Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä"

Transkriptio

1 Katsaus Ulla Tiililä Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä Lääkärin työssä on yhä enemmän kirjoittamista. Suuri osa tekstitöistä on erilaisten todistusten ja lausuntojen kirjoittamista. Tässä katsauksessa tarkastellaan lääkärinlausuntojen asemaa hakemusprosessissa ja päätösteksteissä. Esimerkkinä ovat erityisesti vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset sekä niihin liittyvät hakemukset ja lausunnot. Lääkärinlausunnon tarve on toisinaan johdettavissa laista. Joskus taustalla ovat organisaation vakiintuneet toimintatavat. Päätöksentekoprosessissa lääkärin rooli vaihtelee niin, että periaatteellisissa puheissa lääkärit esitetään prosessiin osallistuvina asiantuntijoina. Päätösasiakirjoissa heille annetaan silti auktoriteetin ja jopa päätöksentekijän rooli. Tämä hallitseva rooli vaikuttaa päätösten kieleen ja toisaalta se on siitä luettavissa. Lääketieteellisen argumentoinnin ylivertaisuus on osaltaan johtanut lääkärien työn byrokratisoitumiseen. Lääkäreiden byrokratiatalkoot olisivat sekä lääkäreiden että potilaiden eduksi. S uuri osa lääkäreistä on hakeutunut alalle halustaan auttaa ja kohdata ihmisiä. Lääketieteessä yhtyvät monen mielestä kiehtovalla tavalla humanismi ja luonnontiede (Lahelma ym. 2003). Työn arki voi kuitenkin yllättää, sillä aikaa kuluu paljon paperitöissä: potilaat tarvitsevat esimerkiksi lausuntoja etuushakemustensa liitteeksi. Mikä on lääkärin asema, kun etuuksia myönnetään tai evätään? Mihin tämä asema perustuu ja mitä siitä seuraa? Lausuntoja lakien ja tapojen vuoksi Lääkärinlausuntoja tarvitaan monesti silloin, kun haetaan erilaisia oikeuksia, etuuksia, eläkkeitä, tukia, palveluja tai korvauksia. Usein lääkärin keskeinen asema voidaan kiistattomasti johtaa laista. Esimerkiksi kansaneläkelaissa (57. ) velvoitetaan työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa liittämään hakemukseensa lääkärinlausunnon. Samoin tapaturmavakuutuslain (14. ) mukaan»epäiltäessä sairautta ammattitaudiksi korvauksen suorittaminen edellyttää, että tutkimus perustuu työterveyshuoltoon perehtyneen lääkärin arviointiin». Sen sijaan esimerkiksi vammaispalvelulaki on muotoiltu väljemmin. Tämän lain (11. ) mukaan hakija»voidaan osoittaa lääkärin tai muun asiantuntijan tutkimukseen» palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittämiseksi. Toisinaan säädöksen sisällöstä on epäilyksittä pääteltävissä, että kuvatussa toiminnassa tarvitaan lääketieteellistä asiantuntemusta. Tällainen on esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön päätös sairauden ja vammojen haittaluokituksesta (1012/86). Tulkinnanvaraisempaa lääketieteellisen arvion tarve on vaikkapa laissa liikennevakuutuksen perusteella korvattavasta kuntoutuksesta. Kun arvioidaan vammasta ja sairaudesta aiheutuvia Duodecim 2008;124: U. Tiililä

2 rajoituksia (5. ), onko välttämättä aina turvauduttava lääkäriin? Käytännössä sekä oikeusoppineet että päätöksiä laativat työntekijät pitävät lääkärintutkimusta ja todistusta monesti välttämättömänä. Näin on esimerkiksi päätettäessä vammaispalveluista: on ymmärrettävää, että päätöksen tekevä sosiaalityöntekijä kokee riittämättömyyttä arvioidessaan esimerkiksi, milloin näkökyvyn heikentyminen on luokiteltavissa vaikeavammaisuudeksi (Tiililä 2007). Vammaispalveluja myöntävien virastojen ohjeissa lääkärinlausunto esitetäänkin tavallisesti pakolliseksi osaksi hakemusta. Lääkäri asiantuntijana Lääkärinlausuntoa siis vaaditaan hakemuksen liitteeksi, olipa vaatimuksella selvä lakipohjainen perusta tai ei. Oma kysymyksensä on lisäksi se, millainen rooli lääkärille ja lausunnolle päätösprosessissa annetaan. Periaatteessa korostetaan, että lääkäri on etuusasioissa asiantuntijan asemassa. Hoitavaa lääkäriä ohjataan välittämään esimerkiksi vakuutuskorvauksiin liittyvissä lausunnoissa»mahdollisimman objektiiviset lääketieteelliset tiedot vakuutuslaitoksen päätöksenteon pohjaksi» (Aro ym. 2004). Lausunnon kirjoittavan lääkärin korostetaan olevan oman asiansa asiantuntija, joka ei päätä esimerkiksi eläkkeelle jäämisestä tai oikeudesta korvauksiin (Lääkärin etiikka 2000, Aro 2004, Aro ym. 2004). Oikeusasiamiehen tulkinnan mukaan vakuutuslääkärit taas toimivat arvioita tehdessään»päätöksenteon osana» (Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus 2001, myös Juntunen ja Havu 2000). Tätä samaa korostavat vammaispalvelun työntekijät kuvatessaan sosiaaliviraston asiantuntijalääkärin roolia (Tiililä 2007). Asiantuntijan ja päättäjän roolin ero ei kuitenkaan aina ole selvä. Rajanvedon vaikeus on luettavissa esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen raportista henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuudesta. Raportissa korostuu lääkäri päätösehdotuksen tekijänä, mutta mainitsematta jää, tehtiinkö kokeilussa milloinkaan päätöksiä vastoin tätä ehdotusta. Raportin lopussa mainitaan lyhyesti, että»varsinaisen eläkepäätöksen teki eläkeratkaisija» (Virta ja Lahtela 2005). Asiantuntijasta auktoriteetti Lääkärin rooli päätösprosessissa näyttäytyykin eri tilanteissa ja dokumenteissa erilaisena. Se on omanlaisensa laeissa, periaatteissa, puheissa ja käytännöissä. Omanlaisekseen rooli muodostuu myös päätösasiakirjoissa. Aineistonani 55 kunnallista kuljetuspalvelupäätöstä sekä niihin liittyviä hakemuksia ja lääkärinlausuntoja olen tarkastellut muun Lääkärinlausuntoa vaaditaan hakemuksen liitteeksi, muassa sitä, millainen on lääkärinlausunnon asema näi olipa vaatimuksella selvä lakipohjainen perusta tai ei den tekstien muodostamassa ketjussa. Tätä olen selvittänyt tutkimalla referoimisen ja argumentoimisen käytäntöjä (Tiililä 2007). Kielitieteellinen tekstianalyysi osoittaa, että lääkärinlausunto vaikuttaa päätösteksteissä muita tietolähteitä vahvemmin. Aineistoni päätöksistä on luettavissa hierarkia, jossa lääkärin ääni ohittaa palvelunhakijan äänen. Hakijan oman lääkärin äänen taas voittaa viraston asiantuntijalääkärin ääni. Tällainen hierarkia rakentuu teksteissä monella tavalla. Kun päätösteksteissä selostetaan asiakkaan tilannetta, referoidaan yhtäältä useammin lääkärinlausuntoja kuin hakemuksia. Lääkärinlausuntoja referoidaan eniten siitä huolimatta, että päätökset lähes aina viriävät hakemuksesta, jossa asiakas lomakkeen ohjaamana valottaa tilannettaan monipuolisesti. Lääkäri voidaan merkitä tietolähteeksi silloinkin, kun tiedot ovat mitä ilmeisimmin muualta peräisin. Hakijan hakemuksessaan esille tuomat asiat saatetaan päätöstekstissä sivuuttaa tai ne esitetään lääkärin kirjaamina. Myös puheenaiheet valikoituvat tietolähteen mukaan: hakijan puhe kivusta päätyy päätöksen asiaselosteeseen yleensä vain, jos se on kirjattu myös lääkärinlausuntoon. Toisinaan taas lääkärinlausunto esitetään päätöksessä lähteeksi tiedolle, joka ei edellytä Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä 897

3 Lääkäri voidaan merkitä tietolähteeksi silloinkin, kun tiedot ovat muualta peräisin erityistä lääketieteellistä asiantuntemusta. Ei-lääketieteellistä tietoa ohjataan ilmoittamaan myös lääkärinlausuntolomakkeessa, jossa lääkärin odotetaan esimerkiksi kertovan, onko hakijalla paikallisliikenteen invalidilippu. Äänien hierarkiassa ylimpänä on viraston asiantuntijalääkäri. Hänen äänensä on niin vahva, että häneltä voidaan kirjata pelkästään kantaa ottava näkemys. Tämä näkemys riittää vailla perusteluja kumoamaan myönteistä päätöstä tukevat seikat, joita oman lääkärin lausunnosta referoidaan. Asiantuntijalääkäri saa argumentoinnissa henkilöauktoriteetin roolin. Tällainen auktoriteetti on vain hyppäyksen päässä päätöksentekijästä, jona lääkäri myös voidaan esittää. Seuraava esimerkki on vakuutusyhtiön päätös aiemmasta tutkimusaineistostani (Tiililä 1992). Siinä lääkärin toteamuksena kerrottu asia on samanaikaisesti ilmoitus asian ratkaisusta eli myönnetyn korvauksen määrästä ja laadusta:»yhdistyksemme asiantuntijalääkäri on todennut, että vammojenne jälkitilan hoidossa yksi 15 kerran fysikaalinen hoitosarja kahdessa vuodessa kuuluu x-vakuutuksesta korvattavaksi.» Lausuntojen kieli kiertää Koska lääkärinlausuntoja referoidaan päätöksissä ahkerasti, lausuntojen kielikin vaikuttaa päätöksiin. Lausunnoista saatetaan lainata päätökseen pitkähköjä jaksoja, joiden muotoilut toistetaan lähes sellaisinaan. Tyypillisesti lainataan sähketyylisiä jaksoja, joista puuttuu verbi tai tekijään viittaava ilmaus. Tällaiset vajaatkin tekstijaksot voivat olla ymmärrettäviä, mutta kun tulkinnanvaraisuus tällä tavoin lisääntyy, myös väärinkäsitysten riski kasvaa. Erääseen hakemukseen liitetyssä lääkärintodistuksessa todetaan seuraavaa:»diagnoosina aivojen ruhjevamma, tarvitsee toisen henkilön apua jokapäiväisissä toiminnoissa. Sisätiloissa liikuntakyky normaali. Ongelmana aivovammaan liittyen suunnistamisvaikeudet ja kykenemättömyys liikkua yksin ulkona.» Lausuntojen termit on aineistoni päätöksissä useimmiten muokattu yleiskieliksi. Haemorrhagia intracerebralis cum hemiparesis muuttuu muotoon aivoverenvuoto ja vasemman puolen halvaus. Sanojen kirjoitusasua myös muutetaan niin, että vieraskielisiä ilmauksia eli sitaattilainoja mukautetaan suomen äänne- ja kirjoitusjärjestelmään (esim. polyneuropathia polyneuropatia). Suomeen mukautetut, mutta termimäiset ilmaukset, kuten artroosi, ovat kaksikasvoisia. Ne ovat helpompia hahmottaa kuin sitaattilainat, mutta verrattuna yleis- tai arkikielen sanoihin ne kuitenkin edustavat asiantuntijakieltä: vrt. arthrosis artroosi nivelrikko. Sanasto on kytköksissä myös virke- ja lauserakenteisiin, sillä tietynlaisia rakenteita käyttämällä vältytään lausunnosta poimittujen luokitusten ja termien taivuttamiselta. Sanojen taivutus voidaan välttää niin kutsuttuja eksistentiaalilauseita käyttämällä:»lääkärintodistuksesta ilmenee diagnoosina sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtauma-tauti ja alaselkäkivut.» Samaa tarkoitusta palvelee omistusrakenne:»hakijalla on keuhkoembolia ja alaraajan pinnallinen ja syvä laskimotukos ja sen jälkitila.» Molemmat rakenteet ovat käypää suomea ja tarpeen muun muassa asioita määriteltäessä ja luokiteltaessa. Tällaista esittämisen tapaa on kuitenkin kuvattu pikemminkin olemisen kuin tekemisen kieliopiksi (Ivanič 1998). Lääkäri välittäjänä Etuusprosessissa lääkärinlausuntojen vahva asema rakentuu referoimisen ja argumentoimisen käytännöissä. Nämä käytännöt kytkeytyvät tiiviisti kielellisiin valintoihin: päätöksentekijän puhekumppaniksi rakennetaan useimmiten ns. asiantuntija, erityisesti lääkäri. Hakija taas ei useinkaan kelpaa sellaiseksi puhekumppaniksi, jonka esille ottamiin aiheisiin reagoitaisiin tai jonka sanomisia referoitaisiin. Lääkäri ja hänen lausuntonsa näyttävätkin toimivan välittäjinä hakijan ja etuuspäätöksen tekijän välillä. Näin ovat selitettävissä lausuntolomakkeen kysymykset esimerkiksi invalidilipusta. 898 U. Tiililä

4 Välittäjän asema on jäljitettävissä myös asiakirjojen kielellisiä valintoja vertaillen. Esimerkiksi hakijan tilaa ja kykyjä kuvattaessa on päätöksissä useimmiten verbi kyetä ja sen johdoksia (kyky, kykenemättömyys). Aineistoni hakemuksissa taas on käytetty yksinomaan pystyä-verbiä. Niissä harvoissa tapauksissa, kun pystyä on päätöstekstissä, se on kohdissa, joissa referoidaan lääkärinlausuntoja ja lainataan niiden kieltä. Silmiinpistävä ero on myös hakemusten ja päätösten kipusanastossa. Aineistoni päätöksissä esiintyy vain substantiivia kipu ja sen adjektiivijohdosta kivulias, ja nämä ilmaisut esitetään referointina lääkärinlausunnoista. Hakemuksissa puhutaan kivun lisäksi kipuarkuudesta, särystä ja särkevistä, tunnottomuudesta, tuskallisuudesta ja aristuksesta. Tällaiset asiakirjojen piirteet kertovat tiedonkulun suunnasta. Toisinaan on pohdittu sitä, onko etuuden saaminen riippuvaista lääkärin kyvystä kirjoittaa lausunto (Paso 2007). Omat havaintoni panevat miettimään, olisiko hakijan osattava käyttää tietynlaista kieltä tullakseen kuulluksi. Pitäisikö hakemus kirjoittaa sellaisella kielellä, että sitä voisi sellaisenaan referoida päätöksiin? Myös vammaispalvelulain soveltamiskäytäntöjä esittelevän Rädyn (2002) mukaan vammaisuutta tai vaikeavammaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon muitakin näkökulmia kuin lääketieteellinen. Asiakaslähtöisyys tuodaan esille lisäksi monen organisaation toiminta-ajatuksessa, ja samaa saattavat korostaa työntekijät, esimerkiksi haastatteluissa (Tiililä 2007). Lääkäreiden ja lääketieteen hallitseva asema päätösprosesseissa näyttää joissakin tapauksissa perustuvan pikemminkin kirjoittamattomiin kuin kirjoitettuihin lakeihin. Odotuksenmukaista on, että lääkäreitä pidetään ainoina luotettavina sairautta koskevan tiedon lähteinä (Fairclough 1997), mutta heitä ilmeisesti työllistetään myös ei-lääketieteellisen tiedon välittäjinä. Lääketieteellinen argumentointi onkin monessa hallinnollisessa prosessissa ylivertaista, ja osaltaan sen vuoksi lääkäreitä kuormitetaan yhä enemmän tekstien laatimisella. Tässä byrokraatin roolissaan monet lääkärit ovat vastentahtoisesti (Junnila 1987, Cavén 1999, Huttunen 2003). Sivuutettu asiakas, työllistetty lääkäri Sairauden- ja terveydenhoidossa hoitavan lääkärin ja potilaan intressit ovat periaatteessa yhteneväiset. Kun kolmas osapuoli, kuten etuuskäsittelijä tai eläkeratkaisija, päättää etuuksista, potilas ja lääkäri eivät enää olekaan ikään kuin samalla puolella, vaan lääkärinlausunto korostuu hakemuksen kustannuksella tai jopa syrjäyttää sen (Vehkakoski 2006). On selvää, että lääketieteellistä asiantuntemusta tarvitaan useissa päätösprosesseissa. Monet lait tähdentävät kuitenkin myös asiakkaan tai potilaan kuulemista ja kunnioittamista. Tällaisia ovat esimerkiksi hallintolaki (34. ) ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (8. ). Samoja periaatteita tuodaan esille myös esimerkiksi sosiaalityön eettisissä periaatteissa ja osallistavan sosiaalityön ajatuksissa. y d i n a s i a t Lääkärinlausuntoja vaaditaan sekä kirjoitettujen että kirjoittamattomien lakien pohjalta. Etuuspäätöksissä lääkäreille voidaan luoda auktoriteetin tai päätöksentekijän rooli, vaikka puheissa ja periaatteissa korostetaan asiantuntijuutta. Lääkärinlausunnon hallitseva rooli vaikuttaa päätöstekstien kieleen, ja toisaalta se on siitä luettavissa. Lääketieteellisen argumentoinnin ylivertaisuus johtaa kirjoittamistöiden lisääntymiseen. Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä 899

5 Lopuksi Haahtela ja Kunnamo (2007) toteavat, että tiedon hallinta on lääkärin työssä yhä keskeisempää. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että työssä on yhä enemmän kirjaamista ja kirjoittamista: lääkärin on vastaanotolla työskenneltävä vähintäänkin yhtä paljon päätteen kuin potilaan kanssa. Sähköisistä Kirjattujen tietojen tulkinnat voivat muuttua järjestelmistä on uskottu asiakirjojen kierrossa tulevan merkittävää apua tiedonhallintaan ja -käsittelyyn, mutta esimerkiksi kirjaamisen käytäntöjä ja ongelmia sekä kirjoittajien tarpeita on tutkittu vähän. Haahtela ja Kunnamo kuitenkin arvelevat, että kirjaaminen vastaanottotilanteen kiireessä saattaa huonontaa kirjatun tiedon laatua. Myös Nokso-Koivisto (2001) on tuonut esille kirjoittamisen ongelmia ja kirjatun tiedon suhteellisuutta. Cavénin (1999) haastattelemat lääkärit taas näkevät, että erilaisten todistusten luotettavuus ei ole aukoton erityisesti siksi, että kirjattujen tietojen tulkinnat voivat muuttua asiakirjojen kierrossa. Tässä katsauksessa esitellyt havainnot koskevat erityisesti tietojen kiertoa asiakirjoissa, mutta nämä tiedot ovat kytköksissä myös siihen, mitä yksittäiseen asiakirjaan on kirjattu. Havainnot ovat osa päätösteksteihin keskittyvää tutkimustani, ja tulokset perustuvat pienehköön aineistoon yhdenlaisia päätöksiä. Ne saavat kuitenkin tukea muista tutkimuksista (Hall ym. 1997, Vehkakoski 2006). Analyysi osoittaa muun muassa, miten lausuntojen kieli vaikuttaa päätösasiakirjoihin. Kielen kiertoa on lausunnoissa hyvä ennakoida esimerkiksi niin, että käytetään suositusten mukaisissa kohdissa suomea latinan sijaan. Päätöksiä lausuntojen pohjalta kirjoittava virkailija voi muuten joutua kohtuuttoman vaivalloiseen käännöstyöhön. Diagnoosien vahva asema asiakirjojen verkostossa voi johtaa myös siihen, että ongelmien määritys lääketieteellistyy muiden tekijöiden kustannuksella (Vehkakoski 2006). Tekstianalyysi valottaa toiminnan käytäntöjä yleisemminkin. Tilanne, jossa asiakasta ei kuulla ja lääkäri on muuttunut byrokraatiksi, on epäedullinen molemmille osapuolille. Lääkäreiden byrokratiatalkoisiin tarvitaan kuitenkin mukaan myös etuuksia myöntävät virastot, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset. Osasta lausuntoja päästäisiin kenties eroon, jos selvitettäisiin, mihin lausunnon tarve perustuu. Perustuuko se lakiin vai vaatiiko päätettävä asia muuten selvästi lääketieteellistä asiantuntemusta? Entä voisiko päätöksen tehdä muiden tai jo olemassa olevien asiakirjojen perusteella? Lääkärinlausuntojen suuri tarve näyttää osittain kumpuavan siitä, että päätöksiä tekevät virkailijat hakevat taustatukea työlleen. Tämä tuki on toisinaan selvästi tarpeen. Osassa tapauksista lääkärinlausuntoon saatetaan turvautua, koska päätöksentekijä ei käytä tai hänen ei anneta käyttää sitä harkintavaltaa, joka hänellä toimessaan on. Arkuus päätöksenteossa voi liittyä etuuskäsittelijöiden tai eläkeratkaisijoiden ammatilliseen statukseen: lääkäreitten arvovallassa on hyvä muidenkin paistatella. Lääketieteen ja muiden alojen asiantuntijoihin turvautuminen kertoo yhtäältä asiakkaisiin kohdistuvasta epäluulosta. Olisi kuitenkin syytä tähdentää, että myös asiakkaan sanaan on lupa uskoa: etuuksien väärinkäyttö ei ole ainakaan joidenkin tutkimusten mukaan niin yleistä kuin luullaan (Heikkilä ym. 1999). Etuuksia jää toisaalta myös käyttämättä juuri esimerkiksi byrokratian vaivalloisuuden ja turhauttavuuden vuoksi. Näin koko luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävä prosessi asiantuntijalausuntoineen kääntyy alkuperäistä tarkoitustaan vastaan eikä asiakas tai potilas saa tarvitsemaansa apua. 900 U. Tiililä

6 Kirjallisuutta Aro T. Lääkärinlausunnon merkitys. Kirjassa: Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I, toim. Vakuutuslääketiede. Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim 2004, s Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I, toim. Vakuutuslääketiede. Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim Cavén O. Sujutusta ja pyöritystä. Tutkimus byrokratian merkityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna Helsinki: Edita Oyj phx?documentid=gz &cmd=download Fairclough N. Miten media puhuu. Tampere: Vastapaino Haahtela T, Kunnamo I. Tieto, tietotekniikka ja lääkärintyön murros. Kirjassa: Pasternack A, Pelkonen R, Eskola K, Haahtela T, toim. Lääkäriksi. Keuruu: Kustannus Oy Duodecim 2007, s Hall C, Sarangi S, Slembrouck S. Moral construction in social work discourse. Kirjassa: Gunnarsson BL, Linell P, Nordberg B, toim. The construction of professional discourse. Lontoo ja New York: Longman 1997, s Heikkilä M, Leppänen A, Lahti T. Viranomaisten tietoon tullut sosiaaliturvan väärinkäyttö. Kirjassa: Hellsten K, Uusitalo H toim. Näkökulmia sosiaaliturvan väärinkäyttöön. Stakes, raportteja 245. Jyväskylä: Stakes 1999, s Huttunen MO. Onko todistusten kirjoittelu psykiatrin tärkein tehtävä? Duodecim 2003;119: Ivanič R. Writing and identity. The discoursal construction of identity in academic writing. Studies in written language and literacy 5. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company Junnila SYT. Lääkärintodistus: arvio työkyvystä vai sosiaalisten etuuksien jakoa? Duodecim 1987;103: Juntunen J, Havu T. Onko vakuutuslääkäri viisaampi kuin hoitava lääkäri? Duodecim 2000;116: Lahelma E, Broms U, Karisto A.»Pienestä pitäen olen halunnut lääkäriksi». Lääketieteen opiskelijoiden tausta ja suuntautuminen. Suom Lääkäril 2003;58: Lääkärin etiikka Helsinki: Suomen Lääkäriliitto. Nokso-Koivisto P. Potilas ja kaksi hahmoa työkyvynarvioinnissa ja kuntoutussuunnitelmassa. Semioottinen tulkinta lääkärinlausunnoista. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 59. Helsinki: Kansaneläkelaitos Paso E. Työkyky merkitsee. Työkyvyn merkityksen ja maailman rakentuminen lehtiteksteissä. Universitatis Ouluensis. Humaniora B. Väitöskirja. Oulun yliopisto Räty T. Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Helsinki: Kynnys ry Tiililä U. Hallinto- ja korvauspäätökset dialogissa. Analyysiä viranomaisten ja kansalaisten kirjeenvaihdosta. Painamaton pro gradu työ. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos Tiililä U. Tekstit viraston työssä. Tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista. Väitöskirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Vehkakoski T. Leimattu lapsuus? Vammaisuuden rakentuminen ammattiihmisten puheessa ja teksteissä. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 297. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto Virta L, Lahtela K. Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön. Keskeiset havainnot PCA-menetelmästä (Personal Capability Assessment). Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/2005. Kansaneläkelaitos. Säädökset Hallintolaki 434/2003 Kansaneläkelaki 568/2007 Laki liikennevakuutuksen perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös tapaturmavakuutuslain 18 a :ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 1012/1986 Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 ULLA TIILILÄ, FT, tutkija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Sörnäisten rantatie Helsinki Auttajista lausuntoautomaateiksi? Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä 901

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Tietojärjestelmät ja kirjoittaminen

Tietojärjestelmät ja kirjoittaminen Tietojärjestelmät ja kirjoittaminen Johdatus päivän aiheeseen Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 14.1.14 Kotimaisten kielten keskus VM:n Avoin hallinto hanke Toimintasuunnitelmassa 4 osa-aluetta:

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen tilanne Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta 7.11.2014 Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärihankkeen tausta Ministeriöön tulee paljon

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Hyvä virkakieli on hyvää hallintoa Työtapaturmien korvauspäätökset Korvauspäällikkö Terhi Koivisto, Valtio Expo 2016

Hyvä virkakieli on hyvää hallintoa Työtapaturmien korvauspäätökset Korvauspäällikkö Terhi Koivisto, Valtio Expo 2016 Hyvä virkakieli on hyvää hallintoa Työtapaturmien korvauspäätökset Korvauspäällikkö Terhi Koivisto, Valtio Expo 2016 Valtio Expo 2016 17.5.2016 Tilastot vuodelta 2015 Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa

Lisätiedot

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari - Sohvi-Tellu 2015 Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.9.2013 Taltionumero 3057 Diaarinumero 1828/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 16.9.2014 Taltionumero 2747 Diaarinumero 1114/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 17.5.2016 Taltionumero 2191 Diaarinumero 3382/3/14 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus Kaarinan perusturvalautakunta Päätös, jota valitus

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010. HE 14/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi urheilijan

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 109/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu?

Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu? Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu? TEM Työryhmän raportti 10/2011: TE:toimistolla ensisijainen vastuu prosessista, jossa työttömän työkyky arvioidaan ja päätetään työmarkkinoille kuntoutettavista

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Tampereen työparimalli

Tampereen työparimalli VAIKEASTI PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELU Tampereen työparimalli sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä 20.9.2007 Jyväskylä PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELUA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen perustuslaki 1999/731

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE Kirsi Salo 12.12.2013 1(6) Arvoisa jäsenlaitos TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE 1. YLEISTÄ Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeessä 18/2005 on kerrottu työtapaturmakorvaustietojen

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Liite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi

Hyvinkään kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi 1 (6) Hakemuksen saapumispäivämäärä 1 LUVAN HAKIJA TAI RYHMÄN VASTUU- HENKILÖ Sukunimi Osoite Puhelin Oppi-/tutkimuslaitos 1 Yliopisto Muu korkeakoulu Keskiasteen/ammatillinen koulu 4 Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (5) 700 Kiinteistöviraston hallinto-osaston osastopäällikön virkaan valitseminen HEL 2013-001979 T 01 01 01 01 Päätös päätti valita kiinteistöviraston hallinto-osaston

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2013 ASIA HAKIJA Kivisuo-Suurisuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnanaloittamislupa vesien johtamiseen

Lisätiedot

Huoltaja on Avioliitossa Avoliitossa Yksinhuoltaja. Muita tietoja perheestä ( sairaudet, työkyvyttömyydet, työttömyydet) Muu selvitys, mikä

Huoltaja on Avioliitossa Avoliitossa Yksinhuoltaja. Muita tietoja perheestä ( sairaudet, työkyvyttömyydet, työttömyydet) Muu selvitys, mikä HAKEMUS JA PÄÄTÖS OPPILAALLE MYÖNNETTÄVÄT SILMÄLASIT TIEDOT OPPILAASTA Oppilaan nimi Henkilötunnus Koulu LUOKKA HAKEMUS Silmälasit joihin avustusta haetaan Koulutyön aikana särkyneet Hakemuksen suuruus

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista,

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 872/2013 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN TYÖST STÄ Heikki J. JärvinenJ HYKS, kirurgian klinikka Valviran asiantuntijasymposium, Biomedicum 16.4. 2013 VALVIRA:lle

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot