ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti 1 2008"

Transkriptio

1 ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti Vuoden lammastilalla liha syrjäyttää villan s.5 Ryhdy tärkkelysperunan tai luomutuotteiden tuottajaksi s. 8 Ota talteen: 10 faktaa kylvösiemenestä s. 7 Taudit ja tuholaiset lisääntyvät s. 11 Yrttejä enemmän, suolaa vähemmän s.17 Etelä-Pohjanmaa

2 PÄÄKIRJOITUS Antti Siljamäki, toimitusjohtaja Rohkeasti eteenpäin Koko ajan EU-liittymisestä lähtien on tapahtunut isoja muutoksia maatalouden toimintaympäristössä. Vauhti ei näytä laantuvan. EU-tukibyrokratia jatkaa muuttumistaan. Viimeisen vuoden aikana muutosta on tapahtunut myös markkinoissa. Viljan ja maidon hinta ovat noussut. Aikanaan paljon puhutut kansalliset ja EU:n vilja- ja maitovuoret ovat kadoksissa. Kuluttajillakin alkaa olla ymmärrys, että hinta nousee elintarvikkeillakin, jos kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Kasvinviljelyssä askeleet tulevaisuuteen ovat helpoimmat. Hintojen nousu sekä tuotteissa että tuotantotarvikkeissa tarkoittaa entistä suurempaa harkintaa tehokkaan tuotannon saavuttamiseksi. Näennäisviljely väistyy näennäiseksi. Kysyntää löytyy. Viljelijälle uutta on markkinoiden seuraaminen ulkomaisia viljapörssejä myöten, erilaisten vaihtoehtojen harkinta sadon oikea-aikaiseen myyntiin ja uusien hintamekanismien oppiminen. Kotieläintaloudessa kristallipallon näky on astetta epäselvempi. Vaikka EU-tason maitokiintiöt poistuvat, niin pohjoisen tuen tuotantokatto asiallisesti pitänee kiintiöt tukipolitiikassa ja tuotannossa. Kun maidolla on tuoretuotteiden osalta aina kotimarkkinaetu, ja kun Puolan halpajuustotkin ovat mennyttä elämää kaupan tarjouksissa, niin laadukkaalla omalla tuotannolla on jatkossakin tulevaisuus, ja parempaan markkinahintaan. Yksimahaisia ei ole turhaan verrattu helposti liikuteltavaan viljasäkkiin. Pakastelaivojen aikana brassiliha sekoittaa markkinoita ja sekoittaa lihatalojen ja tilojen taloutta yhdessä kallistuvan rehun ja peltoon sidotun tuen kanssa. 141-tuen ratkaisu heijastuu lihamarkkinoilla myös 142 alueella toivottavasti ei tällä kertaa tukiratkaisuissa. Kun tietynlainen eloonjäämiskisa on tosiasia, niin ainut konsti edelleen on tehostaa omaa tuotantoa. Kun toiset harkitsevat, ja toiset tekevät isoja ratkaisuja, niin entistä useammanlaisissa ja useammankokoisissa kotieläinyksiköissä töitä paiskotaan. Ne viljelijät, jotka päättävät tässä tilanteessa lopettaa tai supistaa maataloustuotantoa, ovat päätöksentekohetkellä vaikeassa tilanteessa. Mutta päätöksenteon jälkeen hommia työteliäälle ja vastuuta tottumaan kantaneelle viljelijälle löytyy yhteiskunnassa, joka aktivoi työperäistä maahanmuuttoa. ProAgria Etelä-Pohjanmaa on mukana muutoksessa yhdessä viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien kanssa. Haluamme olla apuna tulevaisuuden ratkaisujen etsinnässä. Uskomme, että heti alkuvuodesta aloittamamme hanketoiminta antaa välineitä uusien ratkaisujen hakemiseen. Uudistumishalua kuvaa myös tämän lehden ulkoasu. Niin se on kaikessa elämässä. Vanhaa on aika ajoin entrattava. PARI SANAA KANNESTA ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti Kannessa alavutelainen Armi Ahola tervehtii lampolansa tuoreinta tulokasta. Aholoiden lampolassa lampaita kasvatetaan lihan vuoksi. Kun pääsiäinen koittaa, kotimaista lampaanlihaa ei riitä kaikkien halukkaiden juhlapöytiin. Vaikka kotimaista lihaa kaupasta löytyisikin, saattaa kuluttaja napata kauppakärryynsä hinnaltaan huokeampaa uusiseelantilaista lammasta. Jos halpa hinta voittaa valinnassa, voi ruokalautasella olla vastassa sitkeähkö lammaspata, sillä uusiseelantilainen Suomessa myytävä liha on yleensä vanhan uuhen lihaa, kun taas kotimainen on nuorta karitsaa. Uuhella ja karitsalla on siis iso ero ruokalautasella. Lampaanlihan suosio on kasvussa, siitä kiitos kuuluu muun muassa nuorille aikuisille, jotka julkkiskokkien ja ulkomaanmatkojen innoittamana osaavat vanhempiaan paremmin arvostaa lampaan makua. Vuoden lammastila on esittelyssä sivulla 5. HYVÄ HAVAINTO Vuoden lammastilalla liha syrjäyttää villan s.5 Ryhdy tärkkelysperunan tai luomutuotteiden tuottajaksi s. 8, 13 Ota talteen: 10 faktaa kyläsiemenestä s. 7 Taudit ja tuholaiset lisääntyvät s. 11 Yrttejä enemmän, suolaa vähemmän s.17 Etelä-Pohjanmaa Sukupolvenvaihdos on aina vaikea asia. TE-keskuksen ja ProAgrian ammattilaisia apua käyttäen se kuitenkin onnistuu. Ilman näitä ammattilaisia homma olisi täysin mahdotonta, mikäli esimerkiksi haluaa saada avustusasiat kuntoon. Jalasjärveläinen Maajussille morsian Seppo, Seiska-lehdessä 4/2008 Etelä-Pohjanmaa itua Lehden julkaisija Pro Agria Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie 2, Seinäjoki puh. (06) , fax (06) Päätoimittaja Toimitusjohtaja Antti Siljamäki puh. (06) , itua -lehti on ProAgria Etelä-Pohjanmaan jäsenasikaslehti. Sen painos Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Valmis aineisto toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen Lisätietoja voitte kysellä toimitussihteeriltä. Toimitussihteeri Tiedottaja Miia Lenkkeri puh Valokuvaaja Ilmoitusmyyjä Juha Kiukkonen puh. (02) , Jarmo Vainionpää, puh , ProAgria Etelä-Pohjanmaa

3 AJANKOHTAISTA Uusi vuosi, uusi ilme ja nimi Kädessäsi on uudistunut ProAgria Etelä-Pohjanmaan jäsenasiakaslehti. Kuten huomaat, lukupaketti on uudistunut sekä ilmeeltään että nimeltään. Tavoitteena uudistuksessa on palvella sinua, lukija, entistä paremmin. Itua-lehdessä käsitellään jatkossakin maataloutta ja sitä tukevia asioita ja ilmiöitä, mutta pyrimme tekemään sen muun muassa uusin juttutyypein, kuten gallupeilla, vinkkilistoilla ja pääjuttuja taustoittavilla faktalaatikoilla. Mutta miksi lehdelle tuli nimeksi itua? Järjestimme työntekijöillemme lehden nimikilpailun, joka keräsi yhteensä 106 nimiehdotusta. Useammassa kuin yhdessä ehdotuksessa sana itu esiintyi jossakin muodossa. Kun aikamme maistelimme itu-sanaa, nimeksi muotoutui itua. Lukijan itsensä päätettäväksi jää, onko kyse idusta itsestään vai jostakin aivan muusta. itua myös sähköisenä: fi/ep MITÄ KUULUU? nimi: Terhi Välisalo asuinpaikka: Kauhajoki Aronkylä ammatti: Kylätäti harrastukset: Kyläasiat, venäjän kieli, tanssi ja nuorkauppakamarin toiminta Mitä kuuluu eteläpohjalaiseen kylään? Onko lehdessä itua vai ei?. ProAgria Etelä-Pohjanmaan väki toivottaa sinulle hyviä lukuhetkiä itua-lehden parissa. Juttuvinkkejä ja palautetta voit lähettää osoitteeseen: Jäsenalennus muuttuu Vireillä olevat investointitukipäätökset valmiiksi TE-keskusten pitää tehdä ratkaisut vireillä oleviin maatalouden investointi- ja nuoren viljelijän aloitustukihakemuksiin kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Päätökset on tehtävä valmiiksi, jotta vanhan tukijärjestelmän mukaiset hakemukset saadaan käsiteltyä ja niihin sitoutuvien varojen määrä selvitettyä. Monissa tapauksissa myönteisen tukipäätöksen antamisen estää kuitenkin se, että hakemukseen ei ole saatu kaikkia tarvittavia asiakirjoja. Ministeriön määräys ratkaisujen teosta ei koske hakemuksia, joihin ei määräaikaan mennessä ole voitu toimittaa päätöstä siksi, että ympäristötai rakennuslupa on toimivaltaisen lupaviranomaisen käsittelyssä tai lupapäätös ei ole saanut lainvoimaa, koska valitusaikaa on jäljellä tai päätöstä koskeva valitus on vireillä. Monille lypsykarjanavetoiden rakentamistukea hakeneille jouduttaisiin tällä hetkellä myöntämään tuki täyttä määrää pienempänä siksi, ProAgria Etelä-Pohjanmaan jäsenetu on muuttunut vuoden 2008 alussa. Jatkossa alennus on prosenttialennus entisen kiinteän alennussumman sijaan. Vain maatilajäsenet ovat oikeutettua alennukseen. Tilajäsenet saavat palveluista alennusta 5 prosenttia. Alennusta ei kuitenkaan voi saada kuin 25 euroa yhdestä tuotteesta. Maitotilaneuvonnan puolen päivän ja kokopäivän palvelut lasketaan koko vuoden osalta yhdeksi palveluksi, ja jäsenalennus annetaan viimeisen laskun yhteydessä. Seuraavista tuotteista alennusta ei myönnetä: tilakäyntimaksut, EVIRA:n tarkastukset, hankeosallistumismaksut, koulutukset ja ruiskujen testaukset. että lypsylehmäpaikkaa kohti asetettu maitokiintiövaatimus täyttyy vain osaksi. Aiemmille vuosille asetettua vaatimusta ei ole mahdollista muuttaa. Niihin hakemuksiin, joissa investointitukea jouduttaisiin maitokiintiövajeen takia leikkaamaan, ei tule tehdä päätöstä ennen kuin ministeriö on tehnyt maitokiintiöpolitiikkaa koskevat kevään 2008 ratkaisunsa ja tiedottanut niistä TE-keskuksille. Miia Lenkkeri - Kiitos kysymästä komiaa ja leviää eteläpohjalaiseen kylään kuuluu aina, tokaisee Etelä-Pohjanmaan tällä hetkellä ainoa kylätäti, Terhi Välisalo. Suupohjan kylätätinä eli kyläasiamiehenä Välisalo ei kuitenkaan hoida kaikkien eteläpohjalaisten kylien asioita, vaikka kylän kuin kylän asiaa ajaakin ajatuksen tasolla. Lisää kylätätejä tai -setiä maakuntaan saadaan viimeistään ensi syksynä, kun erilaiset hankerahoitushanat avautuvat. - Viime rahoituskaudella kyliin tehtiin hankerahalla laavuja, rempattiin kylätaloja ja rakennettiin yleisesti erilaisia puitteita toiminnoille. Syksyllä jakoon tulevilla rahoilla tuotetaan aktiviteetteja kattojen alle. - Ilokseni kylissä on edelleen niitä kylähulluja, jotka uskaltavat tarttua hulluihin ideoihin kiinni. Teuvan Komsin kylän siirrettävien saunojen kokoontumisajot on hyvä esimerkki kylän uskalluksesta. Uskallusta on nähtävissä myös Äystön kylässä, jossa puuhataan yksityistä vanhainkotia. Kylistä jotkut ovat lähteneet brändäämään itseään, haaveena uudet asukkaat. Sopivan kylähullua ja uskaliasta tulevaisuuteen katsomista siis eteläpohjalaisiin kyliin kuuluu. Kylätietoa n Etelä-Pohjanmaalla on noin 330 kylää, riippuen laskutavasta. n Kyliä ei voi piirtää kartalle, koska yhtä ainoaa totuutta siitä mikä kylä on, ei ole olemassa. n Kylälle on monta määritelmää. Kylätäti Terhi Välisalo toteaa asiasta seuraavaa: Kylä on kyläläisten itsensä määrittelemä toiminta-alue. n Kylätoiminta on nykymuodossaan 30-vuotias. n Kauhajoelta Päntäneen kylästä on kotoisin Suomen kylätoiminnan isä, Lauri Hautamäki. Kylätoimintaliike sai hänen toimestaan alkunsa Tampereen aluetieteen laitokselta 1970-luvulla. Kun Suomen maaseutu alkoi 1970-luvulla tyhjentyä, aluetieteen laitokselta lähdettiin vastakiertueelle maaseutualueille kylätoiminnan puolesta. itua

4 AJANKOHTAISTA Koonnut Miia Lenkkeri Maatalouden investointituet ovat jäissä Maatalouden investointituet odotuttavat hakijoitaan vielä jonkun aikaa. Tarkkaa ajankohtaa siitä, milloin varat tulevat hakuun, ei ole tiedossa. Hakukiellosta huolimatta investointisuunnitelmia ei kannata haudata. Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen rahoituspäällikkö Laila Luoma muistuttaa investointikohteen suunnittelun olevan työläs projekti, joka on syytä tehdä huolella ja aloittaa hyvissä ajoin. - Kun investointitukea hakee, suunnitelmien, kustannusarvioiden sekä ympäristölupien pitää olla kunnossa. Erityisesti ympäristöluvat kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon, sillä usein viivästyksiä investoinnin aloitukseen aiheuttavat keskeneräiset ympäristölupa-asiat. Jatkossa investointitukia haetaan tiettyjen hakuaikojen puitteissa. Jatkossa investointitukihakemukset laitetaan paremmuusjärjestykseen. Jos kyseisessä haussa tuki ei osu kohdalla, hakemus ei siirry odottamaan uusien rahahanojen aukeamista. Syynä uuteen käytäntöön on se, että varoja on niukemmin jaossa kuin aiemmin. Muutoksia sukupolvenvaihdoksiin Järjestöstäkin veroilmoitus? Ole tarkkana ilmoitusajoissa Tuottajien kannattaa olla entistä tarkempia nautarekisterin ilmoitusaikojen kanssa. Syytä tarkkuuteen on, jotta nauta säilyttäisi tukikelpoisuutensa. Ilmoitukset eläinten syntymistä, ostoista, poistoista ja siirroista on tehtävä nautarekisteriin seitsemän päivän kuluessa tapahtumasta. Suomessa määräajoista lipsuminen ei ole aiheuttanut suurempia toimenpiteitä. Tosin TE-keskuksen valvonnoissa yli 21 vuorokauden ylitys ilmoitusajassa antaa naudan omistajalle vähintään huomautuksen. Jos muitakin puutteita ilmenee valvonnassa, sanktio voi olla huomautusta kovempi. Kun puhutaan määräajoista, Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen Esa Isosaari muistuttaa tuottajia viime keväisestä EY- Yhdistyksen, seurojen ja järjestöjen verotusasioissa on tapahtunut iso muutos. Verovuodesta 2007 lähtien näille on tehty aivan oma Yhdistyksen ja säätiön veroilmoituslomake 6C. Jos yleishyödyllisellä yhteisöllä ei ole veronalaista tuloa eikä muita verotukseen vaikuttavia tietoja, veroilmoitusta ei yleensä tarvitse antaa. Olennaista kuitenkin on, että mikäli yhdistys tai seura on saanut yhdistyksen/seuran nimellä esipainetun veroilmoituslomakkeen 6C, niin tämä ilmoituslomake on palautettava joka tapauksessa riippumatta siitä, onko seura/yhdistys harjoittanut veronalaista elinkeinotoimintaa. Veroilmoituslomakkeella eritellään yleishyödyllinen varsinainen toiminta ja veronalainen elinkeinotoiminta ja ilmoitetaan muun muassa hallintoon kuuluville maksetut palkkiot. Yleishyödylliset yhteisöt ovat tuloverosta verovapaita muusta kuin elinkeinotoiminnasta. Tuloverolaissa nimenuomaisesti mainitaan maatalous- ja maamiesseurat esimerkkeinä yleishyödyllisistä yhteisöistä. Nimin sinänsä ei takaa yhdistyksen yleishyödyllisyyttä. Veroilmoituksen laatimisessa onkin erittäin tärkeää laatia toimintakertomus veroilmoituksen liitteeksi, jossa sääntöjen mukainen yleishyödyllinen toiminta tulee esille. Tuloslaskelma ja tase yksinään veroilmoituksen liitteenä antaa usein hyvin yksipuolisen tiedon yhdistyksen toiminnasta. Vapaaehtoistyö yhdistyksen piirissä jää taloustiedon ulkopuolelle. Samoin on syytä tuoda esiin yhteisön hyväksi tehty toiminta. Veroilmoitus on jätettävä 4 kk:n kuluessa tilikauden päät- tuomioistuimen antamasta ennakkotapauksesta, jossa osto tilalle oli ilmoitettu myöhässä nautarekisteriin, ja nauta oli sen vuoksi tukikelvoton teuratuspalkkiossa. EU-maissa seurataankin nyt toisten maiden siirtoja siitä, kuinka ennakkotapauksen jälkeen määräaikojen ylityksiin suhtaudutaan. Sukupolvenvaihdosten nuorten viljelijöiden aloitustukihakemusia voidaan laittaa vireille tämän hetkisen tiedon mukaan TE-keskuksiin maaliskuulla.vuoden vaihde toi muutoksia sukupolvenvaihdosten rahoitukseen.kaikkien muutosten tarkka sisältö ei ole vielä tiedossa, koska ne sisältyvät vielä valmisteilla olevaan valtioneuvoston asetukseen.yksi muutoksista on se, että jatkossa aloitustukea voidaan hakea myös lopullisella kauppakirjalla.proagria Etelä-Pohjanmaan spv-asiantuntija Unto Kangas ei kuitenkaan pidä tätä suositeltavana. Hän kehottaa edelleen pitäytymään vanhassa käytännössä ja hakemaan aloitustuki kauppakirjan luonnoksella, jolloin ei pääse mitään peruttamatonta virhettä tapahtumaan ja lisäksi luopujien eläke (luopumistuki) on edelleen aina haettava luonnoksen perusteella. tymisestä, eli kun normaalisti yhdistyksen tilikausi päättyy vuoden vaihteessa, niin veroilmoitus on jätettävä huhtikuun loppuun mennessä. ProAgria Etelä-Pohjanmaa järjestää yhdistyksille veropäivän torstaina 6. maaliskuuta kello Elinkeinotalolla Seinäjoella. Ilmoittautumiset 29. helmikuuta mennessä numeroon (06) tai proagria.fi. Jotta yhdistystä voidaan pitää yleishyödyllisenä, niin sen tulee samanaikaisesti täyttää seuraavat kolme kriteeriä: Se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Sen toiminta eri kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin. Se ei tuota osallisille osinkoa, voitto-osuutta tms. taloudellista etua. Yhä useampi ilmoittaa nautojen tiedot sähköisesti muun muassa nettielmerin kautta. Jos ilmoitukset rekisteriin tekee postitse, pitää ilmoituksen olla perillä myös määräajan sisällä, pelkkä tietyn päivän postileima ei riitä. ProAgria Etelä-Pohjanmaa

5 VUODEN LAMMASTILA Vuoden lammastilalla villa on sivutuote Miia Lenkkeri Aholoiden lampola Alavuden Sydänmaalla on nuorta elämää täynnä. Vuoden lampolaksi viime vuoden lopulla valitussa Armi ja Veli Aholan lampolassa kun on viime aikoina valvottu yö jos toinenkin autellen ja odotellen uusien karitsojen syntyä. Armin kotitilalla on kuljettu pitkä matka siitä hetkestä vuonna 1993, jolloin Veli toi taloon ensimmäiset neljä lammasta jokin aika sitten pois pistettyjen lehmien tilalle. Kolmea lammasta lähdin Lapualta hakemaan, neljä toin mukanani, Veli muistelee. Ruokinta on opittu kantapään kautta. Tukipolitiikka ei suosi Nyt lampolassa on 140 uuhilammasta joiden lisäksi siitospässejä. Määrä on sopiva, koska Armi työskentelee kodin ulkopuolella. Jos tila haluaisi laajentaa lampolaansa, peltoalaakin pitäisi vastaavasti lisätä. Veli on täyspäiväisesti hoitanut tilaa vuodesta Aholoiden lampola kuuluu vähemmistöön, sillä siellä kasvaa texel-rotu, jota tuotetaan lihan vuoksi. Rotua kasvatetaan Suomessa harvalla tilalla, sillä alkuperäisrotua tukeva tukipolittiikka ohjaa lampureita suomenlampaiden kasvatukseen. FAK TA Oppia erehdyksen kautta Maitotiloilla kasvaneina Aholat ovat vuosien saatossa oppineet kaikenlaista määkijöistä, kuten sen ettei karitsoinnin hetkelläkään pidä hätäillä. Oikeaa ruokintaa on myös pitänyt opetella kokemuksen kautta, sillä vallalla olevat ruokintaohjeet sopivat yleiselle suomenlampaalle, mutteivät lihaisemmalle texel-rodulle. Kuin yhdestä suusta pariskunta kuitenkin toteaa, että jos nautoja on tottunut hoitamaan, lampaiden kanssa taatusti pärjää. Omat virheensä alussa tekee jokainen. Jalostustoimintaa Suomessa on yhdeksän jalostuslampolaa. Aholoiden lampola on saanut luvan olla yksi harvoista jalostuslampoloista vuodesta 2001 lähtien. Kaikki nimetyt jalostuslampolat Suomen Lammasyhdistys tarkistaa kerran vuodessa, jotta lampoloiden lammasaines ja olosuhteet pysyisivät korkealaatuisina. Jalostuslampolana Aholat panostavat kasvattamansa texel-rodun kehittämiseen. Tilalla pyritään kasvattamaan lampaista ensiluokkaisia jalostuseläimiä, myös laadukkaan lihan tuottaminen on tavoitteena. Yleensä ihmiset ensin kysyvät meiltä, mitä teemme villoilla, mutta meille villat ovat sivuseikka, Armi naurahtaa ja kertoo tilan villojen menneen jo vuosia Virroille jatkojalostukseen. n Aholan tilan jalostuslampolassa kasvatetaan texel-lampaita. n Texel on alkuperältään hollantilainen liharotu. Lammastaloudessa ei yleensä eläinlääkäriä kutsuta paikalle muuta kuin vuotuiseen tilatarkastukseen. Pienehkönä eläimenä lammasta on helppo hoitaa, pohtii Armi Ahola, jonka hammaslääkärin taidoista on ollut tilalla apua karitsointeihin liittyvissä sairaudenhoitotilanteissa. RETU BOR kovan talven voittaja! 8 % Talvituho% 81%* 98%* n Kookkaat texel-lampaat ovat sarvettomia ja väriltään valkeita. Tummaa väriä on vain lampaiden sierainten ympärillä. n Jalostuslampolaksi hyväksytyllä tilalla pitää olla ensiluokkainen eläinaines. Tilan pitää myös täyttää muut tiukat kriteerit. RETU BOR *Koran ja Seinen tulokset ovat vuodelta 2006 Kora Seine MTT:n viralliset lajikekokeet, Sotkamon koepaikka RETU BOR -ruokonadan jalostaja: Huom. keväällä 2008 Retu BOR on myynnissä vain siemenseoksissa. Myynti alan liikkeet sekä Ruukki Puh. (08) , (02) Lisää tietoa: itua

6 KASVINSUOJELU ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat päivittämässä omaa kasvinsuojeluosaamistaan. Panostus kasvinsuojelun suunnitteluun kannattaa Onnistuneella kasvinsuojelulla on jatkossa entistä suurempi merkitys. Myytävän sadon arvon kohottua, satotason nousu ja laadun paraneminen lisäävät viljelyn kannattavuutta. Täydentävien ehtojen rajoitukset, vaikeasti torjuttavat rikkakasvilajit, uudet valmisteet ja maatalouskauppojen ainevalikoimat voivat aiheuttaa valinnan vaikeuksia. Väinö Jantunen Piiriagrologi Päätökset tulevista kylvöistä pitäisi olla jo selvillä. Nyt on hyvä aika miettiä myös kesän kasvinsuojelun tarve ja toimenpiteet. Perusruiskutukset on helppo päätellä jo nyt: rikkatorjunta, hukkakaura, kasvusääteet ja tautitorjunta ovat yleisimpiä vuosittain toistuvia säännöllisiä toimia. Tältä pohjalta saadaan selvitettyä tarve ainehankintoihin. Lopulliset päätökset ruiskutusten ajankohdista ja annostuksesta tehdään tulevien kasvuolojen mukaan. Ruiskuta vain tarpeesta Tehtävät ruiskutukset tulisi aina perustua todettuun tarpeeseen. Edellisten vuosien muistiinpanoista on hyvä selvittää, onko joillain lohkoilla esimerkiksi vaikeasti torjuttavia lajeja ja huomioida se ainetta valittaessa. Osalla torjunta-aineista on rajoituksia käytölle pohjavesialueilla, perättäisinä vuosina ja vesistöjen lähellä. Käytettävät aineet on oltava rekisteröityjä. Ennakkohankinta edullisinta Torjunta-aineet on edullisinta hankkia ennakkoon. Samalla varmistetaan oikean aineen saatavuus silloin kun sitä tarvitaan. Tuotteisiin on hyvä tutustua ennen hankintaa. Uusia aineita tulee markkinoille, useista tehoaineista on myynnissä useita rinnakkaisvalmisteita ja valmiita seoksia eri nimillä. Lisäksi tuotevalikoima vaihtelee eri kaupparyhmien myymälöissä. On tärkeää selvittää torjunta-aineen antama teho eri annoksilla ja laskea hehtaarikustannus. Silloin päästään parhaaseen lopputulokseen myös taloudellisesti. ProAgria Etelä-Pohjanmaan neuvojat auttavat sinua tarvittaessa kasvinsuojelun suunnittelussa. Helpoiten asia on hoituu, kun viljelysuunnitelmien teon yhteydessä käydään lävitse myös tulevat kasvinsuojelutoimet. Palvelu on koettu tarpeelliseksi ja kysyntä kasvinsuojelun neuvontaan on kasvanut joka vuosi. Kasvinsuojelusuunnitelmia voidaan tehdä myös erillisenä kokonaisuuksina tai ne voidaan yhdistää kesällä tehtävään kasvustokäyntiin. Jos tunnet tarvetta kehittää tilasi kasvinsuojelua, ota yhteyttä oman alueesi neuvojaan. VINKKI Viljelijä, jos ruiskutat, muista päivittää koulutuksesi Kevään aikana maakunnassa järjestetään runsaat 20 kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutusta (ruiskuttajatutkintoa). Jos viljelijä käyttää itse kasvinsuojeluaineita ja on sitoutunut ympäristötukeen, omat tiedot aineiden käytöstä pitää muistaa päivittää viiden vuoden välein. Jos ulkopuolinen käy hoitamassa ruiskutukset, koulutuksiin ei tarvitse osallistua. Kasvisuojeluaineiden käyttökoulutuksen ohjelma uudistuu jatkuvasti. Tänä vuonna painotamme täydentäviä ehtoja kasvinsuojelun näkökulmasta sekä tutustumme uusiin aineisiin ja koetuloksiin. Ruiskutustekniikka on myös yksi koulutuksen aiheista. Markkinoille on tullut useita uusia aineita, vastaavasti muutama vanha tuote on poistunut valikoimista, kertoo piiriagrologi Jari Mäkinen. Viljelijät muistavat aika huonosti koska ovat viimeksi koulutuksessa käyneet. Se näkyy alkuvuoden koulutuksissa, joissa on aina vähäiset osanottajamäärät. Loppukeväästä koulutukset ovat täynnä, kun tiloilla herätään huomaamaan, että nyt taitaa olla taas aika päivittää omat tiedot. Viisi vuotta on pitkä mutta lyhyt aika. Tarkista oman paikkakuntasi koulutuspäivä ja paikka ohessa olevasta listasta. MAASEUDUN AMMATTEIHIN Maatalousalan perustutkinto (120 ov) Erikoistumisopinnot (40 ov) perustutkinnon osana tai erikseen, aiheina mm. koneet tai hevoset ja pieneläimet. Aikuisille joustavaa monimuotokoulutusta Maatalousoppilaitos PL 105, KAUHAJOKI Puh: (06) s-posti: ProAgria Etelä-Pohjanmaa

7 10 faktaa KYLVÖSIEMENESTÄ Tilan omasta siemenestä (TOS) on mennyt vuodesta 2001 lähtien kasvinjalostajalle vuosittainen TOS-maksu kasvinjalostajanoikeuslain perusteella. Vuosi 2000 oli siirtymävaihe nykyiseen järjestelmään. Vuonna 2007 maksu oli viljoilla 3,65 /ha. Vuoden 2008 TOS-maksun suuruudesta käydään parhaillaan neuvotteluita etujärjestöjen kesken. Maksun avulla turvataan kotimaisen kasvinjalostuksen säilyminen, koska nykyisin jalostusta ei enää rahoiteta julkisella rahoituksella. Lisätietoa TOS-maksusta ja sen alaisuuteen kuuluvista lajikkeista löytyy Tukihakuopas 2007 sivulta 145. Sertifioidun siemenen hinnassa on rojalti, mikä on korvaus kasvinjalostajalle eli kaikki viljelijät osallistuvat kasvinjalostuksen ylläpitämiseen käyttäessään uusia kasvilajikkeita. Siemenvilja on varastoitava erillään tilan muusta viljasta. Näin estät siemen- ja rehuviljan sekoittumisen. Varastointiolosuhteiden pitää olla sellaiset, että siemenviljan laatu säilyy hyvänä. Siemenviljan on oltava mahdollisimman suurta ja tasakokoista. Suuri siemen on elinvoimaista, koska sen vararavinto riittää pitkään. Tämän vuoksi siemenvilja tulee lajitella. tehdään lajittelijalla, ei esipuhdistajalla. Ohjeelliset arvot alaseulalle ovat ohralle ja kauralle 2 mm, vehnälle 2,2 mm ja rukiille 1,8 mm. Oiva keino tilan siemenhuollon järjestämiseen on ostaa vuosittain sen verran sertifioitua siementä, että sen tuottama sato riittää tilan tarpeisiin kahdeksi vuodeksi. Tällöin varastossa on ylivuotista siementä, mikäli uusi siemen on heikkolaatuista. Näin toimien viljan sukupolvien ketju ei muodostu pitkäksi, kun jokaista erää lisätään vain kerran. Lisäksi siementä ei tarvitse ostaa kerralla suurta määrää, kun sitä ostetaan vähän vuosittain. Uusien lajikkeiden kokeilu on myös helppoa, koska jos jokin lajike ei sovellu tilalle, on varastossa aina riittävä määrä edellisen lajikkeen siementä. Ennen puintia ja kuivausta tulee varmistaa koneiden ja kuivurin puhtaus. Tämä siksi, jotta siemeneksi tarkoitettuun erään ei sekoitu muita viljaeriä. Tavoitteena on, että siemenvilja puitaisiin hellävaraisesti puintikosteuden ollessa ohralla alle 20 % ja muilla viljoilla alle 25 %. Kuivaus suoritetaan matalalla lämmöllä, koska liian korkea kuivauslämpötila laskee itävyyttä. Sisään menevän ilman lämpötilan ei tulisi ylittää missään vaiheessa 55 C. Siemenvilja pitää kuivata alle 14 % kosteuteen ja erä on jäähdytettävä kunnolla. Tilalla tuotettu siemen voi olla lähes sertifioidun siemen veroista, mutta sen tuotanto ja kunnostus pitää tehdä huolella. Sukupolvien ketju tulee pitää lyhyenä eli samaa siementä ei saa lisätä tilalla vuodesta toiseen. Tällöin siemen säilyttää elinvoimaisuutensa. Tilalla siementuotantoon tulee käyttää parhaita lohkoja, joilla peruskunnostus ja viljelykierto ovat kunnossa. Kasvinsuojeluun ja erityisesti lohkon hukkakauravapauteen on panostettava. Hukkakaurasta on vaikea päästä eroon, jos se pääsee leviämään tilan oman siemenen mukana kaikille lohkoille. Henri Honkala Vilja-agronomi Siemenen laatu on aina tunnettava. Vähimmäisvaatimuksena on tilan oman siemenen itävyyden tunteminen. Se hoituu helposti idättämällä kaksi rinnakkaista 50 siemenen erää ja laskemalla erien itävyyksien keskiarvo. Siemenen laadun voi määrittää myös viljalaboratorioissa, jolloin erästä voidaan tutkia myös siemenlevintäiset kasvitaudit. Siemenen laatu kannattaa määrittää jo talvella, koska siemenen ollessa heikkolaatuista ehtii sen tilalle hankkia sertifioitua siementä. Sertifioitu vai tilan oma siemen? Tämä kysymys askarruttaa viljelijöitä vuodesta toiseen, mutta yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei edelleenkään ole. Valinnan tueksi olemme keränneet sinulle 10 vinkkiä, jotka helpottavat sinua päätöksen teossa. Etenkin ohran ja vehnän siemenen tulee olla peitattua. Sellaisinakin vuosina, kun kasvusto näyttää terveeltä ja säät eivät ole suosineet kasvitautien leviämistä, on siemenissä jonkin verran siemenlevintäisiä kasvitauteja. Siementä kannattaa peitata vain tulevan kasvukauden tarve kerrallaan. Ylivuotisen peitatun siemenen itävyys saattaa laskea nopeammin kuin peittaamattoman. Sertifioitu siemen on hyvälaatuista ja sen laatu tunnetaan. Se on varmasti hukkakauravapaata ja tervettä. Kylvettävän siemenmäärän saa juuri oikeaksi, kun tuhannen jyvän paino ja itävyys on tiedossa. Nämä asiat ja siemenhuollon vaivattomuus ovat saaneet monet tilat siirtymään sertifioidun siemenen käyttäjiksi. Tällä hetkellä sertifioitua siementä on vielä hyvin tarjolla, mutta kasvukauden lähestyessä suosituimmat lajikkeet saattavat loppua. Viimeistään nyt on oikea hetki laittaa ensi kevään siemenasiat kuntoon. Hyvä kylvösiemen on suuren ja hyvälaatuisen viljasadon perusta. Heikkolaatuinen siemen ei pysty käyttämään hyväkseen kaikkia tuotantopanoksia, jolloin osa niistä menee hukkaan. Vaikka ph, lannoitus ja kasvinsuojelu olisivat kohdallaan, niin mahdollisuus suureen satoon on jo menetetty heikon siemenen myötä. itua

8 PERUNA Tärkkelysperunan noususuhdanteessa Ossi Paakki Lapuan Peruna Oy Markkinakehitys antaa p e r u n a - tärkkelysteollisuudelle mahdollisuuden korottaa merkittävästi tärkkelysperunan tuottajahintaa. Tätä kirjoitettaessa hintaneuvottelut viljelijätoimikunnan kanssa ovat vielä kesken, mutta keskusteluissa on puhuttu noin 30 % hinnankorotuksista. Tämä tarkoittaa sadosta riippuen euron parannusta hehtaarikohtaiseen tulokseen. Keskustelun alla olevien hinnankorotusten kautta tärkkelysperunan viljelyn kannattavuus vähintäänkin säilyttää asemansa eteläpohjalaisena rahakasvina. Viime vuoden aikana tehtiin perunatärkkelysteollisuuden sisällä merkittävä toimialajärjestely, jossa yksi eteläpohjalainen toimija luopui toiminnasta ja muut kaksi jatkavat entistä suuremmilla sopimusmäärillä. Kun valtakunnan kokonaiskiintiötä ei viime vuonna kyetty täysin hyödyntämään sopimusmielessä, pys- Asenteella, ajatuksella ja ammattitaidolla. Mitä ja missä? Koodi pk/yo Koodi pk 1714 Alajärven toimipiste 1714 Lappajärven toimipiste 114/206 Merkonomi 861 Talonrakentaja 133/240 Datanomi 857 Koneistaja 857 Levyseppähitsaaja 1714 Kurejoen toimipiste 155 Sähköasentaja 863/891 Puuseppä 945 Automaatioasentaja 149/202 Maaseutuyrittäjä 946 Elektroniikka-asentaja 851/879 Puutarhuri 107 Ajoneuvoasentaja 174/278 Luontoyrittäjä 124 Autonkuljettaja 174/278 Ympäristönhoitaja 146 Suurtalouskokki 152 Ravintolakokki 1748 Töysän toimipiste 114/206 Merkonomi 1726 Koulutuskeskus Sedu, 133/240 Datanomi Lappajärvi 873 Lähihoitaja (pääsy- tai soveltuvuuskoe) Ylioppilaille suora haku Lappajärven toimipisteeseen. Kaikissa toimipisteissä maksuttomat ateriat. Kurejoella ja Lappajärvellä myös asuminen on maksutonta. Milloin? Yhteishaku Ammatilliseen koulutukseen haetaan internetin kautta. Mahdollisuus myös kaksoistutkintoon ja monimuotokoulutukseen. Aikuinen Mietitkö uutta ammattia? Meiltä monipuoliset kouluttautumisvaihtoehdot eri aloille. Kysy lisää aikuiskoulutusjohtajalta. Järviseudun ammatti-instituutti Erkkiläntie 2, Lappajärvi Puh. (06) sähköposti: tuottajahinnat Viime vuosien markkinaongelmana on ollut perunatärkkelyksen suuret valmistuskustannukset verrattuna viljapohjaisiin tärkkelyksiin. Asetelma on kuitenkin muuttumassa, kun viljojen hintojen nousu on muuttamassa tätä asetelmaa perunatärkkelykselle edullisempaan suuntaan. Kuvassa kauhavalainen Eero Mäenpää lajittelee perunoita. tyy teollisuus tarjoamaan tälle vuodelle viime vuotta suurempia sopimusmääriä nykyisille tärkkelysperunan tuottajille sekä laajentamaan sopimustoimintaa uusillekin viljelijöille. Tärkkelysperuna vaatii kaliumia ASIANTUNTIJA Kun tulosta tulee tärkkelysperuna viljelyssä nyt entistä enemmän sadon kautta, kannattaa sadon tuottamiseen myös panostaa. ProAgrian, teollisuuden ja sopimusviljelijöiden yhteishankkeessa perustetun tärkkelysperunan lohkotietopankin tulokset osoittavat selkeästi, että tärkkelysperunalle annetaan usein aivan liian vähän kaliumia ja Istutuskausi edessä Seppo Saari Piiriagrologi Ruokaperunan myyntihinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Kuorimoiden ja teollisuuden sopimusehdot aukeavat yleensä kevättalvella. Viljojen hintakehityksessä on reippaita muutoksia, tukiehtoja perätään. Päätöksiä tuotannosta täytyy kuitenkin tehdä arvioiden tulevaa kannattavuutta. Peltojen vuokra- ja vaihtosopimukset tulisi tehdä mahdollisimman hyvissä ajoin, että tiedetään missä viljellään. Kestorikkakasvien hävittäminen perunalle tulevalta lohkolta jo edellisenä syksynä helpottaa viljelyä. Kasvinvuorottelun merkitystä ei tule väheksyä. Mahdolliset ruokaperunan viljelytarkkailun havainnot ja erilaisten laatuanalyysien tulokset kannattaa hyödyntää viljelyn suunnittelussa. Viljelysuunnitelma olisi hyvä olla käytettävissä ennen lannoitehankintaa. Pari sanaa siemenestä Tiloille ostetaan tarkastettua siementä joko lisäysviljelyyn tai suoraan käyttösiemeneksi. Lajikkeita on rajallisesti saatavissa ensi keväälle. Oman siemenen ulkoinen kunto ja saanto voidaan tilalla arvioida jo ennen jonkin verran puutteita on myös fosforilannoituksessa. Sopimusviljelijöille on lähetetty ja tullaan jatkossakin lähettämään lohkokohtainen viljelysuositus, joka perustuu lohkotietopankin tietoihin ja Kemira GrowHow:n ohjelmiston analyyseihin. Lisätietoja osoitteessa www. tarkkelysperuna.info kevään käsittelyä. Siemenen idätyksellä tarkoitetaan valoidätystä ohuessa kerroksessa. Ammattimaisessa tuotannossa ei varsinaista valoidätystä paljon käytetä. Kuution laatikoissa heräteltävällä siemenellä on riski päästä itämään pitkiä pimeäituja, joihin seitti iskee jo ennen istutusta. Varsinkin istutusten viivästyessätämä voi johtaa hyvin tautisiin kasvustoihin. Joten siemenen liiallinen itämään pääseminen on syytä estää niin varastoinnin aikana kuin siemenkunnostuksen jälkeenkin. Y-viruksen levinneisyys omissa siemenissä on monelle arvoitus. Myöskään sertifioidun siemenen B-luokkaan suoraan tarkastetuille erille ei ole tehty sadosta virusten talvitestausta kylläkin hyväksytty viljelystarkastus kasvukauden aikana. Sama koskee osaa lajikkeista A-luokassa. Kirvalevinteisten virusten taas yleistyessä varovaisuus siemenlisäyksissä puoltaa, ettei niitä sijoitettaisi talousviljelmien yhteyteen eikä mielellään kaikkia eri tasoisilla (B, A, E) aineistoilla perustettavia lisäyksiä vierekkäin. Tämä on monella tilalla haasteellinen tehtävä, koska pitää ottaa huomioon myös muut taudit (esimerkiksi seitin maalevintä, maltokaariviroosi) ja estää lajikesekaannukset. 8 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

9 VINKIKSI! OTA VINKISTÄ KIINNI Tällä palstalla esitellään ja eritellään asioita, ideoita ja ajatuksia, joista on ideaa, tukea ja turvaa arjen touhujen keskelle. Metsäverotuksessa uutta. Metsätalouden harjoittamiseen liittyvät lainat ja korot ilmoitetaan esi-täytetyllä veroilmoituksella eli ei enää metsätalouden 2C-verolomakkeella. Tilatukioikeus ja maatalouden verotus. Tilatukioikeus on irtainta omaisuutta. Hallinnollisesti ensimmäisen kerran viljelijälle vahvistetuilla tukioikeuksilla ei ole hankintamenoa. Eikä vuokralai-sen palauttaessa tukioikeudet vuokranantajalle ole kysymys lahjasta, jos luovutus tapahtuu voimassa olevan vuokrakauden päättyessä, kuitenkin viimeistään Jos tässä yhteydessä maksetaan korvauksia, on korvaus verotuksessa saajalleen tuloa ja maksajalleen menoa. Tukioikeuden myynti ja vuokraus ovat veronalaista tuloa ja maksajalleen verotuksessa vähennys-kelpoista menoa. Ostaja voi vähentää maksamansa kauppahinnan kerralla vuosimenona tai jaksottaa menon useammalle vuodelle tehden menojäännöksestä 10 % poiston. Tilatukioikeuden myynti tai vuokraus on arvonlisäverollista toimintaa. Alvprosentti on 22 %. Poikkeuksena tästä on maatilan tai sen murto-osan luovutus. Näissä tapauksissa tukioikeuden myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. (Lähde: Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuoden 2007 verotukseen, maa- ja metsätalouden ohje-osa) Kotieläintilan aloitustuki. Te maatalousyrittäjät, jotka olette saaneet korkeamman aloitustuen (ns. kotieläintilan aloitustuen) sukupolvenvaihdoksessa, muistattehan kolmen ensimmäisen vuoden pakolliset kannattavuuden seurantalaskelmat. Laskelmat on pitänyt olla TE-keskuksessa kesäkuun loppuun mennessä. Kan-nattaa kuitenkin teettää laskelmat ennen kevät- ja kesäkiireitä heti kirjanpidon valmistuttua helmi-huhtikuun aikana. Tulosanalyysi. Tulosanalyysi on hyvä apuväline tilan johtamiseen. Sen avulla voidaan laskea tilan kuluneen vuoden kannattavuuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuja. Näin nähdään, missä mennään ja voidaan asettaa tavoitteita seuraaville vuosille. Arvokasta tietoa tilan kehittämiseen saadaan, kun verrataan taloustietopankin avulla tilan omia tunnuslukuja saman tuotantosuunnan tilojen tunnuslukuihin. Hygieniapassi. Elintarviketyössä edellytetään hygieniaosaamistodistusta henkilöiltä, jotka käsittelevät pakkaamattomia herkästi pilaantuvia elintarvikkeita. Yhä useampi työnantaja edellyttää elintarviketyöhön hakeutuvalta henkilöltä hygieniapassia. Koulutusta ja testauksia järjestetään tarpeen mukaan. Yksittäisiä hygieniaosaamistestitilaisuuksia voi tiedustella Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisilta. Seuraavat testipäivät ovat Elinkeinotalolla Seinäjoella kello ja kello 17.30, Kunnantalolla Isojoella kello 17.00, Kaupungintalolla Kauhajoella kello ja kello 17.00, Kunnantalolla Teuvalla 3.3. kello MALO eli Maaseutumatkailuyritysten majoitustilojen valtakunnallinen laatuluokitus. Valtakunnallinen luokitus mahdollistaa maaseutumatkailun majoitustarjonnan laadun arvioinnin yhtenäisesti koko maassa. Majoitustilojen luokitus myös helpottaa palveluiden markkinointia sekä kotimaassa että ulkomailla. Jokaisen majoitustilan pitää täyttää tietyt kaikkia majoitustiloja koskevat perusvaatimukset. Luokittelija Etelä-Pohjanmaalla on Asta Asunmaa, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Ruokapalveluyrittäjäksi. Harkitsetko yksityisyrittäjäksi ryhtymistä tai kaipaatko vahvistusta osaamisellesi. Kysy mahdollisuutta osallistua ruokapalveluyrittäjäkoulutukseen. Koulutusohjelma räätälöidään kulloisenkin ryhmän ja tarpeen mukaan. Kotieläinpuolella tapahtuu Sikanauta-, maito- ja emolehmätilojen kehittäminen on lähivuosina ProAgria Etelä- Pohjanmaan kotieläinpuolen erityiskiinnostuksen kohteena. ProAgria Etelä-Pohjanmaa on hakenut erityisiä hankerahoja kyseisten tilojen kehittämisen tueksi. Tulevan vuoden aikana tarjoammekin runsaasti eritasoisia koulutuspäiviä kotieläinpuolen tarpeisiin. Luvassa on tutustumismatkoja koti- ja ulkomaisiin kohteisiin, tilakohtaista konsultaatio sekä seminaareja eri aihekokonaisuuksista. Tämän vuoden tapahtumista seuraavat kannattaa jo merkitä muistiin: n Maito-hankkeen navettainvestointipäivä torstaina , Seinäjoen Elinkeinotalo (voit jo ilmoittautua päivään mukaan soittamalla numeroon (06) ) n Seminaaripäivä emolehmätuotannon tulevaisuusnäkökulmista n Kouluspäivä emolehmätuotannon hiljattain aloittaneille tiloille n Aiotko aloittaa emolehmätuotannon koulutuspäivä n Seminaaripäivä sikatiloille tulevaisuusnäkökulmasta n EuroTier näyttelymatka Saksaan (avoinna kaikille tuottajille). Pohjanmaan öljykasvipäivä Ajankohta: tiistai klo Paikka: Seinäjoki Areena Ohjelmassa muun muassa asiaa öljykasvien satoisuuden kehityksestä, kasvien hinnoittelusta ja hankinnasta. Ilmoittaudu koulutuspäivään joko osoitteessa fi/ep tai soittamalla numeroon (06) tai lähetä sähköpostia fi. Osallistumismaksu 20 / henkilö (sis. alv, kahvin ja ruokailun) Koulutuksen järjestää ProAgria Etelä-Pohjanmaan Vilja 5000 hanke. Hyvin tehdystä työstä on helppo olla ylpeä Tasapainoinen ja asiantunteva viljely on maan eri ominaisuudet ja olosuhteet huomioonottamista. Oikeassa suhteessa lisätyn kalkin avulla peltosi voi paremmin ja tuottaa enemmän ensi kasvukaudella, sukupolvien jälkeenkin. Kalkitse nyt sängelle. Tulos näkyy jo seuraavassa sadossa. Varmista uusi kasvukausi ja valitse viljavuustutkimuksen mukaan oikea kalkitusaine. Tilaa tavallista parempi kalkitus kauppiaaltasi silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Ruukin maanparannusaineet ovat edullisia ympäri vuoden. Ajattele maan parasta pinnalta ja pinnan alta, sillä vain hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoitettava ph-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium/magnesiumsuhde. Vaihde: Myynti: Fax: Tuotteet ja palvelut/ Mineraalituotteet Maanparannustuotteet Kysy kauppiaaltasi sänkikalkitusehdoista. Maatalous itua

10 Miten ILMASTONMUUTOS muuttaa peltoviljelyä? EU:n uudet energiavelvoitteet - uhka vai mahdollisuus Uusia mahdollisuuksia uusiutuvasta energiasta Jari Luokkakallio Erikoiskasviagrologi Sähkön ja fossiilisen energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Kallistunut energia ja lannoitteiden voimakas kysyntä ovat nopeasti nostaneet lannoitteiden hintaa kolmanneksella. Tammikuussa EU julkisti uudet tavoitteet ilmaston muutoksen hillitsemiseksi. Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa noin kolmanneksella ja vähentää maatalouden CO 2 päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä.aiemmin julkaistussa EU:n energiapalveludirektiivissä on asetettu maataloudelle tavoitteeksi 9 % energian säästöt. Uudet velvoitteet nostanevat sähkön ja energian hintaa. Toisaalta luvassa on tukea uusiutuvan energian tuottajille, joten jatkossa tullaan näkemään entistä energiaomavaraisempia maatiloja sekä uusiutuvaa energiaa myyviä maatiloja ja maaseutuyrityksiä. Tutkimusmestari Tapio Kujala taustallaan työpaikkansa MTT:N Ylistaron toimipisteen tuuli- sekä säteilymittari. 10 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

11 ILMASTO Arjo Kangas MTT Kasvukauden tehoisa lämpösumma on 2000-luvulla ollut Ylistarossa selvästi edeltäviä vuosikymmeniä suurempi. Ilmasto näyttää muuttuvan, kuten ennustetaan. Ilmiön globaalit seuraukset voivat olla vaikeita ja vielä arvaamattomiakin. Peltokasvien viljelyyn voi ennakoida kuitenkin myönteisiäkin vaikutuksia. Vuosina kertyi Ylistarossa lämpösummaa keskimäärin 1170 astepäivää (kuva). Tällä vuosikymmenellä lämpösummaa on kertynyt keskimäärin 16 % enemmän, 1360 astepäivää. Vuosien keskiarvo on ylittynyt tällä vuosikymmenellä joka vuosi. Lämpö tuo pelivaraa Pohjanmaalla kasvukausien lämpeneminen vähentää hallariskiä esimerkiksi tärkkelysperunalla. Kevätviljojen puinti venyy yhä harvemmin epävarmoihin syyskuun päiviin. Näin syntyy säästöä kuivatuskuluissa. Toki sademäärienkin ennustetaan kasvavan, mutta enemmänkin talvella. Millaisia satoja sitten saadaan tällä hetkellä meitä edullisemmassa ilmastossa? Suomen ja Viron tutkimusasemien satojen vertailu, jonka tein yhdessä virolaisen kollegani Toivo Laukin kanssa, antaa joitain vastauksia kysymykseen. Ohrasta ja kevätvehnästä saadaan Viron koekentillä % suurempi sato kuin Pohjanmaalla, mutta kaura on täällä satoisampi kuin Virossa. Yllättäen myös herne on täällä satoisampi. Ruis tuottaa Virossa 36 % suurempia satoja kuin Pohjanmaalla. Syysvehnässä ero on samaa luokkaa jo Etelä-Suomen ja Viron välillä. Ruisvehnääkin on kokeiltu. Tämän talvivaurioille aran viljan sadot ovat Virossa reilusti kaksinkertaiset (7500 kg/ha) Ylistaron monen vuoden keskiarvoon nähden. Rypsin sadot ovat Virossa 12 % Suomen kolmosvyöhyk- Ylitarossa säähavainnot mitataan sekä modernilla automaattisella mittarilla että vanhoilla käsin luettavilla mittareilla. Havainnot käydään lukemassa mittareista joka aamu. Lukemisen jälkeen tiedot ilmoitetaan Ilmatieteenlaitokselle. Vielä luvulla mittarit luettiin kolmesti päivässä. keen satoja suurempia. Kevätrapsista saadaan Virossa todella suuria satoja. Yli 4000 kg/ha on päästy monesti. Keskiarvosato on 42 % suurempi kuin Suomessa kakkosvyöhykkeellä. Uusia kasveja ja tuholaisia Viron esimerkin perusteella ilmaston lämpeneminen nostaisi eniten syysviljojen ja öljykasvien satoja. Lämmennyt ilmasto mahdollistaisi kokonaan uusien kasvien viljelyn Etelä- Pohjanmaalla. Ensimmäisiä olisivat varmaan syysvehnä ja kevätrapsi. Nyt molemmat ovat täällä kuriositeetteja. Rapsissa myös lajikekehitys luo edellytyksiä viljelyn siirtymiseksi yhä pohjoisemmaksi. Väistämättä lämmennyt ilmasto lisää myös tautien ja tuholaisten määrää. Viime kevään kirppatuhot rypsipelloilla johtuivat osittain siitä, että tuholaiskanta oli leudon talven vaikutuksesta talvehtinut hyvin. Tällaiset rajut tuholaisesiintymät muuttuvat myös tavallisemmaksi, kun ilmasto lämpiää. Tehoisa lämpösumma Tehoisa lämpösumma saadaan laskemalla yhteen vuorokauden keskilämpötilat yli halutun aikajakson. Ennen yhteenlaskua keskilämpötilasta vähennetään viisi astetta. Tehoisaa lämpösummaa alkaa siis kertyä, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää viisi astetta keväällä. Tehoisalla lämpösummalla kuvataan karkeasti kasvien kasvua edistävää lämpömäärää. Ylistarossa tehoisan lämpösumman kertyminen alkaa tyypillisesti huhtikuussa ja päättyy lokakuussa. Talvikaudella MTT:n Ylistaron tutkimusaseman ympäristön pelloilla on putkia, joilla mitataan routatietoja. Yhdellä havaintopellolla on aina viisi putkea. Tänä epävakaisena talvena on mitattu vasta 17 sentin routalukemia. SÄÄSTÄ ENERGIAA Näillä keinoin maataloudessa säästetään energiaa. Maataloudessa on tavoitteena 9%:n säästöt, EU:n energiapalveludirektiivin mukaan. 1. Energiatehokkuus Lämmitys n matalaenergiatalo ratkaisut tuotantorakennuksiin n rakennusten ja viljan kuivurin lisälämpöeristys n viljan kuivatus kotimaisella energialla / tuoresäilöntä Sähkö n ilmastoinnin/valaistuksen säätö, jaksotus, led-valo, taajuusmuuttajat Lämmön talteenotto n ilmastointi, lanta, maidon jäähdytys n lämpöpumpputekniikan käyttö lämmitykseen ja jäähdytykseen Pelto n kevennetty muokkaus, suorakylvö, taloudellinen ajotapa, muovisiivet n maatilojen energiakatselmukset 2. Uusiutuvan energian tuotanto n biokaasusähkön ja lämmön tuotanto n tuulisähkön tuotanto n metaanin tuotanto polttoon / liikennepolttoaineeksi n oljen ja ruokohelven tuotanto n energiapuun tuotanto n lämmöntuotanto (lämpöyrittäjyys) 3. Uusiutuvan energian käyttö omalla tilalla n lämpöpumput n aurinkokeräimet maatilalla (lämmin / kuuma käyttövesi) n oljen / ruokohelven poltto omassa kattilassa n biokaasusähkön tuotanto omiin tarpeisiin n sähkön tuotanto lämpökattilan yhteydessä CHP n biodieselin (ja valkuaisrehun) tuotanto tuulisähkön tuotanto omiin tarpeisiin 4. Omavaraisempaa viljelyä n biologinen typensidonta (apilanurmet, palkokasvit) n vuoroviljely, viherlannoitus n ravinteiden kierrätys n tilan ulkopuoliset orgaaniset ravinteet n ravinteiden tehokas hyväksikäyttö (mm. pellon kalkitus) n pellon kasvukunnon parantaminen, maan rakenteen hoito itua

12 MAATILAMATKAILU Vuokrattava kaunotar korvaa Miia Lenkkeri Mökkimajoitusta on tarjolla ympäri Suomen. Jos kuitenkin haluaa lomalleen hivenen luksusta miljöön puolesta, valinnan varaa ei juuri ole. Varsinkin jos haussa on isompi lomanviettopaikka, jonka katon alle pitäisi mahduttaa oma perhe ja iso joukko sukulaisia sekä ystäviä juhlistamaan vaikkapa ikääntymistä. Oriveden Eräjärven kylästä tällainen lomakohde löytyy. Vaikka paikka kantaa nimeä Einon pirtti, on kristallikruunun alla istuessa historian havinan keskellä pirttitunnelma kaukana. Kahdenkymmenen vuoden ajan Arja ja Vesa Kuivanen katselivat oman kotinsa ikkunasta Kuivasen suvulle kuuluvan vanhan maalaistalon rapistumista. Useaan otteeseen he hieroivat kauppaa siitä, mutta luvulla perikunnan omistukseen siirtyneestä rakennuksesta ei saatu kauppoja tehtyä. Kolmisen vuotta sitten Vesa kuitenkin aloitteli talon remonttia, kun perikunta kyllästyi ison talon pitoon ja kaupat syntyivät. Kolmessa vuodessa hän loihti talon uuteen kukoistukseensa, omin käsin, muiden maitotilan töiden ohessa. Aikamoinen saavutus, sillä 330 neliön rakennuksen remontti oli aloitettava aluksi ulkopuolelta, sillä katto vuoti ja ulkokuori ei ollut enää vanhassa kukoistuksessaan. Nimensä Einon Pirtti on saanut Vesan vaarin mukaan. Korpi kiinnostaa Einon pirtin remontti valmistui runsaassa kahdessa vuodessa. Juhannuksena 2007 se otti kokeilumielessä vastaan ensimmäiset asiakkaansa. Sen jälkeen huvilamaisen pirtin ovi onkin käynyt tiuhaan, varsinkin Arjan ihmetykseksi. On ollut aika iso yllätys, että varauksia on tehty innokkaasti. En uskonut kenenkään haluavan näin korpeen viettämään vapaa-aikaansa saati sitten syntymäpäiväjuhliaan, emäntä naurahtaa ja kertoo hämmästyksen olleen erityisen suuri, kun talviviikonloputkin ovat myyneet. Jopa jouluna Einon pirtti oli varattu. Tässä prosessissa omien epäilysten voittaminen on ollut suurin este. Nyt pitää vain uskoa tämän toimivan. Sivuelinkeinosta pääelinkeinoksi? Kuivasen perheelle Einon pirtistä on tullut pienessä ajassa sivuelinkeino lehmien tilalle, syksyllä kun navetasta lähtivät viimeisetkin lypsävät. Takana on 22 vuotta aamu- ja iltalypsyjä. Jos Kuivaset olisivat halunneet jatkaa maitotilallisina, edessä olisi ollut uuden navetan rakentaminen ja isot velat. Nyt haaveissa siintää se aika, jolloin maatilamatkailu voisi olla perheelle pääelinkeino. Ulkomaalaiset, kuten latvialaiset ja venäläiset, ovat jo löytäneet Einon pirtin. Nyt talven aikana olisikin tarkoitus saada englannin kielitaitoa kohennettua, jotta kommunikointi kaikkien asiakkaiden kanssa onnistuisi. Einon pirtin avautumisen alkumetreillä Kuivasten liikeideaa konsultoi yritysneuvoja. Hänen kanssaan käytiin lävitse maatilamatkailukohteen markkinointia ja maalailtiin kuvaa niistä toimenpiteistä, jotka Einon pirtissä kannattaisi toteuttaa, jos bisnestä ryhdyttäisiin tekemään pääelinkeinomielessä. Yritysneuvoja auttoi meitä hahmottamaan niitä asioita, joihin kannattaisi jatkossa panostaa liiketoiminnan kehittämisen mielessä. Saimme konsultoinnin avulla ymmärryksemme markkinointiasioista uusille urille. Arja ja Vesa Kuivanen ovat remontoineet Kuivasten suvulle kuuluneen vanhan talon, Einon pirtin, vuokrauskäyttöön. Vajaassa vuodessa pirtistä on tullut kysytty rakennus erilaisten perhejuhlien järjestämiseen. Tilaa tanssia ja temmeltää talossa on 330 neliön verran. Suurin osa juhlavieraista on myös mahdollista majoittaa saman katon alle. Vain pienen matkan päässä pirtistä sijaitsee Rönnin tanssilava. 12 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

13 YRITYSNEUVONTA nyt lehmät YritysTutka avartaa liikeideaa Kari Kallioniemi Yritysneuvoja ProAgria on kehittänyt maaseutuyritysten tarpeisiin tukun palvelutuotteita. Suosituimpien joukkoon näistä on vuosien varrella noussut liikeidean arviointiin ja syventämiseen painottuva YritysTutka. Palvelun ydinajatuksena on syventää liiketoiminnan suunnittelua ja toisaalta luoda yrittäjän sekä asiantuntijan yhteistyöllä laajempi, yritystä sen ulkopuolelta tarkasteleva näkemys, joka tukee liiketoiminnan suunnittelua. Liikeidean syventäminen voi painottua esimerkiksi aloittavan yrityksen markkinoinnin perusratkaisujen pohtimiseen. Maatalousyrittäjillä varsinkin tuotannollinen osaaminen on vahva. Markkinointi sen sijaan koetaan vieraammaksi. Mahdollisuuksia ja uhkia Toinen konkreettinen hyöty asiakkaalle on pohdinta yrityksen ulkopuolelta sen toimintaan vaikuttavista asioista, kuten mahdollisuuksista ja uhkista. Tämä näkökulma saattaa jäädä aloittavalta yrittäjältä ilman ulkopuolista apua vaille perusteellista pohdintaa. Voimavarat käytetään tuotannon tai palvelujen tuottamisen organisointiin. Muuttuvat toimintaympäristöt ja asiakkaiden kulutustottumukset voivat yllättää. Asiakkaiden antaman palautteen perusteella YritysTutkaan kuuluva yritystalouden puitteiden määrittely auttaa hahmottamaan liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. YritysTutka- palveluja voivat tuottaa ainoastaan ProAgrian autrorisoidut asiantuntijat. Palvelu sisältää kaksi asiakasneuvottelua raportteineen. Palvelun kustannuksiin on mahdollista saada TE-Keskukselta kehittämisavustusta. Talon remontoinnin aikana kätköistä löytyi muun muassa Vesan kädessä oleva taulu, jossa on kehystettynä vanha arpalipuke. Lipukkeella on voinut aikanaan voittaa muun muassa silloin vielä tuntemattoman taitelijan vanhan kaunottaren Akseli Gallen-Kallelan teoksen. Kuvassa on Einon Pirtin vanha tupa, johon on kerätty vanhoja esineitä vieraiden iloksi. Tuvan lattia on alkuperäinen leveä lankkulattia. Remontin aikana lattia vain maalattiin, jotta leveät lankut saatiin pysymään ehjinä. Vanha tupa on sodan aikana nähnyt monenlaisia tapahtumia ja vieraita. Tänä päivänä tupa ei toimi enää ruoanlaittopisteenä, vaan pirtissä on täysin modernisoitu keittiö astioineen ja koneineen. YritysTutka: Kuinka hoidetaan palveluiden markkinointi? Mikä ero on palvelu- ja tuotemarkkinoinnilla? Kuvassa syksyn ruskan keskellä kylpee Einon pirtin pihapiirissä kauniina ja hyväkuntoisena seisova vanha aittarakennus. Tarvittaessa kesämajoituspaikkoja löytyy myös sen katon alta. itua

14 Lannoitekustan nostaa luomun k LUOMU RAKENNUSSUUNNITTELUPALVELUILLA toteutat työnkäytön ja tuotantoolosuhteiden kannalta nykyaikaisen rakennuskokonaisuuden taloudellisesti ja ympäristön vaatimukset huomioon ottaen. Palvelu kattaa toiminnallisen ja teknisen suunnittelun sekä rakentamisaikaisen neuvonnan. JOS SUUNNITTELET RAKENNUS- SUUNNITTELU JA NEUVONTA maatalouden tuotantorakennusta, asuinrakennusta, loma-asuntoa lämpökeskusta, yritystoiminnan rakennusta, teollisuushallia tai varastoa MEILTÄ SAAT rakennussuunnitelmat, kustannusarviot, materiaalimenekkilaskelmat, projektinjohdon ja rakennuttamispalvelut, hankesuunnittelun kilpailuttamisen sekä investoivan tilan tiimin tuen OTA YHTEYTTÄ: Timo Korpela, , Etelä-Pohjanmaan ja Kyrönmaan alueella on luomuviljelyn kannattavuutta seurattu 2000-luvulla mielenkiinnolla. Laskentatapana kannattavuusvertailussa on käytetty kokonaistuottojen ja -kustannusten muutoksia tilatasolla siirryttäessä luomuviljelyyn. Kun vertailu on tehty sopimuskaudelle, eli viidelle vuodelle, antaa se varsin hyvän kuvan luomuvaihtoehdon mielekkyydestä tilalla. MAATILAN PARHAAT ~ tiedottaa ~ Herra Snellman kehitti lihantuottajille uuden upean Internet-työkalun. Uusi Anelma antaa entistäkin paremmat eväät lihantuotannon suunnitteluun ja seurantaan. Tutustu Anelma-palveluun: OY SNELLMAN AB Juuremme ovat syvällä mullassa Lähivakuutus on johtava maa- ja metsätalouden vakuuttaja Suomessa. Syykin on selvä. Kun on juuret maa seudulla, ymmärtää jo puolesta sanasta, mistä maa- ja metsätalousyrittämisessä on kyse. Ota yhteyttä, juodaan kuppi kahvia ja rupatellaan. 14 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

15 LUOMU nusten nousu annattavuutta Samuli Lampinen Agronomi, MMM Ohessa olevassa taulukossa on vilja- ja nautakarjatilan, alle ja yli 30 ha vaihtoehtojen, kannattavuusero siirryttäessä luomuviljelyyn. Kunkin ryhmän keskimmäinen tolppa osoittaa ryhmän keskiarvon. Hajontaa osoittamassa on ryhmän heikoin ja paras tila. Parhaat tilat pääsivät vertailussa lähelle 300 euroa. Heikoimmissakin lähtökodissa olleet tilat pääsivät vertailussa positiivisiin tuloksiin. Mukana vertailussa oli 84 tilaa. Nurmirehun tuottaminen omalle nautakarjalle on luomutuotannossa ollut aina varsin mutkatonta. Se myös näkyy vertailussa keskimääräistä parempana kannattavuutena. Verotustietoihin perustuvassa vertailussa 17:llä Etelä-Pohjalaisella luomukotieläintilalla saatiin kannattavuuskertoimeksi Vastaavan kokoisilla tavanomaisilla tiloilla luku oli 0.8. Toisin sanoen käytännön tulokset tukevat laskentaa. Hinnankorotukset Panoksien hinta on viljelyssä Heti Suomen EU:hun liittymiseen jälkeen vuonna 1996 lapualainen Timo Erkkilä ryhtyi luomutuottajaksi. Syynä viljelysuunnan vaihtamiseen oli taloudellisuus. Vaikka luomutuotannon kannattavuus on vaihdellut vuosien mittaan markkinoiden heilunnan vuoksi, luomutuotanto on Timo Erkkilän laskelmien mukaan edelleen yhtä kannattavaa tai kannattavampaa kuin tavallinen tuotanto. Nyt näyttää luomutuotannon suhteen erityisen hyvältä, kun hinnat ovat lähteneet nousuun. Muut viljelijät katsovat pankkitiliään ja pohtivat, kannattaako viljely. Pidän kannattavuuskirjanpitoa, josta suoraan näen, kuinka hyvin luomuviljely meidän tilalla kannattaa. KOMMENTTI Luomuvaihtoehto on pohtimisen arvoinen Nyt jos koskaan luomu on ympäristöystävällinen vaihtoehto ja kannattava tuotantomuoto. Luomuviljoilla on hyvä maine ja niiden kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Markkinoiden ainoa haitta on vain se, jos luomua ei pystytä toimittamaan tarvittavia määriä. Luomutuotantoon kaivataankin seosviljatuotantoa sopimustuotantona ja puhtaina viljoina. Teollisuus etsii varmoja toimittajia pitkiin sopimuksin. Kotieläintiloja valkuaiskasvien viljelijöiksi, yhteistoimintatiloja ja luomurypsin tuottajia. Kova on luomutuotteiden kysyntä, mutta kannattaako luomu? Vastaus on kyllä. Luomuviljely on noin 300 euroa huokeampaa yhtä hehtaarin viljely- pinta-alaa kohden kuin tavanomainen viljely. Luomutapa on nurmen tuottamisessa paikallaan, vaikka ei eläimiä heti luomuun laittaisikaan. Luomu on hyvä vaihtoehto lannoitteen käytön vähentämiselle ja se on hyväksi ilmalle sekä myös vesistölle. Tuki luomuviljelylle on 140 euroa hehtaarilta. Sen saa joka viljelyhehtaarille, poikkeuksena erityissopimusalat. voimakkaassa kasvussa. Varsinkin lannoitteiden, joiden hinta on Suomessa noussut 26 %. Huimia 50 %:n nousuja on nähty muun muassa Englannissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Hintojen nousu kuitenkin parantaa samalla suhteella luomutilojen kannattavuutta. Lannoituskustannus on viljoilla ollut reilun 100 euroa ja nurmilla noin 200 euroa. Tämä voi merkitä luomuviljoille 50 euron ja luomunurmille 100 euron kannattavuuden kasvua verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. Luomutuki nousi 2007 kiinteään 141 euroon/ha. Tämä tarkoittaa vanhoille luomuviljelijöille noin 40 euron korotusta/ha. Muita mielenkiintoisia muutoksia viime vuonna oli tilatuen tuotantopalkkion myöntäminen seoskasvustoille, jos hernettä on vähintään yhtä paljon siemenseoksessa kuin viljaa. Tuki oli viime vuonna 43 euroa/ha. Edellä mainitut kun ynnää yhteen, niin voi todeta luomutuotannon nousseen varsin mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi. Kunhan sitä harjoitetaan huolella ja ammattitaidolla. Kaadetaanpa seuraavaksi kumoon tiukka uskomus. Uskomus siitä, ettei korsirehulla saa eläimiä kasvamaan kuten lihannautoja, ei pidä lainkaan paikkansa. Luomusonnien keskipaino on ollut vuonna 2007 > 348 kiloa/ sonnipoika. Mikä parasta, laadukas rasvaton luomuliha tekee hyvin kauppansa. Lihaa myydään, mutta jotta ei tarvitsisi myydä ei oota, lihantuottajia pitäisi saada lisää luomurinkiin. Luomumaidon tuottajiakin tarvitaan ja nyt luomulisäkin on jo enemmän kohdallaan: Luomumaidon luomulisä nousi 9 senttiin/ litra vuodenvaihteessa. Luomulle on todellista kysyntää! Ulla Maija Leskinen Kotieläinagrologi Osallistu luomuperuskurssille Luomutuotteista on iso kysyntä. Jos aikomuksesi on siirtyä luomutuotantoon, tervetuloa luomuperuskurssille. Kurssin käynti on luomusopimuksen teon edellytys. Luomuperuskurssi: , Lisätietoja ja ilmoittautumiset Ulla Maija Leskinen, ulla-maija. puhelin itua

16 RUOKA RUOKAVINKIT Asta Asunmaa, kotitalous- ja yritysneuvoja PALSTERNAKKASOSEKEITTO (ohje on 4-6:lle) 4 isoa palsternakkaa 4 jauhoista perunaa 1 iso sipuli 1 rkl öljyä mustapippurirouhetta 1 l kana- tai kasvislientä (2 tl omenaviinietikkaa 1 dl ruokakermaa TAI 100 g tuorejuustoa) Keiton päälle: ½ dl auringonkukan tai pinjan siemeniä 50 g raakaa punajuurta raasteena 100 g siitakesieniä tuoreita yrttejä: kirveliä, timjamia, persiljaa Kuori ja leikkaa palsternakka ja peruna lohkoiksi. Tarvitset juureksia yhteensä litran verran. Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä sipuli. Lisää sekaan juureslohkot. Pyöritä niitä hetki öljyssä ja mausta mustapippurilla. Lisää neste. Kypsennä juurekset pehmeiksi kiehuvassa liemessä. Soseuta ainekset tasaiseksi keitoksi. Tarkista maku ja lisää piristykseksi tilkka omenaviinietikkaa. Voit pehmentää keiton makua tilkalla kermaa tai nokareella tuorejuustoa. Keiton päälle voit halutessasi tehdä pienen yllätyksen. Kuumenna kuiva teflonpannu. Lisää pannulle siemenet, hienoksi raastettu punajuuri ja halkaistut siitakesienet. Paahda kunnes siemenet saavat väriä (2-3 minuuttia). Anna sieniseoksen jäähtyä ja tarjoa keiton kanssa. Koristele annos tuoreilla yrteillä. Kuva: Sanna Peurakoski 16 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

17 RUOKA Yrteistä makua lautaselle Päivittäinen suolan käyttömme ylittää vielä suositukset, vaikka parempaan suuntaan ollaankin menossa. Suola on tärkeä mauste ja säilönnässäkin yleisesti käytetty aine, mutta se on myös terveydelle haitallista liikaa käytettynä. Päivittäin käytettäväksi suositellaan naisilla 6 g/ vrk ja miehillä määrä on 7 g/vrk. Pyrittäessä suolan käytön vähentämiseen joudutaan helposti tilanteeseen, ettei ruoka tunnu maistuvan miltään. Ruokiin lisättävän suolan määrää kannattaa vähentää pikkuhiljaa ja samalla lisätä muiden mausteiden käyttöä. Yleensä tottuminen muuttuneisiin makuihin vie aikaa pari viikkoa. Tilli ja persilja ovat suurimmalle osalle tuttuja, mutta kannattaa kokeilla ja maistella myös muita yrttejä sekä kuivattuna että tuoreena. Näin talvella ostoskoriin voi napata vaikka yrttiruukun, josta napsia tuoreita lehtiä ruokiin. Käytettäessä kuivattuja yrttejä yksi teelusikallinen vastaa 1-2 ruokalusikallista tuoretta. Yrtit kannattaa hienontaa vasta juuri ennen käyttöä, oli kyseessä sitten kuiva tai tuoreyrtti. Voimakkaan makuiset yrtit kuten lipstikka, rosmariini, salvia, meirami ja timjami voidaan lisätä ruokaan jo ruuanlaiton alkuvaiheessa. Basilika, kirveli ja rakuuna menettävät herkästi arominsa pitkän kypsennyksen aikana ja ne lisätään ruokaan kypsentämisen loppuvaiheessa. Yrttimausteet soveltuvat kaikkeen ruuanvalmistukseen, mutta erityisen hyvin ne sopivat kasvisruokiin. Lihaja kalaruokiin niillä saadaan uusia makuelämyksiä. Leivonnaisia tai juomia maustetaan usein yrteillä. Mausteyrtit antavat rajattomat mahdollisuudet muunnella tuttujen ruokien makuja. Kokeilemalla rohkeasti löydät yrteille oman makusi mukaisen käyttötavan. Hyviä yleismausteita ovat basilika, kirveli ja rakuuna. Oregano eli mäkimeirami sekä ruohosipuli sopivat myös hyvin monenlaiseen maustamiseen. Esimerkkejä hyvin yhteensopivista mausteista mainittakoon kirveli, persilja, rakuuna sekä ruohosipuli tai laakerinlehti, persilja sekä timjami. Myös yhdistelmät meirami, persilja, rakuuna ja timjami sekä basilika, rosmariini ja salvia ovat usein käytettyjä. Elintarvikekampanjan teemana vuodelle 2008 maa- ja kotitalousnaisilla ovat suola, mausteet ja yrtit. Mitä mausteyrttiä tänään laitetaan? Basilika Kasvis-, herne- ja tomaattikeitot, kastikkeet, salaatit, salaattikastikkeet, ryytivoi, tomaatti- ja kaaliruoat, sienet, paistettu ja grillattu liha, kana, kala, maustesilli, munaruoat, juustoruoat, pasta, riisi, pizza Kiinansipuli ja ruohosipuli Kala- ja kasviskeitot, kastikkeet, yrttivoi, perunat, salaatit, liha, kala, munakkaat, yrttijuusto Kumina Nuoret lehdet: kala-, kaali- ja tomaattikeitot. Siemenet: uuniperunat, hapankaali, maksa-, siipikarja- ja sianliharuoat, juustot, riisi, leivonnaiset Kurkkuyrtti Majoneesi, yrttivoi, salaatit, kaaliruoat, kylmät liha- ja kalaruoat, munakkaat, koristelu Kynteli Herne- ja kaalikeitot, kastikkeet, majoneesi, salaatinkastikkeet, pavut, punajuuret, perunasalaatti, vasikanpaisti, maksa, linnut, kala, riisi, pizza Laventeli Salaatit, salaattikastikkeet, juomat, liha- ja kalaruoat, marinadit, koristelu Lehtiselleri Liha- ja vihanneskeitot, pataruoat, kasvisruoat, salaatit, liha, kala, risotot Liperi l. lipstikka Liha- ja vihanneskeitot, lihakastikkeet, suolakurkut, kana, riista Kirveli Keitot, kastikkeet, sieni- ja vihannesruoat, paistettu liha, paistettu ja keitetty kala, munaruoat, yrttijuusto, riisi, pizza Meirami Kaali-, herne- ja vihanneskeitot, tomaattiruoat, sienet, vihannespaistokset, kaali, lammas, maksa, kana, veri- ja munaruoat, pizza Oregano Vihanneskeitot, salaatit, pizza, lämpimät voileivät, munakkaat, pata- ja vuokaruoat, kala, liha Persilja Keitot, kastikkeet, yrttivoi, kasvisruoat, salaatit, liha, lintu, kala, riista, muna-, juusto-, riisi- ja jauhoruoat, makkararuoat, mausteseokset, juomat Piparminttu Kastikkeet, salaatit, uudet perunat, mauste-etikat, omenasose, hyytelöt, lampaanliha, kiisselit, piiraat, koristelu Rakuuna Keitot, kastikkeet, majoneesi, sinappi, yrttivoi, mausteöljyt, salaatinkastikkeet, sieni- ja vihannesruoat, kurkku, lammas, vasikka, lintu, kala, yrttijuusto, mausteseokset Rosmariini Tomaatti- ja kasviskeitot, kastikkeet, majoneesi, sieni-, kasvis- ja tomaattiruoat, pikkelssit, sianliha, poro, riista, lintu, kala, munakkaat, yrttijuusto, pizza, pasta, kotikalja, sima Rucola Käyttö tuoreena salaattien tapaan, sopii myös kevyesti kuumennettavaksi kasvis- ja liharuokiin, pizzaan sekä lämpimiin voileipiin Salvia Kana, tomaattikeitto, kastikkeet, kasvisruoat, sienisalaatti, kurkut, sianliha, rasvainen liha yleensä, maksa- ja veriruoat, lintu, munakkaat, riisi, pasta, pizza, juomat Sitruunamelissa Salaatinkastikkeet, majoneesi, salaatit, pikkelssit, liha, lintu, kala, hedelmäsalaatit, sima, juomat, koristelu Tilli Keitot, kastikkeet, maitoruoat, salaatinkastikkeet, perunat, kaali, kasvissalaatit, kurkut, liha, ravut, kala, yrttijuustot Timjami Kala- ja kanakeitot, majoneesi, tomaatti- ja kasvisruoat, paistetut perunat, paisti, lintu, kala, yrttijuusto, riisi, pasta, pizza Vesikrassi Käyttö vain tuoreena keittoihin, pataruokiin, muhennoksiin, yrttivoihin, - rahkaan ja juustoihin, juusto- ja munaruokiin, majoneesiin, salaatinkastikkeisiin, salaatteihin, leivän päälle. itua

18 PUUTARHA Avomaalle kylvettävät: Tilli Juuripersilja Kirveli Kurkkuyrtti Korianteri Anis Kumina (2-vuotinen) Fenkoli Helposti taimikasvatettavat 1-vuotiset: Persilja Lehtiselleri Erilaiset basilikat Timjami Meirami Sitruunamelissa Anisiisoppi eli yrtti-iiso Taimikasvatettavat, kestävät monivuotiset: Mäkimeirami l. oregano Mintut Iisoppi Saksankirveli Lipstikka Ruohosipuli Kiinansipuli Lyhytikäisiä monivuotisia (istuta nämä mieluiten kaupan taimista): Ranskalainen rakuuna Rosmariini Laventeli Väinönputki Salviat KASVATA mausteyrttejä omista taimista Maustekäyttöön kasvatettavista yrteistä useimmat ovat monivuotisia perennoja tai pensaita. Sadon varmistamiseksi Suomen lyhyessä kesässä valmiin taimen osto voi olla kannattavaa. Toisaalta yrttien taimikasvatus on helppoa ja palkitsevaa. Yksivuotisista mausteyrteistä helpoimmat kasvavat suoraan avomaalle riviin kylvettynä. Anna Wahlberg Maisemasuunnittelija Taimikasvatus aloitetaan vasta kun luonnon valoa on riittävästi. Aikaisimmat kylvöt voivat alkaa helmikuun puolivälissä, jolloin kylvetään kylmäkäsittelystä hyötyvät rosmariini, väinönputki, saksankirveli ja laventeli. Siemenet hajakylvetään pintakylvönä, peitetään ohuesti, suihkutetaan kosteaksi ja jätetään asteen lämpötilaan, mielellään valoisaan paikkaan pariksi viikoksi. Ulkona hangessa kylmäkäsittely onnistuu myös hyvin. Muut yrtit ehtivät kehittyä avomaalle istutettaviksi pikkutaimiksi vielä huhtikuun alussa kylvettyinä. Kylvöastioina voi käyttää pohjasta rei itettyjä, puolikkaita maitopurkkeja tai viilipurkkeja. Kylvöalustaksi sopivat parhaiten kaupan valmiit kylvöturpeet tai itse sekoitettu hiekka-turveseos (1:1). Noin kuukauden kuluttua kylvöstä taimet ovat jo sen kokoisia, että niitä voi koulia ryppäinä yksittäisiin purkkeihin. Näissä voi jo käyttää vahvempaa kasvualustaa, esimerkiksi lannoitettua turvetta. Taimia hoidetaan mahdollisimman valoisalla eteläikkunalla. Pikkutaimia ei saa kastella liikaa, taimet saavat vaikka vähän nuupahtaa ennen uutta kastelua. Myöhemmin toukokuussa voi taimia totuttaa ulkoilmaan, mutta ulos yrttitarhaan tai ulkoruukkuihin taimet istutetaan vasta ilmojen ja maan lämmettyä, harson alle hallalta suojaan. Monet yrtit kestävät hyvin viileitä ilmoja, mutta basilika alkaa kärsiä alle +10 asteessa, eli sitä kasvatetaan mieluiten kasvihuoneessa. Myös tilli on hyvin hallanarka. Suoraan yrttitarhaan kylvettävät lajit kylvetään maan lämmettyä toukokuun puolella. Muokattuun ja kalkittuun maahan tehdään siistit kylvövaot, johon siemenet ripotellaan harvakseltaan ja peitetään ohuesti mullalla. Yrttirivit merkitään nimilapuilla. 18 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

19 KOTITALOUS Joukko viljelijöitä saa lannoitteensa vasta toukokuussa Tammi- helmikuun vaihteessa Etelä-Pohjanmaalla oli lannoitteita tilaamatta vielä yli 14 miljoonaa kiloa. Määrä on 17 % koko alueen lannoitetarpeesta. Pahimmillaan tilauksen lykkääminen voi viljelijälle tarkoittaa sitä, että lannoitteet toimitetaan tilaajalle vasta toukokuussa. Toisin sanoen aikainen kevät ja lannoitteiden puute voivat siirtää kylvöjä pahemman kerran. Useilla tiloilla lannoitteet on tilattu vanhan tavan mukaisesti, vaikka tarkennettuun lannoitukseen siirtyminen on muuttanut tilojen lannoitetarpeita. Erityisesti karjatiloilla väkilannoitefosforin käyttömahdollisuus on vähentynyt. Lisäksi lannoitteiden pitoisuudet ovat muuttuneet sekä hinnat nousseet. Yhä useampi viljelijä ulkoistaa paperityöt Viime kevään kylvöihin Pro- Agria Etelä-Pohjanmaan neuvojat tekivät maatiloille 1560 viljelysuunnitelmaa. Nyt kysyntä on ollut syksystä lähtien huomattavasti suurempaa. Yhä useampi tila ostaa suunnittelupalvelun. Viljelijät eivät jaksa seurata jatkuvia ohjeiden muutoksia. He haluavat jättää aikaa tärkeämpiin asioihin, kuten tilan töihin ja johtamiseen. Myös virheiden mahdollisuus ja sanktiot ovat aina peikkona. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ProAgria tavoittelee noin 2000 viljelysuunnitelman tekoa. Rajoittavana tekijänä on neuvojien kapasiteetti. Siksi suunnitelmakin kannattaa tilata ajoissa. Kevään kylvövalmistelut ovat ja täydessä käynnissä. Etelä-Pohjanmaalla tullaan kylvämään viljaa noin ha ja lannoittamaan nurmia noin 60 WISU viljely- ja kasvinsuojelusuunnitelmat Tilaa ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntija tekemään suunnitelmat puolestasi. Etsi oman alueesi suunnitelman tekijä kotisivuiltamme www. proagria.fi/ep tai soita numeroon (06) Selkeä uudistumisen paikka tässä on seuraaville vuosille. Se tarkoittaa, että sekä viljely- että kasvinsuojelusuunnitelma tehdään ajoissa. Paras ajankohta on edellisenä kesänä tai syksynä. Lannoitteet, siemen ja kasvinsuojeluaineet ostetaan halvimman kauden aikana. Näin varmistetaan, että toukotyöt sujuvat normaalisti. 000 ha ala. Lisäksi lannoitteita tarvitaan muillekin kasveille, muun muassa perunalle ja rypsille. Viime keväänä 2/3 tiloista käytti lannoituksessa perustasojen mukaisia ravinnemääriä. Vain 2416 tilaa (1/3) käytti tarkennetun lannoituksen tasoja. Nyt kaikki tilat ovat siirtyneet tarkennettuun lannoituksen. Tilaaa tilaneuvontakäynti ja vältä sanktiot. Katso lisää ep HYVÄ ASIAKKAAMME, täytämme vuosittain satojen maatilojen EU-lomakkeet. Loppusuoralla palvelumme aina ruuhkautuu, joten ota ajoissa yhteyttäm alla oleviin EU-lomakkeiden täyttäjiin. Agronomit ja piiriagrologit Jaakkola Anna-Kaisa Jantunen Väinö Lampinen Samuli Luoma Markus Mäkelä Juha Mäkinen Jari Niemi Janne Perälä Marja-Leena Tuomisto Pekka Vihlman Katariina Talousneuvonta agrologit Ala-Luukko Kaija Yli-Hukkala Seija Maitotilaneuvojat Autio Seija Ilomäki Merja Kananoja Arja Kellokoski Marika Kivisaari Hannu Kraatari Vuokko Kuoppamäki Minna Leskinen Ulla Maija Mattila-Löppönen Kirsi Mäntyharju Johanna Perälä Sari Saarenpää Marja-Leena Sillanpää Sami Soisalo Tiina Tanner Alli Vallinhovi Sari Viljamaa Maria Yli-Rahnasto Auli Sikatalousneuvojat Peltokanags Juha Alanko Saija Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Huom! Hakemusten viimeinen jättöpäivä on itua

20 TUKITAULUKOT Ajankohtaista keväällä 2008 Tilatuki yksi hallintapäivä, , 10 kk:n hallinta-aika poistunut tarralaput poistuvat, peruna ja vihannekset kuten vilja tai nurmi pysyvien kasvien aloille tukioikeuksien haku mennessä (ei ruokohelvelle) tukioikeuksien siirrot mennessä velvoitekesanto 0 prosenttia, vapaaehtoinen kesanto mahdollista viime vuoden ehdoin, esim kasvipeitteisen kesannon ympäristötuki 39 euroa/ha hoidettu viljelemätön pelto kuten viime vuonna Lfa/ympäristötuki tukikelpoisuuden vaihto omistuksessa olevien lohkojen välillä keväällä 2008, asetusluonnoksen mukaan lohkot peltona tukihakemuksessa v. 2007, siirrettävä ala väh. 2 ha Tukikelpoisuuden vaihto lomakkeella 193 viimeistään voimassa olevia sitoumuksia ei voi vaihtaa uusiin ei uusia lohkoja lfa/ympin piiriin (poikkeus yli 65 v. viljelijältä tulevat pellot) ympin ehdotukset komissiossa, uudet erityistukisopimukset - lietelannan sijoittaminen peltoon 56 euroa/ha, 20 mottia/ha - turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely, 40 euroa/ha kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, hevosia yli 2 ey, muut tilat 52 euroo jos komissio hyväksyy, niin lantaa vastaanottavalle tilalle kotieläintilan perustuki, laskennallisesti vähintään 20 mottia/ha puolelle tilan pelloista Eläinten hyvinvoinnin tuki naudoille ja sioille, oma tukimuotonsa, 5-vuotinen sitoumus hakemus jätetään kuntaan mennessä, sitoumuslomake 188 sisältää perusehdot + max 2 kpl vapaaehtoisia lisäehtoja max tuki 5000 euroa/tila Kansalliset tuet kotieläintukien ennakon haku mennessä kotieläintukilomake jätetään keväällä vain hevosista ja kutuista, muista joilla laskentapäivät 15.9., muut Nautojen kansallinen tuki rekisteristä, osallistumisilmoitus viimeistään 30.4, jos ei aiemmin jätetty hevosille tulee tuen perusteeksi 100 päivän pitoaika, alkaa 1.5. valkuaiskasvin seoskasvusto, jonka siemenmäärästä yli 50 % valkuaiskasvia (herne, härkäpapu), saa tilatuen tuotantopalkkion, valkuaiskasvituen ja pohjoisen tuen (n c1/27c2) Veikko Tuominen Ylitarkastaja Etelä-Phjanmaan TE-keskus EU-eläinpalkkkiot sonnipalkkion hakukerrat , , , uuhipalkkion haku päättyy osallistumisilmoitus emolehmien tuotantopalkkioon ja raskaiden nautojen tuotantopalkkioon viimeistään 30.4, jos ei aiemmin jätetty Eläinrekisteri 7 päivän ilmoitusajan laiminlyönti vie eläimen tukikelpoisuuden Eu- eläinpalkkioissa eli sonnipalkkiossa, emolehmien tuotantotuessa sekä raskaiden nautojen tuotantopalkkiossa Viljelijän tai puolison ikä ja eläke kansallista tukea maksetaan 68 ikävuoteen asti (hakija tai puoliso), mutta kansallisen tuen maksu lakkaa jos sekä hakija että puoliso jäävät aiemmin Myellin mukaiselle vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Tukihaku päättyy 30.4., muutokset viimeistään lohkoja voidaan liittää tukihakemukseen asti. erityisympäristötukihakemukset TE-keskukseen, myös liitteet ja suunnitelmat jätettävä silloin. -kaksi lomakelähetystä maaliskuun aikana, esitäytetyt lomakkeet lomakepaketissa I sekä tyhjät lomakkeet ja oppaat lomakepaketissa II, jossa mukana kotieläintiloille eläinten hyvinvointi-tukiopas, -sitoumusehdot sekä -hakulomake 188, maatilalomake ei enää jäljentävä. Kotieläintuet v C1-C2 alueella 7) 4) Sonnipalkkio/ uuhipalkkio 7) 1) Emolehmien tuotantopalkkio 7) 3) Ras-kaiden nautojen tuki/ eläin pohjoinen tuki /eläinyksikkö pohjoinen tuki / eläinyksikkö 11) Pohj. tuki/ eläin 11) Pohj. tuki/ eläin 10) pohj. teuraseläin tuki /eläin E-P:n TE-keskus/Veikko Tuominen Tukialue c1 c2 c1 c2 c1-c2 Pohjoisen tuen eläinyksikkökertoimet Sonni yli 6 kk 4) eläin eläinyks. Emolehmä/ -hieho 1) emolehmä, emolehmähieho yli 2 v 1 Lehmä emolehmähieho 8 kk - alle 24 kk 0,6 Teurashieho sonnit 2 v ja yli 1 Hieho maid.tuotant. sonnit 6 kk-alle 2 v 0,6 Vasikka Uuhet 0,15 Uuhi Maitovuohet (kutut) 0,48 Kuttu 2) Karjut 0,7 Lihasika ,15 16,38 Emakot 0,7 Nuori siitossika ,15 16,38 Kanat 0,013 Emakko Broilerit 0,0053 Karju broileriemot 0,025 Kana ,61 2,65 Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot 0,026 Munintakanaemo ,61 2,65 Sorsa- ja fasaaniemot 0,013 Broileriemo ,63 4,75 Hevoset yli 6kk Hanhi-, ankka-, ja kalkkunaemot ,81 4,94 - siitostammat (myös ponitammat) 1 Tarhatut sorsa- ja fasaaniemot ,41 2,47 - suomenhevoset 0,85 Broileri 6) ,16 0,17 - muut 1-3 v 0,6 Teuraskalkkuna ,83 0,85 teurashanhi ,57 0,58 Yksi eläinyksikkö= teurasankka ,32 0, teurastettua kalkkunaa tarh. teurassorsat ja-fasaanit ,13 0, teurastettua hanhea Siitostammat (myös ponitammat) 8) teurastettua ankkaa Suomenhevonen (pl. siitostammat) 8) teurastettua tarhattua sorsaa ja fasaania Muut 1-3 v.muut hevoset ja ponit 8) teurastettua lihasikaa 13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa ja karjua C1 C2 Maito 8,1 8,8 senttiä/kg (sisältää v maksettavan ns. jälkitilin 0.3 senttiä/kg ) 1) Tilatuen tuotantopalkkio euroa/eläin, lukumäärä lasketaan eläinrekisteristä ruokintapäivien perusteella, mukaan otetaan max 40 % hiehoja. Tuki max 200 euroa, taulukossa arvio nykyisillä emolehmä- ja hiehomäärillä 2 ) Kutuilla oltava maidontuotantoa/ pidettävä kirjanpitoa päivittäin tuotoksesta 3) Tilatuen raskaiden nautojen tuotantopalkkio yli 330 kg:n sonneille ja 210 kg:n hiehoille maksetaan maximi 80 euroa/eläin, taulukossa arvio nykyisillä teurasmäärillä 4) sonnipalkkioihin käytettävissä kiinteä kokonaissumma, joten tuki eläintä kohden laskee, jos sonnien määrä lisääntyy 6) tuki laskettu kasvatettua broileria kohden 6 erän vuosikierrolla 7) Tilakohtaisesti leikataan ennen maksua kaikista tilatuen pelto- ja eläintuista 5 %. Leikattu osuus palautetaan v. 2008, mutta em. tukien 5000 euron ylittävän yhteissumman leikkausta ei palauteta. Max palautus siis 250 euroa/tila 8) Hevosten oltava pääsääntöisesti rekisteröitynä Hippoksen rekisteriin. Tuen ehtona 100 päivän pitoaika, joka alkaa ) hiehon teuraspaino yli 170 kg 11) luvut 6-23 kk sonnia kohti, poikinutta emolehmää kohti HUOM.! Pohjoisen tuen summat riipuuvat tuotantomääristä, lopulliset luvut vahvistetaan syksyllä ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014 SPV MAATILALLA Seinäjoki 8.11.2014 Sukupolvenvaihdos on henkinen ja taloudellinen prosessi Kyse maatilan omistuksesta ja perheyrittäjyydestä (toimeentulosta) Onnistunut spv edellyttää henkistä, tuotannollista

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ Liitelaskelman avulla selvitetään hakijan tukikelpoisuus väliaikaiseen kansalliseen tukeen ja sen korotukseen

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Tukihakemukseen 459 liitettävän laskelman täyttöohje 1: MAATALOUDEN HARJOITTAJILLE JA MAATALOUTTA HARJOITTAVILLE VEROTUSYH- TYMILLE

Tukihakemukseen 459 liitettävän laskelman täyttöohje 1: MAATALOUDEN HARJOITTAJILLE JA MAATALOUTTA HARJOITTAVILLE VEROTUSYH- TYMILLE VÄLIAIKAINEN LISÄTUKI Tukihakemukseen 459 liitettävän laskelman täyttöohje 1: MAATALOUDEN HARJOITTAJILLE JA MAATALOUTTA HARJOITTAVILLE VEROTUSYH- TYMILLE Suurin osa pyydetyistä tiedosta löytyy helpoiten

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio. 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio. 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Perustuki Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Tie vahvaksi Takuusiemeneksi

Tie vahvaksi Takuusiemeneksi Tie vahvaksi Takuusiemeneksi www.agrimarket.fi Takuusiementä Agrimarketeista Hankkija-Maatalous Oy lisää ja markkinoi eri kasvien lajikkeita useilta kasvinjalostuslaitoksilta. Yhteistyökumppaneita on sekä

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus Veroinfo isännöitsijöille Seija Pyrhönen, Verohallinto Sisältö Verolomake 4 uudistukset Verolomakkeen 4 täyttäminen, sivu 1 Verolomakkeen 4 täyttäminen,

Lisätiedot

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Kimmo Pusa 5.2.2008 ISO-VILJA -sopimusperhe Ammattitaitoisen viljantuottajan työkalut ISO-VILJA LAATU- JA VILJELYSOPIMUS Täydellisesti tilan lohkolta teollisuuteen

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. 2014 4.4.2014 Tietoa tarpeeseen Kasvinsuojeluaineiden poistumat

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 204 212 SISÄLLYS N:o Sivu 204 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tilatuki 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 3.10.2014 P Pethman Haikula

Lisätiedot