Sähkön kysyntäjouston edistäminen. Sähkön kysyntäjouston roolia ja tavoitteita sähkömarkkinoilla selvittäneen työryhmän mietintö
|
|
- Timo Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähkön kysyntäjouston edistäminen Sähkön kysyntäjouston roolia ja tavoitteita sähkömarkkinoilla selvittäneen työryhmän mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 15/2008
2 Sähkön kysyntäjouston edistäminen Sähkön kysyntäjouston roolia ja tavoitteita sähkömarkkinoilla selvittäneen työryhmän mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 15/2008
3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Energia ja ilmasto 15/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Ritonummi, puheenjohtaja Mika Matikainen (EMV), sihteeri Julkaisuaika Toukokuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sähkön kysyntäjouston edistäminen Tiivistelmä Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan ajoittaista sähkönkulutuksen siirron toiseen ajankohtaan pois sähkönkysynnän huippuajankohdasta ja huippuhinnoista. Kysyntäjoustolla on siten ero energian säästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen, mitkä vähentävät kulutusta tasaisemmin. Lisäksi kysyntäjoustolla vaikutetaan melko suoraan sähkömarkkinoiden hinnanmääräytymiseen. Etäluettavien sähkömittareiden käyttöönottoa on edellytyksenä, jos sähkön kysyntäjoustoa halutaan laajentaa sähkön pienkäyttäjiin. Etäluettava mittarointi etenee Suomessa melko ripeästi. Vuoden 2007 lopulla etäluettavia pienkuluttajien mittareita oli noin , eli noin 20 % runsaasta 3 miljoonasta pienkuluttajien mittareista. Teetetyn selvityksen mukaan vuoden 2010 lopulla käytössä olisi noin 1,4 miljoonaa etäluettavaa mittaria, eli noin 44 % pienkäyttäjien mittareista olisi etäluennan parissa. Kysyntäjouston kannalta sähkönkäyttäjät on jaettavissa kolmeen ryhmään. Suurteollisuus toimii jo sähkömarkkinoilla sisältäen tarjouksiinsa kysyntäjoustoa tilanteen mukaan. Muussa teollisuudessa sähkönkulutus on vaihtelevampaa ja kysyntäjoustomahdollisuudet ja sen tuomat hyödyt eivät usein ole tiedossa. Sähkölämmittäjät ovat kysyntäjoustomielessä selkeämpi, tasaisempi ryhmä ja lisäksi nykyinen yö-päivä-sähkön käyttötottumus on hyvä pohja laajennettaessa kysyntäjoustoa sähkölämmittäjille. Muut pienkäyttäjät ovat lukumääräisesti suuri ryhmä, mutta kulutukset ja joustomahdollisuudet ovat pienet. Työryhmä ehdotti monia etäluettavaan, tuntimittaavaan mittarointiin liittyviä ehdotuksia, mm. etäluettavan mittaroinnin laajentamista siten, että jokaisessa jakeluverkossa tulisi olla vähintään 80 % käyttöpaikoista tuntimittauksen parissa vuoden 2014 alussa. Markkinoille tarvitaan lisää kysyntäjoustoa sisältäviä tuotteita. Pienkäyttäjäpäässä tuntimittaus ja taselaskennan perustaminen sille mahdollistaa tuntihinnoitellun sähkön ja hyödyn saamisen kalliin sähkön käytön välttämisestä. Yksinkertaistaen voidaan puhua yö-päiväsähkön hinnoittelun ja siihen liittyvän lämmityskuormien ohjauksen muuttumisesta dynaamisemmaksi. Työryhmän arvion mukaan teollisuuden kysyntäjoustopotentiaali Elspot-markkinoilla on noin 500 MW (riippuu vahvasti sähkönhintatasosta ja teollisuuden tuotantotilanteesta) ja sähkölämmityksen potentiaali on noin 300 MW. Sähkölämmityksen potentiaalin arviointi on haastavaa ja riippuu monesta tekijästä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Energiaosasto/Timo Ritonummi, puh Asiasanat kysyntäjousto, sähkömarkkinat ISSN Kokonaissivumäärä 101 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy
4 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan toimia sähkön kysyntäjouston kehittämiseksi ja sovittamiseksi osaksi sähkömarkkinoita. Työryhmä sai tehtäväkseen kartoittaa sähkön kysyntäjouston ja siihen liittyvän muun kehityksen kuten etäluettavien sähkömittareiden mukaan tuomat mahdollisuudet käyttäen hyväksi myös aiemmin tehtyjä selvityksiä. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin yli-insinööri Timo Ritonummi kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja jäseniksi neuvotteleva virkamies Arto Rajala kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ryhmäpäällikkö Ritva Hirvonen Energiamarkkinavirastosta, apulaisjohtaja Päivi Seppälä Kuluttajavirastosta ja johtava asiantuntija Risto Lindroos Fingrid Oyj:stä. Pysyviksi asiantuntijoiksi työryhmään nimettiin asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuus ry:stä ja johtava asiantuntija Jouni Punnonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta (siirtyi toisen työnantajan palvelukseen työn aikana). Työryhmän sihteerinä toimi yli-insinööri Mika Matikainen Energiamarkkinavirastosta. Työryhmä otti nimekseen kysyntäjoustotyöryhmä. Kauppa- ja teollisuusministeriö teetti Enease Oy:llä työryhmän työtä tukevan selvityksen Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila. Selvityksen tuloksia on sisällytetty tähän työryhmäraporttiin. Työryhmä on kuullut seuraavia asiantuntijoita: toiminnanjohtaja Juhani Nenonen Suomen Omakotiliitto ry, energia- ja infrastruktuuripäällikkö Stefan Sundman Metsäteollisuus ry, energiajohtaja Mikko Rintamäki Outokumpu Oyj edustaen myös Suomen ElFi Oy:tä, myyntipäällikkö Pekka Agge Turku Energia Oy, toimitusjohtaja Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy, toimitusjohtaja Risto Lappi Vantaan Energia Sähköverkot Oy, tuotehallinnan johtaja Mauri Patrikainen Landis+Gyr Enermet Oy, AMR projektipäällikkö Lasse Martikainen ista Suomi Oy sekä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio tietosuojavaltuutetun toimisto. Saatuaan työnsä mietinnön osalta päätökseen, jättää työryhmä mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle. Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2008 Timo Ritonummi Arto Rajala Risto Lindroos Riina Heinimäki Ritva Hirvonen Päivi Seppälä Mika Matikainen
5 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys... 7 Tiivistelmä Tehtäväksianto ja rajaukset Nykytilanteen kuvaus Johdanto Sähkön kulutusvaihtelut Pohjoismaissa Kysyntäjousto osana sähkömarkkinoiden eri osa-alueita Sähkön kysyntäjousto nykyisin sähkömarkkinoilla Sähköntuotantokapasiteetti ja sen tila Tasehallinta Häiriöreserviksi varatut kuormat ja toiminta tehopulassa Muutosnäkymiä sähkön tuotannossa ja kulutuksessa Pienkäyttäjien etäluennan tilanne Suomessa Pienkäyttäjien etäluennan kansainvälinen tilanne Kysyntäjouston kansainvälinen tilanne Sähkönmyyjän näkökulma Jakeluverkonhaltijoiden näkemys Kysyntäjousto pienkäyttäjäsektorilla Sähkön kysyntäjousto pienkäyttäjän näkökannalta Mittaustiedon hyödyntäminen Vaihtoehdot pienkäyttäjien kuormanohjaukselle Sähkömarkkinoiden kehitys ja kysyntäjousto Kysyntäjousto teollisuudessa ja muilla sektoreilla Kysyntäjouston tila teollisuudessa VTT:n selvitys sähkön kysyntäjouston potentiaalista teollisuudessa Palveluntarjoajat ja kysyntäjoustokuormien kokoojat (aggregoijat)... 66
6 5 Mittarointi ja muut tekniset edellytykset Etäluettavien mittarijärjestelmien ominaisuuksia Mittausvälitarkastelua Etäluennan kustannukset verkonhaltijalle Etäluennan tuomat hyödyt Työryhmän näkemys kysyntäjouston asemasta ja tarjoamista mahdollisuuksista Kysyntäjouston asema Kysyntäjouston mahdollisuudet Sähkömarkkinoiden muutokset Kysyntäjouston edistämismahdollisuudet Johdanto Tuntimittaus ja taseselvitys Mittauslaitteiston hankkiminen Mittaustiedon hyödyntäminen ja hyödyntämisen reunaehdot Ohjattavien kuormien syntyminen Kuormien ohjattavuus Hinnanmuodostus ja tuotteet Työryhmän ehdotukset Johdanto Tuntimittaus ja taseselvitys Mittauslaite ja tiedonsiirtojärjestelmät Mittaustiedon omistus ja hyödyntäminen Pienkäyttäjien kuormien ohjaus Hinnan muodostus ja tuotteet Ehdotusten vaikutukset Lähteet
7 9 Tiivistelmä Kysyntäjousto-työryhmän tehtävänä oli valmistella toimia sähkön kysyntäjouston kehittämiseksi ja sovittamiseksi osaksi sähkömarkkinoita. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli kartoittaa sähkön kysyntäjouston ja siihen liittyvän muun kehityksen kuten etäluettavien sähkömittareiden mukanaan tuomat mahdollisuudet. Työryhmä määritteli sähkön kysyntäjoustoksi ajoittaista sähkönkulutuksen siirtoa toiseen ajankohtaan pois sähkönkysynnän huippuajankohdista ja huippuhinnoista. Kysyntäjoustoa voi myös olla kulutuksen hetkittäinen poisjääminen kokonaan. Kysyntäjoustolla on kuitenkin selvä ero energian säästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen, mitkä vähentävät kulutusta tasaisemmin. Lisäksi kysyntäjoustolla vaikutetaan suoraan tai melko suoraan sähkömarkkinoiden hinnanmääräytymiseen, kun taas säästöllä hintakytkentä on heikompi. Kysyntäjoustossa on erotettavissa kolme pääryhmää: suurteollisuus, pieni- ja keskisuuriteollisuus sekä sähkölämmittäjät. Pienkäyttäjät, jotka eivät ole sähkölämmittäjiä, ovat kysyntäjouston kannalta laajassa mittakaavassa liian pieniä kuormia ohjattavaksi. Työryhmän arvion mukaan teollisuuden markkinoille tarjottavissa oleva kysyntäjoustopotentiaali on noin 500 MW ja sähkölämmityksen potentiaali on noin 300 MW. Potentiaalit riippuvat monista tekijöistä ja kaikkiin niihin liittyy epävarmuuksia. Sähkön tukkumarkkinoiden osalta kysyntäjousto toimii nykyisin varsin hyvin. Tukkumarkkinoilla sekä Elspot että Elbas ja säätösähkömarkkinoilla tulee vähintään säilyttää nykyiset tuotteet. Mahdollisuuksia antaa markkinoille kysyntäjoustotarjouksia tulee kuitenkin lisätä. Tasesähkön hinnan tulee olla myös riittävän reaaliaikaisesti saatavilla. Etäluettavat tuntimittaavat mittarit ja tuntikohtainen taseselvitys ovat edellytyksenä sähkön pienkäyttäjien kysyntäjoustolle. Etäluettava sähkömittarointi etenee Suomessa melko ripeästi. Vuoden 2007 lopulla etäluettavia pienkäyttäjien mittareita oli noin , eli noin 20 prosenttia runsaasta 3 miljoonasta pienkäyttäjien mittareista. Teetetyn selvityksen mukaan vuoden 2010 lopulla käytössä olisi noin 1,4 miljoonaa etäluettavaa mittaria, eli noin 44 prosenttia pienkäyttäjien mittareista olisi etäluennan parissa. Työryhmä ehdottaa siirryttäväksi pääsääntöisesti etäluettavaan tuntipohjaiseen sähkönmittaukseen asteittain vuoteen 2014 mennessä. Vuoden 2009 alun jälkeen ei enää asennettaisi ei-tuntimittaavia mittareita, vuoden 2010 alkuun mennessä jokaisella jakeluverkonhaltijalla tulee olla suunnitelma siirtymisestä etäluettaviin,
8 tuntimittaaviin mittareihin ja vuoden 2014 alusta lähtien jokaisen verkonhaltijan verkossa tulee käyttöpaikoista olla vähintään 80 prosenttia etäluettavan tuntimittauksen piirissä. Kaikkien yli 3 x 25 ampeerin pääsulakkeilla varustettujen käyttöpaikkojen tulee tällöin olla tuntimitattuja ja etäluettavia. Taseselvitys tulee tehdä tuntimittaustietojen perusteella vuoden 2009 alusta lähtien, jos asiakkaalla on etäluettava tuntimittaukseen pystyvä mittari ja asiakkaan käyttämä tuntipohjainen sähkötuote sitä edellyttää, ja vuoden 2012 alusta lähtien kaikkien tuntimittaukseen pystyvien mittareiden osalta. Etäluettavien mittareiden tulee täyttää järjestelmätekniset vähimmäisvaatimukset. Mittareiden tulee pystyä kahdensuuntaiseen tiedonsiirtoon ja niissä tulee olla rele kuormanohjausta varten. Etäluettavien mittauslaitteistojen määrän kasvu edellyttää jakeluverkkoon kytkettäviin mittauslaitteistoihin liittyvän rajapinnan selkeyttämistä, minkä perusteella jakeluverkkoon kytkettävän mittauslaitteiston hankintaoikeuteen ehdotetaan muutosta. Sähkönkäyttäjillä, joiden pääsulakkeen koko on yli 3 x 63 A, ei ole enää mahdollisuutta hankkia jakeluverkkoon kytkettävää mittauslaitteistoa, ellei jakeluverkonhaltija tätä salli. Olemassa olevia sähkönkäyttäjien omia mittauslaitteistoja tulee kuitenkin voida käyttää niin kauan kuin mittauslaitteisto täyttää jakeluverkonhaltijan mittauslaitteistolle asettamat vaatimukset. Tiedonsiirtojärjestelmissä käytetyn tiedonvaihdon muoto tulee standardoida. 10 Kysyntäjousto asettaa etäluettavien mittareiden tiedonsiirtonopeudelle ja luotettavuudelle laskutustiedon tiedonsiirtoa suuremmat vaatimukset. Kysyntäjouston edistämiseksi tulee selvittää käytössä olevien tiedonsiirtojärjestelmien tiedonsiirtonopeudet ja tiedonsiirtonopeuden lisäämismahdollisuudet sekä muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi uusissa tiedonsiirtojärjestelmäratkaisuissa ja -päätöksissä tulee kiinnittää enemmän huomiota tiedonsiirtojärjestelmä nopeuteen ja luotettavuuteen. Kysyntäjouston ja energian säästöön tähtäävien palveluiden hyödyntäminen laajamittaisesti edellyttävät voimassa olevien mittaustiedon hyödyntämiseen liittyvien säännösten uudelleen arviointia, jotta mittaustietoa pystytään jatkossa hyödyntämään laajamittaisesti kysyntäjouston sekä energiatehokkuuden edistämiseen. Tuntimittaustiedon hyödyntämistä sähkönkäyttäjän omiin tarpeisiin tulee edistää. Olennaisiin muutoksiin keskeisten periaatteiden osalta ei kuitenkaan ole tarvetta. Asiakkaan oikeus saada käyttöönsä omaa kulutustaan koskeva mittaustieto myös muuhun tarkoitukseen kuin taseselvitys- ja laskutustarkoitukseen ehdotetaan kirjattavaksi selkeästi säännöksiin. Työryhmä ehdottaa, että verkonhaltijalle säädetään velvollisuus huolehtia siitä, että laskutuksen perusteena oleva tuntimittaustieto on sähkönkäyttäjän käytettävissä samanaikaisesti kuin verkonhaltijallakin sel-
9 11 laisessa muodossa, joka vastaa toimialalla yleisesti ja kyseisellä verkonhaltijalla käytössä olevaa menettelytapaa. Yleisen formaatin mukaisen mittaustiedon toimittamisen tulee kuulua verkonhaltijan peruspalveluun. Tällöin siitä ei laskuteta erikseen. Tiedon jatkokäsittelyn työryhmä katsoo kuitenkin kuuluvan edelleen asiakkaan vastuulle. Tuntimittaustiedon keruun ja käsittelyn laajentuessa on henkilötietojen käsittelyyn liittyviin tietosuojavaatimuksiin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Henkilötietolakiin perustuvat tietosuojan ja henkilötietojen käsittelyvaatimukset tulee ottaa huomioon tuntimittaustietoja käsiteltäessä. Tuntimittaustietojen luovuttamiseen ulkopuolisille tahoille, kuten energiapalveluja tarjoaville yrittäjille, tulee olla asiakkaan antama suostumus. Henkilöasiakkailla tulee myös aina olla oikeus kieltää mittaustietojensa luovuttaminen esimerkiksi markkinointitarkoituksiin. Sähköenergian kaksiaikahinnoittelujärjestelmästä, eli yö-päivä-hinnoittelusta ja siihen liittyvästä kuormanohjauksesta ei pidä luopua. Lisäksi on kehitettävä myös kysyntäjoustoa paremmin mahdollistavia tuotteita. Yösähkökuormien päällekytkeminen on porrastettava nykyistä paremmin. Jos porrastus ei tapahdu esimerkiksi uusien, dynaamisimpien kuluttajatuotteiden markkinoilletulon tai verkonhaltijoiden ohjaussignaalin porrastuksella, on harkittava muutosta asetukseen. Kulutushuippujen tasaamiseksi tulisi porrastaa yösähkökuorman päällekytkemistä. Työryhmä katsoo, että rakennusten sähkö- ja automaatiosuunnittelussa tulee sähkökuormien ohjaus ja siihen liittyvä tiedonsiirto ja sen yhteensopivuus ottaa paremmin huomioon. Sähkölämmitteisten talojen uudisasennuksissa tulee lämmityskuormaa ryhmitellä etäohjaukseen ja tehdä kytkentä kuormanohjaukselle valmiiksi. Rakennusten lämmöneristys ja -varaavuus luovat edellytyksiä kysyntäjoustolle sähkölämmityskohteissa. Mahdollisuutta yhdistää pienkäyttäjien kuormanohjausta taloautomaatioon ja välittää kuormanohjausviesti suoraan myyjältä taloautomaatioon tulee selvittää. Työryhmä ehdottaa, että käyttäjien kuormien ryhmittelyä kysyntäjoustoa varten pyrittäisiin edistämään sähkösuunnittelussa. Sähkön vähittäismarkkinoille tarjottavia tuotteita tulee laajentaa sekä tuntikohtaiseen markkinahintaan (sähköpörssin aluehinta) perustuviin tuotteisiin että tuotteisiin, jotka sisältävät kysyntäjoustomahdollisuuksia. Kysyntäjouston edistämisen kannalta on tärkeää, että kuluttajilla on mahdollisuus valita kysyntäjoustotuotteita. Avattaessa pohjoismaisia vähittäismarkkinoita olisivat tuntimitattavat kohteet (esimerkiksi sähkölämmittäjät) kaikissa neljässä maassa ensimmäisiä mahdollisia kohteita. Tuotteissa tulisi olla mukana Elspot-hinnoitellun tuotteen lisäksi muita kysyntäjouston mahdollistavia tuotteita.
10 12 Työryhmä katsoo, että sähkömarkkinalain 26 :n hintamuutosten ilmoitusmenettelyä koskeva säännös antaa mahdollisuuden tarjota myös kuluttaja-asiakkaille kysyntäjoustoon soveltuvia yrityksen määräysvallan ulkopuolella olevaan viitearvoon, kuten pörssihintaan, sidottuja tuotteita. Tässä tapauksessa hinnanmuutoksessa ei ole kyse sähkömarkkinalain 26 :n mukaisesta sopimusehtojen muutoksesta. Kysyntäjoustotuotteiden käyttöönoton edellytyksenä kuluttajasektorilla on, että kuluttajasopimusten ehdot ovat kuluttajan kannalta kohtuullisia, hinnanmuodostus on läpinäkyvää ja, että kuluttajalla on mahdollisuus tarkastaa laskutuksen oikeellisuus. Mahdollisissa epäselvyystilanteissa järjestelmän ylläpitäjällä tulee olla näyttövelvollisuus siitä, että järjestelmä toimii oikein. Kuluttajien laskutuksen muuttuessa ja otettaessa käyttöön uusia tuotteita ja luovuttaessa tutuista toiminnoista on verkonhaltijoiden ja sähkön myyjien panostettava tiedottamiseen ja ohjeistukseen. Muutoksia toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota asiakkaan oikeudelliseen asemaan. Mahdollinen pienkäyttäjien reaaliaikainen, minuuttipohjainen sähkönkulutuksen seuranta ei ole yhteydessä kysyntäjoustoon, taseselvitykseen ja energialaskutukseen liittyvään mittaukseen. Reaaliaikainen kulutuksenseuranta palvelee ennen kaikkea energiansäästötavoitteita ja sähkönkäyttäjän tietoisuutta omasta kulutuksestaan. Tämän vuoksi työryhmä katsoo, ettei pienkäyttäjien reaaliaikaista, minuuttipohjaista sähkönkulutuksen seurantaa ole perusteltua säännellä sähkömarkkinalaissa ja sen nojalla annetuissa normeissa.
11 13 1 Tehtäväksianto ja rajaukset Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan toimia sähkön kysyntäjouston kehittämiseksi ja sovittamiseksi osaksi sähkömarkkinoita. Työryhmä sai tehtäväkseen kartoittaa sähkön kysyntäjouston ja siihen liittyvän muun kehityksen kuten etäluettavien sähkömittareiden mukanaan tuomat mahdollisuudet käyttäen hyväksi myös aiemmin tehtyjä selvityksiä. Tässä työssä sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan ajoittaista sähkönkulutuksen siirtoa toiseen ajankohtaan pois sähkönkysynnän huippuajankohdista ja huippuhinnoista. Kysyntäjouston ohjaus voi tulla sähkömarkkinoilta tai muualta. Kulutusajankohdan siirron lisäksi myös kulutuksen hetkittäinen poisjääminen kokonaan voidaan katsoa sähkön kysyntäjoustoksi. Karkealla jaottelulla kysyntäjoustossa käsitellään tehoja (megawatti, MW) ja energiansäästössä ja energiatehokkuudessa energiaa (megawattitunti, MWh). Energiatehokkuuden ja energiansäästön kannalta ei ole ratkaisevaa, miten huippupakkasten muutamilla tunneilla sähköenergiaa kulutetaan, vaan mikä on kulutus vuoden kaikkina tunteina. Kysyntäjouston pääkohteena ovat suurimmat kulutushuiput, mutta myös muulloin saattaa tulla sähkömarkkinoilla hetkiä, jolloin kulutuksen siirrosta tai poistosta hyötyvät sekä tuottajat, sähkönsiirtäjät ja kuluttajat eli sähkömarkkinat kokonaisuudessaan. Sähkönkulutuksen ja -tuotannon tasaantuminen vähentää huonomman hyötysuhteen huippuvoimantuotannon käyttötarvetta ja muun tuotannon vaihteluja, jolloin myös sähköntuotannon kokonaishyötysuhde paranee ja primäärienergiaa säästyy. Kysyntäjouston ja energiansäästön eroja voidaan havainnollista sähkönkulutuksen pysyvyyskäyrällä, kuva 1. Siinä on vuoden kaikkien tuntien kulutukset (tunnin keskiteho, MW tai MWh/h) asetettu suuruusjärjestykseen. Vasemmassa laidassa ovat korkeimmat sähkönkulutukset, eli Suomessa talven kylmimpien arkipäivien tunnit. Oikeassa laidassa on pienimmät kulutukset, eli tyypillisesti kesäviikonloppujen yötunnit. Pysyvyyskäyrän alle jäävä alue vastaa sähkön vuosittaista kokonaiskulutusta (esimerkiksi terawattituntia, TWh). Energiansäästön ja -tehokkuuden avulla vähennetään kulutusta melko tasaisesti joka vuoden tunnilta kuten oheisesta kuvasta 1 nähdään. Tällöin pysyvyyskäyrä alenee ja pysyvyyskäyrän alle jäävä alue, eli vuotuinen sähkönenergian kokonaiskulutus vähenee. Kysyntäjoustolla vähennetään sähkön kulutusta suurimmilla huipputunneilla ja siirretään kulutusta pienemmän kulutuksen hetkille (esimerkiksi yölle). Kuvassa 1 kysyntäjouston pysyvyyskäyrä on liioiteltu erojen osoittamiseksi, mutta periaatteessa pysyvyyskäyrän alle jäävä alue, eli kulutettu vuotuinen
12 14 sähköenergia ei perustapauksesta muutu, kun kulutusta vain siirretään ajallisesti. Pysyvyyskäyrää ja siinä tapahtuvia muutoksia voidaankin käyttää kysyntäjouston seurantaan. Kuva 1. Kysyntäjouston ja energian säästön vaikutus Suomen sähkönkulutuksen pysyvyyskäyrään Työryhmä rajasi tehtäväksiantonsa mukaisesti energiansäästöön liittyvät kysymykset työnsä ulkopuolelle ja käsittelee tässä työssä kulutuksen ohjaukseen liittyviä asioita vain kysyntäjouston kannalta. Yleisellä energiansäästöllä on kuitenkin liittymäkohtia kysyntäjoustoon, sillä kun kysyntäjoustossa siirretään kulutusta toiseen ajankohtaan, niin vastaavasti energiansäästössä kulutusta leikataan pysyvästi. Energiansäästö on tärkeä asia, mutta työryhmän tehtävänä on keskittyä sähkön kysyntäjoustoon sekä siihen miten kysyntäjoustoa voitaisiin edistää sähkömarkkinoilla. Lisäksi kysyntäjoustolla voidaan vaikuttaa sähkön markkinahintaan, sillä kysyntäjousto on mukana sähkömarkkinoiden hinnanmuodostusmekanismissa. Kysyntäjousto voidaan jakaa vapaaehtoiseen ja pakotettuun kysyntäjoustoon. Työryhmän työ keskittyy vapaaehtoiseen kysyntäjoustoon ja sen edistämistoimien kartoittamiseen. Vapaaehtoisessa kysyntäjoustossa kuluttaja itse vähentää sähkönkulutustaan sähkönhinnan noustessa. Kuluttajalla tulisi olla mahdollisuus sopia verkonhaltijansa ja/tai sähkönmyyjänsä kanssa, että verkonhaltija tai sähkönmyyjä voisi ohjata kulutusta, esimerkiksi lämminvesivaraajaa, sovittujen ehto-
13 15 jen, esimerkiksi sähkön pörssihinnan, ylittäessä ennalta sovitun arvon. Kulutuksen ohjaukseen käytettäisiin tällöin etäluettavaa sähkömittaria (kaksisuuntainen etäluettava mittari). Kysyntäjoustoa voidaan hyödyntää myös sähkön tehopulatilanteissa, mutta tällöin on kyseessä poikkeustilanne sähkömarkkinoilla, jolloin verkonhaltijat toteuttavat kulutuksenleikkauksia pakotettuna kysynnänjoustona sähkön kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon saavuttamiseksi. Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan: Kansalaisten energiatehokkuustietoisuuden herättäminen on tärkeää. Sähkön ja kaukolämmön kulutuksen etämittaukseen siirtymistä on edistettävä. Sähkönkulutuksen etämittaus ja siihen liittyvät asiat ovat kysyntäjoustossa ja sen edistämisessä keskeisessä asemassa. Kysyntäjouston yhtenä osana voidaan pitää huippukulutuksen aikana sekä tehopulan uhatessa viranomaisten antamia sähkönkulutuksen säästökehotuksia. Säästökehotuksilla on mahdollista vähentää kulutusta, mutta näin säästettyjä megawatteja on vaikea arvioida. Säästökehotukset ovat tärkeä käytettävissä oleva toimenpide sähkönkulutuksen vähentämiseksi ääritilanteessa, mutta sitä voidaan käyttää vain harvoin, jottei sen vaikutus vähenisi. Lisäksi sähkömarkkinatilanteen ollessa normaali on syytä välttää viranomaiskehotusten käyttöä. Tästä johtuen viranomaisten tiedottaminen ja kulutuksen säästökehotukset jätetään tämän työn ulkopuolelle. Energiansäästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen on jatkuvasti panostettu. Kasvihuone-kaasupäästöjen vähentämiseksi, kohti kestävämpää kehitystä pääsemiseksi sekä energian saannin varmistamiseksi ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi on energiatehokkuuden edelleen parannuttava. Vuonna 2006 hyväksytyssä energiapalveludirektiivissä on lukuisia toimia energiatehokkuuden lisäämiseksi. Yhtenä kohtana on vaatimus siitä, että sähkön, kaukolämmön veden jne. laskun tulee perustua todelliseen kulutukseen ja laskutus on tehtävä riittävän usein, jotta asiakkailla on mahdollisuus säädellä kulutustaan. Sähkönkulutuksessa etäluettavat mittarit mahdollistavat nämä direktiivin vaatimat toimet. Näin etäluettavassa mittarissa sähkön kysyntäjouston ja energiatehokkuuden edistämiselle asetut vaateet kohtaavat toisensa. Komission antamassa sähkön sisämarkkinadirektiivin (2003/54/EC) muutosehdotuksessa on sen liitteessä ehdotettu toimia kuluttajan aseman parantamiseksi ( protection ). Direktiiviehdotuksen mukaan kuluttajilla täytyy olla käytettävissä oma kulutustieto ja lisäksi tulee olla mahdollisuus nimenomaisesta sopimuksesta antaa kenelle myyjälle tahansa ( any undertaking with a supply license ) pääsy tähän kulutustietoon ilman lisäkustannuksia. Jäsenmaat määrittävät tarvittava tiedonsiirtotavat ja -muodot. Toinen kysyntäjoustoon liittyvä kohta on vaatimus, että kuluttajia informoidaan asianmukaisesti kuukausittain todellisesta sähkön kulutuksesta ja kus-
14 16 tannuksista. Muutosehdotus voi vielä muuttua direktiiviehdotuksen käsittelyn aikana, mutta on tärkeää huomata, että se sisältää komission ehdotuksia kysyntäjouston ja etäluettavien mittareiden edistämisestä. Sähkön markkinahinta on korkeimmillaan kulutuksen ollessa suuri, eli kuvan 1 vasemman laidan tunteina ja vastaavasti alhaisimmillaan kulutuksen ollessa pientä, eli kuvan 1 oikean laidan tunteina. Kysyntäjoustossa keskitytään huippukulutuksen vähentämiseen, koska silloin saatava taloudellinen hyöty käyttämättä jäävästä sähköstä on suurin. Lisäksi tällöin helpotetaan tehotasapainon ylläpitoa. Hinta voi olla hetkittäin korkea myös alemmilla kulutuksilla ja myös tällöin kysyntäjoustosta on hyötyä. Hinnanmuodostus sähkömarkkinoilla kullekin tunnille tapahtuu edellisenä päivänä annettavien tarjonta- ja kysyntätarjousten perusteella (Elspot-markkina). Korkeammalla hinnalla kysyntää on vähemmän ja vastaavasti tuotantotarjouksia enemmän kuin alhaisemmalla hinnalla. Tarjousajan umpeuduttua verrataan tarjonta- ja kysyntätarjouksia ja tarjonta- ja kysyntätarjousten hintojen kohdatessa määräytyy hinta seuraavan päivän tunneille (järjestelmä- tai systeemihinta). Siirtorajoitukset johtavat aluehintojen muodostumiseen. Kysyntäjouston vaikutusta sähkön markkinahintaan on havainnollistettu kuvassa 2, jossa ilman kysyntäjoustoa kysyntä- ja tarjontakäyrät kohtaavat pisteessä A, jolloin hinta kyseiselle tunnille on P1 (systeemihinta) sähkön tuotannolla Q1. Jos kysyntäjousto lisääntyy (kysyntä laskee arvosta Q1 arvoon Q2), kohtaavat sähkön tarjonta- ja kysyntä pisteessä B, jolloin hinta kyseisellä tunnilla laskee arvoon P2 ja samalla tarvittava tuotanto arvoon Q2. Päivän sisäisellä markkinalla (Elbas-markkina) sekä säätösähkömarkkinoilla hoidetaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa Elspot-markkinan sulkeuduttua. Kysyntäjousto osana tätä markkinahinnan muodostumista (mukaan lukien säätömarkkinat) on työryhmän keskeinen tarkastelualue. Jos vapaaehtoinen, markkinalähtöinen kysyntäjousto ei riitä, niin kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj voi hyödyntää pakotettua kysynnän rajoittamista tehopulatilanteessa.
15 17 Kuva 2. Sähkön hinnanmuodostus sähkömarkkinoilla (Elspot) ja kysyntäjouston vaikutus hintaan
16 18 2 Nykytilanteen kuvaus 2.1 Johdanto Sähkön kulutus vaihtelee vuorokauden aikana merkittävästi ja vuodenajasta riippuen tämä päivittäinen vaihtelu eroaa myös profiililtaan ja suuruudeltaan. Kuvassa 3 on esitetty esimerkkinä talven huippukulutuspäivän ja sitä seuraavan päivän (keskiviikko ja torstai ) kulutusprofiilit. Myös muutaman paikkakunnan lämpötiloista laskettu keskilämpötila on esitetty kuvassa 3, josta on nähtävissä auringon lämpötilaa nostava vaikutus iltapäivisin helmikuussa. Kuvassa 3 on alempana vertailun vuoksi hieman lämpimämmän päivän, keskiviikon kulutusprofiili ja lämpötila. Kuva 3. Ylemmässä kuvassa talven kulutushuippupäivän ( ) ja sitä seuraavan päivän ( ) kulutusprofiili (MW, paksumpi viiva, vasen pystyakseli) ja muutaman paikkakunnan lämpötiloista laskettu keskilämpötila ( C, ohuempi viiva, oikea pystyakseli). Alemmassa kuvassa on kulutus ja lämpötila hieman lämpimämmälle päivälle ( ). (Fingrid Oyj)
17 19 Kuvassa 3 on esitetty tyypillinen talviarkipäivän kulutusprofiili Suomessa. Aamulla kulutus nousee nopeasti ja huippu saavutetaan noin kello 8 paikkeilla. Tämän jälkeen kulutus laskee puoltapäivää kohden ja päiväkulutuksen minimi saavutetaan iltapäivällä. Päivän pimeneminen ja ihmisten siirtyminen koteihin ja palveluiden ääreen lisää kulutusta iltaa kohden. Kulutus alkaa taas laskea noin kello 20 paikkeilla, mutta kello 22 lähtien yösähkön ohjaukset kytkevät lämmityskuormia päälle ja myöhäisiltaan tulee kolmas kulutushuippu, ennen kuin kulutus laskee yöksi. Kulutuksen vuorokausivaihtelua voidaan tasoittaa siirtämällä sähkölämmittäjien sähkönkulutusta tapahtuvaksi yöaikaan. Tässä kysyntäjoustotyyppisessä ohjaamisessa (siirretään kulutusta suuremman kulutuksen ajalta pienemmän kulutuksen ajalle) käytetään apuna kaksiaikahinnoittelua ja talojen rakenteiden varaavuutta. Tämän ansiosta sähkölämmittäjien kannattaa siirtää sähkönkulutustaan hinnoittelultaan edulliselle yöajalle ja samalla pienentää vuorokautista kulutusvaihtelua Suomessa. Tältä osin ero muihin Pohjoismaihin on merkittävä. Kuva 4. Suomen sähkönkulutuksen (MWh/h, eli tuntikeskiarvo) riippuvuus keskilämpötilasta arkiaamuna klo 7 8. (Fingrid Oyj) Kuvassa 4 on esitetty Suomen sähkökulutuksen tuntikeskiarvon (MWh/h) riippuvuus keskilämpötilasta arkiaamuna kello 7 8 välillä. Tiedot ovat Fingrid Oyj:n käytönvalvonnasta. Kuvasta nähdään, että keskilämpötilan alentuessa kasvaa kulutus melko lineaarisesti siten, että jokainen asteen kylmeneminen lisää sähkön kulutusta noin 110 MW.
18 Sähkön kulutusvaihtelut Pohjoismaissa Pohjoismaissa sähköenergian osuus energian loppukulutuksesta ja kotitalouksien energiankulutuksesta on suurempi kuin esimerkiksi Saksassa, Englannissa tai Alankomaissa, joissa maakaasua käytetään paljon kotitalouksissa lämmitykseen ja ruuan valmistukseen. Ruotsin, Norjan ja erityisesti Tanskan päivä- ja yöenergian kulutuksen suhteellinen ero on suurempi kuin Suomen. Kuvassa 5 on esitetty neljän Pohjoismaan sähköenergian kulutus talviarkipäivänä ja kuvassa 6 on esitetty sama sähköenergian kulutus suhteutettuna kunkin maan huippukulutukseen (paikallista aikaa). Kuvasta 6 nähdään, että loppuillasta ja aamuyöstä Suomen kulutus laskee vähiten. Tanskan kulutusprofiilin vaihtelu poikkeaa eniten muista Pohjoismaista. Tanskan kulutushuippu on noin 10 prosenttia, Suomen 20 prosenttia, Norjan 30 prosenttia ja Ruotsin 40 % näiden maiden kokonaishuippukulutuksesta. MW Ruotsi Norja Suomi Tanska Kuva 5. Pohjoismaiden sähkönkulutus (MW) talviarkipäivänä (tammikuun 3. keskiviikko, tunneittainen keskiarvo vuosista ). (Nordel)
19 21 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 Suomi Norja Ruotsi Tanska 0,20 0, Kuva 6. Pohjoismaiden normalisoitu sähkönkulutus talviarkipäivänä (tammikuun 3. keskiviikko, tunneittainen keskiarvo vuosista ). (Nordel) 2.3 Kysyntäjousto osana sähkömarkkinoiden eri osa-alueita Luvussa 1 esitettiin hinnan muodostus sähkömarkkinoilla ja kysyntäjouston vaikutus hinnanmuodostukseen. Siirtorajoitukset eri alueiden välillä voivat eriyttää jonkin tarjousalueen esimerkiksi Suomen omaksi hinta-alueeksi joinakin vuorokauden tunteina. Tällöin suurempi jousto kysyntätarjouksissa voisi alentaa yksittäisiä korkeita tuntihintoja (kuten kuvassa 2 on esitetty) tai jopa kokonaan poistaa ne. Kysyntäjoustoa voidaan pääasiassa käyttää sähkömarkkinoilla silloin, kun sähkön kysyntä kasvaa tarjontaa enemmän ja markkinoilla ollaan tarjonnan osalta siirtymässä kantaverkkoyhtiön sopimuksin hoitamien tehoreservien ja järjestelmäreservien käyttöön. Kysyntäjousto vaikuttaa myös Elspot-markkinoihin ja finanssimarkkinoihin, kun kysyntäjousto ja sen vaikutukset ovat markkinaosapuolten tiedossa. Lisäksi, jos joudutaan tehopulan alueelle, on vielä hyödyntämättömästä kysyntäjoustosta apua.
20 22 SÄHKÖMARKKINAT Järjestelmäreservit KANTAVERKKO- YHTIÖN SOPIMUKSET KANTAVERKKOYHTIÖN TOIMENPITEET JÄRJES- TELMÄVASTAAVANA Tehoreservi Finanssimarkkinat Elbasmarkkina Spotmarkkina Säätösähkömarkkina Tehopula Kysyntäjousto Kuva 7. Kysyntäjousto osana sähkömarkkinakehystä Kuvassa 7 on havainnollistettu vapaaehtoisen sähkön kysyntäjouston vaikuttavuutta osana sähkömarkkinoita ja kantaverkkoyhtiöiden sopimuksia. Tehopulan aikana järjestelmävastaava rajoittaa kulutusta tasapainottaakseen sähkön tuotannon ja kulutuksen. Vapaaehtoista kysyntäjoustoa on mahdollista hyödyntää sähkömarkkinoilla osana Elspot-, Elbas- ja säätösähkömarkkinaa sekä myös osana sähköyhtiöiden omaa tasehallintaa. Pohjoismaisella Elspot-markkinalla seuraavan vuorokauden tunteja koskevat osto- ja myyntitarjoukset on jätettävä viimeistään klo 13 Suomen aikaa. Tarjoukset annetaan vuorokauden jokaiselle tunnille muodossa hinta ja määrä, joka kyseisellä hinnalla tarjotaan. Tarjoukset annetaan ilmoittamalla kullekin tunnille joukko eri hintatasoja ja kyseisellä hintatasolla ostettava määrä positiivisena lukuna ja myytävä määrä negatiivisena lukuna. Pienin vaihdettava yksikkö on 0,1 MWh/h ja pienin hintatasojen ero 0,1 /MWh. Tarjouksessa määrän voi muuttaa positiivisesta negatiiviseksi, mikä tarkoittaa, että osapuoli, kuten sähkön käyttäjä, ostaa sähköä hinnan ollessa alhainen ja myy sitä hinnan ollessa korkea. Elspot-markkinoilla voidaan tehdä tarjouksia koskien yksittäistä tiettyä tuntia tai useampaa peräkkäistä tuntia (vähintään 3 tunnin blokkitarjous), jolloin blokki toteutetaan joko kokonaan tai ei ollenkaan. Tarjous yksittäiselle tunnille energian myynnistä voidaan myös jättää siten, että toimitustuntia ei määritellä vielä tarjousvaiheessa, vaan tarjouksessa annetaan vain hinta- ja määrätiedot. Tämä joustava tarjous toteutetaan sinä tuntina, jona systeemihinta on korkein olettaen, että tunnin
Sähkön kysyntäjouston edistäminen
Sähkön kysyntäjouston edistäminen Sähkön kysyntäjouston roolia ja tavoitteita sähkömarkkinoilla selvittäneen työryhmän mietintö 14.3.2008 Mietintö julkaistaan myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotFingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1
Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotSäätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä
1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotVesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa
Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän
LisätiedotTalvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
LisätiedotSuomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo
Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotKysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen
Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,
LisätiedotSähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat
LisätiedotSähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009
Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten
LisätiedotTilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen
Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti
LisätiedotENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen
ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän
LisätiedotTasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet
1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998
LisätiedotSuomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle
Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (10) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 2018 2019 1 Yhteenveto Talven 2018-2019 sähkön kulutushuippu toteutui tammikuun viimeisellä viikolla. Sähkön kulutushuippu, 14 542 MWh/h, toteutui maanantaina
LisätiedotMarkkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen
Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotHiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotSähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050
Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotReservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus
Reservipäivä 16.5.218 Jyrki Uusitalo Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 16.5.218, Postitalo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 11. klo 12.15 klo 13.15 klo 14.3 klo 15. Aamukahvitarjoilu
LisätiedotTilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin
1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotTeollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle
Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105
LisätiedotMarkkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012
Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,
LisätiedotSähkön hinnan muodostuminen
Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa
LisätiedotEnergiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin
Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden
LisätiedotSähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy
Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotAjankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino
Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotFingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen
Fingridin uutisia Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa
LisätiedotVOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ
ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto
LisätiedotLUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (NS
Suomen Sähkönkäyttäjät ry Lausunto 14.05.2018 Asia: TEM/1561/03.01.01/2017, TEM046:00/2017 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (NS.
LisätiedotReservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus
Reservipäivä 8.5.219 Jyrki Uusitalo Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219, Finlandia-talo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 1.45 klo 11.15 klo 12.15 klo 13.15 klo 13.45 klo 14.3
LisätiedotYhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre
Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista Ville Väre 20.3.2018 Tasehallinnan suuntaviivat (EU 2017/2195) 62 art 8.Asianomaisen sääntelyviranomaisen on poikkeuspyyntöä arvioidessaan tai ennen kuin se myöntää
LisätiedotSähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka
Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotSähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015
Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden
LisätiedotTaajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg
Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.
LisätiedotSähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista
Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotLuku 3 Sähkömarkkinat
Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut
LisätiedotSuomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?
Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla
Lisätiedotmihin olemme menossa?
Asta Sihvonen-Punkka Johtaja, markkinat, Fingrid Oyj @AstaS_P Energiamurros, EUintegraatio ja sähkömarkkinat mihin olemme menossa? ET:n kevätseminaari 16.5.2019 Sibeliustalo, Lahti Sähkö on osa ratkaisua!
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotHE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )
HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM
LisätiedotSavon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma
1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus
LisätiedotTasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen
1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:
LisätiedotMarkkinatoimikunta 4/5/2017 Eveliina Seppälä. Tietoisku niukkuushinnoittelusta
Markkinatoimikunta 4/5/2017 Tietoisku niukkuushinnoittelusta Käsiteltävät asiat Mitä tarkoitetaan niukkuushinnoittelulla? Tulevaisuuden toimintaympäristö Miksi niukkuushinnoittelu on ajankohtainen? Säätösähkömarkkinoiden
LisätiedotSiirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013
Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan
LisätiedotKiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon
Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation
LisätiedotReserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund
1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän
LisätiedotAuringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
LisätiedotVerkosto2011, 2.2.2011, Tampere
Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus
LisätiedotSähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013
Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Säännelty verkkotoiminta mahdollistaa kilpailun sähkömarkkinoilla Tuotanto ja myynti: 400 voimalaitosta (FI) 120
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista
21.2.2019 Verkkotoimikunta Petri Parviainen Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista Ajankohtaista sähkönsiirtopalvelusta 1/2 1. Kantaverkon nimeäminen vuosille 2020 2023 valmisteilla. Fingrid antaa nimeämispäätöksen
LisätiedotEurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä
LisätiedotSmarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa
Smarter-seminaari 28.3.2019 Maria Joki-Pesola Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa Sähkömarkkinat ovat murroksessa Varttitase Datahub 1 tase ja 1 hinta Vartin päivänsisäinen-
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotAskelmerkit sähkömarkkinamurrokseen
Askelmerkit sähkömarkkinamurrokseen Puhtaan, säätämättömän ja hajautetun tuotannon lisääntyminen yhä enemmän markkinaehtoisesti Säätökelpoisen fossiilisen lauhdetuotannon vähentyminen Joustavuuden ja säätömahdollisuuksien
LisätiedotSähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua
Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma
LisätiedotTasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE
Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE 2 (20) 1 YLEISTÄ... 4 2 RAPORTOINTI... 4 2.1 Rakenteelliset tiedot... 4 2.2 Välityspalvelu... 5 2.3 Tuotantosuunnitelmat...
LisätiedotTaajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013
Liite 1 7.9.2012 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013 Liite 1 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1
LisätiedotSähkömarkkinakatsaus 1
Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotTuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro
Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotPohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012
Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus
LisätiedotSähkön toimitusvarmuus ja riittävyys
Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
LisätiedotVarttitase ja tasehallinta - sidosryhmäyhteistyö pohjoismaisen tiekartan määrittelyssä
projektipäällikkö, varttitase Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtopäivät Varttitase ja tasehallinta - sidosryhmäyhteistyö pohjoismaisen tiekartan määrittelyssä Mikä on pohjoismainen tasehallintahanke? Varttitaseen
LisätiedotJulkinen. 1 Jukka Ruusunen. Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista
Julkinen Fingridin neuvottelukunta 24.- Ajankohtaista 1 Sähköjärjestelmä ja -markkinat kokevat suuria muutoksia Puhtaan, säätämättömän ja hajautetun tuotannon lisääntyminen yhä enemmän markkinaehtoisesti
LisätiedotSuomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille
Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Määritelmät 2 Periaatteet 3 Vastuut sähköpulatilanteissa 4 Toimenpiteet ja valmiustilan nostaminen sähkön tuotanto-
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotHuippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund
1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.
LisätiedotFingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta
Fingridin palvelut markkinoille Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 2 Asikastyytyväisyys Fingrid tekee marraskuussa-11 kyselyn asiakastyytyväisyydestä Markkinatoimijoille osoitettava kysely koskee Fingridin
Lisätiedot2.1 Säätösähkömarkkinoille osallistumiselle asetettavat vaatimukset
1 MÄÄRITELMÄT Tässä liitteessä tarkoitetaan seuraavilla määritelmillä, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, tässä kappaleessa kullekin määritelmälle kirjattua merkitystä. Säätötarjouksella tarkoitetaan
Lisätiedot