Nyt mennään! Nurmijärven joukkoliikenneliite sivut 9 12

Transkriptio

1 N U R M I J Ä RV I N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Sivu 3 Aleksia ruokapalvelut suosii kotimaisia ruoka-aineita. Sivut 6 7 Sivut Aleksis Kivi -viikko Sivu 17 Sivu HELMI sähköinen reissuvihko kodin ja koulun välillä. Sivu 18 Sivu Suomen Latu selvitti: Nurmijärvellä monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Nyt mennään! Nurmijärven joukkoliikenneliite sivut

2 Pääkirjoitus Lehtien sivut ovat viime viikkoina täyttyneet talouskriisin ohella hallitusohjelmaan kirjattuun kuntauudistukseen liittyvistä erilaisista kommenteista ja spekuloinneista sekä tulevan kuntarakenteen karttaharjoitelmista. Yllättäviä ajatuksia on esitetty Nurmijärvenkin osalta. Nurmijärveä on oltu liittämässä Pohjois-Uudenmaan suurkuntaan, jossa meidät on yhdistetty Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven, Lopen, Mäntsälän ja Janakkalankin kanssa. Joissain uutisissa Nurmijärvi on liitetty joko Hyvinkääseen tai Keski-Uudellemaalle Keravaan, Järvenpäähän ja Tuusulaan. Onpa uutisissa väläytetty meidät laitettavaksi osaksi Vantaatakin. Mikään näistä mahdollisen kuntauudistuksen liitosvaihtoehdoista ei ole saanut kuntalaisia eikä kunnan poliittisia päättäjiä lämpenemään. Nurmijärvi on historiallisen kehityksen myötä kasvanut voimakkaimmin ensin pohjois- ja keskiosistaan ja viimeisten vuosikymmenten aikana eteläosistaan. Kunnan asukkaiden asioimis- ja työpaikkaliikenne ovat vakiintuneet entistä enemmän etelän suuntaan pääkaupunkiseudun kuntiin. Luonnollisia yhteyksiä pohjoisen suuntaan on Hyvinkäätä lukuun ottamatta varsin vähän. Yli kahdentoista vuoden virkaurani aikana olen tehnyt yhteistyötä edellä olevista kunnista Kuuma-kuntien ja Vantaan kanssa. Joissakin näistä kunnista olen käynyt työasioissa pari kertaa. Muut Hämeen maakuntaan kuuluvat kunnat ovat lähes täysin vieraita, niin kuin ne varmaan ovat pääosin myös päättäjille ja kuntalaisille. Mitkään edellä mainituista kunnista eivät myöskään muodosta työssäkäyntikäyntialuetta, jota pidetään tulevan kuntauudistuksen yhtenä tärkeimmistä yhdistämiskriteereistä. NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi Päätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh PL 37, Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Kuntauudistuksen kanssa ei kannata hötkyillä Kuntauudistukselle on varmasti järkeviä perusteita ja kuntien yhteenliittymisille tarvetta myös tulevaisuudessa. Tarvitsemme avarakatseisuutta ja uudelleen ajattelua taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvojen kuntien luomiseksi tulevaisuuden palveluja turvaamaan. On kuitenkin syytä miettiä järkevästi ja harkiten, miten turvataan nykyisten hyvin toimivien ja taloudelliselta toimintamahdollisuuksiltaan vahvojen sekä väestömäärältään suurehkojen kuntien tulevaisuus toimia itsenäisinä. Siihen, minkä kokoinen kunta toimii asukkaiden näkökulmasta parhaiten, ei ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta. Myös tulevaisuudessa on olemassa erikokoisia kuntia, joissa on asukkaiden tarpeet parhaiten tunteva poliittinen päätöksentekojärjestelmä ja joissa eurooppalainen demokraattinen läheisyysperiaate, demokratian kulmakivi toimii hyvin. Nurmijärvi on sopivan kokoinen kunta tuottamaan lähipalveluja itsenäisenä kuntana ja toimimaan yhteistyössä naapurikuntien kanssa niissä palveluissa, joissa tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Meidän tulee rauhallisesti ja analyyttisesti tutkia tulevaisuuttamme sekä välttää ylilyöntejä ja turhia karttapohdintoja. Vuosi 2012 näyttää tulevaisuuden suunnan kun muokkaamme uutta kuntajärjestelmää ja luomme pohjaa sitä koskevalle lainsäädännölle. Taloustilanne varsin hyvä Nurmijärven kunnan taloudellinen tilanne oli viime vuonna ennakoitua parempi. Myös tämän vuoden taloustilanne näyttää osavuosikatsauksen perusteella varsin hyvältä. Ensi vuoden talousarviota tehdään kunnassa osittain laput silmillä. Artikkelit: LEENA VALKONEN JL-Media leena.valkonen@saunalahti.fi Kansikuva Jukka Jusslin. Keijo West Nukarinkoskella, sivu 18. Talousarviota on valmisteltu tietämättä tarkasti mitä valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion veroratkaisut ja valtionosuuksien leikkaukset sisältävät ja mihin yleinen talouden tilanne kääntyy. Tarpeet ovat jälleen kerran merkittävästi taloudellisia mahdollisuuksia suuremmat. Erityisesti rakennusinvestointien ja kunnallisteknisen rakentamisen menot ovat kasvamassa hyvin suuriksi. Tähän vaikuttavat varsinkin uusien asunto- ja työpaikka- alueiden sekä Klaukkalan keskustan kehittämisen kustannukset. Kunnan lainamäärä on kasvamassa ennakoitua merkittävästi nopeammin. Valtuustolla tulee sen toiminnan nelivuotiskauden viimeisenä vuotena ja ennen kunnallisvaaleja olemaan haasteellinen tehtävä pitää tiukkaa talouslinjaa ja kunnan talous tasapainossa. Kunnan tiedotuslehti sisältää taas kerran paljon ajankohtaista asiaa. Toivotan lukijoille mukavia hetkiä lehden parissa. Lehden tekijät toivovat myös palautetta. Vain näin voimme parhaiten kehittää lehtemme sisältöä ja luettavuutta. Oikein mukavaa syksyä ja talven odotusta lehtemme lukijoille. Nurmijärvellä tapahtuu paljon loka-joulukuussa. Tervetuloa nurmijärveläiset tutustumaan myös kunnan kulttuuritapahtumiin kirjastoissa, erityisesti tulevan Kivi-viikon aikana. Kimmo Behm Kunnanjohtaja Painosmäärä: kpl Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Taitto: KRISTA JÄNNÄRI Mainospalvelu Kristasta Oy Nurmijärvi lukuina Asukasluku (ennakkotieto ) Lisäystä vuoden alusta Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 19 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 2,60 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( %) 0 6-vuotiaat 10,4 % 7 14-vuotiaat 12,8 % vuotiaat 11,2 % vuotiaat 53,9 % Yli 65-vuotiaat 11,6 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä (1/2009) Työllinen työvoima (1/2009) Päätaajamat/asukasluvut: ( ) Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Muut Kunnanvirasto kiinni joulunajan välipäivät Kunnanvirasto pidetään suljettuna joulun ja uuden vuoden välipäivinä, eli Käytäntö perustuu kunnanhallituksen päätökseen viraston aukioloajoista. Virasto on kesäaikana kiinni kolme viikkoa sekä talvella joulun ja uuden vuoden välipäivät. Tämä kannattaa ottaa etukäteen huomioon asioinnissa. Sisältö, mm. 3 Aleksia ruokapalvelut suosii kotimaisia ruoka-aineita 4 Ilvesvuoressa alkamassa louhintatyöt 5 Telinekataja Oy:n avasi uuden logistiikkakeskuksen Karhunkorvessa 6 7 Aleksis Kivi -viikko Kylätapahtumista runsaasti palautetta 9 12 Nurmijärven joukkoliikenneliite 13 Nukarin koulu ja päiväkoti maalämpöön 14 Terveyskeskuksen laajennus on edennyt aikataulussaan 15 Käyttämättömät hammaslääkäriajat ovat vähentyneet 16 Vesilaitos uusii kaukovalvontajärjestelmiään 17 Sähköinen Helmi-reissuvihko välittää tietoa kodin ja koulun välillä 18 Nurmijärvellä monipuolinen ulkoilureittien ja kuntoratojen valikoima 18 Nurmijärven luontohelmiä: Nukarinkoski 20 Tapahtumakalenteri 2

3 Nurmijärven kunnan ruokapalveluista vastaava Aleksia-liikelaitos suosii kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa ruuanvalmistuksessa, kertoo vuoden vaihteessa työnsä aloittanut va. ruokapalvelupäällikkö Iris Vikman. Ruokapalveluissa on tehty mm. keittiöselvitys sekä mitattu biojätteeseen menevän ruuan määrää. Selvitykset palvelevat kunnan ruokahuollon kehittämistä. Aleksiassa tehdään noin ruoka-annosta päivittäin. Tästä suurin osa on kouluruokaa eli annosta. Päiväkoteihin ruokaa tehdään annosta ja muut noin 900 annosta ovat vanhuspalveluiden, terveyskeskuksen sekä tukipalveluiden ruoka-annoksia. Ruokapalveluissa työskentelee 113 työntekijää. Kunnassa on ollut koolla hallintojohtaja Jukka Anttilan johdolla ns. keittiötyöryhmä, jonka tehtävänä on ollut selvittää ruokailun nykytilannetta ja tulevaisuutta vuoteen 2016 ja Ruokaa tuotetaan tällä hetkellä 24 tuotantokeittiössä, joista sitä se jaetaan edelleen eri puolille kuntaa palvelukeittiöihin. Aleksian huoli on se, että keittiöhenkilökunta ikääntyy ja eläköityminen tulee kiihtymään varsinkin vuoden 2016 jälkeen. Kaikki lähialueen kunnat kilpailevat henkilökunnasta ja osaavan henkilökunnan saaminen tuleekin olemaan suurin tulevaisuuden haaste ruokapalveluissa, Iris Vikman toteaa. Vikmanin mukaan keittiöiden laitekapasiteetti riittää vuoteen 2016, mutta sen jälkeen on mietittävä laitekannan uusimista ja tuotantokeittiöiden määrää. Yleinen suuntaus on ollut, että ruokatuotantoa on kunnissa keskitetty yhä suurempiin yksiköihin. Mitä Nurmijärvellä tullaan tekemään viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, siitä ei ole vielä esityksiä. Keittiötyöryhmä on selvittänyt Nauravista nakeista se alkoi Kunnan tuore ruokapalvelupäällikkö Iris Vikman kertoo nauraen, että hän on aina ollut kiinnostunut ruuanlaitosta. Nauravista nakeista se alkoi, tein niitä 12-vuotiaana koulussa ja niitä täytyi heti tarjota kotonakin omalle perheelle. Mamman marjapiirakalla hän hurmasi kaverinsa lukioaikana. Ammatinvalinta oli selvää, sen tuli liittyä ruokaan. Sipoossa asuva Vikman on kotoisin Nurmijärveltä ja kertoo olevansa Nurmi- Kuvat: Leena Valkonen Aleksia ruokapalvelut suosii kotimaista lähinnä aikataulullisesti laitekannan käyttöikää ja henkilöstötarpeita verrattuna väestökehitykseen. Ruuan hankinnassa on tehty linjauksia ja Aleksian ruokapalveluissa suositaan kotimaisia raaka-aineita. Mielellään käytetään myös luomua ja lähiruokaa, jos se on mahdollista, Iris Vikman kertoo. Periaatteessa meillä kiertää 18 viikon lista ja ruoka on yleensä samaa kaikissa paikoissa niin päiväkodeissa, kouluissa kuin vanhuspalveluissa. Ruuan menekkiä seurataan ja aika tarkkaan tiedetään suosikit ja inhokit. Pyrimme ruokapalveluissa tuottamaan sellaista ruokaa, joka maistuu ja käy kaupaksi. Kotimainen ohra on tullut ruokalistalle puuron ja lisäkkeen muodossa. Koulujen ruokalistalla puuropäivä on kaksi kertaa kuudessa viikossa ja se on varsin suosittu. Näyttää siltä, että puuro ja mehukeitto maistuu hyvin kaiken ikäisille. Ja kun kaalikunta ollaan, niin kaali on myös ruokalistalla eri muodoissaan. järven yhteiskoulun kasvatti. Nurmijärvelle Vikman siirtyi Helsingin kaupungilta Palmiasta. Aleksiaan hän tuli keväällä 2010 ruokapalveluohjaajaksi ja siirtyi nykyiseen tehtäväänsä, kun ruokapalvelupäällikkö Liisa Rytkönen jäi eläkkeelle. Olen työskennellyt aiemmin Nikkilän sairaalassa Sipoossa, josta siirryin Helsingin kaupungintalon ravintolaan. Siellä tulivat tutuiksi erilaiset asiakkaat niin keisarit kuin kuninkaat. Pal miassa olen työskennellyt parikymmentä vuotta sekä päivähoitopuolella että vanhuspuolella. Restonomiopinnoissa tein lopputyönäni Suursuon sairaalan asiakastyytyväisyyskyselyn. Nurmijärvi on nuorten perheiden kunta ja täällä on paljon koululaisia. Koen, että täällä saan nuorista vielä uuden ulottuvuuden työsarkaani. Ja aiemmista työkokemuksistani voin mahdollisesti tuoda jotain uutta tuliaisina kuntaan, Vikman kiteyttää. Kasvisruokaa ja välipaloja koululaisille Nurmijärven yhteiskoulun kouluravintola avautui syyskuussa. Aiemmin kasvisruokavaihtoehto on ollut erillinen dieet tiruoka. Nyt kasviruokaa on tarjolla NYK:issä yläasteen ja lukion oppilaille päivittäin. Viidessä yläasteen koulussa on tarjolla maksullinen välipala iltapäivisin. Välipalana on yleensä jogurttia, viiliä, hedelmiä ja itse valmistettuna mm. rahka, kiisseli tai piiras. Rajamäellä on aloitettu kokeilu, jossa aamu 9:n välitunnilla tarjotaan välipalana puuroa, koska koulun oppitunnit päättyvät jo klo 14. Koulujen retkieväisiin on tullut myös aamupalavaihtoehto. Koululla voidaan syödä lähtiessä aamupuuro, joten eväitä ei tarvitse kuljettaa mukana. Koulun rehtorin ja opettajien päätettävissä on, otetaanko eväät mukaan, vai syödäänkö koululla. Ikäihmisille uusia ruokailuvaihtoehtoja Aleksia ruokapalvelut valmistaa ja toimittaa ruokaa myös vanhusten palvelutaloihin sekä toimittaa tukipalveluaterioita. Klaukkalassa on toiminut Suopursun päiväkeskus jo reilut 10 vuotta,vuodesta Suopursussa on alueen ikäihmisten mahdollisuus ruokailla päivittäin. Kirkonkylässä Heikkarin päiväkeskus on ollut toiminnassa noin kahdeksan vuotta tarjoten lounasta myös ympäristön asukkaille. Syyskuussa Rajamäen päiväkeskuksen yhteydessä avattiin ruokaravintola, joka tarjoaa lounasmahdollisuu - den alueen ikäihmisille päivittäin (mape) klo välillä. Lounaan hinta on 6,20 euroa. Lähdemme liikkeelle kokeilumielessä ja katsotaan, minkä verran asiakkaita saapuu lounaalle. Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja parannusehdotuksia. Ruokailu on vanhuksille myös sosiaalinen tapahtuma. Toivomme, että alueen ikäihmiset löytävät tämän uuden mahdollisuuden ruokailla ja tavata toisiaan myös Rajamäellä, Vikman sanoo. Kunta tiedottaa Ruokapalvelutyöntekijä Petra Liuska täyttää leipäkoria Heikkarin palvelutalon lounasravintolassa. Elsi Hjelm käy Heikkarissa syömässä yleensä kerran viikossa ja pitää ruokaa maittavana. Ruuan jätekuorma tarkkailussa Aleksia ruokapalvelut pyrkii toimintansa tehostamiseen selvittämällä jätteeksi joutuvan ruuan määrää. Ensimmäinen ruokapalveluissa syntyvän biojätteen määrää kartoittava mittaus tehtiin vuosi sitten lokakuussa ja sama toistetaan tänä vuonna viikoilla 41ja 42. Mittaus ei ollut mitenkään tieteellinen eikä täysin tarkka, koska mittavälineenä käytettiin ns. ämpärimittausta. Tuloksia saatiin 74 toimipisteestä. Viikon aikana näissä pisteissä valmistettiin yhteensä ,5 kiloa ruokaa, josta ylijäämäruokana tai lautasjätteenä päätyi biojätteeseen yhteensä 2 131,1 kiloa. Mittaus kertoo, että valmistetun ruuan arvosta noin joka viides euro päätyi biojätteeseen, ruokapalvelupäällikkö Iris Vikman toteaa huolestuneena. Arvot ovat hänen mielestään odotetun kaltaisia ja suuruusluokaltaan samanlaisia, kuin alalla on yleensä raportoitu. Ikäihmiset syövät yleensä lautasensa tyhjäksi, koska heidät on siihen opetettu. Koululaiset laittavat herkemmin ruokaa roskiin. Siksi muutamilla kouluilla on järjestetty tapakasvatukseen liittyviä tempauk sia yhdessä rehtoreiden ja keittiöhenkilökunnan kanssa. Tällöin koululaisille on kerrottu ruuan jätekuormasta ja mitä se kiloissa ja rahassa merkitsee. Nokkelimmat laskivat heti, montako Play Stationia tai peliä jäteruokaan menevällä summalla saisi. Tempaukseen liittyi myös porkkana, jos söi lautasen tyhjäksi, sai jälkiruuaksi jäätelön. Valistustyötä on tarkoitus jatkaa. Samoin tulevat mittaukset kertovat, onko asiassa tapahtunut mitään muutosta. Myös keittiöissä seurataan aiempaa tarkemmin ruuan menekkiä ja pyritään ennakoimaan, ettei ylijäämäruokaa turhaan jäisi. 3

4 Kuva: Pasi Ripatti / DB Schenker Kunta tiedottaa Työpaikka-alue laajenee Ilvesvuoressa alkamassa mittavat louhintatyöt Ilvesvuoren työpaikka-aluetta laajennetaan 47,5 hehtaarilla nykyisen alueen eteläpuolelle. Alueella aloitettiin syyskuussa maanraivaustyöt, jotka jatkuvat kallion louhinnalla. Kaivuu muuttaa maisemaa ja taajamakuvaa merkittävästi, mutta työt pyritään toteuttamaan hallitusti ja mahdollisimman vähän ympäristöä häiriten, sanoo kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Mattila. Kaupanteossa myyjää edustivat Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm (vas.) ja talousjohtaja Tuula Valtonen ja ostajaa Schenker Cargo Oy:n toimitusjohtaja Jouni Sopula ja Oy Schenker East Ab:n toimitusjohtaja Göran Åberg (oik.). 4 Nyt käynnistynyt maanrakennustyö on kunnan historian suu rimpia. Kalliota louhitaan kaikkiaan kuutiometriä. Louhe ja siitä saatava murske käytetään lähes kokonaan työpaikka-alueen täyttöihin. Kunnassa päädyttiin nyt ensimmäistä kertaa kaava-alueen esirakentamiseen. Louhinta on järkevintä tehdä kerralla sen sijaan, että jokainen alueelle tuleva yritys joutuisi räjäyttelemään omalla tontillaan, Mattila toteaa. Louhintatöissä huomioidaan lähellä olevat liikenneväylät ja tiehallintoa informoidaan töistä. Räjäytykset saattavat aiheuttaa joitain katkoksia liikenteeseen, DB Schenker rakentaa Ilvesvuoreen Euromäärältään suurin yritystonttikauppa Nurmijärven kunnan historiassa solmittiin DB Schenkerin kanssa 9. syyskuuta. Yritys osti yhteispinta-alaltaan noin kahdeksan hehtaarin suuruiset määräalat. Lisäksi yrityksellä on optio varata laajennusta varten alueen eteläpuolelta noin 9 hehtaaria. Kaupan arvo on reilut 2 miljoonaa euroa. DB Schenker aikoo rakentaa Ilvesvuoreen varastotilat, joiden kokonaispinta-ala on neliömetriä. Tästä neliömetriä on ulkovarastotilaa. Uuteen varastoon tulee hyllypaikkaa sekä erityisvarastointiin soveltuvia tiloja. Toimipiste työllistää valmistuttuaan henkilöä. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa välittömästi ja toimitilat pyritään saamaan käyttöön alkusyksyllä DB Schenkerin päätökseen rakentaa Nurmijärvelle vaikutti kunnan ja työpaikka-alueen sijainti sekä kunnan joustava tapa hoitaa asioita. Allekirjoitustilaisuudessa DB Schenker Cargo Oy:n toimitusjohtaja Jouni Sopula totesi muun muassa, että verrattuna hänen aikaisempiin kokemuksiinsa asioiden sujuvuus ja yhteistyö tonttikaupan val- mutta niistä ilmoitetaan ennakkoon. Lähialueen kiinteistöissä on suoritettu ja suoritetaan katselmuksia ja tärinän vaikutuksia seurataan muun muassa tärinämittarein. Ilvesvuoren työpaikka-alueen laajennus on kokonaan rakentamatonta lukuun ottamatta alueen eteläkärjessä sijaitsevaa ns. Männistön muorin mökkiä, joka on osa rakennussuojelulailla suojeltua Ojakkalan tilaa. Alueen asemakaavanmuutos ja laajennusasemakaava oli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyssä elokuussa ja on tulossa syksyllä kunnanhallituksen käsittelyyn. Alueen esimarkkinointi on käynnissä ja tontteja aletaan myydä ensi vuonna. Tontteja on mahdollista räätälöidä yritysten tarpeiden mukaisesti. Työpaikka-alue tarjoaa yrityksille näkyvän paikan hyvien kulkuyhteyksien varrella Tampere Hämeenlinna-moottoritien kyljessä. mistelussa kunnan kanssa ovat yllättäneet myönteisesti. DB Schenker on maailman johtavia logistiikkapalvelujen tarjoajia. Vuonna 2010 DB Schenkerin liikevaihto oli lähes 19 miljardia euroa. Työntekijöitä on noin yli 2000 toimipisteessä maailman kaikilla tärkeimmillä talousalueilla. DB Schenker tarjoaa maa-, lentoja merikuljetusten lisäksi monipuolisen logistiikkapalveluiden valikoiman, joka sisältää globaalien toimitusketjujen hallintaan liittyvät ratkaisut. Kehityskuvan kolme kivijalkaa Nurmijärven kunnan kehityskuva vuoteen 2040 sisältää kolme kivijalkaa. Väestönkasvun tavoite on nurmijärveläistä vuoteen 2040 mennessä. Kasvu sijoittuu kuntarakenteessa päätaajamiin ja kyläkeskuksiin. Yhdyskuntarakennetta eheytetään. Va. kehitysjohtaja Aarno Konosen mukaan kehityskuvassa Nurmijärvi nähdään jatkossakin pientalovaltaisena, monikeskuksisena kuntana. Taajamien ominaispiirteitä vahvistetaan ja taajamia täydennysrakennetaan. Ydinkeskustoissa on kerrostaloja ja niiden ympärillä alkaa tiivis, kaupunkimainen pientalovyöhyke. Omakotialueet ovat omaleimaisia ja kunkin taajaman ja alueen lähtökohdista rakentuvia, monipuolisia sekä vaihtelevia asuinympäristöjä. Kunnan työpaikkaomavaraisuustavoite on %. Väestönkasvun myötä palvelualojen työpaikkoja syntyy myös taajamarakenteen sisään. Hyvien yhteyksien varsille hakeutuvien alojen työpaikkoja voidaan saada kuntaan aktiivisen ja määrätietoisen työpaikka-alueiden kehittämisen myötä. Kunnan keskeinen työpaikkaalue on Ilvesvuori ja kehityskuvassa linjataan, että tontteja räätälöidään yritysten tarpeiden mukaisesti ja yritykset ovat tervetulleita mukaan kehitystyöhön. Klaukkalalle luodaan väestönkasvun myötä edellytyksiä kehittyä kilpailukykyiseksi kaupalliseksi keskukseksi, joka voi vetää ostovoimaa laajemmaltakin alueelta.

5 Kunta tiedottaa Telinekataja Oy:n avasi uuden logistiikkakeskuksen Karhunkorvessa Kuva: Seppo Kaksonen Yrityksille telineratkaisuja tarjoava Telinekataja Oy avasi toimipisteen Karhunkorven yritysalueella syyskuussa. Uuden logistiikkakeskuksen rakennusala on kaikkiaan m 2 ja tiloissa työskentelee 25 henkilöä. Tilat käsittävät sekä kylmää varastotilaa, lämmintä telineiden ja suojapeitteiden huoltotilaa että toimisto- ja sosiaalitilaa. Kaikki varastotoiminnot on samalla siirretty Espoon Juvanmalmilta Nurmijärvelle. Vuonna 2005 Nurmijärven kunnalta ostettu tontti on kooltaan 2,5 hehtaaria. Telineratkaisuja toimitetaan ympäri Suomea, mutta Nurmijärven toimipiste palvelee lähinnä pääkaupunkiseutua. Muut toimipisteet sijaitsevat Oulussa, Jyväkylässä, Raumalla ja Kouvolassa. Perheyritys Telinekataja Oy:n toimitusjohtaja Markku O. Katajan mukaan Nurmijärven valinnassa sijoittumispaikaksi painoivat riittävän suuri tontti, hyvät logistiset yhteydet ja edullinen hintataso pääkaupunkiseutuun verrattuna. Vuonna 1965 perustettu Telinekataja on alansa johtava yritys Suomessa. Osaamisen ja resurssien lisääntymisen myötä yritys on hakenut uusia markkinoita Suomen lähialueilta. Telinekatajalla on muun muassa tytäryhtiöt Pietarissa ja Tallinnassa luvun aikana yritys laajensi voimakkaasti toimintaansa tapahtumarakenteisiin, juhlatelttoihin, katsomoihin ja esiintymislavoihin, joiden rakenteissa tarvitaan vaativia telineratkaisuja. Tapahtumarakenneyksikkö kasvoi nopeasti maan merkittävimmäksi toimittajaksi, ja vuonna 2001 se yhtiöitettiin Telinekatajan tytäryhtiöksi nimellä Kataja Event Oy. Koko konsernin liikevaihto on noin 35 miljoonaa euroa ja henkilöstöä noin 200. Ympäristönsuojelumääräyksiä valmistellaan Nurmijärven kunnassa on käynnistetty ympäristönsuojelumääräysten valmistelu, joka tehdään yhteistyössä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kanssa. Nurmijärvi on tehnyt päätöksen liittyä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen vuoden 2013 alusta. Kuva: Leena Valkonen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvät säädökset ovat muuttuneet Ympäristönsuojelulain muutokset ja niiden perusteella annettu uusi hajajätevesiasetus tulivat voimaan maaliskuussa Ympäristönsuojelulain perusteella kunnanvaltuustolla on oikeus antaa kuntakohtaisia, paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulakia täydentäviä, kansalaisia ja viranomaisia sitovia määräyksiä. Määräyksiä voidaan antaa mm. jätevesien puhdistustasosta pilaantumiselle herkillä alueilla, ajoneuvojen pesun rajoittamisesta tietyillä alueilla, tilapäisen erityisen häiritsevän melun torjunnasta, polttoainesäiliöiden sijoittamisesta pohjavesi- tai ranta-alueille sekä tietojen antamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojelumääräyksiä valmistelee Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Nurmijärven ympäristökeskuksen yhteinen viranhaltijatyöryhmä. Valmistelutyön tuloksena laaditaan luonnos ympäristönsuojelumääräyksiksi ja määräysten perustelut. Luonnos käsitellään lokakuun 2011 ympäristölautakunnassa ja asetetaan yleisesti nähtäville. Luonnoksesta kuullaan kunnan hallintokuntia, kuntalaisia sekä eri järjestöjä ja muita paikallisia intressiryhmiä. Saadun palautteen perusteella jatketaan luonnoksen käsittelyä ja pyydetään tarvittavat lausunnot. Ympäristönsuojelumääräykset on tarkoitus saada kunnanvaltuustolle hyväksyttäviksi kesäkuussa Ympäristönsuojelumääräysten valmistelusta antaa lisätietoja ympäristötarkastaja Liisa Garcia (puh , liisa.garcia@nurmijarvi.fi). Asetuksen vaatimukset koskevat välittömästi uudisrakentamista. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä. Hajajätevesiasetuksen säädökset koskevat kiinteistöjä, jotka ovat vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella. Kotitalouksien ja lomaasuntojen lisäksi asetus koskee karjatilojen maitohuoneita sekä kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa. Uudet vähimmäisvaatimukset vastaavat aiemman jätevesiasetuksen lievempää vaatimustasoa. Hajajätevesiasetuksen perusteella kunta voi kuitenkin antaa ympäristönsuojelumääräyksissä asetuksen puhdistustasomääräyksiä ankarampia vaatimuksia esimerkiksi pohjavesi- ja rantaalueilla. 5

6 Kunta tiedottaa Aleksis Kivi -viikko Aviodraamaa Aleksis Kiven tyyliin Tavallinen mies ei kelpaa Eevalle Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen perustuva tuokiokuva Kekkurin torpassa kertoo Jukolan Timon ja Kuokkalan Ullan avioelosta yleensä, mutta erityisesti siitä seikasta, joka joskus hämmensi huoneen rauhaa. Timolla oli juurtuneena tapana aina kekrijuhlan aikana liittyä iloiseen hummaukseen. Pulloa kallisteltiin ja laulettiin. Mutta kaikki hauska loppuu aikanaan ja on lähdettävä astelemaan kohti kotia, jossa odottaa Kekkurin kiivas emäntä. Kulkuriteatterin esittämä Kekkurin torpassa on herkullinen perhedraama, joka Aleksis Kiven taiturillisella tavalla kertomana naurattaa ja koskettaa. Näytelmän on ohjannut Benita Kivistö. Rooleissa nähdään Markku Nieminen ja Auli Hyyrynen, musiikista vastaa Charlotta Kivistö. Kekkurin torpassa ti klo 18. Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi. Vapaa pääsy. Aleksis Kiven komedia Kihlaus kertoo Herrojen-Eevan ja kraatari Aapelin epäonnistuneesta kihlauksesta. Näytelmä käsittelee ikuista aihetta: Miksi naiselle ei kelpaa tavallinen, rehellinen ja nollinen mies? kun- Herrojen kanssa riitautunut Eeva ko- sii suutuspäissään vanhana poikana elävää Aapelia, joka ottaa kosinnan tosissaan ja ryhtyy järjestämään kihlajaisia. Eenokki kutsutaan paikalle todistamaan asiaa. Herrojen-Eeva tulee kuitenkin katumapäälle viimeistään Aapelin vaatimattoman tuvan nähdessään, ja päättää purkaa kihlauksen ennen kuin se on ehtinyt alkaakaan. Nälkäteatterin esittämä Juha Hurmeen ohjaus tuo taidokkaasti esiin Kiven aina ajankohtaisen tekstin ja sen lämminhenkisen huumorin. Herrojen-Eevan roolin esittää ohjaaja itse. Aleksis Kivi: Kihlaus ke klo Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala. Vapaa pääsy. Jukolan Timon ja Kuokkalan Ullan avioeloa Kekkurin tuvassa. Aleksis Kiven metsästyslaukku. Aleksis Kiven syntymäkoti Kunnianosoitukset ja Kivi-juhlien ohjelmaa Aleksis Kiven patsaalla kirkonkylässä ma klo 12. Tilaisuuden jälkeen kahvi- ja mehutarjoilu Kirjastogalleriassa. Kansalliskirjailijan syntymäkoti on avoinna Aleksis Kivi -viikon alkajaisiksi sunnuntaina ja maanantaina luvun alkupuolen kotia esittelevän perusnäyttelyn lisäksi mu seos sa on esillä kaksi valokuvanäyttelyä. Eteläisessä Hämeessä -näyttely esittelee kirjailijan teoksiin vaikuttaneita Palojoen maisemia. Terveisiä metsämaailmalta kertoo metsän ja eläinten merkityksestä Aleksis Kivelle. Kivi-juhlien näyttelijöiden vetämä Pappihan pojasta piti tulla -draamaopastus nähdään syntymäkodilla sunnuntaina klo 12. Draamaopastuksessa eletään vuotta Aleksis on viettämässä kesää kotona ja ryhmä hänen tovereitaan tulee Helsingistä tervehtimään häntä. Aleksis-poikaa etsiskellessään Annastina-äiti esittelee kotiaan, muistelee Aleksiksen lapsuusaikoja ja lopuksi johdattaa ryhmän Taaborinvuorelle. Draamaopastus sopii koko perheelle. Nurmijärvipäivä su Klo 10 Jumalanpalvelus Nurmijärven kirkossa, jonka jälkeen kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa, klo 12 Nurmijärvipäivän kotiseutujuhla seurakuntakeskuksessa aiheena Nurmijärveläisyys tänään, klo Nurmijärvi-päivän päivälliset tarjoaa Rajamäen Metsänkävijät. Päivällisen hinta on 18. Kuva Krista Jännäri Aleksis Kiven syntymäkoti Palojoentie 271, Palojoki. Avoinna su ja ma klo Pappihan pojasta piti tulla -draamaopastus su klo 12. Vapaa pääsy. Irja Rättö Annastiinana. 6

7 Mielikirjat paljastuvat Mielikirjapäivää vietetään vuosittain Aleksis Kiven päivänä Vinkkejä oman mielikirjan etsintään voi napata Klaukkalan kirjastosta, jossa seitsemän lukijaa jakaa kokemuksensa kuulijoiden kanssa. Mielikirjoistaan kertovat Klaukkalan kirjaston vuoden 2011 lainaaja Satu Keinänen, Susanna Kavonius, Anna-Kaisa Laakso, Ritva Suhonen, Voima-lehden vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö, näyttelijä Sari Siikander ja Perheyritysten Liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Kunta tiedottaa Kirjailijavieraita kirjastoissa Kuva Veikko Somerpuro Kuva Katja Lösönen Museon valokuvanäyttely Kirjastogalleriassa on esillä paikallisten harrastajakuvaajien Jorma Koskenlaakson ja Pentti Leinosen valokuvia ja 1970-luvuilta. Museon kokoama näyttely kertoo arkisesta elämästä Nurmijärvellä sekä siitä muutoksesta, joka maaseutukylissä tapahtui. Ripeä taloudellinen kasvu, muuttoliike maalta kaupunkeihin ja yhteiskunnan rakennemuutos leimasivat ja 1970-lukuja. Elettiin lisääntyvän vapaaajan, autoistumisen ja teknistymisen aikaa. Suomi ja suomalaisten arki muuttuivat radikaalisti. Perunannostotalkoiden kahvihetki Alhonniitussa 1970-luvun alussa. Kuva Jorma Koskenlaakso. Mielikirjaesittelyt ma klo Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala. Vapaa pääsy. Sakoton palautuspäivä Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä voi palauttaa myöhässä olevat lainat sakottomasti kirjastoihin. Vanhoja myöhästymismaksuja ei nollata. Sakoton palautuspäivä ma Nurmijärven kirjastoissa ja kirjastoauto Sepeteuksessa. Kylillä nähtyä elämäntapa murroksessa -valokuvanäyttely Nurmijärven Kirjastogalleria, a, Punamullantie 1, Nurmijärvi. i. Avoinna ma-to 10 20, pe 10 18, la ja aattoina Vapaa pääsy. Tuomas Kyrö Tuomas Kyrö on sukupolvensa monipuolisimpia ja kiitetyimpiä kirjailijoita. Hänen tuotantonsa käsittää yhdeksän romaania sekä muun muassa lukuisia kolumneja, kuunnelmia ja sarjakuvia. Kyrön teoksista varsinkin vuonna 2010 ilmestynyt Mielensäpahoittaja on löytänyt laajan lukijakunnan. Kyröllä on intohimoinen suhde urheiluun. Urheilulehtiin kirjoittamiensa kolumnien lisäksi aihe on Kyrön tuotannossa esillä alkuvuodesta julkaistussa Urheilukirjassa. Nokkelista esseistä koostuva teos valottaa urheilun lumoa niillekin lukijoille, jotka eivät ole sitä aiemmin käsittäneet. Kirjailijavieraana Tuomas Kyrö, ke klo 18. Pääkirjasto, Punamullantie 1, Nurmijärvi. Vapaa pääsy. Sirpa Kähkönen Sirpa Kähkönen on vapaa kirjailija, toimittaja ja suomentaja. Kähkönen on kirjoittanut seitsemän romaania, näytelmän ja kaksi tietokirjaa, joista 2010 julkaistu Vihan ja rakkauden liekit Kohtalona 1930-luvun Suomi, oli ehdolla Tieto- Finlandia -palkinnon saajaksi. Kähkönen on tunnettu erityisesti niin sanotusta Kuopio-sarjastaan, jonka historialliset, kirjailijan isovanhempien elämään ja kohtaloihin pohjautuvat romaanit kuvaavat historiaa sisältä päin, yksityisten ihmisten tapahtumien ja kokemusten kautta. Kirjailijavieraana Sirpa Kähkönen, la klo 13. Rajamäen kirjasto, Kiljavantie 1, Rajamäki. Vapaa pääsy. Sinikka Nopola Sinikka Nopolan tuotantoon kuuluu lyhytproosaa, esseitä, lastenromaaneja, -näytelmiä ja -musikaaleja, kuunnelmia, tv-draamaa, animaatiokäsikirjoituksia, pakinoita ja laulunsanoituksia. Nopola tunnetaan esimerkiksi Eilan, Rampen ja Likan hämäläistä elämänmenoa ja -filosofiaa lempeällä huumorilla kuvaavista kirjoista sekä Tiina Nopolan kanssa kirjoitetuista Risto Räppääjä ja Heinähattu ja Vilttitossu -kirjasarjoista. Nopola kertoo, miten aikuisille ja lapsille kirjoitetaan. Tilaisuudessa on myös kirjamyyntiä signeerauksineen. Kuva Charlotta Boucht Kirjailijavieraana Sinikka Nopola, ti klo 18. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala. Vapaa pääsy. Aleksis Kivi -viikko Lisätietoja tapahtumakalenterissa 7

8 Kunta tiedottaa Kylätapahtumista runsaat 200 asukaspalautetta teemana hyvinvointi Kunta oli elokuussa mukana esittelyteltalla kolmessa elokuun kylätapahtumassa: Kirkonkylän Elomarkkinoilla sunnuntaina 14.8., Klaukkalassa Yritysten Yössä perjantaina ja Rajamäen kyläpäivillä lauantaina Lisäksi nuorisovaltuustolla oli esittelyteltta Klaukkalassa. Tänä vuonna kunnan yhteisellä teltalla oli teemana kuntalaisten hyvinvointi ja se, miten itse kukin ja kunta voi siihen vaikuttaa. Aiheesta tehtiin kysely, minkä yhteydessä saattoi myös antaa risuja tai ruusuja muistakin asioista. Nuorisovaltuuston teltalla sai antaa yleispalautetta. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä noin 220, joista suurin osa, yli 100 kappaletta tuli Rajamäen kyläpäiviltä. Ilahduttavaa, että ihmiset kokevat kyläpäivien kyselyn perusteella oman hyvinvointinsa hyväksi tai kohtalaiseksi, kertoi teltalla hyvinvointiteemaa esitellyt va. henkilöstön kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen. Asiantuntijana kylätapahtumissa vuorotteli Nurmijärven työterveyden johtaja Kirsti Siikamäki. Kyselyyn osallistuneet kuvasivat voivansa vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa terveellisten elämäntapojen ja liikunnan avulla. Tärkeänä pidettiin myös yleistä Tule keskustelemaan kyläiltaan Perttulaan Nurmijärven kunta järjestää kyläillan Perttulassa maanantaina klo Keudan (Keski-Uudenmaan ammattiopiston) auditoriossa, osoitteessa Lopentie 20, Perttula. Ohjelmassa kuullaan ajankohtaiskatsaus koko kunnasta sekä erityisesti Perttulaa koskevista asioista ja suunnitelmista. Paikalla on kunnanhallituksen edustajien lisäksi kunnan viranhaltijoita keskustelemassa ja vastaamassa kysymyksiin. Kyläiltoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. 8 Asiakaspalvelusihteeri Laila Husu (vas.) innosti kunnan esittelyteltalla pistäytyneitä osallistumaan kyselyyn. aktiivisuutta ja osallistumista yhteiseen päätöksentekoon oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Vastauksissa nousi esille, että kuntalaisten omaa hyvinvointia voitaisiin lisätä investoimalla liikuntaan ja ulkoiluun. Kunnalle annettiin myönteistä palautetta ihmisläheisistä palveluista ja kunnasta asuinpaikkana. Risuissa oli paljon kysymyksiä ja toiveita, jotka liittyivät Rajamäen kyläiltaan kokoonnuttiin edellisen kerran toukokuussa. Tilaisuus on avoin kaikille kuntalaisille ja siellä on kahvitarjoilu. Tervetuloa! mm. kuulluksi tulemiseen ja tiedon saamiseen. Kaikkiaan viikonloppujen aikana kunnan osuutta oli järjestämässä tai teltalla vastaamassa kysymyksiin kymmenkunta kunnan työntekijää. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin lippuvihkoja Kunnossa kaiken ikää -liikuntatunneille. Arvonta on tehty ja lippuvihot lähetetty voittajille. Onnittelemme voittajia! Tasavallan presidentin vaali tammikuussa 2012 Tasavallan presidentin vaali toimitetaan sunnuntaina Siinä tapauksessa, ettei kukaan ehdokkaista saa vaalissa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan toinen vaali sunnuntaina Toisessa vaalissa ovat ehdokkaina kaksi ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saanutta ehdokasta. Kuntien on vaalilain mukaan hyvissä ajoin asetettava äänestysalueiden vaalilautakunnat ja laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten vaalitoimikunta. Nurmijärvellä on 20 äänestysaluetta, ja jokaisen äänestysalueen vaalilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä ja vähintään sama määrä varajäseniä. Nimettävien luottamushenkilöiden määrä nousee näin yli kahdensadan, ja jokainen puolue joutuukin selvittämään omalta osaltaan valittavia henkilöitä jo hyvissä ajoin. Kunnanhallitus nimeää vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnan, ja tavoitteena on saada nämä päätettäviksi viimeistään marraskuun alkupuolella. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan Nurmijärvellä yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat Klaukkalan postikontto- Vastaukset käsitellään mm. kunnan johtoryhmässä ja kysymykset ja ehdotukset käydään edelleen läpi toimialoilla ja keskuksissa. Kiitämme samalla kaikkia kunnan kehittämiseen osallistuneita. Kyläpäivät tärkeitä yhteisöllisyyden lujittajia Kylätapahtumat ovat tärkeitä yhteisöllisyyttä lisääviä tilaisuuksia. Muun muassa Rajamäen kyläyhdistys ja Klaukkalan yrittäjät ovat jo perinteisesti tehneet tällä saralla tärkeää työtä, unohtamatta muidenkaan kylien hyväksi eri tapahtumissa toimivia asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä. Kunta on tukenut vuosittain päätaajamien tapahtumia sekä rahallisesti, lupatoiminnassa ja markkinoinnissa avustaen että järjestämällä samanaikaisesti tapahtumia tukevia tilaisuuksia omissa tiloissa. Erityisesti kirjastoissa on olut tarjolla monipuolista ohjelmaa kyläpäivien aikana. Toivomme, että taajamista ja kylistä löytyy jatkossakin innostusta ja aikaa tähän yhteiseen arvokkaaseen työhön. Teksti: Hilkka Gehör ri, Kirkonkylän pääkirjasto ja Rajamäen kirjasto. Kotimaan yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kuntien määräämät virastot, postikonttorit ja muut paikat. Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Esimerkiksi oululainen äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon Nurmijärvellä olevassa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa. Niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa, postitetaan viimeistään väestörekisterikeskuksesta ilmoituskortti. Siitä näkyy ajankohdat ja yhteystiedot oman kunnan äänestysalueen sekä ennakkoäänestyspaikkojen osalta.

9 KUSTANNUSVERTAILU Kuukausikustannukset (euroa) Tiedot esimerkkimatkoilla Henkilöautolla* Nurmijärvi-lipulla SÄÄSTÖ/vuosi** Klaukkala - Kaivoksela 16 km 323,84 70, ,24 Klaukkala - Helsinki 30 km 607,20 100, ,20 Klaukkala - Korpilampi 8 km 161,92 70, ,12 Kirkonkylä - Helsinki 40 km 809,60 100, ,60 Nukari - Helsinki 45 km 910,80 100, ,80 Rajamäki - Helsinki 50 km 1012,00 100, ,00 * = Matkustuspäiviä 22/kk. Henkilöauton kustannukset 0,46 /km. Katso Autoliiton nettilaskuri. ** = Säästö Nurmijärvi-lipulla henkilöautoon verrattuna 11 kuukauden aikana.

10 Pohjoinen laiturialue WC Hissi metroon, Espoon terminaaliin ja kauppakeskukseen Matkahuollon kioski Eteläinen laiturialue Liukuportaat kauppakeskukseen WC Liukuportaat Narinkkatorille HISSI Taksi

11 Nurmijärven palveluliikenne Kivenkyyti Netistä löydät juuri päivitetyn aikataulukirjan! - ajaisihan sillä myös Aleksis. Nouse kyytiin reitiltä tai soita auto poikkeamaan luonasi. puh. (09) Kivenkyyti Lisätietoja: Nurmijärven kunta, Joukkoliikenne.

12

13 Kunta suunnannäyttäjänä ilmastotalkoissa Kunta tiedottaa Nukarin koulu ja päiväkoti siirtyvät maalämpöön Kuva: Leena Valkonen Luopumalla fossiilisista polttoaineista ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa voidaan vaikuttaa ilmaan tuleviin päästöihin, painottaa kunnan rakennuspäällikkö Harri Apell. Nurmijärven kunta ja Nurmijärven Sähkö ovat käynnistäneet yhteistyön, jonka myötä haja-asutusalueiden kouluja siirretään vähitellen maalämpöön. Ensimmäisenä öljyn käytöstä luovutaan Nukarilla, jossa vanhat öljylämmityslaitteet on korvattu maalämpöjärjestelmällä. Nukarin koulun tontilla porattiin maaperää viime kesänä toden teolla, kun koulun ja viereisen päiväkodin lämmitysjärjestelmää alettiin uusia. Koulun pihan laitaan porattiin 12 reikää, jotka ovat syvyydeltään 200 metriä. Reikiin asennetut putket on täytetty etanolipitoisella liuoksella, joka sitoo maaperästä lämpöä. Lämpöä johtavat kompressorit on asennettu koulun kellaritiloihin ja niiden avulla lämpö leviää koulun ja päiväkodin pattereihin. Kunnalle ja sähköyhtiölle tämä on ensimmäinen suuri hanke, jossa haetaan energiatehokkuutta ja samalla ilmastoystävällistä ratkaisua. Luopumalla fossiilisista polttoaineista ja siirtymällä käyttämään uusiutuvaa energiaa, voidaan vaikuttaa ilmaan tuleviin päästöihin. Hyvänä tavoitteena voidaan pitää EU:n ilmastopoliittista päätöstä vähentää vuoteen 2020 mennessä 20 % kasvihuonepäästöjä sekä lisätä 20 % uusiutuvien energialähteiden määrää, sanoo kunnan rakennuspäällikkö Harri Apell. Poraus ja asennustyöt Nukarilla ovat sujuneet aikataulussaan ja ilman suurempia ongelmia, Apell toteaa. Poraus tuo pölyä ja melua, joten siihen on varauduttava. Siksi työ ajoitettiin koulun kesäloma-aikaan. Pöly ja porauksesta syntyvät maamassat tarvitsevat myös läjityspaikan. Sellainen oli sopivasti koulun ja päiväkodin välissä oleva tyhjä maakaistale, johon ylijäämämassat saatiin läjitettyä. Kunnan kannalta Apell pitää hanketta tärkeänä, kunta on osaltaan suunnannäyttäjä ilmastotalkoissa. Maalämmön käytön leviämistä on toistaiseksi rajoittanut laitteiden kallis hinta. Maalämmön ehdoton etu on kuitenkin se, että se on päästötöntä ja puhdasta energiaa, Apell painottaa. Yhteistyösopimuksen mukaan maalämpölaitteet omistaa Nurmijärven Sähkö Oy ja kunta on antanut tilat, jonne laitteistot on asennettu. Kunta ostaa sähköyhtiöltä tarvitsemansa energian. Mikäli energiantuotanto ylittää koulun ja päiväkodin tarpeen, sitä voidaan ohjata muualle lähiympäristöön. Ensi vuonna lämmityksen muutostyö on suunniteltu tehtäväksi samalla mallilla Karhunkorven koululla. Rakennuspäällikkö Harri Apell on tyytyväinen siihen, että päättäjät Nurmijärvellä ovat ottaneet energia-asiat tosissaan. Kunnassa on vuosittain investoitu energiahankkeisiin. Röykän kouluun tehtiin iso ilmalämpölaitos tämän vuoden alussa ja maalämmön käyttöönotto Nukarilla on hyvää jatkoa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä. Nurmijärven Sähkö Oy panostaa energiatehokkuuteen Nurmijärven Sähkö pyrkii edistämään EU:n energiatehokkuustavoitteita muuntamalla haja-asutusalueiden öljylämmityskohteitaan maalämmölle tai puupelletille. Lämpöpäällikkö Alpo Sund kertoo yhtiön keräävän mielenkiinnolla kokemuksia, miten Nukarin koulun ja päiväkodin lämpöjärjestelmän muutostyö saadaan vietyä läpi ja millaisia tuloksia muutos tuo energiatehokkuuden kannalta. Öljyn käyttö vähenee vuodessa litraa, kun maalämpöjärjestelmä on otettu koululla käyttöön. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat noin euroa ja kustannuksiin on saatu Uudenmaan ELY-keskukselta 20 prosentin tuki. Nurmijärven Sähkö on panostanut energiantuotannossaan bioenergian käytön lisäämiseen. Kaukolämpöä tuotetaan nykyisin kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäellä yli 80 prosenttisesti puulla. Yhtiöllä on lisäksi kaksi puulla lämpöä tuottavaa lämpökeskusta taajamien ulkopuolella. Rajamäen keskustan katutilojen kehittäminen etenee Rajamäen keskustan katutilojen kehittäminen aloitettiin keväällä 2009 Rajamäen keskustan katutilat -projektilla. Projekti liittyi kiinteästi Rajamäen keskustan asemakaavan muutokseen, jossa uudet katu- ja torialueet määriteltiin. Asemakaavan muutos sai lainvoiman keväällä Nyt Rajamäen keskustan ilmeen kohentaminen on edennyt toteutussuunnitteluvaiheeseen. Suunnittelupäällikkö Juha Oksanen kertoo, että tavoitteena ovat korkeatasoiset katu- ja torisuunnitelmat sekä laadukas toteutus, joissa kehittämisajatukset toteutuvat myös rakentamisen tasolla. Kunta on varautunut aloittamaan katujen rakentamistyöt vuonna Rakennustyöt toteutetaan vaiheittain ja ne valmistuvat viimeistään vuoden 2015 aikana. Kehittämissuunnitelmia on esitelty mm. asemakaavan muutoksen yhteydessä pidetyssä yleisötilaisuudessa sekä Nurmijärven Uutisissa. Toteutussuunnittelu etenee myös vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. 13

14 Kuvat: Leena Valkonen Terveyskeskuksen laajennus on edennyt aikataulussaan Terveyskeskuksessa asioivat ovat saaneet kesän ajan seurata pitkään kaivatun laajennusosan rakentumista. Kooltaan m 2 :n laajennus on kaksikerroksinen, alakertaan tulee päivystykselle tilat ja yläkertaan vastaanottotoiminnan poliklinikkatilat aputiloineen. Laajennuksen kustannukset ovat arviolta noin yhdeksän miljoonaa euroa. Rakentaminen ei ole johtavan ylilääkärin Ilpo Salmisen mukaan haitannut terveyskeskuksen normaalitoimintaa. Louhintatyöt lähtivät liikkeelle kesän alussa ja kiveä siirrettiin pois kaikkiaan m 3. Maanalaisia johdotuksia jännitettiin, mutta mitään isompia ongelmia pohjarakentamisessa ei ole ilmennyt. Asiakkaiden käytössä on jo uusi paikoitusalue. Itse laajennuksen tulisi olla valmiina keväällä Samana syksynä on tarkoitus aloittaa terveyskeskuksen vanhojen osien, ja 1970-luvuilta peräisin olevien rakennusten saneeraus. Maailma muuttuu ympärillä, eivätkä vanhat rakennukset enää vastaa tämän päivän vaatimuksia. Ilmanvaihto tulee saattaa kuntoon ja nähtäväksi jää, millaisessa kunnossa putkistot ovat. Saneeraustyömaa on uudisrakentamista ongelmallisempi. Jatkossa tulee vielä tutkia voisiko sen toteuttaa vaiheittain, koska koko saneerattavan osan tyhjentäminen ja toimintojen siirtäminen on tosi haasteellista, Ilpo Salminen toteaa. Keväällä valmistuvaan laajennukseen tulee tilat 10 lääkärin vastaanotolle. Salmisen mukaan kirkonkylän osalta tällä tilamäärällä selvitään varsin pitkälle. Klaukkalan ja Rajamäen väkilukujen kasvu tuo tulevaisuudessa paineita näiden yksiköiden laajentamiselle. Sähköinen resepti tulossa Nurmijärvellä valmistellaan sähköiseen reseptiin siirtymistä. Suunnitelmien mukaan terveystoimessa siirrytään sähköiseen reseptiin ensi vuonna helmikuussa. eresepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Resepti ja sen toimitustiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta eli 2,5 vuotta. Kun potilaan kaikki reseptit on tallennettu Reseptikeskukseen, lääkäri voi potilaan suostumuksella tarkistaa tämän kokonaislääkityksen ja ehkäistä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä. Potilaan pyynnöstä myös farmaseutti tai proviisori voi tarkistaa kokonaislääkityksen. Potilasta hoitava sairaanhoitaja voi myös potilaan suostumuksella tarkastella Reseptikeskuksessa olevia tietoja. Sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen kaikilla terveydenhuollon toimipisteillä ja apteekeilla on käytössään yhtenäiseen Lääketietokantaan perustuvat tiedot. Lääketietokanta sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset tiedot lääkkeestä, sen hinnasta ja korvattavuudesta sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Tietokannassa on myös tiedot korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista. Sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen potilaalla on edelleen oikeus saada paperiresepti, jos hän kieltäytyy sähköisestä reseptistä. 14

15 Kunta tiedottaa Takaisinsoittojärjestelmä terveyskeskuksen ajanvaraukseen Nurmijärven terveyskeskuksen ajanvarauksessa on otettu käyttöön ns. takaisinsoittojärjestelmä. Järjestelyn mukaan kaikkiin ajanvarauksen numeroihin jätettyihin soittopyyntöihin vastataan mahdollisimman pian samana päivänä terveysaseman ollessa auki. Nurmijärven terveyskeskuksen puhelinnumeroissa ja ajanvarauksessa tehtiin muutoksia toukokuun alussa. Ensin oli teknisiä ongelmia varsinkin Rajamäen puhelinliikenteessä, mutta ne on saatu korjattua Terveyskeskuksessa on ajanvarausaikoina vastaamassa parhaimmillaan 18 hoitajaa. Suurin ruuhka on heti kahdeksalta kun puhelintunnit alkaa. Kiireettömissä tapauksissa kannattaakin soittaa klo 9 jälkeen. Lääkäreiden vastaanottoajan perumisen voi jatkossa tehdä myös sähköpostin välityksessä. Osoite on ajanperuminen@nurmijarvi.fi. Sähköpostin kautta ei voi saada uutta aikaa vaan ajanvaraus tapahtuu puhelimitse ajanvarausaikoina. Lääkäreiden ajanvarausaika hoitajalta on arkisin klo 8 10 ja klo sekä Klaukkalassa, Kirkonkylässä että Rajamäessä. Ajanvarausnumero määräytyy katuosoitteen mukaan. Oman väestövastuualueen saa selville kunnan internetsivuilta tai soittamalla puhelinneuvontaan ( ). Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemien ajanvarausnumerot pysyvät samana. Terveyskeskuksessa on aloittanut yhteinen neuvontapuhelin Numerossa on mahdollista saada hoito-ohjeita ja neuvoja sekä tietoa Nurmijärven terveyspalveluista. Puhelinneuvonta on auki arkisin klo Kuva: Krista Jännäri Tekstiviestistä apua Käyttämättömät hammaslääkäriajat ovat vähentyneet Hammashuollossa otettiin tämän vuoden alussa käyttöön tekstiviestimuistutus vastaanottojan varanneille. Muistutus lähetetään kahta päivää ennen varattua aikaa. Muistutus on vähentänyt yli kolmanneksella peruuttamattomia aikoja. Johtava hammaslääkäri Ari Sarkkinen kertoo yllättyneensä tekstiviestin tehosta. Tekstiviesti lähtee automaattisen järjestelmän kautta. Vuodessa on kirjattu yleensä noin peruuttamatonta aikaa. Tehdyt laskelmat osoittavat peruuttamattomien aikojen pudonneen selvästi. Elokuun loppuun mennessä tänä vuonna on ollut 614 peruuttamatonta käyntiä vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kun yhdellä hammaslääkäri hoitaja-hoitoparilla käy noin asiakasta vuodessa ja tämän suhteuttaa peruuttamattomiin aikoihin, niin tekstiviestimuistutuksella säästettäneen noin puolen työparin työ, Sarkkinen laskee. Johtava hammaslääkäri muistuttaa, että asiakkaan on huolehdittava siitä, että tulee varatulle vastaanotolle, vaikka tekstiviestiä ei olisi tullutkaan. Järjestelmät saattavat joskus tehdä tepposen, eikä tekstiviestin saapumattomuus ole syy jäädä peruuttamatta pois vastaanotolta. Tekstimuistutusten avulla hammaslääkärin työpanos on saatu paremmin käyttöön ja kuntalaiset ovat voineet saada aikoja vähän nopeammin. Tosin Nurmijärvelläkin liikutaan ajanvarauksessa kuuden kuukauden hoitotakuun puitteissa, sillä kunnassa on nyt syksyllä kahden hammaslääkärin vaje. Paikat yritetään saada täytettyä, työhönottoprosessi on käynnissä, Sarkkinen sanoo. Väestönkasvu aiheuttaa paineita myös hammashuollolle ja uusi hammaslääkärin virkakin olisi tervetullut. Viimeksi uusi hammaslääkärin virka on tullut kuntaan vuonna Tosin, kun hammaslääkärikoulutusta välillä supistettiin, niin tuntuu, että joka kunnassa on hammaslääkäripula. Seuraavat kymmenen vuotta mennään vielä ohuella koulutettujen hammaslääkärien määrällä, ennen kuin uusia valmistuu alalle korvaamaan eläkkeelle lähteneitä, arvioi Ari Sarkkinen. Ajanvarauksen helpottamiseksi Nurmijärven kunnan hammashuollossa suunnitellaan myös sähköisen ajanvarauksen mahdollisuutta. Koska laki edellyttää hoidon tarpeen arviointia ajanvarauksen yhteydessä, sähköinen ajanvaraus soveltuisi lähinnä aikojen siirtämiseen ja perumiseen. Asia on valmisteluvaiheessa. 15

16 Kunta tiedottaa Vesilaitos uusii kaukovalvontajärjestelmien tekniikkaa Nurmijärven Vesi -liikelaitos uudistaa jätevedenpumppaamoilla ja talousvedenjakelulaitoksilla valvontatekniikkaa vuosien 2011 ja 2012 aikana yhteensä 0,65 miljoonalla eurolla. Talousveden osalta kymmenen vedenottamon ja kolmen vesitornin järjestelmän ohjaus yksinkertaistuu ja helpottuu. Talousveden osalta uusi järjestelmä otetaan käyttöön loka-marraskuussa 2011 ja jätevesipuolella maalis-huhtikuussa Jätevedenpuhdistamoille tulee jätevesiä sekä yhdyskunnista että teollisuudesta. Puhdistamoiden tavoitteena on saattaa jätevesissä havaittavien vedenlaatua heikentävien ravinteiden, kiintoaineiden ja bakteerien pitoisuudet sellaiselle tasolle, että vedet voidaan lopulta johtaa luonnonvesistöihin muuttamatta ja uhkaamatta vesistöjen tilaa. Sekä puhdistamoilta lähtevän käsitellyn jäteveden että vastaanottavan vesistön tilaa seurataan jatkuvasti puhdistustehon varmistamiseksi. Jatkuvan tarkkailun ansiosta myös mahdollisiin poikkeustilanteisiin voidaan puuttua välittömästi, lupaehtoja voidaan muokata tarpeen mukaan, sekä ohjata puhdistusprosessia oikeaan suuntaan huomioiden luonnonvesistön tilan kehittyminen. Jätevesiä puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti sekä biologisesti. Mekaanisessa puhdistuksessa jätevesistä poistetaan lähinnä kiintoainesta, kuten hiekkaa, tutteja ja tekohampaita fysikaalisten prosessien avulla. Fysikaalisia prosesseja ovat esimerkiksi välppäys, suodatus sekä kiintoaineksen laskeutus puhdistusaltaan pohjalle painovoiman avulla. Kemiallisessa puhdistuksessa jäteveteen lisätään kemikaaleja, jotka reagoivat puhdistettavan veden kemiallisten yhdisteiden kanssa. Kemiallisen prosessin tarkoituksena on pääasiassa fosforinpoisto. Biologinen prosessi liittyy erilaisten pieneliöiden kykyyn käyttää jäteveden sisältämää orgaanista ainesta ravintonaan, jolloin vedestä poistuu typpeä ja pieniä määriä fosforia. Biologiset prosessit voivat olla joko hapellisia eli aerobisia tai hapettomia eli anaerobisia. Liete ja kaasut hyödynnetään Nurmijärven kunnassa puhdistetaan jätevettä kahdella jätevedenpuhdistamolla, Klaukkalassa ja Kirkonkylällä. Niiden viemäröintialueen piirissä on n asukasta. Vuosittain puhdistettu vesimäärä on yhteensä n. 2,8 miljoonaa m 3, josta Klaukkalan puhdistamon osuus on huomattavasti suurempi, n. 2,2 miljoonaa m 3. Kirkonkylän osuus on n m 3. Klaukkalan puhdistamolle tuleva vesimäärä sisältää myös Valta-Akselin teollisuusalueen (Altia Oyj:n) jätevedet, joiden osuus on n m 3 vuosittain. Klaukkalan jätevedenpuhdistamo. Puhdistusprosessi on molemmissa laitoksissa samankaltainen. Ensin jätevesi kulkee mekaanisen vaiheen läpi, jossa siitä poistetaan kiintoainesta. Biologiseen vaiheeseen kuuluu aktiivilieteprosessi, jossa mikrobit käyttävät aerobisissa oloissa jäteveden orgaanista ainesta ravinnokseen ja vedestä poistuu ravinteita. Yksi aktiivilieteprosessin oleellisimmista osista on ilmastus, jossa jäteveden sekaan johdetaan happea, joka mahdollistaa aerobisten mikrobien toiminnan. Jälkiselkeytyksessä vesi ja liete erotellaan toisistaan ja liete sakeutetaan esiselkeytysaltaissa. Osa lietteestä johdetaan takaisin prosessin alkuun ja osa esikuivatukseen. Klaukkalan puhdistamolla liete mädätetään ja syntyvä biokaasu myydään Nurmijärven Sähkö Oy:n kaukolämpölaitokseen. Lietteet sekä Klaukkalasta että Kirkonkylältä kuljetetaan Metsä-Tuomelaan, Kekkilä Oy:n käsittelylaitokselle kompostoitavaksi. Lietteenerotuksen jälkeen puhdistettu jätevesi johdetaan Luhtajokeen, joka laskee edelleen Luhtaanmäenjoen kautta Vantaanjokeen. Klaukkalan puhdistamo edustaa parasta olemassa olevaa tekniikkaa puhdistustehon ollessa % eri ainesosille. Kirkonkylän puhdistusteho jää hieman alhaisemmalle tasolle. Investointeja tulossa Vanhoja jätevesiviemäreitä ja -kaivoja saneerataan vuosittain taloudellisten resurssien ja henkilöresurssien sallimissa rajoissa. Kaukovalvontajärjestelmä vaihdetaan nykyaikaiseen jätevesipumppaamoiden ja Kirkonkylän puhdistamon osalta kevääseen 2012 mennessä. Nurmijärven Vesi on myös varannut rahaa asiantuntijoiden kanssa tehtävään selvitykseen esikäsittelyn lisäämiseksi ohitusvesille kuluvan vuoden aikana ja vuodelle 2012 investointirahaa puhdistamoiden hetkellisen maksimikäsittelykapasiteetin nostamiseen. Myös siirtolinjassa ajoittain ilmenneille hajuhaitoille Röykässä ja Sahamäessä etsitään toimivia ratkaisuja nykyisten hajunpoistolaitteiden lisäksi. Kuva: Krista Jännäri Vantaanjoen tilasta pidetään huolta Vesiensuojelu on myös osa Nurmijärven Veden toimintaa. Vantaanjoen valuma-alue on km 2, ja se ulottuu 14 kunnan alueelle. Joen pituus on 99,1 kilometriä. Joki saa alkunsa Salpausselän luoteispuolelta Lallujärvestä, ja se laskee lopulta mereen Helsingissä Vanhankaupunginlahdella. Vesi on luonnostaan ruskeavetistä johtuen alueen savisesta maaperästä. Vantaanjoen vedenlaadusta huolehditaan yhteistarkkailuna; vesistöalueen kunnat ja vesistöön jätevesiä johtavat teollisuuslai- 16 tokset rahoittavat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toiminnan. Yhdistys tarkkailee vesistön tilaa 50 havaintopaikalla. Vantaanjoen veden soveltuvuus raakavedenottoon, kalavedeksi ja virkistyskäyttöön on luokiteltu välttäväksi ja vesistöalueen noin 160 järven vedenlaatu vaihtelee välttävästä erinomaiseen. Veden sameudesta ja runsasravinteisuudesta huolimatta, joen ja eliöstön haitallisten aineiden pitoisuudet ovat pieniä, eivätkä ne aiheuta ongelmia luonnonympäristölle tai terveyshaittaa normaalissa virkistyskäytössä. Veden laatu huononee tilapäisesti Häiriöt jätevedenkäsittelyssä huonontavat vedenlaatua tilapäisesti, etenkin paikallisesti. Tilanteen voivat aiheuttaa esimerkiksi jätevedenpuhdistamolla tapahtuvat ohitukset, joiden aikana vesistöön joudutaan johtamaan vain mekaanisesti käsiteltyjä tai ainoastaan esikäsiteltyjä jätevesiä. Ohituksia joudutaan tekemään, jos jätevedenpuhdistamolle tulee sähkökatko tai yllättäen niin suuri määrä vettä, ettei sitä pystytä laitoksen mitoitusten puitteissa käsittelemään. Tällaisia tilanteita ilmenee esimerkiksi voimakkaiden sateiden aikana, jolloin sadevesiä kulkeutuu jätevesiviemäreihin. Ohitusten määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti, Klaukkalan puhdistamolla esikäsitellyn, puhdistusprosessin ohi johdetun veden määrä on vaihdellut vuosina välillä 0,02 1,0 % puhdistamolle tulleesta kokonaisvesimäärästä. Ohitusvedet eivät sisällä isoja kiintoainepartikkeleita. Ravinteet ovat liuenneina tai veteen sekoittuneena, sameutta lisäävinä pienpartikkeleina. Maatalous aiheuttaa ravinnekuormitusta Luonnonvesistöihin tulee kuormitusta sekä pistemäisistä lähteistä että hajakuormituslähteistä. Pistekuormitus tulee lähinnä jätevedenpuhdistamoilta. Hajakuormitusta Vantaanjoen alueella aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus, luonnonhuuhtoumat sekä erilaiset laskeumat. Suurin hajakuormituslähteistä on maatalous ja sen aiheuttama ravinnekuormitus. Vantaanjoen kokonaisfosforikuormasta % ja typpikuormasta noin 50 % on peräisin maatalouden päästöistä. Maataloudesta aiheutuva ravinnekuormitus on suurimmillaan erityisesti kevät- ja syyssateiden sekä tulvien aikana. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien haittavaikutuksia on saatu vähennettyä selvästi hajakuormitusta nopeammin. Ravinnekuormitus aiheuttaa vesistön rehevöitymistä. Keskimäärin Vantaanjoen vesistöalue on hyvässä kunnossa, ja Vantaanjokea voidaan käyttää virkistystarkoituksessa. Jätevedenpuhdistamoilta jokeen tuleva pistekuormitus ei aiheuta vedenlaadulle suurta haittaa, kunhan kaikki toimijat pysyvät lupaehtojen määräämissä rajoissa. Suurinta haittaa vesistölle aiheutuu hankalasti hallittavasta hajakuormituksesta. Kimmo Rintamäki käyttöpäällikkö

17 Sähköinen Helmi-reissuvihko välittää tietoa kodin ja koulun välillä Helmi-reissuvihko helpottaa kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa, vakuuttavat luokanopettaja Minna Taatila (vas.) ja kolmen koululaisen äiti Krista Länsikunnas. Kuva: Jukka Jusslin Sähköinen reissuvihko Helmi on otettu myönteisesti vastaan kodin ja koulun välisenä yhteydenpitovälineenä. Järjestelmä on otettu käyttöön kunnan peruskouluissa siten, että viimeiset koulut liittyivät siihen mukaan yhtä lukuunottamatta tämän lukukauden alussa. Helmi on opettajien ja vanhempien välinen yhteydenpitokanava. Koululaiset itse eivät voi kirjautua järjestelmään. Sähköinen internetissä toimiva Helmi-reissuvihko on nykyaikainen muoto entisajan sinikantisesta ruutuvihosta, jossa viestit ovat kulkeneet kodin ja koulun välillä. Vanhemmat saavat Helmiin tunnuksen, jonka kautta he voivat seurata lapsensa koulunkäyntiä ja opettajien kirjoittamia viestejä. Järjestelmään on mahdollista kirjata poissaolot, myöhästymiset, huomautukset ja häiriöt, mutta myös kaikki hyvät ja myönteiset asiat hymiöiden kera. Myös vanhemmat voivat olla opettajiin yhteydessä Helmijärjestelmän kautta. Opetuspäällikkö Kati Luostarinen sanoo, että opetustoimessa ollaan hyvin tyytyväisiä siihen, että Helmi-reissuvihkojärjestelmä on saatu käyttöön kaikissa peruskouluissa. Helmi on ollut jo suurena apuna tiedottamisessa. Yhdellä napin painalluksella voidaan lähettää viestiä kaikille huoltajille yhtä aikaa, jos on tarvetta. Nurmijärvellä on yleisesti tiedotettu esimerkiksi huumeasioista, joita on havaittu koulussa. Tosin järjestelmä on tarkoitettu normaaliin kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon, mutta se toimii myös poikkeustilanteiden viestikanavana. Luostarisen mukaan sähköisen reissuvihon käyttöönotosta ei ole kuulunut yhtään negatiivista palautetta. Järjestelmä otettiin kouluissa käyttöön vähitellen ja viimeiset koulut tulivat Helmin käyttäjiksi tänä syksynä. Tietoturvaan on järjestelmässä kiinnitetty paljon huomiota, kaikki eivät suinkaan pääse lukemaan kaikkea. Vanhemmat pääsevät katsomaan vain oman lapsensa tietoja. Samoin opettajilla on rajattuja oikeuksia. Tietyille ammattiryhmille, kuten oppilashuollolle, on omia käyttöoikeuksiaan. Oppilaiden käyttöoikeuksista on myös käyty keskustelua, voisivatko koululaiset itse saada tunnukset ja seurata omia tietojaan. Yläkoululaiset voivat saada tunnukset, jos koulu niin päättää. Aivan pienet koululaiset saattavat vielä käyttää repussa kulkevaa reissuvihkoakin. Vihkoa halutaan pitää, jotta alakoululaisilla olisi mahdollisuus totuttautua hoitamaan omia asioistaan ja viemään koulun terveiset kotiin. Kunnan kiinteistöissä pyritään säästämään energiaa Kunnan kiinteistöissä on yhteistyössä Aleksia kiinteistöpalvelujen ja tilakeskuksen kanssa tehty viimeisen vuoden aikana energiansäästötoimenpiteitä, joilla kunnan toimitilakiinteistöjen energiankulutusta on pyritty laskemaan. Toimenpiteiden yhteydessä sisäilmaolosuhteita ei ole huononnettu. Merkittävimmät energiansäästötoimenpiteet ovat liittyneet taloteknisten järjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen ja uusimiseen. Lisäksi useassa kohteessa on tehty rakennusteknisiä korjauksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Muutamiin kunnan kiinteistöihin on tehty erillisiä energiaselvityksiä konsulttityönä. Aleksia kiinteistöpalvelut on ottanut käyttöön uuden energianseurantaohjelman, jolla on korvattu vanha ohjelmisto. Uuden ohjelman avulla energiankulutuksia on helpompi seurata ja se antaa myös mahdollisuuden ns. reaaliaikaiseen energianseurantaan. Seurantaohjelman avulla on pystytty jo todentamaan energiankulutuksen ja energiankustannusten vähentyminen. Kunnassa on huomioitu myös uusiutuvat energiamuodot. Muun muassa Röykän koulun laajennuksen lämmitys tuotetaan ilmalämpöpumpuilla. Nukarin koulu ja päiväkoti liitetään maalämpöön. Mäntysalon koulu on liitetty kaukolämpöön ja entisestä öljylämmityksestä on luovuttu. Lähivuosina sähkö- ja öljylämmitteisiä kohteita on tarkoitus siirtää maalämpöön tai kaukolämpöön mahdollisuuksien mukaan. Rajamäellä on innostuttu Helmi-reissuvihosta Luokanopettaja Minna Taatila Rajamäen koulusta kertoo innostuneensa heti uudesta sähköisestä viestintäjärjestelmästä. Hän on koulunsa Helmi-pääkäyttäjä ja ylläpitäjä ja on kouluttanut koulunsa henkilökunnan Helmin käyttöön. Hän auttaa tarvittaessa myös huoltajia Helmi-asioissa. Helmi-reissuvihko on korvannut säh köpostin yhteydenpidossa vanhem pien kanssa ja helpottanut Minna Taatilan mielestä oleellisesti opettajan työtä. Järjestelmässä on muun muassa kalenteritoiminto, jonka kautta opettaja ja vanhemmat voivat varata yhteisiä keskusteluai koja. Opettajan kannalta Helmi-reissuvihko sisältää erilaisia työkaluja. Opettaja voi katsoa yksittäisen oppilaan tilannetta tai koko luokan tilannetta, esimerkiksi kokeessa saatuja arvosanoja. Samoin luokanopettaja näkee toisten opettajien kommentit ja merkinnät. Aluksi luulin, että järjestelmään kirjoittaminen ja sen seuraaminen lisäisi työmäärää, mutta asiassa on käynyt päinvastoin. Esimerkiksi poissaolot on mahdollista kirjata tunnin alussa noin puolessa minuutissa järjestelmään, kun se on auki. Helmijärjestelmää ei ole vaikea oppia käyttämään, jos käyttää jo muutenkin tietokonetta. Rajamäen koulussa kaikki opettajat käyttävät ainakin viesti-, poissaolo- ja huomautus toimintoja Muista toiminnoista opettaja käyttää itselleen ja luokalleen sopivimpia. Huoltajilta on tullut Taatilan mukaan Helmi-reissuvihosta varsin paljon myönteistä palautetta. Vanhemmat kokevat, että koulun asiat tulevat näin lähemmäksi. Helmiä voi selata itselleen sopivana aikana. Koululaiset ovat myös kiinnostuneita siitä, mitä Helmissä lukee. Oppilaat ovat innokkaana kysymässä, onko hymynaamoja näkynyt. Lappuja ei enää tarvitse kaivaa repusta Krista Länsikunnaksella on kolme kouluikäistä lasta. Hänen mielestään Helmireissuvihko on kätevä, kun lappuja ei enää tarvitse kaivella reppujen pohjalta. Järjestelmän käyttöön oli helppo oppia. Aluksi piti olla jonkin verran tarkkana siitä, että omat viestit eivät mene koulun koko henkilökunnalle. Järjestelmä kysyy kuitenkin, aiotko todella lähettää tämän viestin koko koulun henkilökunnalle. Olenkin luonut oman lapsen alakoulun opettajan omaksi viestiryhmäkseen, jolloin sekaannuksia ei pääse tapahtumaan. Länsikunnas pitää Helmiä helpotuksena varsinkin useamman koululaisen vanhemmalle. Kun koneen ääreen istuu, voi samalla tarkistaa kaikkien lasten tiedot. Opettajat ovat aktiivisia ja antavat niin miinuksia kuin plussia. Unohdukset, kuten kirja tai vihko kotona, tulevat vanhempienkin tietoon. Samoin hymiöitä tulee tsemppauksena esimerkiksi hyvin pidetystä esitelmästä tai muusta suorituksesta. Koealueet ja koepäivämäärät voi tarkistaa Helmistä. Samoin järjestelmäviesti- eli arkisesti ajankohtaistiedotuspalstaa Krista Länsikunnas pitää toimivana. Ajankohtaisista löytyy koulumaailmaan liittyviä tiedotteita ja linkkejä. Tietoja löytyy esimerkiksi liikuntatoimen järjestämistä koululaiskilpailuista. Helmiin voi liittää asetuksen, joka tuo ilmoituksen omaan sähköpostiin, kun opettajalta on tullut viesti. Toiminto on hyvä, ainakin silloin tulee kurkistettua Helmiin, Krista Länsikunnas kiittää järjestelmän toimivuutta. Oppilaille hän ei tunnuksia antaisi. Tämä on vanhempien ja koulun välinen yhteydenpitoväline! 17

18 Kunta tiedottaa Suomen Ladun selvitys kertoo: Nurmijärvellä monipuolinen ulkoilureittien ja kuntoratojen valikoima Nurmijärven kunta ja Suomen Latu käynnistivät tammikuussa 2011 selvityksen Nurmijärven ulkoiluolosuhteista. Selvitys on osa Suomen Ladun Sulka II -hanketta, jossa tavoitteena on selvittää 15 suomalaisen kunnan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. Ulkoilutyöryhmän jäseninä ovat Nurmijärvellä toimineet kunnan liikuntapäällikkö Antero Lempiö, kaavoitusinsinööri Anita Pihala, liikuntapaikkamestari Hannu Kokkonen, viestintäpäällikkö Hilkka Gehör, terveystarkastaja Hannu Malinen, kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Mattila, suunnitteluinsinööri Juha Oksanen, paikkatietoinsinööri Asko Harinen, kunnanpuutarhuri Tapio Peltonen ja Nurmijärven Latu ry.n puheenjohtaja Keijo West. Suomen Ladusta työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Sulka II -hankkeen projektikoordinaattori Eveliina Nygren ja reittiasiantuntija Anne Rautiainen. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa ja ryhmälle tehtiin asiantuntijakysely, jonka avulla kartoitettiin kunnan lähtötilanne ulkoilumahdollisuuksien näkökulmasta. Lisäksi asukkaille tehtiin sähköinen asukaskysely, joka oli avoinna kunnan internetsivuilla. Kyselyyn tuli 552 vastausta. Hankkeessa järjestettiin myös avoin asukastilaisuus, jossa esiteltiin asukaskyselyn tuloksia. Tilaisuudessa kuntalaiset pääsivät keskustelemaan kunnan viranhaltijoiden kanssa asukaskyselyssä esiin nousseista aihe-alueista. Ulkoilumahdollisuuksien kehittäminen on yksi tapa edistää kuntalaisten hyvinvointia Viheralueiden laatu ja määrä vaikuttavat jopa asuinpaikan valintaan. Kunnan luonnonläheisyys koetaan yleisesti vetovoimatekijänä. Ulkoilumahdollisuuksilla on suuri merkitys niin fyysiselle kuin henkiselle hyvinvoinnille. Viheralueet ja reitit tarjoavat puitteet arkiliikkumiselle ja tarjoavat esteettisiä ja emotionaalisia elämyksiä. 18 Ulkokenttiin ja latuihin ollaan tyytyväisiä Kyselyssä asukkaat antoivat arvosanan tyytyväisyydestään ulkoiluolosuhteisiin. Asteikolla 1 5 (erittäin tyytyväinen 5 erittäin tyytymätön 1) asukkaat antoivat parhaat arvosanat ulkokentille keskiarvo 2,9, hiihtoladuille 2,8, uimarannoille 2,8 ja luontopoluille 2,7. Huonoimmat arvosanat saivat kevyen liikenteen väylät ja pyörätiet 2,2. Suosituimpia ulkoilulajeja kyselyn mukaan ovat kävely- ja juoksulenkkeily, hiihto, koiran ulkoiluttaminen, pyöräily, sauvakävely ja lasten kanssa ulkoilu. Ulkoilupaikan valintaan vaikuttavat ulkoilupaikan hyvä kunto, turvallisuus, hyvä valaistus sekä tiedon saaminen ulkoilupaikan kunnosta ja sijainnista verkkosivujen kautta. Palvelun sijaitsemisella lähellä asuinpaikkaa ei ollut kovin suurta merkitystä. Suurimmat haasteet ulkoiluolosuhteissa liittyvät selvityksen mukaan Nurmijärven kevyen liikenteen väylien verkon ja ulkoilureittien verkon kehittämiseen, olemassa olevien mahdollisuuksien kunnossapitoon ja uusien ulkoiluharrastusten huomioimiseen. Kehittämistä vaativat myös viitoitukset, taukopaikkojen kunnossapito ja ulkoiluolosuhteiden markkinointi. Kokonaisuudessaan Nurmijärven ulkoilureittien ja kuntoratojen valikoimaa pidettiin monipuolisena. Selvityksen asukaskyselyssä asukkailta kysyttiin myös missä ulkoiluun liittyvässä kehittämistyössä kunta on onnistunut. Kiitosta keräsivät varsinkin hiihtoladut ja niiden kunnossapidon seurantapalvelu, Seitsemän veljeksen retkeilyreitti, jalkapallokentät, lähiliikuntapaikat, Rajamäen liikuntapuisto ja Sääksin ranta. Kyselyn perusteella Nurmijärven ulkoilutyöryhmä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelman resurssointi ja toteuttaminen. Talvikävelyreitin kokeilu Ulkoilupaikkojen yhtenäinen tiedottaminen ja markkinointi Taukopaikkojen kehittäminen uusien reittien yhteydessä Heikkarin esteetön ulkoilureitin laajempi markkinointi ja talvikävelyreitin kokeilu Nurmijärven luontohelmiä: Nukarinkoski 1300 metrin pituinen, korkeuseroltaan 25-metrinen Nukarinkoski on Vantaanjoen vesistön suurin yksittäinen koskialue. Se on hieno luontonähtävyys ja monipuolinen ulkoilualue, joka houkuttelee vaeltajia, luontovalokuvaajia, perhokalastajia ja jopa ravustajia. Alueella on vaellusreittejä pitkospuineen sekä laavu. Tapasimme Nurmijärven latu ry:n puheenjohtajan Keijo Westin Nukarinkosken syksyisissä maisemissa puhuaksemme Nukarinkoskesta, kunnan luontoliikuntamahdollisuuksista ja hiukan myös Nurmijärven ladusta. Tulin Nukarinkoskelle ensimmäisen kerran jo pikkupoikana 1960-luvun puolivälissä. Täällä oli siihen aikaan leirintäalue, ja muistan vieläkin paikan hoitajan nimen, hän oli Ringman, nykyään Klaukkalassa asuva Keijo West kertoo. Hän toimii nyt toista kautta Nurmijärven latu ry:n puheenjohtajana. West on monipuolinen luontoliikunnan harrastaja, jonka lajeja ovat mm. retkipyöräily, vaellus ja melonta. Kanootilla kilometrejä kertyy vuosittain Kesäisin hän vetää melontakursseja seuran Sääksjärven tukikohdassa. Kunta panostaa luontoliikuntapaikkoihin Keijo West pitää Nurmijärven luontoliikuntamahdollisuuksia erittäin hyvinä. Hiihtolatuihin ja vaellusreitteihin on panostettu. Kunta toimittaa taukopaikoille puut, jotka kyläyhdistykset pilkkovat haloiksi. Nurmijärven ladun jäsenet valvovat osaltaan reittien turvallisuutta ja siisteyttä. Yhteistyö kunnan virkamiesten kanssa sujuu hyvin ja käyttäjien toiveita kuunnellaan. West sanoo, että paikat väkisinkin rämettyvät, ellei niiden jatkuvaan hoitoon panosteta. On tärkeää ja hyvä, että rahaa löytyy rakentamisen lisäksi myös paikkojen jatkuvaan ylläpitoon. Upeita koskia ja vaellusreittejä Harva Etelä-Suomen kunta voi Nurmijärven tapaan ylpeillä kolmella upealla koskialueella. Siinä missä Numlahden Kuhakoski on vaikuttava kanjoni, tarjoavat Myllykoski ja Nukarinkoski loistavat mahdollisuudet luontoelämyksiin ja kalastukseen. Palojoen, Kirkonkylän, Rajamäen ja Herusen kautta kulkeva Seitsemän veljeksen vaellusreitti on Nurmijärven osalta valmis. Vantaan voi meloen laskea kunnan läpi aina Hyvinkäältä Helsingin vanhankaupungin lahdelle asti, vain Myllykosken ja Nukarinkosken ohi on kanootit kannettava luontopolkuja pitkin. Pari päivää kestävällä kanoottivaelluksella voi yöpyä esimerkiksi Nukarinkosken laavulla. Nukarinkoski on hieno paikka. Lehtipuita on ainakin kymmenen lajia ja huomasitko, kun tuosta meni juuri haikara matalalla kosken uomaa ylöspäin! Paikat ovat pysyneet yllättävän siisteinä ja ehjinä. Jos tänne jotain voisi vielä toivoa, niin ehkä se olisi alueen pitkästä saha- ja myllyhistoriasta kertova kyltti tai opastaulu, Keijo West ehdottaa.

19 Kunta tiedottaa Missä itse viihdyt parhaiten luontoretkilläsi? Olen vaeltanut, pyöräillyt ja melonut paljon maailmalla, mm. Espanjassa ja Baltiassa. Muutama vuosi sitten kesällä lähdimme vaimon kanssa pyöräretkelle ilman muuta päämäärää kuin vanhan kolmostien liittymä Nurmijärvellä. 17 päivää myöhemmin löysimme itsemme Kilpisjärveltä. Matkalla yövyimme pääosin teltassa. Tänä kesänä osallistuin Suomi meloo viesti tapahtumaan Turusta Espooseen, jossa meloin noin 200 kilometriä. Nykyään viihdyn kuitenkin yhä enemmän näissä lähiseudun kohteissa. Täällä on uskomattoman monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen luontoliikunnan harrastamiseen. Piirros: Lotta Nurmela Latu kokoaa luontoliikunnan harrastajat Nurmijärven latu ry on vuonna 1982 perustettu Suomen latu ry:n jäsenyhdistys. Sen jäsenmäärä on 733. Lajeja ovat kesä- ja talviretkeily, melonta, lumikenkäily, retkiluistelu ja avantouinti. Vuonna 2006 käynnistyi perheliikunta, jossa tutustutaan Nurmijärven lähiretkikohteisiin, retkeilyn perusteisiin ja lasten kanssa retkeilyyn. Nurmijärven lisäksi yhdistyksellä on toimintaa Liesijärven ja Repoveden kan sallispuistoissa. Talvisin järjestetään mm. lumikenkäilyä ja umpihankihiihtoa Kiljavannummella. Avantouinti pyörii talkoovoimin Sääksillä lokakuun alusta alkaen. Teksti ja kuvat: Jukka Jusslin Erätulet syttyvät Nurmijärvellä Uudenmaan Erätulet syttyvät Nurmijärvellä sunnuntaina klo 10. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin organisoima tapahtuma kiertää kunnissa ja se järjestetään jo 22. kerran. Tapahtumapaikkana on Klaukkalan koulun ympäristö. Mukana on runsaat 25 paikallista järjestöä esittelemässä toimintaansa. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin erätulilla on pitkä perinne; ensimmäiset erätulet syttyivät Artjärvellä jo vuonna Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri on metsästysseurojen järjestö, johon kuuluu 226 metsästysseuraa ja yli jäsentä. Piiri on seuroja yhdistävä linkki ja osa toimintaa ovat erätulet, jotka kiertävät Uudenmaan paikkakuntia aakkosjärjestyksessä. Erätulien järjestelyyn osallistuvat piirin ohella voimakkaalla panoksella Nurmijärven kunta ja paikalliset yhdistykset ja seurat, joille Erätulet ovat oivallinen foorumi esitellä omaa toimintaansa. Mukana järjestelyissä ovat mm. alueen metsästysseurat sekä riistanhoitoyhdistys. Muita toimijoita ovat koirien rotuyhdistykset, kalastusseurat, kyläseurat, Martat ja Maatalousnaiset, jousimetsästäjät, partiolaiset, reserviläiset ja nuorisoseurat. Myös Suomen Metsästysmuseolla on oma osastonsa. Erätulet on koko perheen tapahtuma ja ohjelmassa on monenlaista erähenkistä ja luontoaiheista tarjontaa. Erätulilla palkitaan mm. vuoden nurmijärveläinen erähenkilö. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry jakaa stipendin 8-luokalle, joka on kiinnostunut luonnosta ja metsästyksestä. Koulujen välisen piirustuskilpailun voitti Metsäkylän koulun viidesluokkalainen Lotta Nurmela Luhtajoelta ja hänen piirustuksensa on mm. Erätulien kutsujen kannessa. Erätulien rakovalkeat syttyvät jo klo 10, mutta varsinainen ohjelma käynnistyy klo 12. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pertti Oksanen odottaa paikalle vähintään kävijää. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Nyt kannattaa lähteä liikkeelle, sillä paikalla on paljon luontohenkistä ohjelmaa ja lisäksi voi nauttia mm. makkaraa, lettuja tai erähenkiseen tapaan hirvikeittoa. Nurmijärven kunnan viestintäpäällikkö Hilkka Gehör iloitsee siitä, että nurmijärveläiset yhdistykset ja muut toimijat ovat lähteneet talkoohengessä innostuneesti rakentamaan Erätulitapahtumaa. Tapahtuma tukee Nurmijärvellä osaltaan vapaaehtoistyön teemavuotta, jota vietetään koko EU-tasolla. SALIBANDYN liiganaisten kotiottelut alkavat SB-Pro on nurmijärveläinen salibandyn erikoisseura. Naisten edustusjoukkue pelaa Salibandyliigassa ja miesten edustusjoukkue 3. divisioonassa. Seuralla on myös useita joukkueita junioreiden ja aikuisten sarjoissa. Tervetuloa kannustamaan otteluissa! Ottelut pidetään Hyvinkään Martinhallissa seuraavasti: klo SB-Pro-Classic klo SB-Pro-M-Team (HUOM. paikkana Ingman Areena, Söderkulla) klo SB-Pro-OLS klo SB-Pro-NST klo SB-Pro-SPV Vuonna klo SB-Pro-Tiikerit klo SB-Pro-KooVee klo SB-Pro-Indians klo SB-Pro-Erä III klo SB-Pro-PSS Lisätietoa: 19

20 Nurmijärvellä tapahtuu loka joulukuussa LOKAKUU VANHUSTENVIIKON JUHLA ma klo Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6. Avaus kunnanjohtaja Kimmo Behm, juhlapuhe tohtori Pentti Arajärvi. Kuluttaja-asiamies Anja Peltonen puhuu vanhuksiin kohdistuvista huijauksista ja geriatrian ylilääkäri Marja Manninen- Ollberg kertoo geriatrisista palveluista Nurmijärvellä. Musiikkia ja kahvit. Nurmijärven kunta/vanhusneuvosto TAPANILAN KAMARIKUORON KONSERTTI JA YHTEISLAULU- TILAISUUS pe klo 19 SRK-keskus, Kirstaantie 5 7, Nurmijärvi.Vapaa pääsy. Nurmijärven seurakunta ja Nurmijärven Kalevalaiset Naiset. ALEKSIS KIVI -VIIKON OHJELMA Aleksis Kiven syntymäkoti avoinna su ja ma klo Pappihan pojasta piti tulla -draamaopastus syntymäkodilla su klo 12. Vapaa pääsy. Palojoentie 271, Palojoki. Kunnianosoitukset ja Kivi-juhlien ohjelmaa Aleksis Kiven patsaalla ma klo 12. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu Kirjastogalleriassa. Mielikirjoja Klaukkalan kirjastossa ma klo Kekkurin torpassa -näytelmä Kirjastogalleriassa ti klo 18. Kulkuriteatterin esittämä pienoisnäytelmä, joka perustuu Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen. Ohjaus Benita Kivistö. Kirjailija Sinikka Nopola vieraana Klaukkalan kirjastossa ti klo 18. Kirjailija Tuomas Kyrö vieraana Kirjastogalleriassa ke klo 18. Aleksis Kiven näytelmä Kihlaus Klaukkalan kirjastossa ke klo Ohjaus Juha Hurme. Kirjailija Sirpa Kähkönen vieraana Rajamäen kirjastossa la klo 13. NURMIJÄRVI-PÄIVÄ su klo Jumalanpalvelus Nurmijärven kirkossa, jonka jälkeen kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. klo Nurmijärvi-päivän kotiseutujuhla seurakuntakeskuksessa aiheena Nurmijärveläisyys tänään. klo Nurmijärvi-päivän päivälliset (18 ). Nurmijärven kirkko ja seurakuntakeskus, Kirstaantie 5 7. Aleksis Kivi -viikon tapahtumiin on vapaa pääsy. 20 DAN SÖDERHOLM: OLIPA KERRAN ke klo 18. Rajamäen kirjaston yläkerta, Kiljavantie 1 Maksuttomia pääsylippuja on jaossa Rajamäen kirjastossa. Rajamäen kirjasto, SAMI HEDBERG SHOW: KOKOVARTALOMIES II to klo 18. Teatteri Kino Juha, Keskustie 7, Nurmijärvi. Liput 25 / 20. Varaukset Meebu Lahdenpää , meebu@kolumbus.fi. KINOVIIKKO klo 9.30 Kino Juha, Keskustie 7, Nurmijärvi. Lastenelokuvien aamunäytäntöjä edulliseen hintaan. ma ja ke Eetu ja konna (S), ti Kaksin karkuteillä (K 7/5), to Rio (S). Liput 3,5, ryhmän mukana tulevat opettajat ja ohjaajat sisään maksutta. Ryhmät voivat tilata bussikuljetuksen Kinoviikolle. Kuljetus ja elokuvalippu maksavat yhteensä 6 euroa. Lippuvaraukset: Nurmijärven kulttuuripalvelut, NUKKETEATTERI OFELIA: MÖRÖN UNISUKAT ke klo 18. Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi. Maksuttomia pääsylippuja on jaossa pääkirjastossa. Nurmijärven kulttuuripalvelut KANSAINVÄLINEN NALLEPÄIVÄ to Nalleohjelmaa kaikissa Nurmijärven kirjastoissa. MARRASKUU NUKKETEATTERI OFELIA: MÖRÖN UNISUKAT ke klo 18. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2 Maksuttomia pääsylippuja on jaossa alkaen Klaukkalan kirjastossa. Nurmijärven kulttuuripalvelut, KITARAHETKI KIRJASTOSSA to klo 18. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2. Nurmijärven musiikkiopiston kitaransoiton oppilaat esiintyvät opettajansa Kari Weseliuksen johdolla. Vapaa pääsy ARVID JÄRNEFELT: HERÄÄMISENI su klo 14. Hannu Huuskan esittämä monologinäytelmä. Vapaa pääsy. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie SAA FANITTAA ISO A KAIKILLA MAUSTEILLA to klo 18. Teatteri Kino Juha Keskustie 7, Nurmijärvi Liput 25 / 20 varaukset Meebu Lahdenpää , meebu@kolumbus.fi. KANTELEKONSERTTI to klo Kirjastogalleria Punamullantie 1, Nurmijärvi Duo Lilian Norberg ja Petra Saari soittaa uutta kuulasta kansanmusiikkia herkällä kosketuksella. Instrumentteina kannel ja viulu. Vapaa pääsy. Nurmijärven Kalevalaiset Naiset. JOULUTORI KIRKONKYLÄSSÄ la klo Kirkonkylän tori, Nurmijärvi. Nurmijärven Yrittäjänaiset ja Nurmijärven Yrittäjät. nurmijarvi/ UUDENMAAN ERÄTULET 2011 su klo Klaukkalan koulukeskus, Kuntotie 1, Klaukkala. Erähenkinen tapahtuma koko perheelle. Vapaa pääsy. Suomen metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry. ja Nurmijärven kunta. TEATTERI HELMI: SAUNATONTUN SALAISUUS ke klo 18. Kirjastogalleria Punamullantie 1, Nurmijärvi. Maksuttomia pääsylippuja on jaossa alkaen pääkirjastossa. Nurmijärven kulttuuripalvelut JOULUKUU JOULUKALENTERI: KITARAHETKI KIRJASTOSSA to klo 18. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2. Nurmijärven musiikkiopiston kitaransoiton oppilaat esiintyvät opettajansa Kari Weseliuksen johdolla. Klaukkalan kirjasto, NUKKETEATTERI OFELIA: PIKKUPEIKON JOULU ke klo 18. Rajamäen kirjaston yläkerta, Kiljavantie 1. Maksuttomia pääsylippuja on jaossa alkaen Rajamäen kirjastossa. Rajamäen kirjasto, TEATTERI HELMI: SAUNATONTUN SALAISUUS ke klo 18. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2. Maksuttomia pääsylippuja on jaossa alkaen Klaukkalan kirjastossa. Klaukkalan kirjasto, JOULUKALENTERI: KAJ CHYDENIUS JA MINJA KOSKI ti klo Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2. Kaj Chydenius, juonto ja laulu, esittelee Minja Koskelle, piano, säveltäjänuransa taitekohdat. Vapaa pääsy. Klaukkalan kirjasto JOULUKALENTERI: KITARAHETKI KIRJASTOSSA pe klo 15. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2. Kari Weseliuksen kitarakonsertti NÄYTTELYT Kirjastogallerian näyttelyt Jorma Treben: Retrospektiivinen näyttely Kylillä nähtyä elämäntapa murroksessa -valokuvanäyttely Susanna Autio: Läjien synty Maria Mughal: Maalauksia. Kirjastogalleria Punamullantie 1, Nurmijärvi. Nurmijärven kulttuuripalvelut, Lehti ei vastaa ennakkotietoihin tulevista muutoksista.