Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2011"

Transkriptio

1 Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2011

2 Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2011 Graniittirakennus Kallio on omistajiensa näköinen 4 8 Liikennevirasto kehittää Allianssi-mallia 7 Outokumpu Tornio-Worksin ferrokromitehdas laajenee 8 10 Espoo investoi infraan 10 Graniittirakennus kohotti henkeä Sulkavalla 12 RALA on infrayritykselle iso asia 16 Reijo Rossi rakennuttaa Espoon infraurakat 17 Länsimetro etenee kansainvälisesti 18 GRK:n komppania valmistautuu Kehäradan valuihin Henkilöstön esittely 20 Julkaisija: Graniittirakennus Kallio Oy Toimitus: AViador Oy Ulkoasu: Matti Vuohelainen Paino: T-Print Ky

3 PÄÄKIRJOITUS Hyvä yhteistyökumppani, aloitit juuri tutustumisen ensimmäiseen Graniittirakennus Kallio Oy :n asiakaslehteen. Haluamme kertoa yhä vaativammilla markkinoilla ripeästi kehittyvästä ja kasvavasta yhtiöstämme, sen ihmisistä, arvoista ja työmaista sekä omalla suullamme että asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kertomana. Ensimmäinen toimintavuosi uuden henkilöstön kanssa on takana. Jännityksellä lähdimme viime kesänä hakemaan töitä Suomen tiukoilta infrarakennusmarkkinoilta. Emme tienneet, miten asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit ottavat uuden tulokkaan vastaan ja miten saamme töitä markkinoilta. Jännittämisemme on osoittautunut turhaksi, sillä asiakkaat kuten muutkin kumppanit ovat ottaneet meidät hyvin vastaan ja luottaneet kykyihimme hoitaa vaativiakin urakoita. Tämän lehden teemaa voisi kuvata parhaiten sana yhteistyö. Ensin teimme sisäisen yhteistyösopimuksen : päätimme aloittaa suurella joukolla yrityksen kehittämisen tavoitteenamme luoda yhtiöstä muutamassa vuodessa merkittävä toimija koko Suomen infrarakennusmarkkinoilla. Toiminta-ajatuksena on ollut luoda yrityksestä yhteisö, jonka kaikki jäsenet voivat todella tuntea tekevänsä työtä sekä omaksi että yrityksen hyväksi toteuttaessaan parhaalla taidollaan asiakkaan vaativia urakoita. Vahva verkostoituminen on ollut toinen yhteistyön näkyvä osa. Olemme hakeneet aktiivisesti kumppaneita meille muuten tavoittamattomien urakoiden tarjoamiseksi ja toteuttamiseksi. Tätä verkostoitumista aiomme jatkaa tulevaisuudessakin, vaikka olemme pystyneet kasvattamaan yritystä huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Liikevaihtomme kasvaa vuoden 2011 aikana liki 40 miljoonaan euroon kannattavuudesta tinkimättä. Oma henkilöstömme koostuu syyskesällä 2011 noin 80 alansa rautaisesta ammattilaisesta. Olemme myös saaneet laatujärjestelmällemme RALA-sertifioinnin sekä lähteneet mukaan ensimmäiseen TEKES -hankkeeseemme, jonka tuloksista toivottavasti voimme kertoa tämän lehden tulevissa numeroissa. Infra-alan näkymät ovat tällä hetkellä yhtä epävarmassa tilassa kuin Euroopan ja maailmantalous kaiken kaikkiaan. Globalisaation aikana kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja valtion ja kuntien budjetit, kuten myös yksityisten tahojen investointipäätökset muuttuvat nopeasti. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös Graniittirakennus Kallio Oy tulevaan kehitykseen. Me olemme koko henkilöstömme voimalla päättäneet kasvaa merkittäväksi infra-alan osaajaksi sekä kaikkialla Suomessa että kansainvälisesti, kaikkiin ilmansuuntiin. Tuusulassa Harri Kallio Keijo Haavikko Kimmo Vuori Pertti Heininen Graniittirakennus Kallio Oy:n hallitus 2011 Kalliolta 3

4 Graniittirakennus Kallio Harri ja Armas Kallio päättivät vuosi sitten laajentaa perheyhtiönsä omistuspohjaa. Kun 26 kokenutta maarakennusammattilaista ryhtyy omistajiksi, tulosta syntyy. Graniittirakennus Kallion nykyisen avainhenkilöstön toimintatavat ovat hitsautuneet yhteen jo 1990-luvulta alkaen. Tuolloin infra-alan Grand Old Man it ja läheiset kollegat Paavo Nyyssönen ja Armas Kallio tekivät pitkää päivää kumpikin tahoillaan. 4 Kalliolta 2011

5 on omistajiensa näköinen Paavo Nyyssönen on pitänyt kilpailemisesta nuoresta lähtien. Tulosta on syntynyt niin maarakentamisessa kuin urheilussa. Esimerkiksi pituushypyssä ennätys on komea: 748. Vuonna 1934 Kiikalassa syntynyt Armas Kallio ja kolme vuotta myöhemmin Kuopiossa syntynyt Paavo Nyyssönen etenivät menestyviksi maarakennusammattilaisiksi varsin erilaista reittiä. Armas Kallion, nimeään kantavan yhtiön pitkäaikaisen vetäjän tie kulki Osuuskauppa Oraan sekatavaraosaston hoitajasta porariksi Helsinkiin sekä ennakkoluulottomien ja oikein ajoitettujen hankintojen myötä koneyrittäjäksi ja lopulta satoja miehiä työllistäväksi urakoitsijaksi. Paavo Nyyssönen puolestaan kiinnostui elämänura-alastaan armeijaaikana; alkuun hän aikoi hakeutua metsäoppiin, mutta maa- ja vesirakentamisen opinnot voittivat. Kumpikin konkari eteni arvostettuun asemaansa työmaakokemuksen myötä. Armas oppi heti kauppauransa jälkeen, alle 30-vuotiaana, porarin ammatin. Paavo puolestaan työskenteli mittamiehenä ja mittatyönjohtajana ennen valmistumistaan rakennusmestariksi. Valmistuessaan rakennusinsinööriksi hänellä oli jo huomattava työkokemus, sillä opiskeluaikaiset välikesät kuluivat asfalttitöissä työnjohtajana ja vastaavana mestarina. Armas Kallio perusti Louhintaliike Armas Kallio Ky:n vuonna 1963, vain pari vuotta pääkaupunkiseudulle saapumisensa jälkeen. Velipojan kanssa ostimme vekselirahalla ensimmäisen traktorikompressorikoneemme. Sitä ostosta maksoimme takaisin runsailla piikkaus- ja louhintatöillä, joita teimme muun muassa Tehtaankadulla sekä Malmilla Meisten joulukoristehtaan laajennuksessa. Siihen aikaan ei vielä ollut esimerkiksi timanttiporia. Samoihin aikoihin Paavo Nyyssönen, tuleva Maanrakennus A. Kallio Oy:n tekninen johtaja, viimeisteli rakennusmestariopintojaan Helsingin teknillisessä koulussa. Opinnot sujuivat ja maistuivat, joten Paavo jatkoi heti valmistuttuaan opintojaan rakennusinsinööriksi, nyt Kuopioon muuttaneena luku loi perustan yrittämiselle Vielä 1960-luvulla maa- ja vesirakennusalan yritystoiminta oli Suomessa etupäässä pienimuotoista koneyrittämistä. Tilanne alkoi seuraavalla vuosikymmenellä muuttua, mistä yhtenä osoituksena oli Armas Kallion tekemä yhtiömuodon muutos. Uusi osakeyhtiö sai vuonna 1974 kaksi merkittävää kunnallisteknistä urakkaa uusilta asuinalueilta Espoon Kivenlahdesta ja Vantaan Koivukylästä. Hetkessä Maanrakennus A. Kallio Oy:stä oli tullut yli 400 työntekijää työllistävä suuri maa- ja vesirakennusliike. Yksi pärjäämisen salaisuus oli ennakkoluuloton kalustohankintapolitiikka. Ensimmäinen hydraulinen kaivinkonehan meillä oli jo 1960-luvulla. Tuolloin monet alalla toimivat, vaijerivetoisia koneita kannattavat irvailivat moisille turhuuksille, Armas Kallio muistelee. Kun yrityksellä alkoi olla kokoa, piti satsata myös koulutettuun toimihenkilöstöön. Sopiva ja pätevä mies löytyi kesällä 1976 Paavo Nyyssösestä, joka tuolloin oli jo kiertänyt monien suurten päällystys- ja maansiirtotyömaiden vastaavana mestarina, työpäällikkönä ja rakennuspäällikkönä. Yksi työmaista oli Kehä III:n vuonna 1965 valmistunut ensimmäinen vaihe. Valmistuttuaan insinööriksi vuonna 1968 Paavo toimi Rakennus Oy Laineen u 2011 Kalliolta 5

6 Koneita ja kauppaa matkan varrelta työpäällikkönä pääkaupunkiseudun kunnallisteknisissä töissä ja vuodesta 1971 alkaen teollisuusneuvos Antti Niskan omistaman Vieskama Oy:n Etelä-Suomen rakennuspäällikkönä. Vuonna 1976 Paavo Nyyssösestä tuli Maanrakennus A. Kallio Oy:n tekninen johtaja. Graniittirakennuksen synty ja kasvu 1980-luvulla sekä Armas Kallio että Paavo Nyyssönen olivat jo alan arvostamia huippuammattilaisia, joiden yhteistyö samassa yrityksessä tuotti jatkuvia onnistumisia. Tässä vaiheessa suuret kilpailijat kiinnostuivat, ja lopulta Armas myi yhtiönsä YIT:lle. Paavo jatkoi nimensä muuttaneessa A-Kallio Oy:ssä teknisenä johtajana aina vuoteen 1992, jolloin yritys sulautui emoyhtiöönsä. Tässä vaiheessa aloitin yhteistyön Pekka Niskan kanssa. Perustimme yhdessä Pekan kanssa yrityksen, jonka nimeksi tuli Niska & Nyyssönen Oy. Ajat olivat kovat, mutta suuntaamalla ponnistelumme Venäjän markkinoille saimme työkantaa mukavasti ja selvisimme pahimman yli. Armas oli tässä vaiheessa toiminut jo vuosia kiinteistöjen rakentamista ja vuokraamista harjoittavassa Graniittirakennus Markku Kallio Oy:ssä. Tämä toiminta jatkui aina vuoteen 2007, jolloin isä-armas sai houkutelluksi nuorimman poikansa Harrin laajentamaan urakointitoimintaa. Samaan aikaan Paavo Nyyssönen toimi hallituksen puheenjohtajana Keijo Haavikon luotsaamassa, nopeasti kasvaneessa yhtiössä, johon oli saatu rekrytoiduksi sievoinen joukko maan parhaita infra-ammattilaisia. Sama joukko oli päättänyt toimitusjohtajansa ja työnantajayhtiönsä hallituksen puheenjohtajan aloitteesta ryhtyä oman työpaikkansa osaomistajiksi. Tämä suunnitelma oli valmiina vuonna 2010, mutta sai aluksi odottamattomia käänteitä ja lopulta kariutui. Kun Kalliot ehdottivat jo yrittäjyyden makuun päässeille infraammattilaisille mahdollisuutta yhteistyöhön, oli lähtölaukaus nykyisenlaiselle Graniittirakennus Kallio Oy:lle jo ammuttu. Emme epäröineet avata tätä tietä, kun näimme, millainen porukka on tulossa. Ajattelimme, että jollei sellaisilla eväillä synny tulosta, niin ei sitten minkäänlaisilla, Harri Kallio luonnehtii. Samalla kannalla ovat Armas Kallio ja Graniittirakennus Kallio Oy:n nykyisen avainhenkilöstön vielä pidemmältä ajalta tunteva Paavo Nyyssönen. Meillä oli näyttöä hallitusta kasvusta tällä porukalla jo aiemmin. Nyt asioita jo sivusta seuraavana voin vain todeta luottavani poikien osaamiseen ja tuloksentekokykyyn, Paavo toteaa. Myös Armas on jo vuoden päivät tyytynyt murtoosaan työtunteja aiempaan verrattuna. Hänen ei tarvitse, sillä 26 innokasta ja osaavaa omistaja-työntekijää tekee työtä nuoruuden innolla ja kokemuksen tuomalla terveellä harkinnalla. ƒ Armas Kallio (kuvassa vasemmalla) ja kaivinkoneenkuljettaja Jouko Hartikka työmaalla Kehä I:n länsipäässä Junttanin Pentti Heinonen (kuvassa oikealla) ja Armas Kallio ovat tehneet pitkäaikaista yhteistyötä konekaluston kehittämisessä. Armas Kallio (kuvassa vasemmalla) solmimassa traktorikauppoja konemyyjä Suomisen kanssa lukujen vaihteessa. 6 Kalliolta 2011

7 Liikennevirasto kehittää Allianssi-mallia Pekka Petäjäniemi kannattaa uusia hankintamenettelyjä. Pahimmillaan halvimman hinnan ylikorostaminen yhdistyneenä sanktioajatteluun parantaa vain yhden tahon tuottavuutta: urakkariitoja ratkovan lakimiehen. Erityisesti Australiassa suosittu, hankeorganisaatioiden toimivuutta valinnassa korostava Allianssi-malli on saanut Suomessakin ilmeisen pysyvän kannatuksen. Infra-alan suurin tilaaja Liikennevirasto aikoo Pekka Petäjäniemen mukaan käyttää Allianssia vähintään yhdessä merkittävässä hankkeessa vuosittain. Ensimmäiset Allianssi-mallilla toteutettavat työt ovat Lielahti-Kokemäki rata ja tunnelivoittoinen Tampereen rantaväylä. Päätimme aloittaa Allianssi-pilotoinnin keskisuurella ratahankkeella ja jatkaa kokemuksia saatuamme suuremmalla väylähankkeella. Välillisiä kokemuksia olemme toki saaneet jo alan kansainvälisistä seminaareista. Niiden perusteella pidän selvänä, että tämä malli on parhaita keinoja kehittää alan tuottavuutta. Ratkaisevana kimmokkeena Allianssin rantautumisessa Suomeen Petäjäniemi pitää australialaisen konsultin Jim Rossin Suomessa runsas vuosi sitten pitämää seminaaria. Yksi Rossin keskeisistä opetuksista oli, että hintaelementti ei saa liikaa hallita valittaessa yhteistyökykyisintä tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan muodostamaa konsortiota. Aiemmassa kotimaisessa Allianssiselvityksessä ei Rossin mukaan vielä ollut toteutushinnan liiallisen hallitsevuuden takia oikeaa Allianssi-henkeä, Petäjäniemi sanoo. Allianssin mukaan läpiviedyissä urakoissa on tietysti tavoitekustannuksensa. Merkittävänä erona perinteiseen tarjousvertailuun on silti se, että Allianssissa hintakuoret avataan vasta sen jälkeen, kun hanketiimien toimivuusvertailut on tehty. Työmaan tavoitekate on yksi Allianssi-kriteereistä. Olennaista on se, että katteen pitäisi olla riittävä, jotta Allianssi henki tuottavuuden parantaminen rutiinista poikkeavin työsuorituksin olisi mahdollinen. Näin koko hanke lopulta hyötyy. Ennen kuin Allianssi-sopimus voi syntyä, hankkeeseen valittu tilintarkastaja käy huolella läpi urakoitsijan viimeisimpien vuosien taloudelliset tunnusluvut ja sen, miten yritys kohdistaa kuluja toteuttamilleen hankkeille. Näin tulee varmistetuksi, että Allianssi-hankkeelle tarjottu katetavoite on vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa. Suuri muutos ajattelutavassa Pekka Petäjäniemi pitää Allianssi-mallia parhaiten soveltuvana riittävän suuriin hankkeisiin, jotka riittävän suurelta osin Liikenneviraston investointien uudishankkeet yksikön päällikkö Pekka Petäjäniemi kaipaa infrahankkeisiin tuottavuutta. Yksi lupaavimmista tavoista on ottaa käyttöön Allianssi-malli. Meillä Suomessa on tähän asti teetetty isojakin hankkeita liian rutiinimaisesti ja hankintalakia liian kirjaimellisesti tulkiten. koostuvat tavanomaisesta rakentamisesta. Jos hankkeessa on erittäin paljon teknistä erikoisosaamista vaativia osioita, Allianssi-malli ei välttämättä ole sopivin. Sen sijaan se on omiaan hankkeissa, joissa tuottavuutta voi olennaisesti parantaa näennäisesti rutiinimaisessa tekemisessä, joka kuitenkin sisältää paljon riskejä. Allianssi-valintaprosessi on yleensä kolmivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on tavanomaisen toteutusmallin tapaan ilmoittautumisvaihe, jota seuraa yksipäiväinen workshop kullakin mukaan tarjoutuvalla tiimillä. Tilaaja ja ulkopuolinen Allianssi-konsultti arvioivat workshopien perusteella jatkoonpääsijät, joita tyypillisesti on tässä vaiheessa kaksi. Lopullinen valinta tehdään erityisesti tiimien toimivuutta testaavan kaksipäiväisen workshopin perusteella. Seminaareissa näkee selvästi, miten osapuolet ovat tottuneet keskinäiseen yhteistyöhön. Sillä on selvä yhteys tuottavuuden suotuisaan kehittymiseen hankkeen aikana. Petäjäniemi pitää yhtenä Allianssihankkeen onnistumisen haasteena sitä, u 2011 Kalliolta 7

8 Nykymuodossaan nuori GRK on kasvanut nopeasti pienestä yrityksestä moninkertaiseksi. Se on lyhyessä ajassa kilpaillut lähes kaikista, muun muassa seuraavista Liikenneviraston investointihankkeista: E18 Koskenkylä-Kotka moottoritie EKM; tilausvaltuutus 650 M ; Strabag SE & GRK Lielahti-Kokemäki radan perusparannus allianssi; budjetti 90 M ; Strabag Rail GmbH, A-Insinöörit Oy, GRK Vt 8 Sepänkylä-Stormossen moottoritie STKU; budjetti 50 M ; Tallqvist Infra Oy & GRK E18 Haminan ohikulkumoottoritie; budjetti 180 M ; Lemminkäinen Infra Oy & GRK miten hyvin erilaiset yrityskulttuurit ja henkilökemiat saadaan toimiviksi Allianssi-tiimissä. Tässä asiassa Allianssi-konsultin, niin sanotun fasilitaattorin rooli on keskeinen. Ehkä vielä merkittävämpi haaste on se, että Allianssi merkitsee suurta ajattelumuutosta rakennushankkeiden läpiviennissä. Uskon tämän muutoksen menevän alalla läpi, koska useimmat myöntävät perinteisten, halvinta hintaa ja sanktioita liikaa korostavan mallin puutteet. Hankintamenettelyjen kirjo laajenee Pekka Petäjäniemi pitää tärkeänä, että niin Allianssia kuin muitakin uusia hankintamalleja kehitetään tasapuolisesti niin radan- ja tien- kuin myös meriväylien rakentamisessa. Vastaavantyyppisen kannanoton on esittänyt myös Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala. Kannanotto on luontevasti linjassa viraston perustamisidean kanssa: että virastossa vastuualueet määräytyvät liikennemuotojen asemesta toimintojen mukaan. Uuden jaon mukaisesti esimerkiksi ex-tiemies Pekka Petäjäniemen vastuulle kuuluvat kaikki investointihankkeet liikennemuodosta riippumatta. Ainakaan tilaajan näkökulmasta tällainen monialaisuus ei ole ongelma. Näen yhtenä tärkeimpänä tehtävänäni kehittää hankintamenettelyjä, mikä ei ole liikennemuodosta riippuva asia, Petäjäniemi pohtii. Allianssin lisäksi hän pitää lupaavana uutena hankintamuotona esimerkiksi läpimenoaikaa bonuskriteerinä käyttävää urakointimenettelyä. Kunnossapitourakoihin puolestaan voisi hänen mukaansa soveltua asiakastyytyväisyyden huomioonottava bonusjärjestelmä. Myös työmaan onnistuminen liikenneturvallisuudessa voi olla bonusperuste. Ylipäänsä on tärkeää, että urakoitsijalle tarjoutuu tilaisuus antaa itse lupaus jostakin oleellisesta tavoitteesta. Tämä motivoi parantamaan tuottavuutta aivan eri lailla kuin perinteinen sanktioajattelu. Tällä hetkellä Liikenneviraston hankelistalta löytyy 27 niin sanotulta kehittämismomentilta rahoitettavaa investointihanketta. Niissä kaikissa riittää puurrettavaa, kun tavoitteena on kohentaa tuottavuutta ja säästää suomalaisten veronmaksajien rahoja. ƒ Outokummun ferrokromitehdas ja sinne raaka-aineen toimittava Kemin kromikaivos tuplaavat tuotantonsa. Tiukasti aikataulutetussa hankkeessa Graniittirakennus Kallion toteuttamat alkuvaiheen aluerakennusurakat tasoittavat muiden toimijoiden kriittisiä polkuja. Vuonna 1968 Torniossa käynnistyneen Outokummun ferrokromitehtaan tuotantolaajennukset ovat olleet valmisteilla jo 15 vuotta. Tosi toimiin oli määrä ryhtyä vuonna 2008, mutta tuolloin lama sotki suunnitelmat. Sen jälkeen ferrokromin hintakehitys on ollut tuottajan kannalta suotuisaa, ja yhtiön johto teki F3-projektia koskevan 440 miljoonan euron investointipäätöksensä alkukesästä Laajennustöiden yhteydessä rakennetaan uuden sulaton lisäksi - muun muassa sintraamo, pellettivarasto, koksivarasto ja putkisiltaverkosto sekä korvataan vanha merivesiputki uudella. Vanha pääosin betonirakenteinen, niin sanottu himaniittiputki ehti olla käytössä yli 40 vuotta. Uusi putki tehdään lujitemuovista, sitä voisi urakoitsijan mukaan kutsua vaikka graniittiputkeksi, veistelee Outokumpu Tornio-Worksin F3-projektin suunnittelupäällikkö Kari Höynälä. Hänellä on monien kollegoidensa tavoin vahva henkilökohtainen tuntuma koko tehtaan historiakaareen. Ensimmäisessä kesätyöpaikassaan tehdasalueella Höynälällä oli jo vuonna 1980, ja vakituisena työntekijänä hän aloitti kuusi vuotta myöhemmin. Vielä pidempään Tornion terästehtaan vaiheita on läheltä seurannut maarakennustöiden F3-projektin rakennuttamisesta vastaava Mika Karvonen korostaa tilaajaorganisaation tavoitteiden ja myös tehdasalueen tuntemisen suurta merkitystä. 8 Kalliolta 2011

9 Outokumpu Tornio-Worksin ferrokromitehdas laajenee ylivalvojana tässäkin hankkeessa toimiva Juhani Hjulberg, joka toimi alkuaikoina laudoitusmestarina kylmävalssaamon paikallavalutöissä vuosina Myös rakentamisen projekti-insinööri, Antti Risto tuntee kohteen pitkältä ajalta, sillä hänen isänsä oli rakentamassa uutta ferrokromitehdasta jo vuonna F3-hankkeen rakennuttajaorganisaatiota vetävä Mika Karvonen korostaakin kokemuksen merkitystä. Sitä on oltava tietysti myös hankkeen urakoitsijoilla ja suunnittelijoilla. On opittava tuntemaan sekä tehdasalue että organisaation toimintatavat. Tämä ei tarkoita, ettemmekö ottaisi mielellämme mukaan uusia hyviksi arvioimiamme tekijöitä, hän lisää. Graniittirakennus Kallio pitänyt sanansa ja aikataulunsa F3-projektin alkuvaiheen työt tiedettiin kokonaisaikataulun kannalta kaikkien kriittisimpiin kuuluviksi. Graniittirakennus Kalliolla tämä tiedostettiin niin ikään jo laskentavaiheessa. Kun sintraamoa, pellettivarastoa, koksivarastoa, putkisiltaperustuksia ja merivesiputken uusimista koskeva maarakennusurakkakilpailu päättyi yhtiölle voittoisasti, valmius aloittaa oli oltava heti. Tämä onnistui, ja nyt, huhtikuussa alkaneiden töiden edettyä hyvän matkaa yli puolenvälin, aikataulun voi todeta pitäneen sittemminkin. Saimme mieltä lämmittävää palautetta, jonka perusteella oli pääteltävissä, että meihin oltiin erityisen tyytyväisiä, myös aikataulun toteutumisen suhteen, toteaa Graniittirakennus Kallion vastaava mestari Ari Niskanen. Asian kysyminen Juhani Hjulbergista vahvistaa asian; maarakentaja saa vuolaita kehuja. Selvästi tällä porukalla on ollut ammattimiehen elkeet. Äärettömän hyvä on työskennellä sellaisten ammattilaisten kanssa, jotka sekä osaavat hommansa että tekevät työtään täydellä sydämellä. Graniittirakennus Kallion työmaajohto jakaa vilpitöntä tunnustusta paitsi rakennuttajaorganisaatiolle myös aliurakoitsijoille. Keskinäinen, ei kuitenkaan kohtuuttoman oloinen kehu saa jatkoa, kun asiaa tiedustelee yhdeltä heistä. Meidän firmalla on ollut yhteistyötä henkilötasolla nykyisten Graniittirakennus Kallion kavereiden kanssa jo vuosikaudet. Ei ole ollut tarpeen hakea laajalti yhteistyökumppaneita, kun homma on pelannut niin hyvin kuin se on pelannut. Jos jokin ei ole yhtenä päivänä mennyt sataprosenttisesti heti putkeen, yhteistyö on silti säilynyt jatkuvasti hyvänä. Toisekseen onnistuneesta urakasta myös aliurakoitsija on hyötynyt. Se on reilua peliä, kiittelee F3-urakan työmaan kiviainesten ja lämpöä eristävän OKTO-kiviainestuotteen kuljetuksista vastaava maarakennusyrittäjä Mikko Päkkilä Maarakennus J. Päkkilä Oy:stä. ƒ 2011 Kalliolta 9

10 Espoo investoi infraan Pitkään Suomen nopeimmin kasvaneisiin kaupunkeihin kuulunut Espoo käyttää vuosittain yli sata miljoonaa euroa infrarakentamiseen. Viidesosa töistä hoituu kaupungin liikelaitoksen omalla väellä, loput ovat urakoitsijavetoisia. Graniittirakennus Kallio on päässyt hyvin kasvavan kaupungin rakentamisimuun. Yli asukkaan Espoo on kasvattanut väkilukuaan vuosittain uudella asukkaalla. Viime vuonna asukasluku kasvoi runsaalla 3500 asukkaalla. Tulevina vuosina on aiheellista olettaa suunnan jatkuvan, sillä rakenteilla oleva Länsimetro vilkastuttaa muutakin rakentamista. Vuoteen 2015 mennessä valmistuvat metroasemat tuovat melkoisia muutoksia eteläisiin kaupunginosiin. Suurin muodonmuutos koskee Tapiolaa, jossa Stockmann ja moni sen ympärillä olevista ja -80-luvun taloista puretaan, kertoo Espoon kaupungin teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelujen katupäällikkö Harri Tanska, joka ennen maaliskuuta 2011 työskenteli Espoon rakennuttajapäällikkönä ja sitä ennen geoteknisen yksikön vetäjänä. Espoon kaupunkiympäristön ja luonnon perusteellisesti tunteva Tanska on ilahtunut kaupungin aktiivisuudesta. Metro ja metroasemien ympäristö ovat lähivuosien rakentamisen painopisteitä, mutta muuallakin ollaan toimeliaita. Tästä hyvä esimerkki Nuuksion kansallispuistoon johtavan maantien kevyen liikenteen yhteyksien mittava parantaminen. Kansallispuiston laidalle rakennetaan valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä luontokeskus - yhtenä Helsinki World Design Capital 2012 hankkeen osaprojektina. Luontokeskus tarvitsee vesihuollon, jonka HSY rahoittaa. Samalla Espoo rakentaa kevyen liikenteen väylän Nuuksioon johtavan maantien vierelle. Yli kuusi kilometriä pitkä tie polveilee luonnonkauniissa maastossa jyrkästi ja mutkitellen. Viime vuosina tienvarren asukkailta on tullut palautetta ajonopeuksien noususta. Tämä oli omiaan muistuttamaan erillisen kevyenliikenteenväylän tarpeellisuudesta. Kaapelisiirtoja ja isoja leikkauksia Yli viisi miljoonaa maksava, vesihuollon ja kevyen liikenteen väylän rakentamisen sekä maantien parantamista sisältävä urakka kuuluu Graniittirakennus Kallion 10 Kalliolta 2011

11 Harri Tanska on tyytyväinen urakoitsijoiden voimakkaaseen panokseen Espoon infran rakentamisessa. Omana työnä tekemistä ei sitäkään pidä unohtaa. Varsinkin vanhoilla asuinalueilla tehtävissä infran rakennustöissä on eduksi, kun mukana on hyvällä paikallistuntemuksella varustettuja omia ammattimiehiä. Työturvallisuus on tärkeä asia työmaalla myös luonnonpuiston lähellä. tärkeisiin päänavauksiin Espoon rakentamisessa. Yhtiö on toki ehtinyt urakoida kaupungille jo muutakin; lähes samansuuruinen Kuitinmäentien urakka on käynnissä samaan aikaan. Siellä, toisin kuin Nuuksiossa, tarvitaan runsaasti pohjavahvistuksia. Stabilointia on jonkin verran Nuuksiontien urakassakin, mutta pääasialliset haasteet ovat jyrkästä maastosta johtuvissa maaleikkauksissa ja runsaissa kaapelinsiirroissa. Viime mainittujen merkitys kokonaisaikataulussa on suuri. Erityisesti sähköyhtiön omana työnä hoitama muuntamon siirto vie aikaa: heidän oman ilmoituksensa mukaan noin 3-4 kuukautta, kertoo työmaapäällikkö Teemu Palosaari Graniittirakennus Kallio Oy:stä. Louhittavaakin on jonkin verran, Palosaaren arvion mukaan noin 6000 kuutiometriä. Tilaaja on ottanut nämä työläät vaiheet huomioon ja antoi siksi urakkaaikaa maaliskuusta 2011 vuoteen Palosaari uskoo työmaan silti valmistuvan jo Pääosan hommista pitäisi olla ohi vuoden 2012 kesän aikana. Jotta tavoite toteutuu, työvaiheiden yhteensovittamisen täytyy onnistua. Vesihuoltoa ja parkkipaikkoja Autotien osalta Nuuksiossa tehdään lähinnä päällysteen korjausta ja muutaman jyrkimmän mutkan oikomista. Paljon suurempi työ on kevyenliikenteenväylän rakentamisessa. Tämä parantaa oleellisesti Nuuksiontien liikenneturvallisuutta. Samoilla kaivuilla hoituvat uudet putkilinjat; Luontokeskuksen vesihuollon varmistaminen on toinen työmaan keskeinen tavoite. Samalla mahdollistuu Nuuksiontien varren asukkaiden vesihuoltoon liittyminen. Kolmas tärkeä osio on Nuuksion kansallispuiston Luontokeskuksen parkkipaikan rakentaminen Nuuksiontien päähän. Tarkoituksena on houkutella autoilijat jättämään ajokkinsa sopivan kauas koskemattomasta kansallispuistoalueesta. Tie jatkuu siitä eteenkinpäin, mutta sen kuntoa ei ole tarkoitus parantaa, Harri Tanska perustelee. Entinen aktiivisuunnistaja Tanska toivoo jatkossakin järkevää tasapainoa kasvavan kaupungin rakentamistarpeiden ja luonnonarvojen välille. Painopiste viiden seuraavan vuoden aikana on uusien metroasemien ja niiden ympäristön rakentamisessa. Toinen todella iso asia on Kehä I:n kattaminen Keilaniemessä ja Otaniemessä ja uusien rakennuspaikkojen mahdollistaminen sitä kautta. Vanhojen asuinalueiden infran kunnossapitoa ja uudelleenrakentamista ei sitäkään saa unohtaa, kuten ei myöskään Pohjois-Espoon luontoalueista huolehtimista. ƒ 2011 Kalliolta 11

12 Graniittirakennus kohotti henkeä Sulkavalla Graniittirakennus Kallion nuorekas kirkkovenekunta osallistui heinäkuussa 44. Sulkavan Suursoutuihin. Tavoitteena oli kiertää ympärysmitaltaan noin 60-kilometrinen Partalansaari viidessä ja puolessa tunnissa kellot pysähtyivät lukemaan 5:06:59,9 sijoituksen ollessa Kalliolta 2011

13 Liikuntaharrastus on tärkeässä asemassa monen rakentajan vapaa-ajassa, niin myös Graniittirakennus Kallion henkilökunnalla. Niinpä yhtiö kokosi riveistään 15-henkisen soutujoukkueen perinteisiin Sulkavan Suursoutuihin heinäkuun toisena viikonloppuna. Tarkkaan ottaen yhtiön väkeä joukkueessa oli 13; lisävahvistuksina olivat Markku Savolainen sekä huippuhiihtäjä Matti Heikkinen. Heikkisen mukanaolo saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta sitä se ei ole, sillä Graniittirakennuksen piirissä työskentelee hiihtourheilussa aikanaan kunnostautuneita lahjakkaita urheilijoita. Aivan vieras laji yhtiössä ei ole soutukaan, sillä työpäällikkö Heikki Haavikolla on tästä lajista historiassaan menestystä maailmanmestaruuskilpailutasolla ; paras saavutus on kevyen yksikön MM-pronssi Tällä kertaa hän kuitenkin tyytyi soutamaan tavallisena rivimiehenä, muodostaen yhden seitsemästä soutajaparista yhdessä Markku Savolaisen kanssa. Tarkkaan ottaen tämä lähinnä perämies Jarkko Loikkasta soutanut pari ei ollut yksi seitsemästä, sillä sen tehtävänä oli toimia niin sanottuna tahtiairona. Tahtiairon rooli on yhteisen suorituksen kannalta keskeinen, koska se määrää perämiehen antaman rytmin perusteella soututahdin muille. u Lähettäjä Eero Piironen pani ennen starttia megafonin avulla lähtölinjat ojennukseen. Venekunta oli hyvässä vauhdissa noin kymmenen kilometrin kohdalla. Vauhti säilyi hyvänä loppuun asti lukuun ottamatta lyhytkestoista väsyvaihetta runsaassa puolessamatkassa Kalliolta 13

14 Maaliintulo Hakovirran sillalla! Perämies Jarkko Loikkanen tahdittaa joukkueen riuskoihin viime vetoihin. Hop, hop! Veto, veto!, Jarkko Loikkanen huutelee Alanteen selällä räväkällä maanrakentajan äänellä, ilman megafonia, jollaiseen monien työpaikkojen sisäsiistit toimistotiimit joutuvat Suur-Saimaan puhurien keskellä turvautumaan. Kokenut sulkavalainen soutaja, viime vuodet valvontaveneen ruorissa viihtynyt Hannu Huiskonen pitää graniittirakennuslaisten vauhtia ainakin kymmenen kilometrin etapin tietämissä hyvänä. Reippaasti puolen välin paremmalle puolelle näyttää sijoitus menevän, ovat selvästi ennenkin soutaneet, kuuluu asiantuntijan kommentti. Vauhti on ollut sikälikin rivakkaa, että valvontavene saa kiihdyttää selällä tosissaan ennen kuin tavoittaa niemen taakse kadonneet soutajat. Seuranta jatkuu noin tunnin ajan, kunnes pääsemme sen verran lähietäisyydelle, että kuvaaja saa toivomansa kuvakulmat ja toimittaja pääsee hihkaisemaan muutaman kannustushuudon journalistisen puolueettomuuden hengessä. Maaliin runsaassa viidessä tunnissa Hellekelissä soudettu 60 kilometriä on kova rupeama aktiiviurheilijoillekin saatikka lähinnä kuntouheilijoista koostuville joukkueille. Parhaimmillaan Partalansaari on kierretty alle neljässä tunnissa, mutta tänä vuonna nopeimmatkin vene- 14 Kalliolta 2011

15 Huippuhiihtäjä Matti Heikkinen oli suostunut mukaan Graniittirakennus Kallion vahvistukseksi. Vannoutunut hiihtomies Keijo Haavikko kiittelee Heikkistä, joka piti ensimmäistä Sulkavan soutuaan erittäin rankkana kisana. kunnat käyttivät matkaan yli neljä tuntia. Kaikkiaan mukana oli nyt runsaat 160 venekuntaa, joista valtaosalla aika painui päälle viiden tunnin. Keijo Haavikon alun perin toteama tavoiteaika viisi ja puoli tuntia oli optimistisimpien soutajien mielestä tarpeettoman varovainen, ja lähdön hetkellä oli yhteisesti sovittu pyrittävän parempaan. Noin puoleenmatkaan asti venekunta olikin alle viiden tunnin loppuaikaa ennustavassa vauhdissa. Sen jälkeen seurasi koko taipaleen hankalin jakso, kun muutamat soutajista väliaikaisesti simahtivat ja kaiken lisäksi kolmannelta soutuparilta Keijo Haavikolta ja hänen soutajapariltaan Tero Liitsolalta hajosi penkki alta. Maaliintulon jälkeisen arvion mukaan tämä rikko teki loppuaikaan vähintään viisi lisäminuuttia. Hieman vaikutti aikaan sekin, kun perämiehenä kokenut Jarkko Loikkanen joutui välillä luovuttamaan paikkansa väsyneelle soutajalle ja siirtymään itse airoihin. Perämiehen tehtävä on vaativa. Pitää sekä hakea optimaalinen soutulinja että luoda oikea souturytmi. Lisäksi on luettava karttaa. Hetkeksikään ei saa kiinnittää huomiota muualle, vahvistaa valvontaveneen ruorin takaa Hannu Huiskonen. Väsynyt ja onnellisen oloinen graniittirakennuslaisten venekunta ilmoittautuu toimitusjohtajansa suulla heti laiturilla myös ensi vuoden kisaan. Tavoiteaikakin on jo asetettu: alle viiden tunnin. ƒ Graniittirakennus Kallion veneen viime vedot Sulkavan suvi-illassa Kalliolta 15

16 RALA on infrayritykselle iso asia Vuodesta 1997 toiminut Rakentamisen Laatu RALA ry palvelee nykyisin yli tuhatta rakennusalan yritystä. RALA on pitänyt yllä myös projektipalautejärjestelmää jo kolmen vuoden ajan. Pääarvioija Harri Saarinen pitää uutta RALA-sertifikaatti termiä paljon selkeämpänä kuin kahta erillistä aiemmin käytettyä. RALA:n toiminta-ajatuksena on auttaa tilaajia valitsemaan hankkeisiinsa teknisesti ja taloudellisesti hyviä toimijoita. Infra-alan yrityksiä on RALA:n asiakkaina jo 400 kappaletta, mutta mikään itsestään selvyys RALA-pätevyyden saaminen ei yritykselle ole. RALA-pätevyyden voi saada, mikäli yritys on sekä huolehtinut kaikista julkisoikeudellisista maksuistaan että osoittanut muutenkin talouden lepäävän terveellä pohjalla. Lisäksi yrityksellä on oltava esittää vähintään kolme referenssiä kutakin RALA-pätevyysaluetta vastaavaa työlajia kohden, kertoo RALA:n infrasektorin pääarvioija Harri Saarinen. Hän muistuttaa siitä, että referenssien on oltava yrityskohtaisia; kokeneen henkilön pitkäkään ansiolista muiden yritysten palveluksessa ei tässä asiassa auta. Graniittirakennus Kallio on ollut RALA:n asiakasyritys vuoden 2010 heinäkuusta lähtien. Yhtiölle on tähän mennessä myönnetty RALA-pätevyydet tie- ja katurakennuksessa, alue- ja pihatöissä, putki- ja johtoverkkotöissä. Graniittirakennus Kallion referenssit ovat niin ikään monipuoliset, vaikka yhtiön toiminta viime vuoden kesään asti oli nykyiseen verrattuna varsin pienimuotoista. Toisaalta yhtiön tulos on ollut hyvä jo aiempina vuosina, Saarinen kertoo. RALA-pätevyyteen vaikuttaneista referensseistä hän mainitsee muun muassa Yrjönkadun katutyöt Helsingissä sekä Graniittirakennus Kallio Oy noudattaa toiminnassaan RALA ry:n ulkoisesti auditoimaa ja hyväksymää toiminta- ja laatujärjestelmää. Graniittirakennus Kallio Oy:llä on myös useita RALA-pätevyyksiä. Päätoteuttajan pätevyyksiä on tällä hetkellä yhteensä neljä kappaletta. Ne kattavat, RALA-todistusta siteeraten: Tiet, kadut ja kunnallistekniikka sekä tavanomaiset pohjanrakennustyöt sekä sillanrakentamisen pääurakoinnin keskisuurten tai vaativien siltaurakoiden (R2) sekä pienten ja tavanomaisten sillankorjausurakoiden osalta (K2). Puutarhatien ja Holiday Park puiston rakentamisen Vantaalle. RALA palvelee myös tilanteissa, joissa asiakasyritys haluaa edetä askelta pidemmälle ja hankkia itselleen RALAsertifikaatin. Termi on ollut käytössä vasta tämän vuoden keväästä, ja se korvaa aiemmin rakennusyrityksillä käytössä olleen RSA-laatujärjestelmähyväksyntätodistus termin. RALA-sertifikaatti muistuttaa ISOlaatujärjestelmän sertifikaattia, mutta se on mukautettu nimenomaan suunnittelijoiden ja rakentajien tarpeisiin. Yleisen, toimialasta riippumattoman prosessikuvauksen asemesta päähuomio on suunnittelu- ja rakennushankkeen vaiheiden kuvauksessa. Ehkä vielä tärkeämpi ero on se, että esitystapa on mukautettu suunnittelijoille ja rakentajille mahdollisimman ymmärrettävään muotoon, Saarinen kertoo. Projektipalautejärjestelmä täydentää kokonaisuuden RALA:n työntekijöiden työvuosi täyttyy suhteellisen tehokkaasti jo RALA-pätevyyksiin ja sertifikaatteihin liittyvistä arvioinneista. Kolmas palvelutuote on projektipalautejärjestelmä, lajissaan ainoalaatuinen koko Euroopassa. Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion kanssa yhteistyössä kehitetyn, pitkälle vietyä tietotekniikkaa hyödyntävän järjestelmän etu on se, että hankkeen kaikki osapuolet voivat antaa jatkuvaa palautetta kaikkien osapuolten toiminnan laadusta. Aikaisemmin palautteen antaminen oli epäsystemaattista ja pääasiassa ylhäältä alas suuntautuvaa. Nyt myös urakoitsija voi antaa palautetta vaikkapa suunnittelijalle ja rakennuttajalle. Vastaavasti aliurakoitsija voi antaa palautetta pääurakoitsijalle ja päinvastoin. Järjestelmää pääsevät hyödyntämään alan kaikki toimijat. RALA:n nettisivuilta löytyy linkki, jonka kautta yritys pääsee rekisteröitymään järjestelmän käyttäjäksi. Järjestelmän kautta yritys saa arvokasta vertailutietoa, joka muodostuu tällä hetkellä kertyneestä runsaasta 2500 palautteesta. ƒ 16 Kalliolta 2011

17 Reijo Rossi rakennuttaa Espoon infraurakat Urakointipäällikkö Reijo Rossilla on vuosittain vahdittavanaan noin 80 miljoonan euron infraurakat. Lähivuosina tahti tuskin on hiipumassa, sillä Länsimetron rakentaminen kiihdyttää myös muuta infrarakentamista Espoossa. Espoon kaupunki uudisti runsaat viisi vuotta sitten oman infrarakennusorganisaationsa eriyttämällä tilaaja- ja tuotantotoiminnot. Tämän vuoden alusta lukien uudistaminen jatkui; infratuotannosta tuli liikelaitos. Uudistuksen myötä omajohtoinen tuotanto ja urakoittaminen ovat nyt kaksi eri yksikköä, joista jälkimmäistä vetää pitkään Espoon kaupungin rakennuttamistehtävissä toiminut Reijo Rossi. Meillä on työkannassa urakoita 80 miljoonan euron edestä. Siihen nähden organisaatiomme koko on pienehkö: noin 15 työntekijää. Tämä on luonnollista, koska työmaahenkilöstö on valvojia lukuun ottamatta urakointiliikkeiden palveluksessa. Espoo tekee edelleen myös omajohtoista urakointia, jonka volyymi on urakoitsijoilta ostettavan työn kokonaismäärästä neljännes eli noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Urakoitsijoiden näkökulmasta Espoon kaupunki on tällä hetkellä erittäin merkittävä tilaaja, sillä kasvavassa kaupungissa riittää tekemistä niin uusilla kuin vanhoillakin asuinalueilla. Urakat kohdistuvat valtaosin katu- ja kunnallistekniikkaan, mutta ovat monesti kaikkea muuta kuin läpihuutojuttuja. Lähes joka työmaalla tarvitaan esimerkiksi pohjavahvistuksia. Omat haasteensa syntyy siitäkin, että usein työskennellään keskellä asutusta, Rossi toteaa. Uusia urakoita vanhoissa kaupunginosissa Espoon kaupungin rakennuttaminen on ollut viime vuosina vilkasta muun muassa Suurpellon uudella asuinalueella. Siellä katu- ja kunnallistekniikkaa on rakennettu jo paljon, mutta koko kaupunginosa ei ole läheskään valmis; rakentamista riittää runsaasti tulevinakin vuosina. Vanhoissa kaupunginosissa, muun muassa Kauklahdessa, Tuomarilassa, Kuitinmäessä, Lahnuk- Reijo Rossi aloitti Espoon kaupungin palveluksessa suunnittelijana vuonna 1974 ja siirtyi rakentajaksi Nykyään hän vetää 80 miljoonan euron Tapiolassa on mesessa, Friisilässä ja urakointiyksikköä. neillään kunnallistekniikan uusimisurakoita. Viimeisimmän vuoden aikana tärkeimpien meille työskentelevien urakoitsijoiden joukkoon on noussut Graniittirakennus Kallio. Heiltä olemme tilanneet kymmenkunta urakkaa eri puolille Espoota. Kun yksi työ on tehty, tekijöiden on ilmeisesti helpompi antaa kilpailukykyisiä tarjouksia seuraaviin töihin samoilla kulmilla. Tähän on lisättävä, että olemme olleet tilaajina tyytyväisiä Graniittirakennus Kallion työn jälkeen, Rossi arvioi. Tavanomaisen katu- ja kunnallistekniikan lisäksi Graniittirakennus Kallio on päässyt harjoittamaan Espoossa myös avainhenkilöidensä leipälajeihin lukeutuvaa pilaantuneen maaperän puhdistamista. Tällaista tarvetta oli yhdessä Brinkinmäen uuden asuinalueen urakassa. Maaperästä löytyi muun muassa asbestia sisältäviä mineriittilevyjä, Rossi kertoo. Vaikka Espoo on pannut uusiksi organisaationsa ja solminut merkittäviä sopimuksia uuden urakoitsijatulokkaan kanssa, tekemisessä on ollut pitkäaikaisen yhteistyön ja jatkuvuuden tuntu. Tämä ei ole ihme, sillä osaajat organisaatioiden nimimuutosten viidakoissa ovat samat. Jotakin muutosta sentään on tapahtunut. Muutokset tosin liittyvät pikemminkin infra-alan yleisiin käytäntöihin, muun muassa InfraRYL:in tulkintoihin. Olemme urakoissa keskustelleet muun muassa siitä, miten massojen yksikköhintoja tulee soveltaa vanhan materiaalin poistettaessa ja kaivantojen ollessa tuettuja. Aina on yhteisymmärrykseen päästy, Rossi kertoo. ƒ 2011 Kalliolta 17

18 Länsimetro etenee kansainvälisesti Länsimetron Matinkylän aseman urakkakilpailun voitti ruotsalaisyhtiö Oden tiiviissä yhteistyössä Graniittirakennus Kallion kanssa. Oden kuuluu itävaltalaiseen Strabag-konserniin, joka on 14 miljardin liikevaihdollaan yksi Euroopan suurimmista rakennusliikkeistä. Työpäällikkö Arto Korhonen (kuvassa vasemmalla), Ulf Bäckström ja Olof Korvi ovat kaikki kokeneita kalliorakentajia. Kaksi vuotta sitten käynnistynyt Länsimetron rakentaminen on edennyt Ruoholahdesta Matinkylään. Elokuussa käynnistyi tunneliurakoista tuorein, Matinkylän tulevan aseman itäpuolelta lähelle Niittykummun tulevaa asemaa ulottuvan osuuden louhinta. Lähes kaksi ja puoli vuotta kestävä urakka työllistää yli 40 Graniittirakennus Kallion, Odenin ja Strabagin työntekijää ja toimihenkilöä. Meininki on varsin kansainvälinen, sillä muun muassa panostajia ja porareita tulee Slovakiasta asti. Myös teknisesti työ on vaativa; AA-luokan kalliotilan vaatimuksiin kuuluu, että paikat on pidettävä täysin kuivina, luonnehtii työpäällikkö Arto Korhonen, joka lisäksi on työmaan louhintatöiden vastaava mestari. Kolmas urakan erityispiirre seuraa sijainnista; asutusalueen tuntumassa tehtävissä louhinnoissa on noudatettava suurta varovaisuutta. Tästä työmaan niin Ruotsissa ja Suomessa kuin itäisessä Keski- Euroopassakin työskennelleillä ammattimiehillä on toki huomattava kokemus. Myös Matinkylän urakassa aktiivisesti työskentelevä Odenin rakennuspäällikkö Ulf Bäckström on erittäin kokenut tunnelinrakentaja. Meillä on ollut Ruotsissa paljon töitä sekä Vägverketille että Banverketille. Henkilökohtaisista urakkakokemuksistani lienee suomalaisille kiinnostavaa, että olen ollut mukana Kemin kromikaivoksen louhinnoissa ja Päijänne-tunnelin korjauksissa, hän kertoo. Rakas vihollinen kehuu suomalaisia Kalliorakentajalle työskentely vierailla mailla voi joskus olla yllättävä kokemus. Tässä tapauksessa se ei Ulf Bäckströmin mukaan sitä välttämättä ole, koska ruotsalainen ja suomalainen kallio ovat laadultaan lähes samankaltaisia. Kokemukseni perusteella suomalainen kallio on keskimäärin kyllä vielä kovempaa. Tämä ehkä osaltaan selittää suomalaisten poravalmistajien korkeatasoisen osaamisen. Länsimetro-työmaalla tulevat olemaan käytössä varta vasten hankitut kaksi uutta porausjumboa. Ulf Bäckström kehuu Suomessa näiden Suomessa valmistettujen tuotteiden luotettavuutta, tehokkuutta ja tarkkuutta. Samantyyppiset kehut hän ulottaa koskemaan myös Graniittirakennus Kallion henkilöstöä ja yrityskulttuuria. Aiemminkin olen ollut yhteistyössä suomalaisten rakentajien kanssa. Osaamista löytyy, mutta suurissa yrityksissä myös hallinnollista raskausta. Graniittirakennus Kalliolla osaaminen yhdistyy joustavuuteen ja tehokkuuteen. Yhteistyön pohjaa alettiin luoda jo noin vuosi sitten. Lähtökohdat olivat Bäckströmin mukaan suotuisat, sillä Odenin aiempi toimitusjohtaja Mats Paulsson tunsi Graniittirakennus Kallion avainhenkilöitä jo entuudestaan, muun muassa Norjassa tehtyjen töiden tiimoilta. Ulf Bäckström näkeekin Norjan Suomen ohella lupaavana yhteisenä markkina-alueena. Graniittirakennuksen vastuuhenkilöillähän on kokemusta esimerkiksi pilaantuneiden maa-alueiden ja satamaaltaiden kunnostamisesta, myös Norjasta. Tätä tietotaitoa meillä ei Odenissa vastaavassa määrin ole. Osa isoa kokonaisuutta Odenin virallinen nimi syksystä 2011 alkaen on Strabag Sverige. Yhtiö siirtyi itävaltalaiskonsernin omistukseen jo pari vuotta sitten. Nimi oli entuudestaan tuttu myös Länsimetron toimitusjohtajalle Matti Kokkiselle, jonka johdolla käydyt neuvottelut johtivat elokuussa 27 miljoonan euron arvoisen urakkasopimuksen allekirjoittamiseen. On hyvä, että saimme Länsimetroon mukaan ison kansainvälisen toimijan. Kun tähän yhdistyvät työyhteenliittymän suomalaisen osapuolen Graniittirakennus Kallion osaaminen ja toimintatavat, suhtaudun luottavaisesti vaativan urakan läpiviemiseen, Kokkinen toteaa. Koko Länsimetron on määrä valmistua vuoden 2015 lopulla. Ensimmäiset asemaurakat käynnistyvät vuonna 2012, ja viimeiset tunnelit ovat valmiit Louhinta- ja asemaurakoiden jälkeen toteutetaan vielä rataurakka sekä asennetaan ja testataan ensi kertaa Suomeen hankittu automaattimetro. Tämän jälkeen pääkaupunkiseudun metroyhteys on laajentunut Ruholahdesta Matinkylään - 13,9 kilometriä nykyistä pääteasemaa lännemmäs. ƒ 18 Kalliolta 2011

19 Länsimetron kanssa suunnilleen samaan tahtiin etenee Kehärata-hanke, toinen pääkaupunkiseudun suurista tämänhetkisistä liikenneväylähankkeista. Myös Kehäradan urakoihin Graniittirakennus Kallio on päässyt hyvin mukaan. GRK:n komppania valmistautuu Kehäradan valuihin Kolmen vuoden kuluttua valmistuva Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Samalla se tuo raideyhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kokonaisbudjetti on noin 605 miljoonaa euroa, josta Liikenneviraston osuus on vajaa kaksi kolmasosaa, Vantaan kaupungin vajaa kolmannes ja Finavian viisi prosenttia. Aikataulu ja kustannusraami ovat toistaiseksi pitäneet hyvin. Nyt on käynnissä vaativia taitorakenteita, muun muassa kaksi Graniittirakennus Kallion urakkaa, kertoo taitorakenteiden valvoja Seppo Kaunisto Ahma-Insinöörit Oy:stä. Graniittirakennus Kallion Kehärataurakoista ensimmäinen, Vantaan Katriinantien kohdalle sijoittuva osuus sisälsi muun muassa kolme siltaa, vaativia paalulaattarakenteita ja myös Kehäradan pengertä. Elokuussa 2011 alkanut, arvoltaan lähes kymmenmiljoonainen Kivistön aseman taitorakenteet urakka valmistuu elokuussa Tämän urakan avainasioita on se, miten sujuvat talven aikana tehtävät massiiviset siltavalut. Lähtökohta on, että talvitaukoa ei pidetä, vaan lisätään suojauksia ja lämmityksiä sekä komppanian vahvuutta tarpeen mukaan, sanoo vastaava mestari Eero Salokangas. Salokankaalla ja työmaan betonitöiden vastaavalla työnjohtajalla Jouni Karvosella on kummallakin ykkösluokan betonirakenteiden työnjohtajan pätevyys. Kaksikko vetää yhteistyössä molemmat Graniittirakennus Kallion Kehärata-urakat. Aikataulu varsinkin täällä Kivistön aseman työmaalla on mielenkiintoinen. Tärkeää on, että mitoitamme kunkinhetkiset resurssit oikein. Tämäntyyppisellä työmaalla miesten tarve vaihtelee päivittäin. Alussa väkeä on vain kymmenkunta ja kiihkeimpinä valupäivinä vahvuus on lähemmäs sata, Karvonen arvioi. Sopivan kokoisia betonirakenteita Massiivisiin valuihin jo tottuneet nuoret mestarit tietävät, että työmailla on osattava varautua niin helteisiin kuin pakkasiin. Kehärata-hankkeen alkuvaiheessa noin vuosi sitten kiusasivat poikkeukselliset helteet, mikä aiheutti erityistoimenpiteitä valuissa; joitakin massiivisia siltavaluja oli tehtävä tästä syystä öisin. Valun talviaikainen lämmittäminen on Suomessa tietysti koetellumpaa käytäntöä. Nämä Kivistön aseman taitorakenteet ovat siitä näkökulmasta optimaalisia, ettei työmaalle pitäisi aiheutua pulmia sen enempää kylmällä kuin kuumallakaan. Hyvin ohuiden rakenteiden valu talvella on vaativaa - kuten vastaavasti erittäin paksujen rakenteiden valu kesällä, Jouni Karvonen pohtii. Määriä kuvaavista tunnusluvuista voisi päätellä massiivisuuden osalta muuta, sillä betonia tarvitaan kahteen, jänneväliltään yli 40 metriä pitkään asemasiltaan yhteensä noin kuutiometriä. Terästä on tiheässä ja paksuina tankoina, yhteensä noin 1,5 miljoonaa kiloa. Lainausmerkeissä sanottuna hirvittää, kun pitää valaa joka pakkasviikollakin 200 kuutiota. Mutta periaatteemme on: mitä rankempi talvi, sen isompi komppania, Eero Salokangas lupaa. ƒ GRK:n Kehärata-työmaa on jo hyvässä alussa Kalliolta 19

20 Tässä me olemme - kokeneet ja luotettavat infra-ammattilaiset. sähköpostit: Katri Bäckman Laatu- ja työsuojelupäällikkö Juha Gröhn Heikki Haavikko Työpäällikkö Keijo Haavikko Toimitusjohtaja Petteri Hakkarainen Laskentapäällikkö Mikko Heikura Pertti Heininen Tekninen johtaja Jarkko Heiskanen Jorma Härkönen Työpäällikkö Kalliolta 2011

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

MONIPUOLISTA OSAAMISTA

MONIPUOLISTA OSAAMISTA Kanta Kaivu Oy on vuonna 1993 perustettu nurmijärveläinen maarakennus-, rakennus- ja kuljetusalan yritys. Toiminta-alueemme on pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi. Meillä on 20 vuoden vankka kokemus monipuolisista

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri Lähes 400 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus odottaa haasteitasi Talonrakentaminen

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT kasvaa ja kehittyy Kokkola 24.1.2013 Päivän agenda Asialista: Teemu Korpiaho: Vuosi 2012, tulos ja tapahtumat, näkymät vuodelle 2013 (15min) Jyrki Veijola: Laatu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Nro 354 voimassa 30.9.2016

Nro 354 voimassa 30.9.2016 Nro 354 voimassa 30.9.2016 Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunta on hakemuksesta myöntänyt tämän pätevyystodistuksen osoituksena siitä, että T Maijala Oy Y-tunnus 0648504-5 kotipaikka Haapajärvi

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Risto Lappalainen Liikennevirasto, työturvallisuusvastaava p. 0295 34 3966 Hanke kust.arvio valmis

Lisätiedot

Arvostettu luottorakentaja

Arvostettu luottorakentaja HANKESUUNNITTELU UUDISRAKENTAMINEN KORJAUSRAKENTAMINEN R AKENTAMISEN AMMAT TIL AINEN Arvostettu luottorakentaja Pitkäaikaiset yhteistyökumppanit tuntevat Pakrakin viidentoista vuoden takaa. Yritys toimii

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS Sivu 1 / 6 TILAAJAVASTUU.FI - YRITYSRAPORTTI Yritystiedot Yrityksen nimi Y-tunnus 1629609-6 Raportin hakupäivämäärä 19.11.2013 Raportti voimassa asti 15.01.2014 JPH-Maanrakennus Oy Tietolähteiden perusteella

Lisätiedot

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Stadia 11.10.2007 Ilkka Leskelä Sisältö 11.10.2007 1. Koulutustausta ja nykyiset työtehtävät 3. Opiskelijasta ammattilainen rakennusliikkeessä ja työtehtävät 1

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

INFRA ry:n edustajisto 2014

INFRA ry:n edustajisto 2014 1 :n edustajisto 2014 VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN INFRA Häme ry Ari Virtanen Jussi Janhunen Maanrakennus Ahti Virtanen Oy Kuljetusliike Matti Janhunen Oy Rääkköläntie 5 Lakalaivankatu 7 36200 Kangasala

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

MAARAKENNUSPAIVA 2014

MAARAKENNUSPAIVA 2014 Infra nousuun MAARAKENNUSPAIVA 2014 Finlandia-talo, Kongressisiipi 18.9. 2014 Kuvat Liikennevirasto MAARAKENNUSPÄIVÄ 18.9. 2014 Syyskuun Maarakennuspäivässä luodaan katsaus liikenteen ja infran tuleviin

Lisätiedot

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI Administer Oy Taloushallinnon palvelut Suomalainen perheyritys Kasvaa vauhdikkaasti,

Lisätiedot

NUORET RAKSALLE. Rakennusalan esittely Pirkanmaa 2012. Rakennusteollisuus RT ry Harri Kaipio, 25.1.2012

NUORET RAKSALLE. Rakennusalan esittely Pirkanmaa 2012. Rakennusteollisuus RT ry Harri Kaipio, 25.1.2012 NUORET RAKSALLE Rakennusalan esittely Pirkanmaa 2012 Rakennusteollisuus RT ry Harri Kaipio, 25.1.2012 Rakentamista on kaikkialla Yksi ala Rakennusalan ammatit Kirvesmies Muurari Elementtiasentaja LVI-asentaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet. Seminaari 27.2.2015 Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy

Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet. Seminaari 27.2.2015 Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet Seminaari 27.2.2015 Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet ja toimenpiteet Sisältö: Lähtötietoja haastatelluista tilaajatahoista

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Esittäytyminen PANK RY Tiemerkintävaliokunta Informaatiota Tiemerkinnästä Mitä asioita tutkitaan Suomessa nyt Tulevaisuuden näkymät 1 Harri

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Tiedonkeruu toukokuu 2013 Vastaajia 184 - Isännöintiyritysten johtoa - Omistajia ja yrittäjiä Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Isännöintiyritysten liikevaihto,

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus

Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus Mikä Metsähallitus? Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkista,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin ValNet Työpaja 3.9.2014 Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Fennovoiman omistuspohja Omistajilta lopullinen sitoumus Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Case Fira Oy. Firan Verstas. Anni Rouvinen Head of Sales and Marketing 27.11.2012 RIL Tehokkaan rakentamisen seminaari. Rakennamme kuin itsellemme.

Case Fira Oy. Firan Verstas. Anni Rouvinen Head of Sales and Marketing 27.11.2012 RIL Tehokkaan rakentamisen seminaari. Rakennamme kuin itsellemme. Case Fira Oy Firan Verstas Anni Rouvinen Head of Sales and Marketing 27.11.2012 RIL Tehokkaan rakentamisen seminaari Rakennamme kuin itsellemme. 3/18/09 1 Rakennusalan lähtökohtia Talouselämä 7.5.2010

Lisätiedot

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Anna Tienvieri & Kaisa Komulainen Helsingin kaupungin rakennusvirasto Allianssimalli ylläpitourakoissa Kontulan urakan

Lisätiedot

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe 19.1.2016 1 Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Hankekokonaisuuden esittely Espoon kaupunkitekniikka rakennuspäällikkö

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA Eero Nippala, koulutuspäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK puh 040 5460174 eero.nippala@tamk.fi SISÄLTÖ YHTEENVETO TALOUSTILANNE ALUEELLINEN KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa TAMPERE, Tiemerkintäpäivät 12 13.2.2015, Tekninen johtaja Antti Korte, Raision kaupunki Aiempien päivien pohdintoja Uudet tavat hankkia,

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Lehdistötiedote 18.11.2011 Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Klippanin uusi lasten turvaistuin Triofix on markkinoiden monipuolisin: pienin säädöin se muuntuu sopivaksi

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta MAARAKENNUSPÄIVÄ 2015 Finlandia-talo 24.9.2015 Teema 1 Hankkeet ja investoinnit, Sali A, 16:00 Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta - Haasteita ja mahdollisuuksia infrarakentamiselle kaupungininsinööri

Lisätiedot

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Hankkeen taustat 1 Hankkeen 1.rakennusvaihe (20 M ) päätettiin vuoden 2009 lisätalousarviossa.

Lisätiedot

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintiala on osa kiinteistö- ja rakentamisalaa Koko kiinteistö- ja rakentamisklusteri: - Työllistää

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

MM-Yritysrakentaja Oy. Jo vuodesta 1989 25 vuotta energistä rakentamista

MM-Yritysrakentaja Oy. Jo vuodesta 1989 25 vuotta energistä rakentamista MM-Yritysrakentaja Oy Jo vuodesta 1989 25 vuotta energistä rakentamista Yhteystiedot Toimisto MM-Yritysrakentaja Oy Tiilipojanlenkki 4 01720 Vantaa Puh. 010 328 4180 info@mmyr.fi etunimi.sukunimi@mmyr.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2011 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/5 1.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2011 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/5 1.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2011 1 (5) 190 Metrovarikon kehittäminen, vaihe 3, urakoista päättäminen HEL 2011-008528 T 02 08 03 00 Päätös Liikennelaitos -liikelaitoksen päätti oikeuttaa liikennelaitoksen

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori Aika kasvaa yhdessä Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät että

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata lyhyesti Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä Asemavaraukset: Ruskeasanta,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 7 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 05.02.2016 Raportti voimassa asti 14.03.2016 Arkistointitunnus 1454446257910 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Jokiväri Oy Y-tunnus 2136744-2 Tietolähteiden

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

INFRA ry:n edustajisto 2015

INFRA ry:n edustajisto 2015 INFRAn edustajisto 1 :n edustajisto 2015 VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN INFRA Häme ry Ari Virtanen Henrik Bos Maanrakennus Ahti Virtanen Oy VRJ Länsi Suomi Oy Rääkköläntie 5 Laatoittajantie 3 36200 Kangasala

Lisätiedot

Ylä-Karjalan Koneraivaus Oy

Ylä-Karjalan Koneraivaus Oy Nro 684 voimassa 31.12.2016 Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunta on hakemuksesta myöntänyt tämän pätevyystodistuksen osoituksena siitä, että Ylä-Karjalan Koneraivaus Oy Y-tunnus 1033682-7 kotipaikka

Lisätiedot