tilapäisen perhehoidon sekä ryhmälomituksen avulla. Ryhmälomitukseen osallistui 12 laaja-alaista tukea tarvitsevaa lasta ja nuorta. Tilapäisten palvelumuotojen tarve kasvoi omaishoitajien ja perhehoitajien vapaiden, asiakkaiden vaikeahoitoisuuden sekä uusien asiakasperheiden myötä. Iäkkäiden vanhempien luona kotihoidossa asuu 10 kehitysvammaista. Asiakkaiden ikääntyminen ja lisääntynyt hoitoisuus ovat tuoneet uusia palvelutarpeita työ- ja päivätoimintaan sekä asumispalveluihin ja vaati riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Monitoimikeskus Maakarissa ja Kuunarissa kävi avotyössä kehitysvammaisia ja mielenterveyskuntoutujia, lisäksi myös työkokeilu-, työssäoppimis-, kuntouttavan työtoiminnan- ja työelämän valmennusasiakkaita. Monitoimikeskusten kävijöitä ja perusopetuksen päättäneitä ohjattiin jatko-opintoihin erityislinjoille. Jatko-opinnoissa oli 27 erityishuollon asiakasta, mikä vaikutti monitoimikeskusten kävijämäärään. Kesällä koulun loma-aikana lapsille ja opiskeleville nuorille järjestettiin työ- ja päivätoiminnan lisäksi kesäkerhotoimintaa. Maakarissa käynnistettiin viriketoiminnan kerho, joka palvelee iäkkääntyviä kehitysvammaisia ja toimintakyvyiltään paljon tukea tarvitsevia. Kehitysvammaisten perusopetuksen jälkeisen opetuksen järjestämistä toteutettiin yhteistyössä Kalajoen Kr. opiston ja Oulaisten Ammattiopiston ravitsemusyksikön kanssa, joka on myös tutkintoon johtavaa opetusta erityisryhmille. Kr. Opiston Erityislinja mahdollisti myös laaja-

76 76 alaista tukea tarvitsevien kehitysvammaisten osallistumisen jatko-opetukseen lähellä omaa asuinympäristöä. Tavoitteiden toteutuminen Avustavan henkilöstön tarve lisääntyi liikuntavammaisten ja laaja-alaista tukea tarvitsevien asiakkaiden työtoiminnan sekä opiskelun osalta. Vakituisen ympärivuorokautisen asumispalvelun ja tilapäishoidon tarve kasvoi, mikä vaikutti ostopalvelujen kasvamiseen. Asumispalveluissa annettiin asumisen ja tilapäishoidon lisäksi kehitysvammaisten päivä- ja iltapäivähoitoa, sekä osallistuttiin kodin ulkopuoliseen virkistys- ja retkitoimintaan. Laitoshoitoa ostettiin osavuotisesti seitsemälle henkilölle. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli yksi kehitysvammainen. Asumispalvelukartoitus tehtiin 2012 kaikille kehitysvammahuollon asiakkaille. Selvitystyön toteutti Kalajoki-Merijärvi yhteistoiminta-alueella Asumispalvelusäätiö ASPA ja OAMKopiskelija. Tarve-projektin selvityksen toimenpidesuositusten mukaisesti asumisen infotilaisuus järjestettiin loppuvuonna yhteistyössä ASPAN:n ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoitusvaihtoehdot selvitettiin Reimarin/Ankkurin laajennuksen osalta. Toimintasuunnitelman mukaisesti avustushakemus jätettiin ARA:aan. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa tehtiin yhteistyötä kahden asiakkaan osalta oman asunnon hankkimiseksi Palvelusäätiön omistamista asunnoista. TOIMI toimintakyvyn arviointimenetelmän käyttöön otto aloitettiin kehitysvammahuollon yksiköissä. Erityisryhmien liikuntaa järjestettiin yhteistyössä viikoittain liikuntatoimen kanssa. Liikunta mahdollistettiin kaikille päivä- ja työtoimintaan osallistuville. Henkilöstö: Kehitysvammahuollon johtaja, vastaava ohjaaja, vastaava hoitaja 2, ohjaaja 6, lähihoitaja 13, apuohjaaja 6, hoitoapulainen 2, määräaikaisia avustajia

77 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 77 PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT PERHEPALVELUT TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos-% ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Päivähoito Määrätavoitteet Toiminta yhteensä ,0 Läsnäolopäivät yhteensä ,5 Päiväkodit/toiminta ,0 - läsnäolopäivät ,6 Ryhmäperhepvähoito/toiminta ,1 - läsnäolopäivät ,7 Perhepv.hoito/toiminta ,6 - läsnäolopäivät Kalajoki ,4 Päivähoito Merijärvi ,7 - läsnäolopäivät Merijärvi ,6 Asiakastyytyväisyys ,5 Päiväkodit/käyttöaste ,5 Perhepv.hoito/käyttöaste ,3 Koko päivähoito/k-aste ,7 Päiväkotipaikat ,0 Ryhmäperhepäiväkotipaikat ,0 Perhepäivähoitopaikat ,1 Päivähoitopaikkoja/ikäluokka ,5 Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Ka ,3 Kotihoidontukiperhettä tuen piirissä Ka ,6 Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Me ,1 Kotihoidontukiperhettä tuen piirissä Me ,3 Sosiaalityö Asiakastyytyväisyys1-5 3, ,48 0,48 Toimeentulotuen ruokakunnat ,2 toim.tt.ruok.k.me ,6 Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelu asiakkaat ,1 last.s.asiakk. Me ,0 Last.suoj. laitoshoito/vrk ,9 last.s.lh./vrk Me ,0 Last.suoj. perhehoito vrk ,8 Vammaispalvelun asiakkaat ,4 vamm.p.asikk. Me ,2 Kuljetuspalvelun asiakkaat ,5 Perhetyö/käynnit ,4 Perhetyö/käynnit Me ,3 Perhetyö/asiakasperheet ,6 Kuntouttava työtoimintapvt ,1 Kuntoutt.työt. Asiakkaat ,7 kuntoutt.työt. asiakkaat Me ,0 Lastenvalvonnan sopimukset 295

78 78 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos-% ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Osviitta Lasten psykiatrin käynnit Ka Lastenpsykiatrin käynnit Me 8 Pene asiakaskäynnit /Kalajoki Pene asiakaskäynnit /Merijärvi Asiakaskäynnit/MTT/Ka ,9 Asiakaskäynnit/MTT/Me ,2 Aikuispsykiatrin käynnitka ,5 Aikuispsykiatrin käynnit Me Huumeasiakaskäynnit ,0 Päihdeasiakaskäynnit Ka ,7 Päihdeasiakaskäynnit Me ,3 Päihdehuolto laitoshoi / Ka ,7 Päihdehuolto laitoshoi /Me ,0 Ryhmät Ryhmäkäynnit Kehitysvammahuolto Tahkokangas, hoitopv neuvola/kalajoki ,2 neuvola/merijärvi ,0 laitos-, tutkimus ja vierihoito ,3 laitos-, tutkimus ym /Me erityishoito laitoshoito/kalajoki ,4 laitoshoito/merijärvi PKL laaja jakso Kalajoki PKL laaja jakso Merijärvi 1 KPKS käynnit ja ,2 lyhytaikaispalvelut #JAKO/0! Asumispalvelut, hoitopv 0 Ryhmäkoti Puistola ,0 Ryhmäkoti Puistola, tilap ,3 Tukiasunnot ,4 ostopalveluna ,3 Ryhmäkoti Puistola vakituiset asukkaat ,0 tukiasunnot ,0 tilap. hoitopaikat ,0 päiväkävijät ,1 Ankkuri vak ,9 Ryhmäkoti Ankkuri tilap , , ,0 Ryhmäkoti Ankkuri vakituiset asukkaat ,3 tilap. hoitopaikat

79 79 Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos-% ed tp Monitoimikeskus Maakari toimintapäivät/kalajoki ,2 toimintapäivät/merijärvi ,8 asiakkaat Kalajoki ,7 asiakkaat Merijärvi ,0 Työelämän valm.pvt #JAKO/0! Yhdyskuntapalvelupv:t 8 Työkokeilupvt ,0 Kunt.työtoiminnanpvt ,3 Monitoimikeskus Kuunari toimintapäivät ,7 joista Kannus , ,0 asiakkaat ,7 joista Kannus 5-100,0 #JAKO/0! kuntouttava työtoiminta ,0 työelämän valm.pvt ,0 Erityishuollon piirissä/kalajoki ,0 Erityishuollon piirissä/merijärvi ,0 Perhehoidossa ,3 Omaishoitajat ,0 0 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos-% TALOUS muutokset ten jälkeen ma ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,1 TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,5 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,5 Luontoisedut LASKENNALLISET ERÄT ,5 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,1

80 TERVEYSPALVELUT VASTAANOTTO Yleistä 80 Vastaanottotiimin tehtävänä on ollut hoitaa ensiapu-, päivystys- ja ajanvarauspotilaita, tarjota sydän-, astma-, diabetes- ja reumahoitajan palveluita sekä järjestää erikoislääkäreiden vastaanottoja. Vastaanoton sairaanhoitajat ovat pitäneet itsenäistä sairasvastaanottoa sekä osallistuneet lähihoitajien lisäksi vastaanoton avustustehtäviin Lääkärit ovat työskennelleet normaalin vastaanottotyön lisäksi vuodeosastolla, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodilla sekä kehitysvammahuollossa. Sydän-, astma-, reuma- ja diabetesvastaanotot ovat toimineet suunnitellusti. Samoin HOLAhoitajatoiminta on pysyvää käytäntöä. Vastaanottotoiminnan neuvonnassa otettiin käyttöön helmikuussa Tele-Q puhelinjärjestelmä. ereseptien käyttöönotto alkaen oli vuoden merkittävin muutos toimintaympäristössä. Koulutusten ja henkilökunnan aktiivisuuden myötä muutos tapahtui oletettua paremmin ja vuoden lopussa sähköisiä reseptejä oli n.70 % kaikista resepteistä. Tavoitteiden toteutuminen Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystykset on hoidettu Oulaskankaan, Kokkolan ja Raahen yhteispäivystyksissä. Lääkäreitä on saatu riittävästi ja hoitoon pääsy Kalajoella on ollut koko Pohjois-pohjanmaalla nopeinta. Tähän on päästy panostamalla lääkäreiden rekrytointiin sekä Kalajoen kunnan markkinointiin myös terveyspalvelujen osalta. Tarvittava kiireellinen hoito ja tutkimus on voitu toteuttaa viiveettä. Keskimäärin lääkärivahvuus on ollut Kalajoella 6 kokoaikaista ja 2 osa-aikaista lääkäriä ja Himangan terveysasemalla 1 kokoaikainen lääkäri. Merijärven terveysasemalla toimii 1 osaaikainen lääkäri. Lisäksi ostopalveluina on hankittu erikoislääkäreiden palveluja mm. radiologien, lastenlääkärin ja gynekologin palveluita. Lisäksi olemme ostaneet kuvantamispalveluita (MRI) ja skopiapalveluita ulkopuolelta. Kalajoen vastaanotossa lisättiin sairaanhoitajien vahvuutta yhdellä sairaanhoitajalla. Sairaanhoitaja aloitti helmikuussa ja toimii ensisijaisesti ensiavussa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot ovat ylittyneet, koska lääkäripalveluja on jouduttu ostamaan ulkopuolelta vakinaisen virkalääkärien puuttuessa. Diabeteslääkärin palvelut on ostettu etälääkäripalveluna. Henkilöstö Kalajoki, Merijärvi ja Himanka: 1 osastonhoitaja, 5 ½ sairaanhoitajaa 4 ½ lähihoitajaa, 9 terveyskeskuslääkäriä Laboratorio Laboratorio on tuottanut kemiallisia, hematologiasia, mikrobiologisia ja fysiologisia laboratoriotutkimuksia Kalajoen kaupungin sekä Merijärven kunnan alueelle. Kuntalaisille on tarjottu joustavasti laboratoriopalveluita. Laboratoriohoitaja on käynyt ottamassa näytteitä Himangalla joka aamupäivä ja Merijärven terveysasemalla kerran viikossa. Tutkimusten määrän suuri kasvu ja suuret asiakasmäärät ovat lisänneet laboratorion kuormitusta. Henkilöstö 4 laboratoriohoitajaa.

81 81 Röntgen Röntgen tuotti terveyskeskuslääkäreiden ja yksityislääkäreiden määräämiä röntgentutkimuksia, sydänfilmien rekisteröintejä sekä radiologin suorittamia ultraäänitutkimuksia ja kuvakonsultaatioita. Röntgenpalveluita myytiin yksityisille lääkäreille ja työterveysasemille. Osa toisen röntgenhoitajan työpanoksesta käytettiin reumahoitajan tehtäviin. Tavoitteiden toteutuminen Röntgentutkimusten määrä kasvoi noin 200 tutkimuksella, ultraäänitutkimusten määrä hieman väheni n 40 kappaleella. Myytyjen tutkimusten määrä lisääntyi yli 200 tutkimuksella. Henkilöstö 2 röntgenhoitajaa Välinehuolto Välinehuolto huoltaa terveyskeskuksen eri yksiköiden välineistön. Palveluja annettiin myös vanhainkodille ja kotihoitoon. Palveluja myydään myös työterveyspalveluja tuottavalle Terveystalolle. Lisäksi Himangan terveyspalvelujen välinehuolto siirtyy sulkujen aikana Kalajoelle. Suurin osa välinehuoltajan työpanoksesta menee hammashuollon välinehuoltoon. Henkilöstö 1,5 välinehuoltajaa. KUNTOUTUS Yleistä Terveydenhuollon kuntoutuksen painopistealueena on lakisääteisten palvelujen kuten lääkinnällisen kuntoutuksen tuottaminen. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus, potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat, apuvälinepalvelut sekä sopeutumisvalmennus. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan sekä yksilö- että ryhmämuotoisena ja pääsääntöisesti omana toimintana. Tavoitteiden toteutuminen Avokäyntien määrässä ei päästy tavoitteeseen, johtuen osaksi henkilöstövaihdoksista Laitoskäyntien määrässä tavoite ylitettiin johtuen työpanoksien kohdistamisesta vuodeosastokuntoutukseen. Mainingin osalta käyntimäärä kasvoi huomattavasti johtuen yksilöfysioterapia tarvitsijoiden vähäisemmästä määrästä, jonka vuoksi resurssia voitiin kohdentaa Maininkiin, vuodeosastokuntoutukseen sekä intervallipaikoilla olevien kuntoutujien kuntouttamiseen. Kotikäyntien määrässä on tapahtunut kasvua, jota osittain selittää tiivistynyt yhteistyö sosiaalipuolen. Kodinmuutostyö tarpeellisuutta ja apuvälinetarvearviota tehtäessä esim. vuodeosastolta kotiutuessa, kuntoutuksen henkilökunta ja sosiaaliohjaajan yhteistyö on lisääntynyt. Ryhmäkäyntien määrässä päästiin tavoitteeseen. Monipuolinen ryhmätoiminta takaa yksilöasiakkaiden mahdollisuuden siirtyä ryhmiin ja näin parantaa kuntoutujan omaa vastuunottoa kuntoutuksesta. Kuntoneuvolakäyntimäärä kasvoi ja jatkossa tähän toimintaan yhä panostetaan. Toimintaterapiassa avokäyntimäärä on kasvanut. Kasvua voi selittää koulukäyntien väheneminen Himangalla, jonka vuoksi aikaresurssit olisivat lisääntyneet.

82 82 Puheterapeutin käynteihin vaikuttaa puheterapeutin sijaisjärjestelyt n.5kk.ajan. Lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksiä tehtiin n.450kpl. Kuntoneuvolatoiminta on kasvanut. Videoneuvottelutekniikkaa on hyödynnetty kuntoutuksen kuukausipalavereissa aktiivisesti. NEUVOLA Yleistä Neuvolassa tehtävä työ on keskeinen osa terveyden edistämistyötä. Kunnan on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Terveyden edistämiseen sisältyy sairauksien ehkäisy, terveyden ylläpitäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Neuvolatyön perustoimintaa ovat määräaikaistarkastukset, kotikäynnit, ryhmätoiminta, terveysneuvonta ja rokottaminen. Neuvolan toimialaan kuuluvat perhesuunnittelu, äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä aikuisten terveydenhoito. Äitiysneuvolan terveydenhoitajille kuuluvat synnyttäjien lisäksi naisten ikäkausitarkastukset sekä seksuaaliterveysneuvonta. Neuvola toimii yhteistyössä perheneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, sosiaalityön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta ja pitkällä aikavälillä myös syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia. Vuonna 2012 Kalajoen sote- yhteistoiminta-alueella syntyi yhteensä 173 lasta, joista 16 syntyi Merijärvellä. Tavoitteiden toteutuminen Terveystarkastusten käytänteitä kehitettiin neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen vaatimalle tasolle. Perhevalmennukset käynnistettiin uudelleen v aikana. Perhevalmennukset toteutetaan jatkossa moniammatillisena yhteistyönä perheneuvolan, psykologin, sosiaalityön ja seurakunnan kanssa. Suunnitellut lääkärintarkastukset toteutuivat äitiys-, lasten- ja kouluterveydenhuollossa, mutta opiskelijaterveydenhuollossa lääkärintarkastukset eivät vielä toteutuneet uuden asetuksen mukaisesti. Äitiysneuvolan laajat terveystarkastukset siirtyivät aloitettavaksi vuoden 2013 alusta alkaen. Neuvolatyön vaikuttavuutta lisättiin suuntaamalla tehostettua tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsivat. Yhteistyö sosiaalityön ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja perhetyön kanssa tuki neuvolan tavoitetta. Oppilashuoltotyöryhmätyöskentely laajennettiin koskemaan myös esikouluikäisiä lapsia. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia kehitettiin STM:n antamien ohjeiden mukaan. V neuvolan henkilökunnassa oli yhden terveydenhoitajan vaje lähes koko vuoden sekä yksi terveydenhoitaja oli osittaisella perhevapaalla. Sijaisten käyttö oli vähäistä. Influenssarokotusten suosio oli heikko, mikä näkyy vähentyneinä käynteinä aikuisten terveyden- ja sairaanhoitokäynneissä. Vapautunut aika käytettiin laajoihin terveystarkastuksiin, jotka vievät ajallisesti enemmän kuin tavallinen terveystarkastus. THL:n suosituksissa ei ole vielä huomioitu laajojen terveystarkastusten ajankäytön huomattavaa lisäystä. Talousarvion toteuma oli nettona 98,7 %, toimintatuotot 120,3 %. Henkilöstö: 1 osastonhoitaja, 10 terveydenhoitajaa ja 0.5 terveyskeskusavustaja

83 VUODEOSASTOHOITO Yleistä 83 Vuodeosastolla 1 on 40 sairaansijaa ja vuodeosastolla 2 on 20 sairaansijaa, joissa on hoidettu sekä lyhyt- että pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevia potilaita. Tavoitteiden toteutuminen Vuodeosastolla 1 on viikonloppuisin osaston sairaanhoitaja hoitanut ajanvarausperiaatteella avohoidossa olevia suonensisäisiä antibiootteja tarvitsevia potilaita ja haavanhoitopotilaita. Iltaisin ja viikonloppuisin on annettu ohjausta ja apua kaikille tarvitseville. Eristysosasto pystyttiin purkamaan suunnitellusti, kun osastolla oli enää neljä lääkeresistentin tartunnan kantajaa pitkäaikaishoidossa. Nämä potilaat siirrettiin maalis-huhtikuun aikana palvelukeskuksiin. Eristysosaston purkaminen on mahdollistanut henkilöstön jakamisen Modulityönjakomallin mukaisesti, jolloin työn kuormittavuus on vähentynyt ja työilmapiiri parantunut. Saattohoidon kehittämistyötä on jatkettu. Pitkäaikaispotilaiden määrä on n. 50 % koko potilasmäärästä. Osalle heistä olisi tarkoituksenmukaista saada hoitopaikka tehostetussa palveluasumisessa. Osaston kuormitusprosentti oli %. Vuodeosastolla 2 jatkohoitoon tulevat sekä päivystyksestä siirtyneet on pystytty pääsääntöisesti ottamaan vastaan pikaisesti. Pitkäaikaispotilaita on noin puolet potilaista. Osa potilaista joutui odottamaan jatkohoitopaikkaa omiin asumispalveluyksiköihin ja kotiutus viivästyi tämän vuoksi. Vaikeasti muistisairaiden ja alkoholidementikkojen hoitaminen avo-osastolla aiheutti vaaratilanteita ja myös heidän jatkohoitoselvittelyt venyivät. Osastolla oli alkutalvesta viikon sulku potilasliikenteessä A-influenssa epidemian vuoksi. Uutena hoitona aloitettiin haavojen alipainehoidot, jotka lisäsivät laitteen vuokrakustannuksia. Navisec tietoturva verkkokurssi ja eresepti koulutus on järjestetty molempien osastojen koko henkilöstölle Osaston henkilökunta hoiti kotihoidon haavahoidot sekä suonensisäiset antibioottihoidot iltaisin ja viikonloppuisin. Oma osastonlääkäri aloitti syksyllä ja selkeytti työnjakoa ja paransi hoidon laatua. Loppuvuodesta sairauslomat lisääntyivät selkeästi esim. tuki-ja liikuntaelinsairaudet ikääntyvillä työntekijöillä. Osaston kuormitusprosentti oli 96% SUUNTERVEYDENHUOLTO Yleistä Kansanterveyslaki edellyttää kunnan järjestävän suun terveydenhuollon palvelut koko väestölle samantasoisina. Tavoitteiden toteutuminen Koko väestö pääsi suunterveydenhuollon palvelujen piiriin hoitotakuun ja annettujen tavoitteiden mukaisesti. Annettu hoito sisälsi kattavasti kaikki hammashuollon osa-alueet, sisältäen myös vaativan hoitotason palveluja. Protetiikan erikoissairaanhoidon palveluja pystyttiin myymään KPKS:lle. Lasten ja nuorten suun terveydentila pysyi lähes entisellä tasolla; 12 - vuotiaiden DMF oli 1,5.

84 84 Vuoden aikana kärkihankkeina olivat koululaisille suunnattu terveyskasvatusviikko ja muualla kuin kotona asuvien vanhusten suun terveyden tutkimukset ja hoitoonohjaus. ERIKOISSAIRAANHOITO Yleistä Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu koskee koko yhteistoiminta-alueen noin asukasta. Kalajoen yhteistoiminta-alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, mutta käyttää myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (Kiurun ja Raahen sairaalan erikoissairaanhoidon palveluita). Lisäksi käytetään myös yksityisiä palvelun tuottajia. Erityistason hoito koko toiminta-alueella tapahtuu OYS:ssa. Kalajoella omana toimintana tuotetaan radiologian-, psykiatrian-, äitiyshuollon-, gynekologian- ja gastroenterologian -vastaanottopalveluja. Tämän lisäksi OYS on pitänyt lastenpsykiatrian etäpoliklinikkatoimintaa terveyskeskuksessa. Tavoitteiden toteutuminen Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun pysähtyminen on edelleen tavoitteena. Kustannusten kasvu ei ole pysähtynyt, mutta on kuitenkin selkeästi joillakin erikoisaloilla hidastunut. Avohoitotyöryhmän toiminnan tuloksena mm. aikuisten psykiatrian sairaalakustannukset ovat vähentyneet vuoden 2012 loppua kohden. Lääkärit on ohjeistettu uudelleen erikoissairaanhoitoon lähettämiskäytännöissä. Potilaat eivät ole joutuneet odottamaan vuodeosastolle pääsyä erikoissairaanhoidossa. Terveyskeskuksen lääkäriresurssi on pystynyt hoitamaan perusterveydenhoitoon kuuluvat potilaat. Jokilaaksojen SOTE-alueella laadittua yhteistä järjestämissuunnitelmaa on työstetty yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistyö PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa on käynnistynyt. Ensihoito ja sairaankuljetus on siirtynyt sairaanhoitopiirin vastuulle Tavoitteena seuraavalle vuodelle on edelleen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun pysähtyminen.

85 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 85 PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT TERVEYSPALVELUT TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Palvelualueen tavoitteet Neuvola Perhesuunnitteluneuvola/Ka ,8 Perhesuunnitteluneuvola/Me ,1 Äitiysneuvola/Ka ,5 Äitiysneuvola/Me ,1 Lastenneuvola/Ka ,5 Lastenneuvola/Me ,1 Koulu- opisk.terv. Ka ,0 Koulu- opisk.terv. Me ,1 Aikuisten ter-ja sair Ka ,6 Aikuisten ter-ja sair Me ,7 Vastaanottokäynnit/kpl Lääkärin vast.otto Ka ,2 Lääkärin vast.otto Me ,8 Lääkäri, päivystys Ka ###### Lääkäri, puh Ka ,7 Lääkäri, puh Me ,3 Ulkokuntalaisten käynnit ,8 Päiv. sairaanhoit.ka ,5 Päiv. sairaanhoit.me ,2 Diabeteskäynnit Ka ,7 Diabeteskäynnit Me ,2 Vuodeosasto I Hoitopäivät ,8 Hoitojaksot ,0 Päivä- ja yöhoito Keskimääräinen hoitoaika 21, ,8 2-7,9 Käyttöaste 97,16 96 % 100, ,6 Vuodeosasto II Hi Hoitopäivät ,0 Hoitojaksot ,9 Keskim.hoitoaika 19,3 <15 <15 21,3 10,4 käyttöaste 93 % <96% <96% 96 % 3,0 Laboratorio Laboratoriotutkimukset ,8 Asiakasmäärät ,7 Rasitustutkimukset ,6 Omat lab.tutkimukset ,8 Lähetetyt lab.tutkimukset ,8

86 86 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Röntgen Rtg-tutkimukset ,8 Ekg-tutkimukset ,9 Ultraäänitutkimukset ,4 Ortopantomografiatutkimukset ,7 Myydyt tutkimukset ,6 Kuntoutus Asiakaspalaute(1-5),omat palvelut 4 3,5 3, ,0 Fysioterapiakäynnit - avo Ka ,7 - avo Me ,8 - laitos Ka ,0 Kotiosasto Mainingin käynnit ,8 Kotiosasto Mainingin käynnit (interv.) ,0 Kotikäynnit, Ka ,6 Kuntoneuvola, Ka ,3 Kouluterv.huolto/ryhtitarkastukset ,0 Ryhmät Ka ,2 Ryhmät Me ,9 Ryhmäkäynnit Ka ,4 Ryhmäkäynnit Me ,3 Apuvälinekäynnit Ka ,2 Apuvälinekäynnit Me ,6 Puheterapeutin käynnit Ka ,6 Puheterapeutin käynnit Me ,4 Toimintaterapia kotik. Ka ,1 Toimintaterapia / laitos ,2 Toimintaterpia avok. Me ,2 Toimintaterapeutin käynnit Ka ,4 Hammashuolto Hammashoidon käynnit/kalajoki ,0 Hammashuollon käynnit/merijärvi ,7 Käyntiä/asukas 1 1,1 1,1 1,18 0 7,3 Kust.e/käynti netto 40 48, ,9 Kust. e/asukas netto 46 56, ,8 katetaan potilasmaksuilla 45 31, ,8 DMF/dmf 3 v 0,5 0,3 0,3 0, ,0 6 v 0,1 0,1 0,1 0, ,0 12 v 1,4 1,2 1,2 1,5 0 7,1 Ehjähampaisia 5 v ,5 ehjähampaisia 15-vuotiaista % ,8 D-indeksi 3 v 0,5 0,6 0,6 0, ,0 Asiakkaita väestöstä % ,5 1 1,2

87 87 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Erikoissairaanhoito KALAJOKI K-PKS, hpv ,7 pkl ,1 hoitojaksot ,4 OYS, hpv ,5 pkl ,4 hoitojaksot ,5 Oulaskangas, hpv ,5 pkl ,9 hoitojaksot ,8 OYS, psykiatria, hpv ,4 pkl ,1 hoitojaksot ,0 Visala, hpv ,6 pkl ,7 hoitojaksot ,9 Raahe, hpv ,3 pkl ,0 hoitojaksot ODL, hpv pkl hoitojaksot 0 MERIJÄRVI OYS, hpv ,3 pkl ,7 hoitojaksot ,8 Oulaskangas, hpv ,6 pkl ,4 hoitojaksot ,6 OYS, psykiatria, hpv 0 30 pkl ,5 hoitojaksot 0 2 Visala, hpv ,0 pkl 0 0 hoitojaksot ,3 Raahe, hpv ,0 pkl ,0 hoitojaksot Hoitopv:t yhteensä Kalajoki ,2 Pkl-käynnit yhteensä Kalajoki ,7 Hoitopv:t yhteensä Merijärvi ,6 Pkl-käynnit yhteensä Merijärvi ,8 Hpv:t ilman psyk.sairaaloita Ka ,0 Pkl ilman psyk. Sairaaloita Ka ,5

88 88 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos-% TALOUS muutokset ten jälkeen ma ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,7 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,5 KOTI- JA ASUMISPALVELUT Yleistä Kotihoito hankkeessa tehtiin kotihoidon nykytilan analyysi. Kotihoidossa kehittämistoimia tulee jatkossa suunnata välittömän asiakastyöajan lisäämiseen, ruuhkahuippujen purkamiseen siis työn uudelleen organisointiin sekä sairauspoissaolojen vähentämiseen. Hyvänä nousi esille analyysistä mm. asiakkaiden omahoitajuuden toteutuminen. Vuoden alussa käynnistyneen Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus hankkeen lähtökohtana on tarve alueelliselle yhteistyötaholle, joka nostaa ikääntyvien omia voimavaroja esille ja edistää vanhustyön ammatillista osaamista. Hankkeessa sovelletaan ja kehitetään monialaisia, hyviä käytäntöjä ikäihmisten palveluihin. Hanke kestää asti. Hankkeessa on Sote- yhteistoiminta-alueella käynnistetty seniorineuvolatoiminta. Seniorineuvolaan kutsuttiin kaikki 75 vuotta täyttävät alueen kuntalaiset. Tavoitteena on ollut lisätä ennaltaehkäisevää työtä ikäihmisten parissa. Alueen vanhusneuvosto on osallistunut aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja tiedottamiseen. Kalajoella kehitetään myös hoitotyön kirjaamista asiakaslähtöisempään suuntaan. Kaikkia ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevia ei ole voitu hoitaa tarkoituksenmukaisilla hoitopaikoilla. Tehostetun palveluasumisen paikoille on ollut jonoa ja asiakkaita on odottanut vuodeosastoilla paikkaa jopa kuukausia. Myös asumispalvelujen vuorohoitopaikoille on jatkuvasti jonoa erityisesti omaishoitajat tarvitsevat lomia. Tavoitteiden saavuttaminen Kohti onnistunutta ikääntymistä (KOI) - Ikäpoliittinen ohjelma Kalajoen sote-yhteistoimintaalueelle vuosille valmistui kesäkuussa.

89 89 Säännöllisen kotihoidon kattavuus 75 -vuotta täyttäneiden ikäluokassa on 14 %. Kotihoidon kysyntä asiakasmäärän osalta kasvoi 23 asiakasta ja Merijärvellä 17 asiakasta enemmän kuin vastaavana aikana ed. vuonna. Kotihoidon kokonaiskäyntimäärän väheneminen johtuu Kuusikodin toiminnan muuttumisesta tehostetuksi palveluasumiseksi. Rautiossa asuvien kotihoitoa on tuettu ostamalla ilta- ja viikonlopun käyntejä yksityiseltä palveluntuottajalta. Merijärvellä yksittäisten paljon kotihoitoa tarvitsevien asiakkaiden siirtyminen palveluasumiseen näkyy kotikäyntien vähenemisenä. Kotihoito 2020 hanke käynnistyi huhtikuussa ja hankkeen 1. vaihe päättyi syyskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kotihoidon nykytilan analyysi ja valmisteltiin seuraavia vaiheita. Hankkeen 2. ja 3. vaihe kilpailutettiin loppuvuonna. Hanke kestää tammikuuhun Tukipalvelujen (ateria- ja turvapalvelu) osalta asiakasmäärä kasvoi 12 asiakasta ja Merijärvellä 12 asiakasta enemmän kuin vastaavana aikana ed. vuonna. Kotona asuminen ja kotiutuminen mahdollistuivat yhä useammin tehostetun kotiutuksen, ateriapalvelun ja turvapuhelin päivystyksen myötä. Potilaiden jatkohoidon järjestäminen on haasteellista, kotiutushoitajan on ollut mukana useissa kotiutuksissa. Kotihoidon ja palveluasumisen yhtenäisten myöntämisperusteiden laatiminen on aloitettu ja ne valmistuvat alkuvuonna Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit on päivitetty kesällä. Omaishoitajien lakisääteistä vapaapäiväoikeutta käytti 76 % siihen oikeutetuista. Vapaapäivien järjestämisessä suosituin oli palveluseteli. Omaishoidon tuen palveluseteleihin varattu määräraha loppui kesken vuoden. Päiväkeskuksessa asiakkaita yhä enemmän, toisaalta käynnit vähenivät, kun huonokuntoisemmat olivat välillä poissa sairaalahoidon yms. vuoksi. Muistisairaiden päivätoimintaryhmä aloitti 13.4 ja Merijärvellä aloitettiin päiväkeskustoiminta 22.3 Salmenrannan Palvelukeskuksen tiloissa, molemmat toimivat kerran viikossa. Seniorineuvola toiminta on käynnistynyt hyvin ja tavoittanut ikäihmisiä kiitettävästi. Ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäytetyön seniorineuvolan asiakkaiden kokemuksista. Seniorineuvola aloitti toiminnan Seniorineuvolaan kutsuttiin 75- vuotta täyttävät eisäännöllisten palvelujen piirissä olevat. Kutsu laitettiin 112 asiakkaalle ja heistä 77 kävi seniorineuvolassa. RAVA-mittaria on hyödynnetty kotihoidossa, asumispalvelupaikkojen ja omaishoidon tuen myöntämisessä. Lääkkeiden koneellisen annosjakelun käyttöönotto aloitettiin Himangan alueella palveluasumisessa ja kotihoidossa. Kuusikoti muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja toimimaan Mäntyrinteen johdon alaisuudessa. Samalla Mäntyrinteen esimiestasoa vahvistettiin muutamalla sairaanhoitajan virka apulaisosastonhoitajan viraksi. Seniorikeskus Mäntyrinteelle ja Kuusikodille on lisätty yksi lähihoitajan toimi. Mäntyrinteellä paljon vuorohoitojaksoja, hoitopäiväkertymää vähentää nykyinen ohjelma, joka jättää lähtöpäivän tilastoimatta. Koti- ja asumispalveluissa sähköistä kirjaamista on lisätty ja kehitetty. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen tulee panostaa lisää tulevana vuonnakin.

90 90 Sonectus-hankkeen koulutuksiin on osallistunut paljon henkilöstöä. Oppisopimustoimen kanssa yhteistyössä on järjestetty lähihoitajakoulutusta sekä lähi- ja kodinhoitajille lääkehoidon täydennyskoulutusta. Henkilöstöä on kannustettu työnkiertoon ja niitä on järjestelty toiveiden mukaan. Työssä jaksamista on pyritty tukemaan eläkejärjestelyin. Kotihoidon ja asumispalvelujen sijaismäärärahat eivät ole riittäneet - henkilöstö on ikääntyvää, työ fyysisesti kuormittavaa ja pitkiä sairaslomia on ollut (suuri määrä Tules-syistä johtuvia), toisaalta Mäntyrinteellä on tarvittu sijaisia useisiin äitiyslomiin. Palkkatukipaikkoihin ei ole löytynyt työntekijöitä, asiakkaiden välttämättömän hoidon järjestämiseksi, on jouduttu palkkaamaan määräaikaisia työntekijöitä. Sijaisten rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia, koulutettuja työntekijöitä vaikea löytää ja on jouduttu palkkaamaan myös kouluttamattomia henkilöitä. Mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden ostot tulevat ylittymään, koska päihde- ja mielenterveystyön ohjaamana on tullut useita uusia asiakkaita palveluasumisen ostopalveluyksiköihin. Vanhustenkotiyhdistyksen vuokratalojen turvapuhelinhälytykset siirrettiin Esperille vartiointiliikkeelle ja se on rauhoittanut yöhoitajien työtä.

91 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Kotihoito 91 PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT KOTIHOITO- JA ASUMISPALVELUT TA- TA muutoks muutosten et jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos-% ed tp asiakkaat/kalajoki ,7 asiakkaat/merijärvi ,7 käynnit/kalajoki(oma toiminta)* ,2 josta tehostetun kotihoidon käynnit/ulpukka* ,7 käynnit/merijärvi ,2 käynnit/kalajoki(ostetut) ,4 Tukipalvelut ateriapalveluasiakkaat/ka ,0 ateriapalveluasiakkaat/me ,8 turvapalveluasiakkaat/ka ,8 turvapalveluasiakkaat/me ,3 Asiakaspalaute(1-5),omat palvelut Merijärvi 3,73 Asiakaspalaute(1-5),omat palvelut Kalajoki 3,41 >3,6 >3,6 3,28-3,8 Asiakkaiden toimintakyky, Rava-indeksi 2,42 >2,5 >2,5 2,25-7,0 (1.29 hyvä täysin autettava) Omaishoito omaishoidon tuella hoidetut Ka ,4 omaishoidon tuella hoidetut Me ,3 Omaishoitajien palaute (1-5) 3,12 >3,6 >3,6 3,02-3,2 Omaishoidettavien toimintakyky, Rava-indeksi Ka 2,76 0 2,88 3 4,3 Omaishoidettavien toimintakyky, Rava-indeksi Me 2,86 Päiväkeskus asiakkaat Ka ,0 asiakkaat Me käynnit Ka ,5 käynnit Me Asiakaspalaute(1-5),omat palvelut Kalajoki 3,77 >3,6 >3,6 3,37 Palveluasuminen hoitopäivät(oma toiminta)* ,0 Mäntyrinne ,2 Maininki ,5 Kaarnakoti (ostop ) ,4 Kaislakoti Kuusikoti #JAKO/0! hoitopäivät Merijärvi Salmenranta ,5 hoitopäivät(ostopalvelu vanhukset) Ka ,6 hoitopäivät (ostopalvelu vanhuket) Me 559 hoitopäivät (ostopalv. Psyk.hoiva)Ka hoitopäivät(ostopalvelu, psyk.hoiva) Me ,8 Koko palveluasumisen käyttö% 96,45 97, ,64 1 2,3 Asiakaspalaute(1-5),omat palvelut 3,37 >3,6 >3,6 3,47 3,0 Asiakkaiden toimintakyky, Rava-indeksi >3,6 >3,6 #JAKO/0! (1.29 hyvä täysin autettava) *Kuusikoti muutettu tehostetun palevluasumisen yksiköksi

92 92 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos-% TALOUS muutokset ten jälkeen ma ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,4 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,3 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,1 Luontoisedut LASKENNALLISET ERÄT ,1 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,9 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TERVEYSVALVONTA Kalajoki toimii isäntäkuntana Raahen ja Kalajoen kaupunkien ja Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven kuntien muodostamassa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat elintarvike-, terveys-, kuluttajaturvallisuus-, tupakka- ja kemikaalivalvonta sekä eläinlääkintähuolto. Terveysvalvonnan tehtäviä hoiti vuonna 2012 viisi terveystarkastajaa. Terveystarkastajan sijaisia saatiin hyvin, mutta vaihtuvuus laski tulosta. Ympäristöterveydenhuollon johtaja teki laitosvalvontaa ja maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksia. Suunnitelmallisissa maitotilojen tarkastuksissa on päästy toiselle kierrokselle. Vuonna 2012 tarkastettiin ne toiminnassa olevat tilat, joille oli tehty tarkastus vuonna 2009 (jokainen maitotila tarkastetaan kolmen vuoden välein). Vihannin liittyminen kuntaliitoksessa Raaheen poiki neuvotteluja Vihannin alueen ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä. Kalajoen kaupunki ostaa ympäristöterveydenhuollon palvelut entiselle Vihannin kunnan alueelle ympäristöpalvelut Helmeltä vuoden 2013 ajan. Tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2012 toteutettiin seuraavat elintarvikevalvonnan projektit: 1. PAH-valvontahanke (valtakunnallinen projekti) savustetuista kalatuotteista 2. kasvisvarastojen olosuhdekartoitus (valtakunnallinen projekti) 3. täytettyjen sämpylöiden mikrobiologinen laatu ja pakkausmerkinnät (oma projekti) 4. hampurilaisten mikrobiologinen laatu (oma projekti)

93 93 5. myymälässä pakatun tai palvelutiskissä myytävän tuoreen kalan laatu (oma projekti) Terveydensuojeluvalvonnan projekti: 1. pesutilojen pintapuhtausnäytteet vanhusten palvelutaloista, kylpylöistä ja uimahalleista (oma projekti) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan projektit: 1. uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus (aluehallintoviraston projekti) 2. moottorikelkkapalveluiden turvallisuus (valtakunnallinen projekti) Valvontasuunnitelmien mukaisesti tehtiin elintarvikelain, terveydensuojelulain, tupakkalain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisia tarkastuksia. Lisäksi otettiin talousvesi-, uimavesi- ja elintarvikenäytteitä. Ainoastaan 40 % suunnitelluista elintarvikelain mukaisista tarkastuksista saatiin tehtyä. Lisäksi tehtiin asumisterveyteen liittyviä tarkastuksia ja otettiin asunnoista sekä ilma -, pintapuhtaus - että materiaalinäytteitä. Satamissa käytiin tekemässä laivoihin saniteettitarkastuksia. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Alkuvuodesta erilaisten lakisääteisten vapaiden johdosta eläinlääkintähuolto kärsi henkilöstövajeesta Kanta-Kalajoen alueella, koska sijaisia ei saatu. Kesän alussa tilanne sijaisten osalta parani ja syksyllä sijaisia oli riittävästi. Pohjoisellakin alueella saatiin kesälomasijaisuudet täytettyä. Valvontaeläinlääkärin tointa suunnitellessa ei osattu arvioida, että eläinsuojeluun liittyvät työt tulisivat lisääntymään runsaasti. Lisäksi useassa karjassa todettiin EHEC- ja salmonellatartuntoja. Perusturvapalvelut Kallion ja Kalajoen ympäristöterveydenhuollon alueella toimii yhteinen valvontaeläinlääkäri. Jatkossa tulee harkittavaksi oman valvontaeläinlääkärin viran perustaminen Kalajoen yhteistoiminta-alueelle. Henkilöstö Ympäristöterveydenhuollon johtaja, terveystarkastaja 5, eläinlääkäri 6, toimistosihteeri 0,5

94 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 94 PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet El.lääkärin sairauskäynnit ,0 El.lääkärin vast.oton käynnit ,8 Lihantarkastus(riista) ,0 Eläinsuojelutarkstukset ,4 Terveydenhuoltokäynnit ,9 Alkutuotanto Maidontuotantotilat ,6 Lihantuorantotilat ja kananmunapak ,0 Tartuntatautien valvonta ,2 Elintarvikel:n muk tarkastukset ,4 Terv.suoj.lain muk.tarkastukset ,0 Toim.p.tupak.väh.lain.muk.tarkast ,5 Lääkelain(nikot.k.v.)muk.tark ,3 Kulutustav.ja kul.palv.turv.lain tark ,5 Kemikaalilain muk. Tark ,0 Elintarvikelain muk. Näytteenotto viranom.suor.näytt.ottoelintarv ,8 vir.om.muut mitt./näytt.otot(pintapuht.n.) ,4 Terv.suoj.lain.muk.näytteenotto talousvesi ,6 uimavesi (uimahalli,kylp.jne) ,0 uimavesi (uimaranta) ,9 muut mahd.mitt./näyt.(ppn) ,8 asunn.t.muu olesk.t.:sis.ilm ,3 asunn.t.muu olesk.t.:muut mitt./näytt ,6 Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos- TALOUS muutokset ten jälkeen ma % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,5 Maksutuotot Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Muut toimintakulut ,4 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,9 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,7 LASKENNALLISET ERÄT ,7 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,4

95 REDIPALVELUT Yleistä 95 Kaupungin työllistämispalvelut on ollut koottuna yhdeksi kokonaisuudeksi, Redi-palveluiksi, joiden osana toimi sosiaalinen yritys Himangan Redi Oy. Redi-palveluiden tehtävänä on järjestää Kalajoen kaupungin työllistämistoiminta tehokkaasti sekä kehittää työllistämishakkeita, nuorten kesätyöllistämistä ja muita työllisyyttä tukevia toimintoja. Himangan Redi oy asetettiin selvitystilaan kesäkuussa Toiminta siirrettiin pääosin kaupungin omaksi toiminnaksi ja osa toiminnoista lakkautettiin. Siirtyvää toimintaa olivat palveluautot ja pesulatoiminta. Työkyky- ja työtaitopassi projektin ensisijaisen tavoite on ollut opinnollisen kuntoutuksen kautta työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Opinnollinen kuntoutus on oppijan oppimisvalmiuksia ja oman elämän hallintaa kehittävää koulutusta. Työkyky- ja työtaitopassi projektissa asiakasprosessi on aloitettu työvoimapoliittisella ohjaavalla koulutuksella ja tämän jälkeen on asiakkaalle suunniteltu yksilöllisiä toimenpiteitä. Projekti päättyi syyskuussa Kaupunki haki uutta työvoimapoliittista hanketta, jonka kohderyhmänä olisivat pitkäaikaistyöttömät ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Päätöstä rahoituksesta ei ole vielä saatu. Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin omaa työllistämisorganisaatiota on suunniteltu kehitettäväksi edelleen vastaamaan tehokkaasti pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tilanteessa, jossa TE-toimiston palvelut loppuivat vuoden 2012 joulukuussa. Rahoittajalle on jätetty hakemus työvoimapoliittisesta avustuksesta. Kuntaosuus yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden osuus kasvoi entisestään eikä tavoitteeseen ei ole päästy. Työvoimahallinnon palkkatukimäärärahat loppuivat eikä uusia henkilöitä saatu palkattua vuoden lopussa niin paljon kuin paikkoja olisi ollut tarjolla. Pesulatoiminnan osalta käynnistettiin selvitys toiminnan kannattavuudesta.

96 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 96 PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT KAUPUNKIREDI TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet työmarkkinatuen kuntaosuuden saajien määrä ka/vuosi ,5 14 Palkkatukipäätöksiä Työllistetyistä vähintään 50% on pitkäaikaistyöttömiä 50 % 50 % 50 % 0 Poikkeama Muutos- % ed tp Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos- TALOUS muutokset ten jälkeen ma % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,3 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,4 Valmistus omaan käyttöön ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,5 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,6 Luontoisedut LASKENNALLISET ERÄT ,6 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,6

97 97 PERUSTURVAPALVELUT YHTEENSÄ Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutosmuutokset ten jälkeen ma % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot ,6 TOIMINTATUOTOT ,8 Valmistus omaan käyttöön ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,7 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset Muut toimintakulut ,6 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,8 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,8 Luontoisedut LASKENNALLISET ERÄT ,8 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,4

98 Sivistyspalvelut 98 HALLINTO KÄYTTÖTALOUS Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYS Palvelualue = HALLINTO TALOUS Ed. tp TA TAmuutok set TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,2 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,4 LASKENNALLISET ERÄT ,4 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,8 PERUSASTEINEN KOULUTUS Perusopetuksen luokat 1-6 ja esiopetus sekä ip/ap -toiminta Kalajoella perus- ja esiopetuksen oppilasmäärä on kasvanut maltillisesti (+8) vuonna Oppilasmäärän kasvu on ollut voimakkainta Vuorenkallion ja Raution koulujen alueilla. Vuosiluokkien 1-6 kouluja ovat Etelänkylän, Mehtäkylän, Pahkalan, Pohjankylän, Pöllän, Rahjan, Raumankarin, Raution, Tyngän ja Vuorenkallion koulu. Esiopetusta on järjestetty muilla paitsi Vuorenkallion koululla, jonka alueen esioppilaat on kuljetettu Etelänkylän koululle. Lisäksi Mäntylän, Puolukan ja Satumajakan päiväkodeilla on esikouluryhmät. Alkuopetuksen (1-2) oppilaille ja pienluokkien oppilaille järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa. Mukaan on otettu mahdollisuuksien mukaan myös esikoulun oppilaita. Perusopetuksen painopisteenä on ollut osallistuva, aktiivinen kansalaisuus sekä yrittäjyys / ihmisenä kasvaminen ja toisten huomioiminen.

99 99 Koulujen luokanopettajien viroissa toimivat kelposuuehdot täyttävät opettajat. Epäpäteviä opettajia on vain määräaikaisissa sijaisuuksissa. Myös esiopetuksen opettajat ja ip -ohjaajat ovat saaneet tarvittavan koulutuksen tehtäviinsä. Ip- toiminta tukee koulun kasvatustehtävää ja auttaa osaltaan yhdistämään perhe- ja työelämän. Oppilaiden yksinolo kotona vähenee, kun he saavat osallistua ip -kerhojen toimintaan. Opetussuunnitelmien uusien käytänteiden soveltamisessa ( alkaen) pääosassa on ollut oppilaan kolmiportaisen tuen (yleinen-, tehostettu- ja erityinen tuki) toteuttaminen ja oppilashuollon kehittäminen siten, että oppilas saa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan. Perusopetuksessa oli käynnissä useita erilaisia kehittämishankkeita; kerhotoiminnan kehittäminen, tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen, opetusryhmien pienentäminen, vieraiden kielten kehittäminen, perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottaminen ja Osaava -hanke (=opettajien täydennyskoulutus) sekä koulujen omat kansainvälistymiseen liittyvät Comenius - hankkeet. Uutena hankkeena toteutettiin Liikkuva Kalajoki -hanke, jolla on luotu uusia liikunnallisia käytänteitä koulupäiviin ja kehitetty koulujen ja kotien yhteistyötä lasten ja nuorten liikunnallisuuden edistämisessä. Perusopetukseen on lähivuosina tulossa joitakin varsin merkittäviä muutoksia. Opetussuunnitelman uudistaminen aloitetaan tämän hallituskauden aikana. Tähän uudistukseen liittyy läheisesti myös tuntijakouudistus, jonka mukaisen uuden tuntikehysesityksen valtioneuvosto antoi kesäkuussa Perusopetuksen luokat 7-9 Merenojan koulu Merenojan koulun oppilasmäärä 331 on kaikkien aikojen pienin, johtuen poikkeuksellisen pienestä 7.-luokkalaisten määrästä (98). Jo seuraavana lukuvuonna oppilasmäärä palautuu taas normaalille tasolleen ja jopa jonkin verran suurenee, kun isommat ikäluokat aloittavat Merenojan koulussa. Merenojan koulussa työskentelee yhteensä 38 opettajaa, joista 15 opettaa myös lukiossa. Koulussa on 7-9 -luokkien pienluokka, jossa erityisopettajan lisäksi työskentelee yksi avustaja. Laaja-alaista erityisopetusta antaa kaksi erityisopettajaa. Opetuksen ja koulutyön kehittämistä suunnittelee viisi työryhmää: opetussuunnitelma- ja arviointitiimi, työsuojelu- ja työyhteisön kehittämistiimi, kansainvälisyystiimi, poikkeustilakomitea sekä uutena työryhmänä oppilaan hyvinvoinnin tiimi. Jokainen opettaja kuuluu johonkin työryhmään. Näiden lisäksi kiusaamisen vastaiseen KIVA -tiimiin kuuluu viisi opettajaa. Kolmiportainen tuki, johon edellisenä vuonna järjestettiin täydennyskoulutusta, on otettu käyttöön. Koulukuraattori aloitti työnsä syyslukukaudella Sen sijaan ostopalveluina hankitut koulupsykologipalvelut loppuivat syksyllä Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain. Oppilaskunta aktivoi ja rohkaisee oppilaita toimimaan oman koulunsa kehittämisessä ja edistää oppilaita ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskunnan toiminnalla pyritään parantamaan oppilaiden asemaa ja viihtyvyyttä koulussa, sekä edistämään oppilaiden harrastustoimintaa. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat, joista valitaan edustajat oppilaskunnan hallitukseen. Myös tukioppilastoiminta on vakiintunut osaksi koulun arkea. Liikkuva Kalajoki -hankeen mukana erilaiset oppilaita aktivoivat liikunnalliset tapahtumat ovat tulossa osaksi koulutyötä syyslukukaudesta 2012 alkaen. Pääosin Liikkuva Kalajoki - hanke alkaa näkyä Merenojan koululla vasta keväällä 2013.

100 100 Oppilasvaihtoa Japaniin jatkettiin vuoden 2012 aikana. Syyslukukauden alussa oppilasryhmä Izumosta vieraili Kalajoella. Oppilasvaihto Kalajoelta Izumoon tapahtui viikon 43 aikaan. Kansainvälisyyttä koulun toimintaan toi paitsi Comenius -projekti, jonka puitteissa oppilaita vieraili kevätlukukaudella 2012 Puolassa ja Skotlannissa, myös lukion kanadalainen apuopettaja, joka vieraili myös Merenojan koulun oppitunneilla. Syksyllä 2009 koulussa aloitettu KiVa -koulu hanke on vakiinnuttanut paikkansa osana Merenojan koulun toimintaa. Muutamia koulukerhoja oli vuoden 2012 aikana toiminnassa (mm. parlamenttikerho, jääkiekkokerho, OnStage -kerho) Merenojan koululla vaikutti vuonna 2012 koulutyöhön suuresti meneillään ollut mittava koulun peruskorjaus. Väistötiloina koulutyössä on käytetty kymmentä parakkiluokkaa. Vaikka parakkiluokat ovatkin toimineet jopa odotettua paremmin, on opetustyössä jouduttu venymään, eikä aivan kaikkia opetusmenetelmiä ole pystynyt väliaikaisissa tiloissa käyttämään. Kevään 2012 kahden viimeisimmän jakson aikana, kun abiturientit olivat lukiolta lähteneet, sijoitettiin vaikeimmin oireilleita oppilaita myös kahteen lukiolta vapautuneeseen opetustilaan. Syyslukukauden 2012 alusta tilanne hieman helpottui, kun ns. B -osan korjatut tilat saatiin käyttöön. Ensimmäisten käyttökokemusten perusteella peruskorjaus vaikuttaa onnistuneelta. Korjatut tilat ovat ajanmukaiset, ja sekä opettajien, että oppilaiden oireilu on vähentynyt. Tilanteen arviointia vaikeuttaa se, että remontti edelleen jatkuu ja erityisesti purkutöiden aikana pölyä leviää myös työmaa-alueen ulkopuolelle. Merenojan koululta keväällä 2012 päättötodistuksen saaneet oppilaat saivat kaikki peruskoulun jälkeisen jatkokoulutuspaikan tai paikan oppisopimuskoulutukseen. Raumankarin koulu Oppilasmäärä vuoden lopussa oli 288. Heistä sai kuljetuksen 32%. Lautakunnan päätös ohjata Rahjan koulun oppilaat yläkouluun Raumankarille oli tärkeä. Alakoulussa ja erityisopettajilla oli runsaasti oppilaita. Suurimassa luokassa heitä ahkeroi 29. Yläkoulun tuntikehys oli 285. Irtaimisto- ja kirjamäärärahojen pienuus rajoitti jo toimintaa. Siksi rahaa anottiin monista lähteistä. Pyytämättä saatiin Alpo Puusaarelta yli tuhannen euron merkittävä lahjoitus. Oppilaiden osallisuuteen panostettiin oppilaskunta-, tukioppilas-, välituntiliikuttaja-, verso- ja ympäristöraatitoiminnalla sekä kerhotyöllä. Isommat oppilaat pitivät pienemmille välituntikerhoja mm. liikunnassa ja englannin kielessä. Oppilaat esittivät musiikkia toisilleen. Esiintymiskokemusta kartutettiin myös perinteisissä itsenäisyys-, joulu- ja kevätjuhlissa sekä Aleksis Kivi -iltajuhlassa. Oppilaat osallistuivat myös opetuksen laatutyöhön. Opettajat olivat päteviä, motivoituneita ja ahkeria. Heistä muodostettiin kehitys-, kulttuuri-, liikunta-, teknologia-, ympäristö- ja hupitiimit. Tiimit toimivat yt -ajalla. Kaikki 9.-luokan oppilaat saivat päättötodistuksen. Opinto-ohjaaja auttoi oppilaita vielä kesällä ja varmisti, että jokainen otti vastaan toisen asteen koulupaikan. Näin tapahtui. Yhtä lukuun ottamatta kaikki pääsivät vieläpä ensimmäiseen toiveeseensa. Lukion valitsi hiukan yli 40 % oppilaista. Heistä jokainen meni Kalajoen lukioon. Ammatillisista kouluista suosituimmat olivat Kokkolan ja Kalajoen ammattiopistot. Opetusta eheyttävänä aihekokonaisuutena painottui kevätlukukaudella Osallisuus ja yrittäjyys sekä syksyllä Ihminen ja teknologia. KiVa -toiminta jatkui. Oppilaat pitivät mielipidepuheita

101 101 Radio Keski-Pohjanmaassa ja kirjoittivat ahkerasti eri lehtiin. Raumiksen Ratinat ilmestyi sähköisesti ja kerran paperisena jokaiseen kotiin Alavieskassa asti. Perinteinen monivaiheinen kulttuurikatselmus järjestettiin jälleen. Mukaan kutsuttiin kaikki Kalajoen ja Merijärven koulut sekä Lohtajan yläkoulu. Kehityshankkeet toteutuivat hyvin. Valmisteltiin perusteellinen yleisen tuen malli, erityisopetuksen vuosikellot, peruskoulun päättävien selviytymisopas ja tarkennettu itc -suunnitelma. Johtokunta liitti ne osaksi ops :a. Samalla otettiin huomioon OPH :n sosiaalisen median suositukset. Itsearviointia kehitettiin merkittävästi. Liikuntavälinelainaamo käynnistyi. Se syntyi oppilaskunnan laatupäivän pohjalta. Uusia laatuhankkeita käynnistettiin kolme: wilman käytön laajentaminen ja oppimisalustoihin panostaminen, innovatiivinen opettaminen eli tulevaisuuden taitojen kehittäminen ja Liikkuva koulu -hanke. Näiden toteuttaminen on edennyt hyvin. Esimerkiksi jaetussa opettajuudessa on edistytty. Tulevaisuuden taitojen opettamiseen liittyen koulu kutsuttiin arvovaltaiseen seminaariin, jonka paneelikeskustelun alustajaksi oli pyydetty Raumankarin koulun rehtori. Paikalla oli mm. OPH :n pääjohtaja, ministeriön edustajia, tuleva ylioppilaslautakunnan puheenjohtaja ja Microsoft. Yhteistyö Japaniin oli monipuolista. Merkittävintä siinä oli apuopettaja Yukiko Nakamuran työ oppitunneilla ja kerhonvetäjänä. Englannin valinnaiskurssi teki leirikoulun Lontooseen ja yhteyksiä Keniaan jatkettiin. Pohjola-Nordenin matkalaukkulehtori innosti oppilaita skandinaavisiin kieliin. Koulu oli hyväksytty kahteen kansainväliseen huippuyliopistojen vetämään kehityshankkeeseen. ITL:ssä keskityttiin innovatiiviseen opettamiseen ja AT21CS:ssä mm. arvioinnin kehittämiseen. Microsoft valitsi Raumankarin kymmenen kehittäjäkoulun joukkoon erityisenä teemana opettajuus. Koulu oli mukana myös Liikkeelle!-, Tukemia- ja Liikkuva Kalajoki - hankkeissa. Koulu palkittiin neljännen kerran ympäristökasvatustyöstä Vihreällä lipulla ja ainoana peruskouluna kunniakirjalla Tukemia -hankkeessa. Oppilaita palkittiin valtakunnallisissa Eustory - historiantutkimus ja yhteiskuntaopillisessa Visionääri 20X0 -kilpailuissa. Kirjailija Terhi Rannela hämmästyi niin oppilaiden innokkuutta, että hän lähetti koululle paketillisen kirjoja palkinnoiksi. Opettajista erilaisia huomionosoituksia saivat Juhani Lindell, Marianne Tuorila ja Teuvo Tuorila.

102 102 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYS Palvelualue = PERUSASTEINEN KOULUTUS Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA TAmuut okse t Määrätavoitteet TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Luokkien 0-6 viikkotuntimäärä ,3 Esiopetustunnit päiväkodit Yläkoulujen viikkotuntimäärä ,1 Laatutavoitteet Opp sijoitt. jatko-opintoihin 100 % 100 % 100 % 100 % 0 0,0 Taloudellisuus Nettomeno /opp (ei sis. eriä) ,0 Vaikuttavuus Ympäristöä koskeva tavoite Kohderyhmä: Vuosiluokat 0-6 ja A, B, C, D Etelänkylä ,0 joista esikoululaisia ,0 Mehtäkylä ,6 joista esikoululaisia ,9 Pahkala ,8 joista esikoululaisia 7 Pohjankylä ,5 joista esikoululaisia ,0 pienluokat 0-6 A, B, C, D ,0 joista esikoululaisia ,0 pienluokat ,0 Pöllä ,3 joista esikoululaisia ,3 Rahja ,4 joista esikoululaisia ,0 Raumankari ,2 joista esikoululaisia ,0 pienluokat ,0 joista esikoululaisia ,0 Rautio ,5 joista esikoululaisia ,0 Tyngän aluekoulu ,9 joista esikoululaisia ,1 Vuorenkallio ,1 joista esikoululaisia ###### Pienluokat 0-6 A, B, C, D ,6 joista esikoululaisia ,7 Luokat pienluokat ,6 Vuosiluokat 7-9 Merenojan koulu ,7 Raumankarin koulu ,9 Pienluokat ,3 Vuosiluokat ,3 Yhteensä ,5 joista esikoululaisia ,3 Esikoululaiset päivähoito ,4

103 103 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp TALOUS Ed. tp TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot ,1 TOIMINTATUOTOT ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,5 Poistot ja arvonalentumiset ,5 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,9 LASKENNALLISET ERÄT ,9 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,4 KESKIASTE Lukiot Lukion kehittämisen ja aktiivisen markkinoinnin ansiosta opiskelijamäärä on kääntynyt selvään kasvuun. Tällä hetkellä lukiossa opiskelee 260 päiväopiskelijaa. Näiden lisäksi lukioopintoja suorittaa enemmän tai vähemmän aktiivisesti 32 yhdistelmätutkintoon tähtäävää Kalajoen ammattiopiston opiskelijaa. Nykyiset tilat ja opettajaresurssit eivät salli juurikaan opiskelijamäärän kasvattamista tästä määrästä. Lukion vetovoimaisuutta lisäämään perustetut kuvataidelinja ja urheilun aamuharjoittelumahdollisuudet ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana lukion toimintaa. Kuvataidelinjalla opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojansa kuvataiteeseen, jota on tarjolla kaikkiaan 21 kurssia. Aamuharjoituksissa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti valmennukseen jääkiekossa, hiihdossa ja yleisurheilussa, lentopallossa, salibandyssa, draamassa, tanssissa, ratsastuksessa ja bändisoitossa. Syksyllä 2011 valikoima täydentyi teatterin aamuharjoituksilla. Aamuharjoituksiin osallistuu säännöllisesti noin sata lukiolaista. Suorituspaikkojen rajallisuuden vuoksi aamuharjoitusten lisääminen ei ole enää mahdollista. Myös Arteman opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua aamuharjoituksiin. Kansainvälisten opintojen kokonaisuus alkoi virallisesti syksyllä Se koostuu kansainvälisyyskoordinaattorin pitämistä keskustelukursseista, englanniksi tarjottavista lukiokursseista sekä mahdollisesta opiskelijavaihdosta. Kevätlukukauden 2012 kanadalainen CIMOn rahoit-

104 104 tama apuopettaja Bianca DeSouza työskenteli lukiolla. Hän osallistui englanniksi opetetuille kursseille, piti opettajille keskustelukursseja sekä toteutti mm kaksi kokonaan englanniksi opetettua kurssia. Erittäin hyvien kokemusten rohkaisemana lukion on hakeutunut yhteistyöhön Edinburgin yliopiston rekrytointitoimiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on löytää jatkossa vuosittain juuri opettajaksi valmistunut tai valmistuva apuopettaja Kalajoen lukiolle. Kansainvälisten opintojen kokonaisuus on osoittautunut hyvin suosituksi ja se onkin tällä hetkellä lukion erityistarjonnan tärkein kehittämiskohde. Kalajoen lukio kuuluu osana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostoon. Opetusta toteutetaan nykyaikaista tietotekniikkaa hyväksikäyttäen. Tavoitteena on edistää aikuisväestön tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opiskelussa ja sitä kautta lisätä heidän mahdollisuuksiaan ajasta, paikasta ja iästä riippumattomaan opiskeluun. Kalajoen lukiossa opiskeli syksyllä 4 tutkintotavoitteista etälukiolaista. Etälukion kursseille on osallistunut myös päivälukion opiskelijoita, jotka ovat sitä kautta pystyneet suorittamaan sellaisia kursseja, joita Kalajoella ei voida muutoin opettaa. Mikäli etälukiolaisten määrä jatkaa tasaista vähenemistä, tulee lähivuosina harkittavaksi, onko etälukion jäsenyys enää kannattavaa. Etälukio etsii parhaillaan uusia toimintamuotoja ja keskittynee jatkossa tarjoamaan sellaisia harvinaisempia kursseja, joita useat lukiot eivät pysty itse toteuttamaan. Kalajoen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän kasvaessa on erityistä huomiota kiinnitetty opiskelijoiden ryhmäyttämiseen. Tämän vuoksi lukiota aloittaville toteutettiin osittain omakustanteisena toisen kerran syksyllä 2012 ryhmäyttämis- ja kulttuurimatka Helsinkiin. Lukiossa toimii kolme tiimiä; arviointitiimi, opetussuunnitelmatiimi ja julkaisutiimi. Kukin tiimi suunnittelee, kehittää ja käytännössä toteuttaa omalle alueellensa kuuluvia koulun toimintoja. Opettajia lukiossa on yhteensä 27, joista 14 opettaa myös Merenojan koulussa. Arteman kanssa lukiolla on yksi yhteinen kieltenopettaja. Näiden lisäksi aamuharjoituksia pitää 6 sivutoimista tuntiopettajaa.

105 105 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYS Palvelualue = KESKIASTE Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA TAmuuto kset Määrätavoitteet TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Lukion kurssit ,0 Laatutavoitteet Tuottavuus/taloudellisuus Lukio nettom /opp (ei kiint., ruok) ,8 Vaikuttavuus Ympäristöä koskeva tavoite Toiminnan laajuustiedot Lukion opp ,4 Etälukio opp koko oppim ,7 Etälukio opp aineopisk ,3 TAmuuto kset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp TALOUS Ed. tp TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,5 TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,5 Muut toimintakulut ,2 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,4 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,9 LASKENNALLISET ERÄT ,9 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,5

106 VAPAA-AIKAPALVELUT KALAJOKI AKATEMIA 106 Kalajoki Akatemian tarkoituksena on tuottaa korkeatasoisia ja monipuolisia vapaaajanpalveluita alueen asukkaille, matkailijoille ja muille asiakasryhmille. Nimen alta löytyy kaikki Kalajoen kaupunkiorganisaation tuottama vapaa-ajanpalvelutoiminta. Myös matkailuneuvonta (infopalvelu) sekä kaupungin kokonaan tai osittain rahoittama matkailun kehittämishanketoiminta kuuluvat sen toimialaan. Akatemia yhdistää ja tukee kolmannen sektorin toimijoita, muun muassa urheiluseuroja sekä erilaisia vapaa-ajanpalveluita tuottavia yrityksiä. Vuoden 2012 merkittävin organisatorinen muutos oli kylpylä SaniFanin yhteydessä toimineen ravintolan liiketoiminnasta luopuminen. Toiminta myytiin ja tilat vuokrattiin yrittäjälle, Kylpylähotelli Sanille. Kansalaisopisto Kansalaisopisto tarjoaa kursseja koko Kalajoen kunnan alueella. Tuntimäärissä tavoitteena on ollut pitää tuntimäärä edellisten vuosien tasolla, mutta se ylittyi hieman ja tuntimäärä oli 9100 oppituntia. Kädentaitokursseissa lukuvuoden tuntimääriä hieman lisättiin, joten kaikissa kädentaitoaineissa on saman verran tunteja. Kurssimaksuihin tuli näin ollen myös pieni korotus. Seniorit ja eläkeläiset sekä työttömät ja maahanmuuttajat ovat edelleen voineet hakea Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta yhteen koko lukuvuoden kestävään kurssiin. Asiakaspalautteita kerättiin kurssilaisilta. Saadut palautteet toiminnasta olivat hyvin myönteisiä. Palautteiden pohjalta kehitetään edelleen kansalaisopiston laatujärjestelmää. Taiteen perusopetusta tarjotaan teatteritaiteessa, kuvataiteissa sekä tanssitaiteessa. Tanssitaiteessa sekä teatteritaiteessa on jo jaettu muutamille oppilaille taiteen perusopetuksen päättötodistukset. Taiteen perusopetuksessa on käytössä yleinen oppimäärä, mikä tarkoittaa, että 500 oppitunnin jälkeen oppilas saa päättötodistuksen. Teatteritaiteessa ja kuvataiteessa 500 oppituntia tarkoittaa noin viiden vuoden opintoja ja tanssitaiteessa 500 tunnin keräämiseen saattaa mennä noin kymmenen vuotta. Kansalaisopiston tarjoama tanssiopetus on kasvattanut edelleen suosiotaan. Kiitos tästä lankeaa asiantunteville, osaaville ja ammattitaitoisille ohjaajille. Musiikkiopisto Musiikkiopistossa opiskeli vuonna 2012 ka. 804 oppilasta. Musiikin perus - ja opistotasolla opiskeli ka. 380 oppilasta ja musiikin varhaisopetukseen osallistui ka. 424 lasta. (Oppilasmäärätilastot kevät ja syksy 2012, keskiarvo). Vuonna 2012 musiikkiopiston perustason päättötodistuksen sai 26 oppilasta ja opistotason päättötodistuksen 11 oppilasta. Musiikkiopiston taiteen perusopetustunteja pidettiin vuonna 2012 yhteensä tuntia. Viikkotuntimäärä oli 520,11 ja opetusviikkoja yhteensä 35. Musiikkiopiston kirjanpidon vuoden 2012 toteutumisraportin mukaisesti oppilashinnaksi muodostuu e bruttomeno/oppilas. Vuosiviikkotunnin nettohinta vuonna 2012 on 930,58 e.

107 107 Kalajoen oppilas- ja tuntimäärä v Kalajoen opetuspisteessä opiskeli kevätlukukaudella 2012 yhteensä 192 oppilasta, joista musiikin perus- ja opistotason oppilaita oli 87 ja loput musiikin varhaiskasvatuksessa. Syyslukukaudella oppilaita oli yhteensä 197, joista musiikin perus- ja opistotasolla 90 oppilasta ja loput musiikin varhaiskasvatuksessa eli musiikkileikkikoulussa ja valmennusoppilaina. Musiikkiopiston keskimääräinen viikkotuntimäärä vuonna 2012 oli Kalajoella 121,81 tuntia/vko, joista musiikin varhaiskasvatuksen tunteja 13,58 tuntia/vko. Musiikin perustason päättötodistuksen sai yhdeksän (9) kalajokista oppilasta ja opistotason päättötodistuksen suoritti yksi oppilas. Kalajoella pidettiin v aikana kuusi oppilaskonserttia ja muskarien lukukausien päätösjuhlat. Kirjastopalvelut Kirjasto järjestää kaupunkilaisille yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston keskeinen tehtävä on sisältöjen välittäminen laadukkaasti ja monimuotoisesti. Kirjastot ovat verkottuneet ja tarjoavat peruspalvelujensa ja -kokoelmiensa lisäksi kaikenikäisille kuntalaisille myös tietoverkkopalveluja. Kirjaston yhtenä tärkeänä tehtävänä on aktivoida lasten ja nuorten lukuharrastusta. Pääkirjastossa kirjastonkäytön opetusta saivat mm. lähes kaikki yläkoulun oppilaat ja kaikkiaan yli 500 oppilasta pääkirjastossa ja sivukylien kouluilla ja Himangan kirjastossa. Lastentapahtumiin ja satutunneille osallistui 664 lasta ja huoltajaa. Tärkeä tehtävä on järjestää kirjastotoimialaan liittyviä tapahtumia. Kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin, kirjailijavierailuihin, kirjallisuuspiireihin osallistui lähes 1000 osallistujaa. Aikuiset dekkarinharrastajat kokoontuivat kuukausittain lukupiiriin syyskuusta lähtien. Pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa järjestettiin 11 näyttelyä ja esillä oli mm. posliini- ja puutöitä sekä koruja ja maahanmuuttaja-aiheinen näyttely yhteistyössä Haapaveden Opiston hankkeen kanssa. Syksyllä järjestettiin Nuorten kirjallisuusviikko, johon kuului kirjailijavierailun lisäksi animaatio- ja elokuvapaja. Merkittävä rooli on kirjastoautolla, joka tuo palvelut asiakkaiden portille ja kyläkouluille. Lasten lukuharrastusta pyritään lisäämään kattavalla ja ajanmukaisella lasten- ja nuortenkirjallisuuden hankinnalla. Kirjaston kävijämäärä, lainausmäärä ja asiakkaiden web-asiointi lisääntyivät. Henkilökunta opiskeli mm. verkkokirjoittamista, kirjallisuutta ja sosiaalista mediaa. Kalajoen kirjasto on verkottunut Alavieskan, Nivalan, Merijärven, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kanssa Tiekkö -kirjastoiksi Alueellisesta kirjastoyhteistyöstä on tullut atk-palvelujen tuottamisen ohella koko henkilöstön voimavara. Himangan kirjasto on osa Anders-kirjastoja. Molemmilla kirjastoilla on alueellinen aineistonkuljetusrengas. Koska kirjastojärjestelmiä ei ole voitu yhdistää, asiakkaille on annettu mahdollisuus käyttää kumman tahansa järjestelmän kirjastokorttia. Kirjastoauto palvelee Kalajoen lisäksi Kannuksen Mutkalammin ja Väli- Kannuksen kyliä.

108 Kulttuuripalvelut Yleinen kulttuuritoimi 108 Kulttuuritoimen tavoitteena oli kulttuuritapahtumien järjestäminen eri-ikäisille kuntalaisille, kotiseututyön ja museotoiminnan kehittäminen, kulttuuriavustusten jakaminen, yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa ja kunnan virallisten juhlien, veteraanipäivän ja itsenäisyyspäivän juhlan järjestäminen. Vuoden aikana järjestettiin mm. Ukrainalaisten kansanlaulajien esitys ja Kansallisen Veteraanipäivän juhla veteraanijärjestöjen ja seurakunnan kanssa, Miina ja Manu esitys lapsille, Annuliina Ikäheimon ja Mirva Helskeen lied-konsertti, Lasten tapahtuma Himangalla yhdessä MLL:n Himangan osaston kanssa sekä Pertti Rasinkankaan ja Ohilyöntiorkesterin esiintyminen marraskuun lopulla lapsille ja joulunavaus Himangalla. Lisäksi järjestettiin Itsenäisyyspäivän juhlat yhdessä veteraani-, maanpuolustus- ja kansalaisjärjestöjen sekä seurakunnan kanssa Kalajoella, Rautiossa ja Himangalla. Kulttuurialan yhdistyksille on myönnetty avustuksia ( järjestölle) kulttuuritoimen määrärahoista. Toimintaa on käsitelty ja linjattu kulttuuritoimikunnassa. Havula Havulan toiminnasta, kehittämisestä ja hoidosta on vastannut Kalajoen kaupungin sivistystoimi yhdessä Havula -toimikunnan kanssa. Havula oli kesällä 2012 avoinna yleisölle Havulan opastuksesta ovat vastanneet Kalajoen opasyhdistyksen koulutetut Havula -oppaat sekä kesätyöntekijä, joka työskenteli Havulaan on päässyt myös ympäri vuoden tilauksesta, Havula -oppaat ovat vastanneet osaltaan myös varausjärjestelmästä. Havulaa on vuokrattu myös pienimuotoisiin kokouksiin tms., ja myös kaupunki on järjestänyt tilaisuuksia Havulassa. Havulan avajaiset olivat 15.6, tällöin pihapiirissä oli haitarinsoittoa. Kesällä Havulassa oli pienimuotoinen näyttely "Kesänviettoa Havulassa", joka koostui Havulan kesäaiheisista valokuvista ja kesävaatteista, sekä näihin liittyvistä tarinoista. Kesän lopulla 14.8 Havulan pihapiirissä, kahvila Siirissä ja Plassilla järjestettiin "Teetä ja vanhoja rakennuksia" -tilaisuus, jossa puhujina olivat Helena Petäistö ja Airi Kallio. Tapahtuma toimi Havulan ja kahvila Siirin kesän lopettajaisina. Tilaisuudessa oli läsnä noin 150 henkilöä. Syyskuussa järjestettiin Havulassa Plassin toimijoiden kanssa kulttuurityöpaja, Itsenäisyyspäivänä järjestettiin joululaulujen yhteislaulutilaisuus. Tekstiilien sähköistä luettelointia on jatkettu museoviraston avustuksen turvin tammikuulla. Hirsimakasiinissa on toiminut kesäkahvila kesällä Kävijämäärä on ollut vieraskirjan mukaan n Liikuntapalvelut Kaupungin liikuntapalveluiden tehtäviä ovat liikuntatoimen suunnittelu ja kehittäminen sekä urheiluseurojen ja -järjestöjen harjoittaman liikuntatoiminnan tukeminen. Kaupungin liikuntapalvelut mukaan luettuna myös yksityiset palveluiden tarjoajat, ovat tuottaneet liikuntaedellytykset, joiden vallitessa kuntalaisilla on tilaisuus päivittäisen liikunnan harrastamiseen omassa elinympäristössään taipumustensa ja tarpeittensa mukaan. Kalajoen kaupungin liikunta- ja vapaa-aikatoiminnalle tärkeät edellytykset liikuntapaikkojen, alueiden ja laitosten rakentamis- ja kehittämistyön osalta on saatu hyvään kuntoon. Kalajoen kaupungissa on käytössä 121 liikuntapaikkaa. Liikuntapaikoiksi luokitellaan 5 urheilukenttää,

109 109 9 pallokenttää, 7 tenniskenttää, 18 suunnistuskarttaa, 15 jääkiekkokaukaloa, 12 valaistua kuntorataa/-latua, 2 merkittyä vaellusreittiä 19 sisäliikuntatilaa, 3 avantouintipaikkaa, kylpylä/uimahalli, 6 kuntosalia, 3 pienempää kuntoilutilaa, 2 frisbegolfrataa, pieni uimahalli, maauimala, 7 uimapaikkaa sekä erityisliikuntapaikat, joihin voidaan lukea kilpahiihtokeskus, 5 ampumarata-aluetta, ratsastuskenttä, 2 moottoriurheilualuetta, keilahalli, jäähalli/juoksusuora, 18-reikäinen par 73 golfkenttä ja 9 reikäinen par 3 harjoituskenttä. Liikuntapalveluiden toimintaa on kuluneen vuoden aikana leimannut urheiluseurojen kanssa tehty hyvä yhteistyö. Resursseja on käytetty tehokkaasti ja monipuolisesti palvelujen tuottamiseksi koko liikuntasektorin alueella. Himankalaisten urheiluseurojen HU, Roima, HiPa yhteistyönä järjestettiin eri mittareilla mitattuna kaikkien aikojen onnistunein Keski-Pohjanmaan 62. maakuntaviesti. Järjestöjen aktiivisuus on talkoohengen myötä tuonut kuntaan laadukkaita liikuntapalveluita. Urheiluseuroissa ja järjestöissä tehdyn vireän liikuntakasvatustyön toimintaedellytykset on pyritty säilyttämään. Painopisteenä on ollut nuorisotoiminta. Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan kehittämishankkeeseen opetusministeriö myönsi toiminta-avustusta Liikunta- ja palloilukerhoja on järjestetty keskustan ja kylien kouluilla. Kerho-ohjausapua on saatu Junkkareiden lajijaostojen, Naisvoimistelijoiden-, Kalajokilaakson Golfín, Kalajoen Pallon ja HU-Kalajoen ohjaajalta. Kunto- ja ennaltaehkäisevää terveys- sekä harrasteliikuntaa on järjestetty kaiken ikäisille. Kuntoliikuntapalveluita ja tilaisuuksia on tarjottu myös sellaisille kuntalaisille, jotka ovat järjestäytyneen liikuntatoiminnan ulottumattomissa. Ikäihmisille tarkoitettu +65-ryhmän kuntosalin ja uimahallin tuetut viikoittaiset harjoitusvuorot ovat saaneet hyvän vastaanoton ja ovat todetut erittäin tarpeelliseksi. Tavoitteena on tukea ikäihmisten sekä kroonisesti sairaiden vajaakuntoisten henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten itsenäistä kotona selviytymistä. Erityisryhmille suunnattuja liikuntapalveluita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä ko. ryhmien, eri viranomaisten kuin myös järjestöjen kanssa. Kunto- ja terveysliikuntaa on markkinoitu erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden kuten hiihto-, pyöräily-, kävely-, uinti- ja hölkkätapahtumien avulla. Laturetki Jussin lenkki hiihdettiin , osallistujia oli 278. Keski-Pohjanmaan kuntien kesken käydyssä hiihtokampanjassa kalajokiset hiihtäjät ovat olleet aktiivisesti mukana. Työpaikkaliikuntaa puulaakisarjojen muodossa on pelattu salibandyssä ja kaukalopallossa yhteistyössä seurojen kanssa. Toholammilla hiihdetyssä Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Kalajoen I-joukkue sijoittui A-sarjassa 10 ja II-joukkue oli B-sarjan kuudes. Himangan joukkue oli B-sarjan neljäs. ja IIjoukkue oli 14. Järjestöjen urheiluseuroissa tekemä liikuntakasvatustyö on ollut ansiokasta. Urheilijat saavuttivat 10 eri lajissa 50 urheilijan tuomana lukuisan määrän MM-, EM- ja Suomen mestaruustason mitaleita. Kaupunki jakoi 18 urheiluseuralle ja järjestölle toiminta-avustuksina yhteensä euroa. Nuorisotyö Nuorisotyön tavoitteena on parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten osallistumiseen turvallisessa ympäristössä, lisätä nuorten yhteisöllisyyttä, edistää nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Syrjäytymisen ehkäisy ja sitä kautta sosiaalisuuden vahvistaminen ovat olleet keskeisellä sijalla. Nuorisopalveluiden keskeiset toimipisteet ovat olleet nuorisotalo Alex ja nuorisotila Rehis sekä Pitkäjärven leirikeskus. Näissä palvelupisteissä nuorille on tarjottu mielekästä ja monipuolista harrastustoimintaa ja näin on saatu nuoret viettämään valvottua vapaa-aikaa. Sekä Alexil-

110 110 la että Rehiksellä on myös nuorisotiedotuspiste. Nuorten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta on kehitetty erilaisilla tapahtumilla, leireillä ja retkillä. Tämän lisäksi nuorisopalvelut järjesti tapahtumia itsenäisesti tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Näistä esimerkkeinä 7-luokkalaisten ryhmäyttämispäivät elokuussa, sählyturnaus kesäkuussa, sarjakuvatapahtuma lokakuussa ja Piirun verran iloisempi -tapahtuma syyskuussa kaupungin työntekijöille sekä 4 -luokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhlat joulukuussa. Nuorisopalvelut toteutti kesän aikana nuorten kesätyökampanjan ( ), minkä avulla työllistettiin 97 alle 18 -vuotiasta kalajokista nuorta. Nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia on edistetty nuorisovaltuustotoiminnalla ja muilla vaikuttamiskanavilla. Nuorisovaltuusto järjesti mm. vaalipaneelin ja matkan Tornioon. Syrjäytymisen ehkäisy ja sitä kautta sosiaalisuuden vahvistaminen ovat olleet keskeisellä sijalla. Syrjäytymisen ehkäisyssä ovat avainasemassa Jelppiverkon etsivänuorisotyöntekijä sekä nuorten työpajan yksilövalmentaja. Nuorten elinoloihin vaikuttava moniammatillinen Ehkäpä - ryhmä on toiminut koulujen ja kasvatustyön tukena. Lisäksi nuorisopalveluista on edustus monialaisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmässä (Hyte). Nuorisopalvelut on laajentunut sosiaaliseen mediaan: nuoriso-ohjaaja on tavoitettavissa facebookissa sivuilla kalajoen nuorisopalvelut sekä kalajoen nuorisovaltuusto. Nuorisojärjestöjen (13) toimintaa tuettiin :lla Hankkeet Vuoden 2012 aikana saatiin päätökseen Meripohjolan ketju -esiselvityshanke, jonka tavoitteena oli suunnitella Meripohjolan eli Oulun ja Kokkolan väliselle alueelle sisäinen joukkoliikennejärjestelmä ja kehittää alueelle soveltuva joukkoliikennemalli yhteistyössä kuntien ja viranomaisten kanssa sekä KOKO-Matkailu eli Työ- ja elinkeinoministeriön KOKOn (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) valtakunnallinen teemaverkosto. Lisäksi hankkeista jatkoivat edelleen Teema- ja tapahtumahanke, jonka perusajatuksena on kehittää Kalajoen matkailualueen sisällä olevia tapahtumia ja palveluita sekä Kalajoen matkailun ympäristö- ja laatuohjelmahanke, jonka tavoitteena on parantaa matkailu- ja palvelutuotteiden laatua.

111 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 111 SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYS VAPAA-AIKAPALVELUT Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Kansalaisopiston tunnit ,0 Kirjaston paikallislainat ,8 Kirjaston aukiolotunnit 5161, ,0 Kirjastokäynnit ,2 Laatutavoitteet Tuottavuus/taloudellisuus Lainaus/asukas 16,88 17, ,8 Kirj.käynti/asukas 8,36 8 8,13 8,35 0-0,1 Kotilainat/hlötyövuosi Kirj.nettomenot /asukas ,2 Kansal.op.opisk./kurssi 8,72 0 9,11 9 4,5 Kansal.op. /tunti ,0 Kansal.op. /opisk ,6 Musiikkiopisto /v/opp ,7 Alexin ja Rehiksen kerhot osallist ,0 Vapaa-ajan koulutus- ja valistust #JAKO/0! Kerho ja muut tapahtumat ,7 Discot, konsertit ,5 Kultttuuritapahtumat 3125 Jäähallin käyttö ,0 Kansanhiihtosuorituksia ,6 Uintikampanja/ metriä ,5 Vaikuttavuus Ympäristöä koskeva tavoite Toiminnan laajuustiedot Kansalaisopiston opiskelijat ,5 Musiikkiopiston oppilaat ,6 Musiikkiopiston tunnit 119, ,7

112 112 TAmuutokset TA muutosten Toteutuma jälkeen Poikkeama Muutos- % ed tp TALOUS Ed. tp TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,7 TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,4 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,1 Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,6 Poistot ja arvonalentumiset ,6 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,7 LASKENNALLISET ERÄT ,7 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,4

113 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT 113 TAmuutokse t TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp TALOUS Ed. tp TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,2 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,4 TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,5 Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,1 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,3 Vyörytykset ,8 LASKENNALLISET ERÄT ,8 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,4

114 Tekniset palvelut 114 Teknisten palveluiden toiminta koostu hallinnollisten palveluiden lisäksi eriasteisesta maankäytön-, talonrakennuksen ja yhdyskuntatekniikan suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Viranomaistoimintana tekniset palvelut vastaa rakennus- ja ympäristönvalvonnasta. Tekniset palvelut on vastannut myös Kalajoen taajaman viemäreistä ja Himangan alueen vesija viemärilaitoksen liiketoiminnasta sekä kaupunkikehityksen alaisuudessa toimivan Kalajoen sataman investoinneista ja kunnossapidosta. Toimintavuoden 2012 aikana Tekniset palvelut tuotti edellä mainittuja oman toimialansa palveluja Kalajoen kaupungissa. Kuntaliitos asetti edelleen haasteita palveluiden tuottamiselle, kun kaksi erilaista toimintakulttuuria yhdistettiin. Muuttuneiden henkilöjärjestelyiden vuoksi käynnistettiin erilliset toimisto- ja teknisten palveluiden selvitykset vuoden 2010 lopussa. Teknisten palveluiden organisaatioselvitys valmistui alkukesästä Teknisten palveluiden organisaation uudistusta valmisteltiin vuoden 2012 aikana ja uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Hallinnon henkilöstöresursseihin vaikuttivat seuraavat seikat: - tekninen johtaja virka täytettiin toukokuussa kuntatekniikan päällikkö siirtyi elokuussa 2011 toisen työnantajan palvelukseen. Hänen tehtäviään on hoidettu vuonna 2012 sisäisin järjestelyin ja ostopalveluna Carement Oy:ltä. - toimistohenkilön palvelua myytiin 100 % Kalajoen Lämpö Oy:lle. HALLINTO JA TOIMISTOPALVELUT Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tekninen palvelutuotanto jakaantuu kuuteen palvelualueeseen; hallinto- ja toimistopalvelut, tilapalvelu, kuntatekniikka, kaavoitus- ja mittaus ja ympäristönohjaus. Kaupunkikehitys vastaa Kalajoen sataman liiketoiminnan sekä kaavoituksen ja kiinteistöhallinnan ohjauksesta. Kaupungin kehittämisessä aktiivisen maankäytön suunnittelun merkitys on entisestään korostunut. Sen vuoksi hallinnon kehittämisessä tavoitellaan aikaisempaa selkeämmin kokonaisuuksien hallintaa ja eri toimintavaiheiden suunnitelmallista ohjausta aikatauluineen. Toiminta- ja työskentelymallien kehittämisen tavoitteena on antaa entistä paremmat mahdollisuudet tehokkaaseen palvelutuotantoon, joka edellyttää yleensä selkeitä vastuualueita ja sen mukaisia toimivaltuuksia. Talousarvion toteutuminen Teknisten palveluiden hallinto- ja toimistopalveluiden toimintakate mukaan lukien pelastustoimen kustannukset olivat , toteutuma 95 %:a. Budjetti alittui :lla. Alitus johtui henkilöstömenojen säästöstä. Henkilöstö Tekninen johtaja, laskentasihteeri, toimistosihteeri 70 %, toimistosihteeri 60 %, toimistosihteeri 50 %, asuntosihteeri.

115 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 115 TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT TA TA- muutosten muutokset jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos-% ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet Lautakunnan kokoukset ,7 Käsitellyt asiat ,6 Jäsenten osallistumis-% #JAKO/0! Ostoreskontran tositteita #JAKO/0! TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos-% ed tp TALOUS Ed. tp TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,9 TOIMINTATUOTOT ,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,7 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Muut toimintakulut ,6 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,3 LASKENNALLISET ERÄT ,3 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,8 TILAPALVELU Teknisten palveluiden hallinnoima kaupungin käyttöomaisuus koostuu suurimmaksi osaksi rakennuksista ja kunnallisteknisistä verkostoista, joiden määrä kasvaa vuosittain. Merkittävän omaisuusmassan arvon säilyttäminen edellyttää vuosittain riittäviä kunnossapitotoimenpiteitä ja määrärahoja. Tämä vuoksi tekniset palvelut on pyrkinyt toteuttamaan mahdollisuuksiensa mukaan suunnitelmallista kunnossapitoa. Investoinnit ja peruskorjaukset Perusturvapalveluiden rakennukset: Perusturvakeskuksella uusittiin neuvolan puolella kaikkiin työhuoneisiin ja käytävään lattiamatot. Puistolan vanhimman osan keittiökalusteet uusittiin ja samalla uusittiin keittiön ja olohuoneen lattiamatot. Koivulan ja samassa rakennuksessa toimivan ryhmäperhepäivähoitotilan yläpohjan eristeitä lisättiin. Seniorikeskus Mäntyrinteen vesikatosta uusittiin n. 500 m 2, eli kahden osaston kohta.

116 116 Vuoden aikana tehtiin tulevan kahden osaston peruskorjaussuunnitelmat melkein valmiiksi. Tarkoitus oli aloittaa osastojen peruskorjaus jo syksyllä ja jatkaa siitä seuraavan vuoden puolelle, mutta hanketta siirrettiin vuodella eteenpäin, koska tiukentuneet palomääräykset vaativat saneerattaville osastoille sprinklauksen ja varavoiman, näin ollen varatut määrärahat eivät olisi riittäneet hankkeen eteenpäinviemiseen. Varatuilla määrärahoilla hankittiin kiinteistölle varavoimakone, sekä hankittiin hoitajakutsujärjestelmätäydennykset tulevaan saneeraukseen. Himangan palvelutalon hoitajakutsujärjestelmän asennustyöt saatiin loppuun. Päiväkoti Satumajakkaan hankittiin uudet naulakot ja keittiöön uusittiin pesulinjan kalusteita. Vuoden aikana suunniteltiin asumisyksikkö Reimarin laajennusta. Vuoden loppupuolella hanke kääntyi kuitenkin ARA:n lausunnon perusteella siihen, että kehitysvammaisten asuntola rakennettaisiin asuntola Ankkurin viereiselle ns. Joensuun talon tontille. Hankkeesta tehtiin piirustusluonnokset, alustava tilaluettelo ja muut tarvittavat selvitykset. Hankkeelle haettiin ARA:lta avustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen. Perusopetuksen rakennukset: Etelänkylän koulun vanhempaan osaan asennettiin esiopetustiloihin hätäpoistumisportaat. Mehtäkylän koulun lattiamattoja uusittiin. Merenojan koululla aloitettiin vuoden alussa peruskorjaustyöt B- osalla. Pääurakoitsijana oli rakennusliike Nivat&Forss Oy, sähköurakoitsijana Sähköliike Kalajoki Ky ja LVIA- urakoitsijana Lemminkäinen talotekniikka Oy. B- osa valmistui kesäkuussa. Työt jatkuivat kesällä ja syksyllä C- ja D- osien peruskorjauksella. Työt valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Vuoden aikana suunniteltiin koulun loppuosien peruskorjausta. Syksyllä loppuosat eli E-osa, jossa ovat opettajainhuoneet, kemian ja fysiikan luokat, sekä teknisen työn luokat ja A- osan kotitalousluokkien osa kilpailutettiin ja uudet urakoitsijat valittiin. Vuoden aikana käytiin läpi myös A- osan kaksi luokkaa, B- osan kellari, väestönsuojatilat ja ruokalan vieressä oleva kabinetti. Pääosa töistä teetettiin urakoitsijoilla, myös kaupungin omilla työntekijöillä tehtiin osa rakennusteknisistä töistä. Peruskorjauksessa tulee hyvin useasti vastaan yllätyksiä. Myös Merenojan koululla koettiin melkoinen yllätys, kun D- osan ja ruokalan lattioiden alla olevasta ilmatilasta löytyi kaikki sinne rakennusaikana jätetyt nyt jo täysin homehtuneet muottilaudat. Laudat poistettiin, tilat desinfioitiin ja ilmatilaan järjestettiin tuuletus. Koulun peruskorjauksen aikana oppilaat ovat olleet sijoitettuna 10 vuokrattuun parakkiluokkaan. Pohjankylän koululle asennettiin valvontakamerat. Raumankarin koulun pallokenttä salaojitettiin. Muut rakennukset: Himangan kirjastoon asennettiin uusi konesaumakate vanhan huopalaattakatteen päälle. Samalla kirjaston automaatio uusittiin. Sautinsalin liikuntasaliin asennettiin uudet pimennysverhot ja automaatio. Katveen kiinteistön kotisairaanhoidon ja perhepäivähoidon tiloihin tehtiin tilamuutoksia. Bloomitin myymälä- varastotila valmistui kesäkuussa. Satamassa oli varastotilojen rakentamisen osalla poikkeuksellinen tilanne. Alkuvuodesta pystytetty peltirakenteinen halli n:o 18 jouduttiin keskeneräisenä ottamaan kaupungin haltuun, koska rakentaminen ei ollut edistynyt vaaditun lisärungon osalta. Asian käsittely jatkuu korvausvaatimusten osalta käräjäoikeudessa. Kaupungin toimesta halliin suunniteltiin lujuuslaskel-

117 117 mien vaatima lisärunko. Rungon rakentaminen kilpailutettiin ja asentamaan päästiin loppuvuodesta. Halli saadaan käyttöön vuoden 2013 puolella. Nuorisotalo Alex liitettiin kaukolämpöön. Suurimmat rakennuskohteet on teetetty ulkopuolisilla urakoitsijoilla ja pienempien kohteiden rakennustyöt on tehty kaupungin omana työnä. Kaupungin palveluksessa oli kolme vakituista kirvesmiestä. Ostopalveluina on ostettu sähkötyöt ja osa LVI-töistä. Osa Lv-töistä on teetetty omalla ammattihenkilöstöllä. Kunnossapito Investointikohteiden lisäksi kertomusvuoden aikana on tehty eri kiinteistöjen kunnossapito- ja muutostöitä, joiden toteutuksessa on käytetty sekä kaupungin omaa vakinaista ja tilapäistä työvoimaa että lähiseudun urakoitsijoita. Lakisääteiset ilmastointien puhdistukset suoritettiin keittiöiden osalta. Myös Kiinteistöyhtiö Kalajoentie 5 ns. työvoimatoimiston siiven ilmastointi puhdistettiin ja kanavista poistettiin ääniloukut. Kertomusvuoden aikana on toteutettu useita kunnostus- ja korjaustöitä mm. Kylpylä Sanifanin vuosihuoltotyöt, päiväkotien ja teollisuustilojen pieniä ja suurempia muutostöitä Pieniä maalaus- ja korjaustöitä on tehty tarpeen vaatiessa usealla kiinteistöllä. Lisäksi on ollut lukematon määrä hälytyksiä hätätöihin esim. vesivuodot, ongelmat lämpöhuollossa jne. Kaupungin kiinteistöjen jätteiden lajittelu toimii hyvin. Alun perin lajittelulla saavutettu kustannushyöty on kadonnut kohonneisiin jätemaksuihin. Varsinkin 1980-luvulla rakennetut suuret kohteet alkavat tulla kunnoltaan siihen vaiheeseen, jossa kunnossapitoon ja vuosikorjauksiin tarvitaan aina vain enemmän määrärahoja ja resursseja. Asia tulisi huomioida tulevien vuosien talousarviota laadittaessa. Vuosittain tutkitaan useita kohteita homevaurioepäilyjen vuoksi. Viime aikoina esillä olleet tapaukset ovat lopulta paljastuneet muuksi kuin homevaurioiksi. Hyvin useasti oireilut ovat johtuneet mm. mineraalivillakuiduista sisäilmassa ja puutteellisesta ilmanvaihdosta. Viranomaismääräykset kiinteistöjen ilmastoinnin suhteen vaativat vuosittain eri kiinteistöjen ilmastoinnin säännöllistä puhdistusta. Kiinteistönhoito Kiinteistönhoitajina toimi loppuvuodesta 10 henkilöä, joista yksi osa-aikaisella sairaseläkkeellä ja yksi osa-aikaeläkkeellä Yksi kiinteistönhoitaja on lisäksi oppisopimuskoulutuksessa. Kiinteistönhoitajista kaksi toimii kiertävinä. Osalla kiinteistönhoitajista on vastuullaan yksi iso kiinteistö ja osalla useampia pieniä kiinteistöjä. Kiertävä kiinteistönhoitojärjestelmä palvelee niitä kaupungin kiinteistöjä, joilla ei ole vakituista kiinteistönhoitajaa. Käyntivälit ovat kiinteistön käytöstä riippuen viikosta muutamaan viikkoon. Kiinteistönhoitajat tarkastavat kiinteistön kunnon, lvis-laitteistojen toiminnan sekä suorittavat pienet korjaustoimenpiteet. Em. kiinteistönhoitajat toimivat myös vakituisten kiinteistönhoitajien vuosiloman sijaisina. Rautiossa on kiinteistönhoito hoidettu ostopalveluna. Himangan alueella on myös ostettu puolet kiinteistöhoitajan työstä ostopalveluna. Kalajoen kaupunki liittyi 2010 kuntien energiaohjelmaan, Ohjelma velvoittaa mukana olevat kunnat säästämään energiaa yhdeksän vuoden aikana yhdeksän prosenttia. Energiaohjelmaa on

118 118 viety eteenpäin suunnitelmien mukaan, syksyllä tehtiin viiteen kaupungin kiinteistöön ns. energiakatselmus. Kiinteistönhoitajista on muodostettu kaksi varallaoloryhmää, jossa Himangan varallaoloryhmässä on neljä kaupungin teknisen puolen työntekijää ja Kalajoen ryhmässä viisi kiinteistönhoitajaa. Jokainen vuorollaan päivystää koko viikon kerrallaan. Varallaolojärjestelmällä on molemmilla yksi puhelinnumero, josta aina saa varallaolijan kiinni mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Osaan asumattomien kiinteistöjen kattilahuoneista on asennettu kiinteistönvalvontajärjestelmä, joka ilmoittaa lämmityslaitteiston häiriöstä kiinteistöpäivystäjän käsipuhelimeen, viasta saadaan tieto ennen suurempia vahinkoja. Himangan puolen kiinteistöautomaatiota uusitaan vuosittain kahdesta kolmeen kiinteistöön. Kiinteistöjen vartioinnista vastaa yksityinen vartiointiliike. Talousarvion toteutuminen Talohuollon osalta varatut määrärahat ylittyivät 7,6 %. Syynä on kustannustason ennakoitua suurempi nousu muutamassa menokohdassa. Kylmä ja runsasluminen alkuvuosi lisäsi lämmitys- ja aurauskustannuksia. Lämmityskustannusten sekä sähkönsiirron ennakoitua suurempi hinnannousu lisäsivät kustannuksia. Vakuutusmaksut ovat nousseet n. 30 % ja nousevat koko ajan. Vakuutusten kilpailuttamisesta saatu hintaetu on jo menetetty. Rakennusten ja alueiden kunnossapitotöihin varatut määrärahat ylittyivät. Em. menokohta sisältävät kiinteistöhoitopalveluiden oston, sekä LVI- ja sähköasennuspalveluiden ostot. Rakennusten korjaus ja muutostyöt, jotka useasti tulevat yllätyksellisesti aiheuttivat määrärahan ylityksiä. Ilmastointien puhdistukset kirjataan ao. kohtaan. Henkilöstö talonrakennuspäällikkö, rakennusmestari, toimistosihteeri, kiinteistönhoitaja 10, kirvesmies 3 Siivouspalvelu Siivottavia kohteita oli 54, siivottavia neliöitä n , vakinaisia työntekijöitä 39 kokoaikaiseksi laskettuna ja kokoaikainen siivoustyönjohtaja. Osa työajasta käytetään ns. oheispalvelujen tuottamiseen, joita ovat mm. kahvitukset, viherkasvien hoito, ruoanjako ja hoitotyössä avustaminen vuodeosastoilla. Palveluliikettä on käytetty Meriluontokeskuksen tilojen puhtaanapidossa samoin loma-aikoina apuna harvemmin siivottavien kohteiden siivouksessa. Merenojan koulun remontti eteni niin että A-osa saatiin käyttöön elokuussa, uudet pintamateriaalit, uudet kalusteet ja koneiden käyttömahdollisuus antoivat mahdollisuuden tehostaa siivoustyötä. Parakkiluokat ovat olleet positiivinen yllätys siivouksen osalta, likaa ei kantautunut ulkoa kohtuuttomasti, vaikkei tuulikaappeja olekaan, pinnoille ei laskeudu pölyä, työaikaa parakkiluokkien siivoukseen on tarvinnut ennakoitua vähemmän. Muutostilanteissa yhteistyö on toiminut hyvin, kiinteistönhoitajat ovat huomioineet siivouksen esim. tilojen tyhjennysten ja kalusteiden siirtojen osalta. Katveen kiinteistössä työhuoneisiin vaihdettiin uudet siivousta helpottavat lattiamateriaalit, joita ei tarvitse suojata vahalla. Siivoushenkilöstön työterveystarkastukset järjestettiin kesäkuussa, työfysioterapeutti on tehnyt työpaikkakäyntejä, joissa on paneuduttu henkilökohtaiseen ergonomia ohjaukseen ja välineitä on täydennetty vastaamaan kevennettyjä työmenetelmiä. Pieniä yhdistelmäkoneita on hankittu moneen kohteeseen keventämään ja tehostamaan työtä. Tyky-päivä on järjestetty yhdessä ruokapalvelun kanssa.

119 119 Pohjankylän koululta eläköityi siivooja alkaen, toistaiseksi poistuma on järjestetty työnkiertoa hyödyntäen ja palkkaamalla Raution koululle lukuvuodeksi määräaikainen työntekijä. Talousarvion toteutuminen Toimintakulut ylittyivät 2968, toteutuma oli 100,2 %. Henkilöstö siivoustyönjohtaja, 39 työntekijää

120 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 120 TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT TILAPALVELU TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos-% ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Rakennukset perusturvapalveluiden rakennukset ,0 sivistyspalveluiden rakennukset ,0 (koulut yhtenä kokonaisuutena) toimistorakennukset 5 5 0,0 teollisuus- ja liikerakennukset ,0 liikeosakehuoneistot 8 8 0,0 asuinrakennukset ,7 asuinosakehuoneistot ,0 toiminnasta poistetut rak ,0 satamarakennukset ,9 Ed. tp TA TA- TA-muutosten Toteutuma Poikkeama Muutos-% TALOUS muutokset jälkeen ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,4 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,3 Valmistus omaan käyttöön ,3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,4 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,4 LASKENNALLISET ERÄT ,4 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) KUNTATEKNIIKKA Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Osa kunnallistekniikan kunnossapito- ja investointitöistä toteutettiin omana työnä ja osa hankittiin ostopalveluna. Toimintakauden aikana EAKR-hankkeiden projektipäällikkö irtisanoutui tehtävästään ja tämän jälkeen projektipäällikön tehtävät on hoidettu ostopalveluna. Kuntatekniikan päällikön tehtävät on hoidettu ostopalveluna. Taloudellisissa tavoitteissa tuli menomäärärahojen ylityksiä. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Toimintakate toteutuma on 120,7 %, eli poikkeama on -

121 Poikkeama selittyy vesi- ja viemärilaitoksen, sekä asemakaavateiden kunnossapidon ylityksillä. Liikenneväylät ja yleiset alueet Toiminnallisena tavoitteena oli pitää liikenneväylät ja niihin liittyvät rakenteet liikenteellisesti tyydyttävässä kunnossa. Siten ettei kaupungin teillä tapahtuisi kunnossapitopuutteiden takia onnettomuuksia, kuten liukastumisia tai muita henkilövahinkoja. Lisäksi pyritään ennakoimaan kunnossapitotoimia, eli päällysteiden reikien paikkaus, reunapalteiden poisto sekä laskuojien aukaisu ja kunnon tarkkailu etukäteen jatketaan rakenteiden elinikää merkittävästi. Osa kunnossapidosta tehtiin omana työnä ja osa ostopalveluna. Suurin palveluiden toimintakulujen ylitys oli asemakaavateiden kunnossapidossa, jossa toimintakate ylittyi Palveluiden ostot sisältävät talviaurauksen sekä kesäkunnossapidon. Talviaurauskausi oli poikkeuksellisen pitkä. Urakoitsijat olivat pääosin samat kuin aikaisemmin. Talousarviossa oli varattu toimintakuluja ja toteutuma oli , eli toimintakulut ylittyivät :lla. Toiminta tuottoja oli talousarviossa ja tuottoja toteutui , eli tuottoja kertyi enemmän. Toimintakate oli talousarviossa ja toteutuma oli Henkilöstö Kuntatekniikan työnjohtaja ja 4 kuntatekniikan työntekijää Viher- ja ulkoilualueet Viher- ja ulkoilualueiden kunnossapidossa työskentelee tuntipalkkaisia työntekijöitä, joiden lisäksi on työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä. Tavoitteena on pitää rakennetut alueet käyttökunnossa. Latualueiden osalta Raution valaistua latua, Särkkäin Liikuntapuiston ja Himangan liikuntapuiston latuverkostoja on hoidettu myös viikonloppuisin. Himangalla kaupungin omistamalla latukoneella latujen tekeminen on ostettu urheiluseuralta. Raution alueella liikuntaalueiden kunnossapitotyöt ostettiin yksityiseltä yrittäjältä. Hiihtäjille on pystytty tarjoamaan latuverkosto, joka on lumiolosuhteiden salliessa hyvässä käyttökunnossa. Tekolumen avulla hiihtokautta on pystytty jatkamaan, sekä Himangan urheilutalon maastossa, että Kalajoen hiihtokeskuksessa. Luistelualueiden osalta ulkoalueiden kunnossapito toimii arkisin. Himangan Raumankarin koululla, Raution kaukalolla ja jäähallin ulkokaukalon kunnossapidosta on voitu huolehtia myös viikonloppuisin. Yksityiset yrittäjät ovat hoitaneet osan lumitöistä jääalueilla. Sunnuntaisin on jäähallissa pysyvä yleisöluisteluvuoro, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä. Kalajoen koulujen lomaviikoilla on myös yleisöluistelu- ja mailaluisteluvuoroja, jotka ovat vapaasti käytettävissä. Jäähallin varatut harjoitusvuorot ovat tehokkaassa käytössä arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Internetistä kuntalaiset voivat seurata varauslistaa. Viheryksikön kesätöihin puistojen ja leikkikenttien lisäksi kuuluu lukuisten kunnan kiinteistöjen piha-alueiden hoitotöitä. Kukka- ja pensasryhmien hoitotyöt vaativat suoritustason henkilöstöä. Rakennetut kohteet on pystyttävä hoitamaan, muutoin alueiden virkistystarkoitus jää saavuttamatta. Kesäaikana puistotöihin palkataan vakituisten työntekijöiden lisäksi koululaisia ja puutarhaalan opiskelijoita. Työllisyysvaroin palkatut henkilöt muodostavat osan sesonkiluonteisessa työssä. Puistotöissä kaupunki on voinut tarjota usealle opiskelijalle ja työttömälle mielekästä kesätyötä.

122 122 Talousarviossa oli varattu toimintakuluja ja toteutuma oli , eli toimintakulut alittuivat :lla. Toiminta tuottoja oli talousarviossa ja tuottoja toteutui , eli tuottoja kertyi vähemmän. Toimintakate oli talousarviossa ja toteutuma oli Henkilöstö Kaupungin puutarhuri, kenttämestari, 5 ulkoalueiden hoitajaa ja puutarhuri. Vesi- ja viemärilaitos Vesihuollon järjestäminen Kalajoella ja Himangalla poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kalajoella toimii ainoastaan kunnallinen viemärilaitos. Viemärilaitos vastaa jäteveden keräilystä kuluttajilta ja johtaa sen puhdistettavaksi Vesikolmio Oy:n puhdistamoille. Himangalla kunnallinen vesihuoltolaitos vastaa kuluttajille koko vesihuollon repertuaarista vedenottamolta aina jäteveden puhdistamolle. Vesihuoltolain mukaan jäteveden käyttömaksun on oltava sama vesihuoltolaitoksen alueella, liittymismaksut ja perusmaksut voivat vaihdella alueittain. Tämä asettaa jäteveden käyttömaksun määrittämiselle haastetta. Jätevedenpuhdistamisen kustannukset määräytyvät eri tavalla Vesikolmion ja Himangan puhdistamoilla. Uudet jäteveden kulutushinnat tulivat käyttöön Talousarviossa oli varattu toimintakuluja ja toteutuma oli , eli toimintakulut ylittyivät :lla. Toiminta tuottoja oli talousarviossa ja tuottoja toteutui , eli tuottoja kertyi vähemmän. Toimintakate oli talousarviossa ja toteutuma oli Henkilöstö Vesilaitoksen hoitaja ja puhdistamon hoitaja Investointikohteet sekä kuntatekniikan alaiset EAKR ym. -hankkeet v Liikenneväylät ja yleiset alueet - Ahjotie ja Haadentie perusparannettiin - Ahtie, Schaumannintie, Rautamaila, Takatii, Temperintie, Huhtatie, Pommitie ja Siipolanrinne päällystettiin. - Kotipuiston infran rakentaminen aloitettiin etelänpuoleisilta kaduilta - Lentokentällä toteutettiin kenttien ja teiden rakentamista - Jokelan tarha-alueen tien perusparantamista suunniteltiin - Valaistuksessa uusittiin valaistuksen ohjausjärjestelmiä Talousarviossa kuntatekniikkaan oli varattu investointimääräraha ilman hankkeita yhteensä ja toteutuma oli Varatut määrärahat alittuivat Kotipuistoon rakennettiin infraa suunniteltua laajemmin tonttikysynnän takia. Kuntatekniikan alaiset hankkeet - Matkailukaupungin ympäristöhanketta ei toteutettu, eikä sille saatu valtion rahoitusta. Hankkeelle varatut määrärahat ( ) poistettiin talousarviomuutoksessa. - Santaholma 2013 EAKR hanke ei ole saanut avustusta. Talousarviossa oli varattu hankkeelle , josta toteutuma oli Hankkeen töistä toteutettiin rannantuentaa. - Matkailukaupungin toimintaympäristö hanke 2 ei ole saanut avustusta. Hankkeen määrärahoja pienennettiin talousarviomuutoksessa :sta :n. Hankkeelle

123 123 toteutui kustannuksia Hankkeen töinä toteutettiin Santaholman alueen infran rakentamista. - Yrityspuistojen kehittämishankkeelle oli talousarviossa varattu Hankkeelle kertyi kustannuksia ja rahoitusta hankkeelle maksettiin Toteutuneina töinä oli Targantien liittymän ja Meinalan alueen rakentamista. Hankeen työt eivät edenneet Meinalan alueella talousarviossa varattujen määrärahojen laajuudessa vuonna Osa töistä siirtyi vuodelle Talousarviomuutoksen yhteydessä perustettiin uusi hanke Loma-asuntoalueen infran rakentaminen ja sille varattiin :n määräraha vuodelle Hankkeen toteutuma oli ja rahoitusta hankkeelle maksettiin Hankeen työt etenivät odotettua nopeammin vuoden 2012 osalta. Viher- ja ulkoilualueet - Puistojen ja leikkikenttien investointirahoilla peruskorjattiin leikkikenttiä ja uusittiin vanhoja kalusteita. Uusimiset perustuivat turvatarkastuksen esiintuomiin puutteisiin. - Pieniä viherkaistoja tehtiin rakentuneille asuntoalueille. - Vatunkiin uusittiin ponttoonilaituri, johon tuli 16 venepaikkaa. - Kalajokisuun veneväylän rakentaminen tehtiin valmiiksi. - Himangan liikuntapuiston investointirahalla rakennettiin reitistöjä ja stadion aluetta loppiaisena 2013 hiihdettävän maakuntaviestin vaatimuksia vastaavaksi. - Ruopattiin Keskuskarin venesataman allasta ja sataman sisääntuloaukkoa syvennettiin. - Merenojan urheilukentän peruskorjaustyöt aloitettiin suunnittelutöillä ja marraskuussa työt alkoivat kenttärakenteiden purkutöillä. - Kalajokisuun maisemat hanke saatettiin loppuun. Talousarviossa viher- ja ulkoalueisiin oli varattu investointimääräraha yhteensä ja toteutuma oli Tuloja kertyi Merenojan urheilukentän avustuksesta. Varatut määrärahat ylittyivät :lla. Vesi- ja viemärilaitos - Viemäröintiä rakentaminen Santaholman ja Kotipuiston alueilla, Rautiossa, Pahkalassa, Himangalla, sekä pienempiä kohteita eri puolilla kaupunkia. - Jätevesipumppaamoja rakennettiin Kotipuistoon, Rautioon, Himangalle ja Tahkokorville. Lisäksi pumppaamot liitettiin kaukovalvontaan. Kaukovalvontaa uusittiin myös muilla pumppaamoilla. - Tehtiin vuotovesiselvitys - Viemäreitä peruskorjattiin ja saneerattiin eri puolilla kaava-alueita. - Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin Himangan alueella - Tehtiin vesihuollon kehittämissuunnitelma Talousarviossa vesi- ja viemärilaitokselle oli varattu investointimääräraha yhteensä ja toteutuma oli , eli varatut määrärahat ylittyivät :lla.

124 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 124 TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT KUNTATEKNIIKKA TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot kunnossapid. kaavatiet/km kunnossapid. kev.liik.väylä/km avustettavat yksityistiet/km ,3 katuvalot km 0 0 Kalajoki valopisteitä kpl Himanka valopisteitä kpl ,0 viemäriin liitetyt kiinteistöt 0 0 Kalajoki Himanka ,7 puhdistettu jätevettä m³ 0 0 Kalajoki ,6 Himanka ,8 laskutettu jätevettä m³ 0 0 Kalajoki ,6 Himanka ,8 vuotovesiä 0 0 Kalajoki ,5 Himanka ,0 Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot 0 0 jätevedenpuhdistamo kpl ,0 JV-pumppaamot kpl 0 0 Kalajoki Himanka viemäriverkostoa km 0 0 Kalajoki Himanka vedenottamoita/kpl ,0 vesijohtoverkostoa/km vesijohtoon liitetyt kiinteistöt ,0 pumpattu vettä verkostoon Vihtari ,8 Uusi-Somero ,6 ostettu vettä 0 0 Kannusken vesiosuukunta ,3 Lohtajan vesiosuuskunta ,1 laskutettu vettä ,3 hävikki ,4 Puistot ja leikkikentät ,0 Jäähallin käyttötunnit ,7 Jäähallin /käyttötunti ,5 Jäähalli kpl ,0 Urheilukentät kpl ,0 Kaukalot ,0 Valaistut ladut km ,0 Hoidettava latuverkosto km ,9

125 125 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = KUNTATEKNIIKKA Ed. tp TA TA- TA-muutosten Toteutuma Poikkeama Muutos-% TALOUS muutokset jälkeen ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,3 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,6 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,9 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,6 Poistot ja arvonalentumiset ,6 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,9

126 126 KAAVOITUSTOIMI Yleistä Kaavoitustoimen tehtäväalueena ovat kaupungin omana työnä tehtävät kaavat ja muut maankäyttöön liittyvät selvitykset sekä konsulttiohjaus, kaavahallinto ja toimisto-tehtävät. Kaavahankkeiden käsittely tapahtuu elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa. Kaavoitus sijoittuu vuoden 2012 osalta osittain kaupunkikehityksen ja osittain teknisten palveluiden talousarvioon. Vuoden 2012 alkupuoliskolla järjesteltiin merkittävästi organisaatiorakennetta yhdistämällä kartasto-, mitta- ja kaavoitustoimi maankäyttöpalveluiksi, joka organisaatiossa sijoittuu kokonaisuudessaan teknisiin palveluihin. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaavoitus Kalajoen valtuusto hyväksyi kaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen Kaavoitushankkeiden painopistealueena on ollut vuonna 2012 tuulivoimapuistojen yleiskaavojen ohjaaminen sekä puitesopimuskumppaneiden kaavoitustehtävien käynnistäminen. Kaupungin kaavoitus vastaa kaupungin omana työnä tehdyn kaavoituksen lisäksi konsulttikaavojen hallinnoimisesta ja ohjaamisesta. Tahkokorvien, Kauppajengi-Koppelin sekä Ohla-Pöllän asemakaavamuutokset valmistuivat alkuvuodesta Tahkokorvien asemakaavamuutoksesta on valitettu. Kalajoen sataman asemakaavamuutos ja laajennus valmistui kesällä Kaavalla osoitettiin sataman laajentumista ja teollisuustontteja. Erityistä huomiota vaati koko vuoden ajan Aurinkohiekkojen asemakaavasuunnittelu, rakennustapaohjeineen ja rakentamisen ohjaamisineen. Lestijokivarren yleiskaava eteni hyvin kuten myös tuulivoimapuistoistojen osayleiskaavoista Jokela, Tohkoja, Mäkikangas, Mustilankangas ja Mökkiperä-Pahkamaa. Puitesopimuskaavoista käynnistyivät loppuvuodesta Kesäranta, Kalajoen Marina, Rahvo, Kalajoentie sekä Haaralanranta. Keskustan osayleiskaavatyö jatkui loppuvuodesta puitekumppanikonsultin suunnittelussa. Muu toiminta Kaavoitustoimi on osallistunut kaavojen toteuttamiseen liittyviin neuvotteluihin ja rakentamisen ohjaukseen. Yhteistyö rakennusvalvonnan kanssa on toiminut joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kehittämiskeskustelu Ely-keskuksen kanssa pidettiin Kalajoen kaupunki myi aluearkkitehtipalvelua Merijärven kunnalle vuonna Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kokonaistoteuma on talousarvion mukainen, hieman pienempi. Noin 86 % budjetoidusta määrärahasta on käytetty. Yleiskaavoituksen kustannukset ovat olleet arvioidun mukaiset. Asemakaavoituksen kulut ovat kaksinkertaiset, mutta silti hyvin maltilliset. Henkilöstökulujen osalta kulut ovat olleet arvioitua pienemmät johtuen rekrytointiin liittyvistä haasteista. Kaupunkikehitys:

127 127 Kokonaistoteuma ylittää hieman talousarviossa esitetyn (noin ,00). Toimintatuottoihin oli arvioitu tuulivoimapuistojen edistyminen hyväksymisvaiheeseen. Tästä johtuen toimintatuotot (30 000,00) puolittuivat. Henkilöstö KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = kaavoituspäällikkö, kaavoitusteknikko ja kaavasuunnittelija. TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT KAAVOITUS TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutum a Poikkeama Muutos-% ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet Yleiskaavat uusi ha Yleiskaavat muutos ha Asemakaavat uusi ha Asemakaavat muutos ha Ranta-asemakaavat uusi ha Ranta-asemakaavat muutos ha Yleiskaava-aluetta ha Asemakaava-aluetta ha Ranta-asemakaava-aluetta ha Lainvoimaiseksi kpl Lainvoimaiseksi ha,asemak Lainvoimaiseksi ha, osayl Kaavamuistutukset Kaavavalitukset Oikaisukehoitukset TA- TA muutosten Toteutum Muutos-% ed TALOUS Ed. tp TA muutokset jälkeen a Poikkeama tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,1 TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,2

128 128 KARTTA- JA MITTAUSPALVELUT Yleistä Toiminnan kannalta eräs keskeisimpiä painopistealueita oli Aurinkohiekkojen lomaasuntomessujen alueelle kohdistunut maanhankinta, alueen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät toimenpiteet sekä alueen pohjakartan ajan tasalla pitäminen. Omakotitalotonttien varaus ja myynti keskittyi Kotipuiston, Santaholman ja Meri-Himangan alueille. Loma-asuntotontteja on varattu ja luovutettu rakentajille Hiekkasärkillä Viitapakkojen alueelta. Mittaus- ja karttapalveluita myytiin Sievin, Merijärven ja Pyhäjoen kunnille sekä rakennusliikkeille ja muille yrityksille. Maanhankinta Maata hankittiin raakamaana ja pääasiassa kaavoituksen tarpeita silmällä pitäen noin. Maanhankintaan käytettiin rahaa ,70 euroa. Kiinteistökauppoja tai vaihtoja tehtiin yhteensä 15 kpl, joilla hankittiin maata yhteensä noin 49,46 ha (3,18 /m²). Tontinmyynti ja vuokraus Tonttien ja maa-alueiden myyntitulo oli noin 110,17 ha:n maa-alueista yhteensä ,65 euroa (noin 0,63 /m²). Asuintontteja myytiin 22 kpl, loma-asuntotontteja 15 kpl ja muita tontteja tai alueita (teollisuus-, liike- ja turkistarhatontit sekä lisäalueet tontteihin) 22 kpl. Vuoden 2012 aikana tehtiin yhteensä 59 kappaletta maa-alueiden myyntikauppakirjaa. Vuokrasopimuksia tehtiin yhteensä 51 kpl, joista loma-asuntontteja 18 kpl, asuin- ja rivitalotontteja 12 kpl ja muita 21 kpl. Tontinmyynti- ja vuokrasopimusten sekä kauppakirjojen valmistelu on työllistänyt kiinteistötoimen henkilöstöä erittäin paljon. Kauppakirjoja ja vuokrasopimuksia allekirjoitettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 125 kappaletta ja varaussopimuksia 38 kappaletta. Kiinteistönmuodostus Kiinteistön muodostuksessa on pyritty loma- ja asuntotonttien erottamisen lisäksi lohkomaan kaikki kunnan vuokraamat alueet omiksi tiloiksi, jolloin myös kiinnitykset (vuokraoikeus ja laitoskiinnitykset) kohdistuvat vain tähän tilaan eikä koko kantatilaan. Paikkatieto Himangan alueen kaavan pohjakartan ja johtokartan mittaaminen ja laatiminen olivat kartantuotannon keskeisimmät kohteet. Kalajoen keskusta ja Leton alue ilmakuvattiin kesällä 2012 ortoilmakuvan uusimiseksi ja Leton alueen kaavapohjakartan laatimista varten. Maastomittauksilla on täydennetty asemakaavan pohjakarttoja ja muita paikkatietoaineistoja Kalajoen alueella. Maastomittausten osalta Aurinkohiekkojen, Kotipuiston asuntoalueen ja Meinalan teollisuusalueen kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen työllistivät mittaryhmiä ja työnjohtoa vuoden 2012 aikana. Johtokarttaa mitattiin rakennettujen vesihuoltokohteiden osalta Kalajoen kaupungin viemärilaitokselle sekä yhteistyökuntien viemäri- ja vesilaitoksille. Kalajoen Lämpö Oy:lle suoritettiin

129 129 lämpölinjojen rakentamiseen liittyviä mittauksia ja rakennetut lämpölinjat mitattiin johtokartoille. Yhteistyökuntien osalta merkittävää lisäystä työsuoritteissa tuli lähinnä Pyhäjoen kunnan uusien kaava-alueiden avaamiseen liittyvistä tehtävistä, kiinteistötoimitusten maastotöistä, kaavan pohjakartan ajan tasalla pitämisestä ja rakennusvalvontamittauksista. Sievin kunnan osalta merkittävimmät työsuoritteet kohdistuivat haja-asutusalueiden viemäröintiin liittyviin mittauksiin ja rakennusvalvontamittauksiin. Laskutettavia maastomittauksia ja paikkatietoaineistojen ylläpitoa tehtiin yhteistyökuntien Sievin, Pyhäjoen ja Merijärven lisäksi alueen vesi- ja lämpöyhtiöille, rakennusliikkeille ja yrityksille. Henkilöstö Maanmittausteknikko, kiinteistösihteeri, paikkatietosuunnittelija, mittaustyönjohtaja, mittamiehet (4) KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT KARTTA- JA MITTAUSPALVELUT TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutum a Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Määrätavoitteet Asuntotontit ,9 Hietavainio ,5 Itäymmyrkäinen ,3 Norpan alue Plassi ,8 Ämmä ,9 Etelänkylä ,3 Kotipuisto ,2 Tynkä ,0 Rautio ,0 Pikku-Mansikka ,0 Meri-Himanka ,5 Kärmekallio ,0 Hillilä ,0 Pahkala ,0 Torvenkylä ,0 Himankakylä ,0 Loma-asuntotontit ,5 Teollisuus- ja liiketontit ,4 Meinala ,2 Rahja ,0 Rahvo Rautio Valtatien varsi ,6 Lahdensuun alue ,0 Kannuskylä ,0 Teollisuustonttien arvo

130 130 Toimielin = Palvelu = Palvelualue = TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT KARTTA- JA MITTAUSPALVELUT Ed. tp TA TA- TA-muutosten Toteutuma Poikkeama Muutos-% TALOUS muutokset jälkeen ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot ,8 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Muut toimintakulut ,2 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,9 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,4 LASKENNALLISET ERÄT ,4 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) YMPÄRISTÖNOHJAUS Ympäristölautakunta Yleistä Ympäristölautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa ja asioita kirjattiin 73 pykälää. Talousarvion toteutuminen Ympäristölautakunnan talousarvio toteutui seuraavasti: Ympäristölautakunnan toimintatuotot olivat euroa (talousarviossa euroa), joten tuloja saatiin euroa enemmän. Ympäristölautakunnan toimintakulut olivat euroa (talousarviossa euroa), joten kulut ylittyivät eurolla. Toimintakate oli euroa parempi kuin talousarviossa. Rakennusvalvonta Yleistä Rakennusvalvonnan tehtävät perustuvat pääosin maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaiseen rakentamisen valvontaan kuten mm: rakennuslupien käsittely

131 131 lausunnot ja kannanotot maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin rakennuskaavaasioihin, poikkeuslupa- ja suunnittelutarve hakemuksiin. asuinrakennusten korjauksiin myönnettävien avustusten käsittely, rakennustyön valvonta ja neuvonta. asuntorahaston ja maatalousministeriön kautta rahoitettujen kohteiden rakentamiseen liittyvä rakentamisen neuvonta ja valvonta. Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan Lain keskeisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatuun ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. Laki on lisännyt rakennuslupakäsittelyssä rakennusvalvonnan tehtäviä mm. naapurien kuulemisen, rakennuspaikalla suoritettavien katselmusten, aloituskokousten, jätevesijärjestelmien ja lämpökaivojen luvittamisen sekä osin lisääntyvän rakentamisen valvonnan kautta. Laki asuntojen korjausavustuksista tuli voimaan Entiseen käytäntöön verrattuna laki on lisännyt avustuskäsittelyssä tarveharkintaa sekä selvittelyä avustuksen saajan varallisuudesta. Lain perusteella avustukset myönnetään pääsääntöisesti yli 65-vuotiaille eläkeläisille. Vuonna 2012 myönnettiin korjausavustuksia vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin, tarveharkintaisia energia-avustuksia sekä uusiutuvan energian käyttöönottamisen avustuksia. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kulunut vuosi oli rakentamisen kannalta suhteellisen vilkas. Asuinrakennusten rakennuslupia myönnettiin 44 kpl, joilla rakennetaan yhteensä 78 huoneistoa. Uusille omakotiasunnoille myönnettiin 37 rakennuslupaa. Uusia vapaa-ajan asuntojen rakennuslupia myönnettiin 42 kpl, joilla rakennetaan yhteensä 68 huoneistoa. Vuonna 2012 myönnettiin rakennus-, toimenpide-, purku- ja ilmoituslupia yhteensä 379 kpl. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli yhteensä m 2, josta uusille rakennuksille m 2. Luvitettujen rakennusten rakennuskustannukset olivat n miljoonaa euroa. Korjausavustushakemuksia vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin jätettiin yhteensä 7 kpl. Myönnettyjen avustusten kokonaismäärä oli yhteensä euroa. Tarveharkintaisia energia-avustuksia myönnettiin 11 kpl yhteensä euroa. Uusiutuvan energian käyttöönottamisen avustuksia myönnettiin 16 kpl pientaloille yhteensä euroa ja rivi- ja kerrostaloille 3 kpl yhteensä euroa. Henkilöstö Kaksi ja puoli rakennustarkastajaa, toimistosihteeri Ympäristönvalvonta Yleistä Ympäristönsuojelulain tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen lisäksi muun muassa edistää kestävää kehitystä ja turvallisen elinympäristön säilymistä. Toimintojen luvan-

132 132 varaisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 86/2000) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 169/2000). Maa-ainesten ottoalueet ja voimassa olevien maa-aineslupien lupaehtojen noudattaminen tarkastettiin systemaattisesti. Kesällä 2012 ympäristövalvonnan puolella oli kaksi harjoittelijaa (2 kk + 4kk) Facta järjestelmän siirto ja maatilojen ympäristövalvonta asioissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Valtaosa ympäristöpuolen tarkistuksista kohdistui maatilojen ja eläinsuojien lupatarkastuksiin. Ympäristölupapäätöksiä tehtiin 10 kohteelle. Maa-aineslupia käsiteltiin 3 kohteelle. Ympäristölupiin liittyviä lausuntoja muille viranomaisille annettiin 16 kpl. Lisäksi käsiteltiin ilmoituksia 73 kpl (ruoppaus-, patterointi-, melu-, jäteastian tyhjennykset- ym ilmoitukset ). Lupaharkinnan ulkopuolisia tarkastus- ja valvontakäyntejä tehtiin useita kymmeniä. Lisäksi osallistuttiin eri viranomaisten yhteisiin tarkastuksiin. Muita työllistäviä asioita olivat tuulipuistojen YVA-asiat ja kaavoitusasiat sekä maa-ainesten ottopaikkojen jälkitöiden valvonta. Henkilöstö Ympäristötarkastaja

133 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = Palvelualue = 133 TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖNOHJAUS TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutum a Poikkeama Muutos- % ed tp Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Tonttireservit Rakennusvalvonta Rakentamisen luvat kpl ,8 Rakennusluvat ,3 Toimenpideluvat ,9 Ilmoitusluvat ,0 Purku- ym luvat ,0 Katselmukset kpl ,6 Lausunnot kpl ,0 Arviot kpl #JAKO/0! Korjauspäätökset kpl ,3 Energia-av.päätökset kpl ,0 Uusiutuvan energian käyttöönottoavustuksia kpl, pientalo+rivit Poikkeuslupien valmistelu kpl ,0 Aloituskokoukset kpl ,4 Ympäristönsuojelu Lupapäätökset kpl ,1 Tarkastukset kpl ,3 Lausunnot kpl ,7 Tiedotus- ja valistustilaisuudet kpl ,0 Ilmoitukset ,5 Maa-ainesluvat kpl #JAKO/0! Ed. tp TA TA- TA-muutosten Toteutuma Poikkeama Muutos-% TALOUS muutokset jälkeen ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,3 TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,4 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,7 LASKENNALLISET ERÄT ,7 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,3

134 134 KÄYTTÖTALOUS Toimielin = Palvelu = TEKNINEN LAUTAKUNTA JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT Ed. tp TA TA- TA-muutosten Toteutuma Poikkeama Muutos-% TALOUS muutokset jälkeen ed tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,9 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,4 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,8 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE ,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,1 Poistot ja arvonalentumiset ,1 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset ,0 LASKENNALLISET ERÄT ,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,3

135 Tuloslaskelman toteutuminen 135 Alkuperäinen talousarvio TA-MUUTOKSET 2012 TA muutosten jälkeen Toteutunut 2012 Poikk. TA - TOT Tot % 2012 Toimintatulot Myyntitulot ,8 Maksutulot ,6 Tuet ja avustukset ,7 Muut tulot ,0 110,6 Valmistus omaan käyttöön ,4 Toimintamenot Henkilöstömenot ,8 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,3 Muut menot ,5 103,9 Toimintakate ,3 Verotulot ,8 Valtionosuudet ,3 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ,5 Muut rahoitustulot ,6 Korkomenot ,3 Muut rahoitusmenot ,7 6,7 Vuosikate ,8 Suunnitelmapoistot+arvonalent umiset ,7 Tilikauden tulos ,5 Poistoerojen lisäsys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,8

136 136 Verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Toteutuma Poikkema Verotulot Kaupungin tulovero , , , , ,97 Yhteisövero , , , , ,74 Kiinteistövero ,00 0, , , ,85 Yhteensä , , , , ,92 Veroprosentit ja kunnallisveroa vastaava tulo Tulovero- prosentti vero % vero % vero % Verovuosi ,85 0,60 0,30 0, Verovuosi ,00 0,75 0,35 0, ,1 Verovuosi ,00 0,75 0,35 0, ,6 Verovuosi ,50 0,75 0,35 0,90 Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Yleinen k- Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Asuinrak:n k- Talousarvio muutosten jälkeen Muiden asuinrak:n k- Kunnallisveroa vastaava tulo Toteutuma Poikkema Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden putken) valtionosuus, ml tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0 0 Valtionosuudet yht Ansioäyrie n muutos %

137 Investointiosan toteutuminen 137 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILUN YHTEENVETO Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poiktalousarvio tokset jälkeen keama KIINTEÄ OMAISUUS Menot Tulot Netto KUNTAYHTYMÄT Menot Tulot Netto OSAKKEET JA OSUUDET Menot Tulot Netto TALONRAKENNUS Menot Tulot Netto JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot Tulot Netto VIHER- JA ULKOILUALUEET Menot Tulot Netto LIIKELAITOKSET Menot Tulot Netto IRTAIMISTO Menot Tulot Netto YHTEENSÄ Menot Tulot Netto

138 138 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TOIMIELIN KAUPUNGINHALLITUS Muut investoinnit kuin rakentaminen ja irtaimiston hankinta Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poiktalousarvio tokset jälkeen 2012 keama KIINTEÄ OMAISUUS (KAUPUNGINHALLITUS) Menot Tulot Netto Valt :t ja yhteensä Valtuusto on päättänyt talousarviomuutoksesta KUNTAYHTYMÄT (SIVISTYSLAUTAKUNTA) Menot Tulot Netto OSAKKEET JA OSUUDET (KAUPUNGINHALLITUS) Menot Tulot Netto Valtuusto on päättänyt talousarviomuutokseta KOY Linja-autoaseman osakkeiden + Torimajakan ostamisesta. KOSEK Oy:n osakkeiden myynti Kokkolan kaupungille ja As Oy Kärmekallion osakkeiden myynti. YHTEENSÄ Menot Tulot Netto

139 139 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA PALVELU TEKNISET PALVELUT Talonrakennus Kustannusarvio Ed. vuosien Alkup. TA-muu- TA muutos- Toteutuma Poik- Kust. arviosta + muutokset käyttö talousarvio tokset ten jälkeen 2012 keama käytetty Himangan vuodeosaston potilashälytysjärjetelmä Menot ,5 Tulot Netto ,5 Seniorikeskus Mäntyrinteen muutostyöt Menot ,1 Tulot Netto ,1 Seniorikeskus Mäntyrinteen vesikaton uusiminen Menot ,2 Tulot Netto ,2 Reimari/Ankkuri Menot ,2 Tulot Netto ,2 Pohjankylän koulu/liikennejärjestelyt Menot ,0 Tulot Netto ,0 Merenojan koulun peruskorjaus Menot ,2 Tulot Netto ,2 Teollisuusrakennuksen purku ja maapohjan kunnostaminen Menot ,2 Tulot Netto ,2 Muut liike- ja teollisuusrakennukset Menot Tulot Netto Maat. Tsto 1.528, DW OY 3.155, keilahalli , teknisen palvelun jakamattomat , Tabasco katos 784.

140 140 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA PALVELU TEKNISET PALVELUT Talonrakennus Kustannusarvio Ed. vuosien Alkup. TA-muu- TA muutos- Toteutuma Poik- Kust. arviosta + muutokset käyttö talousarvio tokset ten jälkeen 2012 keama käytetty Bloomit-halli Menot Tulot Netto MUUT RAKENNUKSET/ERITTELEMÄTÖN MÄÄRÄRAHA Menot Tulot Netto Kalajoen tk 3.956, Rk Puistola , Pvk Koivula 6.108, Pvk Satumajakka , Ulpukka 1.829, Kaarnakoti 4.246, Etelänkylän koulu 4.662, Mehtäkylän koulu 7.771, Pohjankylän koulu 7.354, Raumankarin koulu , Himangan kirjasto , Alex 2.675, Himangan liikuntahalli , Kaupungintalo , Katve , Torvenkykän kylätalo YHTEENSÄ Menot Tulot Netto

141 141 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TOIMIELIN PALVELU Julkinen käyttöomaisuus TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT Kustannusarvio Ed. vuosien Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poik- Kust. arv:ta + muutokset käyttö talousarvio tokset jälkeen 2012 keama käyt Kadut, tiet ja liikennealueet Menot Tulot Netto Valtuusto on päättänyt määrärahamuutoksista: matkailukaupungin ympäristöhankkeen määräraha käytetään loma-asuntomessuhankkeeseen matkailun toimintaympäristöhankkeen :n määrärahasta käytetään loma-asuntomessuhankkeeseen. Käytetty: uudisrak.m 6.149, perusparantaminen m , päällystäminen m , Kotipuiston infra, m , uudisrak teollissuusalueet m 62 ja t 794, yrityspuistojen kehittämishanke m ja t , HS:n toimintaymp par. t , HS:n matkailukeskuksen saavutettavuush.t 9.516, Santaholman 2013 hanke m , matkailun toiminatymp:n hanke 2 m Loma-asuntomessualueen infra Menot Tulot Netto Valtuusto (ks. Edellinen selvitys) lisämäärärahaa Tievalaistus Menot Tulot Netto Kaupunki/tiehallinto yhteishankkeet Menot Tulot Netto KL-väylä/Pohjoinen satamatie Sadevesijärjestelmät Menot Tulot Netto Teollisuus- ja tarha-alueet Menot Tulot Netto Lentokentän kunnallistekniikka Menot Tulot Netto Yhteensä Menot Tulot Netto

142 142 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TOIMIELIN PALVELU Julkinen käyttöomaisuus TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT Kustannusarvio Ed. vuosien Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poik- Kust. arv:ta + muutokset käyttö talousarvio tokset jälkeen 2012 keama käyt Viher- ja ulkoilualueet Puistojen ja leikkikenttien rakentaminen Menot Tulot Netto Liikuntapaikat Menot Tulot Netto Himangan liikuntapuiston rak m ja Merenojan urheilukenttä m ja t Venesatamat Menot Tulot Netto Keskuskari 8.378, Vatungin satamalaiturin uusiminen Kalajokisuun kehittämishanke/veneväylän rakentaminen Menot ,6 Tulot Netto ,6 Alaviirteenlahden ruoppaus Menot Tulot Netto Lestijokisuun jälkiruoppaus Menot Tulot Netto YHTEENSÄ Menot Tulot Netto

143 143 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TOIMIELIN PALVELU Liikelaitokset TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT Kustannusarvio Ed. vuosien Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poik- Kust. arviosta + muutokset käyttö talousarvio tokset jälkeen 2012 keama käytetty Kalajoen satama Sataman toimintaympäristön parantaminen 2 Menot Tulot Netto Valt ja Sataman toimintaympäristön parantaminen 3 Menot Tulot Netto Uudet bulk.varastot / 2 varaston saneeraus Menot Tulot Netto Kuivaamohallien muutostyöt Menot Tulot Netto ISPS-aitojen siirrot Menot Tulot Netto Varastohallien ovet Menot Tulot Netto varaston rakenteiden korjaus Menot Tulot Netto

144 Taukotupa Menot Tulot Netto Varasto 30 Menot Tulot Netto Varasto 17 Menot Tulot Netto Varasto 17 on myyty v ja sekä menot että tulot sisältävät arvonlisäveron. Valt ja Varasto 18 Menot Tulot Netto Valt ja Varasto 19 Menot Tulot Netto Toimistorakennus 29 Menot Tulot Netto Satama-altaan ruoppaus Menot Tulot Netto Valt ja Kalajoen satama yhteensä Menot Tulot Netto Vesi- ja viemärilaitos Viemärilaitos Uusien viemärilinjojen rakentaminen Menot Tulot Netto Keskustan verkosto 958, loma-asuntoalueiden , Raution , Himangan , Kotipuisto 4.652, teknisten palv:n jakamattomat , Leton

145 145 Viemäriverkoston peruskorjaaminen Menot Tulot Netto Jäteveden pumpaamoiden kaukovalvonta Menot Tulot Netto Jätevesipumppaamoiden rakentaminen Menot Tulot Netto Haja-asutusalueiden viemäröinti Menot Tulot Netto Viemäriverkoston vuotovesisaneeraus Menot Tulot Netto Vuotovesiselvitys Menot Tulot Netto Viemärilaitos yhteensä Menot Tulot Netto Vesilaitos Vesijohtoverkoston rakentaminen Menot Tulot Netto Vesijohtoverkoston uusiminen Menot Tulot Netto Vesihuollon kehittämissuunnitelma Menot Tulot Netto Vesilaitos Menot Tulot Netto Vesi- ja viemärilaitos yhteensä Menot Tulot Netto Liikelaitokset yhteensä Menot Tulot Netto

146 Rahoitusosan toteutuminen 146 Toiminnan rahavirta Alkuperäinen talousarvio TA-muutos 2012 TA muutosten jälkeen Toteutunut 2012 Poikkeama TA - TOT Vuosikate +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset muille - *) Antolainojen vähennykset muilta + *) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmuiden muutokset Rahavarojen muutos

147 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta Sito- Määrärahat Tuloarviot Netto vuus 1 Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poiktalous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama arvio jälkeen arvio jälkeen arvio jälkeen KÄYTTÖ TALO USO SA HALLINTOPALVELUT Valtuusto Toiminnan ohjaus ja arviointi B Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi B Keskusvaalikautakunta 0 Vaalit B Kaupunginhallitus Konserniohjaus Henkilöstöohjaus Talousohjaus Yleishallinto ICT-palvelut HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ B Kaupunginhallitus KEHITTÄMISPALVELUT Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Kalajoen satama Maankäyttöpalvelut KEHITTÄMISPALVELUT BYHTEENSÄ Perusturvalautakunta PERUSTURVAPALVELUT Hallinto Perhepalvelut Terveyspalvelut Koti- ja asumispalvelut Ympäristöterveydenhuolto REDI-palvelut PERUSTURVAPALVELUT B YHTEENSÄ P ER US TUR VA P A LVEL UT ILM A N ER IKOIS S A IR A A N HOI TOA B ERIKOISSAIRAANHOITO

148 Sivistyslautakunta SIVISTYSPALVELUT Sito- Määrärahat Tuloarviot Netto 148 vuus 1 Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poiktalous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama arvio jälkeen arvio jälkeen arvio jälkeen Hallinto Perusasteinen koulutus Keskiaste Vapaa-aikapalvelut SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ B Tekninen lautakunta TEKNISET PALVELUT Hallinto ja tstopalv Tilapalvelu Kuntatekniikka Kaavoitus Mittaus ja kartoitus Ympäristölautakunta 0 0 TEKNISET PALVELUT 0 0 Ympäristönohjaus B TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ B KÄYTTÖ TALO US YHTEENSÄ INVESTO INTIO SA Kaupunginhallitus Sito- Määrärahat Tuloarviot Netto vuus 1 Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poiktalous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama arvio jälkeen arvio jälkeen arvio jälkeen Kiinteä omaisuus B Osakkeet ja osuudet B Irtaimisto B Sivistyslautakunta Kuntayhtymät B Tekninen lautakunta Talonrakennus B Julkinen käyttöomaisuus B Viher- ja ulkoilualueet B Liikelaitokset B INVESTO INNIT YHTEENSÄ

149 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus 1 Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poiktalous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama arvio jälkeen arvio jälkeen TULO SLASKELMAO SA Verotulot B Valtionsouudet B Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoitusmenot B Korjauserät B RAHO ITUSO SA Tulorahoituksen korjauserätb 0 Pakollisten varausten muutokset B Antolainojen muutokset Antolainojen vähennys B Antolainojen lisäys B Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen vähennys B Pitkäaik. lainojen lisäys B Lyhyaik. lainojen lisäys/ähennys N Oman pääoman muutoksetb Muut maksuvalmiuden muutokset V 0 Toimeksiantojen varojen Nja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutosn Saamisten muutos N Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten N velkojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen N YHTEENSÄ

150 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot Myyntituotot , ,45 Maksutuotot , ,81 Tuet ja avustukset , ,48 Muut tuotot , ,05 Toimintatuotot yhteensä , ,79 Valmistus omaan käyttöön , ,64 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,00 Palkat ja palkkiot , ,77 Henkilöstösivukulut , ,23 Eläkekulut , ,90 Muut henkilöstösivukulut , ,33 Palvelujen ostot , ,49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,18 Avustukset , ,95 Muut kulut , ,45 Toimintakulut yhteensä , ,07 Toimintakate , ,64 Verotulot , ,16 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,16 Muut rahoitustuotot , ,34 Korkokulut , ,56 Muut rahoituskulut , ,04 Vuosikate , ,42 Poistot ja arvonalentumiset , ,49 Tilikauden tulos , ,93 Poistoerojen lisäsys (-) tai vähennys (+) , ,94 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,87

151 2.2. RAHOITUSLASKELMA 151 TP 2012 TP 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,42 Tulorahoituksen korjauserät , ,29 Toiminnan nettorahavirta , ,13 Investointien rahavirta Investointimenot , ,56 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,49 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,91 Nettoinvestointien rahavirta , ,16 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,97 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaamisten vähennykset , ,20 Antolainauksen muutokset yhteensä , ,80 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,40 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Lainakannan muutokset yhteensä , ,40 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimenksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,77 Vaihto-omaisuuden muutos -61, ,72 Saamisten muutos , ,82 Korottomien velkojen muutos , ,74 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,51 Rahoituksen rahavirta , ,31 Rahavarojen muutos , ,28 Rahavarojen muutos , ,28 Rahavarat , ,42 Rahavarat , ,14

152 2.3. TASE 152 VASTAAVA A. PYSYVÄT VASTAAVAT , ,01 I Aineettomat hyödykkeet , ,44 1. Aineettomat oikeudet , ,35 2. Muut pitkävaikutteiset menot , ,09 II Aineelliset hyödykkeet , ,47 1. Maa-ja vesialueet , ,05 2. Rakennukset , ,15 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,03 4. Koneet ja kalusto , ,70 5. Muut aineelliset hyödykkeet , ,20 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,34 III SIJOITUKSET , ,10 1. Osakkeet ja osuudet , ,93 3. Muut lainasaamiset , ,20 4. Muut sijoitukset , ,97 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,84 1. Valtion toimeksiannot , ,50 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,31 3. Muut toimeksiantojen varat , ,03 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,83 I Vaihtoomaisuus , ,88 1. Aineet ja tarvikket , ,88 II Saamiset , ,53 Pitkäaikaiset saamiset , ,11 1. Myyntisaamiset , ,61 2. Lainasaamiset ,58 3. Muut saamiset , ,00 4. Siirtosaamiset 553,50 553,50 Lyhytaikaiset saamiset , ,42 1. Myyntisaamiset , ,17 2. Lainasaamiset , ,40 3. Muut saamiset , ,45 4. Siirtosaamiset , ,40 III Rahoitusomaisuusarvopaperit , ,06 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,16 4. Muut arvopaperit , ,90 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,36 VASTAAVA YHTEENSÄ , ,68

153 153 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,54 I Peruspääoma , ,71 III Muut omat rahastot , ,90 IV Edellisten tilikausien yli/-alijäämä , ,06 V Tilikauden yli/-alijäämä , ,87 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,15 1. Poistoero , ,15 C PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 2. Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,58 1. Valtion toimeksiannot , ,62 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,31 3. Muut toimeksiantojen pääomat , ,65 E VIERAS PÄÄOMA , ,41 I Pitkäaikainen , ,05 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,60 3. Lainat julkisyhteisöiltä , ,74 6. Ostovelat , ,00 7. Muut velat/liitymismaksut ja muut velat , ,71 II Lyhytaikainen , ,36 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,90 3. Lainat julkisyhteisöiltä , ,39 5. Saadut ennakot , ,11 6. Ostovelat , ,14 7. Muut velat/liitymismaksut ja muut velat , ,19 8. Siirtovelat , ,63 VASTATTAVAA , ,68

154 2.4. KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,44 Toimintatkulut , ,76 Osuus osakuusyht. Voitosta (tappiosta) , ,96 Toimintakate , ,36 Verotulot , ,50 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,86 Muut rahoitustuotot , ,89 Korkokulut , ,95 Muut rahoituskulut , ,82 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,02 Vuosikate , ,12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot , ,76 Tilikauden yli- ja alipariarvot ,21 Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,76 Satunnaiset erät , ,08 Tilikauden tulos , ,28 Tilinpäätössiirrot , ,63 Vähemmistöosuudet 6 438, ,39 Tilikauden ylijäämä , ,30

155 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,12 Satunnaiset erät , ,08 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,75 Investointien rahavirta Investointimenot , ,22 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,18 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo , , , ,01 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,74 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,63 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,94 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset , ,29 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset , ,55 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,61 Oman pääoman muutokset , ,16 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos , ,11 Vaihto-omaisuuden muutos , ,57 Saamisten muutos , ,50 Korottomien velkojen muutos , , , ,64 Rahoituksen rahavirta , ,25 Rahavarojen muutos , ,99 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,26 Rahavarat , , , ,50

156 2.6. KONSERNITASE 156 VASTAAVA A. PYSYVÄT VASTAAVAT , ,46 I Aineettomat hyödykkeet , ,59 1. Aineettomat oikeudet , ,52 3. Muut pitkävaikutteiset menot , ,98 4. Ennakkomaksut 3 007,92 387,09 II Aineelliset hyödykkeet , ,56 1. Maa-ja vesialueet , ,50 2. Rakennukset , ,85 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,08 4. Koneet ja kalusto , ,45 5. Muut aineelliset hyödykkeet , ,11 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,57 hankinnat III SIJOITUKSET , ,31 1. Osakkuusyhteisöosuudet , ,73 2. Muut osakkeet ja osuudet , ,26 4. Muut lainasaamiset , ,68 5. Muut saamiset , ,64 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,02 1. Valtion toimeksiannot , ,28 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,42 3. Muut toimeksiantojen varat , ,32 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,23 I Vaihtoomaisuus , ,65 1. Aineet ja tarvikket , ,55 2. Keskeneräiset tuotteet , ,74 4. Muu vaihto-omaisuus , ,47 5. Ennakkomaksut , ,89 II Saamiset , ,32 Pitkäaikaiset saamiset , ,84 1. Myyntisaamiset , ,61 2. Lainasaamiset , ,13 3. Muut saamiset , ,60 4. Siirtosaamiset 553,50 553,50 Lyhytaikaiset saamiset , ,48 1. Myyntisaamiset , ,73 2. Lainasaamiset , ,16 3. Muut saamiset , ,34 4. Siirtosaamiset , ,25 III Rahoitusomaisuusarvopaperit , ,81 1. Osakkeet ja osuudet 89,62 89,62 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,62 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,16 4. Muut arvopaperit , ,41 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,45 VASTAAVA YHTEENSÄ , ,71

157 157 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,43 I Peruspääoma , ,81 II Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä IV Arvonkorotusrahasto , ,45 V Muut omat rahastot , ,66 VI Edellisten tilikausien yli/-alijäämä , ,74 VII Tilikauden yli/-alijäämä , ,77 B VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,01 D POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,57 1. Poistoero , ,93 2. Vapaaehtoiset varaukset , ,64 E PAKOLLISET VARAUKSET , ,10 2. Muut pakolliset varaukset , ,10 F TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,03 1. Valtion toimeksiannot , ,93 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,99 3. Muut toimeksiantojen pääomat , ,11 G VIERAS PÄÄOMA , ,52 I Pitkäaikainen , ,16 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,77 3. Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 4. Lainat muilta luotonantajilta , ,57 6. Ostovelat , ,00 7. Muut velat , ,82 II Lyhytaikainen , ,36 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,69 3. Lainat julkisyhteisöiltä , ,39 4. Lainat muilta luotonantajilta ,45 5. Saadut ennakot , ,12 6. Ostovelat , ,33 7. Muut velat , ,56 8. Siirtovelat , ,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,66

158 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelma mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusomaisuuden arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen pääsääntöisesti hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia edelliseen tilikauteen Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt lukuun ottamatta Sautinkarin Maretaario Oy:tä, Apu-Invest Oy:tä ja Himangan Redi Oy:tä sekä kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Omistusosakkuusyhteisöjä ei ole yhdistetty. Uutena yhtiönä on tilikaudella yhdistelty Kiinteistö Oy Kalajoen Linja-auto-asema. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä on fuusioitunut tilikaudella Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän kanssa muodostaen uuden Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitaseen liitteessä esitetään perusteltu selostus, jos konsernitilipäätöksen laatimisessa ei ole noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä.

159 Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet 159 Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa ja konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Sumupoistojen oikaisu Tyräyhteisöjen poistoja on oikaistu Kalajoen Apartementos Oy:n, Kiinteistö Oy Kalajoentie 5:n ja Kiinteistö Oy Kalajoen Linja-autoaseman osalta. Muiden tytäryhteisöjen osalta poistoja ei ole oikaistu, koska ne ovat tehneet tilinpäätöksissään poistot oman poistosuunnitelman mukaisesti TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kaupunki Hallintopalvelut , , , ,01 Kehittämispalvelut , , , ,74 Perusturvapalvelut , , , ,23 Sivistyspalvelut , , , ,32 Tekniset palvelut , , , ,49 Yhteensä , , , ,79 Verotulojen erittely Kaupungin tulovero , ,91 Yhteisövero , ,12 Kiinteistövero , ,13 Yhteensä , ,16 Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0 Valtionosuudet yhteensä

160 160 Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Konserni Kaupunki Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Satunnaiset kulut Kiinteistö Oy Himangan säästötalon osakkeiden myyntitappio ,00 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttösuunnitelman poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta tasapoisto Satamaväylän ruoppaus 50 vuotta menojäännöspoisto Rakennukset vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta menojäännöspoisto Maarakenteet 28 vuotta menojäännöspoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta tasapoisto Verkostot vuotta menojäännöspoisto Vesirakenteet vuotta menojäännöspoisto Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kaupungin tilipäätöksessä: Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräisten poistonalaisten investointien omahankintameno Ero ( ) Ero % -9

161 Pakollisten varausten muutokset 161 Konserni Kaatopaikan lakkauttamisvastuu , ,78 0, ,78 Lisäykset tilikaudella 0,00 Kaupunki Vähennykset tilikaudella 0, ,78 0, ,78 Kaatopaikan lakkauttamisvastuu ,00 0,00 0,00 0,00 Eläkevastuu ,00 643,38 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 643,38 0,00 0,00 Eläkevastuu ,00 0,00 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuu , ,09 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella , ,73 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuu , ,82 0,00 0,00 Konserni Käyttöomaisuuden myyntivoitot Osakkeiden myynti , , , ,90 Kaluston myynti , , , ,00 Rakennusten myynti 0, ,60 0, ,60 Maa-alueiden myynti , , , ,94 Muut myyntivoitot 3 196, ,49 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,44 Konserni Kaupunki Kaupunki Käyttöomaisuuden myyntitappiot Osakkeiden myynti 0,00 253,49 0,00 253,49 Rakennusten myynti 0,00 736,12 0,00 736,12 Maa-alueiden myynti 4 113, , , ,32 Muut myyntitappiot 30, ,79 0,00 0,00 Yhteensä 4 144, , , ,93

162 3.3. TASEEN LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,44 Lisäykset tilikauden aikana , , ,21 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0, , ,04 Tilikauden poisto , , ,04 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , ,69 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,69 Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaks ut ja keskeneräiset hankinnat Rakennukset Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,47 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , ,95 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , ,72 0, ,04 Vähennykset tilikauden aikana ,64 0,00 0,00 0, ,64 Siirrot erien välillä , , , , ,52 Tilikauden poisto 0, , , , ,62 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , , ,50 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,46 Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

163 163 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet konserni- omistusyht. yhtiöt yhteisöt Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno , , , , ,93 Lisäykset , , ,13 Vähennykset 0,00 0,00 0, , ,38 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , , ,68 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,68 Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset Jvk- saamiset konserniyhteisöt Saamiset kuntayhtymät Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintameno , , , , ,17 Lisäykset 0,00 0,00 0, , ,96 Vähennykset 0,00 0,00 0, , ,84 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , , ,29 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,29

164 164 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kaupungin Konsernin omistusosuus omistusosuus Kaupunkikonsernin osuus Tytäryhteisö Apu-Invest Oy Kalajoki 55,60 % 100,00 % Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden voitosta/tap piosta Himangan Kehitysyhtiö Oy Kalajoki 100,00 % 100,00 % Himangan Redi Oy Kalajoki 100,00 % Kiinteistö Oy Himangan Köli Kalajoki 60,00 % Himangan Matkailu Oy Kalajoki 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Kalajoen Vuokra-asunnot Kalajoki 100,00 % 100,00 % Kalajoen Lämpö Oy Kalajoki 100,00 % 100,00 % Kalajoen Hiekkasärkät Oy Kalajoki 89,90 % 89,90 % Kalajoen Apartementos Oy Kalajoki 88,30 % Kannuskylän Liiketalo Oy Kalajoki 73,10 % 73,10 % Kiinteistö Oy Kalajoen Kylpylähotelli Kalajoki 67,43 % Kiinteistö Oy Kalajoen Kalajoentie 5 Kalajoki 81,80 % 81,80 % Kiinteistö Oy Kalajoen Marin Park Kalajoki 60,00 % 60,00 % Kiinteistö Oy Kalajoen Linja-autoasema Kalajoki 91,37 % 91,37 % Kuntayhtymät P-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulu 0,78 % 0,78 % Keski-pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Kokkola 3,08 % 3,08 % Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Nivala 11,38 % 11,38 % Korpelan Voima Kannus 11,36 % 11,36 % P-Pohjanmaan liitto Oulu 2,25 % 2,25 % K-Pohjanmaan liitto Kokkola 7,06 % 7,06 % Osakkuusyhteisöt As Oy Kalajoen Nikkarintie Kalajoki 25,29 % 25,29 % Keski-Pohjanmaan Komposti Oy Kalajoki 37,20 % 37,20 % Kiinteistö Oy Himangan Säästötalo Kalajoki 34,84 % 34,84 %

165 Saamisten erittelyt Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 9 872, ,63 Lainasaamiset , , ,40 Muut saamiset , ,83 Siirtosaamiset Yhteensä , ,41 0, ,86 Saamiset kuntayhtymisltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset 2 470, ,43 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 248,00 248,00 Yhteensä 0, ,12 0, ,43 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset yhteensä , ,53 0, , Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot , , , ,04 Kelan korvaus työterveyshuoltoon , , , ,00 EAKR-tuet , , , ,76 ESR-tuet , , , ,87 K-P:n sairaanhoitopiiri , , ,92 Merijärven kunta 1 007, ,38 Tasausrahastolaskutus , ,76 Rahoitusosuudet liiton hallinnoimille hankkeille 3 914, ,68 Muut siirtosaamiset , , , ,81 Siirtosaamiset yhteensä , , , ,40 Lyhyaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , , ,40

166 166 Rahoitusarvopaperit Joukkovelkakirjalainasaamiset Jälleenhankintahinta , ,99 Kirjanpitoarvo , ,16 Erotus , ,83 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta , ,37 Kirjanpitoarvo , ,90 Erotus , ,47 Yhteensä rahoituarviopaperit , , Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Konserni Kaupunki Peruspääoma , , ,71 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Perupääoma , , , ,71 Arvonkorotusrahasto ,45 0,00 0,00 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset ,34 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,45 0,00 0,00 Muut omat rahastot , , ,90 Siirrot rahastoon 0,00 0,00 Siirrot rahastosta ,52 0,00 0,00 Muut omat rahastot , , , ,90 Edellisten tilikausien ylijäämä , , ,48 Siirto vahinkorahastoon Edellisen tilikauden virheen oikaisu ,75 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,06 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma , , , ,87 pääoma , , , ,54 Viiden vuoden kuluttua erääntyvät velat ja velkojen osat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,93 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,93

167 167 Pakolliset varaukset Konserni Kaupunki Muut pakolliset varaukset Kaatopaikan sulkeminen 4 031, ,78 Potilasvahinkovakuutusmaksu Oulun kaupungille tilitettävä hammaslääketieteen , ,82 erityisvaltionosuus 3 725,28 Muut pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset yhteensä , ,88 0, ,78 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat , ,77 Muut velat , ,25 0,00 Siirtovelat , ,95 Yhteensä , , , ,72 Velat kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat , ,36 Muut velat 7 230, ,67 Siirtovelat , ,85 Yhteensä 7 230, , , ,21 Velat osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0, Vieras pääoma yhteensäyhteensä , , , ,93

168 168 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilöstösivikulujen jaksotukset , , , ,32 Lomarahavapaajaksotus , , , ,46 Korkojaksotukset , , , ,44 Valtionosuusennakot 0, , ,45 Projektirahoitus , ,51 Tasausrahastolaskutus ,83 Potilasvakuutusvelka ,34 Muut siirtovelat , , , ,96 Lyhyaikaiset siirtovelat yhteensä , , , ,63 Siirtovelat yhteensä , , , , VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,79 Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,76 Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset Konserni Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä , ,76 Kaupunki Vakuudet Konserni Kaupunki Muiden puolesta annetut vakuudet 0,00 0,00 Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kaupunki Seuraavalla tilikaudella maksettavat , , , ,07 Myöhemmin maksettavat , , , ,26 Yhteensä , , , ,33

169 Vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,32 Jäljellä oleva pääoma , , , ,49 Takaukset muiden puolesta Konserni Kaupunki Alkuperäinen pääoma , , , ,00 Jäljellä oleva pääoma , , , ,84 Yhteensä jäljellä , , , ,33 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kaupungin osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,14 Kaupungin osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kaupungin mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta ,00 0, , ,51 Muut taloudelliset vastuut Konserni Kaupunki Sopimusvastuut Vuokravastuut , ,22 Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset Käypä arvo ,16 Kohde-etuuden arvo ,94

170 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset: Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Muut: Määräaikaiset Tukityöllisteyt Yhteensä Henkilöstö yhteensä

171 LASKENNALLISESTI ERIYTETTY LIIKETOIMINTA Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) , ,71 Vesimaksut (sis.) , ,68 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , ,79 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,58 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0,00 0,00 Palvelujen ostot , , , ,85 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,78 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,17 Muut henkilösivukulut , , , ,27 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,81 Arvonalentumiset 0, ,50 0, ,81 Liiketoiminnan muut kulut , ,10 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,85 Rahoitustuotot ja - kulut Korkokulut 0,00 0,00 Korvaus jäännöspääomasta 0,00 0,00 0,00 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,85 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,85 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,85 Lisätiedot: Sijoitetun pääoman tuotto-%. -2,60 % -5,56 % Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet on esitelty kaupungin tuloslaskelman liitetietojen yhteydessä. Tase-erät on kohdistettu viemärilaitokselle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Yhteiset kuluerät on jaettu toimintamenojen suhteessa.

172 Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Tulorahoitus Liikeylijäämä , ,85 Poistot ja arvonalennukset , ,81 Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 0,00 Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät Sisäiset tuotot , ,68 Sisäiset kulut , , , ,34 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,15 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,61 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00 0,00 Sisäiset katteet 0, ,80 0, ,54 Tulorahoitus ja investoinnit, netto , ,20 Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , ,47 Pitkäaikaisetn saamisten muutokset 0,00 0,00 Lyhytaikaisten saamisten muutokset , ,15 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten 0,00 0,00 velkojen muutos , , , ,06 Rahoitustoiminta netto , ,06 Vaikutus kaupungin kassavaroihin , ,14

173 Vesihuoltolaitoksen tase 173 VASTAAVA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,79 I Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 1. Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 3. Ennakkomaksut 0,00 0,00 II Aineelliset hyödykkeet , ,79 1. Maa- ja vesialueet 0,00 0,00 2. Rakennukset , ,66 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,58 4. Koneet ja kalusto 0,00 0,00 5. Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,55 B VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,41 I Vaihto-omaisuus , ,75 1. Aineet ja tarvikkeet , ,75 2. Keskeneräiset tuotteet 0,00 0,00 3. Valmiit tuotteet/tavarat 0,00 0,00 4. Muu vaihto-omaisuus 0,00 0,00 5. Ennakkomaksut 0,00 0,00 II Saamiset , ,66 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 1. Myyntisaamiset 0,00 0,00 2. Lainasaamiset 0,00 0,00 3. Muut saamiset 0,00 0,00 4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,66 1. Myyntisaamiset , ,66 2. Lainasaamiset 0,00 0,00 3. Muut saamiset 0,00 0,00 4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 VASTAAVA YHTEENSÄ , ,20

174 174 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,63 I Jäännöspääoma , ,48 II Liittymismaksurahasto 0,00 0,00 III Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 IV Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,85 B POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 1. Poistoero 0,00 0,00 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 1. Eläkevaraukset 0,00 0,00 2. Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 D VIERAS PÄÄOMA , ,57 I Pitkäaikainen , ,31 1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 3. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 4. Lainat muilta luotonanatajilta 0,00 0,00 5. Saadut ennakot 0,00 0,00 6. Ostovelat 7. Muut velat , ,31 8. Siirtovelat 0,00 0,00 II Lyhytaikainen , ,26 1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 2. Lainat rahoitus- ja 0,00 0,00 vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 3. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 4. Lainat muilta luotonanatajilta 0,00 0,00 5. Saadut ennakot 0,00 0,00 6. Ostovelat 100,54 455,74 7. Muut velat 7 530, ,33 8. Siirtovelat , ,190 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,20

175 Kalajoen kaupungin strategian välitarkastelu

176 176

177 177

178 178

179 179

180 180

181 181

182 182

183 183

184 184

185 185

186 186

187 187

188 188

189 189

190 190

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) 259 704,43 245 632,53 Vesimaksut (sis.) 13 532,17 13 569,17 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Asukasluku indeksoituna (2006=100) 11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2017 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Vuosi 2017 oli monella tavalla merkkivuosi Luodon kunnalle. Juhlavuosi Suomi 100 vuotta ja Luodon kunta 150 vuotta huomioitiin isosti

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Talous vielä hyvässä vauhdissa, kasvu kuitenkin hidastumassa Julkinen talous ja kuntatalous velkaantuu edelleen

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2017-31.12.2017 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS Sivu 1/110 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TILINPÄÄTÖS 31.12.2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) 30.9-1.10. 2015 Levillä. Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) )

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN TIEDOTE 27.3.2017 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN Juuri valmistuneessa tilinpäätöksessä

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2014

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2014 1 KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2014 Osakeyhtiöt Kaupungin edustaja Osoite Vestia Oy Jukka Puoskari Kalajoentie 5 PL 66 851000 KALAJOKI 84101 YLIVIESKA Vestia Oy Kaupunginhallitus evästää

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot