Krist Alli Nro. Naiset sisäisen turvallisuuden luojina Vammaisilla kaikki vaikuttaa kaikkeen. Valmiusliitto antaa mahdollisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Krist Alli Nro. Naiset sisäisen turvallisuuden luojina 7.3.2013. Vammaisilla kaikki vaikuttaa kaikkeen. Valmiusliitto antaa mahdollisuuden"

Transkriptio

1 Krist Alli Nro KD Naiset / KD Kvinnorna Naiset sisäisen turvallisuuden luojina Valmiusliitto antaa mahdollisuuden toimia arjessa ja poikkeusoloissa - naisille Vammaisilla kaikki vaikuttaa kaikkeen Aika herätä kyberturvallisuuteen Sivu 7 Sivu 4 Sivu 5 Sveska sidan 6

2 Vaikuttamassa KD Naiset, Välittäminen poikkeustilanteissa Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta. Muutama vuosi sitten sain itsekin kokea, miten elämä sujuu ilman sähköä. Syynä tilanteeseen oli myrsky. Ei ollut valoja, ei tullut vettä, ei voinut laittaa ruokaa eikä puhelinkaan toiminut, koska tukiasemalla ei ollut sähköä. Eikä ollut tietoa siitä, milloin tiet aukenevat ajokuntoon. Jokin aika sitten uutisissa kerrottiin, miten asukkaiden piti lähteä yötä vasten pois kotoa, koska lähistöllä oli myrkyllisiä palokaasuja tuottava tulipalo. Olen muutaman kerran kuullut, miten raitiovaunun tai taksin kuljettajalle tulee ilmoitus, että muistisairas vanhus on kateissa ja kaikkia pyydetään tarkkailemaan kadullaliikkujia kadonneen löytämiseksi. Pari kertaa olen pysähtynyt itkevän lapsen luo ja kysynyt, mikä on hätänä. Tai puuttunut raitiovaunussa nuoria tyttöjä häiritsevän juopuneen miehen tekemisiin. Vuosia sitten kuulin naisesta, joka ei voinut katsoa toisen verenvuotoa voimatta pahoin. Kerran hän oli joutunut tilanteeseen, jossa ventovieras oli loukkaantunut ja vuoti verta. Jälkikäteen tämä nainen oli ihmetellyt, miten hän oli pystynyt auttamaan loukkaantunutta ja hakemaan apua - ilman pahoinvointia. Olemme niin tottuneet yhteiskuntamme toimivuuteen, että pidämme monia asioita itsestän selvinä. Häiriötilanteissa luotamme viranomaisiin ja heidän ohjeisiinsa. Tarvitsemme kuitenkin itsekin valmiuksia toimia erilaisissa poikkeavissa tilanteissa. Tapaturmia tapahtuu kotona, harrastuksissa ja työpaikoilla, joten ensiavun alkeet on tärkeä hallita. Ja miten toimia, kun soittaa hätäkeskukseen tai opastaa ambulanssi oikeaan paikkaan. Naisten Valmiusliitto perustettiin 1997 yhdistämään 11 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää naisjärjestöä, joissa toimii noin naista. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton toiminta ei ole sotilaallista. Maanpuolustuskurssit taas ovat hallinnollisesti osa Maanpuolustuskorkeakoulua. Niiden tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, parantaa yhteiskunnan eri sektoreiden yhteistoimintaa sekä edistää kokonaisturvallisuuden eri aloilla työskentelevien henkilöiden verkostoitumista. Siksi näille kursseille osallistuu myös naisjärjestöjen johtoa. Maanpuolustuskurssille pääsyä on rajoitettu, mutta Naisten Valmiusliiton koulutus on kaikille avointa. Nyt vain kaikki naiset oppimaan uusia valmiuksia ja taitoja! päätoimittaja Puheenjohtajiston palsta Yhdessä turvallisempaa huomista tekemässä Suomi on maailman mittakaavassa turvallinen maa: meillä ei ole sotia, isompia luonnonmullistuksia, terrorismia, nälänhätää tai vakavia etnisiä konflikteja. Yhteiskuntajärjestelmä on kutakuinkin toimiva ja sosiaaliturvakin kattava. Silti sisäinen turvallisuus vaatii jatkuvaa huomiota. Arjen turvallisuutta vaalittava Sisäasiainministeri Päivi Räsäsen johdolla tehdyssä Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (STO) vuodelta 2012 on lueteltu seuraavia arjen turvallisuuden haasteita: syrjäytyminen, kodin ja lähiympäristön turvallisuus, katu- ja liikenneturvallisuus, julkisten tilojen, oppilaitosten ja työpaikkojen turvallisuus, yritystoiminnan turvallisuus, väkivallan ja muiden rikosten uhka. Omat haasteensa tuovat harveneva asutus, monikulttuuristuminen, ikääntyminen, päihteidenkäyttö, ympäristökysymykset, globalisoituminen ja taloudellisten voimavarojen riittävyys. Sisäinen turvallisuus on siis sangen moniulotteinen asia. Syrjäytyminen ja päihteet turvallisuusuhkina Välittävä yhteiskunta on turvallinen yhteiskunta. Itse nostaisin tässä yhteydessä esille syrjäytymisen ja päihteidenkäytön. Suomessa ei ole toistaiseksi koettu muutaman vuoden takaisia Lontoon mellakoiden kaltaisia ilmiöitä. Silti riski vakaviinkiin turvallisuusuhkiin kasvaa pitkäaikaistyöttömyyden, toimeentulovaikeuksien ja ulkopuolisuuden tunteen myötä. Asuinalueita ei tule päästää segregoitumaan ja yhteisöllisyyttä tulee tukea. OPTULA:n Rikollisuuden riskitekijät -tutkimuksen mukaan erityisesti vakavan väkivallan tekijät ja uhrit ovat useimmiten vain peruskoulun käyneitä pitkäaikaistyöttömiä. Nuorisotakuun toteutumiselle asettuukin suuria odotuksia. Päihteet näyttelevät turvallisuustilanteessa suurta osaa. Esimerkiksi joka kolmas koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuollut on ollut päihtynyt, samoin 64 prosenttia pahoinpitelijöistä. Kun alkoholin kulutus vuonna 1970 oli 4,5 litraa henkeä kohden, oli se vuonna litraa/henkilö. Onkin tärkeää, että mm. alkoholilain kokonaisuudistuksessa tullaan lähemmin pohtimaan keinoja alkoholihaittojen vähentämiseksi. Kaikkien osallistumista tarvitaan STO:ssa on esitetty 64 eri toimenpidettä sisäisen turvallisuuden edistämiseksi. Ne ovat hyvä alku, mutta paljon muitakin toimenpiteitä tarvitaan ja ennen muuta meidän kaikkien osallistumista lähimmäisinä. Välittävä yhteiskunta on turvallinen yhteiskunta. Marika Visakorpi kaupungivaltuutettu Jyväskylä Väestönsuojien rakentamista on jatkettava! Marika Visakorpi KD Naisten puheenjohtaja Jyväskylä Kansikuva: Naisten Valmiusliiton meripelastus kurssilta Kuva: Eilo Hatakka KD Naisten liittohallitus kokoontui Jyväskylässä ja otti kantaa väestönsuojien rakentamiseen. KD Naiset puoltaa väestönsuojien rakentamista jatkossakin. Entisten uhkien lisäksi on ilmaantunut myös uusia mahdollisia uhkia, kuten vaarallisten aineiden aiheuttamat onnettomuudet, säästä johtuvat ääri-ilmiöt, suuronnettomuudet ja terrorismin uhka, pitkäkestoiset ja laajat sähkökatkot. Näihin kaikkiin on kohtuullisessa määrin varauduttava. Mikäli suojien rakentamisesta luovutaan, mutta tarvetta myöhemmin ilmenee, on niiden rakentaminen jälkeenpäin vaikeampaa. Väestönsuojien rakentamiskustannukset asuintaloihin ovat rakennuksista riippuen asiantuntijoiden mukaan noin euroa/ m2 eli varsin vähäiset. Vastaavasti saunojen rakentaminen kerrostaloihin maksaa noin 50 euroa/m2. Suojien rakentaminen ei siten olennaisesti nosta asuntojen hintaa. KD Naisten liittohallitus pitää väestönsuojia kansalaisten turvallisuuden kannalta tärkeinä. Kuntien tulisi tiedottaa paremmin asukkailleen väestönsuojeluasioista sekä suojien sijainnista taajamissa varsinkin alueilla, joilla suojia ei ole omassa asuintalossa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten liikuntarajoitteiset ihmiset saadaan tarvittaessa evakuoitua. Edessä 3. pj Riitta Haapala (vas), pj. Marika Visakorpi ja 2. pj Paula Pennanen-Aitta. Takana Marja-Vuokko Mäkinen (vas), Eeva Heinonen, Anneli Louneva ja Raija Kuoppala. Marja Apilainen poistui aiemmin. KristAlli ISSN Toimitus ja kustantaja KD Naiset ry Karjalankatu 2 C, 7. krs HELSINKI Päätoimittaja (09) Painopaikka Lehtikanta Oy, Kouvola

3 Kristillisdemokraattiset Naiset ry Kutsun tullessa on oltava uskallusta lähteä Turvallisuus luodaan kodeissa Viime vuoden traagiset perhesurmat jättivät vastaamattomia kysymyksiä. Kuinka varsin tavallinen perhe voi joutua tilanteeseen, että isä tai äiti kokee ratkaisuksi ahdinkoon itsensä ja perheen surmaamisen? Monta surmattua lasta lyhyen ajan sisällä pakottaa miettimään, mikä yhteiskunnassamme on vialla. Oman osaamisen ja kiinostuksen kohteet voi hyödyntää laajasti myös yhteiseksi hyväksi. Tulin täysin yllätetyksi 12 vuotta sitten. Oli viimeinen päivä, jolloin voi ilmoittautua ehdokkaaksi kunnalllisvaaleihin. Paikallisosaston puheenjohtaja soitti ja pyysi minua lähtemään ehdokkaaksi. Pyysin sen päivän aikaa miettiä. Menin ystäväni luo rukoilemaan ja palatessani puheenjohtaja olikin vastassa valmiiksi kirjoitettu paperi mukanaan ja sanoi minulle, että laita nimesi tuohon. Siitä kaikki sitten alkoi. Eipä ollut ensikerta, kun minut poimitaan vauhdissa matkaan ja vasta myöhemmin ymmärrän mihin olen ryhtynyt. Aluksi olin jätehuollon hallituksessa kahdeksan vuotta ja sitten ympäristölautakunnassa neljä vuotta. Ympäristöasiat ja järkevä puhtaanapito ovat aina kiinnostaneet minua. Jäljelle jäi sitten monia hyvin vähän politiikassa kokemusta omaavia henkilöitä. Nämä vuodet ovat olleet oppimista ja osaston uudelleen rakentamista suurelta osin. Siihen on tarvittu paljon sellaista perustyötä. Kaikki eivät voi olla aina eturivissä, mutta arvostan suuresti taustavoimien tärkeää osuutta. Olen toiminut aikaisemmin yli kymmenen vuotta Kriisipalvelu ry:ssä. Kaikki siihen liittyvä elämä kaikissa väreissään on ollut se minun juttuni. Nykyään erityisesti eheytymiseen liittyvä opetustyö, psyykkisesti sairastuneiden kuntoutus, vanhusten järkevä tukeminen, jotta he voisivat mahdollisimman kauan olla kotonaan sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat asioita, joihin haluan antaa oman tietotaitoni. Naisjärjestössä toimimisen koen merkittäväksi, koska naisten näkemys on usein laajempi ja monessa asiassa kauaskantoisempi kuin miesten. Naisilla saattaa joissain asioissa olla heikommat tiedot rakenteellisesti, mutta Jumala on meille naisille antanut herkemmät korvat ja suuntavaiston tulevaisuutta ajatellen. Näin yhdessä toimiessamme voimme saada paljon hyödyllistä aikaan. Raija Kuoppala KD Naisten liittohallituksen jäsen Pori THL laati johtamani sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän toimeksiannosta selvityksen perhe- ja lastensurmien taustoista. Selvityksessä on mukana noin kymmenen vuoden ajanjaksolta alle 15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet surmat, joissa tekijänä on ollut lapsen vanhempi. Surmissa kuoli seitsemän puolisoa ja 48 surmaajan lasta. Osa surmista olisi ollut ehkä ehkäistävissä, jos viranomaisten ja lähipiirin tietoon tulleet itsetuhoiset ajatukset ja uhkailu olisi otettu vakavasti ja perheen ongelmiin olisi tartuttu ajoissa. Väkivallan riskiä tulisi arvioida systemaattisesti samaan tapaan kuin itsemurhariskiä. Selvityksen pohjalta ministeriryhmä päätti yhtenä toimenpiteenä uhka-arviotyökalun valmistelusta käytettäväksi väkivallan riskin arviointiin avo- ja avioerojen yhteydessä. Puutteita on myös lasten huomioimisessa aikuisille suunnatuissa mielenterveyspalveluissa. Kun aikuinen hakee apua henkilökohtaisten tai parisuhdeongelmien ratkomiseen, hänen kykyään huolehtia lapsesta ei arvioida riittävästi. Eduskunnasta Päivi Räsänen Arjen turvallisuus luodaan suurelta osin kodeissa. Kodit tarvitsevat kasvatus- ja hoivavastuun tueksi yhteiskunnan turvaverkkoa. Toisen henkilön ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden sekä omaisuuden kunnioitus ovat välttämättömiä, jotta yhteiskunnassa säilyy järjestys. Perheille tulisi tarjota tukea aktiivisesti ja viranomaisten tulisi tehdä yhteistyötä, jotta kaikki mahdollinen apu ja tieto olisivat tarjolla jo varhaisessa vaiheessa. Järjestöt, seurakunnat ja yhteisöt tukevat toiminnallaan perheitä kasvatustyössä ja lasten ja nuorten kasvuympäristöä. Uudelleen rakentamista monella taholla Satakunnassa koettiin erittäin vaikeana puolueemme nimen muuttaminen. Samaan aikaan kokeneita puolueen jäseniä halusi vetäytyä pois aktiivitoiminnasta. Raija Kuoppala tähyää tulevaisuuteen. Ennalta ehkäisemällä perheiden sisäisten kriisien kärjistymistä äärimmilleen pelastetaan ihmishenkiä. Päivi Räsänen sisäasiainministeri, kansanedustaja Riihimäki KD:n naispiirit ottivat kantaa vuosikokouksissaan Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä tehostettava Perheiden hyvinvoinnilla on keskeinen vaikutus koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta aiheuttaa monenlaisia henkisiä ja fyysisiä haittoja sen kohteeksi joutuville ja vaikuttaa kielteiseesti uhrien toimintakykyyn, ihmissuhteisiin ja itsetuntoon. Erityisesti lasten kannalta haitallista on myös sekä henkisen että fyysisen väkivallan keskellä eläminen, vaikkei se kohdistuisikaan suoraan heihin. KD Naiset muistuttaa kuntien päättäjiä uuden valtuustokauden alussa kuntien turvallisuussuunnitelmien ja lähisuhdeväkivallan toimintaohjelmien päivittämisen ja toteuttamisen tärkeydestä. Jokaisessa kunnassa tulee olla selkeä toimintamalli ja palvelupolku perheväkiväkivallan osapuolille. Perheiden ennaltaehkäisevä tukeminen sekä seurakuntien ja järjestöjen tärkeä rooli yhteistyökumppaneina on myös pidettävä mielessä. Perheiden ongelmien kasautuminen tulee sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliimmaksi. KD Naiset pitää erityisen tärkeänä väkivallan puheeksiottoa. Hyviä kokemuksia on saatu esim. moniammatillisten tiimien muodostamisella ja tiettyyn palveluun kuten synnyttämään tai psykiatriselle vastaanotolle tulevien asiakkaiden haastattelulla ja hoitoonohjauksella. Oletko jo oman alueesi naispiirin jäsen? Jos et, niin liity nyt! KD Naiset on 13 naispiirin kattojärjestö ja puolueen erityisjärjestö. Naispiirin jäsenenä voi olla alueensa paikallisosaston jäsenenä oleva nainen. Toiminta-ajatus: Vahvistaa naisten yhteiskunnallista vaikuttamista demokraattisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja rakentamiseksi kristillisten arvojen pohjalta. Arvot: kristillinen ihmiskäsitys luovuttamaton ihmisarvo, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja puhdas elinympäristö sukupuolten välinen tasa-arvo Jäsenyyden hyväksyy naispiirin johtokunta. Hakemukset voi tehdä sähköpostilla p tai suoraan oman naispiirin puheenjohtajalle, tiedot löytyvät KD:n Hämeen naispiirin puheenjohtaja Raija Heikkurinen (oik) ojentaa kukat vasta kutsutulle kunniapuheenjohtajalle Mirja Salmiselle Hämeenlinnassa pidetyssä vuosikokouksessa.

4 Naisten elämästä KD Naiset, Valmiusliitto antaa mahdollisuuden toimia arjessa ja poikkeusoloissa - naisille Naisten Valmiusliitto perustettiin, jotta suomalaisella naisella olisi mahdollisuus osallistua kokonaismaanpuolustukseen tänäkin päivänä. Naisten Valmiusliitto ry/eilo Hatakka Lotta Mertsalmi Valmiusliitto herättää naisten tietoisuutta arjen turvallisuustaitojen tarpeellisuudesta, vahvistaa naisten kriisinkestävyyttä ja kehittää yksilöllisten valmiuksien kautta perheen ja yhteiskunnan varautumiskykyä. Liiton kohderyhmään kuuluvat kaikki suomalaiset ja Suomessa asuvat naiset. Varautumista arkeen ja poikkeusoloihin Vapaaehtoistyö on merkittävä voimavara paitsi arjen turvallisuuden niin myös harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan valmiutta ja varautumiskykyä. Naisten Valmiusliitto kouluttaa vapaaehtoisia naisia ympäri vuoden ja koulutukseen voi osallistua lähes kuka tahansa. Koulutus toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseina. Kansan henkisen kriisinkestävyyden ylläpidossa naisilla on suurempi rooli kuin mitä helposti ajatellaan. Naiset muodostavat yhteiskunnan tukiverkoston, sillä he takaavat usein turvallisuuden kotona. Lisäksi äiteinä ja turvallisuuskasvattajina heillä on iso vaikutus lasten ja nuorten asenteisiin. - Mitä suuremmat valmiudet naisilla on toimia erilaisissa häiriötilanteissa, sitä varmemmin Meripelastuskurssilaisia. Ulappa harjoituksen avajaiset Upinniemessä. yhteiskunta toimii, Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi toteaa. Nastaa yhdessä NASTA-harjoitukset ovat Naisten Valmiusliiton valtakunnallisia naisten omia valmiusharjoituksia. Kahdesti vuodessa järjestettävissä harjoituksissa keskitytään muun muassa turvallisuus-, varautumis- ja johtamiskoulutukseen. Kuhunkin harjoitukseen osallistuu naista. Niissä luodaan verkostoja, uskoa omiin kykyihin ja valmiuksia toimia nor- Naisten Valmiusliitto ry/eilo Hatakka maalista poikkeavissa tilanteissa. Koulutusaiheita ovat esimerkiksi katuturvallisuus, tietoturvallisuus, ikääntymisen haasteet turvallisuudelle, maastotaidot, Kansan henkisen kriisinkestävyyden ylläpidossa naisilla on suurempi rooli, kuin mitä helposti ajatellaan. selviytyminen sähköttä ja turvallisesti vesillä. Tämän päivän onnettomuuksille on tyypillistä, että ne tulevat yllättäen keskelle ihmisten arkea. On tärkeää, että yksilöllä on valmiudet toimia silloin, kun normaalitilanteisiin tulee häiriöitä, sähkökatkoksia tai joutuu liikenneonnettomuuteen. Jos yksilöt eivät pärjää, silloin ei pärjää yhteiskuntakaan. - Meillä on monia menestystarinoita siitä, kuinka NASTA-harjoituksiin osallistuneet osasivat toimia poikkeustilanteessa esimerkiksi työpaikoilla, kun etukäteen oli mietitty ja harjoiteltu toimenpiteitä, Lotta Mertsalmi kertoo. - Kyse on isosti siitä, että uskaltaa ryhtyä toimimaan. Tässä mielessä onkin tärkeää, että työntekijöitten turvallisuusosaaminen nähtäisiin laajasti myös työpaikoilla lisäarvona ja sen hankkimiseen kannustettaisiin. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta yrityksiä pitäisi entisestään rohkaista tukemaan työntekijöiden kouluttautumista erilaisten turvallisuusuhkien varalle, etenkin jos henkilöllä on sisäistä motivaatiota valmiuksiensa vahvistamiseen. Naisten toimintamahdollisuudet - kaiken varalta Naisille on tarjolla useita mahdollisuuksia sitoutua myös poikkeusolojen tehtävien suorittamiseen. Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnat edistävät koulutettujen naisten varaamista kuntien valmiusorganisaatioihin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen piireihin perustetut koulutus- ja tukiyksiköt tarjoavat vapaaehtoisille naisille mahdollisuuden sitoutua koulutus- ja tukitehtävien suorittamiseen. - Myös naisten vapaaehtoinen asepalvelus on erinomainen vaihtoehto alle 30-vuotiaille naisille saada esimerkiksi laadukas johtamiskoulutus, hakeutua sotilasuralle tai kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin. Työelämässä naisten suorittamaa asepalvelusta arvostetaan erittäin paljon, itsekin asepalveluksen suorittanut reservin yliluutnantti Lotta Mertsalmi kertoo. - Lisäksi Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöt tarjoavat useita mahdollisuuksia monipuoliseen ja antoisaan harrastukseen vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja turvallisuustyön parissa. Omien valmiuksien kehittäminen kiinnostaa NASTA-harjoitusten osallistujamäärät ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana. Yhteiskunnan varautumistoiminnan ja uhkamallien muutos sekä yksilön oman toiminnan korostaminen ovat vaikuttaneet kouluttautumisen suosioon. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa liiton painopistealue on kotitapaturmien ehkäisy, joita vastaan taistellaan valistamisen keinoin. - Tietenkin toivomme, että yhä useammat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret löytäisivät tämän harrastuksen ja tulisivat järjestöjen tai harjoitusten kautta yhteisöjen jäseniksi ja kasvaisivat osallistuviksi, turvallisuustietoisiksi kansalaisiksi. Tässä facebook on oivallinen apuväline, myhäilee pääsihteeri Lotta Mertsalmi. Marjatta Hinkkala Lotta Mertsalmi on Naisten Valmiusliiton pääsihteeri.

5 Kristillisdemokraattiset Naiset ry Tavoitteena terve itsetunto Lasten turvallisuus Perheiden tukeminen lasten hoidossa ja kasvatuksessa luo kestävää perusturvallisuutta koteihin ja koko yhteiskuntaan. Minulta pyydettiin kirjoitusta lasten turvallisuudesta. Asiasta saisi laajankin katsauksen huomioiden myös ympäristöömme liittyvät turvallisuustekijät mm. liikennejärjestelyt, päiväkoti- ja koulumaailma. Tällä kertaa keskityn kuitenkin sisäiseen turvallisuuteen. Perusturvallisuus syntyy jo varhain. Vauvan kokemus siitä, että on rakastettu, tuo pohjan turvallisuudentunteen kehittymiselle. Varhainen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä luo perustan lapsen myöhemmälle psyykkiselle kehitykselle. Lapsen perustarpeista (ruoka, uni, siisteys) huolehtiminen on toki edellytys lapsen hyvinvoinnille, mutta On siis tärkeää, että lapsen tarpeisiin vastataan johdonmukaisesti uskaltaen asettaa myös rajoja. Lapsiperheet tarvitsevat myös maksuttomia ja turvallisia paikkoja, joissa he voivat viettää yhteistä aikaa. Kuvassa Lappeenrannan hiekkalinna, jonka ympärillä on lasten leikkipaikkoja. ti uskaltaen asettaa myös rajoja. Säännöt ja rajat eivät tarkoita tunnekylmyyttä, vaan antavat lapselle juuri sitä oikeaa turvallisuuden tunnetta. Tarvitaan siis rakkautta ja rajoja oikeassa suhteessa. Lapsen terve kehitys edellyttää hoivaa ja turvaa Lapsen psyykkiselle kehitykselle on välttämätöntä, että hänellä on vähintään yksi pysyvä hänestä lisäksi lapsi tarvitsee hoivaa, kokemusta siitä, että on arvokas ja kelpaa juuri sellaisenaan. On siis tärkeää, että lapsen tarpeisiin vastataan johdonmukaiseshuolehtiva aikuinen. 2-3-vuotias lapsi tarvitsee vielä vanhempien tiivistä läsnäoloa. Kotihoidon tukeminen on siten suunnattoman tärkeää, jotta vanhemmilla on halutessaan edes jonkinasteisia taloudellisia edellytyksiä hoitaa lapsiaan kotona. Yli 3-vuotias kaipaa jo ryhmätekemistä eli tuolloin päivähoito ja erilaiset kerhot tukevat lapsen kehitystä. Myös osa-aikatyön mahdollistaminen lasten ollessa pieniä vanhempien niin halutessa on suositeltavaa. Lapsella on oikeus päihteettömään ja väkivallattomaan lapsuuteen. Lastensuojeluilmoitusten ja huostaanottojen määrä on viime vuosina huolestuttavasti kasvanut. Asiaan on puututtava myös valtiovallan taholta esim. alkoholin hinnankorotuksin, päihdetyötä tehostamalla ja perhepolitiikkaa parantamalla. Kun perhe voi hyvin, lapsikin voi hyvin. Tiina Tuomela Perheitä tuettava Perheet siis tarvitsevat tukea. Heiltä usein puuttuu sukupolvien tuki isovanhempien asuessa kaukana, joten apua haetaan erilaisista vertaisryhmistä. Asiantuntijoiden tarjoama apu on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä vaihtoehto on tuoda neuvoloihin terveydenhoitajien työpareiksi perhetyöntekijöitä, jotka kartottavat perheen tilannetta. Näin ongelmatilanteisiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhain. Tavoitteena on saattaa aikuisuuteen lapsia, joilla on terve itsetunto. Lapsena luotu perusturvallisuus antaa siten pohjan myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä aikuisten hyvinvointiin. Tiina Tuomela lääketieteen ja kirurgian tohtori lastentautien erikoislääkäri Vantaa Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välistä rajaa vaikea määritellä Vammaisilla kaikki vaikuttaa kaikkeen Alkuvuodesta 2013 kansainvälinen media uutisoi laajasti belgialaisten kuurojen, myös näkönsä menettävien kaksosveljesten eutanasiasta. Maassa jossa laki sallii eutanasian, veljekset näkivät sen omaksi ratkaisuksi elämäntilanteessaan. Tapaus kosketti minua, onhan myös itselläni kuulonäkövamma. Oman diagnoosin jälkeinen epätoivon tunne muistuu elävästi mieleeni aina, kun matkustan entisen kotikaupunkini Lontoon maanalaisella. Maanalainen ja sieltä vauhdilla tuleva juna tuntui omalta ratkaisulta vaikeimmalla hetkellä, mutta onneksi otin askeleen toiseen suuntaan. Sisäisen turvallisuuden ja mielekkään elämän avaimet ja eväät löydän tänä päivänä toimivasta palvelu- ja tukiverkostosta, kehittyneen lääketieteen mahdolli- suuksista ja elämää helpottavista apuvälineistä. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa on vaikea määritellä tilanteessa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikeuksien keskellä uskolla on kuitenkin ollut minulle samanlainen merkitys, kuin pelastusrengas on hukkuvalle. Mielekästä elämää Tänä päivänä iloitsen siitä, että saan elää mielekästä elämää mahdollisuuksineen. Suomalainen yhteiskunta on monella tapaa tasokas vaikka ajattelemmekin että aina on vara parantaa ja kehittää. Tiedottajana pyrin siihen, että ihmiset rohkaistuvat tiedon avulla lähestymään erilaisia ihmisiä avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Omassa arjessani en ole tyytynyt odottamaan muiden lähestymistä, vaan olen itse lähestynyt muita. Antoisa toimintamalli, joka tehokkaasti ehkäisee syrjäytymisen. Toivon sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tunteen tavoittavan myös ne lapset ja vanhukset, jotka tänä päivänä kokevat turvattomuutta ja yksinäisyyttä voimatta siihen itse juuri vaikuttaa. Avuttomuus omaa tilannetta kohtaan on varmasti raskasta jokaiselle varsinkin jos sen joutuu kohtaamaan yksin. Seija Troyano tiedottaja Varkaus Kuulonäkövammainen Seija Troyano kuuntelee äänikirjaa Daisy-lukulaitteella. Kaulassa hänellä on induktiosilmukka, jonka avulla voi kuunnella äänikirjaa, radiota tai TV:tä siten, että ääni tulee suoraan kuuloimplanttiin.

6 På svenska KD KD Kvinnorna, Naiset, Hur skapas trygghet Socialarbetare behöver mer verktyg och stöd för att hjälpa familjer. Jag möter genom mitt engagemang många utsatta kvinnor i vårt land idag. Jag har genom åren fått höra hårresande historier om hur folk kan bli behandlade av våra myndigheter och jag funderar på hur vi kan hjälpa, förebygga, stödja (istället för att stjälpa) dessa kvinnor och familjer. Många kommer in i en ond cirkel där de saknar utbildning och arbetserfarenhet, deras ekonomi blir dålig, p.g.a. det så blir de deprimerade och med depressionen slutar de bry sig om någonting alls - vilket gör att de mår ännu sämre. Sociala myndigheter ska vara mer av mentorer Jag förstår att våra sociala myndigheter är hårt belastade. De har inte tid att lägga sig in i och lyssna på ett enskilt fall - alla drar och sliter i dem från alla håll och från Kan vi förnya skolningar för våra myndigheter, kan vi avlasta dem, kan vi införa åtgärder redan i tidigare skeden? kommunens sida ska det dras in på allt och de ges ingen möjlighet att påverka sitt arbete. När människan på detta sätt trängs i ett hörn så händer det mycket enkelt att elaka ord slinker ur munnen, fel beslut blir tagna i hastigheten o.s.v. Ett beklagligt tillstånd som dock är en sanning idag. Kan vi förnya skolningar för våra myndigheter, kan vi avlasta dem, kan vi införa åtgärder redan i tidigare skeden? Jag jobbar i mina frivilliga organisationer med både att ge verktyg, åt föräldrarna och åt myndigheter, som de kan använda. Jag tror, liksom i allt annat ledarskap, att vi ska vara mer av mentorer när vi arbetar sida vid sida med föräldrarna. Många barnrådgivningar agerar tyvärr som experter och får föräldrarna att känna sig dåliga och det växer tidigt fram en osäkerhetskänsla och otrygghet. Vi måste ge dem verktyg så att de förmår lita på sin egen förmåga och få dem själv motiverade att Jeanette Ljungars vill nätverka också med KD kvinnor. En god början fick hon på KD kryssningen ifjol, här med Anneli Louneva från Helsingfors. alltid värna om familjens bästa. Grundvärderingar som respekt, ärlighet, kärlek, empati, omtanke måste komma någonstans ifrån och där vill vi bidra med det vi kan. Kan vi skapa ett stödnätverk som verkligen fungerar så tror jag att vi kan ge inre trygghet åt fler i vårt land idag, och samtidigt förebygga andra problem också. Vi har ett gemensamt ansvar för allas våra familjer! Jeanette Ljungars företagskonsult/lederskapscoach, förelesare, predikant Vörå Trygghet skapas i hemmen De senaste årens tragiska familjetragedier har lämnat frågor obesvarade. Hur kan en vanlig familj se som sin enda utväg att ta livet av sin familj och sig själv? De många barn som bragts om livet tvingar oss att tänka på vad som är fel i vårt samhälle idag. Institutet för Hälsa och välfärd gjorde, på uppdrag av den ministergrupp om inre trygghet som jag leder,upp en utredning över de omkomna barnens och familjernas bakgrund.i utredningen är med alla de under 15-åringar, som omkommit de senaste 10 åren och där förövaren varit endera föräldern. Sju äkta hälfter och 48 barn har bragts om livet. En del av fallen kunde kanske förhindrats om de självdestruktiva tankar och hoten som kommit myndigheter och närstående till känna tagits på allvar och om familjeproblemen tagits itu med i tid. Våldrisker borde utvärderas systematiskt på samma sätt som självmordsrisker. Med utredningen som grund har ministergruppen beslutat om en åtgärd: att ta fram ett värderingsverktyg om hur hotbilden och risken för våld ser ut vid separation och skilsmässor. Brister finns också hur barn beaktas vid mentalvårdsservice avsedd för vuxna. När en vuxen söker hjälp för privata eller parrelaterade Från riksdagen Päivi Räsänen problem, så utvärderas inte hans/hennes förmåga att ta hand om barnen tillräckligt. Vardagstrygghet skapas till stor del i hemmet. Hemmen behöver samhällets stödnätverk i uppfostran och vårdnadsansvaret. Respekt för en persons kroppsliga och själsliga immunitet samt för egendom är nödvändig för att ordningen i samhället ska upprätthållas. Stöd borde erbjudas familjer aktivt och myndigheter borde samarbeta för att tillräcklig hjälp och kunskap ska erbjudas i ett så tidigt skede som möjligt. Organisationer, församlingar och samhällen stöder familjernas uppfostran och barn och ungas uppväxtmiljö genom sin verksamhet. Genom att förebygga att inre kriser i familjer urartar, räddar människoliv. Päivi Räsänen inrikesministeriet, riksdagsledamot Både Sisters Suomi-Finland och NaisNet är ideella föreningar, där ingen är anställd. Vi alla jobbar frivilligt och jag älskar att berätta om det arbete som utförs av frivilliga för att hjälpa och ge andra ett bättre liv. Det är också därför jag är med i KD - för att jag står bakom KD:s värderingar och jag tror att historier som denna där människor hjälper utan lön, av Guds kärlek till andra, intresserar också kvinnor i KD. Allt påverkas av allting Hörsel och synskadade Seija Troyano kan med hjälpmedel även kommunicera via datorn. I början av år 2013 skrevs det mycket i internationell media om eutanasi, om ett fall där ett belgiskt tvillingpar som var döva och blinda. I ett land där eutanasi tillåts, såg bröderna detta som sin utväg. Ärendet berörde mig, som själv är hörsel/synskadad. Min egen diagnos och den hopplöshetskänsla jag fick efteråt påminns jag alltid om när jag reser till min gamla hemstad London och reser med metron. Underjorden och de tåg som med hård fart kör där, kändes som min utväg ibland, i de mörkaste stunder, men som tur tog jag steg i annan riktning. Inre tryggheten och nycklarna till ett behagligt liv hittar jag nu i det stödnätverk som finns idag, den utvecklade läkarvetenskapen samt alla hjälpmedel som förenklar vardagen. Den inre och yttre trygghetens gränser är svåra att definiera i ett tillstånd när allt påverkas av allting. I de svåra stunderna har tron för mig varit som en livboj för den som håller på att drunkna. Att få leva ett gemytligt liv Idag gläds jag åt att få leva ett gemytligt liv med alla dess möjligheter. Det finska samhället har på många sätt bra standard, även om alltid ser utrymme för förbättringar. Som informatör försöker jag lära människor att närma sig olika människor öppet och utan förutfattade meningar. Jag själv väntar inte på att andra ska ta kontakt utan jag tar kontakt själv. En givande modell som förhindrar utanförskap. Jag önskar att inre och yttre trygghetskänsla ska nå också de barn och äldre som idag känner otrygghet och ensamhet utan att riktigt kunna påverka sin situation. Hjälplösheten för den egna situationen är säkert tungt för alla, speciellt för dem som måste möta den ensam. Seija Troyano informatör Varkaus

7 Kristillisdemokraattiset Naiset ry Maailman valtiot koolla Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta YK:n kokouksen aiheena Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, jota esiintyy maailmanlaajuisesti. Naisten asemaa käsittelelevän komission (CSW, Commission on Status of Women) 57. istunto pidetään YK:n päämajassa New Yorkissa CSW:n istuntoon voi jokainen YK:n jäsenmaa lähettää virallisen delegaation ja samoin myös agreditoituneet naisjärjestöt. Tämän vuoden istunnon pääteemana on Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistaminen ja torjuminen. YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus luo pohjan, mutta tämän väkivallan torjumisesta on sovittu myös YK:n Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa. Suomen virallisessa delegaatiossa on edustettuna myös Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry. KD Naiset on NYTKISin jäsenjärjestö. Kansalaisjärjestöt mukana T-paita on suosittu keino välittää valistusviestiä. Kuva on Gambiasta, jossa Somen ulkoasiainministeriö rahoittaa kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöhanketta Verkosto naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien auttamiseksi. Virallisen ohjelman lisäksi CSW:ssä on myös eri naisjärjestöjen organisoimia rinnakkaisseminaareja. Suomen naisjärjestöillä on jo 8. Helvi Sipilä -seminaari, jonka avaa tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäki. Seminaarin aiheena on Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen - globaaleja ja pohjoismaisia näkökulmia. KD Naiset tukee Gambiassa kehitysyhteistyöhanketta, jonka tavoitteena on luoda moniammatillinen verkosto väkivaltaa kokeneiden naisten auttamiseksi ja tämän väkivallan vähentämiseksi. Tämän Gambian hankkeen koordinaattori Haddy Mboge Barrow sai ulkoasiainministeriön konferenssitukea CSW:n istuntoon osallistumiseksi. Hän osallistuu myös suomalaisten järjestämään seminaariin ja on kutsunut mukaansa muitakin Gambian virallisen delegaation jäseniä, jotka ovat mukana tässä kehitysyhteistyöhankkeessa. Yksi heistä on Gambian NNKY:n puheenjohtaja Matilda Johnsson. Gambialaiset ovat valmistautuneet CSW:n istuntoon perehtymällä mm. Afrikan ministereiden julistukseen, josta päätettiin tammikuussa Addis Abebassa Etiopiassa pidetyssä kokouksessa. Julistuksessa maat sitoutuvat vahvistamaan maiden lainsäädäntöä, politiikkaa ja strategisia toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. CSW tarjoaa myös mahdollisuuden verkostoitua muiden maiden aktivistien kanssa sekä jakaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Toimenpiteet Euroopassa Kansainväliset sitoumukset naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi sitovat myös eurooppalaisia valtioita. Ohjeistuksia onkin tullut sekä EU:lta että Euroopan neuvostolta. Viimeisimpänä Istanbulin sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut toukokuussa Ulkoasiainministeriön mukaan sopimuksen ratifioimista koskeva hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle vuoden 2013 aikana Naiset maailmalla Aika herätä kyberturvallisuuteen! Kyberturvallisuus tuo monille mieleen tieteiselokuvat tai vakoilujännärit, mutta asia on noussut ryminällä reaalimaailman poliittisella agend alla niin meillä kuin maailmalla. Hallitus julkaisi tammikuussa poikkihallinnollisen Suomen kyberturvallisuusstrategian, komission tiedonanto EU:n kyberturvallisuudesta tuli aivan äskettäin ja olipa aihe vahvasti esillä myös USA:n presidentti Obaman Kansakunnan tila -puheessa. Itse asiassa Yhdysvalloissa on noussut valtava kohu kongressin selvityksestä, jossa paikannettiin paitsi lukuisiin yrityksiin niin myös energia- ja liikenneverkkoja ohjaileviin järjestelmiin tehdyt tietomurrot Kiinan armeijan yksikköön Shanghaissa. Tällä tasolla kyse ei ole enää vain verkkovakoilusta ja tietovarkauksista, vaan lähennytään kybersodan keinoja. Nykyaikaisen yhteiskunnan saa polvilleen tankkeja tehokkaammin, kun pystyy lamaannuttamaan kriittistä infrastruktuuria, kuten liikennettä, maksuliikennettä tai energiaverkkoa. Liike-elämää tyrmistyttivät todisteet tietovarkauksista ja tunkeutumisista useisiin teknologia-alan ja suuryritysten kuten Coca- Colan tietojärjestelmiin. Saaliiksi on päätynyt liiketoimintasuunnitelmia, tuotespeksejä ym. keskeistä liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa materiaalia. Yritysvakoilua on ollut iät ja ajat, mutta yleensä sitä tekevät yritykset keskenään, ei armeijat oman maan teollisuuden tukemiseksi. Kiina on tietysti jyrkästi kiistänyt syytökset ja valittaa itse olevansa verkkohyökkäysten kohde. Kiina ei varmasti olekaan kyberhyökkäysten ainut alkuperämaa. Tietoturva-asiantuntijat kuitenkin vahvistavat sen, että Kiinalle verkko-operaatiot ovat osa sotilaallista strategiaa, ja se on alalla ylivoimaisesti aktiivisin ja aikaisemmin aloittaneena muita pidemmällä. Mistä kyberturvallisuudessa siis lopulta on kyse? Kyberturvallisuus käsittää tietotekniikkaan liittyvän turvallisuuden lisäksi laajemmin koko yhteiskunnan elintärkeiden ja kriittisten toimintojen turvaamisen eri olosuhteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kaiken infrastruktuurin, maksujärjestelmien, johtamisen ja jakelutoiminnan turvaamista. Kyberympäristö kostuu julkisen puolen lisäksi laajasta joukosta yritys- ja yksityissektoria. Komission tuoreessa strategiassa on lähdetty siitä, että jokainen maa pyrkii kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan ja toipumaan niistä. Yhteisellä koordinoinnilla ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston kautta tehtävällä yhteistyöllä halutaan lisämuskeleita kyberrikollisuutta vastaan ja ehkäistä kyberturvallisuusuhkia EU-tasolla. Komissio ei kuitenkaan sanallakaan kerro, millaisia kyberhyökkäyksiä on kohdistunut EU-toimielimiin, mistä ne ovat peräisin ja onko tietoturva jo pettänyt. Siksipä jätin komissiolle kirjallisen kysymyksen kyberturvallisuuden osalta. Kuitenkin asiaan tulisi suhtautua vakavasti myös Euroopassa erityisesti, jos valtiot tukevat kyberhyökkäyksiä, on syytä ryhtyä pikaisiin toimiin. Kybervarustelu ja haittaohjelmat eivät ole harmitonta hakkeripoikien puuhastelua, vaan se voi johtaa kansainväliseen turvallisuusuhkaan. Kyberhyökkäysten ja vastahyökkäysten seuraukset voivat olla arvaamattomat. Olisiko siis aloitettava jo kyberliennytys? Ainakin yhteisiä normeja ja sääntöjä tarvitaan. Sari Essayah europarlamentaarikko 7 Myös kirkot mukana Luterilainen maailmanliitto julkaisi vuonna 2002 ensimmäisenä isona kirkkokuntana oman ohjelmansa Kirkot sanovat EI! naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Kirkkohallituksen vuonna 2004 suomeksi julkaisema toimintaohjelma sopii kaikille kristityille. toiminnanjohtaja KD Naiset Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry ja Suomen Amnesty järjestävät Valoa - ei väkivaltaa -kynttilätapahtumia eri puolilla maata , joka on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Kuvan naishahmot esittävät vuosittain noin 20:tä lähisuhteessa kuollutta suomalaista naista. Heidän tarinansa on kirjoitettu kaulassa riippuviin papereihin. Tapahtuma oli Kolmen sepän patsaalla Helsingissä.

8 Arjen asioita Elämä on turvallista pienellä paikkakunnalla, mutta avun saanti voi kestää KD Naiset, Terveisiä lintukodosta Toisiin luottaminen ja yhteydenpito arjessa on helpompaa pienellä paikkakunnalla. Pesetin autoni tammikuussa ja jätin sen pariksi tunniksi pysäköintihalliin. Se ei riittänyt, vaan ovien lukot jäätyivät ja rupesivat toimimaan vasta kolmen viikon kuluttua. Minua ei huolettanut. Pohjois-Suomessa ihmiset jättävät vielä nykyäänkin autonsa lukitsematta ja kotioven auki asioilla piipahtaessaan. Lapset kulkevat kylillä itsekseen eikä ketään huolestuta. Voi olla, että olemme välinpitämättömiä, mutta todennäköisemmin luotamme turvallisuuteemme. Toisaalta on myös pelkoja. Jos tarvitsemme poliisin apua, sen saaminen voi viedä tunteja. Syrjäkyliltä on hankala päästä lääkäriin, jos ei ole omaa autoa tai ei voi ajaa. Myös huonot keliolosuhteet vähentävät turvallisuutta, varsinkin kun teiden hoito heikkenee vuosi vuodelta. Lähdin aikoinaan pohjoiseen työn perässä ja tänne olen jäänyt, vaikka en itseäni lappilaiseksi koekaan. Moni asia sujuu helpommin kasvukeskuksissa. Esimerkiksi isojen hankintojen tekeminen pitää täällä suunnitella tarkkaan, koska kaikkea ei saa omasta kaupungista, mutta toisaalta jokapäiväinen elämä on yksinkertaista: pysäköintipaikkoja ei tarvitse etsiä eikä aikaa kulu jonottamiseen. Tuttuus luo turvaa Aina kotoa poistuessa tapaa tuttuja, ja monien asioiden hoitaminen on jouhevaa, kun ihmiset tuntevat toisensa. Olen äidinkielen lehtori lukiossa, jossa on yhteensä noin 130 opiskelijaa ja kymmenkunta kokopäiväistä opettajaa. Pienessä koulussa opettaja tuntee kaikki opiskelijat ja monien perheetkin. Jos jonkun koulunkäynnissä ilmenee ongelmia, siihen on mahdollisuus puuttua nopeasti. Yksilö on mahdollista ottaa huomioon. Jopa sellaiset opiskelijat, joiden opiskelumotivaatio on täysin hukassa, tulevat mielellään kouluun, vaikka sitten vain oleilemaan. Olisi kaikkien edun mukaista, jos pystyisimme rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa jokainen voisi kuulua yhteisöön. Pienellä paikkakunnalla opettaja tapaa opiskelijoita väistämättä myös vapaa-aikana. Käyn kansalaisopiston liikuntaryhmässä, jossa on oppilaitani. Heitä tapaa myös uimahallilla ja kirkossa. Tämän vuoksi voi olla vaikea päästä töistä eroon, mutta toisaalta on hienoa, että oppilaat näkevät opettajan muutakin elämää. Vaikka valtaosa suomalaisista asuukin suurehkoissa keskuksissa, olisi kaikkien edun mukaista, jos pystyisimme rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa jokainen voisi kuulua yhteisöön. Sellaisessa yhteiskunnassa apua tarvitseva huomattaisiin eikä ihmisten tarvitsisi oman hätänsä vuoksi aiheuttaa toisille turvattomuutta. Eeva Heinonen KD Naisten liittohallituksen jäsen Kemijärvi Eeva Heinonen 46-vuotias äidinkielen lehtori Kemijärveltä myös luokanopettajan koulutus kotoisin Turusta mukana puolueessa vuodesta 2000 KD:n Itä-Lapin paikallisosaston puheenjohtaja seurakunnan vapaaehtoisena 15-vuotiaasta asti lähetystyö lähellä sydäntä harrastukset: lukeminen, kuntoilu, avantouinti, kyläily, matkailu, yhdistystoiminta (Kemijärven Kalevalaiset Naiset ry:n pj., Kemijärven Luonto ry:n hallituksen jäsen) kotona kolme kissaa lomilla sukulaislasten viihdyttäjä Kulttuuri ja matkailu ovat tärkeä osa Eeva Heinosen elämää. Hän on käynyt ihailemassa mm. ainutlaatuista arkkitehtuuria Barcelonassa Espanjassa.

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

ikäihminen En aktiv och

ikäihminen En aktiv och js/1.10.13 Mistä on kyse Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen En aktiv och välmående äldre projektissa? Vanhusneuvostopäivät 1. 2.10.2013, Helsinki Elämäntyytyväisyys Henkilökohtainen & Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 162 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille suunnatun toiminnan turvaamisesta Terveysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot