Sivu 11. Laadukasta luettavaa pienten lasten vanhemmille! Perheveneilijä liikkuu lasten ehdoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivu 11. Laadukasta luettavaa pienten lasten vanhemmille! Perheveneilijä liikkuu lasten ehdoilla"

Transkriptio

1 Laadukasta luettavaa pienten lasten vanhemmille! 2.nro 2014 Perheveneilijä liikkuu lasten ehdoilla Arttu Erfe ja Jackson ylittämässä Airistoa. Sivu 11. Eloni on paikallinen, suomalainen lääkäriasema Turun keskustan parhaalla paikalla. Lastenlääkärimme päivystävät joka päivä ja saman katon alta löydät myös laboratorio-, röntgen- ja terapiapalvelut lapsille ja aikuisille. Hoidamme koko perheen terveyttä, viikon jokaisena päivänä. LÄÄKÄRIASEMA ELONI HANSAKORTTELIN 3.KRS YLIOPISTONKATU 20, TURKU VASTAANOTOT MA-TO 8 20, PE 8 18, LA 10 15, SU PUHELINAJANVARAUS AUKEAA AINA 1 H AIKAISEMMIN. NETTIAJANVARAUS: ELONI.FI

2 2 Ajatuksia vanhemmuudesta Kun isä ja äiti lapset veneelle vei Kirjoitin tähän lehden numeroon jutun lasten ottamisesta mukaan veneilyharrastukseen. Jutun kirjoittaminen toi monia hauskoja muistoja mieleen, joista haluan tässä jakaa nyt muutaman. Vanhempi lapsistamme, Maija, on syntynyt heinäkuussa. Niinpä hän oli elämänsä toisena kesänä varsin liikkuvaisessa vaiheessa, tyttö kun oli oppinut kävelemään 11-kuisena. Kotona Maija juoksi ympäriinsä kovaa vauhtia, ymmärrettävästi ihastuneena uudesta tavasta liikkua. Yksivuotiaan ruumiinrakenne hankaloitti kuitenkin kävelemistä ulkona. Kengät ja ulkovaatteet saivat tytön hermostumaan melkoisesti, meno kun tuppasi loppumaan kaatumiseen jo muutaman metrin jälkeen. Meillä ei ollut kovin kummoisiakaan suunnitelmia loman purjehdusten osalta. Arvelimme, että viihdymme merellä ehkä viikon tai korkeintaan kaksi, riippuen tietysti ennen kaikkea siitä, miten Maija veneessä viihtyy. Olin kysellyt etukäteen tutuilta kaikenlaisia turvallisuuteen ja viihtyvyyteen liittyviä vinkkejä, joita sitten olimme valmiina toteuttamaan. Yksi vinkeistä oli, että veneen takakaiteen sisäpuolelle kannattaa kiinnittää lasten pyöräistuin, kasvot tietysti menosuuntaan. Siinä palleron olisi sitten mukava istuskella katselemassa, kun äiti ja isä purjehtivat kohti uusia satamia. Eräs tuttuni kertoi, että heidän pikkuisensa oli istunut ja nukkunut tuolissa pehmeät liivit päällä välillä pitkäänkin, olivat virittäneet jopa aurinkovarjon lapsen herkkää ihoa suojaamaan. Kuulostaapa hienolta, ajattelimme me. Noin mekin teemme. Kokeilimme tuolia yhden kerran. Asettelimme Maijan tuoliin ja kiinnitimme turvavyöt. Hiukan ihmeissään tyttö katseli operaatiota. Kun Maija sitten ymmärsi, että tuolissa olisi tarkoitus istua paikallaan, eikä siitä pääse pois omatoimisesti, alkoi varmasti Ahvenanmaalle asti kuulunut huuto. Lauloimme, leikimme, hassuttelimme ja yritimme viimein puhua yksivuotiaalle järkeäkin. Useamman minuutin viihdyttämisen jälkeen totesimme yrityksen epäonnistuneen. Penkki päätyi takaisin säilytyslaatikkoon. Toinen muisto tapahtui kaksi vuotta myöhemmin, jolloin Maija oli jo kolmevuotias, ja pikkuveljensä Aarne vilkas lähes kaksivuotias. Olimme yhdessä lasten suosikkipaikoista, Iso- Kuusisen luonnonsatamassa, jossa on hienot hiekkarannat. Kotona oli luettu ja katsottu tuona keväänä paljon Peppi Pitkätossua. Olimme hiekkarannalla kastelemassa varpaitamme, alkukesän vilpoisen kelin takia hupparit ja pitkät housut päällä. Kuvasin kylmän veden kokeilua videolle kameralla useamman minuutin ajan. Yhtäkkiä Aarne kokeilee ensin vettä sormillaan, ja mulahtaa sitten vauvauimarin varmoin ottein rantaveteen uimaan vaatteet päällä, aivan kuten Peppi. Todistukseksi jäänyt video on edelleen kovaa nauruvaluuttaa kun katselemme lasten kanssa menneiden vuosien edesottamuksia. Ja Iso-Kuusisen rannoille suunnataan edelleen joka kesän ensimmäisillä reissuilla. Aikuiset eivät koskaan ymmärrä mitään, eivätkä lapset jatkuvasti jaksa selittää heille asioita. Antoine de Saint-Exupéry Sisällysluettelo: Tänään: Lapsi tarvitsee kunnon kesäloman... sivu. 3 Kokin ehdotus: Kari Aihisen perinteinen lohikeitto... sivu. 4 Luomu: Luomusta terveyttä ihmiselle ja ympäristölle... sivu. 5 Ollaan terveinä: Miten huolehdin lapseni hampaista ja suusta... sivu. 6 Lääkäri kertoo: Allergisen nuhan ja astman siedätyshoito... sivu. 7 Äidin terveys ja hyvinvointi: Rohkeasti gynekologin vastaanotolle!... sivu. 8 Parisuhde ja Vanhemmuus: Voimavinkit vanhemmuuteen... sivu. 9 Isyys : Uusi isyys ja uudet isät... sivu. 10 LAPSET JA matkailu: Perheveneilijä liikkuu lasten ehdoilla... sivu. 11 Lastenkulttuuri: Opaskirjat, Katto Kassinenn, Vauvakino... sivu Lapset ja Luonto: Luontokokemukset tukevat lapsen ja perheiden hyvinvointia... sivu. 14 Liikutaan yhdessä: Mikä meitä aikuisia liikuttaa... sivu. 15 Lapset ja kasvatus: Häpeä, itsetunnon pahin myrkky... sivu. 17 Kuntien ja Kaupunkien tiedotteet: Kaarina, Lieto, Turku... sivu. 18 Päivähoidon kuulumisia: Kaarinassa pallot lentelivät päivähoitopaikoissa... sivu. 19 Seurakunnissa tapahtuu: Turku, Kaarina, Naantali, Raisio... sivu. 20 Lapset ja luovuus: Unelmarooleista syntyi jännittävä kesäretki... sivu. 21 Kengät jalkaan ja menoks:... sivu. 22 LASTEN HYVÄKSI: Linnanmäelle aina maksuton sisäänpääsy...sivu. 23 Tapani Mylly Kirjoittaja on toimittaja ja veneilijä, jonka perheeseen kuuluu vaimon lisäksi Maija 5v ja Aarne 4v. s.0.. Uusi isyys ja uudet isät Perheveneilijä liikkuu lasten ehdoilla s.11.. s.17.. s.21.. Häpeä, itsetunnon pahin myrkky Unelmarooleja Treeniteatterissa

3 3 Tänään Lapsi tarvitsee kunnon kesäloman Lapsi tarvitsee kesälomaa hoitopaikastaan, aivan kuten aikuinen työstään. Tätä mieltä on Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelin- ja nettipalveluiden suunnittelija Satu Tallgren. Tallgrenin mukaan aikuisten olisi hyvä ajatella päiväkotia tai perhepäivähoitoa lapsen työnä, josta on syytä saada myös taukoa. Päivähoidossa oleminen on lapselle stressaavaa, kun lapsi joutuu olemaan paljon vuorovaikutuksessa useiden ihmisten kanssa. Lapsenkin on syytä saada ladata lomalla akkujaan, Tallgren toteaa. Ikävä kyllä kaikissa perheissä pitkän yhteisen loman viettäminen ei ole mahdollista. Vanhempien lomat saattavat olla eri aikaan tai yksinäisellä vanhemmalla ei ole välttämättä lomaa ollenkaan. Usein vanhemmat joutuvatkin sovittelemaan lomansa niin, että lapsen loman vietto kesällä onnistuu edes jollain tavalla. Monet yrittävät järjestellä asioitaan niin, että lapselle tulisi mahdollisimman pitkä loma. Jos lapsi joutuu kuitenkin olemaan hoidossa myös kesällä, olisi hyvä järjestää hänelle edes yksittäisiä vapaapäiviä, Tallgren sanoo. Välillä lomakausi vaatii vanhemmilta tavallista suurempaa luovuutta. Lasten ystävien vanhempien kanssa saatetaan sopia lomahoitorinkien järjestämisestä, kauempanakin asuvia lähisukulaisia saatetaan pyytää avuksi tai lapset saattavat osallistua kuntien tai seurakuntien kesäleireille. Kesäleirejäkin on sekä sellaisia, joista tullaan illaksi kotiin, että sellaisia, joissa myös yövytään. Tarjonta kannat- taa tarkistaa oman kunnan verkkosivuilta, Tallgren vinkkaa. Aikaa perheelle Kun yhteiselle lomalle sitten päästään, kannattaa aikuisen viettää rauhassa aikaa lastensa kanssa. Lapsi ei kaipaa täyteen tupattua loma-aikataulua tai suureellisia ulkomaanmatkoja. Lapselle riittää kiireetön aika vanhempiensa kanssa. Monesti lapset muistavat ulkomaanmatkoistakin myöhemmin vain joitain yksittäisiä hetkiä, kun syötiin jäätelöä yhdessä tai oltiin rannalla. Tällaisia hetkiä syntyy kyllä loma-arjessakin, kun koko perhe viettää aikaa yhdessä, Tallgren sanoo. Monissa perheissä myös raha voi tulla isojen lomasuunnitelmien esteeksi. Onneksi kesällä voi tehdä kaikenlaista hauskaa myös pikkurahalla. Eväsretki kansallispuistoon tai vaikka vain lähimetsään ei maksa paljon, kesäteatteriinkin pääsee lasten kanssa melko edullisesti. Voi vaikka rakentaa majaa lapsen kanssa yhdessä tai lähteä rannalle uimaan. Hyvä idea on kysyä myös lapselta, mitä tämä haluaa tehdä. Silti loman ei tarvitse mennä pelkästään lapsen ehdoilla, mutta ehkä yhden lapsen toiveista voisi toteuttaa, sanoo Tallgren. Maatilamatkailu on yksi mahdollisuus huokean lomamatkan viettoon. Kaupunkilaislapselle maaseudun eläinten kohtaaminen on iso kokemus. Lapsen lomatoiveista kannattaa pyrkiä toteuttamaan ainakin yksi. Huvipuistot kiinnostavat kaikenikäisiä lapsia. Tallgrenin mukaan tärkeintä olisi kuitenkin se, että vanhemmat tarkastelevat omaa mielentilaansa lomalla. Jos loma stressaa liikaa ja sille asettaa liikaa tavoitteita, välittyy kireä ilmapiiri myös lapseen. Täytyy antaa aikaa rauhoittumiselle ja rentoutumiselle. Aikuinen voi jo etukäteen miettiä, ettei hermoile lomalla liikaa, Tallgren neuvoo. Loma voi ajaa ongelmiin Loma ei ole aina helppoa aikaa perheille. Arjen rytmi rikkoutuu, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Hyvä ajatus onkin jatkaa rutiineja myös lomalla, mutta keventää niitä hiukan. Lapset kaipaavat rutiineja, joten niistä ei kannata luopua kokonaan. Joskus loma on rasite myös parisuhteelle, tämä näkyy meillä vanhempain puhelimessa oikein hyvin. Alkoholikin voi aiheuttaa lomalla enemmän ongelmia kuin muuten, luettelee Tallgren. Parhaimmillaan loma on kuitenkin koko perheelle voimaannuttava ja yhdistävä asia. Unohtumattomia hetkiä ei kannata lähteä liikaa etsimään, kyllä ne tulevat vastaan arjessa joka tapauksessa, muistuttaa Tallgren.. TEKSTI JA KUVAT Tapani Mylly

4 4 Kokin ehdotus Perinteinen lohikeitto 4 annosta: 6 perunaa 2 porkkanaa 2 sipulia 8 dl vettä ½ tl maustepippuria (kokonaisia) 1 laakerinlehti 400g lohifileetä 2 dl ruokakermaa 1 1/2 tl suolaa 6 rkl tuoretta tilliä Pese, kuori ja paloittele perunat, porkkanat ja sipuli. Keitä kasvikset vedessä maustepippureiden ja laakerinlehden kanssa lähes kypsiksi noin 10 minuutin ajan. Poista lohifileestä nahka ja ruodot. Leikkaa kala reilun kokoisiksi kuutioiksi. Lisää kerma ja suola ja anna kiehua muutama minuutti. Sitten lisätään lohet ja tilli, kiehauta vielä nopeasti ja ota sitten keitto pois levyltä ja jätä kannen alle muhimaan. Lohi hautuu silloin kypsäksi eikä mene ylikypsäksi, vaan jää mehukkaaksi. Tarjoile tuoreen ruisleivän, voin ja Oltermanni-juuston kanssa. Kari Aihinen, keittiöpäällikkö, Ravintola Savoy Kaappaus keittiössä 2. kausi MTV3-kanavalla maanantaisin klo Tervetuloa palvelevaan kalakauppaan Turun kauppahalliin Tervetuloa lapsiystävälliseen ravintolaan! Väritä pizzaukko! Erillinen menu lapsille KAIPAATKO rauhallista, lapsiystävällistä kahvilaa, ihania jäätelöelämyksiä ja maaseudun maisemia lehmineen? Isontuvan Jäätelöbaari on auki toukokuussa viikonloppuisin klo ja kesäloma-aikana päivittäin klo Elokuun lopussa taas viikonloppuisin. KALALIIKE S. WALLINILTA MAUKKAAT MERTEN HERKUT - Kalakeittopohjat valmiiden kalakuutioiden kanssa - Tuoreet lähialueen kalat - Valmiit tuotteet luonnonkaloista Esim.Kalapuikko - Paljon herkkuja arkeen ja juhlaan. Turku Linnankatu 17 ja CM-länsikeskus Katso lisää kotisivuiltamme

5 Luomu Luomusta terveyttä ihmiselle ja ympäristölle Riihipuoti Maailman monipuolisin myllynmyymälä Kotimaisesta luomuviljasta unelma herkkupuurot- ja vellit sekä tuoreet jauhot leipomispäivään! 5 Luomussa terveellisyys tarkoittaa paljon enemmän kuin vain ravitsemusaineellista terveellisyyttä. Kansainvälisellä tasolla luomualan kattojärjestö IFOAM on määritellyt luomun yhdeksi kantavaksi periaatteeksi maan, kasvien, eläinten, ihmisten ja koko planeetan terveyden vaalimisen erottamattomana kokonaisuutena. Kuluttajahaastatteluissa luomun kokonaisvaltainen tapa lähestyä terveyttä tulee esiin niin, että luomuun luotetaan. Luomuviljelyssä toimitaan oikein kasvien, eläinten ja ympäristön kannalta ja siksi se on terveellistä myös ihmiselle. Käytännössä tämä näkyy elintarvikkeiden puhtautena torjunta-aineista, monipuolisuutena sekä eläinten ja kasvien, rotujen ja lajikkeiden että ravintoaineiden suhteen sekä pyrkimyksenä säilyttää kasvin tai eläimen omat ominaisuudet ja terveys sekä terveellisyys ihmiselle. Myös eläinten hyvä kohtelu ja hyvinvoinnista huolehtiminen tuottavat sekä laadukkaita että terveellisiä eläintuotteita. Tämä on hyvin maanläheinen ja tavallisen kuluttajan järkeen käypä käsitys terveellisyydestä. Luomuviljelyssä pyritään mahdollisimman lähelle luonnon olosuhteita ja prosesseihin, jotka hyödyntävät luonnon voimavaroja ja omia kiertokulkuja. Kun kokonaisuus voi hyvin, myös sen osaset voivat hyvin. Ymmärretään, että ihminen on osa luonnon kokonaisuutta. Siten on myös järkeenkäypää, että ihmiselle ei voi olla hyväksi se, mikä on haitaksi muulle luonnolle. Sellaisiin keinoihin kuten keinolannoitteisiin, torjunta-aineisiin, sä- teilytykseen ja geenimuunteluun ei haluta mennä, koska ne ovat hyvin manipuloivia ja lisäävät merkittävästi jo haittojen ja vaarojen riskiäkin. Terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta on parempi satsata keinoihin, jotka eivät aiheuta suurta uhkaa ja joiden vaikutuksista tiedetään paremmin. Elintarvikkeista vähemmän lisäaineita Luomuelintarvikkeiden valmistusprosesseissa hyvin tuotettuja raaka-aineita ei haluta pilata laatua heikentävällä jalostuksella taikka lisäaineilla. Terveellisyys elintarvikkeissa tarkoittaa myös mahdollisimman vähäistä ja hellävaraista käsittelyä ja aitoutta keinotekoisen muokkaamisen ja lisäaineiden sijaan. Luomutuotantoakin on kuitenkin kehitettävä edelleen. Tieteellinen tutkimus on kehitystyön oleellinen osa. Tieteessä lähdetään aina tietyistä ennakko-oletuksista, jotka perustuvat tutkijoiden ja tiedeyhteisön näkemyksiin siitä, mitä ollaan tekemässä. Tähän asti luomun perusperiaatteiden pohjalta tehtyä tieteellistä tutkimusta on ollut kovin vähän verrattuna muuhun tutkimukseen, jonka perusteet ovat saattaneet olla täysin vastakkaisia luomulle. Kun myös luomulle saadaan riittävästi tutkimusta ja resursseja, nähdään mihin se todellisuudessa pystyy. Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomutapahtumia yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki.fi-sivustoa. Artikkeli muokattu aiemmin Luomulehdessä ilmestyneestä artikkelista. TEKSTI: Marja Nuora KUVA: Marjo Koivumäki Luomuruoka halutaan tuottaa niin, että viljely tehdään yhteistyössä ympäristötekijöiden kanssa eikä niitä vastaan. Elintarvikejalostuksessa ei haluta pilata hyviä raaka-aineita lisäämällä niihin haitallisia tai vaikutuksiltaan kyseenalaisia aineita. Puh Kettukankaantie 157, Pöytyä LUOMUTILA Runsas luomuvalikoima! luomuruokaa pesuaineita kosmetiikkaa ym. Meillä myös ruokapiirejä! Tilan monipuolinen myymälä palvelee perjantaisin klo lauantaisin klo Meille suoraanturun kauppatorilta bussi nro. 23.lla. Tilalla myös erilaisia kursseja ja tapahtumia, seuraa facebook- sivuilta Tuotamme makeita ja maistuvia LUOMU-MANSIKOITA Runsaasti C-vitamiiniä ja kivennäisiä sisältäviä mansikoita kannattaa syödä vuoden ympäri. Tuoretuotteina mansikoista kannattaa valita aina luonnonmukaisesti tuotettu vaihtoehto. Tälläin voit olla varma marjojen puhtaudesta ja nauttia mansikoiden mausta turvallisin mielin :) Tilallamme on jo lähes 50-vuoden perinteet mansikoiden tuottamisesta. Otamme vastaan ennakkotilauksia jo keväällä. Mansikoita toimitetaan tilausjärjestyksessä satokaudella kesä- elokuussa. Varaa sinäkin omasi! Kaarlejoen Luomutila Kaarlejoentie Tortinmäki Puh Puh

6 Aurakatu 6 Ollaan terveinä Miten huolehdin lapseni hampaista ja suusta Suun terveys on tärkeää kaikenikäisille. Suun hyvä hoito kannattaa aloittaa jo lapsena, jotta siitä tulee elinikäinen ja säännöllinen tapa, ja näin voidaan ehkäistä monia ongelmia tulevaisuudessa. Kun maitohampaat säilyvät ehjinä ja puhtaina, eivät pysyvät hampaatkaan reikiinny niin helposti. Suun terveys lapsena vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen asti. Hampaiden harjaus aloitetaan heti kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa suuhun. Aluksi käytetään pieni sipaisu lastenhammastahnaa, jossa on fluoria vähemmän kuin aikuisten tahnassa. Kun lapsi oppii sylkemään suuhun jääneen hammastahnan pois, voi hammastahnan määrää lisätä. Sopiva määrä on lapsen pikkusormen kynnen kokoinen pala tahnaa. Enemmän fluoria sisältävään aikuisten hammastahnaan voi siirtyä, kun pysyvät hampaat puhkeavat (noin 5-7 -vuotiaana). Suuta ei harjauksen jälkeen huuhdota vedellä, vaan fluori saa jäädä vaikuttamaan hampaiden pinnalle. Fluoria tarvitaan hampaiden pinnalle kaksi kertaa päivässä, jotta se pysäyttää kiilteen pinnassa tapahtuvia alkavia muutoksia, eivätkä hampaat reikiinny. Hampaiden harjaus on pikkutarkkaa puuhaa ja vaatii hyvää käden motoriikkaa. Lapsi saa omatoimisesti hampaat puhtaaksi siinä vaiheessa, kun myös kynällä kirjoittaminen on sujuvaa. Siihen asti aikuisen pitää olla mukana harjauksessa, jotta hampaat saadaan puhtaaksi kaikilta pinnoiltaan ja erityisesti ienrajoista. Lapselle kannattaa hankkia riittävän pieni, suuhun sopiva harja. Sähköharja on myös lasten hampaille tehokkain puhdistaja, sitä voi käyttää halutessaan jo pikkuvauvasta alkaen. Lasta on hyvä sylitellä ja hellitellä. Muistathan tässä kuitenkin syljen bakteerit; ne voivat siirtyä yhteisen lusikan, jaetun jäätelön tai suulle suukottelun kautta aikuisen suusta lapsen suuhun. Jos lapsen suuhun pesiytyy paljon hampaille haitallisia bakteereja, hampaat reikiintyvät herkemmin. Bakteerit pitävät myös makeasta: mitä useammin lapsi syö sokeria, sitä enemmän bakteerit lisääntyvät suussa, ja näin myös reikiintyminen voi lisääntyä. Ksylitolia kannattaa käyttää päivittäin sekä vanhemman että lapsen, se nimittäin tutkitusti vähentää bakteerien tarttumista aikuisen suusta lapsen suuhun. Lisäksi ksylitoli katkaisee bakteerien aiheuttaman happohyökkäyksen, joka syntyy, kun bakteerit käyttävät suuhun tulevia sokereita ravinnokseen. Aina kun syömme, alkaa hampaiden pinnalla happohyökkäys. Happohyökkäys on sitä voimakkaampi, mitä enemmän ruuassa on sokeria (tai muita hiilihydraatteja). Aterioiden välissä hampaat tarvitsevat aikaa palautuakseen happohyökkäyksestä, siksi on tärkeää pitää kiinni säännöllisestä ateriarytmistä ja välttää ylimääräistä napostelua. Aina syömisen jälkeen kannattaa ottaa täysksylitolipastilli, niitä voi antaa lapselle heti kun pastilli suussa pysyy, yleensä jo noin 1-vuotiaana. Myös ksylitolipurukumia voi käyttää, kun lapsi oppii sitä pureskelemaan. Janojuomaksi sopii niin lapsille kuin aikuisillekin parhaiten vesi, ruokajuomaksi maito tai vesi. Mehut ja limsat kannattaa säästää juhlatilanteisiin, sillä niiden sokerit ja happamuus ovat hampaille haitallisia, eikä lasta kannata niiden makuun siksi edes totuttaa. Myös nämä hyvät tottumukset kannattaa opettaa jo pienelle lapselle, jotta ne tulevat tavaksi. Pikkuvauva saa kuitenkin syödä niin usein kuin haluaa, sillä äidinmaito ei ole hampaille haitallista. Jos vauva saa maitoa yöllä, siitä ei ole haittaa hampaille, kunhan hampaat harjataan illalla puhtaaksi. Hampaiden pinnoille jääneet iltapuuron tai muun ruuan muruset ja yöllä nautittu maito yhdessä ovat nimittäin haitaksi hampaille, ja yöllä suun omat puolustusmekanismit ovat heikommat, kun syljeneritys hidastuu. Jos lapsella on käytössä tutti, siitä pitäisi luopua 2 vuoden ikään mennessä. Tämän jälkeen tutti haittaa purennan kehitystä. Vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä pidempiä aikoja tutti on suussa. Myös sormen, tuttipullon tai minkä tahansa esineen jatkuva imeskely on haitallista. Imetys sen sijaan on purennan kehitykselle eduksi, eikä imetystä tästä syystä tarvitse lopettaa ennen kuin äiti ja lapsi ovat siihen valmiit. TEKSTiI JA KUVA: Essi Jakobsson, Hammaslääkäri HLL Keskustan hammaslääkäripalvelu Maariankatu Louhi Finnkino Robert s coffee 11 E 4 krs. 11 D Kauppiaskatu Yliopistonkatu luotettua

7 Lääkäri kertoo Allergisen nuhan ja astman siedätyshoito ooo fysioterapia akupunktio hieronta lymfaterapia kinesioteippaus vyöhyketerapia o o o o o 7 Allerginen nuha on yleinen nenän limakalvojen tulehdussairaus, joka aiheuttaa limakalvojen turvotusta, kirkasta nenävuotoa ja nenän kutinaa. Allergista nuhaa esiintyy joka viidennellä lapsella ja se alkaa yleensä leikki-iässä tai varhaisessa kouluiässä. Koska kyseessä on pitkäaikaissairaus on erotusdiagnostiikassa huomioitava muut nenän tukkoisuutta aiheuttavat tekijät kuten kookas kitarisa, nenän rakenteet ja vierasesineet. On tavallista, että allerginen nuha ja allerginen silmätulehdus esiintyvät yhtä aikaa. Tällöin puhutaan allergisesta rinokonjunktiviitista. Silmän sidekalvotulehdukseen liittyy silmien vetistys ja punoitus. Allergisessa silmätulehduksessa tulehdus on molemmissa silmissä ja silmät kutiavat, mutta eivät rähmi. Allergista rinokonjunktiviittia hoidetaan antihistamiinilla ja paikallisilla kortisonisuihkeilla, runsaita oireita molemmilla. Mikäli silmäoireet ovat hallitsevia, käytetään silmätippoja. Tulehduksen aiheuttavat allergeenit ovat tavallisesti samoja allergisessa nuhassa ja silmätulehduksessa. Tavallisimmat oireita aiheuttavat allergeenit ovat siitepölyt ja eläinpölyt. Lehtipuut, ensisijassa koivu, kukkivat huhti- ja toukokuussa ja heinät kesäkuusta elokuuhun. Siitepölymäärissä voi olla suuriakin vaihteluja eri vuosien välillä. Tavallisimpia allergiaoireita aiheuttavat eläinpölyt ovat kissa, koira ja hevonen. Perinteisesti keskeinen allergisen nuhan hoitomuoto on ollut allergeenin välttäminen. Siitepölyjä ei käytännössä voida välttää, mutta lehtipuiden ja heinien kukinta-aikoja voi ennakoida ja aloittaa lääkityksen mielellään hyvissä ajoin etukäteen. Eläinaltistusta tulee välttää mikäli se aiheuttaa hankalia oireita. Lasten kaverivierailuja kodeissa, joissa on kotieläimiä, voidaan helpottaa ottamalla allergialääkkeitä etukäteen. Eläinaltistuksen aiheuttamat vähäiset oireet eivät saa rajoittaa lasten sosiaalista elämää. Siitepölyallergioita ja monissa tapauksissa myös eläinpölyallergiaa voidaan hoitaa siedätyshoidolla. Astma ja allerginen ihottuma liittyvät usein toisiinsa Moni allergista nuhaa sairastava lapsi kärsii myös astmasta tai allergisesta ihottumasta. Allergisessa nuhassa ja astmassa voidaankin ajatella olevan kyse yhdestä ja samasta toisiinsa liittyvästä hengitysteiden limakalvon tulehdussairaudesta. Astma on alempien hengitysteiden limakalvojen sairaus, jossa astmaattinen tulehdus ahtauttaa keuhkoputkia, lisää keuhkojen limaneritystä ja sileälihaksen supistumisherkkyyttä ja vaikeuttaa hengitystä. Seurauksena on astmalle tyypillinen hengityksen vinkuminen ja yskä. Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Virusinfektioiden laukaisema niin sanottu infektioastma on tavallinen varhaislapsuudessa. Infektioastmassa keuhkoputkien ahtautumista ja siitä seuraavaa hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista esiintyy tavallisesti ylähengitystietulehdusten yhteydessä. Infektioastma rauhoittuu tavallisesti ensimmäisten ikävuosien aikana, 60% on parantuu kolmen vuoden ikään mennessä. Infektioastmaa hoidetaan hengitettävillä eli inhaloitavilla avaavilla astmalääkkeillä ja tulehdusta rauhoittavilla hoitavilla astmalääkkeillä. Näitä käytetään astman vaikeusasteesta riippuen joko jatkuvasti tai ainoastaan ylähengitystietulehdusten yhteydessä. Johannes Savolainen Kliinisen allergologian professori, lastenlääkäri, lääkäriasema Eloni Leikki-iästä lähtien esiintyy allergista astmaa, jossa allergeenialtistuminen esimerkiksi siitepölyille tai eläinpölyille saa aikaan keuhkoputkien ahtautumisen ja astmaoireet. Allerginen astmaattinen tulehdus keuhkoputkissa kehittyy helposti ympärivuotiseksi. Tällöin oireita tulee erilaisista ärsykkeistä ilman allergeenialtistustakin. Tavallinen ärsyke on fyysinen rasitus, joka erityisesti kylmällä ilmalla aiheuttaa oireita. Myös erilaiset käryt ja tuoksut, kuten tupakansavu ja kosmetiikka, voivat aiheuttaa oireita. Myös allergista astmaa hoidetaan hengitettävillä kortikosteroideilla, jotka hoitavat astmaattista tulehdusta. Oireisiin käytetään avaavia astmalääkkeitä. Siedätyshoito auttaa tehokkaasti siitepölyallergikkoja Pienten lasten astman diagnoosi on usein kliininen eli lastenlääkäri voi vanhemmilta saatujen esitietojen pohjalta ja tutkittuaan lapsen todeta astman. Isommilla lapsilla astman diagnoosi perustuu keuhkojen toimintakokeisiin. Sekä allergisessa nuhassa että astmassa useimmilla lapsilla tilanne rauhoittuu itsestään teini-iässä niin että myöhemmässä teini-iässä voidaan olla jopa täysin oireettomia. Tämä vaihe on usein tilapäinen ja monilla oireet palaavat nuoressa aikuisiässä. Siedätyshoitoa voidaan antaa allergisesta nuhasta tai astmasta kärsiville yli 5-vuotiaille lapsille. Siitepölyallergiaan siedätyshoitoa voidaan antaa mikäli oireet eivät pysy kurissa tavanomaisella lääkityksellä hallinnassa ja varsinkin mikäli teini-iässä ei tapahdu oireiden rauhoittumista. Viime vuosina siedätyshoidosta on tullut yhä enemmän tasaarvoinen vaihtoehto lääkehoidolle allergisessa nuhassa. Lehtipuuallergiaa (koivu, leppä, pähkinäpensas) hoidetaan yleensä koivuallergeenilla ja heinäallergiaa timoteiallergeenilla. Vahvan ristiallergian vuoksi hoitaa koivu kaikki lehtipuut ja timotei kaikki heinät. Eläinpölyallergiassa (kissa, koira, hevonen) siedätyshoitoa voidaan käyttää mikäli oireita tulee välillisessä altistuksessa. Tällöin oireita tulee jo esimerkiksi koululuokassa tai elokuvissa vieressä istuvan kissanomistajan vaatteista. Siedätyshoidon voi aloittaa vain allergisten sairauksien hoitoon perehtynyt erikoislääkäri, lasten osalta lastenlääkäri. Siedätyshoito annetaan perinteisesti pistoksina olkavarren ihon alle. Annoksennostovaiheessa pistoksia annetaan viikon välein kahden kuukauden ajan minkä jälkeen pistosväli on kuusi viikkoa. Siitepölyallergiassa siedätyshoito voidaan toteuttaa myös annostelemalla allergeenia joko tabletteina tai liuoksena kielen alle. Siedätyshoito kestää kolme vuotta. Siitepölysiedätyksestä hyötyy jopa 90% hoidetuista. Eläinpölysiedätyksessä teho on jonkin verran heikompi. Footbalance Medical -pohjalliset nyt meiltä. FYSIOTERAPIAN ASIANTUNTIJA RAISIOSSA Fysioterapiakeskus Kauppakuja 2 Raisio puh SYNNYTYSDOULA, SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN KOTIDOULA, SYNNYTYSTANSSIA TURUN SEUDULLA! Doula on synnytyksen ja lapsivuodeajan ei-lääkkeellinen asiantuntija, joka antaa tukea ennen synnytystä, sen aikana ja heti sen jälkeen. Vauvavuodeajan kotidoula tarjoaa tukea ja ohjausta uuden perheen ensimmäisten viikkojen aikana heidän omassa kodissaan. YTT Alessandra Sarelin on serti oitu synnytysdoula, DONA postpartum doula ja Dancing for Birth ohjaaja.

8 8 Äidin terveys ja hyvinvointi Rohkeasti gynekologin vastaanotolle! Kauneushoitola Meloni tarjoaa Sinulle laadukkaita kauneudenhoitopalveluita sekä ammattitaitoista ohjausta ihonhoidossa. Meiltä saat myös kauniit kestoripset helpottamaan arjen kiireitä. Tervetuloa tutustumaan! tumaan! Maariankatu 6a, 2krs, B-porras Turku Ajanvaraus ma-pe klo p Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna Alanen vastaa naisten terveyttä koskeviin kysymyksiin. Mitkä ovat tyypillisimpiä gynekologisia vaivoja? Tyypillisimpiä naisten oireiluja ovat hormonitoimintaan liittyvät häiriöt, vatsakivut, vuotohäiriöt, emätintulehdukset, virtsaamisongelmat sekä ehkäisyyn liittyvät ongelmat. Jokainen nainen kohtaa gynekologisia vaivoja jossain kohtaa elämäänsä ne ovat normaali osa naisen elämää. Osa vaivoista menee ohi itsestään, osa taas vaatii hoitoa tai seurantaa. Miten gynekologisia vaivoja voi ehkäistä? Tärkeää on kokonaisvaltainen itsestä ja omasta terveydestä huolehtiminen painonhallinta, alkoholin kohtuukäyttö, tupakoimattomuus ja muut hyvät elämäntavat ovat tärkeässä roolissa ennaltaehkäisyssä. Mistä tiedän johtuuko vatsakipuni gynekologisista vaivoista? Gynekologiset vaivat oireilevat usein alavatsassa ja selässä, mutta maallikon saattaa olla mahdotonta erottaa epämääräistä vatsasärkyä gynekologisista vaivoista. Gynekologiset sairaudet oireilevat harvemmin ylävatsassa, mutta sekään ei ole poikkeuksellista. Vatsakivun pitkittyessä tai voimistuessa on syytä hakeutua lääkäriin, jotta voidaan sulkea pois esimerkiksi gynekologinen tulehdus ja kasvaimet. Milloin on otettava viipymättä yhteys gynekologiin? Merkittävät muutokset vuodoissa sekä vaihdevuosien jälkeinen vuoto on aina syytä selvittää lääkärin vastaanotolla. Myös voimakas alavatsakipu yhdistettynä kuumeeseen tai valkovuotoon on merkki hakeutua heti lääkäriin. Mediassa esiin nousevat asiat kuten hormonivalmisteisiin liittyvät riskit aiheuttavat paljon tarpeetonta pelkoa. Jos joku asia synnytinelinoireisiin, lääkkeisiin tai ehkäisyn käyttöön liittyen huolestuttaa tai pelottaa, kannattaa ottaa viipymättä yhteys omaan gynekologiin ja selvittää asia. Kuinka usein gynekologin tarkastuksessa tulisi käydä? Kalenteriseurantaa tärkeämpää naiselle olisi löytää luottogynekologi, jonka kanssa säännöllisesti kartoittaa ja seurata omia yksilöllisiä riskitekijöitä sekä oireita yksillä riskit voivat liittyä painonhallintaan, toisilla taas kondyloomavirukseen, perintötekijöihin tai hormonitoimintaan. Oman gynekologin kanssa voi suunnitella käyntivälin yksilöllisesti, jolloin vältytään turhilta tutkimuksilta ja toisaalta varmistetaan, ettei käyntien väli veny liian pitkäksi. Gynekologiset tarkastukset ja oman terveyden seuraaminen jatkuvat läpi naisen elämän. Nuorten kannattaa hakeutua gynekologin vastaanotolle sukupuolielämän alkaessa, ja erityisen tärkeä rooli omalla luottogynekologilla on vaihdevuosi-iässä. Mikä avuksi, jos gynekologille tuleminen nolottaa tai pelottaa? Ei ole harvinaista, että gynekologin vastaanotolle tuleminen pelottaa. Jännityksestä kannattaa kertoa jo ajanvarauksen yhteydessä, tai viimeistään saapuessa lääkärin vastaanotolle. Tällöin gynekologi osaa varata tarpeeksi aikaa ja kertoa tehtävistä tutkimuksista. Monesti tarvitaan vähemmän tutkimuksia kuin asiakas on etukäteen pelännyt. Dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologian erikoislääkäri Anna Alanen, Terveystalo Turku Aninkainen Uudet upeat tilat osoitteessa Martinkatu 5, Turku Joogaohjauksia vuosien kokemuksella aloittelijoille & edistyneille Hoitoja ja konsultaatiota hyvinvointiin Kesäkauden tarjous! 5x-joogakortti 49 (norm. 65 ), kortti voimassa

9 9 Parisuhde ja vanhemmuus Voimavinkit vanhemmuuteen Kun perheeseen syntyy vauva, mullistaa se vanhemmiksi muuttuvien aikuisten elämän. Muutoksen voimakkuus on henkilöstä ja elämäntilanteesta kiinni. Sopeutuminen uuteen vanhemman rooliin ottaa aikansa. Vanhemmuus on tasapainottelua omien tarpeiden ja lapsen tarpeiden välillä. Vanhemmaksi tulon myötä myös arvostus omia vanhempia kohtaan kasvaa. Uutena vanhempana olet tärkeä lenkki sukupolvien ketjussa. Vanhemmuus on etuoikeus, joka tuottaa paljon iloa ja sisältöä elämään. Tunneside pienen aluksi täysin avuttoman ja vanhemmasta riippuvaisen vauvan välillä on ainutlaatuinen. Lapsen luottavaisesta katseesta saa voimaa, mutta se myös velvoittaa. Vanhemmuuden taidot kehittyvät koko ajan lapsen kasvaessa. Väsymyksen hetkiä tulee jokaiselle ja niiden varalle on hyvä miettiä, mikä auttaa jaksamaan ja mistä saa voimaa ja tukea omaan vanhemmuuteensa. Parisuhde ja muut läheiset ihmiset Voimaa vanhemmuuteen saa toimivasta parisuhteesta. Jokaisella tulisi olla läheinen henkilö, jonka kanssa voi yhdessä iloita vauvasta, mutta myös jakaa vastuuta ja huolia. Usein riittää, että joku kuuntelee ja myötäelää mukana. Juttukaverit ovat tärkeitä. Yksinhuoltajalle on tärkeää, että oma vanhempi tai muu läheinen henkilö on valmis kuuntelemaan ja auttamaan myös konkreettisesti arjen pyörityksessä. Jos väsyttää tai on huolia, kannattaa asia ottaa aina puheeksi. Lepo Vauvat ovat erilaisia ja nukkuvat myös eri tavalla. Osa äideistä nukkuu imetyksen tai muiden syiden takia pienissä pätkissä ja vanhemmat saattavat heräillä vauvan tahdissa muutaman tunnin välein. Esimerkiksi koliikki mutkistaa asioita entisestään. Pienen vauvan vanhemman on tärkeää levätä silloin, kun vauvakin nukkuu. Kodin siisteydestä tai tekemättömistä töistä ei kannata murehtia liikaa. Jos uni on kovin katkonaista, voivat vanhemmat sopia siitä, voitaisiinko nukkumiseen tehdä jonkinlaisia vuoroja. Myös unikoulu voi olla avuksi. Vertaisuus Lapsen syntymä on suuri emotionaalinen tunnemyllerrys tuoreille vanhemmille. Tuoreen vanhemman ei kannata jäädä pelkästään neljän seinän sisään, vaikka rauhallista aikaakin tarvitaan. Vertaisia löytyy leikkipuistoista, perhekahviloista, neuvolasta tai jonkin harrastuksen parista. Neuvola on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä vahvistava palvelu, jonka kautta asuinalueen vanhemmat voivat verkostoitua. Uusista äiti- tai isäkavereista on juttuseuraa vanhemmille ja lasten kasvaessa lapset saavat leikkiseuraa toisistaan. Omat huolet ja murheet asettuvat oikeisiin raameihin, kun ne saa jakaa jonkun samaa elämänvaihetta elävän kanssa. Yhteiset vaunulenkit, tapaaminen kahvilassa tai oma harrastus piristävät päivää. Oman kunnon ylläpitäminen ja monipuolinen ravinto antavat virtaa vanhemman päivään. Pienet, suuret huolet Mikään asia ei ole niin pieni tai mitätön, ettei itseään mietityttävää asiaan voisi ottaa jonkun kanssa puheeksi. Yksi hyvä paikka keskustelulle on neuvola. Keskustelupalstat toimivat myös yhtenä vertaisuuden kenttänä. Monet saavat parasta tukea omilta vanhemmiltaan tai ystäviltään. Jokainen on vanhempi omalla tavallaan, joten ei kannata verrata itseään muihin. Luota itseesi vanhempana. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Tarjoa apua ja ota tarjottu apu vastaan silloin, kun huomaat että sinä itse, puolisosi tai ystäväsi on uupunut. Nauti elämäntilanteestasi monet siihen liittyvät asiat ovat ainutlaatuisia, talleta mukavia muistoja kirjoittamalla, kuvaamalla tai videoimalla. Niitä on mukava katsoa jälkeenpäin yhdessä lapsen kanssa. Ajatus siitä, että pikkulapsivaihe menee nopeasti ohi ja sitä tulee vielä myöhemmin ikävä, on totta. Tiedän sen omakohtaisesti. Jos et ole vielä tutustunut, niin kurkkaa perheaikaa.fi TEKSTI: Merja Korhonen Kirjoittaja työskentelee Suomen Vanhempainliitossa varhaiskasvatuksen asiantuntijana ja on kolmen lapsen äiti. Turkulaisten terveyttä tukemassa Turussa sinua palvelee kaksi lääkäri keskussairaalaa ja yli 700 paikallista terveydenhuollon ammattilaista. Meiltä saat yleis- ja erikoislääkäri palvelujen lisäksi päiväkirurgiset toimen piteet ja leikkaukset, kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset sekä kattavat työterveyspalvelut. VARAA AIKA terveystalo.com p * * puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min. Ajan saat nopeasti, päivystys avoinna joka päivä. Ajanvaraus verkossa terveystalo.com tai puhelimitse * SUOMEN LUOTETUIN YKSITYINEN LÄÄKÄRIASEMA Lääkärikeskus-sairaala Terveystalo Aninkainen Lääkärikeskus-sairaala Terveystalo Pulssi Lääkärikeskus Terveystalo DataCity Merja Nermes, lastentautien erikoislääkäri

10 10 Isyys Uusi isyys ja uudet isät Uusi isyys ja uudet isät ovat käsitteitä, jotka esiintyvät tämänhetkisessä keskustelussa perherakenteesta ja isän roolista perheessä. Isän rooli yhteiskunnassa on murroksessa, eikä vielä ole syntynyt selkeää yhteisymmärrystä siitä, mikä on hyvä isyys. Perinteinen isän rooli voidaan kuvata strukturoituna ja selkeänä perheen leiväntuojana. Tutkimukset osoittavat, että nykypäivän isät osallistuvat omia isiään ja isoisiään aktiivisemmin perheelämään ja lasten kasvatukseen. Puhutaan paljon arjen jakamisesta ja myös kotitöiden jakamisesta perheessä. Isä käsitteenä viittaa biologiseen, juridiseen tai/ja sosiaaliseen isään. Myös äiti käsitteenä voidaan jakaa samalla tavalla. Kun puhutaan perherakenteesta ja isän roolista perheessä, keskitytään usein sosiaaliseen isyyteen. Sosiaalinen isyys määrittää suhteen lapsiin ja perheen sisäiset suhteet. Sosiaalinen isyys ei välttämättä merkitse juridista tai biologista isyyttä, vaan kyseessä on pikemminkin ajatus siitä, että toimii lapsen isänä. Perinteinen isän rooli perheessä merkitsee usein sitä, että isä nähdään perheen päänä ja ensisijaisena leiväntuojana. Tällaisessa perheessä äiti on usein vastuussa lapsista, kasvatuksesta ja hoivasta. Isän suhde lapsiin saattaa olla hieman etäinen ja suhde lapsiin muodostuu lähinnä konkreettisesta tekemisestä, hoivaa ei niinkään tällaisessa suhteessa painoteta. Nykypäivän perheen sisäiset rakenteet saattavat osittain pohjautua tähän perinteiseen ajatukseen, mutta harvemmin rakenteet perheiden sisällä ovat näin selkeitä. Uusista isistä ja uudesta isyydestä puhutaan silloin, kun isäkin osallistuu perhe-elämään, kotitöihin ja lasten hoivaan. Perheissä erilaisten isien luokitteleminen periteisiin ja uusin voi tuntua vieraalta, eikä luokittelu olekaan tarpeen. Käsite uudesta isyydestä lähinnä havainnollistaa sen, että nykyään perhe-elämä muodostuu usein sekä äidin, että isän hoivasta. Uusi isyys ei merkitse sitä, että isistä pitäisi tulla äidin kaltaisia tai, että isät ja äidit tekisivät samoja asioita perheessä. On enemmänkin kyse siitä, että isä kykenee pitämään huolta, rakastamaan ja hoivaamaan lapsiaan aivan yhtä hyvin kuin äiti. Nyt, kun perherakenne harvemmin on perinteistä, on myös isän rooli erilainen ja monimuotoinen. Perinteinen isä koettiin hyväksi isäksi, kun hän pystyi elättämään perheensä ja tarjoamaan heille kodin. Kun isää ei enää mielletä pelkäksi leiväntuojaksi, eikä taloudelliset ratkaisut enää ole vain isän hoidettavia, voidaan kysyä mitä hyvä isyys nykypäivänä on. Tähän kysymykseen ei löydy yksinkertaista vastausta ja on hyvä muistaa, että hyvä isyys ei ehkä irtonaisena käsitteenä ole määriteltävissä. Hyvä isyys ja sen kautta hyvä vanhemmuus on jokaisessa perheessä erilaista ja perheen tulee itse määritellä omat toimintatavat, jotta isyys ja vanhemmuus olisi tasapainossa ja toimisi omassa perheessä. TEKSTI: Annette Kortman VTM, Sosiaalityöntekijä. Perheaikaa.fi tiimi

11 11 Lapset ja matkailu Turvallisuusasiat oltava tarkasti kunnossa Perheveneilijä liikkuu lasten ehdoilla Veneilyharrastuksen ja perhe-elämän yhdistäminen ei ole aina aivan helppoa. Veneily voi kuitenkin olla myös koko perheen hieno harrastus, kunhan molemmat vanhemmat soutavat samaan suuntaan. Tärkeintä lasten ja perheen kanssa veneillessä on, että koko perhe pääsee osaksi veneilyä. Lapset kannattaa ottaa mukaan tekemään veneen pakollisia ja tarpeellisia töitä mahdollisimman pienestä pitäen. Kaksivuotias voi jo nostella fendareita yhdessä aikuisen kanssa, ja viisivuotias oppii nopeasti vaikeampiakin solmuja. Ohjaamaankin lapset oppivat jo nuorena, tietysti aikuisen valvovan silmän alla. Perheveneilijä liikkuu kuitenkin aina lasten ehdoilla, kuten Sjöroosin purjehtijaperhe hyvin tietää. Meillä on neljä lasta, Sanni 16v, Oskari 14v, Jessika 11v ja Olli 10 kuukautta. Nyt tämän iltatähden kanssa on taas ihan uudet kuviot purjehtimiseenkin. Aina mennään kuitenkin lasten ehdoilla, perheen isä Rami Sjöroos kertoo. Äiti Jaana Sjöroos tuli purjehduksen pariin avioliiton myötä, Rami Sjöroos taas on purjehtinut koko ikänsä. Sjörooseilla isän rooli on olla ruorissa, lapset ja äiti auttavat. Päivässä purjehdimme vain muutamia kymmeniä maileja. Venearki onnistuu oikeastaan samalla tavalla kuin tavallinenkin arki, Jaana Sjöroos sanoo. Sjöroosit kuuluvat Turun Pursiseuraan, joka järjestää joka vuosi useiden veneiden yhteispurjehduksia, eskaadereita. Sjöroosien mukaan lapset odottavat innolla muiden veneilyperheiden tapaamista. Paikalla on aina paljon muitakin samanikäisiä lapsia. Lapset myös ajelevat mielellään kumiveneillä veneiden väliä tyynemmällä kelillä, kertoo Rami Sjöroos. Rami Sjöroos muistuttaa, että turvallisuusasiat korostuvat entisestään, kun veneessä asuu ja matkustaa säännöllisesti lapsia. Kaikki perusasiat pitää olla ehdottomasti kunnossa. Lapset mukaan veneen töihin Sjörooseilla lapset osallistuvat ikänsä mukaisesti veneen töihin. Vanhemmat lapset voivat osallistua veneen ohjaamiseen, nostella satamassa fendareita ja auttaa muutenkin veneen hallinnassa. Ehdottomana sääntönä Sjörooseilla on, että lapsilla on aina veneen kannella pelastusliivit päällä. Haastavin lasten ikä perheveneilylle on Sjöroosien mukaan ensimmäisestä vuodesta kolmeen vuoteen. Tällöin lapsi on vielä hyvin pieni, ei osaa juurikaan seurata ohjeita, mutta liikkuu jo aktiivisesti. Vanhempien lasten lempiharrastus veneellä on roikkua valjaissa köyden kanssa veneen perässä. Jos vesi on lämmintä, pitää jakaa vuoroja kuka saa mennä, naurahtaa Rami Sjöroos. Lämpö on Suomen oloissa muutenkin olennainen asia veneilevälle perheelle. Sjöroos kertoo, että he eivät vielä toukokuun alkupäivinä vie Olli-vauvaa ainakaan yöretkille saaristoon. Samaan tapaan toinen veneilevä perhe, Milla Hermansson ja Arttu Erfe, pohtivat lämmön riittävyyttä aloittaessaan veneilyharrastuksen nyt kaksivuotiaan Jacksonin kanssa. Aikaisemmassa veneessämme ei ollut edes lämppäriä, mutta ei sitä välttämättä kesällä tarvita. Pitää vain pukea vauva riittävän lämpimästi, Hermansson sanoo. Sjöroosien veneessä arki sujuu jo monen vuoden kokemuksella. Kuvassa Rami (oik.), Jessika, Jaana ja Olli Sjöroos. Eefe kertoo, että ensi alkuun vanhemmat miettivät, miten pienen vauvan kanssa veneessä pärjää, mutta kaikki on sujunut lopulta hyvin. Vauvavaihe on jopa aika helppo, kun lapsen ruokakin kulkee mukana joka tapauksessa. Ja moottorin hyrinä nukuttaa lapsen nopeasti, kertoo Hermansson. Toinen vauvan veneilyarkea askarruttava kysymys Erfellä ja Hermanssonilla oli hygienia. Jos veneessä ei ole lämminvesijärjestelmää, pitää vesi keittää aina tarvittaessa. Yksi hyvä vaihtoehto on käyttää hygienialiinoja. Vinkkejä lapsiperheen veneilyyn kannattaa kysellä muilta veneilijöitä. Alla joitakin ohjeita, jotka auttavat venearjen sujumiseen. Ota lapset mukaan veneen hallintaan. Pienet voivat nostella fendareita ja harjoitella solmuja aikuisen avustuksella, vanhemmat lapset voivat ohjata ja auttaa rantautumisissa. Luota lapsen taitoihin, äläkä opeta häntä pelkäämään purjeveneen kallistumista tai isompaa merenkäyntiä. Lapselle ikimuistoisimpia hyviä kokemuksia ovat ne matkat, kun vettä roiskui yli veneen, tai aallokko keinutti uneen illalla. Kajuutassa voi pelata, lukea, askarrella ja piirtää. Veneeseen voi varata leluja, joita ei koskaan oteta mukaan kotiin. Unilelut seuraavat toki kotoa veneelle. Tarkkailkaa ja tutkikaa luontoa, joka on koko ajan Täksi kesäksi Erfe ja Hermansson ovat ostamassa omaa venettä, aikaisemman lainassa olleen tilalle. Vanhemmat ovat jo valmiiksi miettineet joitakin periaatteita ja sääntöjä, joita veneessä noudatetaan. Veneessä täytyy olla tarkat säännöt siitä, esimerkiksi mihin saa koskea ja mihin ei. Kapteeniakin pitää oikeasti totella. Veneilyperheen kannattaa myös käydä etukäteen läpi mahdollisia mitä jos -tilanteita, Erfe luettelee. Ja lapset täytyy muistaa suojata kunnolla auringolta, silmiä myöten, jatkaa Hermansson. Vinkkejä muilta veneilijöiltä TURVALLISEN VENEILYN PERUSTA 1. Kunnioita luontoa ja tarkista säätiedotteet. 2. Vain päällä oleva pelastusliivi auttaa. 3. Osaat käyttää mukana olevaa karttaa ja kompassia. läsnä veneillessä. Purjeveneen perään voi heittää vetouistimen, vaikkei kala kovassa vauhdissa nappaisikaan. Monet lapset pitävät kartoista, ja haluavat myös oppia niitä lukemaan. Veneen perässä voi vetää siihen tarkoitettuja kellukkeita tai lapsia pelastusliivit ja turvavaljaat päällä. Päivämatkoja ei kannata venyttää kovin moneen tuntiin. Älä tee veneeseen liikaa kieltoja, mutta muista turvallisuus. Totuttele venearkeen alkukesästä pikku hiljaa. Pieni lapsi ei ehkä muista kovin paljoa viime kesän veneilyistä. Petaa lapsille hiljaisessa luonnonsatamassa tai yön yli purjehduksessa pedit istuinkaukaloon. Lapset voi nostaa omiin sänkyihinsä nukahtamisen jälkeen. TEKSTI JA KUVAT: Tapani Mylly 4. Tarkasta että veneen valot toimivat, veneessä on hätäraketti, pakolliset varusteet sekä päivitetty ensiapulaukku. 5. Kuivapussissa varavaatekerta. 7. Kuivapussissa puhelin joka on kiinnitetty liiveihin. VAPEPA kouluttaja ja johtaja/ vesietsintä Raija Höök

12 12 Opaskirjallisuus Askartelussa tärkeintä on ennakkoluulottomuus Turku Heti, kun lapsella alkaa pysyä kynä kädessä eivätkä välineet päädy enää suuhun, kannattaa aloittaa askartelu. Ihan vauvaikäiselle voi antaa tutkittavaksi erilaisia koskettelukirjoja ja tutustuttaa hänet väreihin, Hansan Suomalaisen kirjakaupan myymäläpäällikkö Anja Linko vinkkaa. Myymälävastaava Tuija Suokas kertoo, että kaksi- ja kolmevuotiaille kannattaa hankkia vaikka vesivärit ja muovailuvahaa. Paksuista kynistä saa hyvän otteen ja paremmin jälkeä paperille. Kun lapsi kasvaa, hän osaa jo itsekin valita välineitä kiinnostuksensa mukaan. Myynnissä on kaikkea origamipapereista kimalteisiin. Piipunrassit, massapallot, höyhenet, silkkipaperit, ompelukuvat ja Hama-helmet ovat varmoja valintoja. Tekemistä voi muokata omannäköiseksi sen mukaan, miten kiinnostuneita lapset ja toisaalta vanhemmat ovat. Jos innostusta on, lasten kanssa voi tehdä vaikka mitä. Linko ottaa aikuisten käsityökirjahyllystä esimerkiksi Jennifer Paganellin kirjan Mekkoni mun, jossa on ohjeita erilaisiin tyttömäisiin käsitöihin. Niihin tarvitaan aikuista, mutta lapset voi ottaa hyvin mukaan tekemään. Toisaalta askarrella voivat nekin lapset, joiden vanhemmat eivät ole ihan näin innostuneita. Tärkeintä on olla ennakkoluuloton. Lapsille on haastavinta päästä alkuun, mutta kun he innostuvat, mielikuvitus kyllä kantaa tekemistä. Aikuinen voi siitä sitten huomaamatta vetäytyä sivummalle, Linko nauraa. Suokas vinkkaa katuliiduista, joilla lapset voivat keskenään ulkona ollessaan piirtää piha-asvalttiin. Sade vie taideteokset mennessään. Hansan Suomalaisen kirjakaupan myymälävastaava Tuija Suokas (vas.) ja myymäläpäällikkö Anja Linko esittelevät erilaisia askarteluoppaita Askartelutarvikkeita ei tarvitse välttämättä ostaa, vaan niitä löytyy kotoa ja luonnosta. Pahvista tai vaikka vanhoista napeista saa hyvää materiaalia. Perinteiset vessapaperirullahylsyt, viilipurkit ja maitotölkit taipuvat moneksi. Ulkoa voi kerätä esimerkiksi käpyjä. Kotona on hyvä olla liimaa, paperia, värikyniä ja tarroja. Varsinkin tarrat pelastavat aina, jos muuta ei ole, Linko sanoo. TEKSTI JA KUVAT: Suvi Holopainen Ovi lukemattomiin maailmoihin KEHITTÄVÄT OPPI JA ILO - puuhakirjat KIVAA PUUHAA LAPSILLE VAUVAN KANSSA - iloista puuhaa ensimmäiseen vuoteen (kpl) TOUHUNIVASKA - sata hauskaa puuhakorttia HUOPA-ASKARTELUJA

13 13 Teatteri Katto Kassinen lentelee Sipilänmäen kesäteatterissa Piikkiön Tammipartion lastenteatteri viettää 20-vuotisjuhliaan ensi elokuussa Sipilänmäellä. Juhlavuoden näytelmänä on valloittava ja tietysti maailman paras räiskis-roiskislentäjä, Katto Kassinen. Astrid Lingrenin ihana klassikkonäytelmä tempaisee mukaansa lauluillaan ja lihapullillaan unohtamatta tylsyyden voittamista ja kattojen yllä lentämistä.ptp:n lastenteatteri sai alkunsa mielikuvituksellisista iltanuotioista ja iltamista. Vuonna 1994 idearikas ja innokas porukka päätti kokeilla miten kyvyt riittävät teatterimaailmassa ja primusmottoori Elina Hilakarin avulla esittivät Noita Nokinenän kokkojuhlan. Yleisö piti omaleimaisesta ja hauskasta tyylistä, joten lastenteatteri päätti tehdä näytöksistä jokavuotisia. Vuosien varrella on nähty mm. Peppi, Vaahteramäen Eemeli, Fedja-setä, kissa ja Koira, Pekka Töpöhäntä sekä myös omaa tuotantoa olevat Kapteeni Harvaluteen seikkailut. Näyttelemisestä, lavastuksesta, puvustuksesta, tekniikasta, kahvilasta ja kaikesta muusta produktioon liittyvästä parkkipaikka-opastuksesta lähtien vastaavat Tammipartion nuoret tai ikinuoret tekijät. Näytelmä vaihtuu joka kesä, mutta meno ja meininki on samaa taattua laatua; näytelmillä halutaan saada sekä lapset että vähän varttuneemmatkin katsojat hyvälle mielelle. Kaikki teatterin tuotot ohjataan suoraan piikkiöläiseen partiotyöhön. Kuvassa Lauri Jokinen joka näytteli Rölli- peikkoa viimekesänä Tammipartion lastenteatterissa. Lauri Jokinen näyttelee myös tänä vuonna pääosaa Astrid Lindgrenin kirjoittamassa ja Anna Helstén sekä Riitta Lindroosin ohjaamassa Katto Kassisessa. Tämän vuoden näytelmästä ei naurua ja jännitystä puutu kun Kassinen (Lauri Jokinen) pärähtää paikalle. Pikkusisko (Fanni Silmunen) jää jatkuvasti sisarustensa jalkoihin. Eräänä iltana hänen huoneeseensa lennähtää pieni ja pullea mies - kaunis ja läpeensä fiksu ja passelin pulska uros parhaassa iässä, kuten hän eli Katto Kassinen itse sanoo. Tämän kohtaamisen jälkeen mikään ei ole enää entisellään. Propeliselkäinen Katto Kassinen laittaa pikkuveljen elämään vauhtia ja vaaratilanteita ja saa elämän maistumaan. Muissa rooleissa nähdään mm. Jorma Hellsten (isä), Venla Silmunen (äiti) ja Meri Leppänen (isosisko). TEKSTI: Mari Sipilä, Piikkiön tammipartion lastenteatteri Elokuvat Finnkino Vauvakino Finnkino Vauvakino on äideille ja isille tarkoitettu vauvaystävällinen elokuvanäytös. Finnkino järjestää Vauvakinotapahtuman yhteistyössä KidsConceptin kanssa. Erikoistapahtuma järjestetään arkipäivänä aamupäivällä, useimmiten torstaisin. Vauvakino toimii kaikilla kymmenellä Finnkino- paikkakunnalla: Helsinki (Kinopalatsi ja/tai Tennispalatsi), Espoo (Omena ja Sello), Vantaa, Tampere (Cine Atlas), Turku, Jyväskylä, Lahti, Oulu sekä Pori. Vauvakino-näytökset ovat erikoisnäytöksiä, joihin liput maksavat 7,50. Alle 2-vuotiaat sylivauvat pääsevät tapahtumaan veloituksetta. Yli 2-vuotiaalle lapselle tulee ostaa oma näytöslippu. Kaikki esitettävät Vauvakino-elokuvat ovat uuden ikärajalain mukaisesti ikärajaltaan S (sallittuja) ja tarkoitettu vauvojen vanhemmille tai hoitajille. Koko perheen ja lasten elokuvista on ohjelmistossa omat näytökset, esim. Lasten sunnuntai. Vauvakinoja pyritään järjestämään niin usein kuin ohjelmistossa löytyy sopivia elokuvia, useamman kerran vuodessa. Vauvakino-näytöksen ajaksi on teatterin aulatiloihin järjestetty vaunuparkki, johon lastenvaunut voi jättää. Voit ottaa mukaan saliin kantokassin tai turvaistuimen, jossa vauvasi voi nukkua leffan aikana. Salissa on hoitopöytä sekä mikroaaltouuni vauvanruokien ja maidon lämmittämistä varten. Vauvakino-elokuva esitetään aina puolivalossa ja normaalia pienemmällä äänenvoimakkuudella. Salissa Vauvakino-leffana esitetään intensiivinen brittidraama Locke, jonka pääosassa nähdään karismaattinen Tom Hardy (mm. Inception, Keinoja kaihtamatta, Laittomat). Elokuvan kesto n. 1 h 25 min. Ensi-ilta vauvaa voi pitää sylissä, voi liikuskella ympäriinsä, ja salista voi myös halutessaan välillä poistua. Vauvakino-näytökset alkavat klo Tapahtuma saattaa sisältää yhteistyökumppaneiden tuotenäytteitä, tarjouksia, arvontoja ja muita mukavia yllätyksiä. Tervetuloa Vauvakinoon! Vauvakino-tapahtuma järjestetään seuraavan kerran torstaina 5. kesäkuuta klo

14 14 Sieppo, Suomen ainut lasten luontolehti, vie sinut kuusi kertaa vuodessa seikkailuun metsien vihreisiin varjoihin ja vesien sinisiin saloihin. Lapset ja luonto Luontokokemukset tukevat lapsen ja perheiden hyvinvointia Kanniston Kotieläitila on suosittu ympärivuotinen maatilamatkailukohde. Kannisto sopii erinomaisesti i perhematkailijoille. aili ille Paljon eläimiä, vapaa-ajan toimintaa ja maistuvaa lähiruokaa perinteisessä maalaisympäristössä. Kanniston Kotieläintila Kannistontie 172, Loimaa. Puh , Tilaa Sieppo tai liity Luonto-Liiton jäseneksi. (lehti sisältyy jäsenyyteen) Mukavat elämykset luonnossa, yhdessä perheen ja toisten lasten kanssa, vaikuttavat myönteisesti lapsen kehitykseen sekä luovat pohjaa läheisen luontosuhteen synnylle. Lähimetsä, sen piilot, kiipeilypuut ja -kivet tarjoavat leikkipaikan, jossa kaikki ei ole aikuisten valmiiksi miettimää. Lapsen vapaalle toiminnalle, leikille ja mielikuvitukselle on metsässä tilaa. Omassa lähiympäristössä touhutessa kehittyy myös läheinen luontosuhde, joka on tutkitusti ympäristövastuullisen toiminnan taustalla. Viime vuosina on saatu tietoa siitä, että luontokokemukset elvyttävät stressistä. Myös stressaantumattomiin ihmisiin luonto vaikuttaa myönteisesti. Luonnossa oleminen yhtä aikaa sekä virkistää että rauhoittaa mieltä. Tutkimuksissa on havaittu, että tarkkaavuushäiriödiagnoosin (ADD tai ADHD) saaneiden lasten oireet lieventyvät luonnossa. Vanhemmat havaitsivat, että lasten keskittyminen kotiläksyihin ja jokapäiväisiin askareisiin helpottui, samoin tehtävien loppuun tekeminen ja vanhempien ohjeiden seuraaminen sujui paremmin. Luontokokemuksilla on suuri merkitys myös lasten immuunipuolustuksen kehittymiselle. Suomalainen tutkijaryhmä on osoittanut, että monimuotoinen luonto kodin ympärillä näkyy ihon bakteerilajiston monipuolisuutena, mikä puolestaan tarjoaa vahvan suojan allergioita vastaan. Immuunipuolustuksen muotoutuminen tapahtuu erityisesti lapsena. Luontoympäristössä vietetty aika parantaa terveydentilaa myös välillisesti houkuttelemalla melkein huomaamatta liikkumaan. Epätasaisessa maastossa liikkuminen kehittää tasapainoaistia ja motoriikkaa. Luonnossa liikkuminen antaa mielihyvää Mieliala kohenee luonnonmaisemaa katsellessa ja luonnossa liikkuessa. Tutkimuksissa on löydetty jopa näyttöä siitä, että ahdistus ja masennus helpottavat luontokokemusten aikana. Luonto antaa myös esteettisiä elämyksiä. Pienet lapset ovat yleensä kiinnostuneita luonnonilmiöistä, ja luonto tarjoaa lapsen ihmettelevälle tutkijan mielelle paljon virikkeitä. Luonnosta voidaan oppia yhdessä koko perheen kanssa. Aikuisen ei tarvitse olla kaikkitietävä, vaan kysymykset ovat vastauksiakin tärkeämpiä. Lapset kannattaa viedä luontoon niin omassa arjessa kuin vaikkapa luontokerhoissa ja luontoleireillä. Luonto-Liitto on järjestänyt lasten luontokerhoja 1940-luvulta lähtien. Kerhojen ohjelmaan kuuluu reipasta ulkoilua, vauhdikkaita leikkejä ja luonnon tutkimista ohjaajan opastuksella. Kerhopaikan lähimetsä eri vuodenaikoina, lintujen pesäpuuhat, muurahaisten polut sekä oravan ja tikkojen metsään jättämät merkit tulevat tutuiksi kerhovuoden aikana. Luontokerholaiset eivät pelkää sadetta tai pakkasta, mutta erityisen huonolla kelillä kerhon ohjelmassa on esimerkiksi askartelua, taiteilua ja luontosatujen maailmaan uppoutumista. TEKSTI: Malva Green ja Sini Heikkilä Malva Green työskentelee Luonto- Liitossa ympäristökasvatuspäällikkönä ja Sini Heikkilä kerhohankevastaavana. Ulkoilupäivä Kurjenrahkan kansallispuistossa la klo Euroopan kansallispuistopäivän merkeissä järjestetään yleisötapahtuma Kurjenrahkan kansallispuistossa. Tapahtumassa on erilaisten yhdistysten tarjoamaa ohjelmaa koko perheelle, kokeneempiakin luonnossa kulkijoita unohtamatta. Ohjelma keskittyy Kurjenpesän luontotuvan läheisyyteen. Paikanpäällä on myytävänä mm. muurinpohjalettuja, mutta kannattaa ottaa myös omat eväät mukaan. Lisätietoa: luontoon.fi/kurjenrahka Perusta oma ympäristöetsiväkerho lasten kanssa! Katso lisää: Luonto- Liiton Varsinais-Suomen piiri:

15 15 Liikutaan yhdessä Mikä meitä aikuisia liikuttaa Suomalaisen aikuisväestön vapaa-ajan liikunnanmäärä on kohtalaisella tasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finriski 2012 tutkimuksen mukaan noin 75% vuotiaista harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan. Kasvu on merkittävä, kun vertaamme sitä tutkimusajan alkuvuosiin. Kävely on edelleen selkeästi suosituin liikuntamuoto, kuntosaliharjoittelun ja juoksun harrastajamäärät ovat kasvaneet eniten. Mikä selittää, että samanaikaisesti suomalaisten keskipaino on noussut ja sairastavuus yleistynyt. Eikö liikunta olekaan hyväksi vai liikkuuko miljoonat suomalaiset väärin? Vaikka vapaa-ajan liikkuminen on lisääntynyt, fyysinen kokonaisaktiivisuus on laskenut merkittävästi. On ymmärrettävää, että automatisoitumisen myötä työn fyysinen rasittavuus on laskenut. Työnsä fyysisesti raskaaksi tai paljon kävelyä ja nostelua vaativaksi arvioi vuonna 1972 naisista noin 50% ja miehistä 60%. Tällä hetkellä naisista enää 20% ja miehistä vajaa kolmannes on fyysisesti rasittavassa työssä. Liian monella aamu alkaa istumisella auton ratin taakse, jatkuu kahdeksan tuntia toimistossa, päätyen autoilun jälkeen kotisohvalle. Vapaa-ajan liikunnalla pyritään täyttämään fyysisen aktiivisuuden tyhjiötä, joka aiemmin on täyttynyt raskasta työtä tehden. Ajatus on hyvä! Harhaluulo kuitenkin on, että rituaalin rikkominen kaksi kertaa viikossa paikkaisi arjen muun passiivisuuden mukana tuomat haitat. Miehistä vain noin 10%, naisista hieman useampi suorittaa työmatkansa liikkuen. Työmatkaliikkumisen merkittävä väheneminen ei selity samalla tavoin työn luoteen muuttumisella. Tämä on monelle hyvä mahdollisuus lisätä liikettä arkeen. Liikunta ei ole kaikkien juttu. Tilastojen pyörittäminen ja liikkumattomuuden uhkakuvilla pelottelu eivät tuota aina hedelmää. Positiivisten mielikuvien rakentaminen vastaavasti sanotaan olevan tehokasta. Unohdetaan siis koko liikunta ja mennään metsäretkelle katsomaan miten luonto herää talvesta. Pyöräillään työmatkat ihastellen muuttolintujen pitkiä airueita. Käytetään portaita sillä hissit kuhisevat flunssapöpöjä. Lähdetään ulos haravoimaan ja nauttimaan auringosta. Kunnostetaan soutuvene ja lähdetään lapsien kanssa järvelle. TEKSTI: Tino-Taneli Tanttu,harrasteliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry TULE MUKAAN ROOPEN ROSKAREMMIIN! ROOPEN ROSKAREMMI on Pidä Saaristo Siistinä ry:n 4 10-vuotiaille lapsille suunnattu kerho. Roskaremmiläiset tekevät oman merkityksellisen osansa Itämeren siivoamisessa ja sen kunnon kohentamisessa. MITÄ ROSKAREMMILÄISET TEKEVÄT? Roskaremmiläiset auttavat Itämerta siivoamalla itse valitsemansa rannan, esimerkiksi mökkirannan tai pienen pätkän venesataman rantaa. Tarkoituksena on poimia kaikki luontoon kuulumaton pois rannalta. Kerätyt roskat kirjataan ylös kaavakkeeseen, joka toimitetaan täytettynä PSS ry:lle. MIKSI KANNATTAA LIITTYÄ ROSKAREMMIIN? Palkintona tekemästään työstään roskaremmiläinen saa hyvän mielen lisäksi Roope-T-paidan, hienon diplomin ja tehtäväkirjan. LUE LISÄOHJEET: ymparistotietoa/roopen_roskaremmi LASTEN LIIKUNNALLISET SYNTYMÄPÄIVÄT AIHEET: temppurata, baletti, leikkivarjo, curling, tanssi, sähly, jättijalkapallo OHJELMA: kaksi aihetta, lahjojen avaus, leikkejä, ohjaajat. JUHLA-AJAT: perjantai lauantai , , , sunnuntai: , , Hinnat: 80 /15 vierasta, 90 /19 vierasta Lisätiedot ja varaukset: (klo 9-16) PUISTOJUMPPAA KUPITTAANPUISTOSSA MAANANTAISIN JA KESKIVIIKKOISIN Klo Kuntojumppa Klo Kehonhuolto (Ankkalammikon ja hiekkatien välisellä ä nurmella) Lisätiedot: /Harrastetoiminta ROOPEN KUNNIADIPLOMI on osoittanut suurta reippautta siivotessaan alla mainitun rannan, ja näin hän on osallistunut omalta osaltaan Itämeren siivoustalkoisiin sekä edistänyt Itämeren tilan parantamista. Täten hänelle myönnetään Roopen Roskaremmin diplomi. Untitled :57:16 Rannan nimi ja sijainti

16 16 Tarvitsetko lastenhoitoapua? Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin hoitajavälityksestä perhe voi saada tilapäistä ja lyhytaikaista lastenhoitoapua kaikille vuorokauden ajoille ja omien tarpeidensa mukaan esimerkiksi, kun lapsi on sairaana, vanhemmat ovat työmatkalla, opiskelemassa, haluavat hetken hengähtää, harrastaa tai viettää aikaa yhdessä. MLL:n hoitajat ovat MLL:n lastenhoitokurssin käyneitä ja haastattelun kautta tehtävään valittuja. Hoitajat saavat myös säännöllistä lisäkoulutusta ja ohjausta. MLL:n hoitajavälitys on avoinna arkisin klo 8-13, p. (02) Tilauksen voi tehdä myös osoitteessa Hoitajavälitys on avoinna koko kesän. Tavataan perhekahvilassa! Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilat ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Perhekahvilassa sekä lapset että aikuiset tapaavat toisiaan ja toimivat yhdessä. Siellä kohtaavat myös eri sukupolvet ja kulttuurit. Joukkoon ovat lämpimästi tervetulleita lapset, äidit, isät, isovanhempi-ikäiset ja muut lapselle läheiset aikuiset. MLL paikallisyhdistysten perhekahviloita Turun seudulla: Halinen Hirvensalo Kaarina Koivula Lieto Littoinen Merimasku Moisio Naantali Paattinen Pansio Piikkiö Runosmäki Turku Varissuo To klo , Kardinaalinkatu 4 F Ke klo , srk-talo, Honkaistentie 85 Pe klo , Oskariina, Oskarinaukio 5 Ke klo , Piispanlähteen lastentalo, Poikluomantie 25 Ma klo 10-12, ke klo 10-12, to klo , Tanskankatu 1 Pe klo 9-12, vauvakahvila ke klo , Kirkkotie 9 Pe klo , Monitoimitalo To klo , Lossitupa (myös iltaperhekahvila, srk-koti) Ma , Yli-Maarian srk-talo Ke 9-11 (joka toinen vko) Vapaa-aika Tulli, Henrikinkatu Pe , srk-talo To 10-12, kirjasto, Pernontie 29 Ma , Perhekeskus Nuppula, Kirkkopuistontie 5 (myös vauvaperhekahvila) Ke 9-12, Nuorisotalo, Piiparinpolku 13 Ti ja to 9-15, pe Vauvakahvila ma klo 10-13, Perhekeskus Marakatti (myös kansainvälisyyskahvila) Ma, ke ja pe Vauvakahvila to 9-12, Perhekeskus Touhula, Pelttarinkatu 4 A Tarkemmat tiedot ja lisää perhekahviloista: varsinaissuomenpiiri.mll.fi/lapsiperheille/perhekahvilat Huom! Kesäaikaan aukioloajat saattavat vaihdella perhekahvilasta riippuen.

17 17 Lapset ja kasvatus HÄPEÄ Itsetunnon pahin myrkky Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen toteaa häpeäkokemuksen olevan usein yhteydesä syrjäytymiseen. Kyky tuntea häpeää kuuluu ihmisyyteen. Normaali häpeätunne on ohimenevä, autonomisen hermoston parasympaattisen osan reaktio, jota voisi kuvailla tuntemuksella Kunpa voisin paeta maan alle. Lapsen itsetunnon vaurioitumisen suurin riski on häpeäkasvatus. Lapsi, joka saatetaan kasvatuksellisista syistä jatkuvasti häpeälle alttiiksi, menettää terveen käsityksen itsestään. Häpeä ja syyllisyys ovat erilaisia kokemuksia. Kyky tuntea syyllisyyttä väärän teon takia on psyykkisen terveyden merkki. Teon anteeksipyytäminen, tunnustaminen tai korjaaminen johtaa syyllisyydentunteen poistumiseen ja mieli palautuu jälleen siihen hyvän olon perustilaan, jossa minä olen ok ja muut ihmiset ovat ok. Häpeä on aivan erityinen tunne verrattuna kaikkiin muihin tunteisiin. Toistuvalla häpeän kokemuksella on karmaiseva tapa syöpyä mieleen pysyvästi. Häpeätunne ei haalistu. Häpeäkasvatus perustuu vastavuoroisuuden torjuntaan - en ota sinua yhteyteeni, en näe, enkä noteeraa sinua. Seurauksena on niin sanottu häpeälamaannus. Lapsi ei kykene saamaan käsitystä tekonsa virheellisyydestä, vaan kokee olevansa itse virheellinen. Lapsen syrjäytymisen taustalla on usein häpeäkokemus. Lapsi asettaa itsensä alttiiksi torjunnalle omien tarpeidensa takia, saadakseen kuulua joukkoon, ollakseen osa meitä. Ellei häntä huolitakaan mukaan, hän kokee olevansa osasyyllinen ympäristönsä reaktioon, siitä huolimatta, ettei näin tosiasiassa olisi. Hän häpeää itseään. Lapsi saattaa kokea, että häneltä viedään viimeisetkin mahdollisuudet ikinä päästä mukaan, mikäli aikuinen alkaa tehdä lapselle oikeutusta päästä mukaan porukoihin. Lapsen omanarvontunto sanoo, että hänen tulisi ansaita paikka joukossa omin avuin, ja ellei hän tässä onnistu, tai häntä syrjitään, kiusataan tai hänet ohitetaan kuin ilmaa, vika on hänessä. Toistuva torjutuksi tuleminen johtaa vakaviin itsetunto-ongelmiin. Ne voivat näkyä joko kontakteista vetäytymisenä tai joskus tuhoisalla tavalla purkautuvana raivona. Eräs keino selvitä häpeäntunteestaan on huolehtia siitä, että jollakulla toisella on vielä kurjempaa. Kiusaajalla häpeä esiintyy sen vastakohtana, häpeämättömyytenä. Häpeämättömyys on keino suojautua häpeän tuottamalta epämiellyttävältä kokemukselta. Häpeämättömyyskin on tunne, vaikka se vaikuttaa tunteettomuudelta. Valehtelu tai nöyryyttäminen on keinoja kompensoida oman syvimmän vaikeaa ja vääristynyttä kokemusta. Häpeäkokemuksen ehkäisyssä kasvatuksella on merkittävä osuus. Häpeän aiheuttamiselta ja noloilta tilanteilta ei kukaan voi kokonaan välttyä, mutta nolaamista ei tulisi käyttää rangaistuksena. Sen sijaan empatian kykyä ja muita tunnetaitoja tulisi opettaa lapselle systemaattisesti, käyttäytymällä itse empaattisesti ja auttamalla lasta mieltämään toisen ihmisen tunnemaailmaa. Tutkimustulokset osoittavat, että tällä on vaikutusta myös tunnekylmien lasten asennoitumiselle. Päiväkodeissa ja kouluissa kiusaamiselle tulee asettaa nollatoleranssivaatimus, ja kiusaamistapaukset on käsiteltävä koulun sisällä. Opettaja näkee ryhmädynamiikan ja lapsen käyttäytymisen ryhmänä, mutta kiusaamistapaukset tulee käsitellä aina kahden kunkin lapsen kanssa, jolloin lapsi on vastakkain tapahtuneen kanssa omana itsenään aikuisen seurassa. TEKSTI JA KUVA: Raili Mykkänen Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Pelastakaa Lapset -lehdessä 5/2013. Lääkinnälliset kuntoutuspalvelut lääkärin lähetteellä. Puheterapia Marjaana Ala-Sorvari Elina Suominen Jessica Åkermarck Toimintaterapia Minna Hakasalo Tuula Kalliovaara Marketta Saarinen Ulla Salo Catja Sell-Fernelius Fysioterapia Elina Enqvist Tanja Salo Eija Tikakoski Kaurakatu 24 A, Turku. Puh Vauvatalo Johanna Lastentarvikkeiden suurmyymälä Turussa Tunnetut laatumerkit: Lastenvaunut Turvaistuimet Pinnasängyt, hoitopöydät, matkarattaat, syöttötuolit, hoitotarvikkeet TURKU Paalupaikka/alakerta Satakunnantie 102 puh Ark. klo 10-18, la Katso tarjouksemme:

18 18 Kaupunkien ja kuntien tiedotteet. Päivähoitopaikkatakuu Kaarinassa lukien Vanhemmat voivat halutessaan irtisanoa tilapäisesti lapsensa hoitosuhteen äitiys-loman, vanhempainloman, hoitovapaan, vuorotteluvapaan, sairausloman, lomau-tuksen, työttömyysjakson tai muun syyn vuoksi. Kaarinan kaupunki sitoutuu osoittamaan hoitopaikan päivähoidon tilapäisesti irtisa-noneelle seuraavan toimintakauden alusta entisestä päiväkodista. Kuitenkin edellyt-täen, että lapsi tulee päivähoitoon elokuun aikana. Saman päivähoitopaikan saamisen edellytyksenä on, että lapsen hoitosuhde on jat-kunut ennen hoidon keskeytystä yhtäjaksoisesti neljä (4) kuukautta. Perhepäivähoidossa tilapäisen keskeytyksen vuoksi poissaolleet lapset ovat etusi-jalla entisellä hoitajalla vapautuviin hoitopaikkoihin. Perhepäivähoidossa päivähoi-topaikkatakuu on ehdollinen ja edellyttää, että perhepäivähoidossa vapautuu päivä-hoitopaikkoja toimintakauden alussa. Nuoremmille sisaruksille pyritään järjestämään hoitopaikat samasta yksiköstä. Hoidon keskeyttäminen tulee kestää vähintään kuusi (6) kuukautta ja siitä tehdään kirjallinen sopimus viimeistään kuukausi ennen keskeytystä. Perheen tulee jättää uusi päivähoitohakemus maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli päivähoitohakemusta ei jätetä, takuu palata samaan päivähoitopaikkaan raukeaa. Sopimus raukeaa, mikäli lapselle tarvitaan päivähoitoa ennen päivähoitopaikkata-kuuta koskevan sopimusajan täyttymistä. Tällöin perheen tulee hakea päivähoito-paikkaa lain edellyttämien määräaikojen mukaisesti ja päivähoitopaikka osoitetaan vapaana olevien hoitopaikkojen mukaisesti. Kaarinan varhaiskasvatus Liedon avoin päiväkoti Perhepesä Liedon kunnassa toimii avoin päiväkoti Perhepesä, joka tarjoaa avoimia varhaiskasvatuspalveluita kotihoidossa oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Toiminta on alkanut vuonna 2008 ja laajentunut pikkuhiljaa, toimintakausi päästiin aloittamaan uusissa, isommissa tiloissa vanhalla kunnantuvalla. Tällä hetkellä Perhepesässä toimii avoin päiväkoti neljänä aamupäivänä viikossa, 3-, 4- ja 5-vuotiaiden kerhot 1-2 kertaa viikossa aamu- ja iltapäivisin, puistotoiminta kaksi kertaa viikossa aamupäivällä sekä ensisynnyttäjien äiti-vauva ryhmä kerran viikossa. Lisäksi yhteistyössä neuvolan kanssa toimivat perhevalmennukset ja yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Liedon paikallisyhdistyksen kanssa Vauvakahvila. Avoin päiväkoti Perhepesä tarjoaa lietolaisille lapsille ja heidän vanhemmilleen mukavaa yhdessäoloa leikin, laulun, askartelun ja ohjatun toiminnan parissa. Perhepesästä lapset löytävät leikkiseuraa ja vanhemmat vertaisseuraa toisista vanhemmista. Toimintaa Perhepesässä ohjaavat lastentarhanopettaja, perheohjaaja ja kaksi kerho/puistoapulaista. Tervetuloa mukaan toimintaan! Puistotoiminta käynnistyy Liedossa ympärivuotisena Kuntalaisaloitteen pohjalta järjestetty puistotoiminta alkoi ensin vuoden kokeiluna, nyt elokuusta alkaen se käynnistyy ympärivuotisena toimintana keskustan alueella, kahtena aamupäivänä viikossa klo 9-12 välisenä aikana. Puisto sijaitsee Kunnantuvan vieressä olevalla aidatulla alueella. Toisena puistopäivänä on vakinaisten käyttäjien ryhmä, johon ilmoittaudutaan jo keväällä. Toinen puistopäivistä on satunnaisille käyttäjille tarkoitettu ryhmä, johon ilmoittaudutaan sähköisesti joka kerta erikseen kunnan nettisivulla olevan linkin kautta samalla viikolla. Puistotoiminta tarjoaa alle kouluikäisille kotihoidossa oleville 18 kuukautta täyttäneille lapsille mahdollisuuden osallistua ohjattuun toimintaan, jota ohjaa 2 kasvatushenkilöä. Puistossa lapsi saa ulkoilla ikätovereiden kanssa, ja harjoitella ryhmässä olemisen taitoja ja vanhemmastaan erossa oloa. Vanhemmille tarjoutuu mahdollisuus tehdä omia asioitaan ilman lasta, jolloin vanhemmat jaksavat lapsiperheen arkea paljon paremmin. HUOM! Kesäkuun ajan puistotoimintaa on joka päivä klo 9-12 Kunnantuvan viereisessä puistossa. Kesän puistotoimintaan ilmoittaudutaan sähköisesti joka päivään erikseen. Linkit seuraavaan viikkoon aukeavat aina perjantaisin. Lisää tietoa löydät kunnan nettisivultamme Tietoa Turun varhaiskasvatuksen kaikista palveluista on saatavilla palveluohjauksesta puh arkisin klo 9-15 Kunnallisia ja yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita Avoin varhaiskasvatus Päivähoito Päivähoitomaksut Tietoa lapsen hoitotuista Palveluseteli Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 10, Turku Olemme tavoitettavissa myös kesällä Varhaiskasvatuksen palveluohjaus on avoinna kesäaikana seuraavasti; virasto on auki 27.6 asti. Käyntiaika on 9 15 Käsityöläiskatu virasto on suljettu, mutta palvelemme puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Voit soittaa numeroon ja kirjoittaa meille osoitteeseen varhaiskasvatus(at)turku.fi

19 19 Päivähoidon kuulumisia. Kaarinassa pallot lentelivät päivähoitopaikoissa Kaarinassa voidaan olla ylpeitä Miljoonia minuutteja pallotellen - tempaukseen osallistuneiden päivähoitopaikkojen ja lasten määrästä, sillä Kaarinan alueella tempauksessa oli mukana kaiken kaikkiaan 1834 lasta, joka on ennätysmäärä, noin kolme kertaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten! Varhaiskasvatuksen ja liikuntapalveluiden yhteistyö on toiminut hienosti ja lapset hoitajineen ovat olleet hienosti tempauksessa mukana! Varsinais-Suomen Pesiksen heittoseinä kiersi myös pitkin päiväkoteja koko viikon innostamassa lapsia pallottelemaan. Kaarinassa mukana olleet ryhmät: kaikki kunnalliset perhepäivähoitajat (75kpl, ensi kertaa mukana!) ja kaikki kunnalliset 12 kpl päiväkotia: Vuorokoti Rinkeli, Hovirinnan, Kesämäen, Koriston, Kultanummen, Kuovinkadun, Kuusiston, Littoisten, Piispanlähteen, Rauvolan ja Tienniityn päiväkodit sekä päiväkoti Pihlajanmarja. Yksityisistä viisi päiväkotia: Folkhälsanin Skogsläntan, Verkanappuloiden Nappulalaakson/Knattedal päiväkoti, Päiväkoti Nappula- linna ja Voivalan lastentalo sekä Omppusten Päiväkoti Omppula. Ryhmäperhepäiväkodeista kaikki viisi kunnallista eli Kolamäki, Sinivuokko, Voivala, Silvola ja Pikkupehtoori ja lisäksi yksityiseltä puolelta Villa Leppis. Lisäksi: S:t Karins Svenska Förskola, Kesämäen leikkipuisto, (Kuusiston puisto oli ilmoitettu Kuusiston päiväkodin mukana) sekä 6 yksityistä perhepäivähoitajaa Piikkiön alueelta! Tempauksessa on tarkoitus pallotella mahdollisimman paljon ja jokaisesta kymmenen minuutin pallottelusta lapsi saa piirtää pallon kuvan omatekemään tulostauluun sekä kotiin saatavaan tuloskorttiin. Tavoite on yksinkertainen: lisätä lasten liikkumista! Kaarinassa palkintoina on kaiken kaikkiaan jopa kuusi isoa pallo-/liikuntavälinekassia, joista yksi on Miljoonia minuutteja pallotellen Varsinais-Suomen Pesiksen kautta ja viisi kassia Kaarinan liikuntapalveluiden kautta. Yksi kassi on ns. kilpailusäkki: se päiväkoti/ryhmä, joka kerää eniten pallotteluminuutteja, suhteutettuna lapsimäärään, saa kassin! Viisi kassia arvotaan kaikkien tempaukseen osallistuneiden ryhmien kesken. Palkintojen saajat julkaistaan sitten, kun olemme saaneet pallotteluminuutit kaikilta ryhmiltä, ryhmät ilmoittavat pallottelutuloksensa Varsinais- Suomen Pesiksen sivujen kautta ke mennessä. Päivi Mecklin Kaarinan liikuntapalveluista ja Päivi Kemppainen Kaarinan varhaiskasvatuksesta Lisätietoja: Miljoonia minuutteja pallotellen on päivähoitoikäisille suunnattu pallottelutempaus. Tempaukseen voivat osallistua mukaan lähteneiden kuntien päiväkodit, perhepäivähoitajien ryhmät sekä halutessa yksityiset päivähoitopaikat. Tempauksessa oli tänä vuonna mukana yli lasta ja lähes 700 päivähoitopaikkaa! Tempaus toteutettiin viime viikolla kolmatta kertaa Turun seudulla. Tänä vuonna tempauksessa oli mukana 11 kunnan päivähoitopaikkoja eli Auran, Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Paimion, Pöytyän, Raision, Sauvon ja Turun päivähoitolapsia. Tempaus järjestettiin jälleen Varsinais-Suomen Pesiksen isännöimänä. Tempaus toteutettiin nelipäiväisenä maanantaista torstaihin Tempaus oli suunnattu kaikille em. kuntien päivähoitopaikkojen 4-6-vuotiaille lapsille, mutta pienemmätkin lapset saivat olla mukana. Pallottelutempaukseen osallistuvien päivähoitopaikkojen kesken arvotaan kunnittain palkintoina liikuntavälineitä ja lisäksi jokainen osallistuva päivähoitopaikka sai pallon.

20 20 Seurakunnissa tapahtuu Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Mukaan vapaaehtoistoimintaan pääsee mieskaverikurssin kautta. Kurssin aikana perehdytään muun muassa vapaaehtoistyön ja kaveritoiminnan periaatteisiin, lapsen kehitykseen, äitien ja lasten odotuksiin sekä vapaaehtoisena jaksamiseen. Perheet voivat hakea lapselleen mieskaveria, jos lapsella ei syystä tai toisesta ole kontaktia isään tai muihin miehiin. Lapset voivat olla iältään 4-16 vuotiaita, poikia ja tyttöjä. Myös sisaruksille voidaan mieskaveria hakea. Ota yhteyttä niin kerromme lisää! Turun ja Kaarinan seurakunnissa tapahtuu kesällä: KESÄKAHVILASSA tapaat muita lapsia ja aikuisia, muskarihetkissä laulellaan ja soitellaan, leikitään ja askarrellaan yhdessä. Päivän aikana hiljennytään kynttilähetkessä ja nautitaan kahvia, mehua ja omia eväitä. Kesäkahvilat ovat maksuttomia. Leppäkertun kesäkolon perhekahvila ma-pe klo 9-15 Nuortentalo, Eerikinkatu 1. Henrikin kesäkahvila perheille ma, ke ja pe klo 9-15 Henrikinkirkko, Peltolantie 2 Paattisten kesäkahvila perheille ma ja ke klo 9-12 Paattisten seurakuntatalo, Paattistentie 857 Kaarinan kesäkahvila perheille ma ja ke klo 9-15 Kaarinan kirkko Vuodinkatu2 Piikkiön kesäkahvila perheille ti ja to klo 9-15 Piikkiön seurakuntakeskus, Hepojoentie 4 Naantalin seurakunnassa tapahtuu kesällä: Kesäkuussa Muskari lapselle aikuisen kanssa Ma klo (Isotalontie 9, Naantali) Toimintaa Isotalontien puistossa 3-6 vuotiaille. Ma klo (Sateella kerhotilassa) Toimintaa Isotalontien puistossa 3-6 vuotiaille. Ti klo 9-12 (Sateella kerhotilassa) Puuhakerho 3-6 vuotiaille Ti klo (Isotalontie 9, Naantali) Piknik-tapahtuma Naantalin Kirkkopuistossa. Ke klo (ei viikolla 25) Pientä ohjelmaa päivän mittaan. Omat eväät mukaan. Jokaisen toimintapäivän hinta on 3 /lapsi. Sisarukset 5 yhteensä. Retkiä yhdessä aikuisen kanssaretki KORKEASAAREEN to 5.6. lähtö seurakuntakeskuksesta klo 9. Bussimatkan hinta 12 /henkilö. Jokainen maksaa itse liput ja ruokailut paikanpäällä. Maarian kiertävä kesäkahvila ma-pe klo 9-15 ma Runosmäki, ti Pallivaha, ke retkipäivä, to Kotimäki, pe Maarian pappila. Kivaa yhdessäoloa ja kesäistä touhua. Maksuton. Retkillä hinta. Tied. p , Kesämuskarit Kesämuskarit ovat avoimia perheryhmiä. Ei ilmoittautumista. Maksuton. Perhemuskareita Martissa ke 4.6, ke 11.6 ja ke 18.6 klo 9.00, 9.45 ja Martin seurakuntatalo, Temppelinkatu 1 Perhemuskareita Kuralan Kylämäessä pe 6.6, pe 13.6 ja ma 16.6 klo 9.30, ja Kuralan kylämäki, Jaanintie 45 Helatorstain Seikkispäivä to 29.5 klo Puisto täynnä reipasta ohjelmaa! Rokkikokki konsertoi klo 11 ja 14, Kas Kummaa 12.30, kasvomaalausta, isille ja pojille omaa ohjelmaa,.. soppalounas. Maksuton! Perhekerhot ja kahvilat aloittavat toimintansa viikolla 34. Syksyn muskarihaku alkaa 22.8 Lisää tietoa toiminnasta Retki SÄRKÄNNIEMEEN to lähtö seurakuntakeskuksesta klo 9. Bussimatkan hinta 12 /henkilö. Jokainen maksaa itse liput ja ruokailut paikanpäällä. Retki ZOOLANDIAAN ke lähtö klo 9.00 seurakuntakeskuksesta klo 9. Bussimatkan hinta 6 /henkilö. Jokainen maksaa itse liput ja ruokailut paikanpäällä. Elokuussa Piknikpäivät 6.8. ja 7.8. klo Naantalin Kirkkopuistossa. Kivaa ulkoleikkitoimintaa. Omat eväät mukaan. Kouluunlähtevien lasten siunaamiskirkko ma klo Naantalin kirkossa. Ilmoittautuminen kaikkiin toimintoihin (Kirkkopuiston piknikpäiviin ei tarvitse ilmoittautua.) Henny , Kirsti , Telle Pienten koululaisten ja koulualokkaiden kesäkerho klo Seurakuntakeskuksessa (Piispantie 2, Naantali). Ohjaajina Jaana Härmä, Tarja Lehto ja Päivi Saarenpää. Ohjaajta tavoittaa numerosta: Hinta:25 /viikko/lapsi (sis. ruokailun ja välipalat). Ilmoittautumiset: Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tervetuloa! Raision seurakunnassa tapahtuu kesällä: Wanhan pappilan KESÄPÄIVÄT Arkipäivisin klo seurakuntatalon pihamaalla (Kirkkoherrankuja 2). Hartaushetki keskiviikkoisin klo 10 seurakuntatalon kappelissa. Ohjelmassa laulu-, leikki-, askartelu- ja hartaushetkiä sekä vapaata oleskelua. Toiminta on tarkoitettu kaikille pikkulapsille äidin, isän, mummon tai muun hoitajan kanssa. Seurakunta tarjoaa kahvit, teet ja mehut, muuten omat eväät. Grillausmahdollisuus. Wanhan Pappilan päivien toiminta on maksutonta, eikä tapahtumaan tarvitse ilmoittautua erikseen. Lisätiedot: Kouluun lähtevien siunaaminen ma klo ja Raision kirkossa Me ollaan kaikki kavereita, eikä kiusata ketään. Pikkuväen rauhanlupaus ke klo 9.30 kirkossa. PERHESEIKKAILU to klo 18 seurakuntatalolla, Wanhan Pappilan pihassa. Pihaseikkailu koko perheelle! Ohjelmassa monenlaista mukavaa tekemistä. Seuraa tiedoittelua.

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Pieni. EKG-opasvihko. lapsiperheille

Pieni. EKG-opasvihko. lapsiperheille Pieni EKG-opasvihko lapsiperheille PIENI EKG-OPASVIHKO LAPSIPERHEILLE Tässä pienessä EKG-opasvihkossa on lyhyesti kuvattu EKGtutkimus, eli sydänfilmin otto. Toivomme Teidän lukevan oppaan yhdessä lapsenne

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot