Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä
|
|
- Leo Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Ulla Tiililä Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä Lääkärin työssä on yhä enemmän kirjoittamista. Suuri osa tekstitöistä on erilaisten todistusten ja lausuntojen kirjoittamista. Tässä katsauksessa tarkastellaan lääkärinlausuntojen asemaa hakemusprosessissa ja päätösteksteissä. Esimerkkinä ovat erityisesti vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset sekä niihin liittyvät hakemukset ja lausunnot. Lääkärinlausunnon tarve on toisinaan johdettavissa laista. Joskus taustalla ovat organisaation vakiintuneet toimintatavat. Päätöksentekoprosessissa lääkärin rooli vaihtelee niin, että periaatteellisissa puheissa lääkärit esitetään prosessiin osallistuvina asiantuntijoina. Päätösasiakirjoissa heille annetaan silti auktoriteetin ja jopa päätöksentekijän rooli. Tämä hallitseva rooli vaikuttaa päätösten kieleen ja toisaalta se on siitä luettavissa. Lääketieteellisen argumentoinnin ylivertaisuus on osaltaan johtanut lääkärien työn byrokratisoitumiseen. Lääkäreiden byrokratiatalkoot olisivat sekä lääkäreiden että potilaiden eduksi. S uuri osa lääkäreistä on hakeutunut alalle halustaan auttaa ja kohdata ihmisiä. Lääketieteessä yhtyvät monen mielestä kiehtovalla tavalla humanismi ja luonnontiede (Lahelma ym. 2003). Työn arki voi kuitenkin yllättää, sillä aikaa kuluu paljon paperitöissä: potilaat tarvitsevat esimerkiksi lausuntoja etuushakemustensa liitteeksi. Mikä on lääkärin asema, kun etuuksia myönnetään tai evätään? Mihin tämä asema perustuu ja mitä siitä seuraa? Lausuntoja lakien ja tapojen vuoksi Lääkärinlausuntoja tarvitaan monesti silloin, kun haetaan erilaisia oikeuksia, etuuksia, eläkkeitä, tukia, palveluja tai korvauksia. Usein lääkärin keskeinen asema voidaan kiistattomasti johtaa laista. Esimerkiksi kansaneläkelaissa (57. ) velvoitetaan työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa liittämään hakemukseensa lääkärinlausunnon. Samoin tapaturmavakuutuslain (14. ) mukaan»epäiltäessä sairautta ammattitaudiksi korvauksen suorittaminen edellyttää, että tutkimus perustuu työterveyshuoltoon perehtyneen lääkärin arviointiin». Sen sijaan esimerkiksi vammaispalvelulaki on muotoiltu väljemmin. Tämän lain (11. ) mukaan hakija»voidaan osoittaa lääkärin tai muun asiantuntijan tutkimukseen» palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittämiseksi. Toisinaan säädöksen sisällöstä on epäilyksittä pääteltävissä, että kuvatussa toiminnassa tarvitaan lääketieteellistä asiantuntemusta. Tällainen on esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön päätös sairauden ja vammojen haittaluokituksesta (1012/86). Tulkinnanvaraisempaa lääketieteellisen arvion tarve on vaikkapa laissa liikennevakuutuksen perusteella korvattavasta kuntoutuksesta. Kun arvioidaan vammasta ja sairaudesta aiheutuvia Duodecim 2008;124: U. Tiililä
2 rajoituksia (5. ), onko välttämättä aina turvauduttava lääkäriin? Käytännössä sekä oikeusoppineet että päätöksiä laativat työntekijät pitävät lääkärintutkimusta ja todistusta monesti välttämättömänä. Näin on esimerkiksi päätettäessä vammaispalveluista: on ymmärrettävää, että päätöksen tekevä sosiaalityöntekijä kokee riittämättömyyttä arvioidessaan esimerkiksi, milloin näkökyvyn heikentyminen on luokiteltavissa vaikeavammaisuudeksi (Tiililä 2007). Vammaispalveluja myöntävien virastojen ohjeissa lääkärinlausunto esitetäänkin tavallisesti pakolliseksi osaksi hakemusta. Lääkäri asiantuntijana Lääkärinlausuntoa siis vaaditaan hakemuksen liitteeksi, olipa vaatimuksella selvä lakipohjainen perusta tai ei. Oma kysymyksensä on lisäksi se, millainen rooli lääkärille ja lausunnolle päätösprosessissa annetaan. Periaatteessa korostetaan, että lääkäri on etuusasioissa asiantuntijan asemassa. Hoitavaa lääkäriä ohjataan välittämään esimerkiksi vakuutuskorvauksiin liittyvissä lausunnoissa»mahdollisimman objektiiviset lääketieteelliset tiedot vakuutuslaitoksen päätöksenteon pohjaksi» (Aro ym. 2004). Lausunnon kirjoittavan lääkärin korostetaan olevan oman asiansa asiantuntija, joka ei päätä esimerkiksi eläkkeelle jäämisestä tai oikeudesta korvauksiin (Lääkärin etiikka 2000, Aro 2004, Aro ym. 2004). Oikeusasiamiehen tulkinnan mukaan vakuutuslääkärit taas toimivat arvioita tehdessään»päätöksenteon osana» (Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus 2001, myös Juntunen ja Havu 2000). Tätä samaa korostavat vammaispalvelun työntekijät kuvatessaan sosiaaliviraston asiantuntijalääkärin roolia (Tiililä 2007). Asiantuntijan ja päättäjän roolin ero ei kuitenkaan aina ole selvä. Rajanvedon vaikeus on luettavissa esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen raportista henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuudesta. Raportissa korostuu lääkäri päätösehdotuksen tekijänä, mutta mainitsematta jää, tehtiinkö kokeilussa milloinkaan päätöksiä vastoin tätä ehdotusta. Raportin lopussa mainitaan lyhyesti, että»varsinaisen eläkepäätöksen teki eläkeratkaisija» (Virta ja Lahtela 2005). Asiantuntijasta auktoriteetti Lääkärin rooli päätösprosessissa näyttäytyykin eri tilanteissa ja dokumenteissa erilaisena. Se on omanlaisensa laeissa, periaatteissa, puheissa ja käytännöissä. Omanlaisekseen rooli muodostuu myös päätösasiakirjoissa. Aineistonani 55 kunnallista kuljetuspalvelupäätöstä sekä niihin liittyviä hakemuksia ja lääkärinlausuntoja olen tarkastellut muun Lääkärinlausuntoa vaaditaan hakemuksen liitteeksi, muassa sitä, millainen on lääkärinlausunnon asema näi olipa vaatimuksella selvä lakipohjainen perusta tai ei den tekstien muodostamassa ketjussa. Tätä olen selvittänyt tutkimalla referoimisen ja argumentoimisen käytäntöjä (Tiililä 2007). Kielitieteellinen tekstianalyysi osoittaa, että lääkärinlausunto vaikuttaa päätösteksteissä muita tietolähteitä vahvemmin. Aineistoni päätöksistä on luettavissa hierarkia, jossa lääkärin ääni ohittaa palvelunhakijan äänen. Hakijan oman lääkärin äänen taas voittaa viraston asiantuntijalääkärin ääni. Tällainen hierarkia rakentuu teksteissä monella tavalla. Kun päätösteksteissä selostetaan asiakkaan tilannetta, referoidaan yhtäältä useammin lääkärinlausuntoja kuin hakemuksia. Lääkärinlausuntoja referoidaan eniten siitä huolimatta, että päätökset lähes aina viriävät hakemuksesta, jossa asiakas lomakkeen ohjaamana valottaa tilannettaan monipuolisesti. Lääkäri voidaan merkitä tietolähteeksi silloinkin, kun tiedot ovat mitä ilmeisimmin muualta peräisin. Hakijan hakemuksessaan esille tuomat asiat saatetaan päätöstekstissä sivuuttaa tai ne esitetään lääkärin kirjaamina. Myös puheenaiheet valikoituvat tietolähteen mukaan: hakijan puhe kivusta päätyy päätöksen asiaselosteeseen yleensä vain, jos se on kirjattu myös lääkärinlausuntoon. Toisinaan taas lääkärinlausunto esitetään päätöksessä lähteeksi tiedolle, joka ei edellytä Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä 897
3 Lääkäri voidaan merkitä tietolähteeksi silloinkin, kun tiedot ovat muualta peräisin erityistä lääketieteellistä asiantuntemusta. Ei-lääketieteellistä tietoa ohjataan ilmoittamaan myös lääkärinlausuntolomakkeessa, jossa lääkärin odotetaan esimerkiksi kertovan, onko hakijalla paikallisliikenteen invalidilippu. Äänien hierarkiassa ylimpänä on viraston asiantuntijalääkäri. Hänen äänensä on niin vahva, että häneltä voidaan kirjata pelkästään kantaa ottava näkemys. Tämä näkemys riittää vailla perusteluja kumoamaan myönteistä päätöstä tukevat seikat, joita oman lääkärin lausunnosta referoidaan. Asiantuntijalääkäri saa argumentoinnissa henkilöauktoriteetin roolin. Tällainen auktoriteetti on vain hyppäyksen päässä päätöksentekijästä, jona lääkäri myös voidaan esittää. Seuraava esimerkki on vakuutusyhtiön päätös aiemmasta tutkimusaineistostani (Tiililä 1992). Siinä lääkärin toteamuksena kerrottu asia on samanaikaisesti ilmoitus asian ratkaisusta eli myönnetyn korvauksen määrästä ja laadusta:»yhdistyksemme asiantuntijalääkäri on todennut, että vammojenne jälkitilan hoidossa yksi 15 kerran fysikaalinen hoitosarja kahdessa vuodessa kuuluu x-vakuutuksesta korvattavaksi.» Lausuntojen kieli kiertää Koska lääkärinlausuntoja referoidaan päätöksissä ahkerasti, lausuntojen kielikin vaikuttaa päätöksiin. Lausunnoista saatetaan lainata päätökseen pitkähköjä jaksoja, joiden muotoilut toistetaan lähes sellaisinaan. Tyypillisesti lainataan sähketyylisiä jaksoja, joista puuttuu verbi tai tekijään viittaava ilmaus. Tällaiset vajaatkin tekstijaksot voivat olla ymmärrettäviä, mutta kun tulkinnanvaraisuus tällä tavoin lisääntyy, myös väärinkäsitysten riski kasvaa. Erääseen hakemukseen liitetyssä lääkärintodistuksessa todetaan seuraavaa:»diagnoosina aivojen ruhjevamma, tarvitsee toisen henkilön apua jokapäiväisissä toiminnoissa. Sisätiloissa liikuntakyky normaali. Ongelmana aivovammaan liittyen suunnistamisvaikeudet ja kykenemättömyys liikkua yksin ulkona.» Lausuntojen termit on aineistoni päätöksissä useimmiten muokattu yleiskieliksi. Haemorrhagia intracerebralis cum hemiparesis muuttuu muotoon aivoverenvuoto ja vasemman puolen halvaus. Sanojen kirjoitusasua myös muutetaan niin, että vieraskielisiä ilmauksia eli sitaattilainoja mukautetaan suomen äänne- ja kirjoitusjärjestelmään (esim. polyneuropathia polyneuropatia). Suomeen mukautetut, mutta termimäiset ilmaukset, kuten artroosi, ovat kaksikasvoisia. Ne ovat helpompia hahmottaa kuin sitaattilainat, mutta verrattuna yleis- tai arkikielen sanoihin ne kuitenkin edustavat asiantuntijakieltä: vrt. arthrosis artroosi nivelrikko. Sanasto on kytköksissä myös virke- ja lauserakenteisiin, sillä tietynlaisia rakenteita käyttämällä vältytään lausunnosta poimittujen luokitusten ja termien taivuttamiselta. Sanojen taivutus voidaan välttää niin kutsuttuja eksistentiaalilauseita käyttämällä:»lääkärintodistuksesta ilmenee diagnoosina sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtauma-tauti ja alaselkäkivut.» Samaa tarkoitusta palvelee omistusrakenne:»hakijalla on keuhkoembolia ja alaraajan pinnallinen ja syvä laskimotukos ja sen jälkitila.» Molemmat rakenteet ovat käypää suomea ja tarpeen muun muassa asioita määriteltäessä ja luokiteltaessa. Tällaista esittämisen tapaa on kuitenkin kuvattu pikemminkin olemisen kuin tekemisen kieliopiksi (Ivanič 1998). Lääkäri välittäjänä Etuusprosessissa lääkärinlausuntojen vahva asema rakentuu referoimisen ja argumentoimisen käytännöissä. Nämä käytännöt kytkeytyvät tiiviisti kielellisiin valintoihin: päätöksentekijän puhekumppaniksi rakennetaan useimmiten ns. asiantuntija, erityisesti lääkäri. Hakija taas ei useinkaan kelpaa sellaiseksi puhekumppaniksi, jonka esille ottamiin aiheisiin reagoitaisiin tai jonka sanomisia referoitaisiin. Lääkäri ja hänen lausuntonsa näyttävätkin toimivan välittäjinä hakijan ja etuuspäätöksen tekijän välillä. Näin ovat selitettävissä lausuntolomakkeen kysymykset esimerkiksi invalidilipusta. 898 U. Tiililä
4 Välittäjän asema on jäljitettävissä myös asiakirjojen kielellisiä valintoja vertaillen. Esimerkiksi hakijan tilaa ja kykyjä kuvattaessa on päätöksissä useimmiten verbi kyetä ja sen johdoksia (kyky, kykenemättömyys). Aineistoni hakemuksissa taas on käytetty yksinomaan pystyä-verbiä. Niissä harvoissa tapauksissa, kun pystyä on päätöstekstissä, se on kohdissa, joissa referoidaan lääkärinlausuntoja ja lainataan niiden kieltä. Silmiinpistävä ero on myös hakemusten ja päätösten kipusanastossa. Aineistoni päätöksissä esiintyy vain substantiivia kipu ja sen adjektiivijohdosta kivulias, ja nämä ilmaisut esitetään referointina lääkärinlausunnoista. Hakemuksissa puhutaan kivun lisäksi kipuarkuudesta, särystä ja särkevistä, tunnottomuudesta, tuskallisuudesta ja aristuksesta. Tällaiset asiakirjojen piirteet kertovat tiedonkulun suunnasta. Toisinaan on pohdittu sitä, onko etuuden saaminen riippuvaista lääkärin kyvystä kirjoittaa lausunto (Paso 2007). Omat havaintoni panevat miettimään, olisiko hakijan osattava käyttää tietynlaista kieltä tullakseen kuulluksi. Pitäisikö hakemus kirjoittaa sellaisella kielellä, että sitä voisi sellaisenaan referoida päätöksiin? Myös vammaispalvelulain soveltamiskäytäntöjä esittelevän Rädyn (2002) mukaan vammaisuutta tai vaikeavammaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon muitakin näkökulmia kuin lääketieteellinen. Asiakaslähtöisyys tuodaan esille lisäksi monen organisaation toiminta-ajatuksessa, ja samaa saattavat korostaa työntekijät, esimerkiksi haastatteluissa (Tiililä 2007). Lääkäreiden ja lääketieteen hallitseva asema päätösprosesseissa näyttää joissakin tapauksissa perustuvan pikemminkin kirjoittamattomiin kuin kirjoitettuihin lakeihin. Odotuksenmukaista on, että lääkäreitä pidetään ainoina luotettavina sairautta koskevan tiedon lähteinä (Fairclough 1997), mutta heitä ilmeisesti työllistetään myös ei-lääketieteellisen tiedon välittäjinä. Lääketieteellinen argumentointi onkin monessa hallinnollisessa prosessissa ylivertaista, ja osaltaan sen vuoksi lääkäreitä kuormitetaan yhä enemmän tekstien laatimisella. Tässä byrokraatin roolissaan monet lääkärit ovat vastentahtoisesti (Junnila 1987, Cavén 1999, Huttunen 2003). Sivuutettu asiakas, työllistetty lääkäri Sairauden- ja terveydenhoidossa hoitavan lääkärin ja potilaan intressit ovat periaatteessa yhteneväiset. Kun kolmas osapuoli, kuten etuuskäsittelijä tai eläkeratkaisija, päättää etuuksista, potilas ja lääkäri eivät enää olekaan ikään kuin samalla puolella, vaan lääkärinlausunto korostuu hakemuksen kustannuksella tai jopa syrjäyttää sen (Vehkakoski 2006). On selvää, että lääketieteellistä asiantuntemusta tarvitaan useissa päätösprosesseissa. Monet lait tähdentävät kuitenkin myös asiakkaan tai potilaan kuulemista ja kunnioittamista. Tällaisia ovat esimerkiksi hallintolaki (34. ) ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (8. ). Samoja periaatteita tuodaan esille myös esimerkiksi sosiaalityön eettisissä periaatteissa ja osallistavan sosiaalityön ajatuksissa. y d i n a s i a t Lääkärinlausuntoja vaaditaan sekä kirjoitettujen että kirjoittamattomien lakien pohjalta. Etuuspäätöksissä lääkäreille voidaan luoda auktoriteetin tai päätöksentekijän rooli, vaikka puheissa ja periaatteissa korostetaan asiantuntijuutta. Lääkärinlausunnon hallitseva rooli vaikuttaa päätöstekstien kieleen, ja toisaalta se on siitä luettavissa. Lääketieteellisen argumentoinnin ylivertaisuus johtaa kirjoittamistöiden lisääntymiseen. Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä 899
5 Lopuksi Haahtela ja Kunnamo (2007) toteavat, että tiedon hallinta on lääkärin työssä yhä keskeisempää. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että työssä on yhä enemmän kirjaamista ja kirjoittamista: lääkärin on vastaanotolla työskenneltävä vähintäänkin yhtä paljon päätteen kuin potilaan kanssa. Sähköisistä Kirjattujen tietojen tulkinnat voivat muuttua järjestelmistä on uskottu asiakirjojen kierrossa tulevan merkittävää apua tiedonhallintaan ja -käsittelyyn, mutta esimerkiksi kirjaamisen käytäntöjä ja ongelmia sekä kirjoittajien tarpeita on tutkittu vähän. Haahtela ja Kunnamo kuitenkin arvelevat, että kirjaaminen vastaanottotilanteen kiireessä saattaa huonontaa kirjatun tiedon laatua. Myös Nokso-Koivisto (2001) on tuonut esille kirjoittamisen ongelmia ja kirjatun tiedon suhteellisuutta. Cavénin (1999) haastattelemat lääkärit taas näkevät, että erilaisten todistusten luotettavuus ei ole aukoton erityisesti siksi, että kirjattujen tietojen tulkinnat voivat muuttua asiakirjojen kierrossa. Tässä katsauksessa esitellyt havainnot koskevat erityisesti tietojen kiertoa asiakirjoissa, mutta nämä tiedot ovat kytköksissä myös siihen, mitä yksittäiseen asiakirjaan on kirjattu. Havainnot ovat osa päätösteksteihin keskittyvää tutkimustani, ja tulokset perustuvat pienehköön aineistoon yhdenlaisia päätöksiä. Ne saavat kuitenkin tukea muista tutkimuksista (Hall ym. 1997, Vehkakoski 2006). Analyysi osoittaa muun muassa, miten lausuntojen kieli vaikuttaa päätösasiakirjoihin. Kielen kiertoa on lausunnoissa hyvä ennakoida esimerkiksi niin, että käytetään suositusten mukaisissa kohdissa suomea latinan sijaan. Päätöksiä lausuntojen pohjalta kirjoittava virkailija voi muuten joutua kohtuuttoman vaivalloiseen käännöstyöhön. Diagnoosien vahva asema asiakirjojen verkostossa voi johtaa myös siihen, että ongelmien määritys lääketieteellistyy muiden tekijöiden kustannuksella (Vehkakoski 2006). Tekstianalyysi valottaa toiminnan käytäntöjä yleisemminkin. Tilanne, jossa asiakasta ei kuulla ja lääkäri on muuttunut byrokraatiksi, on epäedullinen molemmille osapuolille. Lääkäreiden byrokratiatalkoisiin tarvitaan kuitenkin mukaan myös etuuksia myöntävät virastot, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset. Osasta lausuntoja päästäisiin kenties eroon, jos selvitettäisiin, mihin lausunnon tarve perustuu. Perustuuko se lakiin vai vaatiiko päätettävä asia muuten selvästi lääketieteellistä asiantuntemusta? Entä voisiko päätöksen tehdä muiden tai jo olemassa olevien asiakirjojen perusteella? Lääkärinlausuntojen suuri tarve näyttää osittain kumpuavan siitä, että päätöksiä tekevät virkailijat hakevat taustatukea työlleen. Tämä tuki on toisinaan selvästi tarpeen. Osassa tapauksista lääkärinlausuntoon saatetaan turvautua, koska päätöksentekijä ei käytä tai hänen ei anneta käyttää sitä harkintavaltaa, joka hänellä toimessaan on. Arkuus päätöksenteossa voi liittyä etuuskäsittelijöiden tai eläkeratkaisijoiden ammatilliseen statukseen: lääkäreitten arvovallassa on hyvä muidenkin paistatella. Lääketieteen ja muiden alojen asiantuntijoihin turvautuminen kertoo yhtäältä asiakkaisiin kohdistuvasta epäluulosta. Olisi kuitenkin syytä tähdentää, että myös asiakkaan sanaan on lupa uskoa: etuuksien väärinkäyttö ei ole ainakaan joidenkin tutkimusten mukaan niin yleistä kuin luullaan (Heikkilä ym. 1999). Etuuksia jää toisaalta myös käyttämättä juuri esimerkiksi byrokratian vaivalloisuuden ja turhauttavuuden vuoksi. Näin koko luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävä prosessi asiantuntijalausuntoineen kääntyy alkuperäistä tarkoitustaan vastaan eikä asiakas tai potilas saa tarvitsemaansa apua. 900 U. Tiililä
6 Kirjallisuutta Aro T. Lääkärinlausunnon merkitys. Kirjassa: Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I, toim. Vakuutuslääketiede. Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim 2004, s Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I, toim. Vakuutuslääketiede. Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim Cavén O. Sujutusta ja pyöritystä. Tutkimus byrokratian merkityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna Helsinki: Edita Oyj phx?documentid=gz &cmd=download Fairclough N. Miten media puhuu. Tampere: Vastapaino Haahtela T, Kunnamo I. Tieto, tietotekniikka ja lääkärintyön murros. Kirjassa: Pasternack A, Pelkonen R, Eskola K, Haahtela T, toim. Lääkäriksi. Keuruu: Kustannus Oy Duodecim 2007, s Hall C, Sarangi S, Slembrouck S. Moral construction in social work discourse. Kirjassa: Gunnarsson BL, Linell P, Nordberg B, toim. The construction of professional discourse. Lontoo ja New York: Longman 1997, s Heikkilä M, Leppänen A, Lahti T. Viranomaisten tietoon tullut sosiaaliturvan väärinkäyttö. Kirjassa: Hellsten K, Uusitalo H toim. Näkökulmia sosiaaliturvan väärinkäyttöön. Stakes, raportteja 245. Jyväskylä: Stakes 1999, s Huttunen MO. Onko todistusten kirjoittelu psykiatrin tärkein tehtävä? Duodecim 2003;119: Ivanič R. Writing and identity. The discoursal construction of identity in academic writing. Studies in written language and literacy 5. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company Junnila SYT. Lääkärintodistus: arvio työkyvystä vai sosiaalisten etuuksien jakoa? Duodecim 1987;103: Juntunen J, Havu T. Onko vakuutuslääkäri viisaampi kuin hoitava lääkäri? Duodecim 2000;116: Lahelma E, Broms U, Karisto A.»Pienestä pitäen olen halunnut lääkäriksi». Lääketieteen opiskelijoiden tausta ja suuntautuminen. Suom Lääkäril 2003;58: Lääkärin etiikka Helsinki: Suomen Lääkäriliitto. Nokso-Koivisto P. Potilas ja kaksi hahmoa työkyvynarvioinnissa ja kuntoutussuunnitelmassa. Semioottinen tulkinta lääkärinlausunnoista. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 59. Helsinki: Kansaneläkelaitos Paso E. Työkyky merkitsee. Työkyvyn merkityksen ja maailman rakentuminen lehtiteksteissä. Universitatis Ouluensis. Humaniora B. Väitöskirja. Oulun yliopisto Räty T. Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Helsinki: Kynnys ry Tiililä U. Hallinto- ja korvauspäätökset dialogissa. Analyysiä viranomaisten ja kansalaisten kirjeenvaihdosta. Painamaton pro gradu työ. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos Tiililä U. Tekstit viraston työssä. Tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista. Väitöskirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Vehkakoski T. Leimattu lapsuus? Vammaisuuden rakentuminen ammattiihmisten puheessa ja teksteissä. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 297. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto Virta L, Lahtela K. Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön. Keskeiset havainnot PCA-menetelmästä (Personal Capability Assessment). Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/2005. Kansaneläkelaitos. Säädökset Hallintolaki 434/2003 Kansaneläkelaki 568/2007 Laki liikennevakuutuksen perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös tapaturmavakuutuslain 18 a :ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 1012/1986 Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 ULLA TIILILÄ, FT, tutkija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Sörnäisten rantatie Helsinki Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä 901
Päätökset teksteinä - kirjoitettuja ja kirjoittamattomia lakeja
Päätökset teksteinä - kirjoitettuja ja kirjoittamattomia lakeja Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 1 Kirjoitetut lait Hallintolaki 34. Asianosaisen kuuleminen
LisätiedotKela Kelan tutkimusosasto. Lauri Virta ja Kari Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön
Lauri Virta ja Kari Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön Keskeiset havainnot PCA-menetelmästä (Personal Capability Assessment) 46/2005 Sosiaali-
LisätiedotYksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet. Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa.
Yksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa. Vakuutuslääkäri ei sooloile Vakuutuslääkäri on lääketieteellinen asiantuntija, joka
LisätiedotHyvä kielenkäyttö - muutakin kuin selkeää. IDEA-hanke Tampereen yliopisto, Ulla Tiililä
Hyvä kielenkäyttö - muutakin kuin selkeää IDEA-hanke Tampereen yliopisto, 3.5.2018 Ulla Tiililä Kirjoittamisen, tekstien ja kielen rooli työssä Tekstit, asiakirjat, dokumentit ovat keskeinen osa prosesseja
LisätiedotAjankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotSosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa
Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1 Kielipolitiikka ja -suunnittelu
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotAsiakaspalvelun ymmärrettävyys. Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa Ulla Tiililä
Asiakaspalvelun ymmärrettävyys Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa 12.3.2019 Ulla Tiililä Näkökulmia sanastoon Termistyminen: tarvitaanko? Sanat teksteissä ja teksteistä Selkeys Vakiintuneisuus Läpinäkyvyys
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.7.2011 Taltionumero 1978 Diaarinumero 4367/3/10 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotKelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu
139/032/2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Vastaus kuulemistilaisuudessa 17.5.2018 esitettyyn selvityspyyntöön Kelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu Kuntoutuspsykoterapia,
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotKirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen
Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotHyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen
Hyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen kaupunki Asiakkaan osallisuus alkaa ensikontaktista Ennen tapaamista
LisätiedotJuha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola
Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa
LisätiedotTodistusaakkoset ABCDE
Todistusaakkoset ABCDE Yleislääkäripäivät 30.11.01 Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu Kela, Etelä-Suomen vakuutusalue Lääkärintodistusten muoto tai kaava todistuksen nimi ja
LisätiedotPoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n
LisätiedotKirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus
Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus Tekstien valta ihmistyössä -seminaari, Kotimaisten kielten keskus 10.4.2018 Jenni Viinikka kielenhuoltaja, jatko-opiskelija (HY) Kela, Tieto-ja
LisätiedotHenkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.4.2012 Taltionumero 889 Diaarinumero 843/3/11 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotVaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotVAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotAsiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa
Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Välityömarkkinoiden työpaja 1/2017 Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, TKK-Pilotit hanke Terveydentilan
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.5.2018 Taltionumero 2551 Diaarinumero 1202/2/17 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 19.10.2016 Taltionumero 4420 Diaarinumero 3865/3/15 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.5.2015 Taltionumero 1249 Diaarinumero 4087/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
Lisätiedotlasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,
lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,
LisätiedotTietojärjestelmät ja kirjoittaminen
Tietojärjestelmät ja kirjoittaminen Johdatus päivän aiheeseen Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 14.1.14 Kotimaisten kielten keskus VM:n Avoin hallinto hanke Toimintasuunnitelmassa 4 osa-aluetta:
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.11.2016 Taltionumero 5074 Diaarinumero 3514/3/15 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A huoltajinaan B ja C Päätös, jota valitus koskee
LisätiedotTULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus
TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 9.9.2016 Taltionumero 3790 Diaarinumero 1816/3/15 1 (8) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
Lisätiedotnäkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.6.2011 Taltionumero 1601 Diaarinumero 1543/3/10 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.3.2014 Taltionumero 876 Diaarinumero 3482/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,
LisätiedotVAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS
VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä 26.9.2018 Maija Haanpää Ylilääkäri Ilmarinen Koulutus ja sidonnaisuudet Koulutus Lääketieteen lisensiaatti Neurologian erikoislääkäri Lääketieteen
LisätiedotHyvinvointi kielitaidon varassa, palvelut paperisodan päässä. Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 7.4.2009
Hyvinvointi kielitaidon varassa, palvelut paperisodan päässä Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 7.4.2009 1 Ymmärsitkö, mitä talousuutisissa kerrottiin? Selvisikö sinulle lääkärinlausunnosta,
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 8.2.2011 Taltionumero 282 Diaarinumero 1079/3/10 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus X:n kaupungin perusturvalautakunta Päätös, jota valitus
LisätiedotVammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestämisohjeet
Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestämisohjeet Sosiaalilautakunta 16.11.2017 84 2 Sisällys 1. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelu... 3 1.1. Kuljetuspalvelun sisältö... 3 2. Kuljetuspalveluiden
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.3.2012 Taltionumero 722 Diaarinumero 611/3/11 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotKielen rooli hallinnossa. Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Kotuksessa Ulla Tiililä
Kielen rooli hallinnossa Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Kotuksessa 18.5.2018 Ulla Tiililä Hallintotoimeen sisältyvän julkisen vallan käytön ulkoisena muotona on tavallisesti kirjallinen
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotMitä on palvelusuunnittelu?
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja
LisätiedotKUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS ---
KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- Henkilötiedot 1. Nimi Henkilötunnus Työosoite Työpuhelimet Kotiosoite Kotipuhelimet Sähköpostit Koulutus 2. Oppiarvot (LL, LKT/LT, dos./prof.
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotVakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen tilanne Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta 7.11.2014 Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärihankkeen tausta Ministeriöön tulee paljon
LisätiedotParantumaton sairaus, hoidot sekä kuoleminen ja kuolema vaikuttavat sekä potilaan että perheen taloudelliseen toimeentuloon ja pärjäämiseen.
Sosiaalinen tuki Parantumaton sairaus, hoidot sekä kuoleminen ja kuolema vaikuttavat sekä potilaan että perheen taloudelliseen toimeentuloon ja pärjäämiseen. Sosiaalityö käsittelee muun muassa kotona selviytymiseen,
LisätiedotKirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen
Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari - Sohvi-Tellu 2015 Neuvotteleva virkamies
LisätiedotLääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:
Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa
LisätiedotTodistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit
Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotHAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (6) Taltionumero 229 Diaarinumero 3880/2/17
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (6) 25.1.2019 Taltionumero 229 Diaarinumero 3880/2/17 Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotHyvä virkakieli on hyvää hallintoa Työtapaturmien korvauspäätökset Korvauspäällikkö Terhi Koivisto, Valtio Expo 2016
Hyvä virkakieli on hyvää hallintoa Työtapaturmien korvauspäätökset Korvauspäällikkö Terhi Koivisto, Valtio Expo 2016 Valtio Expo 2016 17.5.2016 Tilastot vuodelta 2015 Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillinen yhteistyö Suomen kielessä vain yksi moniammatillisuutta kuvaava käsite,
LisätiedotPARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA
Parkanon kaupunki Perusturvaosasto KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2018 ALKAEN (Petu yta 14.12.2017 ) KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANON-KIHNIÖN
LisätiedotSidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja
Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta
LisätiedotMitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?
Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Tampere 5.9.2018 Tapio Ropponen Johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi: johtajaylilääkäri,
LisätiedotDokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke
Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotSosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta
Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta Marjo Orava 8.5.2019 8.5.2019 Marjo Orava 1 Miksi asiakastietoa dokumentoidaan? Sosiaalihuollon asiakaskirjaukset on
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 26.4.2013 Taltionumero 1494 Diaarinumero 2340/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus Hyvinvointikuntayhtymä
LisätiedotESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
.. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotVakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki
Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies
LisätiedotKieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma
Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto
LisätiedotLääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA
Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen
LisätiedotPoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-
PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme
LisätiedotElämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1
Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 4.2.2015 Taltionumero 278 Diaarinumero 4064/3/13 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus Nokian kaupunki, perusturvakeskus Päätös, jota valitus
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotOmat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys
Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI
1(7) 17.10.2012 TOIMENPIDEOHJELMA VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Johdanto Sosiaalivakuutusjärjestelmän toimeenpanossa ja siihen liittyvissä muutoksenhakuelimissä toimivien asiantuntijalääkärien
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.10.2016 Taltionumero 4293 Diaarinumero 970/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus Perusturvalautakunta Päätös, jota valitus koskee Asian
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 26.9.2013 Taltionumero 3069 Diaarinumero 1312/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus
LisätiedotKielenkäyttö on suhdetoimintaa. Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kela 26.1.2011
Kielenkäyttö on suhdetoimintaa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kela 26.1.2011 1 Hakijalle tehdyn laskelman perusosaa on alennettu 20 %, koska toimeentulotuen tarve on aiheutunut siitä,
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotAdoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA
Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan
LisätiedotLaki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä työeläkealan
Eläketurvakeskus Lausunto 1 (5) STM022:00/2017 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä työeläkealan kannalta Työeläkealan oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 20.12.2018 Taltionumero 6100 Diaarinumero 5422/2/17 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotOikeus henkilökohtaiseen apuun
Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen
Lisätiedot