Päivä amiksessa. Mitä PERUSKOULUN jälkeen? Mirella haluaa LÄHIHOITAJAKSII Vili ryhtyi YRITTÄJÄKSII. Ammattiosaaja.fi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivä amiksessa. Mitä PERUSKOULUN jälkeen? Mirella haluaa LÄHIHOITAJAKSII Vili ryhtyi YRITTÄJÄKSII. Ammattiosaaja.fi"

Transkriptio

1 ERIKOISJULKAISU AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA NUORILLE SYKSY 2015 KEVÄT 2016 Päivä amiksessa Ammattiosaaja.fi Mitä PERUSKOULUN jälkeen? Mirella haluaa LÄHIHOITAJAKSII Vili ryhtyi YRITTÄJÄKSII

2 Pääkirjoitus Sisältö Mitä sinä toivot elämältäsi? Kysymys, jonka jokainen yläkoululainen pääsee esittämään itselleen ja vastaamaan siihen ennen peruskoulun päättymistä. Pitäisi tietää, minne hakea, mitä tekisi loppuelämänsä, mitä oikeasti haluaisi elämältään. Kysymyksiä, joissa riittää monella pohdittavaa vielä toiselta asteelta valmistuttuaankin. Elämä ei ole rakettitiedettä, muttei myöskään mikään yksiselitteinen polku, jota seurata alusta loppuun. Elämässä on särmää, joka jokaisen täytyy löytää itsestään. Olen suorittanut kaksi tutkintoa yhtä aikaa, ja tässä vaiheessa ehtinyt jo toisenkin ammattialan pariin. Pian yläkoulusta amikseen siirryttyäni innostuin suomalaisten opiskelijoiden, erityisesti ammatillisten, asemasta ja sen kehittämisestä. Olen myös aina ollut suorasukainen tyyppi, joka ei mielipiteitään paljon peittele. Nämä seikat saivat minut onneksi lähtemään mukaan Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n toimintaan, jonka kautta olen päässyt tuomaan hitusen nuorempaa näkökulmaa myös Skills Finlandin hallituksessa Taitaja-maailmaan. Amismaailma ja aktiivinen järjestötoiminta ovat avartaneet ensinnäkin omaa ajatusmaailmaani, mutta ennen kaikkea mahdollistaneet paljon upeita asioita, ihmisiin tutustumista sekä oppimista koulun ulkopuolella. Heittäydyin. Uskalsin. Kokeilin. Enkä kadu mitään. OSKU ry:n puheenjohtajuus oli tähänastisen elämäni parhainta, vaikkakin myös raskainta aikaa. Välillä unelmia jahdatessaan täytyy vain tehdä hassujakin asioita ja suuria harppauksia tuntemattomaan. Nautin kuitenkin suunnattomasti puheenjohtajan pestistäni. Sain olla osa suomalaisten amisten edunvalvonnan kärkeä ja kehittämässä ammatillisesta koulutuksesta vielä entistäkin parempaa ja laadukkaampaa. Etujen valvonta ei kuitenkaan aina ole helppoa. Yhteisen hyvän eteen työskenteleminen vaatii sisukkuutta ja epäitsekkyyttä omassa tapauksessani se tarkoitti opintojen vuoden mittaista keskeytystä. Olen kuitenkin ollut onnekas, sillä suurin osa opettajistani on antanut yksilölliselle opintopolulleni arvoa ja ymmärrystä, mikä onkin yksi amiksen parhaista puolista. Vaihtoehtoisia polkuja koulun aloittamisen ja valmistumishetken välillä on niin monenlaisia kuin on opiskelijoitakin. Jokaisessa nuoressa on mieletön määrä potentiaalia, jonka hyödyntämiseen keinot voivat hyvinkin löytyä unelmien ammattialalta ja amismaailmasta. Minä toivon, että Sinä toivot ja löydät elämästäsi mitä moninaisimpia seikkailuja. Kannattaa muistaa, ettei valinnoissasi ole oikeita tai vääriä ratkaisuja. On vain ratkaisuja, joiden tekemistä ei kannata pelätä. Itse aion jatkaa heittäytymistä, uskaltamista ja kokeilemista niin opintojen parissa kuin muillakin elämänalueilla. Koska meillä jokaisella on viime kädessä vastuu omista valinnoistamme ja elämästämme kokonaisuutena, kannattaa siitä tehdä juuri sen näköinen ja makuinen kuin itse haluaa. NINA HUOVINEN opiskelija, OSKU ry:n puheenjohtaja vuonna 2013, Skills Finland ry:n hallituksen jäsen Lehdessä on tarinoita nuorista Taitaja-tapahtumassa ja ammattikoulussa. 23-vuotias yrittäjä kertoo omista kokemuksistaan. Lehden lopussa esitellään ammattikoulun perustukintoja ja kerrotaan ammateista, joihin koulutuksen avulla valmistuu. Amis jännittää ja kiinnostaa...3 Mirella aikoo opiskella LÄHIHOITAJAKSI Mikä sinusta tulee isona?...4 Ammattiosaaja kyseli nuorten suunnitelmia Taitaja2015-tapahtumassa Yrittäjyys ei pelota...6 Vili Heiskanen perusti 23-vuotiaana OMAN YRITYKSEN. Essi viihtyy ammattikoulussa vuotias Essi Heikkinen opiskelee SISUSTAJAKSI Salpauksessa. Seurasimme hänen koulupäiväänsä. Ammatillinen peruskoulutus...11 Perustietoa ammattikoulussa opiskelusta Koulutusalat Näillä sivuilla esitellään yli sata ammattia, joihin valmistuu ammattikoulusta. Mukana nuorten haastatteluja. Käy tykkäämässä! facebook.com/ammattiosaaja 2 AMMATTIosaaja Lue sähköinen lehti osoitteessa AMMATTIOSAAJA-LEHDEN TOIMITUSKUNTA: Opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuriministeriö; Viestintäpäällikkö Katja Katajamäki, Skills Finland ry; Toimitusjohtaja Toni Perez, OS/G Viestintä; Toimitussihteeri Johanna Pelto-Timperi, OS/G Viestintä Maksuttomat lisätilaukset osoitteesta: Tidningen Mitt yrke kan beställas kostnadsfritt på JULKAISIJA: Opetus- ja kulttuuriministeriö PÄÄTOIMITTAJA: Katja Katajamäki, Skills Finland ry, TOTEUTUS: OS/G Viestintä, KANNEN KUVA: Markku Ojala PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy, 2015 PAINOSMÄÄRÄ: Painotuote

3 Mikä olisi minulle SOPIVA AMMATTI? KAHDEKSAS- JA YHDEKSÄSLUOKKALAI- SET miettivät tulevaa ammattia ja muita tulevaisuuden ratkaisuja kotona ja koulussa. Kannattaa lähteä mukaan koulun järjestämille vierailuille oppilaitoksiin ja työpaikoille. Voit aloittaa ammatinvalinnan miettimällä, mikä sinua kiinnostaa, missä olet hyvä ja mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Entä voisitko hyödyntää harrastuksiasi tulevassa ammatissasi? Tässä pohdinnassa tarvitset avuksi tietoa ammateista ja työtehtävistä sekä koulutuksesta. Voit käydä asioita läpi opinto-ohjaajan kanssa, ja myös netistä löydät runsaasti tietoa. Esimerkiksi ammattiosaaja.fi-osoitteessa voit lukea nuorten amislaisten haastatteluja. Tässä lehdessä monet nuoret kertovat omasta opiskelustaan ja kokemuksistaan. Osa opiskelijoista huomaa vasta opiskeluaikana, ettei valittu ammatti ollutkaan se oikea. Tätä ei kannata pelästyä, koska ensimmäinen koulutusvalinta ei ratkaise työuraasi loppuiäksi. Ammattikoulussa opiskelu ei ole vielä koko työurasi, vaan tavallaan ammatillinen polku, jossa on tienhaaroja. Toisinaan tulee eteen valintatilanteita joko omasta halustasi tai joskus pakon edessä. Kaikesta koulutuksesta on aina hyötyä, usein ihan yllättävissäkin tilanteissa. Tietty perustutkinto ei sido sinua vain kyseiseen ammattiin, vaan yhdellä ja samalla tutkinnolla voit työllistyä moniin eri ammatteihin tai tehtäviin. PERUSKOULU ei riitä! KYLMÄ FAKTA ON SE, ettei pelkkä peruskoulu riitä. Työpaikan saamiseen tarvitaan osaamista, jonka saat ammatillisen koulutuksen ja tutkinnon kautta. Peruskoulun jälkeen voit mennä esimerkiksi ammattikouluun ja opiskella noin kolmessa vuodessa ammattiin. Ammattikoulussa voit suorittaa myös ylioppilastutkinnon. Teksti Matleena Merta Kuva Teemu Rasanen Amis jännittää ja kiinnostaa Ysiluokkalainen MIRELLA MUTANEN haki yhteishaussa Pohjois- Karjalan ammattiopistoon. Tavoitteena on ensin opiskella LÄHIHOITAJAKSI amiksessa ja jatkaa sitten ammattikorkeakouluun kätilön opintoihin. Lähihoitajan opinnot kiinnostavat, koska tykkään auttaa ihmisiä. Meillä on myös suvussa äidin puolella paljon lähihoitajia, joten ala on sitä kautta tuttu, Mirella kertoo. Ammattikoulussa opiskelulta ysiluokkalainen odottaa enemmän tekemistä ja vähemmän luokassa istumista peruskouluun verrattuna. Amikseen meno jännittää vähän, mutta tuntuu myös kivalta. Minulla on kavereita, jotka ovat hakeneet samaan koulutukseen, Mirella paljastaa. âlähihoitajaopinnot kuuluvat sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, jossa on kymmenen osaamisalaa, kuten sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala sekä lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala. Lue lisää s. 22. MITÄ PERUSKOULUN JÄLKEEN: AMMATTIKOULU, noin 3 vuotta, valmistut ammattiin AMMATTIKOULU + LUKIO, yli 3 vuotta, valmistut ammattiin ja suoritat ylioppilastutkinnon LUKIO, 3 vuotta, suoritat lukion ja ylioppilastutkinnon KYMPPILUOKKA, voit korottaa numeroita ja saat lisäpisteitä hakiessasi ammatilliseen koulutukseen KANSANOPISTON PITKÄ LINJA, 1 vuosi ammatillisen peruskoulutuksen VALMENTA- VA KOULUTUS, voit tutustua eri ammatteihin ja aloihin ja kehittää opiskeluvalmiuksiasi. Saat valmentavasta koulutuksesta lisäpisteitä yhteishaussa. YHTEISHAUN kautta ammattiin âammatillisen KOULUTUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN yhteishaku syksyllä alkaviin koulutuksiin on helmi maaliskuussa Hakulomake ja tietoa ammatillisesta koulutuksesta: AMMATTIosaaja 3

4 Haluatko parantaa ARVOSANOJASI? YHDEKSÄNNEN LUOKAN JÄLKEEN on mahdollista parantaa peruskoulun arvosanoja. Ammatillisen koulutuksen valmentava koulutus VALMA antaa myös lisäaikaa miettiä, mitä tulevaisuudelta haluaa. VALMA on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien parantamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa. Se on kuitenkin avoinna myös koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa paikkaansa koulutusjärjestelmässä. Uusi VALMA kestää korkeintaan yhden lukuvuoden, ja sen laajuus on 60 osaamispistettä. TELMA valmentaa itsenäiseen elämään UUSI TYÖHÖN ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus TELMA on tarkoitettu niille, joita sairaus tai vamma estää siirtymästä valmennuksen jälkeen koulutukseen, jossa suoritetaan tutkintoja. TELMA on aina erityisopetusta. Opinnot suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijan yksilöllisten valmiuksien ja tavoitteiden mukaan. Koulutuksen kesto on yksilöllinen, mutta se voi olla enintään kolme vuotta. Huipputiimi kokoon TAITAJA9-KISAAN YHDESSÄ TEKEMINEN on hauskaa. Ysien kannattaa jo syksyllä koota kolmihenkinen huipputiimi ja lähteä kilpailemaan kädentaidoissa Taitaja9-kilpailuun. Tapahtuman finaali on Seinäjoella Taitaja2016-kilpailun yhteydessä keväällä. Taitaja9 on vauhdikas kilpailu, jossa ysit voivat kokeilla kädentaitojaan tekniikan, tekstiilitaidon ja kotitalouden tehtävissä. Kilpailun avulla saa tietoa työelämästä ja ammateista. Ammatilliset oppilaitokset järjestävät paikalliskilpailut, ja finaaliin päässeiden välinen taisto käydään Taitaja-tapahtumassa. Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Timo Jakonen Mikä sinusta 1 tulee isona? Ammattiosaaja kyseli Taitaja2015-tapahtumassa keväällä Turussa, MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA. Monella viime kevään kahdeksasluokkalaisella oli jo selvillä, mihin ammattiin haluaa opiskella. Nyt syksyllä pohdinta jatkuu, jotta keväällä on helppo täyttää yhteishakulomakkeen vaihtoehdot. Tapaamamme ammattikoulussa jo opiskelevat nuoret olivat tyytyväisiä valintoihinsa. Ammattikoulun kautta pääsee nopeasti työelämään. 1Kahdeksasluokkalaiset Tomi Peltoniemi ja Rasmus Jalonen tulivat Taitaja-tapahtumaan Salosta Armfeltin koulusta. Pojille ammatinvalinta oli selvä: Tomi haluaa AUTOALAN TÖIHIN esimerkiksi autokorjaamolle ja Rasmus ILMANVAIHTOASENTAJAKSI. Poikia kiinnostaa käytännön oppiminen, joten tulevassa yhteishaussa he merkitsevät ensimmäiselle sijalle Salon seudun ammattiopiston. 2Humppilan yläasteen kahdeksasluokkalaiset Madelein Mattila ja Inka Hiukkamäki tietävät myös, miksi haluavat isona. Madelein opiskelee LÄÄKÄRIKSI ja Inka PARTURI-KAMPAAJAKSI. Inka tykkää tehdä kampauksia, joten ammatinvalinta on jo varmalla pohjalla yhdeksännellä tehtävää valintaa ajatellen. 2 Mikä sinusta tulee isona -video: ammattiosaaja.fi 4 AMMATTIosaaja

5 3 3Taitaja-tapahtumaan liittyy TAITAJA9-kilpailu, jossa oli tälläkin kertaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kuten kuvassa oleva puunkantotelineen valmistus. Taitaja9:ssä kolmihenkiset joukkueet kisaavat tehtävissä, joissa tarvitaan kädentaitoja. Kilpailussa tutustuu erilaisiin ammatteihin, mikä auttaa opiskelualan valinnassa. Humppilan yläasteen joukkue voitti tällä kertaa Taitaja9-finaalin. 4 4Turun ammatti-instituutissa ICT-ASENTAJAKSI opiskeleva Eero Sainio oli Taitajassa lajiavustajana ja hoiti muun muassa tietoliikenneverkkojen rakentamista. Kiireistä on ollut, mutta tämä sopii minulle. Ammattikoulussa opiskeleminen on ollut mukavaa. 7Juho Uusaro ja Ville Laitinen suorittavat hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoa Savon ammatti- ja aikuisopistossa Varkaudessa. Molemmat tulevat KOKIT osallistuivat Taitajassa ammattitaidon SM-kilpailuun. Kokit saavat hyvin töitä. Amiksessa opiskelu on mukavan rentoa ja valmistuu nopeasti ammattiin, pojat tuumivat ammatinvalinnastaan Matias Mako ja Jenna-Riikka Heljander esittelivät Taitaja-tapahtumassa logistiikan perustutkintoa. Molemmat opiskelevat kuljetuspalvelujen osaamisalalla. Matiaksen mielestä kaikki moottorilla kulkevat välineet ovat kiinnostavia, joten AUTONKULJETTAJAN työ sopii hänelle. Jenna-Riikka suuntautuu henkilökuljetukseen. 5 Toni Kaipio opiskelee toista vuotta SÄHKÖASENTAJAKSI. Viivi Heinonen on toisen vuoden opiskelija ja 5 valmistuu PROSESSINHOITAJAKSI. Molempien mielestä ammattikouluun meneminen oli helppo valinta. Ammattikoulun kautta pääsee nopeasti töihin, Toni selittää. AMMATTIosaaja 5

6 Äiti toivoi, että olisin lähtenyt lukioon, kun keskiarvo oli 9,3. Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Katri Lehtola Vili kertoo, että on pienestä asti halunnut yrittäjäksi. Se oli mielessä myös peruskoulun yhdeksännellä luokalla, kun piti päättää, lähteekö ammattikouluun vai lukioon. Vilille valinta oli helppo, koska hän halusi metallialalle. Äiti toivoi, että poika olisi lähtenyt lukioon, kun keskiarvo oli 9,3. Minua kiinnosti enemmän tekeminen kuin kirjojen lukeminen, vaikka pärjäsinkin hyvin koulussa. Ajattelin myös, että amiksen jälkeen voin jatkaa opintoja, jos tulee sellainen olo. Minusta pajahommat ovat parasta. Olen sellainen CNC-jyrsijä, Vili hymyilee. Vili suoritti Forssan ammatti-instituutissa perustutkinnon ja valmistui koneistajaksi. Hän opiskeli valmistustekniikan osaamialalla. Armeijan jälkeen hän opiskeli oppisopimuskoulutuksessa ja suoritti koneistajan ammattitutkinnon somerolaisessa Laukamo Plastcomp Oy:ssä, Laukamon työkalutehtaalla. Yrittäjyys ei pelota Vili Heiskasella on oma konepaja Somerolla. Ammattikoulun yrittäjäopinnoista oli apua firman perustamisessa. 23-vuotias VILI HEISKANEN perusti tammikuussa oman metallialan yrityksen, jossa valmistetaan ruiskupuristusmuotteja. Yrittäjyys ei nuorta miestä pelottanut. OMA KONEPAJA Kun oppisopimuskoulutus päättyi keväällä 2014, Vili jatkoi töitä Laukamolla. Pian työnantaja tarjosi mahdollisuutta ostaa työkalutehtaan liiketoiminta. Kun asiaa pohdittiin ja tutkittiin perheen kesken ja pankissa, oli päätös selvä. Vilillä on aina ollut haaveena oma konepaja, jossa saa itse määrätä, mitä tekee. Ammattikoulussa hän opiskeli innolla kaikille pakolliset yrittäjäopinnot. Olen yrittäjäperheestä kotoisin, joten tiesin, mihin olen ryhtymässä. Ei tämä pelottanut, ja yönikin olen nukkunut hyvin. Tiesin, että tässä on hyvät onnistumisen mahdollisuudet, ja luotin omaan osaamiseeni. Tietysti tarvitaan onneakin. Oman yrityksen perustamista auttoi se, että tilat, koneet ja ammattitaitoinen henkilökunta olivat valmiina. Nyt olen vuokralla, ja koneisiin on kolmen vuoden osto-optio. Tämä järjestely on hyvä, koska tuskin olisin pankista heti parin miljoonan lainaa saanut koneiden hankintaan. OSAAJIEN TYÖPAIKKA Vilin HeViMet-yrityksessä äiti MARJAANA HEISKANEN vastaa henkilöstö- ja talousasioista. Teknisenä johtajana on jatkanut Laukamon ajoilta JORMA KAUTTO. Myös suurin osa vanhoista työntekijöistä jatkoi uudessa yrityksessä. Kaikkiaan yrityksessä on seitsemän työntekijää. Homma on lähtenyt alkuun odotuksia paremmin, ja tilauksia on tullut. Suunni- 6 AMMATTIosaaja

7 Ruiskupuristusmuottien valmistuksessa tarvitaan koneistajan osaamista, koska muotit tehdään tietokoneohjatusti työstökoneilla. Lankasahauksen taidonnäyte. telmissa on, että voisimme jo ensi vuonna palkata uusia työntekijöitä. Oppisopimukseen ainakin otamme työvälinevalmistajaksi opiskelevan nuoren. Minusta oppisopimuksen kautta oppii hienosti tämän alan. HeViMet valmistaa ruiskupuristemuotteja muoviteollisuudelle. Muotit valmistetaan tietokoneohjatusti, mutta kädentaitoja vaaditaan esimerkiksi viimeistelyssä. Myös työkoneiden ohajus vaatii osaamista. Tyypillisimmät muovimuotin valmistuksessa tarvittavat työkoneet ovat CNC- ja kipinätyöstökoneet, lankasaha ja erilaiset hiomakoneet. Tässä työssä vaaditaan koneistajan ja työkaluvalmistajan osaamista. Perustaidot saa ammattikoulussa, mutta työpaikalla kertyvä kokemus ja oppi ovat tarpeen. Konepajassa työskentely on siistiä ja leppoisaa. Tässä työssä ei tarvitse ulkona palella, Vili tiivistää. Työssäoppiminen ULKOMAILLA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA ulkomailla opiskelu on yleensä opintoihin kuuluvaa työssäoppimista työpaikalla. Vaihtojakso voi olla myös opiskelua ulkomaisessa oppilaitoksessa tai jaksoon voi kuulua sekä työssäoppimista että opiskelua. Oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan voi etsiä myös itse. Oppilaitokset myöntävät työssäoppimisjaksoihin tukea tapauskohtaisesti. Tuen suuruuteen vaikuttavat jakson pituus ja kokonaiskustannukset. Oppilaitokset kattavat matka- ja oleskelukuluja usein eri opiskelijavaihdon ohjelmista. Suosituimmat ohjelmat ovat EU:n rahoittama Erasmus+ -ohjelma (Leonardo da Vinci) sekä pohjoismaisen yhteistyön Nordplus-ohjelma. âwww.maailmalle.net LIIKEIDEA testiin OMA YRITYS on yksi tapa työllistää itsensä. Oma Yritys-Suomi -palvelusta saa apua ja työkaluja yrittäjyyden suunnitteluun. Sivustolla voit esimerkiksi testata liikeideasi kannattavuutta. Liiketoimintasuunnitelmatyökalulla voit laatia suunnitelmia ja tehdä liiketoimintaasi liittyviä laskelmia. Palvelusta saat myös tärkeää tietoa toimialallasi vaadittavista luvista ja ilmoituksista. âwww.oma.yrityssuomi.fi TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIOPINTOJEN kautta saa lisää puhtia opintoihin ja jatkossa työelämään. âalpo.fi âwww.sakury.net/tyokykypassi VALMENNUKSESTA JA KILPAILUISTA hyötyä VILI HEISKANEN TOTEAA, että hänelle on ollut paljon hyötyä ammattitaitokilpailuihin osallistumisesta. Vuonna 2011 hän oli mukana Taitaja-finaalissa. Innostuin kilpailemisesta ja lähdin mukaan EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuiden valmennukseen. Tulin kolmanneksi Ranskan Lillessä viime syksynä EuroSkills-kisassa. Vili kertoo, että kilpailutoiminnassa mukana olemisesta on ollut hyötyä esimerkiksi työpaikkojen hakemisessa. Omaa yritystä ajatellen on valmennuksessa pystynyt verkostoitumaan monella tavalla, ja tiedän uusimmat tuotteet ja tekniikat. OPISKELIJATOIMINTAA âwww.sakkinet.fi âwww.osku.info âwww.sakury.net SAKUSTARS 2016 VALTAKUNNALLISEEN SAKUSTARS- KULTTUURIKILPAILUUN osallistuu vuosittain satoja ammattiin opiskelevia nuoria ympäri Suomen. âwww.sakustars.fi AMMATTIosaaja 7

8 Essi viihtyy ammattikoulussa Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala ESSI HEIKKINEN, 19, opiskelee Koulutuskeskus Salpauksessa SISUSTAJAKSI. Essin mielestä on hienoa opiskella unelma-ammattiin amiksessa, jossa on hyvä tunnelma ja paljon ystäviä. Essi suorittaa verhoilu- ja sisustusalan perustutkintoa Salpauksessa Lahdessa. Sisustajan ammattiin valmistuu sisustuksen osaamisalan opinnoista. Samasta perustutkinnosta valmistuu lisäksi verhoilijaksi verhoilun osaamisalalta. Essi esitteli Ammattiosaajalle kouluaan keväällä. Olen nyt toista vuotta Salpauksessa. En halunnut lähteä lukioon, vaikka pää olisi sen kyllä kestänyt. Käsillä tekeminen on minun juttuni, Essi kertoo. Salpaukseen hän päätyi lähes sattumalta, kun alkoi etsiä tietoa alan koulutuksesta yhdeksännellä luokalla. Sisustajan opintoihin tutustuessaan hän tajusi löytäneensä juuri sen, mitä etsi. Haluan tehdä työssäni jotakin kaunista, koska ajattelen visuaalisesti. Haluan muuttaa ympäristöä niin, että ihmiset viihtyvät paremmin. Sisustajana voin vaikuttaa ihmisten arkeen, hymyilee Essi. Salpauksessa on Essin lisäksi muuta opiskelijaa, joista Vipusenkadun kampuksella on noin Verhoilu- ja sisustusalan opinnoissa on 300 nuorta. PIENTÄ PINTAREMONTTIA Meillä on opinnoissa ollut paljon kaikkea eli ihan maalausta ja tapetointia, laatoitusta, väliseinien rakentamista ja tietysti myös perinteistä huonekalujen verhoilua. Sitten on ollut verhojen ompelua ja listoitusta, lami- naattilattian asennusta. Parasta ovat olleet sisustussuunnittelun opinnot. Lisäksi perustutkintoon kuuluu kaikille yhteisiä tutkinnon osia, joissa opiskellaan äidinkieltä ja muita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, työelämätaitoja, yrittäjyyttä ja yritystoimintaa sekä työkyvyn ylläpitämistä, liikuntaa ja terveystietoa sekä kulttuurien tuntemusta. Minusta on mukavaa saada monipuolisesti tietoa, jotta sitten osaan valita minulle sopivan erikoistumisalan. Nyt olen ollut työssäoppimassa rautakaupassa ja remonttifirmassa. Kolmantena vuonna työssäoppimista on enemmän, ja odotan jaksoja jo nyt. Sisustajat työskentelevät usein yrityksissä, jotka remontoivat tai rakentavat asuntoja ja julkisia tiloja. Sisustajan työpaikkoja on myös rakennus- ja sisustusalan myymälöissä. Sisustaja voi perustaa omankin yrityksen. Minun unelmatyöpaikkani on pientä pintaremonttia tekevä yritys, jossa voin suunnitella remontteja ja sitten itse tapetoida ja laatoittaa. Haluaisin päästä myös viimeistelemään kokonaisuuden eli valita ja ommella verhot ja muut tekstiilit, suunnittelee Essi. Essi opiskelee Salpauksessa tekniikan ja liikenteen alalla, mutta syksyllä 2015 osaamisala siirtyy kulttuurialan opintoihin ja ammattinimike muuttuu artesaani, sisustajaksi. 8 AMMATTIosaaja

9 Essi Heikkisen sisustajaopintoihin kuuluu esimerkiksi tapetointia. Sisustussuunnittelu on Essin mielestä ollut mukavinta opiskelussa. VERHOILIJAKSI opiskeleva Niina Hämäläinen, 27, on opiskellut aikaisemmin kuva-artesaaniksi. Kun hän tutustui työpajassa verhoiluun, hän päätti lähteä opiskelemaan vielä uuden ammatin. Essi ja Niina opiskelevat samassa verhoomossa. Kuvan tuolin verhoilu on perinteistä verhoilua. Minusta on mukavaa saada monipuolisesti tietoa. Salpauksessa valmistuu ARTESAANEJA monista suuntautumisvaihtoehdoista. Roosa Asp, 18, ja Sara Järvinen, 18, suorittavat käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisalalla ja ovat erikoistuneet taidekehystykseen. Molemmat ovat viihtyneet hyvin Salpauksessa ja omalla kurssillaan. Täällä on hyvä tunnelma ja opettajat ovat kivoja. Aina saa apua, eikä epäonnistumistakaan tarvitse pelätä, tytöt kertovat. Essi sai haastattelupäivänä asiakastyön, jossa pitää kunnostaa vanhat keittiökalusteet. Koska kaikkea ei aina osaa tehdä itse, pyysi hän työhön apua Jere Soilulta, 24, joka opiskelee tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisalan opinnoissa ARTESAANIKSI puun ja muotoilun suuntautumisalalla. Jerellä on lukio-opinnot takana, mutta armeijan jälkeen hän päätti lähteä ammattikouluun. Nyt on hyvä motivaatio opiskella, Jere kertoo. AMMATTIosaaja 9

10 Tajusin, että kivi on minun materiaalini. Niklas Rekola esittelee Essille SUUNNITTELU- ASSISTENTIN lopputyötään. Niklas on opiskellut kolme vuotta teknisen suunnittelun perustutkintoa ja valmistuu lähipäivinä. Niklas ja Essi toteavat, että he voivat olla joskus samassa työpaikassa, jossa Niklas mallintaa teknisen suunnitelman ja Essi sitten toteuttaa sen työmaalla. Verhoilija voi erikoistua myös ajoneuvoverhoiluun. Essi päätti lähteä kysymään autoalan perustutkinnossa opiskelevalta Jaro Peltoselta, 21, mitä hänellä on opinnoissa menossa. Opiskelin ensin metsäalan perustutkinnossa ja huomasin siellä, että minua kiinnostaa enemmän koneiden huolto kuin niiden ajaminen. Nyt opiskelen ensimmäistä vuotta AJONEUVOASENTAJAKSI, Jaro kertoo. Ilmari Ile Manner, 21, valmistuu kivialan osaamisalalta KIVIRAKENTAJAKSI. Opiskelu kuuluu rakennusalan perustutkintoon. Ile opiskeli ensin puupuolella, muttei innostunut siitä. Sitten tulin tänne Salpaukseen ja tajusin, että kivi on minun materiaalini. Olen erikoistunut kivenveistoon. Valmistun nyt keväällä, eikä ole epäilystäkään, ettei töitä löytyisi. Ammattikoulussa ruoka on maksutonta. Kahvi- ja ruokatauoilla jutellaan kavereiden kanssa. Ile, Essi ja Jere juttelevat ammattitaitokilpailuista. Essi oli toukokuussa Taitaja2015-kilpailussa Turussa, ja Ile valmistautuu ammattitaidon MM-kilpailuun WorldSkillsiin. Molempien mielestä kilpailuharjoittelu on ollut vaativaa, mutta samalla mukavaa. Oma ammattitaito on kehittynyt samalla huimasti. 10 AMMATTIosaaja

11 Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON opiskelu kestää noin kolme vuotta, josta vähintään puoli vuotta on käytännön työskentelyä työpaikalla. Amiksessa voi suorittaa myös YLIOPPILASTUTKINNON. Ammatillisen perustutkinnon opiskelu kestää noin kolme vuotta. Tutkintojen laajuus on perustutkinnossa 180 osaamispistettä. Tutkinnon suorittamiseksi tarvittavaa osaamista hankitaan myös käytännön töissä työpaikoilla eli työssäoppimalla vähintään 30 osaamispisteen verran. Ammatillisia tutkinnon osia opiskellaan 135 osaamispisteen verran, eli suurin osa opiskelusta on ammatillisen osaamisen hankkimista. Yhteisten tutkinnon osien osuus on 35 osaamispistettä. Neljään yhteiseen tutkinnon osaan sisältyy muun muassa äidinkielen, muiden kielten, matematiikan, fysiikan ja kemian, työelämätaitojen, yrittäjyyden ja yritystoiminnan, työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon sekä kulttuurien tuntemuksen opintoja. Vapaasti valittavia tutkinnon osia voi suorittaa 10 osaamispistettä. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat esimerkiksi täydentää tulevan ammatin taitoja tai parantaa jatkoopintovalmiuksia. AMIS on ihan eri juttu AMIKSESSA OPISKELEMINEN on erilaista kuin peruskoulussa opiskeleminen. Amiksessa asioita opitaan itse tekemällä ja kokeilemalla, ja usein myös muualla kuin oppilaitoksessa. Koska tähtäimessä on oikea ammatti ja työpaikka, on opiskelu innostavaa. Amiksen tekee mielenkiintoiseksi se, että työsalit, verstaat, keittiöt ja muut oppimispaikat suunnitellaan työelämän mallin mukaan. Siellä käy oikeita asiakkaita esimerkiksi kauneushoitolassa tai autokorjaamolla. Jokainen opiskelija on yksilö, joten amiksessa otetaan huomioon myös erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Oppimista tuetaan suunnittelemalla opiskelijoille yksilölliset opintopolut. AMMATTIOSAAMISTA VOIT HANKKIA: AMMATTIKOULUSSA, esittely edellä OPPISOPIMUKSKOULUTUKSESSA, jolloin opiskelija solmii työnantajan kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka oppilaitos ja oppisopimustoimisto vahvistavat. Opiskelu on pääosin työpaikalla työskentelyä ja tietopuoliset opinnot opiskellaan oppilaitoksessa sovittuina aikoina. Lisätietoa ERITYISOPETUS on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat järjestelyjä vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi. Tällöin voidaan tutkinnon tavoitteita myös mukauttaa. KOULUTUS URHEILIJOILLE on ammatillista koulutusta, jonka yhteydessä on mahdollista harjoitella ja kilpailla täysipainoisesti. Lisätietoa JATKO-OPINNOT PERUSTUTKINNON JÄLKEEN Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi täydentää osaamistaan suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai opiskelemalla ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. OPISKELUUN SAA TUKEA Opiskelun aikana opiskelija voi saada opintorahaa, asumislisää ja pankista valtion takaamaa opintolainaa. Tukea saa täytettyään 17 vuotta. Tuen määrä riippuu opiskelijan iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä eli onko avioliitossa vai ei, vanhempien tuloista ja myös opiskelijan itsensä taloudellisesta asemasta. Opintoraha on veronalaista tuloa. Kelan nettisivuilla voi laskea laskurilla opintotuen määrän. Lisätietoa Hyödyllisiä LINKKEJÄ: Asiaa ammateista, tutkinnoista ja amiksessa opiskelusta. Sivustolla pääsee kurkistamaan opiskelijoiden ja ammattilaisten arkeen. Artikkeleista saa apua oman ammatinvalinnan pohdintaan. Opintopolussa voit tutustua tutkintoihin ja osaamisaloihin ja hakea kevään 2016 yhteishaussa. Koulutukset löytyvät sanahaulla tai selaamalla osioita Ammatillinen koulutus > Mitä ammatillisessa voi opiskella. Koulutuksista pääsee suoraan hakulomakkeelle, joka opastaa vaihe vaiheelta eteenpäin. Yhteishaussa voi hakea samalla lomakkeella viiteen eri koulutukseen. Opintopolun etusivulla on linkki myös lisähakuun, jossa voi hakea keväällä 2015 ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa vapaaksi jääneille opiskelupaikoille. Lisähaku päättyy AMMATTIosaaja 11

12 Ammattikoulussa tarjolla yli 100 ammattia SIVUILLA esitellään ammattillisen koulutuksen perustutkinnot, niihin liittyvät osaamisalat ja kerrotaan työpaikoista, joihin koulutuksen kautta voi suuntautua. Mukana myös kuva-artesaaniksi, merkonomiksi, autonkorikorjaajaksi, levyseppähitsaajaksi, eläintenhoitajaksi ja metsäkoneenkuljettajaksi opiskelevien nuorten tunnelmia. HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto KULTTUURIALA Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Tanssialan perustutkinto YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Liiketalouden perustutkinto LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Autoalan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Kaivosalan perustutkinto Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Lennonjohdon perustutkinto Logistiikan perustutkinto Maanmittausalan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Prosessiteollisuuden perustutkinto Puualan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Teknisen suunnittelun perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Hevostalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hammastekniikan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Lääkealan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Matkailualan perustutkinto AMMATTIosaaja

13 Koulutusalat Nuorten ammattiosaajien haastattelut Matleena Merta ja Johanna Pelto-Timperi Sivujen 12, 15, 16, 17 ja 20 kuvat Timo Jakonen Oheiset ammatilliset perustutkinnot ja osaamisalat sekä niihin liittyvät tutkintonimikkeet koulutus aloittain ovat sellaisina kuin ne on hyväksytty alkavasta koulutuksesta lähtien. Humanistinen ja kasvatusala Alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten monipuoliseen ohjaukseen ja kasvatukseen, myös yhteisöllistä vapaa-aikaa varten, sekä edistetään ihmisten terveellisiä liikuntatottumuksia. Alan työ on ohjaus- ja avustustyötä, jonka tavoitteena on edistää ihmisen kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa, vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään oman elämänsä hallintaa. LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. Hän työskentelee ennen kaikkea varhaiskasvatuksen tehtävissä, mutta myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. LASTENOHJAAJA Lastenohjaaja voi toimia kunnallisissa tai yksityisissä päiväkodeissa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä seurakuntien varhaiskasvatuksen tehtävissä kasvattaen ja ohjaten eri-ikäisiä lapsia. Lastenohjaajat työskentelevät myös avoimessa varhaiskasvatuksessa perheiden parissa. Samoin eri järjestöjen varhaiskasvatuspalvelut sekä lastensuojelun yksiköt voivat työllistää lastenohjaajia. NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista kansalais-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa tai muuta vapaa-ajan toimintaa. Työ on eri ikäisten ohjaus-, opastus- ja tukityötä, jonka painopiste on osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta ja monikulttuurinen työ. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja käyttää ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen. NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa, yrityksessä sekä yrittäjänä. Keskeistä työssä on moniammatillinen yhteistyö kodin, koulun, sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten kanssa. VIITTOMAKIELISEN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisten, kuulo- ja näkövammaisten, kielihäiriöisten (esimerkiksi kehitysvammaisten ja dysfaattisten) sekä puhevammaisten ohjaus-, kasvatusja avustamistehtävissä. VIITTOMAKIELEN OHJAAJA Viittomakielen ohjaaja voi toimia lasten päivähoidossa, koulutoimessa, hoitolaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla, leireillä ja kerhoissa esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana. Tukihenkilöpalveluja voi tarjota myös oman yrityksensä kautta. VIITTOEN ammattiin IDA-MARIA KARVINEN, 16, JA MIINA KARHU, 22, opiskelevat viittomakielen ohjaajiksi Pohjois-Savon opistossa. Ida-Maria kiinnostui alasta yhdeksännellä luokalla ammatinvalintaa miettiessään. Viittomakielen ohjaajan työ tuntui sopivalta, koska hän on aina pärjännyt hyvin kielissä. Miina kertoo menneensä ensin lukioon ja sieltä Mikkelin ammattikorkeakouluun, josta valmistui yhteisöpedagogiksi. Opiskelu on vaihtelevaa, koska lukujärjestys vaihtuu joka viikko. Oppituntien lisäksi tulevan ammatin taitoja opitaan järjestämällä lastentapahtumia, joissa leikitetään niin lapsia kuin aikuisiakin. Ensimmäinen työssäoppimisemme on päiväkodissa. Seuraavat jaksot ovat koulussa sekä aikuisten parissa, kertovat Miina ja Ida-Maria. Viittomakielen ohjaajan perustutkinto on hyvä pohja moneen muuhun ammattiin. Alan työllisyystilanne on myös hyvä. Ida-Maria ja Miina suosittelevat alaa ihmisille, jotka haluavat työskennellä eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten kanssa. Heidän mukaansa viittomakielen ohjaajalta vaaditaan ongelmanratkaisukykyä, luovuutta, oma-aloitteisuutta ja huumoria. VIITTOMAKIELISEN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO kuuluu humanistisen ja kasvatusalan koulutusalaan. Viittomakielen ohjaajat toimivat viittomakielisten, kuulo- ja näkövammaisten, kielihäiriöisten sekä puhevammaisten ihmisten ohjaus-, kasvatus- ja avustamistehtävissä. POHJOIS-SAVON OPISTO on Kuopiossa sijaitseva kansanopisto, joka tarjoaa ammatillista ja yleissivistävää koulutusta. AMMATTIosaaja 13

14 Kulttuuriala Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka parantavat elämän laatua. Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa tekemään työtään perinteisten väylien lisäksi myös jatkuvasti uudistuvassa mediassa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Alalla tuotetaan elokuvia sekä video-, radio- ja tv-ohjelmia. Tekninen kehitys on luonut uusmedian ja sen tuotteet: multimediat, interaktiiviset ohjelmat, web-sivut, DVDelokuvat, pelit ja wap-palvelut. Alalla tarvitaan sekä ammatillisia moniosaajia että erityisosaajia. MEDIA-ASSISTENTTI Alan töitä tehdään elokuva-, video-, animaatio-, radio- ja tv-yrityksissä ja uusmedian osalta muun muassa ohjelmisto-, kustannus- ja lehtitaloissa, tv- ja radioyhtiöissä sekä mainosja viestintätoimistoissa. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä avustavissa tehtävissä pienten ja suurten yritysten palveluksessa tai freelancereina. Uusmedia-alalla assistentit työskentelevät usein erilaisissa verkkomediaprojekteissa. KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO Kuvallinen ilmaisu on tärkeä osa visuaalista viestintää, joka näkyy ympäristössä esteettisenä ja luovana toimintana ja tuotteina. KUVA-ARTESAANI Graafisen suunnittelun osaamisala Kuva- ja mediataiteen osaamisala Valokuvauksen osaamisala Visuaalisen viestinnän alalla työmahdollisuuksia on ilmaisun, taiteellisen suunnittelun, tuotesuunnittelun ja tuotekehittelyn tehtävissä avustajana toisen palveluksessa tai tuotantotiimin jäsenenä. Alalle syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja mahdollisuuksia toimia yrittäjänä. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Käsi- ja taideteollisuusalalla suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaille tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön. Alan yhteisiä osaamisaloja ovat esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen, tuotteiden valmistus ja kädentaidot sekä yrittäjyys. ARTESAANI Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisala Alan työllistäjiä ovat pieni ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työpaikkoja on tarjolla palvelualoilla ja teollisuudessa. Alalle on syntynyt uusia ammattialoja, työtehtäviä ja työpaikkoja. Myös itsensä työllistäminen, ryhtyminen yrittäjäksi on vaihtoehtona. MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Musiikkialalla työskentelevillä on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet musiikkialan eri tehtäviin sekä itsenäiseen työskentelyyn esiintymis- ja työtilanteissa. Musiikillisen osaamisen lisäksi työtehtävät edellyttävät työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa sekä esitettävän ohjelmiston taustan ja esitysympäristön tuntemusta. Musiikkialan ammattilaisen on oltava yhteistyökykyinen ja taitava organisoija. Hyvät vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot ovat avuksi vaihtelevissa työtilanteissa. Muusikko, musiikkiteknologi ja pianonvirittäjä pyrkivät työssään korkeaan laatuun ja esteettiseen vaikuttavuuteen. KUVA-ARTESAANIN työ vaatii visuaalista silmää MINNA MANNINEN opiskelee graafista suunnittelua Vantaan ammattiopisto Variassa. Kolmivuotisesta kuvallisen ilmaisun perustutkinnosta valmistutaan kuva-artesaaniksi. Perustutkinto on osa kulttuurialan opintoja. Parasta opiskelussa ovat hänen mukaansa jatkuva uuden oppiminen sekä taideaineiden opiskelu. Koulupäiväni ovat enimmäkseen tietokoneella istumista. Suunnittelen ja toteutan visuaalisen ilmeen erilaisiin julkaisuihin, jotka voivat olla vaikkapa lehtiä, mainoksia tai tuotepakkauksia, Minna kertoo. Minnan mukaan graafiseen suunnitteluun kuuluu esimerkiksi fonttien ja kuvien valitsemista, sekä tekstien asettelua niin, että ne ovat helposti luettavia. Työ vaatii tarkkaa visuaalista silmää. Suosittelen alaa ahkeralle ja ulospäin suuntautuneelle tyypille, joka suhtautuu työhönsä intohimoisesti, Minna vinkkaa. KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINNON suorittanut valmistuu kuva-artesaaniksi. Vaihtoehtoina ovat graafisen suunnittelun osaamisala, kuva- ja mediataiteen osaamisala sekä valokuvauksen osaamisala. VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA tarjoaa koulutusta nuorille muun muassa kulttuuri-, sosiaali- ja terveysaloilla sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla. Tarjolla on myös aikuiskoulutusta sekä maahanmuuttajataustaisille suunnattuja opintoja. MUUSIKKO Musiikin osaamisala MUSIIKKITEKNOLOGI Musiikkiteknologian osaamisala PIANONVIRITTÄJÄ Pianonvirityksen osaamisala Musiikkialan ammattilaisten työtehtävät ja työympäristöt vaihtelevat. Julkisen sektorin työnantajia ovat muun muassa sinfoniaorkesterit, musiikkioppilaitokset, seurakunnat ja sotilassoittokunnat. Yksityisen sektorin työnantajia ovat esimerkiksi yhtyeet ja ohjelmatoimistot. Musiikkialan ammattilaiset työllistyvät sekä koko- että osa-aikaisesti, niin vakituisissa kuin määräaikaisissa työsuhteissa. Muusikoista suuri osa työllistyy freelancereina, jotka tekevät työtä usealle työnantajalle lyhytkestoisissa työsuhteissa. Alalle on tyypillistä riippuvuus useista tulolähteistä. Työura muodostuu määrä- tai osa-aikaisista työsuhteista ja projektiluonteisista tehtävistä, mikä edellyttää yrittäjyysasennetta sekä tietoa itse yrittäjyydestä. 14 AMMATTIosaaja

15 SIRKUSALAN PERUSTUTKINTO Sirkusammattilaiset ovat luovia ja taitavia. He kykenevät työskentelemään niin yksin kuin ryhmässäkin. Opetuksen pääpaino on sirkusteknisessä harjoittelussa. Teatteri- ja liikeilmaisu ovat vahvassa osassa luomassa monipuoliseen ilmaisuun kykeneviä esiintyjiä. Sirkusartistin työ perustuu oman kehon, tilan ja sirkusvälineiden harjaantuneeseen käyttöön. Hyvän ammattitaidon edellytyksenä on sirkustekniikan osaaminen ja kyky taiteelliseen tulkintaan ja ilmaisuun. SIRKUSARTISTI Suurin osa sirkusalan ammattilaisista työskentelee produktiokohtaisissa ryhmissä, yrittäjänä ja freelance-sirkustaiteilijoina sirkus-, teatteri- ja musiikkialalla. Sirkusalan arvostus on nousussa, ja nykyään sirkusammattilaisia toimii yhä enemmän pienissä sirkusryhmissä ja ammattiteattereissa. TANSSIALAN PERUSTUTKINTO Tanssijan työ on perinteisesti tanssiteoksen harjoittelemista ja esittämistä. Työtilaisuuksien laajentuessa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle tanssitaiteilijan työhön voi sisältyä muita tanssiin liittyviä työtehtäviä. Tanssiteknisten ja ilmaisun valmiuksien lisäksi tanssija tarvitsee työssään yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä toimia itsenäisesti, luovasti ja rakentavasti erilaisissa taiteellisissa ja käytännön tilanteissa. Tanssija pystyy toimimaan eri alojen ammattilaisista koostuvissa monikulttuurisissa ja kansainvälisissä työryhmissä. TANSSIJA Suomalaisista tanssijoista suurin osa työskentelee freelancereina, yksittäisissä produktioissa tai yrittäjinä. Tanssialan ammattilaisten työllistäjiä ovat tanssiryhmät, teatterit, televisio, elokuva, viihdeteollisuus, matkailu sekä mainos- ja sirkusala. Viime vuosina tanssitaiteilijat ovat työskennelleet perinteistä esityskontekstia laajemmilla työkentillä, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä eri alojen työpaikoilla. Haaveena SOMISTAJAN työ LAURA PELTOMAA, 19, valmistui keväällä merkonomiksi. Lauran mielestä liiketalouden perustutkinnon kautta saa hyvän pohjan moniin ammatteihin ja töihin. Kolme vuotta on mennyt ihan huomaamatta, ja olen viihtynyt hyvin. Opiskelu on ollut mielenkiintoista, ja monet kurssit ovat olleet mukavia. Huippuhienoja olivat visuaaliseen myyntityöhön liittyvät opinnot, joissa teimme näyteikkunoita tai opiskelimme värioppia ja trendejä. Taide- ja kulttuurikurssilla kävimme esimerkiksi teatterissa. Moni luulee, että merkonomiopinnot ovat vain laskemista, mutta siinä on paljon muutakin, Laura kertoo innoissaan. Yhdeksännellä Laura mietti, valitseeko sosiaali- ja terveysalan vai kaupan alan. Hän haki molempiin, mutta on nyt tyytyväinen, että valitsi liiketalouden perustutkinnon suorittamisen. Tämä on minun juttuni. Haaveeni on, että pääsisin somistajaksi. Visuaalinen myyntityö oli lempiaineeni koulussa. Laura on ollut työssäoppimassa kosmetiikkaosastolla ja muotiliikkeessä. Kokemukset niistä ovat olleet hyviä. Laura uskoo, että alan töitä löytyy, kun itse kyselee aktiivisesti ja täyttää hakemuksia. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON suorittanut toimii myynnin, kaupan, talouden, hallinnon ja toimistopalveluiden sekä tieto- ja kirjastopalvelujen tehtävissä sekä julkishallinnossa, pankeissa ja vakuutusyhtiöissä. Hänellä on yritystoiminnassa tarvittavat perusvalmiudet. WINNOVA on monialainen ammatillinen oppilaitos, jolla on tutkintoon johtavaa koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii muun muassa Raumalla, Porissa, Laitilassa ja Ulvilassa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Perustutkinnon suorittanut voi työskennellä asiakaspalvelussa, myynnissä, markkinoinnissa, toimistoissa, tietohallinnossa sekä tietojenkäsittelyssä. Luonnontieteiden ala Alan perustutkinnon suorittaneet toimivat erilaisissa tehtävissä, jotka liittyvät yritysten ja organisaatioiden tietojenkäsittelyyn, hallintoon ja palvelutehtäviin. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Liiketalouden moniosaajia tarvitaan työelämässä kautta linjan ja kaikilla eri aloilla. Perustutkinnon osaamis alat valmentavat monipuolisesti yrityksen tai yhteisön työtehtäviin. MERKONOMI Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala Talous- ja toimistopalvelujen osaamisala Tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisala Merkonomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkis hallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Liike-elämän tietojenkäsittelytehtävien parista löytyy mielenkiintoisia töitä aina asentamisesta myyntiin ja markkinointiin sekä kouluttamisesta pienen yrityksen konsultointiin saakka. DATANOMI Käytön tuen osaamisala Ohjelmistotuotannon osaamisala Datanomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkis hallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu. AMMATTIosaaja 15

16 Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on kaikkiaan 26 perustutkintoa. Valmistuneet sijoittuvat moniin erilaisiin tehtäviin teollisuuden, korkean teknologian, pienyritysten ja liikenteen alueilla. AUTOALAN PERUSTUTKINTO Autoala on kansainvälinen ja verkostoitunut. Alalla tarvitaan monenlaisia ja monipuolisia osaajia. Asiakaslähtöisyys ja palvelun laadun merkitys korostuu kaikissa tehtävissä. Edellytyksinä ovat alan monipuolinen osaaminen, teknisten taitojen soveltaminen sekä hyvät asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidot. Haasteina ovat uuden tekniikan jatkuva seuraaminen ja soveltaminen sekä materiaalien uudelleenkäyttö. AUTOKORINKORJAAJA Autokorinkorjauksen osaamisala AUTOMAALARI Automaalauksen osaamisala AUTOMYYJÄ Automyynnin osaamisala AJONEUVOASENTAJA Autotekniikan osaamisala PIENKONEKORJAAJA Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisala VARAOSAMYYJÄ Varaosamyynnin osaamisala Autoala on kasvuvauhdissa olevan palvelualan merkittävä työllistäjä. Työpaikkoja on automyynnin, varaosamyynnin, huollon ja korjauksen piirissä muun muassa auto- ja autotarvikeliikkeissä, auto- ja moottoripyöräkorjaamoissa, huoltamoissa ja kuljetusliikkeissä. ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Elintarvikealaan sisältyvät meijeri- ja elintarviketeollisuus, joka jakautuu leipomo-, liha-, eines-, makeis-, mylly- ja panimoteollisuuteen. Alalla toimivien on tunnettava elintarviketeknologiaa, alkutuotantoa ja raaka-aineiden koostumus. Teknisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan kykyä oppia jatkuvasti uutta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työskennellä yhdessä toisten kanssa. Elintarvikevalvonnan siirtyminen viranomaisilta yritysten omavalvonnaksi on lisännyt työn vaativuutta ja vastuullisuutta. ELINTARVIKKEIDEN VALMISTAJA Elintarviketeknologian osaamisala LEIPURI-KONDIITTORI Leipomoalan osaamisala LIHATUOTTEIDEN VALMISTAJA Liha-alan osaamisala MEIJERISTI Meijerialan osaamisala Alan tyypillisiä työpaikkoja ovat leipomot ja konditoriat, lihanleikkaamot ja makkaratehtaat, eines- ja makeistehtaat, myllyt ja panimot sekä elintarvikealan tuotteita myyvät kaupat. Meijeristit sijoittuvat meijeriteollisuuteen. Alalla on työpaikkoja pienistä pk-yrityksistä suuriin tuotantolaitoksiin. KAIVOSALAN PERUSTUTKINTO Alalla työskennellään kaivoksissa ja rikastamoissa eri kaivosyhtiöiden ja aliurakoitsijoiden palveluksessa. Työtehtävät liittyvät louhintaan, kallion tukemistyöhön, varustelutöihin, kaluston huoltoon, tuotannon käynnissäja kunnossapitoon, rikastukseen sekä prosessiautomaatioon. Nykyaikainen kaivostyö on tehokasta, tietotekniikkaa laajasti hyödyntävää ja koneellistettua työtä. Kaivosyhtiössä työturvallisuus ja ympäristöasiat ovat tärkeässä roolissa. KAIVOSMIES, RIKASTAJA Kaivosmies tekee töitä joko maanalaisessa tai maanpäällisessä kaivoksessa. Rikastajan työpaikkana on maanpäällinen kaivoksen rikastamo tai muu työ prosessiteollisuudessa. Kaivostoiminta on Suomessa lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Uusia kaivoksia on avattu, ja lähivuosien tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, mutta on muistettava kaivostoiminnan maailmanlaajuinen suhdanneherkkyys. Kaivostoimintaa on eri puolilla maata, Suomen etelärannikolta Pohjois-Suomeen. Jasmiina suoristaa AUTON PELLIT JASMIINA NIEMINEN opiskelee toista vuotta autokorinkorjaajaksi Turun ammattiinstituutissa. Koulupäivät koostuvat käytännön työstä autojen parissa. Ala sopii hänen mukaansa kädentaitoja arvostavalle ihmiselle sukupuolesta riippumatta. Parasta työssäni ovat uusien asioiden opettelu ja erilaisten laitteiden käyttäminen. Autokorinkorjaajat tekevät muun muassa pelti- ja maalaustöitä, korjaavat ruostevaurioita ja oikovat lommoja, Jasmiina selittää. Jasmiina valmistuu autokorinkorjaajaksi keväällä Amiksen jälkeen hän tähtää jatko-opintoihin. Aion hakea joko ammattikorkeakouluun tai aikuiskoulutukseen, hän paljastaa. Jasmiina kertoo olleensa kahdesti työssäoppimassa. Hänen mukaansa työssäoppimisjaksot ovat olleet mukavaa vaihtelua koulutyölle. Tärkeää on valita sellainen työssäoppimispaikka, jossa ajattelee viihtyvänsä, Jasmiina vinkkaa. AUTOALAN PERUSTUTKINNOSSA on kuusi osaamisalaa: autokorinkorjauksen osaamisala, autotekniikan osaamisala, automaalauksen osaamisala, automyynnin osaamisala, varaosamyynnin osaamisala ja moottorikäyttöisten pienkoneiden osaamisala. Perustutkinnon suorittaneet voivat työskennellä esimerkiksi korjaamoissa tai autoliikkeissä tai perustaa oman yrityksen. TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI toimii kahdeksassa eri toimipisteessä Turussa. TAI tarjoaa monipuolista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä merkonomi- ja datanomikoulutusta myös ruotsiksi. Nuorisoasteen opiskelijoita on noin AMMATTIosaaja

17 KELLO- JA MIKROMEKANIIKAN PERUSTUTKINTO Kelloalan koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kellosepät toimivat usein yrittäjinä. Kello- ja mikromekaanisten laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sekä huollossa tarvitaan käden taitoja ja kykyä työskennellä tarkkojen puhtausvaatimusten mukaisesti. KELLOSEPPÄ Kelloalan osaamisala MIKROMEKAANIKKO Mikromekaniikan osaamisala Valtaosa kelloseppien työpaikoista on vähittäisliikkeissä joko omistajina tai kellojen korjaajina ja myyjinä. Muut työnantajaryhmät ovat maahantuojat ja tukkuliikkeet. Osa työstä on alihankintaa, jolloin kellosepät korjaavat kelloja kello- ja kultasepänliikkeille. Mikromekaanikkojen työpaikat ovat elektroniikka-, instrumentointi- ja tarkkuustuotteita valmistavassa teollisuudessa. KIINTEISTÖPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Kiinteistöpalveluala-käsite perustuu uuteen tapaan nähdä kiinteistöt kokonaisuutena, jonka ylläpitoon tarvitaan asiakaspalvelun taitavien kiinteistönhoitajien ja puhdistuspalvelutyöntekijöiden lisäksi muitakin osaajia. Alalle koulutettujen tulee olla asiakaspalvelutaitoisia moniosaajia, joilla on hyvien perustietojen lisäksi valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Monipalvelukulttuurin levitessä kiinteistöpalvelualan osa-alueet ovat entistä voimakkaammin kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi puhdistuspalvelualan ammattilaisten tehtäviin voi kuulua toimitilapalveluihin laskettavia kokousjärjestelyjä tai kiinteistönhoitoon liittyviä tehtäviä kuten ovien lukitsemista. KIINTEISTÖNHOITAJA Kiinteistönhoidon osaamisala TOIMITILAHUOLTAJA Toimitilapalvelujen osaamisala Koulutetulla on varaa valita, sillä töitä riittää. Alan tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tehtäväkuvissa voi yhdistyä mitä erilaisimpia yhdistelmiä, sillä kiinteistöpalveluala käsittää kaiken rakennettuun kiinteistöön liittyvän korjaus-, kunnossapito- ja ylläpitopalvelun sekä kiinteistön käyttäjien tarvitsemat erilaiset toimitilapalvelut, kuten puhdistus-, aula-, turva-, vahtimestari-, kokous- ja postituspalvelut. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. AUTOMAATIOASENTAJA, KUNNOSSAPITOASENTAJA Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala VALAJA, VALUMALLINVALMISTAJA Valimotekniikan osaamisala HIENOMEKAANIKKO, KONEENASENTAJA, KONEISTAJA, LEVYSEPPÄHITSAAJA, TYÖVÄLINEVALMISTAJA Valmistustekniikan osaamisala Teknologiateollisuuden lisäksi työpaikkoja on myös muussa teollisuudessa erilaisten asennus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävien parissa. Alan kehitysnäkymät ovat hyvät. Suomessa ajanmukaisilla koneilla ja laitteilla toteutettava, ammattitaitoista työvoimaa ja erityisosaamista vaativa tuotanto tulee säilymään kilpailukykyisenä. Lähivuosina työvoimatarve on suuri erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO Laboratorioalalla työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, tuotantoprosessien seurantaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Laboratorioissa tehdään luonnontieteellistä perustutkimusta, kehitetään tuotteita ja tuotantomenetelmiä ja seurataan teollisuuden tuotteiden, elintarvikkeiden ja ympäristön laatua, puhtautta ja turvallisuutta. Tulevaisuudessa laitetekniikan ja analyysien kehittyminen sekä kansainvälistyminen korostavat alan työntekijöiden ammatillista osaamista ja kielitaitoa. LABORANTTI Laborantti työskentelee erilaisissa laboratorioissa laadunvalvonnassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja prosessien seurannassa. Alalle tarvitaan lisää uusia ammattilaisia. LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO Tutkinto antaa valmiudet ilma-alusten huolto-, muutos- ja korjaustehtäviin. Ala ja tutkinto ovat kansainvälisiä ja edellyttävät ammattilaiselta tarkkuutta, ehdotonta ohjeiden noudattamista, kielitaitoa sekä laaja-alaista teknistä osaamista. HITSAAJAN työssä on särmää AXEL LAPPALAINEN valmistui keväällä 2015 levyseppähitsaajaksi Nivalan ammattiopistosta. Opiskelin ensin vuoden talonrakentajaksi rakennusalan perustutkinnossa ja vaihdoin sitten kone- ja metallialan perustutkintoon valmistustekniikan osaamisalan opintoihin. Tykkään työstäni, koska se on käytännönläheistä. Hitsaajan työ sopii sellaiselle, joka haluaa tehdä töitä käsillään, Axel kertoo. Levyseppähitsaajat valmistavat, korjaavat ja asentavat erilaisia metallituotteita. Opiskellessa päivät kuluvat koulun hallilla hitsatessa ja särmätessä. Särmääminen tarkoittaa ohuen metallilevyn taivuttamista. Levyjä taivutetaan laitteella, jota kutsutaan särmäyspuristimeksi. Särmäämisen jälkeen tuotteita voidaan maalata tai hitsata. Olen itse tehnyt särmääjän töitä viimeisimmässä työssäoppimispaikassani, Axel selittää. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON suorittamalla valmistuu esimerkiksi koneistajaksi, työvälinevalmistajaksi tai levyseppähitsaajaksi. Perustutkintoon kuuluu kaikkiaan kolme osaamisalaa: valmistustekniikan osaamisala, automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala sekä valimotekniikan osaamisala. Levyseppähitsaajat työskentelevät muun muassa konepajoissa, metalliteollisuudessa ja teräsrakennetyömailla. NIVALAN AMMATTIOPISTO kuuluu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymään. Ammattiopistossa voi opiskella esimerkiksi ajoneuvoasentajaksi, koneistajaksi, puusepäksi tai putkiasentajaksi. AMMATTIosaaja 17

18 AVIONIIKKA-ASENTAJA Avioniikan osaamisala LENTOKONEASENTAJA Lentokoneasennuksen osaamisala Työpaikkoja on muun muassa lentoyhtiöissä, lentokonekorjaamoissa ja ilmavoimissa. Suomessa hyväksytty tutkinto on yhteiseurooppalaisten ilmailumääräysten mukainen, joten työpaikkoja on ympäri Eurooppaa. LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO Tutkinto antaa valmiudet toimia lähi- ja lähestymislennonjohtajana sekä jatkokoulutusvalmiudet alan muihin tehtäviin. Tutkinnon suorittaneella on myös perusvalmiudet kansainvälisiin lennonjohdon tehtäviin. Alansa ammattilainen osaa johtaa vastuullaan olevaa liikennettä turvallisesti. Hän johtaa useita ilma-aluksia sekä maaliikennettä samanaikaisesti aiheuttamatta tarpeetonta viivytystä lentoliikenteelle. LENNONJOHTAJA Suomessa työskentelee noin 300 lennonjohtajaa. Lennonjohtoyksiköiden koko vaihtelee 1 2 hengen työpisteistä useiden työpisteiden ja kymmenien henkilöiden yksiköihin. Suurilla lentoasemilla lennonjohtajan päätehtävä on ilmaliikennepalvelujen antaminen, pienillä lentoasemilla lennonjohtajat vastaavat myös muista lennonvarmistuspalveluista. LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO Logistiikka-ala käsittää tässä autokuljetuksen ja varastoinnin sekä lentoaseman logistisia palveluja. Kuljetusalan ammattilainen kuljettaa ihmisiä, tavaroita ja ajoneuvoja paikasta toiseen tehokkaasti ja turvallisesti ja palvelee asiakkaita mahdollisimman hyvin. Varastoalalla toimivat käsittelevät ja siirtävät erilaisia tavaroita varastoihin ja sieltä edelleen kuluttajille. Lentoasemapalveluiden toiminnoissa huolletaan lentoasemalla olevia rakennuksia sekä lentokenttää ja käsitellään rahtia. Ala on kansainvälinen ja edellyttää ammattilaiselta laaja-alaista osaamista, kykyä kehittyä, erilaisten autojen, työkoneiden ja laitteiden käsittelykykyä, tietoteknisiä taitoja ja kielitaitoa. AUTONKULJETTAJA, LINJA-AUTONKULJETTAJA, YHDISTELMÄAJONEUVONKULJETTAJA Kuljetuspalvelujen osaamisala LENTOASEMAHUOLTAJA Lentoasemapalvelujen osaamisala VARASTONHOITAJA Varastopalvelujen osaamisala Logistiikka-alan ammattilaiset sijoittuvat kuljetusliikkeiden, liikenteen, kaupan, teollisuuden, lentoasemilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin palvelukseen. He voivat toimia myös yrittäjinä. MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO Alalla tuotetaan luotettavia ja ajan tasalla olevia karttoja ja numeerisia karttatietokantoja yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeisiin. Alan ammattilaiset vastaavat myös kiinteistöjä koskevien tietojen ja monien muiden paikkatietojen ajantasaisuudesta ja luotettavuudesta. Työmenetelmät edellyttävät hyvää tietoteknistä osaamista. KARTOITTAJA Alalla työskennellään kuntien mittaus-, kiinteistö-, kaavoitus- ja rakennustoimessa, maanmittauslaitoksessa, alan yrityksissä, valtion laitoksissa tai yrittäjänä. Yksityisten yritysten osuus on kasvamassa. Työkohteita on myös ulkomailla. Alalle toivotaan uusia ammattilaisia. MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTO Suomen talous on riippuvainen ulkomaankaupasta ja kuljetuksista, joista valtaosa on merikuljetuksia. Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä kulkee vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia tavaraa ja 18 miljoonaa matkustajaa. Aluksen miehistön tehtäviin kuuluvat aluksen purkamisen ja lastauksen valvonta, matkanaikainen navigointi, koneiden käyttö, meri- ja alusturvallisuuden ylläpito sekä tarvittava huolto ja kunnossapito. KORJAAJA Kansi- ja konekorjauksen osaamisala VAHTIPERÄMIES Kansipäällystön osaamisala VAHTIKONEMESTARI Konepäällystön osaamisala LAIVASÄHKÖASENTAJA Sähkökäytön osaamisala Työpaikkoja on lähinnä erityyppisillä aluksilla, kuten matkustaja-, lasti- ja säiliöaluksilla, hinaajilla ja jäänmurtajilla, ahtausliikkeissä sekä luotsi- ja väyläpalveluissa. MUOVI- JA KUMITEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Muovi- ja kumituotevalmistajat toimivat muovi- ja kumituotteiden valmistustehtävissä sekä huolto- ja kunnossapidon avustustehtävissä. He tekevät muovi- ja kumituotannon laitteiden tavanomaisia, päivittäisiä huolto- ja korjaustöitä sekä testaavat muovi- ja kumituotteita ja raaka-aineita yleisimmillä testausmenetelmillä. Alan ammattilaisille on tärkeää työskennellä työturvallisuusohjeiden sekä yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Alan haasteena on materiaalien kierrätyksen lisääminen. KUMITUOTEVALMISTAJA Kumitekniikan osaamisala MUOVITUOTEVALMISTAJA Muovitekniikan osaamisala Muovi- ja kumituotevalmistajat työskentelevät teollisuudessa. Muoviteollisuuden merkittäviä asiakkaita ovat pakkaus-, rakennus-, ajo- ja kulkuneuvo- sekä elektroniikkateollisuus. Asiakkaita on myös kodinkoneita ja vapaa-ajan tuotteita valmistavassa teollisuudessa, vaatetusalalla sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Kumiteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, jonka päätuotteita ovat ajoneuvojen renkaat, muotti- ja suulakepuristustuotteet, jalkineet, letkut, kuljetushihnat sekä erilaiset pinnoitteet. PAINOVIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Graafinen teollisuus edustaa nykyään sekä perinteistä kirjapainoteollisuutta että nykyaikaista viestintäteollisuutta. Perinteisen painopinnan valmistuksen rinnalle on tullut digitaalinen painopinnan ja ulkoasun toteutus sekä verkko- ja multimediasovelluksiin liittyviä tehtäviä. Työ edellyttää media-alan moniosaamista ja teknisen kehityksen jatkuvaa seuraamista. PAINOTUOTANTOASSISTENTTI Painotekniikan osaamisala Ulkoasun toteutuksen osaamisala Työpaikkoja tarjoavat painotalojen lisäksi muun muassa yritysten markkinointiosastot, mainostoimistot ja suoramarkkinointiyritykset. PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Pintakäsittely liittyy rakennusten ja erilaisten tuotteiden valmistukseen ja kunnossapitoon. Rakentamisessa ja rakennusten kunnossapidossa pintakäsittely on maalaamista, tapetointia, laatoitusta ja lattioiden päällystystä sekä erilaisten tasoitus- ja rappaustöiden tekemistä. Tuotevalmistuksessa pintakäsittely on tuotteiden maalaamista ja pinnoittamista esimerkiksi sinkillä, nikkelillä, kromilla, hopealla ja kullalla. PINTAKÄSITTELIJÄ Metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisala PINTAKÄSITTELIJÄ Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisala LATTIANPÄÄLLYSTÄJÄ, MAALARI Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala Työpaikkoja on maalaus-, lattianpäällystys- ja rakennusliikkeissä sekä puu- ja metallituoteteollisuudessa. Alalla on työvoimapula erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. Kehitysnäkymät ovat hyvät rakentamisen suhdannevaihteluista huolimatta, koska korjausrakentamista tehdään paljon ja Suomen puu- ja metallituoteteollisuus on kehittymässä hyvää pintakäsittelyä vaativien erikoistuotteiden valmistajaksi. PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO Prosessiteollisuudessa valmistetaan muun muassa lääkkeitä, panimotuotteita, polttoaineita, pesuaineita, kosmetiikkaa, maaleja, paperia ja pakkauksia sekä vanerija lastulevyjä. Prosessinhoitajan työtehtävät sisältävät erilaisten tuotteiden valmistusprosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tuotanto on pitkälle automatisoitua. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytön- ja laadunvalvontaa, häiriötapausten selvittämistä sekä käynnissäpitotöitä. PROSESSINHOITAJA Biotekniikan osaamisala Kemiantekniikan osaamisala Levyteollisuuden osaamisala Paperiteollisuuden osaamisala Sahateollisuuden osaamisala Tyypillisiä työpaikkoja ovat bio- ja kemiantekniikkaa hyödyntävät tuotantolaitokset, kuten lääke-, maali- ja lannoitetehtaat, vesi- ja voimalaitokset, öljynjalostuslaitokset, paperiteollisuuden eri sektorit, kuten massanvalmistuksen, 18 AMMATTIosaaja

19 paperin- ja kartongin valmistuksen tuotantolaitokset. Lisäksi höyläämöt, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai komponenttilinjat sekä puutuoteteollisuuden tuotantolaitokset työllistävät prosessinhoitajia. PUUALAN PERUSTUTKINTO Puualan ammattitaidon perusta on erilaisten puumateriaalien käyttö. Puuseppä osaa valita oikeat materiaalit, joista hän valmistaa erilaisia puutuotteita määriteltyjen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Hän osaa käyttää erilaisia puusepänteollisuuden peruskoneita kuten sahoja, höyliä, jyrsimiä, porakoneita, CNC-koneita ja nauhahiomakoneita. PUUSEPPÄ Puusepät työskentelevät useimmiten huonekaluteollisuudessa, rakennuspuusepänteollisuudessa ja puurakentamisen yrityksissä. Puualan yritysten koko vaihtelee yhden hengen yrityksistä satoja henkilöitä työllistäviin huonekalutehtaisiin. Alalta on poistumassa ikääntyviä ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia osaajia. Moderni puusepänteollisuus tarjoaa työpaikkoja monipuolisille puualan osaajille. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO Alalla rakennetaan jokapäiväistä ympäristöämme: asuin-, liike-, teollisuus- ja hallintorakennuksia, voimalaitoksia, satamia, siltoja ja teitä. Nykypäivän rakentamisessa korostuu ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä. Työ sisältää myös lisääntyvästi korjausrakentamista ja rakennusten ylläpitoa. KIVIRAKENTAJA Kivialan osaamisala MAARAKENTAJA Maarakennuksen osaamisala MAARAKENNUSKONEENKULJETTAJA Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala TALONRAKENTAJA Talonrakennuksen osaamisala Alalla työskennellään talon- ja maarakennustyömailla, ulkomailla kansainvälisissä rakennusprojekteissa, rakennusaineteollisuuden tuotantolaitoksissa, suunnittelutoimistoissa, myynnissä ja markkinoinnissa, valtion ja kuntien palveluksessa tai yrittäjänä. Vaikka rakentamisen määrä Suomessa pysyneekin nykyisellä tasolla, ala tarvitsee nykyisten työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi paljon uusia ammattilaisia. SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Sähköalan ammattilaisia tarvitaan sähkön tuottamisen, jakelun ja siirron, sähköistyksen sekä sähköasennusten, korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon ammattitehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmiä tai sähköjakeluverkkoja. SÄHKÖASENTAJA, AUTOMAATIOASENTAJA Alan työpaikat ovat sähköasennusliikkeissä, sähkölaitoksissa ja sähköverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä prosessija automaatioteollisuudessa. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Talotekniikan osaamista tarvitaan uudisrakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa. LVI-alalla suunnitellaan, asennetaan ja huolletaan kiinteistöjen lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita ja -järjestelmiä. Perin-teiseen LVI-alaan sisältyy yhä enemmän säätö- ja automaatiotekniikkaa sekä pienimuotoisia sähköasennuksia. TEKNINEN ERISTÄJÄ, RAKENNUSPELTISEPPÄ Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen osaamisala ILMANVAIHTOASENTAJA Ilmanvaihtoasennuksen osaamisala KYLMÄASENTAJA Kylmäasennuksen osaamisala PUTKIASENTAJA, LÄMMITYSLAITEASENTAJA Putkiasennuksen osaamisala Työpaikkoja on muun muassa prosessiteollisuudessa ja muun teollisuuden, kiinteistöhuoltoyhtiöiden, kuntien ja valtion palveluksessa sekä yrittäjänä. Haasteena ovat alan teknisen kehityksen jatkuva seuraaminen, tietoteknistyminen, palvelujen vienti ja ulkomaiset projektit. TEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTUTKINTO Suunnitteluassistentin työ liittyy teknisen suunnittelun mallintamiseen, tuotemallien yhdistelyyn ja siirtämiseen, piirustusten ja dokumenttien tuottamiseen ja ylläpitämiseen, erilaisten suunnitteluun liittyvien julkaisujen tekemiseen sekä tuotteiden markkinointiin ja mainontaan. Työhön kuuluu myös asiakaspalvelu sekä osallistuminen laitteiden ja ohjelmien ylläpitoon. Työssä vaaditaan yhteistyökykyä, kokonaisvaltaista näkemystä, vastuullista ja itsenäistä työskentelyä, hahmotuskykyä, työn suunnittelu- ja järjestelytaitoa, johdonmukaisuutta ja pitkäjännitteisyyttä, valmiutta ammattitaidon ylläpitämiseen sekä halua jatkuvaan itsensä kehittämiseen. SUUNNITTELUASSISTENTTI Yritykset, kaupunkien ja kuntien organisaatiot sekä valtio työllistävät suunnitteluassistentteja piirtäjinä, suunnitteluavustajina ja nuorempina suunnittelijoina. Suunnitteluassistentit työskentelevät myös rakennus-, LVI-, sähkö-, koneja infra-alan alan piirustuksia ja julkaisuja tuottavissa yrityksissä tai yrittäjinä. TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Tekstiili- ja vaatetusala on kansainvälistä. Tekstiilien valmistus elää dynaamista kehitysvaihetta uusien materiaalien, viimeistysten ja valmistusteknologioiden alueella. Vaatetukseen liittyy useita erilaisia valmistusprosesseja kuten vaatteet, jalkineet ja asusteet. Lisäksi on koko tekstiilihuollon vaativa tehtäväkokonaisuus. SUUTARI Jalkinealan osaamisala TEKSTIILIHUOLTAJA Tekstiilihuollon osaamisala TEKSTIILINVALMISTAJA Tekstiilitekniikan osaamisala VAATETUSOMPELIJA, SISUSTUSOMPELIJA, MODISTI, VAATTURI Vaatetuksen osaamisala Alan ammattilaiset työskentelevät tuotannon monissa eri tehtävissä. Alan työpaikkoja ovat ompelimot, tekstiili-, vaate- ja jalkineteollisuus, suutari-, hattu-, turkis- ja vaatturiliikkeet sekä pesulat. Liike-elämässä tutkinnon suorittaneet työskentelevät muun muassa myyjinä, korjausompelijoina, markkinointitehtävissä tai yksityisyrittäjinä. TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto antaa tarvittavan perusosaamisen tieto- ja tietoliikennetekniikan tuotanto-, asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Elektroniikan suuntaavat tutkinnon osat suorittanut elektroniikka-asentaja osaa tehdä elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korjaus- ja käyttöönottotehtäviä sekä huolto- ja asennustoimintaan liittyviä asiakaspalvelutöitä. ICT:n suuntaavat tutkinnon osat suorittanut ICT-asentaja osaa tehdä tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennukset ja käyttöönoton. Keskeisiä osaamisaloja ovat asuntojen ja liikekiinteistöjen tietoliikenne- ja tietokonelaitteet sekä niiden asennukset. ICT-ASENTAJA, ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA Alan työpaikat ovat elektroniikkateollisuudessa, tietoverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä ICT-alan tuotteita ja palveluita tarjoavissa yhtiöissä. TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja ympäristön häiriötekijät lisäävät turva-alan monipuolisten palvelujen tarvetta. Yksityiseen turva-alaan kuuluvat vartiointi, yksityisetsivätoiminta, turvaurakointi, rakenteellinen turvallisuus, lukkosepäntoiminta ja tekniset valvontajärjestelmät, turvakonsultointi, tietoturvallisuus ja näihin liittyvä koulutus. Tutkinto antaa perusvalmiudet työskennellä erilaisissa turva-alan tehtävissä. TURVALLISUUSVALVOJA Työpaikkoja on turvallisuusalan yrityksissä, palveluorganisaatioiden ja teollisuuden turvallisuusvalvonnan piirissä sekä viranomaissektorilla. Alan työpaikkojen määrä on ollut rajussa kasvussa viime vuosina. VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO Veneenrakentajan työ on varsinkin pienissä yrityksissä laaja-alaista siten, että yhdelle henkilölle voi kuulua esimerkiksi lujitemuovityötä, puusepäntyötä, kone- ja laiteasennuksia, LVI-asennusta, heikkovirta-asennusta ja vielä näiden ja veneen ominaisuuksien suunnittelua. Veneenrakentajalla on oltava suuntautumisestaan riippuen lujitemuovi-, puu- tai metalliveneiden rakentamiseen, veneiden sisustamiseen tai korjaamiseen liittyvää erikoisosaamista. Erikoistuneempaa osaamista tarvitaan varsinkin suuremmissa alan yrityksissä. VENEENRAKENTAJA Veneenrakennusalan työpaikat sijoittuvat yleensä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka harjoittavat veneenrakennusta, -suunnittelua ja -korjausta sekä tarvikkeiden valmistusta ja myyntiä. Alalla on hyvät mahdollisuudet toimia myös yrittäjänä. Alan noin veneenrakentajasta suurin osa AMMATTIosaaja 19

20 työskentelee lujitemuoviveneiden valmistuksessa. Puuveneenrakennusalalla työskentelee 150 veneenrakentajaa. Haasteena on veneilyn lisääntyvä suosio ja veneenrakennustoiminnan nopea monipuolistuminen. VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO Ammatin kuvaan kuuluu neljä erikoistumisaluetta: perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu, teollinen verhoilu ja sisustus. Alan vaativassa ammattityössä tarvitaan käden taitojen lisäksi luovuutta, tyylitajua ja hyvää värisilmää. SISUSTAJA Sisustuksen osaamisala VERHOILIJA Verhoilun osaamisala Alan suurin työllistäjä on teollinen verhoilu, missä ammatteja ovat rungon kokoajat, esiheloittajat tai kone- ja kalusteverhoilijat. Työpaikkoja on myös huonekalutehtaissa ja verhoomoissa. Verhoilijat toimivat myös yrittäjänä. Perinteiset työtavat ja materiaalit hallitseva verhoilija voi työllistyä myös esimerkiksi museotyöhön. Sisustaja työskentelee asuntojen ja julkisten tilojen korjaustöissä sekä uudisrakentamista tekevissä yrityksissä, alan tarvikkeita myyvissä liikkeissä ja myös itsenäisinä yrittäjinä. Luonnonvara- ja ympäristöala Alalla toimitaan maa- ja metsätaloudessa tai muiden luonnonläheisten elinkeinojen parissa. Maaseudun elinkeinorakenteen muutoksessa on luotava korvaavia elinkeinoja, uusia toimintatapoja ja yrittämisen muotoja. Haasteena on lisääntyvä vaatimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja ympäristömyönteisestä toiminnasta. Uusien EU-maiden mukaantulo asettaa haasteita erityisesti luonnonvara-alojen kilpailukyvyn säilyttämiselle. HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO Hevostenhoitajan työ sisältää hevosten hoitamisen lisäksi entistä enemmän asiakaspalvelua. Ratsastuksenohjaajilla on usein vastuullaan tallin toiminnan ja hevosten hoidon organisointi ja tallityöt. Alalla voi erikoistua hevosten kengittämiseen, varusteiden valmistamiseen ja huoltoon, monipuolisiin hevospalvelujen tarjoamiseen tai hevoskasvatukseen. HEVOSTENHOITAJA, RATSASTUKSENOHJAAJA Hevostenhoitajat hoitavat hevosia esimerkiksi ratsu- ja ravitalleilla. Ratsastuksenohjaajat toimivat ratsastuksenopettajien apuna ratsastuskouluissa ja usein myös yrittäjänä. KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO Alan toimintasektoreita ovat kalastus, kalanviljely, kalanjalostus, kalatuotteiden markkinointi ja myynti sekä kalastusmatkailu. Kalavesien hoito sekä kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden myynti kuuluvat myös alan toimintaan. KALANJALOSTAJA, KALANVILJELIJÄ, KALASTAJA, KALASTUKSENOHJAAJA Alan työpaikkoja on kalastuksen lisäksi kalanjalostuksessa ja -viljelyssä, kalakaupassa, kalastusmatkailussa sekä tutkimuksessa ja hallinnossa. Lisääntyvä ammattikalastuksen muoto on hoitokalastus rehevöityneiden vesistöjen kunnostamiseksi. ELÄINTENHOITAJA ei vain rapsuttele lemmikkejä KARITA HUTTUNEN valmistui keväällä eläintenhoitajaksi Ylä-Savon ammattiopistosta. Koulupäivät ovat hänen mielestään vaihtelevia. Käytäntöpäivinä harjoitellaan esimerkiksi koirien trimmausta tai eläinten hoitamista koulun navetassa. Teoriapäivinä opiskellaan luokassa opettajan johdolla. Kivointa opinnoissani on ollut se, että saan olla eläinten kanssa. Koulussa olen saanut opiskella samanhenkisten ihmisten kanssa. Olen myös löytänyt opintojen kautta omat vahvuuteni ja oppinut hyödyntämään niitä, Karita kertoo. Karitan mukaan eläintenhoitajan työ ei ole pelkkää lemmikkien rapsuttelua. Työ on fyysisesti raskasta ja saattaa olla jopa vaarallista, jos työskentelee isojen eläinten kanssa. Eläintenhoitajan työhön kuuluu eläinten ruokkiminen ja terveydentilan tarkkailu. Suosittelen alaa sellaiselle, joka on jatkuvasti valmis oppimaan uutta. Eläinalalla ei voi koskaan tietää kaikkea, hän toteaa. MAATALOUSALAN PERUSTUT- KINNOSSA voi valita esimerkiksi maatilatalouden osaamisalan tai eläintenhoidon osaamisalan. Eläintenhoidon osaamisalalta valmistuneet voivat työskennellä esimerkiksi eläintenhoitoalan yrityksissä, maatiloilla, eläintarhoissa tai eläinklinikoilla. YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTOS- SA voi opiskella esimerkiksi hevostenhoitajaksi, maaseutuyrittäjäksi tai sisustajaksi. Oppilaitos tarjoaa myös valmentavaa koulutusta ja erikoisammattitutkintoja. METSÄKONEENKULJETTAJA nauttii luonnosta EERO SIEKKINEN, 18, opiskeli metsäkoneenkuljettajaksi Etelä-Savon ammattiopistossa (Esedu). Hän kertoo opiskelun olevan käytännöllistä ja luonnonläheistä. Ensimmäisenä vuonna tehdään paljon luonnon hoitamiseen liittyviä juttuja sekä esimerkiksi metsurin hommia. Koulupäivät vaihtelevat paljon, sillä teemme toisesta opiskeluvuodesta lähtien vuorotöitä, nuorimies kertoo. Eero erikoistui monitoimikoneen kuljettajaksi. Työ ei ole pelkkää puiden kaatamista: pitää ottaa ympäristö huomioon ja olla tarkkana siitä, että kaataa oikean puun. Metsäkoneenkuljettajan on myös itse osattava huoltaa työkoneensa. Parasta opiskelussa on ollut se, ettei tarvitse vain istua luokassa. Tämä ala soveltuu luonnosta pitävälle ja itsenäiselle tyypille. Metsäkoneenkuljettajat työskentelevät yksin, joten on tärkeää, että pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä. METSÄKONEENKULJETTAJAKSI valmistutaan metsäalan perustutkinnosta metsäkoneenkuljetuksen osaamisalalta. Metsäkoneenkuljettajan tehtäviin kuuluvat esimerkiksi avo- ja harvennushakkuut sekä puutavaran lähikuljetus. ESEDU on monialainen toisen asteen ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa koulutusta seitsemällä eri koulutusalalla nuorille ja aikuisille. Oppilaitos toimii muun muassa Mikkelissä, Pieksämäellä ja Juvalla. 20 AMMATTIosaaja

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014 ALOITUSPAIKAT 2015 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2014 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 511 463 130 116 91 214 84 398 2119 2139-20 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 536 435 124 106 89 198 40 369 2009 443 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 478 458 118 104 78 197 91 381 2017 450 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2016 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 478 446 118 104 78 197 91 383 2007 2068-61 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS

OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS Valintaryhmät 1 Viittomakielisen ohjauksen Lapsi- ja

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Määrällisen seurannan tulokset 2013 2014 Sisällys Sisällys... 2 1. Määrällinen seuranta... 3 2. Tutkinnon suorittamisen lopettaminen... 4 2.1 Tulokset

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :40:57 1(5) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :40:57 1(5) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 18.04.2016 10:40:57 1(5) Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 2016 Syksy Oppilaitos: 10053 Koulutuskeskus Salpaus Tiedot päivitetty Opintopolusta: 18.4.2016 08:07 Haku- Koodi Toimipiste

Lisätiedot

Opinvipinää

Opinvipinää Opinvipinää 4.11.2016 Haku Lappiaan Yhteishaku www.opintopolku.fi 21.2. 14.3.2017 Kaikilla aloilla myös yo-paikkoja Jatkuva haku suoraan oppilaitokseen Yhteishakuaikana keskitetysti, jos jo aiempi ammatti

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

TEKNIIKANJALIIKENTEENALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETAL. JA HALL

TEKNIIKANJALIIKENTEENALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETAL. JA HALL Liite 2, AmoKjk 26.5.214 ALOITUSPAIKAT2OI5 E E E E E E E E < >- YHTEENSÄ 112 511 463 13 116 91 214 84 398 2119 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 4 4 KULTTUURIALA 48 142 19 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETAL. JA

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT 1.8.2006 LUKIEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT UUDET RAJOITUKSET

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT 1.8.2006 LUKIEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT UUDET RAJOITUKSET pvm 15.9.2006 dnro 423/530/2006 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT 1.8.2006 LUKIEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT UUDET RAJOITUKSET Opetusministeriö

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Avoimet ovet esittelypolut

Avoimet ovet esittelypolut LIITE 1 1 (6) Avoimet ovet 2016 -esittelypolut Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän ammattiopiston koulutustarjontaan 22. 24.11.2016 klo 9.00 14.00. Ruokataukoa pidämme klo 11.00 12.00, jolloin ei järjestetä

Lisätiedot

Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, yo 0,00 Maatalousalan perustutkinto, yo 13,00

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, yo 0,00 Maatalousalan perustutkinto,

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Määrällisen seurannan toteutus Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan määrällisen seurannan kehittäminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa ( 2011 2015) Tarkoituksena on ollut tuottaa ajantasaista

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on yhteensä vuosina 2005-2009 suoritetut perustutkinnot. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENTEESEEN KUULUVAT TUTKINNOT ALKAEN

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENTEESEEN KUULUVAT TUTKINNOT ALKAEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENTEESEEN KUULUVAT TUTKINNOT 1.1.2019 ALKAEN HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 1) Kasvatus ja ohjausalan perustutkinto Nuoriso ja yhteisöohjauksen osaamisala Kommunikaation

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Tule opiskelemaan! AMMATTIOPISTO TAVASTIA AIKUISKOULUTUS 2016

Tule opiskelemaan! AMMATTIOPISTO TAVASTIA AIKUISKOULUTUS 2016 Tule opiskelemaan! AMMATTIOPISTO TAVASTIA AIKUISKOULUTUS 2016 Perustutkinto näyttötutkintona Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Valma-koulutus Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena

Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena Stadin ammattiopiston kokemuksia 4/5/13 Miksi? Stadin ammattiopiston toiminta-ajatuksena on monipuolisen ja laadukkaan ammatillisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä Alueelliset työpajapäivät 11.-12.6.2014 Tampere Tutkinnon perusteiden työversio Tutkinnon perusteiden riisuttu versio, joka sisältää Sisällöt suoraan tutkinnon

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

PERUSTUTKINTO- KOHTAISET TER- VEYDENTILAVAATI- MUKSET

PERUSTUTKINTO- KOHTAISET TER- VEYDENTILAVAATI- MUKSET PERUSTUTKINTO- KOHTAISET TER- VEYDENTILAVAATI- MUKSET Alla on lueteltu tutkintojen perusteiden pohjalta tutkintokohtaisesti ne terveyteen liittyvät vaatimukset, jotka voivat vaikuttaa opiskelijaksi ottamiseen.

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2017 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Opiskelijan polku Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 13.11.2015 Anna Oikarinen Katri Antinmaa. 13.12.2015 Jatta Herranen (PKKY)

Opiskelijan polku Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 13.11.2015 Anna Oikarinen Katri Antinmaa. 13.12.2015 Jatta Herranen (PKKY) Opiskelijan polku Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 13.11.2015 Anna Oikarinen Katri Antinmaa 13.12.2015 Jatta Herranen (PKKY) 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Vastaajien taustatiedot 3. Tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

/ Minna Kansanaho Nyt olemme.

/ Minna Kansanaho Nyt olemme. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ajanohjauksen perustutkinnon päivitystyö Uusi tutkinto voimaan 1.8.2009 13.11.2008 / Minna Kansanaho Minna.kansanaho@epopisto.fi Nyt olemme. Tutkintoa on edelleen päivitetty

Lisätiedot

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivät Hotelli Haaga 20.1.2017 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Perustetyöryhmän eteneminen Toimikausi

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Vankiloiden opetustarjonta 2016

Vankiloiden opetustarjonta 2016 Vankiloiden opetustarjonta 2016 ETELÄ-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE Vankila Koulutus Ala Ajankohta Järjestäjä Helsingin lyhytaikaisvangeille Peruskoulu (9.luokan puuttuvat kurssit) selliopiskeluna 3-4 kurssia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Kainuun maakunnan hakutoimisto Maija-Liisa Valtanen Ketunpolku 1 (Tieto 2) 87100 Kajaani Puh. 044 777 3115 hakutoimisto@kao.fi 1 Yhteishaku keväällä

Lisätiedot

Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015

Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015 Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015 5.8.2015 Opiskelijoita 20.1.2015 526 1022 600 820 2968 Eronneet opiskelijat ajalta 1.4.-30.6.2015 AIKO HAYO H HAYO K HAYO IISAKKI IKATA IKOL OSARA LUPI MSKK KOSOL TKTO

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Yhteishaku 2016, opinto-ohjaajat Mikko Siippainen ja Mia Gerdt

Yhteishaku 2016, opinto-ohjaajat Mikko Siippainen ja Mia Gerdt TERVETULOA 9- LUOKKALAISTEN VANHEMPAINILTAAN! Tervehdyssanat, rehtori Pekka Pyykkönen ja apululaisrehtori Maaret Tervonen Yhteishaku 2016, opinto-ohjaajat Mikko Siippainen ja Mia Gerdt YHTEISHAKU 2016

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Koulutustarjonta. Yhteishaku kevät Oulun seudun ammattiopisto

Koulutustarjonta. Yhteishaku kevät Oulun seudun ammattiopisto Koulutustarjonta Yhteishaku kevät 2017 Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi Opi, innostu, työllisty OSAOssa opiskelet ammattilaiseksi moderneissa digitaalisissa ja perinteisempien kädentaitojen oppimisympäristöissä.

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot