Sähkön kysyntäjouston edistäminen. Sähkön kysyntäjouston roolia ja tavoitteita sähkömarkkinoilla selvittäneen työryhmän mietintö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkön kysyntäjouston edistäminen. Sähkön kysyntäjouston roolia ja tavoitteita sähkömarkkinoilla selvittäneen työryhmän mietintö"

Transkriptio

1 Sähkön kysyntäjouston edistäminen Sähkön kysyntäjouston roolia ja tavoitteita sähkömarkkinoilla selvittäneen työryhmän mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 15/2008

2 Sähkön kysyntäjouston edistäminen Sähkön kysyntäjouston roolia ja tavoitteita sähkömarkkinoilla selvittäneen työryhmän mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 15/2008

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Energia ja ilmasto 15/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Ritonummi, puheenjohtaja Mika Matikainen (EMV), sihteeri Julkaisuaika Toukokuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sähkön kysyntäjouston edistäminen Tiivistelmä Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan ajoittaista sähkönkulutuksen siirron toiseen ajankohtaan pois sähkönkysynnän huippuajankohdasta ja huippuhinnoista. Kysyntäjoustolla on siten ero energian säästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen, mitkä vähentävät kulutusta tasaisemmin. Lisäksi kysyntäjoustolla vaikutetaan melko suoraan sähkömarkkinoiden hinnanmääräytymiseen. Etäluettavien sähkömittareiden käyttöönottoa on edellytyksenä, jos sähkön kysyntäjoustoa halutaan laajentaa sähkön pienkäyttäjiin. Etäluettava mittarointi etenee Suomessa melko ripeästi. Vuoden 2007 lopulla etäluettavia pienkuluttajien mittareita oli noin , eli noin 20 % runsaasta 3 miljoonasta pienkuluttajien mittareista. Teetetyn selvityksen mukaan vuoden 2010 lopulla käytössä olisi noin 1,4 miljoonaa etäluettavaa mittaria, eli noin 44 % pienkäyttäjien mittareista olisi etäluennan parissa. Kysyntäjouston kannalta sähkönkäyttäjät on jaettavissa kolmeen ryhmään. Suurteollisuus toimii jo sähkömarkkinoilla sisältäen tarjouksiinsa kysyntäjoustoa tilanteen mukaan. Muussa teollisuudessa sähkönkulutus on vaihtelevampaa ja kysyntäjoustomahdollisuudet ja sen tuomat hyödyt eivät usein ole tiedossa. Sähkölämmittäjät ovat kysyntäjoustomielessä selkeämpi, tasaisempi ryhmä ja lisäksi nykyinen yö-päivä-sähkön käyttötottumus on hyvä pohja laajennettaessa kysyntäjoustoa sähkölämmittäjille. Muut pienkäyttäjät ovat lukumääräisesti suuri ryhmä, mutta kulutukset ja joustomahdollisuudet ovat pienet. Työryhmä ehdotti monia etäluettavaan, tuntimittaavaan mittarointiin liittyviä ehdotuksia, mm. etäluettavan mittaroinnin laajentamista siten, että jokaisessa jakeluverkossa tulisi olla vähintään 80 % käyttöpaikoista tuntimittauksen parissa vuoden 2014 alussa. Markkinoille tarvitaan lisää kysyntäjoustoa sisältäviä tuotteita. Pienkäyttäjäpäässä tuntimittaus ja taselaskennan perustaminen sille mahdollistaa tuntihinnoitellun sähkön ja hyödyn saamisen kalliin sähkön käytön välttämisestä. Yksinkertaistaen voidaan puhua yö-päiväsähkön hinnoittelun ja siihen liittyvän lämmityskuormien ohjauksen muuttumisesta dynaamisemmaksi. Työryhmän arvion mukaan teollisuuden kysyntäjoustopotentiaali Elspot-markkinoilla on noin 500 MW (riippuu vahvasti sähkönhintatasosta ja teollisuuden tuotantotilanteesta) ja sähkölämmityksen potentiaali on noin 300 MW. Sähkölämmityksen potentiaalin arviointi on haastavaa ja riippuu monesta tekijästä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Energiaosasto/Timo Ritonummi, puh Asiasanat kysyntäjousto, sähkömarkkinat ISSN Kokonaissivumäärä 101 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan toimia sähkön kysyntäjouston kehittämiseksi ja sovittamiseksi osaksi sähkömarkkinoita. Työryhmä sai tehtäväkseen kartoittaa sähkön kysyntäjouston ja siihen liittyvän muun kehityksen kuten etäluettavien sähkömittareiden mukaan tuomat mahdollisuudet käyttäen hyväksi myös aiemmin tehtyjä selvityksiä. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin yli-insinööri Timo Ritonummi kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja jäseniksi neuvotteleva virkamies Arto Rajala kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ryhmäpäällikkö Ritva Hirvonen Energiamarkkinavirastosta, apulaisjohtaja Päivi Seppälä Kuluttajavirastosta ja johtava asiantuntija Risto Lindroos Fingrid Oyj:stä. Pysyviksi asiantuntijoiksi työryhmään nimettiin asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuus ry:stä ja johtava asiantuntija Jouni Punnonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta (siirtyi toisen työnantajan palvelukseen työn aikana). Työryhmän sihteerinä toimi yli-insinööri Mika Matikainen Energiamarkkinavirastosta. Työryhmä otti nimekseen kysyntäjoustotyöryhmä. Kauppa- ja teollisuusministeriö teetti Enease Oy:llä työryhmän työtä tukevan selvityksen Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila. Selvityksen tuloksia on sisällytetty tähän työryhmäraporttiin. Työryhmä on kuullut seuraavia asiantuntijoita: toiminnanjohtaja Juhani Nenonen Suomen Omakotiliitto ry, energia- ja infrastruktuuripäällikkö Stefan Sundman Metsäteollisuus ry, energiajohtaja Mikko Rintamäki Outokumpu Oyj edustaen myös Suomen ElFi Oy:tä, myyntipäällikkö Pekka Agge Turku Energia Oy, toimitusjohtaja Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy, toimitusjohtaja Risto Lappi Vantaan Energia Sähköverkot Oy, tuotehallinnan johtaja Mauri Patrikainen Landis+Gyr Enermet Oy, AMR projektipäällikkö Lasse Martikainen ista Suomi Oy sekä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio tietosuojavaltuutetun toimisto. Saatuaan työnsä mietinnön osalta päätökseen, jättää työryhmä mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle. Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2008 Timo Ritonummi Arto Rajala Risto Lindroos Riina Heinimäki Ritva Hirvonen Päivi Seppälä Mika Matikainen

5 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys... 7 Tiivistelmä Tehtäväksianto ja rajaukset Nykytilanteen kuvaus Johdanto Sähkön kulutusvaihtelut Pohjoismaissa Kysyntäjousto osana sähkömarkkinoiden eri osa-alueita Sähkön kysyntäjousto nykyisin sähkömarkkinoilla Sähköntuotantokapasiteetti ja sen tila Tasehallinta Häiriöreserviksi varatut kuormat ja toiminta tehopulassa Muutosnäkymiä sähkön tuotannossa ja kulutuksessa Pienkäyttäjien etäluennan tilanne Suomessa Pienkäyttäjien etäluennan kansainvälinen tilanne Kysyntäjouston kansainvälinen tilanne Sähkönmyyjän näkökulma Jakeluverkonhaltijoiden näkemys Kysyntäjousto pienkäyttäjäsektorilla Sähkön kysyntäjousto pienkäyttäjän näkökannalta Mittaustiedon hyödyntäminen Vaihtoehdot pienkäyttäjien kuormanohjaukselle Sähkömarkkinoiden kehitys ja kysyntäjousto Kysyntäjousto teollisuudessa ja muilla sektoreilla Kysyntäjouston tila teollisuudessa VTT:n selvitys sähkön kysyntäjouston potentiaalista teollisuudessa Palveluntarjoajat ja kysyntäjoustokuormien kokoojat (aggregoijat)... 66

6 5 Mittarointi ja muut tekniset edellytykset Etäluettavien mittarijärjestelmien ominaisuuksia Mittausvälitarkastelua Etäluennan kustannukset verkonhaltijalle Etäluennan tuomat hyödyt Työryhmän näkemys kysyntäjouston asemasta ja tarjoamista mahdollisuuksista Kysyntäjouston asema Kysyntäjouston mahdollisuudet Sähkömarkkinoiden muutokset Kysyntäjouston edistämismahdollisuudet Johdanto Tuntimittaus ja taseselvitys Mittauslaitteiston hankkiminen Mittaustiedon hyödyntäminen ja hyödyntämisen reunaehdot Ohjattavien kuormien syntyminen Kuormien ohjattavuus Hinnanmuodostus ja tuotteet Työryhmän ehdotukset Johdanto Tuntimittaus ja taseselvitys Mittauslaite ja tiedonsiirtojärjestelmät Mittaustiedon omistus ja hyödyntäminen Pienkäyttäjien kuormien ohjaus Hinnan muodostus ja tuotteet Ehdotusten vaikutukset Lähteet

7 9 Tiivistelmä Kysyntäjousto-työryhmän tehtävänä oli valmistella toimia sähkön kysyntäjouston kehittämiseksi ja sovittamiseksi osaksi sähkömarkkinoita. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli kartoittaa sähkön kysyntäjouston ja siihen liittyvän muun kehityksen kuten etäluettavien sähkömittareiden mukanaan tuomat mahdollisuudet. Työryhmä määritteli sähkön kysyntäjoustoksi ajoittaista sähkönkulutuksen siirtoa toiseen ajankohtaan pois sähkönkysynnän huippuajankohdista ja huippuhinnoista. Kysyntäjoustoa voi myös olla kulutuksen hetkittäinen poisjääminen kokonaan. Kysyntäjoustolla on kuitenkin selvä ero energian säästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen, mitkä vähentävät kulutusta tasaisemmin. Lisäksi kysyntäjoustolla vaikutetaan suoraan tai melko suoraan sähkömarkkinoiden hinnanmääräytymiseen, kun taas säästöllä hintakytkentä on heikompi. Kysyntäjoustossa on erotettavissa kolme pääryhmää: suurteollisuus, pieni- ja keskisuuriteollisuus sekä sähkölämmittäjät. Pienkäyttäjät, jotka eivät ole sähkölämmittäjiä, ovat kysyntäjouston kannalta laajassa mittakaavassa liian pieniä kuormia ohjattavaksi. Työryhmän arvion mukaan teollisuuden markkinoille tarjottavissa oleva kysyntäjoustopotentiaali on noin 500 MW ja sähkölämmityksen potentiaali on noin 300 MW. Potentiaalit riippuvat monista tekijöistä ja kaikkiin niihin liittyy epävarmuuksia. Sähkön tukkumarkkinoiden osalta kysyntäjousto toimii nykyisin varsin hyvin. Tukkumarkkinoilla sekä Elspot että Elbas ja säätösähkömarkkinoilla tulee vähintään säilyttää nykyiset tuotteet. Mahdollisuuksia antaa markkinoille kysyntäjoustotarjouksia tulee kuitenkin lisätä. Tasesähkön hinnan tulee olla myös riittävän reaaliaikaisesti saatavilla. Etäluettavat tuntimittaavat mittarit ja tuntikohtainen taseselvitys ovat edellytyksenä sähkön pienkäyttäjien kysyntäjoustolle. Etäluettava sähkömittarointi etenee Suomessa melko ripeästi. Vuoden 2007 lopulla etäluettavia pienkäyttäjien mittareita oli noin , eli noin 20 prosenttia runsaasta 3 miljoonasta pienkäyttäjien mittareista. Teetetyn selvityksen mukaan vuoden 2010 lopulla käytössä olisi noin 1,4 miljoonaa etäluettavaa mittaria, eli noin 44 prosenttia pienkäyttäjien mittareista olisi etäluennan parissa. Työryhmä ehdottaa siirryttäväksi pääsääntöisesti etäluettavaan tuntipohjaiseen sähkönmittaukseen asteittain vuoteen 2014 mennessä. Vuoden 2009 alun jälkeen ei enää asennettaisi ei-tuntimittaavia mittareita, vuoden 2010 alkuun mennessä jokaisella jakeluverkonhaltijalla tulee olla suunnitelma siirtymisestä etäluettaviin,

8 tuntimittaaviin mittareihin ja vuoden 2014 alusta lähtien jokaisen verkonhaltijan verkossa tulee käyttöpaikoista olla vähintään 80 prosenttia etäluettavan tuntimittauksen piirissä. Kaikkien yli 3 x 25 ampeerin pääsulakkeilla varustettujen käyttöpaikkojen tulee tällöin olla tuntimitattuja ja etäluettavia. Taseselvitys tulee tehdä tuntimittaustietojen perusteella vuoden 2009 alusta lähtien, jos asiakkaalla on etäluettava tuntimittaukseen pystyvä mittari ja asiakkaan käyttämä tuntipohjainen sähkötuote sitä edellyttää, ja vuoden 2012 alusta lähtien kaikkien tuntimittaukseen pystyvien mittareiden osalta. Etäluettavien mittareiden tulee täyttää järjestelmätekniset vähimmäisvaatimukset. Mittareiden tulee pystyä kahdensuuntaiseen tiedonsiirtoon ja niissä tulee olla rele kuormanohjausta varten. Etäluettavien mittauslaitteistojen määrän kasvu edellyttää jakeluverkkoon kytkettäviin mittauslaitteistoihin liittyvän rajapinnan selkeyttämistä, minkä perusteella jakeluverkkoon kytkettävän mittauslaitteiston hankintaoikeuteen ehdotetaan muutosta. Sähkönkäyttäjillä, joiden pääsulakkeen koko on yli 3 x 63 A, ei ole enää mahdollisuutta hankkia jakeluverkkoon kytkettävää mittauslaitteistoa, ellei jakeluverkonhaltija tätä salli. Olemassa olevia sähkönkäyttäjien omia mittauslaitteistoja tulee kuitenkin voida käyttää niin kauan kuin mittauslaitteisto täyttää jakeluverkonhaltijan mittauslaitteistolle asettamat vaatimukset. Tiedonsiirtojärjestelmissä käytetyn tiedonvaihdon muoto tulee standardoida. 10 Kysyntäjousto asettaa etäluettavien mittareiden tiedonsiirtonopeudelle ja luotettavuudelle laskutustiedon tiedonsiirtoa suuremmat vaatimukset. Kysyntäjouston edistämiseksi tulee selvittää käytössä olevien tiedonsiirtojärjestelmien tiedonsiirtonopeudet ja tiedonsiirtonopeuden lisäämismahdollisuudet sekä muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi uusissa tiedonsiirtojärjestelmäratkaisuissa ja -päätöksissä tulee kiinnittää enemmän huomiota tiedonsiirtojärjestelmä nopeuteen ja luotettavuuteen. Kysyntäjouston ja energian säästöön tähtäävien palveluiden hyödyntäminen laajamittaisesti edellyttävät voimassa olevien mittaustiedon hyödyntämiseen liittyvien säännösten uudelleen arviointia, jotta mittaustietoa pystytään jatkossa hyödyntämään laajamittaisesti kysyntäjouston sekä energiatehokkuuden edistämiseen. Tuntimittaustiedon hyödyntämistä sähkönkäyttäjän omiin tarpeisiin tulee edistää. Olennaisiin muutoksiin keskeisten periaatteiden osalta ei kuitenkaan ole tarvetta. Asiakkaan oikeus saada käyttöönsä omaa kulutustaan koskeva mittaustieto myös muuhun tarkoitukseen kuin taseselvitys- ja laskutustarkoitukseen ehdotetaan kirjattavaksi selkeästi säännöksiin. Työryhmä ehdottaa, että verkonhaltijalle säädetään velvollisuus huolehtia siitä, että laskutuksen perusteena oleva tuntimittaustieto on sähkönkäyttäjän käytettävissä samanaikaisesti kuin verkonhaltijallakin sel-

9 11 laisessa muodossa, joka vastaa toimialalla yleisesti ja kyseisellä verkonhaltijalla käytössä olevaa menettelytapaa. Yleisen formaatin mukaisen mittaustiedon toimittamisen tulee kuulua verkonhaltijan peruspalveluun. Tällöin siitä ei laskuteta erikseen. Tiedon jatkokäsittelyn työryhmä katsoo kuitenkin kuuluvan edelleen asiakkaan vastuulle. Tuntimittaustiedon keruun ja käsittelyn laajentuessa on henkilötietojen käsittelyyn liittyviin tietosuojavaatimuksiin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Henkilötietolakiin perustuvat tietosuojan ja henkilötietojen käsittelyvaatimukset tulee ottaa huomioon tuntimittaustietoja käsiteltäessä. Tuntimittaustietojen luovuttamiseen ulkopuolisille tahoille, kuten energiapalveluja tarjoaville yrittäjille, tulee olla asiakkaan antama suostumus. Henkilöasiakkailla tulee myös aina olla oikeus kieltää mittaustietojensa luovuttaminen esimerkiksi markkinointitarkoituksiin. Sähköenergian kaksiaikahinnoittelujärjestelmästä, eli yö-päivä-hinnoittelusta ja siihen liittyvästä kuormanohjauksesta ei pidä luopua. Lisäksi on kehitettävä myös kysyntäjoustoa paremmin mahdollistavia tuotteita. Yösähkökuormien päällekytkeminen on porrastettava nykyistä paremmin. Jos porrastus ei tapahdu esimerkiksi uusien, dynaamisimpien kuluttajatuotteiden markkinoilletulon tai verkonhaltijoiden ohjaussignaalin porrastuksella, on harkittava muutosta asetukseen. Kulutushuippujen tasaamiseksi tulisi porrastaa yösähkökuorman päällekytkemistä. Työryhmä katsoo, että rakennusten sähkö- ja automaatiosuunnittelussa tulee sähkökuormien ohjaus ja siihen liittyvä tiedonsiirto ja sen yhteensopivuus ottaa paremmin huomioon. Sähkölämmitteisten talojen uudisasennuksissa tulee lämmityskuormaa ryhmitellä etäohjaukseen ja tehdä kytkentä kuormanohjaukselle valmiiksi. Rakennusten lämmöneristys ja -varaavuus luovat edellytyksiä kysyntäjoustolle sähkölämmityskohteissa. Mahdollisuutta yhdistää pienkäyttäjien kuormanohjausta taloautomaatioon ja välittää kuormanohjausviesti suoraan myyjältä taloautomaatioon tulee selvittää. Työryhmä ehdottaa, että käyttäjien kuormien ryhmittelyä kysyntäjoustoa varten pyrittäisiin edistämään sähkösuunnittelussa. Sähkön vähittäismarkkinoille tarjottavia tuotteita tulee laajentaa sekä tuntikohtaiseen markkinahintaan (sähköpörssin aluehinta) perustuviin tuotteisiin että tuotteisiin, jotka sisältävät kysyntäjoustomahdollisuuksia. Kysyntäjouston edistämisen kannalta on tärkeää, että kuluttajilla on mahdollisuus valita kysyntäjoustotuotteita. Avattaessa pohjoismaisia vähittäismarkkinoita olisivat tuntimitattavat kohteet (esimerkiksi sähkölämmittäjät) kaikissa neljässä maassa ensimmäisiä mahdollisia kohteita. Tuotteissa tulisi olla mukana Elspot-hinnoitellun tuotteen lisäksi muita kysyntäjouston mahdollistavia tuotteita.

10 12 Työryhmä katsoo, että sähkömarkkinalain 26 :n hintamuutosten ilmoitusmenettelyä koskeva säännös antaa mahdollisuuden tarjota myös kuluttaja-asiakkaille kysyntäjoustoon soveltuvia yrityksen määräysvallan ulkopuolella olevaan viitearvoon, kuten pörssihintaan, sidottuja tuotteita. Tässä tapauksessa hinnanmuutoksessa ei ole kyse sähkömarkkinalain 26 :n mukaisesta sopimusehtojen muutoksesta. Kysyntäjoustotuotteiden käyttöönoton edellytyksenä kuluttajasektorilla on, että kuluttajasopimusten ehdot ovat kuluttajan kannalta kohtuullisia, hinnanmuodostus on läpinäkyvää ja, että kuluttajalla on mahdollisuus tarkastaa laskutuksen oikeellisuus. Mahdollisissa epäselvyystilanteissa järjestelmän ylläpitäjällä tulee olla näyttövelvollisuus siitä, että järjestelmä toimii oikein. Kuluttajien laskutuksen muuttuessa ja otettaessa käyttöön uusia tuotteita ja luovuttaessa tutuista toiminnoista on verkonhaltijoiden ja sähkön myyjien panostettava tiedottamiseen ja ohjeistukseen. Muutoksia toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota asiakkaan oikeudelliseen asemaan. Mahdollinen pienkäyttäjien reaaliaikainen, minuuttipohjainen sähkönkulutuksen seuranta ei ole yhteydessä kysyntäjoustoon, taseselvitykseen ja energialaskutukseen liittyvään mittaukseen. Reaaliaikainen kulutuksenseuranta palvelee ennen kaikkea energiansäästötavoitteita ja sähkönkäyttäjän tietoisuutta omasta kulutuksestaan. Tämän vuoksi työryhmä katsoo, ettei pienkäyttäjien reaaliaikaista, minuuttipohjaista sähkönkulutuksen seurantaa ole perusteltua säännellä sähkömarkkinalaissa ja sen nojalla annetuissa normeissa.

11 13 1 Tehtäväksianto ja rajaukset Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan toimia sähkön kysyntäjouston kehittämiseksi ja sovittamiseksi osaksi sähkömarkkinoita. Työryhmä sai tehtäväkseen kartoittaa sähkön kysyntäjouston ja siihen liittyvän muun kehityksen kuten etäluettavien sähkömittareiden mukanaan tuomat mahdollisuudet käyttäen hyväksi myös aiemmin tehtyjä selvityksiä. Tässä työssä sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan ajoittaista sähkönkulutuksen siirtoa toiseen ajankohtaan pois sähkönkysynnän huippuajankohdista ja huippuhinnoista. Kysyntäjouston ohjaus voi tulla sähkömarkkinoilta tai muualta. Kulutusajankohdan siirron lisäksi myös kulutuksen hetkittäinen poisjääminen kokonaan voidaan katsoa sähkön kysyntäjoustoksi. Karkealla jaottelulla kysyntäjoustossa käsitellään tehoja (megawatti, MW) ja energiansäästössä ja energiatehokkuudessa energiaa (megawattitunti, MWh). Energiatehokkuuden ja energiansäästön kannalta ei ole ratkaisevaa, miten huippupakkasten muutamilla tunneilla sähköenergiaa kulutetaan, vaan mikä on kulutus vuoden kaikkina tunteina. Kysyntäjouston pääkohteena ovat suurimmat kulutushuiput, mutta myös muulloin saattaa tulla sähkömarkkinoilla hetkiä, jolloin kulutuksen siirrosta tai poistosta hyötyvät sekä tuottajat, sähkönsiirtäjät ja kuluttajat eli sähkömarkkinat kokonaisuudessaan. Sähkönkulutuksen ja -tuotannon tasaantuminen vähentää huonomman hyötysuhteen huippuvoimantuotannon käyttötarvetta ja muun tuotannon vaihteluja, jolloin myös sähköntuotannon kokonaishyötysuhde paranee ja primäärienergiaa säästyy. Kysyntäjouston ja energiansäästön eroja voidaan havainnollista sähkönkulutuksen pysyvyyskäyrällä, kuva 1. Siinä on vuoden kaikkien tuntien kulutukset (tunnin keskiteho, MW tai MWh/h) asetettu suuruusjärjestykseen. Vasemmassa laidassa ovat korkeimmat sähkönkulutukset, eli Suomessa talven kylmimpien arkipäivien tunnit. Oikeassa laidassa on pienimmät kulutukset, eli tyypillisesti kesäviikonloppujen yötunnit. Pysyvyyskäyrän alle jäävä alue vastaa sähkön vuosittaista kokonaiskulutusta (esimerkiksi terawattituntia, TWh). Energiansäästön ja -tehokkuuden avulla vähennetään kulutusta melko tasaisesti joka vuoden tunnilta kuten oheisesta kuvasta 1 nähdään. Tällöin pysyvyyskäyrä alenee ja pysyvyyskäyrän alle jäävä alue, eli vuotuinen sähkönenergian kokonaiskulutus vähenee. Kysyntäjoustolla vähennetään sähkön kulutusta suurimmilla huipputunneilla ja siirretään kulutusta pienemmän kulutuksen hetkille (esimerkiksi yölle). Kuvassa 1 kysyntäjouston pysyvyyskäyrä on liioiteltu erojen osoittamiseksi, mutta periaatteessa pysyvyyskäyrän alle jäävä alue, eli kulutettu vuotuinen

12 14 sähköenergia ei perustapauksesta muutu, kun kulutusta vain siirretään ajallisesti. Pysyvyyskäyrää ja siinä tapahtuvia muutoksia voidaankin käyttää kysyntäjouston seurantaan. Kuva 1. Kysyntäjouston ja energian säästön vaikutus Suomen sähkönkulutuksen pysyvyyskäyrään Työryhmä rajasi tehtäväksiantonsa mukaisesti energiansäästöön liittyvät kysymykset työnsä ulkopuolelle ja käsittelee tässä työssä kulutuksen ohjaukseen liittyviä asioita vain kysyntäjouston kannalta. Yleisellä energiansäästöllä on kuitenkin liittymäkohtia kysyntäjoustoon, sillä kun kysyntäjoustossa siirretään kulutusta toiseen ajankohtaan, niin vastaavasti energiansäästössä kulutusta leikataan pysyvästi. Energiansäästö on tärkeä asia, mutta työryhmän tehtävänä on keskittyä sähkön kysyntäjoustoon sekä siihen miten kysyntäjoustoa voitaisiin edistää sähkömarkkinoilla. Lisäksi kysyntäjoustolla voidaan vaikuttaa sähkön markkinahintaan, sillä kysyntäjousto on mukana sähkömarkkinoiden hinnanmuodostusmekanismissa. Kysyntäjousto voidaan jakaa vapaaehtoiseen ja pakotettuun kysyntäjoustoon. Työryhmän työ keskittyy vapaaehtoiseen kysyntäjoustoon ja sen edistämistoimien kartoittamiseen. Vapaaehtoisessa kysyntäjoustossa kuluttaja itse vähentää sähkönkulutustaan sähkönhinnan noustessa. Kuluttajalla tulisi olla mahdollisuus sopia verkonhaltijansa ja/tai sähkönmyyjänsä kanssa, että verkonhaltija tai sähkönmyyjä voisi ohjata kulutusta, esimerkiksi lämminvesivaraajaa, sovittujen ehto-

13 15 jen, esimerkiksi sähkön pörssihinnan, ylittäessä ennalta sovitun arvon. Kulutuksen ohjaukseen käytettäisiin tällöin etäluettavaa sähkömittaria (kaksisuuntainen etäluettava mittari). Kysyntäjoustoa voidaan hyödyntää myös sähkön tehopulatilanteissa, mutta tällöin on kyseessä poikkeustilanne sähkömarkkinoilla, jolloin verkonhaltijat toteuttavat kulutuksenleikkauksia pakotettuna kysynnänjoustona sähkön kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon saavuttamiseksi. Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan: Kansalaisten energiatehokkuustietoisuuden herättäminen on tärkeää. Sähkön ja kaukolämmön kulutuksen etämittaukseen siirtymistä on edistettävä. Sähkönkulutuksen etämittaus ja siihen liittyvät asiat ovat kysyntäjoustossa ja sen edistämisessä keskeisessä asemassa. Kysyntäjouston yhtenä osana voidaan pitää huippukulutuksen aikana sekä tehopulan uhatessa viranomaisten antamia sähkönkulutuksen säästökehotuksia. Säästökehotuksilla on mahdollista vähentää kulutusta, mutta näin säästettyjä megawatteja on vaikea arvioida. Säästökehotukset ovat tärkeä käytettävissä oleva toimenpide sähkönkulutuksen vähentämiseksi ääritilanteessa, mutta sitä voidaan käyttää vain harvoin, jottei sen vaikutus vähenisi. Lisäksi sähkömarkkinatilanteen ollessa normaali on syytä välttää viranomaiskehotusten käyttöä. Tästä johtuen viranomaisten tiedottaminen ja kulutuksen säästökehotukset jätetään tämän työn ulkopuolelle. Energiansäästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen on jatkuvasti panostettu. Kasvihuone-kaasupäästöjen vähentämiseksi, kohti kestävämpää kehitystä pääsemiseksi sekä energian saannin varmistamiseksi ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi on energiatehokkuuden edelleen parannuttava. Vuonna 2006 hyväksytyssä energiapalveludirektiivissä on lukuisia toimia energiatehokkuuden lisäämiseksi. Yhtenä kohtana on vaatimus siitä, että sähkön, kaukolämmön veden jne. laskun tulee perustua todelliseen kulutukseen ja laskutus on tehtävä riittävän usein, jotta asiakkailla on mahdollisuus säädellä kulutustaan. Sähkönkulutuksessa etäluettavat mittarit mahdollistavat nämä direktiivin vaatimat toimet. Näin etäluettavassa mittarissa sähkön kysyntäjouston ja energiatehokkuuden edistämiselle asetut vaateet kohtaavat toisensa. Komission antamassa sähkön sisämarkkinadirektiivin (2003/54/EC) muutosehdotuksessa on sen liitteessä ehdotettu toimia kuluttajan aseman parantamiseksi ( protection ). Direktiiviehdotuksen mukaan kuluttajilla täytyy olla käytettävissä oma kulutustieto ja lisäksi tulee olla mahdollisuus nimenomaisesta sopimuksesta antaa kenelle myyjälle tahansa ( any undertaking with a supply license ) pääsy tähän kulutustietoon ilman lisäkustannuksia. Jäsenmaat määrittävät tarvittava tiedonsiirtotavat ja -muodot. Toinen kysyntäjoustoon liittyvä kohta on vaatimus, että kuluttajia informoidaan asianmukaisesti kuukausittain todellisesta sähkön kulutuksesta ja kus-

14 16 tannuksista. Muutosehdotus voi vielä muuttua direktiiviehdotuksen käsittelyn aikana, mutta on tärkeää huomata, että se sisältää komission ehdotuksia kysyntäjouston ja etäluettavien mittareiden edistämisestä. Sähkön markkinahinta on korkeimmillaan kulutuksen ollessa suuri, eli kuvan 1 vasemman laidan tunteina ja vastaavasti alhaisimmillaan kulutuksen ollessa pientä, eli kuvan 1 oikean laidan tunteina. Kysyntäjoustossa keskitytään huippukulutuksen vähentämiseen, koska silloin saatava taloudellinen hyöty käyttämättä jäävästä sähköstä on suurin. Lisäksi tällöin helpotetaan tehotasapainon ylläpitoa. Hinta voi olla hetkittäin korkea myös alemmilla kulutuksilla ja myös tällöin kysyntäjoustosta on hyötyä. Hinnanmuodostus sähkömarkkinoilla kullekin tunnille tapahtuu edellisenä päivänä annettavien tarjonta- ja kysyntätarjousten perusteella (Elspot-markkina). Korkeammalla hinnalla kysyntää on vähemmän ja vastaavasti tuotantotarjouksia enemmän kuin alhaisemmalla hinnalla. Tarjousajan umpeuduttua verrataan tarjonta- ja kysyntätarjouksia ja tarjonta- ja kysyntätarjousten hintojen kohdatessa määräytyy hinta seuraavan päivän tunneille (järjestelmä- tai systeemihinta). Siirtorajoitukset johtavat aluehintojen muodostumiseen. Kysyntäjouston vaikutusta sähkön markkinahintaan on havainnollistettu kuvassa 2, jossa ilman kysyntäjoustoa kysyntä- ja tarjontakäyrät kohtaavat pisteessä A, jolloin hinta kyseiselle tunnille on P1 (systeemihinta) sähkön tuotannolla Q1. Jos kysyntäjousto lisääntyy (kysyntä laskee arvosta Q1 arvoon Q2), kohtaavat sähkön tarjonta- ja kysyntä pisteessä B, jolloin hinta kyseisellä tunnilla laskee arvoon P2 ja samalla tarvittava tuotanto arvoon Q2. Päivän sisäisellä markkinalla (Elbas-markkina) sekä säätösähkömarkkinoilla hoidetaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa Elspot-markkinan sulkeuduttua. Kysyntäjousto osana tätä markkinahinnan muodostumista (mukaan lukien säätömarkkinat) on työryhmän keskeinen tarkastelualue. Jos vapaaehtoinen, markkinalähtöinen kysyntäjousto ei riitä, niin kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj voi hyödyntää pakotettua kysynnän rajoittamista tehopulatilanteessa.

15 17 Kuva 2. Sähkön hinnanmuodostus sähkömarkkinoilla (Elspot) ja kysyntäjouston vaikutus hintaan

16 18 2 Nykytilanteen kuvaus 2.1 Johdanto Sähkön kulutus vaihtelee vuorokauden aikana merkittävästi ja vuodenajasta riippuen tämä päivittäinen vaihtelu eroaa myös profiililtaan ja suuruudeltaan. Kuvassa 3 on esitetty esimerkkinä talven huippukulutuspäivän ja sitä seuraavan päivän (keskiviikko ja torstai ) kulutusprofiilit. Myös muutaman paikkakunnan lämpötiloista laskettu keskilämpötila on esitetty kuvassa 3, josta on nähtävissä auringon lämpötilaa nostava vaikutus iltapäivisin helmikuussa. Kuvassa 3 on alempana vertailun vuoksi hieman lämpimämmän päivän, keskiviikon kulutusprofiili ja lämpötila. Kuva 3. Ylemmässä kuvassa talven kulutushuippupäivän ( ) ja sitä seuraavan päivän ( ) kulutusprofiili (MW, paksumpi viiva, vasen pystyakseli) ja muutaman paikkakunnan lämpötiloista laskettu keskilämpötila ( C, ohuempi viiva, oikea pystyakseli). Alemmassa kuvassa on kulutus ja lämpötila hieman lämpimämmälle päivälle ( ). (Fingrid Oyj)

17 19 Kuvassa 3 on esitetty tyypillinen talviarkipäivän kulutusprofiili Suomessa. Aamulla kulutus nousee nopeasti ja huippu saavutetaan noin kello 8 paikkeilla. Tämän jälkeen kulutus laskee puoltapäivää kohden ja päiväkulutuksen minimi saavutetaan iltapäivällä. Päivän pimeneminen ja ihmisten siirtyminen koteihin ja palveluiden ääreen lisää kulutusta iltaa kohden. Kulutus alkaa taas laskea noin kello 20 paikkeilla, mutta kello 22 lähtien yösähkön ohjaukset kytkevät lämmityskuormia päälle ja myöhäisiltaan tulee kolmas kulutushuippu, ennen kuin kulutus laskee yöksi. Kulutuksen vuorokausivaihtelua voidaan tasoittaa siirtämällä sähkölämmittäjien sähkönkulutusta tapahtuvaksi yöaikaan. Tässä kysyntäjoustotyyppisessä ohjaamisessa (siirretään kulutusta suuremman kulutuksen ajalta pienemmän kulutuksen ajalle) käytetään apuna kaksiaikahinnoittelua ja talojen rakenteiden varaavuutta. Tämän ansiosta sähkölämmittäjien kannattaa siirtää sähkönkulutustaan hinnoittelultaan edulliselle yöajalle ja samalla pienentää vuorokautista kulutusvaihtelua Suomessa. Tältä osin ero muihin Pohjoismaihin on merkittävä. Kuva 4. Suomen sähkönkulutuksen (MWh/h, eli tuntikeskiarvo) riippuvuus keskilämpötilasta arkiaamuna klo 7 8. (Fingrid Oyj) Kuvassa 4 on esitetty Suomen sähkökulutuksen tuntikeskiarvon (MWh/h) riippuvuus keskilämpötilasta arkiaamuna kello 7 8 välillä. Tiedot ovat Fingrid Oyj:n käytönvalvonnasta. Kuvasta nähdään, että keskilämpötilan alentuessa kasvaa kulutus melko lineaarisesti siten, että jokainen asteen kylmeneminen lisää sähkön kulutusta noin 110 MW.

18 Sähkön kulutusvaihtelut Pohjoismaissa Pohjoismaissa sähköenergian osuus energian loppukulutuksesta ja kotitalouksien energiankulutuksesta on suurempi kuin esimerkiksi Saksassa, Englannissa tai Alankomaissa, joissa maakaasua käytetään paljon kotitalouksissa lämmitykseen ja ruuan valmistukseen. Ruotsin, Norjan ja erityisesti Tanskan päivä- ja yöenergian kulutuksen suhteellinen ero on suurempi kuin Suomen. Kuvassa 5 on esitetty neljän Pohjoismaan sähköenergian kulutus talviarkipäivänä ja kuvassa 6 on esitetty sama sähköenergian kulutus suhteutettuna kunkin maan huippukulutukseen (paikallista aikaa). Kuvasta 6 nähdään, että loppuillasta ja aamuyöstä Suomen kulutus laskee vähiten. Tanskan kulutusprofiilin vaihtelu poikkeaa eniten muista Pohjoismaista. Tanskan kulutushuippu on noin 10 prosenttia, Suomen 20 prosenttia, Norjan 30 prosenttia ja Ruotsin 40 % näiden maiden kokonaishuippukulutuksesta. MW Ruotsi Norja Suomi Tanska Kuva 5. Pohjoismaiden sähkönkulutus (MW) talviarkipäivänä (tammikuun 3. keskiviikko, tunneittainen keskiarvo vuosista ). (Nordel)

19 21 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 Suomi Norja Ruotsi Tanska 0,20 0, Kuva 6. Pohjoismaiden normalisoitu sähkönkulutus talviarkipäivänä (tammikuun 3. keskiviikko, tunneittainen keskiarvo vuosista ). (Nordel) 2.3 Kysyntäjousto osana sähkömarkkinoiden eri osa-alueita Luvussa 1 esitettiin hinnan muodostus sähkömarkkinoilla ja kysyntäjouston vaikutus hinnanmuodostukseen. Siirtorajoitukset eri alueiden välillä voivat eriyttää jonkin tarjousalueen esimerkiksi Suomen omaksi hinta-alueeksi joinakin vuorokauden tunteina. Tällöin suurempi jousto kysyntätarjouksissa voisi alentaa yksittäisiä korkeita tuntihintoja (kuten kuvassa 2 on esitetty) tai jopa kokonaan poistaa ne. Kysyntäjoustoa voidaan pääasiassa käyttää sähkömarkkinoilla silloin, kun sähkön kysyntä kasvaa tarjontaa enemmän ja markkinoilla ollaan tarjonnan osalta siirtymässä kantaverkkoyhtiön sopimuksin hoitamien tehoreservien ja järjestelmäreservien käyttöön. Kysyntäjousto vaikuttaa myös Elspot-markkinoihin ja finanssimarkkinoihin, kun kysyntäjousto ja sen vaikutukset ovat markkinaosapuolten tiedossa. Lisäksi, jos joudutaan tehopulan alueelle, on vielä hyödyntämättömästä kysyntäjoustosta apua.

20 22 SÄHKÖMARKKINAT Järjestelmäreservit KANTAVERKKO- YHTIÖN SOPIMUKSET KANTAVERKKOYHTIÖN TOIMENPITEET JÄRJES- TELMÄVASTAAVANA Tehoreservi Finanssimarkkinat Elbasmarkkina Spotmarkkina Säätösähkömarkkina Tehopula Kysyntäjousto Kuva 7. Kysyntäjousto osana sähkömarkkinakehystä Kuvassa 7 on havainnollistettu vapaaehtoisen sähkön kysyntäjouston vaikuttavuutta osana sähkömarkkinoita ja kantaverkkoyhtiöiden sopimuksia. Tehopulan aikana järjestelmävastaava rajoittaa kulutusta tasapainottaakseen sähkön tuotannon ja kulutuksen. Vapaaehtoista kysyntäjoustoa on mahdollista hyödyntää sähkömarkkinoilla osana Elspot-, Elbas- ja säätösähkömarkkinaa sekä myös osana sähköyhtiöiden omaa tasehallintaa. Pohjoismaisella Elspot-markkinalla seuraavan vuorokauden tunteja koskevat osto- ja myyntitarjoukset on jätettävä viimeistään klo 13 Suomen aikaa. Tarjoukset annetaan vuorokauden jokaiselle tunnille muodossa hinta ja määrä, joka kyseisellä hinnalla tarjotaan. Tarjoukset annetaan ilmoittamalla kullekin tunnille joukko eri hintatasoja ja kyseisellä hintatasolla ostettava määrä positiivisena lukuna ja myytävä määrä negatiivisena lukuna. Pienin vaihdettava yksikkö on 0,1 MWh/h ja pienin hintatasojen ero 0,1 /MWh. Tarjouksessa määrän voi muuttaa positiivisesta negatiiviseksi, mikä tarkoittaa, että osapuoli, kuten sähkön käyttäjä, ostaa sähköä hinnan ollessa alhainen ja myy sitä hinnan ollessa korkea. Elspot-markkinoilla voidaan tehdä tarjouksia koskien yksittäistä tiettyä tuntia tai useampaa peräkkäistä tuntia (vähintään 3 tunnin blokkitarjous), jolloin blokki toteutetaan joko kokonaan tai ei ollenkaan. Tarjous yksittäiselle tunnille energian myynnistä voidaan myös jättää siten, että toimitustuntia ei määritellä vielä tarjousvaiheessa, vaan tarjouksessa annetaan vain hinta- ja määrätiedot. Tämä joustava tarjous toteutetaan sinä tuntina, jona systeemihinta on korkein olettaen, että tunnin

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen 1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari 7.4.2016 Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj Voimajärjestelmän murros vaatii kaiken

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 999/420/2012 JULKINEN 13.11.2012 ASIA Valkeakosken Energia Oy:n jakeluverkkoasiakkaan oikeus omaa sähkönkulutustaan koskevaan tietoon ASIANOSAINEN Valkeakosken Energia

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (6) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Katsaus reserveihin Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Anders Lundberg 2 Esityksen sisältö Reserviterminologia Taajuusohjattujen reservien hankinta vuodelle 2013 Uuden reservilajin implementointi Pohjoismaissa

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - keskustelupaperi markkinoiden kehittämisestä

Ajankohtaiskatsaus - keskustelupaperi markkinoiden kehittämisestä Neuvottelukunta 8.6.2016 Ajankohtaiskatsaus - keskustelupaperi markkinoiden kehittämisestä 1 10 19 28 37 46 55 64 73 82 91 100 109 118 127 136 145 154 163 172 181 190 199 208 217 226 Fingrid ajankohtaista

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen taseselvitys... 3 3 Tasevastaavan vastuut... 4 4 Rakenteellisten

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 (5) Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Periaatteet 3 Vastuut tehopulatilanteissa 4 Tiedottaminen tehopuolatilanteissa 5 Toimenpiteet ja valmiustilan

Lisätiedot

Yhteisellä tiellä kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää

Yhteisellä tiellä kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää Yhteisellä tiellä kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää Vihreään sähköjärjestelmään siirtymisen tulee tapahtua toimitusvarmuutta vaarantamatta ja kustannustehokkaasti. Sähköjärjestelmän murros on käynnissä.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Reservituotteet ja reservien markkinapaikat

Reservituotteet ja reservien markkinapaikat uotteet ja reservien markkinapaikat Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainon ylläpitäminen Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat sähköntuotannon / -kulutuksensa etukäteen tasapainoon. Sähköä pitää tuottaa

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (8) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 215-216 1 Yhteenveto Joulukuu ja helmikuu olivat talvella 215-216 leutoja, mutta tammikuu oli keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa alkoi pakkasjakso,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Älykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille

Älykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille Älykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille Älykäs sähköverkko ja kuluttaja Uusia mahdollisuuksia kuluttajalähtöiseen energiatehokkuuteen, Eurooppasali (Voimatalo,

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (7) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot