VUOSIKIRJA ÅRSBOK. Yrkeskunskap. som inte rostar

Transkriptio

1 VUOSIKIRJA ÅRSBOK Yrkeskunskap som inte rostar

2 Vaasan ammattiopisto, 12. toimintavuosi Vaasan ammattiopisto on Vaasan kaupungin omistama kaksikielinen oppilaitos. Suomen ja ruotsin lisäksi opetusta annetaan englanniksi. Vasa yrkesinstitut, 12. verksamhetsåret Vasa yrkesinstitut är en tvåspråkig läroinrättning som ägs av Vasa stad. Undervisning ges, förutom på finska och svenska, även på engelska. Tekniikan koulutuksen 67. toimintavuosi Kaupallisen koulutuksen 109. toimintavuosi Handelsutbildning 108. verksamhetsåret Catering-alan koulutuksen 67. toimintavuosi Hotelli- ja ravintolakoulutuksen 36. vuosi Hotell- och restaurangutbilding 36. verksamhetsåret Kotitalouskoulutuksen 91. toimintavuosi Lähihoitajakoulutuksen 19. toimintavuosi Hiusalan koulutuksen 51. toimintavuosi Kauneudenhoitoalan koulutuksen 26. toimintavuosi Kulttuurialan koulutuksen 11. toimintavuosi Kulturutbilding 11. verksamhetsåret Toimitus / Redaktion: Iiro Suksi, Vaasan ammattiopisto / Vasa yrkesinstitut Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia Kuvat / Bilder: Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia Rita Lukkarinen, Priorita Layout: Mikael Matikainen, Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster Paino / Tryck: Oy Fram Ab Käännökset / Översättningar: Christina Björkman, Vaasan ammattiopisto / Vasa yrkesinstitut vao@vaasa.fi Hallinto Administration Ruutikellarintie 2 Krutkällarvägen 2 FI Vaasa Puh./tfn (06) Fax (06) Tekniikka Technology Sepänkyläntie 16 FI Vaasa Puh. (06) Fax (06) Palvelut Service Services Ruutikellarintie 2-4 Krutkällarvägen 2-4 FI Vaasa Puh./tfn (06) Fax (06) Ammatin oppimisen tuki Stödfunktioner för yrkesinlärning Support for Vocational Learning Ruutikellarintie 2 Krutkällarvägen 2 FI Vaasa Puh./tfn (06) Fax (06) Restaurant Silveria Ruutikellarintie 4 Krutkällarvägen 4 FI Vaasa Puh./tfn (06) Fax (06) Vaasan ammattiopisto 2 Vuosikirja

3 Numerotietoja Vaasan ammattiopistosta Vasa yrkesinstitut i siffror Opiskelijoita/studerande kpl Tekniikka 660 Liiketalous ja viestintä/ 480 Företagsekonomi och kommunikation Hoiva- ja palveluala/ 785 Vård- och servicebranschen Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja 24 valmentava koulutus/ Orienterande och förberedande utbildning för grundläggande yrkesutbildning Yhteensä/totalt 1949 Toimintakulut/Verksamhetskostnader Tekniikka Liiketalous ja viestintä/ Företagsekonomi och kommunikation Hoiva- ja palveluala/ Vård- och servicebranschen Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja *) valmentava koulutus/ Orienterande och förberedande utbildning för grundläggande yrkesutbildning Yhteensä/totalt ,3% 38,8% *) kulut vain amstakoulutuksen osalta 24,6% 1,2% 21,4% 0,4% 33,9% 39,5% Organisaatio Organisation Tekniikka Palvelut Service Rehtori / Rektor Ammatin oppimisen tuki Stödfunktioner för yrkesinlärning Restaurant Silveria Lisäksi VAO:ssa toimii koulutusalakohtaiset neuvottelukunnat. Ammattiosaamisen näyttötoimikunta koskee kaikkia koulutusaloja. På varje utbildningsområde i VYI finns dessutom en delegation. Yrkesprovskommittén gäller alla utbildningsområden. Hallinto, VAO Förvaltning, VYI Vasa yrkesinstitut 3 Årsbok

4 Hyvä vuosi Päättynyt lukuvuosi oli kokonaisuudessaan erittäin merkittävä ja hyvä vuosi koko toisen asteen koulutukselle. Edeltäjäni, kouluneuvos Jussi Hietikon aikana suunnittelun osalta käynnistetyt saneeraus- ja uudisrakennushankkeet olivat edenneet tähänastiseen kliimaksiinsa: Sampo-kampuksen sähkö- ja metallitalot valmistuivat elokuun alkuun mennessä ja lukiokampuksen Kirkkopuistikon saneeraus- ja uudisrakennustyöt saatiin valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Saneeraustyöt jatkuvat tämän lukuvuoden yli Sampo-kampuksen V-siiven osalta. Sampokampuksella saneeraustyöt tulevat jatkumaan tarkoitukseen varattujen 6,6 miljoonan euron turvin vuoteen 2015 saakka. Kaikki tilat ovat todella tehokkaassa käytössä; aikuiskoulutuskeskuksen maahanmuuttajakoulutuksen seitsemän ryhmää on lähes koko lukuvuoden ajan ollut sijoitettuna opistotalolle sekä hanketoiminnan 15 henkilöä Silverian entisen hotellin tiloihin sekä kevätlukukaudella torin alalaidasta vuokrattuihin tiloihin. Toisen asteen jokaisella oppilaitoksella on nyt oma rehtorinsa. Aikuiskoulutuskeskuksen rehtorin viran vastaanotti fil. maist. Pirjo Kauhanen alkaen ja ammattiopiston rehtorin viran pol.mag. Åsa Stenbacka. Kummankin oppilaitoksen uudet johtajat ovat tarttuneet vahvasti alustensa ruoreihin. Onnea ja menestystä kummallekin vastuullisissa viroissaan. Ett gott år Det gångna läsåret var i sin helhet väldigt betydande och gott för hela andra stadiets utbildning. De igångsatta sanerings- och nybyggnadsarbetena, som delvis planerats under min föregångare skolrådet Jussi Hietikkos tid, har nått till sin hittillsvarande höjdpunkt: el- och metallhusen vid Sampo campus färdigställdes före början av augusti och Kyrkoesplanadens gymnasiecampus sanerings- och nybyggnadsarbeten blev klara fram till slutet av årsskiftet. Saneringsarbetena av V-flygeln vid Sampo campus fortsätter över detta läsår. Vid Sampo campus kommer saneringsarbetena att fortsätta och pågå till år 2015 med hjälp av de 6,6, miljoner euro som reserverats för detta ändamål. Alla utrymmen är verkligen i effektiv användning; sju grupper inom utbildningen för invandrare har så gott som hela läsåret varit inkvarterade vid Opistotalo och projektverksamhetens 15 personer vid Silverias tidigare hotellrum samt under vårterminen i rum vid nedre torget, som man hyrt in sig i. Varenda läroanstalt på andra stadiet har nu en egen rektor. Tjänsten som rektor för vuxenutbildningscentret togs emot av fil. mag. Pirjo Kauhanen fr.o.m och tjänsten som rektor för yrkesinstitutet av pol.mag. Åsa Stenbacka. Båda de nya ledarna har med fast hand greppat skeppets roder. Båda önskas lycka och välgång i sina ansvarsfulla tjänster. det möjligt att allt effektivare tillvarata de interna resurserna. Med dessa bildar Stödfunktioner för yrkesinlärning enheten en matris, som ansvarar för de s.k. AOT-ämnena i hela läroanstalten. Yrkesinstitutets organisation är nu lätt och effektiv. Organisationsreformerna vid vuxenutbildningscentret skedde den här gången vid avdelningarna. Avdelningsindelningen är enklare och effektivare efter reformen. Inom gymnasierna gjordes inga organisationsändringar men att Vasa gymnasium och Vaasan lyseon lukio slog sig ner under samma tak är förutom unikt, också en stor möjlighet att berika verksamhetsmodellerna och innehållet vid de båda gymnasierna. Läroanstalterna på andra stadiet gjorde ett gott bokslut trots väldigt stora investeringar som riktats på nybyggnation. Läroanstalterna har kunnat planera och bedriva sin verksamhet respekterande givna ramar. Överskottet inom andra stadiet kommer att göra det lättare att anpassa sig till de nedskärningar av resurser som är från statsmakten att vänta. Jag tackar hela andra stadiets personal för det väldigt lyckade läsåret och framför mina varma lyckönskningar till studerande som avlägger sina examina. Speciellt de yrkesinriktade läroanstalterna har under senare år levat i en tid av organisationsändringar. Den linjeorganisation som tagits i bruk i början av läsåret och som baserar sig på grundtanken av två campus -teknikenheten och serviceenheten - gör Vaasan ammattiopisto 4 Vuosikirja

5 Etenkin ammatilliset oppilaitokset ovat viimevuosien aikana eläneet organisaatiomuutosten kourissa. Ammattiopiston lukuvuoden alussa käyttöönotettu kahden kampuksen periaatteelle perustuva linjaorganisaatio - tekniikan yksikkö ja palveluyksikkö - mahdollistaa oppilaitoksen sisäisten voimavarojen entistä tehokkaamman käytön. Näiden kanssa matriisin muodostaa ammatin oppimisen tuki yksikkö, joka vastaa ns. AOT-aineiden opetuksesta koko oppilaitoksessa. Ammattiopiston organisaatio on nyt kevyt ja tehokas. Aikuiskoulutuskeskuksen organisaatiouudistukset olivat tällä erää osastotasolla tapahtuvia. Osastojako on uudistuksen jälkeen pelkistyneempi ja tehokkaampi. Lukioiden kohdalla ei organisaatiomuutoksia tehty, mutta Vasa gymnasiumin ja Vaasan lyseon lukion asettuminen saman katon alle on paitsi ainutlaatuista niin myös suuri mahdollisuus rikastuttaa kummankin lukion toimintamalleja ja sisältöä. Toisen asteen oppilaitokset tekivät hyvän tilinpäätöksen huolimatta erittäin suurista uudistiloihin suunnatuista investoinneista. Oppilaitokset ovat kyenneet suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintansa annettuja raameja kunnioittaen. Kertynyt toisen asteen ylijäämä tulee helpottamaan sopeutumista niihin resurssileikkauksiin, joita valtiovallan taholta on odotettavissa. Kiitän koko toisen asteen henkilökuntaa erittäin hyvin sujuneesta lukuvuodesta ja esitän lämpimät onnitteluni valmistuville opiskelijoille. Timo Kantokari johtava rehtori, ammattikasvatusneuvos ledande rektor, yrkesutbildningsråd Vasa yrkesinstitut 5 Årsbok

6 Vaiherikas lukuvuosi Vaasan ammattiopiston 12. lukuvuosi oli täynnä toimintaa ja tapahtumia. Elinvoimainen Vaasan seutu jatkaa kehittymistään yhdeksi maan johtavimmista alueista. Oppilaitoksemme yksiköt kouluttavat ammattitaitoista työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Tehtävänämme ja vastuullamme on hyödyttää aluettamme tuottamalla sille osaavaa työvoimaa. Vaasan ammattiopisto tekee hyvää yhteistyötä alueen työ- ja yrityselämän kanssa. Opiskelijoillamme on hyvät mahdollisuudet sijoittua työelämään opintojen jälkeen. Vaasa tarjoaa myös monia mahdollisuuksia opintojen jatkamiseen. Vaasan ammattiopisto sai tänä vuonna, toisen kerran peräkkäin, tulosrahoitusta. Myönnetty summa oli euroa ja todellinen tunnustus hyvin tehdystä työstä. Tulosraha myönnettiin opiskelijoista, jotka opiskelivat vuosien aikana. Nämä opiskelijat sijoittuivat hyvin työmarkkinoille tai jatkoivat opiskeluaan muualla. Myös opintojen keskeyttämisprosentti oli muuta maata alhaisempi. Raha käytetään ensisijaisesti toiminnan kehittämiseen ja osa siitä säästetään mahdollisten vaikeampien aikojen varalle. Lisäsimme mm. ryhmänohjaajien resurssia, jolla he voivat antaa enemmän aikaa opintojen ohjaukseen. Kohdistimme myös osan rahasta hanketoimintaan ja tukihenkilöstöön. Tulevaisuutta leimaa kuitenkin epävarmuus. Nykyiset rahoitusperusteet ovat muuttumassa. Kirjoittamishetkellä spekuloidaan yksikköhintojen alentamisella ja opiskelupaikkojen vähentämisellä. Hallituksen säästövelvoitteet kohdistuvat myös ammatilliseen koulutukseen. Vaasan ammattiopiston taloudellinen tilanne on hyvä; se on toiminut vuosien varrella kaukonäköisesti ja säästänyt varojaan. Tästä haluan kiittää johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, jotka Ett händelserikt läsår Vasa yrkesinstituts 12:e läsår var ett händelserikt läsår. Vasaregionen fortsätter att utvecklas som en av de ledande regionerna i landet. Detta kan vi tacka vårt näringsliv för. Det betyder att det rekryteras yrkeskunnig arbetskraft från våra utbildningsenheter. Vår uppgift och vårt ansvar är att tillgodose regionen med kunnig arbetskraft. Vasa yrkesinstitut har ett gott samarbete med arbets-, och företagslivet i regionen. Konkret kan vi konstatera att våra studerande har goda förutsättningar att placera sig bra i arbetslivet efter sina slutförda studier. Vasa kan också erbjuda många möjligheter till fortsatta studier. Vasa yrkesinstitut fick i fjol resultatfinansiering för andra året i rad. Summan som beviljades var euro, ett verkligt erkännande för ett väl utfört arbete. Pengarna beviljas för studeranden som studerat under åren Dessa studerande har placerat sig bra på arbetsmarknaden eller fortsatt att studera vidare. Avbrottsprocenten har också varit lägre än i landet i övrigt. Pengarna användes främst till att utveckla verksamheten och spara för eventuellt sämre tider. Vi ökade bland annat resurseringen för grupphandledarna som på detta sätt fick mera tid för handledning av sina studerande. Vi satsade även en del på projektverksamhet och stödpersonal. Framtiden präglas dock av ovisshet. Den nuvarande finansieringsgrunden är osäker. I skrivande stund spekuleras det i en minskning av enhetspriser och en reducering av antalet studerandeplatser. Regeringens sparkrav drabbar också yrkesutbildningen. Vasa yrkesinstitut har en god ekonomi och man har under flera år ovat osanneet ennakoida ja suunnitella tulevaa. Ehkä suurimpana huolenaiheena on syytä pitää nuorta suomalaista työtöntä, joilta puuttuu koulutus ja jotka sen vuoksi ovat täysin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Vuosittain aivan liian suuri joukko nuoria jää ilman peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa ja monet keskeyttävät opintonsa. Vaasan seutu voi tarjota kaikille opiskelupaikan. Suurimpia haasteitamme onkin pitää opiskelijamme koulussa ja tarjota heille sen kautta opintojen jälkeen hyvä startti aikuisuuteen. Myös vastavalittu presidentti Sauli Niinistö on huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Hallitus on yhteiskuntatakuun puitteissa luvannut sijoittaa 60 miljoonaa euroa alle 25-vuotiaiden tai vastavalmistuneiden alle 30-vuotiaiden koulutus-, harjoittelu-, kuntoutus- tai työpajatoimintaan. varit väldigt framsynt och sparat pengar. För detta vill jag tacka ledande tjänstemän och förtroendevalda som varit förutseende nog att planera för framtiden. Det kanske största orosmolnet på himlen är de unga finländska arbetslösa som saknar utbildning och står helt utanför arbete och utbildning. Årligen blir ett alltför stort antal ungdomar utan studieplats efter grundskolan och många avbryter sina studier. Vasaregionen kan erbjuda alla en studieplats. En av våra stora utmaningar är att hålla alla våra ungdomar i skolan för att kunna erbjuda dem en god start på vuxenlivet efter avslutade grundstudier. Även vår nyvalde president Sauli Niinistö är orolig för marginaliseringen bland ungdomarna. Regeringen har inom ramen för samhällsgarantiprojektet lovat att satsa 60 miljoner euro för att garantera ungdomar under 25 år eller nyutexaminerade under 30 år en utbildning, - praktik, - rehabiliterings- eller arbetsverkstadsplats. Den största händelsen på höstterminen var invigningen av Sampo-kampuset. Detta skedde under festliga förhållanden i slutet av oktober. Sampo-kampuset, med ett namn som för tankarna till nationaleposet Kalevala, ger oss anledning till stolthet. Stadsdirektör Tomas Häyry, som invigde kampuset med att starta en ny vattenskärare, betonade i sitt invigningstal att totalinvesteringen, på cirka 12 miljoner euro, stöder på ett betydande sätt regionens metall- och energiindustri. Han har så rätt. Vaasan ammattiopisto 6 Vuosikirja

7 Syyslukukauden suurin tapahtuma oli Sampo-kampuksen vihkiminen. Tämä juhlallinen tilaisuus tapahtui lokakuun lopulla. Kalevalan kansalliseepokseen liittyvän nimen saanut Sampo-kampus on meille ylpeyden aihe. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry vihki tilat käynnistämällä uuden vesileikkurin. Hän korosti vihkiäispuheessaan noin 12 miljoonan kokonaisinvestoinnin tukevan merkittävällä tavalla alueen metalli- ja energiateollisuutta. Metallikoulutuksen Sepänkyläntiellä sijaitsevat uudet tilat ovat olleet suuri menestys. Opiskelijat ja opettajat viihtyvät niissä. Meillä on käytössämme valtakunnallisestikin katsoen parhaimpiin kuuluvat metalliopetuksen tilat. Tällä hetkellä meillä on vahva ja kilpailukykyinen kokonaisuus: Sampokampus Sepänkyläntiellä ja Hansa-kampus Ruutikellarintiellä. Hansa-kampuksen nimi viittaa Pohjanmaan vanhoihin kauppaperinteisiin. Isoja asioita on tapahtunut myös Silverian lounasravintolassa. Sielläkin tiloja on saneerattu ja odotammekin jännityksellä uuden Silverian tulemista syksyllä! Opiskelijat pysyvät toiminnan keskiössä ja jatkossa meillä on kaikki mahdollisuudet kehittää myös catering-palveluja. Opiskelijat ovat meille suuren ilon ja ylpeyden aihe. 11 opiskelijaa osallistui Taitaja-Mästare kilpailuihin huhtikuussa Finaalipaikka takaa, että on alansa kahdeksan valtakunnan parhaan joukossa. Silloin jo se, että pääsee finaaliin, on suuri voitto. Menestykseemme Taitaja-Mästare kilpailussa on syytä olla tyytyväinen. Kahden mitalin lisäksi muut joukkueessa kilpailleet sijoittuivat mukavasti. Nuori yrittäjyys-toiminnan edistäminen on käynnistynyt hyvin. Lokakuussa Pohjanmaan YES aloitti tiloissamme toimintansa. YES saattaa yhteen koulutusyksiköitä ja elinkeinoelämää ja tarjoaa opettajakunnalle tukea yrittäjyyskasvatukseen. Tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jolloin on tärkeää valmistaa nuoria yrittäjyyteen. Tämän päivän Vaasanseutu on monikulttuurista aluetta. Vaasassa 6 %:lla väestöstä on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Johtavissa teollisuusyrityksissämme työskentelee rinnakkain ihmisiä eri puolilta maailmaa. Vaasan ammattiopistolla on pitkä ja vakiintunut kansainvälinen toiminta. Opiskelijavaihto ja myös opettajavaihto toimivat hyvin. Kansainvälinen toiminta on nykyään luonnollinen ja tärkeä osa arkipäiväämme. Viiden kuukauden kokemuksella Vaasan ammattiopiston rehtorina voin todeta, että oppilaitos on ammattimaisesti hoidettu ja hyvin organisoitu koulutuksenjärjestäjä. Henkilökunta on osaavaa ja motivoitunutta. Haluan kiittää kaikkia; opiskelijoita, henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja työelämän edustajia hyvästä lukuvuodesta. Toivotan teille oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää. Tapaamme taas syksyllä uusien haasteiden ja uusien mahdollisuuksien parissa! Metallutbildningens nya utrymmen på Smedsbyvägen har varit en stor succé. Såväl studerande som lärare trivs i de nya utrymmena. Vi har utrymmen som är något av de bästa som finns i Finland inom metallutbildningen. Nu har vi en stark och konkurrenskraftig helhet, med Sampokampuset på Smedsbyvägen och Hansa-kampuset, med ett nytt namn som tar fasta på gamla handelstraditioner i Österbotten, på Krutkällarevägen. Det händer stora saker också på lunchrestaurangen Silveria. Utrymmena har renoverats och vi väntar med spänning på vad det nya Silveria erbjuder oss i höst. Studerandena står i centrum och i fortsättningen finns alla möjligheter att utveckla också cateringsverksamheten. Våra studerande ger oss stor anledning till glädje och stolthet. Vi hade 11 studerande som tog sig vidare till Taitaja-Mästare finalen i Jyväskylä i slutet av april Redan en finalplats, som betyder att man är bland de 8 bästa i landet i sin gren, är en stor seger. De studerande ger upphov till stor glädje och stolthet. 11 studerande deltog i Taitaja-Mästare tävlingarna i april En finalplats garanterar att man riksomfattande är bland de åtta bästa inom sin gren. Redan det att komma till final är en stor seger. Man måste vara nöjd över framgången i Taitaja-Mästare tävlingarna. Förutom de två medaljerna, placerade sig de övriga i laget på bra platser. Satsningen på ung företagsamhet har haft bra genomslagskraft. I oktober startade Österbottens YES sin verksamhet i våra utrymmen. YES för samman utbildningsenheter och näringslivet och erbjuder lärarkåren stödtjänster inom företagsfostran. Det är i de små och medelstora företagen som framtidens arbetsplatser skapas, därför är verksamhet som tar fasta på att förbereda unga för företagande viktig. Vasaregionen är i dag en mångkulturell region. I Vasa har 6 procent av befolkningen ett annat modersmål än svenska och finska. I våra ledande industriföretag jobbar anställda från hela världen sida vid sida. Vasa yrkesinstitut har en lång och väletablerad internationell verksamhet. Vi har ett stort utbyte både bland studeranden men även bland lärare. Den internationella verksamheten är idag en naturlig del av vår vardag, en viktig sådan. Efter 5 månader som rektor för Vasa yrkesinstitut kan jag konstatera att det är en professionell, välskött och välorganiserad utbildningsanordnare. Personalen är kunnig och motiverad. Vasa yrkesinstitut 7 Årsbok Jag vill passa på och tacka alla, både studerande, personal, förtroendevalda och arbetslivsrepresentanterna för ett mycket gott läsår. Jag önskar er en riktigt skön och avkopplande sommar och så syns vi till hösten igen, med nya utmaningar och nya möjligheter! Åsa Stenbacka Rehtori - Rektor

8 Sampo-kampus vihittiin käyttöön Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen yhteiset tekniikan opetuksen tilat Sepänkyläntiellä otettiin virallisesti käyttöön 26. lokakuuta juhlaseminaarissa ja vihkiäisjuhlassa. Sepänkyläntie 16:een Vaasan ammattiopiston tekniikan yksikön yhteyteen rakennetut metalli- ja sähkötalot muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän tekniikan kampuksen, sillä samoissa tiloissa, samoilla koneilla ja laitteilla koulutetaan nuoria ja aikuisia tekniikan ammatteihin. Vihkimisen suoritti Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry käynnistämällä uuden vesileikkurin. Vihkäispuheessaan Häyry totesi, että sähkö- ja metallitalojen mittava investointi tukee vahvasti alueen metalli- ja energiateollisuutta ja niiden alihankintaverkostoa. Häyryn mukaan panostus oppimisympäristöihin voi entisestään syventää sitä yhteistyötä, jota on rakennettu vuodesta 2005 toimineessa yhteisessä toisen asteen koulutusorganisaatiossa, mikä käsittää Vaasan ammattiopiston, Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen, Vaasan Lyseon lukion ja Vasa Gymnasiumin. Vaasan toisen asteen johtavan rehtorin Timo Kantokarin ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen rehtorin Pirjo Kauhasen mukaan Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen tekniikan opetuksen keskittäminen saman katon alle hyödyttää molempia oppilaitoksia ja tuo monenlaista hyötyä. Esimerkiksi laitehankinnoissa syntyy selkeitä kustannussäästöjä. Rakennusten kokonaispinta-ala on yhteensä lähes neliömetriä, ja kokonaiskustannukset laitehankintoineen olivat noin 12 miljoonaa euroa. Tekniikan kampuksella opiskelee satoja opiskelijoita, ja tilat ovat käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Moderni ja uusinta tekniikkaa edustava oppimisympäristö antaa mahdollisuuden järjestää korkeatasoista ja teollisuuden tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Hieno ja hyvin toimiva kampus kohentaa Kantokarin mukaan myös alan koulutuksen imagoa. Nykypäivän teollisuusyrityksissä on siistiä ja kiva tehdä töitä. Sampo-kampuksella voimme näyttää, miltä työskentely teollisuudessa tänä päivänä näyttää ja kertoa ammatinvalintaa miettiville Vaasan seudun energiaklusterin mahdollisuuksista tarjota mielenkiintoista työtä. Kielitaitoa ja yrittäjähenkeä Juhlaseminaarissa puhuneet ABB:n Tauno Heinola ja Wärtsilän Juha Kytölä listasivat hyvän työntekijän ominaisuuksia: oma-aloitteisuus, halu tehdä töitä Vaasan ammattiopisto 8 Vuosikirja

9 Uudet tilat vihittiin käynnistämällä vesileikkuri, käynnistyksen suoritti kaupunginjohtaja Tomas Häyry avustajanaan opettaja Marko Haikonen. Invigningen skedde med att starta en toppmodern vattenskärare. Stadsdirektör Häyry startar vattenskäraren med hjälp av lärare Marko Haikonen. I bakgrunden bl.a. ABB Ab:s VD Heinola. ja oppia koko ajan uutta, yrittäjähenkisyys ja hyvä erityisesti englannin kielen kielitaito. Vanhan ajan ruuvin kiristäjiä ei tarvita, vaan ihmisiä, joilla on halu ja kyky tehdä erikoisosaamista vaativia töitä. Automaation osuus teollisuudessa kasvaa koko ajan, joten Sampo-kampuksen uusi FMS-järjestelmä vastaa hyvin työelämän tarpeisiin. Nuorten olisi yritysjohtajien mielestä hyvä oppia koulussa tekniikan perustaitojen lisäksi globaalin yritysmaailman ja talouselämän lainalaisuuksia. Ison yrityksen ei ole pakko teettää Suomessa mitään. Jos olosuhteet käyvät liian vaikeiksi esimerkiksi lakkojen takia, tuotantoa siirretään sinne, missä ei ole häiriöitä, Heinola sanoi. Kytölän mielestä oppilaitosten ja teollisuuden yhteistyö on kehittynyt viime vuosina positiiviseen suuntaan. Vihkiäisseminaarissa sovittiin epävirallisesti, että yhteistyötä kehitetään jatkossa erityisesti lisäämällä opettajien työharjoittelujaksoja. Koulutuspaikkoja kasvukeskuksiin Vihkiäisjuhlan puheissa nousi esiin huoli työvoiman riittävyydestä seudulla, kun ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja karsitaan. Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen tervehdys olikin epäilemättä mieluisaa kuultavaa juhlayleisölle: Koulutusvolyymeja ja aloituspaikkoja siirretään Itä- ja Pohjois- Suomen alueelta kasvukeskuksiin, jollaiseksi katson myös Vaasan ja Vaasan seudun, Lankinen rauhoitteli. Sampo campus invigdes Vasa yrkesinstituts och Vasa vuxenutbildningscenters gemensamma undervisningsutrymmen för teknik på Smedsbyvägen togs officiellt i bruk 26 oktober i ett festseminarium och en invigningsfest. De uppförda el- och metallhallarna i anslutning till enheten för teknik vid Vasa yrkesinstitut på Smedsbyvägen 16, bildar tillsammans ett nationellt betydande campus för teknik eftersom man i samma utrymmen, med samma maskiner och anordningar utbildar både unga och vuxna i tekniska yrken. Vasas stadsdirektör Tomas Häyry förrättade invigningen genom att starta en ny vattenskärare. I sitt invigningstal konstaterade Häyry att el- och metallbranschernas omfattande investering starkt stöder regionens metall- och energiindustri och deras nätverk av underleverantörer. Enligt Häyry, kan satsningen på lärmiljöer allt mer fördjupa det samarbete som sedan år 2005 har byggts upp med den gemensamma utbildningsorganisationen på andra stadiet vilket omfattar Vasa yrkesinstitut, Vasa vuxenutbildningscenter, Vaasan lyseon lukio och Vasa gymnasium. Enligt ledande rektor för andra stadiet i Vasa Timo Kantokari, och rektorn för Vasa vuxenutbildningscenter Pirjo Kauhanen, kommer koncentrationen av teknikutbildning på samma ställe att på många sätt vara till nytta för båda läroanstalterna. T.ex. vid anskaffning av maskiner uppstår klara inbesparingar. Byggnadernas totala yta är framemot kvadratmeter, och de totala kostnaderna med anordningar blev totalt ca 12 miljoner euro. På campuset för teknik studerar hundratals personer och utrymmena är i bruk också kvällstid och under veckoslut. Den moderna lärmiljön, som representerar den nyaste tekniken, gör det möjligt att arrangera utbildning av hög kvalitet som svarar på industrins krav. Ett fint och välfungerande campus höjer, enligt Kantokari, också utbildningsbranschens image. I dagens industriföretag är det rent och trevligt att arbeta. På Sampo campus kan vi visa hurudant arbetet i industrin är idag och berätta för dem som funderar på yrkesval, om möjligheterna till ett intressant jobb inom Vasa regionens energikluster. Språkkunskap och företagaranda ABB:s Tauno Heinola och Wärtsiläs Juha Kytölä, som talade vid festseminariet, gjorde upp en lista över de egenskaper som är utmärkande för en bra arbetstagare: handlingskraft, en vilja att arbeta och fortgående lära sig nytt, företagaranda och god språkkunskap, speciellt i engelska. Man behöver inte gammaldags skruvdragare utan människor som vill och har förmåga att utföra arbeten som kräver specialkompetens. Automationen i industrin spelar en allt viktigare roll, varför Sampo campusets nya FMS-system svarar väl på arbetslivets krav. Företagsledarna ansåg att det skulle vara bra om den unga, förutom grundkunskaper i teknik, lärde sig den globala företagsvärlden och näringslivets lagbundenhet. Ett stort företag är inte tvunget att ha Finland att utföra något. Om förhållandena blir svåra t.ex. på grund av strejker, flyttas produktionen till ett ställe utan störningar, sade Heinola. Kytölä ansåg att samarbetet mellan läroanstalterna och industrin under senare år har utvecklats i en positiv riktning. Vid invigningsseminariet beslöt man inofficiellt att samarbetet i fortsättningen ska utvecklas, speciellt genom att öka lärarnas perioder för arbetspraktik. Utbildningsplatser till tillväxtcentra Ur invigningsfestens tal framkom oron över tillgången på arbetskraft i regionen då yrkesutbildningens nybörjarplatser minskas. Timo Lankinens, generaldirektör för Utbildningsstyrelsen, hälsning var nog utan tvekan trevlig för festdeltagarna att höra: Utbildningsvolymerna och nybörjarplatserna flyttas från östra och norra Finlands områden till tillväxtcentra, till vilka jag anser också Vasa och vasaregionen höra, sade Lankinen lugnande. Vasa yrkesinstitut 9 Årsbok

10 Sampo-kampus on Suomen suurin konepaja Sampo-kampuksen metallitalon käyttäjät ovat tyytyväisiä. Hyvin varustelluissa tiloissa pystytään valmentamaan entistä valmiimpia ammattilaisia seudun yrityksiin. Metallialan koulutuksen suosio Vaasan ammattiopistossa kasvoi kevään yhteishaussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Kun vuosi sitten 35 nuorta valitsi kone- ja metallialan perustutkinnon ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, luku oli tänä vuonna 53. Tekniikan yksikön koulutuspäällikkö Antti Koskimies arvaa lisääntyneen suosion yhdeksi syyksi sitä, että peruskoululaiset saivat kokeilla itse, millaista työtä metallialalla tehdään. Jokainen Sampo-kampukseen tutustunut 9-luokkalainen pääsi itse sorvaamaan, Koskimies kertoo. Metallialan houkuttelevuutta lisäsivät myös uudet toimitilat ja nykyaikaiset koneet. Metallialan markkinointiinkin panostettiin näyttävästi ennen yhteishakua. Yhteiskäyttö toimii hyvin Koskimies luonnehtii Sampo-kampuksen metallitaloa Suomen suurimmaksi konepajaksi. Tilojen yhteiskäyttö Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa on sujunut suunnitelmien mukaan. Konekanta on monipuolinen ja sen uusiminen ja kasvattaminen tehdään järkevästi, kun koulut miettivät yhdessä, mitä tiloihin tarvitaan. Sampo-kampuksen metallitalosta lähdetään opintojen jälkeen entistä valmiimpana työelämään. CNC-sorvin ääressä opiskelija Mikael Rantala, opettaja Reima Mänty ja tekniikan yksikön koulutuspäällikkö Antti Koskimies. Efter studierna vid metallhallen i Sampo campus går man ut i arbetslivet färdigare än förut. Bredvid CNC-svarven studerande Mikael Rantala, lärare Reima Mänty och utbildningschef vid teknikenheten, Antti Koskimies. Vaasan ammattiopisto 10 Vuosikirja

11 Paremmin varusteltuja tiloja ei varmaan kovin läheltä löydykään. Ero vanhaan on monin tavoin suuri. Olemme tulleet suurella harppauksella tähän päivään ja vähän pidemmällekin, koneistusta opettava Reima Mänty sanoo. Männystä opettaminen on myös helpompaa nyt, kun tilat sijaitsevat samassa kerroksessa. Tiloihin mahtuu helposti kolmekin ryhmää kerralla. Konesalin vieressä on luokkahuone, jonne voidaan tarvittaessa siirtyä kertaamaan teoriaa kesken käytännön töiden. Siistiä ja turvallisempaa Entisen ahtauden sijaan nyt on tilaa. Työturvallisuuskin on lisääntynyt, sillä tehokas imujärjestelmä poistaa ja suodattaa koneista tulevan höyryn, ja korkeissa tiloissa ilma pysyy parempana. Automaattinen poistojärjestelmä vie lastut pois ja jäähdytysnesteiden kierrätysjärjestelmä puhdistaa jäähdytysnesteen automaattisesti. Jo koulussa vaativiin töihin Koneistajaksi keväällä valmistuva Mikael Rantala kehuu uusia koneita. Uusinta tekniikkaa olevilla koneilla pystyy harjoittelemaan entistä vaativampia työvaiheita. Koska koneita on myös paljon enemmän kuin ennen, käytännön taitojen harjoittamiseen on enemmän mahdollisuuksia. Nyt täällä opetellaan selkeämmin työelämää varten. Töitä voi hakea valmistumisen jälkeen entistä varmemmalla mielellä, kun tietää, että hallitsee jo monia asioita, joita töissä tarvitaan, Rantala sanoo. Rantalalle on luvassa töitä Tarkmet Oy:stä, jossa hän on ollut jo opintojen ohessa. Sampo-campus Finlands största mekaniska verkstad Användarna av metallhallen vid Sampo campus är nöjda. I de väl utrustade utrymmena kan man träna allt färdigare proffs för regionens företag. Populariteten för metallbranschen vid Vasa yrkesinstitut ökade under vårens gemensamma antagning jämfört med hur situationen var ifjol. Då 35 unga för ett år sedan valde grundexamen inom maskin och metallbranschen som det primära alternativet, var antalet 53 i år. Antti Koskimies utbildningschef vid teknikenheten, tror att en av orsakerna till den ökade populariteten var, att grundskoleleverna själva fick pröva hurudant arbete man utför inom metallbranschen. Varje 9-klassist, som bekantade sig med Sampo campus, fick själv svarva, berättar Koskimies. Vad som gjorde metallbranschen mer lockande var också de nya lokalerna och moderna maskinerna. Man satsade också stort på marknadsföringen före den gemensamma antagningen. Samanvändningen fungerar bra Koskimies beskriver Sampo campus metallhall vara Finlands största mekaniska verkstad. Samanvändningen av utrymmena med Vasa vuxenutbildningscenter har gått enligt planerna. Maskinbeståndet är mångsidigt och förnyandet och utökningen av det görs vettigt, då skolorna tillsammans funderar på vad som behövs. Man hittar nog inte några bättre utrustade utrymmen på nära håll. Skillnaden i jämförelse med det gamla är på många sätt stor. Vi har tagit ett stort kliv framåt till idag och litet längre fram också, säger Reima Mänty, som undervisar i maskinbearbetning. Mänty tycker att det är lättare att undervisa nu då utrymmena finns på samma våning. I utrymmena har tre grupper utan svårigheter samtidigt plats. Bredvid maskinsalen finns ett klassrum. Dit kan man förflytta sig för genomgång av teori mitt i det praktiska arbetet. Snyggt och säkert I stället för utrymmesbrist finns det nu plats. Arbetsmiljön har också blivit säkrare, eftersom ett effektivt sugsystem avlägsnar och filtrerar ångan som kommer från maskinen, och i höga utrymmen är luften bättre. Den automatiska utsugen suger ut spån och återvinningssystemet för kylvätskor rengör kylvätskan automatiskt. Krävande arbeten redan i skolan Mikael Rantala som blir färdig verkstadsmekaniker i vår, berömmer de nya maskinerna. Med maskiner som har den nyaste tekniken kan man träna på de mest krävande arbetsmomenten. Eftersom det finns mycket fler maskiner än förut, finns det flera möjligheter att träna på de praktiska färdigheterna. Nu undervisas här med klarare sikte på arbetslivet. Man kan söka arbete efter utexamineringen med mera tillförsikt, då man vet att man redan behärskar många saker som man behöver i arbetet, säger Rantala. Rantala har blivit lovad arbete från Tarkmet Oy där han också har varit vid sidan av studierna. Vasa yrkesinstitut 11 Årsbok

12 Oma ala löytyi moottoreiden parista. Mustasaarelainen Pia Vuoto opiskeli ensin kosmetologiksi, mutta ala ei tuntunutkaan omalta. Tekniikka kiinnosti enemmän, joten Vuoto opiskeli sähköasentajaksi Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa. Unelmien työpaikka löytyi Wärtsilästä. Den egna branschen fanns bland motorer. Pia Vuoto från Korsholm studerade först till kosmetolog men branschen kändes ändå inte varahennes egen. Teknik intresserade mera, varför Vuoto studerade till elmontör vid Vasa vuxenutbildningscenter. Drömjobbet fanns vid Wärtsilä. Vaasan ammattiopisto 12 Vuosikirja

13 Kosmetologista tulikin sähköasentaja Mustasaarelainen Pia Vuoto, 33, opiskeli ensin perinaiselliselle alalle, kosmetologiksi Vaasan ammattiopistossa. Tekniikka rupesi kiinnostamaan häntä jo ammattiopistossa, mutta hän ei rohjennut vaihtaa alaa kesken opintojen. Opiskelin sähköasentajaksi Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa, koska halusin päästä töihin Wärtsilään, Pia kertoo. Wärtsilä on hänen mielestään hyvä ja arvostettu työpaikka, jossa palkkakin on kohdallaan. Ovet unelmien työpaikkaan avautuivat työharjoittelussa, ja valmistuttuaan 2003 Vuoto pääsi ensin määräaikaiseen, sitten vakituiseen työsuhteeseen. Vuoto työskentelee mekatroniikkatiimissä, joka tekee asennuksia 7-vaiheisen linjan kolmessa viimeisessä vaiheessa. Viidennessä vaiheessa nostamme sähkökeskuksen paikoilleen ja asennamme muun muassa anturit ja kaapelit oikeille paikoilleen. Kuudennessa vaiheessa tehdään kytkennät, ja viimeisessä vaiheessa tarkastetaan moottori ja asennetaan ohjelmistot, Pia selittää. Työ on Vuodon mielestä mielenkiintoista, ehkä juuri siksi, että se ei ole ihan helppoa. Työ vaatii tarkkaa keskittymistä. Kyky luovaan ongelmanratkaisuun ja taito etsiä tietoa ovat myös hyviä taitoja. Piirustustenlukutaito on ehdoton edellytys työssä selviämiselle. Englannin kieltä tarvitsemme myös, sillä kaikki dokumentit ovat englanniksi. Englannin kieli on muutenkin yhtiön virallinen kieli. Työ sopii Pian mielestä yhtä hyvin naiselle kuin miehelle, sillä raskaiden osien nostamisessa käytetään apuvälineitä ja työkavereilta saa tarvitessaan apua. Eivät miehetkään nostele painavia osia yksin, vaan täällä tehdään yhteistyötä. Hyvä fyysinen kunto on silti eduksi, sillä työssä ollaan koko ajan jalkojen päällä, välillä seisten, välillä kyykyssä tai polvillaan. Pian haaveissa on jatkaa opintoja, kunhan hänen 5- ja 3-vuotiaat lapsensa vähän kasvavat. Kone- ja tuotantotekniikan amktutkinto antaisi mahdollisuuden hakeutua monenlaisiin tehtäviin. Vaikka viihdynkin hyvin nykyisessä työssäni, minusta on hyvä saada vaihtelua aika ajoin ja oppia sitä kautta uusia asioita. Från kosmetolog till elmontör Pia Vuoto från Korsholm 33, studerade först vid en typiskt kvinnlig bransch till kosmetolog vid Vasa yrkesinstitut. Hon började intressera sig för teknik redan under kosmetologstudierna men vågade inte byta bransch mitt under studierna. Jag studerade till elmontör vid Vasa vuxenutbildningscenter, eftersom jag ville börja jobba vid Wärtsilä, berättar Pia. Hon tycker att Wärtsilä är en bra och uppskattad arbetsplats och lönen är också som den ska. Dörrarna till drömjobbet öppnades under arbetspraktiken och efter att ha blivit färdig 2003 fick Vuoto först ett tidsbestämt, sedan ett stadigvarande arbetsförhållande. Vuoto arbetar i ett mekatronikteam, som gör installationer i de tre sista faserna i en linje på sju faser. I den femte fasen lyfter vi el centralen på plats och installerar bl.a. givare och kablar på sina rätta platser. I den sjätte fasen görs kopplingarna, och i den sista fasen kontrollerar man motorn och monterarprogramvarorna, förklarar Pia. Vuoto tycker att arbetet är intressant, kanske just därför att det inte är alldeles enkelt. Arbetet kräver skarp koncentrationsförmåga. Förmågan till nyskapande problemlösning och förmåga att söka information är också goda färdigheter. För att klara av arbetet är det nödvändigt att kunna läsa ritningar. Vi behöver också engelska, eftersom alla dokument är skrivna på engelska. Engelska är annars också bolagets officiella språk. Pia tycker att arbetet passar lika bra för en kvinna som för en man, eftersom man vid lyft av tunga delar använder hjälpmedel och man får hjälp av arbetskamraterna om det behövs. Männen lyfter inte heller tunga delar själva utan här samarbetar man. Det är ändå till fördel att ha god fysik, eftersom man står på fötterna hela tiden då man arbetar, ibland stående, ibland på huk eller på knäna. Pia drömmer om att fortsätta med studierna, bara hennes 5- och 3 åriga barn blivit litet äldre. YH-examen i maskin- och produktionsteknik skulle göra det möjligt att söka sig till många olika uppgifter. Fastän jag trivs bra på mitt nuvarande arbete, tycker jag att det är bra att få omväxling då och då och därigenom lära mig nya saker. Vasa yrkesinstitut 13 Årsbok

14 Vartijan työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua, Vaasan ammattiopistosta keväällä 2011 vartijaksi valmistunut Minna Kokkinen sanoo. Arbetet som vakt är framförallt kundbetjäning, berättar Minna Kokkinen som utexaminerades till vakt från Vasa yrkesinstitut våren Vaasan ammattiopisto 14 Vuosikirja

15 Minna vastaa turvallisuudesta ja viihtyvyydestä Keski-Suomesta kotoisin oleva Minna Kokkinen muutti Vaasaan kahdeksisen vuotta sitten opintojen takia. Hän opiskeli Vaasan ammattiopistossa tarjoilijaksi. Vartijan työ alkoi kuitenkin kiinnostaa Minnaa jo opiskeluaikana yhä enemmän, joten Minna hankki Vaasan ammattiopistosta toisenkin tutkinnon. mukaan, millaisesta työpaikasta on kyse. Minna on esimerkiksi työskennellyt aikaisemmin sairaalassa, jossa työnkuva oli toisenlainen kuin nyt. Mutta joka paikassa vartijan työ on kuitenkin asiakaspalvelupainotteista. Vartijalla pitää olla iloinen ja reipas asenne ja pitkä pinna, Minna sanoo. Nyt hänellä on vakituinen työpaikka vartijana vaasalaisessa teollisuusyrityksessä. Minna tekee työtä kahdessa vuorossa, ottaa vastaan yritykseen tulevat vieraat, huolehtii heidän viihtyvyydestään ja turvallisuudestaan, seuraa alueelle tulevaa ja sieltä lähtevää liikennettä ja tekee tarkastuskierroksia alueella. Minna kertoo saaneensa vartijan työn monipuolisuudesta hyvän kuvan Vaasan ammattiopistossa. Vaasan ammattiopiston turvallisuusalan opettajat ovat ammattitaitoisia ja heillä pitkä työkokemus alalta, Minna sanoo ja kehottaa opiskelijoita ottamaan opettajien tiedoista kaiken hyödyn irti: kyselemällä oppii! Minnan mukaan vartijan työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Tehtävät vaihtelevat hyvin paljon sen Minna ansvarar för säkerheten och trivseln Minna Kokkinen, som kommer från mellersta Finland, flyttade på grund av studierna till Vasa för omkring två år sedan. Hon utbildade sig till servitör vid Vasa yrkesinstitut. Redan under studietiden började arbetet som vakt ändå intressera Minna allt mer. Därför skaffade sig Minna en andra examen från Vasa yrkesinstitut. Nu har hon en ordinarie arbetsplats som vakt vid ett industriföretag i Vasa. Minna arbetar i två skift, tar emot gäster som kommer till företaget, ser till deras trivsel och säkerhet, iakttar trafik som kommer till och far från området och utför kontrollrundor på området. Enligt Minna är arbetet som vakt omväxlande och variationsrikt. Uppgifterna varierar mycket från arbetsplats till arbetsplats. Minna har t.ex. tidigare arbetat vid ett sjukhus. Där var arbetsbeskrivningen helt annorlunda. Men arbetet som vakt är ändå kundbetjäningsinriktat på alla ställen. En vakt måste ha en glad och pigg attityd och ett långt tålamod, säger Minna. Minna trivs utmärkt med sitt arbete. Hon tycker om friheten i arbetet och att man får träffa olika slags människor. Minna använder dagligen engelska i sitt nuvarande arbete, och man har också nytta av att kunna andra främmande språk. En vakt har en hög post på sin arbetsplats. Han eller hon ser och hör mycket. En del av informationen kan vakten föra vidare t.ex. om dörren är sönder, kan vakten tillkalla en reparatör men i många frågor är vakten bunden till tystnadsplikt. I det här arbetet måste man kunna fatta snabba beslut men mycket kan skötas med bondförnuft, säger Minna. Minna berättar att hon har fått en bra bild av mångsidigheten i arbetet som vakt från Vasa yrkesinstitut. Lärarna inom säkerhetsbranschen vid Vasa yrkesinstitut är yrkeskunniga och har en lång arbetserfarenhet från branschen säger Minna och uppmanar studerandena att dra nytta av lärarnas kunskap: genom att fråga lär man sig! Vasa yrkesinstitut 15 Årsbok

16 Ammattiopiston pojista tuli insinöörejä Jurvalaiset Ville Tamssi ja Otto Penttilä lähtivät vuonna 2005 kolmeksi kuukaudeksi työharjoitteluun Wärtsilän voimalaitostyömaalle Singaporeen. VAO oli vuotta aiemmin tehnyt Wärtsilän kanssa yhteistyösopimuksen, joka mahdollisti ulkomaan harjoittelujaksot. Tamssi ja Penttilä valmistuivat sähköasentajiksi 2006, ja armeijan jälkeen kumpikin opiskeli insinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulussa. Molemmat pääsivät myös uudelleen Wärtsilän Voimalaitostyömaalle tällä kertaa Brasiliaan ammattikorkeakouluopiskelijoina. Siitä oli suuri hyöty, että olin ollut ulkomailla jo ammattiopiston aikana, sillä hakijoita oli paljon, ja työnantaja arvosti kokemusta, Tamssi kertoo. Ville Tamssi och Otto Penttilä från Jurva for år 2005 på en tre månaders arbetspraktik till Wärtsiläs kraftverksarbetsplats i Singapore. VYI hade året innan gjort ett samarbetsavtal med Wärtsilä, vilket gjorde det möjligt att utföra praktikperioderna utomlands. Tamssi och Penttilä utexaminerades som elmontörer 2006, och efter armén studerade båda till ingenjörer vid Vasa yrkeshögskola. Båda fick också komma till Wärtsiläs kraftverksarbetsplats på nytt denna gång till Brasilien som yrkeshögskolestuderande. Det var väldigt nyttigt att ha varit utomlands redan under yrkesinstitutstiden eftersom det var många sökande och arbetsgivaren satte värde på erfarenhet, berättar Tamssi. Tamssi och Penttilä har båda nu stadigvarande arbete vid Wärtsilä. Penttilä cirkulerar fortfarande på projektarbetsplatser och återvänder till Finland med tre månaders mellanrum. Tamssi arbetar som projektingenjör i Vasa. Tamssi uppmuntrar också andra yrkesskolstuderande att modigt eftersträva en ingenjörsexamen eftersom det är lättare att få jobb då man har mer utbildning bakom sig. Tamssilla ja Penttilällä on nyt molemmilla vakituinen työ Wärtsilässä. Penttilä kiertää edelleen projektityömailla ja käy Suomessa kolmen kuukauden välein. Tamssi työskentelee projektiinsinöörinä Vaasassa. Tamssi kannustaa muitakin ammattiopisto-opiskelijoita tavoitteleman rohkeasti insinööritutkintoa, sillä töitä on helpompi saada, kun takana on enemmän koulutusta. Opiskelu VAMK:ssa oli Tamssin ja Penttilän mielestä helpompaa kun he etukäteen odottivat. Käytännön töihin tottuneena he luulivat, ettei heillä olisi tarpeeksi lukuhaluja. Mutta opiskelu alkoi kiinnostaa, kun pääsi lukemaan itseä kiinnostavista asioista ja kun huomasin, että sain ihan hyviä arvosanojakin, Tamssi kertoo. Yhteistyö alkoi Olli Karpin aloittesta Vaasan ammattiopiston ja seudun teollisuusyritysten yhteistyö alkoi sähköosaston opettajan Olli Karpin aloitteesta. Karppi teki itse opettajantyönsä ohessa kesätöitä Wärtsilän voimalaitostyömaalla pysyäkseen selvillä siitä, millaista osaamista sähköalan töissä vaaditaan. Hyvin pian Karppi huomasi, että ulkomaille kannattaa lähettää opiskelijoitakin, ja sinnikkyydellään Karppi sai aikaan kaikkia osapuolia hyödyttävät yhteistyösopimukset. Ensimmäiset VAO:n opiskelijat lähtivät voimalaitostyömaille vuonna Voimalaitostyömaille pääsee keskimäärin 5 opiskelijaa vuodessa. Kaikkiaan VAO lähettää erilaisiin ulkomaanprojekteihin joka vuosi opiskelijaa. Av yrkesinstitutets pojkar blev ingenjörer Tamssi och Penttilä tyckte att studierna vid YH i Vasa var lättare än vad de i förväg hade förväntat sig. Som vana vid praktiskt arbete trodde de att de inte skulle ha tillräckligt medvilja att läsa. Men studierna började intressera, då man fick börja läsa sådant som intresserar och då jag märkte att jag också fick höga vitsord, berättar Tamssi. Samarbetet inleddes på initiativ av Olli Karppi Samarbetet mellan Vasa yrkesinstitut och regionens industriföretag inleddes på initiativ av Olli Karppi, lärare vid el-avdelningen. Karppi arbetade vid sidan av sitt lärarjobb under sommaren vid Wärtsiläs kraftverksarbetsplatser för att hålla sig up to date om hurudan kompetens man kräver inom elbranschens arbeten. Väldigt snabbt märkte Karppi att också studerande lönar det sig att sända utomlands, och med sin envetenhet fick Karppi till stånd samarbetsavtal som gagnar alla parter. De första studerandena från VYI for till kraftverksarbetsplatser år I medeltal 5 studerande får årligen arbete på en kraftverksarbetsplats. Årligen sänder VYI totalt studerande till olika projekt utomlands. Vaasan ammattiopisto 16 Vuosikirja

17 Vaasan ammattiopiston kautta saatu harjoittelupaikka Singaporessa johti Ville Tamssin ja Otto Penttilän kohdalla vakituiseen työsuhteeseen. Tamssi tekee Wärtsilälle töitä Vaasassa, Penttilä valvoo asennustöitä projekteissa ympäri maailmaa. En praktikantplats som man fått via Vasa yrkesinstitut i Singapore ledde för Ville Tamssi och Otto Penttilä till ett stadigvarande arbetsförhållande. Tamssi jobbar för Wärtsilä i Vasa, Penttilä övervakar monteringsarbeten i projekt över hela världen. Vasa yrkesinstitut 17 Årsbok

18 Sitkeys on valttia ja yhteen hiileen puhaltaminen palkitaan, Ina Hasselblatt, Oili Tankka ja Annika Lithén summasivat tekijöitä, joiden ansiosta VAO sai toistamiseen tuloksellisuusrahaa. Med seghet kommer man långt här i världen och att dra åt samma håll belönas, summerade Ina Hasselblatt, Oili Tankka och Annika Lithén vara faktorer, för vilka VYI för andra gången fick resultatfinansiering. Hannele Hiippala, Johan Lindman, Åsa Stenbacka ja Markku Nummi nostivat maljat: VAO:n koko henkilökunta on tehnyt hyvää työtä. Hannele Hiippala, Johan Lindman, Åsa Stenbacka och Markku Nummi lyfte sina glas: Hela personalen vid VYI har gjort bra ifrån sig. Marja Salminen ja Eija Peltola kilistivät maljoja oppisopimustoimiston Pasi Kuhalammen kanssa. Marja Salminen och Eija Peltola skålade med arbetsavtalsbyråns Pasi Kuhalampi. Mahtavaa päästä pitkästä aikaa kuuntelemaan Gubbrockareita! Tällainen kiitos tuntuu hyvältä, tuntuu siltä, että työnantaja arvostaa työtämme. Työntekijät sitoutuvat työhönsä ja tekevät tulosta, kun saavat arvostusta osakseen, Päivi Tuovinen ja Kaija Viinikka pohtivat. Härligt, det var länge sedan man fick höra på Gubbrockarna! Ett sådant här tack känns bra, det känns som att arbetsgivaren värdesätter vårt arbete. Arbetstagarna förbinder sig till sitt arbete och gör resultat då de får uppskattning, funderar Päivi Tuovinen och Kaija Viinikka. Tuntuu tosi hyvältä, että työnantaja kiittää tällä tavalla. Viikonloppu alkaa mukavissa tunnelmissa hyvää musiikkia kuunnellen, Raija Puska, Helen Paajanen ja Ulla Kuoppala sanoivat. Det känns verkligen bra att arbetsgivaren tackar på det här sättet. Veckoslutet börjar i hög stämning med bra musik, sade Raija Puska, Helen Paajanen och Ulla Kuoppala. Teijo Hasunen, Timo Rantala, Hannu Pihlajamäki, Kaj Fors ja Janne Varala odottivat iloisin mielin konsertin alkua. Miesten mukaan tuloksellisuusrahan eteen on tehty kovasti töitä, mutta nyt on mukava juhlia työkavereiden kanssa. Teijo Hasunen, Timo Rantala, Hannu Pihlajamäki, Kaj Fors och Janne Varala väntade glada på att konserten skulle börja. Männen tycker att man har arbetat hårt för att få resultatfinansiering, och nu är det trevligt att fira tillsammans med arbetskamraterna. Vaasan ammattiopisto 18 Vuosikirja

19 VAO:lla rokkasi VAO palkitsi tuloksentekijöitä kutsumalla henkilökunnan legendaarisen vaasalaisbändi Gubbrockareiden konserttiin Vaasan kaupunginteatteriin perjantaina 16. maaliskuuta. Ennen näytöstä oli hetki aikaa juhlia tulosta yhdessä työkavereiden kanssa ja kilistellä maljoja. Vid VYI rockade det VYI belönade sina resultatmakare genom att inbjuda personalen till det legendariska vasabandets, Gubbrockarnas konsert vid Vaasan kaupunginteatteri fredag 16 mars. Rehtori Åsa Stenbackan mukaan tuloksellisuusrahaa ei ole helppo saada. Se, että VAO sai rahaa jo toista kertaa, on osoitus ja tunnustus hyvin tehdystä työstä. Före föreställningen hade man litet tid att tillsamman med arbetskamraterna fira resultatet och skåla. Enligt rektor Åsa Stenbacka är resultatfinansiering inte lätt att få. Det att VYI fick pengar redan för andra gången, är bevis och erkännande för ett väl utfört arbete. Lähes euroa hyvistä tuloksista Vaasan kaupungin ammatillinen koulutus sai euroa tulosrahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuodelle Vaasa sai tulosrahoitusta nyt toista kertaa. Vuodelle 2012 saatu summa on kuitenkin yli 70 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 summa. Tulosrahoitus perustuu ammatillisen koulutuksen toiminnan tuloksiin. Tuloksia arvioidaan toiminnan vaikuttavuudella. Tärkeimpänä kriteerinä pidetään sitä, miten opiskelijat työllistyvät ja siirtyvät jatko-opintoihin. Arviointikohteena ovat myös opetushenkilöstön pätevyys ja henkilöstön kehittämiseen suunnattujen resurssien määrä. Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti Vaasan ammattiopistossa tehdyt toimenpiteet ryhmänohjauksen ja opiskelijahuollon kehittämiseksi. Närmare euro för goda resultat Yrkesutbildningen vid Vasa stad fick euro i resultatfinansiering för år 2012 av undervisnings- och kulturministeriet. Vasa fick resultatfinansiering nu för andra gången. Summan år 2012 är ändå över 70 procent högre än summan var år Resultatfinansiering grundar sig på verksamhetens resultat i den yrkesinriktade utbildningen. Resultaten bedöms utgående från verksamhetens effektivitet. Man anser det viktigaste kriteriet vara hur studerande sysselsätts och övergår till fortsatta studier. Föremål för bedömning är också undervisningspersonalens kompetens och mängden resurser som riktar sig till personalutvecklingen. Speciellt åtgärderna för att utveckla grupphandledningen och studerandevården har påverkat utvecklingen i en positiv riktning. Vasa yrkesinstitut 19 Årsbok

20 youtube.com/vaasavocationaledu Vaasan ammattiopiston videoleikkeet YouTubessa syntyivät Jussi Itämäen ja Essi Kunnaspuron yhteistyönä. Vasa yrkesinstituts videoklipp på YouTube uppstår som resultat av ett samarbete mellan Jussi Itämäki Essi Kunnaspuro VAO on YouTubessa Opettaja Jussi Itämäki ja media-assistentiksi toukokuussa valmistuva Essi Kunnaspuro ovat tehneet YouTubeen 29 videota. Noin minuutin mittaiset videot esittelevät Vaasan ammattiopistossa opiskeltavia tutkintoja. Meillä oli sellainen työnjako, että minä tein käsikirjoitukset ja kuvasin, ja Essi teki kysymykset ja hoiti haastattelut, Jussi Itämäki kertoo. Opettajista ja opinto-ohjaajista oli paljon apua, kun kaksikko etsi haastateltavia. Vaikeinta Essi Kunnaspuron mukaan oli keksiä kysymyksiä, joilla saisi lyhyessä ajassa esiin olennaisen jokaisesta ammatista. Aluksi jännitin aika paljon, mutta ote tuli rennommaksi työn edetessä. Kokemus oli tosi kiva, ja mietinkin nyt jatkavani opintoja media-alalla, Kunnaspuro kertoo. Minuutin mittaisen videon tekemiseen menee tekijöiden mukaan aikaa tuntia. Kuvauksen lisäksi aikaa vievät suunnittelu, kuvausjärjestelyt, kuvauspaikkojen valinta, editointi ja muut jälkityöt. Itämäki ja Kunnaspuro jatkavat vielä lokakuussa alkanutta projektia tekemällä Vaasan ammattiopiston toimintaa ja tiloja esitteleviä videoita. Hienoa, että Vaasan ammattiopisto on kiinni nykyajassa ja on lähtenyt tekemään tällaista projektia. Liikkuvan kuvan merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Vielä tällä hetkellä kouluista on internetissä hyvin vähän videomateriaalia, Jussi Itämäki sanoo. VYI är i YouTube Lärare Jussi Itämäki och Essi Kunnaspuro, som avlägger medieassistentexamen i maj, har gjort 29 videoinspelningar i YouTube. Videoupptagningarna på ca en minut presenterar de examina som man kan studera till vid Vasa yrkesinstitut. Arbetsfördelningen var sådan att jag skrev manuskripten och filmade, och Essi gjorde frågorna och skötte intervjuerna, berättar Jussi Itämäki. Lärarna och studiehandledarna var till stor hjälp då paret sökte intervjuobjekt. Det svåraste enligt Essi Kunnaspuro, var att komma på frågor med vilka man på kort tid skulle få fram det väsentliga i varje yrke Först var jag ganska spänd, men slappnade av alltmer allteftersom arbetet fortskred. Det var en väldigt trevlig erfarenhet och jag funderar nu på att fortsätta studera inom mediebranschen, berättar Kunnaspuro. Det tar enligt upphovsmännen timmar att göra en videoinspelning som räcker i en minut. Förutom filminspelningen gick tiden åt planering, inspelningsarrangemang, val av inspelningsställen, editering och andra efterarbeten. Itämäki och Kunnaspuro fortsätter ännu i oktober med ett påbörjat projekt som omfattar en inspelning av verksamheten och utrymmena vid Vasa yrkesinstitut. Det är fint att Vasa yrkesinstitut lever i nutiden och har startat ett sådant här projekt. Betydelsen av rörliga bilder ökar i framtiden. För närvarande finns det väldigt litet videomaterial om skolor på internet, säger Jussi Itämäki. Vaasan ammattiopisto 20 Vuosikirja