[KEMIÖNSAARI] Biokaasutekniikan soveltuvuus Kemiönsaaren energiahuoltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "[KEMIÖNSAARI] Biokaasutekniikan soveltuvuus Kemiönsaaren energiahuoltoon"

Transkriptio

1 2012 Saferock IT Solutions Oy Keskustie Taivassalo Markku Riihimäki Katja Mahal [KEMIÖNSAARI] Biokaasutekniikan soveltuvuus Kemiönsaaren energiahuoltoon

2 Sisällys SELVITYKSEN TAUSTA 2 SELVITYS SISÄLTÄÄ SEURAAVAT TIEDOT 3 JOHDANTO 4 MITEN BIOKAASULAITOS TOIMII? 5 BIOKAASUN HYÖDYNTÄMINEN 6 BIOKAASULAITOKSEN OSAT 7 INVESTOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA JA AIKATAULU 8 TUET JA SYÖTTÖTARIFFI 9 LAITOSTEN SAAMA TUKI 9 Esimerkki 9 Pienten laitosten etu 9 MAATILALAITOSTEN TUKI 10 MAHDOLLISET KÄYTTÖKOHTEET JA SYÖTTEET 11 MAHDOLLISET SYÖTTEET 12 Käytätettävissä oleva viljelemätön biomassa 12 Syötteiden soveltuvuus luonnonmukaiseen tuotantoon 13 CASE 1 BRUSABYN KOULUTILA / AXXEL MAATALOUSOPPILAITOS 14 Vaihtoehto A Mitoitus lannanhoidon ja lannanlevitystarpeen mukaan 15 Vaihtoehto B Mitoitus koulun minimitarpeen mukaan 16 Vaihtoehto C Mitoitus koulun maksimitarpeen mukaan 16 CASE 2 MAATILALAITOSESIMERKKI 18 Vaihtoehto 1 18 Vaihtoehto 2 22 CASE 3 JÄTEVESIPUHDISTAMO 24 TIETOA LIIKENNEPOLTTOAINEESTA 25 LIIKENNEPOLTTOAINEEN VALMISTUS JA MYYNTI 25 BIOKAASUN HINTA 26 ENERGIAVEROTUS 26 AUTOVERO 26 AJONEUVOVERO 26 ESITTELY MAHDOLLISISTA RATKAISUISTA 27 BIOKAASULAITOKSEN LAITEVAIHTOEHTOJA 28 ERILAISET MÄDÄTTÄMÖRATKAISUT 29 PERINTEINEN MÄDÄTTÄMÖTYYPPI 29 KUIVAMÄDÄTYSLAITOS 30 TULPPAVIRTAMÄDÄTTÄMÖ 30 UUDET KOMPAKTIMÄDÄTTÄMÖT 31 KONTTIIN RAKENNETUT VALMISLAITOKSET 32 YHDYSKUNTAJÄTTEENKÄSITTELYYN SOPIVAT LAITOKSET 35 MITKÄ LAITOKSISTA SOVELTUISIVAT KEMIÖNSAAREN TARPEISIIN? 36 BIOKAASUTIETOA NETISSÄ 40 SAFEROCK Sivu 1/39

3 Selvityksen tausta Kemiönsaaren kunnan Energiaomavarainen Kemiönsaari hanke tilasi Biokaasu-selvityksen biokaasutekniikan soveltuvuudesta maatalouden ja kunnallisten jätevedenpuhdistamolietteiden käsittelyyn. Kemiönsaaren kunnassa toteutetaan hanke Energiaomavarainen Kemiönsaari, jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä Kemiönsaarella. Hanketta rahoittaa kunta ja EU:n aluekehitysrahasto Varsinais-Suomen liiton kautta. Kunnassa on karjatiloja ja Brusabyn maatalousoppilaitos. Maatalousoppilaitos on siirtynyt luomuviljelyyn, jossa lannan hyödyntäminen on tärkeää. Kemiönsaaressa ei ole tällä hetkellä lietteenkäsittelylaitosta saaren jätevedelle. Kiinnostus lietteen omaan käsittelyyn ja sen hyödyntämiseen on olemassa. Energiaselvitys pyrkii vastaamaan bioenergian osalta Kemiönsaaren laatimaan STRATEGIA ohjelmaan seuraavilta osin: Vähentää fossiilisen energian käyttöä ja lisää uudistuvan energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä. Noudattaa kestävän kehityksen periaatteita kaikessa toiminnassaan. Ympäristötavoitteet esitellään EKOLOOGINENohjelmassa. Tarjoaa elinkeinoelämälle aktiivista ja joustavaa yhteistyötä ja on valmiudessa panostaa infrastruktuuriratkaisuihin elinkeinoelämän toiminta- ja investointimahdollisuuksien parantamiseksi. Selvitys toteutettiin tiiviissä yhteistyössä maatilaomistajien ja kunnan kanssa. Tavoitteena oli löytää jokaiselle taholle parhaiten sopiva ratkaisu sekä löytää ja hyödyntää säästöjä synergian vuoksi. Selvityksen toteutti Saferock Oy. Työntekijänä oli biokaasuasiantuntija Markku Riihimäki ja maaseudun yritysneuvoja Katja Mahal. SAFEROCK Sivu 2/39

4 Selvitys sisältää seuraavat tiedot 1. Yleinen kuvaus miten biokaasulaitos toimii. Kuvaus antaa lukijalle käsityksen siitä, miten biokaasulaitos toimii ja minkälaisia erilaisia mädättämötekniikoita on olemassa ja mitkä soveltuisivat Kemiönsaaren tarpeisiin. 2. Syötteiden suhteet lähtötietojen perusteella: kuivalanta, lietelanta, puhdistamoliete ja vihermassa. Lähtötiedot ovat saatavilla. 3. Yleinen tekninen esittely mahdollisista ratkaisuista sisältäen esikäsittelyn, reaktorin, mahdollisen jälkimädättämön, kaasun talteenoton, kaasun hyödyntämisen joko lämmöntuotantoon tai yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon. Myös innovatiivisia ratkaisuja huomioidaan. 4. Lopputuotteen hyödyntäminen. Mahdollisesti yhdyskuntaliete tulisi ehkä pitää erillään muusta lannasta. Osa lopputuotteesta tulee soveltua luomuviljelyyn. 5. Tekniset mitoitukset, eri tekniikoiden vertailu, hyödyt ja haitat. 6. Taloudelliset laskelmat investointikustannuksista ja käyttökustannuksista yleistasolla. Mahdolliset tukimuodot mainittuna sekä ehdotukset hankkeen kannattavuudesta. 7. Konsultin lausunto hankkeen kannattavuudesta kokonaisuudessaan sekä realistiset mahdollisuudet toteuttaa hanke. 8. Toteuttamissuunnitelma aikatauluineen. SAFEROCK Sivu 3/39

5 Johdanto Kemiönsaari on tilannut useita uusiutuvan energian käytön lisäämiseen liittyviä selvityksiä. Tehtävään selvitykseen läheisesti liittyvät, aikaisemmin tehdyt raportit ovat CO2 raportti ja Lammalan kaukolämpöselvitys. Meneillään olevan Energiaomavarainen Kemiönsaari hankkeen tekemät muut toimenpiteet on pyritty huomioimaan selvityksessä. Kemiönsaari on rakenteeltaan hyvin haastava maaperän, runsaan vesistön sekä hajautetun asutuksen johdosta. Bioenergian hyödyntäminen näissä olosuhteissa on erittäin järkevää sen paikallisuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Biomassoja hyödyntävänä biokaasulaitos vastaa useimpiin ongelmakysymyksiin alueellisena energiantuottajana, ympäristövaikutusten hoitajana, luomuviljelyn mahdollistajana sekä asuin- ja virkistyskäytön sovittamisessa alkutuotannon kanssa. Biokaasulaitokset antavat myös mahdollisuuden alueelliseen lämpö- ja luonnonhoitoyrittäjyyteen. Selvityksessä pyritään antamaan selkeä kuva eri vaihtoehdoista toteuttaa biokaasun tuotanto ja sen hyväksikäyttö Kemiönsaarella erilaisissa ja monistettavissa kohteissa. Selvityksessä on esitelty vaihtoehto myös jäteveden puhdistusprosessin tehostamiseksi biokaasulaitoksen avulla. Brusaby on selvityksessä muodostunut pääkohteeksi, sillä kohteen mahdollisuus hyödyntää lopputuotteita on ihanteellinen biokaasulaitosta ajatellen. Caset ovat monistettavissa eri kohteisiin. Case 1 Brusabyn koulutila / Kemiönsaaren kuntakeskus Case 2 Maatilalaitos kohde Case 3 Jätevedenpuhdistamo Selvitykset ovat suuntaa antavia ja vaativat ennen investointipäätöksiä kohdekohtaisen kannattavuusselvityksen tekemistä, jossa huomioidaan rakenteelliset ratkaisut sekä kaasun tarkemmat käyttömuodot ja kohteet. Biokaasuliiketoimi elää nykyisin alan kehityksen nopeaa vaihetta. Esimerkiksi jäteveden puhdistukseen on tullut selvityksen aikana kaksi uutta vaihtoehtoa, joista toinen on valittu myös esimerkiksi Kemiönsaarelle. SAFEROCK Sivu 4/39

6 Miten biokaasulaitos toimii? Seuraava kuvaus antaa lukijalle käsityksen siitä, miten biokaasulaitos toimii ja minkälaisia erilaisia mädättämötekniikoita on olemassa ja mitkä soveltuisivat Kemiönsaaren tarpeisiin. Biokaasu on orgaanisen aineen mädätyksen sivutuotteena syntyvä kaasuseos. Biokaasun suurin ainesosa on metaani (40-70 %). Loput on pääosin hiilidioksidia (CO2). Lisäksi löytyy pieniä määriä lähtöainesta ja prosessista johtuvia muita kaasuja, jotka voivat olla haitallisia kuten rikkivety (H2S). Metaani tunnetaan maakaasusta. Maakaasun pitoisuudesta metaaninosuus on noin 95%. Maakaasu on kätevä energialähde, joka palaa lähes ilman päästöjä. Sen haittapuoli on, että sitä on kaasumuodon vuoksi hankala kuljettaa. Maakaasu käytetään ensisijaisesti lämmöntuottamiseen, mutta tiukkenevien päästötavoitteiden vuoksi se yleistyy myös liikennepolttoaineena. Maakaasu on syntynyt miljoonien vuosien saatossa ja on öljyn tavoin ehtyvä luonnonvara. Biokaasutuotantoa voisi verrata maakaasun tuottamiseen muutamissa kuukausissa. Raaka-aineeksi käy mikä tahansa orgaaninen aine. Lanta, bio- ja yhdyskuntajäte sekä maatalouden sivujakeet ovat erinomaisia syötteitä biokaasun valmistukseen. Sivutuotteena syntyy lietteenomainen jäännös. Kaikki ravinteet jäävät jäännökseen, jota voi hyödyntää ensiluokkaisena lannoitteena peltoviljelyssä. Biokaasun tuottaminen on periaatteessa varsin yksinkertainen prosessi. Yksinkertaisimmillaan biokaasua tuotetaan pitämällä karjanlantaa muovisäkissä maakuopassa 38 asteen lämmössä. Syntyvä kaasu johdetaan muoviputkella säilytysastiaan. Prosessin aikana karjalanta muuttuu lietemäiseksi. Massan kiintoaine vähenee noin 10 %. Lannassa olevat ravinteet säilyvät, mutta liukenevat nopeammin kasvien hyödynnettäväksi. Suomen olosuhteissa prosessia ei saada toimimaan näin yksinkertaisesti, mutta täälläkin on hyvä muistaa välillä, että kysymyksessä on biologinen prosessi, joka tapahtuu jokaisen lehmän pötsissä ja soiden uumenissa. Prosessi on myös yhtä häiriöherkkä kuin lehmän pötsi. Varsinaisen työn tekevät erilaiset bakteerit, jotka tarvitsevat tarkkaan määritellyt olosuhteet voidakseen elää ja jakautua. Tarvitaan vakaa lämpötila, tietty ph ja ennen kaikkea hapeton ympäristö. Jo muutaman asteen lämpötilan heilahdus aiheuttaa prosessin pysähtymisen. Happivuoto puolestaan aiheuttaa bakteerien kuolemisen. Biokaasulaitos on ihmisen rakentama ympäristö, jossa tämä prosessi voi tapahtua hallitusti suuressa mittakaavassa. Laitokseen kuuluu varsinaisen prosessin lisäksi myös tasaista mädättämistä edesauttava syötteiden esikäsittely, syntyvän kaasun puhdistus ja kaasun hyötykäyttö. SAFEROCK Sivu 5/39

7 Biokaasun hyödyntäminen Biokaasu on monipuolinen energialähde, jota voidaan öljyn tavoin käyttää liikennepolttoaineena, lämpöenergiana tai yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannossa. Yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotantoyksikössä eli niin kutsutussa CHP-laitoksessa muunnetaan sähköntuotannossa syntyvä lämpö hyödynettävään muotoon. Syntyvä lämpö voidaan käyttää esimerkiksi lähilämpöverkossa, kasvihuonetuotannossa tai tuotantolämpönä hakkeen kuivaamiseen. CHP-laitoksen ydin on generaattorilla varustettu moottori. CHPlaitoksissa hyötosuhde on noin 90 %. Noin % on sähköä ja 50-60% lämpöä. Laitos tarvitsee osan lämmöstä itselleen, jolloin luovutettava lämpö on useimmiten noin 40 % kokonaisenergiasta. Lämpö kerätään moottorin jäähdytysjärjestelmästä, öljyn jäähdytysjärjestelmästä sekä pakoputkistosta. Uloslähtevän veden lämpötila on sama 90 C kuin aluelämpökattilalla. Kaasu voidaan käyttä myös kylmäagregaatin pyörittämiseen. Jos lämmön tuottaminen on ensisijainen tarve, poltetaan kaasu kattiloissa, jolloin saadaan hyödynnettyä vajaa 55 % energiasta. Polttoon soveltuu tavalliset kattilat, joihin asennetaan kaasupolttimot, tai atmosfääriset kattilat, joilla kaasu voidaan polttaa suoraan. Jos kaasua halutaan käyttää ajoneuvoissa, se pitää puhdistaa 97 % metaanipitoisuuteen. Jatkohyödyntämiseen liittyy aina oma lainsäädäntö, joka on huomiottava. Omassa kiinteistössä sähköä saa käyttää vapaasti, mutta sähkönsyöttö verkkoon vaatii sopimukset verkkohaltijan kanssa. Toistaiseksi toimittajia ei käsitellä tasapuolisesti ja neuvotteluja on käytävä ehdottomasti ennen investointipäätöstä. Lämmönhyödyntämiseen tarvitaan lähilämpöverkko tai kuivaamo. Jatkokäsittelyn kustannukset vaihtelevat suuresti. Biokaasun polttamiseen soveltuva kattila maksaa muutamia tuhansia euroja. Kaasun puhdistuslaiteisto ajoneuvokäyttöön maksaa alkaen Tuotannon kannattavuuden kannalta on aina ensisijaisen tärkeää miettiä, mitä biokaasun käyttökohteita sijaitsee lähellä ja pyrkiä rakentamaan laitos mahdollisimman lähelle kohteita. Biokaasulaitos voi myydä kaasua selaisenaan tai siitä tehdyn lämmön, sähkön tai liikennpolttoaineen. SAFEROCK Sivu 6/39

8 Biokaasulaitoksen osat Syö eet Kiinteän ja nestemäisen materiaalin sekoitus / käy ömuoto Energian tarve Hygienisoin Reaktori Jälkikaasuuntumis reaktori Maatalouden sivuvirrat Peltobiomassat Teollisuuden org. jäte Humuslannoite Pääosa kaasusta syntyy reaktorissa. Jos syötteet ovat hitaasti sulavaa kasvismassaa, voidaan jälkimädättämön avulla saada kaasulle vielä jopa 40 % lisätuotto. Jos syötteet ovat nopeasti sulavia, kuten liete tai karjalanta, jälkimädättämössä syntyy enää 10% kaasusta. Ympäristöviranomaiset vaativat 12 kuukauden varastosäiliöt lietteelle. Mikäli jälkikaasuuntumisreaktorin ja reaktorin tilavuus ei riitä tähän, tarvitaan toisinaan lisäksi vielä lietesäiliö loppuvarastoksi. Lisäsäiliöksi soveltuu myös tilalla aikaisemmin sijainnut säiliö. Reaktorin koko mitataan sen mukaan, miten monta päivää tavaran pitäisi viipyä reaktorissa. Tarvittava viipymäaika riippuu paljon laitostekniikasta ja myös syötteistä. Yhdyskuntalietteestä kaasu vapautuu muutamissa päivissä, kun taas säilörehusta kaasu vapautuu hitaasti yli 120 päivän aikana. Säilörehun puriste ja muista nesteistä kaasu vapautuu nopeasti. Perunoista, porkkanoista ja ruokajätteistä kaasu vapautuu vähän hitaammin. Hyvän kokonaistuloksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että rakennetaan laitos, joka sopii syötteille. Laitokset voivat näyttää hyvin erilaisilta, eikä ulkonäkö kerro suoraan laitoksen tehosta. SAFEROCK Sivu 7/39

9 Investoinnin toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Biokaasulaitoksen rakentamisvaihe on melko yksinkertainen ja vastaa yleistä maatalousrakentamista, kuten lietesäiliöt, navettarakennus tai varastohalli. Mikäli laitos rakennetaan alusta loppuun, rakentaminen kestää neljä kuusi kuukautta. Rakentamisessa on huomioitava, että loppuvaiheessa tehtävät säiliöiden pinnoitukset ja tiivistykset vaativat lämpimät työskentelyolosuhteet. Mikäli ne suorittaa alle + 5 asteessa työn onnistuminen on epävarmaa eikä kaasutiiviys ole taattu. Käynnistys on edullista aloittaa lämpimänä vuodenaikana tai ainakin ilman ollessa plussa-asteissa. Pakkaskautena käynnistys on mahdollista mutta paljon vaativampaa, häiriöalttiimpaa ja kalliimpaa, koska käynnistämiseen tarvittava energiantarve moninkertaistuu ja se on ostettava ulkopuolelta. Mikäli valitaan tehdasvalmis biokaasulaitos, laitoksen pystyttäminen kestää valmiusasteista riippuen 2 6 viikkoa. Perinteisesti laitoksen käynnistäminen kestää 6 viikkoa 4 kuukautta. Laitos suunnitellaan ympärivuotiseksi, koska käynnistysvaihe on kallis ja vaatii aikaa käynnistää prosessi uudelleen. Uusissa konttilaitoksissa käynnistys voidaan tehdä nopeammin, (6-14 päivää) mikä mahdollistaa laitoksen pysäyttämisen kesäkaudeksi. Käynnistysvaihe on erityisen tärkeä tulevan kaasunsaannin kannalta, koska käynnistysvaiheessa rakennetaan oma bakteeriympäristö. Mitä kylmempi ulkolämpötila sitä hitaampi on käynnistysvaihe, koska säiliö voi vaurioitua jos lämpötilaerot ulko- ja sisäseinän välissä ovat liian suuret. Hyvä suunnittelu ja maltti ovat syntyvän tuotannon kannalta avainasemassa. Rakentamisen lisäksi laitoksen aikatauluun vaikuttaa ympäristöluvan saanti. Alle 5000 tn syötettä käsittelevien laitosten ympäristöluvat hallinnoidaan kunnissa, jolloin käsittely kestää keskimäärin kaksi kuukautta tn asti ympäristöluvan myöntää aluehallinto ja käsittely kestä yleensä noin 6 kuukautta. Isommille laitoksille tarvitaan YVA menettely, joka vie useimmiten vuoden. Ympäristöluvan laajuus ja hakuvirasto kannattaa tarkistaa ennen suunnittelun aloittamista kunnan ympäristöviranomaiselta. Lupaan vaikuttavia tekijöitä ovat myös laitoksessa käsiteltävät syötteet ja niiden syntypaikka. Haettaessa lupaa kunnalta on suositeltavaa, että suunnitelmat ovat valmiina ja kaikkiin tarvittaviin kysymyksiin voidaan vastata heti lupaa haettaessa. Alueviranomaisten pitkien käsittelyaikojen vuoksi yli 5000 tn laitosta suunniteltaessa on suositeltavaa, että ympäristölupa haetaan ennen investoinnin aloittamista. Ympäristölupa saattaa asettaa erillisehtoja laitoksen rakenteisiin, jolloin se vaikuttaa myös laitoksen suunnitteluun. Lupapyyntöä voidaan täydentää prosessin aikana. Laitoksen koosta riippuen ympäristölupa tarvitsee käsittelyaikaa neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen. Saman ajan tarvitsevat laitosvalmistajat laitteiden toimittamiseen. SAFEROCK Sivu 8/39

10 Tuet ja syöttötariffi Laitosten saama tuki Biokaasulaitokset ovat yritystukien ulkopuolella, lukuun ottamatta maatilalaitoksia, joille myönnetään investointituki 15% investointikustannuksista. Maataloudesta irrallaan oleva biokaasulaitos voi hakea syöttötariffin mukaista uusiutuvan energian tuotantotukea. Biokaasuvoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos se ei ole saanut valtiontukea, se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia, sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 kilovolttiampeeria; sekä se käyttää polttoaineena sellaisessa biokaasulaitoksessa syntyvää biokaasua, joka ei ole saanut valtiontukea, joka on uusi ja joka ei sisällä käytettyjä osia. Tarkoitettu biokaasuvoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään lämpöpreemiolla korotettuun syöttötariffiin oikeutettuna, jos se tuottaa sähkön tuotannon yhteydessä lämpöä hyötykäyttöön; sekä sen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 prosenttia tai, jos sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 1 megavolttiampeeri, vähintään 75 prosenttia. Tuki on sidottu ulos myytävään energiaan niin että myytävän energian pitää ylittää 51% laitoksen kokonaistuotannosta. Tuki takaa myydylle sähköenergialle 83 /MWh + lämpöpreemion. Vastaavalle myydylle lämpöenergialle preemio on 50 /MWh Tuen saamiseksi biokaasulaitosten generaattorin nimellistehon on oltava vähintään 100 kva. Syöttötariffijärjestelmä on mutkikas ja edellyttää päivittäin tuotannon tuntikohtaisten tietojen toimittamista kantaverkkoyhtiölle, siksi käytännössä laitoskoko pitäisi olla vähintään 150 kva. Esimerkki Laitoksen tuotanto tunnissa on 800 kwh ( n käyttötuntia vuodessa), joka muodostuu 300 kwh sähköä ja 500 kwh lämpöä Laitos käyttää omaan tarpeeseen n. 15 % eli 120 kwh Yrittäjä käyttää omassa tuotannossa 251 kwh Myytäväksi jää 429 kwh Sähköä 143 kwh à 0,083 = 11,87 /h Lämpöä 286 kwh josta preemio 143 kwh à 0,050 = 7,15 /h Tariffin tuotto tunnissa 19,02 Syöttötariffi ei jää laitostoimijan käteen vaan verkkohaltija ja muut verottavat osansa. Pienten laitosten etu Alle 50kVA laitokset ovat sähköverovapaita ja omaan käyttöön tuotettaessa 1,5 MWA, jolloin ei syöttöoikeutta valtakunnanverkkoon. Mikäli energiasta syötetään valtakunnan verkkoon osakin, muuttuu koko tuotanto verolliseksi, myös oma käyttö. SAFEROCK Sivu 9/39

11 Maatilalaitosten tuki Maatilan biokaasulaitokset Tukea voidaan myöntää sellaisen laitoksen rakentamiseen, jonka avulla biomassasta tuotetaan kaasua käytettäväksi maatilan tuotannossa tarvittavien rakennusten lämmittämiseen. Laitoksen avulla voidaan tuottaa myös muuta maatilan tuotannossa tarvittavaa energiaa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) yli puolet laitoksessa käytettävästä biomassasta on peräisin hakijan tai, jos hakijana on yhteisö, yhteisön hallinnassa olevalta maatilalta taikka yhteisön osakkaan hallinnassa olevalta maatilalta; ja 2) yli puolet tuotetusta energiasta käytetään 1 kohdassa tarkoitetulla yhdellä tai useammalla maatilalla. Biomassaksi katsotaan maatilalta saatavat bioenergian raaka-aineet ja sivutuotteet, elintarvikkeiden valmistajien ja kaupan eloperäiset jätteet sekä puhdistamolietteet ja hajaasutuksen jätevesilietteet. Tukea voidaan myöntää hyväksyttäviin kustannuksiin, jotka johtuvat: 1) laitokseen kuuluvien laitteiden edellyttämän tilan rakentamisesta; 2) kaasu- ja lietesäiliön rakentamisesta; 3) kaasua tuottavan reaktorin hankinnasta; 4) muista biokaasun tuotannossa ja käytössä välttämättömien rakennelmien ja rakenteiden rakentamisesta sekä niihin tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinnasta. Kuva: Maatilalaitos pienoismalli SAFEROCK Sivu 10/39

12 Mahdolliset käyttökohteet ja syötteet Kemiönsaarelta löytyy toistakymmentä maatilaa, joilla biokaasutuotanto voisi olla kannattava uusi tuotantomuoto. Etusijalla ovat eläintilat, joille biokaasu tarjoaa samalla lannankäsittelyä ja uudenaikaiset lannanvarastotilat. Biokaasuprosessin sivutuotteen, biokaasulietteen etu verrattuna kuivalantaan tai lietelantaan on, että sen hajuhaitat ympäristöön ovat huomattavasti pienemmät ja sen levitys pelloille vapaa-ajan asutuksen sekä muun asuinalueen ympäristössä on todettu vähemmän ristiriitoja aiheuttavaksi. Biokaasulaitoksessa kaikki tapahtuu suljetussa tilassa, jolloin haihtumista ei tapahdu, tämäkin estää hajuhaittoja ympäristöön. Myös kasviviljelytila voi hyötyä biokaasulaitoksesta. Biokaasutuotannosta saa energiaa ja liikennepolttoainetta ja sivutuotteena syntyvä jäännös on hyvä lannoite niin pelto kun vihannesviljelyssä. Biokaasulaitoksessa syntyvä liete mahdollista esimerkiksi kasvinviljelyn erikoistumista ja tehostamista luomuna. Laitoksen sivutuotteena syntyvä ylijäämälämpö voidaan hyödyntää muun muassa kalanviljelylaitoksissa, kasvihuoneissa sekä hakkeen ja polttopuunkuivatukseen. Lämmön hyödyntäminen voi avata uusia elinkeinomahdollisuuksia. Muita käyttökohteita biokaasulaitoksille voivat olla elintarvikeyritykset jotka hoitavat samalla jätehuollon ja energian tarpeen omavaraisesti. Energialaitos voi saada biokaasusta paikallista peruslämpöä. Yhdyskuntaliete voidaan käsitellä biokaasulaitoksessa ja samalla saada jätevedenpuhdistamon tarvitsema energia. Yhdyskuntalietteet kannattaa ensisijaisesti käsitellä omassa pienessä yksikössä, johon lisätään vain sen verran muita energiaa enemmän tuottavia syötteitä, että toiminta on järkevää. Tämä siksi, että yhdyskuntalieteen mukana olo alentaa jäännöslietteen lannoitearvoa ja estää myös jäännöksen käytön luomulannoitteena. Käsittelemme selvityksessä kolme tapausta, jotka voidaan siirtää myös alueen muihin kohteisiin. Selkeyden vuoksi on esitetty yksi käyttömuoto per vaihtoehto. Käyttömuodot voidaan tietenkin yhdistää eri kohteisiin. Silloin on aina tarkasteltava että laiteinvestoinneille tulee järkevä takaisinmaksuaika. Esimerkkilaskelmiin käytetyt luvut (mm. lantamäärät) perustuvat selvityksessä saatuihin lukuihin ja ovat suuntaa-antavia. Kaasuntuotto riippuu ratkaisevasti syötteessä olevasta orgaanisesta-aineesta. Lietelannassa on noin neljännes vähemmän kuiva-ainetta kuiva-lantaan verrattuna. Kun lantaa varastoidaan pitkään ennen käyttöä, osa metaanista haihtuu, eikä ole enää laitoksessa käytettävissä. Ennen investointipäätöstä on aina otettava syötekohtaiset analyysit ja tehtävät tarkat tilakohtaiset laskelmat asiantuntijan kanssa. Case 1 Brusabyn koulutila / Kemiönsaaren kuntakeskus Case 2 Maatilalaitos kohde Case 3 jätevedenpuhdistamo SAFEROCK Sivu 11/39

13 Mahdolliset syötteet Orgaanisessa aineessa oleva biokaasupotentiaali: Materiaali TS VS Biokaasuntuotto % %/TS m 3 /t materiaalia Sian lietelanta Naudan lietelanta Broilerin kuivalanta Heinäseos Puhdistamoliete Sakokaivoliete Rasvakaivojäte Rasva Perunan soluneste (ei tärkkelystä) Käytätettävissä oleva viljelemätön biomassa Kemiönsaaren järviruoko pinta-ala yht 1146 ha keskim. N. 1.3% pinta-alasta (maa ja vesi huomioiden).hyödynnettävissä oleva pinta-ala n. 1/3 = 350 ha Energia MWh/ ha = MWh. Keskimääräinen energia 39 MWh/ ha Teoreettinen ajomäärä autolla on 350x km/a Energiasisältö kwh/ t Karjanlanta Vihermassa Maissi Vihreä vilja Kananlanta SAFEROCK Sivu 12/39

14 Syötteiden soveltuvuus luonnonmukaiseen tuotantoon Puhdistamoliete ei käy luomulannoitteeseen. Tarkoituksena on luoda turvallinen lannoite ja välttää syötteitä, joiden mukana maaperään voi joutua kemikaaleja, raskasmetalleja ja muuta haitallista tai mahdollisesti haittoja sisältäviä ainesosia. Luomuasetuksessa liite I mainittuja syötteitä voi käyttää. Kiinnostavia syötteitä ovat lähinnä lanta, kasvismassa ja ruokala/kompostijätteet (huom. raskasmetallipitoisuuksia on seurattava ja syöte hygienisoitava). Tilan ulkopuolisia syötteitä voi käyttää, myös tavanomainen lanta ja kasvismassa käy - muttei teollisesta eläintenkasvatuksesta. (Tämä tulkinta on häilyvä.) Eläinperäisistä sivuaineista on selvästi hyväksytty luu ja verijauhe, muista eläinperäisestä sivuaineesta keskustellaan. Olennaista on, ettei missään vaiheessa valmistusprosessia käytetä GMO-organismeja. Suomessa elintarviketeollisuus käyttää joitakin GMO-hiivoja ja entsyymejä (juusto- ja olutteollisuus). Mikäli halutaan vastaanottaa elintarviketeollisuuden sivujakeita, on varmistettava, ettei valmistusprosessissa käytetä GMO-organismeja. SAFEROCK Sivu 13/39

15 CASE 1 Brusabyn koulutila / AXXEL maatalousoppilaitos Tilalla on 50 eläintä lypsykarjaa sekä 45 hevosta ja noin 100 ha peltoa. Tilalla syntyy vuosittain noin 1300 tn naudan kuivalantaa sekä 700 tn hevosen kuivalantaa. Ylijäävä säilörehu on noin 24 tn vuodessa. Lannoitettavan pellon koko on 43 ha. Lannanhoitotarve: vähähajuinen lannoite taajaman lähelle levitettäväksi 43 hehtaarille. Syötteiden ja lannoitettavan alan tunnuslukuja Naudan kuivalanta (50 lypsylehmää) Hevosen kuivalanta (45 hevosta) Peltoa Ylijäävä säilörehu Lannoitettavan pellon koko 1300 tn / vuosi 700 tn / vuosi 100 ha n. 24 tn / vuosi 43 ha Koulutoiminnan vuoksi tilan välittömässä läheisyydessä on suuri energiankäyttäjä. AXXEL maatalousoppilaitos tarvitsee vuodessa kwh sähköä, joka vastaa 75 kw el CHP. Alueen lämmöntarve on kwh, joka vastaa noin 85 kw el CHP. Sekä sähkön että lämmönkulutus ovat talvikuukausina huomattavasti suurempia kun kesällä. Lämmönkulutus vaihtelee samaan tahtiin sähkönkulutuksen kanssa. Alueen sähköntarve kwh Vastaa 75 kwel CHP Alueen lämmöntarve kwh Vastaa 85 kwel CHP Lannoitussuunnitelma Jäännöslietteessä (karjalanta ja vähän säilörehua) kokonaistyppi on noin 4,6 kg/tn, josta nopeasti liukenevaa 2,6 kg/tn. Fosforia on 2,5 kg/tn. a) Levitys typen mukaan (max 170 kg N): 36 tn/ha = 90 kg fosforia. b) Levitys fosforin mukaan (max 50 kg/ha): Tämä tarkoittaa max. 20 tn/ha, jolloin tulee vain 92 kg typpeä hehtaarille. Mitä enemmän kasvismassaa ja keittiön elintarvikejätettä syötetään, sitä pienempi on fosforimäärä suhteessa typpeen. Säilörehuvaltaisessa seoksessa fosforimäärä on 1,8 kg/tn. Tällöin maksimi typpilevitys 36 tn/ha sisältää 64,8 kg fosforia. Fosfori 50 tn/ ha niin maksimi levitys voi olla 27,7 tn/ha, mikä tarkoittaa 127 kg N/ha. SAFEROCK Sivu 14/39

16 Jäännöstarve 43 hehtaarille on noin tn. Jäännöslietteessä 2/3 osa typestä on nopeasti liukenevaa. Ihanteellista olisi, jos jäännöslietteen lisäksi myös komposti olisi käytettävissä. Koska halutaan saavuttaa parempi typpi/fosforisuhde, olisi hyvä, jos laitos hyödyntäisi jonkun verran myös kasvimassaa. Esimerkiksi naapureiden luonnonhoitopeltojen tai viherlannoitusnurmen massa voisi olla hyvä ratkaisu. Kuivalanta, jossa on runsaasti olkea, sisältää myöskin vähemmän fosforia suhteessa typpeen. Navettaratkaisut vaikuttavat biokaasulaitostekniikan muotoon. Laitokset, jotka soveltuvat lietelannalle, eivät automaattisesti sovellu kuivalannan käsittelyyn. Mikäli kuivike on turve tai olki, myös kuivike itsessään muodostaa kaasua ja pienemmällä eläinmäärällä saadaan suurempi kaasuntuotto. Laitoskoon mitoitus Laitoskoko voidaan mitoittaa käyttäen kolmea erilaista lähtökohtaa: a) Maatilan lannanhoidon ja lannan levitystarpeen mukaan b) Maatalousoppilaitoksen minimienergiatarpeen mukaan, perusenergiantuotantoon c) Maatalousoppilaitoksen maksimienergiatarpeen mukaan. Tällöin kesällä ylijäävä energia hyödynnetään liikennepolttoaineena tai syötetään lähilämpöverkkoon. Tällöin tilan omat syötteet eivät riitä, vaan laitos toimii alueen keskuslaitoksena. Teoriassa kohde on lähes ihanteellinen yhdistetylle lämmön- ja sähköntuotannolle CHPlaitteella. CHP-laitteella energianhyödyntämisaste on teknisesti korkein mahdollinen, noin 90 % (tavallinen sähkötuotanto %, lämmön tuotanto %). Mikäli ylijäämä sähkö ja lämpö saadaan helposti myytyä muille käyttäjille, laitos voidaan mitoittaa oman maksimitarpeen mukaan. Tämä edellyttää, että lähistöllä on käyttäjiä, jotka tarvitsevat energiaa keväästä syksyyn. Vaihtoehtoisesti laitos voisi myydä kesällä ylijäävää kaasua liikennepolttoaineeksi. Kannattaako laitos mitoittaa lähemmäksi minimitarvetta vai omaa maksimikulutuksista riippuu kannattavuuden lisäksi myös lähellä olevasta syötemäärästä ja lannanlevitysalasta. Koulu tarvitse lämpöä ja sähköä lähes saman verran, mikä on hyvä edellytys CHP:n käyttöön. Mikäli otetaan huomioon kokovuoden energiatarve CHP sähkönkapasiteetti pitäisi olla 75 kw. Suurin tarve on helmikuussa kwh, mikä edellyttää 260 kw sähköteho CHP tuotannossa (marraskuu-maaliskuu). Minimitarve on heinäkuussa kwh mikä katetaan jo 50 kw CHP:lla (toukokuu-heinäkuu). Miten 50 kwel ja 260 kwel teho vaikuttaa kokonaisuuteen? Vaihtoehto A Mitoitus lannanhoidon ja lannanlevitystarpeen mukaan Laitoskoko vastaa CASE 2 Maatilalaitosesimerkki 1 mitoituksia. CHP koko noin 20 kw el riittäisi maatilan oman energiatarpeen tyydyttämiseen. Toisin kun Case 2:ssa voisi Brusaby hyödyntää lämmön kokonaan, etenkin, jos CHP hukkalämpö hyödynnetään loimien kuivaamiseen. Julkis-talouden hankintasääntöjen vuoksi, laitoksen SAFEROCK Sivu 15/39

17 hankintahinta olisi jonkun verran korkeampi, kuin vastaava yksityinen laitos. Kun että lämpö voidaan hyödyntää täysimääräisesti (arvo 0,05 / kwh ja sähkölle lasketaan omahyötyhinnaksi 0,13 /kwh), euron hankintakustannus on raja, jolloin investoinnin saa maksettua takaisin 20 vuodessa, ilman että toiminnalle lasketaan muita hyötyjä (opetus, lannoitusarvo etc.) Mikäli laitoksen tuottama metaani hyödynnetään vain lämmöntuotantoon lämpökattilassa, tarvitaan korvaushinnaksi 0,08 /kwh, jotta saavutetaan sama kustannuksen takaisinmaksuaika. Jos investointisummaksi jää on laitos näillä hinnoilla maksanut itsensä takaisin kahdentoista vuoden jälkeen. Vaihtoehto B Mitoitus koulun minimitarpeen mukaan 50 kwel on helposti saavutettavissa. Vaihtoehto A:n teho on 37 kw, mikäli käytettävissä on 2100 tn kuivalantaa kuivikkeineen (kuitenkin niin, että suurin osa on lantaa). Eläinmäärän perusteella laskettuna oletus oli, että todellisuudessa käytettävissä olisi vain hieman yli puolet lannasta. Koska kaasua syntyy vain siitä, mitä on oikeasti olemassa, on kannattavuuslaskelma tehty alemman määrään mukaan. 50 kw sähköteho saavutetaan lisäämällä esimerkiksi 300 tn säilörehua. Sen kattamiseksi tarvitaan ulkopuolinen rehunlähde, joka olisi kooltaan noin 6-15 ha (luonnonhoitonurmi tai sinimailaspeltoja). Lietettä ei synny merkittävästi enemmän, mutta lietteen koostumus on parempi, koska fosforinmäärä suhteessa typpeen vähenee. Laitostekniikassa pitää huomioida, että tekniikka sopii peltovihermassan vastaanottamiseen. Investoinnin takaisinmaksuaika riippuu siitä, onko lisäsyötteenä käytetty vihermassa ylijäämää, kuljetetaanko sitä ilmaiseksi laitokseen maisemanhoidon takia vai korjataanko sitä omakustannushintaan. Mikäli laitos toimii maisemanhoitajana investointi maksaa itsensä takaisin jo 11 vuodessa, kunhan lämpö ja sähkö saadaan kokonaan hyödynnettyä (sähkö 0,13 ja lämpö 0,05 ). Mikäli säilörehunkorjuukustannukseksi lasketaan 20 / tonnia kohden, takaisinmaksu saavutetaan 14 vuoden päästä ja mikäli kysymyksessä olisi normaali viljely (korvaus 50 / tonni) takaisinmaksu saavutetaan vasta 20 vuoden päästä. Vaihtoehto C Mitoitus koulun maksimitarpeen mukaan 260 kwel laitos toimii jo pienimuotoisena keskitettynä laitoksena. Sijainti Kemiön keskustassa palvelisi esimerkiksi keskitettyä maisemahoitoa ja osan alueen ylimääräisen vihermassan hyödyntämistä. Laitos voisi myös edesauttaa kasvinviljelytilojen viljelyn monipuolistamista tarjoamalla hyödyntämismahdollisuuden vihermassalle. Esimerkiksi sinimailanen on hyvä maanparannuskasvi ja samalla tehokas massatuoja biokaasulaitoksessa. Luomutilan peltojen käyttöä voidaan tehostaa hyödyntämällä osa viherlannoitusnurmesta biokaasulaitoksen syötteenä. Koska suurin osa syötteistä olisi peltovihermassaa, pitää laitostekniikka olla suunniteltu käsittelemään kuituisia aineita. Syötetekniikka ja pumppaustekniikka ovat keskiössä. Laitoksen hinnaksi tulisi budjettitarjouksien perusteella noin Laitoksen kannattavuus ja takaisinmaksuaika riippuu paljolti syötteen hinnasta. Mikäli syöte saadaan hintaan 20 / tonni (eli vain korjuukustannuksella) saavutetaan takaisinmaksu 10 vuodessa ja sen jälkeen saavutetaan hyvä vuotuinen tuotto sillä oletuksella, että kaikki lämpö ja sähkö saadaan hyödynnettyä. Mikäli peltomassan hinnaksi muodostuu 50 tonnia kohden, vuotuiset kulut ovat suuremmat kuin tuotot, eikä takaisinmaksua saavuteta missään vaiheessa. SAFEROCK Sivu 16/39

18 Kannattavuus huononee myös, mikäli kesäkaudella saadaan vain osa energiasta hyödynnettyä tai energiasta saadaan huonompi hinta. Sähköverkkoon syötetystä sähköstä saadaan noin 0,08 / kwh mikäli laitos on syöttötariffin piirissä, muuten 0,05 /kwh. Jos kaasu saadaan myytyä lämpölaitokselle raskaan polttoöljyn hintaan esim. 0,08, kannattavuus ei ole vaarassa, mutta jos hinta on alhaisempi (esim. hakkeen hinta), Brusabyn laitoksen kannattavuus kärsii huomattavasti. Vaihtoehtoisesti kaasu voidaan myydä liikennepolttoainekäyttöön, joko investoimalla itse kaasunpuhdistuslaitteistoon tai myymällä kaasu tankkiasemayrittäjälle. Kolmasosa tämän laitoksen energiasta (kesästä yli jäävä osuus) vastaa m3 metaania, mikä on enemmän kuin Case 2 tuotanto kokonaisuudessa, joten liikennepolttoaineinvestointi, kannattavuus ja takaisinmaksuaika on samaa luokkaa kuin esimerkki Case 2 vaihtoehto 2:ssa tn vihermassan tuottoon tarvitaan ha peltoa, josta massa korjataan. Lietteenmäärä nousee 5400 tonniin. Siihen tarvitaan ha levitysala. Ympäristöystävällisin vaihtoehto olisi massan korjaus luonnonhoitopeloilta tai palkokasviseoksina, jotka eivät tarvitse lannoitusta ja lietteen levitys muille pelloille Page 1 of Actual Balance Equity Syötteen hinta 20 / tn Year laskelma brusaby (Versio 1).xls Page 1 of Actual Balance Equity Syötteen hinta 50 / tn Year laskelma brusaby (Versio 1).xls SAFEROCK Sivu 17/39

19 CASE 2 Maatilalaitosesimerkki Tilalla on 100 eläintä nautakarjaa. Eläimet kuivitetaan oljella ja turpeella, nuorkarjasta osa lietelantaratkaisulla. Tilalla syntyy noin 2000 tn karjan kuivalantaa vuodessa. Lisäksi lähistöltä on saatavana erilaista viherrehumassaa muun muassa yli jäävä ja huonompi laatuinen rehu, suojakaista ja kesantopeltojen niittojäte. Tilalla tarvitaan vuodessa noin kwh sähköä ja l öljyä, josta merkittävä osa liikennepolttoainetta. Osa käytetään viljan ja hakkeen kuivatukseen. Tilan käyttämä energia määrä on yhteensä kwh. Vaihtoehto 1 Laitosvaihtoehto perustuu yksinomaan karjalannan hyödyntämiseen ja oman energiatarpeen tyydyttämiseen. Käytettävissä on 2000 tn lantaa. Oletetaan orgaanisen kuiva-ainepitoisuuden olevan 18 %. Käyttämällä n. ½ kokonaismäärästä, saadaan riittävästi syötteitä oman energiakäytön kattamiseksi. Tilanteeseen sopii parhaiten kompaktilaitos. Tällä hetkellä myynnissä olevat kompaktilaitokset ovat ensisijaisesti suunniteltu lietelannan käyttöön. Parhaillaan tutkitaan joidenkin laitosten soveltuvuutta kuivalannalle. Lähtökohta on, että varustetaan kompaktilaitos hyvällä kuivasyötelaitteella ja hyödynnetään prosessijäännöksestä separoitua lietettä seoksen laimentamiseen pumpattavaan muotoon. Vaihtoehto kompaktilaitokselle on laitoksen rakentaminen itse (suunnittelijan avulla). Lähtökohtana olisi 200 m3 betoniastia varustettu samalla tavalla kun yllä. SAFEROCK Sivu 18/39

20 Tunnusluvut huomautukset Lantaa 1184 m³ vuodessa Kuiva-aine- olettama 18 % Syötemäärä 3-4 m3 päivässä eli 2-4 kauhallista ( kauhan tilavuus 0,7-1,5 m3) Kuiva-aineen hävikki n. 8% Reaktorin koko 50 m³ -200 m³ Koko riippuu mallista. Perinteisissä malleissa tarvitaan enemmän aikaa. Nykyisistä osa toimii nopeammin Viipymä päivää Metaania m³ Kokonaisenergia vuodessa kwh CHP teho 19 kwh el 432 KWh sähkö päivässä Laitoksen käyttämä energia kwh Käytettävissä oleva energia kwh vuodessa 0,42 MWh päivässä josta lämpöä josta sähköä kwh kwh SAFEROCK Sivu 19/39

21 Laitosinvestointi Laitoksen toimittajasta ja materiaalista riippuen Muuten uusi biokaasuun soveltuva kattila ja polttimo maksaa Laitosinvestointi sisältää: perustukset/ betonipohja, syötelaite, separointi, pumppu Jos energia halutaan hyödyntää yksin lämpönä voidaan mahdollisesti hyödyntää olemassa oleva kattila, johon vaihdetaan polttimo. Yksinkertainen 20 kw CHP maksaa (Ruhland) paremmin varustettu noin Pienitehoisten CHP yksiköiden hinnat ovat laskemassa. yhteensä Käyttökustannukset vuodessa 100 työtunti a 25 / h 2500 maksimilaskelma, mukaan laskettu myös se aika joka muuten käytetään lannanhoidon yhteydessä ylläpito ja huolto 5000 vakuutus 800 yhteensä 8300 rahoitus oma loput lainaa 5,5 % korko SAFEROCK Sivu 20/39

22 Laitoksen tuotto Käyttämällä kaiken sähkön omalla tilalla, laitos hyötyy saman verran, kun mitä maksaa sähkömaksuja (energiaveroinen, mutta ilman alv) sähkö a 0, vuodessa oman käytön etu, eli itselle jää, mitä joutui muuten sähköyhtiölle maksamaan lämpö a 0, olettama, että vain kwh käyttö yhteensä Energian hinnan ollessa tämän päivän tasolla on halvimman vaihtoehdon ( ) takaisinmaksuaika noin seitsemän vuotta. Oma urakointi ja esim. suojarakenteiden ja putkistojen kaivuutyöt alentavat hankintakustannuksia. Belarus moottori + VEM sähkömoottori = 44kWA Tehdasvalmiste 40kWA sähkötyöt HP yksikkö valmiina ja lämmön talteenotto SÄHKÖTYÖT KUITENKIN AMMATTIMIEHELLE SAFEROCK Sivu 21/39

23 Vaihtoehto 2 Tilan eläinmäärä laajennetaan 150 eläimeen ja käytetään kaikki tilalla syntyvä lanta biokaasulaitoksessa tavoitteena saada liikennepolttoainetta. Tämän kokoinen laitos on sähköverovapaa. Mikäli tämän kokoinen laitos myy sähköä oma tilan ulkopuolelle, siitä saatava hinta vastaa markkinahintaa ja sähköveron arvoa ilman siirtomaksuja. Saatava hinta on tällä hetkellä 0,05-0,06. Sähköstä tuleva hyöty siis putoaa radikaalisesti sen osalta mikä menee yli oman tarpeen. Vaihtoehdossa tarkastellaan siksi hyödyt liikennepolttoaineesta. Biokaasu on halvin uusiutuva liikennepolttoaine ja sen vertailuhinta on 95 E bensiiniin on 0,934 / litra kun kaasun myyntihinta on 1,46 / kg. Vertailuhinta on edullisempi koska kaasunkulutus on paremman energiatiheyden vuoksi pienempi. Tunnusluvut Lantaa 2800 m³ vuodessa. Kuiva-aine-olettama 18 % Syötemäärä 8 m³ päivässä Kuiva-ainehävikki n. 8 % Reaktorin koko m³ Viipymä d Metaania m³ Kokonaisenergia vuodessa kwh Laitosinvestointi Laitoksen toimittajasta ja toimintaperiaatteesta riippuen Tässä kokoluokassa löytyy jo valmiita ratkaisuja kiinteänlannan käsittelylle. Sama sisältö kun yllä kaasun puhdistus ja tankkausasema SAFEROCK Sivu 22/39

24 Käyttökustannukset 200 työtunti vuodessa 25 / h 2500 maksimilaskelma, mukaan laskettu myös se aika joka muuten käytetään lannanhoidon yhteydessä ylläpito ja huolto vakuutus ym 1140 muu 5000 traktorin polttokäyttökustannukset 2000 yhteensä oma pääoma ,5 % korot Laitostuotto metaani vuodessa myyntihinta polttoaineena Tuotto m³, 1, Mikäli koko energialle löytyy päivän kustannustasoa vastaavat markkinat, on takaisinmaksuaika edullisimmillaan viisi vuotta (investointi ) investoinnilla takaisinmaksuaika on 8 vuotta Page 1 of Actual Balance Equity Kuva: ote EcoGas kannattavuuslaskimesta. Laskettu yllä olevien arvojen mukaan. Vihreä linja pääoman korkotuotto normaalisti sijoitettuna. Punainen katkoviiva vuotuiset taseet Year plant-92.xls SAFEROCK Sivu 23/39

25 CASE 3 Jätevesipuhdistamo Selvitystyön osana on tutkittu mahdollisuutta toteuttaa Kemiönsaaren veden jätevesilietteen käsittely biokaasulaitoksella. Pienille kunnille oman jätevesilietteen käsittelyratkaisut on toteutettu runkovesiputkella alueen suuriin yksiköihin tai perinteisesti kumipyörillä rahtaamalla. Suurena ongelmana on myös lopputuotteiden sijoittaminen ympäristösäännösten mukaisesti. Tässä tilanteessa on tärkeää että lietemäärää ei lisätä tarpeettomasti muilla jakeilla. Suomessa toteutetut yhdyskuntalietteen käsittelylaitokset ovat perinteisen mallin mukaan valmistettuja terässiilorakenteisia biokaasulaitoksia. Laitosten investointihinnat ylittävät pienten kuntien investoinnille asettamat kustannukset ollen yleensä 2-10 miljoonaa Laitoksille asetetaan ympäristöviranomaisten sekä Eviran toimesta erittäin tiukat toimintaa sääntelevät rajat. Laitoksille ominaista on niiden monipuolinen jätteiden vastaanottokyky, jolloin ansainta perustuu ns. porttimaksuihin. Kemiönsaarella ei ole tarvetta tuottaa lisää jätemateriaalia omalle alueelle, jolloin nämä vaihtoehdot ovat pois suljettuja. Selvitystyön tuloksena voidaan pitää uusien laitoskonseptien löytäminen. Saksassa syöttötariffi on muutettu koskemaan entistä pienempiä laitoksia. Tämä muutos on tuottanut runsaasti uusia innovaatioita, jotka syrjäyttävä pienlaitosten perinteisen raskaan rakentamismallin. Lähtökohtana on lietemäärän säilyminen ja ravinteiden hyötykäyttö alueella sekä energian tuottaminen laitoksen omiin tarpeisiin. Toimintaa säätelee ympäristöluvan ehdot sekä lopputuotteen osalta lannoitelainsäädäntö, jota valvoo Evira. Ongelmana on tietenkin laitoksen suuri vesivirtaama, jota lisää ajoittainen hulevesien määrä ja pieni kiintoainepitoisuus n.2-3%. Useasta vaihtoehdosta on lähempään tarkasteluun otettu, hyvin lupaavalta vaikuttava laitoskonsepti. UDR laitos, jonka etuina on sen rakentamismahdollisuus olemassa olevalle tontille ja pieni reaktorikoko. Jätevesiliete ei sellaisenaan aivan riitä energiamäärän tuottamiseen, varsinkaan talviaikana, jolloin tulevan veden lämpötilaa pitää nostaa useita asteita. Ratkaisuna esitämme alueella syntyvien erikseen valittujen biohajoavien jätteiden käsittelyä jätevesilietteen yhteydessä. Etuna tässä on alueellinen käsittely, jolloin siitä ulosmaksettu jätemaksu jää alueelle ja toisaalta sen tuottama energia on massaan verrattuna hyvä, jolloin jätemassat voidaan minimoida. Selvitys tältä osin on vielä kesken ja siirtyy yritysten väliseksi kustannusselvitykseksi. SAFEROCK Sivu 24/39

26 Tietoa liikennepolttoaineesta Liikennepolttoaineen valmistus ja myynti Tankkausaseman ei tarvitse olla tilan läheisyydessä. Kaasua voidaan kuljettaa kuljetuskontissa tai johtaa muoviputkea pitkin melko pitkiäkin matkoja. Kustannus siirtoputkelle on euroa metriä kohden. Vaihtoehto omalle tankkausasemalle on yhteisasema jolloin saadaan samalla tyydytettyä suurempi kysyntä. Edellytys toiminnan onnistumiselle on, että läheltä löytyy riittävästi ajoneuvoja, joita halutaan liikennöidä biokaasulla. Normaalin auton vuosikulutus on 1500 m3 biokaasu ( km). 150 lehmän lannasta saa korvattua noin sadan auton bensiinitarpeen. Kuva: Metener oy Oheisen kuvan mukainen ajoneuvoasema, 30 m³ tunnissa kaasua puhdistava laitteisto paineistuslaitteineen maksaa n Laitteisto puhdistaisi vuodessa Nm 3 eli koko laitoksen vuosituotannon. Puhdistuskapasiteetin lisäys maksaa suhteellisen vähän. 50 m³ /h puhdistavan laitteiston lisähinta on noin ja vastaavasti 100 m 3 /h SAFEROCK Sivu 25/39

27 Biokaasun hinta Biokaasun ja maakaasun hinnat Gasumin tankkausasemilla ovat asema- ja päiväkohtaisia. Tällä hetkellä biokaasu maksaa Gasumin tankkausasemilla 1,46 / kg ja maakaasu (CNG) 1,34 / kg. Biokaasun vertailulitrahinta 95 E bensiiniin on 0,934 / litra ja maakaasun 0,858 / litra. Maakaasu on edullisin liikenteen polttoaine ja biokaasu on markkinoiden edullisin liikenteen uusiutuva polttoaine. Vertailulitrahintojen laskennassa käytetään direktiivin 2009/33/EY ja Suomen energiaverotuksen (HE 147/2010) mukaisia energiasisältöjä: bensiini 32 MJ/l ja maa/biokaasu 50 MJ/kg. Dieselin energiasisältö em. lähteiden mukaisesti on 36 MJ/l. Kilo maakaasua vastaa energiasisällöltään 1,56 litraa bensiiniä ja 1,39 litraa dieseliä Energiaverotus Biokaasu on valmisteverotonta. Voimassa olevan energiaverotuksen mukaisesti maakaasun porrastetut veronkorotukset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta 0,04 / kg ja vuoden 2015 alusta 0,04 / kg. Autovero Henkilö- ja pakettiautojen autoverokohtelu on sama kuin bensiinikäyttöisillä autoilla. Autovero on suoritettava ennen ajoneuvon rekisteröintiä tai käyttöönottoa Suomessa. Autovero suoritetaan Tullilaitokselle. Henkilö- ja pakettiauton autoveron määrä on auton CO2-päästöistä (g/km) tai kokonaismassasta ja käyttövoimasta riippuen 12,2 48,8 prosenttia auton yleisestä vähittäismyyntiarvosta (autoverolain 6 ja lain liitteen verotaulukko 1) Kaasuautojen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin vastaavilla bensiinikäyttöisillä autoilla, joten myös ajoneuvo- ja autoveron määrä on pienempi. Ajoneuvovero Kaasukäyttöisille henkilöautoille on esitetty voimassa olevan energiaverotuksen mukaisesti käyttövoimaveroa aikaisintaan vuoden 2013 alusta. Käyttövoimavero tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Voimaan tullessaan käyttövoimavero tulee olemaan 0,031 / päivä/ alkava 100 kg ajoneuvon kokonaismassasta eli ylemmän keskiluokan henkilöautolla veron suuruus olisi noin 250 euroa/ vuosi. Kaasukäyttöisille pakettiautoille tulee samansuuruinen käyttövoimavero kuin dieselkäyttöisilläkin on eli 0,009 / päivä/ alkava 100 kg ajoneuvon kokonaismassasta. Kaasukäyttöisillä kuorma-autoilla verotus on sama kuin dieselkäyttöisilläkin. Lähde: SAFEROCK Sivu 26/39

28 Esittely mahdollisista ratkaisuista Kuva: FNR Messprogramm 2. Yllä olevassa kuvassa näkee suuremman laitoksen mahdolliset elementit ja käyttökohteet. Pienessä laitoksessa on periaatteessa samat elementit, mutta yksinkertaisempi toteutus. Syötteet kerätään. Kasvismassa hyötyy esikäsittelystä (apevaunu tai muu esim. repiminen/puristus). Kaasu syntyy 1-3 reaktorissa. Prosessiin kuuluu kolme vaihetta jotka tapahtuvat, joko yhdessä astiassa tai laitoskoon kasvaessa erillisissä astioissa. Kaasu otetaan talteen ja varastoidaan. Nykyään erilliset kaasuvarastot ovat yleistymässä. Kaasun puhdistustarve riippuu jatkokäytöstä. CHP:ssa ja lämpökattilassa kaasu voidaan käyttää lähes sellaisenaan. Liikennepolttoaine vaati kalliin puhdistusvaiheen, jonka jälkeen jää lähes puhdas metaani. SAFEROCK Sivu 27/39

29 Biokaasulaitoksen laitevaihtoehtoja SAFEROCK Sivu 28/39

30 Erilaiset mädättämöratkaisut Mädättämö- taikka reaktoriratkaisuun vaikuttaa ensisijaisesti halutaanko rakentaa laitos, jossa käsitteellään pumpattavia aineita (kuiva-aine alle 15 %, mieluummin 12 %), vai käsitteleekö laitos enimmäkseen kiinteitä syötteitä. Laitoksien toimintalämpötila on useimmiten 38 astetta, jolloin puhutaan mesofiilisestä prosessista. Lämpötila voi olla myös yli 45 astetta, jolloin puhutaan termofiilisestä prosessista. Mesofiilinen prosessi on toimintavarmempi, mutta on hitaampi. Termofiilinen prosessi voi tuottaa enemmän kaasua - mikäli se ei häiriinny tai kaadu. Lisäksi termofiilinen prosessi hygienisoi lopputuotteen paremmin. Nykyään on olemassa myös laitoksia, joissa prosessista osa on termofiilinen ja osa mesofiilinen. Tällöin tuotos on paras. Investointi tosin on kalliimpi, koska tarvitaan lisää rakenteita ja ohjaustekniikkaa. Perinteinen mädättämötyyppi Perinteinen mädättämötyyppi on pyöreä ja matala liete-altaan tapainen betoniallas, jossa päällä on kaasuvarastona toimiva membraanista valmistettu pressuhuppu. Altaissa syötteet ovat pumpattavassa muodossa. Myös kuivalantaa tai säilöttyä peltovihermassaa voidaan käyttää pääasiallisina syötteinä, mutta se vaatii tilanteeseen sopivat syötelaitteistot ja muun laitostekniikan. Laitos on jatkuvasyötteinen, eli sitä syötetään monta kertaa päivässä. Valmistustyylin etuna on, että siinä voidaan hyödyntää kokemuksia maatalousrakentamisesta ja se on suhteellisen edullinen isommille syötemäärille. Haittapuolena on, että prosessi on hidas ja suhteellisen häiriöherkkä. Jatkuvasyötteinen mädättämö voidaan valmistaa myös teräksestä. Tällöin hankintahinta on kalliimpi. Terässäiliön etuna on nopea rakentamisaika ja suhteellinen riippumattomuus kesän lämpötiloista. Betonirakentamiseen perustuvat laitokset voidaan koota eri elementeistä ja rakentaa vain suunnittelijan avulla tai ostaa valmistajilta avaimet käteen -periaatteella. Suomessa toimii kaksi valmistajaa Metener ja Sybimar ja useita suunnittelijoita. Lisäksi voidaan hyödyntää ulkomaalaisia laitosvalmistajia. Kuvat: Markku Riihimäki SAFEROCK Sivu 29/39

31 Kuivamädätyslaitos Erilainen lähestymistapa mädätykseen on perinteisessä kuivamädätyslaitoksissa. Kuivamädätyslaitoksissa kuiva massa kasataan muutaman viikon välein autotallityyppisiin varastohalleihin, johon massa jätetään muodostamaan kaasua. Tuotantotavan etu on, että laitos toimii ilman mekaanista sekoittumista eikä häiriinny syötteissä olevista haittakappaleista (puukappaleet, kivet, metalli). Kuivamädätyslaitoksissa käytetään ensisijaisesti biojätettä elintarviketeollisuuden ja ympäristönhoitoyrityksistä, mutta se yleistyy maataloudessakin. Kaasuntuotanto on epäsäännöllisempi kun jatkuvasyötetekniikalla ja perinteisesti se on ollut myös huonompituottoinen. Nykyään tekniikoissa ei ole enää isoja eroja. Kuva: Becon Kuva Viessmann/ Bioferm Tulppavirtamädättämö Tulppavirtamädättämö on vaakatasomädättämö betonista tai teräksestä. Yksinkertaisimmillaan se on konttiin rakennettu. Vaakatasomädättämössä saadaan prosessin eri vaiheille oma luonnollinen ympäristö. Tämä on eduksi etenkin biologisesti haastavia syötteitä mädätettäessä. Tällaisia syötteitä ovat muun muassa paljon typpeä sisältävät kananlanta, säilörehu ja elintarvikkeet. Vaakatasoreaktorissa sekoitus voidaan toteuttaa sekoittimilla tai rakenteellisilla ratkaisuilla, joissa hyödynnetään virtauksen synnyttämää sekoitinvoimaa. Vaakatasomädättämö voi olla pieni osaratkaisu tai koko laitoksen läpäisevä konsepti. Joissakin vaakatasoreaktorissa voidaan hyvin hyödyntää kuivia syötteitä ja läpivirtaava massa voi olla melko kiinteä, toisissa taas pumpattavuus on tärkeää alusta loppuun. Kaasuntuotto on noin 20% parempi kun perinteisessä pyöreässä laitoksessa. Lisäksi on oman sähköenergian käyttö on pienempi. Kuva: Schmack GmbH Eucon: Tulppavirtamädättämö osaratkaisuna SAFEROCK Sivu 30/39

32 Kuva: Rückert GmbH: Naturgas menettely- vaakalaitos. Tulppavirtamädättämö, jossa kaikki saman katon alla. Uudet kompaktimädättämöt Vielä vähän aikaa sitten pienet laitokset olivat suhteettoman kalliita rakentaa, mikä vähensi niiden kannattavuutta. Viime vuosina on kehitetty erilaisia kompaktimädättämöjä, jotka tuovat eri ulottuvuuden maatilalaitoksen suunniteluun. Laitokset on toteutettu erilaisilla tekniikoilla ja sopivat eri syötteille. Osa laitoksista on suunniteltu yksinomaan kw kokoluokkaan ( kwh/a kokonaisenergiantuotantoa), mutta osa voidaan rakentaa yhtä hyvin isommaksi. Tämän kokoisissa laitoksissa jälkimädätykselle ja loppuvarastoinnille voidaan käyttää samaa allasta. Useimmat laitoksista käyttävät uudenlaista sekoitustekniikka. Laitokset ovat itsesekoitteisia erilaisia virtauksia hyödyntäen, ilman moottorisekoittimia. Erillinen kaasuvarasto mahdollistaa suuremman varastokapasiteetin kaasulle ja sen syklisen käytön. SAFEROCK Sivu 31/39

33 Konttiin rakennetut valmislaitokset AgriKomp Pisin markkinoilla ollut konttisysteemi. Kiinteät syötteet ( 20%) ja liete (80%). Hyvä syötelaite kiinteille. Voidaan ajaa joko pidempi tai lyhempi viipymä Perinteinen sekoitustekniikka, airasekoitin (Paddelrührwerk) Koko kw Hinta 150 kw (75 kw el) konttitoimitus Kuva: Agrikomp AG Portaferme Portaferme on vaakareaktori. Periaatteessa 10 ja 20 kwel, mutta käytännössä valmistajat ovat enemmän kiinnostuneita myymään muuhun kuin CHP käyttöön (kattila tai vastaava), jolloin koko on kwh. Soveltuu pumpattaville syötteille. Voidaan käynnistää talvea vasten lyhyen viipymän takia.voidaan myös käyttää vain osan vuotta. Budjettihinta (20 kw el) (10 kw). On prototyyppi, voidaan mitoittaa myös eri tavalla. Kuva: Portaferm SAFEROCK Sivu 32/39

34 Bert Bertissä on uusi sekoitustekniikka, joka sekoittaa tehokkaasti Schwapp-Effekt paineistuksen und dadurch zu einer ja vollständigen lämmön avulla. Rikki jää jäännösnesteeseen ja toimii lannoitteena, eikä Durchmischung ole kaasussa der Gülle haitaksi. in beiden Kammern. Valmistutapa on (siehe Abb. 4 mit Strömungsmessung) pääasiallisesti betoni. Valmiste ei ole ihan prototyyppi, mutta konsepti uusi, myyty noin 60 Die beiden eingebauten, kleinen Mixer sind lediglich kpl. 30 kw 75 kw kokonaisteho Tarvitse Schwimmdeckenzerkleinerer für den Notfall lietelantaa. Hinta 30 kw el ( +30 lämpö) Beim - Prinzip wird fast völlig auf bewegliche Teile verzichtet dies reduziert den Wartungsaufwand und den Eigenstrom-Bedarf erheblich und funktioniert wie folgt: Gasbildung in der Aussenkammer, die eine Senkung des Güllepegels bewirkt Bei Erreichen eines Drucks von 50 mbar öffnet sich das Druckausgleichsventil und es kommt zum Gasübertritt von K1 zu K2 Durch den Druckausgleich kommt es zum Schwipp- Abb. 4: Strömungsme und Schnitte d Das Blockhe ( sis. CHP 30 kw el) (laskettu 200 lehmän lietelannalle 100 lehmän= 35 kw ja 18 kw el CHP hinta vähän alle ) Abb. 3: Aufbau 2 Kammersystem Kuva: Bio4Gas Express GmbH Abb. 5: Blockheizkraft Wir arbeiten mit r Leistungsklasse un im Container mit a werk direkt neben schlossen werden. Enbea Uusi tekniikka yhdistää kuiva ja märkämädätyksen: ensin mädätetään kammiossa kuivana 3 viikkoa. Tällöin tavara nesteytyy itsestään. Nestemäisestä osasta mädätetään vielä kaasua. Korkea kaasutuotto. Kaasutuotto +30% standardilukuihin verrattuna. Täyttö kerran viikossa. Hinta 120 kw (60 kwel) sis CHP. Voidaan käyttää yksin kiinteää lantaa. Lopputuote on lietteenä Tekniikasta isossa mittakaavassa on hyviä kokemuksia, pienmittakaava vielä testausvaiheessa. 3 Kuva: KGBA GmbH SAFEROCK Sivu 33/39

35 Conviotec Conviotec on konttimalli. Virtaus seinäkkeiden avulla. Seinäkkeet myös jakavat mädättämön tilan ja luovat optimiympäristön eri käymisvaiheille.lyhyt viipymäaika päivää. Voi käyttää termofiilisenä tai mesofiilisisenä. Kaksi kokoa: 40 jalan kontti ( 75 m) ja 120 jalan kontti (225 m). Kontissa vähän osia, mikä tarkoittaa vähän huoltoa ja kulumista. Budjettihinta 40 jalan konttisysteemille (vain biokaasulaitos) Edellytys: pumpattava aineisto. Kiinteää ainesta voi lisätä kohtuudella esikäsittelyn jälkeen, esim. keittiöjäte (edellyttää paloittelua ja hygienisointia) Kuva: Conviotec/ Dr. Holger Schneider Methator Kotimainen uutuus (kokeiluvaiheessa). Kontti rakennettu pienimälle kokoluokalle ja betonialtaat isommille. Uusi tekniikka: erottaa nesteen ja kiinteän aineksen. Vain nestefraktio mädätetään ja otetaan kaasu talteen. Kiinteäfraktio (20 %) kompostoidaan. Nopea läpimeno, kesto vain muutaman päivän. Voidaan käsitellä vain nestemäisiä syötteitä (lietelanta) Hinta 20 kw (120 lehmää) kokonaisenergia Pilotti johon voidaan saada ympäristöministeriön pilottihankerahoitusta. Laitos on ensisijaisesti suunniteltu lietelannalle, mutta sen soveltuvuus kuivalannalle ja hevoslannalle testataan paraikaa. Kuva: Methator SAFEROCK Sivu 34/39

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat - maatalous

Ympäristönäkökohdat - maatalous Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Biokaasulaskurin esittely

Biokaasulaskurin esittely Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita

Lisätiedot

BioA. Biojalostamolla energiaa jätteistä ja sivujakeista 15.6.2012. Jätepohjaisen biojalostamotoiminnan kytkeminen metsäteollisuuslaitoksen yhteyteen.

BioA. Biojalostamolla energiaa jätteistä ja sivujakeista 15.6.2012. Jätepohjaisen biojalostamotoiminnan kytkeminen metsäteollisuuslaitoksen yhteyteen. BioA Jätepohjaisen biojalostamotoiminnan kytkeminen metsäteollisuuslaitoksen yhteyteen. 15.6.2012 Jari Järvinen 1 Biojalostamolla energiaa jätteistä ja sivujakeista o Keskustelua käydään, kuinka paljon

Lisätiedot