Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti

2 2 (67) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 4 2 TAUSTA JA TAVOITTEET TAUSTA TAVOITTEET PROJEKTIN ORGANISOITUMINEN 7 3 PROJEKTIN TULOKSET STRATEGIATYÖ Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Strateginen tavoite 2: Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen Strateginen tavoite 3: Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Strateginen tavoite 4: Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen TUOTTAVUUSOHJELMA Tarve tuottavuuden parantamiselle Tuottavuushankkeet Tuottavuusyhteenveto TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTTAVUUSSUUNNITELMA Avopalveluiden palveluverkon muutos Laitoshoidon palvelurakenteen muutos Työhyvinvoinnin lisääminen ja muut yhteiset tuottavuustoimenpiteet Riskit Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman yhteenveto ULKOINEN ARVIOINTI Eksoten kuntalaskutusmalli Kuntien laskutusperiaatteiden selkiyttäminen Kuntien omistajaohjauksen kehittäminen Alijäämän syntyminen ja ongelmakohtien ratkaisut Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden toteuttamismalli ja hallintomalli Nykymallin puutteiden korjaamisen vaihtoehdot PALVELUVERKKOSUUNNITELMA Palveluverkon vaihtoehdot Vaihtoehtojen kuvaaminen Vaihtoehtojen riskianalyysi Vaihtoehtojen yhteenveto KELA JA LOGISTIIKKA Rinnakkaisen tutkimushankkeen valmistelu (LUT, Saimia, Uef, SAvonia) Eksoten logistiikkakeskus Tietojärjestelmään perustuva potilaiden ohjaus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Hankkeen tavoitteet Kuvaus nykyisestä työprosessista ja sen kehittämismahdollisuuksista 61 4 SAAVUTETUT TULOKSET 62

3 3 (67) 4.1 LAITOSHOIDON PURKAMINEN, PALVELUVERKON MUUTOKSET JA TEKNOLOGIAN TUKEMAT TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSET Laitoshoidon purkaminen Kuntoutuksen tehostaminen Avohoidon uudet mallit 63 Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatio 63 Liikkuvat palvelut Henkilöstön laaja yhteiskäyttö ICT-ratkaisut Investoinnit TALOUDELLINEN JA TOIMINNALLINEN TULOS EKSOTEN ARVIOINTIA 65 5 YHTEENVETO 65 LIITTEET LIITE 1. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilastoja (2013) LIITE 2. Vanhusten palvelut - Kustannuskehitys vuosina LIITE 3. Lastensuojelun avo- ja laitospalvelujen ostot Opinnäytetyöt Julkaisut

4 4 (67) 1 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (Eksote) valtionavustusta aluekokeiluhankkeeseen Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE ajalle Hankkeen puitteissa on syntynyt useita osatuotoksia, joista tässä Eksotealuehankkeen loppuraportissa on tiivistetysti esitetty tulokset: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategian toimeenpanosuunnitelma (hallituksen hyväksymä) Eksoten tuottavuusohjelma (luonnos) Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma (luonnos) Eksoten logistiikkakeskuksen kehittäminen yhteistyössä KELAn kanssa (Hankehakemus ja KELAn kielteinen rahoituspäätös) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Talouden ja hallinnon rakenteiden arviointi (Loppuraportti) Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma Palveluverkon vaihtoehdot (hallituksen hyväksymä) 2 Tausta ja tavoitteet 2.1 Tausta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö käynnistyi vuonna Valmistelutyön pohjaksi tehtiin palvelutarvetta ja palvelujen tuottamista koskevat taustaselvitykset terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista: Pekurinen, Markku Etelä-Karjalan terveyspiiriselvitys (www.ekliitto.fi/selvitykset) Hiltunen-Toura, Maarit & Myllärinen, Tarja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Sosiaalihuollon sisältöselvitys (www.socom.fi/dokumentit/julkaisut) Selvitysten perusteella päätettiin käynnistää perustamisneuvottelut, joissa olivat mukana kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Yhteinen neuvottelutulos saavutettiin joulukuussa Imatran kaupunki ilmoitti tammikuussa 2007, että se osallistuu sosiaali- ja terveyspiirin jatkovalmisteluun ainoastaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyön toinen kierros käynnistyi kuntien vastattua myönteisesti Lappeenrannan kaupungin tiedusteltua kuntien valmiutta neuvotteluihin joiden tavoitteena on perustaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri siten, että Imatraa lukuun ottamatta kaikki muut maakunnan kunnat tulevat mukaan piiriin samanaikaisesti ja samalla palveluvalikolla.

5 5 (67) Joutsenon, Lappeenrannan, Lemin, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Ylämaan valtuustot päättivät syyskuussa 2007 liittyä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin vuoden 2009 alusta perussopimuksen ja perustamissuunnitelman mukaisin ehdoin. Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnanvaltuustot hylkäsivät tuolloin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustamissuunnitelman ja perussopimuksen, mikä merkitsi piirin perustamista koskevien päätösten raukeamista kaikkien kuntien osalta. Uusi valmisteluvaihe käynnistyi helmikuun lopussa 2008, kun Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat tekivät myönteisen päätöksen. Perussopimukseen tehtiin kuntien valtuustoissa muutokset, jotka aiheutuivat Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitoksesta ja Suomenniemen kunnan suuntautumisesta Etelä-Savon suuntaan. Kunnat allekirjoittivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen alkoi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustan rakentamishanke, joka päättyi Projektisuunnitelmassa valmisteluorganisaatiolle asetettiin kahdenlaisia tavoitteita: yleisiä tavoitteita ja tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää päätöksentekoa. Valmistelutyölle asetettiin seuraavat yleiset tavoitteet: sosiaali- ja terveyspiirin toiminnan käynnistymisen turvaaminen kuntien päätösten mukaisesti siten, että kaikki kuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa, järjestetään maakunnallisina palveluina ilman kuntarajoja (Imatran kaupungin osalta ainoastaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palvelut). maakunnallisen palveluorganisaation luominen tuottamaan lainsäädännön edellyttämät laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut valtakunnallisesti vertailtuna kustannustehokkaasti, kuntien tulokehityksen ja maksukyvyn mahdollistamalla tasolla. Lisäksi projektisuunnitelmassa asetettiin päätöksentekoa vaativat yksilöidyt tavoitteet, joiden valmisteluun osallistuivat organisaatio- ja sääntötyöryhmä ja projektin johtoryhmä. Projektin aikana työvaliokunta ja ohjausryhmä tekivät valmisteluun liittyvät päätökset. Mikäli asiat vaativat virallisia päätöksiä, ne tehtiin sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa vuoden 2008 loppuun saakka ja sen jälkeen sosiaali- ja terveyspiirin hallituksessa. Tarkennetussa projektisuunnitelmassa asetettiin aikataulutettuja tavoitteita seuraavasti: sosiaali- ja terveyspiirin organisaation hyväksyminen 06/2008 toimitusjohtajan valinta 06/2008 keskeisten johtavien virkojen perustaminen 06/2008 keskeisten johtavien virkojen täyttäminen 08/2008 aluejohtajien ja päällikkötason virkojen perustaminen 08/2008 johto- ja muiden sääntöjen hyväksyminen 11/2008 talousarvioasetelman ja 2009 talousarvion hyväksyminen 11/2008

6 6 (67) palvelusopimusmallin hyväksyminen vuodesta /2008 palvelusopimusten tekeminen kuntien kanssa vuodelle 09 12/2008 nimeämiset päällikkötason virkoihin syksy 2008 Sosiaali- ja terveyspiirin toisessa valmisteluvaiheessa syksyllä 2007 oli nimetty työvaliokunta, ohjausryhmä, kolme koordinaattoria, projektin johtoryhmä ja projektipäällikkö sekä 13 sisältötyöryhmää. Työryhmille asetettiin seuraavat tavoitteet: uudenlaisten toimintamallien ja rakenteiden löytäminen ja hyödyntäminen pitkälle tulevaisuuteen. uudenlaisten tapojen löytäminen vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. palvelujen suunnittelun ohjautuminen maakunnan asukkaiden tarpeiden pohjalta Hankkeen aikana luotiin hankkeen nimen mukaisesti perusta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille: hyväksyttiin kuntayhtymän perussopimus ja perustamissuunnitelma sekä niitä täydentävä toimeenpanosopimus ja - suunnitelma ja hallintosääntö. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminta käynnistyi ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri lakkasi. Perusratkaisut sosiaali- ja terveyspiirin organisaatiosta, palvelujen järjestämisestä ja keskeisistä viroista tehtiin hankkeen ohjausryhmässä ja tarvittavat päätökset sairaanhoitopiirin valtuustossa. Strateginen johtajisto valittiin ja strategiatyö käynnistyi. Tehtiin ratkaisut keskeisistä yhteisistä tietojärjestelmistä. Hankkeen aikana tiivistynyt kuntien välinen yhteistyö tuotti myös muita tuloksia, joista merkittävin oli Saimaan Talous ja Tieto Oy:n perustaminen. Sosiaali- ja terveyspiiri ja Lappeenrannan kaupunki perustivat SaITa Oy:n hoitamaan taloushallinnon ja tietotekniikan palveluja. Muille kunnille annettiin mahdollisuus liittyä yhtiöön myöhemmin. Hankkeen aikana tehtiin selvitys ruoka-, puhtaus- ja tekstiilihuoltopalvelujen järjestämisestä, joka johti Saimaan tukipalvelut Oy:n perustamiseen Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa 64 %, Eksote 30 % ja Imatran kaupunki 6 %. Saimaan Tukipalvelut Oy:n perustehtävänä on tuottaa asiakkaiden kumppanina terveyttä edistäviä ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalvelu-kokonaisuuksia joustavasti ja taloudellisesti. Myös materiaalihallinnon logistiikkaselvityksen tekemisestä tehtiin päätös. Se johti alkuvuodesta 2009 esitykseen maakunnallisen logistiikkakeskuksen perustamisesta. Asiaa on valmisteltu myös Eksotelaue-hankkeen puitteissa (Kappale 3.6 Kela ja logistiikka). Logistiikkakeskuksen valmistelutyöt ovat edelleen kesken. Nämä uudet yhteistyön avaukset tai esiin nousevat yhteistyömahdollisuudet voidaan katsoa osaksi sosiaali- ja terveyspiirin perustan rakentamishankkeen vaikuttavuutta ja voivat tulevina vuosina saada aikaan merkittäviä toiminnallisia hyötyjä tai kustannussäästöjä. Piirin toiminta käynnistyi äärimmäisen haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja siihen kohdistui suuria odotuksia. Haasteisiin on pyritty vastaamaan, mutta

7 7 (67) kaikkia odotuksia ei ole voitu täyttää nopealla aikavälillä. Toimenpiteitä, joilla kustannustehokkuutta on pyritty saamaan, on selvitetty EKSOTEALUE-hankkeen puitteissa. 2.2 Tavoitteet EKSOTEALUE-hankkeen päätavoitteena oli dokumentoida Eksoten käynnistämisen prosessi ja sen keskeisiä tuloksia vuosilta Toisena tavoitekokonaisuutena oli rahoitusjärjestelmäuudistuksen vaikutusten simulointi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä eli selvittää eri laskutusmallien toimivuutta ja mahdollisuuksia koelaskentojen avulla. Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää oli tavoitteena sovittaa yhteen monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi (matkakustannusten mallintaminen, keskitetyn logistiikkakeskuksen etujen selvittäminen). Hankkeen ensimmäinen vaihe lähti liikkeelle strategiamäärittelystä ja strategian toimeenpanosuunnitelmasta ja eteni tuottavuusohjelman kautta tuloksellisuusja vaikuttavuusohjelmaan. Näiden pohjalta eri vaihtoehtoja kuntalaskutuksen jatkokehittämiseksi esiteltiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ulkoisessa arvioinnissa. Strategiatyön, tuottavuustoimenpiteiden ja ulkoisen arvioinnin tulosten yhdistäminen kulminoitui lopulta palveluverkkosuunnitelmaan, jota Eksote valmisteli yhdessä kuntien kanssa. Palveluverkkosuunnitelman ensimmäinen luonnos hyväksyttiin Tämän jälkeen suunnitelmaa on tarkennettu kuntien antaman palautteen pohjalta. Suunnitelma lähetettiin lausuttavaksi kuntiin ja se hyväksyttiin hallituksessa marraskuussa 2013 ja valtuustossa joulukuussa Palveluverkkosuunnitelma toimii strategian toimeenpano-ohjelmana Hankkeen toisessa vaiheessa haettiin Kansaneläkelaitokselta rahoitusta hankkeelle Kela-etuuksien käsittelyn yhdistämiseksi alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmään. KELAlta saatiin kielteinen rahoituspäätös, jossa todettiin aiheen kuitenkin olevan ajankohtainen ja tärkeä sekä vaativan yhteistyötä muidenkin keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli, että Kelayhteistyö aloitettaisiin mallintamalla matkakorvaukset. Kelan logistiikkakeskuksen toimintaa oli tarkoitus integroida paremmin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan hoitamalla kaikkien kuljetusten ja varausten suunnittelu keskitetysti. Eksote on valmistellut yhteistyötä omalta osaltaan valmistelemalla logistiikkakeskuksen toimintaa, jotta muiden toimijoiden kytkeminen mukaan onnistuisi jatkossa. 2.3 Projektin organisoituminen Eksotealue-hanketta ohjasi hankkeen ohjausryhmä, johon kuului Eksoten toimitusjohtaja, Pentti Itkonen Eksoten hallintojohtaja, Virpi Kölhi Eksoten kehittämisjohtaja, Merja Tepponen Eksoten talousjohtaja, Liisa Mänttäri

8 Projektin vastuullisena johtajana toimi kehittämisjohtaja Merja Tepponen ja projektipäällikkönä Katja Klemola. Hankkeen projektiryhmään kuului 8 (67) Projektipäällikkö Katja Klemola Talouden asiantuntijoina o Taloussuunnittelupäällikkö Sari Salopelto o Controller Jari Iskanius o Controller Heidi Sinkkonen o Laskentasuunnittelija Juho Ahola Palveluverkon asiantuntijana projektipäällikkö Tanja Kaarna Suuri osa tehdystä työstä on liittynyt hyvin kiinteästi Eksoten johtoryhmätyöskentelyyn. 3 Projektin tulokset 3.1 Strategiatyö Eksoten strategiassa esitetään strategiakartan mukaisesti neljästä näkökulmasta sellaisia tavoitteita, joilla vastataan ympäristön asettamiin haasteisiin ja siirrytään kuntakohtaisesta ajattelusta ja toiminnan järjestämisestä alueellisesti integroituun toiminnan järjestämiseen. Suurimmat väestön ikääntymisen haasteet alkavat vaikuttaa palvelujärjestelmässä lähivuosina. Sekä terveydenhuollossa että sosiaalipalveluissa palveluiden kysyntä tulee lisääntymään. Julkisen talouden kehityksestä riippumatta tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää palvelujärjestelmän voimakasta uudistamista erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden turvaamiseksi. Strategiakartassa esitetyt tavoitteet on otettu lähtökohdaksi myöhemmin esitettäville tarkennetuille strategisille tavoitteille.

9 9 (67) Kuva 1. Eksoten strategiakartta. Eksoten strategiaa tarkastellaan neljästä näkökulmasta, jotka ovat Talous ja tuloksellisuus, Asiakkaat ja palvelut, Toimintamallit ja prosessit sekä Ihmiset ja osaaminen. Näkökulmien keskeiset strategiset tavoitteet ovat Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista (Asiakkaat ja palvelut) Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen (Toimintamallit ja prosessit) Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen (Ihmiset ja osaaminen) Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen (Talous ja tuloksellisuus) Strategian toimeenpanosuunnitelman painopisteitä on työstetty valtuuston puheenjohtajasta, hallituksen jäsenistä, virka-miehistä ja henkilöstön edustajista muodostetussa työryhmässä. Strategiset tavoitteet eivät voi lähteä palvelujen lisäämisestä ja toiminnan laajentamisesta entisissä rakenteissa. Keskeisintä on painopisteen siirtyminen kustannuksiltaan edullisempiin, mutta vaikuttavuudeltaan tehokkaampiin palveluihin. Ehkäisevien ja avopalvelujen osuus vahvistuu ja monipuolisten kuntouttavien toimintamallien käyttö lisääntyy. Eksoten strategian tärkeimmät tavoitteet ovat toimintojen integrointi tuottavuuden parantamiseksi sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Toimintojen integrointi edellyttää onnistunutta osaamisen ja muutoksen johtamista.

10 Integrointi toteutuu prosessien, toimitilojen ja teknologian uudistamisen ja kehittämisen kautta (kuva 2). 10 (67) Kuva 2. Eksoten strategiassa painottuu alueellisten toimintamallien ja palvelutuotannon kehittäminen (integraation edistäminen) Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Palvelutuotannon kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin edellyttää, että painopistettä siirretään raskaammista kevyempiin palveluihin ja laitoshoidosta avohoitoon. Painopisteen siirtymisen myötä asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaaman varhemmin ja oikea-aikaisemmin mikä lisää kustannusvaikuttavuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Karjalan asukkaiden hyvinvoinnista vastaavat toimijat Eksote, kuntien eri toimialat, kolmas sektori ja yritykset ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin maakunnallisen hyvinvointistrategian toteuttamiseksi. Hyvinvointistrategiasta ja terveyden edistämisestä on laadittu erillinen toimintasuunnitelma jossa kunkin toimijan rooli toteuttamisessa on sovittu. Palvelutarpeen arviointi Neuvonnan ja oikean ohjauksen avulla vähennetään kuormitusta raskaammissa palveluissa. Tämä edellyttää, että kansalaiset saavat palveluneuvontaa ja palvelutarve voidaan arvioida eri kanavien kautta (puhelinneuvonta, sähköinen kanava, henkilökohtainen neuvonta). Matalan kynnyksen palveluita on saatavissa riittävästi ja ne ovat asiakkaille helposti löydettävissä ja käytettävissä. Keskeisille asiakasryhmille on nimetty palvelukoordinaattorit tai palveluohjaajat. Tavoitteena on, että asiakkaat liikkuvat vähemmän ja palvelut enemmän. Tämä edellyttää, että palveluja viedään asiakkaiden lähelle. Uudenlaisen toimintamallin

11 11 (67) avulla vähennetään tarpeettomia sairaalahoitopäiviä ja vähennetään virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen kohdistuvaa kysyntää. Ensiarviointiin liittyvien toimijoiden (kotihoito, ensihoito, päivystys, tehostettu kotisairaanhoito, turvaauttajat) välistä yhteistyötä lisätään. Ennaltaehkäisevänä toimintana laajennetaan konsultoivien tiimien tukea lapsiperheiden psykososiaalisissa ongelmissa. Palveluohjaus on ikäihmisten palveluiden koko rakenteen toimivuuden kannalta yksi tärkeimmistä osa-alueista. Palveluohjausjärjestelmää (SAS) laajennetaan eri palvelualueille, erityisesti ikäihmisten palveluihin. Käytännössä palveluohjaukseen syntyvän keskuksen kautta tullaan hoitamaan koko vanhuspalveluiden ohjaus ja asiakkaiden sijoittaminen eri palveluiden piiriin. Ennaltaehkäisevillä kodin muutostöillä voidaan myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Nopeuttamalla muutostöiden arviointia ja toteutusta, nopeutetaan potilaiden palaamista kotiympäristöön ja vähennetään turhia sairaalapäiviä. Edellytyksenä on kuntien teknisen toimen ja Eksoten yhteistyökäytäntöjen luominen. Palvelutuotannon kehittäminen Ensisijaisena tavoitteena on kotona asumisen/selviytymisen tukeminen. Arkiympäristön tukea lisätään kaikkien asiakasryhmien kohdalla. Pitkäaikaissairaiden suunnitelmallista hoitoa ja sairauksien ehkäisyä tehostetaan ottamalla käyttöön terveyshyötymalli kaikilla vastuualueilla. Vastaanotot jaetaan lääkäri- hoitaja-, asiantuntija- sekä omahoitajien vastaanottoihin. Terveyshyötymallin mukainen toiminta parantaa/selkeyttää hoitoprosesseja, vähentää lääkärikäyntejä ja tuo joustavuutta asiakaspalveluun. Lasten ja nuorten perheiden kohdalla arkiympäristön (koti, päivähoito, koulu) tukea lisätään ja neuvoloiden roolia vahvistetaan ns. hyvinvointineuvolan toimintamallin mukaisesti. Laitossijoituksille organisoidaan vaihtoehtoisia ehkäiseviä avohoidon palveluita (lastensuojelupalveluita). Äitiyshuollon prosessin toimijoiden (neuvola, äitiyspoliklinikka, synnytysosasto, lapsivuodeosasto) välistä työnjakoa tuetaan tietojärjestelmän avulla. Kansalainen liittyy sähköisten itsepalveluiden kautta osaksi prosessin eri vaiheita. Vapautunut työaika ohjataan äitiyshuollon ennaltaehkäisevään työhön. Taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen panostetaan. Elämäntilannetta edistävien toimenpiteiden avulla estetään tilanteen kroonistuminen. Uudessa palvelurakenteessa strategista kumppanuutta laajennetaan yrityksiin, yksityisiin palveluntuottajiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Lähtökohtana on, että strategisessa kumppanuudessa eri toimijatahot yhdistävät voimavaransa työttömien henkilöiden työelämävalmiuksien ja elämänhallintakyvyn parantamiseksi. Kumppanuusyhteistyössä korostuu myös monitoimijaisen verkosto-organisaation johtaminen ja kehittäminen sekä eri toimijoiden roolit ja vastuut. Uutta teknologiaa hyödynnetään prosessien kehittämisessä. Leikkaus- ja anestesiatoiminnan tehokkuutta lisätään toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolla. Järjestelmällä tehostetaan leikkaussalien käytön, henkilöstöresurssien ja muiden tähän liittyvien prosessien toimintaa.

12 12 (67) Lääkkeiden jakelua uudistamalla ja teknologiaa hyödyntämällä pystytään vapauttamaan ja uudelleen kohdistamaan henkilöstön työaikaa. Oikea-aikainen ja tehokas kuntouttava jatkohoito Varhaisella ja prosessien läpi menevällä kuntoutuksella voidaan tukea toimintakykyä ja nopeuttaa työelämään palaamista tai tukea kotona selviytymistä. Kuntoutukseen panostamalla vähennetään sairaalapäiviä ja laitoshoidon tarvetta. Tämä edellyttää kuntoutuksen maakunnallisen kokonaissuunnitelman ja palveluverkkolinjausten tekemistä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Asiakkaiden toimintakykyä tukevilla jatkohoidon ja kotiuttamisen käytännöillä tuetaan asiakkaiden kotona selviytymistä. Tämä voi tarkoittaa lyhytaikaisen hoidon toteuttamista muualla kuin kotikunnan terveysaseman vuodeosastolla. Kuntouttavien kotiuttamismallien käyttöönotto edellyttää osaamisen lisäämistä kaikissa toimintayksiköissä. Kuntouttavaa toimintaa tuotetaan laitoksissa tapahtuvan kuntoutuksen lisäksi yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin ja kotihoidon toimesta lähipalveluina kotona, palveluasunnoissa ja päivätoimintakeskuksissa. Toiminnassa huomioidaan integroitu kuntoutusketju, jossa yhtenä osana on monipuolinen kolmannen sektorin järjestämä vertaistoiminta. Vertaistoiminta tuo osaltaan iloa ja mielekkyyttä vanhusten elämään. Palveluiden tuottaminen kotiin Eri toimijoiden kotiin tuottamien erityyppisten palvelujen koordinoinnilla voidaan kotona asumista tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Kokoamalla yksittäiset palvelut (esim. lääkejakelu, ateriapalvelut, toimintakyvyn seuranta) palvelukokonaisuuksiksi voidaan palvelut toimittaa kustannustehokkaammin. Kotihoito on keskeisessä asemassa ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa. Eksoten palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti yli 80-vuotiaiden määrän kasvaessa nopeammin kuin maassa keskimäärin. Erityisesti muistisairaiden määrän kasvu lisää uudenlaisten palvelujen tarvetta. Kotihoidon vahvistaminen, erilaisten palvelujen koordinointi ja teknologisten sovellusten käyttöönotto ovat toimia, joilla kotihoitoa voidaan vahvistaa. Ympärivuorokautisen hoivan tarvetta voidaan siirtää kuntouttavan ja toimintakykyä vahvistavan kotihoidon avulla. Muutos edellyttää palveluverkoston koordinointia ja voimavarojen lisäämistä kotihoitoon. Omaishoidolla on merkittävä rooli osana palvelujärjestelmää. Omaishoito on sekä inhimillisesti että kustannusvaikuttavuudeltaan hyvä vaihtoehto joillekin asiakasryhmille. Omaishoidettavan ja -hoitajan tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttävät uusien toimintamallien käyttöönottoa. Keskeistä on luoda toimintamalli, jossa omaishoitajan ja hoidettavan palvelut koordinoidaan palvelukokonaisuutena. Toimintamallissa valinnanvapautta, elämänlaatua sekä toimintakykyä lisätään yhdessä eri toimijoiden, erityisesti kolmannen sektorin kanssa.

13 13 (67) Strateginen tavoite 2: Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen Palvelurakenteen uudistamisen merkittävimmät toimenpiteet ovat asumispalveluiden monipuolistaminen, terveyskeskusten vuodeosastojen erikoistuminen kuntouttavaan toimintaan, keskussairaalaan modernisointi sekä teknologian monipuolinen hyödyntäminen toiminnan tukena. Monipuoliset asumispalvelut Yli 75-vuotiaiden määrä Etelä-Karjalassa kasvaa ennusteen mukaan vuodesta 2011 vuoteen 2015 yli 8% ja vuoteen 2020 yli 20%. Vanhusväestön uudet asumisen muodot ovat avainasemassa, kun ikääntyvälle väestölle tarjotaan yhtä aikaa laadukkaita palveluita ja pidetään kustannuskehitys maltillisena. Tavoitteena on luoda uusia nykyistä kevyempiä ja monipuolisempia asiakkaiden erilaisia tarpeita vastaavia asumisen ratkaisumalleja (esim. palvelukadut, palvelukorttelit). Samalla kilpailuttamisen menetelmiä uudistetaan toimivampien kilpailuttamiskäytäntöjen saavuttamiseksi. Painopistettä muutetaan raskaammista palveluista kevyempiin palveluihin. Muutoksen aikaansaamiseksi: panostetaan kuntoutukseen ja kotiutukseen lisätään kotihoitoa ja omaishoitoa muutetaan terveyskeskusten vuodeosastoja ja vanhainkoteja palveluasumiseksi. Kevyemmät palvelut ovat kustannuksiltaan edullisempia sekä joustavampia. Palveluasumisessa palveluita lisätään hoidon tarpeen mukaan, jolloin siirtymistä eri laitosten ja hoitomuotojen välillä ei tarvita. Laitoshoidon vähentäminen koskee vanhusten palvelujen lisäksi lastensuojelua, vammaispalveluja sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja. Myös akuuttihoidossa hoitojaksojen keskimääräistä kestoa pyritään lyhentämään. Terveysasemien vuodeosastojen erikoistuminen kuntouttavaan jatkohoitoon Terveyskeskusten vuodeosastojen rooli vaatii uudistamista. Jatkossa keskussairaala ja alueen terveyskeskukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa sujuva ja nopea jatkohoito sekä kuntoutus ovat avainasemassa. Pitkäaikaisen laitoshoidon määrä nykymuodossaan vähenee merkittävästi ja painopiste siirtyy kotihoitoon ja erilaisiin asumispalveluihin. Nykyisen kaltainen pitkäaikainen vuodeosastohoito korvautuu uudenlaisilla asumispalveluratkaisuilla. Terveysasemat ja erityisesti niiden vuodeosastot eivät sellaisenaan sovellu uudenlaisen ja monipuolisen asumisen tarpeisiin. Samanaikaisesti keskussairaalan tilojen suunnittelun kanssa tulee arvioida alueen terveysasemien saneeraus- ja peruskorjaustarve sekä tulevaisuuden toiminnan muutostarve. Terveyskeskuksissa tapahtuva lyhytaikainen hoito painottuu kuntouttavaan toimintaan ja yksiköt erikoistuvat erilaiseen kuntoutukseen kuten geriatriseen

14 14 (67) kuntoutukseen, aivohalvauspotilaan kuntoutukseen jne. Kuntoutuksen aseman nostaminen keskeiseksi toiminnaksi on perusedellytys ikääntymisen vaativan hoivan tarpeen ratkaisemiseksi. Keskussairaalan modernisointi Etelä-Karjalan keskussairaala on rakennettu vuonna Tämän jälkeen sairaalaa on laajennettu vuosikymmenien kuluessa useaan eri suuntaan. Sairaalassa on tulevina vuosina edessä mittavat peruskorjaustarpeet rakennuskannan ja tekniikan vanhetessa. Toiminnan muutokset ja uudenlainen tekniikka edellyttävät sairaalan modernisointia. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista tehdä pitkän tähtäimen tilasuunnitelma, joka takaa toiminnallisen tehokkuuden ja perustuu keskussairaalan rooliin osana alueellista palvelujärjestelmää. Merkittävä syy Eksoten perustamiselle oli, että yhteistoiminta-alueen kautta haluttiin varmistaa erikoissairaanhoidon säilyminen alueella. Ilman yhteistyötä nähtiin mahdollisena erikoissairaanhoidon siirtyminen alueen ulkopuolisiin yksiköihin. Eksoten on varauduttava erikoissairaanhoidon mahdolliseen valtakunnalliseen uudelleenjärjestelyyn luomalla toimivat puitteet erikoissairaanhoidon toteuttamiselle myös jatkossa. Erikoissairaanhoidon aseman vahvistamisella turvataan palveluiden säilyvyys maakunnan sisällä. Eksotessa on jo tehty onnistuneita uudistuksia eri toimialueilla, mutta erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksista on ollut vaikea löytää säästökohteita. Lähivuosien tavoitteena kuitenkin on, että suuresta toiminta-alueesta saadaan skaalaetuja muun muassa paremman kotiuttamisprosessin ja jatkohoidon tehostamisen kautta. Erikoissairaanhoito on tärkeä osa terveydenhuollon toimintaa ja potilaan hoitokokonaisuutta. Toiminnan kehittäminen kokonaisuutena vaikeutuu huomattavasti jos erikoissairaanhoito eriytyy palveluprosessista. Tavoitteena on lisäksi ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen alueelle myös tulevaisuudessa. Pula osaavasta henkilöstöstä näyttäytyy lisääntyneinä ostopalveluina, mikä toteutuessaan lisää kustannuksia merkittävästi. Erikoissairaanhoidon kuten muidenkin palveluiden kysyntä lisääntyy väestön ikääntyessä. Sairaalan toiminnan kehittäminen on edellytyksenä sairaalatoiminnan tuottavuuden lisäämiseksi. Tämä edellyttää toimivia tilaratkaisuja, jotka tukevat mahdollisimman sujuvaa potilastyötä. Tulevaisuudessa on pystyttävä hoitamaan yhä enemmän potilaita suhteellisesti pienemmällä henkilöstömäärällä. Tilojen ja prosessien toimivuus on edellytyksenä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi myös jatkossa. Teknologiahankinnat prosessien kehittämisen tukena Kasvava palvelutarve edellyttää tiedon ja palvelujen logistiikan tehostamista teknologian avulla. Teknologiaa hyödynnetään prosessien tehostamisessa, hallinnollisten tehtävien keventämisessä sekä kotihoidon ja palveluasumisen tukemisessa. Eri palveluyksiköiden ylitse menevien prosessien myötä tietojärjestelmien kehittäminen kohdennetaan jatkossa selkeämmin prosessiohjausta tukevien toiminnanohjausjärjestelmien suuntaan. Kansalaisen omavastuu hoidostaan tai

15 15 (67) asioiden käsittelystä lisääntyy. Kansalaisille rakennetaan sähköisiä palveluita, jotka kytkeytyvät osaksi ammattilaisten suorittamia palveluprosesseja. Tulevaisuudessa hoito- ja asiakaspalvelutapahtumia hoidetaan tarpeiden mukaan vaihtelevasti kiinteissä tai mobiileissa palvelupisteissä sekä asiakkaiden kotona. Käytännössä yllämainitut asiat tarkoittavat uusien teknologisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittämistä. Kansalaisille suunnattuja palveluja ovat mm. ajanvaraus, itseilmoittautuminen, kroonisten sairauksien seurantapalvelut. Käytännön työtä tuetaan muun muassa toiminnanohjausjärjestelmien, mobiilien päätelaitteiden ja videoneuvotteluyhteyksien avulla. Rutiiniprosesseja automatisoidaan esimerkiksi toimikortteihin pohjautuvan kertakirjautumisen, sähköisen työsopimuksen ja käyttäjähallinnan kautta Strateginen tavoite 3: Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Yhteisiksi arvoiksi strategiakartassa on määritelty asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, avoimuus ja tuloksellisuus. Työhyvinvoinnin edistäminen on yksi Eksoten tärkeimmistä strategisista tavoitteista. Työhyvinvoinnin edistämisen ja Eksoten arvojen tulee näkyä yksiköiden toiminnan johtamisessa ja strategisissa tavoitteissa. Jokaisen työntekijän vastuulla on oman terveyden ja osaamisen ylläpitäminen. Jokainen esimies puolestaan on vastuussa työn tekemisen hyvästä organisoinnista sekä Eksoten arvojen mukaisesta johtamisesta. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on useita: johtaminen, työn edellyttämä osaaminen, työpaikan fyysiset puitteet ja työvälineet, työyhteisön toimivuus sekä yksittäisen työntekijän henkilökohtainen terveys ja elintavat. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus vaikeutuu tulevina vuosina ja ennenaikaiselle eläkkeelle jääminen sekä sitä edeltävät sairauspoissaolojaksot aiheuttavat jo nyt sekä toiminnallisia haittoja että lisäkustannuksia organisaatiolle. Työhyvinvointityön kehittämisen tavoitteena on nivoa työhyvinvoinnin johtaminen entistä enemmän osaksi arkista johtamistyötä. Organisaation hyväksymät toimintamallit varhaiseen tukeen, päihteiden käyttöön ja epäasialliseen kohteluun otetaan aktiiviseen käyttöön kaikissa työyksiköissä. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyy ja painopiste on entistä enemmän ennakoivissa toimenpiteissä. Ennenaikaisten eläkkeiden ja sairauspoissaolojen kustannusten seurantaa kehitetään osana Kevan Kaarilaskurihanketta. Suurimpien poissaolosyiden, mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, hallitsemiseksi haetaan väliintuloa kuntoutuksen, koulutuksen ja työergonomian avulla mahdollisuuksien mukaan osana isompaa työhyvinvoinnin hankekokonaisuutta. Henkilöstön omaa työkyvyn ylläpitoa ja parantamista aktivoidaan liikuntaseteleillä, osallistumalla valtakunnallisiin kampanjoihin sekä mahdollisuuksien mukaan järjestämällä myös omaa toimintaa. Ammattitaitoa ja asiantuntijuutta ylläpidetään kouluttamalla henkilöstöä uusiin tehtäviin ja muuttuviin työnkuviin. Tämä korostuu erityisesti kotihoidon, terveysasemien vuodeosastojen sekä lääkkeenmäärämiskoulutuksessa olevan henkilöstön osalta. Lisäksi henkilöstön koulutuksessa painottuu kuntoutuksen ja palvelutarpeen arvioinnin osaamisen lisääminen, terveyshyötymallin käyttöönottoon liittyvä koulutustarve (care manager / koordinaattori / asiakasohjaaja), verkostotyön ja liikkuvan työtavan lisääntymisen sekä teknologian hyödyntämisen edellyttämä koulutustarpeen lisääntyminen. Esimiesten johtamisosaamisen varmistamiseksi sekä sosiaalisten ja työyhteisötaitojen kehittämiseksi laaditaan erillinen suunnitelma.

16 16 (67) Lähivuosina, monien ammattiryhmien osalta on odotettavissa pulaa työntekijöistä. Siksi rekrytointi on strategisesti tärkeä asia. Rekrytointiin keskeisesti liittyviä asioita ovat oppilaitosyhteistyö, opiskelijaohjaus, perehdytys ja maineenhallinta. Koko organisaation työhyvinvointi ja positiivinen suhtautuminen harjoittelijoihin ja opiskelijoihin vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hyvin rekrytointi onnistuu. Rekrytointi ja perehdyttäminen järjestetään siten, että tulevaisuudessa pystytään turvaamaan riittävä ammattitaitoisen henkilöstön saanti Strateginen tavoite 4: Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen Palvelujen turvaamisen kannalta kustannustehokas ja korkealaatuinen toiminta ovat avainasemassa. Kustannuskehityksen tulee olla kuntien tulokehityksen ja taloudellisten toimintaedellytysten mukainen sekä valtakunnallista keskimääräistä sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitystä alhaisempaa. Kustannustasoa verrattaessa käytetään hyväksi Kuntaliiton tuottamia tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoista. Vertailussa huomioidaan alueelliset erot ikä- ja sukupuolirakenteessa, sairastavuudessa sekä sosioekonomisessa asemassa (tarvevakioinnin avulla). Kustannuskehitystä verrataan kuntien peruspalvelujen hintaindeksin kehitykseen. Nykyistä kuntalaskutusmallia kehitetään edelleen, jotta kuntien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on lisätä mallin läpinäkyvyyttä ja laskutuksen ennustettavuutta kuntien näkökulmasta. Talouden ja tuloksellisuuden edellytyksenä on ajantasainen ja toimiva raportointi. Raportointia kehitetään, jotta yksiköillä olisi käytettävissä riittävät tiedot oman toimintansa suunnitteluun ja seurantaan. Myös tietojen yksiselitteisyyteen ja luotettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Rutiiniraportointia pyritään mahdollisuuksien mukaan automatisoimaan, jotta työaikaa vapautuu tuottavampaan työhön. Toimintaa täytyy jatkuvasti kehittää toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehittämishankkeiden tuottavuus ja vaihtoehtoiskustannukset tulee osoittaa laskelmien ja vertailutietojen avulla. 3.2 Tuottavuusohjelma Tarve tuottavuuden parantamiselle Kun toimenpiteet strategian toteuttamiseksi oli esitetty, oli seuraavana vaiheena arvioida toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Tuottavuusohjelmassa pyrittiin arvioimaan strategian toimeenpanosuunnitelman kustannusvaikutuksia. Tuottavuusohjelman perustana olevan tuottavuustarpeen arvioinnissa laskennan lähtökohtina olivat: 1. Vuoden 2011 budjetoidut nettotoimintamenot palvelualueittain. Nettotoimintamenoissa toimintamenoista on vähennetty asiakastuotot (muut kuin kuntien jäsenmaksutuotot), koska asiakastuotot muuttuvat samassa suhteessa kustannusten kanssa.

17 2. Vuosittain sallittu nettotoimintamenojen kasvu on peruspalveluindeksin suuruinen (3,1 prosenttia). 3. Yleinen kustannustason nousu (inflaatio) on vuoden 2011 tasolla eli Tilastokeskuksen mukaan 3 prosenttia vuodessa. 17 (67) 4. Kysyntä kasvaa ikääntymisestä johtuen samassa suhteessa kuin Etelä- Karjalassa kasvaa yli 75-vuotiaiden henkilöiden määrä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ennusteen mukaisesti. Palveluiden peittävyyden oletetaan pysyvän ennallaan. Vanhusten palveluiden kustannukset nousevat kysynnän mukaisesti ja terveyspalveluiden kustannuksista 40% kasvaa kysynnän mukaisesti (terveyspalveluiden asiakkaista 60% on vanhusväestöä). Muihin kustannuksiin vaikuttaa vain yleinen kustannustason nousu. 5. Henkilöstömitoitus on nykyisen suosituksen mukainen eri palveluissa. Näistä lähtökohdista on arvioitu kustannusten kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2040 nykyisellä palvelurakenteella (kuva 3.). Laskelman mukaan vuosittaiset kustannukset ylittävät vuonna 2040 sallitun kustannustason lähes 300 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa yli 3,7 miljardin euron alijäämäkertymää vuoteen 2040 mennessä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kasvavat kysynnän kasvusta johtuen 1% vuodessa, jolloin päädytään samaan tuottavuustarpeeseen kuin yllä esitetyillä lähtökohdilla (kohta 4). Kustannusten lisäksi ikääntyminen vaikuttaa voimakkaasti myös henkilöstötarpeeseen. Nykyisellä palvelurakenteella vanhustenpalveluihin tarvittavien henkilötyövuosien määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, mikä on suuri haaste henkilöstön saatavuudelle. Kuva 3. Väestön ikääntymisen vaikutus kustannuksiin ja henkilöstömäärään nykyisellä palvelurakenteella vuoteen 2040 mennessä.

18 18 (67) Edellä olevan laskelman mukaisesti Eksoten kustannukset ylittävät nykyisellä palvelurakenteella jo vuonna 2015 sallitun kustannustason 13 miljoonalla eurolla vuodessa (kuva 4.). Kuva 4. Väestön ikääntymisen vaikutus kustannuksiin nykyisellä palvelurakenteella vuoteen 2015 mennessä. Seuraavassa kappaleessa on esitetty tuottavuustarkastelun näkökulmasta tärkeimmät toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi vuosina Tuottavuushankkeet Strategian toimeenpanosuunnitelma jaettiin tuottavuusnäkökulmasta viiteen pääkohtaan, jotka ovat: 1. Monipuoliset asumispalvelut 2. Terveyskeskusten vuodeosastojen erikoistuminen kuntouttavaan toimintaan 3. Keskussairaalan modernisointi 4. Teknologian hyödyntäminen 5. Työhyvinvoinnin lisääminen Seuraavaksi on kuvattu tarkemmin palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistamisen sekä teknologian hyödyntämisen tuottavuusvaikutukset. Tuottavuustarkastelussa arvioidaan toiminnan muutoksen tuottamia hyötyjä suhteessa investointien aiheuttamiin kustannuksiin. Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden välttämättömyyttä suhteessa nykyrakenteen aiheuttamiin kustannuksiin, ellei kyseisiä toimenpiteitä toteuteta.

19 19 (67) Monipuoliset asumispalvelut Vanhustenhuollon asiakasmäärä kasvaa noin 270 henkilön verran vuodesta 2011 vuoteen 2015 mennessä. Palvelurakenteen muutoksen tavoitteena on, että vuonna 2015 pitkäaikaisessa laitoshoidossa on vain 1% yli 75-vuotiaista. Pitkäaikaiset laitoshoitopaikat korvataan erityyppisillä asumispalveluilla. Lisäksi kevyempiä palveluita kuten kotihoito ja omaishoito, lisätään palvelutarvetta vastaaviksi (kuva 5). Kuva 5. Asiakasmäärän muutos vuodesta 2011 vuoteen 2015 Väestön ikääntyminen edellyttää lisäystä vanhustenhuollon henkilöstömäärään. Suunnitellun rakennemuutoksen seurauksena tarvittava henkilöstömäärän lisäys tulee olemaan 50 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä (kuva 6). Ilman palvelurakenteen muutosta lisäystarve olisi 100 henkilötyövuotta. Kuva 6. Vanhustenpalveluiden henkilöstömäärän muutos vuodesta 2011 vuoteen Muutoksen tuottavuutta on arvioitu huomioiden Etelä-Karjalan vanhusväestön kasvu. Laskelmassa on verrattu nykyisen palvelurakenteen mallin mukaista kehitystä tavoitetilan mukaiseen kehitykseen. Eri palvelujen kustannuksina on

20 käytetty keskimääräisiä hoitopäivän kustannuksia eri hoitomuodoissa. Koska kunnat joutuvat joka tapauksessa tekemään investointeja lisääntyvän asiakasmäärän vuoksi, ei investointikustannuksia ole huomioitu laskelmissa. Oletuksena on, että investointien suuruusluokka on sama vaihtoehtoisista skenaarioista riippumatta. Myöskään inflaation vaikutusta ei ole huomioitu. 20 (67) Vanhustenhuollon rakennemuutos toteutetaan asteittain ja sen seurauksena tuottavuusvaikutus lisääntyy vuosittain vuoteen 2015 asti (kuva 7). Vuonna 2015 vuosittainen tuottavuus on noin 5,6 M. Kuva 7. Vanhustenhuollon rakennemuutoksen tuottavuusvaikutus vuosina Vanhustenhuollon lisäksi palvelurakennetta muutetaan laitospainotteisesta kevyempiin ratkaisuihin myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa, lastensuojelussa sekä vammaispalveluissa. Terveysasemien erikoistuminen Kuntoutuksen tehostaminen on edellytyksenä asumispalveluissa tapahtuvalle muutokselle. Tuottavuuslaskelmissa on huomioitu nykyisten lyhytaikaisten vuodeosastojen muuttaminen kuntoutusosastoiksi. Vuodepaikkojen määrä kokonaisuudessaan laskee, mutta kuntoutusosastojen henkilöstöresursointi on perinteisiin osastoihin verrattuna hieman suurempi. Terveysasemille jää Eksoten alueella noin 130 lyhytaikaista kuntoutuspaikkaa. Taulukko 1. Tuottavuusvaikutus terveysasemien lyhytaikaispaikkojen muuttamisesta kuntouttaviksi yksiköiksi. Vuosittainen Sairaansijat (määrä) tuottavuus M Kuntoutus ,0 Lyhytaikaishoito ,5 Yhteensä ,5

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos) Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus 31.3.2016 Tähän tarvittaessa otsikko Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja vt. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten palvelurakenteen muutos Nettotoimintamenot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 17.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET JA VAIHEET Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus,

Lisätiedot

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Mikä on oikea tapa järjestää hyvinvointi palvelut kansallisesti?

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 21.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET Tavoitteena on nykyisen palvelurakenteen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki Ratkaisun avaimet omissa käsissä Maakuntaliiton tilaisuus 11.5.2016 Pieksämäki Tilanteen kehitys Talous oli vakavasti kriisiytymässä Talouden muutos tapahtui vuonna 2011 tulos romahti vuodessa edellisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

IO Kärkihankkeen vaikutus Etelä-Karjalaan. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

IO Kärkihankkeen vaikutus Etelä-Karjalaan. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT IO Kärkihankkeen vaikutus Etelä-Karjalaan Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke tähtää nykyistä

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Liisa Niiranen Länsipohjan tuotantoalue-integraatio 2 Länsipohjan tuotantoalue-valmistelu 3 4 Prosessien arviointikriteerit Ikäihmisten

Lisätiedot