Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti

2 2 (67) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 4 2 TAUSTA JA TAVOITTEET TAUSTA TAVOITTEET PROJEKTIN ORGANISOITUMINEN 7 3 PROJEKTIN TULOKSET STRATEGIATYÖ Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Strateginen tavoite 2: Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen Strateginen tavoite 3: Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Strateginen tavoite 4: Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen TUOTTAVUUSOHJELMA Tarve tuottavuuden parantamiselle Tuottavuushankkeet Tuottavuusyhteenveto TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTTAVUUSSUUNNITELMA Avopalveluiden palveluverkon muutos Laitoshoidon palvelurakenteen muutos Työhyvinvoinnin lisääminen ja muut yhteiset tuottavuustoimenpiteet Riskit Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman yhteenveto ULKOINEN ARVIOINTI Eksoten kuntalaskutusmalli Kuntien laskutusperiaatteiden selkiyttäminen Kuntien omistajaohjauksen kehittäminen Alijäämän syntyminen ja ongelmakohtien ratkaisut Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden toteuttamismalli ja hallintomalli Nykymallin puutteiden korjaamisen vaihtoehdot PALVELUVERKKOSUUNNITELMA Palveluverkon vaihtoehdot Vaihtoehtojen kuvaaminen Vaihtoehtojen riskianalyysi Vaihtoehtojen yhteenveto KELA JA LOGISTIIKKA Rinnakkaisen tutkimushankkeen valmistelu (LUT, Saimia, Uef, SAvonia) Eksoten logistiikkakeskus Tietojärjestelmään perustuva potilaiden ohjaus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Hankkeen tavoitteet Kuvaus nykyisestä työprosessista ja sen kehittämismahdollisuuksista 61 4 SAAVUTETUT TULOKSET 62

3 3 (67) 4.1 LAITOSHOIDON PURKAMINEN, PALVELUVERKON MUUTOKSET JA TEKNOLOGIAN TUKEMAT TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSET Laitoshoidon purkaminen Kuntoutuksen tehostaminen Avohoidon uudet mallit 63 Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatio 63 Liikkuvat palvelut Henkilöstön laaja yhteiskäyttö ICT-ratkaisut Investoinnit TALOUDELLINEN JA TOIMINNALLINEN TULOS EKSOTEN ARVIOINTIA 65 5 YHTEENVETO 65 LIITTEET LIITE 1. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilastoja (2013) LIITE 2. Vanhusten palvelut - Kustannuskehitys vuosina LIITE 3. Lastensuojelun avo- ja laitospalvelujen ostot Opinnäytetyöt Julkaisut

4 4 (67) 1 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (Eksote) valtionavustusta aluekokeiluhankkeeseen Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE ajalle Hankkeen puitteissa on syntynyt useita osatuotoksia, joista tässä Eksotealuehankkeen loppuraportissa on tiivistetysti esitetty tulokset: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategian toimeenpanosuunnitelma (hallituksen hyväksymä) Eksoten tuottavuusohjelma (luonnos) Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma (luonnos) Eksoten logistiikkakeskuksen kehittäminen yhteistyössä KELAn kanssa (Hankehakemus ja KELAn kielteinen rahoituspäätös) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Talouden ja hallinnon rakenteiden arviointi (Loppuraportti) Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma Palveluverkon vaihtoehdot (hallituksen hyväksymä) 2 Tausta ja tavoitteet 2.1 Tausta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö käynnistyi vuonna Valmistelutyön pohjaksi tehtiin palvelutarvetta ja palvelujen tuottamista koskevat taustaselvitykset terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista: Pekurinen, Markku Etelä-Karjalan terveyspiiriselvitys (www.ekliitto.fi/selvitykset) Hiltunen-Toura, Maarit & Myllärinen, Tarja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Sosiaalihuollon sisältöselvitys (www.socom.fi/dokumentit/julkaisut) Selvitysten perusteella päätettiin käynnistää perustamisneuvottelut, joissa olivat mukana kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Yhteinen neuvottelutulos saavutettiin joulukuussa Imatran kaupunki ilmoitti tammikuussa 2007, että se osallistuu sosiaali- ja terveyspiirin jatkovalmisteluun ainoastaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyön toinen kierros käynnistyi kuntien vastattua myönteisesti Lappeenrannan kaupungin tiedusteltua kuntien valmiutta neuvotteluihin joiden tavoitteena on perustaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri siten, että Imatraa lukuun ottamatta kaikki muut maakunnan kunnat tulevat mukaan piiriin samanaikaisesti ja samalla palveluvalikolla.

5 5 (67) Joutsenon, Lappeenrannan, Lemin, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Ylämaan valtuustot päättivät syyskuussa 2007 liittyä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin vuoden 2009 alusta perussopimuksen ja perustamissuunnitelman mukaisin ehdoin. Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnanvaltuustot hylkäsivät tuolloin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustamissuunnitelman ja perussopimuksen, mikä merkitsi piirin perustamista koskevien päätösten raukeamista kaikkien kuntien osalta. Uusi valmisteluvaihe käynnistyi helmikuun lopussa 2008, kun Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat tekivät myönteisen päätöksen. Perussopimukseen tehtiin kuntien valtuustoissa muutokset, jotka aiheutuivat Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitoksesta ja Suomenniemen kunnan suuntautumisesta Etelä-Savon suuntaan. Kunnat allekirjoittivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen alkoi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustan rakentamishanke, joka päättyi Projektisuunnitelmassa valmisteluorganisaatiolle asetettiin kahdenlaisia tavoitteita: yleisiä tavoitteita ja tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää päätöksentekoa. Valmistelutyölle asetettiin seuraavat yleiset tavoitteet: sosiaali- ja terveyspiirin toiminnan käynnistymisen turvaaminen kuntien päätösten mukaisesti siten, että kaikki kuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa, järjestetään maakunnallisina palveluina ilman kuntarajoja (Imatran kaupungin osalta ainoastaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palvelut). maakunnallisen palveluorganisaation luominen tuottamaan lainsäädännön edellyttämät laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut valtakunnallisesti vertailtuna kustannustehokkaasti, kuntien tulokehityksen ja maksukyvyn mahdollistamalla tasolla. Lisäksi projektisuunnitelmassa asetettiin päätöksentekoa vaativat yksilöidyt tavoitteet, joiden valmisteluun osallistuivat organisaatio- ja sääntötyöryhmä ja projektin johtoryhmä. Projektin aikana työvaliokunta ja ohjausryhmä tekivät valmisteluun liittyvät päätökset. Mikäli asiat vaativat virallisia päätöksiä, ne tehtiin sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa vuoden 2008 loppuun saakka ja sen jälkeen sosiaali- ja terveyspiirin hallituksessa. Tarkennetussa projektisuunnitelmassa asetettiin aikataulutettuja tavoitteita seuraavasti: sosiaali- ja terveyspiirin organisaation hyväksyminen 06/2008 toimitusjohtajan valinta 06/2008 keskeisten johtavien virkojen perustaminen 06/2008 keskeisten johtavien virkojen täyttäminen 08/2008 aluejohtajien ja päällikkötason virkojen perustaminen 08/2008 johto- ja muiden sääntöjen hyväksyminen 11/2008 talousarvioasetelman ja 2009 talousarvion hyväksyminen 11/2008

6 6 (67) palvelusopimusmallin hyväksyminen vuodesta /2008 palvelusopimusten tekeminen kuntien kanssa vuodelle 09 12/2008 nimeämiset päällikkötason virkoihin syksy 2008 Sosiaali- ja terveyspiirin toisessa valmisteluvaiheessa syksyllä 2007 oli nimetty työvaliokunta, ohjausryhmä, kolme koordinaattoria, projektin johtoryhmä ja projektipäällikkö sekä 13 sisältötyöryhmää. Työryhmille asetettiin seuraavat tavoitteet: uudenlaisten toimintamallien ja rakenteiden löytäminen ja hyödyntäminen pitkälle tulevaisuuteen. uudenlaisten tapojen löytäminen vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. palvelujen suunnittelun ohjautuminen maakunnan asukkaiden tarpeiden pohjalta Hankkeen aikana luotiin hankkeen nimen mukaisesti perusta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille: hyväksyttiin kuntayhtymän perussopimus ja perustamissuunnitelma sekä niitä täydentävä toimeenpanosopimus ja - suunnitelma ja hallintosääntö. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminta käynnistyi ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri lakkasi. Perusratkaisut sosiaali- ja terveyspiirin organisaatiosta, palvelujen järjestämisestä ja keskeisistä viroista tehtiin hankkeen ohjausryhmässä ja tarvittavat päätökset sairaanhoitopiirin valtuustossa. Strateginen johtajisto valittiin ja strategiatyö käynnistyi. Tehtiin ratkaisut keskeisistä yhteisistä tietojärjestelmistä. Hankkeen aikana tiivistynyt kuntien välinen yhteistyö tuotti myös muita tuloksia, joista merkittävin oli Saimaan Talous ja Tieto Oy:n perustaminen. Sosiaali- ja terveyspiiri ja Lappeenrannan kaupunki perustivat SaITa Oy:n hoitamaan taloushallinnon ja tietotekniikan palveluja. Muille kunnille annettiin mahdollisuus liittyä yhtiöön myöhemmin. Hankkeen aikana tehtiin selvitys ruoka-, puhtaus- ja tekstiilihuoltopalvelujen järjestämisestä, joka johti Saimaan tukipalvelut Oy:n perustamiseen Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa 64 %, Eksote 30 % ja Imatran kaupunki 6 %. Saimaan Tukipalvelut Oy:n perustehtävänä on tuottaa asiakkaiden kumppanina terveyttä edistäviä ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalvelu-kokonaisuuksia joustavasti ja taloudellisesti. Myös materiaalihallinnon logistiikkaselvityksen tekemisestä tehtiin päätös. Se johti alkuvuodesta 2009 esitykseen maakunnallisen logistiikkakeskuksen perustamisesta. Asiaa on valmisteltu myös Eksotelaue-hankkeen puitteissa (Kappale 3.6 Kela ja logistiikka). Logistiikkakeskuksen valmistelutyöt ovat edelleen kesken. Nämä uudet yhteistyön avaukset tai esiin nousevat yhteistyömahdollisuudet voidaan katsoa osaksi sosiaali- ja terveyspiirin perustan rakentamishankkeen vaikuttavuutta ja voivat tulevina vuosina saada aikaan merkittäviä toiminnallisia hyötyjä tai kustannussäästöjä. Piirin toiminta käynnistyi äärimmäisen haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja siihen kohdistui suuria odotuksia. Haasteisiin on pyritty vastaamaan, mutta

7 7 (67) kaikkia odotuksia ei ole voitu täyttää nopealla aikavälillä. Toimenpiteitä, joilla kustannustehokkuutta on pyritty saamaan, on selvitetty EKSOTEALUE-hankkeen puitteissa. 2.2 Tavoitteet EKSOTEALUE-hankkeen päätavoitteena oli dokumentoida Eksoten käynnistämisen prosessi ja sen keskeisiä tuloksia vuosilta Toisena tavoitekokonaisuutena oli rahoitusjärjestelmäuudistuksen vaikutusten simulointi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä eli selvittää eri laskutusmallien toimivuutta ja mahdollisuuksia koelaskentojen avulla. Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää oli tavoitteena sovittaa yhteen monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi (matkakustannusten mallintaminen, keskitetyn logistiikkakeskuksen etujen selvittäminen). Hankkeen ensimmäinen vaihe lähti liikkeelle strategiamäärittelystä ja strategian toimeenpanosuunnitelmasta ja eteni tuottavuusohjelman kautta tuloksellisuusja vaikuttavuusohjelmaan. Näiden pohjalta eri vaihtoehtoja kuntalaskutuksen jatkokehittämiseksi esiteltiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ulkoisessa arvioinnissa. Strategiatyön, tuottavuustoimenpiteiden ja ulkoisen arvioinnin tulosten yhdistäminen kulminoitui lopulta palveluverkkosuunnitelmaan, jota Eksote valmisteli yhdessä kuntien kanssa. Palveluverkkosuunnitelman ensimmäinen luonnos hyväksyttiin Tämän jälkeen suunnitelmaa on tarkennettu kuntien antaman palautteen pohjalta. Suunnitelma lähetettiin lausuttavaksi kuntiin ja se hyväksyttiin hallituksessa marraskuussa 2013 ja valtuustossa joulukuussa Palveluverkkosuunnitelma toimii strategian toimeenpano-ohjelmana Hankkeen toisessa vaiheessa haettiin Kansaneläkelaitokselta rahoitusta hankkeelle Kela-etuuksien käsittelyn yhdistämiseksi alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmään. KELAlta saatiin kielteinen rahoituspäätös, jossa todettiin aiheen kuitenkin olevan ajankohtainen ja tärkeä sekä vaativan yhteistyötä muidenkin keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli, että Kelayhteistyö aloitettaisiin mallintamalla matkakorvaukset. Kelan logistiikkakeskuksen toimintaa oli tarkoitus integroida paremmin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan hoitamalla kaikkien kuljetusten ja varausten suunnittelu keskitetysti. Eksote on valmistellut yhteistyötä omalta osaltaan valmistelemalla logistiikkakeskuksen toimintaa, jotta muiden toimijoiden kytkeminen mukaan onnistuisi jatkossa. 2.3 Projektin organisoituminen Eksotealue-hanketta ohjasi hankkeen ohjausryhmä, johon kuului Eksoten toimitusjohtaja, Pentti Itkonen Eksoten hallintojohtaja, Virpi Kölhi Eksoten kehittämisjohtaja, Merja Tepponen Eksoten talousjohtaja, Liisa Mänttäri

8 Projektin vastuullisena johtajana toimi kehittämisjohtaja Merja Tepponen ja projektipäällikkönä Katja Klemola. Hankkeen projektiryhmään kuului 8 (67) Projektipäällikkö Katja Klemola Talouden asiantuntijoina o Taloussuunnittelupäällikkö Sari Salopelto o Controller Jari Iskanius o Controller Heidi Sinkkonen o Laskentasuunnittelija Juho Ahola Palveluverkon asiantuntijana projektipäällikkö Tanja Kaarna Suuri osa tehdystä työstä on liittynyt hyvin kiinteästi Eksoten johtoryhmätyöskentelyyn. 3 Projektin tulokset 3.1 Strategiatyö Eksoten strategiassa esitetään strategiakartan mukaisesti neljästä näkökulmasta sellaisia tavoitteita, joilla vastataan ympäristön asettamiin haasteisiin ja siirrytään kuntakohtaisesta ajattelusta ja toiminnan järjestämisestä alueellisesti integroituun toiminnan järjestämiseen. Suurimmat väestön ikääntymisen haasteet alkavat vaikuttaa palvelujärjestelmässä lähivuosina. Sekä terveydenhuollossa että sosiaalipalveluissa palveluiden kysyntä tulee lisääntymään. Julkisen talouden kehityksestä riippumatta tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää palvelujärjestelmän voimakasta uudistamista erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden turvaamiseksi. Strategiakartassa esitetyt tavoitteet on otettu lähtökohdaksi myöhemmin esitettäville tarkennetuille strategisille tavoitteille.

9 9 (67) Kuva 1. Eksoten strategiakartta. Eksoten strategiaa tarkastellaan neljästä näkökulmasta, jotka ovat Talous ja tuloksellisuus, Asiakkaat ja palvelut, Toimintamallit ja prosessit sekä Ihmiset ja osaaminen. Näkökulmien keskeiset strategiset tavoitteet ovat Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista (Asiakkaat ja palvelut) Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen (Toimintamallit ja prosessit) Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen (Ihmiset ja osaaminen) Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen (Talous ja tuloksellisuus) Strategian toimeenpanosuunnitelman painopisteitä on työstetty valtuuston puheenjohtajasta, hallituksen jäsenistä, virka-miehistä ja henkilöstön edustajista muodostetussa työryhmässä. Strategiset tavoitteet eivät voi lähteä palvelujen lisäämisestä ja toiminnan laajentamisesta entisissä rakenteissa. Keskeisintä on painopisteen siirtyminen kustannuksiltaan edullisempiin, mutta vaikuttavuudeltaan tehokkaampiin palveluihin. Ehkäisevien ja avopalvelujen osuus vahvistuu ja monipuolisten kuntouttavien toimintamallien käyttö lisääntyy. Eksoten strategian tärkeimmät tavoitteet ovat toimintojen integrointi tuottavuuden parantamiseksi sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Toimintojen integrointi edellyttää onnistunutta osaamisen ja muutoksen johtamista.

10 Integrointi toteutuu prosessien, toimitilojen ja teknologian uudistamisen ja kehittämisen kautta (kuva 2). 10 (67) Kuva 2. Eksoten strategiassa painottuu alueellisten toimintamallien ja palvelutuotannon kehittäminen (integraation edistäminen) Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Palvelutuotannon kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin edellyttää, että painopistettä siirretään raskaammista kevyempiin palveluihin ja laitoshoidosta avohoitoon. Painopisteen siirtymisen myötä asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaaman varhemmin ja oikea-aikaisemmin mikä lisää kustannusvaikuttavuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Karjalan asukkaiden hyvinvoinnista vastaavat toimijat Eksote, kuntien eri toimialat, kolmas sektori ja yritykset ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin maakunnallisen hyvinvointistrategian toteuttamiseksi. Hyvinvointistrategiasta ja terveyden edistämisestä on laadittu erillinen toimintasuunnitelma jossa kunkin toimijan rooli toteuttamisessa on sovittu. Palvelutarpeen arviointi Neuvonnan ja oikean ohjauksen avulla vähennetään kuormitusta raskaammissa palveluissa. Tämä edellyttää, että kansalaiset saavat palveluneuvontaa ja palvelutarve voidaan arvioida eri kanavien kautta (puhelinneuvonta, sähköinen kanava, henkilökohtainen neuvonta). Matalan kynnyksen palveluita on saatavissa riittävästi ja ne ovat asiakkaille helposti löydettävissä ja käytettävissä. Keskeisille asiakasryhmille on nimetty palvelukoordinaattorit tai palveluohjaajat. Tavoitteena on, että asiakkaat liikkuvat vähemmän ja palvelut enemmän. Tämä edellyttää, että palveluja viedään asiakkaiden lähelle. Uudenlaisen toimintamallin

11 11 (67) avulla vähennetään tarpeettomia sairaalahoitopäiviä ja vähennetään virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen kohdistuvaa kysyntää. Ensiarviointiin liittyvien toimijoiden (kotihoito, ensihoito, päivystys, tehostettu kotisairaanhoito, turvaauttajat) välistä yhteistyötä lisätään. Ennaltaehkäisevänä toimintana laajennetaan konsultoivien tiimien tukea lapsiperheiden psykososiaalisissa ongelmissa. Palveluohjaus on ikäihmisten palveluiden koko rakenteen toimivuuden kannalta yksi tärkeimmistä osa-alueista. Palveluohjausjärjestelmää (SAS) laajennetaan eri palvelualueille, erityisesti ikäihmisten palveluihin. Käytännössä palveluohjaukseen syntyvän keskuksen kautta tullaan hoitamaan koko vanhuspalveluiden ohjaus ja asiakkaiden sijoittaminen eri palveluiden piiriin. Ennaltaehkäisevillä kodin muutostöillä voidaan myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Nopeuttamalla muutostöiden arviointia ja toteutusta, nopeutetaan potilaiden palaamista kotiympäristöön ja vähennetään turhia sairaalapäiviä. Edellytyksenä on kuntien teknisen toimen ja Eksoten yhteistyökäytäntöjen luominen. Palvelutuotannon kehittäminen Ensisijaisena tavoitteena on kotona asumisen/selviytymisen tukeminen. Arkiympäristön tukea lisätään kaikkien asiakasryhmien kohdalla. Pitkäaikaissairaiden suunnitelmallista hoitoa ja sairauksien ehkäisyä tehostetaan ottamalla käyttöön terveyshyötymalli kaikilla vastuualueilla. Vastaanotot jaetaan lääkäri- hoitaja-, asiantuntija- sekä omahoitajien vastaanottoihin. Terveyshyötymallin mukainen toiminta parantaa/selkeyttää hoitoprosesseja, vähentää lääkärikäyntejä ja tuo joustavuutta asiakaspalveluun. Lasten ja nuorten perheiden kohdalla arkiympäristön (koti, päivähoito, koulu) tukea lisätään ja neuvoloiden roolia vahvistetaan ns. hyvinvointineuvolan toimintamallin mukaisesti. Laitossijoituksille organisoidaan vaihtoehtoisia ehkäiseviä avohoidon palveluita (lastensuojelupalveluita). Äitiyshuollon prosessin toimijoiden (neuvola, äitiyspoliklinikka, synnytysosasto, lapsivuodeosasto) välistä työnjakoa tuetaan tietojärjestelmän avulla. Kansalainen liittyy sähköisten itsepalveluiden kautta osaksi prosessin eri vaiheita. Vapautunut työaika ohjataan äitiyshuollon ennaltaehkäisevään työhön. Taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen panostetaan. Elämäntilannetta edistävien toimenpiteiden avulla estetään tilanteen kroonistuminen. Uudessa palvelurakenteessa strategista kumppanuutta laajennetaan yrityksiin, yksityisiin palveluntuottajiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Lähtökohtana on, että strategisessa kumppanuudessa eri toimijatahot yhdistävät voimavaransa työttömien henkilöiden työelämävalmiuksien ja elämänhallintakyvyn parantamiseksi. Kumppanuusyhteistyössä korostuu myös monitoimijaisen verkosto-organisaation johtaminen ja kehittäminen sekä eri toimijoiden roolit ja vastuut. Uutta teknologiaa hyödynnetään prosessien kehittämisessä. Leikkaus- ja anestesiatoiminnan tehokkuutta lisätään toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolla. Järjestelmällä tehostetaan leikkaussalien käytön, henkilöstöresurssien ja muiden tähän liittyvien prosessien toimintaa.

12 12 (67) Lääkkeiden jakelua uudistamalla ja teknologiaa hyödyntämällä pystytään vapauttamaan ja uudelleen kohdistamaan henkilöstön työaikaa. Oikea-aikainen ja tehokas kuntouttava jatkohoito Varhaisella ja prosessien läpi menevällä kuntoutuksella voidaan tukea toimintakykyä ja nopeuttaa työelämään palaamista tai tukea kotona selviytymistä. Kuntoutukseen panostamalla vähennetään sairaalapäiviä ja laitoshoidon tarvetta. Tämä edellyttää kuntoutuksen maakunnallisen kokonaissuunnitelman ja palveluverkkolinjausten tekemistä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Asiakkaiden toimintakykyä tukevilla jatkohoidon ja kotiuttamisen käytännöillä tuetaan asiakkaiden kotona selviytymistä. Tämä voi tarkoittaa lyhytaikaisen hoidon toteuttamista muualla kuin kotikunnan terveysaseman vuodeosastolla. Kuntouttavien kotiuttamismallien käyttöönotto edellyttää osaamisen lisäämistä kaikissa toimintayksiköissä. Kuntouttavaa toimintaa tuotetaan laitoksissa tapahtuvan kuntoutuksen lisäksi yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin ja kotihoidon toimesta lähipalveluina kotona, palveluasunnoissa ja päivätoimintakeskuksissa. Toiminnassa huomioidaan integroitu kuntoutusketju, jossa yhtenä osana on monipuolinen kolmannen sektorin järjestämä vertaistoiminta. Vertaistoiminta tuo osaltaan iloa ja mielekkyyttä vanhusten elämään. Palveluiden tuottaminen kotiin Eri toimijoiden kotiin tuottamien erityyppisten palvelujen koordinoinnilla voidaan kotona asumista tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Kokoamalla yksittäiset palvelut (esim. lääkejakelu, ateriapalvelut, toimintakyvyn seuranta) palvelukokonaisuuksiksi voidaan palvelut toimittaa kustannustehokkaammin. Kotihoito on keskeisessä asemassa ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa. Eksoten palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti yli 80-vuotiaiden määrän kasvaessa nopeammin kuin maassa keskimäärin. Erityisesti muistisairaiden määrän kasvu lisää uudenlaisten palvelujen tarvetta. Kotihoidon vahvistaminen, erilaisten palvelujen koordinointi ja teknologisten sovellusten käyttöönotto ovat toimia, joilla kotihoitoa voidaan vahvistaa. Ympärivuorokautisen hoivan tarvetta voidaan siirtää kuntouttavan ja toimintakykyä vahvistavan kotihoidon avulla. Muutos edellyttää palveluverkoston koordinointia ja voimavarojen lisäämistä kotihoitoon. Omaishoidolla on merkittävä rooli osana palvelujärjestelmää. Omaishoito on sekä inhimillisesti että kustannusvaikuttavuudeltaan hyvä vaihtoehto joillekin asiakasryhmille. Omaishoidettavan ja -hoitajan tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttävät uusien toimintamallien käyttöönottoa. Keskeistä on luoda toimintamalli, jossa omaishoitajan ja hoidettavan palvelut koordinoidaan palvelukokonaisuutena. Toimintamallissa valinnanvapautta, elämänlaatua sekä toimintakykyä lisätään yhdessä eri toimijoiden, erityisesti kolmannen sektorin kanssa.

13 13 (67) Strateginen tavoite 2: Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen Palvelurakenteen uudistamisen merkittävimmät toimenpiteet ovat asumispalveluiden monipuolistaminen, terveyskeskusten vuodeosastojen erikoistuminen kuntouttavaan toimintaan, keskussairaalaan modernisointi sekä teknologian monipuolinen hyödyntäminen toiminnan tukena. Monipuoliset asumispalvelut Yli 75-vuotiaiden määrä Etelä-Karjalassa kasvaa ennusteen mukaan vuodesta 2011 vuoteen 2015 yli 8% ja vuoteen 2020 yli 20%. Vanhusväestön uudet asumisen muodot ovat avainasemassa, kun ikääntyvälle väestölle tarjotaan yhtä aikaa laadukkaita palveluita ja pidetään kustannuskehitys maltillisena. Tavoitteena on luoda uusia nykyistä kevyempiä ja monipuolisempia asiakkaiden erilaisia tarpeita vastaavia asumisen ratkaisumalleja (esim. palvelukadut, palvelukorttelit). Samalla kilpailuttamisen menetelmiä uudistetaan toimivampien kilpailuttamiskäytäntöjen saavuttamiseksi. Painopistettä muutetaan raskaammista palveluista kevyempiin palveluihin. Muutoksen aikaansaamiseksi: panostetaan kuntoutukseen ja kotiutukseen lisätään kotihoitoa ja omaishoitoa muutetaan terveyskeskusten vuodeosastoja ja vanhainkoteja palveluasumiseksi. Kevyemmät palvelut ovat kustannuksiltaan edullisempia sekä joustavampia. Palveluasumisessa palveluita lisätään hoidon tarpeen mukaan, jolloin siirtymistä eri laitosten ja hoitomuotojen välillä ei tarvita. Laitoshoidon vähentäminen koskee vanhusten palvelujen lisäksi lastensuojelua, vammaispalveluja sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja. Myös akuuttihoidossa hoitojaksojen keskimääräistä kestoa pyritään lyhentämään. Terveysasemien vuodeosastojen erikoistuminen kuntouttavaan jatkohoitoon Terveyskeskusten vuodeosastojen rooli vaatii uudistamista. Jatkossa keskussairaala ja alueen terveyskeskukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa sujuva ja nopea jatkohoito sekä kuntoutus ovat avainasemassa. Pitkäaikaisen laitoshoidon määrä nykymuodossaan vähenee merkittävästi ja painopiste siirtyy kotihoitoon ja erilaisiin asumispalveluihin. Nykyisen kaltainen pitkäaikainen vuodeosastohoito korvautuu uudenlaisilla asumispalveluratkaisuilla. Terveysasemat ja erityisesti niiden vuodeosastot eivät sellaisenaan sovellu uudenlaisen ja monipuolisen asumisen tarpeisiin. Samanaikaisesti keskussairaalan tilojen suunnittelun kanssa tulee arvioida alueen terveysasemien saneeraus- ja peruskorjaustarve sekä tulevaisuuden toiminnan muutostarve. Terveyskeskuksissa tapahtuva lyhytaikainen hoito painottuu kuntouttavaan toimintaan ja yksiköt erikoistuvat erilaiseen kuntoutukseen kuten geriatriseen

14 14 (67) kuntoutukseen, aivohalvauspotilaan kuntoutukseen jne. Kuntoutuksen aseman nostaminen keskeiseksi toiminnaksi on perusedellytys ikääntymisen vaativan hoivan tarpeen ratkaisemiseksi. Keskussairaalan modernisointi Etelä-Karjalan keskussairaala on rakennettu vuonna Tämän jälkeen sairaalaa on laajennettu vuosikymmenien kuluessa useaan eri suuntaan. Sairaalassa on tulevina vuosina edessä mittavat peruskorjaustarpeet rakennuskannan ja tekniikan vanhetessa. Toiminnan muutokset ja uudenlainen tekniikka edellyttävät sairaalan modernisointia. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista tehdä pitkän tähtäimen tilasuunnitelma, joka takaa toiminnallisen tehokkuuden ja perustuu keskussairaalan rooliin osana alueellista palvelujärjestelmää. Merkittävä syy Eksoten perustamiselle oli, että yhteistoiminta-alueen kautta haluttiin varmistaa erikoissairaanhoidon säilyminen alueella. Ilman yhteistyötä nähtiin mahdollisena erikoissairaanhoidon siirtyminen alueen ulkopuolisiin yksiköihin. Eksoten on varauduttava erikoissairaanhoidon mahdolliseen valtakunnalliseen uudelleenjärjestelyyn luomalla toimivat puitteet erikoissairaanhoidon toteuttamiselle myös jatkossa. Erikoissairaanhoidon aseman vahvistamisella turvataan palveluiden säilyvyys maakunnan sisällä. Eksotessa on jo tehty onnistuneita uudistuksia eri toimialueilla, mutta erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksista on ollut vaikea löytää säästökohteita. Lähivuosien tavoitteena kuitenkin on, että suuresta toiminta-alueesta saadaan skaalaetuja muun muassa paremman kotiuttamisprosessin ja jatkohoidon tehostamisen kautta. Erikoissairaanhoito on tärkeä osa terveydenhuollon toimintaa ja potilaan hoitokokonaisuutta. Toiminnan kehittäminen kokonaisuutena vaikeutuu huomattavasti jos erikoissairaanhoito eriytyy palveluprosessista. Tavoitteena on lisäksi ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen alueelle myös tulevaisuudessa. Pula osaavasta henkilöstöstä näyttäytyy lisääntyneinä ostopalveluina, mikä toteutuessaan lisää kustannuksia merkittävästi. Erikoissairaanhoidon kuten muidenkin palveluiden kysyntä lisääntyy väestön ikääntyessä. Sairaalan toiminnan kehittäminen on edellytyksenä sairaalatoiminnan tuottavuuden lisäämiseksi. Tämä edellyttää toimivia tilaratkaisuja, jotka tukevat mahdollisimman sujuvaa potilastyötä. Tulevaisuudessa on pystyttävä hoitamaan yhä enemmän potilaita suhteellisesti pienemmällä henkilöstömäärällä. Tilojen ja prosessien toimivuus on edellytyksenä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi myös jatkossa. Teknologiahankinnat prosessien kehittämisen tukena Kasvava palvelutarve edellyttää tiedon ja palvelujen logistiikan tehostamista teknologian avulla. Teknologiaa hyödynnetään prosessien tehostamisessa, hallinnollisten tehtävien keventämisessä sekä kotihoidon ja palveluasumisen tukemisessa. Eri palveluyksiköiden ylitse menevien prosessien myötä tietojärjestelmien kehittäminen kohdennetaan jatkossa selkeämmin prosessiohjausta tukevien toiminnanohjausjärjestelmien suuntaan. Kansalaisen omavastuu hoidostaan tai

15 15 (67) asioiden käsittelystä lisääntyy. Kansalaisille rakennetaan sähköisiä palveluita, jotka kytkeytyvät osaksi ammattilaisten suorittamia palveluprosesseja. Tulevaisuudessa hoito- ja asiakaspalvelutapahtumia hoidetaan tarpeiden mukaan vaihtelevasti kiinteissä tai mobiileissa palvelupisteissä sekä asiakkaiden kotona. Käytännössä yllämainitut asiat tarkoittavat uusien teknologisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittämistä. Kansalaisille suunnattuja palveluja ovat mm. ajanvaraus, itseilmoittautuminen, kroonisten sairauksien seurantapalvelut. Käytännön työtä tuetaan muun muassa toiminnanohjausjärjestelmien, mobiilien päätelaitteiden ja videoneuvotteluyhteyksien avulla. Rutiiniprosesseja automatisoidaan esimerkiksi toimikortteihin pohjautuvan kertakirjautumisen, sähköisen työsopimuksen ja käyttäjähallinnan kautta Strateginen tavoite 3: Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Yhteisiksi arvoiksi strategiakartassa on määritelty asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, avoimuus ja tuloksellisuus. Työhyvinvoinnin edistäminen on yksi Eksoten tärkeimmistä strategisista tavoitteista. Työhyvinvoinnin edistämisen ja Eksoten arvojen tulee näkyä yksiköiden toiminnan johtamisessa ja strategisissa tavoitteissa. Jokaisen työntekijän vastuulla on oman terveyden ja osaamisen ylläpitäminen. Jokainen esimies puolestaan on vastuussa työn tekemisen hyvästä organisoinnista sekä Eksoten arvojen mukaisesta johtamisesta. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on useita: johtaminen, työn edellyttämä osaaminen, työpaikan fyysiset puitteet ja työvälineet, työyhteisön toimivuus sekä yksittäisen työntekijän henkilökohtainen terveys ja elintavat. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus vaikeutuu tulevina vuosina ja ennenaikaiselle eläkkeelle jääminen sekä sitä edeltävät sairauspoissaolojaksot aiheuttavat jo nyt sekä toiminnallisia haittoja että lisäkustannuksia organisaatiolle. Työhyvinvointityön kehittämisen tavoitteena on nivoa työhyvinvoinnin johtaminen entistä enemmän osaksi arkista johtamistyötä. Organisaation hyväksymät toimintamallit varhaiseen tukeen, päihteiden käyttöön ja epäasialliseen kohteluun otetaan aktiiviseen käyttöön kaikissa työyksiköissä. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyy ja painopiste on entistä enemmän ennakoivissa toimenpiteissä. Ennenaikaisten eläkkeiden ja sairauspoissaolojen kustannusten seurantaa kehitetään osana Kevan Kaarilaskurihanketta. Suurimpien poissaolosyiden, mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, hallitsemiseksi haetaan väliintuloa kuntoutuksen, koulutuksen ja työergonomian avulla mahdollisuuksien mukaan osana isompaa työhyvinvoinnin hankekokonaisuutta. Henkilöstön omaa työkyvyn ylläpitoa ja parantamista aktivoidaan liikuntaseteleillä, osallistumalla valtakunnallisiin kampanjoihin sekä mahdollisuuksien mukaan järjestämällä myös omaa toimintaa. Ammattitaitoa ja asiantuntijuutta ylläpidetään kouluttamalla henkilöstöä uusiin tehtäviin ja muuttuviin työnkuviin. Tämä korostuu erityisesti kotihoidon, terveysasemien vuodeosastojen sekä lääkkeenmäärämiskoulutuksessa olevan henkilöstön osalta. Lisäksi henkilöstön koulutuksessa painottuu kuntoutuksen ja palvelutarpeen arvioinnin osaamisen lisääminen, terveyshyötymallin käyttöönottoon liittyvä koulutustarve (care manager / koordinaattori / asiakasohjaaja), verkostotyön ja liikkuvan työtavan lisääntymisen sekä teknologian hyödyntämisen edellyttämä koulutustarpeen lisääntyminen. Esimiesten johtamisosaamisen varmistamiseksi sekä sosiaalisten ja työyhteisötaitojen kehittämiseksi laaditaan erillinen suunnitelma.

16 16 (67) Lähivuosina, monien ammattiryhmien osalta on odotettavissa pulaa työntekijöistä. Siksi rekrytointi on strategisesti tärkeä asia. Rekrytointiin keskeisesti liittyviä asioita ovat oppilaitosyhteistyö, opiskelijaohjaus, perehdytys ja maineenhallinta. Koko organisaation työhyvinvointi ja positiivinen suhtautuminen harjoittelijoihin ja opiskelijoihin vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hyvin rekrytointi onnistuu. Rekrytointi ja perehdyttäminen järjestetään siten, että tulevaisuudessa pystytään turvaamaan riittävä ammattitaitoisen henkilöstön saanti Strateginen tavoite 4: Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen Palvelujen turvaamisen kannalta kustannustehokas ja korkealaatuinen toiminta ovat avainasemassa. Kustannuskehityksen tulee olla kuntien tulokehityksen ja taloudellisten toimintaedellytysten mukainen sekä valtakunnallista keskimääräistä sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitystä alhaisempaa. Kustannustasoa verrattaessa käytetään hyväksi Kuntaliiton tuottamia tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoista. Vertailussa huomioidaan alueelliset erot ikä- ja sukupuolirakenteessa, sairastavuudessa sekä sosioekonomisessa asemassa (tarvevakioinnin avulla). Kustannuskehitystä verrataan kuntien peruspalvelujen hintaindeksin kehitykseen. Nykyistä kuntalaskutusmallia kehitetään edelleen, jotta kuntien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on lisätä mallin läpinäkyvyyttä ja laskutuksen ennustettavuutta kuntien näkökulmasta. Talouden ja tuloksellisuuden edellytyksenä on ajantasainen ja toimiva raportointi. Raportointia kehitetään, jotta yksiköillä olisi käytettävissä riittävät tiedot oman toimintansa suunnitteluun ja seurantaan. Myös tietojen yksiselitteisyyteen ja luotettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Rutiiniraportointia pyritään mahdollisuuksien mukaan automatisoimaan, jotta työaikaa vapautuu tuottavampaan työhön. Toimintaa täytyy jatkuvasti kehittää toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehittämishankkeiden tuottavuus ja vaihtoehtoiskustannukset tulee osoittaa laskelmien ja vertailutietojen avulla. 3.2 Tuottavuusohjelma Tarve tuottavuuden parantamiselle Kun toimenpiteet strategian toteuttamiseksi oli esitetty, oli seuraavana vaiheena arvioida toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Tuottavuusohjelmassa pyrittiin arvioimaan strategian toimeenpanosuunnitelman kustannusvaikutuksia. Tuottavuusohjelman perustana olevan tuottavuustarpeen arvioinnissa laskennan lähtökohtina olivat: 1. Vuoden 2011 budjetoidut nettotoimintamenot palvelualueittain. Nettotoimintamenoissa toimintamenoista on vähennetty asiakastuotot (muut kuin kuntien jäsenmaksutuotot), koska asiakastuotot muuttuvat samassa suhteessa kustannusten kanssa.

17 2. Vuosittain sallittu nettotoimintamenojen kasvu on peruspalveluindeksin suuruinen (3,1 prosenttia). 3. Yleinen kustannustason nousu (inflaatio) on vuoden 2011 tasolla eli Tilastokeskuksen mukaan 3 prosenttia vuodessa. 17 (67) 4. Kysyntä kasvaa ikääntymisestä johtuen samassa suhteessa kuin Etelä- Karjalassa kasvaa yli 75-vuotiaiden henkilöiden määrä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ennusteen mukaisesti. Palveluiden peittävyyden oletetaan pysyvän ennallaan. Vanhusten palveluiden kustannukset nousevat kysynnän mukaisesti ja terveyspalveluiden kustannuksista 40% kasvaa kysynnän mukaisesti (terveyspalveluiden asiakkaista 60% on vanhusväestöä). Muihin kustannuksiin vaikuttaa vain yleinen kustannustason nousu. 5. Henkilöstömitoitus on nykyisen suosituksen mukainen eri palveluissa. Näistä lähtökohdista on arvioitu kustannusten kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2040 nykyisellä palvelurakenteella (kuva 3.). Laskelman mukaan vuosittaiset kustannukset ylittävät vuonna 2040 sallitun kustannustason lähes 300 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa yli 3,7 miljardin euron alijäämäkertymää vuoteen 2040 mennessä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kasvavat kysynnän kasvusta johtuen 1% vuodessa, jolloin päädytään samaan tuottavuustarpeeseen kuin yllä esitetyillä lähtökohdilla (kohta 4). Kustannusten lisäksi ikääntyminen vaikuttaa voimakkaasti myös henkilöstötarpeeseen. Nykyisellä palvelurakenteella vanhustenpalveluihin tarvittavien henkilötyövuosien määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, mikä on suuri haaste henkilöstön saatavuudelle. Kuva 3. Väestön ikääntymisen vaikutus kustannuksiin ja henkilöstömäärään nykyisellä palvelurakenteella vuoteen 2040 mennessä.

18 18 (67) Edellä olevan laskelman mukaisesti Eksoten kustannukset ylittävät nykyisellä palvelurakenteella jo vuonna 2015 sallitun kustannustason 13 miljoonalla eurolla vuodessa (kuva 4.). Kuva 4. Väestön ikääntymisen vaikutus kustannuksiin nykyisellä palvelurakenteella vuoteen 2015 mennessä. Seuraavassa kappaleessa on esitetty tuottavuustarkastelun näkökulmasta tärkeimmät toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi vuosina Tuottavuushankkeet Strategian toimeenpanosuunnitelma jaettiin tuottavuusnäkökulmasta viiteen pääkohtaan, jotka ovat: 1. Monipuoliset asumispalvelut 2. Terveyskeskusten vuodeosastojen erikoistuminen kuntouttavaan toimintaan 3. Keskussairaalan modernisointi 4. Teknologian hyödyntäminen 5. Työhyvinvoinnin lisääminen Seuraavaksi on kuvattu tarkemmin palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistamisen sekä teknologian hyödyntämisen tuottavuusvaikutukset. Tuottavuustarkastelussa arvioidaan toiminnan muutoksen tuottamia hyötyjä suhteessa investointien aiheuttamiin kustannuksiin. Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden välttämättömyyttä suhteessa nykyrakenteen aiheuttamiin kustannuksiin, ellei kyseisiä toimenpiteitä toteuteta.

19 19 (67) Monipuoliset asumispalvelut Vanhustenhuollon asiakasmäärä kasvaa noin 270 henkilön verran vuodesta 2011 vuoteen 2015 mennessä. Palvelurakenteen muutoksen tavoitteena on, että vuonna 2015 pitkäaikaisessa laitoshoidossa on vain 1% yli 75-vuotiaista. Pitkäaikaiset laitoshoitopaikat korvataan erityyppisillä asumispalveluilla. Lisäksi kevyempiä palveluita kuten kotihoito ja omaishoito, lisätään palvelutarvetta vastaaviksi (kuva 5). Kuva 5. Asiakasmäärän muutos vuodesta 2011 vuoteen 2015 Väestön ikääntyminen edellyttää lisäystä vanhustenhuollon henkilöstömäärään. Suunnitellun rakennemuutoksen seurauksena tarvittava henkilöstömäärän lisäys tulee olemaan 50 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä (kuva 6). Ilman palvelurakenteen muutosta lisäystarve olisi 100 henkilötyövuotta. Kuva 6. Vanhustenpalveluiden henkilöstömäärän muutos vuodesta 2011 vuoteen Muutoksen tuottavuutta on arvioitu huomioiden Etelä-Karjalan vanhusväestön kasvu. Laskelmassa on verrattu nykyisen palvelurakenteen mallin mukaista kehitystä tavoitetilan mukaiseen kehitykseen. Eri palvelujen kustannuksina on

20 käytetty keskimääräisiä hoitopäivän kustannuksia eri hoitomuodoissa. Koska kunnat joutuvat joka tapauksessa tekemään investointeja lisääntyvän asiakasmäärän vuoksi, ei investointikustannuksia ole huomioitu laskelmissa. Oletuksena on, että investointien suuruusluokka on sama vaihtoehtoisista skenaarioista riippumatta. Myöskään inflaation vaikutusta ei ole huomioitu. 20 (67) Vanhustenhuollon rakennemuutos toteutetaan asteittain ja sen seurauksena tuottavuusvaikutus lisääntyy vuosittain vuoteen 2015 asti (kuva 7). Vuonna 2015 vuosittainen tuottavuus on noin 5,6 M. Kuva 7. Vanhustenhuollon rakennemuutoksen tuottavuusvaikutus vuosina Vanhustenhuollon lisäksi palvelurakennetta muutetaan laitospainotteisesta kevyempiin ratkaisuihin myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa, lastensuojelussa sekä vammaispalveluissa. Terveysasemien erikoistuminen Kuntoutuksen tehostaminen on edellytyksenä asumispalveluissa tapahtuvalle muutokselle. Tuottavuuslaskelmissa on huomioitu nykyisten lyhytaikaisten vuodeosastojen muuttaminen kuntoutusosastoiksi. Vuodepaikkojen määrä kokonaisuudessaan laskee, mutta kuntoutusosastojen henkilöstöresursointi on perinteisiin osastoihin verrattuna hieman suurempi. Terveysasemille jää Eksoten alueella noin 130 lyhytaikaista kuntoutuspaikkaa. Taulukko 1. Tuottavuusvaikutus terveysasemien lyhytaikaispaikkojen muuttamisesta kuntouttaviksi yksiköiksi. Vuosittainen Sairaansijat (määrä) tuottavuus M Kuntoutus ,0 Lyhytaikaishoito ,5 Yhteensä ,5

Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti

Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti 2 (67) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 4 2

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Sähköisen asioinnin raportointi, kustannusvaikuttavuus ja henkilöstön suunnittelu Sähköisen asioinnin seminaari 10.9.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Henkilöstösuunnittelija Suvi Tolonen Sähköisen

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla. Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla. Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tilanne Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan terveyspiiri selvitys 2005 ( Stakes)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

TUOTTAVUUSOHJELMA 2010-2012 Liite 7.

TUOTTAVUUSOHJELMA 2010-2012 Liite 7. 18 TUOTTAVUUSOHJELMA 2010-2012 Liite 7. 1. YLEISTÄ Lappeenranta 2012-strategian mukaan tuottavuuden lisäämistä tavoitellaan järjestelmällisesti ja toimeenpannaan tuottavuusohjelma. Tavoitteen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten palvelurakenteen muutos Nettotoimintamenot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Mikä on oikea tapa järjestää hyvinvointi palvelut kansallisesti?

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot