Tervein mielin Pohjois-Suomessa PPSHP:n osahankkeen osaprojekti: lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjut
|
|
- Raimo Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tervein mielin Pohjois-Suomessa PPSHP:n osahankkeen osaprojekti: lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjut Virva Siira projektityöntekijä, FT Hanna Ebeling, vastuualueen johtaja, professori Pirjo-Liisa Kurki apulaisylilääkäri Anna-Maija Puusti ylihoitaja, TtM Tiina Puotiniemi, TtM projektipäällikkö
2 TIIVISTELMÄ Lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjuselvitys ( ) toteutettiin Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeen osaprojektina Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian tulosalueen lastenpsykiatrian klinikassa. Lastenpsykiatrian osaprojektin kehittämisen painopistealueena olivat hoitoketjut. Osaprojektin tavoitteena oli hoito- ja palveluketjujen toimintaa koskevien tietojen kerääminen uusien toimintamallien kehittämiseksi. Osaprojektissa selvitettiin 1) vauvaperheen, 2) anoreksiapotilaan ja 3) neuropsykiatrisen potilaan hoito- ja palveluketjua sekä lastenpsykiatrian etäpoliklinikan toimintatapoja kartoittamalla, miten lapsen tutkimusvaihe toteutetaan, miten hoitosuunnitelma muodostetaan eri tilanteissa, mitä potilasasiakirjamerkintöjä tehdään ja mihin tiedot tallennetaan. Lisäksi selvitettiin, miten hoitovastuu määrittyy, kuka toteuttaa käytännössä hoidon ja miten hoitavaa tahoa voidaan työnohjauksen ja/tai koulutuksen sekä yhteistyön avulla tukea. Osaprojektiin osallistui lastenpsykiatrisessa hoidossa olleita potilaita ja heidän vanhempiaan sekä heidän kanssaan työskennelleitä terveydenhuollon ammattilaisia. Aineiston keruun menetelminä käytettiin teemahaastattelua ja lomakekyselyä. Lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjujen toiminnalle oli ominaista moniammatillinen palveluntuottajien organisaatiorajat ylittävä yhteistyö. Vauvaperheiden palveluketjun kehittämisalueeksi erottui toiminnan rakenteiden vakiinnuttaminen siten, että hoidon toteuttamisessa voidaan huomioida riittävästi lapsen kehitysympäristö ja lapsen kasvun myötä ilmenevät muuttuvat iänmukaiset tarpeet. Syömishäiriöiden palveluketjun osalta nousi esille erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen sekä erikoissairaanhoidon sisäisen toimintamallin kehittämisen tarve. Neuropsykiatrian palveluketju oli vakiintunut tarkkaavuuden ongelmiin liittyen, mutta harvemmin esiintyvien lasten neuropsykiatristen ongelmien kohdalla toimintamallien vakiinnuttaminen ja asiantuntijuuden kehittäminen katsottiin vielä tarpeelliseksi. Avainsanat: hoito- ja palveluketju, lastenpsykiatria 2
3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET HOITO- JA PALVELUKETJUITTAIN Vauvaperhe Palveluketjun käytännöt Hoidon toteutus käytännössä Palveluketjun kehittämiskohteet Palveluketjun vahvuudet Tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa Hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät Hoitovastuu Työnohjaus, koulutus ja yhteistyö Syömishäiriö Palveluketjun käytännöt Hoidon toteutus käytännössä Palveluketjun kehittämiskohteet Palveluketjun vahvuudet Tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa Hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät Hoitovastuu Työnohjaus, koulutus ja yhteistyö Neuropsykiatrisen potilaan hoitoketju Palveluketjun käytännöt Hoidon toteutus käytännössä Palveluketjun kehittämiskohteet Palveluketjun vahvuudet Tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa Hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät Hoitovastuu Työnohjaus, koulutus, yhteistyö JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET: LIITTEET LIITE 1 LASTENPSYKIATRIAN OSAPROJEKTIN TAUSTA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET LIITE 2 PROJEKTITIEDOTE PERHEELLE LIITE 3 POTILAAN SUOSTUMUS LIITE 4 TEEMAHAASTATTELU KYSYMYKSET LIITE 5 PROJEKTITIEDOTE 10 VUOTTA TÄYTTÄNEELLE POTILAALLE LIITE 6 KYSELYLOMAKE 3
4 1 JOHDANTO Lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjuosaprojekti toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) Tervein mielin Pohjois-Suomessa -osahankkeessa (Puotiniemi 2009). Taustalla on aikaisemmin Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) toteuttama kehittämis- ja yhteistyöhanke PPSHP:n kuntien kanssa. Lastenpsykiatrian hoitoketjuja on työstetty yhdessä OYS:n ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien (Taivalkoski, Kuivaniemi, Oulunsalo, Utajärvi, Tyrnävä, Raahe, Ylivieska, Pulkkila ja Pyhäjärvi) kanssa jo vuodesta 1997 alkaen (Moring ym.1998). Tuloksena ovat syntyneet valtakunnallisestikin edistykselliset useita lastenpsykiatrisia häiriöitä koskevat PPSHP:n hoito-ohjelmat sekä ohjeistus hoidon porrastuksesta. (PPSPH intra/hoito- ja tutkimusohjeet/hoito-ohjeet/hoitoketjukäsikirja/hoitoketju diagnooseittain tai Nykyisessä laajuudessaan ne ilmestyivät vuonna 2006, ja viimeksi ne on päivitetty vuonna Lastenpsykiatria on lääketieteen ala, joka on erikoistunut lasten mielenterveydenhäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon. Lastenpsykiatria tuottaa ja järjestää lasten psykiatristen sairauksien ennaltaehkäisy-, hoito- ja kuntoutuspalveluita. Nykyisessä palvelujärjestelmässä lapsella voi olla runsaasti erilaisia biopsykososiaalista kehitystä tukevia kehitysympäristöjä, kuten kodin lisäksi päiväkoti, koulu, harrastusympäristöt, terveyskeskus ja sairaala. Lapsen psyykkisen kehityksen häiriön hoitaminen edellyttää usein lapsen ja perheen kanssa työskentelevien ammattilaisten toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Hoito- ja palveluketjulla tarkoitetaan sopimusta siitä, miten ja missä potilas tutkitaan ja hoidetaan eri toimijoiden kesken (Nuutinen 2000). Lastenpsykiatrian osaprojektissa selvitettiin hoito- ja palveluketjujen toimintaa. Lastenpsykiatrian klinikka on kehittänyt etäpoliklinikkatoimintaa vuodesta 1993 alkaen yhtenä merkittävänä tapana tehdä yhteistyötä kuntien kanssa. Tätä työtä on tarkasteltu kahdessa lastenpsykiatrian klinikassa tehdyssä raportissa (Väyrynen ym. 1996; 2006). Haasteeksi hoitoketjujen kehittämisessä tällä hetkellä nähdään vauvaperheiden hoito, syömishäiriöiden hoito sekä etäällä suurista kasvukeskuksista 4
5 olevien lapsipotilaiden ja heidän perheidensä psykoterapeuttisen hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen riittävän intensiivisesti hoitoketjun avulla siten, että hoidon ja kuntoutuksen toteuttaminen ei liiaksi kuormita lapsen ja hänen perheensä arkea. Aiemmissa (Väyrynen ym. 1996; 2006) selvityksissä hoitoketjuja on tarkasteltu kuntien valmiuksien ja kunnan työntekijöiden näkökulman kannalta. Yksittäisen potilaan osalta hoitoketjun hyvä toteutuminen tai sen ongelmat eivät ole selvästi tulleet tarkastelun kohteeksi. Nykyisessä osaprojektissa on tarkoitus kartoittaa lastenpsykiatrisen potilaan hoitoketjua tarkastelemalla niitä tekijöitä, jotka on potilaiden hoidon ja kuntoutuksen kannalta koettu hyvin toimiviksi ja jotka kannattaa vakiinnuttaa käyttöön. Samalla tarkastellaan hoidossa ilmenneitä ongelmia, joissa hoitoketjun toimivuutta tulee kehittää (lainaus Ebeling 2009, Liite 1). Osaprojektin tavoitteena oli 1) vauvaperheen, 2) anoreksiapotilaan ja 3) neuropsykiatrisen potilaan hoito- ja palveluketjun sekä lastenpsykiatrian etäpoliklinikan erilaisten toimintatapojen, kuten ennaltaehkäisyn, konsultaation, tutkimisen ja pitkäjänteisen hoidon/kuntoutuksen, selkiyttäminen. Osaprojektissa selvitettiin, miten lapsen tutkimusvaihe toteutetaan, miten tehdään hoitosuunnitelma eri tilanteissa, mitä kirjataan ja mihin, miten hoitovastuu määrittyy ja miten hoito toteutetaan käytännössä sekä miten hoitavaa tahoa voidaan työnohjauksen ja/tai koulutuksen sekä yhteistyön avulla tukea. Tavoitteena oli hoito- ja palveluketjujen toimintaa koskevien tietojen kerääminen uusien toimintamallien kehittämiseksi. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Aineiston keruu: Aineisto muodostui lastenpsykiatrisessa hoidossa olleiden potilaiden ja heidän vanhempiensa sekä heidän kanssaan työskennelleiden ammattilaisten haastatteluista ja kyselylomakevastauksista. Tiedonkeruu toteutettiin avoimena teemahaastatteluna ja sähköisenä webropol-kyselynä. Tavoiteena oli haastatella vähintään 10 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) lastenpsykiatrisessa hoidossa selvityksen aikana olevaa tai aikaisemmin hoidossa ollutta lasta, heidän vanhempiaan sekä hoito- ja palveluketjun työntekijöitä. Otokseen pyrittiin saamaan maantieteellisesti eri paikkakunnilta eri ikäisiä tyttöjä ja poikia eri diagnoosiluokista. 5
6 OYS:n lastenpsykiatrian työntekijöitä tiedotettiin selvityksestä ja heitä pyydettiin osallistumaan siihen. Haastateltavien valinta suoritettiin lastenpsykiatrian etäpoliklinikan, poliklinikan ja osastojen työntekijöiden esitysten perusteella. Lastenpsykiatrian työntekijä otti ensin yhteyttä potilaansa vanhempiin, esitteli selvityksen ja kysyi potilaan vanhempien halukkuutta osallistua tutkimukseen (Liite 2). Seuraavaksi lastenpsykiatrian työntekijä tai haastattelija antoi vanhemmille suostumuslomakkeen, jossa he ilmoittivat kirjallisesti, ketä heidän lapsensa lastenpsykiatrian hoito- ja palveluketjun toimijoita tutkimuksessa haastatellaan ja keneltä kerätään tietoja kyselylomakkeella (Liite 3). Potilaan vanhempi tai vanhemmat haastateltiin heidän kotonaan tai kunnan tai OYS:n toimipaikassa (Liite 4). Potilas haastateltiin hänen vanhempiensa allekirjoittamalla luvalla joko ennen vanhempien haastattelua tai sen jälkeen vanhempien valinnan mukaisesti. 10 vuotta täyttäneeltä potilaalta pyydettiin lisäksi oma kirjallinen suostumus selvitykseen osallistumisesta (Liite 4, 5). Vanhempien nimeämät työntekijät haastateltiin vanhempien ja potilaan haastatteluiden jälkeen. Työntekijöiltä pyydettiin kirjallinen suostumus selvitykseen osallistumisesta haastattelun yhteydessä. Työntekijät haastateltiin heidän toimipaikoissaan (Liite 3, 4). Vanhempien nimeämille työntekijöille lähetettiin webropol-kysely vastattavaksi selvityksen aikana (Liite 6). Osallistuminen oli vapaaehtoista sekä potilaille, heidän vanhemmilleen että palveluketjussa toimiville työntekijöille. Haastattelut nauhoitettiin. Selvityksessä noudatettiin OYS:n yleisiä kehittämis- ja tutkimusohjeita sekä voimassaolevia salassapitolakeja ja -säädöksiä. Aineisto: Selvitykseen osallistui yhteensä 9 potilasta perheineen (taulukko 1). Selvitys suoritettiin seuraavissa kunnissa: Raahe, Haapajärvi, Haapavesi, Muhos, Liminka, Tyrnävä, Pudasjärvi (taulukko 2). 6
7 Taulukko 1. Selvitykseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärät hoito- ja palveluketjuittain. Hoitoja palveluketju Selvitykseen osallistuneet potilaat Äiti ja/tai isä haastateltu Potilas haastateltu Työntekijä haastateltu Yhteensä haastateltu Kyselylomakevastaukset Vauvaperhe a 12 5 a Syömishäiriö b b Neuropsykiatria c c Yhteensä Haastateltujen työntekijöiden ja kyselylomakkeen palauttaneiden ammatti: a lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykiatrian mielisairaanhoitaja, lastenpsykiatrian osastonhoitaja, erikoissairaanhoidon sosiaalipediatrian sairaanhoitaja, päiväkodin johtaja, perusterveydenhuollon mielenterveystyön lähihoitaja ja sairaanhoitaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä. b lastenpsykiatrian erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri ja lastenpsykiatrian sairaanhoitaja, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijä, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, perheneuvolapsykologi, kouluterveydenhoitaja. c perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatrian sairaanhoitaja, lastenpsykiatrian mielisairaanhoitaja, lastenpsykiatrian puheterapeutti ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri, opettaja, erityisopettaja, lastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, perhekodin johtaja ja ohjaaja. 7
8 Taulukko 2. Tiedot kunnista. Kunta Lasten ja lapsiperheiden palvelujen organisaatio Haapajärvi Haapajärven kaupunki, peruspalvelukuntayhtymä Selänne ( alk.), muut palvelun tuottajat Haapavesi Haapaveden kaupunki, sosiaalija terveyspiiri Helmi, muut palvelun tuottajat Raahe Raahen kaupunki, muut palvelun tuottajat Muhos Muhoksen kunta, muut palvelun tuottajat Liminka Limingan kunta, muut palvelun tuottajat Tyrnävä Tyrnävän kunta, muut palvelun tuottajat Pudasjärvi Pudasjärven kaupunki, Oulun kaaren kuntayhtymä, muut palvelun tuottajat Kunnan väkiluku vuonna 2009 Alle18- vuotiaiden osuus kunnan väkiluvusta Kunnan etäisyys Oulusta (km) Aineiston analyysi: Haastatteluaineisto on analysoitu haastattelussa käytettyjen teemojen perusteella (liite 4). Tulokset on analysoitu hoitoketjuittain. Vauvaperheen hoito- ja palveluketjun tulokset koostettiin kirjoittamalla yhteenveto kahden selvitykseen osallistuneen perheen ja heidän kanssaan työskennelleiden ammattilaisten haastatteluista. Syömishäiriön hoito- ja palveluketjun tulokset koostettiin vastaavasti 8
9 yhteenvedoksi kolmesta potilastapauksesta ja neuropsykiatrian hoito- ja palveluketjun tulokset neljästä potilastapauksesta. Seuraavat teemat analysoitiin terveydenhuollon ammattilaisten kyselylomakevastausten perusteella: 1) tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa, 2) hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät, 3) hoitovastuu ja 4) työnohjaus, koulutus ja yhteistyö. 3 TULOKSET HOITO- JA PALVELUKETJUITTAIN 3.1 Vauvaperhe Palveluketjun käytännöt Kun vauvaa oli vaikea hoitaa ja vauvan käyttäytyminen huolestutti vanhempia, he ottivat asian esille perusterveydenhuollossa äitiys- ja lastenneuvolassa. Vauvaperheen hoito käynnistyi myös vanhempien omien, esimerkiksi päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien seurauksena äitiysneuvolassa. Lastensuojelu työskenteli perheen kanssa silloin, kun vanhemmilla oli ongelmia päihteiden käytössä. Äitiysneuvola teki lähetteen erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalle. Kun hoito siirrettiin erikoissairaanhoitoon sosiaalipediatrian hali-poliklinikalle (huumeet-alkoholi-lääkkeet-imeväisetpoliklinikka), työskentely jatkui vanhempien kanssa vauvan terveyttä seuraamalla. Kotipaikkakunnalla perheiden kanssa työskentelivät perusterveydenhuollon terveydenhoitajat, mielenterveysyksikön psykiatrinen sairaanhoitaja ja lähihoitaja sekä lastenpsykiatrian etäpoliklinikka. Päivähoidossa työskentelivät päiväkodin johtaja, lastenhoitajat ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja osana palveluketjun toimintaa. Perheiden kotipaikkakunnan sosiaalityöntekijät ja sosiaalipalvelujen perhetyöntekijät olivat mukana työskentelyssä joko avohuollon tukitoimena tai lastensuojelun palveluna. Ollessaan itse aloitteellisia vanhemmat kävivät vauvan ongelmien vuoksi yksityisen lastenneurologin vastaanotolla ja saivat lähetteen lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoon. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, mielisairaanhoitaja, osastonhoitaja, puheterapeutti, psykologi ja toimintaterapeutti sekä lasten neurologian poliklinikka työskentelivät lapsen arvioinnissa ja hoidossa erikoissairaanhoidossa. 9
10 Lastenpsykiatrian etäpoliklinikka teki kotikäyntejä lapsen ja perheen tilanteen arvioimiseksi. Kotipaikkakunnan työntekijät olivat käynneillä mukana. Kotipaikkakunnalla järjestettiin lapsen toimintaterapia yksityisen palveluntuottajan toteuttamana Hoidon toteutus käytännössä Vanhempien tavoitteena oli mahdollistaa vauvan arviointi, hoito ja kuntoutus. He asettivat tavoitteeksi, että lapsen asiat ovat kunnossa ja perhe pääsee elämään normaalia perhe-elämää. Epäonnistumisen kokemukset myönteisen vuorovaikutuksen aikaansaamisessa vauvan kanssa sekä vauvan reagointitavat eri tilanteissa vauvan syntymästä saakka olivat johtaneet vanhempien tasapainoiluun vauvan, oman vanhemmuuden ja ympäristön tuen kanssa. Vanhemmat alkoivat perehtyä vauvalla havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti. Hoidon käynnistyttyä he keräsivät tietoa yhdessä lapsen kanssa toimivien työntekijöiden kanssa. Hoitoon sisältyi vanhempien osallistuminen omille yksilökäynneille, perhekäynneille kotona ja erikoissairaanhoidossa, videoavusteiseen arviointiin ja hoitoon sekä perhe- ja pariterapiaan, tutkimuspalautteille, verkostopalavereihin ja konsultaatiokäynneille. Vanhemmat puhuivat ja alkoivat miettiä perheterapiassa omia asioitaan, mistä kaikki on lähtenyt. He keskustelivat omilla yksilökäynneillä esille nousseista asioista yhdessä puolison kanssa tarvittaessa yhteiskäynneillä pari- tai perheterapiassa. Lapsen oireilun aikaisesta parisuhteestaan vanhemmat totesivat kun meillä on niitä ongelmia hyvä kun saa puhua, paremmin ymmärtää toista, yhdessä oleminen on ollut vaikeaa. Perhetyöntekijä kävi kotona, että saa yhteistä aikaa asioiden hoitamiseen ja samalla oli opittu sopimaan asioista. Vanhemmat kokivat sosiaalitoimen lastensuojelun velvoitteet tarpeellisiksi hoidon aikana. Vanhempien oma aktiivisuus tuki lapsen kasvua ja kehitystä, hoidon eteenpäin viemistä sekä sopivien hoito- ja tukimuotojen etsimistä. Sosiaalitoimen lastensuojelun kysymys palveluketjun toiminnassa oli millä tukitoimilla perhe pärjää omillaan arjessa ja lapsen kasvatuksessa?. Lastensuojelu seurasi terapeuttien/asiantuntijoiden/työntekijöiden työn etenemistä tavoitteenaan arvioida, mikä on tarkoituksenmukainen tuki perheelle eri vaihtoehtojen joukosta. Lastensuojelun 10
11 toimintaa ohjasi pyrkimys lapsen näkökulman esille tuomiseen. Se laati perheen kanssa yhdessä palvelusopimuksen ja seurasi tavoitteiden toteutumista kolmen kuukauden jaksoissa. Lastensuojelu velvoitti perhettä osallistumaan perhetyöhön, joka tuki vauvan hoitamista. Sosiaalitoimen perhetyön osalta oli kyseessä psykososiaalisen tuen muoto, jossa vanhempien kanssa keskusteltiin ja heitä motivoitiin hoitoon heidän kotonaan. Perheessä työskenneltäessä oltiin yksityisalueella, missä perheeltä saadun palautteen tunnistaminen oli tärkeää. Perheessä oivalletut asiat olivat monesti pieniä asioita, joita työntekijät ottivat puheeksi yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen kanssa toimineet päiväkodin työntekijät kävivät vanhempien toimittamat lasta koskevat asiakirjat läpi lapsen taustatietoihin perehtyessään. Vanhempien kanssa tehtiin varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjattiin vanhempien toiveet asioista, joihin tuli kiinnittää huomiota. Vanhemmat antoivat työntekijöille tietoa lapsen tilanteesta, oireista ja hoidosta. Päiväkodin työntekijät kävivät vanhempien kanssa vapaamuotoisia keskusteluja aina tarvittaessa. Päiväkoti teki tiiviisti yhteistyötä lapsen asiaan perehtyneen erityislastentarhanopettajan kanssa. Päiväkodilla oli mahdollisuus konsultoida puhelimitse lastenpsykiatrian etäpoliklinikan työntekijää. Lasta ja perhettä tuettiin ohjauksen, neuvonnan, kasvatuskeskustelujen, tiedottamisen ja konsultaation keinoin päiväkodissa. Yhteistyö oli tiivistä myös kotipaikkakunnan sosiaalitoimen, äitiysneuvolan, perheneuvolan ja mielenterveyspuolen työntekijöiden kesken sekä lastenpsykiatrian etäpoliklinikan kanssa. Nämä tahot pitivät yhteyttä puhelimitse, ennalta sovituissa vanhempien tapaamisissa ja verkostopalavereissa. Tarvittaessa selviteltiin kriisitilanteita. Yhteydenpidon merkitys korostui tilanteissa, joissa perheen käynnit jäivät toteutumatta. Työntekijät alkoivat luoda uutta toimintasuunnitelmaa keskenään silloin, kun perheen tilanne poikkesi voimassa olleista sopimuksista ja suunnitelmista. Suunnittelusta todettiin, että on niinkö tavallaan tätä tilannetta mietitty ja et miten tästä lähetään menemään etteenpäin. Perusterveydenhuollon mielenterveystyön painopiste siirtyi vanhempien ongelmista vanhemmuuteen, lapseen, parisuhteeseen ja vanhempien henkilökohtaisiin terapeuttisiin 11
12 tavoitteisiin. Monimuotoinen terapiatyöskentely sisälsi vanhempien omat yksilölliset tukikäynnit ja pari- sekä perhetyöskentelyä. Tavoitteena oli, että äiti saa siihen ommaan, et äitiyteen liittyviä asioita ja sitte siihen niinku naisena olemiseen tukea, ja vastaavasti isä sai työskentelyssä tukea isyyteen. Erikoissairaanhoidon lastenosastolla järjestettiin verkostokokous, jossa todettiin, että lapsen tutkiminen ja seuranta erikoissairaanhoidossa on tarpeen. Hali-poliklinikan kanssa yhteistyössä olivat mukana kotipaikkakunnan äitiysneuvola, erikoissairaanhoidon lastenosasto, kunnan sosiaalityöntekijät ja lastenpsykiatrian etäpoliklinikka. Lapsen ja perheen taustiedot saatiin lähetteestä, joka oli käytettävissä ennen lapsen syntymää. Hali-poliklinikan vastaanotolla vanhemmat haastateltiin, lapsen tilanne ja päivärytmi selvitettiin ja lasta arvioitiin havainnoimalla ja tutkimalla. Tiedot lapsen kasvusta, kehityksestä ja iänmukaisista taidoista sekä kuvaus kasvatuksesta ja vuorovaikutuksesta kirjattiin potilaskertomukseen ja neuvolakorttiin. Erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatrialla yksilökohtaisen diagnostisen menetelmän sijasta käytettiin vuorovaikutusarviota ja siihen perustuvaa hoidollista interventiota. Keskusteluissa puhuttiin lapsen ominaispiirteistä, vuorovaikutuksesta ja vanhempien huolesta. Lastenpsykiatria suoritti arvioinnin pienen lapsen ollessa kyseessä vanhempia haastattelemalla ja Early Relationship Assessment-menetelmän (ERA) avulla. Lastenpsykiatrian videoavusteinen perheterapiatyöskentely aloitettiin kriisiinterventiona kotiin. Hoito toteutettiin siten, että videointi ja palaute kuvatun perusteella vuorottelivat. Kuntoutus rakennettiin voimavarakeskeisesti myönteisen palautteen varaan. Tavoitteena oli, että vanhemmat tulevat tietoiseksi omista taidoistaan ja että myönteinen kuva lapsesta vahvistuu. Vanhemmat työstivät perheen muutoksia myös perheterapeuttisin menetelmin. Lastenpsykiatria keräsi päiväkodista tietoja käyttämällä kyselylomaketta, havainnoimalla ja kuvaamalla lasta. Toimintamalli räätälöitiin yksilöllisesti perheen kanssa. Lastenpsykiatrian etäpoliklinikan tehtäviin kuului hoidon etenemisen päivittäminen olemalla yhteydessä suoraan moniammatillisen verkoston eri toimijoihin. Keskeistä toiminnassa oli tiedon välittäminen ja verkostotyön koordinointi. Toiminta perustui lastenpsykiatrian asiantuntemukseen varhaisesta vuorovaikutuksesta, vanhemmuudesta, perheen kehityksestä, perheterapeuttisesta psykoterapiasta ja 12
13 verkostotyöstä sekä taitoon ylläpitää pysyvää verkostoa ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Etäpoliklinikan mukaan työskentelyä kuvasi verkostoituminen, avoimuus, läpinäkyvyys, reiluus Palveluketjun kehittämiskohteet Perheet toivat esiin palveluketjun toimijoiden yhteistyön ja tiedottamisen merkityksen. Auttamistahoja oli niin runsaasti, että kaikkien tapaamisten järjestäminen ei onnistunut aina sovittuna aikana. Vanhemmat odottivat käyntien vähenevän sitten, kun omat asiat alkavat järjestyä. Eräs äiti esitti, että raskaudenaikaista päihteettömyyttä tuettaisiin pakollisen hoidon keinoin, koska naisen voi olla vaikea itse sitoutua päihteettömyyteen raskausaikana. Perheessä pohdittiin, oliko kyseessä lastenpsykiatrinen hoito tilanteessa, jossa vauvalla ei ollut lastenpsykiatrista sairautta. Hoito-ohjeet ja kasvatusneuvot eivät tarjonneet vanhemmille aina sopivia ratkaisuja käytännön pulmatilanteisiin lapsen kasvatuksessa kotona eikä perhe saanut aina riittävästi asiantuntemusta ongelmatilanteisiin. Vanhemmat kokivat, että heissä on vika, ja tämä tuntui vaikealta. Silloin kun palvelut eivät vastanneet perheen tarpeisiin, vanhempien tuki toinen toisilleen korostui erityisesti. Vanhemmat kokivat vuorovaikutuksen arvion ja kuntoutuksen tavoitteiden asettamisen haasteelliseksi, koska vuorovaikutusarvion ja kotikäyntien aikana ei ollut vielä riittävän tarkkaa tietoa lapsen häiriöstä. Heidän mielestään erikoissairaanhoidon palvelua olisi ollut tärkeä saada lapselle ja perheelle nopeammin. Sosiaalitoimessa moniammatillisen yhteistyön osalta nousi esille sovittujen tavoitteiden selkiyttämisen, verkoston toimivuuden ja tiedonkulun merkitys perheen elämän muutosvaiheessa. Vanhempien tuodessa uusia, verkostossa aikaisemmin käsittelemättömiä aiheita työntekijöiltä edellytettiin valmiutta tehdä aloitteita verkoston ja vanhempien suuntaan niin, että yhteistyö ei katkea eri toimijoiden kesken vaan työskentelyssä ovat mukana asian hoitamiseksi tarvittavat ammattilaiset. Perheen hoitomotivaatioon ja sitoutumiseen oli joskus vaikea vaikuttaa sosiaalitoimen perhetyön keinoin. Toimintamallien kehittäminen vanhempien hoitoon ohjaamiseksi koettiin 13
14 lastensuojelussa tärkeäksi syntymättömän lapsen päihteettömän kasvun mahdollistamisessa. Päivähoidossa painottui perhetyön merkitys vanhempien kohtaamisessa. Päiväkodissa oli meneillään perhetyöhön kouluttautuminen, koska päivähoidon peruskoulutus koettiin riittämättömäksi perhetyöhön. Tieto lastenpsykiatrian ja -neurologian palveluista oli puutteellista kuntapalveluiden tasolla. Varsinkin hoidon aloitusvaiheessa tulisi kiinnittää huomiota riittävän nopeaan tiedon siirtämiseen toimijalta toiselle. Päiväkodin toimintaa tulisi kehittää siten, että lapsella olisi mahdollisuus pysyviin hoitosuhteisiin. Pikkulapsipsykiatrialle ominaiset haasteet liittyivät siihen, että asioita peilattiin kahden osapuolen, lapsen ja vanhempien kautta yhdistäen tieto laajempaan ympäristöä koskevaan kontekstiin, jossa vuorovaikutus toimii. Erikoissairaanhoito tunnisti vauvaperheen kanssa työskentelyn syyllistämis- ja syyllistymisherkäksi alueeksi. Työskentelyä ohjasi yhdessä katsomisen, odottamisen ja ihmettelyn periaate samaan aikaan, kun tarvittavat toimenpiteet, interventiot ja hoidot toteutettiin. Kehittäminen tulisi kohdistaa toimintarakenteisiin, jotka tukevat vauvan varhaisvaiheet huomioon ottavaa koko varhaislapsuuden ajan jatkuvaa hoitoa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää lapsen kehityksen myötä ilmeneviin mahdollisiin ongelmiin siten, että tarvittavia ja oikeita asioita päästään tekemään mahdollisimman pian meneillään oleva kehitysvaihe huomioiden. Hoitoketjun toiminta tulisi järjestää siten, että työskentely tapahtuu perheiden kanssa suunnitellen ja että vauvaperheessä hoidon kokonaisuus toteutuu riittävästi vauvan ja perheen omassa ympäristössä Palveluketjun vahvuudet Vanhempien mukaan päihteiden ollessa ongelmana hoidossa oli yhtäältä kysymys suostumisesta kontrolliin ja toisaalta mahdollisuus vastaanottaa erilaisia tukia sekä kotona vauvan kanssa arjessa pärjäämiseen että vanhemman ja koko perheen tilanteen pohdintaan ja terapeuttiseen työstämiseen. Ongelmia ratkottaessa puhumaan oppiminen 14
15 koettiin erittäin tärkeäksi. Palveluketjun tukitoimien tavoite liitettiin vauvan kanssa jaksamiseen ja päihteettömyydessä pitäytymiseen. Päiväkodin mukaan tieto kulki eri tahojen välillä hoitoneuvottelujen, puheluiden ja konsultaatioiden välityksellä. Lapsen oireprofiilin tunnistaminen ja ammattilaisten kanssa yhteisten havaintojen kautta käydyt keskustelut koettiin merkittäväksi lapsen ja perheen tilanteen paranemisen edellytyksiksi. Päiväkoti koki tärkeänä, että lapsen ongelmaan perehtynyt erityislastentarhanopettaja antoi tietoa ja ohjausta käytännön toiminta- ja kasvatustilanteisiin ja että lastenpsykiatria tuki vanhempia. Päiväkodin mukaan vanhemmat luottivat päiväkodin työntekijöiden asiantuntemukseen pienten lasten kasvu-, kehitys- ja tunneasioissa. Sosiaalitoimen näkökulmasta yhteistyö eri viranomaisten kanssa sujui, ja yhteydet eri toimijoihin olivat hyvät. Perhettä kuultiin ja perhe sitoutui yhteistyöhön, jolloin eri auttajatahojen oli hyvä toimia. Perhe arvioi ja antoi palautetta lastensuojelun palveluista työntekijöille. Lastenpsykiatria koki palveluketjun toiminnan joustavaksi selkeän toimintamallin kannatellessa suunnitelmista poikkeavissakin tilanteissa. Riittävät aika- ja asiantuntijaresurssit olivat välttämättömiä lapsen ja perheen hoitamiseksi. Erikoissairaanhoidon moniammatillisen työryhmän tuki, työpari ja lastenpsykiatrian erikoislääkärin konsultaatio toimivat hoidon tavoitteiden saavuttamisen edellytyksinä. Vanhempien luottamus työntekijöihin koettiin ensisijaiseksi vauvan terveyttä ja kasvua sekä vanhempien kuntoutumista tukeneeksi tekijäksi. Lapsen häiriötä selittävien tekijöiden selkiytyminen ja toimintaterapia auttoivat ymmärtämään lapsen yksilöllisiä piirteitä ja sitä kautta hänen käyttäytymistään Tutkimusvaiheen toteutus lastenpsykiatrisen hoidon alkaessa Aloite lastenpsykiatrisen hoidon käynnistämiseksi tuli lapsen vanhemmilta ja/tai kotipaikkakunnan sosiaalityön- sekä päihdehuollon työntekijöiltä. Lastenpsykiatrinen hoidon tarve arvioitiin keskustelemalla vanhempien kanssa, havainnoimalla lasta, 15
16 konsultaation avulla ja osana perustyötä. Lasta havainnoitiin perheen kodissa, päiväkodissa päivittäisten toimien yhteydessä ja perhettä kotipaikkakunnan toimipisteissä sekä erikoissairaanhoidossa tavattaessa hoidon tarpeen arviointivaiheessa Hoitosuunnitelma ja potilasasiakirjamerkinnät Omat asiantuntija/työntekijäkohtaiset ammatilliset tiedot koettiin puutteellisiksi vauvaperheiden lastenpsykiatrisen hoidon suunnittelussa ja hoidossa, mutta omat hyvät asiantuntija/työntekijäkohtaiset ammatilliset taidot tukivat hoidon toteutumista (Taulukko 1; Haastateltujen työntekijöiden ja kyselylomakkeen palauttaneiden ammatti: a ). Perheen yhteistyötaidon koettiin olleen myönteinen vaikuttaja. Tiedonkulun, toimintaohjeiden, toimintamallien ja yhteistyötahojen tuntemisen koettiin olleen puutteellista. Palveluita koettiin toisaalta olleen hyvin saatavilla, mutta tieto palveluiden saatavuuden epävarmuudesta vaikeutti hoidon suunnittelua. Päivähoito laati lapsen henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman, joka kirjattiin manuaaliseen ja sähköiseen päivähoitorekisteriin. Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoito kirjasi lastenpsykiatrian hoitosuunnitelman erikoissairaanhoidon sähköiseen potilasrekisteriin. Hoitosuunnitelman lisäksi kirjalliseen muotoon tallennettiin lapsen ja vanhempien henkilötiedot, tapahtumien päivämäärät, tapahtumat käynneittäin, kuntoutussuunnitelma, tutkimustulokset, esi- ja taustatiedot lapsesta, perhekokoonpano, yhteenveto sovituista toimista, epikriisi, lausunnot, lapsen erityistarpeet ja käyntien syyt. Osa vastaajista tunsi lastenpsykiatrisen hoitosuunnitelman sisällön kokonaan tai osittain. Lastenpsykiatrinen hoitosuunnitelma lisäsi lapsen tilanteen ymmärrystä, selkeytti työntekijöiden välistä työnjakoa, selkeytti oman työn tavoitteita ja tuki lapsen psyykkiseen hyvinvointiin tähtäävää hoitoa/toimintaa yksiselitteisesti kysymykseen vastanneiden kohdalla. 16
17 3.1.7 Hoitovastuu Virkavastuu koettiin useimmiten tärkeimmäksi lastenpsykiatrian palveluketjussa toimimista määrittäväksi vastuun ulottuvuudeksi. Hoito-, asiantuntija- ja ammatillinen vastuu valittiin myös usein kuvaamaan koettua vastuuta Työnohjaus, koulutus ja yhteistyö Lastenpsykiatrian, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon mielenterveystyön työntekijöiden mukaan moniammatilliset verkostopalaverit, yhteiset tapaamiset perheen ja heidän kanssaan toimivien ammattilaisten kesken ja riittävä yhteinen, ennakkoon suunniteltu säännöllinen aika olivat toimivan yhteistyön edellytyksenä. Työnohjauksen tarve korostui pienten lasten vuorovaikutushoidoissa ja interventioissa erikoissairaanhoidossa. Toimintamallien yhteinen tarkastelu ja kehittämistyö koettiin myös tärkeäksi. Alle 3-vuotiaiden lasten lastenpsykiatriseen diagnosointiin toivottiin erikoissairaanhoidossa lisää koulutusta. Päiväkoti toivoi erityispedagogisen osaamisen vahvistamista ja tietoa sekä materiaalia erilaisista lastenpsykiatrisista häiriöistä ja hoidosta. Päiväkoti toivoi koulutusta myös perheiden kanssa tehtävään työskentelyyn ja päihdetyöhön Syömishäiriö Palveluketjun käytännöt Syömishäiriöihin liittyvät ongelmat ilmenivät lapsen vähäisenä syömisenä, jaksamattomuutena ja kasvun hidastumisena tai pysähtymisenä. Hoito aloitettiin perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidon päivystyksessä lapsen oireiden tasosta riippuen. Ensimmäinen kontakti erikoissairaanhoitoon oli lähete, päivystyskäynti, konsultaatio tai verkostoneuvottelu. Hoidon aloitusvaiheessa oireiden ei aina tiedetty liittyvän syömättömyyteen. Vanhemmat hakivat kotona koettuihin vaikeisiin, lapsen toimintakykyä rajoittaviin oireisiin välillä hoitoa myös erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Palveluketjun toimijat olivat yhteydessä toisiinsa lähetteiden ja 17
18 konsultaation avulla sekä verkostotyön keinoin. Kotipaikkakunnalla perheen kanssa työskenteli perusterveydenhuollon terveyskeskuslääkäri ja -psykologi, mielenterveyshoitaja, kouluterveydenhoitaja ja -kuraattori sekä perheneuvolapsykologi. Erikoissairaanhoidossa hoito toteutettiin seuraavissa yksiköissä: lastenpsykiatrian poliklinikka ja etäpoliklinikka, kriisihoito-osasto ja hoito-osasto sekä lasten somaattinen hoito-osasto ja kasvupoliklinikka, erikoissairaanhoidon yhteispäivystys sekä nuorisopsykiatrian poliklinikka. Psykoterapia toteutettiin yksityisten taide- ja yksilöpsykoterapiapalveluita tuottavien palveluntuottajien toimesta. Sosiaalitoimi ja erityisammattioppilaitos olivat mukana palveluketjun toimijoina Hoidon toteutus käytännössä Potilaat kuvasivat omaa kokemustaan seuraavasti: huono olo kun en syönyt, jäin kotiin ku söin niin hyvin, ravitsemusterapeutti kertoo palijo saa syyä, ei ollu tietoa, oli suunnitelma paljonko pitäs laihtua. Potilaat kertoivat, että he olivat piirtäneet, leikkineet, täyttäneet kyselylomakkeita, pelanneet pelejä, käyneet kylpylässä ja katsoneet elokuvia omilla yksilökäynneillään. Osaston lasten kanssa osallistuttiin saturyhmään. Joskus nenämahaletku ja ravintolisät kuuluivat hoitoon. Vanhempi tai vanhemmat kävivät myös lapsen kanssa yhtä aikaa vastaanotolla. Erään potilaan mukaan yhteiskäynneillä oli tavoitteena, että vanhemmat tietävät missä ollaan syömishäiriön suhteen menossa. Vanhemmat hakivat lapselleen ulkopuolista apua, koska omat ratkaisukeinot koettiin riittämättömiksi. Hoitoon kuului osallistuminen perhekäynneille kotona, perheneuvolassa, terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Perheelle järjestettiin pari- ja perheterapiaa sekä vanhemman omia tukikäyntejä. Lapsen ja perheen asioita käsiteltiin tutkimuspalautteilla, verkostopalavereissa ja hoito- sekä koulupalavereissa. Työntekijöihin pidettiin yhteyttä puhelimitse. Vanhemmat olivat hoitavan tahon kanssa joistakin asioista eri mieltä. Vanhempien pyrkimyksenä oli myös vaikuttaa hoitojärjestelmään lapsen hoidon kehittämiseksi. Kotona keskusteltiin hoidossa olleen lapsen ja perheen toisten lasten sekä puolison kanssa hoitoon liittyneistä asioista. Hoidon koettiin vaikuttaneen siten, että on ruvennu miettimään aikasempia asioita että 18
19 miten ne voi vaikuttaa. Omaa toimintaa pyrittiin muuttamaan suhteessa perheeseen, puolisoon, lapsen toiseen vanhempaan ja lapseen. Lapsi kävi kotipaikkakunnalla perheneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tukikäynneillä. Perheen ja lapsen kanssa yhdessä työskenneltäessä keskusteltiin soveltaen ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Heille annettiin tietoa lapsen normaalista kehityksestä ja syömishäiriöstä. Lapseen luotiin luottamussuhde, jotta lapsi uskaltautuisi puhumaan ja saatais painoa seurattua. Vanhempien ja lapsen kaikkiin yhteydenottoihin pyrittiin vastaamaan hoidon aikana. Hoitoverkoston yhdyshenkilönä toimiminen ja yhteistyö kotipaikkakunnan koulun sekä kouluterveydenhuollon kanssa olivat keskeisiä palveluketjun toimintaa ylläpitäviä perheneuvolan työtehtäviä. Se järjesti lastenpsykiatrian konsultoivan lääkärin vastaanoton kotipaikkakunnalle. Perheneuvola ja terveyskeskus tekivät lapsen painon ja somaattisen terveyden seurannassa yhteistyötä. Perheneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa työskentelyä suunniteltiin perheen ja eri toimijoiden kanssa sekä potilasasiakirjamerkintöjen perusteella. Työntekijöiden käytössä olivat perusterveydenhuollon potilaskertomukset ja erikoissairaanhoidon epikriisit. Erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatrialla arvioinnissa ja hoidossa keskeisiä toimintoja olivat hoitokontaktin luominen lapseen ja perheeseen, lapsen yksilötutkimukset, diagnostinen arvio, tutkimuspalautteet, lääkehoito, hoitosuositusten antaminen sekä psykoterapian ja muiden terapioiden järjestäminen. Lasta ja perhettä tavattiin säännöllisesti arvioinnin ja hoidon aikana kotikäynneillä ja sairaalassa. Hoitoneuvotteluissa keskusteltiin hoidon jatkosuunnitelmista ja suositeltiin sekä järjestettiin kriisi- ja pitkäaikaisosastohoitoa, erikoissairaanhoidon seurantaa tai avohoitoa. Erikoissairaanhoidon lastentaudeille annettiin lastenpsykiatrian konsultaatiota. Kotipaikkakunnan sosiaalitoimen kanssa tehtiin yhteistyötä. Työskentely perustui syömishäiriön tunnistamiseen, erotusdiagnostiikkaan ja tutkimukseen sekä hoitovaihtoehtoihin liittyvään lastenpsykiatriseen asiantuntemukseen lapsen yksilölliset ominaisuudet ja perheen kokonaisuus huomioiden moniammatillisessa verkostotyössä. 19
20 Lastenpsykiatrisella osastolla perheiden tapaamisissa työskenteli kaksi työntekijää. Vanhempien jaksamista tuettiin, heitä motivoitiin ja heidän kanssaan luotiin luottamuksellinen yhteistyösuhde. Työntekijöiden toiminnan perustana oli tieto, taito ja tunne, ja käytännössä järjestettiin keskusteluaikoja, kuunneltiin ja käsiteltiin asioita, neutraalisti ja suoraan tavoitteena ymmärtää hätää empaattisesti. Perheen kokonaisuus huomioitiin perhetyössä ottamalla perheen lapset työskentelyyn mukaan. Omahoitajuus perustui tiiviiseen hoitosuhteeseen lapsen kanssa. Hoidon tavoitteet rakennettiin yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen kanssa keskusteltiin hoidossa esille nousseista tilanteista, ja vanhemmat otettiin mukaan keskusteluihin. Yhteiset päätoimintalinjat ohjasivat yhteistyötä, mutta työntekijöiden tilannekohtaiset ratkaisut hyväksyttiin myös työryhmässä. Lastentautien hoito-osastolla erikoissairaanhoidossa työskentelyssä korostui lastenpsykiatrian ja somatiikan käsitteiden tulkkina toimiminen vanhemmille kahden eri hoitokulttuurin välillä. Vanhempien kanssa keskusteltiin siitä, mitä lapsen kanssa eri tilanteissa tapahtui lapsen ollessa mukana keskusteluissa. Hoitosuunnitelmaan kirjattiin lapsen suhtautuminen ruokaan, energiamäärät ja miten lapsen turvallisuuden tunnetta ja itsetuntoa tuetaan Palveluketjun kehittämiskohteet Potilaat ja vanhemmat nostivat esille vaihtoehtoisten hoito-, kuntoutus- ja terapiapalveluiden toiveen: pitäs olla jotain mistä nuori tykkää ryhmä vaikka jotaki samanikäisten kans, joilla on jotaki samaa, semmosta jonku verran, ratsastus tai koiraterapia tekemisen kautta. Potilaat olivat kokeneet eri työntekijät erilaisiksi - joidenkin kanssa tuli paremmin juttuun. Perheen näkökulmasta katsottuna terveyskeskuksesta olisi pitänyt päästä erikoissairaanhoitoon nopeammin. Perhe odotti keskustelua, ei sanelua, hoitovaihtoehdoista. Hoitopaikan ulkoiset puitteet eivät vastanneet aina vanhempien käsitystä hoitoa tukevasta ympäristöstä. Osastojen aukioloajat koettiin ongelmallisiksi silloin, kun varsinaista hoitopaikkaa jouduttiin odottamaan osastojen sulkemisten 20
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA
LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA 11.10.2011 Jaana Ahola OSAHANKE VALTAKUNNALLISESSA PROJEKTISSA LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotMuutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo
Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki
LisätiedotToimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria
Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotKASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ. Hanne Kalmari
KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ Hanne Kalmari 31.10.2013 Tausta Vuosina 1987-2007 Helsingin perheneuvolalla kaksoistehtävä: Sosiaalihuoltolain mukainen kasvatus- ja perheneuvonta Vastuu
Lisätiedot* com/watch?v=lykwyqc MsEw
30.1.2018 Erikoislääkäri Mia Jussila Sairaanhoitaja Tiina Lappalainen Kota, lastenpsykiatrian poliklinikan koti- ja akuuttihoitotyöryhmä esittely Mitä etua kotona ja verkoston kanssa työskentelystä? Keinoja
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotTuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna
Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa VIP-verkosto Hämeenlinna 20.11.2018 Vaatimattomasti paras välittäminen. Prosessikuvaus tuen aloittamisesta ja järjestämisestä HUOLI LIEVENEE
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotLasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus
Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus LAKU-loppuseminaari ti 27.11.2018 Hanna Pakkala Projektipäällikkö Kela, Kuntoutusryhmä Lasten perhekuntoutushankkeen taustaa Perhekuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotRitva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011
Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 nykynäkemykset hyvistä kuntoutuskäytännöistä erikoissairaanhoidon näkökulma ja tehtävät yhtenäinen toimintakulttuuri ja toimintamalli puuttuvat yhteistyökäynneistä.
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA
LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon
Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
LisätiedotLastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotAutismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,
LisätiedotOsa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole
LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotKukkulan koulu. https://peda.net/jyvaskyla/kukkulankoulu. Vararehtori Nea Porsanger-Rintala. Kukkulan koulu
Kukkulan koulu https://peda.net/jyvaskyla/kukkulankoulu Vararehtori Nea Porsanger-Rintala 07.11.2017 Kukkulan koulu Kukkulan koulu on sairaalakoulu ja yksi Jyväskylän kaupungin kouluista. Kukkulan koulussa
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotLapsen hyvä arki- hankkeen rakenne
Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen
LisätiedotTanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014
Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon
LisätiedotProfiam Sosiaalipalvelut Oy
Profiam Sosiaalipalvelut - Lastensuojelun erikoisosaamisen keskus MONIAMMATILLISUUS LASTENSUOJELUN AVOPALVELUISSA Systeeminen lastensuojelu yhteiskehittämispäivä 1.9.2017, Lupa auttaa -hanke 31.8.2017
LisätiedotToimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria
Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta lastenpsykiatrian el,
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
LisätiedotVanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen
Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotMiten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el
Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät
LisätiedotKuuselan perhekuntoutuskeskus
Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotPerusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä
Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotKYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin
KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä
LisätiedotLapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012
Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotLapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotVASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI
VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI 2018 Vastuutyöntekijän kuvaus VASTUUTYÖNTEKIJÄ Kokoaa perheen tueksi monialaisen verkoston Kulkee asiakkaan matkassa koko asiakkuuden ajan Perheen yhteyshenkilö Perheen kokonaiskuvan
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä
ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen
LisätiedotMuistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki
Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotMonitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja
Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja Pohjanmaan alueen erityisyys Kaksikielisyys, monikielisyys (m.m.bosnia,
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016
Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotVammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli
Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa
LisätiedotSOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA
SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-
LisätiedotLasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä
Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.
LisätiedotYMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi
Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys,
LisätiedotOpettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu
Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia
LisätiedotLasten ja nuorten hoito Juvalla
Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotKYSELYLOMAKE VANHEMMILLE
10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotErityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani
Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen
24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotPEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA
PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA Perheterapeuttityöpari sairaanhoitaja Sinikka Mononen ja sairaanhoitaja Mikko Raudaskoski sairaanhoitaja Miia Pieviläinen
Lisätiedot