Oulun maankäytön toteuttamisohjelma

Transkriptio

1 Oulun maankäytön toteuttamisohjelma

2 2 Raportin hyväksyminen Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kansi: Kiikeli Kanavanrannan suunnasta Graafinen suunnittelu: Painatuskeskus, Soili Aalto-Hirvelä Painatus: Oulun Konttori, Painatuskeskus

3 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lähtötiedot Uusia asuntoja valmistui Ouluun runsaasti Rakentamisen suuntaviivat yleiskaavasta Asemakaavatontteja kohtuullisesti tarjolla Oulun väestö on lisääntynyt tasaisesti Muutokset lasten määrässä vaikuttavat päiväkoti- ja koulutarpeeseen Suunnitelmallinen maankäyttö hyvinvoinnin tukena Kaikenlaisia asuntoja tarjolla riittävästi Toteuttamisohjelma Asuntorakentamisen painopistettä muutetaan Elinvoimaa työpaikka- ja lomarakentamisella Vaikutukset Vaikutukset väestösuunnitteeseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset asemakaavoitukseen Vaikutukset kunnallistekniikkaan Taloudelliset vaikutukset Riskiarviointi...25 LIITTEET: LIITE 1. Oulun suuraluejako LIITE 2. Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain LIITE 3. Rivitalojen (AR, AP) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain LIITE 4. Kerrostalojen (AK, AKR) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain LIITE 5. Oulun väestö ja väestösuunnitteet 2020 ja 2025

4 2 kuva?? Maikkulanraitti 7 ja Maikkulampi

5 3 1. Johdanto Tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään suunnitelma viiden vuoden asuntotuotannosta ja työpaikkarakentamisesta. Suunnitelmaa päivitetään kahden vuoden välein. Suunnitelmassa on otettu huomioon palvelut ja oleva infrastruktuuri sekä näiden täysimääräinen hyödyntäminen. Näin tavoitellaan tilannetta, jossa lähivuosina jää resursseja entistä enemmän myös kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnostamiseen. Asuntotuotannon sijoittamisella halutaan tukea myös joukkoliikenteen kehittämistä. Maankäytön toteuttamisohjelman taustalla on kaupunkistrategia, jossa esitetään, miten kaupunkia halutaan kehittää vuoteen 2020 mennessä. Maankäytön toteuttamisohjelmaa ohjaavat erityisesti kaupunkistrategian linjaukset ympäristön kestävyydestä ja yhdyskuntarakenteen eheydestä. Oulun maankäytön toteuttamisohjelman on laatinut työryhmä, johon ovat kuuluneet Konsernipalvelut (puheenjohtaja Kari Räisänen, sihteeri Anne Leskinen ja Maria Ala-Siuru/Kimmo Väisänen, Anna Keskitalo) Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, yleiskaavoitus (Paula Paajanen ja Mika Uolamo) Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus (Anne Olsbo, Ritva Kuusisto, Sisko Repola) Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, maa- ja mittaus (Kaija Puhakka ja Veikko Lehtinen) Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kadut ja puistot (Pasi Heikkilä ja Tapio Siikaluoma) Sivistys- ja kulttuuripalvelut (Arto Willman/Rami Tuominen) Hyvinvointipalvelut (Tapio Kangas) Työn aikana järjestettiin työseminaari, johon osallistuivat kehittämisjaosto sekä yhdyskuntalautakunta. Työseminaarin työskentely on huomioitu asuntotuotanto-ohjelmassa. Tämän lisäksi järjestettiin rakentajatapaaminen Maankäytön toteuttamisen hankkeistusryhmä seuraa ohjelman toteutumista, raportoi ja informoi johtoa sekä päättäjiä tarvittaessa. Hankkeistusryhmä ottaa työssään huomioon ohjelmasta annetuissa lausunnoissa esiin tuodut näkemykset. Palvelujen järjestämisohjelma ja muut ohjelmat Kaupunkistrategia Pitkäkankaantie 10 Kuva 1. Oulun kaupungin strateginen suunnittelujärjestelmä maankäytön, toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi. Yleiskaava Maapoliittiset ohjelmat Linjaukset vuoteen 2020 ovat Palveluverkkosuunnitelma Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) Kaupunki kasvaa kestävästi Elävä ja vetovoimainen kaupunkikeskusta sekä moni-ilmeiset alueet tukevat asukaslähtöisiä asumisen muotoja ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa Tarveselvitykset Hankeselvitykset Asemakaava Talousarvio

6 4 Näkymä Siilosta

7 5 2. Lähtötiedot 2.1 Uusia asuntoja valmistui Ouluun runsaasti vuosina Ouluun on valmistunut tasaisesti keskimäärin 1800 asuntoa vuodessa Oulussa omakotitaloja on myynnissä noin 450 kpl. vuokra-asuntojen tarjonta on Oulussa runsasta asumisen hintataso vuokra- ja omistusasumisessa on kohtuullinen verrattuna muihin suuriin kasvukeskuksiin asuntomarkkinat ovat hyvin kilpaillut monia toimijoita asuntomarkkinat reagoivat voimakkaasti suhdanteisiin ja rakennemuutokseen, 2013 asuntotuotanto oli selvästi muita vuosia alhaisempi. kerrostalotuotanto on keskittynyt keskustaan ja sen lähikehälle omakotiasuntoja on valmistunut Ouluun vuosina keskimäärin 520 vuosittain rivitaloasuntoja valmistuu Ouluun keskimäärin 220 asuntoa vuodessa Asuntoja: Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Kuva 2. Ouluun valmistuneet asunnot vuosina Helsinki ilman HITAS:ta Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Oulu Kuopio Jyväskylä Turku Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Oulu Kuopio Jyväskylä Turku Lahti Lahti Kuva 3. Uusien asuntojen hinnat /m 2. Lähde STH-Group Oy. Kuva 4. Vanhojen asuntojen hinnat /m2. Lähde Tilastokeskus. Näkymä Siilosta

8 6 2.2 Rakentamisen suuntaviivat yleiskaavasta Yleiskaavalla vastataan maankäytön toteuttamisohjelman aikajännettä pitemmän aikavälin asuntokysyntään. Yleiskaavassa osoitetaan kehittämisvyöhykkeitä, aluevarauksia ja reservialueita ennustettavissa oleva kysyntä ja asuntotarve huomioiden sekä toteuttamisen monipuolisuus ja vaihtoehdot turvaten. Täydennysrakentamispotentiaalia ny- kyisellä asemakaava-alueella on useiksi vuosikymmeniksi, jolloin tärkeää on täydennysrakentamisen vaiheistus ja aluetehokkuus. Vaikutuksiltaan merkittävä täydennysrakentaminen edellyttää yleensä tehokasta kerrostalorakentamista ja korkeaa aluetehokkuutta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen verkostojen läheisyyteen. Oulun kaupungin alueella on vireillä useita yleiskaavoja. Koko kunnan kattava Uuden Oulun yleiskaavaluonnos oli nähtävillä Yleiskaavaehdotus valmistellaan nähtäville kevään 2015 aikana. Tämän lisäksi Oulussa on vireillä useita osayleiskaavoja maaseudun voimakkaimmin kasvaville ja siksi eniten maankäytön ohjausta tarvitseville kyläalueille. Näissä yleiskaavoissa tullaan osoittamaan uusia asuinrakentamisen rakennuspaikkoja yksityisten maille. Voimassa olevien yleiskaavojen ajantasaisuus on arvioitu Uuden Oulun yleiskaavatyön yhteydessä. Osa nyt voimassa olevista yleiskaavoista jää voimaan Uuden Oulun yleiskaavan hyväksymisen jälkeenkin. Kuva 5. Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksen kehittämisvyöhykkeet. Vyöhykkeet tarkentuvat yleiskaavaehdotukseen. Uusi Alppila

9 7 2.3 Asemakaavatontteja kohtuullisesti tarjolla Asuminen Asemakaavoituksella luodaan edellytykset kaupungin kehittämiselle täydentämällä ja laajentamalla yhdyskuntarakennetta. Asemakaavat ohjaavat rakentamista korkeatasoisen elinympäristön aikaansaamiseksi. Asemakaavoilla suunnitellaan eri toimintojen kuten asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistyksen sijoittuminen sekä rakentamisen määrä ja asuntotyyppijakauma. Valmiit ja laadittavat asemakaavat mahdollistavat toteuttamisohjelman mukaisen asuntotuotannon suunnittelukaudella Maankäytön toteuttamisohjelma on pohjana kaavoitusohjelman laadinnassa määrittelemällä milloin ja minne uusia asemakaavoja on tarpeen laatia. Oulussa on voimassa olevissa asemakaavoissa kaupungin omistamaa tonttikapasiteettia asuntotuotannon tarpeisiin noin viideksi vuodeksi eteenpäin, mitä voidaan pitää kohtuullisena tasona. Kaupungin oma tonttitarjonta ei kuitenkaan vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kysyntään ja täydennysrakentamisen tavoitteisiin. Kaupungin omistamat kerrostalotontit sijaitsevat suurimmaksi osaksi Toppilassa ja lähiökeskuksissa, joista jälkimmäisten toteutuminen tapahtuu melko hitaasti. Kerrostalorakentamisen kannalta kysytyimmällä alueella eli kaupunkikeskustassa kaupungilla ei ole juurikaan tarjota tontteja. Kaupungilla on asemakaavoitettuja omakotitontteja etenkin entisissä pienissä kuntakeskuksissa runsaasti kysyntään nähden. Yksityisessä omistuksessa on rakentamattomia omakotitontteja valmiin kunnallistekniikan piirissä tasaisesti kaupungin eri alueilla yli 500 kpl. Medipolis Työpaikat Oulu tarjoaa keskustan lisäksi työpaikkatontteja 13 alueella valmiin kunnallistekniikan piirissä. Alueet tarjoavat monipuolisesti sijoittumisvaihtoehtoja teollisuus-, tuotanto-, va- rasto- ja muuhun toimitilarakentamiseen. Rusko-Ruskonselkä, Kemira-Takalaanila ja Teknologiakylä-Linnanmaa-Ritaharju ovat merkittävimpiä työpaikka-alueita työpaikkojen lukumäärällä mitattuna. Työpaikka-alueiden kehittämistä jatketaan Oulun työpaikka-alueet 2013 selvityksen linjausten pohjalta: Omakotiasunnot (AO) Rivi- ja pientaloasunnot (AR, AP) Kerrostaloasunnot (AKR, AK) Kaupungin omistamilla tonteilla 1390 n n Yksityisten omistamilla tonteilla n. 500 n. 240 n Taulukko 1. Arvioitu rakentamattomien asuntojen määrä voimassa olevissa asemakaavoissa vuoden 2015 alussa. elinkeinoelämän monipuoliseen tonttikysyntään vastataan riittävän monipuolisella tonttitarjonnalla asemakaavoitusta ja infrasrtuktuuria toteutetaan tarpeen mukaan työpaikkojen sijoittumista alueellisesti ohjataan tehtyjen alueprofilointien pohjalta Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja BusinessOulu tekevät yhteistyötä investointien ja työpaikkojen lisäämiseksi Oulussa

10 8 2.4 Oulun väestö on lisääntynyt tasaisesti Pitkäkankaan koulu tovoitto oli noin 1145 henkilöä. Väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalam * Syntyneiden enemmyys Muuttovoitto Väkiluku vuoden 2015 alussa oli asukasta. Väkiluku on kasvanut vuosina keskimäärin asukkaalla vuodessa. Vuonna 2014 väkiluku kasvoi asukkaalla (1,3 %). Väestön lisäys on samalla tasolla kuin muissakin suurissa kasvukeskuksissa. Oulun väkiluku saavuttanee asukkaan rajan vuonna Väkiluvun kasvun taustalla on korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestönlisäys. Vuosina luonnollinen väestönkasvu on ollut keskimäärin 1660 henkilöä vuodessa. Kahtena viime vuotena luonnollinen väestönkasvu on ollut hieman pienempi. Oulussa on korkein syntyvyys vähintään asukkaan kunnista. Oulussa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,99 viisivuotisjaksolla Seuraavaksi korkein se oli Seinäjoella (1,97) ja kolmanneksi korkein Espoossa (1,91). Myös muuttovoitto on kasvattanut Oulun väkilukua. Vuosina muuttovoitto on ollut keskimäärin 900 henkilöä vuodessa. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 muutmat. Pitkään jatkuneen kasvun jälkeen alle kouluikäisten lasten määrä väheni 120 lapsella vuonna Taustalla on pienempi syntyneiden määrä kahtena viime vuotena. Perusopetusikäisten lasten määrän kasvu on ollut viime vuosina voimakasta. Vuonna 2014 määrä kasvoi 542 lapsella. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. Vuonna 2014 eniten kasvoi yli 65-vuotiaiden määrä, henkilöllä. Kuva 6. Väestönkehitys ikäluokittain Kuva 7. Syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto

11 9 2.5 Muutokset lasten määrässä vaikuttavat päiväkoti- ja koulutarpeeseen Alueelliset väestökehityksen muutokset vaikuttavat suoraan alueellisiin varhaiskasvatus- ja perusopetustarpeisiin. Muutokset vaihtelevat alueittain ja voivat olla paikallisesti hyvinkin nopeita ja voimakkaita. Alueelliset paineet kohdistuvat erityisesti varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Varhaiskasvatuksessa on perusopetusta joustavammat mahdollisuudet hyödyntää myös muuta palveluverkkoa ja muita palvelutapoja. Alueellisiin lapsimäärä- ja ikäjakaumamuutoksiin vastaaminen talouden reunaehtojen puitteissa on varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon kannalta haastavaa, erityisesti jos muutokset ovat nopeita ja voimakkaita. Palveluverkkoa harvennetaan tarvittaessa niillä suuralueilla, joilla lapsimäärien vähentyminen niin edellyttää ja vastaavasti täydennetään tarvittaessa niillä suuralueilla, joilla lapsimäärien kasvu niin edellyttää. Lasten määrän tulevaa kehitystä arvioitaessa tarkastelualue ja aikajänne ovat tapauskohtaisia ja mahdollisimman laajoja. Pohjatietoina ovat aiempi kehitys, kaupungin väestösuunnite sekä ympäröivän muun palveluverkon mahdollisuudet. Asuntotuotanto-ohjelmalla voidaan vaikuttaa palvelukysynnän vaihteluun eri alueilla. Varhaiskasvatus- ja perusopetus- tarpeiden kehityksen kannalta keskeistä on alueellisen asuntotuotannon kokonaismäärän (kpl) lisäksi myös sen jakauma (omakoti-, rivi- ja kerrostalot) sekä erityisesti toteutuksen aikavälin pituus. Esimerkiksi lyhyellä aikavälillä toteutettu iso uusi omakotitalovaltainen asuinalue aiheuttaa voimakkaan paikallisen palvelukysyntähuipun. Jos vastaava asuntotuotantomäärä toteutetaan pidemmällä aikavälillä, on Kastellin monitoimitalo huippu matalampi. Jo tehtyjen ja suunniteltujen kouluverkkoratkaisujen sekä peruskouluikäisten lasten kokonaismäärän kasvun johdosta ei peruskouluverkossa ole ylimääräisiä väljyyksiä. Lisäksi on huomioitava se, etteivät kaikki koulutilat ole aina käytettävissä (vrt. esim. peruskorjaukset ja sisäilmaongelmat). Saloilan päiväkoti

12 Suunnitelmallinen maankäyttö hyvinvoinnin tukena Väestönkasvu ja asunto-ohjelman linjaukset vaikuttavat osaltaan hyvinvointipalvelujen palvelutarpeeseen. Näihin muutoksiin hyvinvointipalvelut vastaa mm. aktivoimalla kuntalaisia huolehtimaan paremmin omasta ja muiden hyvinvoinnista, korostamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja palveluja, uudistamalla palvelutapoja ja -malleja mm. palvelujen laadun parantamiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että maankäytön toimilla väestön kasvun määrä ja suunnat toteutetaan niin, että ne tukevat näiden tavoitteiden toteutumista. Kaupungin eri asuntoalueilla tulisi olla monipuolinen ikärakenne ja erityyppisiä, kokoisia ja hintaisia omistus- sekä vuokraasuntoja. Tällä osaltaan ehkäistään merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Oulun kaupungin asuntopoliittisten ja hyvinvointipalveluiden strategisten linjausten mukaisesti erityisryhmien (ikäihmiset, kehitysvammaiset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeasiakkaat) asumispalveluita järjestetään yhä enenevässä määrin kotiin annettavina palveluina. Ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavalla palvelulla. Ryhmäkotimuotoista tehostettua palveluasumista kohdennetaan vain niille asiakkaille, joi- den palvelua ei voida muutoin asiakaslähtöisesti ja turvallisesti toteuttaa. Kotona asumista tuetaan kehittämällä uusia toimintamalleja hyödyntäen ennakkoluulottomasti terveys- ja turvallisuusteknologiaa. Erityisryhmien asumisen tulee toteutua mahdollisimman pitkälle normaaliuden periaatteen mukaisesti. Palvelut toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toimivat arjen palvelut lähellä asumista ja sujuvat/monipuoliset liikenneyhteydet alueilta palvelujen piiriin tulee mahdollistaa. Joukkoliikenteen ja muiden liikkumista tukevien palvelujen käyttöä tulee edistää maankäytön eri ratkaisuissa. Asuminen ja asuinpaikan valinta on perusoikeus kaikille kansalaisille. Itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus lisääntyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Kuntalainen voi valita asuinpaikastaan riippumatta hyvinvointikeskuksen, jossa hän asioi terveyspalveluita tarvitessaan. Kotihoito on lähipalvelua ja sen kysyntään vaikuttaa merkitsevästi väestön ikääntyminen. Kotihoidon palveluihin vastataan kaupungin omana tuotantona, ostopalveluna ja palvelusetelillä. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 92 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan itsenäisesti tai riittävien Vihiluodontie palvelujen turvin. Ikäihmisten ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla. Palvelumalli 2020:ssa tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneistä enintään 3 % asuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostettua palveluasumista varataan n. 5 %:lle. Tällöin ikäihmisten ympärivuorokautisen palvelun tarpeeseen vastataan laitoshoidon sijasta kotona asumista tukevilla palveluilla ja tehostetulla palveluasumisella. Ikäihmisten sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito on pääosin keskitetty kanta Ouluun. Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen on alueellista palvelua. Tehostetun palveluasumisen tarve arvioidaan alueellisesti ja arvioinnin perusteena käytetään väestön ikääntymisen väestöennusteita. Tonttivarantosuunnitelmista käydään vuosittain neuvottelut ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sijoittumisessa otetaan huomioon mm. palvelujen läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Eri puolille kaupunkia varataan tulevaa tarvetta varten sosiaali- ja terveyspalveluille tontteja, joiden käyttömahdollisuus voi vaihdella tarpeen mukaan huomioiden mm. yllä mainitut ikäihmisten ja muiden erityisryhmien palveluja koskevat linjaukset.

13 Kaikenlaisia asuntoja tarjolla riittävästi Asuntomarkkinatilanne on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Kasvukeskukset ovat vetäneet ihmisiä ja tästä johtuen asuntokysyntää näillä alueilla on riittänyt. Oulun talousalueella on ollut nähtävillä omakotitalojen myyntiaikojen pidentymistä ja jopa markkinoiden kyllästymistä. Omakotitalojen tarjontaa on huomattavasti enemmän kuin kysyntää. Tämän asian selvittämiseksi pyydettiin Newsec Valuation Oy:tä laatimaan Oulun alueelle asuntomarkkinaselvitys. Työssään Newsec Valuation Oy laati Oulun kaupungille selvityksen asuntotuotannon tarpeesta alueittain erikseen vuosille ja Työ sisälsi keskeiset Oulun nykyiset ja tulevat asuinalueet. Pääpainona oli tarkastella aluei- ta kysyntälähtöisesti väestökasvun sekä väestödemografian näkökohdista mallinnuksella sekä kokemusperäisellä tiedolla. Selvityksen mukaan viime vuosina asuntojen myyntimäärät ovat laskeneet (kuva 8). Myös STH-Group Oy:n laatiman tilaston perusteella huoneistojen myyntimäärät ovat laskeneet hieman ja myyntiajat pidentyneet. Oululaiset rakentajat näkevät myyntimäärän kehityksen kuitenkin tilastoja myönteisempänä. Rakentajien mukaan suoraan ostajille myytyjen kerrostaloasuntojen määrä on viime vuosien lisääntynyt ja huoneistokauppoja on tehty keskustan läheisyydessä lähes entiseen tahtiin, mikä ei näy em. tilastoissa. Kuva 8. Asuntojen myyntimäärät vuosittain Oulussa. Lähde: HSP & Newsec Metsästäjäntie 4 Kytketyt talot Metsokankaalla Selvityksen keskeinen johtopäätös oli: Oulun asuntojen myyntimäärät ovat laskeneet selvästi vuoden 2012 jälkeen. Asuntojen markkinointiaika on kasvanut huomattavasti vuoden 2012 jälkeen koko Suomessa. Pienten kerrostaloasuntojen kauppa käy edelleen vilkkaana keskustassa ja keskustan lähialueilla. Kaupungin tulee asuntomarkkinoiden tasapainottamiseksi vähentää voimakkaasti uusien omakotitalotonttien tarjontaa lähivuosina.

14 12 Uusi Alppila 3. Toteuttamisohjelma Asuntorakentamisen painopistettä muutetaan Havainnekuva Siilosta Asuntotuotannon merkittävimmät muutokset ja seuraukset kerrostaloasuntomäärän tavoite nousee täydennysrakentamisen määrä kasvaa, uusien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen vähenee ja samalla kaupungilla on mahdollisuus vähentää olevan kunnallistekniikan korjausvelkaa asuntotuotannon kokonaistavoitetta lasketaan 1650 asuntoon vuosina omakotitonttien kysyntä on laskenut ja kysyntäennusteen perusteella arvioidaan, että omakotitaloja valmistuu Ouluun ohjelmakaudella noin 400 vuodessa kaupungin omakotitonttien luovutusmäärä vähenee rivitalotuotannon määrää lasketaan vastaamaan enemmän toteutunutta asuntotuotantoa rakennuskehotuksien osalta pidetään kahden (2) vuoden tauko, jonka aikana niiden tarve arvioidaan uudestaan. Nykyiset jo käynnissä olevat rakennuskehoitukset viedään loppuun saakka Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot Omakotitalot Yhteensä 1900 as 1650 as/v 1800 as 1900 as/v Taulukko 2. Valmistuvien asuntojen tuotantotavoite Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot Omakotitalot Yhteensä 1200 as 1200 as/v 1200 as 1300 as/v Taulukko 3. Kaupungin tontinluovutuksen mahdollistama asuntotuotanto Asuntoja % Asuntoja % Asuntoja % Asuntoja % Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot Omakotitalot Taulukko 4. Täydennysrakentamisen osuus asuntotuotantotavoitteesta.

15 Elinvoimaa työpaikka- ja lomarakentamisella Myllypirtintie 53 Työpaikkatontit Loma- ja matkailurakentamisen tontit Oulun työpaikka-alueita kehitetään ja tontteja luovutetaan v tehdyn Oulun työpaikka-alueet selvityksessä tehdyn alueprofiloinnin ja toimenpideohjelman mukaisesti. Viime vuosina kaupunki on luovuttanut erilaisia työpaikkatontteja rakentamiseen noin 30 kpl/vuosi. Työpaikkatonttien tarjonta on vastannut hyvin kysyntään. Erityistarpeisiin on pyritty vastaamaan hankekohtaisilla asemakaavoilla. Työpaikkatonttitarjonnalla varmistetaan vv elinkeinoelämän kysyntää vastaava tonttitarjonta seuraavin toimenpitein: olevasta tonttitarjonnasta tiedotetaan ajantasaisesti 24/7 e-tontti järjestelmän kautta BusinessOulu ja Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut jatkavat aktiivista yhteistyötä yrittäjien sijoittumistarpeiden ratkaisemiseksi työpaikkatonttien asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista lisätään alueittain tonttikysynnän edellyttämässä aikataulussa siten, että varmistetaan erilaisten tonttien tarjonnan jatkuvuus tarpeen mukaan varmistetaan hankekaavojen kautta yritysten erityistarpeisiin tarvittavat rakentamisedellytykset. Suunnitelmakauden matkailurakentamisen edellytyksiä kehitetään seuraavin toimenpitein: Nallikari-Hietasaari asemakaavamuutoksella ja tarvittavilla infrainvestoinneilla mahdollistetaan keskeisimmän loma- ja matkailualueen kehittyminen ja uudet investoinnit alueella kaupunkikeskustan kehittämistä jatketaan aktiivisesti tavoitteena lisätä keskustassa ostosmahdollisuuksia ja palvelutarjontaa Varjakan asemakaava saatetaan lainvoimaiseksi ja alueen toteuttaminen ajoitetaan kysynnän ja kunnallistekniikan investointimahdollisuuksien mukaan Virpiniemen alueen kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan alueen maankäytön tavoitesuunnitelma Yleis- ja asemakaavoilla pyritään vastaamaan muilla alueilla olevien yksityisten loma- ja matkailuinvestointien kysyntään.

16 14 6. Valmistuvat omakotitalot Yli-Ii 1. Ritaharju Yht. 115 as. Ritaharjun keskus as. Pohjois-Ritaharju as. 2. Kiulukangas as Korvenkylä as. 4. Vesala as. 5. Hiukkavaara Yht. 330 as. Hiukkavaaran keskus as. Kivikkokangas as. Soittajankangas as Vaskikangas as. 6. Vahtola as. 7. Haukipudas yht. 34 as. Niittyholma as. Holma-Haapajärvi I as Letonranta as. 9. Hakomäki as. 10. Niemenranta as. 11. Oulunsalonranta as. 12. Metsokangas as Yli-Ii as Vesala Valmistuvien asuntojen lukumäärä km Taulukossa on esitetty arvioitu asuntojen valmistumismäärä vuosina Oulun kaupunki, Kopa/AK

17 15 Valmistuvat rivitaloasunnot Pohjois-Ritaharju as. 2. Kiulukangas as. 3. Korvenkylä as Vesala as. 5. Ylikiiminki as. 6. Hiukkavaara yht. 855 as. Kivikkokangas as. Soittajankangas, Vaskikangas as. Hiukkavaaran keskus as Taskila as. 8. Ranta-Toppila as. 9. Höyhtyä as. 10. Pikisaari as. 11. Pateniemen ranta as Pateniemi as. 13. Holma-Haapajärvi I as. 14. Letonranta as. 15. Kellon keskusta as. 16. Hieta-aho as Vesala 5. Ylikiiminki 17. Niemenranta as. 18. Oulunsalonranta as. 19. Metsokangas as. Valmistuvien asuntojen lukumäärä Oulun kaupunki, Kopa/AK 5 km Taulukossa on esitetty arvioitu asuntojen valmistumismäärä vuosina

18 16 Valmistuvat kerrostaloasunnot Ritaharjun keskus as. 2. Linnanmaa as. 3. Kiulukangas as. 4. Vesalanmäki as Keskusta yht as. 6. Nuottasaari yht. 490 as. 7. Oulunsuu as. 8. Höyhtyä yht. 425 as. 9. Kaukovainio as. 10. Hiironen as Kaakkuri as. 12. Metsokangas as. 13. Tuira yht. 500 as. 14. Välivainio as. 15. Toppilansalmi as. 16. Ranta-Toppila as Pateniemenranta as. 18. Hintta as. 19. Myllyoja as. 20. Hiukkavaara yht. 190 as Holma-Haapajärvi I as. 22. Haukiputaan keskusta as. 23. Kellon keskusta as. 24. Kiimingin keskusta as. 25. Hieta-aho as. 26. Niemenranta 2017, as. 27. Oulunsalon keskusta as. Valmistuvien asuntojen lukumäärä km Oulun kaupunki, Kopa/AK Taulukossa on esitetty arvioitu asuntojen valmistumismäärä vuosina

19 17 Oulun kaupungin asuntotuotanto Asuntotuotanto suuralueittain YLI-II 4 omakotitaloa HAUKIPUDAS KELLO KIIMINKI JÄÄLI PATENIEMI KAIJONHARJU KOSKELA PUOLIVÄLINKANGAS KORVENSUORA YLIKIIMINKI TUIRA MYLLYOJA KESKUSTA OULUNSUU HIUKKAVAARA NUOTTASAARI HÖYHTYÄ KAUKO- VAINIO SANGINSUU MAIKKULA KAAKKURI 0 5 km OULUNSALO Oulun kaupunki, Kopa/AK

20 18 4. Vaikutukset 4.1 Vaikutukset väestösuunnitteeseen Väestösuunnite perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen, Oulun toteutuneeseen väestökehitykseen ja tämän maankäytön toteuttamisohjelman mukaiseen asuntotuotantoon. Raportin liitteenä 5 on suuralueittainen väestösuunnite, joka perustuu Maankäytön toteuttamisohjelman mukaiseen asuntotuotanto-ohjelmaan sekä kunkin suuralueen väestörakenteeseen. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat sisäisen ja ulkoisen muuttoliikkeen vaihtelut sekä asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset Vanhusten määrä ja osuus kokonaisväestöstä kasvaa jatkossa merkittävästi. Varhaiskasvatusikäisten (0-6 v.) lasten määrän kasvu on taittunut. Alaluokkaikäisten lasten (7-12 v.) määrä kasvaa vielä seuraavan viiden vuoden aikana mutta taittuu sitten. Yläluokka- (13-15 v.) ja lukioikäisten (16-18 v.) lasten ja nuorten määrät kasvavat vas taavasti pidempään ja taittuvat myöhemmin. Ikärakenteen kehitys näkyy selkeästi myös väestöllisessä huoltosuhteessa (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden). Huoltosuhde Oulussa on nyt 49, joista alle 15-vuotiaiden osuus on 29 ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on 20. Huoltosuhde noussee vuoteen 2025 mennessä siten, että 100 työikäistä kohden olisi silloin 60 huollettavaa. Huoltosuhteen nousu johtuu 65 vuotta täyttäneiden määrän kasvusta, koska alle 15-vuotiaiden osuus pysyy nykyisellä tasolla Kuva 9. Väestö ikäluokittain sekä väestösuunnitteen mukainen ennuste ja Kiiminkijoen koulu

21 Vaikutukset palveluihin Kaupunkitasolla tarkasteltuna tarvitaan jatkossa palvelukysynnän kasvun johdosta lisää opetustiloja yläluokka- ja lukioikäisten tarpeisiin. Alueellisella tasolla tarkasteltuna tarvitaan jatkossa lisää päiväkoti- ja koulutiloja Hiukkavaaran suuralueelle. Lapsimäärät ovat aiemmin arvioitua pienempiä kauempana keskuksesta sijaitsevilla uusilla omakoti- ja pientalovaltaisilla asuinalueilla ja aiemmin arvioitua suurempia keskustassa ja sitä ympäröivillä vanhempien asuinalueiden vyöhykkeellä. Useilla suuralueilla koulutilojen riittävyys on koetuksella, pienikin heilahdus lasten määrässä tai tilojen käyttömahdollisuuksissa voi aiheuttaa tilaongelmia Ikäihmisten määrä kasvaa jo lähivuosina merkittävästi. Arjen palveluiden tulisi olla myös kasvusuunnilla helposti saavutettavissa ja tarvittaessa palvelujen piiriin pääsyä tulisi osaltaan turvata maankäytön eri ratkaisuilla Hiukkavaaran alue kasvattaa merkittävästi peruspalvelujen tarvetta. Ensi vaiheessa palvelujen lisätarve kohdistunee perheiden palveluihin (mm. neuvolapalvelut). Siirtymävaiheen aikana palvelutarve kohdistuu useiksi vuosik- Weikonkoti si Myllyojan ja osin Kontinkankaan hyvinvointikeskusten palveluihin. Alueen kasvun määrää on ohjattava hallitusti, mikäli sosiaali- ja terveyspalveluja ei voida toteuttaa osana alueen kasvua. Tuiran ja Haukiputaan hyvinvointikeskuksien (Pohjoinen hyvinvointialue) perus- ja erityispalvelujen palvelutarpeet kasvavat väestönkasvun ja alueen muiden erityispiirteiden vuoksi. Tällä alueella erityistä huomiota on kiinnitettävä, palvelujen toteuttamismallien ja tapojen lisäksi, sosiaalista eriarvoisuutta vähentäviin yleisiin tekijöihin (eri asumismuotojen suhde, alueen liikunta- kulttuuri ja muut harrastusmahdollisuudet) sekä lisäksi alueen hallittuun väestön kasvuun. Kontinkankaan hyvinvointikeskus on käynnistynyt. Keskuksessa ja sen lähitiloissa toteutetaan keskisen hyvinvointialueen perus- ja osaltaan koko kaupungin erityistason palveluja. Kaikkia hyvinvointikeskuksen palvelumalliin kuuluvia palveluja ei käynnistysvaiheessa voida toteuttaa, koska tilaratkaisut selviävät vasta lähivuosien aikana. Tämän vuoksi keskustan uudisja täydennysrakentamisessa tulee huomioida vaikutukset palvelujen tarpeen kasvuun.

22 Vaikutukset asemakaavoitukseen Täydennysrakentamisen osuus on ollut Oulun asuntotuotannossa merkittävä. Täydennysrakentaminen tukee aluepalveluja (esim. Kaukovainio). Sen painoarvo kasvaa entisestään tässä toteuttamisohjelmassa, kun kerros- ja rivitalojen tuotantojen osuudet kasvavat ja omakotitalojen tuotanto vähenee. Samalla rakentamisen painopiste siirtyy yhdyskuntarakenteen laajentamisesta täydennysrakentamisen suuntaan. Muutos näkyy kaavoitusohjelmassa siten, että uusien omakotialueiden kaavoittamisen sijasta laaditaan entistä enemmän täydennysrakentamista palvelevia asemakaavoja. Keskeisin täydennysrakennusalue, johon myös suuri osa kaavamuutoksista tehdään, on Oulun keskusta. Keskustaa suunnitellaan toiminnoiltaan monimuotoisena kaupungin sydämenä. Keskustan kehittämisen kokonaisuuden hallitsemiseksi on laadittu useita selvityksiä: Elinvoimainen kaupunkikeskusta -raportti 2010, Korkean rakentamisen selvitys, Oulun kes- keisen kaupunkialueen täydennysrakentamisselvitys. Koska kaupunki ei juurikaan omista keskustassa uudisrakentamiseen sopivaa maata, riippuu keskusta-alueen asuntotuotanto yksityisten tekemistä kaavanmuutosaloitteista. Entisten kuntakeskusten ja asuinalueiden elinvoimaisuutta tuetaan laatimalla kehittämissuunnitelmia asemakaavoituksen pohjaksi. Täydennysrakentamisen haasteita: Kaavoitus vaatii nykyistä enemmän resursseja Osallistamisen kehittäminen Sopimuskäytäntöjen hyvä hallinta Toteutumisen ohjelmointi, kun kaupunki ei omista tonttia Näkymä Oulu Kympistä

23 Asemakylä, Sipilä Oulun kaupungin kaavoitusohjelma Niittyholma 2016 Haukiputaan kirkonkylä kehittämisuunnitelma 2015 asemakaavat KESKUSTA Annalankangas Haukiharju Hakomäki 2016 Kiimingin keskustan kehittämissuunnitelma Hieta-aho Kortekangas 1 km Pateniemen ranta Linnanmaa- Ritaharju Ritaportti Kaijonharjun keskus 2017 Rusko 2016 Vesalanmäki 2016 Jäälin keskustan kehittämissuunnitelma Tärkeimmät kaavoituskohteet Varjakka I 2015 Ranta-Toppila 2015 Nallikari-Hietasaari 2014 Salonranta- Lassilanranta 2016 Keskusta Välivainio 2018 Oulunportti Takalaanila 2015 Destian varikko Vanha Hiukkavaara Kaukovainio 2015 Hätälän kalanjalostamo Polvikangas Hiukkavaaran keskus A1 + A2 + A A Madekoski Asuntotuotannon täydennysrakentamisalueet: Oulun keskusta, Limingantulli, Karjasilta, Kaukovainio, Välivainio, Vanha Hiukkavaara, Pateniemenranta Haukiputaan kirkonkylä Jäälin keskusta, Oulunsalon keskusta Palvelujen alueet ja työpaikka-alueet: Keskusta, Raksila, Kontinkangas, Nallikari, Ritaportti, Hiukkavaara keskus, Rusko, Satama, Annalankangas Uudet asuinalueet: Hiukkavaara, Oulunsalonranta, Niittyholma, Hakomäki, Hieta-aho Vesala 0 5 km Oulunsalon keskusta kehittämissuunnitelma Pikkarala Oulun kaupunki, Kopa/AK

24 Vaikutukset kunnallistekniikkaan Maankäytön toteuttamisohjelmalla on välitön vaikutus kunnallistekniikan investointeihin. Kaupungin talousarvion kautta rahoitetaan katujen ja puistojen rakentaminen ja viimeistely. Vesihuollon, sähkön, kaukolämmön ja tietoliikenneverkkojen investoinnit rahoitetaan liittymis- ja käyttömaksuilla. Asuntotuotannon painopisteen muutos täydennysrakentamiseen vähentää tarvetta investoida uusien alueiden kunnallistekniikkaan. Tämä mahdollistaa vanhojen katujen, siltojen, venesatamien ja puistojen korjausvelan vähentämisen. Uuden asuntoalueen talonrakentaminen voi alkaa kun kunnallistekniikan verkostot ja kadut on rakennettu. Kunnallistekniikan rakentamista jatketaan Letonrannan, Hakomäen ja Pohjois-Ritaharjun alueella. Täydennysrakentaminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista Kaukovainon keskuksessa. Kunnallistekniikan rakentamisen tavoitteena on hyvän, viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön edellyttämä laatutaso. Se edellyttää, että uusien alueiden katujen päällystys ja puistojen rakentaminen voidaan investoida kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun pääosa asunnoista on rakennettu. Hoikka-Hiue Maankäytön toteuttamisohjelma edellyttää merkittävää kunnallistekniikan rakentamista seuraavilla uusilla asuntoalueilla: Hiukkavaaran keskus Korvenkylä Ranta-Toppila Niittyholma Kaivutöitä Kaakkurissa

25 Taloudelliset vaikutukset Täydennysrakentamisella tuotettu kerrostalorakentaminen valmiin infran läheisyyteen on kustannustehokkain asuntotuotannon tapa. Infran kustannukset ovat pienet. Rakennusoikeusmaksuilla pystytään kattamaan infrainvestoinnit sekä lisäksi pitämään kunnossa olevaa kunnallistekniikkaa. Täydennysrakentamisena toteutettu kerrostalotuotanto keskustaan ja keskustan läheisyyteen tukee kaupallisten palveluiden säilymistä alueella. Toisaalta em. alueiden julkisia palveluja on viime vuosina sopeutettu heikentyneen talouden johdosta eikä ylimääräisiä kapasiteettiväljyyksiä ole, joten voimakas täydennysrakentaminen voi aiheuttaa uusia julkisten palvelujen investointitarpeita. Uuden omakotitaloalueen rakentaminen on yhdyskuntarakenteen kannalta kallein vaihtoehto., koska infrakustannusta kohti toteutettu rakennusala on hyvin pieni. Uusille omakotialueille järjestettävät koulu-, päiväkoti- ja terveyspalvelut tekevät yhtälöstä negatiivisen. Uusien alueiden laajentumispainetta voidaan pienentää täydennyskaavoituksella ja rakentamiskehotuksilla huomioiden palveluverkon kapasiteetti. Kaupungin talousarvion kautta rahoitetaan liikenneväylien ja puistojen raken- taminen ja viimeistely. Kunnallistekniikan verkostot (vesihuolto-, sähkö-, kaukolämpö- ja tietoliikenneverkot) rahoitetaan liittymis- ja käyttömaksuilla. Yleisten alueiden rakentamista rahoitetaan maankäyttökorvauksilla erikseen päätettävissä kohteissa kuten Limingantullissa ja Toppilansalmen alueella. Torinrannan satama Suurimmat kynnysinvestoinnit liittyvät Hiukkavaaran rakentamiseen: Poikkimaantien rakentaminen välillä Kainuuntie-Vaalantie käynnistyi 2015 ja valmistuu Poikkimaantien jatkeena rakennetaan Raitotie välillä Vaalantie-Kiulukangas. Ranta-Toppilan alueeseen liittyy rantarakenteiden ja laitureiden rakentamista.

26 24

27 25 5. Riskiarviointi Maankäytön toteuttamisohjelmassa esitettyyn maankäytön toteutumiseen voivat vaikuttaa Yleisessä talous- ja työllisyystilanteessa tapahtuvat muutokset. Kaupungin taloudellisen tilanteen nopeat muutokset Ennakoimattomat muutokset väestönkehityksessä: Väestön arvioitua vähäisempi kasvu (muuttoliike suuntautuu eteläiseen Suomeen) tai väestö kasvaa ennakoitua nopeammin (tarvitaan väliaikaisia kalliiksi tulevia ratkaisuja). Asuntomarkkinoiden ennakoimattomat muutokset. Mahdolliset valitukset asemakaavoista. Kaupunki ei saa hankittua maata strategisesti tärkeiltä alueilta Surfaajat Nallikarissa

28 26

29 Liitteet 27 LIITE 1. Oulun suuraluejako

30 28 LIITE 2. Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Kaupunginosa Uus- ja nro Nro Nimi rakentaminen teetti v yht Metsokangas U KAAKKURI YHT Ritaharjun keskus U Pohjois-Ritaharju U KAIJONHARJU YHT Korvensuora; Kiulukangas U Korvenkylä U KORVENSUORA YHT Vesala U YLIKIIMINKI YHT Kivikkokangas U Soittajankangas U Vaskikangas U Hiukkavaaran keskus A1 + A2+A3 U HIUKKAVAARA YHT Vahtola U Holma-Haapajärvi I U Nittyholma U Haapakangas 3 U HAUKIPUDAS YHT Letonranta U KELLO YHT Hakomäki, Honkimaa U Hakomäki laajennus U KIIMINKI YHT Niemenranta III, jatkopala U Niemenranta IV U Oulunsalonranta U OULUNSALO YHT Yli-Iin kaava-alueet U YLI-II YHT AO YHTEENSÄ Kapasi- Suuralue täydennys-

31 29 LIITE 3. Rivitalojen (AR, AP) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Suuralue täydennys- Kapasi- v Uus- ja Kaupunginosa nro Nro Nimi rakentaminen teetti yht Höyhtyä, Hanhitie T HÖYHTYÄ YHT Metsokangas U KAAKKURI YHT Pikisaari T Ranta-Toppila U Taskila, Suolamännyntie 10 T KOSKELA YHT Sahantie 10 T Pateniemenranta T PATENIEMI YHT Pohjois-Ritaharju U KAIJONHARJU YHT Kiulukangas U Korvenkylä U KORVENSUORA YHT Vesala U Ylikiiminki U YLIKIIMINKI YHT Kivikkokangas U Soittajankangas, Vaskikangas U Hiukkavaaran keskus A1 + A2+A3 U HIUKKAVAARA YHT Holma-Haapajärvi I U HAUKIPUDAS YHT Kello T Letonranta U KELLO YHT Hieta-aho U KIIMINKI YHT Niemenranta U Oulunsalonranta U OULUNSALO YHT AR, AP YHTEENSÄ

32 30 LIITE 4. Kerrostalojen (AK, AKR) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Suuralue Kaupunginosa Uus- ja nro Nro Nimi rakentaminen teetti Keskustan ydinkorttelit yht. T Keskustan reuna-alueet yht. T Vanhatulli, Etu-Lyötty T Myllytulli, Lasaretinväylä T Intiö, Siltavahti T Raksila, market T Raksila, Välkkylä T KESKUSTA YHT Karjasilta, Lekatie T Karjasillan koulun alue T Höyhtyä, Hanhitie T HÖYHTYÄ YHT Kontinkangas, Kiviharjuntie 10 T OULUNSUU YHT Kaukovainio T Hiironen, Rautalaani T KAUKOVAINIO YHT Limingantulli, Teatria T Limigantie 2-4 T NUOTTASAARI YHT Kaakkuri U Metsokangas U KAAKKURI YHT Lohipato T Lipporanta T Merijalinranta T Toppilansaari U TUIRA YHT Välivainio T PUOLIVÄLINKANGAS YHT Toppilansalmi U Ranta-Toppila U KOSKELA YHT Pateniemenranta T PATENIEMI YHT täydennys- Yht. 16- Kapasi-

33 31 Kaupunginosa Uus- ja nro Nro Nimi rakentaminen teetti Linnanmaa, Kauppalinnankatu T Linnanmaa, Sato T Ritaharju keskus U KAIJONHARJU YHT Hintta, Destian varikko T Myllyoja T MYLLYOJA YHT Vesalanmäki U Kiulukangas U KORVENSUORA YHT Hiukkavaaran keskus U Soittajankangas, Vaskikangas U HIUKKAVAARA YHT Holma-Haapajärvi I U Haukiputaan keskusta T HAUKIPUDAS YHT Kellon keskusta T KELLO YHT Kiimingin keskusta T Hieta-aho U KIIMINKI YHT Niemenranta II-III U Oulunsalon kesk., Kapteeninpuisto T OULUNSALO YHT AK, AKR YHTEENSÄ Kapasi- Suuralue täydennys- Yht. 16-

34 32 LIITE 5. Oulun väestö ja väestösuunnitteet 2020 ja SUURALUE VUOSI YHT Keskusta Höyhtyä Oulunsuu Kauko vainio Nuotta saari Kaakkuri Maikkula Tuira Puolivälin kangas Pateniemi Keskustsuvainisaarkullinkharju Oulun- Kauko- Nuotta- Maik- Puolivä- Kaijon- Höyhtyä Kaakkuri Tuira Koskela Sanginsusuorminkvaarpudasalo Korven- Ylikii- Hiukka- Hauki- Oulun- Mylly-oja Kello Kiiminki Jääli Yli-Ii Koskela Pate niemi Kaijon harju Mylly oja

35 33 SUURALUE VUOSI YHT Sangin suu Korven suora Yli kiiminki Hiukka vaara Hauki pudas Kello Kiiminki Jääli Oulunsalo Yli-Ii Laitokset yms OULU yhteensä VUOSI YHT. OULU YHT

36 34 Oulun kaupunki Konsernipalvelut/Talous- ja omistajaohjaus Julkaisunumero Kropsu