Työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkujen vähentämistä valmisteleva työryhmä

Transkriptio

1 Helsinki Työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkujen vähentämistä valmisteleva työryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Viite / asia: Asiantuntijakuuleminen työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkujen vähentämistä valmistelevan työryhmän kokouksessa perjantaina klo SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 209 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 67 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa. Lisätietoja: pääsihteeri, Vertti Kiukas, puhelin vertti.kiukas@soste.fi pääekonomisti, Jussi Ahokas, puhelin jussi.ahokas@soste.fi erityisasiantuntija, Päivi Kiiskinen, puhelin paivi.kiiskinen@soste.fi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri

2 SOSTEn näkemyksiä työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuihin Yhteenveto Työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukut ovat ilmeisiä ja ne liittyvät ensisijaisesti eläkkeen leikkaantumiseen epälineaarisesti ansiotulojen noustessa. SOSTE pitää hyvänä hallitusohjelmaankin kirjattua tavoitetta ottaa käyttöön niin sanottu lineaarinen malli työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamisessa. SOSTE huomauttaa, että työkyvyttömyyseläkejärjestelmän kannustinloukut liittyvät laajempiin sosiaaliturvajärjestelmän kannustinongelmiin, sillä monet työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ovat pienituloisia ja saavat muitakin tukia - kuten asumistukea - jotka niin ikään riippuvat ansiotuloista. Toisaalta myös työvoimapoliittisten tukien, kuten palkkatuen yhteensovittaminen työkyvyttömyyseläkkeen kanssa voi johtaa kannustinongelmiin. Jotta kannustinloukkuja voitaisiin purkaa tehokkaasti, tulisi koko sosiaaliturvajärjestelmää ja myös verotusta arvioida kokonaisuutena. SOSTEn keräämistä esimerkeistä voidaan havaita, etteivät työkyvyttömyyseläkeläisten työnteon kannustimet ole puhtaasti taloudellisia (sosiaaliturvajärjestelmään liittyviä), vaan myös epävarmat tulevaisuuden näkymät työmarkkinoilla ja omaan työkykyyn liittyvä epävarmuus voivat olla merkittäviä esteitä työnhaulle. Myös sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus ja pelko tulojen putoamisesta sekä mahdollisesta takaisinperinnästä voi vähentää halukkuutta tehdä töitä. SOSTE suosittaa työryhmää kiinnittämään huomion erityisesti seuraaviin kohtiin: sosiaaliturvajärjestelmää tulee kokonaisuutena yksinkertaistaa, selkiyttää ja kehittää siten, että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän niin, että työllistyminen on aina taloudellisesti kannattavaa, eivätkä käsittelyaikojen viiveet ja takaisinperimiset aiheuta kohtuuttomia tilanteita ihmisten talouteen. etuuksien suojaosia, asiakasmaksujen porrastuksia ja työkyvyttömyyseläkkeiden tulorajoja tulisi kehittää niin, että lyhyidenkin työpätkien vastaanottaminen olisi kannattavaa, eikä aiheuttaisi ihmisille lisää epävarmuutta toimeentulosta. kaikki työeläkejärjestelmän kannustinloukut eivät ole taloudellisia, vaan myös eläkeläisten voimavarat, sosiaaliturvajärjestelmän tuntemus sekä luottamus työmarkkinoihin ja sosiaaliturvajärjestelmään vaikuttavat työnhakun kannustimiin. sosiaaliturvajärjestelmän kannustinongelmia ratkaistaessa kansalaisjärjestöt tulee pitää tiiviisti mukana eikä ole syytä tyytyä ainoastaan kolmikantavalmisteluun.

3 Yksityiskohtaisempia perusteluja ja käytännön esimerkkejä 1) Työkyvyttömyyseläkeläiset ovat pienituloisia ja saavat muitakin tukia Työkyvyttömyyseläkeläisten keskiansio on heikompi kuin vanhuuseläkeläisten (Eläketurvakeskuksen tilasto). Kokonaistuloa täydennetään asumistuella, toimeentulotuella, vammaistuilla jne. Lisäpalkkatulot johtavat nopeasti eri tukien uudelleentarkasteluun. Asumistuessa tulojen nousu 400 eurolla tai väheneminen 200 eurolla johtavat asumistuen uudelleentarkastamiseen. Asumistuen käsittelyajat olivat vuonna 2015 keskimäärin noin 16 arkipäivää. Yleisessä asumistuessa asiakas saa ansaita 300 euroa, jota ei huomioida, kun lasketaan asumistukeen vaikuttavia tuloja. Eläkkeensaajan asumistuessa ei vastaavaa suojaosaa ole. Pienituloisimmilla toimeentulotukea saavilla suojaosa on enimmillään 150 euroa, jonka ylittävät työtulot vähentävät tukea. 2) Mielenterveyssyyt johtavat työkyvyttömyyseläkkeeseen lyhyellä työuralla ja matalilla ansioilla Vaikka TULE-sairaudet ovat yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle, niin työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla TULE-sairaudet ovat vasta toiseksi suurin ryhmä. Suurimman ryhmän muodostavat mielenterveyssyyt, joiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2015 lopussa henkilöä. Mielenterveyssyistä eläkkeelle jäädään selvästi nuorempina kuin TULE-sairauksien vuoksi. Nuoremmilla on takanaan lyhyempi työura ja siten työkyvyttömyyttä edeltävä keskiansio usein heikompi. Tämän seurauksena eläke jää pieneksi ja muiden tukien merkitys toimeentulossa kasvaa.

4 3) Työkyvyttömyyseläkejärjestelmä ja sosiaaliturvajärjestelmä kokonaisuudessaan on monimutkainen, mikä voi vähentää luottamusta ja kannustimia työntekoon Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä on niin monimutkainen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eivät välttämättä uskalla tehdä työtä tulojen menettämisen pelossa, vaikka niin ei todellisuudessa työtä vastaanotettaessa kävisi. Ansiotulojen vaikutus muihin tukiin ja pitkät käsittelyajat voivat johtaa likviditeettiongelmiin, joiden pelko vähentää halukkuutta työntekoon. 4) Työmarkkinoiden epävarmuus vähentää työnteon kannustimia työkyvyttömyyseläkeläisiltä Pitkään huonona jatkunut työllisyystilanne on tällä hetkellä keskeinen este työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymiselle. Vaikka uusien avoimien työpaikkojen määrä on viimein kääntynyt kasvuun ja työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt, työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on yhä korkealla. Työmarkkinoiden yleinen epävarmuus vähentää työkyvyttömyyseläkeläisten halukkuutta lähteä työnhakuun, sillä pätkätyöt koetaan henkisesti raskaiksi ja paluuta aikaisempia työtehtäviä ja palkkaa vastaavaan työpaikkaan ei pidetä usein mahdollisena. Yksi keskeinen pelko on se, että työtä ei löydy, ansiot laskevat ja se vaikuttaa tulevaisuuden eläkkeeseen ja toimeentuloon. Pelko työkyvyttömyyspäätöksen menettämisestä palatessa liian varhaisessa vaiheessa kuntoutumista työmarkkinoille voi myös rajoittaa halukkuutta työnhakuun. Vaikka halukkuutta työntekoon olisikin, siitä huolimatta työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eivät välttämättä löydä töitä. Noin (invalidivähennykseen oikeutetusta) vammaisesta vajaa puolet haluaisi osallistua työelämään. Vammaisista kolmanneksella on erinomainen tai hyvä työkyky. On arvioitu, että jopa vammaista tai pitkäaikaissairasta voisi toisenlaisissa olosuhteissa liittyä työvoimaan (Valtioneuvosto, 2006). SOSTEn jäsenjärjestöiltään keräämiä esimerkkejä työkyvyttömyyseläkkeen kannustinongelmista Esimerkki 1. Olen 46-vuotias yksin elävä korkeakoulutettu nainen, joka on pahan loppuunpalamisen ja vaikean masennuksen vuoksi ollut kohta neljä vuotta määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Viimeiset kuutisen vuotta työelämässä olin määräaikaisissa asiantuntijatehtävissä, eli minulla ei ole työpaikkaa

5 johon "palata", mikä on myös vaikeuttanut työhönpaluusuunnitelmia huomattavasti. Oman alani työpaikat ovat todella kilpailtuja ja työttömyysluvut korkealla, myöskään vuosien aukkoa ansioluettelossa ei katsottaisi varmastikaan hyvällä. Lisäksi kuntoutumiseni ei ole oikein edennyt ja voimavarani ovat hyvin rajalliset. Näin ollen on hyvin kyseenalaista, jaksaisinko edes enää työelämässä, millaisissa tehtävissä ja kuinka pitkää työpäivää. Tätä taustaa vasten työelämään paluun yrittäminen vaikuttaa isolta riskiltä sekä jaksamiseni että myös epävarman ansiotulon vuoksi. Jos oman alani töitä saisin, ne olisivat varmasti vain pätkätöitä, joiden jälkeen saattaisin myös hyvin joutua työttömäksi. Työeläkeyhtiöni tarjoama ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehto kohdallani tarkoittaa 3 kuukauden työkokeilua (tosin en taida enää kauan olla edes siihen oikeutettu) mutta on suuri kysymysmerkki, mitä tuon pätkän jälkeen tapahtuisi. Tuntuu, että olen puun ja kuoren välissä. Hoitava lääkärini on antanut ymmärtää että minulle turvallisin vaihtoehto olisi hakea pysyvää eläkettä. En kuitenkaan sitä haluaisi ja se tuntuu lopulliselta "tuomiolta", olisin myös pysyvästi sidottu nyt saamaani eläkkeeseen. Toisaalta määräaikainen eläkkeeni on kuitenkin noin kolminkertainen kertyneeseen työeläkkeeseeni verrattuna, ja mietin miten sille kävisi jos yrittäisin takaisin työelämään mutta saisin vain lyhyitä pätkätöitä tai jaksaisin vain osaaikatöitä tai töitä, joissa ansiotaso on heikompi. Eli jos ansioni verrattuna aikaisempaan laskisivat, enkä jaksaisikaan töissä tai työ-työttömyys-pätkätyörumbassa. Kävisikö niin että eläkkeeni olisikin yhtäkkiä paljon pienempi? Ja kuinka paljon vaikuttaa tulevan ajan eläkkeen osa, ikää kun tulee jatkuvasti lisää? Olen yrittänyt saada vastauksia kysymyksiini sosiaalityöntekijöiltä psykiatrian polilta ja Mielenterveyden keskusliitosta sekä soittamalla työeläkeyhtiöön ja Eläketurvakeskukseen mutta vastaukset ovat olleet epäselviä, ympäripyöreitä tai on sanottu että pitäisi olla vakuutusmatemaatikko, jotta osaisi vastata. Kuitenkin, täytyyhän jonkun osata sanoa miten eläkkeelle tulisi käymään ja kuinka ison riskin kuntoutuja joutuu ottamaan. Eli siis pahimmillaan, tulisinko saamaan huonompaa eläkettä töihinpaluun johdosta? Tuntuu myös, että väyliä korkeakoulutettujen työhönpaluuseen on heikosti. Hoitotahojen toimesta on myös epäsuoraan tai suoraankin sanottu, ettei voisi enää palata entisenlaisiin tehtäviin vaan pitäisi pyrkiä esimerkiksi työpajatyyppisiin tai muihin suorittaviin töihin. Tai uudelleenkouluttautua. Olen opiskellut pitkään, vaihtanut opiskelualaakin. Olen panostanut opiskeluuni ja myös yhteiskunta on. Tuntuu resurssien hukkaamiselta, ettei sitä voisi enää hyödyntää, varsinkin kun on jo kauan opiskellut työvuosien kustannuksella. Olen kuullut yhdestä hankkeesta (Ponnahduslauta takaisin työelämään), jossa tuettiin akateemisten kuntoutujien työhönpaluuta. Valitettavasti olin senkin kannalta väärän työeläkeyhtiön asiakas.

6 Esimerkki 2. Olen 55-vuotias yksin elävä opistotason koulutuksen saanut nainen, joka jäänyt masennuksen takia sairaslomalle v ja siitä pysyvälle työkyvyttömyyseläkkelle v Eläkkeellä ollessani työelämään paluu olisi ollut ammatillisen kuntoutuksen avulla tod.näk. mahdollista jo vuosia aikaisemmin, mutta työeläkelaitos kieltäytyi siitä ilmoittaen, että tällä koulutuksella mikä minulla jo on kyllä voin hakea töitä. Sekä näillä diagnooseilla mitä minulla on he eivät lähde kuntouttamaan. Olisin kokonaan halunnut vaihtaa toiselle alalle. Työhaaveet jäivät useiksi vuosiksi n. 10 vuotta, kunnes päätin omatoimisesti hakeutua kouluun ja opiskelemaan uutta alaa. Sainkin suoritettua 2-vuotisen koulun ilman työeläkelaitoksen tukea ja puuttumista asiaan. Nyt olen valmistunut. Olen edelleen eläkkeellä. Saan kansaneläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja teen keikkaluonteisesti töitä oman tulorajani puitteissa, joka on 40% keskiansioistani työkyvyttömyyseläkkeen osalta. Kansaneläkkeen ansaintarajana on bruttona 743,84 /kk, menetän eläkkeen jos teen enemmän töitä, ellen pane sitä lepäämään. Työkyvyttömyyseläke oikeuttaisi jonkun verran suurempaan työtuloon. Palkkatulot vaikuttavat myös saamaani eläkkeensaajan asumistukeen vähentäen sitä. Ilmoitusvelvollisuus Kelaan ja omaan työeläkelaitokseen on tehtävä vaikka kävisi töissä satunnaisesti. Työtilanne vaihtelee kuukausittain. Välillä on välillä ei. Tietojen välitys ja päätösten teko Kelassa on aikaa vievää vaikka käytänkin pääasiassa sähköisiä palveluja. Esim. asumistuen osalta kun tulot vaihtelee kuukausittain ei ole mahdollista saada päätöksiä kuukausittain, pitäisi osata arvioida palkkatulot vaikka ei tiedä onko töitä vai ei. Tiedän, että voin jättää eläkkeet lepäämään määräajoiksi, mutta eläkkeiden maksatuksen loppuminen ja palkan maksatuksen aloituksen yhteensovittaminen on haastavaa kun säästöjä ei pahemmin ole, ettei talous mene sekaisin. Epätietoisuus myös siitä, miten eläkeyhtiöt tulkitsevat terveydentilaasi kun työskentelet, katsovatko he että olet täysin työkykyinen jos otat 6 kk:den pestin. Voidaanko eläke harkinnanvaraisesti työeläkelaitoksen päätöksellä lakkauttaa? Mielestäni voidaan ja miten sitten lasketaan tulevan ajan eläke kun on 11v. ollut pois työelämästä eläkkeellä jos käykin niin ettei pystykkään töihin. Pääsääntöisesti nykyisin se lasketaan eläkkeelle siirtymistä edeltävien viiden kalenterivuoden ansioiden perusteella. Näillä tuloilla se olisi 0. Palkkatulot nykyisin ovat huomattavasti pienemmät johtuen alan vaihdosta (matalapalkka ala) kuin ne ansiot jolla nykyinen eläke on laskettu. Paljon pitäisi lainsäädännön muuttua, jotta uskaltaisi ottaa vastaan heikommin palkatun kokoaikaisen työn, minun tapauksessani.