Tervein mielin Pohjois-Suomessa PPSHP:n osahankkeen osaprojekti: lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervein mielin Pohjois-Suomessa PPSHP:n osahankkeen osaprojekti: lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjut"

Transkriptio

1 Tervein mielin Pohjois-Suomessa PPSHP:n osahankkeen osaprojekti: lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjut Virva Siira projektityöntekijä, FT Hanna Ebeling, vastuualueen johtaja, professori Pirjo-Liisa Kurki apulaisylilääkäri Anna-Maija Puusti ylihoitaja, TtM Tiina Puotiniemi, TtM projektipäällikkö

2 TIIVISTELMÄ Lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjuselvitys ( ) toteutettiin Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeen osaprojektina Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian tulosalueen lastenpsykiatrian klinikassa. Lastenpsykiatrian osaprojektin kehittämisen painopistealueena olivat hoitoketjut. Osaprojektin tavoitteena oli hoito- ja palveluketjujen toimintaa koskevien tietojen kerääminen uusien toimintamallien kehittämiseksi. Osaprojektissa selvitettiin 1) vauvaperheen, 2) anoreksiapotilaan ja 3) neuropsykiatrisen potilaan hoito- ja palveluketjua sekä lastenpsykiatrian etäpoliklinikan toimintatapoja kartoittamalla, miten lapsen tutkimusvaihe toteutetaan, miten hoitosuunnitelma muodostetaan eri tilanteissa, mitä potilasasiakirjamerkintöjä tehdään ja mihin tiedot tallennetaan. Lisäksi selvitettiin, miten hoitovastuu määrittyy, kuka toteuttaa käytännössä hoidon ja miten hoitavaa tahoa voidaan työnohjauksen ja/tai koulutuksen sekä yhteistyön avulla tukea. Osaprojektiin osallistui lastenpsykiatrisessa hoidossa olleita potilaita ja heidän vanhempiaan sekä heidän kanssaan työskennelleitä terveydenhuollon ammattilaisia. Aineiston keruun menetelminä käytettiin teemahaastattelua ja lomakekyselyä. Lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjujen toiminnalle oli ominaista moniammatillinen palveluntuottajien organisaatiorajat ylittävä yhteistyö. Vauvaperheiden palveluketjun kehittämisalueeksi erottui toiminnan rakenteiden vakiinnuttaminen siten, että hoidon toteuttamisessa voidaan huomioida riittävästi lapsen kehitysympäristö ja lapsen kasvun myötä ilmenevät muuttuvat iänmukaiset tarpeet. Syömishäiriöiden palveluketjun osalta nousi esille erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen sekä erikoissairaanhoidon sisäisen toimintamallin kehittämisen tarve. Neuropsykiatrian palveluketju oli vakiintunut tarkkaavuuden ongelmiin liittyen, mutta harvemmin esiintyvien lasten neuropsykiatristen ongelmien kohdalla toimintamallien vakiinnuttaminen ja asiantuntijuuden kehittäminen katsottiin vielä tarpeelliseksi. Avainsanat: hoito- ja palveluketju, lastenpsykiatria 2

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET HOITO- JA PALVELUKETJUITTAIN Vauvaperhe Palveluketjun käytännöt Hoidon toteutus käytännössä Palveluketjun kehittämiskohteet Palveluketjun vahvuudet Tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa Hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät Hoitovastuu Työnohjaus, koulutus ja yhteistyö Syömishäiriö Palveluketjun käytännöt Hoidon toteutus käytännössä Palveluketjun kehittämiskohteet Palveluketjun vahvuudet Tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa Hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät Hoitovastuu Työnohjaus, koulutus ja yhteistyö Neuropsykiatrisen potilaan hoitoketju Palveluketjun käytännöt Hoidon toteutus käytännössä Palveluketjun kehittämiskohteet Palveluketjun vahvuudet Tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa Hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät Hoitovastuu Työnohjaus, koulutus, yhteistyö JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET: LIITTEET LIITE 1 LASTENPSYKIATRIAN OSAPROJEKTIN TAUSTA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET LIITE 2 PROJEKTITIEDOTE PERHEELLE LIITE 3 POTILAAN SUOSTUMUS LIITE 4 TEEMAHAASTATTELU KYSYMYKSET LIITE 5 PROJEKTITIEDOTE 10 VUOTTA TÄYTTÄNEELLE POTILAALLE LIITE 6 KYSELYLOMAKE 3

4 1 JOHDANTO Lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjuosaprojekti toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) Tervein mielin Pohjois-Suomessa -osahankkeessa (Puotiniemi 2009). Taustalla on aikaisemmin Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) toteuttama kehittämis- ja yhteistyöhanke PPSHP:n kuntien kanssa. Lastenpsykiatrian hoitoketjuja on työstetty yhdessä OYS:n ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien (Taivalkoski, Kuivaniemi, Oulunsalo, Utajärvi, Tyrnävä, Raahe, Ylivieska, Pulkkila ja Pyhäjärvi) kanssa jo vuodesta 1997 alkaen (Moring ym.1998). Tuloksena ovat syntyneet valtakunnallisestikin edistykselliset useita lastenpsykiatrisia häiriöitä koskevat PPSHP:n hoito-ohjelmat sekä ohjeistus hoidon porrastuksesta. (PPSPH intra/hoito- ja tutkimusohjeet/hoito-ohjeet/hoitoketjukäsikirja/hoitoketju diagnooseittain tai Nykyisessä laajuudessaan ne ilmestyivät vuonna 2006, ja viimeksi ne on päivitetty vuonna Lastenpsykiatria on lääketieteen ala, joka on erikoistunut lasten mielenterveydenhäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon. Lastenpsykiatria tuottaa ja järjestää lasten psykiatristen sairauksien ennaltaehkäisy-, hoito- ja kuntoutuspalveluita. Nykyisessä palvelujärjestelmässä lapsella voi olla runsaasti erilaisia biopsykososiaalista kehitystä tukevia kehitysympäristöjä, kuten kodin lisäksi päiväkoti, koulu, harrastusympäristöt, terveyskeskus ja sairaala. Lapsen psyykkisen kehityksen häiriön hoitaminen edellyttää usein lapsen ja perheen kanssa työskentelevien ammattilaisten toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Hoito- ja palveluketjulla tarkoitetaan sopimusta siitä, miten ja missä potilas tutkitaan ja hoidetaan eri toimijoiden kesken (Nuutinen 2000). Lastenpsykiatrian osaprojektissa selvitettiin hoito- ja palveluketjujen toimintaa. Lastenpsykiatrian klinikka on kehittänyt etäpoliklinikkatoimintaa vuodesta 1993 alkaen yhtenä merkittävänä tapana tehdä yhteistyötä kuntien kanssa. Tätä työtä on tarkasteltu kahdessa lastenpsykiatrian klinikassa tehdyssä raportissa (Väyrynen ym. 1996; 2006). Haasteeksi hoitoketjujen kehittämisessä tällä hetkellä nähdään vauvaperheiden hoito, syömishäiriöiden hoito sekä etäällä suurista kasvukeskuksista 4

5 olevien lapsipotilaiden ja heidän perheidensä psykoterapeuttisen hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen riittävän intensiivisesti hoitoketjun avulla siten, että hoidon ja kuntoutuksen toteuttaminen ei liiaksi kuormita lapsen ja hänen perheensä arkea. Aiemmissa (Väyrynen ym. 1996; 2006) selvityksissä hoitoketjuja on tarkasteltu kuntien valmiuksien ja kunnan työntekijöiden näkökulman kannalta. Yksittäisen potilaan osalta hoitoketjun hyvä toteutuminen tai sen ongelmat eivät ole selvästi tulleet tarkastelun kohteeksi. Nykyisessä osaprojektissa on tarkoitus kartoittaa lastenpsykiatrisen potilaan hoitoketjua tarkastelemalla niitä tekijöitä, jotka on potilaiden hoidon ja kuntoutuksen kannalta koettu hyvin toimiviksi ja jotka kannattaa vakiinnuttaa käyttöön. Samalla tarkastellaan hoidossa ilmenneitä ongelmia, joissa hoitoketjun toimivuutta tulee kehittää (lainaus Ebeling 2009, Liite 1). Osaprojektin tavoitteena oli 1) vauvaperheen, 2) anoreksiapotilaan ja 3) neuropsykiatrisen potilaan hoito- ja palveluketjun sekä lastenpsykiatrian etäpoliklinikan erilaisten toimintatapojen, kuten ennaltaehkäisyn, konsultaation, tutkimisen ja pitkäjänteisen hoidon/kuntoutuksen, selkiyttäminen. Osaprojektissa selvitettiin, miten lapsen tutkimusvaihe toteutetaan, miten tehdään hoitosuunnitelma eri tilanteissa, mitä kirjataan ja mihin, miten hoitovastuu määrittyy ja miten hoito toteutetaan käytännössä sekä miten hoitavaa tahoa voidaan työnohjauksen ja/tai koulutuksen sekä yhteistyön avulla tukea. Tavoitteena oli hoito- ja palveluketjujen toimintaa koskevien tietojen kerääminen uusien toimintamallien kehittämiseksi. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Aineiston keruu: Aineisto muodostui lastenpsykiatrisessa hoidossa olleiden potilaiden ja heidän vanhempiensa sekä heidän kanssaan työskennelleiden ammattilaisten haastatteluista ja kyselylomakevastauksista. Tiedonkeruu toteutettiin avoimena teemahaastatteluna ja sähköisenä webropol-kyselynä. Tavoiteena oli haastatella vähintään 10 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) lastenpsykiatrisessa hoidossa selvityksen aikana olevaa tai aikaisemmin hoidossa ollutta lasta, heidän vanhempiaan sekä hoito- ja palveluketjun työntekijöitä. Otokseen pyrittiin saamaan maantieteellisesti eri paikkakunnilta eri ikäisiä tyttöjä ja poikia eri diagnoosiluokista. 5

6 OYS:n lastenpsykiatrian työntekijöitä tiedotettiin selvityksestä ja heitä pyydettiin osallistumaan siihen. Haastateltavien valinta suoritettiin lastenpsykiatrian etäpoliklinikan, poliklinikan ja osastojen työntekijöiden esitysten perusteella. Lastenpsykiatrian työntekijä otti ensin yhteyttä potilaansa vanhempiin, esitteli selvityksen ja kysyi potilaan vanhempien halukkuutta osallistua tutkimukseen (Liite 2). Seuraavaksi lastenpsykiatrian työntekijä tai haastattelija antoi vanhemmille suostumuslomakkeen, jossa he ilmoittivat kirjallisesti, ketä heidän lapsensa lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjun toimijoita tutkimuksessa haastatellaan ja keneltä kerätään tietoja kyselylomakkeella (Liite 3). Potilaan vanhempi tai vanhemmat haastateltiin heidän kotonaan tai kunnan tai OYS:n toimipaikassa (Liite 4). Potilas haastateltiin hänen vanhempiensa allekirjoittamalla luvalla joko ennen vanhempien haastattelua tai sen jälkeen vanhempien valinnan mukaisesti. 10 vuotta täyttäneeltä potilaalta pyydettiin lisäksi oma kirjallinen suostumus selvitykseen osallistumisesta (Liite 4, 5). Vanhempien nimeämät työntekijät haastateltiin vanhempien ja potilaan haastatteluiden jälkeen. Työntekijöiltä pyydettiin kirjallinen suostumus selvitykseen osallistumisesta haastattelun yhteydessä. Työntekijät haastateltiin heidän toimipaikoissaan (Liite 3, 4). Vanhempien nimeämille työntekijöille lähetettiin webropol-kysely vastattavaksi selvityksen aikana (Liite 6). Osallistuminen oli vapaaehtoista sekä potilaille, heidän vanhemmilleen että palveluketjussa toimiville työntekijöille. Haastattelut nauhoitettiin. Selvityksessä noudatettiin OYS:n yleisiä kehittämis- ja tutkimusohjeita sekä voimassaolevia salassapitolakeja ja -säädöksiä. Aineisto: Selvitykseen osallistui yhteensä 9 potilasta perheineen (taulukko 1). Selvitys suoritettiin seuraavissa kunnissa: Raahe, Haapajärvi, Haapavesi, Muhos, Liminka, Tyrnävä, Pudasjärvi (taulukko 2). 6

7 Taulukko 1. Selvitykseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärät hoito- ja palveluketjuittain. Hoitoja palveluketju Selvitykseen osallistuneet potilaat Äiti ja/tai isä haastateltu Potilas haastateltu Työntekijä haastateltu Yhteensä haastateltu Kyselylomakevastaukset Vauvaperhe a 12 5 a Syömishäiriö b b Neuropsykiatria c c Yhteensä Haastateltujen työntekijöiden ja kyselylomakkeen palauttaneiden ammatti: a lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykiatrian mielisairaanhoitaja, lastenpsykiatrian osastonhoitaja, erikoissairaanhoidon sosiaalipediatrian sairaanhoitaja, päiväkodin johtaja, perusterveydenhuollon mielenterveystyön lähihoitaja ja sairaanhoitaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä. b lastenpsykiatrian erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri ja lastenpsykiatrian sairaanhoitaja, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijä, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, perheneuvolapsykologi, kouluterveydenhoitaja. c perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatrian sairaanhoitaja, lastenpsykiatrian mielisairaanhoitaja, lastenpsykiatrian puheterapeutti ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri, opettaja, erityisopettaja, lastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, perhekodin johtaja ja ohjaaja. 7

8 Taulukko 2. Tiedot kunnista. Kunta Lasten ja lapsiperheiden palvelujen organisaatio Haapajärvi Haapajärven kaupunki, peruspalvelukuntayhtymä Selänne ( alk.), muut palvelun tuottajat Haapavesi Haapaveden kaupunki, sosiaalija terveyspiiri Helmi, muut palvelun tuottajat Raahe Raahen kaupunki, muut palvelun tuottajat Muhos Muhoksen kunta, muut palvelun tuottajat Liminka Limingan kunta, muut palvelun tuottajat Tyrnävä Tyrnävän kunta, muut palvelun tuottajat Pudasjärvi Pudasjärven kaupunki, Oulun kaaren kuntayhtymä, muut palvelun tuottajat Kunnan väkiluku vuonna 2009 Alle18- vuotiaiden osuus kunnan väkiluvusta Kunnan etäisyys Oulusta (km) Aineiston analyysi: Haastatteluaineisto on analysoitu haastattelussa käytettyjen teemojen perusteella (liite 4). Tulokset on analysoitu hoitoketjuittain. Vauvaperheen hoito- ja palveluketjun tulokset koostettiin kirjoittamalla yhteenveto kahden selvitykseen osallistuneen perheen ja heidän kanssaan työskennelleiden ammattilaisten haastatteluista. Syömishäiriön hoito- ja palveluketjun tulokset koostettiin vastaavasti 8

9 yhteenvedoksi kolmesta potilastapauksesta ja neuropsykiatrian hoito- ja palveluketjun tulokset neljästä potilastapauksesta. Seuraavat teemat analysoitiin terveydenhuollon ammattilaisten kyselylomakevastausten perusteella: 1) tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa, 2) hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät, 3) hoitovastuu ja 4) työnohjaus, koulutus ja yhteistyö. 3 TULOKSET HOITO- JA PALVELUKETJUITTAIN 3.1 Vauvaperhe Palveluketjun käytännöt Kun vauvaa oli vaikea hoitaa ja vauvan käyttäytyminen huolestutti vanhempia, he ottivat asian esille perusterveydenhuollossa äitiys- ja lastenneuvolassa. Vauvaperheen hoito käynnistyi myös vanhempien omien, esimerkiksi päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien seurauksena äitiysneuvolassa. Lastensuojelu työskenteli perheen kanssa silloin, kun vanhemmilla oli ongelmia päihteiden käytössä. Äitiysneuvola teki lähetteen erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalle. Kun hoito siirrettiin erikoissairaanhoitoon sosiaalipediatrian hali-poliklinikalle (huumeet-alkoholi-lääkkeet-imeväisetpoliklinikka), työskentely jatkui vanhempien kanssa vauvan terveyttä seuraamalla. Kotipaikkakunnalla perheiden kanssa työskentelivät perusterveydenhuollon terveydenhoitajat, mielenterveysyksikön psykiatrinen sairaanhoitaja ja lähihoitaja sekä lastenpsykiatrian etäpoliklinikka. Päivähoidossa työskentelivät päiväkodin johtaja, lastenhoitajat ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja osana palveluketjun toimintaa. Perheiden kotipaikkakunnan sosiaalityöntekijät ja sosiaalipalvelujen perhetyöntekijät olivat mukana työskentelyssä joko avohuollon tukitoimena tai lastensuojelun palveluna. Ollessaan itse aloitteellisia vanhemmat kävivät vauvan ongelmien vuoksi yksityisen lastenneurologin vastaanotolla ja saivat lähetteen lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoon. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, mielisairaanhoitaja, osastonhoitaja, puheterapeutti, psykologi ja toimintaterapeutti sekä lasten neurologian poliklinikka työskentelivät lapsen arvioinnissa ja hoidossa erikoissairaanhoidossa. 9

10 Lastenpsykiatrian etäpoliklinikka teki kotikäyntejä lapsen ja perheen tilanteen arvioimiseksi. Kotipaikkakunnan työntekijät olivat käynneillä mukana. Kotipaikkakunnalla järjestettiin lapsen toimintaterapia yksityisen palveluntuottajan toteuttamana Hoidon toteutus käytännössä Vanhempien tavoitteena oli mahdollistaa vauvan arviointi, hoito ja kuntoutus. He asettivat tavoitteeksi, että lapsen asiat ovat kunnossa ja perhe pääsee elämään normaalia perhe-elämää. Epäonnistumisen kokemukset myönteisen vuorovaikutuksen aikaansaamisessa vauvan kanssa sekä vauvan reagointitavat eri tilanteissa vauvan syntymästä saakka olivat johtaneet vanhempien tasapainoiluun vauvan, oman vanhemmuuden ja ympäristön tuen kanssa. Vanhemmat alkoivat perehtyä vauvalla havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti. Hoidon käynnistyttyä he keräsivät tietoa yhdessä lapsen kanssa toimivien työntekijöiden kanssa. Hoitoon sisältyi vanhempien osallistuminen omille yksilökäynneille, perhekäynneille kotona ja erikoissairaanhoidossa, videoavusteiseen arviointiin ja hoitoon sekä perhe- ja pariterapiaan, tutkimuspalautteille, verkostopalavereihin ja konsultaatiokäynneille. Vanhemmat puhuivat ja alkoivat miettiä perheterapiassa omia asioitaan, mistä kaikki on lähtenyt. He keskustelivat omilla yksilökäynneillä esille nousseista asioista yhdessä puolison kanssa tarvittaessa yhteiskäynneillä pari- tai perheterapiassa. Lapsen oireilun aikaisesta parisuhteestaan vanhemmat totesivat kun meillä on niitä ongelmia hyvä kun saa puhua, paremmin ymmärtää toista, yhdessä oleminen on ollut vaikeaa. Perhetyöntekijä kävi kotona, että saa yhteistä aikaa asioiden hoitamiseen ja samalla oli opittu sopimaan asioista. Vanhemmat kokivat sosiaalitoimen lastensuojelun velvoitteet tarpeellisiksi hoidon aikana. Vanhempien oma aktiivisuus tuki lapsen kasvua ja kehitystä, hoidon eteenpäin viemistä sekä sopivien hoito- ja tukimuotojen etsimistä. Sosiaalitoimen lastensuojelun kysymys palveluketjun toiminnassa oli millä tukitoimilla perhe pärjää omillaan arjessa ja lapsen kasvatuksessa?. Lastensuojelu seurasi terapeuttien/asiantuntijoiden/työntekijöiden työn etenemistä tavoitteenaan arvioida, mikä on tarkoituksenmukainen tuki perheelle eri vaihtoehtojen joukosta. Lastensuojelun 10

11 toimintaa ohjasi pyrkimys lapsen näkökulman esille tuomiseen. Se laati perheen kanssa yhdessä palvelusopimuksen ja seurasi tavoitteiden toteutumista kolmen kuukauden jaksoissa. Lastensuojelu velvoitti perhettä osallistumaan perhetyöhön, joka tuki vauvan hoitamista. Sosiaalitoimen perhetyön osalta oli kyseessä psykososiaalisen tuen muoto, jossa vanhempien kanssa keskusteltiin ja heitä motivoitiin hoitoon heidän kotonaan. Perheessä työskenneltäessä oltiin yksityisalueella, missä perheeltä saadun palautteen tunnistaminen oli tärkeää. Perheessä oivalletut asiat olivat monesti pieniä asioita, joita työntekijät ottivat puheeksi yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen kanssa toimineet päiväkodin työntekijät kävivät vanhempien toimittamat lasta koskevat asiakirjat läpi lapsen taustatietoihin perehtyessään. Vanhempien kanssa tehtiin varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjattiin vanhempien toiveet asioista, joihin tuli kiinnittää huomiota. Vanhemmat antoivat työntekijöille tietoa lapsen tilanteesta, oireista ja hoidosta. Päiväkodin työntekijät kävivät vanhempien kanssa vapaamuotoisia keskusteluja aina tarvittaessa. Päiväkoti teki tiiviisti yhteistyötä lapsen asiaan perehtyneen erityislastentarhanopettajan kanssa. Päiväkodilla oli mahdollisuus konsultoida puhelimitse lastenpsykiatrian etäpoliklinikan työntekijää. Lasta ja perhettä tuettiin ohjauksen, neuvonnan, kasvatuskeskustelujen, tiedottamisen ja konsultaation keinoin päiväkodissa. Yhteistyö oli tiivistä myös kotipaikkakunnan sosiaalitoimen, äitiysneuvolan, perheneuvolan ja mielenterveyspuolen työntekijöiden kesken sekä lastenpsykiatrian etäpoliklinikan kanssa. Nämä tahot pitivät yhteyttä puhelimitse, ennalta sovituissa vanhempien tapaamisissa ja verkostopalavereissa. Tarvittaessa selviteltiin kriisitilanteita. Yhteydenpidon merkitys korostui tilanteissa, joissa perheen käynnit jäivät toteutumatta. Työntekijät alkoivat luoda uutta toimintasuunnitelmaa keskenään silloin, kun perheen tilanne poikkesi voimassa olleista sopimuksista ja suunnitelmista. Suunnittelusta todettiin, että on niinkö tavallaan tätä tilannetta mietitty ja et miten tästä lähetään menemään etteenpäin. Perusterveydenhuollon mielenterveystyön painopiste siirtyi vanhempien ongelmista vanhemmuuteen, lapseen, parisuhteeseen ja vanhempien henkilökohtaisiin terapeuttisiin 11

12 tavoitteisiin. Monimuotoinen terapiatyöskentely sisälsi vanhempien omat yksilölliset tukikäynnit ja pari- sekä perhetyöskentelyä. Tavoitteena oli, että äiti saa siihen ommaan, et äitiyteen liittyviä asioita ja sitte siihen niinku naisena olemiseen tukea, ja vastaavasti isä sai työskentelyssä tukea isyyteen. Erikoissairaanhoidon lastenosastolla järjestettiin verkostokokous, jossa todettiin, että lapsen tutkiminen ja seuranta erikoissairaanhoidossa on tarpeen. Hali-poliklinikan kanssa yhteistyössä olivat mukana kotipaikkakunnan äitiysneuvola, erikoissairaanhoidon lastenosasto, kunnan sosiaalityöntekijät ja lastenpsykiatrian etäpoliklinikka. Lapsen ja perheen taustiedot saatiin lähetteestä, joka oli käytettävissä ennen lapsen syntymää. Hali-poliklinikan vastaanotolla vanhemmat haastateltiin, lapsen tilanne ja päivärytmi selvitettiin ja lasta arvioitiin havainnoimalla ja tutkimalla. Tiedot lapsen kasvusta, kehityksestä ja iänmukaisista taidoista sekä kuvaus kasvatuksesta ja vuorovaikutuksesta kirjattiin potilaskertomukseen ja neuvolakorttiin. Erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatrialla yksilökohtaisen diagnostisen menetelmän sijasta käytettiin vuorovaikutusarviota ja siihen perustuvaa hoidollista interventiota. Keskusteluissa puhuttiin lapsen ominaispiirteistä, vuorovaikutuksesta ja vanhempien huolesta. Lastenpsykiatria suoritti arvioinnin pienen lapsen ollessa kyseessä vanhempia haastattelemalla ja Early Relationship Assessment-menetelmän (ERA) avulla. Lastenpsykiatrian videoavusteinen perheterapiatyöskentely aloitettiin kriisiinterventiona kotiin. Hoito toteutettiin siten, että videointi ja palaute kuvatun perusteella vuorottelivat. Kuntoutus rakennettiin voimavarakeskeisesti myönteisen palautteen varaan. Tavoitteena oli, että vanhemmat tulevat tietoiseksi omista taidoistaan ja että myönteinen kuva lapsesta vahvistuu. Vanhemmat työstivät perheen muutoksia myös perheterapeuttisin menetelmin. Lastenpsykiatria keräsi päiväkodista tietoja käyttämällä kyselylomaketta, havainnoimalla ja kuvaamalla lasta. Toimintamalli räätälöitiin yksilöllisesti perheen kanssa. Lastenpsykiatrian etäpoliklinikan tehtäviin kuului hoidon etenemisen päivittäminen olemalla yhteydessä suoraan moniammatillisen verkoston eri toimijoihin. Keskeistä toiminnassa oli tiedon välittäminen ja verkostotyön koordinointi. Toiminta perustui lastenpsykiatrian asiantuntemukseen varhaisesta vuorovaikutuksesta, vanhemmuudesta, perheen kehityksestä, perheterapeuttisesta psykoterapiasta ja 12

13 verkostotyöstä sekä taitoon ylläpitää pysyvää verkostoa ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Etäpoliklinikan mukaan työskentelyä kuvasi verkostoituminen, avoimuus, läpinäkyvyys, reiluus Palveluketjun kehittämiskohteet Perheet toivat esiin palveluketjun toimijoiden yhteistyön ja tiedottamisen merkityksen. Auttamistahoja oli niin runsaasti, että kaikkien tapaamisten järjestäminen ei onnistunut aina sovittuna aikana. Vanhemmat odottivat käyntien vähenevän sitten, kun omat asiat alkavat järjestyä. Eräs äiti esitti, että raskaudenaikaista päihteettömyyttä tuettaisiin pakollisen hoidon keinoin, koska naisen voi olla vaikea itse sitoutua päihteettömyyteen raskausaikana. Perheessä pohdittiin, oliko kyseessä lastenpsykiatrinen hoito tilanteessa, jossa vauvalla ei ollut lastenpsykiatrista sairautta. Hoito-ohjeet ja kasvatusneuvot eivät tarjonneet vanhemmille aina sopivia ratkaisuja käytännön pulmatilanteisiin lapsen kasvatuksessa kotona eikä perhe saanut aina riittävästi asiantuntemusta ongelmatilanteisiin. Vanhemmat kokivat, että heissä on vika, ja tämä tuntui vaikealta. Silloin kun palvelut eivät vastanneet perheen tarpeisiin, vanhempien tuki toinen toisilleen korostui erityisesti. Vanhemmat kokivat vuorovaikutuksen arvion ja kuntoutuksen tavoitteiden asettamisen haasteelliseksi, koska vuorovaikutusarvion ja kotikäyntien aikana ei ollut vielä riittävän tarkkaa tietoa lapsen häiriöstä. Heidän mielestään erikoissairaanhoidon palvelua olisi ollut tärkeä saada lapselle ja perheelle nopeammin. Sosiaalitoimessa moniammatillisen yhteistyön osalta nousi esille sovittujen tavoitteiden selkiyttämisen, verkoston toimivuuden ja tiedonkulun merkitys perheen elämän muutosvaiheessa. Vanhempien tuodessa uusia, verkostossa aikaisemmin käsittelemättömiä aiheita työntekijöiltä edellytettiin valmiutta tehdä aloitteita verkoston ja vanhempien suuntaan niin, että yhteistyö ei katkea eri toimijoiden kesken vaan työskentelyssä ovat mukana asian hoitamiseksi tarvittavat ammattilaiset. Perheen hoitomotivaatioon ja sitoutumiseen oli joskus vaikea vaikuttaa sosiaalitoimen perhetyön keinoin. Toimintamallien kehittäminen vanhempien hoitoon ohjaamiseksi koettiin 13

14 lastensuojelussa tärkeäksi syntymättömän lapsen päihteettömän kasvun mahdollistamisessa. Päivähoidossa painottui perhetyön merkitys vanhempien kohtaamisessa. Päiväkodissa oli meneillään perhetyöhön kouluttautuminen, koska päivähoidon peruskoulutus koettiin riittämättömäksi perhetyöhön. Tieto lastenpsykiatrian ja -neurologian palveluista oli puutteellista kuntapalveluiden tasolla. Varsinkin hoidon aloitusvaiheessa tulisi kiinnittää huomiota riittävän nopeaan tiedon siirtämiseen toimijalta toiselle. Päiväkodin toimintaa tulisi kehittää siten, että lapsella olisi mahdollisuus pysyviin hoitosuhteisiin. Pikkulapsipsykiatrialle ominaiset haasteet liittyivät siihen, että asioita peilattiin kahden osapuolen, lapsen ja vanhempien kautta yhdistäen tieto laajempaan ympäristöä koskevaan kontekstiin, jossa vuorovaikutus toimii. Erikoissairaanhoito tunnisti vauvaperheen kanssa työskentelyn syyllistämis- ja syyllistymisherkäksi alueeksi. Työskentelyä ohjasi yhdessä katsomisen, odottamisen ja ihmettelyn periaate samaan aikaan, kun tarvittavat toimenpiteet, interventiot ja hoidot toteutettiin. Kehittäminen tulisi kohdistaa toimintarakenteisiin, jotka tukevat vauvan varhaisvaiheet huomioon ottavaa koko varhaislapsuuden ajan jatkuvaa hoitoa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää lapsen kehityksen myötä ilmeneviin mahdollisiin ongelmiin siten, että tarvittavia ja oikeita asioita päästään tekemään mahdollisimman pian meneillään oleva kehitysvaihe huomioiden. Hoitoketjun toiminta tulisi järjestää siten, että työskentely tapahtuu perheiden kanssa suunnitellen ja että vauvaperheessä hoidon kokonaisuus toteutuu riittävästi vauvan ja perheen omassa ympäristössä Palveluketjun vahvuudet Vanhempien mukaan päihteiden ollessa ongelmana hoidossa oli yhtäältä kysymys suostumisesta kontrolliin ja toisaalta mahdollisuus vastaanottaa erilaisia tukia sekä kotona vauvan kanssa arjessa pärjäämiseen että vanhemman ja koko perheen tilanteen pohdintaan ja terapeuttiseen työstämiseen. Ongelmia ratkottaessa puhumaan oppiminen 14

15 koettiin erittäin tärkeäksi. Palveluketjun tukitoimien tavoite liitettiin vauvan kanssa jaksamiseen ja päihteettömyydessä pitäytymiseen. Päiväkodin mukaan tieto kulki eri tahojen välillä hoitoneuvottelujen, puheluiden ja konsultaatioiden välityksellä. Lapsen oireprofiilin tunnistaminen ja ammattilaisten kanssa yhteisten havaintojen kautta käydyt keskustelut koettiin merkittäväksi lapsen ja perheen tilanteen paranemisen edellytyksiksi. Päiväkoti koki tärkeänä, että lapsen ongelmaan perehtynyt erityislastentarhanopettaja antoi tietoa ja ohjausta käytännön toiminta- ja kasvatustilanteisiin ja että lastenpsykiatria tuki vanhempia. Päiväkodin mukaan vanhemmat luottivat päiväkodin työntekijöiden asiantuntemukseen pienten lasten kasvu-, kehitys- ja tunneasioissa. Sosiaalitoimen näkökulmasta yhteistyö eri viranomaisten kanssa sujui, ja yhteydet eri toimijoihin olivat hyvät. Perhettä kuultiin ja perhe sitoutui yhteistyöhön, jolloin eri auttajatahojen oli hyvä toimia. Perhe arvioi ja antoi palautetta lastensuojelun palveluista työntekijöille. Lastenpsykiatria koki palveluketjun toiminnan joustavaksi selkeän toimintamallin kannatellessa suunnitelmista poikkeavissakin tilanteissa. Riittävät aika- ja asiantuntijaresurssit olivat välttämättömiä lapsen ja perheen hoitamiseksi. Erikoissairaanhoidon moniammatillisen työryhmän tuki, työpari ja lastenpsykiatrian erikoislääkärin konsultaatio toimivat hoidon tavoitteiden saavuttamisen edellytyksinä. Vanhempien luottamus työntekijöihin koettiin ensisijaiseksi vauvan terveyttä ja kasvua sekä vanhempien kuntoutumista tukeneeksi tekijäksi. Lapsen häiriötä selittävien tekijöiden selkiytyminen ja toimintaterapia auttoivat ymmärtämään lapsen yksilöllisiä piirteitä ja sitä kautta hänen käyttäytymistään Tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa Aloite lastenpsykiatrisen hoidon käynnistämiseksi tuli lapsen vanhemmilta ja/tai kotipaikkakunnan sosiaalityön- sekä päihdehuollon työntekijöiltä. Lastenpsykiatrinen hoidon tarve arvioitiin keskustelemalla vanhempien kanssa, havainnoimalla lasta, 15

16 konsultaation avulla ja osana perustyötä. Lasta havainnoitiin perheen kodissa, päiväkodissa päivittäisten toimien yhteydessä ja perhettä kotipaikkakunnan toimipisteissä sekä erikoissairaanhoidossa tavattaessa hoidon tarpeen arviointivaiheessa Hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät Omat asiantuntija/työntekijäkohtaiset ammatilliset tiedot koettiin puutteellisiksi vauvaperheiden lastenpsykiatrisen hoidon suunnittelussa ja hoidossa, mutta omat hyvät asiantuntija/työntekijäkohtaiset ammatilliset taidot tukivat hoidon toteutumista (Taulukko 1; Haastateltujen työntekijöiden ja kyselylomakkeen palauttaneiden ammatti: a ). Perheen yhteistyötaidon koettiin olleen myönteinen vaikuttaja. Tiedonkulun, toimintaohjeiden, toimintamallien ja yhteistyötahojen tuntemisen koettiin olleen puutteellista. Palveluita koettiin toisaalta olleen hyvin saatavilla, mutta tieto palveluiden saatavuuden epävarmuudesta vaikeutti hoidon suunnittelua. Päivähoito laati lapsen henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman, joka kirjattiin manuaaliseen ja sähköiseen päivähoitorekisteriin. Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoito kirjasi lastenpsykiatrian hoitosuunnitelman erikoissairaanhoidon sähköiseen potilasrekisteriin. Hoitosuunnitelman lisäksi kirjalliseen muotoon tallennettiin lapsen ja vanhempien henkilötiedot, tapahtumien päivämäärät, tapahtumat käynneittäin, kuntoutussuunnitelma, tutkimustulokset, esi- ja taustatiedot lapsesta, perhekokoonpano, yhteenveto sovituista toimista, epikriisi, lausunnot, lapsen erityistarpeet ja käyntien syyt. Osa vastaajista tunsi lastenpsykiatrisen hoitosuunnitelman sisällön kokonaan tai osittain. Lastenpsykiatrinen hoitosuunnitelma lisäsi lapsen tilanteen ymmärrystä, selkeytti työntekijöiden välistä työnjakoa, selkeytti oman työn tavoitteita ja tuki lapsen psyykkiseen hyvinvointiin tähtäävää hoitoa/toimintaa yksiselitteisesti kysymykseen vastanneiden kohdalla. 16

17 3.1.7 Hoitovastuu Virkavastuu koettiin useimmiten tärkeimmäksi lastenpsykiatrian palveluketjussa toimimista määrittäväksi vastuun ulottuvuudeksi. Hoito-, asiantuntija- ja ammatillinen vastuu valittiin myös usein kuvaamaan koettua vastuuta Työnohjaus, koulutus ja yhteistyö Lastenpsykiatrian, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon mielenterveystyön työntekijöiden mukaan moniammatilliset verkostopalaverit, yhteiset tapaamiset perheen ja heidän kanssaan toimivien ammattilaisten kesken ja riittävä yhteinen, ennakkoon suunniteltu säännöllinen aika olivat toimivan yhteistyön edellytyksenä. Työnohjauksen tarve korostui pienten lasten vuorovaikutushoidoissa ja interventioissa erikoissairaanhoidossa. Toimintamallien yhteinen tarkastelu ja kehittämistyö koettiin myös tärkeäksi. Alle 3-vuotiaiden lasten lastenpsykiatriseen diagnosointiin toivottiin erikoissairaanhoidossa lisää koulutusta. Päiväkoti toivoi erityispedagogisen osaamisen vahvistamista ja tietoa sekä materiaalia erilaisista lastenpsykiatrisista häiriöistä ja hoidosta. Päiväkoti toivoi koulutusta myös perheiden kanssa tehtävään työskentelyyn ja päihdetyöhön Syömishäiriö Palveluketjun käytännöt Syömishäiriöihin liittyvät ongelmat ilmenivät lapsen vähäisenä syömisenä, jaksamattomuutena ja kasvun hidastumisena tai pysähtymisenä. Hoito aloitettiin perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidon päivystyksessä lapsen oireiden tasosta riippuen. Ensimmäinen kontakti erikoissairaanhoitoon oli lähete, päivystyskäynti, konsultaatio tai verkostoneuvottelu. Hoidon aloitusvaiheessa oireiden ei aina tiedetty liittyvän syömättömyyteen. Vanhemmat hakivat kotona koettuihin vaikeisiin, lapsen toimintakykyä rajoittaviin oireisiin välillä hoitoa myös erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Palveluketjun toimijat olivat yhteydessä toisiinsa lähetteiden ja 17

18 konsultaation avulla sekä verkostotyön keinoin. Kotipaikkakunnalla perheen kanssa työskenteli perusterveydenhuollon terveyskeskuslääkäri ja -psykologi, mielenterveyshoitaja, kouluterveydenhoitaja ja -kuraattori sekä perheneuvolapsykologi. Erikoissairaanhoidossa hoito toteutettiin seuraavissa yksiköissä: lastenpsykiatrian poliklinikka ja etäpoliklinikka, kriisihoito-osasto ja hoito-osasto sekä lasten somaattinen hoito-osasto ja kasvupoliklinikka, erikoissairaanhoidon yhteispäivystys sekä nuorisopsykiatrian poliklinikka. Psykoterapia toteutettiin yksityisten taide- ja yksilöpsykoterapiapalveluita tuottavien palveluntuottajien toimesta. Sosiaalitoimi ja erityisammattioppilaitos olivat mukana palveluketjun toimijoina Hoidon toteutus käytännössä Potilaat kuvasivat omaa kokemustaan seuraavasti: huono olo kun en syönyt, jäin kotiin ku söin niin hyvin, ravitsemusterapeutti kertoo palijo saa syyä, ei ollu tietoa, oli suunnitelma paljonko pitäs laihtua. Potilaat kertoivat, että he olivat piirtäneet, leikkineet, täyttäneet kyselylomakkeita, pelanneet pelejä, käyneet kylpylässä ja katsoneet elokuvia omilla yksilökäynneillään. Osaston lasten kanssa osallistuttiin saturyhmään. Joskus nenämahaletku ja ravintolisät kuuluivat hoitoon. Vanhempi tai vanhemmat kävivät myös lapsen kanssa yhtä aikaa vastaanotolla. Erään potilaan mukaan yhteiskäynneillä oli tavoitteena, että vanhemmat tietävät missä ollaan syömishäiriön suhteen menossa. Vanhemmat hakivat lapselleen ulkopuolista apua, koska omat ratkaisukeinot koettiin riittämättömiksi. Hoitoon kuului osallistuminen perhekäynneille kotona, perheneuvolassa, terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Perheelle järjestettiin pari- ja perheterapiaa sekä vanhemman omia tukikäyntejä. Lapsen ja perheen asioita käsiteltiin tutkimuspalautteilla, verkostopalavereissa ja hoito- sekä koulupalavereissa. Työntekijöihin pidettiin yhteyttä puhelimitse. Vanhemmat olivat hoitavan tahon kanssa joistakin asioista eri mieltä. Vanhempien pyrkimyksenä oli myös vaikuttaa hoitojärjestelmään lapsen hoidon kehittämiseksi. Kotona keskusteltiin hoidossa olleen lapsen ja perheen toisten lasten sekä puolison kanssa hoitoon liittyneistä asioista. Hoidon koettiin vaikuttaneen siten, että on ruvennu miettimään aikasempia asioita että 18

19 miten ne voi vaikuttaa. Omaa toimintaa pyrittiin muuttamaan suhteessa perheeseen, puolisoon, lapsen toiseen vanhempaan ja lapseen. Lapsi kävi kotipaikkakunnalla perheneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tukikäynneillä. Perheen ja lapsen kanssa yhdessä työskenneltäessä keskusteltiin soveltaen ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Heille annettiin tietoa lapsen normaalista kehityksestä ja syömishäiriöstä. Lapseen luotiin luottamussuhde, jotta lapsi uskaltautuisi puhumaan ja saatais painoa seurattua. Vanhempien ja lapsen kaikkiin yhteydenottoihin pyrittiin vastaamaan hoidon aikana. Hoitoverkoston yhdyshenkilönä toimiminen ja yhteistyö kotipaikkakunnan koulun sekä kouluterveydenhuollon kanssa olivat keskeisiä palveluketjun toimintaa ylläpitäviä perheneuvolan työtehtäviä. Se järjesti lastenpsykiatrian konsultoivan lääkärin vastaanoton kotipaikkakunnalle. Perheneuvola ja terveyskeskus tekivät lapsen painon ja somaattisen terveyden seurannassa yhteistyötä. Perheneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa työskentelyä suunniteltiin perheen ja eri toimijoiden kanssa sekä potilasasiakirjamerkintöjen perusteella. Työntekijöiden käytössä olivat perusterveydenhuollon potilaskertomukset ja erikoissairaanhoidon epikriisit. Erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatrialla arvioinnissa ja hoidossa keskeisiä toimintoja olivat hoitokontaktin luominen lapseen ja perheeseen, lapsen yksilötutkimukset, diagnostinen arvio, tutkimuspalautteet, lääkehoito, hoitosuositusten antaminen sekä psykoterapian ja muiden terapioiden järjestäminen. Lasta ja perhettä tavattiin säännöllisesti arvioinnin ja hoidon aikana kotikäynneillä ja sairaalassa. Hoitoneuvotteluissa keskusteltiin hoidon jatkosuunnitelmista ja suositeltiin sekä järjestettiin kriisi- ja pitkäaikaisosastohoitoa, erikoissairaanhoidon seurantaa tai avohoitoa. Erikoissairaanhoidon lastentaudeille annettiin lastenpsykiatrian konsultaatiota. Kotipaikkakunnan sosiaalitoimen kanssa tehtiin yhteistyötä. Työskentely perustui syömishäiriön tunnistamiseen, erotusdiagnostiikkaan ja tutkimukseen sekä hoitovaihtoehtoihin liittyvään lastenpsykiatriseen asiantuntemukseen lapsen yksilölliset ominaisuudet ja perheen kokonaisuus huomioiden moniammatillisessa verkostotyössä. 19

20 Lastenpsykiatrisella osastolla perheiden tapaamisissa työskenteli kaksi työntekijää. Vanhempien jaksamista tuettiin, heitä motivoitiin ja heidän kanssaan luotiin luottamuksellinen yhteistyösuhde. Työntekijöiden toiminnan perustana oli tieto, taito ja tunne, ja käytännössä järjestettiin keskusteluaikoja, kuunneltiin ja käsiteltiin asioita, neutraalisti ja suoraan tavoitteena ymmärtää hätää empaattisesti. Perheen kokonaisuus huomioitiin perhetyössä ottamalla perheen lapset työskentelyyn mukaan. Omahoitajuus perustui tiiviiseen hoitosuhteeseen lapsen kanssa. Hoidon tavoitteet rakennettiin yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen kanssa keskusteltiin hoidossa esille nousseista tilanteista, ja vanhemmat otettiin mukaan keskusteluihin. Yhteiset päätoimintalinjat ohjasivat yhteistyötä, mutta työntekijöiden tilannekohtaiset ratkaisut hyväksyttiin myös työryhmässä. Lastentautien hoito-osastolla erikoissairaanhoidossa työskentelyssä korostui lastenpsykiatrian ja somatiikan käsitteiden tulkkina toimiminen vanhemmille kahden eri hoitokulttuurin välillä. Vanhempien kanssa keskusteltiin siitä, mitä lapsen kanssa eri tilanteissa tapahtui lapsen ollessa mukana keskusteluissa. Hoitosuunnitelmaan kirjattiin lapsen suhtautuminen ruokaan, energiamäärät ja miten lapsen turvallisuuden tunnetta ja itsetuntoa tuetaan Palveluketjun kehittämiskohteet Potilaat ja vanhemmat nostivat esille vaihtoehtoisten hoito-, kuntoutus- ja terapiapalveluiden toiveen: pitäs olla jotain mistä nuori tykkää ryhmä vaikka jotaki samanikäisten kans, joilla on jotaki samaa, semmosta jonku verran, ratsastus tai koiraterapia tekemisen kautta. Potilaat olivat kokeneet eri työntekijät erilaisiksi - joidenkin kanssa tuli paremmin juttuun. Perheen näkökulmasta katsottuna terveyskeskuksesta olisi pitänyt päästä erikoissairaanhoitoon nopeammin. Perhe odotti keskustelua, ei sanelua, hoitovaihtoehdoista. Hoitopaikan ulkoiset puitteet eivät vastanneet aina vanhempien käsitystä hoitoa tukevasta ympäristöstä. Osastojen aukioloajat koettiin ongelmallisiksi silloin, kun varsinaista hoitopaikkaa jouduttiin odottamaan osastojen sulkemisten 20

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA

LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA 11.10.2011 Jaana Ahola OSAHANKE VALTAKUNNALLISESSA PROJEKTISSA LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA Perheterapeuttityöpari sairaanhoitaja Sinikka Mononen ja sairaanhoitaja Mikko Raudaskoski sairaanhoitaja Miia Pieviläinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

LASTEN PÄIVÄKUNTOUTUS: LASTENSUOJELUN JA LASTENPSYKIATRIAN YHTEISEN TEKEMISEN MALLI HELSINGISSÄ

LASTEN PÄIVÄKUNTOUTUS: LASTENSUOJELUN JA LASTENPSYKIATRIAN YHTEISEN TEKEMISEN MALLI HELSINGISSÄ LASTEN PÄIVÄKUNTOUTUS: LASTENSUOJELUN JA LASTENPSYKIATRIAN YHTEISEN TEKEMISEN MALLI HELSINGISSÄ KOKEMUKSIA KAHDEN TOIMINTAKULTTUURIN YHDISTÄMISESTÄ KARI LAPPI YLILÄÄKÄRI HYKS-LASTENPSYKIATRIA HELSINGIN

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus lli prosessi 11.3.2013 Uudet kehittämisideat Nuorten palvelut pitää nostaa enemmän esiin Huolen aiheena erityisesti syrjäytymisriskissä

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot