TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Paino: Tampereen kaupungin painatuskeskus 2004 ISSN

2 KAUPUNGIN TALOUS KÄÄNTYI ALIJÄÄMÄISEKSI Tampereen kaupungin talous toteutui lähes talousarvion ja ennakkoarvioiden mukaisesti. Taloudellinen liikkumavara heikentyi edellisestä vuodesta verotulojen alenemisen, toimintamenojen kasvun sekä korkean investointitason vuoksi. Verotulot vähenivät 33 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksestä muodostui alijäämäinen ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun kirjanpitolakia ryhdyttiin kunnissa soveltamaan vuonna Kaupungin talous on tilinpäätöstietojen mukaan tulorahoituksen riittävyyden osalta kuitenkin tyydyttävä ja aiempien hyvien vuosien ansiosta taloutemme on vakaalla pohjalla. Veroprosentin nostaminen vuodelle 2004 osoittautui tilinpäätöksen ja alkuvuoden talouskehityksen valossa välttämättömäksi toimenpiteeksi kaupungin palvelutason turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Talouskasvun viivästyminen jarrutti maamme vientikehitystä viime vuonna. Kansantalous kasvoi hitaasti jo kolmannen vuoden peräkkäin. Kokonaistuotanto kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,9 prosenttia. Talouskasvu jäi hitaammaksi kuin vuoden alussa arvioitiin ja näyttääkin siltä, että olemme pysyvästi siirtyneet ns. matalan kasvun aikakauteen. Kuntatalous heikkeni merkittävästi vuoden 2002 erinomaisiin tilinpäätöksiin verrattuna. Verotulot laskivat neljä prosenttia, mikä johtui verovähennysten lisäämisestä sekä yhteisöveroratkaisuista. Hidas talouskasvu vaikutti negatiivisesti myös työllisyyden kehitykseen ja heikensi kunnallisverokertymää. Tampereen työttömyysaste nousi vuoden aikana 14,7 prosenttiin. Työttömien määrä oli lähes henkilöä ja työttömyysaste oli lähes kolme prosenttiyksikköä koko maan työttömyysastetta korkeampi. Kaupungin väkiluku oli vuoden 2003 lopussa asukasta, jossa on kasvua asukasta. Väestön kasvu hidastui hieman edellisistä vuosista. Tampereen seutukunnan asukasluku oli vuodenvaihteessa , jossa on kasvua asukasta. Vuoteen 2020 mennessä väestön määrän ennustetaan kasvavan Tampereella noin asukkaalla ja koko seutukunnassa lähes asukkaalla. Vuonna 2003 tehtiin merkittäviä päätöksiä kaupunkistrategian toteuttamiseksi. Yksi tärkeimmistä oli kaupunginvaltuuston alkuvuonna tekemä periaatepäätös kaupungin toimintamallin uudistamisesta sekä pormestarijärjestelmän käyttöönotosta vuoden 2007 alusta lukien. Toimintamallin uudistus koostuu monista erillisistä hankkeista ja se toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Kaupungilla on käynnissä poikkeuksellisen suuri määrä tulevaisuuteen tähtääviä yhdyskuntarakentamisen investointihankkeita. Tällaisia ovat muun muassa Vuoreksen ja Ratinan alueiden rakentaminen sekä pikaraitiotie, matkakeskus ja Ranta-Tampellan tunneli. Nämä hankkeet vaativat edetäkseen huolellisen valmistelun erilaisine selvityksineen. Hankkeiden valmistelu eteni vuoden 2003 aikana suunnitellulla tavalla. Tampereen kaupungin, yliopistojen, elinkeinoelämän ja muiden tahojen yhteiset kehittämisohjelmat: etampere, BioneXt Tampere, Hervannan EU-ohjelma sekä Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma etenivät tavoitteiden mukaisesti. Seudun kuntien kanssa yhteistyötä syvennettiin toteuttamalla aluekeskusohjelmaan kuuluvia hankkeita. Yhteistyön tiivistämistä jatketaan edelleen vuoden 2004 aikana käynnistämällä seudun kuntien kanssa yhteisen seutustrategian laadinta. Vuosi 2003 jää Tampereen kaupungin historiaan vuotena jolloin asukkaan raja rikkoutui. Kaupunki säilytti tutkimusten mukaan myös hyvän imagonsa, mistä kuuluu erityiskiitos kaikille tamperela i- sille, kaupungin henkilöstölle sekä yhteistyötahoille. Jarmo Rantanen kaupunginjohtaja

3 I TOIMINTAKERTOMUS

4 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2003 toiminut Sirkka Merikoski (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirjo Rauhala (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Välimäki Pauli (Vihr.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aaltonen Outi (Vihr.) Ashorn Per (Vihr.) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Berg Esko (Kok.) Dündar-Järvinen Aila (Kok.) Graeffe Gunnar (Kesk.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heikkilä Lasse (KD) Hervonen Antti (Kok.) Ilomäki Aimo (Vas.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Jokinen Tarja (SDP) Jumppanen Piippa (Kok.) Järvelä Ilkka (Vas.) Karhu Saara (SDP) Kivistö Anneli (Sit., SDP) Kivistö Tuula (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Kummola Kalervo (Kok.) Laine-Aro Marita (Kok.) Leinonen Matti (SDP) Lintunen Taavi (SKP) Länsiö Matti (SDP) Löfberg Peter (RKP) Meriläinen Rosa (Vihr.) Minkkinen Lea (Vas.) Mäkinen Seppo (Kok.) Nieminen Timo P. (Kok.) Nyberg Matti (Sit., Kok.) Oksanen Lasse (TaSi) Ollila Riitta (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Punkari Antti (Kok.) Pöllänen Elli-Maija (Vas.) Rahikainen Matti (SDP) Rantanen Seppo (Kok.) Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rimmi Eila (Vas.) Rinne Harri (Vihr.) Roivainen Irene (Vihr.) Ruoholahti Pauli (SDP) Salminen Seppo (SDP) Seppälä Miikka (Kok.) Sillanaukee Päivi (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Sirnö Minna (Vas.) Soro Hannu (TaSi) Stenius-Kaukonen Marjatta (Vas.) Suoniemi Kalevi (TaSi) Tainio Hanna (SDP) Tiura Marja (Kok.) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Vesasto-Aro Irja (SDP) Viitanen Pia (SDP) Virtanen Pertti (TaSi). Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2003 toiminut Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pauli Ruoholahti (SDP) ja toisena varapuheenjohtajan asti Rosa Meriläinen (Vihr.) sekä tästä eteenpäin Lasse Oksanen (TaSi). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Aaltonen Outi (Vihr.) Graeffe Gunnar (Kesk.) Koskinen Riitta (Kok.) Länsiö Matti (SDP) Rantanen Seppo (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Tainio Hanna (SDP) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallituksen esittelijöinä ovat toimineet kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sekä apulais - kaupunginjohtajat Esa Kotilahti, Vesa Kauppinen (vs. Seppo Prunnila sijaisena), Lasse Eskonen ja vs. Kalevi La mmi. Kaupunginhallituksella on vuonna 2003 ollut kaksi jaostoa; liiketoimintajaosto ja henkilöstöjaosto. Liiketoimintajaoston tehtävänä on ollut kaupungin

5 omistamien liiketoimintaa harjoittavien yritysten, kaupungin liikelaitosten ja sisäisten palveluiden omistajaohjaus. Henkilöstöjaoston tehtävänä on ollut kaupungin henkilöstöpolitiikan ohjaus. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Liiketoimintajaosto Länsiö Matti (SDP) pj. Jaskari Harri (Kok.) I vpj. Gunnar Graeffe(Kesk.) II vpj. Anneli Kivistö (Sit., SDP.) Jaana Kinanen (TaSi.) Riitta Koskinen (Kok.) Elina Sirén (Kok.) Henkilöstöjaosto Rantanen Seppo (Kok.) pj. Ruoholahti Pauli (SDP) I vpj. Aaltonen Outi (Vihr) II vpj, Laine-Aro Marita (Kok) Sipilä Satu (Krist) Tainio Hanna (SDP) Oksanen Lasse (Tasi) Tampereen kaupungin keskeinen luottamuselin- ja toimialaorganisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa: TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Liiketoimintajaosto Vaalielimet Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Tarkastustoimikunta Liikennelaitoksen johtokunta Sähkölaitoksen johtokunta Palvelujen hankintalautakunta Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen Apulaiskaupunginjohtaja Vs. Esa Kotilahti kaupunginjohtajan ensimmäinen varamies Tampereen Veden johtokunta Liiketoiminta Asuntotoimi Kiinteistötoimi Kaupunginkanslia Sisäiset palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Koulutuslautakunta Jaosto Sara Hildenin taidemuseon johtokunta Ympäristölautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus Aluepelastuslaitos Tekninen lautakunta Jaosto Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Vesa Kauppinen Sosiaali- ja terveystoimi Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Koulutustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Apulaiskaupunginjohtaja Vs. Kalevi Lammi Tekninen toimi Ympäristötoimi

6 Sisäisen tarkastuksen valvomista, ohjaamista ja kehittämistä sekä tilintarkastuksen koordinointia varten on vuonna 2003 toiminut tarkastustoimikunta. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Antti Punkari Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Tampereen kaupungissa toimi 8 lautakuntaa, 5 johtokuntaa, ammattikorkeakoulun hallitus sekä 17 toimikuntaa, neuvottelukuntaa tai työryhmää vuonna Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Palvelujen hankintalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Johtokunnat Henkilöstökassan johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Sähkölaitoksen johtokunta Tampereen Veden johtokunta Ammattikorkeakoulun hallitus Toimikunnat ja neuvottelukunnat Eläkeläisneuvosto Hervanta-projektin toimikunta Kadunnimitoimikunta Kaupungin yhteistyöryhmä Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmä Lahjoitus- ja tukirahaston toimikunta Liikennetoimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Pelastuspalvelun neuvottelukunta Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta Sosiaali- ja terveystoimen tutkimuslupatoimikunta Tampereen turvallisuusohjelman ohjausryhmä Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta Tiederahaston toimikunta Vammaisneuvosto Ympäristönhoitotoimikunta Henkilöstö Toimialat Konsernihallinto Sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalv Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Liikelaitokset YHTEENSÄ Yhdyskuntapalvelut 5 % Henkilöstö toimialoittain Liikelaitokset 12 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 46 % Konsernihallinto 2 % Sisäiset palvelut 7 % 1.2 Yleinen taloudellinen kehitys Koulutuspalvelut 21 % Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 7 % Siirtyneet kasvuodotukset leimasivat yleistä taloudellista kehitystä viime vuonna. Taloudelliset näkymät ovat kuitenkin kohentuneet viime vuoden epävarmuuden jälkeen ja kasvu näyttää olevan tukevammalla pohjalla kuin useaan vuoteen. Maailmantalouden tila on kirkastunut etenkin Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Euroopassakin odotukset ovat toiveikkaita. Suomessa kotitalouksien kulutus kasvaa edelleen ripeästi, vientinäkymät ovat viimevuotista paremmat, eivätkä investoinnitkaan enää supistune. Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi kuluneena vuonna ennakkotietojen mukaan 1,9 prosenttia. Kasvu jäi hieman pienemmäksi kuin edellisenä vuonna ja oli hitaampaa kuin vuosi sitten ennustettiin. Euroalueella tuotannon kasvu jäi 0,4 prosenttiin, vaikka kasvu vilkastui vuoden lopulla. Suomessa kokonaistuotannon kasvu perustui paljolti yksityiseen kulutukseen. Kotimaista kulutuskysyntää vilkastutti ansioiden nousun, verokevennysten ja matalan koron vahvistama kotitalouksien ostovoima. Nousun viivästyminen Euroopassa jarrutti viennin kasvua ja yritysten investointeja kotimaassa.

7 Investoinnit supistuivat jo toista vuotta peräkkäin ja myös nettoviennin kasvu jäi vähäiseksi. Työvoiman kysyntä supistui viime vuonna vain henkeä, vaikka talouskasvu oli hidasta. Toimialoittaiset muutoserot olivat kuitenkin melko suuret. Työpaikat vähenivät erityisesti teollisuudessa, mutta lisääntyivät julkisissa ja liike -elämän palveluissa, liikenteessä sekä rakennustoiminnassa. Työttömyystilanne pysyi lähes ennallaan. Työttömien määrä oli eli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kun työvoiman määrä pieneni etenkin nuorten ikäluokkien keskittyessä opiskeluun, työttömyysaste aleni 0,1 prosenttiyksikköä 9,0 prosenttiin. Yleinen hintatason kasvu oli edellisvuotta vähäisempi. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna ennakkotietojen mukaan ainoastaan 0,9 prosenttia. Matala korkotaso on hidastanut inflaatiokehitystä. Inflaatiopaineet näyttävät myös kuluvan vuoden osalta vähäisiltä. Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä kasvoi 1,5 prosenttia, mutta koska vientihinnat laskivat tätä enemmän, jäi viennin arvo lähes 2 prosenttia edellistä vuotta vähäisemmäksi. Kansainvälisen talouden epävarmuus ja dollarin heikkous pitivät Suomen vientikysynnän vaisuna ja vientihinnat laskussa. Tuonnin määrä kasvoi vajaan prosentin ja tuonnin arvo 1,5 prosenttia. Teollisuustuotannon supistuminen vähensi tuotannollista tuontia, mutta kestokulutustavaroiden, mm. henkilöautojen, tuonti oli vilkasta. Investointien määrä väheni viime vuonna yhteensä 2,5 prosenttia, mutta kehitys oli kaksijakoinen. Tuotannolliset rakennus- sekä kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät selvästi, kun taas asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät matalan korkotason ja kotitalouksien vahvan tulevaisuudenuskon ansiosta. Kasvua tukevan rahapolitiikan ja alhaalla pysyneen inflaation seurauksena korot ovat ennätyksellisen matalalla. Matala korkotaso on pitänyt asuntoluottojen kysynnän korkealla tasolla, vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa. Vuoden 2002 alusta alkanut osakekurssien alamäki Euroopassa ja Yhdysvalloissa päättyi viime vuoden maaliskuussa. Sen jälkeen kurssit ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti. Sijoittajien usko talouden kääntymisestä paremp aan suuntaan näyttää vahvistuneen. Heikko talouskehitys on hidastanut julkisen sektorin tulojen kasvua ja lisännyt menopaineita. Myös verotuksen keventäminen on pienentänyt julkisen sektorin ylijäämää merkittävästi. Valtion talous oli viime vuonna vielä niukasti ylijäämäinen, mutta ylijäämä on supistunut tuntuvasti vuoden 2000 huipputasolta. Valtionhallinnon ylijäämä suhteessa 63,3 mrd. euroa, velan taso kasvoi edellisestä vuodesta 4 mrd. eurolla. Velka suhteutettuna kokonaistuotantoon oli vuoden lopussa 44,1 prosenttia, kun vuotta aiemmin velan osuus oli 42,4 prosenttia. Usean vuoden suotuisan kehityksen jälkeen kuntien yhteenlaskettu vuosikate kääntyi viime vuonna laskuun ja velkaantuminen nopeutui. Toimintakatteiden heikkeneminen ja verotulojen väheneminen merkitsivät talouden selvää kiristymistä, jota tosin lievensi valtionosuuksien lisääminen. Vuosikatteiden laskun taustalla on verotulojen heikko kehitys. Vuonna 2003 kuntien saamat verotilitykset olivat 13,4 mrd. euroa, jossa on laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 mrd. euroa eli 4,1 prosenttia. Verotulojen alenemista lievensi valtionosuuksien noin 0,4 mrd. euron lisäys. Kuntien toimintamenot kasvoivat nettomääräisesti4,6 prosenttia ja investointimenot lisääntyivät 1,6 prosenttia. Kuntien lainakanta vuoden lopussa 5,5 mrd. euroa, mikä on 0,7 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. 1.3 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Tampereen kaupungin väestön kasvu on ollut viime vuosina vilkasta. Viiden viimeisen vuoden aikana väestömäärä on lisääntynyt noin asukkaalla. Kuluneena vuonna väestön kasvu hidastui, mutta odotettu tamperelaisen raja rikkoontui elokuussa Kaupungin väestömäärä oli vuoden lopussa asukasta, jossa on kasvua asukasta. Tampereen naapurikuntien kasvu jatkui erittäin vilkkaana. Tampereen seutukunnan asukasluku oli vuodenvaihteessa , jossa on kasvua 3458 asukasta. Vuoteen 2020 mennessä väestön määrän ennustetaan kasvavan Tampereella noin asukkaalla ja koko seutukunnassa lähes asukkaalla. Kaupungin työttömyystilanne on huolestuttava. Työttömyysaste nousi vuoden 2003 aikana 14,2 prosentista 14,7 prosenttiin. Työttömien määrä on edelleen korkea eli lähes henkilöä. Kaupungin työttömyysaste on 2,8 prosenttiyksikköä koko maan työttömyysastetta korkeampi. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereella suurista kaupungeista eniten vuonna Vuoden 2002 lopussa työpaikkoja oli noin , jossa on kasvua edellisestä vuodesta työpaikkaa. Viimeisen viiden vuoden aikana työpaikkojen määrä on lisääntynyt keskimäärin vuodessa. bruttokansantuotteeseen oli ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttia. Valtionvelka oli vuoden 2003 lopussa

8 Rakentaminen oli kuluneena vuonna vahvasti kuluttajavetoista. Rakennuslupia myönnettiin uudelle asunnolle. Rakennuslupamäärän lasku edellisenä vuonna näkyi valmistuneiden asuntojen huomattavana vähennyksenä. Uusia asuntoja valmistui viime vuonna Toimitilojen rakentamisessa näkyy maailmantalouden epävarmuus, mutta vanhoja toimitiloja uudistetaan edelleen runsaasti. Vuoden 2003 talousarviossa kaupungin hyvää talousasemaa hyödynnettiin ja toimialojen nettomenojen suunniteltiin kasvavan 5,7 prosentilla edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Tilin päätöksessä toimintamenot olivat 6,1 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2002 tilinpäätöksessä. Suuri osa menojen kasvusta suuntautui sosiaali- ja terveystoimeen. Talousarvio toteutui vuoden aikana varsin hyvin, lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimen menojen ylitystarpeita. Kaupunginvaltuusto lisäsi talousarvion muutoksissa sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja 10,3 milj. eurolla, mutta silti toimiala ylitti talousarvionsa 11,0 milj. eurolla. Investointitaso voitiin säilyttää edelleen korkeana ja vuoden aikana tasoa nostettiin vielä noin 8 milj. euron talousarvion muutoksilla. Sähkölaitoksen tuloksen kehittyminen jatkui suotuisana. Sähkölaitoksen koko vuoden liiketulos muodostui 31,3 milj. euroksi eli 5,7 milj. euroa talousarviota paremmaksi. Vastaavasti Tampereen Veden liiketulos oli 1,3 milj. euroa ja liikennelaitoksen 0,6 milj. euroa budjetoitua huonompi. Kokonaisuutena kaupungin talous toteutui kuluneena vuonna suunnitellun mukaisesti. Taloudellinen liikkumavara on heikentynyt edellisestä vuodesta verotulojen alenemisesta ja menojen kasvusta johtuen. Tilinpäätöksestä muodostui ensimmäistä kertaa alijäämäinen kirjanpitolain soveltamisen aikana. Talouden heikkenemisestä huolimatta investointien määrä pidettiin korkealla tasolla. Tilinpäätös on tulorahoituksen riittävyyden osalta tyydyttyvä, eikä tilinpäätös vaaranna vuoden 2004 talousarvion toteutumista lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat 8,8 milj. euroa vuoden 2002 tilinpäätökseen verrattuna. Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan omarahoitusosuus jäi arvioitua pienemmäksi. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2003 rahoituksen tarkistuspäätöksessä myönnettiin myös lisärahoitusta vielä 1,3 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa on mukana maan hallituksen päättämien verotulo menetysten kompensaatiota 4,3 milj. euroa. mm. kirjaston, kulttuuritoimen, lasten iltapäiväkerhotoiminnan, liikuntatoimen ja työväenopiston maksujen osalta. Sosiaali- ja terveystoimessa tarkistettiin lastensuojelun asiakasmaksuja, päihdehuollon asumispalveluyksiköiden asiakasmaksuja, päivähoidon leikkitoiminnasta perittäviä maksuja sekä kehitysvammahuollon asiakas maksuja. Verotulot alenivat vuonna ,7 milj. euroa (-5,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallis - verotulot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 11,4 milj. euroa (-2,4 %) ja yhteisöverotulot alenivat 21,5 milj. euroa (-30,4 %). Ennakonpidätyksen alaiset tulot kasvoivat Tamp e- reella normaalisti, mutta tilitykset edellisiltä vuosilta vähenevät. Tästä johtuen kunnallisverotulot alenivat vuonna Kunnallisverotuksessa verotettavien äyrien kasvu oli Tampereella koko maan ja muiden suurten kaupunkien keskimääräistä kehitystä parempaa. Äyrimäärä kasvoi 3,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun vastaava kasvu koko maassa ja suurissa kaupungeissa oli keskimäärin 3,2 prosenttia. Yhteisöveron väheneminen johtui yritysten heikentyneestä tuloskehityksestä ja yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuuden alenemisesta. Kiinteistöverotuloja kertyi 0,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut kiinteistöjen verotusarvojen ja kiinteistökannan kasvaessa Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen kaupungin konsernirakenteen sekä konsernihallinnon uudistamisen periaatteet. Vuoden alussa julkistettiin konsernihallinnon uusi organisaatiomalli, valittiin johtajat, määriteltiin ydin- ja tukiprosessit sekä valittiin näille prosessinomistajat. Päätettiin myös käynnistää selvitykset taloushallinnon, virastopalvelujen, työterveyshuollon, ravintokeskusten sekä logistiikkapalvelujen palvelukeskusten mu odostamisesta. Kaupunginvaltuustossa päätettiin, että osana kaupungin strategista johtamis järjestelmää pormestarimalli otetaan käyttöön vuoden 2007 alusta. Palvelujen hankintalautakunta sekä liiketoimintajaosto lakkautettiin vuoden lopussa ja niiden tehtävät siirtyivät kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle vuoden 2004 alussa. BioneXt Tampere -ohjelma käynnistyi vuoden alussa. Ohjelman painopisteet ja avaintoiminnot valittiin ja toteutuksessa päästiin hyvään vauhtiin. etampere tietoyhteiskuntaohjelma saavutti puolivälinsä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja maksuja korotettiin

9 Sähköisen taloushallinnon hankekokonaisuus eteni suunnitelmien mukaisesti. Ostolaskujen sähköisessä käsittelyssä päästiin tietojärjestelmäprojektin loppuvaiheeseen. Vuoden 2004 alusta sähköisen taloushallinnon hankekokonaisuus laajenee toiminnan ohjauksen ja sähköisten palveluiden hankekokonaisuudeksi. Vuoden aikana valmisteltiin tietotekniikkakeskuksen, auto- ja konekeskuksen sekä tilakeskuksen liikelaitosmuotoiseen toimintatapaan siirtymistä alkaen. Materiaalikeskus siirrettiin osaksi konsernihallintoa. Sisäisten palvelujen toimiala lakkautettiin vuoden 2004 alusta. Lapsiasiamiehen toiminta vakiinnutti asemansa ja sille laadittiin toimintasuunnitelma. Lapsiasiamies toimii osaltaan lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ensimmäinen kestävänkehityksen raportti julkaistiin syksyllä. Sosiaali- ja terveystoimen toiminnan painopisteinä näkyivät korostuneesti kaupunginhallituksen toimialalle asettamat palvelutavoitteet: vanhusten kotona asumisen tukeminen, omalääkärijonojen ja erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen sekä lasten ja nuorten kasvun tukeminen. Niihin liittyivät myös keskeiset resursoinnit. Toimintasuunnitelmiin vaikuttivat myös valtiovallan lisääntyvään normi - ohjaukseen liittyvät suositukset kansallisten terveysja sosiaaliohjelmien kautta. Toimeentulotuen, lastensuojelun sijaishuollon ja mielenterveyspalvelujen kysyntä jatkoi kasvuaan. Vanhusten palvelujen kehittämisessä etsittiin vaihtoehtoisia palvelumalleja valmistelemalla mm. palvelusetelin toimintama llit. Rakentaminen oli vahvasti kuluttajavetoista. Rakennuslupia myönnettiin uudelle asunnolle. Edellisen vuoden lupamäärien lasku näkyi valmis tuneiden asuntojen huomattavana vähennyksenä. Vuoden aikana valmistui uusia asuntoja Tampereen aluepelastuslaitoksesta muodostettiin liikelaitos, joka aloitti toimintansa ja huolehtii 33 pirkanmaalaisen kunnan pelastustoimesta Kehittämishankkeet Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen kaupungin konsernirakenteen sekä konsernihallinnon uudistamisen periaatteet. Uudistuksen tavoitteina on muun muassa palveluiden tuotantotapojen monipuolistaminen, kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen, poliittisen päätöksenteon aseman vahvistaminen sekä strategisen johtamisen edellytysten varmistaminen. Toimintamallin uudistus koostuu monista erillisistä hankkeista ja se toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Uudistuksen lähtökohtana on strategisen ohjauksen ja palvelutuotannon ohjauksen erottaminen toisistaan sekä tähän liittyen tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto niissä palveluissa, joissa se on mahdollista ja toiminnallisesti kannattavaa. Tulevaisuuden toimintamallissa kaupunki jaetaan a) tilaaja- ja viranomais - toimintaan, jossa toimivat lautakunnat sekä niitä tukevat tilaaja - ja viranomaisorganisaatiot sekä b) palvelu- ja liiketoimintaan, jota ohjaavat johtokunnat. Poliittisessa päätöksenteossa resurssit ohjataan tilaajaorganisaatioille, jotka saami llaan määrärahoilla ostavat palveluita palveluorganisaatioilta tai muilta palvelutuottajilta. Toimintamallin uudistus on edennyt monilta osin. Vuoden 2003 aikana päätettiin mm. tämän vuoden alusta toimintansa aloittaneiden elinkeino- sekä kiinteistö- ja asuntolautakuntien sekä kaupunginhallituksen suunnittelujaoston perustamisesta. Myös kaupungin konsernihallinto uudistettiin perusteellisesti. Vuoden aikana tehtiin myös selvitykset pormestarimallista. Sisäisten palveluiden liikelaitostaminen valmisteltiin siten, että tila keskuksen, tietotekniikkakeskuksen sekä auto- ja konekeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2004 alussa. Tämän lisäksi päätettiin erillisselvityksistä, joiden tavoitteena on organisoida kaupungin ydintehtäviä tukevat palvelut tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti palvelukeskuksiin. Kaupungilla on käynnissä poikkeuksellisen suuri määrä tulevaisuuteen tähtääviä yhdyskuntarakentamisen investointihankkeita. Tällaisia ovat muun muassa Vuoreksen ja Ratinan alueiden rakentaminen sekä pikaraitiotie, matkakeskus ja Ranta-Tampellan tunneli. Nämä hankkeet vaativat edetäkseen huolellisen valmistelun erilaisine selvityksineen. Hankkeiden valmistelu eteni vuoden 2003 aikana suunnitellulla tavalla BioneXt Tampere ohjelma käynnistyi vuoden alussa. Ohjelman painopisteet ja avaintoiminnot valittiin. Ensimmäisen toimintavuoden keskeisiä kohteita olivat biokemian ja teknologian koulutuksen sekä tutkimus- ja tuotekehitysinfrastruktuurin kehittäminen. etampere tietoyhteiskuntaohjelma saavutti puolivälinsä. Kaikki kuusi osaohjelmaa saavuttivat tai jopa ylittivät tavoitteensa. Uutena avauksena etampere ohjelma käynnisti pk-yrityksille tarkoitetun e- yrityspalvelun. Kaupunki on mukana EU-hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää keinoja kestävän kaupunkikehityksen edistämiselle ja mittaamiselle (PRESUD). Hankkeeseen liittyvä toinen kaupunkiarviointi toteutettiin Tampereella joulukuussa Hervannan EU-ohjelmassa jatkui kaupungin vetämänä kolme omaa projektia. Hervannassa toteutettiin lisäksi 11 muuta hanketta, joiden rahoitukseen kaupunki osallistui Hervannan EU-ohjelman toimiston välityksellä. Palvelujen hankintalautakunta keskittyi toisena toimintavuotenaan palvelujen hankintastrategiaa tuke-

10 vien palvelujen hankintaohjeiden valmisteluun. Palvelujen hankintaohjeissa kuvataan sujuva hankintaprosessi sekä onnistuneen palveluhankinnan takaavia menettelyjä ja pelisääntöjä. Aluekeskusohjelmassa toteutettiin vuoden aikana 11 hanketta. Yhteistyö maakuntaliiton kanssa tiivistyi. Aluekeskusohjelma oli mukana laadittaessa sekä maakuntaohjelmaa että sen toteuttamissuunnitelmaa. Kaupungin palvelujen liikkuvuutta tuettiin tarjoamalla mobiilipalveluita mm. sosiaali- ja terveystoimen kotisairaanhoidolle, Pirkanmaan aluepelastuslaitokselle ja kirjastoille. Etäällä olevien käyttäjien työasemien ylläpidon helpottamiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi otettiin käyttöön palvelinkeskeinen tietojen käsittelyratkaisu CITRIX. etamperehankkeissa osallistuttiin etampere -kortin sekä koulun ja kodin välisen sähköisen yhteydenpidon kehittämiseen. Yleissivistävä koulutus teki sopimuksen wwwkäyttöliittymään perustuvasta e-oppimispalvelusta Opit. Hankkeen myötä vuonna 2004 otetaan kaikilla vuosiluokilla käyttöön tietokoneavusteinen oppimis - ympäristö. Verkkodemokratiaa edistettiin mm. avaamalla Sampolan kirjastoon uusi tietotori. Myös Netti-Nysse jatkoi toimintaansa. Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden seutukuntayhteistyö eteni monin tavoin, esimerkkeinä alueellisesta yhteistyöstä lastenkulttuurihanke Pirkkanen, PIKI-kirjastojärjestelmä ja aikuisten kuvataiteen perusopetuksen AKU-projekti. Yhdyskuntapalvelut valittiin kaupungin tilaajatuottajamallin pilottikohteeksi. Tämä merkitsi toiminnan kehittämistarvetta sekä suuria muutoksia toimialan organisaatiossa ja toimintatavoissa. Valtaosa toimialan tehtävistä tulee jatkossa perustumaan tilaajan ja tuottajan välisiin palvelusopimuksiin Investoinnit Suurimmat investointiryhmät vuonna 2003 olivat talonrakentaminen sekä liikenneväylät ja puistot. Talonrakentamisen painopiste oli aiempien vuosien tapaan perusparantamisessa. Suurimmat perusparannushankkeet olivat Frenckellin ja Raatihuoneen peruskorjaus, ammattikorkeakoulun perusparannukset, Pyynikintie 2, Tammelan koulu 1-vaihe, Ratinan stadionin nykyaikaistaminen sekä Hatanpään alue (keittiön laajennus). Uudisrakentamisen kohteita olivat Linnainmaan sekä Harjun koulun laajennus, Leinolan perhetukikeskus, pelastustoimen tilajärjestelyt ja hätäkeskus. Suurimpana yksittäisenä kohteena jatkui Hatanpäänpuiston sairaalan laajennus, joka sisälsi sekä saneerausta että uudisrakentamista.maa-alueiden hankinnoista merkittävimmät olivat 17,3 hehtaaria Kauppi-Takahuhti- Ristinarkku -alueelta sekä 3 hehtaaria Rantaperkiöstä. Liikenneväylien investointiryhmään kuuluvista hankkeista merkittävimpiä olivat Frenckellinaukion rakentaminen keskustorin pohjoisosassa, Tarastejärven asfalttiaseman ja romuajoneuvoalueen rakentaminen sekä Rissonkadun rakentaminen. Puistoyksikön merkittävimpiä uudisrakennuskohteita olivat Kirkkoladonpuisto Pappilassa ja Juurespuisto Raholassa. Tärkein peruskorjauskohde oli Pikku Kakkosen leikkipaikka Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Verotulot toteutuivat 1,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Kunnan tuloveroarvio ylittyi 2,5 miljoonaa euroa. Yhteisöveroarvio alittui 0,8 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroarvio 0,3 miljoonaa euroa. Valtionosuudet toteutuivat 11,1 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon merkittyä suurempina. Merkittäviä toimintamenojen ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: vanhusten palvelut (5,6 milj. euroa), erikoissairaanhoito (3,8 milj. euroa), yleissivistävä koulutus (1,0 milj. euroa), erityispalvelut (0,9 milj. euroa), sosiaalityö (1,0 milj. euroa), hallintokeskus (0,5 milj. euroa), liikuntatoimi (0,3 milj. euroa) ja ympäristötoimi (0,2 milj. euroa). Merkittäviä toimintatulojen alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: päivähoito (1,6 milj. euroa), varamäärärahat ja työllisyystyöt (0,8 milj. euroa), yleissivistävä koulutus (0,3 milj. euroa), vanhusten palvelut (0,3 milj. euroa), erityispalvelut (0,2 milj. euroa), henkilöstökeskus (0,1 milj. euroa) ja sosiaalityö (0,1 milj. euroa). Merkittäviä toimintamenojen alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: varamäärärahat ja työllisyystyöt (4,7 milj. euroa), päivähoito (1,7 milj. euroa), tekninen toimi (1,3 milj. euroa), henkilöstökeskus (0,8 milj. euroa), pelastustoimi (0,4 milj. euroa), koulutustoimen sekä kulttuuri- ja vapaaaikatoimen hallintopalvelut (0,3 milj. euroa), ammattiopisto (0,2 milj. euroa). Merkittäviä toimintatulojen ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: tekninen toimi (0,8 milj. euroa), erikoissairaanhoito (0,3 milj.euroa). Merkittäviä budjetoitua huonompia toimintakatteita toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: kuvantaminen (0,1 milj. euroa). Merkittäviä budjetoitua parempia toimintakatteita

11 toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueillat tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: tilakeskus (1,1 milj. euroa), kiinteistötoimi (1,0 milj. euroa), katuyksikön esituotanto ja tilaustyöt (0,5 milj. euroa), konsernihallinnon projektit (0,4 milj. euroa), tietotekniikkakeskus (0,3 milj. euroa), maksullinen palvelutoiminta (0,3 milj. euroa), materiaalikeskus (0,3 milj. euroa), ulkomaalaispalvelut (0,3 milj. euroa). Edellä mainittujen poikkeamien syyt on esitetty tehtäväalueiden kohdalla käyttötalousosassa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2003 kaupungin talous heikkeni, koska verotulot vähenivät 5,7 prosenttia ja samanaikaisesti toimialojen nettomenot kasvoivat 6,1 prosenttia. Tilikauden tulos jäi ensimmäistä kertaa kirjanpitolain soveltamisen aikana lievästi alijäämäiseksi. Taseessa ei ole aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää. Tuloksen kannalta tilinpäätös oli lähes tasapainossa. Rahoituksen osalta lainamäärä kasvoi 16,8 milj. euroa ja kassavarat vähenivät 24,0 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 558,1 milj. euroa, missä on noin 4 prosentin kasvu vuodesta Kasvu kertyy lähes kokonaan vuodelle 2004 tehdystä tuloveroprosentin korotuksesta. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 480,0 milj. euroa, mikä tarkoittaa 3,8 prosentin kasvua vuoden 2003 kertymään. Alkuvuodesta täsmentyneen arvion mukaan kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 476,0 milj. euroa. Yhteisöveroja kertyi viime vuonna 49,2 milj. euroa ja vuoden 2004 talousarviossa niitä arvioidaan saatavan 52,0 milj. euroa. Alkuvuoden arvion mukaan yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 53,0 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 140,0 milj. euroa, missä on kasvua noin 20 milj. euroa vuodesta Ministeriöiden rahoituspäätösten perusteella valtionosuudet ovat toteutumassa 0,4 milj. euroa talousarviota suuremp i- na. Liikelaitosten tuottovaatimusta on tehostettu vuodelle 2004 siten, että sähkölaitoksen ja vesilaitoksen korvausta peruspääomasta on korotettu yhteensä 4,5 milj. euroa ja liikennelaitoksen konsernitukea on alennettu 0,4 milj. euroa. Kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2004 talousarviossa 7,4 prosenttia vuoden 2003 talousarviosta. Kasvu on suurten kaupunkien toiseksi suurin. Käyttömenojen nopea kasvu ja investointien tulorahoitusta huomattavasti suurempi taso heikentävät kaupungin taloutta edelleen. Talousarviossa tuloslaskelma on 10,7 milj. alijäämäinen ja oma tulorahoitus kattaa vain 57 prosenttia käyttöomaisuusinvestoinneista. Vaikka lainamäärä kasvaa 21,3 milj. euroa, kaupungin kassavarat vähenevät 33,9 milj. euroa. Toimialat ovat alkuvuoden 2004 aikana esittäneet talousarvioon noin 8,5 milj. euron edestä uudelleenbudjetointeja ja muutosesityksiä, jotka käsitellään kaupunginvaltuuston huhtikuun kokouksessa. Valtionosuudet ja verotulot ovat toteutumassa suunnilleen talousarvion mukaisina. Tasapainoisen taloudenhoidon kannalta uudet menojen lisäykset pitäisi kattaa vastaavansuuruisilla menojen säästöillä. Kuntien rahoitustilanne heikkenee edelleen vuonna 2004 ja kuntatalous säilyy jatkossakin kireänä. Tampereen kaupungin talouskehitys ei poikkea kuntien yleisestä talouskehityksestä. Kansantalouden yleinen epävarmuus, kaupungin menojen nopeana jatkuva kasvu sekä huomattavan suuret investointitarpeet asettavat paineita kaupungin tulevien vuosien talouden ja toiminnan tasapainoiselle suunnittelulle.

12 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut euroa euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot

13 2.2 Tuloslaskelman analysointi Vuoden 2003 tuotot Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät myös kaupungin liikelaitokset Tuotot Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2003 yhteensä 1 015,7 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 9,0 milj. euroa (0,9 %). Toimintatuotot kasvoivat 36,3 milj. euroa (11,6 %) Merkittävimmät syyt toimintatuottojen kasvuun olivat sähkölaitoksen tulojen kasvu sekä myyntituloja muilta Pirkanmaan kunnilta lisännyt maakunnallisen aluepelastuslaitoksen toiminnan aloittaminen vuoden 2003 alussa. Toisaalta koko kaupungin kannalta merkittävimmät tulot, verotulot, vähenivät 569,3 milj. eurosta 536,6 milj. euroon (5,7 %). Verotulojen lasku johtui erityisesti yhteisöverojen vähenemisestä Koiravero Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisvero Myynti-tuotot 24 % Rahoitustuotot 1 % Maksutuotot 4 % Valtionosuudet 12 % Muut tuotot 4 % Tuet ja avustukset, 2 % Verotuloarvion toteutuminen Verotulot, milj. euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Kunnan tulovero 460,0 460,0 462,5 2,5 Yhteisövero 50,0 50,0 24,7-0,8 Kiinteistövero 25,0 25,0 49,2-0,3 Muut verotulot 0,2 0,2 0,2 0,0 Yhteensä 535,2 535,2 536,6 1,4 Verotulot 53 % Verotulojen jakautuminen verolajeittain Milj. euroa Kunnallisvero 462,5 473,9 Kiinteistövero 24,7 24,5 Yhteisövero 49,2 70,7 Koiravero 0,2 0,2 Yhteensä 536,6 569,3 Tuloveroprosentin ja veroäyrimäärän kehitys Veroäyrit Tuloveroprosentti Ansioäyrit, milj. euroa Äyrien muutos % , ,8 3, , ,6 6, , ,9 3, , ,2 6, , ,7 6, , ,4 3, , ,00 Valtionosuuksien toteutuminen Valtionosuudet milj.euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Yleinen valtionosuus 3,9 3,9 4,0 0,1 Sos.- ja terv.huollon vos. 73,1 4,3 77,4 78,4 1,0 Opetus- ja kultt. vos. 32,3 5,2 37,5 38,0 0,5 Yhteensä 109,3 9,5 118,8 120,4 1,6

14 2.2.3 Kulut Tampereen kaupungin kulujen kokonaismäärä vuonna 2003 oli 1 017,8 milj. euroa ja kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 65,5 milj. euroa (6,9 %). Kulujen kasvu aiheutui pääasiassa toimintakulujen kasvusta, joka oli 63,5 milj. euroa (7,3 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2003 oli yhteensä 495,7 milj. euroa (48,7 % toimintakuluista). Omaan rakentamiseen ja muuhun omaan valmistamiseen liittyvät menot, esim. palkat, palvelujen ostot ja aineet, yhteensä 92,9 milj. euroa, sisältyvät tuloslaskelman toimintamenoihin ja on oikaistu investointimenoiksi rivillä Valmistus omaan käyttöön. Palvelujen ostot 27 % Vuoden 2003 kulut Aineet, tarvikkee ja Muut kulut tavarat 1 % Avustukst 12 % 7 % Henkilöstök ulut 45 % Poistot 7 % Rahoituskulut 1 % Kuluista ei ole vähennetty erää Valmistus omaan käyttöön 92,9 milj. Euroa Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valt i- onosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2003 toimintakulujen voimakkaan kasvun vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 27,2 milj. euroa (4,9 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna ,4 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä toimintakatteen lisäksi on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vu osikate vuonna 2003 oli 77,8 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 387 euroa. Vuosikate heikkeni 49,0 milj. euroa (38,6 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Toimintakatteen alenemisen lisäksi vuosikatetta heikensivät erityisesti pienentyneet verotulot Tulos ja ylijäämä/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli vuonna ,1 milj. euroa negatiiv i- nen, kun vastaava välitulos vuonna 2002 oli 54,4 milj. euroa positiivinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden avulla käytettyjen investointivarausten vaikutus jaetaan useammalle tilikaudelle. Poistoeron vähennystä on kirjattu 1,5 milj. euroa. Investointivarausten käyttötarkoitusta on muutettu, mutta varausten kokonaismäärä on säilynyt samana. Rahastojen muutokseksi on kirjattu liikelaitosrahaston vähennys 3,8 milj. euroa sekä riskirahastojen ja takausvastuurahaston lisäys 3,8 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen alijäämä vuodelta 2003 muodostui 0,5 milj. euroksi, kun vuodelta 2002 syntyi ylijäämää 53,3 milj. euroa.

15 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut euroa euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5 8 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella

16 3.2 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin kassavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kaupungin kassavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet koko kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Liikelaitosten erät sisältyvät rahoituslaskelmaan Tulorahoitus ja investoinnit Tulorahoitus kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta kassavaroihin. Tulorahoituksen määrä oli 68,8 milj. euroa vuonna 2003, määrä väheni edelliseen tilikauteen verrattuna 55,5 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2003 yhteensä 131,3 milj. euroa, joka on 10,6 milj. euroa edellisen vuoden määrää suurempi. Koska käyttöomaisuuden myyntitulot kuitenkin lisääntyivät, väheni rahan käyttö investointeihin yhteensä 1,3 milj. eurolla 114,7 milj. euroon. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli tilikaudella 45,9 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2002 vastaava määrä oli 8,3 milj. euroa positiivinen. Nettokassavirran merkittävä muutos aiheutuu vähentyneestä tulorahoituksen määrästä Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettokassavirta oli vuonna 2003 yhteensä 21,9 milj. euroa, vastaava kassavirta vuonna 2002 oli 23,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuonna 2003 yhteensä 23,4 milj. euroa, 11,3 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Kokonaiskassavirta rahoitustoiminnasta muuttui kuitenkin 1,0 milj. euroa edellistä vuotta pienemmäksi, koska muut maksuvalmiuden muutokset vaikuttivat kassavirtaan päinvastaisesti. Henkilöstökassan pääomien muutos 5,9 milj. euroa on sisällytetty rahoituslaskelmassa riville lyhytaikaisten lainojen muutos. Aiemmilla tilikausilla henkilöstökassan muutos on esitetty muihin maksuvalmiuden muutoksiin sisältyvien toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksissa. Vuotta 2002 koskevaa vertailutietoa on muutettu uutta kirjauskäytäntöä vastaavaksi Kassavarojen muutos Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirroista muodostuva kokonaiskassavarojen muutos muodostui 24,0 milj. euroa negatiiviseksi. Vuonna 2002 vastaava kassavarojen muutos oli 31,3 milj. euroa positiivinen. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys 160,0 140,0 120,0 Nettoinvestoinnit Vuosikate 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 TP1997 TP1998 TP1999 TP2000 TP2001 TP2002 TP2003

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tilinpäätös 27 Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 2 Yleinen kehitys Tampereen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä Paino: Juvenes Print Painatuskeskus 2007 ISSN 0355 2837 KOHTI PORMESTARIVETOISTA TOIMINTAMALLIA

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005

TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä Paino: Juvenes Print Painatuskeskus 2006 ISSN 0355 2837 TAMPERE VALMISTAUTUU LUOTTAVAISESTI

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

LASKUTUSOSOITE TUNNUS

LASKUTUSOSOITE TUNNUS LASKUTETTAVA ORGANISAATIO LASKUTUSOSOITE OVT- TUNNUS LISÄTIETO LIIKELAITOKSET ALUEPELASTUSLAITOS Tampereen aluepelastuslaitos PL 200 00370211675293 Yhteyshenkilö: Jaana-Helena Valkila, jaana.valkila@tt.tampere.fi,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 211 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot