Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä"

Transkriptio

1 Katsaus Ulla Tiililä Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä Lääkärin työssä on yhä enemmän kirjoittamista. Suuri osa tekstitöistä on erilaisten todistusten ja lausuntojen kirjoittamista. Tässä katsauksessa tarkastellaan lääkärinlausuntojen asemaa hakemusprosessissa ja päätösteksteissä. Esimerkkinä ovat erityisesti vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset sekä niihin liittyvät hakemukset ja lausunnot. Lääkärinlausunnon tarve on toisinaan johdettavissa laista. Joskus taustalla ovat organisaation vakiintuneet toimintatavat. Päätöksentekoprosessissa lääkärin rooli vaihtelee niin, että periaatteellisissa puheissa lääkärit esitetään prosessiin osallistuvina asiantuntijoina. Päätösasiakirjoissa heille annetaan silti auktoriteetin ja jopa päätöksentekijän rooli. Tämä hallitseva rooli vaikuttaa päätösten kieleen ja toisaalta se on siitä luettavissa. Lääketieteellisen argumentoinnin ylivertaisuus on osaltaan johtanut lääkärien työn byrokratisoitumiseen. Lääkäreiden byrokratiatalkoot olisivat sekä lääkäreiden että potilaiden eduksi. S uuri osa lääkäreistä on hakeutunut alalle halustaan auttaa ja kohdata ihmisiä. Lääketieteessä yhtyvät monen mielestä kiehtovalla tavalla humanismi ja luonnontiede (Lahelma ym. 2003). Työn arki voi kuitenkin yllättää, sillä aikaa kuluu paljon paperitöissä: potilaat tarvitsevat esimerkiksi lausuntoja etuushakemustensa liitteeksi. Mikä on lääkärin asema, kun etuuksia myönnetään tai evätään? Mihin tämä asema perustuu ja mitä siitä seuraa? Lausuntoja lakien ja tapojen vuoksi Lääkärinlausuntoja tarvitaan monesti silloin, kun haetaan erilaisia oikeuksia, etuuksia, eläkkeitä, tukia, palveluja tai korvauksia. Usein lääkärin keskeinen asema voidaan kiistattomasti johtaa laista. Esimerkiksi kansaneläkelaissa (57. ) velvoitetaan työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa liittämään hakemukseensa lääkärinlausunnon. Samoin tapaturmavakuutuslain (14. ) mukaan»epäiltäessä sairautta ammattitaudiksi korvauksen suorittaminen edellyttää, että tutkimus perustuu työterveyshuoltoon perehtyneen lääkärin arviointiin». Sen sijaan esimerkiksi vammaispalvelulaki on muotoiltu väljemmin. Tämän lain (11. ) mukaan hakija»voidaan osoittaa lääkärin tai muun asiantuntijan tutkimukseen» palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittämiseksi. Toisinaan säädöksen sisällöstä on epäilyksittä pääteltävissä, että kuvatussa toiminnassa tarvitaan lääketieteellistä asiantuntemusta. Tällainen on esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön päätös sairauden ja vammojen haittaluokituksesta (1012/86). Tulkinnanvaraisempaa lääketieteellisen arvion tarve on vaikkapa laissa liikennevakuutuksen perusteella korvattavasta kuntoutuksesta. Kun arvioidaan vammasta ja sairaudesta aiheutuvia Duodecim 2008;124: U. Tiililä

2 rajoituksia (5. ), onko välttämättä aina turvauduttava lääkäriin? Käytännössä sekä oikeusoppineet että päätöksiä laativat työntekijät pitävät lääkärintutkimusta ja todistusta monesti välttämättömänä. Näin on esimerkiksi päätettäessä vammaispalveluista: on ymmärrettävää, että päätöksen tekevä sosiaalityöntekijä kokee riittämättömyyttä arvioidessaan esimerkiksi, milloin näkökyvyn heikentyminen on luokiteltavissa vaikeavammaisuudeksi (Tiililä 2007). Vammaispalveluja myöntävien virastojen ohjeissa lääkärinlausunto esitetäänkin tavallisesti pakolliseksi osaksi hakemusta. Lääkäri asiantuntijana Lääkärinlausuntoa siis vaaditaan hakemuksen liitteeksi, olipa vaatimuksella selvä lakipohjainen perusta tai ei. Oma kysymyksensä on lisäksi se, millainen rooli lääkärille ja lausunnolle päätösprosessissa annetaan. Periaatteessa korostetaan, että lääkäri on etuusasioissa asiantuntijan asemassa. Hoitavaa lääkäriä ohjataan välittämään esimerkiksi vakuutuskorvauksiin liittyvissä lausunnoissa»mahdollisimman objektiiviset lääketieteelliset tiedot vakuutuslaitoksen päätöksenteon pohjaksi» (Aro ym. 2004). Lausunnon kirjoittavan lääkärin korostetaan olevan oman asiansa asiantuntija, joka ei päätä esimerkiksi eläkkeelle jäämisestä tai oikeudesta korvauksiin (Lääkärin etiikka 2000, Aro 2004, Aro ym. 2004). Oikeusasiamiehen tulkinnan mukaan vakuutuslääkärit taas toimivat arvioita tehdessään»päätöksenteon osana» (Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus 2001, myös Juntunen ja Havu 2000). Tätä samaa korostavat vammaispalvelun työntekijät kuvatessaan sosiaaliviraston asiantuntijalääkärin roolia (Tiililä 2007). Asiantuntijan ja päättäjän roolin ero ei kuitenkaan aina ole selvä. Rajanvedon vaikeus on luettavissa esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen raportista henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuudesta. Raportissa korostuu lääkäri päätösehdotuksen tekijänä, mutta mainitsematta jää, tehtiinkö kokeilussa milloinkaan päätöksiä vastoin tätä ehdotusta. Raportin lopussa mainitaan lyhyesti, että»varsinaisen eläkepäätöksen teki eläkeratkaisija» (Virta ja Lahtela 2005). Asiantuntijasta auktoriteetti Lääkärin rooli päätösprosessissa näyttäytyykin eri tilanteissa ja dokumenteissa erilaisena. Se on omanlaisensa laeissa, periaatteissa, puheissa ja käytännöissä. Omanlaisekseen rooli muodostuu myös päätösasiakirjoissa. Aineistonani 55 kunnallista kuljetuspalvelupäätöstä sekä niihin liittyviä hakemuksia ja lääkärinlausuntoja olen tarkastellut muun Lääkärinlausuntoa vaaditaan hakemuksen liitteeksi, muassa sitä, millainen on lääkärinlausunnon asema näi olipa vaatimuksella selvä lakipohjainen perusta tai ei den tekstien muodostamassa ketjussa. Tätä olen selvittänyt tutkimalla referoimisen ja argumentoimisen käytäntöjä (Tiililä 2007). Kielitieteellinen tekstianalyysi osoittaa, että lääkärinlausunto vaikuttaa päätösteksteissä muita tietolähteitä vahvemmin. Aineistoni päätöksistä on luettavissa hierarkia, jossa lääkärin ääni ohittaa palvelunhakijan äänen. Hakijan oman lääkärin äänen taas voittaa viraston asiantuntijalääkärin ääni. Tällainen hierarkia rakentuu teksteissä monella tavalla. Kun päätösteksteissä selostetaan asiakkaan tilannetta, referoidaan yhtäältä useammin lääkärinlausuntoja kuin hakemuksia. Lääkärinlausuntoja referoidaan eniten siitä huolimatta, että päätökset lähes aina viriävät hakemuksesta, jossa asiakas lomakkeen ohjaamana valottaa tilannettaan monipuolisesti. Lääkäri voidaan merkitä tietolähteeksi silloinkin, kun tiedot ovat mitä ilmeisimmin muualta peräisin. Hakijan hakemuksessaan esille tuomat asiat saatetaan päätöstekstissä sivuuttaa tai ne esitetään lääkärin kirjaamina. Myös puheenaiheet valikoituvat tietolähteen mukaan: hakijan puhe kivusta päätyy päätöksen asiaselosteeseen yleensä vain, jos se on kirjattu myös lääkärinlausuntoon. Toisinaan taas lääkärinlausunto esitetään päätöksessä lähteeksi tiedolle, joka ei edellytä Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä 897

3 Lääkäri voidaan merkitä tietolähteeksi silloinkin, kun tiedot ovat muualta peräisin erityistä lääketieteellistä asiantuntemusta. Ei-lääketieteellistä tietoa ohjataan ilmoittamaan myös lääkärinlausuntolomakkeessa, jossa lääkärin odotetaan esimerkiksi kertovan, onko hakijalla paikallisliikenteen invalidilippu. Äänien hierarkiassa ylimpänä on viraston asiantuntijalääkäri. Hänen äänensä on niin vahva, että häneltä voidaan kirjata pelkästään kantaa ottava näkemys. Tämä näkemys riittää vailla perusteluja kumoamaan myönteistä päätöstä tukevat seikat, joita oman lääkärin lausunnosta referoidaan. Asiantuntijalääkäri saa argumentoinnissa henkilöauktoriteetin roolin. Tällainen auktoriteetti on vain hyppäyksen päässä päätöksentekijästä, jona lääkäri myös voidaan esittää. Seuraava esimerkki on vakuutusyhtiön päätös aiemmasta tutkimusaineistostani (Tiililä 1992). Siinä lääkärin toteamuksena kerrottu asia on samanaikaisesti ilmoitus asian ratkaisusta eli myönnetyn korvauksen määrästä ja laadusta:»yhdistyksemme asiantuntijalääkäri on todennut, että vammojenne jälkitilan hoidossa yksi 15 kerran fysikaalinen hoitosarja kahdessa vuodessa kuuluu x-vakuutuksesta korvattavaksi.» Lausuntojen kieli kiertää Koska lääkärinlausuntoja referoidaan päätöksissä ahkerasti, lausuntojen kielikin vaikuttaa päätöksiin. Lausunnoista saatetaan lainata päätökseen pitkähköjä jaksoja, joiden muotoilut toistetaan lähes sellaisinaan. Tyypillisesti lainataan sähketyylisiä jaksoja, joista puuttuu verbi tai tekijään viittaava ilmaus. Tällaiset vajaatkin tekstijaksot voivat olla ymmärrettäviä, mutta kun tulkinnanvaraisuus tällä tavoin lisääntyy, myös väärinkäsitysten riski kasvaa. Erääseen hakemukseen liitetyssä lääkärintodistuksessa todetaan seuraavaa:»diagnoosina aivojen ruhjevamma, tarvitsee toisen henkilön apua jokapäiväisissä toiminnoissa. Sisätiloissa liikuntakyky normaali. Ongelmana aivovammaan liittyen suunnistamisvaikeudet ja kykenemättömyys liikkua yksin ulkona.» Lausuntojen termit on aineistoni päätöksissä useimmiten muokattu yleiskieliksi. Haemorrhagia intracerebralis cum hemiparesis muuttuu muotoon aivoverenvuoto ja vasemman puolen halvaus. Sanojen kirjoitusasua myös muutetaan niin, että vieraskielisiä ilmauksia eli sitaattilainoja mukautetaan suomen äänne- ja kirjoitusjärjestelmään (esim. polyneuropathia polyneuropatia). Suomeen mukautetut, mutta termimäiset ilmaukset, kuten artroosi, ovat kaksikasvoisia. Ne ovat helpompia hahmottaa kuin sitaattilainat, mutta verrattuna yleis- tai arkikielen sanoihin ne kuitenkin edustavat asiantuntijakieltä: vrt. arthrosis artroosi nivelrikko. Sanasto on kytköksissä myös virke- ja lauserakenteisiin, sillä tietynlaisia rakenteita käyttämällä vältytään lausunnosta poimittujen luokitusten ja termien taivuttamiselta. Sanojen taivutus voidaan välttää niin kutsuttuja eksistentiaalilauseita käyttämällä:»lääkärintodistuksesta ilmenee diagnoosina sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtauma-tauti ja alaselkäkivut.» Samaa tarkoitusta palvelee omistusrakenne:»hakijalla on keuhkoembolia ja alaraajan pinnallinen ja syvä laskimotukos ja sen jälkitila.» Molemmat rakenteet ovat käypää suomea ja tarpeen muun muassa asioita määriteltäessä ja luokiteltaessa. Tällaista esittämisen tapaa on kuitenkin kuvattu pikemminkin olemisen kuin tekemisen kieliopiksi (Ivanič 1998). Lääkäri välittäjänä Etuusprosessissa lääkärinlausuntojen vahva asema rakentuu referoimisen ja argumentoimisen käytännöissä. Nämä käytännöt kytkeytyvät tiiviisti kielellisiin valintoihin: päätöksentekijän puhekumppaniksi rakennetaan useimmiten ns. asiantuntija, erityisesti lääkäri. Hakija taas ei useinkaan kelpaa sellaiseksi puhekumppaniksi, jonka esille ottamiin aiheisiin reagoitaisiin tai jonka sanomisia referoitaisiin. Lääkäri ja hänen lausuntonsa näyttävätkin toimivan välittäjinä hakijan ja etuuspäätöksen tekijän välillä. Näin ovat selitettävissä lausuntolomakkeen kysymykset esimerkiksi invalidilipusta. 898 U. Tiililä

4 Välittäjän asema on jäljitettävissä myös asiakirjojen kielellisiä valintoja vertaillen. Esimerkiksi hakijan tilaa ja kykyjä kuvattaessa on päätöksissä useimmiten verbi kyetä ja sen johdoksia (kyky, kykenemättömyys). Aineistoni hakemuksissa taas on käytetty yksinomaan pystyä-verbiä. Niissä harvoissa tapauksissa, kun pystyä on päätöstekstissä, se on kohdissa, joissa referoidaan lääkärinlausuntoja ja lainataan niiden kieltä. Silmiinpistävä ero on myös hakemusten ja päätösten kipusanastossa. Aineistoni päätöksissä esiintyy vain substantiivia kipu ja sen adjektiivijohdosta kivulias, ja nämä ilmaisut esitetään referointina lääkärinlausunnoista. Hakemuksissa puhutaan kivun lisäksi kipuarkuudesta, särystä ja särkevistä, tunnottomuudesta, tuskallisuudesta ja aristuksesta. Tällaiset asiakirjojen piirteet kertovat tiedonkulun suunnasta. Toisinaan on pohdittu sitä, onko etuuden saaminen riippuvaista lääkärin kyvystä kirjoittaa lausunto (Paso 2007). Omat havaintoni panevat miettimään, olisiko hakijan osattava käyttää tietynlaista kieltä tullakseen kuulluksi. Pitäisikö hakemus kirjoittaa sellaisella kielellä, että sitä voisi sellaisenaan referoida päätöksiin? Myös vammaispalvelulain soveltamiskäytäntöjä esittelevän Rädyn (2002) mukaan vammaisuutta tai vaikeavammaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon muitakin näkökulmia kuin lääketieteellinen. Asiakaslähtöisyys tuodaan esille lisäksi monen organisaation toiminta-ajatuksessa, ja samaa saattavat korostaa työntekijät, esimerkiksi haastatteluissa (Tiililä 2007). Lääkäreiden ja lääketieteen hallitseva asema päätösprosesseissa näyttää joissakin tapauksissa perustuvan pikemminkin kirjoittamattomiin kuin kirjoitettuihin lakeihin. Odotuksenmukaista on, että lääkäreitä pidetään ainoina luotettavina sairautta koskevan tiedon lähteinä (Fairclough 1997), mutta heitä ilmeisesti työllistetään myös ei-lääketieteellisen tiedon välittäjinä. Lääketieteellinen argumentointi onkin monessa hallinnollisessa prosessissa ylivertaista, ja osaltaan sen vuoksi lääkäreitä kuormitetaan yhä enemmän tekstien laatimisella. Tässä byrokraatin roolissaan monet lääkärit ovat vastentahtoisesti (Junnila 1987, Cavén 1999, Huttunen 2003). Sivuutettu asiakas, työllistetty lääkäri Sairauden- ja terveydenhoidossa hoitavan lääkärin ja potilaan intressit ovat periaatteessa yhteneväiset. Kun kolmas osapuoli, kuten etuuskäsittelijä tai eläkeratkaisija, päättää etuuksista, potilas ja lääkäri eivät enää olekaan ikään kuin samalla puolella, vaan lääkärinlausunto korostuu hakemuksen kustannuksella tai jopa syrjäyttää sen (Vehkakoski 2006). On selvää, että lääketieteellistä asiantuntemusta tarvitaan useissa päätösprosesseissa. Monet lait tähdentävät kuitenkin myös asiakkaan tai potilaan kuulemista ja kunnioittamista. Tällaisia ovat esimerkiksi hallintolaki (34. ) ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (8. ). Samoja periaatteita tuodaan esille myös esimerkiksi sosiaalityön eettisissä periaatteissa ja osallistavan sosiaalityön ajatuksissa. y d i n a s i a t Lääkärinlausuntoja vaaditaan sekä kirjoitettujen että kirjoittamattomien lakien pohjalta. Etuuspäätöksissä lääkäreille voidaan luoda auktoriteetin tai päätöksentekijän rooli, vaikka puheissa ja periaatteissa korostetaan asiantuntijuutta. Lääkärinlausunnon hallitseva rooli vaikuttaa päätöstekstien kieleen, ja toisaalta se on siitä luettavissa. Lääketieteellisen argumentoinnin ylivertaisuus johtaa kirjoittamistöiden lisääntymiseen. Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä 899

5 Lopuksi Haahtela ja Kunnamo (2007) toteavat, että tiedon hallinta on lääkärin työssä yhä keskeisempää. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että työssä on yhä enemmän kirjaamista ja kirjoittamista: lääkärin on vastaanotolla työskenneltävä vähintäänkin yhtä paljon päätteen kuin potilaan kanssa. Sähköisistä Kirjattujen tietojen tulkinnat voivat muuttua järjestelmistä on uskottu asiakirjojen kierrossa tulevan merkittävää apua tiedonhallintaan ja -käsittelyyn, mutta esimerkiksi kirjaamisen käytäntöjä ja ongelmia sekä kirjoittajien tarpeita on tutkittu vähän. Haahtela ja Kunnamo kuitenkin arvelevat, että kirjaaminen vastaanottotilanteen kiireessä saattaa huonontaa kirjatun tiedon laatua. Myös Nokso-Koivisto (2001) on tuonut esille kirjoittamisen ongelmia ja kirjatun tiedon suhteellisuutta. Cavénin (1999) haastattelemat lääkärit taas näkevät, että erilaisten todistusten luotettavuus ei ole aukoton erityisesti siksi, että kirjattujen tietojen tulkinnat voivat muuttua asiakirjojen kierrossa. Tässä katsauksessa esitellyt havainnot koskevat erityisesti tietojen kiertoa asiakirjoissa, mutta nämä tiedot ovat kytköksissä myös siihen, mitä yksittäiseen asiakirjaan on kirjattu. Havainnot ovat osa päätösteksteihin keskittyvää tutkimustani, ja tulokset perustuvat pienehköön aineistoon yhdenlaisia päätöksiä. Ne saavat kuitenkin tukea muista tutkimuksista (Hall ym. 1997, Vehkakoski 2006). Analyysi osoittaa muun muassa, miten lausuntojen kieli vaikuttaa päätösasiakirjoihin. Kielen kiertoa on lausunnoissa hyvä ennakoida esimerkiksi niin, että käytetään suositusten mukaisissa kohdissa suomea latinan sijaan. Päätöksiä lausuntojen pohjalta kirjoittava virkailija voi muuten joutua kohtuuttoman vaivalloiseen käännöstyöhön. Diagnoosien vahva asema asiakirjojen verkostossa voi johtaa myös siihen, että ongelmien määritys lääketieteellistyy muiden tekijöiden kustannuksella (Vehkakoski 2006). Tekstianalyysi valottaa toiminnan käytäntöjä yleisemminkin. Tilanne, jossa asiakasta ei kuulla ja lääkäri on muuttunut byrokraatiksi, on epäedullinen molemmille osapuolille. Lääkäreiden byrokratiatalkoisiin tarvitaan kuitenkin mukaan myös etuuksia myöntävät virastot, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset. Osasta lausuntoja päästäisiin kenties eroon, jos selvitettäisiin, mihin lausunnon tarve perustuu. Perustuuko se lakiin vai vaatiiko päätettävä asia muuten selvästi lääketieteellistä asiantuntemusta? Entä voisiko päätöksen tehdä muiden tai jo olemassa olevien asiakirjojen perusteella? Lääkärinlausuntojen suuri tarve näyttää osittain kumpuavan siitä, että päätöksiä tekevät virkailijat hakevat taustatukea työlleen. Tämä tuki on toisinaan selvästi tarpeen. Osassa tapauksista lääkärinlausuntoon saatetaan turvautua, koska päätöksentekijä ei käytä tai hänen ei anneta käyttää sitä harkintavaltaa, joka hänellä toimessaan on. Arkuus päätöksenteossa voi liittyä etuuskäsittelijöiden tai eläkeratkaisijoiden ammatilliseen statukseen: lääkäreitten arvovallassa on hyvä muidenkin paistatella. Lääketieteen ja muiden alojen asiantuntijoihin turvautuminen kertoo yhtäältä asiakkaisiin kohdistuvasta epäluulosta. Olisi kuitenkin syytä tähdentää, että myös asiakkaan sanaan on lupa uskoa: etuuksien väärinkäyttö ei ole ainakaan joidenkin tutkimusten mukaan niin yleistä kuin luullaan (Heikkilä ym. 1999). Etuuksia jää toisaalta myös käyttämättä juuri esimerkiksi byrokratian vaivalloisuuden ja turhauttavuuden vuoksi. Näin koko luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävä prosessi asiantuntijalausuntoineen kääntyy alkuperäistä tarkoitustaan vastaan eikä asiakas tai potilas saa tarvitsemaansa apua. 900 U. Tiililä

6 Kirjallisuutta Aro T. Lääkärinlausunnon merkitys. Kirjassa: Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I, toim. Vakuutuslääketiede. Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim 2004, s Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I, toim. Vakuutuslääketiede. Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim Cavén O. Sujutusta ja pyöritystä. Tutkimus byrokratian merkityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna Helsinki: Edita Oyj phx?documentid=gz &cmd=download Fairclough N. Miten media puhuu. Tampere: Vastapaino Haahtela T, Kunnamo I. Tieto, tietotekniikka ja lääkärintyön murros. Kirjassa: Pasternack A, Pelkonen R, Eskola K, Haahtela T, toim. Lääkäriksi. Keuruu: Kustannus Oy Duodecim 2007, s Hall C, Sarangi S, Slembrouck S. Moral construction in social work discourse. Kirjassa: Gunnarsson BL, Linell P, Nordberg B, toim. The construction of professional discourse. Lontoo ja New York: Longman 1997, s Heikkilä M, Leppänen A, Lahti T. Viranomaisten tietoon tullut sosiaaliturvan väärinkäyttö. Kirjassa: Hellsten K, Uusitalo H toim. Näkökulmia sosiaaliturvan väärinkäyttöön. Stakes, raportteja 245. Jyväskylä: Stakes 1999, s Huttunen MO. Onko todistusten kirjoittelu psykiatrin tärkein tehtävä? Duodecim 2003;119: Ivanič R. Writing and identity. The discoursal construction of identity in academic writing. Studies in written language and literacy 5. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company Junnila SYT. Lääkärintodistus: arvio työkyvystä vai sosiaalisten etuuksien jakoa? Duodecim 1987;103: Juntunen J, Havu T. Onko vakuutuslääkäri viisaampi kuin hoitava lääkäri? Duodecim 2000;116: Lahelma E, Broms U, Karisto A.»Pienestä pitäen olen halunnut lääkäriksi». Lääketieteen opiskelijoiden tausta ja suuntautuminen. Suom Lääkäril 2003;58: Lääkärin etiikka Helsinki: Suomen Lääkäriliitto. Nokso-Koivisto P. Potilas ja kaksi hahmoa työkyvynarvioinnissa ja kuntoutussuunnitelmassa. Semioottinen tulkinta lääkärinlausunnoista. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 59. Helsinki: Kansaneläkelaitos Paso E. Työkyky merkitsee. Työkyvyn merkityksen ja maailman rakentuminen lehtiteksteissä. Universitatis Ouluensis. Humaniora B. Väitöskirja. Oulun yliopisto Räty T. Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Helsinki: Kynnys ry Tiililä U. Hallinto- ja korvauspäätökset dialogissa. Analyysiä viranomaisten ja kansalaisten kirjeenvaihdosta. Painamaton pro gradu työ. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos Tiililä U. Tekstit viraston työssä. Tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista. Väitöskirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Vehkakoski T. Leimattu lapsuus? Vammaisuuden rakentuminen ammattiihmisten puheessa ja teksteissä. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 297. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto Virta L, Lahtela K. Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön. Keskeiset havainnot PCA-menetelmästä (Personal Capability Assessment). Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/2005. Kansaneläkelaitos. Säädökset Hallintolaki 434/2003 Kansaneläkelaki 568/2007 Laki liikennevakuutuksen perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös tapaturmavakuutuslain 18 a :ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 1012/1986 Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 ULLA TIILILÄ, FT, tutkija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Sörnäisten rantatie Helsinki Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä 901

Päätökset teksteinä - kirjoitettuja ja kirjoittamattomia lakeja

Päätökset teksteinä - kirjoitettuja ja kirjoittamattomia lakeja Päätökset teksteinä - kirjoitettuja ja kirjoittamattomia lakeja Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 1 Kirjoitetut lait Hallintolaki 34. Asianosaisen kuuleminen

Lisätiedot

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1 Kielipolitiikka ja -suunnittelu

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Todistusaakkoset ABCDE

Todistusaakkoset ABCDE Todistusaakkoset ABCDE Yleislääkäripäivät 30.11.01 Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu Kela, Etelä-Suomen vakuutusalue Lääkärintodistusten muoto tai kaava todistuksen nimi ja

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Hyvinvointi kielitaidon varassa, palvelut paperisodan päässä. Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 7.4.2009

Hyvinvointi kielitaidon varassa, palvelut paperisodan päässä. Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 7.4.2009 Hyvinvointi kielitaidon varassa, palvelut paperisodan päässä Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 7.4.2009 1 Ymmärsitkö, mitä talousuutisissa kerrottiin? Selvisikö sinulle lääkärinlausunnosta,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS ---

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- Henkilötiedot 1. Nimi Henkilötunnus Työosoite Työpuhelimet Kotiosoite Kotipuhelimet Sähköpostit Koulutus 2. Oppiarvot (LL, LKT/LT, dos./prof.

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI

TOIMENPIDEOHJELMA VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI 1(7) 17.10.2012 TOIMENPIDEOHJELMA VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Johdanto Sosiaalivakuutusjärjestelmän toimeenpanossa ja siihen liittyvissä muutoksenhakuelimissä toimivien asiantuntijalääkärien

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Kielenkäyttö on suhdetoimintaa. Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kela 26.1.2011

Kielenkäyttö on suhdetoimintaa. Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kela 26.1.2011 Kielenkäyttö on suhdetoimintaa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kela 26.1.2011 1 Hakijalle tehdyn laskelman perusosaa on alennettu 20 %, koska toimeentulotuen tarve on aiheutunut siitä,

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimiala PL 202 02070 ESPOON KAUPUNKI VALVONTA-ASIA

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) 1 TUTKIMUSLUVAN HAKIJA/HAKIJAT Hakemuksen saapumispvm Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Muut tutkimuksen tekemiseen osallistuvat henkilöt Sukunimi Etunimi

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille HAKUOHJE Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Asiakastietonne rekisteröidään sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmään.

Asiakastietonne rekisteröidään sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmään. KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Asiakastietonne rekisteröidään sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmään. 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite:

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 109/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo KÄPI-seminaari 16.6.2014 Tutkimuksen tavoitteet ja aineistot Perheelliset asunnottomat Espoossa

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri

Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Aiheita Vakuutuslääketiede Työkyvyttömyystilastoja Työkyvyn

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Hyvä paha passiivi: näkökulmia

Hyvä paha passiivi: näkökulmia Hyvä paha passiivi: näkökulmia Ulla Tiililä Unelma ja todellisuus Kielenhuoltopäivä Hanasaari 18.5.2011 Pahamaineinen passiivi Vältä passiivia! Uutistekstissä Selkokielisen tekstin laatimisessa Markkinointijulkaisujen

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE Kirsi Salo 12.12.2013 1(6) Arvoisa jäsenlaitos TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE 1. YLEISTÄ Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeessä 18/2005 on kerrottu työtapaturmakorvaustietojen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot