TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Paino: Tampereen kaupungin painatuskeskus 2004 ISSN

2 KAUPUNGIN TALOUS KÄÄNTYI ALIJÄÄMÄISEKSI Tampereen kaupungin talous toteutui lähes talousarvion ja ennakkoarvioiden mukaisesti. Taloudellinen liikkumavara heikentyi edellisestä vuodesta verotulojen alenemisen, toimintamenojen kasvun sekä korkean investointitason vuoksi. Verotulot vähenivät 33 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksestä muodostui alijäämäinen ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun kirjanpitolakia ryhdyttiin kunnissa soveltamaan vuonna Kaupungin talous on tilinpäätöstietojen mukaan tulorahoituksen riittävyyden osalta kuitenkin tyydyttävä ja aiempien hyvien vuosien ansiosta taloutemme on vakaalla pohjalla. Veroprosentin nostaminen vuodelle 2004 osoittautui tilinpäätöksen ja alkuvuoden talouskehityksen valossa välttämättömäksi toimenpiteeksi kaupungin palvelutason turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Talouskasvun viivästyminen jarrutti maamme vientikehitystä viime vuonna. Kansantalous kasvoi hitaasti jo kolmannen vuoden peräkkäin. Kokonaistuotanto kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,9 prosenttia. Talouskasvu jäi hitaammaksi kuin vuoden alussa arvioitiin ja näyttääkin siltä, että olemme pysyvästi siirtyneet ns. matalan kasvun aikakauteen. Kuntatalous heikkeni merkittävästi vuoden 2002 erinomaisiin tilinpäätöksiin verrattuna. Verotulot laskivat neljä prosenttia, mikä johtui verovähennysten lisäämisestä sekä yhteisöveroratkaisuista. Hidas talouskasvu vaikutti negatiivisesti myös työllisyyden kehitykseen ja heikensi kunnallisverokertymää. Tampereen työttömyysaste nousi vuoden aikana 14,7 prosenttiin. Työttömien määrä oli lähes henkilöä ja työttömyysaste oli lähes kolme prosenttiyksikköä koko maan työttömyysastetta korkeampi. Kaupungin väkiluku oli vuoden 2003 lopussa asukasta, jossa on kasvua asukasta. Väestön kasvu hidastui hieman edellisistä vuosista. Tampereen seutukunnan asukasluku oli vuodenvaihteessa , jossa on kasvua asukasta. Vuoteen 2020 mennessä väestön määrän ennustetaan kasvavan Tampereella noin asukkaalla ja koko seutukunnassa lähes asukkaalla. Vuonna 2003 tehtiin merkittäviä päätöksiä kaupunkistrategian toteuttamiseksi. Yksi tärkeimmistä oli kaupunginvaltuuston alkuvuonna tekemä periaatepäätös kaupungin toimintamallin uudistamisesta sekä pormestarijärjestelmän käyttöönotosta vuoden 2007 alusta lukien. Toimintamallin uudistus koostuu monista erillisistä hankkeista ja se toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Kaupungilla on käynnissä poikkeuksellisen suuri määrä tulevaisuuteen tähtääviä yhdyskuntarakentamisen investointihankkeita. Tällaisia ovat muun muassa Vuoreksen ja Ratinan alueiden rakentaminen sekä pikaraitiotie, matkakeskus ja Ranta-Tampellan tunneli. Nämä hankkeet vaativat edetäkseen huolellisen valmistelun erilaisine selvityksineen. Hankkeiden valmistelu eteni vuoden 2003 aikana suunnitellulla tavalla. Tampereen kaupungin, yliopistojen, elinkeinoelämän ja muiden tahojen yhteiset kehittämisohjelmat: etampere, BioneXt Tampere, Hervannan EU-ohjelma sekä Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma etenivät tavoitteiden mukaisesti. Seudun kuntien kanssa yhteistyötä syvennettiin toteuttamalla aluekeskusohjelmaan kuuluvia hankkeita. Yhteistyön tiivistämistä jatketaan edelleen vuoden 2004 aikana käynnistämällä seudun kuntien kanssa yhteisen seutustrategian laadinta. Vuosi 2003 jää Tampereen kaupungin historiaan vuotena jolloin asukkaan raja rikkoutui. Kaupunki säilytti tutkimusten mukaan myös hyvän imagonsa, mistä kuuluu erityiskiitos kaikille tamperela i- sille, kaupungin henkilöstölle sekä yhteistyötahoille. Jarmo Rantanen kaupunginjohtaja

3 I TOIMINTAKERTOMUS

4 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2003 toiminut Sirkka Merikoski (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirjo Rauhala (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Välimäki Pauli (Vihr.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aaltonen Outi (Vihr.) Ashorn Per (Vihr.) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Berg Esko (Kok.) Dündar-Järvinen Aila (Kok.) Graeffe Gunnar (Kesk.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heikkilä Lasse (KD) Hervonen Antti (Kok.) Ilomäki Aimo (Vas.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Jokinen Tarja (SDP) Jumppanen Piippa (Kok.) Järvelä Ilkka (Vas.) Karhu Saara (SDP) Kivistö Anneli (Sit., SDP) Kivistö Tuula (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Kummola Kalervo (Kok.) Laine-Aro Marita (Kok.) Leinonen Matti (SDP) Lintunen Taavi (SKP) Länsiö Matti (SDP) Löfberg Peter (RKP) Meriläinen Rosa (Vihr.) Minkkinen Lea (Vas.) Mäkinen Seppo (Kok.) Nieminen Timo P. (Kok.) Nyberg Matti (Sit., Kok.) Oksanen Lasse (TaSi) Ollila Riitta (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Punkari Antti (Kok.) Pöllänen Elli-Maija (Vas.) Rahikainen Matti (SDP) Rantanen Seppo (Kok.) Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rimmi Eila (Vas.) Rinne Harri (Vihr.) Roivainen Irene (Vihr.) Ruoholahti Pauli (SDP) Salminen Seppo (SDP) Seppälä Miikka (Kok.) Sillanaukee Päivi (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Sirnö Minna (Vas.) Soro Hannu (TaSi) Stenius-Kaukonen Marjatta (Vas.) Suoniemi Kalevi (TaSi) Tainio Hanna (SDP) Tiura Marja (Kok.) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Vesasto-Aro Irja (SDP) Viitanen Pia (SDP) Virtanen Pertti (TaSi). Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2003 toiminut Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pauli Ruoholahti (SDP) ja toisena varapuheenjohtajan asti Rosa Meriläinen (Vihr.) sekä tästä eteenpäin Lasse Oksanen (TaSi). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Aaltonen Outi (Vihr.) Graeffe Gunnar (Kesk.) Koskinen Riitta (Kok.) Länsiö Matti (SDP) Rantanen Seppo (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Tainio Hanna (SDP) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallituksen esittelijöinä ovat toimineet kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sekä apulais - kaupunginjohtajat Esa Kotilahti, Vesa Kauppinen (vs. Seppo Prunnila sijaisena), Lasse Eskonen ja vs. Kalevi La mmi. Kaupunginhallituksella on vuonna 2003 ollut kaksi jaostoa; liiketoimintajaosto ja henkilöstöjaosto. Liiketoimintajaoston tehtävänä on ollut kaupungin

5 omistamien liiketoimintaa harjoittavien yritysten, kaupungin liikelaitosten ja sisäisten palveluiden omistajaohjaus. Henkilöstöjaoston tehtävänä on ollut kaupungin henkilöstöpolitiikan ohjaus. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Liiketoimintajaosto Länsiö Matti (SDP) pj. Jaskari Harri (Kok.) I vpj. Gunnar Graeffe(Kesk.) II vpj. Anneli Kivistö (Sit., SDP.) Jaana Kinanen (TaSi.) Riitta Koskinen (Kok.) Elina Sirén (Kok.) Henkilöstöjaosto Rantanen Seppo (Kok.) pj. Ruoholahti Pauli (SDP) I vpj. Aaltonen Outi (Vihr) II vpj, Laine-Aro Marita (Kok) Sipilä Satu (Krist) Tainio Hanna (SDP) Oksanen Lasse (Tasi) Tampereen kaupungin keskeinen luottamuselin- ja toimialaorganisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa: TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Liiketoimintajaosto Vaalielimet Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Tarkastustoimikunta Liikennelaitoksen johtokunta Sähkölaitoksen johtokunta Palvelujen hankintalautakunta Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen Apulaiskaupunginjohtaja Vs. Esa Kotilahti kaupunginjohtajan ensimmäinen varamies Tampereen Veden johtokunta Liiketoiminta Asuntotoimi Kiinteistötoimi Kaupunginkanslia Sisäiset palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Koulutuslautakunta Jaosto Sara Hildenin taidemuseon johtokunta Ympäristölautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus Aluepelastuslaitos Tekninen lautakunta Jaosto Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Vesa Kauppinen Sosiaali- ja terveystoimi Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Koulutustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Apulaiskaupunginjohtaja Vs. Kalevi Lammi Tekninen toimi Ympäristötoimi

6 Sisäisen tarkastuksen valvomista, ohjaamista ja kehittämistä sekä tilintarkastuksen koordinointia varten on vuonna 2003 toiminut tarkastustoimikunta. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Antti Punkari Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Tampereen kaupungissa toimi 8 lautakuntaa, 5 johtokuntaa, ammattikorkeakoulun hallitus sekä 17 toimikuntaa, neuvottelukuntaa tai työryhmää vuonna Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Palvelujen hankintalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Johtokunnat Henkilöstökassan johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Sähkölaitoksen johtokunta Tampereen Veden johtokunta Ammattikorkeakoulun hallitus Toimikunnat ja neuvottelukunnat Eläkeläisneuvosto Hervanta-projektin toimikunta Kadunnimitoimikunta Kaupungin yhteistyöryhmä Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmä Lahjoitus- ja tukirahaston toimikunta Liikennetoimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Pelastuspalvelun neuvottelukunta Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta Sosiaali- ja terveystoimen tutkimuslupatoimikunta Tampereen turvallisuusohjelman ohjausryhmä Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta Tiederahaston toimikunta Vammaisneuvosto Ympäristönhoitotoimikunta Henkilöstö Toimialat Konsernihallinto Sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalv Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Liikelaitokset YHTEENSÄ Yhdyskuntapalvelut 5 % Henkilöstö toimialoittain Liikelaitokset 12 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 46 % Konsernihallinto 2 % Sisäiset palvelut 7 % 1.2 Yleinen taloudellinen kehitys Koulutuspalvelut 21 % Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 7 % Siirtyneet kasvuodotukset leimasivat yleistä taloudellista kehitystä viime vuonna. Taloudelliset näkymät ovat kuitenkin kohentuneet viime vuoden epävarmuuden jälkeen ja kasvu näyttää olevan tukevammalla pohjalla kuin useaan vuoteen. Maailmantalouden tila on kirkastunut etenkin Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Euroopassakin odotukset ovat toiveikkaita. Suomessa kotitalouksien kulutus kasvaa edelleen ripeästi, vientinäkymät ovat viimevuotista paremmat, eivätkä investoinnitkaan enää supistune. Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi kuluneena vuonna ennakkotietojen mukaan 1,9 prosenttia. Kasvu jäi hieman pienemmäksi kuin edellisenä vuonna ja oli hitaampaa kuin vuosi sitten ennustettiin. Euroalueella tuotannon kasvu jäi 0,4 prosenttiin, vaikka kasvu vilkastui vuoden lopulla. Suomessa kokonaistuotannon kasvu perustui paljolti yksityiseen kulutukseen. Kotimaista kulutuskysyntää vilkastutti ansioiden nousun, verokevennysten ja matalan koron vahvistama kotitalouksien ostovoima. Nousun viivästyminen Euroopassa jarrutti viennin kasvua ja yritysten investointeja kotimaassa.

7 Investoinnit supistuivat jo toista vuotta peräkkäin ja myös nettoviennin kasvu jäi vähäiseksi. Työvoiman kysyntä supistui viime vuonna vain henkeä, vaikka talouskasvu oli hidasta. Toimialoittaiset muutoserot olivat kuitenkin melko suuret. Työpaikat vähenivät erityisesti teollisuudessa, mutta lisääntyivät julkisissa ja liike -elämän palveluissa, liikenteessä sekä rakennustoiminnassa. Työttömyystilanne pysyi lähes ennallaan. Työttömien määrä oli eli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kun työvoiman määrä pieneni etenkin nuorten ikäluokkien keskittyessä opiskeluun, työttömyysaste aleni 0,1 prosenttiyksikköä 9,0 prosenttiin. Yleinen hintatason kasvu oli edellisvuotta vähäisempi. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna ennakkotietojen mukaan ainoastaan 0,9 prosenttia. Matala korkotaso on hidastanut inflaatiokehitystä. Inflaatiopaineet näyttävät myös kuluvan vuoden osalta vähäisiltä. Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä kasvoi 1,5 prosenttia, mutta koska vientihinnat laskivat tätä enemmän, jäi viennin arvo lähes 2 prosenttia edellistä vuotta vähäisemmäksi. Kansainvälisen talouden epävarmuus ja dollarin heikkous pitivät Suomen vientikysynnän vaisuna ja vientihinnat laskussa. Tuonnin määrä kasvoi vajaan prosentin ja tuonnin arvo 1,5 prosenttia. Teollisuustuotannon supistuminen vähensi tuotannollista tuontia, mutta kestokulutustavaroiden, mm. henkilöautojen, tuonti oli vilkasta. Investointien määrä väheni viime vuonna yhteensä 2,5 prosenttia, mutta kehitys oli kaksijakoinen. Tuotannolliset rakennus- sekä kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät selvästi, kun taas asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät matalan korkotason ja kotitalouksien vahvan tulevaisuudenuskon ansiosta. Kasvua tukevan rahapolitiikan ja alhaalla pysyneen inflaation seurauksena korot ovat ennätyksellisen matalalla. Matala korkotaso on pitänyt asuntoluottojen kysynnän korkealla tasolla, vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa. Vuoden 2002 alusta alkanut osakekurssien alamäki Euroopassa ja Yhdysvalloissa päättyi viime vuoden maaliskuussa. Sen jälkeen kurssit ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti. Sijoittajien usko talouden kääntymisestä paremp aan suuntaan näyttää vahvistuneen. Heikko talouskehitys on hidastanut julkisen sektorin tulojen kasvua ja lisännyt menopaineita. Myös verotuksen keventäminen on pienentänyt julkisen sektorin ylijäämää merkittävästi. Valtion talous oli viime vuonna vielä niukasti ylijäämäinen, mutta ylijäämä on supistunut tuntuvasti vuoden 2000 huipputasolta. Valtionhallinnon ylijäämä suhteessa 63,3 mrd. euroa, velan taso kasvoi edellisestä vuodesta 4 mrd. eurolla. Velka suhteutettuna kokonaistuotantoon oli vuoden lopussa 44,1 prosenttia, kun vuotta aiemmin velan osuus oli 42,4 prosenttia. Usean vuoden suotuisan kehityksen jälkeen kuntien yhteenlaskettu vuosikate kääntyi viime vuonna laskuun ja velkaantuminen nopeutui. Toimintakatteiden heikkeneminen ja verotulojen väheneminen merkitsivät talouden selvää kiristymistä, jota tosin lievensi valtionosuuksien lisääminen. Vuosikatteiden laskun taustalla on verotulojen heikko kehitys. Vuonna 2003 kuntien saamat verotilitykset olivat 13,4 mrd. euroa, jossa on laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 mrd. euroa eli 4,1 prosenttia. Verotulojen alenemista lievensi valtionosuuksien noin 0,4 mrd. euron lisäys. Kuntien toimintamenot kasvoivat nettomääräisesti4,6 prosenttia ja investointimenot lisääntyivät 1,6 prosenttia. Kuntien lainakanta vuoden lopussa 5,5 mrd. euroa, mikä on 0,7 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. 1.3 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Tampereen kaupungin väestön kasvu on ollut viime vuosina vilkasta. Viiden viimeisen vuoden aikana väestömäärä on lisääntynyt noin asukkaalla. Kuluneena vuonna väestön kasvu hidastui, mutta odotettu tamperelaisen raja rikkoontui elokuussa Kaupungin väestömäärä oli vuoden lopussa asukasta, jossa on kasvua asukasta. Tampereen naapurikuntien kasvu jatkui erittäin vilkkaana. Tampereen seutukunnan asukasluku oli vuodenvaihteessa , jossa on kasvua 3458 asukasta. Vuoteen 2020 mennessä väestön määrän ennustetaan kasvavan Tampereella noin asukkaalla ja koko seutukunnassa lähes asukkaalla. Kaupungin työttömyystilanne on huolestuttava. Työttömyysaste nousi vuoden 2003 aikana 14,2 prosentista 14,7 prosenttiin. Työttömien määrä on edelleen korkea eli lähes henkilöä. Kaupungin työttömyysaste on 2,8 prosenttiyksikköä koko maan työttömyysastetta korkeampi. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereella suurista kaupungeista eniten vuonna Vuoden 2002 lopussa työpaikkoja oli noin , jossa on kasvua edellisestä vuodesta työpaikkaa. Viimeisen viiden vuoden aikana työpaikkojen määrä on lisääntynyt keskimäärin vuodessa. bruttokansantuotteeseen oli ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttia. Valtionvelka oli vuoden 2003 lopussa

8 Rakentaminen oli kuluneena vuonna vahvasti kuluttajavetoista. Rakennuslupia myönnettiin uudelle asunnolle. Rakennuslupamäärän lasku edellisenä vuonna näkyi valmistuneiden asuntojen huomattavana vähennyksenä. Uusia asuntoja valmistui viime vuonna Toimitilojen rakentamisessa näkyy maailmantalouden epävarmuus, mutta vanhoja toimitiloja uudistetaan edelleen runsaasti. Vuoden 2003 talousarviossa kaupungin hyvää talousasemaa hyödynnettiin ja toimialojen nettomenojen suunniteltiin kasvavan 5,7 prosentilla edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Tilin päätöksessä toimintamenot olivat 6,1 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2002 tilinpäätöksessä. Suuri osa menojen kasvusta suuntautui sosiaali- ja terveystoimeen. Talousarvio toteutui vuoden aikana varsin hyvin, lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimen menojen ylitystarpeita. Kaupunginvaltuusto lisäsi talousarvion muutoksissa sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja 10,3 milj. eurolla, mutta silti toimiala ylitti talousarvionsa 11,0 milj. eurolla. Investointitaso voitiin säilyttää edelleen korkeana ja vuoden aikana tasoa nostettiin vielä noin 8 milj. euron talousarvion muutoksilla. Sähkölaitoksen tuloksen kehittyminen jatkui suotuisana. Sähkölaitoksen koko vuoden liiketulos muodostui 31,3 milj. euroksi eli 5,7 milj. euroa talousarviota paremmaksi. Vastaavasti Tampereen Veden liiketulos oli 1,3 milj. euroa ja liikennelaitoksen 0,6 milj. euroa budjetoitua huonompi. Kokonaisuutena kaupungin talous toteutui kuluneena vuonna suunnitellun mukaisesti. Taloudellinen liikkumavara on heikentynyt edellisestä vuodesta verotulojen alenemisesta ja menojen kasvusta johtuen. Tilinpäätöksestä muodostui ensimmäistä kertaa alijäämäinen kirjanpitolain soveltamisen aikana. Talouden heikkenemisestä huolimatta investointien määrä pidettiin korkealla tasolla. Tilinpäätös on tulorahoituksen riittävyyden osalta tyydyttyvä, eikä tilinpäätös vaaranna vuoden 2004 talousarvion toteutumista lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat 8,8 milj. euroa vuoden 2002 tilinpäätökseen verrattuna. Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan omarahoitusosuus jäi arvioitua pienemmäksi. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2003 rahoituksen tarkistuspäätöksessä myönnettiin myös lisärahoitusta vielä 1,3 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa on mukana maan hallituksen päättämien verotulo menetysten kompensaatiota 4,3 milj. euroa. mm. kirjaston, kulttuuritoimen, lasten iltapäiväkerhotoiminnan, liikuntatoimen ja työväenopiston maksujen osalta. Sosiaali- ja terveystoimessa tarkistettiin lastensuojelun asiakasmaksuja, päihdehuollon asumispalveluyksiköiden asiakasmaksuja, päivähoidon leikkitoiminnasta perittäviä maksuja sekä kehitysvammahuollon asiakas maksuja. Verotulot alenivat vuonna ,7 milj. euroa (-5,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallis - verotulot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 11,4 milj. euroa (-2,4 %) ja yhteisöverotulot alenivat 21,5 milj. euroa (-30,4 %). Ennakonpidätyksen alaiset tulot kasvoivat Tamp e- reella normaalisti, mutta tilitykset edellisiltä vuosilta vähenevät. Tästä johtuen kunnallisverotulot alenivat vuonna Kunnallisverotuksessa verotettavien äyrien kasvu oli Tampereella koko maan ja muiden suurten kaupunkien keskimääräistä kehitystä parempaa. Äyrimäärä kasvoi 3,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun vastaava kasvu koko maassa ja suurissa kaupungeissa oli keskimäärin 3,2 prosenttia. Yhteisöveron väheneminen johtui yritysten heikentyneestä tuloskehityksestä ja yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuuden alenemisesta. Kiinteistöverotuloja kertyi 0,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut kiinteistöjen verotusarvojen ja kiinteistökannan kasvaessa Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen kaupungin konsernirakenteen sekä konsernihallinnon uudistamisen periaatteet. Vuoden alussa julkistettiin konsernihallinnon uusi organisaatiomalli, valittiin johtajat, määriteltiin ydin- ja tukiprosessit sekä valittiin näille prosessinomistajat. Päätettiin myös käynnistää selvitykset taloushallinnon, virastopalvelujen, työterveyshuollon, ravintokeskusten sekä logistiikkapalvelujen palvelukeskusten mu odostamisesta. Kaupunginvaltuustossa päätettiin, että osana kaupungin strategista johtamis järjestelmää pormestarimalli otetaan käyttöön vuoden 2007 alusta. Palvelujen hankintalautakunta sekä liiketoimintajaosto lakkautettiin vuoden lopussa ja niiden tehtävät siirtyivät kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle vuoden 2004 alussa. BioneXt Tampere -ohjelma käynnistyi vuoden alussa. Ohjelman painopisteet ja avaintoiminnot valittiin ja toteutuksessa päästiin hyvään vauhtiin. etampere tietoyhteiskuntaohjelma saavutti puolivälinsä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja maksuja korotettiin

9 Sähköisen taloushallinnon hankekokonaisuus eteni suunnitelmien mukaisesti. Ostolaskujen sähköisessä käsittelyssä päästiin tietojärjestelmäprojektin loppuvaiheeseen. Vuoden 2004 alusta sähköisen taloushallinnon hankekokonaisuus laajenee toiminnan ohjauksen ja sähköisten palveluiden hankekokonaisuudeksi. Vuoden aikana valmisteltiin tietotekniikkakeskuksen, auto- ja konekeskuksen sekä tilakeskuksen liikelaitosmuotoiseen toimintatapaan siirtymistä alkaen. Materiaalikeskus siirrettiin osaksi konsernihallintoa. Sisäisten palvelujen toimiala lakkautettiin vuoden 2004 alusta. Lapsiasiamiehen toiminta vakiinnutti asemansa ja sille laadittiin toimintasuunnitelma. Lapsiasiamies toimii osaltaan lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ensimmäinen kestävänkehityksen raportti julkaistiin syksyllä. Sosiaali- ja terveystoimen toiminnan painopisteinä näkyivät korostuneesti kaupunginhallituksen toimialalle asettamat palvelutavoitteet: vanhusten kotona asumisen tukeminen, omalääkärijonojen ja erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen sekä lasten ja nuorten kasvun tukeminen. Niihin liittyivät myös keskeiset resursoinnit. Toimintasuunnitelmiin vaikuttivat myös valtiovallan lisääntyvään normi - ohjaukseen liittyvät suositukset kansallisten terveysja sosiaaliohjelmien kautta. Toimeentulotuen, lastensuojelun sijaishuollon ja mielenterveyspalvelujen kysyntä jatkoi kasvuaan. Vanhusten palvelujen kehittämisessä etsittiin vaihtoehtoisia palvelumalleja valmistelemalla mm. palvelusetelin toimintama llit. Rakentaminen oli vahvasti kuluttajavetoista. Rakennuslupia myönnettiin uudelle asunnolle. Edellisen vuoden lupamäärien lasku näkyi valmis tuneiden asuntojen huomattavana vähennyksenä. Vuoden aikana valmistui uusia asuntoja Tampereen aluepelastuslaitoksesta muodostettiin liikelaitos, joka aloitti toimintansa ja huolehtii 33 pirkanmaalaisen kunnan pelastustoimesta Kehittämishankkeet Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen kaupungin konsernirakenteen sekä konsernihallinnon uudistamisen periaatteet. Uudistuksen tavoitteina on muun muassa palveluiden tuotantotapojen monipuolistaminen, kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen, poliittisen päätöksenteon aseman vahvistaminen sekä strategisen johtamisen edellytysten varmistaminen. Toimintamallin uudistus koostuu monista erillisistä hankkeista ja se toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Uudistuksen lähtökohtana on strategisen ohjauksen ja palvelutuotannon ohjauksen erottaminen toisistaan sekä tähän liittyen tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto niissä palveluissa, joissa se on mahdollista ja toiminnallisesti kannattavaa. Tulevaisuuden toimintamallissa kaupunki jaetaan a) tilaaja- ja viranomais - toimintaan, jossa toimivat lautakunnat sekä niitä tukevat tilaaja - ja viranomaisorganisaatiot sekä b) palvelu- ja liiketoimintaan, jota ohjaavat johtokunnat. Poliittisessa päätöksenteossa resurssit ohjataan tilaajaorganisaatioille, jotka saami llaan määrärahoilla ostavat palveluita palveluorganisaatioilta tai muilta palvelutuottajilta. Toimintamallin uudistus on edennyt monilta osin. Vuoden 2003 aikana päätettiin mm. tämän vuoden alusta toimintansa aloittaneiden elinkeino- sekä kiinteistö- ja asuntolautakuntien sekä kaupunginhallituksen suunnittelujaoston perustamisesta. Myös kaupungin konsernihallinto uudistettiin perusteellisesti. Vuoden aikana tehtiin myös selvitykset pormestarimallista. Sisäisten palveluiden liikelaitostaminen valmisteltiin siten, että tila keskuksen, tietotekniikkakeskuksen sekä auto- ja konekeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2004 alussa. Tämän lisäksi päätettiin erillisselvityksistä, joiden tavoitteena on organisoida kaupungin ydintehtäviä tukevat palvelut tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti palvelukeskuksiin. Kaupungilla on käynnissä poikkeuksellisen suuri määrä tulevaisuuteen tähtääviä yhdyskuntarakentamisen investointihankkeita. Tällaisia ovat muun muassa Vuoreksen ja Ratinan alueiden rakentaminen sekä pikaraitiotie, matkakeskus ja Ranta-Tampellan tunneli. Nämä hankkeet vaativat edetäkseen huolellisen valmistelun erilaisine selvityksineen. Hankkeiden valmistelu eteni vuoden 2003 aikana suunnitellulla tavalla BioneXt Tampere ohjelma käynnistyi vuoden alussa. Ohjelman painopisteet ja avaintoiminnot valittiin. Ensimmäisen toimintavuoden keskeisiä kohteita olivat biokemian ja teknologian koulutuksen sekä tutkimus- ja tuotekehitysinfrastruktuurin kehittäminen. etampere tietoyhteiskuntaohjelma saavutti puolivälinsä. Kaikki kuusi osaohjelmaa saavuttivat tai jopa ylittivät tavoitteensa. Uutena avauksena etampere ohjelma käynnisti pk-yrityksille tarkoitetun e- yrityspalvelun. Kaupunki on mukana EU-hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää keinoja kestävän kaupunkikehityksen edistämiselle ja mittaamiselle (PRESUD). Hankkeeseen liittyvä toinen kaupunkiarviointi toteutettiin Tampereella joulukuussa Hervannan EU-ohjelmassa jatkui kaupungin vetämänä kolme omaa projektia. Hervannassa toteutettiin lisäksi 11 muuta hanketta, joiden rahoitukseen kaupunki osallistui Hervannan EU-ohjelman toimiston välityksellä. Palvelujen hankintalautakunta keskittyi toisena toimintavuotenaan palvelujen hankintastrategiaa tuke-

10 vien palvelujen hankintaohjeiden valmisteluun. Palvelujen hankintaohjeissa kuvataan sujuva hankintaprosessi sekä onnistuneen palveluhankinnan takaavia menettelyjä ja pelisääntöjä. Aluekeskusohjelmassa toteutettiin vuoden aikana 11 hanketta. Yhteistyö maakuntaliiton kanssa tiivistyi. Aluekeskusohjelma oli mukana laadittaessa sekä maakuntaohjelmaa että sen toteuttamissuunnitelmaa. Kaupungin palvelujen liikkuvuutta tuettiin tarjoamalla mobiilipalveluita mm. sosiaali- ja terveystoimen kotisairaanhoidolle, Pirkanmaan aluepelastuslaitokselle ja kirjastoille. Etäällä olevien käyttäjien työasemien ylläpidon helpottamiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi otettiin käyttöön palvelinkeskeinen tietojen käsittelyratkaisu CITRIX. etamperehankkeissa osallistuttiin etampere -kortin sekä koulun ja kodin välisen sähköisen yhteydenpidon kehittämiseen. Yleissivistävä koulutus teki sopimuksen wwwkäyttöliittymään perustuvasta e-oppimispalvelusta Opit. Hankkeen myötä vuonna 2004 otetaan kaikilla vuosiluokilla käyttöön tietokoneavusteinen oppimis - ympäristö. Verkkodemokratiaa edistettiin mm. avaamalla Sampolan kirjastoon uusi tietotori. Myös Netti-Nysse jatkoi toimintaansa. Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden seutukuntayhteistyö eteni monin tavoin, esimerkkeinä alueellisesta yhteistyöstä lastenkulttuurihanke Pirkkanen, PIKI-kirjastojärjestelmä ja aikuisten kuvataiteen perusopetuksen AKU-projekti. Yhdyskuntapalvelut valittiin kaupungin tilaajatuottajamallin pilottikohteeksi. Tämä merkitsi toiminnan kehittämistarvetta sekä suuria muutoksia toimialan organisaatiossa ja toimintatavoissa. Valtaosa toimialan tehtävistä tulee jatkossa perustumaan tilaajan ja tuottajan välisiin palvelusopimuksiin Investoinnit Suurimmat investointiryhmät vuonna 2003 olivat talonrakentaminen sekä liikenneväylät ja puistot. Talonrakentamisen painopiste oli aiempien vuosien tapaan perusparantamisessa. Suurimmat perusparannushankkeet olivat Frenckellin ja Raatihuoneen peruskorjaus, ammattikorkeakoulun perusparannukset, Pyynikintie 2, Tammelan koulu 1-vaihe, Ratinan stadionin nykyaikaistaminen sekä Hatanpään alue (keittiön laajennus). Uudisrakentamisen kohteita olivat Linnainmaan sekä Harjun koulun laajennus, Leinolan perhetukikeskus, pelastustoimen tilajärjestelyt ja hätäkeskus. Suurimpana yksittäisenä kohteena jatkui Hatanpäänpuiston sairaalan laajennus, joka sisälsi sekä saneerausta että uudisrakentamista.maa-alueiden hankinnoista merkittävimmät olivat 17,3 hehtaaria Kauppi-Takahuhti- Ristinarkku -alueelta sekä 3 hehtaaria Rantaperkiöstä. Liikenneväylien investointiryhmään kuuluvista hankkeista merkittävimpiä olivat Frenckellinaukion rakentaminen keskustorin pohjoisosassa, Tarastejärven asfalttiaseman ja romuajoneuvoalueen rakentaminen sekä Rissonkadun rakentaminen. Puistoyksikön merkittävimpiä uudisrakennuskohteita olivat Kirkkoladonpuisto Pappilassa ja Juurespuisto Raholassa. Tärkein peruskorjauskohde oli Pikku Kakkosen leikkipaikka Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Verotulot toteutuivat 1,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Kunnan tuloveroarvio ylittyi 2,5 miljoonaa euroa. Yhteisöveroarvio alittui 0,8 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroarvio 0,3 miljoonaa euroa. Valtionosuudet toteutuivat 11,1 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon merkittyä suurempina. Merkittäviä toimintamenojen ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: vanhusten palvelut (5,6 milj. euroa), erikoissairaanhoito (3,8 milj. euroa), yleissivistävä koulutus (1,0 milj. euroa), erityispalvelut (0,9 milj. euroa), sosiaalityö (1,0 milj. euroa), hallintokeskus (0,5 milj. euroa), liikuntatoimi (0,3 milj. euroa) ja ympäristötoimi (0,2 milj. euroa). Merkittäviä toimintatulojen alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: päivähoito (1,6 milj. euroa), varamäärärahat ja työllisyystyöt (0,8 milj. euroa), yleissivistävä koulutus (0,3 milj. euroa), vanhusten palvelut (0,3 milj. euroa), erityispalvelut (0,2 milj. euroa), henkilöstökeskus (0,1 milj. euroa) ja sosiaalityö (0,1 milj. euroa). Merkittäviä toimintamenojen alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: varamäärärahat ja työllisyystyöt (4,7 milj. euroa), päivähoito (1,7 milj. euroa), tekninen toimi (1,3 milj. euroa), henkilöstökeskus (0,8 milj. euroa), pelastustoimi (0,4 milj. euroa), koulutustoimen sekä kulttuuri- ja vapaaaikatoimen hallintopalvelut (0,3 milj. euroa), ammattiopisto (0,2 milj. euroa). Merkittäviä toimintatulojen ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: tekninen toimi (0,8 milj. euroa), erikoissairaanhoito (0,3 milj.euroa). Merkittäviä budjetoitua huonompia toimintakatteita toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: kuvantaminen (0,1 milj. euroa). Merkittäviä budjetoitua parempia toimintakatteita

11 toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueillat tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: tilakeskus (1,1 milj. euroa), kiinteistötoimi (1,0 milj. euroa), katuyksikön esituotanto ja tilaustyöt (0,5 milj. euroa), konsernihallinnon projektit (0,4 milj. euroa), tietotekniikkakeskus (0,3 milj. euroa), maksullinen palvelutoiminta (0,3 milj. euroa), materiaalikeskus (0,3 milj. euroa), ulkomaalaispalvelut (0,3 milj. euroa). Edellä mainittujen poikkeamien syyt on esitetty tehtäväalueiden kohdalla käyttötalousosassa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2003 kaupungin talous heikkeni, koska verotulot vähenivät 5,7 prosenttia ja samanaikaisesti toimialojen nettomenot kasvoivat 6,1 prosenttia. Tilikauden tulos jäi ensimmäistä kertaa kirjanpitolain soveltamisen aikana lievästi alijäämäiseksi. Taseessa ei ole aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää. Tuloksen kannalta tilinpäätös oli lähes tasapainossa. Rahoituksen osalta lainamäärä kasvoi 16,8 milj. euroa ja kassavarat vähenivät 24,0 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 558,1 milj. euroa, missä on noin 4 prosentin kasvu vuodesta Kasvu kertyy lähes kokonaan vuodelle 2004 tehdystä tuloveroprosentin korotuksesta. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 480,0 milj. euroa, mikä tarkoittaa 3,8 prosentin kasvua vuoden 2003 kertymään. Alkuvuodesta täsmentyneen arvion mukaan kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 476,0 milj. euroa. Yhteisöveroja kertyi viime vuonna 49,2 milj. euroa ja vuoden 2004 talousarviossa niitä arvioidaan saatavan 52,0 milj. euroa. Alkuvuoden arvion mukaan yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 53,0 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 140,0 milj. euroa, missä on kasvua noin 20 milj. euroa vuodesta Ministeriöiden rahoituspäätösten perusteella valtionosuudet ovat toteutumassa 0,4 milj. euroa talousarviota suuremp i- na. Liikelaitosten tuottovaatimusta on tehostettu vuodelle 2004 siten, että sähkölaitoksen ja vesilaitoksen korvausta peruspääomasta on korotettu yhteensä 4,5 milj. euroa ja liikennelaitoksen konsernitukea on alennettu 0,4 milj. euroa. Kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2004 talousarviossa 7,4 prosenttia vuoden 2003 talousarviosta. Kasvu on suurten kaupunkien toiseksi suurin. Käyttömenojen nopea kasvu ja investointien tulorahoitusta huomattavasti suurempi taso heikentävät kaupungin taloutta edelleen. Talousarviossa tuloslaskelma on 10,7 milj. alijäämäinen ja oma tulorahoitus kattaa vain 57 prosenttia käyttöomaisuusinvestoinneista. Vaikka lainamäärä kasvaa 21,3 milj. euroa, kaupungin kassavarat vähenevät 33,9 milj. euroa. Toimialat ovat alkuvuoden 2004 aikana esittäneet talousarvioon noin 8,5 milj. euron edestä uudelleenbudjetointeja ja muutosesityksiä, jotka käsitellään kaupunginvaltuuston huhtikuun kokouksessa. Valtionosuudet ja verotulot ovat toteutumassa suunnilleen talousarvion mukaisina. Tasapainoisen taloudenhoidon kannalta uudet menojen lisäykset pitäisi kattaa vastaavansuuruisilla menojen säästöillä. Kuntien rahoitustilanne heikkenee edelleen vuonna 2004 ja kuntatalous säilyy jatkossakin kireänä. Tampereen kaupungin talouskehitys ei poikkea kuntien yleisestä talouskehityksestä. Kansantalouden yleinen epävarmuus, kaupungin menojen nopeana jatkuva kasvu sekä huomattavan suuret investointitarpeet asettavat paineita kaupungin tulevien vuosien talouden ja toiminnan tasapainoiselle suunnittelulle.

12 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut euroa euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot

13 2.2 Tuloslaskelman analysointi Vuoden 2003 tuotot Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät myös kaupungin liikelaitokset Tuotot Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2003 yhteensä 1 015,7 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 9,0 milj. euroa (0,9 %). Toimintatuotot kasvoivat 36,3 milj. euroa (11,6 %) Merkittävimmät syyt toimintatuottojen kasvuun olivat sähkölaitoksen tulojen kasvu sekä myyntituloja muilta Pirkanmaan kunnilta lisännyt maakunnallisen aluepelastuslaitoksen toiminnan aloittaminen vuoden 2003 alussa. Toisaalta koko kaupungin kannalta merkittävimmät tulot, verotulot, vähenivät 569,3 milj. eurosta 536,6 milj. euroon (5,7 %). Verotulojen lasku johtui erityisesti yhteisöverojen vähenemisestä Koiravero Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisvero Myynti-tuotot 24 % Rahoitustuotot 1 % Maksutuotot 4 % Valtionosuudet 12 % Muut tuotot 4 % Tuet ja avustukset, 2 % Verotuloarvion toteutuminen Verotulot, milj. euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Kunnan tulovero 460,0 460,0 462,5 2,5 Yhteisövero 50,0 50,0 24,7-0,8 Kiinteistövero 25,0 25,0 49,2-0,3 Muut verotulot 0,2 0,2 0,2 0,0 Yhteensä 535,2 535,2 536,6 1,4 Verotulot 53 % Verotulojen jakautuminen verolajeittain Milj. euroa Kunnallisvero 462,5 473,9 Kiinteistövero 24,7 24,5 Yhteisövero 49,2 70,7 Koiravero 0,2 0,2 Yhteensä 536,6 569,3 Tuloveroprosentin ja veroäyrimäärän kehitys Veroäyrit Tuloveroprosentti Ansioäyrit, milj. euroa Äyrien muutos % , ,8 3, , ,6 6, , ,9 3, , ,2 6, , ,7 6, , ,4 3, , ,00 Valtionosuuksien toteutuminen Valtionosuudet milj.euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Yleinen valtionosuus 3,9 3,9 4,0 0,1 Sos.- ja terv.huollon vos. 73,1 4,3 77,4 78,4 1,0 Opetus- ja kultt. vos. 32,3 5,2 37,5 38,0 0,5 Yhteensä 109,3 9,5 118,8 120,4 1,6

14 2.2.3 Kulut Tampereen kaupungin kulujen kokonaismäärä vuonna 2003 oli 1 017,8 milj. euroa ja kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 65,5 milj. euroa (6,9 %). Kulujen kasvu aiheutui pääasiassa toimintakulujen kasvusta, joka oli 63,5 milj. euroa (7,3 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2003 oli yhteensä 495,7 milj. euroa (48,7 % toimintakuluista). Omaan rakentamiseen ja muuhun omaan valmistamiseen liittyvät menot, esim. palkat, palvelujen ostot ja aineet, yhteensä 92,9 milj. euroa, sisältyvät tuloslaskelman toimintamenoihin ja on oikaistu investointimenoiksi rivillä Valmistus omaan käyttöön. Palvelujen ostot 27 % Vuoden 2003 kulut Aineet, tarvikkee ja Muut kulut tavarat 1 % Avustukst 12 % 7 % Henkilöstök ulut 45 % Poistot 7 % Rahoituskulut 1 % Kuluista ei ole vähennetty erää Valmistus omaan käyttöön 92,9 milj. Euroa Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valt i- onosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2003 toimintakulujen voimakkaan kasvun vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 27,2 milj. euroa (4,9 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna ,4 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä toimintakatteen lisäksi on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vu osikate vuonna 2003 oli 77,8 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 387 euroa. Vuosikate heikkeni 49,0 milj. euroa (38,6 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Toimintakatteen alenemisen lisäksi vuosikatetta heikensivät erityisesti pienentyneet verotulot Tulos ja ylijäämä/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli vuonna ,1 milj. euroa negatiiv i- nen, kun vastaava välitulos vuonna 2002 oli 54,4 milj. euroa positiivinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden avulla käytettyjen investointivarausten vaikutus jaetaan useammalle tilikaudelle. Poistoeron vähennystä on kirjattu 1,5 milj. euroa. Investointivarausten käyttötarkoitusta on muutettu, mutta varausten kokonaismäärä on säilynyt samana. Rahastojen muutokseksi on kirjattu liikelaitosrahaston vähennys 3,8 milj. euroa sekä riskirahastojen ja takausvastuurahaston lisäys 3,8 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen alijäämä vuodelta 2003 muodostui 0,5 milj. euroksi, kun vuodelta 2002 syntyi ylijäämää 53,3 milj. euroa.

15 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut euroa euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5 8 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella

16 3.2 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin kassavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kaupungin kassavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet koko kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Liikelaitosten erät sisältyvät rahoituslaskelmaan Tulorahoitus ja investoinnit Tulorahoitus kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta kassavaroihin. Tulorahoituksen määrä oli 68,8 milj. euroa vuonna 2003, määrä väheni edelliseen tilikauteen verrattuna 55,5 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2003 yhteensä 131,3 milj. euroa, joka on 10,6 milj. euroa edellisen vuoden määrää suurempi. Koska käyttöomaisuuden myyntitulot kuitenkin lisääntyivät, väheni rahan käyttö investointeihin yhteensä 1,3 milj. eurolla 114,7 milj. euroon. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli tilikaudella 45,9 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2002 vastaava määrä oli 8,3 milj. euroa positiivinen. Nettokassavirran merkittävä muutos aiheutuu vähentyneestä tulorahoituksen määrästä Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettokassavirta oli vuonna 2003 yhteensä 21,9 milj. euroa, vastaava kassavirta vuonna 2002 oli 23,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuonna 2003 yhteensä 23,4 milj. euroa, 11,3 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Kokonaiskassavirta rahoitustoiminnasta muuttui kuitenkin 1,0 milj. euroa edellistä vuotta pienemmäksi, koska muut maksuvalmiuden muutokset vaikuttivat kassavirtaan päinvastaisesti. Henkilöstökassan pääomien muutos 5,9 milj. euroa on sisällytetty rahoituslaskelmassa riville lyhytaikaisten lainojen muutos. Aiemmilla tilikausilla henkilöstökassan muutos on esitetty muihin maksuvalmiuden muutoksiin sisältyvien toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksissa. Vuotta 2002 koskevaa vertailutietoa on muutettu uutta kirjauskäytäntöä vastaavaksi Kassavarojen muutos Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirroista muodostuva kokonaiskassavarojen muutos muodostui 24,0 milj. euroa negatiiviseksi. Vuonna 2002 vastaava kassavarojen muutos oli 31,3 milj. euroa positiivinen. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys 160,0 140,0 120,0 Nettoinvestoinnit Vuosikate 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 TP1997 TP1998 TP1999 TP2000 TP2001 TP2002 TP2003

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP15 TA16 TPE16** TE17 TA17 TS18 TS19 TS20 TOIMINTATUOTOT 47 252

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot