PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 25, 26, 27 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 25 Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 5 mukaan kokouskutsu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetaan viimeistään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kunnanhallitus on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kuntalaki 58 ). PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall 26 Kunnan hallintosäännön ( ) 16 :n mukaan kunnanhallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän tehtävään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, jollei kokous muuta päätä. Pöytäkirja pyritään tarkastamaan heti kokouksen päätyttyä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin pöytäkirja tarkastetaan viimeistään viikon kuluessa kokouksesta. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Jari Tervon ja Eija Hietalan, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 27 Kunnan hallintosäännön mukaan kokouksen esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus hyväksyy asialistan kokouksen työjärjestykseksi ja mahdolliset lisäasiat. Jutta Pasma saapui klo 18:05.

2 Kunnanhallitus

3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 28 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 Khall 28 Tilinpäätös vuodelta 2011 on valmistunut. Kuntalain 68 mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot). Kuntalain 69 mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitilinpäätökseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Lisäksi kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Allekirjoittamisen jälkeen tilinpäätös annetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tarkastuslautakunnan tehtävä on valmistella valtuustolle tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen. Tilintarkastuskertomuksesta tarkastuslautakunta hankkii tarvittaessa asianomaisten selvitykset ja kunnanhallituksen lausunnon sekä tekee valtuustolle päätösehdotuksen. Kunnanhallitus vastaa tilinpäätöksen sisällöstä. Tilinpäätös Toimintatuotot vuodelta 2011 olivat ,69 euroa eli 7,1 % enemmän kuin vuonna Toimintakulut olivat ,03. euroa, joka on 11,7 % enemmän kuin vuonna Toimintatuotoissa oli kasvua mm. myyntivoittojen ja muilta kunnilta tulleiden tuottojen osalta, laskua mm. yhdyskuntapalvelujen maksutuotoissa. Toimintamenojen osalta kasvu perustuu merkittävältä osin palveluiden ostojen kasvuun terveydenhuollossa kokonaisuutena. Erikoissairaanhoidon kasvua aiheutti poikkeuksellisesti terveyskeskuksen ja oman sekä Savukosken kunnan vanhusten laitoshoidon investoinneista aiheutuneet ylimääräiset hoitopäivät. Palvelukodin laajennuksesta seurasi henkilöstön määrän ja palk-

4 Kunnanhallitus kamenojen kasvua. Teknisen toimen siirtymäjärjestelyt henkilöstön vaihtumiseen liittyen aiheuttivat kertaluontoista palkkamenojen kasvua. Verotuloja kertyi (4.382 /asukas), kasvua edelliseen vuoteen 5,6 %. Kunnan tulovero oli 2,54 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen ,9 %. Kasvua kertyi huolimatta veroprosentin alentamisesta ja lisätyistä kunnallisverotuksen vähennyksistä. Kunnan tuloveroprosentti oli 20,50 % ( ,75 %). Kiinteistöveroa kertyi noin 1,36 miljoonaa euroa, kasvua 7 %. Osuus yhteisöveron tuotosta oli noin euroa, kasvua 7 %. Käyttötalouden valtionosuudet olivat tilikaudella 2011 noin 3,36 miljoonaa euroa (3.441 /asukas), vähennystä 2 % edelliseen vuoteen. Vuosikate on (703 /asukas). Vuosikate riittää selvästi kattamaan investointien omarahoitusosuudet ja on täten kuntataloutta vakauttavalla tasolla. Tilikauden tulos ja ylijäämä ovat Vuoden 2011 kokonaisinvestoinnit olivat noin , josta nettoinvestoinnit noin Pitkäaikaista lainaa otettiin lisää noin ja vanhoja lyhennettiin noin , lainojen nettovähennys oli siten noin Lainakanta oli vuoden lopussa /asukas. Maksuvalmius oli tilinpäätöshetkellä hyvä, rahavarat 1,22 M ja maksuvalmius 46 pv. Omavaraisuusaste vahvistui ja suhteellinen velkaantuneisuus aleni vuonna Vuoden 2011 lopussa on taseessa kumulatiivista ylijäämää euroa (2 404 /asukas). Kokonaisuutena voidaan todeta, että kunnan tilinpäätös vuodelta 2011 on hyvä. Hallintokunnittain ja kokonaisuutena toimintakate (tulot/menot netto) toteuma poikkesi talousarviosta seuraavasti: Kunnanhallitus ,0 % (Terveydenhuolto) ,9 % Sosiaalilautakunta ,3 % Sivistyslautakunta ,9 % Tekninen lautakunta ,8 % (tuloa) Käyttötalous ,9 %

5 Kunnanhallitus Tilinpäätös LIITE nro 1. Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja talouden vertailutiedot esitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 1. Allekirjoittaa vuoden 2011 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 2. Käsittelee tilinpäätöksen tilintarkastuksen jälkeen kuntalain 68 :n 1 momentin mukaisesti uudelleen ja saattaa sen valtuuston käsiteltäväksi. 3. Kunnanhallitus esittää tilikauden ,64 euron ylijäämän käsittelystä seuraavaa: 1) Tilikauden ylijäämä ,64 euroa siirretään kuluvan vuoden kirjanpidossa edellisten tilikausien yli- /alijäämätilille. 2) Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilin ylijäämä edellisiltä vuosilta on ,77 euroa, johon lisättynä vuoden 2011 ylijäämä ,64 euroa, kertyy ylijäämää yhteensä ,41 euroa. 3) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman vuosille , joka sisältää toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Huolimatta kertyneestä edellisten tilikausien ylijäämästä, tulee huolellista taloudenpitoa jatkaa edelleen. 4) Elinkeinojen kehittämistä jatketaan ja maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tehostetaan. Maa- ja tonttialueiden realisointia jatketaan aktiivisesti ja myydään myös muuta perustoimintojen kannalta tarpeetonta käyttöomaisuutta, mutta myös hankitaan raakamaata, mitä maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella jalostetaan asumista varten ja myös edelleen myytäväksi matkailu- ja muuhun elinkeinotoimintaan. 5) Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan tutkimuksin, selvityksin ja koulutuksella sekä tukemalla koko henkilöstön liikunnallista ja muuta sekä fyysistä että henkistä

6 Kunnanhallitus kuntoa ja jaksamista parantavaa toimintaa ja virkistyspäivätoimintaa, tarvittaessa lisämäärärahoituksella. 4. Päättää, että käsittelyn liitteeksi otetaan tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan lausunnot ja että tekniset kirjoitus- ja numerovirheet voidaan korjata ilman eri käsittelyä. Pidettiin tauko klo 18:40 18:45.

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 29 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Khall 29 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Hallitusohjelman mukaan hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää kokomaan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Selvityksen perusteella valmisteltava rakennelaki korvaa PARAS-puitelain. Valtiovarainministeriö asetti virkamiehistä koostuvan Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Työryhmän toimikaudeksi määriteltiin Hallitusohjelman linjausten johdosta valtiovarainministeriö muutti työryhmän toimeksiantoa ja kokoonpanoa sekä myöhemmin jatkoi työryhmän toimikautta asti. Työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän tuli laatia esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta siten, että niiden pohjalta hallitus voi määritellä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen sekä että niiden pohjalta voidaan valmistella hallituksen esitys. Kuntauudistusesitys oli laadittava myös karttamuotoisena.

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 29 Työryhmä luovutti selvityksensä hallinto- ja kuntaministerille Selvitys koostuu kahdesta osasta. Raportin osassa I Selvitysosa työryhmä kuvaa aikaisempia uudistuksia, uudistuksen tarpeita ja tavoitteita, perustuslain asettamia reunaehtoja, uudistuksen tarkastelunäkökulmia, toteuttamistapoja sekä muutostukea. Raportin osassa II Alueellinen tarkastelu työryhmä esittää maakunnittain kunta- ja palvelurakennetta koskevat esitykset. Työryhmän selvitystä on esitelty aluetilaisuuksissa, Lapin tilaisuus pidettiin Rovaniemellä Tilaisuudet ovat osa kuntien kuulemista. Niistä jokaisen yhteyteen on varattu aikaa keskustelulle. Aluetilaisuuksissa ja tällä lausuntomenettelyllä tapahtuvien kuulemisten jälkeen hallitus tekee linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä sekä uudesta kuntarakenteesta. Kuntauudistukseen liittyy kuntarakenneuudistuksen lisäksi kuntalain kokonaisuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä kuntien tehtävien arviointi. Kuntarakenneuudistus muodostaa hallitusohjelman mukaan pohjan kuntalain kokonaisuudistukselle. Uudistuksessa tarkastellaan uusien rakenteiden näkökulmasta erityisesti kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta. Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään sekä kannustavuutta parannetaan. Hallitus linjasi iltakoulussaan , että kuntalain kokonaisuudistus sekä valtionosuusjärjestelmää koskeva uudistus aloitetaan välittömästi tämän kuntien lausuntomenettelyn jälkeen. Osana kuntauudistusta arvioidaan lisäksi kuntien tehtäviä. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden hoitoa koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. Lausunto pyydetään sähköisesti erillisen kyselylomakkeen kautta, jossa on muotoiltu halutut kysymykset. Liitteenä olevaan kyselylomakkeeseen on laadittu kunnan vastaukset, mitkä syöte

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 29 tään kunnanvaltuuston käsittelyn jälkeen sähköiselle lomakkeelle.. Lausuntopyyntö, liite nro 2. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys osa II Alueellinen tarkastelu, Lappia koskeva osa (s ), liite nro 3 Sähköinen kyselylomake vastauksineen (annetaan kokouksessa) liite nro 4. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että 1. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitykset eivät mitenkään sovellu harvaan asuttuun, pitkien etäisyyksien Itä-Lappiin eikä esityksen mukainen suurkunta kykene järjestämään yhdenvertaisesti alueen asukkaiden palveluja vaan palvelujen väistämättömän keskittymisen kautta palvelut asukkaille heikkenevät, 2. Pelkosenniemi kykenee itsenäisenä kuntana parhaiten turvaamaan kuntalaisten peruspalvelut ja tekemään tuloksellista elinkeinopolitiikkaa ja kehittämistyötä ja 3. Kuntien välistä yhteistyötä tulee kehittää ja harvaan asutuille, pitkien etäisyyksien alueille tulee säädöksin vahvistaa ja mahdollistaa joustavia vaihtoehtoisia malleja yhteistyöhön palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä 4. muutoin valtuusto antaa lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin oheisen vastauslomakkeen mukaiset vastaukset, mitkä syötetään erikseen valtuuston kokouksen jälkeen sähköiselle vastauslomakkeelle. Kunnanjohtaja lisäsi päätösesitykseen: Työryhmän omien asiantuntijoiden esittämä painelaskelma sinänsä osoittaa, että Pelkosenniemen kunnan talous on tasapainossa eri laskentavuosina (vuosina 2012, 2016 ja 2024) ja eri skenaarioissa, eikä painetta veronkorotuksiin ole. Kuntien yhdistäminen ja asukkaiden keskittäminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista ja lisäisi Suomen hiilidioksidipäästöjä ja aiheuttaisi ilmastonmuutoksen kiihtymistä ja kansan varallisuuden hukkaamista rakentamalla Suomi toiseen kertaan keskuksiin.

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 30 POHJOISIMMAN LAPIN LEADER RY:N KUNTARAHOITUSOSUUDEN TARKASTAMINEN JA PELKOSENNIEMEN KYLÄT HANKE Khall Pohjoisimman Lapin Leader ry:n kuntarahoitusosuuden tarkastaminen Pohjoisimman Lapin Leader ry. pyytää Pelkosenniemen kuntaa sitoutumaan Leader-toiminnan lisärahoitukseen vuosille vuosittain , yhteensä Lisärahoitusta tarvitaan kylien ja muiden toimijoiden pienten kehittämis- ja investointihankkeiden sekä yritysten hakkeiden toteutukseen. Hankkeilla lisätään kylien ja kunnan elinvoimaa ja luodaan uusia työpaikkoja. Mikäli em. lisärahoitus ei tule käytetyksi, palautuu käyttämättä jääneet varat ohjelmakauden päättyessä kunnalle, jollei muuta sovita. Pohjoisimman Lapin Leader ry. on toiminut paikallisena maaseudun kehittämisyhdistyksenä vuodesta 1997 alkaen. Toimintaalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken Kemijärven ja Sallan kunnat. Pohjoisimman Lapin Leader ry:n kirje liitteenä nro 5 2. Pelkosenniemen kylät hanke Pelkosenniemen kunta on yhdessä Pohjoisimman Lapin Leader ry:n kanssa valmistellut hankehakemuksen Pelkosenniemen kylien kehittämiseksi. Hankkeen toteutusaika on , kohdealueena on Pelkosenniemen kunnan alue ja erityisesti alueella sijaitsevat kylät. Hankkeen yleistavoitteena on kylien elinvoimaisuuden kasvattaminen. Tavoitteita tämän saavuttamiseksi ovat mm. - tontti- ja kiinteistöpörssi helpottamaan tulomuuttoa - asukasmarkkinointi- ja viestintäkonsepti - markkinointimateriaali - positiivinen imago ja ilmapiiri - kylien ja matkailusektorin yhteistyö Tarkempi hankekuvaus ja aikataulutus löytyy hankehakemuksesta.

11 Kunnanhallitus Hankkeen budjetti vuosille on yhteensä , josta Pelkosenniemen kunnan omarahoitusosuus on yhteensä ,20, mistä 8 101,30 vuodelle Pelkosenniemen kylät -hankehakemus liitteenä nro 6 Kunnanhallitus päättää 1. sitoutua Pohjoisimman Lapin Leader ry:n kuntarahoitusosuuden tarkastamiseen, lisärahoitukseen, euroa vuonna 2012 ja 2013 (yhteensä vuosille ). 2. hyväksyen osaltaan hankkeen, hakea Pelkosenniemen kylät hankkeelle rahoitusta vuosille ja hyväksyy hankkeen omarahoitusosuudet, vuodelle ,30, yhteensä ,20 vuosille ). 3. kohtien 1. ja 2. rahoitusosuudet katetaan vuonna 2012 KOKOohjelmasta säästyvillä varoilla (varattu vuodelle 2012) ja varauksista uusia hankkeita varten (varattu vuodelle 2012). Kevään 2012 aikana selviää mahdollinen hankkeisiin tarvittava lisärahoitustarve kokonaisuutena ja se tuodaan erikseen lisämäärärahana päätettäväksi. Vuodelle 2013 varattava rahoitus huomioidaan talousarviossa nimetä ohjausryhmän jäsenen Pelkosenniemen kylät hankkeeseen. Hannu Oikarinen esitti ohjausryhmän jäseneksi Eija Hietalaa. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana Pekka Nyman on tehnyt kunnanjohtajan esitykseen lisäyksen, että Pelkosenniemen kunta on sitoutunut Leader-periaatteen mukaiseen kunnan könttärahoitukseen. Esitys raukesi kannattamattomana. Hyväksyttiin päätöskohdat yksimielisesti.

12 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 31 MAAKUNNALLISEN LUONTOKASVATUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENEN NIMEÄMINEN Khall 31 Lapin luontokasvatus- ja tiedotushanke perustaa projektisuunnitelman mukaisesti Lapin maakunnallisen luontokasvatuksen yhteistyöryhmän edistämään luontokasvatusta Lapissa. Hankkeen ovat toteuttaneet Lapin ELY-keskus, Metsähallitus, Rovaniemen kaupunki, Pelkosenniemen kunta ja Lapin luonnonsuojelupiiri. Lapin ELY-keskus hankkeen toteuttajana pyytää Pelkosenniemen kuntaa nimeämään yhden varsinaisen jäsenen sekä varajäsenen maakunnalliseen yhteistyöryhmään. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja kokoonkutsujana toimii Lapin ELYkeskus. ELY:n kirje liitteenä nro 7. Kunnanhallitus päättää nimetä työryhmään varsinaiseksi jäseneksi Janne Juuson ja varajäseneksi Sisko Perttusen.

13 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 32 SALLA GATE - BUSINESS AND TOURISM PARTNERSHIP-HANKE KH Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus : Itä-Lapin kuntayhtymä hakenut hakemuksella rahoitusta ENPI CBC-ohjelmasta kolmivuotiselle Salla Gate - Business and Tourism Partnership -hankkeelle. Lapin liitosta on tullut päätös hankkeen rahoittamisesta Salla Gate -hankkeen alue on Suomen Lapissa Itä-Lapin kunnat (Kemijärven kaupunki sekä Sallan, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat) ja Venäjän puolella Murmanskin alueella Kantalahden -, Terskin -, ja Kovdorin piirit sekä Apatityn ja Kirovskin kaupungit. Edellä mainitut ovat hankkeen partnereita. Lisäksi hankkeella on useita yhteistyöosapuolia Suomen ja Venäjän puolelta. Hankkeen tarkoituksena on luoda toimiva elinkeinotoimijoiden verkosto, jonka puitteissa lisätään rajanylittävää elinkeinoyhteistyötä kahdella painopistealalla: matkailussa ja kaivosteollisuutta palvelevalla alalla. Rajanylittävää yhteistyötä kehitetään kestävän, ekologisesti vastuullisen kehityksen periaatteita noudattaen. Elinkeinoyhteistyötä valituilla kärkitoimialoilla edistetään ja kannustetaan luomalla yrityksille toimiva tukiverkosto ja palvelut, joiden avulla rajanylittävän yhteistyön kynnys madaltuu, riskit vähenevät, kilpailukyky ja edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle paranevat. Osaaminen painopistetoimialoilla lisääntyy ja tiivistynyt yhteistyö mahdollistaa kumppanuusalueen luonnon, puitteiden ja yhteisen osaamisen tehokkaan mutta vastuullisen hyödyntämisen siten, että hyödyntämisestä jää kumppanuusalueella aikaisempaa suurempi hyöty. Luodulla yhteistyöverkostolla on ulottuvuudet myös kumppanuusalueen ulkopuolelle; koko Pohjoiskalotin alueelle, koko Suomeen ja myös Luoteis-Venäjälle. Kehittämistyössä tämä tarkoittaa hankkeessa seuraavia toimenpiteitä: - luodaan rajayhteistyötä palveleva, toimiva yrityspalveluverkosto - parannetaan rajayhteistyövalmiuksia (tietoa ja osaamista) toimijatasolla (varsinkin yrityksissä) - investoidaan käytännön tason rajanylittävän elinkeinoyhteistyön edistämiseen kumppanuusalueella valituilla painopistealoilla (matkailussa ja kaivosteollisuutta palvelevalla alalla).

14 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 32 Hankesuunnitelma sisältää pieniä matkailua sekä kaivosteollisuuden palveluita tukevia investointeja, joiden yhteismäärä sekä Suomen puolelle että Venäjän puolella on euroa. Hankeaika on 36 kk, mikä alkaa rahoitussopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Hankkeen kustannukset ovat 1,9 milj.euroa, josta Suomen osuus on 1,3 milj.euroa ja Venäjän osuus 0,6 milj.euroa. Suomen puolen omarahoitusosuus on euroa ja Venäjän omarahoitusosuus on euroa. Omarahoitusosuus katetaan joko työnä tai rahana. Elinkeinotiimi on kokouksessaan käsitellyt Salla-Gate -hanketta, sen henkilöresursointia ja Suomen puolen omarahoituksen kattamista. Elinkeinotiimi esittää että Suomen puolen omarahoitusosuus katettaisiin kokonaisuudessaan rahana. Kuntien osuudet tulisivat olemaan seuraavat: Kuntien omarahoitusosuudet %-osuus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Yhteensä Kemijärvi 58, Salla 25, Savukoski 9, Pelkosenniemi 7, yhteensä 100, Suomenkielinen hankesuunnitelma on liitteenä nro 3 ja Suomen puolen budjetti on liitteenä nro 4. Kehittämispäällikön esitys: Hallitus päättää Salla Gate - hankkeesta seuraavaa: 1) hallitus esittää kunnille hankkeen omarahoitusosuuden varaamista yllä esitetyn taulukon mukaisesti 2) hallitus valtuuttaa kehittämispäällikön allekirjoittamaan hankkeen rahoitussopimuksen omarahoitusosuuksien varmistuttua 3) hallitus valtuuttaa kehittämispäällikön käynnistämään henkilöstöhaun välittömästi 4) hallitus nimeää hakijoiden haastatteluun elinkeinotiimin lisättynä kahdella hallituksen jäsenellä.

15 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 32 Päätös: 1) Hyväksyttiin. 2) Hyväksyttiin. 3) Hyväksyttiin. 4) Hyväksyttiin ja nimettiin Reijo Kilpelä ja Erkki Parkkinen. Khall 32 (elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho ) * * * Liitteenä nro 8 on hankesuunnitelma ja Suomen puolen budjetti. Kunnanhallitus päättää, että Pelkosenniemen kunta lähtee mukaan hankkeeseen ja varaa omarahoitusosuuden yhteensä toteutusvuosille edellä olevan taulukon mukaisesti siten, että vuoden 2012 omarahoitusosuus katetaan elinkeinotoiminnan kehittämiseen varatuista määrärahoista ja vuosien 2013 sekä 2014 omarahoitusosuudet varataan ko. vuosien talousarvioon.

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 33 SAVUTON PELKOSENNIEMI Khall 161 Valtuuston kokouksessa kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen Marko Poikela luovutti valtuustoaloitteen tupakoinnin lopettamiseksi kunnan tiloissa. Aloitteen on Poikelan ohella allekirjoittanut joukko valtuutettuja. Liitteenä nro 2 valtuustoaloite. Savuttoman työpaikan toteutusmalli on Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen (2006) mukaan seuraava: 1. Tehkää ehdotus savuttomasta työpaikasta. 2. Hankkikaa sille johdon tuki. 3. Käsitelkää asia yt-neuvostossa tai pienillä työpaikoilla kaikille työntekijöille avoinna olevassa kokouksessa. 4. Kerätkää hankkeen ympärille hyvä, motivoitunut tiimi: työterveyshuolto, henkilöstöpäällikkö, työsuojeluvaltuutettu jne. 5. Sopikaa yhdessä toteutuksesta eli aikatauluista, työnjaoista, vastuualueista, toimenpiteistä ja käytettävästä aineistosta. 6. Suunnitelkaa sisäistä viestintää ja savuton työpaikka -idean markkinointia yhdessä yrityksen tiedottajan kanssa: sähköpostit, yrityksen sisäiset julkaisut. Valmistelkaa asiaa sisäisissä palavereissa. 7. Pyytäkää yrityksen tiedottajaa hoitamaan ulkoinen tiedotus. 8. Suunnitelkaa tiimin kanssa savuttoman työpaikan toteutuksen seuranta. Kunnanhallitus päättää pyytää yt-ryhmältä lausunnon Pelkosenniemen kunnan tekemisestä savuttomaksi työpaikaksi. Samalla se pyytää yt-ryhmää tekemään ehdotuksen Savuton työpaikka -työryhmän kokoonpanoksi, jonka kunnanhallitus myöhemmin, huomioiden em. yt-ryhmän lausunnon sisällön, mahdollisesti perustaa. * * * Khall YT-ryhmä on käsitellyt kunnanhallituksen pyyntöä kokouksessaan YT-ryhmä toteaa lausunnossaan, että se suh-

17 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 33 tautuu myönteisesti Pelkosenniemen kunnan tekemisestä savuttomaksi työpaikaksi. YT-ryhmä esittää Savuton työpaikka työryhmän kokoonpanoksi: kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja, palkka-asiamies, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet henkilöstön edustajina sekä työterveyshuollon edustaja. Kunnanhallitus päättää Savuton työpaikka työryhmän kokoonpanoksi: kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja, palkka-asiamies, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet henkilöstön edustajina sekä työterveyshuollon edustaja. Työryhmän tehtävänä on valmistella kunnanhallitukselle esitys Pelkosenniemen kunta savuton työpaikka toteutuksesta mennessä. Marko Poikela saapui klo 19:50.

18 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 34 KUNNANVIRASTON PITÄMINEN SULJETTUNA JA SEKÄ Khall 34 Vapunaatto on tänä vuonna maanantaina. Helatorstai on Kunnanviraston henkilökunta ehdottaa, että kunnanvirasto pidettäisiin suljettuna ma sekä pe Lisäksi yleishallinto ehdottaa, että kesälomien aikaan kunnanvirasto pidettäisiin suljettuna kolmen viikon ajan heinäkuussa Kunnanhallitus päättää, että kunnanvirasto pidetään suljettuna ma ja pe sekä

19 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus Khall 35 PELKOSENNIEMEN KUNTA 1. Sosiaalilautakunnan pöytäkirjajäljennös. 2. Sivistyslautakunnan pöytäkirjajäljennös. 3. Tarkastuslautakunnan pöytäkirjajäljennös. PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ 4. Ote hallituksen pöytäkirjasta, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen vuodelta Hallituksen pöytäkirjajäljennös POHJOLA-NORDEN LAPIN PIIRI RY 6. Toimintakertomus 2011 ELY-KESKUS 7. Jatkoaikahakemus Lapin luontokasvatus- ja tiedotushankeelle. Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

20 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 36 VELI HUMALALAMMEN LUOTTAMUSTOIMET Khall 36 Kunnan luottamustoimissa toiminut Veli Humalalampi on menehtynyt Veli Humalalampi (sit.) on valittu: - kunnanvaltuuston jäseneksi toimikaudeksi , - sosiaalilautakunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi toimikaudeksi , - sivistyslautakunnan varajäseneksi toimikaudeksi sekä - kunnanhallitukseen Pekka Nymanin varajäseneksi toimikaudeksi Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a :n mukaan kunnallisissa luottamuselimissä lukuun ottamatta valtuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Näin ollen uudeksi sosiaalilautakunnan jäseneksi, sivistyslautakunnan varajäseneksi ja kunnanhallituksen varajäseneksi tulee valita mies. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto 1. valitsee sosiaalilautakuntaan uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi, 2. valitsee sosiaalilautakunnan jäsenten keskuudesta uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi, 3. valitsee sivistyslautakuntaan Nils-Erik Nordlingille uuden henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi sekä 4. valitsee kunnanhallitukseen Pekka Nymanille uuden henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Samalla kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto toteaa Nils-Erik Nordlingin nousevan sitoutumattomien 1. varavaltuutetun sijalta kunnanvaltuuston jäseneksi Veli Humalalammen tilalle. Kokous päättyi klo 20:40.